Lauri 2014 nro 6 (13 2)

Vantaan Lauri 6 • Armon asialla • 13.2.2014 • www.vantaanlauri.fi

Suhteellisuudentajua kirkon kiistoihin 2

Laura Honkasalo elää nuukaillen

4

Mikael Pentikäinen: Pää pystyyn ja eteenpäin 5

Herättyäni kiitän siitä, että olen olemassa tänäänkin.

Sitten voimistelen.

Kalle Rahomäki on

6

Vantaan vanhin mies Minun piti lapsena olla kiltti poika – Mikko Salmi

8

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

Riikka Wikström, Vesa Hirvonen, Pirkko Yrjölä ja Eero Junkkaala jakoivat ehtoollista.

Pauli Juusela

Presidentin puhe Presidentti Sauli Niinistö otti valtiopäivien avajaisissa esille hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin tutkimuksen, jonka mukaan 85 maailman rikkainta yksityistä ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä. Mittakaava on siis yhden suhde 40 miljoonaan, Niinistö totesi. Hän jatkoi, ettei minkään kartan mittakaava kata näin suurta eroa.

Pankkimiehenä Niinistö oli huolissaan Suomen velkaantumisesta, mutta hän korosti puheessaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja luterilaista vaatimattomuutta, johon eivät kuulu ylimielisyys ja kohtuuttomuus. Niinistö muistutti, että tulojen aleneminen tuntuu pahiten niillä, jotka joutuvat tinkimään välttämättömyyksistä.

Vapaaehtoistyö ja yksityiset lahjoitukset ovat tärkeitä ja niiden ansiosta Lastensairaalankin rakentaminen vauhdittuu.

Niinistön mukaan niiden varaan ei kuitenkaan voi jättää asioita, jotka yhteiskunta on oikeudellisesti velvoitettu hoitamaan. Tästä voinee päätellä, että Niinistön mielestä Lastensairaala olisi ollut verovaroin hoidettava asia.

Vain päivä Niinistön puheen jälkeen ilmestyi Keskuskauppakamarin kymmenen kohdan kuntoutusohjelma Suomen taloudelle. Huoli tulevaisuudesta oli sama, mutta sävy erilainen. Tiukimmasta päästä olivat ehdotukset opintotuen korvaamisesta lainalla ja harkinnanvaraisen sosiaaliturvan korvaamisesta perustilillä. Kun Niinistö korosti sitä, että ihmisten luottamus tulevaisuuteen pitää säilyttää, Keskuskauppakamari kannustaisi eli siis leikkaisi niiltä, jotka ovat entuudestaan muita heikommalla.

Kolumni

Pääosassa messu Olen ollut väärässä! Olen luullut, että seurakuntalainen on kasteen saanut kirkollisveron maksaja. Onneksi jumalanpalvelusguru Ruotsista, Fredrik Modéus, osasi valistaa minua poloista: seurakuntalainen onkin se, joka viettää jumalanpalvelusta.

Seinäjoen jumalanpalveluspäiville viikko sitten kokoontui iso joukko messun ja Modéuksen faneja. Mantran tapaisena ilmassa väreili lause ”messu on seurakuntaelämän keskus”. Messu on seurakunnan keskus vähän samalla tavalla kuin Korso on Vantaan keskus. Entisenä Korson pappina tiedän joukon ihmisiä, jotka todella pitävät Korsoa Vantaan keskustana ja itsekin olen taipuvainen ajattelemaan näin – sekä Korsosta että messusta. Tilastollinen, maantieteellinen ja sisällöllinen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että niin seurakunnan kuin Vantaankin keskus levittäytyy hirven sarvien tavoin laajemmalle.

Eikö ole riittävä uskonnollinen vakaumus, että on kastettu ja haluaa kastaa myös lapsensa, maksaa kirkollisveronsa, mennä naimisiin kirkossa ja tulla joskus haudatuksi siunattuun maahan? Suomen yleisin uskonnollinen identiteetti, ”iloinen luterilainen veronmaksaja”, ei ilmeisesti kelpaa. Kirkon saranoiden narskunta sunnuntaiaamuna on juuri se, mikä todistaa uskon aitouden.

Julistus siitä, että messu on seurakunnan keskus ja vain messukävijä on seurakuntalainen, antaa ihanan tekosyyn kirkon työntekijöille olla turvassa kirkon ovien sisäpuolella ja sisäpiirissä. Ollaan vain niiden kanssa, jotka ovat jo valmiiksi samaa mieltä. Unohdetaan vain suurin osa kastetuista – ne uskossaan kelvottomat ja irralliset, aamu-uniset ei-seurakuntalaiset.

Arkkipiispa Kari Mäkinen kuvaili Seinäjoella messua ”yhteiskunnan sieluksi ja seurakunnan yhteisen kaipuun ilmaukseksi – myös niiden, jotka eivät ole paikalla”. Kirkossa järjestetään upeita, hoitavia ja kauniita messuja. Annetaan messun hyväillä ja siunata myös niitä seurakuntalaisia, jotka eivät ole paikalla.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Korsossa rakennettiin yhteyttä Kirkon kiistoissa pitää säilyttää suhteellisuudentaju, todettiin Erilaisina yhdessä -illassa.

Kirkossa on käyty kiivasta sananvaihtoa muun muassa homoseksuaalisuudesta ja lähetysjärjestöistä. Korson kirkossa järjestettiin sunnuntaina 9.2. Erilaisina yhdessä -ilta, jossa syyttelyn sijasta etsittiin yhteyttä. Osallistujia oli runsaat 50.

Ilta alkoi kirkkoherra Pirkko Yrjölän lukemalla piispa Irja Askolan tervehdyksellä. Piispa iloitsi tilaisuudesta, jossa eri tavalla ajattelevat voivat kohdata toisensa kasteen lapsina ja taivaan kansalaisina.

Eläkkeellä oleva lähetystyöntekijä Seppo Kalliokoski kertoi kokemuksistaan apartheidin aikaisesta Etelä-Afrikasta. Hänen mukaansa anteeksianto on maailman vahvin ase ja ihmisiä erottavat muurit pitää rikkoa.

Tilaisuuden puhujiksi oli pyydetty kaksi teologian tohtoria, viidenteen herätysliikkeeseen kuuluva Eero Junkkaala ja Tulkaa kaikki -liikkeen Vesa Hirvonen.

Kumpikin kertoi kaipaavansa yhteyttä yli raja-aitojen.

Barrikadien rakentaminen kir-

kossa on vaivannut Junkkaalaa jo pitkään. Kohtaaminen ei silti ole helppoa, sillä erimielisyydet koskevat vaikeita asioita.

Junkkaalan mukaan sovinnon idea on kuitenkin siinä, että sitä tehdään eri tavalla ajattelevien kanssa. Pitäisi ammuskella vähemmän ja olla enemmän kuuloetäisyydellä. Minimi on, että tunnistaa toisen kristityksi.

Junkkaala totesi oman hengellisen taustansa vahvuuksien, kuten uskon, Raamatun arvovallan ja opin puolustamisen, olevan myös liikkeen vamma.

– Paras puolemme ei ole ollut yhteyksien rakentaminen.

– Ajattelen yhä, että Raamattu on totta, mutta sellaisen lisäyksen teen, että minun tulkintani siitä ei välttämättä ole. On ihan pieni mahdollisuus, että olen väärässä, totesi Junkkaala ja sai kirkkokansan nauramaan.

Netissä kiivaana vellova keskustelu kertoo Hirvosen mukaan myös siitä, että ihmiset kaipaavat yhteyttä. Miksi muuten jaksettaisiin väitellä?

– Mutta kyllä kirkossa on nyt paljon epäluottamusta. Pelätään arvostelua ja epäillään toisen motiiveja ja uskoa. Tällainen on mahdollista, kun ei tavata ja testata, pitävätkö ennakkoluulot paikkansa.

Hirvosen mielestä on selvää, että kristityillä on aina ollut erilaisia tulkintoja asioista. Mutta oleellista on, ettei oma toiminta oikeiden asioiden puolesta johda eristäytymään toisista tai tee toisen taakkaa suuremmaksi.

– Raamatussa sanotaan, että vaikka meillä olisi kaikki tieto – siis olisimme kaikessa oikeassa – mutta meillä ei olisi rakkautta, emme olisi yhtään mitään. Tämä ei tarkoita kiistanalaisten asioiden painamista maton alle, vaan kyse on suhteellisuudentajusta.

Oikeassa olemisemme ei saa ajaa rakkauden yli.

Hirvosen mukaan voisi olla hyvä, että seurakunnissa olisi ”yhteys­toimintaa”, sellaisia iltoja kuin Korson tilaisuus. Kirkkoherra Pirkko Yrjölän mukaan puheensorina teepöydässä kertoi siitä, että ilta oli onnistunut.

– Voimme palata asiaan kevään mittaan, sanoi Yrjölä.

Pauli Juusela

vantaanlauri.fi uutisia ›› Medialähetys Sanansaattajat keräsi viime vuonna ennätyssumman ›› Kuivuudesta kärsivä Namibia tarvitsee edelleen tukea ›› Vantaan Rotaryklubi haastaa yrityksiä Yhteisvastuukeräykseen ›› Rekolaan haetaan kirkkoherraa Kannen kuva Hans von Schantz

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Leivos ystävälle Venla Kinnunen, 17, kokkikerhon ohjaaja: ”Minulla on monta hyvää ystävää ja yksi paras ystävä. Ohjaamme parhaan ystäväni kanssa kokkikerhoja Hämeenkylän kirkolla. Ystävänpäivän alla teemme kerhoissa bebe-neliöitä. Leipominen on minun juttuni. Siinä rentoutuu tosi hyvin.

Kaveruus muuttuu ystävyydeksi, kun aletaan jakaa henkilökohtaisempia asioita. Ystävyydessä ehkä kaikkein tärkeintä on luottamus. Ystävä ei tuomitse vaan hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on.

Huumorintaju ja arvomaailma yhdistävät minua ja parasta ystävääni. Olemme kokeneet paljon yhdessä ja tukeneet toisiamme. Olemme myös leiponeet hänen kanssaan yhdessä muuallakin kuin kokkikerhossa.”

Soili Pohjalainen

Ystävänpäivää vietetään pe 14.2. Bebe-neliöiden ohje löytyy Kinuskikissan blogista: www.kinuskikissa.fi.

4

Väitellään

Nuukailu tekee elämästä ankeaa, Laura Honkasalo! lemalla. Nuoremmille shoppailu voi olla harrastus ja rentoutumismuoto.

Monelle vanhemmalle ihmiselle on absurdi ajatus, että hän viettäisi aikaansa shoppailemalla.

Nuukailu tekee elämästä ankeaa.

Nuukaillen-kirjan kirjoittajan mielestä säästäväisyys on hyväksi kukkarolle ja luonnolle.

– Riippuu asenteesta. Jos esimerkiksi alkaa käyttää vähemmän eineksiä ja tehdä ruokaa itse eli alkaa harrastaa ruoanlaittoa, nuukailu voi olla hauskaakin ja siitä voi innostua. Luulen, että maaseudulla nuukailu on helpompaa. Kaupungissa moni asia vaatii rahaa. Onneksi on ilmaisia asioita kuten ulkoilu. Lasten kanssa voi vaikka pelata lauta- ja korttipelejä.

Ekologisuus on muodikasta, nuukailu ei.

Nuuka ihminen näyttää nuhjuiselta.

– Totta. Joskus minua ärsyttääkin se, että tuotteen ekologisuuden varjolla ostetaan jotakin, vaikka ei tarvittaisikaan. Ekologisten tuotteiden ostamisesta on tullut yksi kuluttamisen muoto.

– Riippuu taidoista. Vähävarainenkin voi näyttää tyylikkäältä, jos vaikka opettelee tiettyjä kikkoja kuten puhdistamaan vaatteet oikein ja poistamaan nypyt vaatteista.

Suomalaisille nuukailu on luontaista. Emme ole tottuneet pröystäilemään.

Käärinliinoissa ei ole taskuja, joten ei eläessään kannata liikaa säästää.

– Täällä on totuttu siihen, että pitää varautua pahaan päivään.

– Mitä kukin sitten pitää tärkeänä ja haluaa jättää lapsilleen ja lapsenlapsilleen? On tietysti niitäkin mummoja, jotka tiskaavat kaikki leipäpussit, ja ne jäävät sitten perikunnan vaivoiksi.

Vanhat ihmiset ovat tottuneet tulemaan toimeen vähällä mutta nuoret eivät.

Paula Lehto

– Kyllä. Monelle vanhemmalle ihmiselle on absurdi ajatus, että hän viettäisi aikaansa shoppai-

Sosiaalinen elämä kärsii nuukailusta. Nuuka ei lähde

Eloisa-kodit on suunniteltu varttuneen väestön tarpeisiin, toimiviksi ja vaivattomiksi.

Pääsiäismatka Leipzig ja Dresden Lutherin ja Bachin jalanjäljillä 17.–21.4.

www.eloisakoti.fi

Wittenberg, Leipzig, Tuomaskirkko ja Matteuspassio, Dresden ja konsertti Zwingerissä, Meissenin posliinikaupunki.

Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka.

koEnnakinnissa! o n i k mark

1398 €

Huoneistoesimerkit: 1H+KT 32,5 m2 2H+KT 37,5 m2 3H+KK+S 67,5 m2 3H+K+S 86,5 m2 4H+KT+S 88,5 m2

Ikonin tie – Ateena ja Thessaloniki 27.4.–4.5.

Kreikan ja Bysantin historiaa, bysanttilaisen ikonimaalauksen keskeisiä teoksia, taidokkaita liturgisia tekstiilejä, luostareita…

Asiantuntijaopas piispa Arseni ja Nicolaos Karellos.

Myös muita kokoja vapaana.

1465 €

Beethoven-festivaali Varsovassa 14.–16.4.

As.Oy Espoon

Valapuisto

Valakuja 2, 02770 Espoo Kahden talon Eloisa-yhtiö rakennetaan Espoon keskukseen aseman eteläpuolelle, keskeiselle paikalle.

Valapuisto sijaitsee aivan kauppakeskus Entressen vieressä, tulevan keskustorin läheisyydessä. Autohallipaikat myydään erillisinä osakkeina.

Lisätiedot ja myynti: Virpi Niinivuo 040 350 4867 Hannu Klemetti 050 514 4523

Asiantuntijaopas Aarno Cronvall.

ulos syömään eikä elokuviin.

– Tuo on tottakin. Elokuvissa käyminen on todella kallista.

Toisaalta moni ilahtuu, jos saa kutsun toisen luo syömään ihan tavallista kotiruokaa. Se on nykyään harvinaista.

Säästäväisyys vaatii luovuutta.

– Kyllä. Minä esimerkiksi tykkään matalahiilihappoisesta vedestä, joten teen sitä laittamalla kaupan hiilihapollista vettä ja kraanavettä sekaisin. Pukeutumisessakin voi käyttää luovuutta. Mummoilla on usein peruspuvusto, jonka lisäksi he käyttävät huiveja ja koruja saadakseen erilaista ilmettä.

Kansantalous kärsii ja työttömyys kasvaa, jos ihmiset vähentävät kulutustaan.

– Aina voi panostaa palveluihin. Kun esimerkiksi teetättää vaatteen, tukee työllisyyttä. Jaksamiseen voi panostaa. Voi käydä vaikka hierojalla sen sijaan, että piristäisi itseään shoppailemalla. Kosmetologikoulussa voi käydä asiakkaana vaikka vähän tiukemmallakin budjetilla.

Nuukailu pelastaa maailman.

– Osittain niinkin, mutta esimerkiksi säästäminen vaatteissa on joskus säästämistä väärissä kohdissa. Halpoja vaatteita teetetään usein ihan orjatyöllä.

Hanna Antila

Vantaan aikuisopisto ja seurakuntien sairaalasielunhoito järjestävät:

Menetyksen jälkeen elämään

kolme iltaa läheisensä menettäneille ti 18.3. klo 17-20 Keho surun kantajana ti 25.3. klo 17-20 Musiikki- silta yli synkän veden

870 €

ti 1.4. klo 17-20 Kuva surun tulkkina

Türin kukkamarkkinat 17.–18.5.

Asiantuntijaopas agrologi Paula Liukko.

268 €

Unkarin ihanat puutarhat 2.–6.6.

Päivi Romu

Ikuinen Rooma

1260 €

1.–4.5., 22.–25.5., 25.–28.9., 16.–19.10. 995 € Pääsiäinen 18.4. 1095 € sis. suorat reittilennot, keskustahotelli, puolihoito, runsas retkiohjelma.

Asiantuntijaopas Päivi Romu.

Armenia – Kaukasuksen helmi 4.–12.6., 27.8.–4.9.

Asiantuntijaopas Marianne Tillman.

alk. 1298 €

Kiehtova Varsova 18.–21.4., 16.– 18.5.

Asiantuntijaopas Barbara Iwicka.

alk. 695 €

24 h verkkokaupasta lomalinja.fi Korkein luottoluokitus ©Soliditet

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eila Salmberg viim. 4.3. mennessä eila.salmberg@vantaa.fi

Asiantuntijaopas Monika Jakus.

www.vantaa.fi/ aikuisopisto

1/2014

Teemaristeilyt

Venäjällä

Tsaarinajan tunnelmaa slaavilais ja ta nostalgia a

Monipuolinen

VERONA

N

Unohtuma OOPPERAJUHLA ttomat T Italian elokuisen oopperaillat taivaan alla

UUTUUS

Sydämen asiall

N

Koe vehreä

Toscana

Akvarellija Kulttuuria valokuvauskurssit ja viiniä

Kroatia

TRANS SIPERIA

Junalla Kiinaan

“April in Paris” Keväinen

Pariisi

saaristossa risteillen AKTIIVIM ATKOJA pyöräilyä , vaellusta , joogaa, golfia...

Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 17€/varaus, 1.4.2014 alkaen 19€/varaus.

Mannerheimintie 113 • 00280 Helsinki • p. 020 775 9600 • www.pohjolarak.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

& Seinen risteily

& 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki) lomalinja@lomalinja.fi

2013

a

Yorkshire

KARIBIA

Näe Kuuban N RISTEILYT ja Jamaikan turkoosins iniset vedet

AARTEET

Tilaa uusi esitteemme!

Kiina

Nepal, Sri Namibia, Lanka, Mauritius

MUMMO

MATKASSA maailma lle

ETELÄ-AFRIKAN

Rovos Rail

www.kotimaapro.fi

5

Muutosvoima Hans von Schantz

Ilmoittaudu nyt! at.fi vantaanseurakunn

Etsitkö kotia?

– Ei ole terveellistä, jos politiikkaa hallitsevat ammattipoliitikot, perustelee Mikael Pentikäinen lähtemistään ehdolle eurovaaleissa.

Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu

Pää pystyssä Mikael Pentikäinen on oppinut, että luottamusta voi rakentaa ja sen voi palauttaa.

Suomessa on viime vuosina totuttu irtisanomisuutisiin. Silti jotkut niistä kohahduttavat, kuten Helsingin Sanomien päätoimittajan Mikael Pentikäisen potkut viime toukokuussa.

– Minulla on Suomessa valtavat määrät kohtalontovereita, joista suurin osa on tilanteessa ilman omaa syytään. Heille sanoisin, että on turhaa kokea potkuista häpeää tai huonoutta. Pää pystyyn ja eteenpäin, Pentikäinen sanoo.

Hän itse on harpponut eteenpäin: kirjoittanut lähes 400-sivuisen Luottamus-kirjan, tehnyt viestintäkonsultin töitä ja aloittanut kampanjoinnin Keskustan eurovaaliehdokkaana.

Ensin oli kuitenkin aamuöitä, jolloin uni pakeni, ja tunne, jota Pentikäinen kutsuu surun ja pettymyksen sekoitukseksi.

– Ajattelin, että turha minun on tässä sängyssä pyöriä. Parempi käsitellä asiaa vaikka kirjoittamalla.

Aluksi Pentikäinen kirjasi muistiin, mitä tapahtui ja miksi. Sitten hän tarttui kirjoihin, jotka työkiireiden vuoksi olivat jääneet lukematta. Ajatuksiaan kirjatessaan hän huomasi niiden kiertyvän yhä uudelleen luotta-

mus-teemaan. Pikkuhiljaa hänestä alkoi tuntua siltä, että terapiana alkaneesta kirjoittelusta voisi syntyä kirja.

Aihevalinta ei ollut sattumaa.

Kun Pentikäinen 31-vuotiaana valittiin Etelä-Saimaan päätoimittajaksi, hän koki sen luottamuksen osoituksena. Kun hänet 48-vuotiaana irtisanottiin Helsingin Sanomista, syyksi kerrottiin luottamuspula.

Monet keskustelut ovat vahvistaneet Pentikäisen kokemusta siitä, kuinka tärkeää luottamus on hyvinvoinnille.

– Luottamuksen kokeminen antaa paljon hyvää virtaa tehdä asioita. Se vapauttaa ihmisen yrittämään ja lisää rohkeutta ja uskallusta.

– Monet kärsivät luottamuksen puutteesta kotona tai työpaikoilla. Tuska siitä, ettei heihin luoteta tai etteivät he voi luottaa johonkin läheiseensä, voi olla piinaavaa, Pentikäinen kertoo.

Hänelle itselleen dramaattisin kokemus luottamuksen särkymisestä on ollut vanhempien avioero.

– Se horjutti perusturvallisuutta, vaikka olin silloin jo ai-

kuinen ihminen. Osa sisaruksistani oli alaikäisiä, joten se oli kova koettelemus koko perhepiirissä.

Isän lähtö sattui kipeästi siksikin, että hänen ja esikoispojan suhde oli ollut vahva ja tiivis. Suhteen korjaaminen vaati aikaa ja koviakin keskusteluja.

– Se on lohdullinen esimerkki siitä, että menetetty luottamus voi palautua. Mutta kyllähän se on vaatinut paitsi anteeksiantamista myös anteeksipyytämistä.

Tiivis perhe- ja sukuyhteisö nousee Pentikäisen puhuessa toistuvasti esiin. Hän ei ole peitellyt vanhoillislestadiolaista taustaansa, mutta huomauttaa, että on aina mieltänyt kuuluvansa kirkon sisällä toimivaan liikkeeseen. Suvussa on ollut paljon pappeja. Nykyisin hänen sisaruksiaan ja näiden puolisoita on kirkon töissä.

Pentikäinen arvioi lestadiolaisuuden antaneen hänelle hyvät eväät. Hän ei muista, että uskonnontutkijavanhemmat olisivat kertaakaan kieltäneet häntä tekemästä jotakin vakaumuksen takia. Perheen seitsemän lasta saivat mennä ja tulla vapaasti.

– En ole kokenut tarvetta lähteä liikkeestä mihinkään. Nykyään käyn seuroissa silloin tällöin.

Kaisa Halonen

Ostetaan

HERÄNNÄISSEURAT

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU Tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25 vuoden kokemuksella)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

Pe 14.2. klo 18 Ystävänpäiväseurat yhdessä ELY:n kanssa Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

La 15.2. klo 14-17. Kohtuus kaikessa -tapahtuma Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Aiheena kristillinen kohtuus körttihengessä. Seurat ja Jaakko Löytyn konsertti.

Su 16.2. klo 11-17 Herännäisnuorten kuoro ravintolapäivänä Seuratuvalla. Tarjolla keittoa, leivonnaisia, kahvia. Tuotto kuoron Saksan matkan hyväksi.

Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ti 18.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. To 20.2. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille.

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2. Iltatee.

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Vuokrata halutaan

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

4

6

Kalle Rahomäki käy tapaamassa vaimoaan Rauhaa Kaunialassa sunnuntaisin.

Pitkäikäinen

Vantaan vanhin mies, 103-vuotias Kalle Rahomäki voimistelee joka päivä.

Teksti Hanna Antila Kuva Hans von Schantz

”K

uules kulta, oma kulta, suukon sulle mä antaisin”, laulaa Kalle Rahomäki ja suukottaa vaimoaan Rauhaa.

Suulle hän ei enää tohdi, ettei­ vät bakteerit leviä, mutta poskelle suukkoja voi vielä antaa.

Vuodet ovat tehneet 100-vuotiaasta Rauhasta pienen ja hauraan, eikä hän oikein enää jaksa istua. Dementoitumisesta huolimatta Rauha tunnistaa Kallen ja vastaa, kun Kalle juttelee.

Kalle käy katsomassa vaimoaan Kaunialan palvelukodissa sunnuntaisin. Hän odottaa näitä hetkiä kovasti.

– Lähetätkö taas terveisiä kaikille tutuille? kysyy Kalle, kun on ensin välittänyt muiden terveiset Rauhalle.

Kalle muistelee, että siitä saattaa olla jo kymmenen vuotta, kun Rauha joutui laitoshoitoon.

– Ensiksi se tuntui oudolta.

Luulin välillä, että hän on siinä vieressä, vaikkei ollutkaan. Mutta tottuuhan siihenkin.

Kalle asuu yhä pariskunnan 1950-luvulla rakennetussa omakotitalossa Vantaan Pellaksessa.

Hänen kuulonsa on mennyt huonoksi ja kävellessä hänellä on tukenaan rollaattori tai kävelykeppi, mutta yksinasuminen sujuu, sillä muuten vointi on hyvä ja muisti pelaa. Läheiset auttavat monessa asiassa. Tytär asuu ihan vieressä.

Tänään Rauhan veljentytär Seija Nykänen on lähtenyt katsomaan tätiään Kaunialaan ja tuonut samalla Kallen sinne. Kotimatkalla Seija on luvannut tehdä Kallen ostokset. Kauppalista on valmiina taskussa.

Aamu alkaa kiitoksella Kotona Kalle Rahomäen aamut alkavat kiitoksella ja voimistelulla.

– Olen kirkon jäsen, joten kun

herään, kiitän siitä, että olen olemassa tänäänkin.

Sitten Kalle voimistelee painot ja kuminauha apunaan.

– Se, mikä tekee hyvää kropalle, tekee hyvää myös päälle, Kalle tietää.

Liikunta on ollut hänelle aina tärkeää. Nuorempana hän piti hiihtämisestä, juoksemisesta ja pallopeleistä.

– Juoksut olen nyt jättänyt pois.

Päivät kuluvat lehtiä lukiessa, radiota kuunnellessa ja telkkaria katsoessa. Ruokaa Kalle laittaa yhä itse, mutta kaupan valmisruoatkin käyvät, kunhan niitä vähän tuunaa.

Aika ei käy pitkäksi, sillä Kalle on onnistunut säilyttämään uteliaisuutensa.

– Toisaalta aika kuluu siksikin, että moni asia kuten sanomalehden lukeminen vie nykyään enemmän aikaa kuin ennen.

Ison perheen poika

Kalle Grönroos (vuodesta 1935 alkaen Rahomäki) syntyi 27.1.

1911 Lammilla. Kaiken kaikkiaan perheeseen syntyi kymmenen lasta, kaksi tyttöä ja kahdeksan poikaa, joista yksi oli Kallen kaksoisveli Viljo. Perheellä oli pieni maatila.

– Siellä viljeltiin, mitä pystyttiin, ja tehtiin lisää peltoa. Oli kotieläimiäkin, lehmiä, sikoja ja lampaita.

Kun Kalle oli 7-vuotias, isä kuoli.

– Isästä muistan sen, kun hän tuli talvella metsätöistä parta ihan jäässä. Minä ja kaksoisveljeni me nypimme sitä jäätä pois.

– Äiti jäi yksin suuren lapsilauman kanssa, mutta jotenkin siitä selvittiin. Hän oli vakaa ihminen ja piti meidät lapset ruodussa. Jos jotain pahaa tehtiin, äiti sanoi, että haepas vitsa, niin piiskaan sinut. Sillä välillä, kun haimme vitsaa, äiti aina heltyi.

Ei hän meitä piiskannut. Se vitsan hakeminen oli riittävä rangaistus.

Kalle muistaa myös, että äiti oli uskonnollinen ihminen. Hän opetti lapsetkin veisaamaan virsiä ja lähetti heidät pyhäkouluun.

Koulun Kalle aloitti 8-vuotiaana ja kävi sitä neljä vuotta. Sitten oli mentävä maataloon palkkatöihin.

– Minä pääsin ihan naapuriin.

Se oli hyvä paikka. He kohtelivat minua kuin omaa poikaansa.

Myöhemmin Kalle jatkoi opiskelua maamiesopistolla ja valmistui agrologiksi. Hän teki aluksi töitä Lammilla tilanhoitajana ja maataloustyönjohtajana. Sen jälkeen hän työskenteli maanmittaustoimistossa ja kartoitustoimistossa. Hän luokitti ja mittasi viljelysmaita ja teki myös maatilojen veroilmoituksia. Jonkin aikaa Kalle työskenteli myös ruotsalaisen rakennusliikkeen palveluksessa.

7 Kuinka vantaalainen?

Eläkkeelle Kalle Rahomäki jäi kertaalleen 66-vuotiaana, mutta teki sen jälkeen vielä jonkin verran töitä meijereiden palveluksessa.

– Järjestin valmiutta talvi­au­ rauk­siin. Oli tärkeää saada maidonkuljetus toimimaan.

Se oikea tyttö Pohjanmaalta Kurikasta kotoisin olevan Rauha-vaimonsa Kalle tapasi Helsingissä vuonna 1944.

–Olin käymässä siskoni luona Helsingissä, kun heille tuli kutsu syntymäpäiville. He ottivat minut sinne mukaansa. Siellä oli kolme nuorta tyttöä, joita tanssitin. Yksi heistä oli Rauha. Hän taisi olla nätein.

Sen jälkeen asiat eivät kuitenkaan edenneet kovin nopeasti, sillä Kallella oli reissutyö, joka vei häntä ympäri Suomea.

– Töitä oli myös lauantaisin, joten ei siinä kauheasti heilasteltu. Onneksi Rauha odotti minua.

Naimisiin pari meni jouluaattona 1948 Helsingin vanhassa kirkossa.

– Kyllä osasinkin ottaa oikean tytön, Kalle kehaisee.

Oman talon paikan Kalle löysi työreissullaan. Rauha suostui siihen, kun Kalle keksi poimia hänelle kimpun kieloja aivan tontin kupeesta.

Ensin rakennettiin pienempi mökki, sitten tontille nousi kunnon talo. Kalle perusti Pellaksen omakotiyhdistyksen ja vaikutti muutenkin alueen asioihin. Rauha kävi töissä Helsingissä ensin Arabian tehtailla tuntikirjurina ja sitten urheiluhallilla Helsingissä, jossa hän ”siivosi ja piti asiat muutenkin järjestyksessä”.

Biologisia lapsia parilla ei ole, mutta he saivat kaksi kasvattilasta, pojan ja tyttären. Nyt lapsenlapsia on viisi ja neljättä polveakin jo muutama. Kallea kutsutaan isovaariksi.

– Heille haluan opettaa, että liikkukaa paljon, pyrkikää jo nuorena työelämään ja kunnioittakaa vanhempianne.

Pelkoa kannaksella Kalle Rahomäen eläessä Suomessa on käyty monta sotaa.

Talvi- ja jatkosodassa hän taisteli itsekin.

– Olin Karjalan kannaksella

sota-ajan. Siellä oli myrskyä ja tyrskyä ja pelko oli kova.

– Läheltä piti -tilanteita oli, mutta selvisin ilman suurempia vammoja. Kerran osui minun ja yhden lahtelaisen luutnantin väliin. Peityttiin mullalla, mutta ei käynyt kuinkaan.

Vääpelinä Kalle joutui ottamaan vastuuta myös muista.

Muutamat miehet tulivat sotaan uhmakkaina ja ”oikein odottivat, että pääsee ampumaan ryssää”.

Silloin Kalle muistutti, ettei sota ole mitään leikkiä.

– Muuten sanoin aina, että ei täällä ole hätää, kun vain pitää huolen itsestään.

Paluu arkeen sotien jälkeen ei ollut kaikille helppoa.

– Minulla paluu arkeen sujui ihan hyvin. Ehkä se johtui siitä, ettei minulla ollut silloin vielä perhettä eikä niin paljon vastuuta ja huolta.

Uniin sota tuli toisinaan vielä myöhemminkin. Onneksi iän myötä sellaiset unet ovat jääneet.

Kaikkeen ei tarvitse mennä mukaan – Olen välillä miettinyt, mitä varten minulle on annettu näin monta vuotta, Kalle Rahomäki sanoo.

– En ole silti vielä kyllästynyt elämään ja pystyn toimimaan omin nokkineni. Se on tärkeää.

Kalle on huomannut, että muut ihmiset kunnioittavat häntä nyt, kun ikää on. Itse hän ei tunne itseään kovin vanhaksi.

– Vaikka kyllähän niitä vuosia on takana kamalan monta kun tarkemmin ajattelee. Jos olisin syntynyt 11 vuotta aiemmin, olisin ehtinyt elää kolmella eli vuosisadalla, Kalle laskeskelee.

Maailma on muuttunut sadassa vuodessa paljon, mutta Kalle on suhtautunut muutoksiin tyynesti.

– Olen ajatellut, että ihan kaikkiin juttuihin minun ei tarvitse mennä mukaan. Esimerkiksi tietokonetta en ole koskaan hommannut. Pitäisi olla hyvä näkö, jos sellaista käyttää.

Tulevaisuuttakin 103-vuotias vielä miettii. Aikajänne vain on erilainen.

– En minä elämääni ihan päivä kerrallaan suunnittele. Mutta viikoksi kerrallaan voi olla suunnitelmia. T

Veeti Koskenkorva, 11, harrastaa street dancea Saara Vuorjoki

”Se, mikä tekee hyvää kropalle, tekee hyvää myös päälle.”

95 % vantaalainen

5 % pertunmaalainen

95 % vantaalainen Asun Ylästössä äidin, isän ja kahden pikkuveljeni kanssa. Meillä on myös kaksi marsua. Aiemmin tässä talossa asuivat isoisovanhempani. Mummi ja pappa asuvat naapurissa. Olin ekaluokkalainen, kun muutimme tänne.

Sitä ennen ehdin asua kolmessa eri kodissa Martinlaaksossa.

Harrastan street dancea. Äiti ehdotti tanssiharrastuksen aloittamista nähdessään minun ja pikkuveljeni katsovan YouTubesta videota ja tanssivan. On kivaa oppia uusia liikkeitä.

Aloitin tanssiharrastuksen toissa syk-

synä. Nyt olen mukana valmennusryhmässä.

5 % pertunmaalainen Isäni vanhemmat asuvat Lestijärvellä. Myös äitini isovanhemmat asuvat osan vuodesta siellä. Minä käyn Lestijärvellä ehkä kerran vuodessa. Kesäisin lomailen mummin ja papan mökillä Pertunmaalla. Tykkään uida ja saunoa. Joskus käymme papan kanssa kalassa. Mökkireissuilla olemme käyneet mummin ja papan kanssa myös antiikkikaupassa.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten autojen joutokäyntiä tarkkaillaan?

Pysäköinnintarkastajat ja poliisi valvovat tehostetusti autojen joutokäyntiä pääkaupunkiseudulla 10.–16.2. Miten se käytännössä tapahtuu, Vantaan kaupungin pysäköinninvalvojien esimies Ari Piipponen?

– Valvonta perustuu ihan näköhavaintoihin. Joutokäyntiä valvotaan muun työn ohessa. Pysäköinninvalvojat antavat ensin suullisen huomautuksen asiasta. Jos kuljettaja ei siitä huolimatta halua lähteä liikkeelle tai sammuttaa autoa, voidaan kirjoittaa pysäköintivirhemaksun kaltainen maksu, jonka suuruus on 35 euroa.

Onko olemassa jokin tietty aikaraja, jonka ylittyessä pysäköinninvalvoja voi tulla huomauttamaan asiasta?

– Jos on lämpimämpää kuin 15 astetta pakkasta, aikaraja on kaksi minuuttia. Yli 15 asteen pakkasella aikaraja on neljä minuuttia, mutta siinäkin voi käyttää harkintaa, jos näkee vaikka, että auton lasit ovat vielä ihan jäässä.

Koskeeko valvonta myös ammattiautoilijoita eli busseja ja takseja?

– Kyllä. Tasapuolisuuden vuoksi myös heitä tarkkaillaan.

Miksi joutokäyntiä päätettiin tarkkailla tehostetusti juuri nyt?

– Tämä on koko pääkaupunkiseudun yhteinen asia, joka päätettiin nyt ottaa esiin. Joutokäynti tuottaa saasteita ja huonontaa ilmanlaatua. Näin tapahtuu erityisesti talvella, kun ilma ei vaihdu samalla tavalla kuin kesällä.

Miten uskot ihmisten suhtautuvan siihen, että heille huomautetaan auton käynnissä olosta?

– Jaa-a, sitä en osaa sanoa, sillä tätä ei ole hirveästi harjoitettu aiemmin. En kuitenkaan usko, että autojen joutokäynti on täällä Vantaalla mikään laaja ongelma.

Hanna Antila

8

Taivaspaikka Pyhäpäivä

16.2.

”Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.”

Kirkoissa saarnataan ansaitsemattomasta armosta.

(Evankeliumi Matteuksen mukaan 20:16)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Entä jos en pärjääkään?

Ristinmerkki muistuttaa sinua Jumalasta, jolle mikään kärsimys ei ole vierasta.

Ihmisen syvin rukous on: ”Jumala, armahda minua!” Kaikki rukouksemme ovat sen muunnelmia.

Kaipaamme armoa, ja kavahdamme sitä. Se, joka pyytää armoa, on elämässään heikoilla. Sitä emme halua.

Haluaisimme pärjätä omillamme. Emme haluaisi olla toisten armoilla emmekä jäädä viimeisiksi. Tahtoisimme itse ansaita elämämme.

Armon logiikka on toisenlainen. Siinä viimeiset tulevat ensimmäisiksi. Raamatun mukaan Jumala etsii kadonneita ja syntisiä, niitä, jotka eivät pärjänneet.

Jokainen epäonnistuu joskus pahastikin. Päästämme suustamme sanoja, joita ei olisi pitänyt koskaan sanoa. Teemme tekoja, jotka haluaisimme unohtaa ja pyyhkiä pois.

On myös hetkiä, jolloin tuntuu, että asioiden unohtaminenkaan ei riitä, ja kaipaa jotain sy-

vempää. Sitä, että olisi olemassa paikka, jossa saisi murtua ja jossa olisi tilaa särkyneelle. Sitä, että olisi olemassa joku, joka muistaisi ja näkisi minut ja tietäisi täsmälleen, miltä minusta tuntuu.

Sitä, että olisi oikeasti olemassa Jumala, jonka turviin saisi paeta ja joka ei vain antaisi anteeksi, vaan armahtaisi.

Sanoissa armahdus ja armo on vielä syvempi kaiku kuin sanassa anteeksianto: joku ei vain anna anteeksi, vaan tulee sinne, missä sinä olet. Jumala laskeutuu sinne, missä ihminen on kaikessa alastomuudessaan, köyhyydessään, heikkoudessaan, sairaudessaan ja synnissään, eikä väisty viereltä.

Voit aloittaa jokaisen rukouksesi sanoilla: ”Jumala, ole minulle armollinen, kuule rukoukseni!” Nuo sanat virittävät ru­ kouk­sesi oikealle aallonpituudelle. Voit tehdä samalla ristinmerkin: liittää yhteen jommankum-

man kätesi peukalon, etusormen ja keskisormen ja koskettaa niillä otsaasi, sydänalaasi ja molempia hartioitasi.

Ristinmerkki muistuttaa sinua siitä, kehen katsoa. Se muistuttaa sinua Jumalasta, jolle mikään kärsimys ei ole vierasta.

Hän tahtoo tuoda sinut takaisin elämään.

”Kaipaamme armoa, ja kavahdamme sitä.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Minun piti lapsena olla kiltti poika. Jopa niin kiltti, että kun vanhempien silmä vältti, olin heti pahanteossa. Näpistelin irtokarkkeja, naarmutin salaa autoja ja puhkoin naapureiden pyöränkumeja.

Kun tulin neljäntoista vuoden ikään, päätimme kavereiden kanssa, että aloittaisimme systemaattisen lähikaupan rosvouksen. Olihan meillä vielä vuosi aikaa ennen kuin saavuttaisimme rikosoikeudellisen vastuuiän.

Alku sujuikin mallikkaasti. Ensin tyhjensimme kaupan pakastealtaan. Sitten siirryimme makeistiskille. Lopulta päätimme, että varastaisimme myymälästä ensimmäiset kaljamme. Peken repussa oli tuplapohja, joten arvelimme, ettei kaupantäti edes laukkua tarkastettaessa älyäisi piiloamme. Ja niinhän siinä kävi. Reppua ei edes tutkittu. Kirmasimme läheiselle niitylle ja joimme en-

si hiprakkamme.

Kun hoipertelimme kohti kotia, seisoi pihallamme poliisiauto. Pelästyin ensiksi, että kotona oli sattunut jotain ikävää. Kun avasin oven, tajusin, että poliisit olivatkin tulleet meitä vastaan. Voi sitä häpeää, kun meidän poikien touhut käytiin seikkaperäisesti läpi. Kiltistä pojasta kuoriutui vanhempien edessä melkoinen hunsvotti.

Muistan aina, miten äiti silloin katsoi minua. Äidin silmät olivat huolesta ja rakkaudesta raskaat.

Kun nyt aikuisena katselen tuota teinipoikaa, mietin, miten onnellinen olenkaan, että meidän poikien rötöksistä tehtiin loppu. Siihen asti luulin, että minulla on arvo vain kilttinä poikana. Myöhemmin olen oivaltanut, että vasta kelvottomana kelpaaminen tekee elämästä arvokkaan.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Hunsvotin evankeliumi

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14. Suljettu 18.–25.2.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Messu su 16.2. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Liisa Juusela, mukana rippikoululaisia.

Matalan kynnyksen maanantai 17.2.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Vapaaehtoisten oma tunti ma klo

17–18. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia.

SPR-verenluovutus ma 17.2. klo 14–19.

Lähetyspiiri ma 17.2. klo 18.30. Harri Nurminen.

■■ Perhekerho ti 18.2. klo 9–11.

Päiväraamattupiiri ti klo 12–13.30.

Jari Araneva.

Seniorikerho ti 18.2. klo 13–14.30.

Yhteisvastuu.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 19.2. klo 14–15.30. Neulomme porukassa.

Langat saa kirkolta.

Kasvamaan kristittynä ja ihmisenä, rukiista leipää Raamatusta ke 19.2. klo 18. Kerttu Nygren aiheena Kivun kautta Jumala luo uutta.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat tervetulleita.

Sururyhmä alkaa helmikuun lopulla. Ryhmään voi osallistua, jos menetyksestä on kulunut 3–6kk. Ota yhteyttä pastori Tuomo Kahenvirtaan p. 050 530 6691 tai diakoni Liisa Juuselaan p. 050 349 0793.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Toimintaa perheille perjantaisin klo 9–11. Muskari klo 10–10.30.

Puuroperjantai 14.2. klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 16.2. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, mukana rippikoululaisia. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Lahjoita lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta torstaisin klo 14–

15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa.

Lähetyspiiri to 20.2. klo 18.30. Vierailee Suomen Lähetysseuran Taiwanin lähetit Anne ja Juha Ijäs.

Muualla ■■ Pyhäkoulu su 16.2. klo 11–12, Asta Enqvistin kotona os. Hevoshaantie 9 D. Kastettu Joa Aaron Hyötyläinen, Chalysa Aurelia Kujala, Alina Elmiina Silvonen.

Hautaan siunattu Anna Liisa Heiskari 72 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450.hameenkylan. seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459.

Tiedot piireistä ja muusta säännöl-

lisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 16.2. klo 10. Marja Mäkilä, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas.

Miesten sauvakävelypiiri su 16.2. klo 18. Lähtö kirkolta. Kävelemme yhdessä seurakunnan alueella.

Omat kävelysauvat mukaan.

■■ Tilapäinen lastenhoito pe 28.2. klo 8.30–11 päiväkerhohuoneessa.

Maksu 10 e / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Ilmoittautuminen 25.2. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 19.2. klo 14–16. Tutustumme lakitiedon lähteisiin.

Kirjallisuuspiiri ma 3.3. klo 12. Kirjana Alice Munron Kerjäläistyttö.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 Kenian lähetyspiiri to 20.2. Vieraana rovasti Martti Laitinen.

Kastettu Topias Nuuti Eemeli Kämäräinen, Aino Marie Yrjänäinen, Kalle Jalmari Aalto.

Hautaan siunattu Atte Armas Sandell 89 v, Matti Väinö Yrttiaho 74 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-

tyy nettisivuiltamme.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 13.2. klo 13. Hartaus Raakel Laaksonen ja ohjelma musiikkipedagogiikan opiskelija Jenna Metsäpelto, aiheena ystävyys.

Apostoliset isät -opintopiiri to 13.2. klo 17. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua niiden pohjalta. Risto Auvinen.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 13.2. klo 18 kappelissa.

Miesten saunailta to 13.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 14.2. klo 9–11.30.

Messu su 16.2. klo 10. Pirkko Yrjölä, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 16.2. klo 10. Susanna Pesonen ja Heli Pesonen.

Valon messu su 16.2. klo 17. Mari Liimatainen.

Runopiiri ma 17.2. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 17.2. klo 15.15 kirkkosali 2.

Oma soitin mukaan. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 17.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Saarnatekstipiiri ma 17.2. klo 18 kirjastossa. Käymme läpi seuraavan pyhäpäivän Raamatun tekstejä.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 17.2. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 18.2. klo 15.30 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p.

041 5017 071.

Katulähetys ke 19.2. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 19.2. klo 13 kokoustilassa. Välähdyksiä afrikkalaisesta kristillisyydestä kaunokirjallisuudessa. Riitta-Maija Palmusaari.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.2. klo 18. Vesa Ruokonen ja Heikki Seppänen.

Rukousryhmä ke 19.2. klo 18.45 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 20.2. klo 13 kahvi, klo 13.15 hartaus ja n. klo 13.30 ohjelma, jonka aiheena Kampin kappeli – hiljentymisen ja kohtaamisen paikka. Kari Pekka Kinnunen.

Naisten saunailta to 20.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, Korsonpolku Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Nuortenkulman avoimet ovet ke 19.2. klo 17.30–20 Lähde lipaskerääjäksi to 13.2. klo 12.

Aluksi yhteisvastuukohteiden esittely ja sen jälkeen lähtö yhdessä keräämään Yhteisvastuun hyväksi.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 13.2. klo 9–11.30.

Muualla ■■ Päivä- ja perhekerhoja ei pidetä hiihtolomaviikolla 8.

Kastettu Joonas Mikael Nieminen, Eevert Andreas Sjölund, Jenica Ann Monica Honka, Aaro Erik Eliel Miettinen.

Hautaan siunattu Sisko Sinikka Nikkanen 75 v.

Vieraana Markku Mattila

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

9

Seurakunnissa tapahtuu 13.2.–20.2.

Cembalisti-urkuri Julia Tamminen Mistä olet kotoisin ja miksi tulit Suomeen?

– Olen syntynyt Minskissä, Valko-Venäjällä. Tulin Suomeen Pietarista, jossa opiskelin viisi vuotta musiikkitiedettä Pietarin konservatoriossa. Siellä heräsi myös kiinnostus urkujen soittoon. Perinteisesti ortodoksisessa kirkossa ei saa käyttää soittimia. Sen takia Venäjällä urut ovat aikamoinen harvinaisuus.

Opiskelin urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa.

Millainen kokoonpano Pyhän Laurin kirkon konsertissanne soittaa?

– Konsertissa soittaa pieni orkesteri: traverso, kaksi viulua, alttoviulu, sello, kontrabasso ja cembalo. Ohjelma koostuu J. S. Bachin musiikista. Alkuosassa kuullaan sonaattien osia traversolle ja cembalolle sekä sooloviululle.

Miksi soitat juuri cembaloa?

– Cembalon soitossa minua viehättää erityisesti kosketuksen herkkyys, mahdollisuus tuoda esille paljon pieniä yksityiskohtia, jotka vaikuttavat merkittävästi teoksen soivaan lopputulokseen.

– Aloitin cembalon soiton opiskelun Suomessa. Työskentely sekä urkurina että cembalistina voi olla hyvinkin haastavaa.

Siirtyminen soittimesta toiseen vaatii ennen kaikkea mielikuvaharjoituksia. Mutta toisaalta työskentely molemmilla soittimilla rikastuttaa ja laajentaa musiikkiteosten ymmärtämistä ja tulkintaa.

Soitatte barokkimusiikkia. Millaista se on?

– Teoksissa korostetaan dramaattisia eleitä, tunteita, teatraalisuutta ja mahtia. Cembalo sai barokin aikana erityisen tärkeän roolin sekä soolosoittimena että continuo-ryhmän jäsenenä. Continuo on olennainen osa barokkimusiikkia. Se luo musiikkiteokselle harmonisen pohjan.

Nina Riutta

Riemuisaa barokkia su 16.2. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■■ Perheiden kirkkomuskari to 13.2. klo 14.30.

■■ Koulujen yhteisvastuukonsertti Ystävyys on yhteistä työtä to 13.2. klo 18. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

■■ Vauvakerho pe 14.2. klo 9.

Messu su 16.2. klo 10. Virsimessu.

Juha Ropponen, Sirkku-Liisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Kirkkokahvit. Rekolan nettikirkko: vantaanseurakunnat.fi/rekola.

■■ Pyhäkoulu su 16.2. klo 10.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, hartaus, iltapala.

Miesten raamattupiiri ma 17.2. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti kirkon E-rapusta.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

10

Seurakunnissa tapahtuu 13.2.–20.2.

Torstaipiiri 20.2. klo 12, päiväraa-

mattupiiri.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

Yksinhuoltajien ilta to 13.2. klo 17.30. Aiheena ystävyys. Iltapala tarjotaan, lastenhoito järjestetty.

Keskusteluilta to 13.2. klo 18, aiheena kuolema.

Muualla Hartaus to 13.2. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Messu su 16.2. klo 10 Ilolan seurakuntatalossa, Soittajankuja 1. Kirkkokahvit ja Japanin nimikkolähettiemme Daniel ja Mari Nummelan perheen lähtöjuhla.

Lähetyspiiri ke 19.2. klo 18 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22.

Kastettu Jonne Alexander Järvelä, Aleksanteri Matias Matilainen.

Hautaan siunattu Niko Kalevi Laakio 24 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 830 6717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30. Päivystys: p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 16.2. klo 12. Jenni Pakarinen, Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Iina Katila, Samppa Laakso ja Tikkurilan kirkkokuoro. Kirkkokahvit kahvitupa Laurentiuksessa.

Kanttori Simo Santarannalle luovutetaan Director cantus -arvonimi.

■■ Pyhäkoulu su 16.2. klo 12 valkoisessa rakennuksessa kirkon vieressä. Myös vanhemmat tervetulleita, neljävuotiaat voivat osallistua yksin. Ota sisätossut mukaan.

■■ Riemuisaa barokkia su 16.2. klo 18. Johann Sebastian Bachin musiikkia, muun muassa Brandenburgilainen konsertto nr. 5, d-duuri.

Julia Tamminen, cembalo, Vera Plosila, traverso, Anthony Marini, viulu, Mirva Laine, viulu, Kaisa Ruotsalainen, alttoviulu, Elina Mattila, sello, Malla Lounasheimo, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Torstaitupa to 13.2. klo 17.30 ip-kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla iltapalaa 2 e / perhe. Tiedustelut: Diakoni Hanna Nikama p. 040 5097306.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 13.2. klo 18 asiakastilassa, Arappu, 1. krs.

Maalauspiiri to 13.2. klo 17.30 rippikoululuokassa.

■■ Perhekerho pe 14.2. klo 9.30 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 14.2. klo 10 nuorisotilassa. Kahvit ja keskustelua.

■■ Laulupiiri pe 14.2. klo 15.30 nuorisotilassa, Samppa Laakso.

Lattarilauantai la 15.2. klo 9–16 nuorisotilassa, C-rappu 2. krs. Äiti-lapsitanssia aamupäivällä ja lounaan jälkeen aikuisten tanssia lastenhoidolla. Päivän päätteeksi sauna Betanian saunaosastolla ja kahvittelua Raamatun äärellä. Koko päivä 15 e, aamupäivään tai iltapäivään osallistuminen 10 e. Lisätiedot Merja Rantala p. 050 526 9401.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 15.2. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 17.2. klo 13 nuorisotilassa.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän – Keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 17.2. klo 18 Betanian 4. kerroksen kokoushuoneessa. Pastori Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 17.2. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 18.2. klo 13 Betanian 4. kerroksen kokoushuoneessa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 18.2. klo 12 nuorisotilassa. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen.

Hartaus klo 12. Nuorisotila C-rappu, 2. krs. Toni Fagerholm, Anne Viljanen, Anita Salonen, Sanna Tuusa.

Rukouspiiri ti 18.2. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 20.2. klo 9.30, kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa.

Maalauspiiri to 20.2. klo 17.30 rippikoululuokassa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 20.2. klo 18 Betanian 4. kerroksen kokoushuoneessa.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta Paluumuuttajien piiri su 16.2. klo 15. Päivi Helén.

Naisten Pankki Vantaan aluesolun kuukausitapaaminen ma 17.2. klo 18.

■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 18.2. klo 18.30. Terje Saard.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.2. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Iina Katila.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 13.2. klo 18.

Merja Laakso.

■■ Perhekerho pe 14.2. klo 9.30.

Naisten kuntojumppa pe 14.2. klo 18. Jumppamatto mukaan. Päivi Helén.

Messu su 16.2. klo 10. Kirkkokahvit.

Daniel ja Mari Nummelan perheen lähtöjuhla. Toni Fagerholm, Marja Ruuska, Samppa Laakso, Sirpa Jalokinos.

Naisten kuntojumppa ke 19.2. klo 18. Jumppamatto mukaan. Päivi Helén.

■■ Huom. ei pyhäkoulua 16.2. eikä 23.2.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 13.2. klo 9.30.

■■ Huom. Ei pyhäkoulua hiihtoloman aikana, eikä 2.3.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 14.2. klo 18.

Ristipuron miesten raamattupiiri ma 17.2. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 18.2. klo 17.30.

■■ Lapsiparkki pe 14.2. klo 12.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 14.2. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 16.2. klo 11. Huom. ei pyhäkoulua 23.2.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21. FB Tiksinwalkers Nettikahvila – Online.

Aamurukouspiiri ke 19.2. klo 7 toimituskappelissa.

■■ Vekkulikerhot, päiväkerhot ja perhekerhot ovat talvilomalla 17.– 21.2.

Kastettu Alva Sofia Heikkilä, Veeti Johan Oskari Henriksson, Sulo Arne Johannes Hirvonen, Oliver Elias Immonen, Miio Viktor Manuel Mustajoki, Sebastian Niko Jalmari Niemistö, Ella Maria Fiona Pajunen, Ville Matti Ilmari Somero.

Hautaan siunattu Ritva Marjatta Heikkonen 77 v, Oiva Antero Härkönen 74 v, Jukka Sakari Pajakari 55 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Iltamessu su 16.2. klo 18. Ulla Poh-

jolan-Pirhonen, Kari Jerkku.

Rukouspiiri ti 18.2. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 18.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 19.2. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 19.2. klo 18.30–21.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho ti 18.2. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

■■ Perhekahvila pe 14.2. klo 9.30– 11.

■■ Lasten aamukirkko pe 14.2. klo 9.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 14.2. klo 17–20.

Taizé-laulujen messu su 16.2. klo 12. Liturgia Mark Saba, kanttori Sinikka Honkanen.

■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm. For children and families with multicultural background.

Toivon tuulet su 16.2. klo 17.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. N. 20–35-vuotiaille.

Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 18.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 19.2. klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 19.2. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Raamattupiiri ti 18.2. klo 17.30–19.

Kannu Kenraalintie 6

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–

13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d ■■ Pyhäkoulu ma 17.2. klo 10.30.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka to 13.2. klo 17–20 nuorisotila.

Kirjoittajaryhmä Me kynät pe 14.2. klo 16–19 takkahuone.

Messu su 16.2. klo 10. Liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Sinikka Honkanen.

■■ Pyhäkoulu su 16.2. klo 10 kerhohuone 4.

Vapaaehtoistoiminta esittäytyy su 16.2. klo 12–14.

Maanantaipiiri ma 17.2. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 17.2. klo 17.30–19.

Seniorikerho ti 18.2. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattuluentosarja Matteuksen evankeliumista ke 19.2. klo 18– 20 kirkkosali. Jari Araneva.

Miesten piiri to 20.2. klo 18.30–20.

Jarmo Kiilunen: Uudesta testamentista.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 16.2. kl. 10. M. Fagerudd.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 13.2. klo 17.30.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 16.2. kl. 12. M. Fage-

Kastettu Ella Emily Sjöblom, Lilja Olivia Anthoni, Kalevi Markku Ojalainen, Lauri Antero Suhonen.

Avioliittoon kuulutettu Ari Juhani Kuronen ja Raisa Heidi Ellen Välimäki.

Hautaan siunattu Lahja Margareta Ala-Kojola 99 v, Akseli Ollila 91 v, Helvi Liimatainen 88 v, Hilkka Eva Esteri 85 v, Eino Einari Keto 84 v, Erkki Ahonen 78 v, Martti Einari Piipponen 76 v, Seija Tuulikki Nikunen 64 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre Diakonimottagning ti kl. 9–12

rudd. Efter högmässan håller Vanda Västra Diakoniförening sitt årsmöte i brasrummet. Kaffeservering.

Diakoni-och pensionärskrets samlas ti 18.2. kl. 13.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören övar ti 18.2. kl.

13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

Dickursbykretsen samlas ons 19.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ Sportlovsutfärd må 17.2. för barn och familjer till Äventyrsbad Caribia i Åbo. Kolla med alexandra.blomqvist@evl.fi eller tfn 050 5668266 om ni ryms med.

Döpta Lasse Nicolas Kärkkäinen, Aron Henrik Kärkkäinen.

Döda Etel Maria Margareta Ahola 93 år.

Perheneuvonta Eroryhmä alkaa maaliskuussa per-

heasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Se kokoontuu 10 kertaa keskiviikkoisin klo 15.30–17.

Ryhmässä käsitellään erotilannetta monesta näkökulmasta. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.2. mennessä perheasiain neuvottelukeskus p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Vammaistyö Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 14.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11. Ystävänpäivä.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 18.2. klo 12.30-14.30 Tikkurilan Olotilassa.

Ei vastaanottoa ti 18.2. Myyrmäen kirkolla eikä ke 19.2. Tikkurilan diakoniakeskuksessa.

Näkövammaisille Ystävänpäivän ilta pe 14.2. klo 17– 19 Olotilassa, Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a. Näkövammaiset ja oppaat voivat tutustua toisiinsa.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Pakolaisleirin sirkuskoulu. Kirkon

ulkomaanavun rauhanlähettilään Meeri Koutaniemen valokuvia Jordaniasta esillä 28.2. asti.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Yhteisvastuutuotteita myynnissä koko helmikuun.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

vo a a mesism u s ta sunnu ntaisin

P

Hammashoitoa

RIPARIPIPLIAT

www.piplia.fi

■

PÄIVITETYT KARTTA- JA LIITEOSAT!

Värikäs valikoima pienoisraamattuja Palvelukseen halutaan

voimasanoja

PIPLi IPLiA.

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Farkkuraamattu ■ Raamatussa vetoketju ja oikea tasku.

Ristiaskelia DVD ■ Pipliaa ja stand up –huumoria.

Vantaan seurakuntien hautausmaille haetaan

kausityöntekijöitä

Tilaukset myynti@piplia.fi, puh. 010 8386520

Suomen Pipliaseura | PL 54 ,00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

Edellytämme hakijoilta 16 vuoden ikää Tarkemmat hakuohjeet vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja Hakuaika päättyy 28.2.2014

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi

SELÄN JA LANTION LÄMMITIN Tilaa heti ja pysy lämpimänä talven tuiskuissa!

Lämmintä angoravillaa Miellyttävä iholla Lievittää kipua Ei hiosta

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset.

P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Terveydenhoitoa

31

20

(norm. 39)

Voimassa 28.2.2014 asti.

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

Huolehdi itsestäsi ajoissa ikäänny asiantuntevissa käsissä Lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri Minna Maria Raivio Dr.Geri Oy Terveystalo Kamppi ajanvaraus p. 030 6000 www.terveystalo.com

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

fennokauppa.fi

Erityisosaamisena muistisairaudet, ikääntyneiden psyykkiset oireet, monilääkitys, kuntoutus Läheiset ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle

Su 16.2. Mitä kuuluu Japani? Nummelan perheen lähtöjuhla Ilolan seurakuntakodissa.

Klo 10 messu, Toni Fagerlund, Marja Ruuska ja Samppa Laakso.

Klo 11 kirkkokahvit ja lähetysjuhla, Daniel ja Mari Nummela Kansanlähetyksestä, lauluryhmä ja Sipe Jalokinos. Tervetuloa!

SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min.

Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa

Lakiasioita Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12

Aikamerkki

Retkelle lähiluontoon

Nelson Mandela piti vapauduttuaan kiinni yhteisestä hyvästä. Winnie-vaimo yritti eteenpäin vihan voimalla.

Metsähallitus / Meri Marttinen

Pääkaupunkiseudullakin on hyvät retkeilymahdollisuudet.

Netissä niistä kertoo Suomen luontokeskus Haltian Viherwiki, jossa on tietoa retkeilykohteista aina Porkkalan saaristosta Sipoon selälle saakka.

Pääkaupunkiseudun luontokohteisiin voi tutustua myös Nuuksiossa sijaitsevan luon-

tokeskus Haltian näyttelyssä.

Sieltä saa retkeilyvinkkejä.

Minne voisi mennä vantaalaisperhe, jolla ei ole kokemusta retkeilystä?

– Kuusijärveltä Sipoonkorven suuntaan, Vestran luonnonsuojelualueille tai Ruotsinkylään nuotiopaikalle, erikoissuunnittelija Mikko Lamminpää Haltiasta vinkkaa.

– Retkelle ei tarvitse lähteä kauas kotoa, sillä usein oma lähimetsä on paras retkimetsä.

Soili Pohjalainen

Luontokeskus Haltia on Nuuksiossa.

Rakkautta, rukousta ja Pradan laukku Sinkkunainen syö suruunsa, työskentelee trendikkäässä media- tai pr-toimistossa, shoppailee yli varojensa ja haaveilee romanttisesta rakkaudesta. Tämä on chick litiä, nuorten naisten kevyttä viihdekirjallisuutta.

Kun päähenkilö lisäksi rukoilee päivittäin, käy sunnuntaisin kirkossa ja pidättäytyy esiaviollisesta seksistä, kyse on kristillisestä chick litistä. Molemmissa sankarittaret haaveilevat Pradan laukusta.

Lajityyppi on erityisen suuressa suosiossa Yhdysvalloissa. Useimmilla kristillisillä kustantajilla on tarkka ohjeistus sanoista ja tilanteista, joita kirjoissa ei saa esiintyä. Joillakin on jopa teologisia neuvon-

Paimenpojasta presidentiksi Justin Chadwick: Mandela: Pitkä tie vapauteen. Elokuvateattereissa 14.2. alkaen.

Nelson Mandela löysi jo varhain johtotähtensä: yksin ihminen on pieni, mutta kansassa on hänen vahvuutensa. Justin Chadwickin ohjaama Mandela: Pitkä tie vapauteen on ennen muuta elokuva rakkauden mahdollisuuksista, kun pariskunta taistelee apartheidia vastaan.

Vuosien tapahtumien tiivistäminen on ollut suuri urakka.

Reilu parituntinen tuo valkokankaalle eteläafrikkalaisen Mandelan huiman tarinan xhosa-hei-

mon paimenpojasta asianajajaksi, apartheidin kumoamisyrityksien ja boikottien organisaattoriksi, Robben Islandin vankilasaaren vangiksi ja viimein 27 vankeusvuoden jälkeen maan presidentiksi.

Idris Elba on Mandelana vakuuttava, vaikkei ulkoisesti muistuta tätä lainkaan. Elbassa on voimaa, joka ei murru lyönneillä, nöyryytyksillä eikä alistamisella. Suru ja kaipaus näkyvät silti riipovina.

Naomie Harris Mandelan toisena vaimona Winnie Madikezalana vakuuttaa myös. On helppo ymmärtää, että Winni-

en rankat kokemukset miehen istuessa vankilassa saivat hänet radikalisoitumaan. Toista on tajuta Mandelan rauhan ja anteeksiannon tietä. Pari erosikin pian Mandelan vapauduttua.

Koska vuonna 2013 kuollut Mandela oli niin suuri esikuva ja ylistetty vapaustaistelun symboli, on erityisen hyvä, että elokuva tuo esiin hänen muitakin puoliaan. Suuri johtaja oli uransa alussa myös melkoinen naistenmies, eikä kotielämä ensimmäisen vaimon Evelyn Masen rinnalla houkutellut häntä. Siloteltu kuva ei olisi tehnyt Mandelalle oikeutta.

Voiko toisen viesteihin luottaa?

Jaakko Yli-Juonikas on kirjoittanut juonikkaan romaanin.

NoViolet Bulawayo: Me tarvitaan uudet nimet. Gummerus 2013.

Teini-ikäinen Kulta lähetetään romahduksen partaalla olevasta Zimbabwesta tätinsä luo Amerikkaan. Se ei ole sellainen vaurauden ja onnen tyyssija kuin kotipuolen ihmiset olettavat. Äimisteltävääkin riittää: taivas on talvella valkoinen, naiset laihduttavat vimmaisesti eikä lapsia kuriteta.

Annika haluaa kirjoittaa olemassaolon mitättömyydestä ja toteaa, että ”muistiin merkittynä tyhjänpäiväisinkin havainto tai ajatus muuttuu arvokkaaksi”.

Kirja on häkellyttävä ja ovela lukukokemus.

Kristina Svensson

Suvi Elo/Otava

Vanhan merimiehen tarina kertoo vaikeavammaisen Annikan perheen arjesta. Annika kommunikoi tahdottomin älähdyksin tai kirjoittamalla tuetusti tietokoneella. Toinen ihminen tulkitsee hänen kätensä liikkeet kirjaimiksi ja sanoiksi.

Annikan isä tekee töitä kotona ja äiti on omaishoitaja. Äärimmäisen uuvuttavassa tilanteessa vuorottelevat väsymys ja jaksaminen. Toivoa luo runokirja, jonka 16-vuotias Annika on kirjoittanut äitinsä avustuksella. Kustantaja harkitsee sen julkaisemista.

Mutta kuka runot on oikeas-

Sierra Jensen on siveä sankaritar.

Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat. Otava 2013.

Nigerialainen Ifemelu on harjaantunut ruotimaan terävästi niin ihmissuhteitaan kuin kohtaamiaan ennakkoluuloja. Yhdysvalloista ei vuosien jälkeenkään tunnu tulevan hänelle oikeaa kotia. Silti paluu Nigeriaan on kulttuurishokki. Ravistelevaa on myös nuoruudenrakastetun Obinzen kohtaaminen.

Näin vapaus varmistuu: ”Eteenpäin ei pääse, ellei ole valmis antamaan anteeksi.”

taan kirjoittanut? Annikahan ei pysty ilmaisemaan itseään kuin kirjain kerrallaan äidin tai isän ohjaamana.

Perheen sisäiset suhteet paljastuvat vähä vähältä viritelmiksi, joissa mihinkään ei voi lopulta luottaa. Mihin uskoa tarinassa, jonka keskeisin henkilö ei kykene puhumaan, mutta on silti kuvattu mieleltään hyvin teräväksi? Lukija osallistuu peliin, jossa asetelmia keikautetaan moneen otteeseen.

Krista Susi

3 x Afrikasta Amerikkaan

Marja Kuparinen

Jaakko Yli-Juonikas: Vanhan merimiehen tarina. Otava 2014.

antajia, jotka varmistavat, että sisältö pysyy raamatullisena.

Robin Jones Gunnin teinitytöille suunnatut Christy Miller- ja Sierra Jensen -sarjat ovat myyneet miljoonia kappaleita. Arvostelusivusto Goodreadsin lukijat ovat rankanneet parhaimmaksi Francine Riversin teoksen Redeeming Love. Kirjoja ei ole suomennettu.

Taiye Selasi: Ghana ikuisesti. Otava 2013.

Ghanalais-nigerialainen Sain perhe rakentaa tulevaisuuttaan Yhdysvalloissa, kunnes kirurgi-isän ura tuhoutuu potilaan kuoleman vuoksi. Häpeä saa hänet jättämään perheensä ja palaamaan Ghanaan. Perheen äiti ja neljä lasta etääntyvät toisistaan eri syistä. Isän kuoltua he joutuvat haparoiden etsimään yhteyttä ja rakentamaan sovintoa.

Kaisa Halonen