Lauri 2015 nro 11 (28.5)

Vantaan Lauri 11 • Armon asialla • 28.5.2015 • www.valomerkki.fi Kuva Hans von Schantz

Tuore ylioppilas Miro Leporanta 6 Ajoiko aika ostareiden ohi?

QR-koodi hautakivessä

8

Oleminen on tärkeämpää kuin tekeminen.

20

Munkki Laurence Freeman:

Meditointi lisää itsetuntemusta

10

Uusiutuvasta energiasta pitäisi tulla kannattava bisnes – Pauli Juusela

2

Pääkirjoitus

Katri Saarela

2

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Energiajätin hälytyskellot Suvivirren sunnuntaita vietettiin Vantaallakin keväisessä säässä, iloiten luomakunnan kauneudesta. Kun Suvivirttä ensimmäisen kerran veisattiin Suomessa, takana olivat nälkävuodet. Lähes kolmasosa kansasta menehtyi silloisen ilmastonmuutoksen seurauksena nälkään ja tauteihin.

Samaan aikaan, kun Suomessa on seurattu hallitusneuvotteluja, jääkiekon MM-kisoja ja euroviisuja, pieni mutta suuri uutinen ilmastonmuutoksesta on jäänyt lähes huomaamatta. Energiajätti Shell uskoo brittilehti The Guardianin mukaan, että maapallon lämpötila nousee neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä. Näin todetaan yhtiön liiketoimintastrategiaa ohjaavassa raportissa.

Kun Shell laskee näin, hälytyskellojen pitäisi soida niin Suomessa kuin muuallakin. Ilmastonmuutosta epäilevienkin luulisi viimeistään nyt havahtuvan todellisuuteen.

Talouslaman ja sotauutisten varjoon on jäänyt muutama muukin ympäristöuutinen, kuten itäisen Etelämantereen isoimman jäätikön arvioitua nopeampi sulaminen ja Golfvirran hidastuminen Grönlannin sulamisen vuoksi. Toisaalta positiivisiakin uutisia on: Kiina investoi isoja summia uusiutuvaan energiaan ja sijoitukset aurinko- ja tuulienergiaan tekevät niistä siellä jopa taloudellisesti kannattavimpia energiamuotoja 5-10 vuodessa.

Vaikka kuluttajien käyttäytymisessä on tapahtunut paljon positiivista ja esimerkiksi kierrätys on yleistynyt, ei ilmastonmuutosta pysäytetä mikrotasolla. Ihmiset ovat siihen aivan liian mukavuudenhaluisia ja itsekkäitä.

Tarvitaan valtioiden päätöksiä ja ennen kaikkea sitä, että puhtaasta teknologiasta ja uusiutuvasta energiasta tulee kannattava bisnes. Toivottavasti Suomessa uusi hallitus ottaa tässä rohkean etunojan, eikä ajattele, että ei meitä liikuta se, onko ihmiskunnalla sadan vuoden päästä kunnollisia elämisen edellytyksiä. Se olisi paitsi eettisesti väärin, myös taloudellisesti tyhmää.

Valomerkissä tällä viikolla Suomessakin esiintyy ihmiskauppaa, mutta mistä tunnistaa ihmiskaupan uhrin? Entä miten häntä voi auttaa?

Lähes kaikki ovat joskus jännittäneet esiintymistä, mutta joillekin esiintymispelko on todellinen ongelma. Valomerkki kertoo, miten jännityksen kanssa oppii elämään.

– Venäjällä olen huomannut, että köyhyys synnyttää yhteisöllisyyttä. Kun asiat ovat hyvin, emme tarvitse toisiamme niin paljon, Ville Haapasalo sanoi.

Kirkkoa haastettiin muuttumaan Kirkkopäivillä pohdittiin kirkon rakenteiden ongelmia ja kohtaamisen vaikeutta.

– Emme voi maailman tappiin asti odottaa ihmettä, kiteytti vantaalainen kirkolliskokousedustaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen näkemyksensä kirkon hallinnon ja talouden tilasta.

Hän oli yksi viime viikonloppuna Kouvolassa järjestettyjen Kirkkopäivien keskustelijoista ja arvioi viime kirkolliskokouksen antia. Toukokuun alussa kirkolliskokouksessa kaatui pitkään valmisteltu seurakuntarakenteen uudistus, kun se ei saanut taakseen vaadittavaa ¾:n enemmistöä äänistä.

Ala-Kapee-Hakulinen sanoi olevansa pettynyt siitä, ettei uudistuspaketti mennyt läpi. Hänen mukaansa seurakuntien hallintoon menee nykyisellään valtavasti voimavaroja, jotka pitäisi suunnata kirkon varsinaiseen tehtävään.

Vaikka rakenneuudistuksesta ei saatu päätöstä, jo kirkon tiukkeneva talouskin pakottaa seurakunnat tiiviimpään yhteistyöhön. Tällä vuosituhannella noin kolmasosa Suomen seurakunnista on tehnyt jatkuvasti alijäämäistä tulosta.

Ala-Kapee-Hakulisen mielestä tavoitteena pitäisi olla seurakuntien taloudellinen itsekannattavuus. Hän totesi, että kun etelän suurten seurakuntayhtymien jäsenmäärä pienenee, myös yhteinen jaettava vähenee eivätkä itsenäisyydestään kiinni pitävät pienet seurakunnat voi odottaa jatkuvaa taloudellista tukea.

– Ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, kuinka tätä organisaatiota hoidettaisiin järkevällä tavalla. Tuntuu siltä, että asioita

mietitään ja vatkataan niin kauan kunnes rahat loppuvat kokonaan, Ala-Kapee-Hakulinen kritisoi asioiden hidasta etenemistä.

– Nyt tarvitaan seurakuntien tulo- ja menorakenteen kriittistä arviointia ja johtopäätösten tekemistä. Hallintoa on kevennettävä ja tehostettava.

Ala-Kapee-Hakulinen toivoisi myös maallikoille enemmän valtaa kirkossa.

– Tarvitaan murrosta. Meidän maallikoiden pitää nyt tarttua toimeen ja kantaa oma vastuumme kirkon kehittämisestä.

Toinen kirkolliskokousedustaja, helsinkiläinen Sami Ojala oli samoilla linjoilla.

– Meidän kirkon työntekijöiden on tajuttava, että emme osaa kaikkea. Meidän pitää luopua vallasta, pyrkiä eroon vallanhimosta ja antaa vastuuta muille.

Ojalan mukaan vastuunkantoon kuuluu myös ikävien päätösten tekeminen.

– Sellaista olen nähnyt kirkossa yllättävän vähän.

Kirkkopäivien eri tilaisuudet keräsivät yhteensä noin 25 000 kävijää. Yksi keskusteluissa toistuneista teemoista oli kohtaaminen. Kulttuurien välistä kohtaamista käsitelleen keskustelun tähdiksi oli kutsuttu televisioon matkailusarjoja tehneet näyttelijä Ville Haapasalo ja toimittaja Riku Rantala.

– Ihmisten kohtaamisesta on tullut minulle elämäntapa. Olen oppinut, että mitä vähemmän kohtaamisen eteen tekee, sitä paremmin se onnistuu. Kun menee

avoimin mielin, saa välillä turpaansa, mutta sille ei voi mitään, Haapasalo sanoi.

Haapasalolla on noin 25 vuoden kokemus venäläisestä elämästä ja kulttuurista.

– Venäjää ei voi ymmärtää päällä. Joko sitä ymmärtää sydämellä tai ei ollenkaan, Haapasalo tiivisti.

Hän on seurannut ärsyyntyneenä sitä, kuinka Suomessa käsitellään Venäjää.

– Kukaan ei vaivaudu ottamaan selvää siitä, mitä Venäjällä todella tapahtuu. Pelkoa on helppo myydä. Unohdetaan, että siellä asuu ihan tavallisia ihmisiä. Itse aloin tehdä ohjelmia Venäjältä, koska halusi kertoa sieltä jotakin hyvääkin.

Toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin sitä, kohtaako kirkko oikeasti ihmisen. Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard arvioi, että elämme hyväntekeväisyysyhteiskunnassa, jossa ihmiset on jaoteltu auttajiin ja autettaviin.

Kohtaamista ei tapahdu, jos toinen on vain hyvän tekemisen väline.

– Kirkon kohtaamattomuusongelman ydin on siinä, että kirkolla on valmiit vastaukset. Kirkon työntekijät asettavat usein itsensä sellaiseen asemaan, että he tietävät, mitä Jumala ajattelee, Hazard sanoi.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka huomautti, että avun tarvitsija ei niinkään odota kirkolta vastausta vaan sitä, että joku olisi hänen kanssaan kysymässä.

– Joten jos on olemassa joku valmis vastaus, niin pidetään se omana tietona.

Kaisa Halonen

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Pallopelin maalausta Rasmus Kvist, neljäsluokkalainen: ”Aloitimme pihamaalausten teon jo aikoja sitten. Meidän ryhmämme työ on Turtle jump, Kilpikonnan hyppy. Siinä heitellään ja otetaan kiinni palloa, ja edetään paikalta toiselle.

Yhdessä toisessa pihamaalauksessa on aurinko. Se on kaveripiste. Menemällä sinne kertoo toisille, että toivoo seuraa.

Maalaaminen onnistui hyvin, koska aurinko paistoi. Pihamaalausprojektin ohjaaja sanoi, että maalaukset saattavat kestää pihassa niin pitkään, että voimme aikuisina tulla katsomaan niitä.

Kävimme aikaisemmin Vantaan taidemuseossa katsomassa graffitinäyttelyn.

Siellä maalasimme itsekin graffiteja paperille. Muutenkin retket ovat olleet mukavin asia tässä kouluvuodessa. Olemme käyneet Suomen luonnontieteellisessä museossa ja Fazerin tehtaalla.

Pihamaalauksen valmistumisen jälkeen meillä taitaa olla tänä keväänä vielä englantia ja ympäristö- ja luonnontietoa. Sitten alkaa kesäloma.”

Ulla-Maija Vilmi

Neljäsluokkaiset ovat tehneet toukokuun aikana maalauksia muun muassa Seutulan koulun pihaan.

4 Heikki Takko Suomen Lähetysseura

Kerava Jazz Festivaali 2015

Sushila Nepali ja lapset istuvat kotinsa raunioilla.

Heijastuksia koraaleista, Händelistä & Bachista

Legendaarinen saksofonisti

JoHn sUrMan Pe 5.6. klo 18.00 keravan kirkossa, Papintie 2 Liput 22,50 / 17,50 € Lippu.fi ovelta ilman palvelumaksua

:

N RIPAR A S A 2016 IT R K :

Kansan Raamattuseuran rippikoululeirit ovat käsite. Jokaisen leirin päätteeksi nuorten huulilta nousee sama huokaus: tämä oli elämäni paras ripari. Kräsän ripari kannattaa kokea itse!

“ O l i n v u o s i s i t t e n V i va m o n r i p p i l e i r i l l ä j a se on tähän mennessä yksi mun elämäni k o h o k o h d i s t a . h y vä m e i n i n k i , k i va t v e t ä j ä t , m a h t a va p a i k k a j a t i e t y s t i J u m a l a n r a u h a . ” -Johannes Vivamossa, Lohjalla I 8.6.-18.6.2016 II 29.6.-9.7.2016 III 13.7.-23.7.2016 IV 27.7.-6.8.2016 hinta 420 e Puh. 0207 681 760 Oronmyllyllä, Parikkalassa 8.6.-18.6.2016 hinta 392-420 e Puh. 0207 681 740

Kahviautomaatin letkuvuoto aiheutti vesivahingon Seurakuntien taloon Unikkotiellä. Vahinko tapahtui 11.–12.5. yön aikana.

Vuodon huomasi aamulla töihin tullut siivooja. Pelastuslaitos saapui paikalle noin kello viiden aikaan ja imuroi vedet pois.

Talon tilat kastuivat pahasti, sillä vesi valui kaikkiin kerroksiin.

Vahingon laajuutta ja tarvittavia väistötiloja selvitetään.

(Uk)

sooLokonsertissa

E l ä m ä n s u u r i a ky s y m y k s i ä I k i m u i s t o i n e n ke s ä U u s i a y s t äv i ä , L e i r i f i i l i s t ä

Seurakuntien talossa vesivahinko

Vantaan seurakunnilta 20 000 euroa Nepaliin Rahalla annetaan hätäapua ja tuetaan koulunkäyntiä.

Nepal saa katastrofiapua Vantaan seurakunnilta. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti keskiviikkona 20.5. myöntää 20 000 euron avustuksen maanjäristysten uhrien auttamiseen. Avusta puolet ohjataan perille Kirkon Ulkomaanavun ja puolet Suomen Lähetysseuran kautta.

Pääkaupunkiseudun muut seurakuntayhtymät ovat myös tukeneet Nepalia. Helsingin seurakunnat on myöntänyt 50 000 euron ja Espoo seurakunnat 40 000 euron avustuksen.

Nepaliin iski 24.4. maanjäristys, jonka voimakkuus oli 7,8 Richterin asteikolla. Pari viikkoa myöhemmin tapahtui vielä voimakas jälkijäristys. Maanjäristyksissä on kuollut yli 8100 ihmistä ja loukkaantuneita on yli 17 000. Yli 130 000 perhettä on menettänyt kotinsa ja arviolta 1,3 miljoonaa lasta kärsii traumoista.

Kirkon Ulkomaanavun työ Nepalissa keskittyy hätäapuun ja koulutuksen turvaamiseen katastrofin kokeneille lapsille. Hätäapuna on jaettu suojaa, ruo-

kaa, hygieniatarvikkeita ja vettä.

Myös koulutuksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ulkomaanapu rakentaa maahan väliaikaisia koulurakennuksia ja huolehtii psykososiaalisen tuen koulutuksen järjestämisestä opettajille. Väliaikaisia koulutiloja rakennetaan 60. Koulut rakennetaan paikallisista materiaaleista.

Suomen Lähetysseura on jakanut yhteistyökumppaneidensa kanssa tähän mennessä 4647 hätäapupakettia, joihin kuuluu teltta, ruokaa ja hygieniatarvikkeita. Lisäksi Lähetysseuran kumppani Centre for Mental Health and Counceling on antanut psykologista apua yli 400:lle traumoista kärsivälle.

Suomen Lähetysseura vie katastrofiapua pahiten kärsineille alueille. Apu kohdistetaan erityisesti heikoimmassa asemassa oleville daliteille eli kastittomille.

Avun vievät perille Lähetysseuran yhteistyökumppanit. Kuusi Lähetysseuran omaa työntekijää on mukana avustustyössä.

Lähetysseuran kummiohjelmassa on mukana 600 lasta ja nuorta, joista 450 on vammaisia. Kummityö tukee nyt lasten paluuta kouluun.

Pauli Juusela

Vaalivalitusta ei tutkita Helsingin hallinto-oikeus päätti 13.5., ettei se tutki Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntavaalien toimittamisesta tehtyä valitusta. Hallinto-oikeuden mukaan valitus saapui päivän myöhässä. Lisäksi vaalin valmistelua ja kotiäänestyksen toimittamista koskeneisiin seurakunnan vaalilautakunnan päätöksiin ei kirkkolain ja -järjestyksen mukaan voi hakea muutosta. Seurakuntavaalit pidettiin marraskuussa 2015.

Kyllikki Kaartiselle kunniamerkki Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi äitienpäivinä 35 äidille Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Palkittujen joukossa oli Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä Kyllikki Kaartinen. Kaartinen sairastui nuorena selkärangan tuberkuloosiin ja vietti vuosia vuodepotilaana. Hän sai kaksi lasta, joista toinen kuoli pienenä. Hänen elämäntarinansa voi lukea osoitteesta www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/selallaan-kasvanut.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Vantaan Laurissa 30.4. ollut artikkeli Etsi omaa tietäsi oli mielenkiintoinen ja koskee aihepiiriä, joka on merkityksellinen jokaiselle. Frank Martelaan liittyvä teksti on perusteltua. Lauri Järvilehtoon liittyvä teksti oli kiinnostava, mutta siinä on käsityksiä ja väittämiä, jotka ovat ilmeisen subjektiivisia ja jopa mielivaltaisia. ”Filosofia lisää ymmärrystämme siitä, kuinka vähän me loppujen lopuksi ymmärrämme”, sanoo Järvilehto. Vähän suhteessa mihin? Tämä väite on kuin huitaisu ilmaan! Lieneekö vain Järvilehdon subjektiivinen kokemus, jota ei tulisi yleistää. Yleisesti ottaen filosofia lisää ymmärrystä siitä, mikä on tietoa ja mikä uskomusta.

Järvilehto puhuu episteemisestä nöyryydestä, sen myöntämisestä, kuinka vähän me tiedämme.

Vähän suhteessa mihin? Mistähän tämä käsitys oikein tulee? Voihan olla, että moni tuntee tie-

tävänsä vähän. Mahtaako Järvilehto kokea näin?

Tietoa on olemassa valtavasti ja tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. On lukematon määrä ihmisiä, jotka oikeasti tietävät paljon.

Sokrates oli ainoa, joka tajusi, ettei tiedä paljon mitään. Hän oli ymmärtänyt, miten vähän ylipäänsä voidaan tietää. Toinen varhainen filosofi Pythagoras esitti, ettei tiedä varmasti paljon mitään. Ehkä tämä on lähempänä oikeaa tulkintaa.

Sokrateshan opetti ihmisiä metodinaan esittää kysymyksiä, joilla hän johdatti ihmiset itse ajattelemaan ja kyseenalaistamaan uskomuksiaan.

Tuskinpa tämä olisi onnistunut tietämättömältä filosofilta. Sokrateella ei mitenkään voinut olla ymmärrystä siitä, miten paljon voidaan tietää tulevaisuudessa.

Erkki Hylkilä eläkeläinen, diplomi-insinööri

5

Väitellään

Sukunimi on naiselle identiteettikysymys, Elina Stormbom!

Moni nainen ottaa miehensä sukunimen.

Yhteisen nimen koetaan vahvistavan suhdetta, tietää filosofian maisteri Elina Stormbom.

Sukunimen valinta on monimutkainen prosessi.

vaihtaminen on vaikeaa, jos identiteetti on vahva. Moni kokee, että jos hän luopuu sukunimestään, hän luopuu myös identiteetistään.

Eräs haastateltavani totesi, että sukunimi oli hänelle kuin moottoripyöräjengiläiselle liivi. Hän ei luopuisi siitä mistään hinnasta.

– Jos sukunimi-identiteetti on löyhä, vaihtaminen on helpompaa.

Jotkut kokevat, että identiteetti ei ole nimestä kiinni.

Sukunimi viestittää asemasta.

– Naimisiin menevillä on useita vaihtoehtoja. He voivat ottaa yhteiseksi sukunimekseen miehen tai naisen sukunimen.

Molemmat tai toinen voi ottaa kaksoisnimen. Puolisoiden sukunimistä voi muodostaa myös kokonaan uuden nimen, kuten vaikka Virta + Koski = Virrankoski. Tai yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa joku muu jommassakummassa suvussa esiintynyt nimi. Monet naiset suhtautuvat näihin vaihtoehtoihin periaatteessa myönteisesti ja avoimesti.

– Tämän lisäksi molemmat puolisoista voivat säilyttää oman sukunimensä. Näin tekee yli 25 prosenttia puolisoista, ja tämä määrä on nousussa.

– Jotkut naiset haluavat viestittää sukunimen valinnallaan yhteiskunnallista statusta tai arvoa. Nimi voi viestiä esimerkiksi kuulumista tiettyyn sukuun. Vastaavasti kun nainen valitsee tavallisen nimen, hän haluaa välttää erilaisuuden tai erikoisuuden leimaa. Epämiellyttäviä mielikuvia herättävä sukunimi jää usein valitsematta.

Oman nimensä säilyttävät ovat feministejä.

– Oman sukunimensä säilyttämisellä nainen haluaa viestiä tasa-arvoa, itsenäisyyttä ja mahdollisuutta tehdä omia päätöksiä. Miehen sukunimen tai kaksoisnimen ottaneet haluavat taas viestiä naimisissa oloa.

Mies määrää puolison sukunimen.

Pariskunnan sukunimivalinta selviää kysymällä.

– Noin 65 prosenttia avioituvista päätyy valitsemaan miehen sukunimen. Monet naiset sanovat, että he ovat tehneet päätöksen itsenäisesti. Jokainen oli kuitenkin pitänyt puolison mielipidettä tärkeänä päätöstä tehdessään.

– Moni kokee yhä, että naisen sukunimen ottava mies on tossun alla.

– Kyllä. Haastattelin pro gradu -tutkimukseeni avioliittoon aikovia, äskettäin avioliiton solmineita ja sellaisia, joille avioituminen ei ole ajankohtaista.

Näiden lisäksi aineistooni kuului 250 naisen vastaukset nettilomakkeeseen.

Hassu sukunimi voi olla rakas.

– Nän on. Haastattelin naista, jonka sukunimi on Sikiö.

Hän tiesi nimeen liittyvistä negatiivisista mielikuvista. Hän ajatteli, ettei silti vaihtaisi sukunimeään, jos olisi menossa naimisiin. Erikoisesta nimestä oli tullut iso osa identiteettiä.

Avioituvat valitsevat yhteisen nimen lasten takia.

– Usein on näin. Yhteenkuuluvuus on niin tärkeää, että moni nainen ottaa miehen sukunimen, vaikka ei pidä sitä erityisen viehättävänä.

Laura Koskelainen

Moni haaveilee kiehtovista nimistä.

Jukka Granstrom

– Kiehtovia nimiä miettivät lähinnä naiset, joille avioituminen ei ole ajankohtaista. Heillä on paljon odotuksia, haaveita ja toiveita siitä, millainen mahdollisen sukunimen olisi hyvä olla. He myös tietävät, mitä asioita he eivät haluaisi omaan sukunimeensä. Ihannesukunimenä pidetään harvinaista tai yhteiskuntaluokkaan tai persoonaan sopivaa nimeä. Tästä huolimatta, kun avioituminen lähestyy, moni nainen valitsee oman tai miehen sukunimen.

Nainen kokee sukunimen osaksi identiteettiään.

– Sukunimi-identiteetti voi olla vahva tai löyhä. Nimen

Sukunimi oli hänelle kuin moottoripyöräjengiläiselle liivi. Hän ei luopuisi siitä mistään hinnasta.

Kolumni

Neljää leipää ja puolikas kala Jeesuksen piti ruokkia viisituhatta miestä, mutta jaettavaa oli vähän, vain viisi leipää ja kaksi kalaa. Opetuslapset olivat epäileväisiä mutta mestari luottavainen: kyllä tästä kaikille tarvitseville riittäisi.

Suomessa tunnutaan nykyään pohdittavan vain sitä, keneltä voitaisiin ottaa, jotta joillakin olisi hyvä olla. Joudun jo toistamiseen tällä palstalla tunnustamaan tyhmyyteni. Minusta pois ottaminen ei ole antamista. Jeesuksen aikana viidellä leivällä ja kahdella kalalla ruokittiin kokonainen väkijoukko, nyt pohditaan, riittäisikö vain neljä leipää ja puolikas kala.

Betsaidan lähistöllä jakaminen oli avain vaurauteen: mitä useammalle annettiin, sitä enemmän jäi tähteiksi, kaksitoista korillista. En usko, että kyseessä oli taikatemppu, jolla Jeesus halusi korostaa itseään. Minä näen tarinassa kaksikin opetusta meille perässä tuleville: kun ihmiset tarvitsevat, heille on annettava, oli tilanne mikä tahansa, ja kun näin tehdään, lopulta kaikilla on enemmän.

Mutta oliko kyseessä kuitenkin vain taikatemppu? Jos

kaikille annetaan, kuinka jaettavaa riittää? Eihän niin voi käydä. Vai voisiko sittenkin? Kun annetaan niille, joilla on vähän, he käyttävät saamansa elämiseen ja rikastuttavat lähimmäisiään. Nämä taas maksavat veroja ja kuluttavat, ja heidän kulutuksestaan maksetaan taas lisää veroja. Tätä kutsutaan elvytykseksi: tavallisille ihmisille an-

”Kun ihmiset tarvitsevat, heille on annettava, ja lopulta kaikilla on enemmän.” netut rahat palautuvat eri reittejä valtion kassaan. Tähteitä voi jäädä kaksitoista korillista viittä leipää ja kahta kalaa kohden.

Minusta Jeesuksen tekemät ihmeet ovat opetuksia, joita on syytä jäädä pohtimaan. Ehkä meiltä puuttuu vain

uskoa. Jos uskoisimme, että leivät ja kalat kannattaa jakaa tarvitseville eikä siirtää pääomakasaumiksi rikkaille, yhteiskunta saattaisi toimia paremmin kuin silloin, kun leikkaamme niiltä, jotka tarvitsevat. Neljästä leivästä ja puolikkaasta kalasta ei olisi ehkä jäänyt tähteitä, vaan ihmiset olisivat joutuneet poistumaan nälkäisinä ja tyytymättöminä.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6

Lähellä

Sanan Suvipäivät 12.-14.6.2015 Vivamo, Lohja

Katso ohjelma: suvipaivat.fi

MIELENKIINTOISIA VIERAITA, RUNSAASTI RAAMATUNOPETUSTA, KORKEATASOISTA MUSIIKKIA Mukana mm. Tapio Luoma, Jari ja Mirja Sinkkonen, Javier Garcia, Ulla Saunaluoma, Hannu Nyman, Heli Karhumäki, Mikko Matikainen, Riitta Keskimäki, Kalle Virta, Kristiina Tanhua-Laiho ja muita KRS:n työntekijöitä sekä tietysti myös Vivamon tädit.

Musiikissa mm. Johanna ja Mikko Iivanainen, Minna ja Jussi Pyysalo, Heikki Mikkonen, Tuula Hakkarainen, Jouni Somero, Lehari Kaustel, Matti Kolehmainen ja KRS:n musiikkiryhmät kautta aikain Vivamon Raamattukylän esitys Marian Miekka.

Lapsille paljon tekemistä Lastenkylässä, nukketeatteri Sananjalka, Tarinataikuri ym.

Lauluyhtye Rajaton konsertoi la 13.6. klo 18 Liput 22,50 € Lippupalvelusta, ovelta 20 €.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Diakonissan protesti, tukka vihreäksi Lue kasvimaan laidalla. Tilaa Kotimaa24.fi kesäksi.

Koko kesän tilaus kahden kuukauden hinnalla.

Vain

3,30 e

Miro Leporanta onnistui varmistamaan yliopistopaikkansa jo ennen valkolakin päähän painamista.

TEKSTI ELINA RAUNIO KUVA JANI LAUKKANEN

M

yyrmäessä Vaskivuoren lukion aulassa nuoria vaeltaa joka suuntaan, pelaa pingistä, näprää kännyköitään ja istuskelee juttelemassa.

Kun valokuvaaja ottaa Miro Leporannan tähtäimeensä, useat uteliaat kertyvät seuraamaan, mitä tapahtuu.

– Tämä on ihan huippukoulu, Leporanta huokaisee, kun istahdamme autioon ruokalaan.

– Yhteishenki on mahtava. Sillä ei ole merkitystä, kuka on milläkin luokalla tai käykö joku jotain erikoislinjaa, kaikki ovat kavereita.

Osansa kehuista saavat myös korkeatasoinen, monimuotoinen opetus sekä opettajat.

– He ovat ihania ihmisiä, rentoja tyyppejä joiden kanssa voi keskustella muustakin kuin varsinaisesta opetuksesta. Tätä koulua tulee kyllä ikävä!

Pian päättyy Leporannan lukioaika. Ylioppilaskokeiden tulokset ovat juuri varmistuneet.

– Olen ylpeä siitä että onnistuin kirjoittamaan matematiikasta M:n arvosanan. Tein kovasti töitä sen eteen.

/kuukausi

Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi, 2+1 kk 9,80 e

KULTTUURIA, MEDIAA, YLIOPISTOOPINTOJA

Vallmentaudu i pistoon ylio ja AMKiin

keskellä Helsinkiä!

19.8.2015 - 27.5.2016

www.heo.f i Täytä hakemuksesi netissä

Opiskelu oikeuttaa opintotukeen

Mirolla on kii Muut aineet sujuivat häneltä sitäkin paremmin. Ylioppilastodistuksessa tulee komeilemaan kolme eximiaa ja kolme laudaturia. Muhkein oli menestys uskonnossa, jonka haastavasta kokeesta Leporanta urakoi pistettä vaille täyden potin.

– Kirjoitin neljän tavallisen tehtävän lisäksi molemmat jokeritehtävät, joista voi saada enimmillään yhdeksän pistettä.

Toinen niistä jäi pisteellä vajaaksi.

Puhutussa tehtävässä piti esitellä sodan oikeutusta kolmessa eri maailmanuskonnossa. Leporanta valitsi tarkasteltavikseen kristinuskon, juutalaisuuden ja hindulaisuuden.

– Sen hindulaisuuden kanssa iski pikku egoismi. Halusin näyttää mitä osaan, nuorukainen virnistää.

Uskontojen osaamista Leporannalla on jo runsaasti. Ylioppilaskokeeseen hän valmistautui lukemisen lisäksi tekemällä

lukioaikanaan huimat 28 aiempien vuosien ylioppilaskoetta.

– Tykkään oppimisesta. Minua kiinnostavat isot asiat: fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja tietenkin uskonnot. Yliopisto on kaiken aikaa ollut minulle itsestään selvä seuraava askel.

Yliopiston ovet avautuvat Leporannalle jo ennen kuin Gaudeamus igitur kajahtaa ja ylioppilaslakit painetaan päähän Vaskivuoren lukiossa. Suomen paras uskonnon ylioppilaskokeen suorittaja käy ennen lakkiaisia Opetushallituksen juhlassa pokkaamassa raha- ja kirjapalkinnon sekä opiskeluoikeuden Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Juuri sinne hän olisi pyrkinyt joka tapauksessa.

– Olen lukenut kivan ja lyhyen pääsykoekirjan jo kymmenisen kertaa ja tehnyt kasan muistiinpanoja. Nyt ei sitten tarvitsekaan osallistua pääsykokeeseen, hän sanoo hymyillen.

7

Tuleva uskontotieteilijä Miro Leporanta saattaa palata Vaskivuoren lukioon sijaisopettajan töihin.

ire elämässä eteenpäin Kiinnostus uskontoihin on syttynyt Miro Leporannassa pikkuhiljaa. Kotoa, vanhempien ja 17-vuotiaan pikkusiskon ja 14-vuotiaan pikkuveljen parista Leporanta ei erityistä uskontokiinnostusta tunnista.

– Me olemme sellainen ihan tavallinen, sanoisinko tapakirkollinen perhe. Suvussa ei ole pappejakaan. Ehkä rippileirillä raamatuntutkimukseen erikoistunut pappi sai aikaan alkusysäksen. Koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen teologiasta tieteenä.

Suurin innoittaja uskontojen maailmaan tuntuu Leporannalle olleen Vaskivuoren lukion uskonnonopettaja Teemu Ratinen. Juuri väitöskirjan seksuaalisuuskäsitysten muutoksista kristinuskossa tehnyt Ratinen saa Leporannalta suorastaan suitsutusta.

– Hänen sukupuolipsykologian kurssinsa Vaskivuoren lukiossa ovat ainutlaatuisia Suomessa ja tosi suosittuja. Hän on

valtavan innostava opettaja. Luultavasti juuri hän sai minut todella kiinnostumaan uskonnoista, Leporanta päättelee.

Urbaani uskonnollisuus, uskontososiologia, uskontoarkeologia, uskontojen synty, Euroopan kristinuskoa edeltäneet luonnonuskonnot. Miro Leporanta luettelee osa-alueita, joista jokainen kiinnostaa häntä. Suuret kokonaisuudet kieppuvat hänen ajatuksissaan ja puheissaan.

– Uskontojen kohtaaminen liittyy kaikkeen inhimilliseen kulttuuriin. Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten uskontotietämys voisi auttaa kriisien hallinnassa.

Juuri nyt ajankohtainen islamin ja kristinuskon konflikti on Leporannan mielestä hyvä esimerkki ennakkoluuloista.

– Isiksen kaltaiset järjestöt edustavat vain 0,2 prosenttia maailman muslimeista, ja silti heidän toimintansa annetaan leimata koko uskontoa.

Kuka Miro Leporanta, 18, ylioppilas, opiskelija.

Mitä Sai Suomen uskonnonopettajien liiton palkinnon erinomaisesta menestyksestä ylioppilaskirjoitusten uskonnon kokeessa.

Missä Vaskivuoren lukiosta suoraan Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan.

Motto Dante Alighierin Jumalaisesta näytelmästä: ”Muista tämä hetki, sillä se on sinulle ikuisuuden alku.”

Opiskelun lisäksi Leporanta on saanut hyvää taustaa uskontojen vertailuun lukion käytävillä keskusteluissa juutalaisten ja islamilaisten opiskelukavereidensa kanssa. Hän seuraa myös mediaa ahkerasti.

– Kuvaavaa on, miten kohtuuttoman haukkuvyöryn islamin tuntija Jaakko Hämeen-Anttila saa joka kerta, kun hän valottaa esimerkiksi jossain lehdessä islamin oppeja.

Kiire eteenpäin on Miro Leporannassa ilmeistä. Hän puhuu vuolaasti ja vaikuttaa samaan aikaan intensiiviseltä ja malttamattomalta.

– Näen mielessäni yliopistouran, sen että syksyllä menen Helsingin yliopistoon ja jään sinne. Osaan kuvitella itseni tutkija-professorina. Väitöskirjan aiheitakin olen jo pyöritellyt mielessäni. Elämässä on vielä niin paljon tekemistä. T

8 Hakunilan ostari on valmistunut 1980-luvulla. Sillä on paikallista merkitystä, mutta monen mielestä se kaipaisi kohennusta.

Ostari on rähjäinen mutta rakas Vantaan ostarit ovat ehkä parhaat ­päivänsä nähneitä, mutta lähipalveluiden tarve ei ole kadonnut minnekään. teksti Hanna Antila kuvat Katri Saarela

H

akunilan ostarilla sijaitseva pieni Foto-Hakunila-liike on ollut olemassa lähes yhtä kauan kuin itse ostarikin, yli 30 vuotta. Sinä aikana on tapahtunut paljon. Yritykset ympärillä ovat vaihtuneet ja Hakunila kasvanut ja monikulttuuristunut.

Foto-Hakunilan tarjoamat palvelutkin ovat laajentuneet.

Kuvien ja valokuvaustarvikkeiden lisäksi täällä myydään nykyään myös monenmoista kännyköihin ja tietokoneisiin liittyvää tavaraa sekä rannekelloja.

– Kun tuosta vierestä lopetti kelloliike, otimme kellot valikoimiin. Olisihan se nyt vähän turhan pitkä matka, jos jonkun mummon pitäisi lähteä vaihtamaan kellon paristoa Tikkurilaan, sanoo liikkeestä vanhempiensa jälkeen vetovastuun ottanut Harri Grönholm.

Hakunilan ostari koostuu oikeastaan kahdesta eri rakennuksesta. Toinen osa valmistui vuonna 1981, toinen vuon-

na 1986. Peruskorjaus on tehty vuonna 1995. Yrittäjälle Hakunilan ostari on Harri Grönholmin ja hänen isänsä Per Grönholmin mielestä ollut kelpo paikka.

– Kyllä tässä kauppa ihan hyvin käy. Ei tämä muutenkaan pa-

ha paikka ole, kaikenlaiset levottomuudetkin ovat vähentyneet, Per Grönholm arvioi.

– Voisi tätä silti vähän siistiä. Kaljakuppiloita vähän pois ja muita yrityksiä tilalle, hän toivoo.

Isä ja poika Grönholm näkevät kuitenkin tilanteen hankaluuden. Erityisesti monien iäkkäiden hakunilalaisten elämä voisi käydä vaivalloiseksi, jos ostari menisi kerralla remonttiin tai saisi purkutuomion. Täältä on matkaa vaikkapa Tikkurilaan,

eikä Hakunila ole edes junaradan varressa.

– Jos tämä purettaisiin, asukkaat jäisivät ilman monia palveluita, vaikka moni käyttääkin nykyään esimerkiksi verkkokauppoja. Ostarin siistiminen olisi toisaalta hyvä asia, mutta huono juttu siinä mielessä, että palvelut saattaisivat olla pois käytöstä vaikka parikin vuotta, Harri Grönholm pohtii.

Vantaan kaupunki julkisti tänä keväänä selvityksen ostareis-

Foto-Hakunila on toiminut ostarilla vuodesta 1984. Isä Per Grönholm on yhä töissä osa-aikaisesti, mutta vetovastuun on ottanut poika Harri Grönholm.

taan. Selvityksessä ostarit arvioitiin kulttuurihistorian, kaupunkikuvan, palveluverkon ja rakennuksen kunnon näkökulmasta ja jaoteltiin kolmeen luokkaan: niihin, jotka kannattaa säilyttää, mutta kaipaavat kohennusta, sekä niihin, jotka näyttävät tulleen tiensä päähän.

Väliin jäi joukko ostareita, joilla on paikallista merkitystä, mutta joiden merkitys osana palveluverkkoa tai kaupunkikuvaa on muuttunut. Selvityksen laativat yhteistyössä kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, rakennusvalvonta ja Vantaan kaupunginmuseo.

Säilyttämisen arvoiseksi luokiteltiin yhdeksän vantaalaista ostaria: Hiekkaharjun ostoskeskus, Rajatorpan ostoskeskus, Korsontie 7, Mikkolan ostoskeskus, Kaivokselan ostoskeskus, Myyrinpuhos, Koivutori Koivukylässä, Kuohukuja 1 Myyrmäessä ja Kuulakuja 5 Länsimäessä. Tiensä päähän tulleiksi luokiteltiin muun muassa Liiketalo Vakula eli Rekolan ostari, Korsontie 14 ja Simonkallion ostoskeskus.

Kaiken kaikkiaan selvityksessä oli mukana 27 ostaria. Määrä kuulostaa suurelta, ja sitä se onkin. Kun Vantaa kasvoi nopeasti 1960–1980-luvuilla, palveluille oli tarvetta ja kaiken haluttiin

9

olevan lähellä. Maailma oli silloin muutenkin erilainen. Pienellä alueella saattoi esimerkiksi olla neljä eri ruokakauppaa.

– Silloin puhuttiin lastenvaunuetäisyydestä. Monet äidit olivat kotona ja ajateltiin, että lähipalveluita pitää olla niin, että äiti voi käydä lastenvaunujen kanssa kaupassa, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine kuvailee.

Vielä 1960–80-luvuilla ostarit olivat kaupunkikuvallisesti keskeisillä paikoilla. Sitä ne ovat enimmäkseen yhä, mutta joidenkin asema on muuttunut, kun alueelle on tullut uusia asuntoja ja palveluita.

Vantaan suurimmista ostareista laadittiin myös kuntoarvio. Tarja Laineen mukaan osa ostareista on sellaisia, joissa ei ole juuri kunnostustöitä tehty.

Varsinkin silloin, jos joka liiketilalla on eri omistaja ja vuokralainen, ostarit ovat saattaneet päästä huonoon kuntoon.

– On selvää, että jos tiloissa toimii vaikkapa kirpputori, ei yrityksellä ole mahdollisuutta lähteä remontoimaan tiloja.

Vantaalla on myös ostareita, joiden kohentaminen on rakennusteknisesti hyvin haastavaa. Tällainen on esimerkiksi Simonkylän ostari.

Toinen suuri syy ostareiden huonoon kuntoon on rakentamisen tapa. Varsinkin 1970-luvulla rakennettiin paljon sillä ajatuksella, että rakennuksen käyttöikä on 40 vuotta, eikä sen tarvitse kauempaa kestääkään.

Hakunilan ostari on yksi niistä paikoista, joilla on paikallista merkitystä, mutta joiden merkitys osana kaupunkikuvaa on muuttunut.

Kaavoituksessa on jo tehty suunnitelmia, jotka vaikuttavat

Hakunilan ostariin: lähellä sijaitsevan linja-autovarikon paikalle on kaavoitettu asuin- ja liikerakentamista, paikkaa kauppakeskukselle ja kahdelle hypermarketille. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös linja-autovarikolle pitäisi löytää uusi paikka.

Hakunilan, kuten muidenkin ostareiden, kohtalo ratkeaa lopulta kaavoituksessa, Tarja Laine arvioi. Samaan lopputulokseen tuli selvitykseen tutustunut kaupunkisuunnittelulautakunta: selvitys on tausta-aineistoa, mutta ratkaisut tehdään kaavoituksessa.

Tarja Laineen mukaan mikään ei kuitenkaan hänen mukaansa etene ilman perusteellisia neuvotteluita ja eri osapuolten ja näkökulmien kuulemista.

– Turhaan ei pureta mitään, sillä vaatimattomillakin rakennuksilla voi olla arvoa.

Mutta kuinka todennäköistä on, että hieman rähjääntyneitä ostareita alettaisiin todella kunnostaa ja palauttaa uuteen loistoonsa?

– Tuntuuhan se aika epärealistiselta. Louhelan ostari on jo purettu ja Kaivokselassa on erilaisia kehittämis- ja asuntorakentamishankkeita vireillä, Tarja Laine sanoo.

Siitä hän on kuitenkin vakuuttunut, että ostareiden tarjoamille palveluille on yhä kysyntää.

– Jo ihan ihmisten ajankäytön vuoksi uskon, että ostareilla ja sillä, että palvelut ovat lähellä, on merkitystä. Myös monet yrittäjät, kuten kirpputorien pitäjät ja kampaajat, kaipaavat edullista liiketilaa, Laine toteaa. 1

Katso video pääkaupunkiseudun ostareista osoitteessa valomerkki.fi. Videolla vieraillaan muun muassa Hakunilassa ja Rekolassa.

Rekolan ostarilla ei ole enää rakennushistoriallista tai kaupunkirakenteellista merkitystä.

Saara Vuorjoki

”Ihmisten ajankäytön vuoksi uskon, että ostareilla ja sillä, että palvelut ovat lähellä, on merkitystä.”

Kuinka vantaalainen?

Doris Ärlingin, 7, ensimmäinen kouluvuosi on pian takana 5%

95%

Helsinkiläinen

Vaaralalainen

Aivan vastasyntyneenä asuin hetken Roihuvuoressa. Sieltä muutimme mummin ja papan luo Keravalle.

Sen jälkeen asuimme Heikinlaaksossa, kunnes Vaaralan paritalokotimme valmistui. Olin vähän yli 1-vuotias muuttaessamme nykyiseen kotiimme.

Perheeseeni kuuluu äiti, isä, 8-vuotias isoveljeni ja 3-vuotias pikkuveljeni. Aloitin koulun viime syksynä, vuoden tavallista aikaisemmin. Viime keväänä kävin vähän aikaa eskaria. Koulussa olen oppinut lukemaan ja laskemaan enemmän, uskontoa, vähän tietoa luonnosta. Kaikkein kivointa on ehkä käsityö.

Olen tehnyt koulussa pehmopupun. Ope on tosi kiva.

Koulun jälkeen olen ollut iltapäiväkerhossa.

Vapaa-ajalla olen harrastanut uintia Hakunilan uimahallissa. Kesällä olemme kotona ja menemme isoveljeni kanssa kaksin tai koko perheen voimin Konginkankaalla asuvan ystävämme luo. Hän on tehnyt mäkiauton. Konginkankaalla ajellaan varmaan sillä, ollaan sisällä ja tehdään ulkohommia.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Kasvaako lentomelu Vantaalla?

Helsinki-Vantaan lentokentällä on alkanut kiitotieremontti. Remontin aikana kiitotie 1 peruskorjataan ja käytössä ovat kiitotiet 2 ja 3. Tämän on sanottu vaikuttavan lentomeluun. Miten se vaikuttaa Vantaalla, Finavian ympäristöasiantuntija Johanna Kara?

– Koska kiitoteitä on käytössä vain kaksi, on lentoonlähtöjä suunnattava myös kiitotieltä 2 kaakkoon Tikkurilan ja Pohjois-Helsingin suuntaan. Lentoon lähteviä koneita on siis enemmän näillä alueilla, missä yleensä on vähän liikennettä, ja näin ollen melua on enemmän. Länsi-Vantaalla koneet nousevat kiitotieltä 3 tavallisia reittejä.

Ovatko vaikutukset samanlaisia läpi kesän?

– 11.5.–5.7. kunnostetaan kiitotien koillispää sekä kiitoteiden 1 ja 2 risteys. 6.7. lähtien kiitotietä 2 pystytään jälleen käyttämään laskeutumisiin Nurmijärven suunnasta, jolloin lentokonemelu vähenee kiitotien 3 suunnassa.

Kumpi aiheuttaa enemmän melua, nouseva vai laskeutuva lentokone?

– Lähtevät koneet nousevat nopeasti

kohti lentokorkeutta, jolloin melun vaikutus jää lentoaseman lähialueille. Laskeutuessaan lentokoneet liittyvät kiitotien suuntaiseen linjaan ja lentävät sen suuntaisesti 12–20 kilometriä. Aerodynaamista melua laskeutuvasta lentokoneesta alkaa tulla enemmän, kun siipien laipat avautuvat ja laskuteline otetaan ulos noin 10–15 kilometriä ennen kiitotietä. Melu on siis erilaista, joten niitä on vaikea verrata keskenään Onko lentomelun määrä kasvanut Vantaalla samassa tahdissa kuin lentoliikenteen määrä?

– Lentomelun alue on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Se on seurausta muun muassa lentokoneiden tekniikan ja lennonjohdon toimintatapojen kehittymisestä.

Hanna Antila

10

Meditaatio on muutosvoima Vaivaako unettomuus tai korkea verenpaine?

Vai etsitkö hengellistä tietäsi?

Apu saattaa löytyä meditaatiosta. teksti Kaisa Halonen kuva Hans von Schantz

B

enediktiinimunkki Laurence Freeman on opettanut kristillistä meditaatiota niin alakoululaisille, yritysjohtajille kuin hengellisen elämänsä syventämisestä kiinnostuneille.

Hänen mielestään meditaation lahjaa kannattaa jakaa kaikille, jotka haluavat siitä osallisiksi.

– Äskettäin eräs äiti kysyi minulta, mitä hän antaisi pojalleen konfirmaatiolahjaksi. Vastasin, että älä anna mitään vaan meditoi hänen kanssaan, Freeman kertoo. Äidin kannattaisi harkita Freemanin neuvoa. Meditaation vaikutuksia on tutkittu tieteellisesti 1930-luvulta asti ja niistä on kertynyt runsaasti näyttöä.

Meditaation on todettu helpottavan esimerkiksi unettomuutta, stressiä ja ahdistusta, alentavan verenpainetta ja lisäävän vastustuskykyä. Myös riippuvuuksien ja fobioiden hoidossa sitä on käytetty tuloksellisesti.

Säännöllinen meditaatio muuttaa aivoja ihan fyysisesti.

Se esimerkiksi vahvistaa niitä aivoalueita, jotka ovat yhteydessä tunteiden sääntelyyn, positiivis-

ten tunteiden kokemiseen ja itsehillintään.

– Jo nämä myönteiset vaikutukset ovat monille riittävä syy meditoida. Mutta meditaatio ei ole vain elämänhallintataitoja, vaan se voi olla myös hengellinen tie. Sillä on hedelmiä, jotka eivät ole mitattavissa. Ne näkyvät esimerkiksi ihmissuhteissamme, Freeman sanoo.

Hänen mielestään meditaation hedelmät ovat niitä samoja, joita apostoli Paavali kutsuu Hengen hedelmiksi: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

– Meditaatio ei ole pakoa elämästä ja sen ongelmista vaan osa elämää. Se muuttaa sitä, kuinka suhtaudumme ongelmiimme.

Meillä on kyky itsemme ylittämiseen, itsetuntemukseen ja Jumalan tuntemiseen. Meditoimme, jotta olisimme täydesti ihmisiä.

Laurence Freeman on itse esimerkki siitä, kuinka meditaatio voi muuttaa koko elämän suunnan. Hän olisi voinut tehdä uran journalistina, pankkimaailmassa tai YK:ssa – niitä kaikkia hän ehti kokeilla. Mutta hänestä tuli munkki.

Irlantilaisen äidin ja englantilaisen isän poikana Lauren-

ce Freeman kasvatettiin katoliseen uskoon. Lapsena usko oli hänelle tärkeä, mutta kun hän tuli teini-ikään, kristinuskosta ei tuntunut löytyvän vastauksia niihin kysymyksiin ja ongelmiin, jotka häntä askarruttivat, ja hän kiinnostui henkisyydestä laajemmin.

Koulun jälkeen Freeman pääsi Oxfordin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan hän halusi purkaa sydäntään ja hakeutui benediktiinimunkki John Mainin juttusille.

– Eräässä tapaamisessamme hän puhui minulle meditaatiosta. Se oli elämäni käännekohta. Reaktioni oli ristiriitainen. Älyllisellä tasolla en ymmärtänyt, mitä hän puhui, mutta sy-

dämessäni tunsin, kuinka jotakin heräsi. Tunsin kaipuuta ja kiinnostusta.

Aluksi Freeman meditoi harvoin. Yliopistosta valmistuttuaan hän kokeili eri työpaikkoja, muttei oikein tuntenut löytävänsä omaa tietään. John Mainia hän tapasi edelleen satunnaisesti. Kun Main perusti kristillisen meditaation keskuksen, Freeman päätti lähteä sinne retriittiin puoleksi vuodeksi.

– Hetki oli sopiva. Halusin miettiä, mitä elämälläni tekisin. Retriitin aikana opin meditoimaan kunnolla. Sen jälkeen olin ajatellut palaavani niin sanottuun todelliseen elämään, mutta tajusinkin yllättäen, ettei minulla ollut enää ammatillista kunnianhimoa.

Laurence ­Freeman ­opastaa meditoimaan näin: • Istu paikoillasi selkä suorana. Sulje silmät ja hengitä rauhallisesti.

• Toista mielessäsi rukoussanaa eli mantraa taukoamatta. Suositeltava sana on esimerkiksi maranata. Se on Jeesuksen äidinkieltä arameaa ja tarkoittaa ”Herra, tule!”. Aina kun huomaat mielesi harhailevan, palaa takaisin mantraan.

• Suositeltavaa on meditoida 20–30 minuuttia kerrallaan, aamuin illoin.

– Pohdin asiaa kesän, ja päätin hakeutua luostariin. Kun olin päätökseni tehnyt, oloni oli rauhallinen ja tiesin tehneeni oikean ratkaisun. Enkä ole katunut sitä koskaan.

Munkkina Freeman työskenteli yhdessä John Mainin kanssa. He perustivat meditaatiokeskuksen ensin Englantiin ja sitten Kanadaan. John Mainin kuoltua vuonna 1982 Freeman jatkoi tämän työtä meditaatioyhteisön kehittämisessä. Nykyisin Freemanin johtaman World Community for Christian Meditation -järjestön piirissä toimii noin 2500 meditaatioryhmää 103 maassa.

Meditaatio yhdistetään monesti itämaisiin uskontoihin. Se ei ole kuitenkaan koko totuus.

Laurence Freeman sanoo, että meditaatio tunnetaan kaikissa uskonnollisissa perinteissä.

Esimerkiksi Australian aboriginaalit harjoittivat sitä jo 40 000 vuotta sitten. Kristinuskossa ensimmäinen meditaation opettaja oli Jeesus itse.

– Jeesus sanoo: ”Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa.” Hän myös opettaa meitä olemaan käyttämättä paljon sanoja, tyynnyttä-

11

Benediktiinimunkki Laurence Freeman matkustaa ympäri maailmaa opettamassa meditaatiota. Hänen kotiluostarinsa on Turveyssä Lontoon lähellä.

”Meidän täytyy olla uskollisia – ei täydellisiä. Meditaatio on työtä, ja oppimisprosessi.” mään mielemme ja olemaan läsnä tässä hetkessä, huolehtimatta huomisesta.

– 300- ja 400-luvuilla Egyptin autiomaassa eläneet erämaaisät ja -äidit käyttivät meditaatiomenetelmää, jota he kutsuivat puhtaaksi rukoukseksi tai sydämen rukoukseksi. Sitä samaa me opetamme nykyihmisille. Olemme siis osa kristinuskon sisällä vaikuttanutta pitkää mystiikan traditiota, Freeman kertoo.

Itse meditaatio on tekniikaltaan yksinkertaista. Mutta helppoa se ei ole.

– Istumme alas ja olemme hiljaa paikoillamme, suljemme silmämme ja päästämme irti ajatuksistamme. Meditatiivinen rukous ei tapahdu mielessä vaan sydämessä. Emme siis ajattele Jumalaa tai puhu hänelle vaan olemme hänen kanssaan.

Freemanin mukaan monet luovuttavat helposti muutaman

yrityksen jälkeen, koska he kokevat, etteivät osaa meditoida.

Laukkaava mieli ei hiljene, asento tuntuu epämukavalta eikä ole oikein aikaakaan.

– On hassua, että ajattelemme uskonnon harjoittamisen edellyttävän täydellisyyttä. Mutta eihän evankeliumissa ole kyse meidän täydellisyydestämme, vaan Jumalan armosta. Meidän täytyy olla uskollisia – ei täydellisiä. Meditaatio on työtä, ja oppimisprosessi.

Siksi Freeman vertaa meditaation opettelua soittamisen tai kielen opiskeluun. Se vaatii kurinalaisuutta, eikä sitä koskaan hallitse täysin.

On kuitenkin yksi ihmisryhmä, jolle meditaatio näyttää olevan mutkatonta: lapset. Freeman on todennut sen kiertäessään kouluissa, joissa meditaatio on otettu osaksi opetusta. Meditaatioon käytetty aika määräy-

tyy lapsen iän mukaan, minuutti meditaatiota yhtä ikävuotta kohden.

– Lapsilla on luontainen kyky meditaatioon ja hiljaisuuteen, ja he nauttivat siitä. Monet meditoivat myös vapaa-ajallaan. Eräs poika kertoi minulle meditoivansa kotonaan silloin, kun hänen vanhempansa riitelevät, koska se rauhoittaa hänen mieltään, Freeman kertoo.

Mielensä tyynnyttäminen ja hiljaa paikoillaan istuminen tuntuu äkkiseltään olevan kaukana kovavauhtisesta ja stressaavasta bisnesmaailmasta. Mutta juuri liike-elämässä meditaatiolle tuntuu olevan kysyntää. Freeman on ohjannut niin yritysjohtajia kuin alan opiskelijoitakin.

– Meditaatio ei tarjoa heille pelkkää rentoutumista vaan myös syvempää rauhaa. En yritä käännyttää ketään, mutta me-

ditaatio voi olla heille mahdollisuus Jumalan kokemiseen. Pyhä Henki ei toimi vain kirkon seinien sisällä.

– Maailmassa vallitsee suuri hengellinen nälkä. Ihmiset, joilla ei ole kosketuskohtaa kristinuskoon, etsivät merkitystä ja syvyyttä elämäänsä esimerkiksi itämaisista uskonnoista ja uushenkisyydestä. Minusta on tärkeää tarjota heille myös oman hengellisen perinteemme hedelmiä, Freeman lisää.

Se olisi hänen mukaansa kirkkojen tehtävä. Tällä hetkellä kirkot eivät sitä täytä. Freeman arvioi, että kirkoista on tullut yksikielisiä. Ne puhuvat Raamatun, uskon ja teologian kieltä, jota vain harva nykypäivänä ymmärtää.

– Elämän tarkoituksen pohtimiseen ja hengellisten kokemusten hahmottamiseen käytetään nykyisin ihan toisenlaista kieltä. Jos me kirkoissa emme pysty puhumaan sitä, kristinuskosta tulee vähitellen suljettu kultti, Freeman varoittaa.

Ja lisää heti perään, ettei kosketuspinnan löytäminen ole niin vaikeaa kuin voisi luulla.

– Se on hiljaisuus. Ihmiset janoavat hiljaisuutta. Mutta kun he tulevat kirkkoon, tarjolla on kaikkea muuta kuin sitä: on kau-

niita sanoja ja hienoa musiikkia.

Kirkoilla olisi myös hiljaisuuden perinne, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi.

Freemanin mielestä kirkoista on tullut liikaa yritysten kaltaisia. Ne laativat suunnitelmia, strategioita ja markkinointikampanjoita.

– Kirkot ovat kuin evankeliumin Martta: puuhakkaita ja huolestuneita. Jeesus käski Marttaa rauhoittumaan ja lopettamaan hätäilyn. Oleminen on tärkeämpää kuin tekeminen, hiljaisuus tärkeämpää kuin puhe.

Jos kirkko saisi omassa elämässään tasapainotettua Martan ja hänen sisarensa Marian vahvuudet, aktiivisen ja kontemplatiivisen puolen, sillä olisi Freemanin mielestä annettavaa suorituskeskeiselle yhteiskunnalle.

– Alkoholisti ei voi auttaa kohtalotoveriaan toipumaan, jos hän itse vielä juo. Samalla lailla ei kirkkokaan voi tarjota ihmisille vaihtoehtoa, jos se on yhtä kiireinen, pinnallinen ja stressaantunut kuin maailma ympärillä. T Kristillistä meditaatiota Helsingissä tiistaisin klo 18 Agricolan kirkon kappelissa ja keskiviikkoisin klo 18 Tuomiokirkon kappelin alakerrassa.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

31.5.

”Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen.”

Pyhän Kolminaisuuden päivänä ihmetellään Jumalan salaperäistä olemusta.

(4. Mooseksen kirja 6:25)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Arsenius Arsenius syntyi Roomassa kristittyyn perheeseen noin vuonna 354. Kristinusko oli jo tuolloin saavuttanut tunnustetun aseman Rooman valtakunnassa. Arsenius oli kouluja käynyt mies ja kuului yhteiskunnan yläluokkaan.

Keisari Theodosius otti hänet jo nuorena hoviinsa, jossa hän toimi muun muassa keisarin kahden pojan henkilökohtaisena valmentajana.

Arsenius oli kuullut ja todennäköisesti lukenutkin Egyptin erämaaisistä.

Noin 55-vuotiaana hän jätti Rooman ja hovielämän ja lähti Egyptin erämaahan. Siellä hän eli askeetikkona neljäkymmentä vuotta ja siellä hän myös kuoli yhdeksänkymmentäviisivuotiaana.

Anna itkun tulla Kyyneleet puhdistavat silmät näkemään paremmin ja pehmittävät sydämen rakastamaan enemmän.

Munkki Arsenius oli kuuluisa kyynelistään.

Tästä 350-luvulla syntyneestä herkästä miehestä sanottiin, että hänellä oli kyynelten kaivama reikä rinnassaan. Kuvauksen mukaan kyyneleet valuivat hänen silmistään, kun hän vain istui hiljaa ja teki töitä käsillään.

Ennen munkiksi ryhtymistään Arsenius oli työskennellyt vuosikymmeniä keisari Theodosiuksen hovissa. Hän toimi muun muassa keisarin kahden pojan henkilökohtaisena valmentajana.

Ollessaan vielä Roomassa hän rukoili, että löytäisi tien todelliseen elämään. Silloin hän kuuli äänen sanovan, että hänen tulisi paeta ihmisten hälyä, olla hiljaa ja rukoilla.

Niinpä jo viidenkymmenen ikäinen Arsenius lähti Egyptin erämaahan, jonka hengellisistä ohjaajista hän oli kuullut ja lukenut.

Siellä hän rukoili, meditoi ja eli vaatimattomasti löytääkseen syvimmän itsensä ja yhteyden Jumalaan.

Arsenius luopui paljosta, kun hän hylkä-

si palatsin ylellisen elämäntyylin ja lähti etsimään elämän tarkoitusta erämaan köyhiltä isiltä. Monissa tarinoissa ihmetellään hänen valintaansa.

Kun Arseniuksen nähtiin pyytävän neuvoa vanhalta egyptiläiseltä munkilta, hänelle sanottiin: ”Isä Arsenius, miten sinä, jolla on niin hyvä latinan ja kreikan tietämys, kysyt neuvoa tältä maalaiselta?” Arsenius vastasi, että hän osasi kyllä latinaa ja kreikkaa, mutta ei vielä ollenkaan tämän maalaisen aakkosia. Eli niitä hiljaisuuden aakkosia, jotka auttavat tulkitsemaan ihmisen sydämenliikkeitä ja Jumalan kuiskauksia.

Kun Arsenius kuoli, toinen kuuluisa erämaaisä Poemen sanoi itkien: ”Totisesti, sinä olet siunattu, Isä Arsenius, sillä sinä itkit itsesi tähden tässä maailmassa.” Joka ei itkenyt syntejään täällä maan päällä, itki niitä tulevassa, erämaaisät sanoivat.

Itkemme monia asioita. Itkemme surusta ja kaipauksesta, kun menetämme läheisen ih-

Kyynelharjoitus • Tee tämä harjoitus, kun sinulla on rauhallinen ja turvallinen olo.

• Muistele hetkeä, jolloin näit ystäväsi itkevän. Mitä sinä silloin tunsit? Mitä sinussa tapahtui? Miltä sinusta tuntui kuunnella häntä, jos hän kertoi, miksi itki.

• Muistele jotakin toista hetkeä, jolloin kyyneleet nousivat omiin silmiisi. Mitä silloin tapahtui? Mitä tunsit, mitä itkit?

• Mieti, mitä nuo hetket kertovat sinulle siitä, mikä elämässä on olennaista?

misen. Itkemme pettymyksestä ja kiukusta, kun emme saa jotain haluamaamme.

On katkeruuden, kaipauksen ja kärsimyksen kyyneleitä. Itkemme rakkaudesta ja ilosta. Itkemme myötätunnosta. Kyyneleet helpottavat, puhdistavat ja parantavat. Kyynelistä tuntee ihmisen. Ihmisellä, joka kykenee itkemään, on vielä sydän tallella.

Erämaaisät tunsivat kaiken tämän, sillä he olivat jättäneet paljon taakseen. Heillä oli, mitä surra. Kyyneleet olivat heille luonnollinen osa elämää. Ilman niitä he eivät olisi kestäneet erämaassa.

He rukoilivat kyyneleitä, jotka puhdistaisivat silmät näkemään selkeämmin ja pehmittäisivät sydämen rakastamaan enemmän. He eivät peitelleet syntejään, vaan itkivät niitä.

Muuta ikuista ei ole kuin anteeksianto, rakkaus ja myötätunto. Jumalallakaan ei ole muuta. Hän tulee sisään särkyneen sydämen avoimesta haavasta.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.–18.6.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho perjantaisin 12.6. saakka klo 9–11.30.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30.

Messu su 31.5. klo 12. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Kesäparkki tiistaisin klo 9–12.

Kesäkahvila torstaisin 4.6. alkaen klo 13–14.30. Viimeinen kerta 20.8.

City-rippikoulun kofirmaatiomessu la 6.6. klo 11. Hans Tuominen, Saara Huhanantti, Jouko Saari, Emma Perälä, Justus Kivimäki, Juha Paukkeri.

Messu su 7.6. klo 12. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Konfirmaatiomessu Holma 1 la 13.6. Tuomo Kahenvirta, Liisa Juusela, Riikka Jäntti.

Hankasalmi 1 konfirmaatiomessu su 14.6. klo 12. Tiina Palmu, Vesa Häkkinen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Kesäparkki eli lastenhoitoa esim. kauppareissun ajaksi 2,5–8-vuotiaille to 28.5., ti 2.6., to 4.6., ti 9.6. ja to 11.6. klo 9–12. Ota lapsellesi pienet eväät ja sisätossut mukaan. Ei etukäteen ilmoittautumista.

Muualla

Puistoperhekerho ma 1.6 ja 8.6. klo

9.30–11. Vaaralan Talkoontien pallokentällä, os. Harjunreuna 16.

Keikkapankin vapaaehtoistyöntekijöistä apua ikäihmisille. Vapaaehtoiset voivat lähteä saattajaksi lääkärikäynnille tai auttaa pienissä kodin töissä. Ammattilaista vaativia töitä tai siivouksia he eivät tee.

Puhelinpäivystys tiistaisin klo 13–15 p. 050 309 8775 tai soittopyynnön voi jättää kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6500. Joukkoomme mahtuu

Hautaan siunattu Hilkka Marjatta Perttilä 86 v, Seppo Juhani Virtanen 67 v, Pauli Olavi Turpeinen 65 v, Kalevi Harri Pajusto 54 v, Kaj Mikko Markus Ihalainen 45 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylän Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla 1.6.–30.8. klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 31.5. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Nuorten pelipäivä ti 2.6. klo 16 nuortentilassa.

Nuorten kesäavoimet tiistaisin ja keskiviikkoisin 3.6.–15.7. klo 18–20 nuortentilassa.

Messu su 7.6. klo 10. Luontoriparin rippikoululaisten konfirmaatio. Jarmo Kokkonen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 14.6. klo 10. Kuntokallio I:n rippikoululaisten konfirmaatio. Jaakko Kara, Lauri Ijäs ja Hannu Lehtikangas.

Lammaskuja 2 B Avoimet ovet -kahvila ti 2.6., 9.6. ja 16.6. klo 13–15.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 31.5. klo 18. Raamatun naiset: Maria, Jeesuksen äiti.

Muualla

Pihaseurat ke 3.6. klo 18 Askiston

Marttamökillä, Toivonrinne 6. Seurakunnan perinteinen kesäillanvietto, jossa lauletaan, kuullaan puheita ja kahvitellaan. Pihaseurat ovat seurakunnan vapaaehtoisten järjestämiä.

Pihaseurat ke 10.6. klo 18 Vapaalassa Raili ja Aimo Koskella, Terätie 29 A. Pihaseurat ke 17.6. klo 18 Hämeenkylässä Tuula Mösöllä, Santamäentie 23.

Seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 19.6. klo 18 alkaen Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Juhlijoita naurattamassa stand up -koomikko Mikko Vaismaa.

Kreikkalaisia tansseja tanssittaa pastori Zorbas. Lapsille luontopolku ja

Kastettu Niilas Mikael Marjakangas, Amos Eevert Jääskeläinen, Viivi Josefiina Määttä.

Hautaan siunattu Siiri Maria Karttunen 79 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Pe 29.5. ja ti 16.6. virasto aukeaa 9.30.

To 18.6. virasto auki 9–11.30. korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Kesäkuussa diakoniapäivystys ti ja to klo 11–12.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Naisten saunailta to 28.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 31.5. klo 10. Sanna Heikurinen, Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Puutarhan aamu ti 2.6. klo 10–12 seurakuntakeskuksen sisäpihalla.

Tule vaihtamaan, ostamaan tai myymään monivuotisten kasvien taimia eurolla. Lisätietoja: Marja-Liisa Kari p. 040 5647 879.

Arki-illan ehtoollinen ke 3.6. klo 18.

Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Messu su 7.6. klo 10. Mari Liimatainen, Vesa Ruokonen, Marja Vainikka ja Päivi Tiitu. Annika Leppälä, oboe.

Kirkkokahvit.

Siikalatvan srk:n lapsikuorojen konsertti ke 10.6. klo 13. Johtajana Arja Leinonen.

Päivärippikoulun konfirmaatio la 13.6. klo 11. Risto Auvinen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Holma 1 konfirmaatio la 13.6. klo 14.

Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Messu su 14.6. klo 10. Marja Vainikka, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Kesäillan virsi & makkara -yhteislaulutilaisuus ke 17.6. klo 18 seurakunnan sisäpihalla. Ohjelmassa laulamisen lisäksi makkaran grillausta.

Muut kerrat 15.7. ja 12.8.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Suljettu 1.–12.6.

Hartaus ti ja to klo 11.

Muualla

Päiväleireistä voi tiedustella per-

hetyöntekijä Tytti Maliselta p. 050 573 6359.

Kastettu Mabasa Richle Lelo Lun’ Koka, Samuel Seppo Ilmari Nylund, Kerttu Rosaliina Kanerva, Crista Alisa Anneli Luksua, Jaakko Pyry-Salama

Hommissa

Kesäopas Tea Yli-Perttula ”Opiskelen teologiaa neljättä vuotta Helsingin yliopistossa.

Pääaineeni on kirkkohistoria ja tällä hetkellä kirjoitan gradua.

Aiemmin olen ollut yli 11 vuotta matkailualalla. Uskon, että voin käyttää alan kokemusta hyödykseni kesäoppaan työssä.

Pyhän Laurin kirkko on kotikirkkoni ja käyn siellä usein jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Myös poikani on kastettu siellä.

Kirkot ovat minulle tosi rakkaita. Ulkomaillakin käyn aina kirkoissa. Kirkkoympäristössä on jotain niin kiehtovaa.

Pyhän Laurin kirkko on keskeinen osa Helsingin pitäjän keskiaikaista kulttuurimiljöötä, ja sillä on pitkä ja monivivahteinen historia. Se erottuu joukosta. Toivottavasti mahdollisimman monia kiinnostaa se tänä kesänä.

Vielä en tiedä yksityiskohtaisesti, mitä kaikkea työni pitää sisällään, mutta lähinnä se on kirkon esittelyä ja tarvittaessa myös Pyhän Laurin kappelin esittelyä. Todennäköisesti avustan myös

joissakin tilaisuuksissa. Aion tehdä Pyhän Laurin kirkosta esittelyt suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kesällä Pyhän Laurin kirkkoon voi tulla aukioloaikoina milloin vain, siellä ei ole mitään varsinaisia opastettuja kierroksia. Sinne kannattaa tulla vaikka vain levähtämään arjen keskellä.”

Nina Riutta

Pyhän Laurin kirkko avoinna kesä–elokuussa ma–pe klo 9–20. Kesäopas paikalla klo 12.30–20.

Pertti Harstela/Vastavalo

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Pihaperhekerho to 28.5., 4.6. ja 11.6. klo 9–11.

Koululaisten kesäleiripäivät lastenkirkolla 1.–17.6. klo 9–15. Olemme paljon pihalla ja retkillä. Hinta 80 e sisältää ruuan ja välipalan. Ilmoittautumiset Birgitta Tasavuorelle, p. 050 523 4051.

Grillepaani nuorille alkaen ti 2.6. klo 18.

Kastettu Joonatan Väinö Antero Hartikka, Eetu Wiljami Hämäläinen, Arna Katarina Koivisto, Vieno Iida Linnea Pusaa, Sisu Nuutti Andreas Räty, Uuno Uljas Vilén.

perinneleikkejä. Kesäisiä yhteislauluja ja hartaus. Hinta 10 euroa maksetaan käteisellä, alle 12-v. maksutta. Hinta sisältää kahvin, suolaisen ja makean purtavan sekä ohjelman.

Myynnissä grillattua makkaraa 2 e.

Suositellaan saapumista yhteiskuljetuksella. Ilmainen bussikuljetus klo 17 alkaen seuraavilta pysäkeiltä: Askiston Hirsikujan päätepysäkki, Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Linnaisten päätepysäkki, Hämevaaran veitsitien liikenneympyrä ja Rajatorpan ostoskeskus. Paluukuljetus lähtee klo 21.

Ilmoittautumiset 12.6. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Paula Lehto

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila pe 29.5. klo 9–11.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30.

Puuroperjantai pe 29.5. klo 11–12.

Ilmainen puurolounas.

Messu su 31.5. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kesäkahvit tiistaisin 2.6. alkaen klo 13–14.30. Jatkuen 25.8. asti.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Sinilinnun lauluilta ke 3.6. klo 18.

Tule rakentamaan kouluja Kambodžaan laulamalla yhdessä kesäisiä lauluja. Riikka Jäntti.

Messu su 7.6. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Perhekahvila ke 3.6., 10.6. ja 17.6. klo 9–12.

Messu su 14.6. klo 10. Vesa Häkkinen, Sari Kokkonen.

myös uusia vapaaehtoisia. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

Seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 19.6. klo 18–21.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18 alkaen, mm. stand up -koomikko Mikko Vaismaa, kreikkalaisia tansseja, perinneleikkejä ja yhteislaulua. Hinta 10 e sis. kuljetuksen, kahvin, suolaisen ja makean purtavan, alle 12-v. maksutta. Myynnissä grillimakkaraa 2 e / kpl. Bussikuljetus Pyhän Annan lastenkirkolta klo 17 reittiä Hakunilan kirkko – Länsimäen kirkko – Kuntokallio.

Paluulähtö klo 21.30. Ilm. viimeistään 12.6. kirkkoherranvirastoon, p.

09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Hautausmaapäivä Ruskeasannassa Ruskeasannan hautausmaalla järjestetään hautausmaapäivä ke 3.6. klo 10–15. Siellä on myynnissä kukkia ja kivien oikaisupalvelua. Hautaustoimi tarjoaa kahvit, istutusapua ja multaa. Hautojen hoitamisen lomassa voi pistäytyä Ruskeasannan kappelissa hartaudessa klo 12–12.30.

S U V I V I R S I SO I KO O N

Luther Playmobil

Rukoushelmet

Emerituspiispa Martin Lönnebon kehittämät rukoushelmet. Uudistuneessa helminauhassa mukana luomakunnalle omistettu vihreä ”maan helmi”.

Lasihelmistä koottu rukousnauha on valmistettu Intiassa Reilun kaupan pelisääntöjä noudattaen. Helminauhat on valmiiksi koottu.

Alk. 10,00 00 Väh. 20 kpl 8,00

Enkeliavaimenperä

8

Jukka Sariola

550

– kutsumuksena Afganistan Vuonna 2014, helteisen heinäkuun uneliaan uutisvirran herätti tieto kahden suomalaisen avustustyöntekijän surmasta Afganistanissa. Toinen heistä Seija Järvenpää. Hän ei ollut uhkarohkea sankaripyhimys vaan omat lahjansa lähimmäisten käyttöön antanut tavallinen ihminen. Lupaavasti alkanut ura DNAtutkimuksen parissa sai jäädä kun tilalle tuli jotain tärkeämpää – syvemmällä oleva kutsumus. Esipuhe 90 piispa Tapio Luoma.

www.sacrum.fi

8 90

Hauska Luther jolla on lisävarusteena sulkakynä ja Raamattu.

Juhani Rekola

Ystäväni Seija

Irlantilainen päiväkirja

Juhani Rekolan (1916–1986) päiväkirja ja kuvaus Irlannin historiasta ja kirjallisuudesta. Rekola pohtii myös omia uskonnollisia käsityksiään ympäristössä, jossa “uskovat kaikki, ateistitkin”.

Ennen julkaisematon!

27,10 (31,90)

27

UUSI TIE

2710

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Tommi Kalenius

Liikuta mua cd

Maanläheinen, ylimääräisistä nuoteista ja turhista krumeluureista riisuttu teos.

Uutuuslevy sisältää mm. Kirkon Ulkomaanavun kampanjabiisin Suvivirsi.

19 70

19,70 (21,50)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Saa rakastaa.

Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 € Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti

√ Kyllä kiitos!

Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €).

ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

TILAAJA/MAKSAJA

Lauri280515

SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous

Sähköposti

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

15

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.–18.6.

Vieraana Paula Lehto

Tiia Santavirta

Mikko Vaismaa sanoo, että estoton ja hervoton nauru on terapeuttista.

Pitkää ikää

Kulttuurijohtaja Annukka Larkio

Mikko Vaismaa kulkee työkseen naurattamassa ihmisiä.

Vaismaan mukaan stand upin ydin on siinä, että yksi ihminen puhuu hauskasti omana persoonanaan, ei jonkin hahmon takaa. Stand up ei ole sketsien esittämistä.

– Stand up -esitys elää siitä illuusiosta, että kaikki syntyy hetkessä. Samaan tapaan kuin kani näyttää tulevan hatusta, kunhan taikuri vähän nykäisee.

Joskus jotain syntyykin hetkessä, mutta suurin osa on suunniteltua ja käsikirjoitettua.

Miten idea Suvivirsitapahtumasta syntyi?

– Olin viime keväänä Töölöntorilla vastaavassa tapahtumassa. Sen ideoi Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi, joka asuu Töölöntorin laidalla olevassa talossa.

Idea oli veikeä. Parvekkeille alkoi ilmestyä Korson mieslaulajia, neljä viisi miestä kullekin parvekkeelle. Mukana oli myös orkesteri. Ja sitten laulettiinkin pian Suvivirttä. Laulajia oli 3000.

– Tunnelma oli mahtava. Kesä, loma ja vapaus eivät ole vain lasten, nuorten ja koululaisten asia. Tunnelmaa kasvattivat myös jokaisen omat Suvivirteen liittyvät muistot.

Stand up -klubien lisäksi Vaismaa esiintyy erilaisissa koulutus- ja virkistystilaisuuksissa.

– Käytän periaatteessa samaa käsikirjoitettua settiä eri paikoissa. Mutta se, millaiseksi esitys muotoutuu, riippuu yleisöstä. On eri asia puhua jollekin työporukalle kuin 70-vuotisjuhliaan viettävälle seurakuntalaisten joukolle.

Koomikko kokee onnistuneensa, kun yleisö nauraa estottomasti ja hervottomasti, hartiat hytkyen ja kyyneleitä silmistään pyyhkien.

– Sellainen nauru on terapeuttista. Se puhdistaa ja se pidentää ikää. Ihmisten reaktioita ei tarvitse seurata erityisemmin. Ne aistii lavalle. Päämissioni on pidentää ihmisten ikää, Mikko Vaismaa vakuuttaa.

Mitä Vantaalla tapahtuu?

– Suvivirsitapahtuma pidetään Tikkurilan uudella torilla kaupungintalon vieressä. Kun aloitamme kello 14, Korson mieslaulajat ehtivät Töölöntorilta tännekin. Orkesteriksi tulee musiikkiopiston puhallinorkesteri. Suvivirsi lauletaan alusta loppuun sekä suomeksi että ruotsiksi, jotta jokainen voi saada kiinni omista kokemuksistaan.

Stand up -koomikko Mikko Vaismaa kertoo nettisivuillaan harjoittaneensa komiikkaa vuodesta 1971. Miten muka se on mahdollista?

– Vuosi 1971 on syntymävuoteni. Komiikka on aina ollut aina läsnä elämässäni. Elän todeksi komiikkaa. Sitten on käynyt vielä niin onnellisesti, että saan siitä nykyään elantoni. Tosin en koe tekeväni työtä, hän kertoo.

Vaismaa on nuoresta asti halunnut naurattaa muita. Esiintyminen tuntui niin tärkeältä, että hän mietti lukion jälkeen siitä itselleen ammattia.

– Hylkäsin ajatuksen teatterikouluun pyrkimisestä. Tiesin, että jos olisin päässyt sinne, olisin joutunut jättämään lentopallon. Pelasin tosissani ja halusin nähdä, mihin asti se ura vie. Jatkoin pelaamista kolmekymppiseksi.

Vaismaa valitsi luokanopettajan opinnot.

– Opettaja tekee työtään luovasti. Siinäkin työssä pitää hallita ryhmää. Valmistuttuani olin kolmetoista vuotta opettajana Jyväskylässä, joka on edelleen kotikaupunkini.

Ulla-Maija Vilmi

Vaismaalla oli veljiensä kanssa 1990-luvulla ryhmä, joka esitti musiikkia ja sketsejä. Myöhemmin on ollut lyhyempiä esiintymisprojekteja. Stand up -koomikko Vaismaasta tuli kymmenisen vuotta sitten.

– Kun näin stand upia 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran, tiesin, että tuota olen etsinyt koko ikäni.

Hynninen, Ophelia Elisabet Mida, Luukas Benjamin Salonpää, Lotta Sofia Rytkönen, Anton Noa Kristian Kobe, Mio Jiro Mikael Kobe, Helvi Lilja Lumikki Nummelin, Niilo Akseli Jaatinen, Viljami Aarne Mikael Pölkki, Eetu Juhani Siirtola.

Avioliittoon kuulutettu Tuomas Sakari Sointu ja Aino Maria Ranta, Miikka Tapio Mäntynen ja Elsi Amanda Päivinen, Jani Petteri Sierilä ja Marja-Leena Tuulikki Rissanen.

Hautaan siunattu Heikki Juhani Korteniemi 60 v, Veikko Tapio Voutilainen 63 v, Reino Kaarle Uljas Kivelä 75 v, Toimi Olavi Perttilahti 77 v, Aino Maria Räsänen 86 v.

Stand up -koomikko Mikko Vaismaa esiintyy pe 19.6. seurakuntien juhannusjuhlassa, joka alkaa klo 18 Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Katso ohjelma, ilmoittautumiset ja bussireitit seurakuntien rivi-ilmoituksista sivuilta 13–17.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, joka toinen ke klo 12–15 (parilliset viikot), 1.6.–31.7. virasto on avoinna ma, ti ja to klo 9–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta.

Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12 (ei 5.6.), p. 09 830 6707, 8.6.–31.7. ke ja to klo 11–14.

Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Diakoniapäivystykset 2.6.–6.9. vain ti klo 9–11 Rekolan kirkolla.

Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Sanan kastetta kesään to 28.5. klo 13, kerhohuone 2. Keskustelu- ja raamattupiiri, aiheena Luukkaan evankeliumi.

Messu su 31.5. klo 10. Laura Leverin, Martti Sirviö.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala. Kahvila avoinna koko kesän.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Päivärippikoulun konfirmaatiomessu su 7.6. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Mitä toivot tapahtumalta?

– Toivon, että paikalle tulee niin paljon ihmisiä, että tapahtuma voisi kasvaa perinteeksi. Ajattelen Lilli Paasikiven tavoin, että kulttuuriperinteen säilyttäminen on tärkeää.

Millaisia ovat Vantaan kulttuurinäkymät?

– Vantaalla on aina ymmärretty, ettei ihminen elä pelkästään leivästä. Monenlaisen yhteistyön avulla kulttuuritoiminta kasvaa, vaikka määrärahat eivät. Tänä vuonna vantaalaiseen kesään kuuluvat esimerkiksi asuntomessut, suomipoppiin keskittyvä Tikkurila Festivaali ja barokkimusiikin Vantaa Festival sekä perinteinen ilmaistapahtuma Laurin Elojuhlat.

Ulla-Maija Vilmi

Suvivirsitapahtuma la 30.5. klo 14 Tikkurilan uudella torilla kaupungintalon vieressä. Mehua ja keksejä tarjotaan Tikkurilan kirkon edessä.

Open doors – nuorten avoimet ovet

keskiviikkoisin klo 18 (ei 3.6.).

Konfirmaatiomessu (Piispala 1) la 13.6. klo 14. Ben Ahlroos, Tuomas Heikkilä.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 1) su 14.6. klo 10. Arto Nuutinen, Tuomas Heikkilä.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Pöytälaatikkokynäilijät to 28.5. klo 13.

Kesän avoimet ovet perheille ti 2.6., 9.6., 16.6. ja 23.6. klo 9–12.

Naiset 50+ keskiviikkoisin klo 13.

Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille.

Muualla Yhteiskristillinen rukouspiiri pe

29.5. klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa, kevään viimeinen.

Kesäseurat ke 10.6. klo 18 Leena ja

Pauli Maarnilla, Kustaantie 20. Sään salliessa ollaan ulkona.

Perheiden retki Orimattilan Kotieläinpuistoon ti 16.6. Alueella on mahdollisuus vossikka-ajelulle tai shetlanninponiratsastukselle. Grillikatoksessa voi paistaa makkaraa ja syödä omia eväitä. Alueella on myös kahvila. Bussimatkan hinta: 10 e / aikuinen ja 5 e / yli 2-v. lapsi.

Sisäänpääsymaksut: lapset yli 2-v. 5 e ja aikuiset 7 e. Poniratsastus: 2 e (säävaraus). Ilmoittautumiset Siru Rantaselle 28.5. mennessä p. 050 342 6155.

Seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 19.6. klo 18 Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta 10 e sisältää kahvin, suolaisen ja makean purtavan sekä ohjelman, alle 12-v. maksut-

16

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.–18.6.

Jani Laukkanen

Musiikkia Vantaan kirkoissa 28.5.–18.6. x.x.–x.x.

Mikko Helenius esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

ta. Myynnissä grillattua makkaraa, hinta 2 e. Ilmainen bussikuljetus: klo 17 Päiväkummun Valintatalo – Laurintie – Rekolantie (pysäkki kirkkoa vastapäätä) – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo (Et. Rastitie 5) – Laurantie – Hanabölentie – Koivukylänväylä – Kytötie (pysäkki Alepaa vastapäätä) – Peijaksentie – Asolanväylä (pysäkki Citymarketia vastapäätä) – Koivukylän puistotie – Haapatie – Kuntokallio. Paluulähtö n. klo 21. Ilmoittautumiset 11.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6700.

Seurakuntaretki ystävyysseurakunta Vormsiin Viroon 28.–30.8. Lähtö Rekolan kirkolta bussilla perjantaiaamuna ja paluu kirkolle sunnuntai-iltana. Hinta 150 e sisältää laivaja bussimatkat, majoituksen ja ruoan Vormsissa. Matkanjohtajina kirkkoherra Laura Maria Latikka ja diakoni Siru Rantanen. Ilmoittautumiset Siru Rantaselle 29.5. mennessä, p.

050 342 6155. Ilmoittautuneille lähetetään matkakirje laskun mukana.

Kastettu Hugo Esaias Brückner, Oliver Juhani Christian Manninen, Aili Katariina Rintala, Mauno Matti Sakari Hynynen.

Hautaan siunattu Karin Margaretha Enqvist 94 v, Sylvi Tuulikki Haaparanta 89 v.

Tikkurilan seurakunta

Torstai 4.6.

Perjantai 12.6.

• Siionin virsistä Piazzolaan klo 12 Pyhän Laurin kirkossa.

Mikko Helenius ja Antti Vuori. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Paula ja Matti Rankalan laulukurssin päätöskonsertti klo 18 Martinristissä.

Keskiviikko 10.6.

• Suomalaisen liedin hurmaa – Melartin, Merikanto ja Sibelius klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Saara Kiiveri, sopraano, ja Milla von Weissenberg, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Siikalatvan seurakunnan lapsikuorojen konsertti klo 13 Korson kirkossa.

Torstai 11.6.

Torstai 18.6.

Vexi Savijoki/Vastavalo

• Kamarikuoro Audite – Summerjoy klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Vihdan tekoon Tikkurilaan Jos haluat juhlistaa kesän tuloa, lähde mukaan tekemään vihtoja Tikkurilan Olotilaan ti 16.6. klo 10.30–14. Taitoja ei välttämättä tarvita, sillä tarjolla on opastusta. Olotilan osoite on Unikkotie 5 a, mutta sisään sinne käydään Vehkapolun kävelykadulta. Vihtojen teko sujuu letkeässä tunnelmassa, sillä taustalla soi iskelmämusiikkia 1950–60-luvuilta.

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717. Avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @ Tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 31.5. klo 12. Kristiina Kartano, Terhi Viljanen.

Messu su 7.6. klo 12. Maria Koukkari, Terhi Viljanen, Anita Salonen, Hanna Raunu, Toomas Takala. Messun toteutuksessa on huomioitu erityisesti ikäihmiset. Messuohjelma sekä virret isotekstisinä ja pistekirjoituksena. Messussa viittomakielen tulkkaus. Ehtoollinen voidaan jakaa penkkiin. Messun jälkeen pihakahvit.

Konfirmaatiomessu la 13.6. klo 9.30. Päivi Helén, Marjaana Rantala, Sari Kamppi, Hanne Pekanpalo.

Konfirmaatiomessu su 14.6. klo 12.

Satu Huttunen, Samppa Laakso, Mika Ijäs, Susanna Halla.

Konfirmaatiomessu su 14.6. klo 15.

Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso, Enni Korhonen, Natalia Kuittinen.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 31.5. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Seppo Hartikainen, Samppa Laakso.

Peltolan koulun auditorio toimii Tikkurilan kirkon väistötilana 31.5. saakka, jonka jälkeen messut sunnuntaisin klo 10 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Hanna-piiri to 28.5. klo 9–12 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit klo 10.30.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 28.5. klo 18 viraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A.

Perhekerho pe 29.5. klo 9.30–11 seu-

tuksella. Maksuttomat bussikuljetukset: Bussi 1: Ilolan seurakuntatalo klo 17 – Ristipuron kerhohuoneisto klo 17.05 – Malminiityn kerhohuone klo 17.15 – Tikkurilan kirkko klo 17.30 – Kuntokallio. Bussi 2: Ylästön seurakuntatalo klo 17 – Point, Kartanonkoski (Hagelstamintie 1) klo 17.15 – Pyhän Laurin kirkko klo 17.20 – Tikkurilan kirkko klo 17.30 – Kuntokallio. Paluukuljetus lähtee klo 21. Ilmoittautumiset 12.6. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila. Kesän aukioloajat: 1.–17.6. ma– pe klo 10–14, KesäOlotila 23.6.–29.7. ti–ke klo 10–14, 3.–28.8. ma–pe klo 10–14.

Arki-illan ehtoollinen ke 3.6. klo 18.

Tuula Lapveteläinen.

Messu su 7.6. klo 10. Janne Silvast, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso.

Messu su 14.6. klo 10. Veikko Karhumaa, Päivi Helén.

Juhlistetaan kesää yhdessä ti 16.6. klo 10.30–14. Tule tekemään oma saunavihta 1950–1960-lukujen iskelmämusiikin siivittämänä. Tarjolla opastusta vihdan tekoon.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.6. klo 18.

Päivi Helén.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön toukokuussa ma–pe klo 12‒15, kesäkuussa 15.6. saakka ma klo 12–13.

Esillä Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilasta 1920–1980-luvuilta 28.8. saakka. ”Tikkurilan keskusta muutoksessa”.

Kastettu Jalmari Leo Olavi Kaisko, Konsta Verneri Pirinen, Felix Verneri Pajunen, Fanni Iida Amanda Linturi, Erno Eemeli Nikunlaakso, Viivi Anna Sofia Oikarinen, Tuukka Väinö Kalevi Kortelainen, Hilda Hellin Maria Rytkönen, Veera Iida Marjeta, Feeli Toivo Lennartti Paloranta, Tomas Johannes Hakanen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 28.5. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä pe 5.6. ja 12.6. klo 9.30– 14.

Naisten lenkkisauna to 11.6. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 e.

Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–15, 8.6. alk. klo 9–14, suljettu klo 11–11.30. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys 1.6.–28.8. ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa, p.

09 830 6426.

rakuntien talon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 30.5. ja 6.6. ja 13.6. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Kesäperhepäivä ti 2.6. ja 9.6. klo 9.30–14 seurakuntien talon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Lähetyksen päiväpiiri ti 2.6. ja 9.6. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Rukouspiiri su 31.5. klo 18.30.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten rukouspiiri pe 29.5. ja 5.6. klo 18.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhepäivä ma 1.6. ja 8.6. klo 9.30– 14.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 28.5. klo 9.30–11.

Muualla

Suvivirsi la 30.5. klo 14 Tikkurilan torilla (kaupungintalon vieressä).

Tule mukaan laulamaan yhdessä Suvivirttä. Virsi lauletaan suomeksi ja ruotsiksi. Esilaulajana Korson Mieskuoro, säestäjänä Vantaan musiikkiopiston puhallinsoittajat. Mehu- ja keksitarjoilu Tikkurilan kirkon pihalla (Asematie 12).

Seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 19.6. klo 18 alkaen Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Juhlijoita naurattamassa stand up -koomikko Mikko Vaismaa ja kreikkalaisia tansseja tanssittamassa pastori Zorbas. Lapsille luontopolku ja perinneleikkejä. Kesäisiä yhteislauluja ja hartaus. Hinta 10 e, alle 12-v. ilmaiseksi. Hinta sisältää kahvin, suolaisen ja makean purtavan sekä ohjelman. Myynnissä grillimakkaraa, hinta 2 e. Paikalle suositellaan saapumaan yhteiskulje-

Avioliittoon kuulutettu Jussi Elias Saares ja Marilou Faustino, Sami Petri Hyytiäinen ja Katri Maire Marlene Hautala, Hannu Matti Nyman ja Christa Annika Haglund.

Hautaan siunattu Sinikka Avila 89 v, Sirkka Sylvia Suihkonen 86 v, Antti Aaro Johannes Litukka 73 v, Hilkka Mirjami Pulkkinen 67 v, Jari Antero Kytö 59 v, Jyrki Olavi Rönkä 51 v, Hilja Maria Vähätalo 93 v, Lyyli Mirjam Sipura 92 v, Saini Ruuska 82 v, Ritva Annikki Nieminen 80 v.

Vantaankosken seurakunta

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas jää kesätauolle 29.5. jälkeen. Lounas jatkuu syksyllä, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Perheraamis to 28.5. klo 10.30–11.45.

Keskipäivän rukoushetki pe 29.5. ja 5.6. klo 12–12.15 St. Martinin kappeli.

Messu su 31.5. klo 10. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kesäcafé 3.6.–29.7. keskiviikkoisin klo 12–14. Kahvia ja teetä kotileivonnaisten kera, grilli kuumana makkaranpaistoon. Vapaaehtoinen maksu.

Kesäseurat yhteistyössä Kylväjän kanssa ke 3.6. klo 18 Myyrmäen kirkolla. Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää, pastori Risto Pottonen ja kanttori Sinikka Honkanen.

Kesän perhemuskari-kahvila to 4.6., 11.6. ja 18.6. klo 9.30–12.30 takkahuone. Ohjaajana Ritva-Leena Tuuli. Tied. Helena Fyhr p 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi.

Messu su 7.6. klo 10. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Reija Vienola, Sinikka Honkanen.

Siioninvirsiseurat su 7.6. klo 14.

Puhujina mm. Pirkko Poisuo, Hannu Pöntinen.

Messu su 14.6. klo 10 Reija Vienola, Margit Helin, Ritva Holma.

17

Seurakunnissa tapahtuu 28.5.–18.6.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Iltamessu su 14.6. klo 18. Reija Vienola, Eveliina Pulkkinen.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Familycafé Sun 31st May 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kesän perhemuskari-kahvila ti 2.6., 9.6. ja 16.6. klo 9.30–12.30 ja ke 3.6., 10.6. ja 17.6. klo 13.30–16.30.

Ks. myös Myyrmäen kirkolla olevat kerrat. Ohjaajana Ritva-Leena Tuuli. Tied. Helena Fyhr p 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi.

Toivon tuulet ma 1.6., 8.6. ja 15.6. klo 18.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Paula ja Matti Rankalan laulukurssin päätöskonsertti pe 12.6. klo 18.

Muualla Ristiin rastiin – Parisuhderastit ja koko perheen pihapäivä su 14.6. klo 14–18 Vantaanpuistossa. Parisuhdeaiheista pohdittavaa, grilli kuumana, kaneja, kanoja, koira tavattavissa yms. Nyyttikestiperiaate. Ilm. 8.6. menn. maari.santala@evl.fi.

Seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 19.6. klo 18 alkaen Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Juhlijoita naurattamassa stand up -koomikko Mikko Vaismaa ja kreikkalaisia tansseja tanssittamassa pastori Zorbas. Lapsille luontopolku ja perinneleikkejä. Kesäisiä yhteislauluja ja hartaus. Hinta 10 e, alle 12-v. ilmaiseksi. Hinta sisältää kahvin, suolaisen ja makean purtavan sekä ohjelman. Myynnissä grillattua makkaraa, hinta 2 e. Paikalle suositellaan saapumista yhteiskuljetuksella. Ilmaiset bussikuljetukset: Bussi 1: Myyrmäen kirkko klo 16.30, Kaivokselan kirkko (bussipysäkki) klo 16.45, Kaivokselan kääntöpaikka klo 16.50. Bussi 2: Myyrmäen kirkko klo 16.30, Martinlaakson asema klo 16.40, Emännänkujan pysäkki, Vantaanlaakso klo 16.45, Kivistön kirk-

ko klo 17. Paluukuljetus lähtee klo 21. Ilm. viim. 12.6. ma–pe klo 9–14 kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6440 tai vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Miko Kosmos Antero Koivula.

Hautaan siunattu Hilda Lemmikki Ojamo 86 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Juni–augusti är kansliet öppet ti–fre kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar under sommaren ons–fre och diakonimottagning to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 31.5. kl. 10. M. Fagerudd, K. Varho. Efter högmässan avskedskaffe i Prostgården för barnledare Harriet Forsstén.

Högmässa sö 7.6. och 14.6. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 31.5., 7.6. och 14.6.

Kivistö kyrka Lavavägen 2

Vardagsrummet ons 3.6. kl. 18–

19.30. En svenskspråkig träff för människor i alla åldrar. Kom och bekanta dig med dina grannar från västra Vanda. Fritt utrymme för samtal och samvaro.

Andra utrymmen Veckomässa fre 5.6. kl 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. K. Andersson.

Församlingars gemensamma midsommarfest fre 19.6. kl. 18–21 i Kuntokallio. Pris: 10 e, transport och kaffe med dopp ingår. Anmälan senast 12.6. till våra diakoniarbetare.

Vammaistyö

Kehitysvammaisille Nuorten ilta pe 12.6. klo 18–20 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Aiheena: Minun rippikouluni. Diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen ja Alina Kiviniemi.

Musiikkia kaikille -kirkkohetki ti 16.6. klo 10 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Kanttori Ritva Holma ja diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen.

Tilaisuuden jälkeen jäätelötarjoilu.

Ilmoittautumiset 12.6. mennessä kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi.

Lotta Numminen

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 4.6. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Metsäkirkko su 7.6. klo 18 Hiljaisuuden polulla. Margit Helin, Eveliina Pulkkinen.

Kivistön päivärippikoulun konfirmaatiomessu la 13.6. klo 14.

Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast toimittaa 7.6. messun Olotilassa.

Viittomakielisille Viittomakielinen messu ke 10.6. klo 19 Järvenpään kirkossa, Kirkkotie 4.

Messu televisioidaan. Mukana Pohjoismaisten kirkkojen kuurojentyön neuvottelupäivien kuurojentyöntekijät. Messu on avoin kaikille.

Näkövammaisille Myyrmäen kerho ti 2.6. kello 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Suvisointuja, Urho Pakarinen. Kahvitarjoilu.

Kimppakävelyä Luojan luonnossa to 4.6. klo 13–15 Pakarintupa, Kuriiritie 1. Kuljemme kirkkomaalla ja joen varrella. Kahvit tai teet Pakarintuvalla.

Viittomakielisille ja näkövammaisille Juhannusjuhlat viittomakielisille pe 19.6. klo 17–21.30 ja näkövammaisille pe 19.6. klo 17–22 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Karhusaari, Helsinki. Juhannusjuhlaan voi tulla omalla kyydillä tai seurakunnan järjestämällä bussikuljetuksella. Osallistumismaksu 10 e sis. juoman sekä makean ja suolaisen kahvileivän. Viittomakielen tulkkaus. Viittomakielisten ilmoittautumiset 22.5. mennessä seija.einola@evl.fi tai p. 050 338 6212.

Näkövammaisten ilmoittautumiset 21.5. mennessä terhi.suonsivu@evl. fi tai p. 050 381 8758.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Döpta Emilia Adéle Hellström, Viktor Eerik Lahtinen, Milton Liam Suninmäki.

Tikkurilan kirkon messut siirtyvät Olotilaan Tikkurilan seurakunnan klo 10 alkavat sunnuntaimessut pidetään 7.6. alkaen Tikkurilan keskustassa sijaitsevassa Olotilassa. Toukokuun loppuun saakka messut pidetään Peltolan koulun auditoriossa.

– Olotila on Tikkurilan keskustassa, ja se on auditoriota kodikkaampi ja sakraalimpi tila, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast kertoo.

Olotila on Tikkurilan seurakunnan ylläpitämä avoin olohuone kaikille. Siellä myös esteettömyys voidaan huomioida paremmin.

Tikkurilan kirkon käytöstä on luovuttu sen rakenne- ja sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2013. Ensin Tikkurilan kirkon väistötilana toimi Ilolan

seurakuntatalo ja noin vuosi sitten messut siirrettiin Peltolan koulun auditorioon.

Messujen siirtämisen myötä Tikkurilassa alkavat jälleen soida kirkonkellot joka sunnuntai. Messujen järjestäminen Olotilassa on kuitenkin vain tilapäinen ratkaisu. Silvastin mukaan tavoitteena on, että 3–5 vuoden kuluttua Tikkurilassa on uusi kirkko käytössä.

Tikkurilan seurakunta järjestää joka sunnuntai messun myös Pyhän Laurin kirkossa klo 12.

Soili Pohjalainen

Messu su 7.6. ja 14.6. klo 10 Olo­tilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta.

Vartin retriitti

Katson kukkien kauneutta. Kuuntelen lintujen laulua. Tunnen lämpimän tuulen ihollani. Aurinko lämmittää kasvojani. Alkukesän kauneudessa minun on helppo uskoa Luojaan. Joku on tarkoittanut maailman kauniiksi ja hyväksi.

Muistelen tuttua kertomusta Jeesuksesta. Hyräilen lapsuuden rakasta virttä lasten ystävästä.

Katselen kuvan Jeesuksen lempeitä kasvoja. Hyvän Paimenen hellässä kaitsennassa minun on helppo uskoa, että Jumalan rakkaus on ilmestynyt maailmaan.

Uskovien tutussa piirissä tunnen Jumalan läsnäolon. Rukoukseni tuntuu saavan vastauksen.

Raamatun sanat avautuvat minulle vanhoina tuttuina, mutta kuitenkin uusina ja tuoreina. Pyhä Henki tekee työtään.

Entä jos kaiken kauniin keskellä onkin olemassaolon taistelu ja luomisen rinnalla tuho ja hävitys? Luonnon mullistukset ja ihmisen pahuus?

Miten voin uskoa 2000 vuotta sitten eläneeseen opettajaan? Uskon sijasta minut täyttääkin epäilys ja rukous kaikuu tyhjään kirkkoon. Jumalan työ katoaa silmistäni ja mielestäni.

Suuntaan mieleni Jumalaan. En siihen Jumalaan, joka vastaa käsitystäni kauniista, hyvästä ja elävästä. En siihen Jumalaan, jollaisen minun mieleni rakentaisi. Suuntaan mieleni Jumalaan, joka on minun ymmärrystäni suurempi. Suostun siihen, että minun ei tarvitse käsittää kaikkea, ei hyväksyä kaikkea eikä tuntea kaikkea. Koska en voi, sillä minä olen ihminen, luotu.

Heikki Leppä

Lotta Numminen

Ymmärrystä suurempi

18 Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

Surun kohdatessa et jää yksin

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Täyden palvelun toimisto

Markku Rautanen YKV, LKV

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Ikkunanpesut, siivoukset.

Yksityiset ja yritykset.

Ammattitaidolla.

P. 046 547 6622.

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

MONIPUOLISTA KOTIAPUA TAINA KOSKIMÄKI 040 7000 760 WWW.APUAKOTIIN.NET

www.aratto.fi Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899 Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Kokouksia

Hammashoitoa

Ostetaan

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 9.6.2015 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 1.6.2015 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

KATSO www.albin.fi

Su 7.6. klo 19.00 Alppilan kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Karismaattisuus siunaus vai kirous?

Musiikissa: Hillel Tokazier Heidi Tuikkanen Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

4

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Vuokrata halutaan

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Tilaisuuksia

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Ke 3.6. klo 19 Lauttasaaren kirkko.

Pe 5.6. klo 18 Kytäjän kirkko, Palkkisillantie 11, Hyvinkää Su 7.6. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ke 1.7. klo 19 Lauttasaaren kirkko.

Ke 22.7. klo 12 arkiveisuut, Rautatienrakentajien hautausmaa, Sandelininkatu 13, Hyvinkää.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Asolantie 8, Vantaa www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21 Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Kuukauden 2. ja 3. tiistai (ei heinä-elokuu)

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki Laura Malmivaara

Jouni Inkala kirjoittaa tähtipölystä syntyneestä ihmisestä.

Energisoivia runokirjoja Kevään runokokoelmissa on muun muassa uusperheitä, ­hullumuurahaisia, kuiskaavia leijonia ja jokeri.

Uusperheitä Juuli Niemi: Tuhat tytärtä.

Otava 2015.

Hullu­muurahaisia Marianna Kurtto: ­Rottakuningas. WSOY 2015.

Marianna Kurton eläinrunot kieputtavat ihmistä värikkäässä ja aistillisessa maailmassa.

Karmivan rottakuninkaan lisäksi runoissa esiintyy muutakin kummaa kuten karhukaisia, lentokäärmeitä ja ihmiskaloja.

Monet eläimet voittavat tarkoilla aisteillaan ihmisten kyvyt kuusinolla.

Kuiskaavia leijonia Miki Liukkonen: Raivon ­historia. WSOY 2015.

Miki Liukkosen runot energisoivat ja tihkuvat aistien voimaa. Niissä ollaan sinikarvaisten hedelmien, kuiskaavien leijonien ja jäämurskan hysteerisessä puutarhassa.

Runojen mielikuvituksellista maaperää ovat eksoottinen, myyttinen ja raamatullinen historia. Välillä puhuja päästelee suustaan koomisen pateettisia huudahduksia häikäistyneenä kuvaamastaan maailmasta, välillä pari arkisempaa toteamusta muun muassa juomisesta, boheemityyliin.

Tähtipölystä syntynyt ihminen Jouni Inkala: Vakiot ja ­muuttujat. Siltala 2015.

Jouni Inkalan runoissa on lämpöä ja leikkiä. Elämän paradokseista ja lainalaisuuksista lukiessaan tuntee olevansa taikurin hatussa. Mikä

on pysyvää ja toistuu, entä muuttuuko tai häviääkö mikään? ­Inkalan runoissa ”aurinko, ehtymätön osinko” ei paljasta itseään, valaisee vain. Viikonpäivät tulevat aina samoina, vaikka ennenkokemattomina. Ihminen, tähtipölystä syntynyt, hinkuaa tulevaan täyttymykseen, pois itsestä, vaikka kaikki on jo tässä, itsessä ja läsnä: ”Muisto ei sano: olinpa kerran, vaan: vieläkin olen tässä itsesi verran.”

Vantaalaisen Mikkolan koulun 4B-luokan Pitkät ja pätkät -joukkue voitti tämänvuotisen valtakunnallisen Virsivisan. Finaali pidettiin Kuusankoskella 22.5. Voittajajoukkueeseen kuuluvat Iita Hietikko, Wilhelmiina Riihimäki ja Minja Vilpponen. Taustatukena on ollut luokan opettaja Anna Laakso.

Voittajajoukkueen tytöt iloitsivat paitsi voitosta myös virsien laulamisesta sinänsä.

Kaikkien lempivirsi on Ah kuinka kevät hohtaa.

– Virsiä on tosi kiva laulaa.

Ne ovat niin iloisia ja tunteellisia. Varmasti niiden laulamista jatketaan ihan omaksi iloksi.

Toiselle sijalle finaalissa tuli Kangasvarren koulun Taivaan linnut Luumäeltä ja kolmannelle Pikku Lihapullat Riihimäen koulusta Tuusulasta.

Koululaiset kilpailivat virsiosaamisesta nyt seitsemättä kertaa. Kilpailuun osallistui 4500 kolmas- ja neljäsluokkalaista. Eri karsintavaiheiden kautta finaaliin valikoitui kahdeksan joukkuetta, jotka edustivat Suomen eri hiippakuntia.

Virsivisan tavoitteena on innostaa koululaisia virsien laulamiseen ja suomalaisen virsiperinteen monipuoliseen tuntemiseen. Virsivisan tehtävien kautta monissa kouluis-

sa on tutustuttu virsiin jo syksystä saakka.

– Kilpailun taso oli todella kova. Jotkut tehtävät olivat vaikeita jopa yleisössä istuneille kanttoreille, mutta silti kaikki joukkueet saivat ainakin jostakin tehtävästä täydet pisteet, kertoo tuomariston puheenjohtaja, kirkkomusiikin kouluttaja Ulla Tuovinen.

Paitsi laulamista tehtävissä edellytettiin melodioiden tunnistamista erilaisista sovituksista, virsien sisällön tuntemusta ja nokkeluutta. Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi joukkueet olivat myös valmistelleet etukäteen luovan tehtävän – johdannon virteen Soi kunniaksi Luojan. Toteutuksessa sai käyttää vapaasti eri tyylejä ja taidemuotoja.

– Esitykset olivat huikeita.

Niissä hyödynnettiin hienosti erilaista osaamista, joka sitten nivottiin onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Se kertoo todellisesta osaamisesta. Esimerkiksi Sibelius-räppi oli paitsi toimiva musiikillisesti myös tietoa antava, hauska ja vahvasti kiinni tässä päivässä, Ulla Tuovinen kertoo.

Virsivisa-kilpailun järjestää Seurakuntien Lapsityön keskus yhteistyössä kirkkohallituksen, Poikien ja tyttöjen keskuksen sekä Opetushallituksen kanssa.

Erja Saarinen

Juuli Niemen runoissa asettuvat kuvaan uusperheiden jäsenet. On tyttäriä, äitejä, isiä ja veljiä. Erityisroolissa on tuupattava, tarkkaileva pikkusisko. ”Pienin sisko rakastaa aina eniten kaikkea sitä, minkä jokainen kasvaessaan kadottaa”, kirjoittaa Niemi. Äidit ovat teatraalisia ja iskevät miehiä. Isät puolestaan eivät opi rakastamaan muita kuin lapsiaan. Autot kierrättävät perheen historian. Niemen runokerronta on leikillistä, pehmeää ja tyttömäistä. Rakkausrunoissa on myös tummempia äänenpainoja.

Runojen hullumuurahaisissa on jotain tuttua: ”Hullumuurahaiset nylanderia fulva rakentavat tietokoneeseen kodin sähkövirran lumossa, virtapiirien lämmön suojiin ne asettuvat.”

Mikkolan tytöt voittivat Virsivisan

Jokeri Aki Salmela: Jokeri. T ­ ammi 2015.

Aki Salmelan runokokoelma Jokeri pelaa korteilla. Ironinen ja napakka runopakka vie lukijalta maton alta moneen kertaan. Se puhuu ristiin itsensä kanssa ja tirkistelee korttien takaa yksinäisyyttä, vihaa ja rakkautta, väliin armottomastikin.

Runot kiemurtelevat nautinnollisesti ajatuksesta ja mielteestä toiseen. ”Asut kaipauksessa kuin sielu ruumiissa, vaikka lopulta ne molemmat olisivatkin vain yhä hauraampia vertauskuvia”, kirjoittaa Salmela.

Kristina Svensson

Iita Hietikko, Minja Vilpponen, Wilhelmiina Riihimäki ja opettaja Anna Laakso juhlivat Virsivisan voittoa.

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

20 Tomi Olli

Aikamerkki

Vapahtaja valkokankaalla

Sami Kahilakoski on tallentanut QR-koodin taakse isäänsä liittyviä valokuvia, tekstejä ja musiikkia.

Jeesus pyytää aluksi perheeltä vettä, mutta alkaakin viettää heidän kanssaan aikaa. Isän ja pojan suhde on mutkikas – kuten Jeesuksenkin suhde omaan isäänsä.

Raamatullisen erämaan roolissa on Kaliforniassa sijaitseva Anza-Borregon kansallispuisto. Arvosteluissa elokuvan kuvausta on kehuttu vuolaasti.

Elokuvan Suomen ensi-illan ajankohta ei ole vielä selvillä.

Krista Susi

Gilles Mingasson

Jeesus saapuu taas valkokankaalle! Elokuva Last Days in the Desert kertoo nimensä mukaisesti niistä 40 päivästä, jotka Jeesus vietti erämaassa paastoamalla ja paholaisen kiusattavana. Jeesusta ja paholaista esittää Tähtien sota -trilogiasta tuttu Ewan McGregor.

Ohjaaja Rodrigo Garcia on tuonut erämaavaellukseen mukaan kolmihenkisen, karuissa oloissa asuvan perheen.

Paholainen ja paasto piinaavat Jeesusta.

Epäpyhä ateria

Elämäkerta koodissa Hautakiven teräslaattaan voi tallentaa muistoja vainajasta.

Vähän alle nelikymppisenä Sami Kahilakoskea alkoi kiinnostaa omien vanhempien menneisyys. Hän koki, että hänellä oli jo ikää mittarissa, mutta tärkeät kysymykset vanhemmille tekemättä.

– Minulle tuli tilaisuus siirtyä pääkaupunkiseudulta takaisin juurilleni Etelä-Pohjanmaalle lennonvarmistustehtäviin ja lähelle poikaani. Ikävä kyllä kävi niin, että kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun olin muuttanut, isäni kuoli yllättäen sydänkohtaukseen.

Isän muisto kaihersi Kahilakosken mieltä ja hänelle tuli tarve tutustua niihin isään liittyviin asioihin, jotka jäivät: valokuviin ja televisiomekaanikon työhuoneeseen. Hän muisteli isänsä toimintatapoja, positiivista asennetta ja sitä, kuinka vanhemmat olivat aikoinaan osanneet nähdä, mikä oli jokaisen lapsen persoonalle parasta.

– Kun isä yhtäkkiä kuoli, katosivat myös hänen oppinsa ja oh-

jeensa. Juuri kun niitä olisi pitänyt alkaa kysellä ja painaa mieleen. Minua se ahdisti.

Kahilakoski pohti, kuinka muistoja voisi tallentaa. Hänen mieleensä tuli, että miksi kuolleen ihmisen elämäntarina ei voisi olla jaettavissa jossakin sukulaisille ja tutuille tai kenen tahansa luettavaksi – ja vielä nykyvaatimusten mukaisesti julkisena palveluna ja sähköisenä tallenteena, QR-koodina.

Kahilakoski tallensi QR-koodin taakse isäänsä liittyviä valokuvia, tekstejä ja musiikkia. Hän laseroi koodin teräslaattaan ja asensi sen tapeilla isän hautakiveen.

– Kun tallensin muistot isästä, ahdistus siitä, että kaikki vain katoaa unhon yöhön, hävisi.

Tähän mennessä QR-koodeja on voinut löytää esimerkiksi mainoksista ja elintarvikkeista. Maailmalla QR-koodi hautakivissä ei ole tuiki tuntematon.

Suomessa vainajan elämäntaipaleen tallentaminen koodin taakse on kuitenkin vasta aluillaan.

Kahilakoski toivoo omaisten, hautaustoimistojen ja kiviveistämöiden kiinnostuvan ideasta.

– QR-koodin lukeminen älypuhelimella on verrattavissa valokuvan ottamiseen: avaat sovelluksen ja suuntaat puhelimen

koodiin. Hautakiven QR-laatassa on myös numero, jolla saa vainajan elämäkerran esille verkkopalvelusta tietokoneella, mikäli puhelimessa ei ole asennettuna QR-koodilukijaa.

Lyhenne QR tulee sanoista quick response, joka tarkoittaa nopeaa vastausta. QR-koodi on kehitetty Japanissa jo parikymmentä vuotta sitten. QR-koodilukijan voi ladata älypuhelimeen ilmaiseksi.

Sami Kahilakoski on kokenut, että vanhempiin liittyvien muistojen tallentaminen ja niihin palaaminen tuo takaisin tunteen sitä, että he pitävät hänestä yhä huolta.

– Toki isä on kuollut, mutta nyt hän ei ole niin kuollut, vaan elää vahvemmin muistoissa.

Ihan kuin hän olisi tukenakin.

Kahilakoski vertaa nykypäivää ja entistä aikaa. Ennen tiedot ja taidot siirtyivät sukupolvelta toiselle, kun asuttiin lähekkäin, joskus jopa samassa tuvassa.

– Nykyisin varsinkin työt vievät ihmisiä erilleen, eikä tavata niin usein. Lapset eivät välttämättä enää edes tiedä, miltä isovanhemmat näyttivät.

Nina Riutta Lisätietoja: www.qrmemo.fi.

Näin hautakiven QR-koodi toimii: ”QR-koodin lukeminen on verrattavissa valokuvan ottamiseen. Avaat älypuhelimeen ladatun sovelluksen ja suuntaat puhelimen koodiin.”

Jauhelihapihvi, aiolia, cheddar-juustoa. Tuttuja aineksia hampurilaisesta. Chicagossa sijaitseva Heavymetal-teemabaari Kuma’s Corner lisäsi pikaruokaansa vielä öylätin ja kokoon keitetyn punaviinikastikkeen, ja sai aikaiseksi melkoisen uskonnollisen sopan. Öylättihampurilainen oli kunnianosoitus ruotsalaiselle Ghost B.C. -heavybändille. 17 dollarin hintainen heavymättö tarjoiltiin ranskalaisten, perunalastujen tai salaatin kera.

Purilaisen sai myös ilman ehtoollisleipää.

Hampurilaisravintolan operatiivinen johtaja Luke Tobias vakuutti, ettei ravintola halunnut loukata kenenkään uskon-

nollisia tunteita. Mutta niinhän siinä tietenkin kävi. Lopulta Kuma’s Corner ilmoitti Facebook-sivuillaan lahjoittavansa 1500 dollaria Chicagon katolisen arkkihiippakunnan hyväntekeväisyysrahastoon. Hiippakunta kieltäytyi vastaanottamasta lahjoitusta.

Krista Susi

Tähän hampurilaiseen on piilotettu ruumis ja veri.

3 x oudot kirkkokyltit Amerikassa Havens Corners Church Poptähti Katy Perryn saarnaajaisä on jossain haastattelussa kutsunut kapinallista tytärtään paholaislapseksi. Ohiolaisen kirkon pastori David Allison jatkoi samoilla linjoilla. Hän siteerasi Perryn hittiä I Kissed a Girl ja lisäsi kertosäkeeseen oman jatkon, jossa tytön suutelemisesta joutuu helvettiin.

Pastorin tekelettä on pidetty kaikkien aikojen huonoimpana kirkkokylttinä.

Clay City Christian Church Uutiskanava CNN keräsi katsojilta kuvia kauheimmista ja kiinnostavimmista kirkkokylteistä. Suosituimmaksi nousi illinoisilaisen pastorin Darrel Brandonin itseironinen kylttiteksti: ”Tule kuuntelemaan pastoriamme. Hän ei ole kovin hyvä, mutta lyhytsanainen.” Brandon kirjailee uuden kylttitekstin kerran viikossa. Kaikki tekstit ovat näkyvillä kirkon verkkosivuilla.

Stonebridge Church of God Pastori Floyd Ingram Alabamasta on yhdistänyt kirkkokylttitekstissään uskonnollisen viestin liikennevalistukseen. ”Tööttää, jos rakastat Jeesusta. Lähetä tekstiviesti ajaessa, jos haluat tavata hänet.” Alkuperäinen teksti on sarjakuvapiirtäjä Dan Reynoldsin käsialaa.

Krista Susi