Lauri 2014 nro 8 (27 2)

Vantaan Lauri 8 • Armon asialla • 27.2.2014 • www.vantaanlauri.fi

Kevennä tunnelmaa sananparsilla 4

Keskosvauva sulatti isän sydämen 5

Tuhkakeskiviikosta alkaa paasto 12

Rakennus Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun kulmassa vaurioitui pommituksessa helmikuussa 1944.

Pommitus ei nujertanut Helsinkiä 6

Jeesus oli tunneihminen – Lauri Maarala

8

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Hylkäätkö minut?

Muutama vuosi sitten sain puhelinsoiton. Minulle läheinen nuori oli joutunut elämässään kriisiin, koska hän joutui myöntämään itselleen olevansa homoseksuaali. En tiennyt, mistä oli kysymys, vaikka aavistin. Vastasin heti, että en tietenkään hylkää. Olet minulle rakas ja Jumalan luoma.

Jälkeenpäin hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan miettiessäni totesin, ettei soitto nyt ihan valtava yllätys ollut. Kun mietin hänen tulevaisuuttaan, en näe, että hän voisi olla muuta kuin on, oma itsensä. Ja jos hyväksyn hänet sellaisena kuin hän on, hyväksyn myös hänen elämänkumppaninsa.

Tuttavapiirissäni on myös monia muita seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Eduskunnan käsittelyssä oleva tasa-arvoinen avioliittolaki on minulle heidän vuokseen laki, joka ei koske vain periaatteita tai arvoja. Kyse on oikeista ihmisistä, jotka etsivät paikkaansa tässä yhteiskunnassa ja maailmassa.

On yhteiskunnan asia ratkaista, miten se parisuhteista laissa säätää. Itselleni perinteinen miehen ja naisen välinen avioliitto on todella tärkeä. Mutta jos mietin näitä tuntemiani ihmisiä, mieleen tulee kysymys, haluaisinko itse elää rakkaimpani kanssa suhteessa, jota kutsutaan rekisteröidyksi.

Jos eduskunta hyväksyy tasa-arvoisen avioliittolain, kirkot voivat yhä päättää avioliittoteologiastaan. Kuten Porvoon piispa Björn Vikström totesi Facebookissa, kirkosta on mahdoton löytää enemmistöä, joka lähtisi muuttamaan perinteistä kristillistä avioliittokäsitystä. Samaa sukupuolta olevien parien avioliiton siunaamiseen voisi olla pienempi kynnys, kunhan siihen annetaan omantunnon vapaus. Rukoushetki on jo nyt mahdollinen.

Kolumni

Uskon kriisi Urheilun paras puoli on se, että kun mitalit saavutetaan yhteisön nimissä, voiton tunnelma tarttuu: ”me” onkin hyvä juttu, ja ”me” saattaa onnistua jossain.

On hyvä, että Suomesta löytyy urheilijoita, jotka uskovat itseensä. Me muut kun emme oikein jaksa uskoa. Kaukaloiden ja latujen ulkopuolella meillä menee nimittäin kommentaattoreiden mukaan huonosti.

Mitä korkeammassa asemassa olevaa ihmistä kuuntelee, sitä surkeampi on ahdinkomme. Vienti ei vedä, talous takkuaa, emmekä vieläkään pärjää palkkakustannuksissa Bangladeshille. Suomeen ei tehdä investointeja, kun ahneet työläiset vaativat kattoa päänsä päälle ja lapsilleen vaatteita.

Tässä katsannossa ei ole mitään väliä sillä, että menestymme Pisa-tuloksissa ja kilpailukykymittauksissa, eikä sillä, että luottoluokituksemme on maailman paras. Kun menee huonosti, niin menee huonosti.

Yritän aina ajatella, että talouselämään hakeutuvat ihmiset ovat taitavia ja lahjakkaita. Mutta välillä uskoani koetellaan. Alan epäillä, että kyse onkin toisiaan selkään hakkaavien hymistelevien seniilien kerhosta, joka ei kykene tuottamaan kasvua ilman, että valtio jatkuvasti paapoo. Tulos tehdään vaatimalla veroja alas, rikkidirektiiviä väljemmäksi ja tukiaisia päälle. Jos ei suostuta, marina sen kuin sakenee.

Eivät ne sedät varmasti niin seniilejä ole. Heidän uskonsa on vain loppunut. He eivät jaksa uskoa siihen, että voisimme omin voimin jatkaa eteenpäin, uhraamatta hyvinvointiamme, vanhusten terveyttä ja lasten tulevaisuutta.

Uskon lopahtamisen tausta on urheilusuorituksissa. Nokian nousua juhlittiin 90-luvulla kuin jatkuvaa kiekkokultaa. Taloussedät fanittivat ihmettä ja Ollilaa juhlittiin kuin Ville Peltosta 1995.

Tämä tarina romahti niin totaalisesti kuin tarina romahtaa vain voi. Sedät eivät selvinneet siitä. Sanaa tietoyhteiskunta ei ole lausuttu Etelärannassa moneen kuukauteen, ja kun haastattelijat kyselevät tulevaisuudensuunnitelmia, kuuluu vain tuhahdus, että minä keitän nyt sellua.

Ehkä noista urheilijoista voisi ottaa oppia.

Jukka Relander yhteiskunnallinen keskustelija

Laura Meriläinen-Amaumo

2 Neljävuotias Qonxobe Xharae tutkii tarkkaan tuoretta syntymätodistustaan.

Henkilöllisyystodistus muuttaa syrjityn elämän Botswananalaisia autetaan saamaan koulutusta ja terveydenhoitoa hankkimalla heille henkilöllisyyspapereita.

Kalaharin autiomaan hiekka nousee tuulen mukana ilmaan Ghanzin pikkukaupungin laitamilla, missä san-kansaan kuuluva Xashen perhe istuu puun alla auringolta suojassa. Perheeseen kuuluu parikymmentä henkeä, mutta vain osa heistä on virallisesti olemassa. Suurimalla osalla ei ole syntymä- ja henkilöllisyystodistuksia, joita ilman on vaikea saada valtion palveluja, koulutusta ja töitä.

– Haluan, että lapsillani on syntymätodistukset, jotta he voivat käydä koulua ja tietää olevansa tämän maan kansalaisia, neljän lapsen äiti Koba Xashe sanoo.

Botswanassa asuu tänä päivänä noin 50 000 sania. Heidän esi-isänsä ovat eläneet metsästäjä-keräilijöinä Kalaharin autiomaassa 30 000 vuotta. Viime vuosikymmeninä sanit ovat joutuneet pois mailtaan Botswanan hallituksen suunnitelmien tieltä.

Entiset metsästysmaat on muutettu kansallispuistoiksi ja suljetuiksi timanttikaivosalueiksi,

jonne saneilla ei ole asiaa.

Kaupunkeihin ja kyliin muuttaneet sanit ovat heikossa asemassa modernin elämän haasteiden keskellä. Monet ovat uudesta elämästä ja työttömyydestä masentuneita ja hakevat lohtua alkoholista.

Suomen Lähetysseura ja Botswanan luterilainen kirkko yrittävät helpottaa sanien tilannetta auttamalla heitä hankkimaan henkilöllisyyspapereita. Sanit tarvitsevat apua erityisesti lomakkeiden täyttämisessä, sillä useimmat heistä eivät puhu Botswanan valtakieliä setswanaa tai englantia.

– Henkilöllisyystodistus takaa kansalaisuuden, perimisoikeuden, estää ihmiskauppaa ja auttaa pääsemään kiinni terveys- ja koulutuspalveluihin. Henkilöllisyystodistusta ei vaadita koulussa alaluokilla, mutta ylemmille luokille ei pääse ilman sitä, sanoo projektikoordinaattori Iiris Kontra Lähetysseurasta.

– Aluksi sanit eivät ymmärtäneet, minkä takia he tarvitsevat henkilöllisyystodistuksia. Kun he tajusivat, että niiden avulla heidän lapsensa pääsevät kouluun, he innostuivat. Viime vuonna onnistuimme auttamaan 20 sania saamaan paperit, hankkeen botswanalainen projektityöntekijä Eva Kavahematui iloitsee.

Iiris Kontra pitää koulutusta avainasemassa sanien tilanteen parantumiseen. Sanien asenteet koulutusta kohtaan ovat pikku hiljaa muuttumassa.

– Vanhempani eivät lähettäneet minua kouluun. Selviydyn jotenkuten päivästä toiseen. Haluan tarjota paremman elämän lapsilleni. Minulla on neljä lasta, joista jo kolmella on syntymätodistukset. Sain apua todistuksien hankkimisessa, lastensa laminoituja syntymätodistuksia esittelevä Koba Xashe sanoo.

Suomalaiset voivat auttaa kehitysmaiden paperittomia parempaan elämään ostamalla Lähetysseuran Onnen Lahjat -verkkokaupasta henkilöllisyystodistus-lahjan.

Laura Meriläinen-Amaumo

vantaanlauri.fi uutisia ›› Ekopaastossa etsitään kohtuullisuutta ›› Jooga ei ole kirkolle uhka ›› Piispa Björn Vikström: Kirkko voisi luopua avioliittoon vihkimisestä ›› Kirkko kannustaa liikkumaan enemmän Kannen kuva Osvald Hedenström SA-kuva

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Harvinainen yhdistelmä Niina Räty, tanssija: ”Idea urkujen ja tanssin yhdistämisestä tuli ystävältäni Riikka Jäntiltä. Hän työskentelee kanttorina Hakunilassa ja kysyi, tanssisinko urkumusiikin säestyksellä.

Minulla oli valmiina kaunis punainen puku ja mietin, voisiko väreihin liittyvää symboliikkaa hyödyntää konsertissa. Valitsin kolme väriä. Valkoinen kuvaa sielullisuutta, puhtautta ja keveyttä. Musta on kärsimyksen ja surun väri. Punaiseen liittyy riemullisuus ja rakkaus.

En ole aikaisemmin tanssinut urkumusiikin tahtiin. Se on haastavaa ja mielenkiintoista, mutta oudot yhdistelmät kiehtovat minua.

Tanssini edustaa lähinnä nykytanssia.

Esityksessä on tilaa myös improvisaa­ tiolle.”

Hanna Antila

Kolme väriä, Bach ja tanssi ti 4.3. klo 18– 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Niina Räty, tanssi, ja Iina Katila, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen. Hakunilan musiikkiviikon 2.–9.3. koko ohjelma: www.vantaanseurakunnat.fi.

4

Väitellään

Sananparsissa piilee viisauksia, Outi Lauhakangas! kasvattavia, ja niillä on ollut oma arvonsa kulttuurin siirtämisessä. Esimerkiksi maatalouteen ja luontoon liittyvää tietoa on ollut hyvä siirtää sukupolvelta toiselle sananlaskuilla.

Sananparret pelastavat hiljaisilta hetkiltä. Se on yksi niiden tehtävistä.

Uudet sananparret syntyvät mainostoimistoissa.

Tutkija ja tietokirjailija Outi Lauhakangas on koonnut suomalaisia sananparsia Parempi pyy -kirjaan.

Sananparret kertovat suomalaisesta kansanluonteesta.

Paula Lehto

– Mikä on suomalaista? Sananparret ovat enemmänkin muokanneet käsitystämme suomalaisuudesta ja pönkittäneet sitä.

Yleistävät sanonnat ja kaskut kuuluvat samaan sarjaan.

– Toisaalta esimerkiksi sisukkuudesta kertovia juttuja on muillakin kansoilla ja ”pitää takoa kun rauta on kuumaa” -sananlaskun idea löytyy eri puolilta maailmaa.

Sananparsissa piilee suuria elämänviisauksia.

– Sananlaskuista monet ovat

– Sanoisin, että eivät synny, vaan usein mainoksissa on kyse vanhojen sananparsien soveltamisesta. Mainostoimistoissa on taitavia kielen käyttäjiä.

Sananparret ovat elinvoimaisempia muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

– Siinä voi olla perää. Murteelliset sananparret ovat voimallisia ja sananparsia käytetään paikallisen identiteetin rakentamiseen.

Alueelliset erot kuuluvat sananparsissa.

– Itä- ja Länsi-Suomessa suositaan erilaista kielenkäyttöä, mutta sananparsien avulla on vaikea todistaa jokin ajattelutapa puhtaasti itäiseksi tai läntiseksi.

Vanhat sananparret eivät avaudu nykyihmisille. Kukaan ei ymmärrä, mitä tarkoittaa

esimerkiksi ”parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla”.

– Eivät avaudukaan, mutta ei kaikkea tarvitse aivan sana sanalta ymmärtääkään. Usein hyvä rytmi on sananparsissa tärkeämpi kuin itse sanat. Monet sananparret ovat syntyneet maatalouskulttuurissa. Sananlaskusta ”vakka kantensa valitsee” voi hyvin oppia sanan ”vakka” tietämättä, miltä se näyttää.

– Minullekin selvisi vasta aika myöhään, että pivo tarkoittaa nyrkissä olevaa kättä. Kuviteltu pivo riitti kuitenkin sananlaskun ymmärtämiseen.

Sananparret pelastavat hiljaisilta hetkiltä.

– Niin pelastavat. Se on yksi niiden tehtävistä.

Jos käyttää paljon sananparsia, saa rasittavan ihmisen maineen.

– Varmasti voi saadakin. Toisaalta esimerkiksi isovanhempien toistelemat sananparret saattavat lapsena ja nuorena ärsyttää, mutta nousta myöhemmin uuteen arvoon.

Hanna Antila

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

1800

1520

2890

Eero Huovinen

Uusi ilo – Pääsiäisen evankeliumi Emerituspiispan kirjan mietteet ovat syntyneet pääsiäisyön messuissa, joissa pimeys vaihtuu valoksi ja vanha uudeksi. Kristuksen ylösnousemus ylittää vanhan maailman rajat. Kuvitettu maalaustaiteen mestareiden teoksilla.

28,90 (34,90) WSOY

1890

Nina Åström

Minun lauluni – lauluja Hilja Aaltosen sydämeltä cd Laulut johdattavat kuulijansa todellisen aarteen, Vapahtajan, läheisyyteen.

18,90 (22,00)

Viisikielinen

Toivon veisukirja

Viisikielinen on viidesläisten herätysliikkeiden yhteinen laulukirja.

Laulukirjaan on koottu yli 400 rakastettua ja koskettaa laulua.

Kaikkiin lauluihin on nuotit ja sointumerkit.

18,00 (20,00)

116 rakastettua laulua Suojelusenkelistä Nälkämaan lauluun ja Kahden maan kansalaisesta Rosvo-Roopeen. Laulujen sanojen lisäksi jokaisesta kappaleesta on sointumerkein varustetut nuotit. Kotien ja seurakuntien laulukirja niin arkeen kuin juhlaankin. Lauluja on monenlaisiin tilanteisiin: ilon hetkellä ne nostavat tunnelmaa, surun hetkellä lohduttavat, kantavat ja luovat uskoa tulevaan.

15,20 (16,90)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

1500 Schola Sancti Henrici

Pyhän Henrikin legenda cd Kertomus Lallin surmaamasta piispasta.

Suomen suojeluspyhimyksenä pidetyn Pyhän Henrikin kunniaksi sepitettyjä lauluja ja keskiaikaisia hymnejä.

15,00 puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

5

Sini Pennanen

Muutosvoima

Vanhaliina kauppa Vanhaliinan kauppa avaa ovensa 1.3. klo 10-15 osoitteessa Tähtitorninkatu 18, Lähetyskirkon alakerta Myytävänä astioita, liinavaatteita, seinävaatteita, kirjoja, tauluja keräilytavaraa, ym. Kahvila. Tule tekemään löytöjä!

Myymälä avoinna kevätkauden ke, to ja la klo 10-15

Etsitkö kotia?

– Kun tyttö tapitti silmiin ja näin ensimmäiset hymyt, ajattelin, että vitsi tämä on hienoa, sanoo Tomi Takamaa.

Keskosen isä Tilaisuus teki Tomi Takamaasta hyväntekijän.

Iloinen, nauravainen ja voimakastahtoinen. Näin Tomi Takamaa, 36, luonnehtii viime maaliskuussa syntynyttä tytärtään, joka tuli maailmaan 2,5 kuukautta ennen laskettua aikaa ja painoi syntyessään 875 grammaa.

Neljä päivää tyttärensä syntymän jälkeen Tomi perusti Facebook-ryhmän nimeltä 875 grammaa tiedottaakseen tyttärensä kuulumisia sukulaisille ja ystäville. Ryhmä keräsi tykkääjiä huimaa tahtia, ja Tomi huomasi tilaisuuden tehdä jotain hyvää.

Tomin halu auttaa lapsipotilaita synnytti kampanjan, joka onnistui yli odotusten. Kampanjan päättyessä kasassa oli lähes 130 000 euroa sekä lahjoituksena saatu keskoskaappi.

Lastenklinikoiden Kummeille kerätyllä tuotolla autetaan keskosia ja muita lapsipotilaita. Facebook-sivusto 875 grammaa valittiin vuoden some-teoksi. Tomi iloitsee, että ihmiset jakoivat ryhmässä omia tarinoitaan ja kokemuksiaan keskosuudesta.

– Keskosuus ei ole asia, jota pitäisi piilotella. Keskoset ovat upeita ihmisiä, jotka vain syntyvät liian aikaisin, hän sanoo.

Kun pieni tytär syntyi, Tomi mietti, selviääkö vauva.

– Ei siinä varmaan uskaltanut tuntea oikein mitään. Halusi vain selviytyä tilanteesta, hän pohtii.

Facebook-ryhmässä nimellä Pirpana tutuksi tullut tyttö vietti elämänsä ensimmäiset kaksi kuukautta sairaalassa. Tomi kuvaa ”putkijuoksuksi” aikaa, jolloin he kulkivat vaimonsa kanssa sairaalan ja Nissaksen-kodin väliä. Samaan aikaan, kun Pirpana oli sairaalassa, Tomin isä kuoli.

– En tiedä, olenko vielä selvinnyt tuosta ajasta. Joskus tuntuu että olen, joskus tuntuu että en, Tomi miettii.

Hän sanoo oppineensa kokemastaan, että hätätilanteessa ihminen saa käyttöönsä ylimääräisiä voimavaroja, joiden ansiosta luovuttamiselle ei jää sijaa.

Tomi on ollut perustamansa Facebook-ryhmän vuoksi esillä lehdissä, radiossa ja televisiossa. Hän uskoo, että pian alkaa olla aika vetäytyä.

– Sanotaan, että tilaisuus tekee varkaan. Minulla oli tilaisuus tehdä hyvää. En kuitenkaan ha-

Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu

lua olla esillä pelkästä esillä olemisen ilosta, Tomi sanoo.

Tomi arvioi, että ehkä hänestä on välittynyt mediassa liian siloteltu kuva. Omien sanojensa mukaan hän ei ole mikään superisä.

– Hoidan kyllä lasta, vaihdan vaippoja ja laulan ja hassuttelen hänen kanssaan. Eniten Pirpanaa hoitaa kuitenkin vaimoni, jolle haluan osoittaa kiitosta.

Tomi kokee, että ”iskä” hänestä tuli vasta, kun Pirpana oli päässyt kotiin.

– Kun tyttö tapitti minua silmiin ja kun näin ekat hymyt, ajattelin, että vitsi tämä on hienoa.

Pirpanan syntymästä tulee pian kuluneeksi vuosi. Tomi kertoo tämän olevan tyttö, jolla on hyvät hoksottimet ja hyvä rytmitaju.

– Kun laitan Spotifysta musiikkia soimaan, tyttö potkii sylissä musiikin tahtiin.

HERÄNNÄISSEURAT La 1.3. klo 18 Kotiseurat Kokkosella, Vaaralankulma 19 A, Vantaa.

Su 2.3. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, Vantaa.

Ma 3.3. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2, Espoo.

Ti 4.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. Ke 5.3. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1.

HJ HJ

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

iljaisuuden ilta umalan edessä mieleni hiljenee

6.3.2014 klo 18-20

iljaisuuden ilta Pyhän Annan kirkko umalan edessä mieleni hiljenee

6.3.2014 klo 18-20

Pyhän Annan kirkko

Soili Pohjalainen

Tomi Takamaa on yksi Ekopaasto.fi-kampanjan kasvoista. Paastonaikaa vietetään 5.3.–19.4.

Ekopaasto kannustaa ihmisiä löytämään hiljentymisen ja kohtuullisuuden merkityksen omassa arjessa.

Rukousta, pohdintaa

Jumalan läsnäolossa

Virikepuhe kirkkoherra Lauri Maarala

Hiljaisuuden musiikkia

Lily-Marlene Puusepp, harppu

Rukousta, pohdintaa EhtoollinenHiljaisuuden pastori Tarja Korpela,

Jumalan läsnäolossa

Virikepuhe kirkkoherra Lauri Maarala

musiikkia

lapsityönohjaaja Liisa Pietilä

Lily-Marlene Puusepp, harppu

6

Helsingin yliopiston päärakennus sai useita osumia. Tulipalossa tuhoutui taideaarteita.

Ilmapuolustus pelasti Helsingin Viimeinen pommitus 26.–27.2. 1944 kesti 12 tuntia.

E

nsimmäisen kerran Helsinki joutui pommituksen kohteeksi talvisodassa 30.11.1939 runsaat kolme tuntia sodanjulistuksen jälkeen. Neuvostoliittolaisten SB-2 koneiden muodostelma yritti osua Malmin lentokentälle, mutta ne osuivat Pasilaan, Malmille ja Tikkurilaan.

Myöhemmin saman päivän aikana pommikoneet iskivät vielä kaksi kertaa. Kolmannessa pommituksessa kuoli 91 ihmistä.

Vantaalainen Anna-Lisa Eklund, 95, muistaa sodan alkamispäivän.

– Kun koneet tulivat, olimme hautajaisissa Helsingin pitäjän kirkossa eli nykyisessä Pyhän Laurin kirkossa, hän kertoo.

Talvisodassa Eklund osallistui lottana ilmavalvontaan ja jatkosodassa muonitukseen.

– Valvoimme ilmatilaa tornissa mäen päällä Voutilassa. Meillä oli kiikarit ja lämmintä päällä, mutta silti oli todella kylmä.

Teimme neljän tunnin vuoroja.

Siskoni oli samoissa tehtävissä ja

veljeni vartiopäällikkönä.

Jatkosodan pommitukset olivat uusi shokki. Eklund ei muista tarkasti päiviä, mutta kertoo olleensa ilmahyökkäysten aikana Helsingissä kaksi kertaa pommisuojassa.

– Kaikki itkivät. Se oli kauheaa.

– Yhtenä pommitusyönä helmikuussa 1944 olimme kotona Tuupakassa. Vietimme veljentyttöni kastejuhlaa, ja kirkkoherra Otto Weckström joutui jäämään meille yöksi, koska ulos oli vaarallista mennä.

Stalin halusi tuhota Helsingin Talvisodan ensimmäisenä päivänä Helsinkiin iski vain muutamia kymmeniä koneita. Jatkosodassa helmikuussa 1944 Helsinki joutui paljon suuremman hyökkäyksen kohteeksi. Jos ilmapuolustus olisi ollut yhtä heikko kuin talvisodassa, kaupunki olisi tuhoutunut.

Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin halusi pakottaa Suo-

men rauhaan ja käski kaukolentoilmavoimiensa hyökätä kaupunkiin. Ensimmäisenä yönä 6.–7.2.1944 Helsinkiä pommitti 728 konetta, toisena yönä 16.– 17.2. liikkeellä oli 383 konetta ja viimeisenä yönä 26.–27.2. peräti 896 konetta.

Koneiden lastina oli rakennusten läpi murtautuvia miinapommeja, tuhansia palopommeja ja jopa 5000 kilon korttelipommeja. Jos kaikki olisivat osuneet kaupunkiin, niitä olisi riittänyt yhdeksän metrin välein.

Kuitenkin vain runsaat neljä prosenttia pommeista osui kantakaupunkiin. Vaikka 151 ihmistä kuoli ja yli 300 rakennusta tuhoutui tai vaurioitui, Helsinki selvisi. Miten se oli mahdollista?

Tutkakoulutusta Saksassa Jatkosodassa Neuvostoliiton ilmahyökkäykseen oli varauduttu talvisotaa paremmalla aseistuksella ja taktiikalla. Oleellinen asia yöhyökkäysten torjumisessa olivat tutkat. Niiden avulla saatiin ennakkovaroitus ja ilmatorjunta näki koneet. Vantaalainen Lasse Kalervo, 91, oli saanut Saksassa salaista koulutusta.

– Olen lentänyt koko ikäni, mutta silti minut pantiin sodassa ilmailun vihollisiin eli ilmatorjuntatykistöön. Olin Kannaksella, kun sain kutsun Ilmavoimien esikuntaan. Olin aiemmin ilmoittanut osaavani saksaa ja nyt minun käskettiin hankkia saksankielisiä kirjoja. Lisäksi kehotettiin hankkimaan varusvarastolta ensiluokkaiset vaatteet.

Mitään tietoa siitä, mihin kaikki tämä liittyi, Kalervo ei saanut ennen kuin hän huomasi kevättalvella 1943 olevansa lentokoneessa matkalla Riikaan. Sieltä matka jatkui junalla Berliinin lähelle ilmatorjuntakouluun.

Kalervo ja 24 muuta miestä olivat toinen ryhmä suomalaisia, jotka saivat koulutusta huippusalaisten tutkien käyttöön. Kalervo oppi käyttämään Irja-nimen Suomessa saanutta tulenjohtotutkaa, joita saatiin Helsingin puolustukseen neljä.

Tutka oli aikansa huipputekniikkaa. Sen avulla kyettiin havaitsemaan maali 30 kilometrin päästä ja seuraamaan tarkasti sen lentoa. Tutkan lisäksi Suomeen saatiin uusia 88-millisiä ilmatorjuntatykkejä.

– Ensimmäinen hyökkäys tu-

teksti Pauli Juusela

li kaikesta huolimatta yllättäen.

Olin Santahaminassa upseerikoulussa ja iltavapaalla kasarmin elokuvateatterissa. Sitten tuli hälytys ja pommeja. Juoksimme asemiin, mutta ongelmia aiheutti se, että tulenjohtokone oli huollossa. Koska systeemi ei alussa toiminut kunnolla, koneita pääsi läpi. Sen jälkeen, kun saimme kaiken toimimaan, läpi ei tultu.

Koneet tulivat jonossa Ensimmäisessä hyökkäyksessä koneita tuli aluksi vähän joka suunnasta yhtä aikaa. Tämän rynnäkkövaiheen jälkeen niitä tuli jonossa noin minuutin välein. Tarkoitus oli uuvuttaa ilmatorjunta, mutta miehet ja tykkikalusto kestivät koko yön. Samoin jaksettiin toinen ja kolmaskin yö.

Helsingin ilmatorjunta ampui koneiden reitille etukäteen laskettuja sulkuja. Tarkoitus oli saada koneet kääntymään ja tiputtamaan pomminsa mereen.

Kalervon patteri ampui myös seuranta-ammuntaa eli otti yhden koneen kerrallaan tähtäimeensä.

– Jos istuu ohuessa alumiinipurkissa neljän kilometrin kor-

7

Kaarina Dromberg, 71, on toiminut kulttuuriministerinä Saara Vuorjoki

Vuorineuvos Juhani Pesonen oli 16-vuotiaana kantamassa ammuksia tykeille.

– Ensimmäisen hyökkäyksen aikana olin vielä kotona ja heräsin siellä sodan todellisuuteen.

Olin eteisessä, kun naapuritaloon osui pommi. Kaikki ikkunat särkyivät, pihalla ollut halkopino syttyi tuleen ja pari palavaa halkoa lensi sisälle. Oven lukko lensi ohitseni ja iski jäljen takkaan.

Pesonen muistaa kohinan, joka putoavista pommeista kuului, ja sen kuinka ääni loppui hiu-

Kuinka vantaalainen?

Helsingin ilmatorjunta oli tehokasta.

E. Hedenström SA-kuva

Sotilaspoikana ammuksia kantamassa

Leo Vepsäläinen SA-kuva

E. Hedenström SA-kuva

keudessa takapuolen alla 1500 kiloa räjähteitä ja lähellä räjähtää kuusi kranaattia, niin kyllä siinä tulee suuri halu kurvata pois. Seurasimme konetta niin kauan, että näimme sen varmasti poistuvan, Kalervo selvittää.

Berliinissä Kalervo oli nähnyt kolme ilmapommitusta. Siellä kaupunkia oli sen laajuuden vuoksi mahdoton puolustaa, joten hyökkääjille yritettiin aiheuttaa paljon tappioita. Suomalaisten päätarkoitus oli estää pommitus.

Vaaratonta homma ei ollut.

Keveiden ja nopeiden Bostonkoneiden maaliksi oli annettu ilmatorjunta. Niiden joutuessa valonheittimiin lentäjät painoivat koneensa syöksyyn ja ampuivat tykeillään. Kaksi miestä kaatui.

Vaaraa aiheuttivat myös pommit, joita koneet pudottivat kaartaessaan pois. Yksi pommi putosi aivan tutkan eteen, uppoutui syvälle, räjähti ja jätti valtavan kuopan. Tutkan antennipeili lensi ilmanpaineen vuoksi pystyyn, mutta ihme kyllä herkät lasiputket, joita siinä oli 50, eivät hajonneet.

– Siinä oli varmasti suojelus­ enkeli mukana.

Pommitusten aikana Kalervo ei ehtinyt ajatella, mutta nyt hänellä on selvä käsitys siitä, miten Helsingille olisi käynyt, jos ilmatorjunta ei olisi onnistunut.

– Saksan Dresden on suunnilleen samankokoinen kaupunki.

Siellä ei ollut ilmatorjuntaa ja ainakin 40 000 ihmistä paloi kuoliaaksi.

Inarintien ja Keiteleentien risteys 27.2. aamulla.

15 % elimäkeläinen

kan ennen räjähdystä. Samaa kohinaa hän joutui kuuntelemaan tykkipatterilla Suomenlinnassa.

– Olin ollut sotilaspoika ja saanut sotilaallista esikoulutusta. Ennen viimeistä hyökkäystä olin noin kymmenen samanikäisen pojan kanssa Suomenlinnassa saamassa pikakoulutusta tykkimiehiksi. Kun hyökkäys tuli, tehtäväni oli kantaa kranaatteja ja antaa niitä paloajan asettajalle ja lataajalle.

– Tehtävässä oli oma fyysinen puolensa, mutta raskainta oli, että kaikki piti tehdä todella keskittyneesti. Melu oli korvia repivää, sillä 76-millisissä Boforseissa oli lyhyet putket. Kaikki me saimme siitä jonkinlaisia kuulovammoja.

Taistelun aikana Pesonen näki kahden koneen putoavan. Toisen tiputti yöhävittäjä. Aamun sarastaessa koko Helsinki näytti palavan. Onneksi todellisuus ei kuitenkaan ollut niin paha kuin miltä se näytti.

– Olen ylpeä siitä, että sain osallistua Helsingin pelastamiseen omalla vähäpätöisellä panoksellani. Jokaista tarvittiin, kiteyttää Pesonen. T

70 % vantaalainen 15 % elimäkeläinen Olen kotoisin Elimäeltä. Kun olin 5-vuotias, muutimme taloon, joka on nyt vapaa-ajanasuntoni. Äidilläni oli samassa rakennuksessa parturi-kampaamo. Sähköteknikko-isäni, joka oli palannut rintamalta sotainvalidina, toimi yrittäjänä. Minulla on yksi sisko. Olin mukana nuorisoseuran toiminnassa. Yhdessä näytelmässä minä esitin konttorineitoa ja tuleva puolisoni juoksupoikaa. Seurustelumme alkoi siitä.

70 % vantaalainen Asuimme Vuosaaressa ja Myyrmäessä ennen kuin muutimme Kivimäkeen

vuonna 1976. Samana vuonna syntyi toinen tyttäremme. Myöhemmin siirryimme rivitalosta naapuritontille omakotitaloon. Vuonna 2003 meille valmistui samalle tontille uusi talo. Mieheni menehtyi syöpään vuonna 2009.

15 % myrskyläläinen Tutustuin nykyiseen miesystävääni netissä, mistä tyttärentyttäreni olivat yllyttäneet minua etsimään kumppania. Olemme olleet yhdessä toista vuotta. Hänellä on Myrskylässä vapaa-ajanasuntona pientila, jossa vietämme aikaa yhdessä.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mihin kirjastomummoa ja -vaaria tarvitaan?

Hakunilan kirjastossa aloitti tammikuussa uusia vapaaehtoistyöntekijöitä, kaksi kirjastomummoa ja kirjastovaari.

Miten tällainen idea syntyi, aluekirjastojohtaja Katariina Ervasti?

Kirjallinen lähde: Antero Raevuori: Hävittäkää Helsinki. Otava 2014.

Vantaan kaupunginmuseo

Tältä näytti Helsingin pommitus Hämeenkylästä katsottuna.

Evald Söderberg asetti laatikkokameran tuolille yöksi suljin auki ja ikuisti tulimyrskyn taivaalla.

15 % myrskyläläinen

– Hänen kanssaan voi pelata, piirrellä, lukea tai keskustella.

Miten keskustelu onnistuu, kun kirjastossa pitäisi olla hiljaa?

– Kirjastossa tehdyn remontin jälkeen kävijäkunta muuttui. Kävijöissä yhä enemmän 7–12-vuotiaita, jotka ovat usein hyvin huomionhakuisia. Henkilökunnalla ei välttämättä ole aina mahdollisuutta vastata heidän huomiontarpeeseensa, joten ratkaisuksi keksittiin kirjastomummo ja -vaari.

– Meillä on monenlaisia käyttäjiä ja olemme heidän odotustensa ristipaineessa. Kirjaston perustila ja lehtienlukutila eivät ole totaalisen hiljaisia. Niille, jotka kaipaavat täydellistä hiljaisuutta, on erillinen hiljainen huone.

Mistä kirjastomummot ja -vaari löydettiin ja millaisia ominaisuuksia heiltä vaaditaan?

– Heillä on kaulassaan lappu, jossa lukee ”kirjastomummo” tai ”kirjastovaari”.

Myös henkilökunnalta voi kysyä, mistä heidät löytää.

– Laitoimme viestiä eläkeläisjärjestöille ja kirjaston lukupiiriin ja puhuimme asiasta ihmisille. Hyödynsimme siis puskaradiota.

– Tärkeintä on, että kirjastomummot ja -vaarit ovat mukavia ja ystävällisiä.

Mitä kirjastomummon tai -vaarin kanssa voi tehdä?

Mistä lapset tunnistavat kirjastomummon tai -vaarin?

Kuinka usein he ovat paikalla?

– Toinen kirjastomummo ja kirjastovaari ovat paikalla tiistai-iltapäivisin. Toinen kirjastomummo on paikalla torstaisin.

Hanna Antila

8

Taivaspaikka Pyhäpäivä

2.3.

Laskiaissunnuntaina valmistaudutaan paastoon, joka kestää pääsiäiseen asti.

”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.”

(1. kirje korinttilaisille 13:1)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Voiko myötätuntoa oppia?

Jeesus opettaa katsomaan kaikkea myötätuntoisesti ja hyväksyvästi.

Jeesus ei sanonut: Joka minua seuraa, kieltäköön tunteensa ja halunsa. Vaikka niinkin voisi joskus kristillistä julistusta kuunnellessa luulla.

Jeesus ei kieltänyt tunteita.

Jeesuksen kävi sääliksi spitaalia sairastavaa miestä, joka lankesi hänen eteensä armahdusta pyytämään. Jeesusta satutti, kun moraalinvartijat arvostelivat hänen toimiaan ja seurusteluaan vääränlaisten ihmisten kanssa. ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat”, hän tokaisi heille. Jeesus oli vihainen pilkunviilaajille, jotka seurasivat, parantaisiko hän sapattina. Hän oli murheissaan heidän sydämensä kovuuden tähden.

Jeesuksen tuli sääli ihmisiä, jotka seurasivat häntä erämaahan. ”He olivat kuin lammaslauma paimenta vailla.” Hän opetti ja ruokki heitä.

Oppilaisiinsa Jeesus välillä tuskastui, kun he eivät ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti. Kun

he yrittivät estää ihmisiä tuomasta lapsia hänen luokseen, hän närkästyi.

Jeesus iloitsi taivaan linnuista ja kedon kukista ja kehotti ottamaan oppia niistä.

Jeesus itki Lasaruksen haudalla ja oli järkyttynyt tämän kuolemasta. Hän puolusti naista, joka tuli hänen luokseen ja kasteli hänen jalkansa kyynelillään ja pyyhki ne hiuksillaan.

Kaikessa, mitä Jeesus sanoi ja teki, hän oli Jumalan myötätunnon ruumiillistuma. Armahtakaa toisianne samalla tavalla kuin Jumala armahtaa teitä. Sitä hän opetti.

Hyvää myötätunnon harjoitusta on lukea evankeliumien kertomuksia Jeesuksesta. Voit lukea niitä, luoda niistä mielikuvissasi näyttämöitä ja astua niihin sisään. Voit katsella kertomusten henkilöitä ja kuunnella, mitä he sanovat. Voit aistia tunteita, nuuhkia tuoksuja, koskettaa paikkoja ja antaa sen kaiken

puhutella sinua. Erityisesti voit kuunnella, mitä Jeesus sanoisi sinulle siellä.

Tiedät, että tunteemme ja sisäiset vaistomme voivat helposti viedä meitä myös harhaan. Jeesus, johon tutustut evankeliumien kertomuksia mietiskellessäsi, opettaa katsomaan kaikkea myötätuntoisesti ja hyväksyvästi.

”Kaikessa, mitä Jeesus sanoi ja teki, hän oli Jumalan myötätunnon ruumiillistuma.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Odotan studion punaisen lampun syttymistä.

Josko Jumala puhaltaisi kieleni kannat liikkeelle ja kylväisi silkkaa viisautta eetteriin. Lamppu studiossa syttyy mutta päässäni ei.

Olin jo ehtinyt antaa elämäni Jeesukselle, saanut yksinhuoltajaisän sydämen pomppimaan epätahtiin ja lukioajan ystäväni huolestumaan mielenterveydestäni. Minä aids-aikakauden lapsi olin lähettänyt ystävilleni tulenkatkuisen kirjeen, johon olin liimannut Paavalin säkeet siitä palkasta, joka oli koituva niille, jotka joutuisivat luonnottomien himojen valtaan.

Yksikään kavereistani ei anna elämäänsä Jeesukselle.

Vuosia kului ja ymmärsin vaivihkaa, että Raamatun sanat merkitsevät erilaisia asioita erilaisina aikoina. Sanoilla voidaan sytyttää hetkessä sotia.

Haavoja niillä parannetaan ajan kanssa.

Huomiotaloudessa tulee näkyä ja kuulua. Kallion kirkko täyttyy äärimmilleen Sarasvuon saarnan kuulijoista. Ja kansalle pitäisi puhua kansan kielellä niin kuin asiat ovat. Mutta mikä sana tuottaisi kestävää kasvua ja rauhaa yhä monimutkaistuvassa maailmassa?

Suuri Tuntematon, mitä sanaa sinä täällä kylvät opetuslastesi kautta?

Minulta vei vuosia, kunnes ymmärsin, että olin vasta-aloittelevana toimittajana sortunut laiskanpulskeaan tyhmyyteen. Olin sanankäyttäjänä laistanut ajatustyöstä. Hävettää.

Jumala, miksi tyhmyyttä ei voi sanoa tyhmyydeksi? Jossain voi kai vielä menestyä vähäisemmäksi, kasvaa pienemmäksi, sinun, lähimmäiseni silmien tasolle. Uskon, että kivet huutavat.

Markku Heikkinen

Lotta Numminen

Kivet huutavat

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Yhteydenotot päivystysajan ulkopuolella p. 050 573 6313 tai hakunilan.diakonia@evl.fi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Hiljaisuuden ilta: Jumalan edessä mieleni hiljenee to 6.3. klo 18. Harpisti Lily-Marlene Puusepp, rukousta, Taizélauluja, Lauri Maaralan virikepuhe, ehtoollinen ja iltatee.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 2.3. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Kastettu Aino Linnea Hakuli, Janna Johanna Kalliaisenaho, Hugo Antti Kiiveri,

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevät­ esitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ■■ Koko perheen laskiaistapahtuma su 2.3. klo 10 alkaen Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tapahtuma alkaa perhekirkolla, Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén, Hannu-Pekka Heikkilä ja pyhäkoululaisia. Hernekeittolounasta 5 e, laskiaispullia, pannaria ja kahvia. Lohikäärmesaaren kadonneet kivet -nukketeatteriesitys, temppurata, askartelua ja arpajaiset. Myynnissä yhteisvastuutuotteita.

Talven luontoilta to 27.2. klo 18.30.

Jukka Nevala puhuu ympäristöteologiasta ja uudesta hartauskirjastaan Ruskan loistosta kesän vihreyteen – Kirkkovuosi metsissä ja vainioilla.

Voimaa maanantaihin – lyhyt aamuhartaus ma 3.3. klo 8.30–9. Hengähdyshetki ennen arjen aloitusta. Laulua, rukousta ja päivän sana.

Nuorten tuhkakeskiviikon messu ke 5.3. klo 19. Nuorten toteuttama messu kaikenikäisille. Voit tulla valmistelemaan messua yhdessä klo 18. Kirkkokahvit.

Pesah-ruokakurssi la 5.4. klo 9–17.30.

Valmistamme ja nautimme yhdessä juutalaisen pääsiäisen eli pesahin seder -juhla-aterian. Tutustumme juutalaiseen perinteeseen ja sitä kautta myös kristillisen pääsiäisen taustaan.

Aterialla muistellaan israelilaisten vapautumisesta Egyptistä ja lauletaan juutalaisia lauluja. Kurssin vetäjä on kotitalousopettaja Ulla Taipale Karmel-yhdistyksestä. Hinta on 50 e. Ilmoittaudu 21.3. mennessä lähetyssihteeri Irmeli Hendrellille, irmeli.hendrell@evl.fi tai p. 040 837 9875.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 3.3. klo 12. Kirjana Alice Munron Kerjäläistyttö.

Nettikerho ikäihmisille ke 5.3. klo 14– 16. Tutustumme sähköiseen asiointiin viranomaisten kanssa.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 Messu su 2.3. klo 16. Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kenian lähetyspiiri to 6.3. klo 11. Vieraana pastori Tapio Kiviranta.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta. fi. Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl. fi. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löytyy

nettisivuiltamme.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 27.2. klo 13.

Kahvi, hartaus ja ohjelma. Aiheena Äänimaisemia. Raakel Laaksonen ja Pekka Hintikka.

Apostoliset isät ‑opintopiiri to 27.2. klo 17. Risto Auvinen.

Miesten saunailta to 27.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 28.2. klo 9–11.30.

Messu su 2.3. klo 10. Sanna Heikurinen, Milla Korlari, Mari Liimatainen ja Heikki Seppänen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 2.3. klo 10. Johanna Kaunisto.

Kylväjäpiiri su 2.3. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho ma 3.3. klo 12–15.

Runopiiri ma 3.3. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 3.3. klo 15.15 kirkkosali 2.

Naisten raamattupiiri ma 3.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 3.3. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 4.3. klo 15.30 kirkkosali 2.

Katulähetys ke 5.2. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Kävelyryhmä klo 10.

Lähetyspiiri ke 5.3. klo 13 kokoustilassa.

Tuhkakeskiviikon iltamessu ke 5.3. klo 18. Milla Kolari, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Rukousryhmä ke 5.3. klo 18.45 kappelissa.

Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 6.3. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 6.3. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 6.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Aikuisrippikoulun intensiiviviikonloppu 15.–16.3. Ennakkotapaaminen papin kanssa ja itsenäisesti käyntejä seurakunnan tilaisuuksissa. Lisätiedot Mari Liimatainen p. 050 5111 783.

Kirkonkulma Nuorten tilat, Korsonpolku Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Saarnatekstipiiri to 6.3. klo 10.

Nuorten aikuisten brunssi su 2.3. klo 14.

Nuortenkulman avoimet ovet su 2.3. klo 17–20 ja ke 5.3. klo 17.30–20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 27.2. klo 9–11.30.

NuPe – Nuorten Perjantai pe 28.2. klo 17–20.

■■ Perhekerho to 6.3. klo 9–11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 4.3. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 25.2. klo 13.

Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.

Kastettu Sinna-Sarena Sinikka Soirinsuo, Linnea Kristiina Nokela, Emilia Aada Vilhelmiina de Silva, Verneri Frans Aulis Vuorinen, Havu Jasper Arkon Honkanen, Samu Reiska Kalervo Oksman.

Avioliittoon kuulutettu Pasi Pekka Kemppainen ja Tytti Kaisa Johanna Hakala.

Hautaan siunattu Kaija Linnea Vahterkoski 86 v, Terttu Elina Salonen 81 v, Birgit Kaarin Vasama 52 v, Jari Juhani Kinnunen 47 v.

Hommissa

Päihdetyön diakoni Nataša Stambej ”Päätimme diakonissa Sanna Tuusan kanssa perustaa vertaistukiryhmän päihdekuntoutujille. Osallistujat saavat itse päättää, mitä asioita ryhmässä käsitellään, meillä ei ole valmiita aiheita. Tarkoituksena on keskustella kysymyksistä, joita ryhmäläisillä on tällä hetkellä elämässään. Elämäntarinat saavat tulla kokoontumisissa esiin.

Päihdekuntoutuja on henkilö, joka on käyttänyt päihteitä elämänsä aikana ja haluaa kuntoutua. Hän on mahdollisesti jonkin palvelun piirissä, esimerkiksi A-tai H-klinikan asiakas tai jo toipunut. Ryhmän on tarkoitus olla tukena kuntoutusprosessissa. Päihtyneenä kokoontumisiin ei voi tulla.

Vertaisryhmä päihdekuntoutujille kokoontuu tiistaisin viisi kertaa kevään aikana: 4.3., 25.3., 15.4., 6.5. ja 20.5.

Ryhmä on avoin sekä naisille että miehille ja siellä voi tutustua uusiin ihmisiin. Mukaan voi tulla kerran tai vaikka kaikkina iltoina.

Kokoonnumme Tikkurilassa diakoniakeskuksen ryhmähuoneessa ja tarjolla on pientä iltapalaa.”

Nina Riutta

Oman tien etsijät ti 4.3. klo 16.30–17.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Vertaistukiryhmä päihdekuntoutujille. Lisätietoja: natasa.stambej@evl.fi, p. 050 381 8775 tai sanna.tuusa@evl.fi, p. 050 347 4995.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Toimintaa perheille pe 28.2. klo 9–11. Muskari klo 10–10.30.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

■■ Muskarikirkko su 2.3. klo 10. Alle kouluikäisille. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa.

Lähetyspiiri to 6.3. klo 18.30. Sari Paananen.

Saana Amalia Kolehmainen, Rasmus Veikko Olavi Perttula.

Avioliittoon kuulutettu Antti-Oskari Kolehmainen ja Henna Riikka Pekonen.

Hautaan siunattu Liisa Marjatta Aittola 84 v, Marja Leena Anneli Mantila 74 v, Marja-Liisa Viktoria Manninen 71 v, Tapio Ensio Salo 69 v, Pirjo Kaarin Koljonen 51 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.2. klo 12. Keittolounas 5 e. Vieraana emerituspiispa Wille Riekkinen.

■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

Aikuisrippikoulu to 27.2. klo 19. Lisä-

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Suljettu 4.–11.3.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Konfirmaatiomessu Rautalampi 2. su 2.3. klo 12. Salla Poropudas, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Jouko Saari, Mirkka Santala.

■■ Maarit ja Sami Hurmerinnan konsertti Miten elämästä kertoisin? su 2.3. klo 18. Myös Maaritin klassikoita.

Matalan kynnyksen maanantai 3.3.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokahetki. Sen jälkeen mahdollisuus keskustelulle.

■■ Kaakaopyhäkoulu ma 3.3. klo 18.

Lähetyspiiri ma 3.3. klo 18.30. Liisi Jokiranta.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

■■ Lasten pieni ehtoollishetki ti klo 9.30.

Päiväraamattupiiri ti 4.3. klo 12–13.30.

Seniorikerho ti klo 13–14.30. Vieraana Kristilliset Eläkeläiset.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

■■ Kolme väriä, Bach ja tanssi ti 4.3. klo 18. Iina Katila, urut ja Niina Räty, tanssi.

■■ Päivämusiikkia uruilla ke 5.3. klo 12.30. Juha Paukkeri, urut.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 5.3. klo 14– 15.30. Neulomme porukassa.

Kasvamaan kristittynä ja ihmisenä, rukiista leipää Raamatusta ke 5.3. klo 18.

Ritva Olkkola.

Tuhkakeskiviikon messu 5.3. klo 18– 19. Klassisen kitaramusiikin helmiä Janne Leskinen, kitara, Juha Paukkeri, Hans Tuominen.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bi­ lis­ilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45.

9

Seurakunnissa tapahtuu 27.2.–6.3.

Laskiaisriehaa koko perheelle Sunnuntaina 2.3. vietetään perheiden laskiaisriehaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Hämeenkylässä ja Ylästössä.

Hämeenkylän kirkolla (Auratie 3) tapahtuma alkaa perhekirkolla klo 10 ja jatkuu nukketeatteriesityksellä, temppuradalla, askartelulla ja arpajaisilla. Myynnissä on hernekeittoa, laskiaispullia, pannaria ja kahvia.

Ylästön seurakuntatalolla (Lehtikummuntie 2) riehaa riittää klo 11–14. Kengurumeininki-lastenorkesteri esiintyy ulkolavalla klo 11.30 ja 13. Ulkona pääsee ohjatulle seikkailuradalle ja sisätiloissa askarrellaan. Hernekeittotykki avataan klo 12 ja myynnissä on myös laskiaisherkkuja.

10

Seurakunnissa tapahtuu 27.2.–6.3.

tiedot pastori Vappu Olsbo p. 050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

Yksinhuoltajaperheiden leiri 21.– 23.3. Sammatissa. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä diakoni Siru Rantaselle p. 050 3426155. Aikuiset ja yli 13-v.

60 e, 7–12-v. 40 e, 2–6-v. 25 e, alle 2-v. ilmaiseksi.

Messu su 2.3. klo 10. Laskiaissunnuntai. Ben Ahlroos, Noora Hultin. Rippikoululaisten vanhempien kutsumessu, kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 2.3. klo 10.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, iltahartaus, tarjotaan iltapala.

Miesten raamattupiiri ma 3.3. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti kirkon E-rapusta.

Isoskoulutus 2 ti 4.3. klo 17.30.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 4.3. klo 19. Kirsi ja Juha Korkeamäki, esirukouspalvelu.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

■■ Taaperoiden jumppakerho keskiviikkoisin klo 10. 1–2 -vuotiaille aikuisen seurassa.

Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Lähetyksen kotipiiri ke 5.3. osallistuu tuhkakeskiviikon messuun.

Tuhkakeskiviikon messu 5.3. klo 19.

Marja-Liisa Malmi, Sirkku-Liisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Torstaipiiri 6.3. klo 12.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30. Aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

Hiljainen ehtoollinen su 2.3. klo 18.

Pappi on tavattavissa jo klo 17. Marja-Liisa Malmi ja Sirkku-Liisa Niemi.

■■ Taaperokerho maanantaisin klo 9.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30. Aamupuuro 1 e / perhe.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30. Aamupuuro 1 e / perhe.

Muualla Naisten monikulttuurinen ruokakerho pe 28.2. klo 17.30 Kafnetissä, Rautkallionkatu 3. Valmistamme eri kulttuurien ruokia lähikaupan aineksista, 2–4 e / hlö. Lisätietoja Irma Liljeström p.

050 553 8459.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Vanhemman väen iltapäivä ti 4.3. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Yhteiskristillinen raamattupiiri perjantaisin klo 19, Rautkalliontie 4.

Kastettu Elma Aino Sanelma Niska, Vincent Alexander Tenhunen, Ella Pinja Helena Urpanen, Kaarlo Juhani Valkama.

Hautaan siunattu Paavo Eskelinen 97 v, Kerttu Lehtonen 94 v, Tekla Annikki Lukkarinen 88 v, Jorma Juhani Mikael Ahonen 69 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717. Avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @tiksinsrk. Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Pyhäkoulu su 2.3. klo 12 valkoisessa rakennuksessa kirkon vieressä. Myös vanhemmat tervetulleita, 4-vuotiaat voivat osallistua yksin.

Konfirmaatiomessu su 2.3. klo 12, Sonja Turunen, Reetta Leppänen, Iina Katila.

Tuhkakeskiviikon messu ke 5.3. klo 19.30, Satu Huttunen, Marja Ruuska, Terje Saard.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 6.3. klo 9.30. Kahvit klo 10.30.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 27.2. klo 17.30 ip-kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Lapsille omaa ohjelmaa. Iltapalaa 2 e / perhe. Tiedustelut: diakoni Hanna Nikama p. 040 509 7306.

Maalauspiiri to 27.2. klo 17.30–21 rippikoululuokassa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 27.2. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

■■ Perhekerho pe 28.2. klo 9.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 28.2. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito.

Walkers-nuortenkahvila pe 28.2. klo 19 nuorisotilassa.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 1.3. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Työikäiset lesket vertaistukiryhmä Winkut su 2.3. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 3.3. klo 13 nuorisotilassa. Veikko Karhumaa.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän ‑keskustelusarja ma 3.3. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena: ”Älä tee aviorikosta.”

Miesten saunailta ti 4.3. klo 17.30 Betanian saunaosastolla Unikkotie 5 aB. ■■ Perhekerho ti 4.3. klo 9.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 4.3. klo 12 nuorisotilassa.

Vuoronumerot jaetaan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12. C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 4.3. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Walkers-nuortenkahvila ke 5.3. klo 18–20 nuorisotilassa.

Israel-piiri ti 4.3. klo 18.30 viraston asiakastilassa, A-rappu 1. krs.

Rukouspiiri ti 4.3. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Aamurukouspiiri ke 5.3. klo 7, Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu.

Naisten saunailta ke 5.3. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 6.3. klo 17.30 ip-kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Lapsille omaa ohjelmaa. Iltapalaa 2 e /perhe.

Maalauspiiri to 6.3. klo 17.30 rippikoululuokassa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 6.3. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

Pullan leipomista to 13.3. klo 9.30 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Ilmoittautuminen 6.3. mennessä 4.3. klo 9–9.30 Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a ■■ Laulupiiri pe 28.2. klo 15.30. Samppa Laakso.

■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 4.3. klo 18.30. Terje Saard.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Messu su 2.3. klo 10–11.30. Veikko Karhumaa, Toni Fagerholm, Samppa Laakso. Ilmainen bussikuljetus: klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie–Koivukylänväylä.

■■ Perhekerho pe 28.2. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 2.3. klo 10.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 27.2. klo 9.30.

■■ Koko perheen laskiaisrieha su 2.3. klo 11–14. Kengurumeininki ulkolavalla klo 11.30 ja 13. Lasten ohjattu seikkailurata ulkona ja askartelua. Hernerokkaa tykistä klo 12 ja laskiaisherkkuja myytävänä. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

■■ Perhekerho to 6.3. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 4.3. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 28.2. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 3.3. klo 13.30.

■■ Perhekerho ma 3.3. klo 9.30 päiväkerhohuoneessa.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 4.3. klo 17.30.

■■ Tammiston lapsiparkki pe 28.2. klo 12.30–15.30.

■■ Perhekerho ti 4.3. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 4.3. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 28.2. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 2.3. klo 11.

Kartanonkosken piiri ke 5.3. klo 18.

Muualla ■■ Kirkonrotta Hertta ke 5.3. klo 11– 11.30 Jumbossa.

Avoimet ovet ke 5.3. klo 17–20.30 Wintillä.

Kylväjän raamattupiiri ke 5.3. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11.

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Kastettu Senni Aurora Heltimo, Mio Vilmer Ingmar Häiväoja, Samu Mikael Koponen, Samuli Rasmus Lepistö, Roope Kristian Liukkunen, Noel Juhani Julius Pajari, Jiri Michael Ensio Pitkänen, Gabriel Jesse Dean Ronkainen, Aleksi Uljas Tiirikainen.

Hautaan siunattu Raija Annikki Vesanen 81 v, Martti Juhani Kanervisto 79 v, Hannu Oskari Siitarinen 77 v, Anja Vappu Joutsijärvi 70 v, Helmi Signe Seppälä 70 v, Eila Elisabeth Peltonen 65 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Kivistön päivystys 3.3. peruttu. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas 8 e ma–pe klo 11–13.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Raamattu-lähetysilta to 27.2. klo 18– 19.30 pieni srk-sali. Nuorisotyönohjaaja Aija Sairanen: Ensimmäisten kristittyjen elämää. Musiikki: Eeva ja Pekka Kuvaja.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila.

Hiihtoloman rippikoulun konfirmaatiomessu su 2.3. klo 10. Auli SaarsalmiPaalasmaa, Eveliina Pulkkinen.

■■ Pyhäkoulu su 2.3. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 2.3. klo 14. Puhujia Heikki Sippola, Mari Pöntinen, Erkki Helminen.

Valon messu su 2.3. klo 17. Lastenhoito järjestetty. Messujatkot. Tervetuloa valmistelemaan messua klo 16.

Maanantaipiiri ma 3.3. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.3. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, G-ovi.

Seniorikerho ti 4.3. klo 13–14.30. Ehtoollinen.

Mammaraamis ke 5.3. klo 9.30–11.

Kunnon kulkurit lenkille keskiviikkoisin klo 10 kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11– 13.30 takkahuoneessa.

Bio Manala ke 5.3. klo 13 nuorisotila Manala. Elokuvana Hitchcock, ohj.

Sacha Gervasi.

Nuortenilta ke 5.3. klo 17–19 nuorisotila.

Raamattuluento Matteuksen evankeliumista ke 5.3. klo 18–20 kirkkosali. Jari Araneva.

Arjen hiljainen hetki ke 5.3. klo 18–19.

Tuhkamessu ke 5.3. klo 19. Mark Saba ja Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 6.3. klo 17.30.

Miesten piiri to 6.3. klo 18.30–20 takkahuone. Timo-Matti Haapiainen: Paholaisteema.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 27.2. klo 17.30.

■■ Perhekerho ma 3.3. klo 9.30–11.

Rukouspiiri ti 4.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 4.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 5.3. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 5.3. klo 18.30–21.

Vaatevarasto avoinna to 6.3. klo 9.30– 12. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu.

Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 4.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

■■ Perhekahvila pe 28.2. klo 9.30–11.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 28.2. klo 17–20.

■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm.

Kausiesitteessä mainittua Naisten Pankin tilaisuutta 2.3. ei ole.

Iltaehtoollinen su 2.3. klo 18. Pasi Kilpeläinen.

Sanan ja rukouksen ilta su 2.3. klo 18.45. Kari Kylmänen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Ma 3.3. klo 12 tuolijumppaa, Anita Korhonen.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 4.3. klo 18.30–20 srksali.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Parisuhdepäivä Martinristissä la 29.3.

Ohjaajina Hanne ja Timo Laakkonen sekä Anni ja Heikki Mäkinen. Lapsille omaa ohjelmaa. Hinnat: perhe 50 e, pari 35 e, sis. ohjelman, 2 ateriaa, päiväkahvit ja lastenhoidon. Tied. ja ilm.

20.3. menn. Maari Santala p. 050 347 6045, maari.santala@evl.fi. Mainitse kaikki mukaan tulevat perheenjäsenet, ruoka-aineallergiat ja lasten iät.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 5.3. klo 10–11.30. Ehtoollinen.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 5.3. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 4.3. klo 17.30–19.

Kannu Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 4.3. klo 17.45–19.15.

Perinneleikkejä.

Muualla Seurakuntamatka Etiopiaan 6.–17.11.

Tutustutaan maan kulttuuriin, historiaan, luontoon ja seurakuntaelämään Mekane Yesus -kirkossa. Kokonaishinta noin 1700 e. Tied. ja ilm. pastori Mark Saba p. 050 347 2962 mark.saba@evl.fi.

Kastettu Patrik Ari Johannes Piippo, Ella Johanna Emilia Lehtonen, Aino Sisko Sofia Nuutinen, Alvar Topi Alfred Nuutinen.

Avioliittoon kuulutettu Mika Petteri Palmu ja Tarja Tuulikki Oikarinen, Riku-Matti Mikael Pulkkinen ja Elina Kristiina Juuso.

Hautaan siunattu Hilkka Anna-Liisa Reinikainen 89 v, Antero Esa Blom 84 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. vandasvenska@ evl.fi. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl.

9–12. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 2.3. kl. 10. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Kvällsmässa ons 5.3. kl. 18. Kaj Andersson, Jona Granlund, Nina Fogelberg.

Dickursby kyrka och kapell Stationsvägen 12 B Veckomässa ons 5.3. kl. 8.30. Martin Fagerudd.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 2.3. kl. 12. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 3.3. kl. 9–12.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören övar ti 4.3. kl. 13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

■■ Barnens kyrkostund to 6.3. kl. 9.30 i dagklubbsutrymmet, Kornvägen 10.

Döpta Ina Olivia Bäckman.

Sairaalasielunhoito Aikuisopiston ja seurakuntien sairaa-

lasielunhoidon kolme iltaa läheisensä menettäneille 18.3., 25.3. ja 1.4. Aikuisopiston opistotalossa, Lummetie 5. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä opintosihteeri eila.salmberg@vantaa.fi.

Päihdetyö Oman tien etsijät ti 4.3. klo 16.30–17.30

diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Päihdekuntoutujille.

Vammaistyö

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe 28.2. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen messu su 2.3. klo 13 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Kuurojenpappi Maria Lindberg. Messu on kaksikielinen.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.3. klo 12-14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Kehitysvammaisille Nuortenilta pe 28.2. klo 18–20 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a.

Musakerho la 1.3. klo 10–11.30 Kaivosristin seurakuntakodilla, Kaivosvoudintie 3.

Näkövammaisille Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen tilaisuus su 2.3 on muuttunut.

Emme kokoonnu Pengersalilla, vaan osallistumme Wanhan ajan talvipäivään Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Bussi Tikkurilan kirkolta klo 8.50 ja Myyrmäen kirkolta klo 9.05. Hinta 15 e. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivu p. 050 381 8758.

Miesten ilta ma 3.3. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Myyrmäen kerho ti 4.3. kello 13–15 Myyrmäen kirkolla. Vantaa ennen ja nyt, Jukka Hako. Kahvitarjoilu.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Nuorisopajan valmistamaa luomu-

kasvissosekeittoa (3 e) to 27.2. n. klo 12 alkaen.

Puhu papille! ke 5.3. klo 10–11. Pastori Tarja Korpela.

P

Kokouksia

RIPARIPIPLIAT

www.piplia.fi

■

PÄIVITETYT KARTTA- JA LIITEOSAT!

Värikäs valikoima pienoisraamattuja

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 4.3.2014 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 24.2.2014 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

voimasanoja

PIPLi IPLiA.

Farkkuraamattu ■ Raamatussa vetoketju ja oikea tasku.

Ristiaskelia DVD ■ Pipliaa ja stand up –huumoria.

Hammashoitoa

Tilaukset myynti@piplia.fi, puh. 010 8386520

Suomen Pipliaseura | PL 54 ,00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi APU VIRTSANKARKAILUUN!

Pyydä ILMAINEN näyte!

Laaja valikoima suojia eri asteiseen virtsankarkailuun. Omat mallit naisille ja miehille.

Varmoja Istuvat hyvin Hajua neutraloivia

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Terveydenhoitoa

SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min.

Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa

fennokauppa.fi

Vuokrata halutaan

www.ergadesign.fi

TIETOTEKNIIKKAPALVELUT KOTIKÄYNNILLÄ - Asennus ja huolto - Koulutus - Laitteet Puh. 045 8494 310 www.laitejatieto.fi Työkuluista kotitalousvähennys sekä eläkeläisalennus -15 %

Muuttoapua

1-2 miestä ja kuorma-auto

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset.

P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

p. 040 533 8169

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

4

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12

Aikamerkki Jani Laukkanen

Tuhkaristi otsassa on katumuksen merkki.

Tuhkalla merkitty Laskiaistiistai tiedetään kyllä.

Silloin syödään laskiaispullia.

Tuntemattomampi on sitä seuraava tuhkakeskiviikko. Laskiaisena laskeudutaan paastoon.

Tuhkakeskiviikosta alkaa paastonaika, joka kestää 40 arkipäivää, pääsiäislauantaihin asti.

Rekolan seurakunnassa on jo pitkään ollut perinteenä pitää tuhkakeskiviikkona tuhkamessu.

Tuhkamessun erikoisuus on

tuhka. Kyse ei ole vain symbolisesta puheesta. Tuhkan käyttö vaatii valmistelunsa.

– Kirkolla on kaksi takkaa, yläaulassa ja lastensiivessä.

Käyn kaivelemassa niistä tuhkaa ja sekoitan sitä veteen ja oliiviöljyyn. Parasta on koivutuhka, kertoo pastori MarjaLiisa Malmi.

Messun aikana voi mennä polvistumaan alttarikaiteelle. Siellä pappi piirtää jokaisen otsaan tuhkaristin ja sanoo: Ota vastaan katumuksen merkki.

Useimmat antavat tuhkaristin olla otsallaan ainakin messun ajan tai kotiin asti. Tuhka

ja säkkiin pukeutuminen ovat jo Vanhan testamentin mukaan tapoja osoittaa katumusta.

– Jos arkipuheessa sanon, että kaduttaa, saatan tarkoittaa, että minua harmittaa jokin tietty asia. Varsinainen katumus tai katuminen on pitkäkestoisempaa ja kokonaisvaltaisempaa itsetutkistelua, Marja-Liisa Malmi pohtii.

– Paastonaikana katumus on sitä, että hiljennän vauhtia ja jätän pois turhia asioita. Kuljen kohti pääsiäistä ja ajattelen Jeesuksen kulkemaa kärsimystietä.

Krista Susi

Vuoden 2014 Ars Fennica -ehdokkaiden yhteisnäyttely Kiasmassa 20.4. asti.

Enkelin jaloissa kiemurtelee käärmenainen.

Arizonassa asuva pastori Bob Larson on moderni manaaja.

Hän karkottaa pahoja henkiä näkö- ja äänipuhelinpalvelu Skypen välityksellä.

Pastori väittää tehneensä yli 20 000 manausta viimeisen 40 vuoden aikana.

Tunnin manaussessio mak-

saa 295 dollaria, ja Larsonin mukaan summa on Yhdysvalloissa verovähennyskelpoinen. YouTubesta löytyy videoita, joissa pastori Larson häätää paholaisia pois riivatuista.

Niissä hän näyttää kuitenkin itse olevan paikan päällä.

Kaikki eivät ole innostuneista manauksen uusista tuulista.

Pastori Isaac Kramer Kansainvälisestä katolisten manaajien yhdistyksestä muistuttaa Vocativ-uutispalvelussa, että manaus vaatii läsnäoloa.

Pois, paha henki ruudun takaa!

Krista Susi

3 x paasto

Ulla-Maija Vilmi

Korsolaisen korisunelma Juice Huhtala

Korso. Ohjaaja Akseli Tuomivaara. Elokuvateattereissa 28.2. alkaen.

Markus tahtoo New Yorkiin pelaamaan.

panna töpinäksi. Apua Markus pyytää Korson pikkurikolliselta, Murikalta (Petri Manninen), joka tuntee kyseenalaisetkin keinot matkarahojen hankkimiseksi.

Korso on täynnä vastakkainasettelua ja machoilua: lukiolaiset vastaan ammattikoululaiset,

pohjautuu kuvatyyppiin Pyhä Anna itse kolmantena, johon on kuvattu Jeesus-lapsi, Neitsyt Maria ja Marian äiti Anna.

Taiteilija on kasvanut pappisperheessä ja työskennellyt suntiona.

Manaaja netissä

Näin syntyy tuhkakeskiviikon seos: ”Käyn kaivelemassa kirkon kahdesta takasta tuhkaa ja sekoitan sitä veteen ja oliiviöljyyn.”

20-vuotias Markus (Mikko Neuvonen) asuu Korsossa poissaolevalta vaikuttavan äitinsä (Irina Pulkka) ja teräväkielisen pikkusiskonsa Hetan (Iida Lampela) kanssa. Isällä on uusi perhe Ruotsissa.

Markus on jättänyt ammattikoulun kesken ja käyttää aikaansa lähinnä kavereittensa kanssa hengailuun ja pallon pompotteluun. Hänellä on kuitenkin suuri unelma. Markus tahtoo päästä katukoristähdeksi New Yorkiin.

Kun pikkusiskon poikaystävä, kongolaistaustainen Jojo (Richmond Ghansah), alkaa vinoilla Markuksen unelmille, on aika

Muistumia Pietarin kirkon Sikstiiniläiskappelin freskosta, uusi tulkinta pyhimyslegendasta, keskiaikaista kuolemantanssia. Taiteilija Pauliina Turakka Purhosen teokset pursuavat kristillisiä kuvaaiheita.

– Lapsena luuhasin kirkoissa monista eri syistä. Ahvenanmaalla ne olivat täynnä keskiaikaisia veistoksia. Se, että näin niitä niin usein, monta kertaa viikossa, teki niistä erittäin painavia vaikuttajia. Ne olivat ensimmäiset taideteokset, joiden seurassa vietin paljon aikaa.

Taiteilijan kookkaat ja piinallisen realistiset tekstiiliveistokset ovat esillä Kiasmassa ja kilpailemassa Ars Fennica -kuvataidepalkinnosta.

Vihreäsiipisen enkelin jaloissa kiemurtelee käärmenainen.

Lucia-pyhimys kirjoo silmiä kankaalle reikä rintakehässään. Mörkö itse kolmantena

Lotta Numminen

Tuhkakeskiviikon messu ke 5.3. klo 18 Hakunilan ja Korson kirkossa ja klo 19 Myyrmäen ja Rekolan kirkossa.

Kankaasta veistetyt

Katsele elämääsi!

Pääsiäistä edeltävä paasto voi olla lihan jättämistä pois ruokavaliosta. Pelkästään se on kuitenkin vasta pintaa. Paljon hankalampaa on tutkia sitä, mikä omaa elämää ohjaa. Onko vapautesi kadonnut liikaan työhön, onko elämisen tuntu lopahtanut siihen, ettet itse viitsi nähdä vaivaa? Laiminlyötkö itseäsi tai läheisiäsi?

Ota etäisyyttä!

Etäisyyden ottaminen on ihan välttämätöntä. Ihminen ei näe tarkasti, ellei hiljennä hälyä ympärillään niin, että voi kuulostella sisintään. Tilaa tarvitaan myös omien arvojen tunnistamiseen. Yksinäinen kävely, hiljaisuus ja kirjoittaminen auttavat alkuun. Mieti, mikä on sinulle tärkeää, mitä tunnet kaipaavasi ja olevasi vailla.

köyhät vastaan rikkaat, unelmat vastaan todellisuus. Korso näyttäytyy karuna paikkana, jossa ei saisi kuvitella itsestään liikoja, mutta jossa on silti asetettava päämääriä, jottei jämähtäisi lähibaariin tuoppia tuijottamaan.

Syvennä itsetuntemustasi!

Se, mikä ihmiselle tapahtuu, kiinnostaa Jumalaa. Hän on rinnallasi kaikessa siinä, mikä tulee vastaasi. Syvempi itsetuntemus johtaa usein rakastavampaan ja vapautuneempaan jumalakuvaan. Usein se merkitsee myös syvempää yhteyttä muiden ihmisten kanssa. Me emme ole niin erilaisia kuin luulemme.

Hanna Antila

Marja Kuparinen