Lauri 2014 nro 7 (20 2)

Vantaan Lauri 7 • Armon asialla • 20.2.2014 • www.vantaanlauri.fi

Yhä useampi mies hakee apua perheneuvonnasta Valmistaudu vanhenemiseen

2

6

Kiitollisuutta voi opetella 8

Teatteri tarjosi minulle väylän olla välillä jotakin muuta kuin olen.

Heidi Nygren:

Teatteriharrastus antoi rohkeutta 5

Väkivalta kiinnostaa minua filosofisella tasolla – Mathias Rosenlund

2

2

Pauli Juusela

Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

Perheneuvoja Juhani Koskelinin luo tullaan usein vuorovaikutusongelmien vuoksi.

Suhteellisuutta Huomaan usein kaipaavani poliittisissa ja kirkollisissa kiistoissa kahta asiaa: suhteellisuudentajua ja asettumista toisen asemaan.

Pari viikkoa sitten oli Korson kirkossa hieno tilaisuus. Konservatiiviseen viidenteen herätysliikkeeseen kuuluva Eero Junkkaala ja liberaalin Tulkaa kaikki -liikkeen aktiivi Vesa Hirvonen puhuivat kirkon sisäisen yhteyden puolesta. Eivätkä vain puhuneet, vaan jakoivat yhdessä ehtoollista.

Illassa oli erimielisyyden etiikkaa, jota piispa Irja Askola on peräänkuuluttanut. Vaikka ollaan esimerkiksi eettisistä kysymyksistä eri mieltä, voidaan olla saman Kristuksen seuraajia ja löytää toisesta hyvää. Minusta osoittaa suurta rohkeutta antautua keskusteluun toisin ajattelevan kanssa – suurempaa kuin se, että pätisi samanmielisten porukassa.

Hirvonen muistutti puheessaan Raamatun sanoista, joiden mukaan kaiken tiedon omistaminen – ja siten oikeassa oleminen – ei ole yhtään mitään, jos ihmiseltä puuttuu rakkaus. Rakkauteen kuuluu suhteellisuudentaju, mutta kiistoissa se helposti katoaa.

Toisin ajattelevat nähdään vain oman hyvän asian vastustajina, joilla on heikko ymmärrys, väärät motiivit ja harhautunut usko. Ei nähdä sitä hyvää, joka toisessa on, ei kysytä hänen motiivejaan. Ei ymmärretä sitä, miksi jokin asia on hänelle pyhää eikä huomata missä toinen toimii oikein.

Jos nähtäisiin, kysyttäisiin ja huomattaisiin, voisi käydä niin, että huomaisimme myös omat puutteemme. Siitä voisi alkaa muutos, joka tekisi kirkon ydinsanomasta, armosta, entistäkin uskottavamman.

Kolumni

Veri ei vapissut Kun olin 18-vuotias, ystävääni uhattiin ampuma-aseella keskellä katua. Se tapahtui Vaasassa, videofirma Makuunin edessä. Taisi olla juhannusaatto, tai joku juhlapäivä kuitenkin. Nuorella asetta kantaneella miehellä, jonka nimi oli Arto, taisi kyllä olla muutama pilleri kehossaan. Silmät törröttivät villeinä. Myöhemmin kuulin, että hän oli joutunut vankilaan. Se ei yllättänyt.

Ystäväni selvisi onneksi ehjin nahoin. Ase ei lauennut. Kului vain muutama minuutti, joiden aikana ystäväni tuijotti hiljaisena ja hyvin uhmakkaana asetta kantanutta miestä suoraan silmiin. Ystäväni oli kyllä rohkea, myönnän.

Ajattelen tuota hetkeä melko usein. Se on tähän asti ainoa kerta, kun olen nähnyt jonkun poimivan aseen taskustaan ja osoittavan sillä toista henkilöä. Miksi hän sen teki? kysyn itseltäni.

Oli kai pakko. Mitäs muutakaan voi tehdä, jos on täynnä huumeita, ahdistusta ja raivoa? Jos on kasvanut väkivaltaisessa ympäristössä ja jos joku vielä sattuu pahana hetkenä olemaan erityisen ärsyttävä? Niin kuin ystäväni: iso, leveäotsainen, äänekäs ja itsevarma. Kaiken lisäksi se pentele puhui ruotsia. Ja vielä Vaasassa, joka on ainoa kaupunki, jossa natsit lentäjäntakkeineen ja kaljuine päineen ovat juosseet perässäni uhkailemassa.

Ei Artonkaan veri sillä hetkellä vapissut, vaan hän päätti näyttää ystävälleni kaapin paikan. Seisoi siis siinä ase kädessä, kunnes poliisit saapuivat paikalle.

Väkivalta kiinnostaa minua filosofisella tasolla. En silti pysty ymmärtämään, minkä takia joku valitsee väkivallan tien. En ole tarpeeksi fiksu tajutakseni sitä. Teorioita minulla riittää sadoittain, mutta tietoa ja kokemusta puuttuu. Olenkin ajatellut, että olisi mielenkiintoista joskus istua vankilassa. Ehkä juuri sen takia, että lähestyn asiaa ajatusten ja filosofisen mielenkiinnon kautta, olen kirjailijamiehiä enkä esimerkiksi linnakundi.

Mathias Rosenlund kirjailija, kirjallisuuskriitikko

Miehet ovat löytäneet perheneuvonnan Parisuhteen vuorovaikutusongelmat ovat yleisin syy hakea apua perheneuvonnasta.

Kun puhelin soi Vantaan seurakuntien perheneuvonnassa, soittaja on yhä useammin mies. Ja kun mies soittaa, syynä on usein se, että vaimo on kertonut haluavansa erota.

Miehiä oli viime vuonna noin 43 prosenttia Vantaan seurakuntien perheneuvonnan asiakkaista. Johtava perheneuvoja Juhani Koskelin kertoo, että varsinkin nuorempien ikäluokkien miehillä kynnys hakea apua on madaltunut.

– Monilla on sellainen mielikuva, että miehet eivät puhu. Se ei pidä paikkaansa. Miehet kyllä puhuvat, kun he saavat tilaa. Kotona heille ei ehkä jää sitä puolison oletusten ja asenteiden vuoksi – tai sitten heitä ei kuulla, Koskelin sanoo.

Hän on huomannut, että miesten ja naisten ongelmat parisuhteissa poikkeavat jonkin verran toisistaan. Naiset esimerkiksi kokevat vuorovaikutuksen vähäisyyden ongelmaksi useammin kuin miehet. Miehet käyttävät selvästi useammin fyysistä väkivaltaa, naiset taas henkistä. Aiemmin miesten uskottomuus oli

yleisempää, mutta nykyisin eroa ei juuri ole.

Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa kirjattiin viime vuonna 4191 asiakaskäyntiä. Perheneuvojia on kuusi.

– Normaalisti meille on saanut ajan muutaman viikon odotuksella. Tällä hetkellä emme juuri pysty ottamaan uusia asiakkaita, koska henkilökuntaa on aiempaa vähemmän. Tilanne on ikävä siksikin, että käsittääkseni kaupungin perheneuvolaankin on ollut vaikea päästä, Juhani Koskelin kertoo.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä perheneuvonta on yksi kirkon menestystarinoista. Sitä myös arvostetaan: Perheneuvonnan asiakkaille tehdyssä kyselyssä 52 prosenttia vastanneista katsoi käsityksensä kirkosta muuttuneen paremmaksi ja 48 prosenttia sen pysyneen ennallaan. Kenenkään käsitys kirkosta ei huonontunut.

Perheneuvojan vastaanotolla käydään keskimäärin seitsemän kertaa. Yleisin tulon syy on erilaiset vuorovaikutusongelmat.

– Kun on jo jonkin aikaa oltu yhdessä, tulee helposti luulleeksi ja olettaneeksi, että tietää, mitä toinen ajattelee. Täällä vastaanotolla huomaa, että toinen rupeaa puhumaan toisen puolesta.

Kun asia otetaan puheeksi, ongelma tulee näkyväksi. Sen jälkeen olennaista on, onko pariskunnalla motivaatiota muuttaa toimintatapojaan, Koskelin kuvailee.

– Aika usein ajatellaan, että kumppanin pitäisi muuttua, vaikka kannattaisi tutkailla itseään ja omaa käyttäytymistään.

Tavallisia syitä avun hakemiseen ovat myös eron uhka ja eron käsittely, elämänvaiheisiin liittyvät kriisit sekä erilaiset psykososiaaliset kriisit kuten mielenterveysongelmat ja riippuvuudet.

Aiempaa enemmän yhteydenotoissa on tullut esiin henkinen tai fyysinen väkivalta. Koskelinin arvion mukaan syynä saattaa olla se, että perhesurmien vuoksi väkivalta on otettu entistä herkemmin puheeksi.

– Toisaalta väkivaltaa ei ehkä ensimmäisenä mainita ajanvarausta tehdessä. Usein, kun vastaanotolla ryhdytään purkamaan esimerkiksi vuorovaikutusongelmia, paljastuu, että niihin liittyykin henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Seurakunnat tarjoavat nuorille kesätöitä hautausmailta ›› Kirkon turvakoti ehkäisee lasten syrjäytymistä Viipurissa ›› Kallion seurakuntalaiset majoittavat kodittomia ›› Kirkon Ulkomaanapu järjestää opetusta Keski-Afrikan lapsille Kannen kuva Saara Vuorjoki

3

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Hetki itselle Mikko Hintsala, konsultointiyksikön johtaja: ”Olen 29-vuotias kolmen lapsen isä. Lapset ovat 5-, 7- ja 9-vuotiaat. Työni on hektistä ja moniulotteista kuten nykyajan työt ovat. Yritän priorisoida niin, että voisin olla ensisijaisesti isä ja vasta sen jälkeen jotakin muuta.

Kun vaihdan työvaatteet arkivaatteisiin, siihen sisältyy lupaus: nyt voidaan pelata ja leikkiä. Rentoudun siis lasten kanssa.

Rentoudun myös kirjoittamalla ja hengellisen ohjelman ja musiikin ääressä. Yritän myös liikkua ja tavata ystäviä.

Elämä on täyttä. Lapset ansaitsisivat enemmän aikaa, samoin työ ja ystävät.

Pohdin sitä, onko minulla aikaa myös itselleni? Jokaisen pitäisi ajatella myös itseään, koska siten voi antaa enemmän muille.”

Hanna Antila

Huilimessu Hämeenkylän kirkolla 23.2. klo 16. Teemana ”Ehdinkö elää?”, keskustelijoina Mikko Hintsala, Elsa Sihvola ja Katja-Maaria Vilén.

4

Väitellään

Suru on vain kestettävä, Sirpa Zotow!

Oloa voi helpottaa, jos lähtee vaikka kävelylle.

siikkia, tanssia tai vaikka potkunyrkkeillä, tehdä jotakin itselleen luontaista saadakseen tunteita ulos.

Suru on tunne, joka on vain kestettävä vaikka hammasta purren.

Tarinateatteriohjaaja Sirpa Zotow auttaa käsittelemään tunteita.

Suru ei näy ulospäin, se tuntuu vain sydämessä.

– Ei se välttämättä näy, riippuu siitä, kuinka hyvin ihminen hillitsee ja hallitsee itseään. Joskus ihminen voi olla sen näköinen, ettei mikään tunnu. Jos joku kysyy, että mitä sinulle kuuluu, hän saattaa kuitenkin purskahtaa itkuun.

– Surussa ei joskus jaksa edes hengittää. Jos aina työntää surun tunteen syvälle sisälleen, se jähmettää. Usein suru vetää kehon kasaan.

– Mitä enemmän surua vastaan taistelee, sitä enemmän tulee sellainen tunne, että elää hammasta purren. Silläkin on varmasti tehtävänsä, ettei halua tapahtuneen olevan totta. Surun tunnetta ei kuitenkaan voi väkisin pusertaa läpi, se on niin kauan kuin se on.

– Voi olla, että haluaa vain itkeä kotona, mutta auttaa, jos vaikka lähtee ulos, niin että elämässä olisi muutakin kuin suru.

Tekemällä jotakin fyysistä surusta pääsee nopeammin eroon.

– Ei ole olemassa mitään kikkoja, joilla surun tunne loppuisi. Mutta oloa voi helpottaa, jos lähtee vaikka kävelylle tai juoksemaan.

Tarinateatterissa näytellään.

– Ei. Tarinateatteri on ryhmä, joka esittää niitä tarinoita, joita paikalla olevat ihmiset kertovat.

Tarinoiden ei tarvitse olla suuria kertomuksia, vaan ne voivat olla tunteita, muistoja, pohdintoja ja ajatuksia. Mitä tahansa ihminen kertoo, sitä ei arvostella tai siihen ei lähdetä etsimään ratkaisua. Tarinateatterissa näytetään, mitä on tapahtunut. Esimerkiksi suru saa vain olla läsnä, me emme tee sille mitään.

Tarinateatterissa ohjaaja määrää, mitä tehdään.

– Ohjaaja tukee tarinankertojaa, joka on päähenkilö. Eli tarinankertoja määrää. Ohjaaja auttaa siinä, että esitettävästä tarinasta tulee sellainen kuin kertoja haluaa.

Tarinateatteriin osallistuvan täytyy olla erityisen avoin ja rohkea.

– Ei, vaan tarinateatterissa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on.

Nina Riutta

Surua ei voi käsitellä, vain aika auttaa.

Markku Mattila

– Jokainen suree oman aikansa, mutta kyllä surun tunteita voi käsitellä, kun siihen on valmis. Voi jutella ja muistella vainajaa toisten kanssa.

Tai voi maalata, kuunnella mu-

Surussa ihminen on yksin.

– Niin, pohjimmiltaan varmaan. Kukaan ei ymmärrä toisen tunnetta kokonaisuudessaan eikä sitä, mitä toisessa tapahtuu.

Mutta jaettu suru on pienempi suru. Voi surra yhdessä ja olla toisen tukena.

Seurakuntien sairaalasielunhoidon ja Aikuisopiston luentosarja läheisensä menettäneille 18.3., 25.3. ja 1.4. Vantaan Aikuisopiston opistotalossa, Lummetie 5. Lisätietoja: www.vantaanseurakunnat.fi.

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Etsitkö kotia?

Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Kirkkohäät Facebookissa

5

Muutosvoima Saara Vuorjoki

Heidi Nygren on innokas kulttuurinharrastaja, joka kertoo hurmioituvansa teatteriesityksistä usein.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Avioliitto on määritelty Suomen laissa naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Suomen ev.lut. kirkko määrittelee avioliiton yhden naisen ja yhden miehen väliseksi liitoksi. Tämä on myös kansan käsitys ja traditio. Määritelmää ei ole syytä muuttaa.

Eduskunnalle jätetyssä tasa-arvoinen avioliittolaki -esityksessä keskeiset tavoitteet ovat yhteinen sukunimi, lapsen adoptio-oikeus parina yhdessä ja turvan antaminen parin lapsille.

Jos eduskunta haluaa viedä aloitetta eteenpäin, esitän, että lähtökohtana olisi tasa-arvoinen pariliittolaki, joka kattaisi niin miehen ja naisen liiton eli avioliiton kuin kahden naisen ja kahden miehen väliset liitotkin. Laissa määriteltäisiin niin liitossa olevien oikeudet ja velvollisuudet kuin myös lasten oikeudet. Lisäisin aloitteessa esitettyihin asioihin myös periaatteet puolisoiden ja lasten perintöoikeuksista, joista tarkemmat säädökset olisivat perintölaissa.

Näin menetellen avioliiton määritelmä ja traditio säilyisivät. Samalla määriteltäisiin erilaisten pariliittolajien osapuolten ja lasten oikeudet. Myös kirkko saisi rauhassa päättää, pitääkö se kiinni nykyisestä kannastaan vai muuttaako se jossain vaiheessa kantaansa.

Tapio Virkkala, Vantaa

Kiitän lämpimästi kaikista työvuosieni aikana ja eläkkeellelähtemisen merkeissä saamistani huomionosoituksista, kiitoksista ja rohkaisevista toivotuksista.

Kirsti Hildén, Tikkurilan seurakunnan kappalainen

Rohkeutta rooleista Apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren selätti arkuuden teatterikerhossa.

Keravalaisen koulun seinällä oli lappu, jossa kerrottiin pian alkavasta teatterikerhosta. Heidi Nygren tiesi, että se oli hänen juttunsa.

– Olin tuolloin ehkä 13–14-vuotias. Sitä ennen olin esittänyt erilaisia rooleja vain kotona, esiintynyt äidille ja isälle.

Kulttuuriharrastukset kuten kirjallisuus ja teatteri kiinnostivat ujoa ja arkaa tyttöä. Nuo ominaisuudet tosin karisivat teatteriharrastuksen parissa ja siitä Heidi Nygren kiittää teatterikerhon ohjaajaa Carita Rindelliä, joka jaksoi aina uskoa nuorten kykyihin ja kannustaa.

– Teatteri tarjosi minulle väylän olla välillä jotakin muuta kuin olen, Nygren kuvailee.

Näytön paikka teatterikerholaiselle tuli jo ensimmäisenä vuonna kun ohjaaja keksi pyytää häntä päärooliin kesäteatteriin.

– Aluksi ajattelin, että ei ikinä! Sitten Carita sanoi, että tiedätkö, ei ole olemassa huonoja näyttelijöitä, on vain huonoja ohjaajia.

ta tehtiin myös omia näytelmiä.

Näyttelemisen lisäksi Heidi Nygren pääsi kirjoittamaan ja ohjaamaan.

– Koskaan harrastus ei liittynyt siihen, että olisi ollut tarve olla esillä tai mihinkään julkisuushakuisuuteen, vaan siihen, että haluttiin tehdä teatteria.

Harrastuksen kautta hän löysi myös ystäviä. Nygren ei koe olleensa nuorena epäsosiaalinen, mutta hengenheimolaisten löytäminen oli vaikeaa.

– Olihan se sellaista siihen aikaan, että Keravalla teatteria harrastivat kaikki ”kummalliset tyypit”.

Lukion jälkeen Heidi Nygren vietti vuoden Lahden kansanopistossa opiskelemassa teatterialaa. Silloin alkoi tuntua siltä, ettei näyttelijän työ kuitenkaan ole häntä varten. Hän pyrki teatterikouluun opiskelemaan dramaturgiaa ja ohjausta, eikä päässyt, vaikka lähellä oli. Lopulta Nygren haki ja pääsi yliopistoon ja valmistui kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Teatterikerhossa harjoiteltiin paljon improvisaatiota, mut-

Heidi Nygren on tehnyt monenlaista työtä ja on nyt asukas-

palveluiden vs. apulaiskaupunginjohtajana Vantaalla. Se tarkoittaa sitä, että hänelle kuuluvat esimerkiksi työllisyyteen, osallisuuteen ja demokratiaan liittyvät asiat.

– Saan olla nykyisessä työssänikin luova, se on välttämätöntä.

Parhaillaan kehitän esimerkiksi uutta konseptia ruoka-avun järjestämiseksi Vantaalla. On keksittävä, miten kehitetään unelman ympärille puitteet, rahoitus, yhteistyökumppanit ja niin edelleen.

Joskus eteen tulee tilanteita, jolloin on otettava tietty rooli, noustava puhujapönttöön vähän enemmän apulaiskaupunginjohtajana kuin omana itsenään.

Teatteriharrastus on säilynyt, mutta muuttanut muo­ toaan. Nykyään Heidi Nygren seuraa teatterimaailman tapahtumia sivusta ja istuu usein katsomossa.

– Hurmioidun yhä esityksistä helposti, hän kertoo.

Lavalle palaaminenkaan ei ole poissuljettua.

– Viimeksi olen näytellyt joitakin vuosia sitten lapseni päiväkodin näytelmässä. Sen jälkeen kun esitin näytelmän pahista, jotkut lapset alkoivat pelätä minua.

Hanna Antila

ASUMISOIKEUS ON FIKSU VAIHTOEHTO

Vantaan Ulrikanpuistossa

Kaksioita ja kolmioita kolmeen pienkerrostaloon puistoon avautuvalle rinnetontille Rekolan aseman läheisyyteen.

Keittiövarustukseen kuuluvat mm. keraamiset liedet ja astianpesukoneet. Tilavat parvekkeet on lasitettu. Käyttövastikkeet sisältävät 2 Mbit/s -laajakaistayhteyden. Energialuokka A. Kurjenmiekka, Ulrikankuja 20, 01400 Vantaa Huoneistoesimerkkejä:

2h+k+s 48,0 m 2h+k+s 53,5 m2 2h+k+s 57,5 m2 3h+k+s 65,0 m2 Arvioitu valmistuminen 11/2014 2

Asumisoikeusmaksu €

27.417,34 29.082,36 30.636,38 34.299,43

Käyttövastike € /kk

742,98 788,10 830,21 929,47

Asumisoikeus on oivallinen vaihtoehto vuokra-asunnon ja omistusasumisen välimaastossa.

Sijoitus vain 15% asunnon hinnasta, ei tulorajoja eikä 55 vuotta täyttäneillä omaisuusrajoja.

Asumisoikeussopimus käy mahdollisen lainan vakuudeksi.

Asumisoikeusnumeron saat osoitteesta www.asumisoikeushakemus.net

Tuulikuja 2, 02100 Espoo, puh. 09–809 3210

www.asuntosaatio.fi

Matkalla kohti tuntematonta Vanheneminen on luopumista, mutta myös aikaa, jolloin voi tehdä asioita toisten hyväksi. teksti ja kuvitus Riikka Juvonen valokuva Jukka Granström

H

akaniemen kauppahallin kahvilassa käy puheen porina kun kaupunkilaiset tapaavat toisiaan. Piispa Wille Riekkisellä on nyt aikaa leppoisaan kahvitteluun, sillä Kuopion piispa jäi eläkkeelle puolitoista vuotta sitten. Hänen kanssaan on hyvä pohtia vanhenemista.

– Harmaat hapset ovat vanhuksen kunnia, Riekkinen lainaa Raamatun Sananlaskuja kysyessäni, kuinka Raamatussa suhtaudutaan vanhuksiin.

Vanhan testamentin ikäihmiset olivat yhteisönsä kunnioitettuja jäseniä, voimavara, jonka apua ja ohjausta tarvittiin monissa arjen ongelmissa.

– Vanhimpia pidettiin henkisinä ja hengellisinä johtajina, neuvonantajina, tuomareina.

Elämänkokemuksen katsottiin tuovan mukanaan paitsi viisautta myös oikeudenmukaisuutta.

Ei ollut leiriä tai kylää, jossa ei olisi ollut vähintään yhtä ohjaajavanhusta.

Läheisyyden kaipuu säilyy

Vanhuus oli Vanhan testamentin maailmassa arvossaan, mutta

se ei kestänyt kauaa. Miesten ja naisten elinkaari oli lyhyt, yleisimmin 40–50 vuotta, ja vain ani harva saavutti 70–80 vuoden korkean iän.

Profeetta Metusalahin, N ­ ooan isoisän, väitetyt 969 elinvuotta ovat enemmänkin seurausta ajanlaskutavan erilaisuudesta kuin todellisuudesta. Samoin ei paikkaansa taida pitää sekään, että Saara olisi synnyttänyt poikansa Iisakin 90 vuoden iässä ja Aabraham kuollut 175-vuotiaana.

– Yhtä kaikki, oli vanhuus pitkä tai lyhyt, ikäihmisen kuuluu saada osakseen arvostusta ja välittämistä, sanoo Wille Riekkinen.

Myös hellyyttä ja rakkautta ihminen tarvitsee loppuun saakka. Läheisyyden kaipuu, samoin kuin elämänjano, eivät sammu vuosien karttuessa.

– Esimerkiksi vanhojen avioparien erottaminen toisistaan eri hoitolaitoksiin on julmaa ja epäinhimillistä.

Usko ei pelasta kuolemanpelolta Kuningas Daavid kuoli elämästä kyllänsä saaneena. Mitä se mahtaa tarkoittaa?

– Tietoisuutta elämän lahjasta, tietoisuutta siitä, että on saanut syntyä, kokea iloa ja surua, joka sekin kuuluu elämän täyteyteen, ja vanheta ajan ohimenevyyden hyväksyneenä. Elämästä kyllänsä saaneena tarkoittaa, että on tullut kypsäksi kohtaamaan kuoleman, Riekkinen vastaa.

Hänen mukaansa vanhuuden pelko on osittain pelkoa siitä, että elämä olisi jäänyt jotenkin elämättä. Toki vanhenemiseen liittyy monenlaista epämukavuutta, kipua, sairautta ja voimien heikkenemistä. Moni joutuu omakohtaisesti toteamaan oikeiksi Jeesuksen sanat: ”Totisesti, totisesti: kun sinä olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.”

– Vanheneminen on luopumista. On alistuttava toisten hoidettavaksi, nöyrryttävä avuttomuuteen kaikkein intiimeilläkin elämänalueilla. Myös Raamatun mahtihenkilöt kokivat ahdistusta menettäessään itsemääräämisoikeutensa.

Riekkinen toteaa, ettei usko-

kaan pelasta kuolemanpelolta.

– Kaikki pelkäävät, eikä siinä ole mitään hävettävää. Tuonpuoleisen tuntemattomuus kauhistuttaa, samoin kipu, kärsimys ja heikkeneminen. Se ei tarkoita uskon vähyyttä.

Piispaa ovat suuren kysymyksen äärellä auttaneet vanhenemisen tosiasiat omassa olemuksessaan. Niiden myötä hän on oppinut hyväksymään elämän rajallisuuden.

– Mutta kyllä elämä niin kallisarvoista aikaa on, ettei sitä pidä hukata ainakaan itsekkyyteen, kuuluu piispan teesi.

Valmistautukaa kuolemaan

Vanhan testamentin ihmiset valmistautuivat huolella poislähtöönsä: Aabraham osti Makpelan luolan sukuhaudakseen, vanha Iisak siunasi poikansa tuntiessaan kuoleman lähestyvän.

Kuinka me voisimme varautua omaan poismenoomme?

– Puhumalla ja tekemällä testamentin, vastaa Riekkinen.

– Testamentin laatiminen on ensimmäiset sinunkaupat kuoleman kanssa. Kuolemasta pitää oppia puhumaan, mutta tie-

tenkin kunnioittaen ja hienotunteisesti. Puhuminen on palvelus yhtälailla kuolevalle itselleen kuin läheisille.

On hyvä keskustella perheenjäsenten kanssa siitäkin, minne ja miten tahtoo tulla haudatuksi. Se rakentaa siltaa elämän ja kuoleman välille.

– Hauta on paikka, jonka äärellä jäljellejääneet saavat rauhassa surra, muistella vainajaa ja kiittää yhdessä vietetystä ajasta.

Kuolema on portti johonkin uuteen, eikä soramonttu hautuumaalla ole välttämättä elämän päätepiste.

Nykyäänkin voi siunata läheisensä ja pyytää itselleen siu­naus­ ta. Siinä lähtijän apuna voivat olla vaikka sairaalapapit. Siunaukset kuuluvat uskonelämään, eivätkä ne ole kortilla.

– Iäisyyskysymyksiä kannattaa pohtia vaikka varmaa vastausta ei saisikaan. Kuoleman määränpää on Jumalan käsissä, siihen voi luottaa.

Usko on luottamista Sekä taivas että helvetti saattavat Wille Riekkisen mielestä olla olotiloja, joihin myös itse vaikutamme. Ne molemmat voivat

7 Kuinka vantaalainen?

toteutua jo maan päällä.

– Synti erottaa ihmisen Jumalasta. Helvetti on sitä, että tuo ero jää pysyväksi olotilaksi.

Usko on luottamista Jumalan rakkauteen. Se on myös tuon rakkauden heijastamista ympärillämme oleviin ihmisiin.

Riekkinen ei usko, että hyvän tekeminen helvetinpelosta tai taivaspaikan toivossa olisi toimimista kovin kestävällä pohjalla.

– Jumalan lapset tekevät luonnostaan hyvää, vaikka ei olisikaan olemassa palkintoa tai rangaistusta. Pahimmillaan taivaan ja helvetin mielikuvilla vain petetään ja orjuutetaan ihmisiä.

Usko Jumalaan, armo ja se, että saa olla olemassa, oli sitten synkkä syksy tai heleä kesäpäivä, ovat niin suuria lahjoja, että ne jo sinällään herättävät kiitollisuutta ja hyvää tahtoa. Ei lähimmäisenrakkauteen sen kummempia kannustimia tarvita.

Kaikilla on annettavaa Wille Riekkinen on ollut pappi jo yli neljäkymmentä vuotta, ja kuten pappeuteen kuuluu, on sitä elämänsä loppuun saakka.

– Iän karttuessa minulle on tullut aina vain tärkeämmäksi se, mitä me voimme tehdä toistemme hyväksi nyt. Rakkautta ei voi jättää tuonpuoleiseen, vaan sitä pitää osoittaa kun olemme elossa!

– Ihmisten ahneudesta ja välinpitämättömyydestä ei seuraa muuta kuin pahaa, suvaitsemattomuutta, erilaisten syrjintää ja vähempiosaisten huonoa kohtelua, Riekkinen painottaa.

– Suomi on tänä päivänä surullisen eriarvoinen maa.

Wille Riekkiselle on iän myötä tullut yhä tärkeämmäksi se, mitä hän voi tehdä toisten hyväksi.

Joskus tuntuu, että nyky-Suomessa tahdotaan työntää kaikki vähempiosaiset pois silmistä.

Vanhusväestöstäkin puhutaan usein ongelmalähtöisesti, aivan kuin he olisivat pelkkä taakka.

– Jos lisääntyvä kylmäsydämisyys saa vallan, hoitovalintojakin tehdään pian pelkästään taloudellisin perustein.

Riekkisen mielestä joka ainoalla on annettavaa ympäristölleen. Vanhuksia hän rohkaisee käyttämään joukkovoimaa.

– Vastuunkannossa ja välittämisessä kaikki keinot ovat sallittuja, myös poliittinen lobbaus.

Entä mitä piispa ajattelee eutanasiasta?

– Se on papillekin vaikea kysymys. Kärsimys on kuolemista osamaksulla. Elämää pitää vaalia mutta viisaalla tavalla, ei keinotekoisesti, pitkittämällä. Elämän ylläpitämisen ei tule olla kiduttamista. Tärkeintä on muistaa, että elämä on jokaiselle henkilökohtaisesti annettu.

Kärsimyksen ongelmaan ei piispallakaan ole vastausta.

Jesajan kirjasta kuuluva valitus ”Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta, minun asiastani ei Jumala välitä” on ihmisen ikiaikaista parkua.

– Mutta kyllä Jumala välittää. Hän on elämän ja kuoleman Herra. Siihen me saamme nojata. T

Wille Riekkinen on vieraana Pirjon ja Pentin tarinatuvassa Rekolan kirkossa (Kustaantie 22) 27. helmikuuta. Tilaisuus alkaa klo 12 keittolounaalla (5 e), ohjelma alkaa klo 13.

Esa Laakso, 55, käy pilkkikilpailuissa Saara Vuorjoki

”Iäisyyskysymyksiä kannattaa pohtia vaikka varmaa vastausta ei saisikaan.”

40 % somerolainen

40 % somerolainen Olen kotoisin Somerolta. Vanhemmillani oli pientila. Olen kolmesta veljeksestä nuorimmainen. Kävin ammattikoulun Forssassa. Silloin asuin oppilasasuntolassa ja jaoin huoneen kolmen muun oppilaan kanssa. Vaimoni tapasin armeija-aikana. Kohtasimme juhannuksena somerolaisella leirintäalueella. Lapsuudenkotini on jäänyt minulle. Siellä tulee vietettyä aikaa etenkin kesäisin.

60 % länsivantaalainen Olen työskennellyt vuodesta 1979 samassa firmassa sähköasentajana.

60 % länsivantaalainen

Asuimme kahdessa eri talonmiehen asunnossa Etelä-Haagassa. Vuonna 1986 ostimme asunnon Kaivokselasta. Vuosituhannenvaihteen tienoilla muutimme suurempaan asuntoon Martinlaaksoon.

Toimin puheenjohtajana Myyrmäen Kalamiehissä, johon liityin aikoinaan nuoremman poikamme kanssa. Käyn talvisin pilkkikilpailuissa ja kesällä onkikilpailuissa. Pilkkikisoissa huonoin saaliini on ollut alle 100 grammaa ja paras yli 10 kiloa. Minä perkaan kalat, vaimo paistaa. Olen luvannut viedä pojanpoikamme ensi kesänä onkimaan.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten Kulomäen metsän hoitotöihin voi vaikuttaa?

Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhdessä omistamassa Kulomäen metsässä aloitetaan metsänhoitotyöt kesällä. Voivatko vantaalaiset vaikuttaa siihen, millainen virkistyskäytössä olevasta metsästä tulee, Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho?

– Netissä on meneillään kysely, johon voi vastata 2.3. mennessä. Se on osoitteessa www.innofor.fi/vantaa. Asolan seurakuntatalolla järjestetään 20.3. klo 17 asukasilta, jonne kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulemaan lisää ja keskustelemaan.

Millaisiin asioihin asukkaat voivat vaikuttaa?

– Jos on esimerkiksi paikkoja, jotka metsän käyttäjät haluavat säilyttää, pyrimme siellä tekemään vähemmän hoitotöitä. Toisaalta, jos johonkin toivotaan vaikka uusia polkuja, voimme hoitotöillä avata reittejä. Rajanaapureilla voi olla toiveita joidenkin puiden poistamisesta tai säilyttämisestä.

Millaisia hoitotöitä metsässä tehdään?

– Harvennetaan puita ja ryteikköjä.

Raivataan kaatuneita puita pois. Metsässä ei ole tehty hoitotöitä 10–15 vuoteen, joten tarvetta on.

Muuttuuko metsän yleisilme?

– Metsään tulee lisää valoa ja liikkuminen helpottuu. Helppokulkuisempana metsästä tulee myös turvallisempi.

Mitä metsänhoitotöillä tavoitellaan?

– Harvennuksilla annetaan pienille puille lisää kasvutilaa. Puita poistetaan, jotta metsä säilyisi terveempänä ja sen rakenne pysyisi monipuolisena.

Kuinka isoa aluetta hoitotyöt koskevat ja kauanko ne kestävät?

– Työt jakautuvat neljälle vuodelle 2014–2017. Sinä aikana käydään läpi noin 100 hehtaaria metsää, joka rajautuu pohjoisessa Kulomäkeen, idässä Asolaan ja etelässä Leinelään.

Katriina Harviainen

8

Taivaspaikka Pyhäpäivä

23.2.

”Kylväkää oikeudenmukaisuutta, korjatkaa uskollisuutta!”

Kirkoissa saarnataan Jumalan sanan kylvämisestä.

(Hoosean kirja 10:12)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Voiko kiitollisuutta harjoitella?

Kiitosta ei voi käskeä, mutta sitä voi harjoitella.

Istun laavulla ystäväni kanssa ja nautin nuotion lämmöstä.

Taivaalta tiputtaa märkää lunta. Kolme päivää olemme rämpineet räntäsateessa ja pehmeässä lumessa.

Joka ilta pystytämme laavun loskassa. Joka ilta on sama huoli: saammeko tulet aikaisiksi kosteista tunturikoivuista?

Ja aina sama helpotuksen tunne ja ilo, kun tulet vihdoin syttyvät ja pääsemme kuivattamaan varusteita. Hyvään oloon riittää se, että saamme juoda kuumaa mehua ja nuuhkia kattilassa porisevan ruoan tuoksua. Tuntuu hyvältä kömpiä makuupussiin ja nukahtaa.

On helppo nimetä asioita, joista ei tee mieli kiittää. Kun ajatuksesi pyörivät niissä, kaikki alkaa näyttää harmaalta ja synkältä.

Värit katoavat elämästä. On vaikea irtautua mielipahasta ja huomata sitä hyvää, mitä on saanut.

Kiitosta ei voi käskeä. Mutta miten voisi löytää kiitollisuuden

asennetta? Mistä löytää kiitoksen aiheita? Miten torjua katkeraa mieltä?

Psalmien lukeminen on hyvää kiitollisuusharjoitusta. Niissä valitus ja kiitos kulkevat rinnakkain. Oman ahdinkonsa keskellä psalmin kirjoittaja alkaa kerrata mielessään kaikkea sitä hyvää, mitä Jumala on tehnyt, ja kutsuu häntä samalla avukseen.

Näin hänen murheensa vaihtuu pikkuhiljaa kiitokseen.

Voit myös muistella, mistä Jeesus kiitti. Kun hän katsoi ympärillään olevia työn ja huo­ lien rasittamia ihmisiä, hänen sydämensä puhkesi yllättäen riemuun ja hän ylisti Jumalaa siitä, että tämä oli ilmaissut salaisuutensa lapsenmielisille. Onko niin, että lapsenmieliset löytävät helpommin ilon ja kiitoksen salaisuuden?

Tai voit muistella sitä spitaalia sairastanutta miestä, joka huomattuaan parantuneensa palasi kiittämään Jeesusta, joka oli hä-

net parantanut. Se, mitä Jeesus oli tehnyt, sai hänet näkemään asiat uudella tavalla. Siitä syntyi kiitos.

Mieti, mistä sinä tänään voisit kiittää. Ketä kiität uudesta päivästä? Keitä ihmisiä muistat kiitollisena? Pyydä myös, että saisit hyvää ja kaunista näkevät silmät katsoa tätä päivää ja kaikkea, mitä se tuo tullessaan.

”Psalmien lukeminen on hyvää kiitollisuusharjoitusta.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Isoäidillä on heikko näkö, ikääkin jo 90 vuotta.

Mutta villasukkaa hän osaa yhä kutoa – tosin silmukoita saa laskea tuon tuostakin eikä tummasta langasta ota enää selvää.

Hän tietää, ettei aikaa ole paljon jäljellä. Siksi hän pitää kutomisessa kiirettä. Jäähyväisiksi on saatava valmiiksi vielä monta paria: lapsenlapsille ja heidän puolisoilleen ja lapsilleen, sille pian syntyvällekin, jonka hän toivoo ehtivänsä nähdä.

Kutoessaan hän ajattelee jokaista sukansaajaa. Silmukoihin solmiutuu ajatuksia päivien jatkuvuudesta ja hyvästien vääjäämättömyydestä, mutta myös se, mihin hän sydämessään uskoo: että vuodet menevät niin kuin ovat mennäkseen ja että pohjimmiltaan on kysymys rakkaudesta työhön ja elämisen juhlaan.

Jospa vuodet olisivat lapsille hyviä! Jospa he

olisivat kohtuullisen onnellisia ja pitäisivät yhtä.

Ei hän ole heitä pahemmin osannut opastaa, on sanonut vain, että tee niin kuin sinusta on hyvä ja olet tyytyväinen.

Mitäpä hän olisi ymmärtänyt tästä uudenlaisesta maailmasta? Jokaisen on etsittävä itselleen sopiva paikka, vaikka hän miten tahtoisi tietä tasoittaa. Hän on huomaamatta kylvänyt heihin hyvän perusluottamuksen: jos et sinä pärjää, niin kuka sitten! Ehkä siitä kasvaa vähitellen jotain kestävää.

Yön unettomina tunteina isoäiti pistää keinutuoliin vauhtia ja kokoaa kaikki lapset luokseen.

Kuolleita läheisiäkin on jo niin paljon.

Varjele sinä Jumala lapset sairaudelta ja katso muutenkin perään. Huomenna minä jatkan kutomista. Villasukat sentään pitävät jalat lämpiminä.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Villasukkia hyvästiksi

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p.

050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 21.2. klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 10.

Messu su 23.2. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen sunnuntaisin klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Seniorikerho ti 25.2. klo 13. Yhteisvastuu.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta to klo 14–15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Kastettu Tarmo Matias Fernando de Artola, Lenni Elian Koistinen, Oona Helmi Elina Sievänen, Isla Taika Victoria Siuruainen, Kim Daniel Chu. Avioliittoon kuulutettu Antti-Oskari Kolehmainen ja Henna Riikka Pekonen.

Hautaan siunattu Eine Katri Lappalainen 85 v, Matti Uolevi Lehtinen 67 v, Tarja Annikki Kettunen 45 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto, Auratie 3, p. 09 830 6450. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari p.

09 830 6459.

Tiedot piireistä ja muusta säännölli-

sestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu ja kristillisen kirjan päivä su 23.2. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kirkkokahvit sekä Usko ja kirja -kirjallisuustapahtuma. Puhujina Jukka Nevala ja teologian maisteri Jarkko Vähäsarja.

Huilimessu su 23.2. klo 16. Nuorten ja nuorenmielisten aikuisten messu.

Ehdinkö elää? Aiheesta keskustelemassa opiskelija Elsa Sihvola, konsultti-isä Mikko Hintsala ja nuori pastori Katja-Maaria Vilén. Muusikkovieraina Elsa Sihvola ja Eerika Pynnönen. Messun alussa lapsille ohjelmaa Papu-pöllön kanssa.

Messun aikana mahdollisuus lastenhoitoon. Messun jälkeen välipalaa ja lautapelailua.

Miesten lukupiiri ma 24.2. klo 18.

Kirjana Aino Kuusisen Jumala syöksee enkelinsä – muistelmat vuosilta 1919–1965.

■■ Muksukirkko ke 26.2. klo 9.30.

Pienet siemenet. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Talven luontoilta to 27.2. klo 18.30.

Jukka Nevala puhuu ympäristöteologiasta ja uudesta hartauskirjastaan Ruskan loistosta kesän vihreyteen – Kirkkovuosi metsissä ja vainioilla.

■■ Tilapäinen lastenhoito pe 28.2. klo 8.30–11 päiväkerhohuoneessa.

Maksu 10 e / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Ilmoittaudu ti 25.2. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Senioreiden terveys- ja virkistyspäivä ti 4.3. klo 9.30–14. Teemoina muistisairaudet ja omaishoito. Yhteislaulua, runoja, tuolijumppaa ja sopraano Marion Melnikin esitys.

Kahvitarjoilu sekä keittolounas jälkiruokineen. Päivän hinta on 15 e. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Muualla ■■ Koko perheen kevätretki Lintsille la 24.5. klo 13 alkaen. Musiikkia, taikuutta ja kerrontaa. Esiintyjinä Pekka Laukkarinen ja Leevi Helo, Taikuri Marko sekä Wilson Kirwa. Rannekkeen hinta on 28 e, jos ilmoittaudut 2.3. mennessä. Tämän jälkeen hinta on 31 euroa. Sähköinen ilmoittautuminen 30.4. mennessä osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/fi/ilmoittaudu. Lapset ovat mukana olevien huoltajiensa vastuulla.

Tarvitsetko apua kodin pieniin huolto- ja kunnostustöihin? Vapaa-

ehtoiset Kyläsepot auttavat. Kyläseppojen työ on maksutonta. Ammattilaisten töitä esim. siivous-, sähkö- ja putkitöitä he eivät tee. Kyläsepoilta voit pyytää apua soittamalla kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Livia Jenni Amalia Kortesalmi, Julius Tuomas Olavi Peltoniemi.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15, ke 26.2. klo 9–13. korson.seurakunta@evl.fi. www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@ evl.fi. Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-

tyy nettisivuiltamme.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 20.2. klo 13, Aiheena Kampin kappeli – hiljentymisen ja kohtaamisen paikka. Kari Pekka Kinnunen.

Naisten saunailta to 20.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Messu su 23.2. klo 10. Vesa Ruokonen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

■■ Perhekerho ma 24.2. klo 12–15.

Runopiiri ma 24.2. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 24.2. klo 15.15 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 24.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Saarnatekstipiiri ma 24.2. klo 18 kirjastossa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 24.2. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 25.2. klo 15.30 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p.

041 5017 071.

Katulähetys ke 26.2. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Kävelyryhmä klo 10.

Lähetyspiiri ke 26.2. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.2. klo 18. Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen.

Varaventiili-ilta ke 26.2. klo 18.30.

Sinä hyväksyt minut, Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi.

Rukousryhmä ke 26.2. klo 20 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 27.2. Kahvi, hartaus ja ohjelma, jonka aiheena on Äänimaisemia. Raakel Laaksonen ja Pekka Hintikka.

Apostoliset isät opintopiiri to 27.2. klo 17. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua niiden pohjalta. Risto Auvinen.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 27.2. klo 18 kappelissa.

Miesten saunailta to 27.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Laskiaisruokailu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 6.3. klo 12. Ilmoittaudu 28.2. mennessä, p. 09 830 6550. Hernekeittolounas 7 e ja keräyksen esittely.

Aikuisrippikoulun intensiiviviikonloppu 15.–16.3. Lisätietoja Mari Liimatainen, p. 050 511 1783.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, Korsonpolku Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Hommissa

Parisuhdepastori Reija Vienola ”Perheet ovat tänä päivänä lujilla. Olennainen osa meidän seurakunnan työntekijöiden työtä on olla perheiden tukena arjessa. Alammekin järjestää parisuhdepäivystystä Myyrmäen kirkolla joka toinen keskiviikko 26.2. alkaen aina 21.5. asti.

Parisuhdepäivystykseen voivat tulla juttelemaan yhdessä puolison kanssa tai yksin niin seurustelevat nuoret kuin avo- tai avioliitossa olevat. Myös yksinelävää voivat parisuhdeasiat mietityttää.

Mieltä painavat asiat voivat olla pieniä tai suuria. Seurusteleva nuori pohtii, haluaako jatkaa juuri tässä suhteessa. Joku on huolestunut puolisonsa jaksamisesta tai siitä, että suhde on muuttunut etäiseksi. Joskus voi tuntua siltäkin, että on ihan vääränlaisen ihmisen kanssa yhdessä ja ero on tullut mieleen. Toinen taas kaipaa parisuhteeseen, mutta kumppania ei ole löytynyt.

Parisuhdepäivystykseen ei ole ajanvarausta. Asiakkaita palvellaan saapumisjärjestyksessä. Päivystäjinä toimii pappeja ja diakoniatyöntekijöitä. Paikalla on kaksi työntekijää omissa huoneissaan. Jos ovi on kiinni, voi jäädä odottamaan vuoroaan.

Avoimesta ovesta voi vain kävellä sisään.”

Nina Riutta

Parisuhdepäivystys joka toinen keskiviikko 26.2.–21.5. klo 17.30–19 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, D-ovi.

Nuorten aikuisten raamis su 23.2.

klo 14.

Nuortenkulman avoimet ovet ke

26.2. klo 17.30–20.

Runomummot ma 24.2. klo 13.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 27.2. klo 9–11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 25.2. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 25.2. klo 13. Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.

Muualla

Hiihtolomaviikolla 8 ei pidetä päi-

vä- ja perhekerhoja eikä varhaisnuorten kerhoja.

Diakonian matka 8.–11.7. Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Hinta 390 e (2 hh ) ja 430 e (1 hh) sisältää majoituksen, ruokailut ja kaksi hoitoa.

Bussikuljetus. Diakonian matka 14.– 20.9. Saariselälle, Muotkan majalle.

Hinta 560 e (2 hh) sisältää ruokailut ja kuljetuksen. Molemmille matkoille ilmoittautumiset 31.3. mennessä, p. 09 830 6550. Lisätietoja Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

Kastettu Toivo Johannes Grönholm, Olli Olavi Ismari Juselius, Väinö Matias Kettunen, Sanni Eveliina Hyvönen, Olivia Maria Aleksandra Eklund, Kasper Leo Markus Honkatukia.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ke 26.2. alkaen ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Messu su 23.2. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Arabiankielinen messu su 23.2. klo 17. Ramez Ansara.

Ehtoollishartaus ma 24.2. klo 11.

Harri Nurminen.

Matalan kynnyksen maanantai 24.2. klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokahetki. Ruokailun jälkeen mahdollisuus kokoontua keskustelemaan elämästä ja uskosta.

Vapaaehtoisten oma tunti ma klo 17–18. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia.

Ilosanomapiiri ma 24.2. klo 18.30.

Jari Araneva.

■■ Perhekerho ti 25.2. klo 9–11.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

■■ Virsivartti ke 26.2. klo 12.30– 12.45.

Kasvamaan kristittynä ja ihmisenä, rukiista leipää Raamatusta ke 26.2. klo 18. Heikki Hilvon aiheena Missä nykyajan profeetat?.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Sururyhmä alkaa helmikuun lopulla. Ryhmään voi osallistua, jos menetyksestä on kulunut 3–6 kk. Ota yhteyttä pastori Tuomo Kahenvirtaan p. 050 530 6691 tai diakoni Liisa Juuselaan p. 050 349 0793.

9

Seurakunnissa tapahtuu 20.2.–27.2.

Hautaan siunattu Eija Tuulikki Karkamo 78 v, Risto Rainer Östberg 56 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15. Parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@ evl.fi. vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Torstaipiiri 20.2. klo 12, päiväraamattupiiri.

Messu su 23.2. klo 10. Laura Leverin, Tapani Varis, Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahveilla tietoa Japanin lähetystyöstä ja Tapani Variksen 60-vuotiskahvit. Rekolan nettikirkko: vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, iltahartaus, tarjotaan iltapala.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti kirkon E-rapusta.

Aamuehtoollinen ke 26.2. klo 9.

10

Seurakunnissa tapahtuu 20.2.–27.2.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi

-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Kahvipussit rantakasseiksi.

■■ Taaperoiden jumppakerho ke 26.2. alkaen joka keskiviikko klo 10.

1–2-vuotiaille aikuisen seurassa. Ohjaaja Pia Tiihonen. Omat juomapullot mukaan.

Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Rauhanyhdistyksen seurat ke 26.2. klo 19.

Iltamessu ke 26.2. klo 20, Marja-Liisa Malmi ja Noora Hultin.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.2. klo 12. Keittolounas (5 e), ohjelma klo 13. Vieraana emerituspiispa Wille Riekkinen.

■■■ Perheiden kirkkomuskari to 27.2. klo 14.30.

Aikuisrippikoulu to 27.2. klo 19. Ensimmäisellä kerralla sovitaan seuraavat tapaamiset. Lisätiedot pastori Vappu Olsbo, p. 050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

■■ Taaperokerho maanantaisin klo 9. Hartaushetki ja yhteistä toimintaa, kahvi tai tee.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 24.2. klo 18. Lastenhoito järjestetty.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e / perhe.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e / perhe.

Muualla

Yhteiskristillinen piiri maanantai-

sin klo 13, Rautkalliontie 4.

Yhteiskristillinen raamattupiiri perjantaisin klo 19, Rautkalliontie 4.

Yksinhuoltajaperheiden leiri 21.– 23.3. Sammatissa. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä perhetyön diakoni Siru Rantaselle, p. 050 3426155. Aikuiset ja yli 13-v. 60 e, 7–12-v. 40 e, 2–6v. 25 e, alle 2-v. ilmaiseksi.

Kastettu Tino Juhani Räisänen.

Avioliittoon kuulutettu Sami Juhani Halonen ja Niina Emilia Mämmi.

Hautaan siunattu Aili Margit Nylund 88 v, Ella Mirjami Oinonen 81 v, Taina Orvokki Pesonen 75 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 8306 717. Avoinna arkisin klo 9–15.tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila.

Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter: @tiksinsrk.

Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Konfirmaatiomessu su 23.2. klo 12.

Päivi Helén, Petri Minkkinen, Iina Katila.

■■ Urkukonsertti 23.2. klo 18. J. S. Bachin musiikkia. Iina Katila, urut.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 20.2. klo 9.30, kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa.

Maalauspiiri to 20.2. klo 17.30 rippi-

koululuokassa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 20.2. klo 18 Asiakastilassa, Arappu, 1. krs.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 21.2. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 22.2. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän – Keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä. Pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena: Älä tapa.

Ma 24.2. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, 4. krs.

■■ Tikkurilan perhekerho ti 25.2. klo 9.30 virastotalon ip-kerhotilassa, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 25.2. klo 12 nuorisotilassa. Vuoronumerot jaetaan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12.

Nuorisotila C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 25.2. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, 4. krs.

Rukouspiiri ti 25.2. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Vetäjänä Vesa Ruoppa, tiedustelut Kristiina Kartano p. 050 363 2372.

Aamurukouspiiri ke 26.2. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu.

Walkers-nuortenkahvila ke 26.2. klo 18 nuorisotilassa.

Maalauspiiri to 27.2. klo 17.30 rippikoululuokassa.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 27.2. klo 17.30 ip-kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Tiedustelut: Diakoni Hanna Nikama p. 040 509 7306.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 27.2. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a ■■ Laulupiiri pe 21.2. klo 15.30. Iina Katila.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.2. klo 18. Kristiina Kartano, Terje Saard.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten kuntojumppa pe 21.2. ja su 23.2. klo 18. Jumppamatto mukaan, Päivi Helén.

Messu su 23.2. klo 10. Kristiina Kartano, Satu Huttunen, Terje Saard. Ilmainen bussikuljetus, lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie–Koivukylänväylä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 Lukupiiri ke 26.2. klo 18.

■■ Perhekerho to 27.2. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 25.2. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 21.2. klo 18.

■■ Perhekerho ma 24.2. klo 9.30.

Juhla ennen paastoa.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 26.2. klo 14. Satu Huttunen.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho ti 25.2. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 25.2. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A Kartanonkosken lähetyspiiri ke 26.2. klo 18. Japani.

Rukouspiiri su 23.2. klo 18.30.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

FB Tiksinwalkers Nettikahvila – Online.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 24.2. klo 13.30 Malminiityntie 16 b.

Avoimet ovet Wintillä ke 26.2. klo 17 Ylästöntie 35.

Matka 18.–23.8. Lappiin. Hinta 280 e sisältää bussimatkan, ruuat matkalla ja majoituksen täysihoidolla.

Mukaan haluavien tulee täyttää Hyvinvointilomat ry:n hakemus ja palauttaa se 31.3. mennessä diakoniatoimistoon (Unikkotie 5 A, 3. krs.) päivystysaikaan. Matka on päihteetön.

Kastettu Sisu Eemil Civil, Milla Iida Matilda Kaapeli, Emma Amanda Aallotar Lammi, Isla Sofie Nousiainen, Enni Ilona Ritola, Aleksi Johan Wilhelm Salovaara, Elli Olivia Suvanto, Venni-Valtteri Topias Tirkkonen.

Avioliittoon kuulutettu Veli-Matti Juhani Parviainen ja Mia Maarit Lankinen.

Hautaan siunattu Daisy Viktoria Teivaala 98 v, Felix Fridolf Olavi Barman 89 v, Seppo Kalevi Supperi 70 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. Ke 26.2. avoinna klo 13–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Miesten piiri to 20.2. klo 18.30–20 takkahuone. Jarmo Kiilunen: ”Ei niin kuin kirkko opettaa”.

Messu su 23.2. klo 10. Pasi Kilpeläinen, Antti Isopahkala, Kari Jerkku.

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 23.2. klo 10 kerhohuone 4.

Seniorikerho ti 25.2. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 25.2. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 26.2. klo 9.30–11.

Kahvila Olotila ke 26.2. klo 11–13.30.

Kanttori laulattaa klo 11.30.

Raamattupiiri ke 26.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenilta ke 26.2. klo 17–19 nuorisotila.

Parisuhdepäivystys ke 26.2. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

■■ Laulupaja ke 26.2. klo 18–19.30.

Laskiaisen virret ja laulut.

Surutyö kuoleman lähellä. Mitä on hyvä saattohoito? ke 26.2. klo 18 Sairaalapastori Leena Heinonen, Katriinan sairaalan osastonlääkäri Sirpa Sairanen. Kahvitarjoilu.

Raamattu-lähetysilta to 27.2. klo 18–19.30 pieni srk-sali. Nuorisotyön-

ohjaaja Aija Sairanen: Ensimmäisten kristittyjen elämää. Musiikki: Eeva ja Pekka Kuvaja.

Hyvä elämä ikääntyessä la 22.3. klo 9–15. Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta luennoi muistista ja muistisairaan kohtaamisesta.

Muistiyhdistyksestä Merja Ruotsalainen. Ilm. 7.3. menn. kaisa.aalto@ evl.fi tai p. 050 512 1168.

Vanda svenska församling

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Messu ja Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 23.2. klo 12. Valde Palola, Pasi Kilpeläinen, Ritva Holma. Rauhanyhdistyksen kuoro, joht. Simo Häkli.

Kirkkokahvit ja seurat, puhe Perttu Mäkimartti.

■■ Perhekerho ma 24.2. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 26.2. klo 12.30–14.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 27.2. klo 17.30.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 23.2. kl. 10. Anu Paavola, Ingmar Hokkanen.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho ti 25.2. klo 12.30–14.

■■ Perhekerho to 27.2. klo 9.30–11.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä to klo 10– 12 Olotila. Lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho to klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 24.2. klo 18.30–20.

Raamattuluento ma 24.2. klo 18.30.

Ilkka Rytilahti.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Teetarjoilu.

■■ Taaperokerho ke 26.2. klo 14.30– 16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho ke 26.2. klo 14.30–16.

Vapaaehtoistyön peruskurssi la 1.3.

Vapaaehtoisille, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet srk:n vapaaehtoistoiminnan peruskurssille. Ilm. 26.2. menn. kirsti.savolainen@evl.fi tai p.

050 588 3355.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 26.2. klo 10–11.30.

■■ Perhekerho to 27.2. klo 9.30–11.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho to 27.2. klo 9.30–11.

Kannu Kenraalintie 6

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–

13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla

Isä–lapsi-leiri 1.–2.3. Kuntokallion

kurssikeskuksessa. Leikkiä, pelejä ja askartelua. Leirin hinta 100 e / perhe tai 50 e aikuinen ja 20 e lapsi. Ilm. laura.sydanmaanlakka@evl.fi, p. 050 381 6353.

Kastettu Leo Matias Helén, Mico Mikael Marcin Höri, Eveliina Ilona Maria Timmerheid.

Avioliittoon kuulutettu Jouni Juhani Saurila ja Liisa Maija Ikonen.

Hautaan siunattu Seija Anneli Koivisto, Irma Irene Räty-Siimes 72 v, Ulla Orvokki Köykkä 69 v, Sari Pauliina Harju 45 v.

Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må-fre kl. 9–13. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 23.2. kl. 12. Anu Paavola, Ingmar Hokkanen.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 24.2. kl. 9–12.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500 Missionskväll om Utjämning ons 26.2. kl. 18 i brasrummet. Tomas Ray berättar om människohandel i Mekongområdet. Andakt: Kaj Andersson. Servering.

Sottungsby – Håkansböle pensionärskrets to 27.2. kl. 13.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören ti 25.2. kl. 13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

■■ Allsång ons 26.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Sairaalasielunhoito Kolme iltaa läheisensä menettäneil-

le 18.3., 25.3. ja 1.4. Aikuisopiston opistotalossa, Lummetie 5. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä opintosihteeri eila.salmberg@vantaa.fi.

Vammaistyö Viittomakielisille Koko perheen puuhapäivä su 16.3.

klo 10–15 Velskolan toimintakeskuksessa, Vääräjärventie 2, Espoo.

Ulkoilua, leikkiä ja askartelua. Lounas ja päiväjuoma. Tilausbussikuljetus. Aikuiset 10 e ja lapset yli 3-v. 3 e.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.2. mennessä seija.einola@evl.fi tai p.

050 338 6212.

Näkövammaistyö Messu su 23.2. klo 10 Korson kirkossa.

Käsityökerho ma 24.2. klo 15–17.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Neulomisen alkeita. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaarina Haikara p. 0500 106 610.

Askartelua to 27.2. klo 17–19.30 Inkun ideapajassa, Korsonpolku 4.

Materiaalimaksu. Ilmoittautumiset viimeistään kerhopäivänä klo 12 mennessä p. 09 872 1025.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Reilun kaupan ja luomun viikko 24.–

28.2. Tietoa, tarinoita ja maistiaisia viikon ajan. 27.2. n. klo 12 alkaen Nuorisopajan valmistamaa luomukasvissosekeittoa 3 e.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Lis toimäitietoja nnast ww a w seura.vantaank unn at .fi

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

HERÄNNÄISSEURAT La 22.2. klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, Helsinki.

Su 23.2. klo 10 Kirkkopyhä Lohjan Pyhä Laurin kirkossa, Kirkkokatu/ Sibeliuksenkatu.

Saarna Jaakko Saari. Kahvit ja seurat. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Marketta Antola, Ermo Äikää, Juhani Elenius.

Ke 26.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A, 3.krs.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 23.2. klo 14 Usko ja Jumalan lupaus Aulis Raunio ja Markku Sivonen

tervetuloa syntymä­ Päiville!

täyttää 30 vuotta

Agricolan kirkkoon Helsingissä to 27.2. klo 18.00

Juhlassa mukana

Kauniit ja nopeat nettisivut

www.sujuu.fi

Paavo Lip ponen

i -Mar Anna en in Kask

Ilkka Mattila

Olli V alton en

Petri Laaksonen

Yhteistyössä:

Vuokrata halutaan

Tilaisuud en juonta a päätoim ittaja Pirjo We saniemi

tys ora Lähe Yhtye Su

vaPaa Pääsy!

4

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Kodin korjaus/remonttityöt huom, pienetkin työt kelpaa, asennuspalvelua. Soita 050 341 4227.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Muuttoapua

1-2 miestä ja kuorma-auto

p. 040 533 8169

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset.

P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12 Juha Laitalainen

Aikamerkki

Nykyaikainen hääkuva voi olla riemuhyppy Kellokosken kirkolla.

Romusta rakennettu kirkko Madridin liepeillä, Mejorada del Campon pikkukaupungissa on käynnissä erikoinen rakennusprojekti. Entinen munkki ja maanviljelijä Justo Martinez on rakentanut kirkkoa jäte- ja lahjoitusmateriaaleista jo yli 50 vuoden ajan.

Nykyään Don Justona tunnettu mies vietti vuosia trappistimunkkina, mutta sairastui tuberkuloosiin ja joutui lähtemään luostarista. Hän rukoili parantumista Neitsyt Marialta, ja tervehdyttyään päätti, että sopiva kiitos on katedraali.

Kirkon peruskiven hän muurasi omille mailleen, ilman lupia. Työtä hankaloitti se, ettei Don Justolla ollut materiaaleja, asiantuntemusta eikä työväkeä. Vuosien ai-

Suuren päivän tallentajana Juha Laitalainen: Tahdon! Suomalaisia hääkuvatarinoita. Docendo 2014.

Hääyötä ei kukaan vielä ole pyytänyt dokumentoimaan, toteaa valokuvaaja Juha Laitalainen.

Yhden pariskunnan hän on kuitenkin kuvannut Aatamin ja Eevan asussa savusaunassa, puhdistautumassa hääyötä varten.

Kuvausperinne on muuttunut menneistä ajoista, jolloin hääpari vihkipäivän aamuna käväisi kuvattavana paikallisen valokuvaamon harmaan studiokankaan edessä.

Nykyisin halutaan dokumentoida koko hääprosessi aina alkuvalmisteluista häiden pikku-

tunneille saakka. Sitä varsinaista hääkuvaakaan ei juuri kukaan enää halua studiossa, vaan luonnossa tai muussa aidossa miljöössä.

Juha Laitalainen kutsuu lähestymistapaansa dokumentaariseksi hääkuvaukseksi. Hän on epäilemättä löytänyt markkinaraon. Kirjassa valokuvaajan rooli muuttuu samanlaiseksi kuin papin. Hän tapaa hääparin jo ennen häitä. Yhdessä suunnitellaan ja tehdään kirjallinen sopimus. Samalla kuvaaja ottaa ensimmäisen kuvan ja luo luottamuksellisen suhteen asiakkaisiinsa.

Laitalainen kehottaa opettelemaan vihkiseremonian ja

hääjuhlan kulun, sopimaan papin kanssa kuvauksesta kirkossa, olemaan koko ajan hienotunteinen ja valppaana.

Kirja on tarkoitettu edistyneelle valokuvauksen harrastajalle tai puoliammattilaiselle. Laitalaisen näkemys hyvästä kuvauskalustosta on kalliin oloinen: parempi omistaa kaksi tai kolme järjestelmäkameran runkoa, joissa kussakin on eri objektiivi, kuin vaihdella optiikoita ja myöhästyä oikeasta hetkestä. Aika monella ammattikuvaajallakin on vain yksi runko, saati harrastajalla. Toisaalta Laitalainen suosittelee luonnonvalon käyttöä ilman hankalia salamalaitteita.

Timo Saarinen

Näin Juha Laitalainen suosittelee: ”Hääjuhlien dokumentointi on syytä lopettaa jo ennen pilkkua.”

Charlotta Boucht

Kevät vielä kerran Lars Huldén: Ei tähtiä tänä yönä, Sir. Suomentanut Pentti Saaritsa.

Siltala 2014.

Lars Huldén kirjoittaa helliä sanoja kuolemasta.

Maailmani loppuu ja minun aikani on ohi. Tätä ei ole ylivoimaista myöntää, kun laskee kädestään Lars Huldénin runokirjan Ei tähtiä tänä yönä, Sir. Yksinkertaiset ja pienet runot kertovat suurista asioista: vanhenemisesta, kuolemasta ja rakkaudesta. Mutta myös luonnon hehkeydestä, tulevasta keväästä, jonka kirjoittaja toivoo vielä näkevänsä.

Runoissa on yhteyden kaipausta, lohduttomuutta, hyvästejä, mutta myös huolta jäljelle jäävistä. Kuolema tuntuu va-

pautukselta. Tuntuu virkistävältä kohdata ajatuksia siitä, miten ihminen on saattanut luulla olevansa tärkeäkin hammas todellisuuden rattaissa. ”Sitä sinä et ollut, hammas murtuu, ratas pyörii edelleen eikä mitään ole tapahtunut.”

On hyvä löytää paikkansa ja katsoa totuutta silmiin. Me kun osaamme kuorruttaa elämän päättymisen vaikka minkälaisilla filosofioilla ja uskoilla, jotta jaksaisimme väistämättömän. Lars Huldénin säkeet ovat vapauttavia, lähes helliä: ”Älä hätäänny, älä ole levoton. Katsos, on vain niin että se on loppu, sinun elämäsi on lopussa.”

Marja Kuparinen

kana hän on saanut kuitenkin näitä kaikkia.

Pian 90 vuotta täyttävä Don Justo arvioi, että kirkon viimeistelyyn menee vielä 1520 vuotta. BBC:n haastattelussa hän totesi, että jos hän aloittaisi rakennusprojektin nyt, kirkosta tulisi kaksi kertaa suurempi.

Krista Susi

Erilaista arkkitehtuuria Espanjasta.

Blogi on osoitteessa aikuinenmorsian. wordpress.com

Aikuisena alttarille Valkoinen puku? Ei. Hääkarkit? Ei. Perinteinen pitopöytä? Ei. Morsiamen ryöstö? Ei, ei ja vielä kerran ei! Kun yli nelikymppinen nainen haluaa sanoa tahdon, häihin liittyvät hörhelöt ja muut höpsötykset ahdistavat. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Sen Oikean löytymistä haluaisi juhlia, homman vaan haluaa hoitaa omalla tyylillä.

Aikuinen morsian -blogissa

seurataan ensimmäistä kertaa avioituvan morsiamen matkaa kohti elokuussa pidettäviä häitä. Vaikka morsian pitääkin itse pelkistetymmästä linjasta, hän tutustuu uhkarohkeasti jopa kiiltäväsivuisiin häälehtiin ja kaikkeen siihen, mistä siellä kirjoitetaan. Onhan ratkaistavana vielä monta hänellekin tärkeää asiaa, kuten se, kelpaisiko häämarssiksi Heili Karjalasta.

Hanna Antila

3 x emerituspiispa Jukka Paarma: Kiitollisin mielin.

Kirjapaja 2013.

Merkkipäivälahjaksi tarkoitetussa kirjassa pohditaan vanhenemista rauhalliseen ja realistiseen sävyyn. Tällaisia kirjoja usein vaivaavasta teennäisyydestä ja pakkopositiivisuudesta ei näy jälkeäkään. Vanheneminen on myös luopumista, ja elämän varrella kaikille karttuu paitsi kiitoksen myös katumuksen aiheita. ”Kun väri vähenee, paljastuu sen alta todellinen minä.”

Matti Sihvonen: Kalamiehen rukouskirja. Kirjapaja 2013. ”Kalastajalle meri, joki tai järvi voi tulla ystäväksi, jonka kanssa on elettävä sopusoinnussa.” Sihvonen on ystävä paitsi Savon kalavesien myös Raamatun kanssa. Sieltä hän poimii kalastukseen ja vesillä liikkumiseen liittyviä tekstejä, löytää pohdiskeluissaan niille kaikupohjaa kokemuksistaan ja tiivistää niistä koruttomia rukouksia.

John Vikström: Otan osaa.

Minerva 2013.

Surevien lohduksi tarkoitettu pieni kirja ei hymistele eikä kaunistele. Vikström on itse kokenut sen, mistä kirjoittaa, ja tietää, millainen seuralainen suru on. ”Et tarvitse pelkästään läheisten ihmisten tukea ja turvaverkkoa. Tarvitset myös yksinäisyyttä”, hän muistuttaa. Suuriin kysymyksiin etsitään vastauksia myös virrensäkeistä ja Raamatusta.

Kaisa Halonen