Lauri 2014 nro 39 (11 12)

Vantaan Lauri 39 • Armon asialla • 11.12.2014 • www.vantaanlauri.fi

Joululaulut raikuvat myös kapakassa 3

Maalivahti Noora Räty hiljensi epäilijät Ylijääneelle kouluruualle on paljon ottajia 6

Aina pitää olla jotain tekemistä, etteivät nurkat ihan pyöristy.

98-vuotias Anna Byman:

Salaisuuteni on luja tahto Jumala antaa vielä mahdollisuuden – Lauri Maarala

8

10

5

2 Markku Mattila

Pääkirjoitus

Rekolan kirkossa laulettiin itsenäisyyspäivänä Suomen kauneimpia joululauluja.

Pauli Juusela

Metropoli vai ei?

Tuoko maankäyttöä, liikennettä ja asumista koordinoiva metropolihallinto riittävästi potkua koko pääkaupunkiseudun kehittämiseen vai pitääkö mennä askel pidemmälle?

Metropolialueen kuntajakoselvitys päätyy siihen, että pitää. Selvityksen mukaan Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa kannattaisi yhdistää metropolikaupungiksi, joka huolehtisi alueen taloudesta ja kehittämisestä ja olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaaja ja tuottaja. Lähipalvelut olisivat 15– 20 ”kotikaupungin” vastuulla.

Yli 200-sivuinen kuntajakoselvitys tuo vakuuttavasti esiin alueen yhteiset ongelmat, mutta kuten Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen lausunnossaan huomautti, se ei esitä niihin riittävästi ratkaisuja. Olisi kuitenkin pään pistämistä pensaaseen, jos homma jää tähän. Pitää selvittää lisää ja tutkia asia kerrankin loppuun asti.

Totta on, että pääkaupunkiseutu kilpailee muiden suurten metropolien kanssa vetovoimaisuudesta. Fakta on, että väestö ikääntyy, huoltosuhde huononee ja siksi tarvitaan lisää maahanmuuttajia.

Fakta on sekin, että pääkaupunkiseudun sisällä on muita heikommassa asemassa olevia kaupunginosia. Neljä kymmenestä suhteellisesti heikoimmasta alueesta on Vantaalla, joten alueiden eriytyminen on täällä otettava erityisen vakavasti.

Yhdistymistä puoltavia asioita on paljon, mutta niin on myös kysymyksiä. Ehkä suurin niistä on, minkä kunnan mallilla palvelut järjestettäisiin. Helsingin ja Espoon mallit nostaisivat kuluja, Vantaan malli toisi säästöjä, mutta mitä asukkaat palveluiltaan haluavat? Ennen kuin metropolista äänestetään, pitää avoimet kysymykset ratkaista.

Kolumni

Paha feminismi Olen lopen kyllästynyt feminismiä ympäröivään keskusteluun. Olen kutsunut itseäni feministiksi viitisentoista vuotta, lukioajoista asti, olen aikaisemmin ollut feministisen aikakauslehden hallituksen jäsen ja vihaan sovinismin kaikkia muotoja. Yritän toteuttaa feministisiä arvoja myös arjessani: parisuhteessa, lasteni kasvatuksessa ja työelämässä.

En siis ole kyllästynyt keskusteluun sen takia, että minulla olisi jotain feminismiä vastaan, vaan koska en tajua, miksi monet vastustavat sitä ja vielä niin äänekkäästi. Jotkut uskovaiset väittävät sen olevan saatanasta.

Mitä feminismi sitten on? Wikipedian mukaan se on ”aate, joka pyrkii parantamaan naisten yhteiskunnallista asemaa ja muuttamaan sukupuolirooleja merkittävästi. Sen mukaan naisilla tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin miehillä”.

Onpas monimutkaista. Pahaa, saatanallista.

Tässä pieni vinkki niille, jotka ajattelevat, että feminismiä ei tarvita, ja että sen pyrkimykset ovat jotenkin vääriä: katsokaa Mad Men -televisiosarjaa, joka kertoo New Yorkissa työskentelevistä mainostoimistohepuista 1960-luvulla. Sarja on loistavasti kerrottu, hyvin ohjattu ja hienosti näytelty. Sekä kriitikoiden ja katsojien mielestä Mad Men kuvaa aikakautta totuudenmukaisesti. Mutta on kamalaa, miten kehnosti naisia siinä kohdellaan. Monet sarjan naishahmoista murskataan täydellisesti. Heiltä viedään unelmat, työssä käymisen mahdollisuudet, taloudellinen vapaus ja arvokkuus yksilönä.

Haluaisimmeko todella elää sellaisessa yhteiskunnassa vai jatketaanko paremman yhteiskunnan rakentamista? Saamme kiittää feminismin edelläkävijöitä siitä, että maailma tosiaan on muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Feminismi ei ole tarpeeton aate, vaan tärkeä avain todelliseen tasa-arvoon.

Mathias Rosenlund

Joululaulut vievät muistoihin Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa koetaan sukupolvien yhteyttä.

Noin puoli miljoonaa suomalaista osallistuu vuosittain Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin, joita järjestetään lähes jokaisessa seurakunnassa. Monelle tuttujen joululaulujen laulamisesta kirkossa on tullut tärkeä vuosittainen rituaali, joka merkitsee siirtymistä joulun tunnelmaan.

Yliopistonlehtori, dosentti Tapani Innanen Helsingin yliopistosta havaitsi tutkiessaan yhden Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden osanottajia, että kyse on vahvasti yhteisöllisestä tapahtumasta. Yhteisöllisyyttä luo yhdessä laulaminen ja se, että perinteisiä lauluja laulaessaan kokee yhteyttä omaan sukuunsa ja myös menneisiin sukupolviin.

– Monet olivat tulleet tilaisuuteen yhdessä perheensä kanssa tai esimerkiksi isovanhemmat lastenlastensa kanssa. Muistoissa olivat läsnä myös edesmenneet sukulaiset, Innanen kertoo.

– Laulaminen herätti myös vahvoja, ihan fyysisiäkin tunnemuistoja. Se vei hetkeksi lapsuuden joulukirkkoon ja kotiin.

Selkeästi uskonnolliset sisällöt eivät Innasen tutkimuksessa juuri tulleet esille. Joulun sanoma kyl-

lä mainittiin, mutta sille annettiin laajempi sisältö kuin Jumalan syntyminen ihmiseksi.

– Joulun sanomaan liitettiin vastauksissa sellaisia asioita kuin rauhoittuminen, lähimmäisten huomioiminen ja heikommassa asemassa olevien auttaminen.

Vastauksissa korostui myös perinteinen suomalainen elämänmuoto ja maalaismaisema.

Noin neljäsosa vastanneista toi esille surun ja kuoleman teemoja. Sellaisia nosti pintaan erityisesti kaksi rakastettua joululaulua: Maa on niin kaunis ja Varpunen jouluaamuna.

– Suomalainen joululauluperinne on vahvasti melankolinen ja tummasävyinen. Joululaulut voivat tarjota välineen surun käsittelyyn ja lohduttaa, Innanen pohtii.

Hänen kyselyssään neljän suosituimman laulun joukkoon kuuluivat lisäksi Sylvian joululaulu ja Sydämeeni joulun teen. Samat laulut ovat olleet kärjessä muissakin kyselyissä.

Innasen mielestä Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen kelpaa hyvin esimerkiksi siitä, millaisista aineksista syntyy suo-

malaisten rakastama joululaulu.

– Melankolia, yksinäisyyden kokemus, pimeä ilta, vuodenkierto, mahdollisuus miettiä omaa elämää ja omien merkitysten liittäminen joulun kristilliseen sanomaan, Innanen luettelee.

– Ja mollisävelmä. Jos sävelmä on duurissa, sen täytyy sitten olla hyvin rauhallinen.

Innasen tutkimus on osa juuri päättynyttä viisivuotista virsien ja hengellisten laulujen tutkimushanketta. Jos hankkeen tuloksista voisi kiteyttää jotain käytännön vinkkiä seurakunnille, se olisi Innasen mukaan se, että yhdessä pitäisi laulaa paljon.

Innanen on huomannut, että yhdessä laulamisen ilo tulee joululaulutilaisuuksien lisäksi selvästi esiin ripareilla. Hän arvioikin, että ehkä riparilauluja ja joululauluja on sosiaalisesti luvallisempaa laulaa kuin virsiä.

– Ne eivät ole kapeasti vain uskonnollisia lauluja, vaan niihin voi helpommin liittää omaa elämäntilannettaan. Myös virsikirjaan pitäisi ottaa aika monenlaista musiikkia. Ja keskeisiä, tuttuja virsiä ei pitäisi ihan vähällä muuttaa.

Kaisa Halonen

Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet Vantaalla löytyvät osoitteesta vantaanjoulu.fi.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kirkon Ulkomaanavulta 100 000 euroa Filippiineille ›› Jouluradiota kuunnellaan 90 maassa ›› Pääkaupunkiseudun seurakunnat jakoivat työmatkalaisille 75 000 piparia ›› Vantaan seurakunnat jatkavat tarkkaa taloudenpitoa

kirjailija ja kirjallisuuskriitikko

KANNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Saa laulaa!

Satu Huttunen, nuorten aikuisten pappi: ”Kauneimpia joululauluja voi tänä vuonna laulaa kirkkojen ja seurakuntien muiden tilojen lisäksi kahdessa kapakassa.

Pub Hertas ja Ravintola Shamrock Tikkurilassa ovat luontaisia laulutiloja, sillä niissä on totuttu laulamaan ja järjestetään karaokea.

Kapakoissa lauletaan Kauneimmat joululaulut -vihkosesta. Tilaisuus kestää noin tunnin ja siellä voi myös esittää joululaulutoiveensa. Viimeisenä lauluna laulamme perinteisesti Maa on niin kaunis.

Kauneimmat joululaulut on Suomen Lähetysseuran lanseeraama ja yhdessä seurakuntien kanssa järjestämä yhteislaulutilaisuus, jonka tarkoituksena on tehdä hyvää. Tänä vuonna tilaisuuksissa kerätään rahaa kehitysmaiden äideille.”

Nina Riutta

Kauneimmat joululaulut goes kapakka ke 17.12. klo 19 Ravintola Shamrockissa, Peltolantie 2, ja klo 21 Pub Hertaksessa, Hertaksentie 2.

4

Väitellään

Pimeään aikaan ei tarvitse olla pirteä, Timo Partonen!

Masennuksessa ja kaamosmasennuksessa on samat oireet.

– Oireet ovat osittain samoja, kuten alakuloisuus, ahdistuneisuus sekä mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen häviäminen.

Kaamosmasennukseen kuuluu lisäksi kaamosoireita, joita ovat ruokahalun kasvu ja lisääntynyt unentarve. Tosin nämäkin voivat joskus liittyä masennukseen.

– Vaikka kaamosoireista kärsivä nukkuu tavallista pidempään, uni ei virkistä. Kaamosmasentuneilla sisäisen kellon toimintaan osallistuvat valkuaisaineet ovat todennäköisesti poikkeavia ja muuttavat solujen toimintaa.

Vaikka kaamosoireista kärsivä nukkuu tavallista pidempään, uni ei virkistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa valtaosan mielialaan.

Mässäily ja sohvalla lojuminen on pimeän vuoden ajan syytä.

Kaamosmasennusta ei ole olemassakaan.

Saara Vuorjoki

– Kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti väestöstä niin Suomessa kuin esimerkiksi Argentiinassakin. Mitä kauemmas päiväntasaajalta mennään, sitä useampi saa kaamosoireita.

Suomessa jopa 90 prosenttia aikuisista huomaa vuodenaikojen vaihtelun vaikuttavan mielialaan ja käytökseen. Noin 40 prosentilla on varsinaisia kaamosoireita.

Ne alkavat yleensä ilmetä murrosiässä.

– Kaamosoireisiin kuuluu iltapäivällä ja illalla esiintyvä nälkä, johon syödään jotain makeaa tai hiilihydraattipitoista. Kaamosoireet esiintyvät vuosittain, usein lokakuulta helmikuulle mutta jopa syyskuulta huhtikuulle.

Parasta on, jos voi noudattaa omaa sisäistä kelloaan.

– Kyllä, jos se on mahdollista. Monilla koulunkäynti tai työ määrittelee, milloin pitää olla hereillä. Talvea kohti sisäinen kello alkaa yleensä jätättää, jolloin nukkumaanmeno viiväs-

tyy ja yöuni jää liian lyhyeksi tai venähtää liian pitkäksi. Kun sisäinen kello jätättää ja ihminen nukkuu yöt huonosti, ruokahalua säätelevien hormonien eritys muuttuu siten, että nälän tunne voimistuu ja hiilihydraattinälkä kasvaa.

Kirkasvalolampuista ei ole oikeasti hyötyä.

– Silmän kautta tuleva kirkasvalo auttaa tehokkaasti kaamos­ oireisiin, hoitaa kaamosmasennusta ja sen avulla voi säätää sisäistä kelloa. Kirkasvalolampun äärellä tulisi olla viitenä aamuna viikossa heräämisen jälkeen.

Toisten tarvitsee olla kirkasvalon äärellä tunti, toisille riittää vartti.

Kannattaa lähteä ylös, ulos ja lenkille.

– Sykettä nostavan liikunnan harrastaminen 2–3 kertaa viikossa 45–60 minuuttia kerrallaan auttaa kaamosoireisiin. Kaamosmasennuksen hoitoon liikunta ei riitä. Jos huomaa masennusoireita, tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Pimeään aikaan ei tarvitse olla pirteä.

– Ei tarvitse, mutta jos kaa­ mos­oireita ilmenee, niitä voidaan lievittää.

Soili Pohjalainen

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

Ettittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittittitti ttittittittittittittittittittititititititititttttttttttttttttttttttttttt tttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttt tttttttttttttttttttttttttttttttttttt Vttittttittittittittitipptti: ttittittitititifi ttittittittittittittittttittittittittittittittititi Httittittitittittittittiti ttittittttittitt 2tt Httittittittitittitti

AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

Energialuokka E

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

5

Muutosvoima Saara Vuorjoki

– Minun täytyy ylittää itseni joka treeneissä ja pelissä, sanoo Noora Räty.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Nimimerkki ”Akateeminen nainen” arvosteli (VL 4.12) ”yhden asian sateenkaarisiipeä”, minua ja Johanna Korhosta HNMKY:n avioliittokurssien lopettamisesta. Kirjoitus perustuu osittain virheellisiin tietoihin.

Tein yksin vetoomuksen Tikkurilan seurakunnalle vuonna 2008, että HNMKY:n avioliittokursseista luovuttaisiin. Asia nousi laajempaan julkiseen keskusteluun.

Olin huolissani kursseilla esillä olleen opetusmateriaalin sisällöstä. Materiaalissa kehotettiin kurittamaan lapsia ruumiillisesti. Vaimoja kehotettiin alamaisuuteen miehilleen: luovuttamaan viimekätinen päätösvalta miehilleen ja alistumaan jopa väkivaltaan kuten Jeesus, joka oli alamainen jopa kiduttajilleen. Naiset ja miehet kuvattiin luonnostaan erilaisiksi: naiset ovat ”tunneolentoja” ja miehet ”järkiolentoja”. Itsetyydytykseen suhtauduttiin kielteisesti ja samaa sukupuolta olevien suhteisiin tuomitsevasti.

Julkisen keskustelun jälkeen HNMKY veti kyseiset materiaalit pois. Olen edelleen sitä mieltä, että seurakuntien kursseilla perheille ei pidä opettaa vanhoillisia sukupuolistereotypioita ja oppeja tai ohjata suhtautumaan kielteisesti itsetyydytykseen ja samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Mielestäni parisuhdekurssit ovat kuitenkin hyvä asia. Kirkon perhetyö tekee tällä alueella asiantuntevaa ja laajasti arvostettua työtä.

Sari Roman-Lagerspetz, valtiotieteiden tohtori, kirkon luottamushenkilö

Jääkiekko vei pitkälle Noora Räty on ensimmäinen Mestiksessä pelaava naismaalivahti.

Noora Räty aloitti jääkiekon harrastamisen alle kouluikäisenä. Isoveli pelasi jääkiekkoa ja isä valmensi, joten jäähallilla

pyöriminen oli Nooralle tuttua.

– Taisin itse haluta maalivahdiksi. Maalivahdin varusteet kiinnostivat eikä maalivahdin tarvinnut mennä vaihtoon. En halunnut istua paikallaan, Noora muistelee.

Hän pelasi poikien joukkueessa ja urheili poikien kanssa myös kaukalon ulkopuolella. Poikien kilpailullinen maailma tuli hänelle tutuksi, eikä Noora halunnut jäädä toiseksi. Halu olla paras on vienyt Nooraa jääkiekossa eteenpäin. Sen lisäksi on tarvittu lahjoja, harjoittelua ja määrätietoisuutta.

Yhdysvalloissa Minnesotassa yliopistotutkinnon suorittanut Noora iloitsee, että voi olla nyt lähellä perhettään. Äiti, isä, veli, mummi, ukki ja täti ovat olleet tällä kaudella katsomossa kannustamassa Nooraa. Naisten jääkiekkoon verrattuna miesten jääkiekko on nopeampaa ja fyysisempää. Pelaajat ovat isompia ja laukaukset kovempia. Noora ei pidä mahdottomana ajatusta siitä, että pelaisi vielä naisten joukkueessa.

– Minulta loppuivat naisjääkiekossa haasteet. Voisin kyllä pelata naisjoukkueessa, jos voisin tehdä sitä työkseni, hän sanoo.

Kiekko-Vantaan pelaajat ja fanit ovat ottaneet Nooran hyvin vastaan.

– Fanit ovat olleet tosi hyvin messissä. Heille pitää nostaa hattua, Noora sanoo.

Toisessa Mestis-pelissään Noora valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi.

– Se hiljensi epäilijät, joita on ollut sosiaalisessa mediassa, Noora sanoo.

– Tärkeintä on kuitenkin näyttää itselleni. Kun pelaan miesten joukkueessa, ei riitä että ilmestyn paikalle. Minun täytyy ylittää itseni joka kerta treeneissä ja peleissä. Minua motivoi halu pärjätä miesten peleissä. On siistiä tulla hallille, kun pääsee vetämään täysillä.

Noora Räty toivoo, että voisi ensi kaudella jatkaa pelaamista Mestiksessä. Keväällä hän palaa joka tapauksessa Minnesotaan, missä häntä odottaa työ nuorten maalivahtivalmentajana.

Soili Pohjalainen

Johanna Korhonen, kirkkovaltuutettu, kirkolliskokousedustaja, Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja

Kirkollisveron osuus ihmisen veroissa on mitättömän pieni. Kun nyt on tullut muotiin erota kirkosta, täytyy ihmetellä, millä kirkko pystyy tulevaisuudessa rahoittamaan kaiken toimintansa lasten, nuorten, vanhusten ja kaikenikäisten hädässä ja puutteessa olevien hyväksi.

Kirkollisveroa on korotettava. Tämä tietysti antaisi kaikenlaisille protestimaakareille vettä myllyyn, mutta antaapa heidän pauhata. Luulisi niiden, jotka kaiken näkemämme jälkeen vielä kuuluvat kirkkoon, ymmärtävän kirkon merkityksen ja suhtautuvan tällaiseen toimenpiteeseen myönteisesti.

Kirsti Ovaska, Vantaa

Tee joulua Lotta Numminen

Maalivahdin kypärän takana on latinankielinen teksti ”Aut Viam Inveniam Aut Faciam” eli joko löydän tai teen tieni. Kypärä kuuluu Noora Rädylle, 25, joka on ensimmäinen Mestiksessä maalivahtina pelaava nainen.

Haave jääkiekkoammattilaisuudesta on kulkenut Nooran mukana pienestä tytöstä saakka, vaikkei ammattilaiseksi pääsy ole helppoa varsinkaan naiselle. Unelman toteutuminen yllätti. Noora ei osannut arvata, että jääkiekko veisi hänet näin pitkälle.

Viime keväänä Noora tarttui tarjoukseen pelata miesten sarjassa Kiekko-Vantaan paidassa.

Sitä ennen hänet oli valittu kolme kertaa naisten MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksi ja tituleerattu jopa maailman parhaaksi naismaalivahdiksi.

– Mielipiteitä on monia, Noora sanoo siihen.

– Riippuu päivästä, miten hyvä maalivahti olen. En ole ehkä maailman paras, mutta varmasti yksi parhaista.

Miesten sarjassa pelaava Noora ei voi jakaa pukukoppia kenenkään kanssa. Se ei harmita häntä.

– Minulle ehti kertyä naisjääkiekon parissa paljon hyviä koppimuistoja. On ihan kiva, että saan nyt olla pukukopissa yksin ja rauhassa, Noora sanoo.

”Akateeminen nainen” (VL 4.12.) heitteli nimimerkin suojista epämääräisiä syytöksiä meitä nimeltä mainittuja luottamushenkilöitä kohtaan. Hänen faktanhallintansa näyttää huteralta: en ole ollut avioliittokurssien ja niitä koskevan päätöksenteon kanssa missään tekemisissä. Nimimerkki ehdottaa, että Sari Roman-Lagerspetz ja minä järjestäisimme erillisen kurssin ”muutamille homopareille”.

Pidän hetero- ja homokursseja perin merkillisenä ideana. Mitään kursseja eivät ylipäätään järjestä luottamushenkilöt, vaan seurakunnan viranhaltijat seurakuntaneuvoston päätöksestä.

Leivo saaristolaislimppu!

Katso ohjeet www.vantaanlauri.fi/teejoulua

6 Ilmaisen aterian lisäksi tärkeää on hyvä seura. Emäntä Marja Nji jutteli Anja Häklin kanssa, joka on Tuulikontin vakioasiakkaita.

Pula jokapäiväisestä leivästä Monen suomalaisen rahat eivät riitä edes ruokaan. Vantaalla Yhteinen pöytä -projekti jakaa ylijääneen kouluruuan lisäksi nyt myös kauppojen hävikkiruokaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT PAULA LEHTO

H

yvinvointivaltiossa kaikilla pitäisi olla sen verran rahaa, että se riittäisi ruokaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan noin 20 000 suomalaista joutuu turvautumaan ruoka-apuun joka viikko.

3. joulukuuta julkaistiin ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus siitä, ketkä ruokaapuun joutuvat turvautumaan ja miksi. Kuka seisoo leipäjonossa? -tutkimukseen haastateltiin 3500 ihmistä, joista noin 200 Vantaalla. Viesti on karu: sosiaaliturva on riittämätön ja ilmaisissa ruokailuissa ja leipäjonoissa käyvät hyvin monenlaiset ihmiset. Apu tulee todella tarpeeseen, sillä joka viidennelle ruokaa hakevalle ei jää kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi yhtään rahaa ja joka neljännelle jää vain 1–100 euroa kuukaudessa. Kolmasosa ruoka-avun saajista turvautuu

siihen viikoittain ja esimerkiksi Vantaalla 71 prosenttia koki sen pärjäämisen kannalta välttämättömäksi.

– Suurin osa leipäjonoissa käyvistä saa tulonsiirtoja, mutta ne eivät riitä. Osa taas ei saa toimeentulotukea, vaikka on sitä hakenut. On myös niitä, jotka eivät ole edes sitä hakeneet, koska heillä on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelma, joka on heikentänyt ihmisen toimintakykyä, Itä-Suomen yliopiston tutkija Maria Ohisalo kertoo.

Paitsi avun hakijoiden määrä, niin myös avun tarjoajien määrä on kasvanut tasaista tahtia. Suurin osa ruokaa jakavista toimijoista on luterilaisia seurakuntia tai kristilliseltä pohjalta toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä. Kunnat tukevat toimintaa esimerkiksi järjestöavustuksia myöntämällä.

Moni avunsaaja häpeää Vaikka ruoka-avussa käy hyvin

monenlaisia ihmisiä, enemmistö kävijöistä on yli 46-vuotiaita ja eläkkeellä, työttömänä tai lomautettuna. Koulutustaso on hieman matalampi kuin väes­töllä keskimäärin. Toisaalta työssäkäyntikään ei välttämättä tarkoita sitä, että rahat riittäisivät ruokaan, vaan avun tarvitsijoissa on myös esimerkiksi pätkä- tai osa-aikatöissä olevia ja yksinhuoltajia. Tyypillistä leipäjonoissa käyville on myös se, että he asuvat vuokralla ja yksin.

Niukka enemmistö, 52 prosenttia, avun hakijoista on naisia.

– Tämä selittyy sillä, että monilla eläkeläisnaisilla on todella pienet tulot ja he elävät yksin, Maria Ohisalo sanoo.

Ruoka-apuun turvautuminen koetaan häpeälliseksi. Esimerkiksi viidennes Vantaalla haastatelluista ei haluaisi naapurien tai sukulaisten tietävän ruokaapuun turvautumisesta.

Häpeää kokevat erityisesti vanhemmat ihmiset.

– Nuoremmat ehkä ajattelevat, että leipäjonoja on ollut aina ja toisaalta niin, että tulevaisuudessa heillä menee paremmin.

Vanhemmilla ihmisillä on taas vahvemmin sellainen asenne, että on pakko tulla toimeen omillaan.

Hävikkiruoan voi hyödyntää Julkinen keskustelu leipäjonoista on viime vuosina muuttunut.

Kun aikaisemmin keskityttiin siihen, että kaikkien rahat eivät riitä edes ruokaan, nyt puhutaan myös siitä, että samaan aikaan paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään hukkaan. Nämä kaksi ilmiötä pitäisi saada kohtaamaan.

– Kauppoja voitaisiin velvoittaa lahjoittamaan myymättä jäänyttä ruokaa pois, kuten Belgiassa ja Ranskassa jo teh-

dään. Ja jos meillä on kirpputoreja, miksei voisi olla myös ruokatoreja, joista hävikkiruokaa voisi ostaa kuka tahansa, Ohisalo kysyy.

Maria Ohisalo toivoo myös, että Suomessa herättäisiin siihen, että ilmaisen ruuan lisäksi moni tarvitsee muutakin apua.

Ilmaisiin ruokailuihin ja leipäjonoihin tarvittaisiin esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhuoltoalan ihmisiä.

Toisin kuin 1990-luvun lamavuosina kuviteltiin, leipäjonot vaikuttavat tulleen jäädäkseen. Syihin, joiden vuoksi leipäjonoon tullaan, olisi kuitenkin periaatteessa helppo vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.

Tulonsiirtojen tulisi vastata todellisia elinkustannuksia, kohtuuhintaisia pieniä asuntoja tarvittaisiin lisää.

– On kaikkien etu, ettei kukaan syrjäydy, Maria Ohisalo kiteyttää. T

7 Kuinka vantaalainen?

Aurora Raiskinen, 39, suunnitteli Sofi Oksasen puvun linnan juhliin Saara Vuorjoki

”Kauppoja voitaisiin velvoittaa lahjoittamaan myymättä jäänyttä ruokaa pois, kuten Belgiassa ja Ranskassa jo tehdään.”

Ylijäänyt kouluruoka menee tarpeeseen Elokuussa koeluontoisesti Vantaalla alkanut ylijääneen kouluruuan jakelu on osoittautunut tarpeelliseksi ja toimivaksi ja sitä aiotaan jatkaa.

Ammattioppilaitos Varian kolmesta toimipisteestä ylijäänyttä Vantti Oy:n ruokaa on jaettu Vantaan työttömien ja Elämänlaatu ry:n tiloissa Tikkurilassa, asukastila Tuulikontissa Havukoskella ja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n tiloissa Myyrmäessä. Ruokailuun ovat tuoneet sosiaaliset syyt, mutta myös se, että monelle ilmainen lämmin ateria tulee tarpeeseen.

– Ruokailuissa on käynyt väkeä hyvin ja niihin ollaan laajasti tyytyväisiä. Tuulikontissa väkeä käy joskus jopa enemmän kuin sisään kunnolla mahtuu, Yhteinen pöytä -hankkeen projektikoordinaattori Hanna Kuisma kertoo.

Koska kyse on nimenomaan kouluilta ylijääneen ruoan jakelusta, ruokaa ei ole riittänyt joka kerta.

– Heille, jotka ovat tulleet silloin paikalle, se on tietysti pettymys, mutta he ovat suhtautuneet tilanteeseen ymmärtäväisesti, Kuisma sanoo.

Yhteinen pöytä -projektin tarkoituksena on luoda Vantaalle pysyvä ruuanjakelujärjestelmä ja tarjota ihmisille ruokaa, toimintaa, palveluja ja mahdollisuuksia tavata toisiaan.

– Yhteinen pöytä on ennen kaikkea kansalaistoiminnan projekti, jossa ruoka on ikään kuin

sisäänheittotuote, Hanna Kuisma kuvailee.

Hankkeessa ovat mukana Vantaan kaupunki, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Vantaan seurakunnat. Kevättalvella rahoitusta haetaan myös EU:lta.

Joulukuun alussa Yhteinen pöytä -hanke aloitti yhteistyön Suomen Lähikauppa Oy:n kanssa. Myymättä jääneitä elintarvikkeita toimitetaan kaupoista muun muassa Korson työttömille, Vantaan nuorisopalveluille ja Vantaan seurakunnille, jotka välittävät tavaran eteenpäin.

– Esimerkiksi kalaa, äyriäisiä tai äidinmaidonkorviketta kauppiaat eivät luovuta, mutta muuten otamme sen, mitä saamme.

Leivän määrää voimme säädellä, koska sitä voisi tulla muuten liikaa, Hanna Kuisma kertoo.

Yhteistyöstä on sovittu myös HOK-Elannon ja K-Citymarkettien kanssa, mutta ruokaa ei voida vielä ottaa enempää vastaan, koska kylmäautoja on vain yksi ja logistiikkakeskus Koivukylään avataan vasta loppukeväästä. Yhteinen pöytä -projekti on aloittanut myös yhteistyön palvelumuotoilijoiden kanssa, jotka tarkastelevat hankkeen toimintaa asiakkaan näkökulmasta.

– Tavoitteena on tehdä toiminnasta ja tiloista sellaisia, jotka tuntuvat hyviltä ja tuoksuvat hyviltä. Ilmaisiin ruokailuihin ja ruuanjakoon liittyy usein se, että se on jotenkin ankeaa ja hävettävää, vaikka sen ei tarvitsisi olla niin, Kuisma toteaa.

65 % tikkurilalainen

65 % tikkurilalainen Ensimmäinen kotini oli Helsingin Vallilassa, seuraava Espoossa Viherlaaksossa. Olin 5-vuotias, kun muutimme Tikkurilaan mummoni luo. Neljä vuotta myöhemmin meille valmistui samalle tontille vanhan kansakoulun hirsistä rakennettu koti.

Viime kesän alussa muutin koirani kanssa Hämeenlinnasta mummon vanhaan taloon äitini naapuriin. Sitä edeltävän kahden ja puolen vuoden aikana menetin isän, mummon, pikkusiskon ja erosin. Yritykseni on nyt Helsingissä. Suunnittelen pääasiassa

hääpukuja. Oopperamuusikkoisältäni opin, että rohkeasti kokeilemalla voi saada vaikka mitä aikaan.

35 % hämeenlinnalainen Lähdin Hämeenlinnaan Wetterhoffille opiskelemaan artenomiksi. Kaupungissa vierähti 17 vuotta. Viimeisin kotini siellä oli kerrostalokoti ilman parveketta. Miesystäväni kysyi, mitä kaipaan Hämeenlinnasta. Kaipaan muun muassa järviä ja linnaa.

En kuitenkaan halua lähteä Tikkurilasta enää minnekään. Olen tullut turvasatamaan.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mitä Mr. Maahanmuuttaja tekee?

Suomen Pakolaisapu valitsi vuoden 2014 Mr. Maahanmuuttajaksi somalialaistaustaisen Aadan Ibrahimin, joka työskentelee Myyrmäessä R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:ssä. Mitä luulet, miksi juuri sinut valittiin, Aadan Ibrahim?

– Varmaan tämä titteli tuli sekä vapaaehtoistyöstä että muusta työstä nuorten parissa. Aikaisemmin olen ollut kunnan nuorisotyöntekijänä, vedin ryhmiä Pähkinärinteen nuorisotilalla. Länsi-Vantaa on ollut hyvä paikka työskennellä.

Mitä nykyiseen työnkuvaasi kuuluu?

– Olen nuorille tukihenkilönä ja teen jonkin verran myös etsivää nuorisotyötä. Autan ihan perusasioissa kuten asioinnissa viranomaisten kanssa, käyn vaikka Kelassa tai työvoimatoimistossa nuoren kanssa tai neuvon, miten asuntoa haetaan. Voin myös tulkata, jos suomen kieli on vielä heikko. Teen työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Jouko Hirvonen ja Esko Karjalainen toivat ammattioppilaitos Variasta ylijäänyttä karjalanpaistia Tuulikonttiin jaettavaksi.

35 % hämeenlinnalainen

Tarvitsevatko maahanmuuttajanuoret yleensä tukea?

– Kyllä, monestakin syystä. Se riippuu tietysti siitä, minkä ikäisenä he ovat saapuneet Suomeen, mutta varsinkin jos nuorilla on kielivaikeuksia, niin silloin tarvitsevat. Osa taas on syntynyt täällä, mutta heidän vanhempansa eivät osaa suomea eivätkä välttämättä osaa neuvoa asioissa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten työttömyysprosentti on korkeampi kuin nuorten yleensä.

Tulit Suomeen 10-vuotiaana turvapaikanhakijana. Millaista tukea itse silloin tarvitsit ja sait?

– Minua auttoi isosisko, joka jo asui täällä. Uomarinteen koulussa oli muita somalialaisia lapsia, jotka auttoivat minua ja kertoivat miten täällä pitää olla.

Kielen opin onneksi melko nopeasti. Se on kaiken avain.

Miten aiot titteliäsi hyödyntää?

– Haluan tehdä vaikutustyötä nuorten hyväksi ja tuoda positiivisia esimerkkejä esiin.

Hanna Antila

8 Anna Byman asuu Hakunilassa koiransa kanssa.

”Täytyy olla toim Sanaristikot, Jenkki Kipalama -koira ja mankelointi pitävät 98-vuotiaan Anna Bymanin vireessä.

TEKSTIT NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

A

nna Byman, 98, asuu omassa kodissaan Hakunilassa. Hän on asunut siellä 15 vuotta. Ennen Vantaalle muuttoa hän asui Pakilassa omakotitalossa.

Bymanin mies kuoli 25 vuotta sitten. Mies löytyi kotoa nojatuolista, kun vaimo tuli matkalta kotiin.

– Mieheni oli minua kuusi vuotta vanhempi, ja hän oli kaikin puolin mukava. Ja sitten tuli astma.

Byman varttui perheessä, jossa äiti oli luterilainen ja isä ortodoksi.

– On paljon sellaisia liittoja, joissa on kaksi eri uskontokuntaa, varsinkin siellä rajalla. Sukuni on lähtöisin Kanneljärveltä.

Byman näyttää valokuvaa, jossa hän seisoo aikuisena veljensä kanssa Kanneljärven rannalla. Hän muistaa uineensa järvessä 14-vuotiaana.

– Ei ole huono järvi, hän sanoo ja hymyilee.

– Veli lähti kotoa ensin, sitten lähdin minä. Tulin Porvooseen.

Silloin oli vuosi 1929.

Kaikensorttisia töitä Tiibetinspanieli Jenkki Kipalama on Anna Bymanin kaverina kotona. Byman kutsuu koiraa lempinimellä Kipi. Kipi nukkuu paljon ja yskii välillä.

– Kipi on jo niin vanha ja ihan kipeä, Byman sanoo.

Porvoossa Byman hoiti lapsia ja oppi ruotsin kielen. Siihen ai-

kaan tehtiin sitä työtä, mitä sai.

– Olen tehnyt vähän kaikensorttisia töitä. Olin Salineilla kaksi kertaa – te ette taida muuten tietääkään, keitä Salinit olivat.

Byman kertoo, että Salinien liike oli Helsingissä Keskuskadulla Stockmannia vastapäätä.

Siellä myytiin nappeja ja ompelutarvikkeita.

– Ja olihan sekin työpaikka, kun lapsena hoidin kahden miehen, isän ja veljen, huushollin.

Pyykit pestiin käsin. Äitini kuoli keuhkotautiin, kun olin viisivuotias. Mummo kuoli, kun olin 12-vuotias.

Viipurissa Byman kävi vähän aikaa koulua, mutta sitten isällä

ei ollut varaa pitää tyttöä siellä.

– Mutta kyllä työnteko on opettanut. Kun sen ottaa vakavasti, niin oppii. Jos ei ota, ja haluaa tral-lal-lal vaan, ai kuinka hauskaa, niin eihän siitä tule mitään.

Byman näyttää toista valokuvaa. Siinä on kaksi pitkäkorvaista basset houndia.

– Tällaisia koiria minulla on ollut silloin kun minulla oli oma iso piha Pakilassa. Sen hoitaminen oli kovaa työtä.

Eri uskonnot tulevat uudestaan Bymanin mieleen.

– Kreikkalaiskatoliset ovat omanlaisiaan, vaikka ei se minulle ole koskaan ollut millään lailla vaikeaa. Kun loppujen lo-

9

”Kun ikää on tullut, ei ole enää sellaista, että heti olisi mukana jutuissa.”

Byman näyttää vielä äitinsä ja poikansa valokuvat.

– Minun mieheni äidinkieli oli ruotsi. Poikamme kävi ruotsinkielistä koulua Oulunkylässä. Nykyisin hän asuu Ahvenanmaalla.

Tieninkiä sienistä ja marjoista

melias” puksi yksihän tuolla ylhäällä on, toteaa Byman ja osoittaa sormellaan ylöspäin.

– Mutta ihmiset tappelevat siitä. Ihan turhan takia.

Ruotsinkielisiä ristikoita Yksin asuminen ei ole Anna Bymanille ongelma tai asia, jota hän alituiseen murehtisi.

– Eihän sille mitään voi, hän toteaa tyynesti.

– Jos yksin eläessä jää vain omiin oloihinsa, silloin syrjäytyy. Pitää olla aktiivinen, eikä saa juoruta. Ihan totta! Kyllä yksin eläminen menee, kun tekee jotakin. Minä teen ruotsinkielisiä ristisanatehtäviä, että kielitaito

säilyy, ja olen kutonut aika paljon sukkia ja lapasia miehen veljen lapsenlapsille.

Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä käy tapaamassa Bymania aina kun ehtii. Myös kaupungin työntekijät käyvät ja soittavat.

– Tytöt soittavat aina tiistaina ja perjantaina ja kysyvät, kuinka minä voin. On hirveän hyvä, että jos on hätä, voi soittaa.

– Nyt minä kysyn, että maistuisiko kahvi.

Byman kävelee keittiöön.

– Katsopa, kun sain nätin kortin, hän esittelee.

Kortti on tullut Bymanin miehen veljentyttäreltä Teneriffanlomamatkalta.

Anna Byman tajusi jo pienenä elämän olevan rajallista, kun äiti ja mummo kuolivat.

– Olin kateellinen, kun toisilla oli äiti, jonka luo sai mennä itkemään. Minä kasvoin poikaporukassa. Tyttöjäkin pihapiirissä oli, mutta minusta he olivat lapsellisia, eiväthän he ymmärtäneet mitään huushollin pidosta.

– Ompelin isän ja veljen vaatteisiin nappeja ja sain kuulla kunniani, jos ei ollut tarpeeksi tiukasti ommeltu, Byman muistelee.

– Eipä se pahasta ollut, se kasvatti vastuuseen.

Nykypäivänä Byman ihmettelee sitä, kun lapset saavat kiukutella vanhemmilleen miten vaan.

– Ennen kun lapsille sanottiin jotain, niin sen piti olla just presis niin kuin aikuinen sanoi. Nykyajan vanhempien pitäisi antaa enemmän vastuuta lapsilleen, silloin vanhemmillakin olisi helpompaa.

Nykylasten käsitys työnteosta ja rahasta kummastuttaa Bymania myös.

– Lapsilla on muka omat rahat, mutta mistä ne rahat tulevat? 15–16-vuotiaat sanovat, että ”mä ostin omalla rahalla”. Minä kysyn silloin, että missä sinä olet töissä.

– Meillä kun ei ollut muuta tieninkiä, otimme korit ja menimme metsään poimimaan sieniä ja marjoja myyntiin. Sitten oli omaa rahaa.

Ei enää niin nopea Anna Bymanilla ei ole kiire minnekään ja tahti on hidastunut.

Sairauksiakin on, ja lääkekuurit tekevät olon joskus huonoksi.

– Kun ikää on tullut, ei ole enää sellaista, että heti olisi mukana jutuissa.

Ei ole montakaan vuotta siitä, kun Bymanilla oli vielä ajokortti.

Sitten hänelle sattui pieni juttu.

– Ajoin kolmannen kerran huonosti kadun reunaan ja olin vihainen itselleni. Tulin kotiin ja päätin, etten voi enää ajaa. En

nähnyt kunnolla, enkä ollut enää turvallinen toisille.

Nuorena Byman kävi autolla Sveitsissä ja kaksi kertaa Saksassa.

– Meidän piti mennä myös Pariisiin, mutta siellä oltiin niin hävyttömiä. Minä sanoin, etten aja sellaiseen maahan, jossa ollaan niin vihaisia. En tiedä, miksi he olivat niin epämiellyttäviä, kun Sveitsissä ja Saksassa ihmiset olivat niin ihania. Olisiko se johtunut siitä, että minulla oli Moskovitz?

Anna Byman asui miehensä kanssa jonkin aikaa Saksassa, kun mies teki siellä töitä.

– Mieheni oli konttori-ihminen, mutta hän teki myös sukututkimuksia.

Lujaa tahtoa ja voimaa Kotihommat sujuvat Anna Bymanilta edelleen. Hän siivoaa ja on tutustunut uudenlaiseen lattianpesuvälineeseen. Kone pesee pyykit ja hän mankeloi lakanat, koska ei pidä ruttuisista.

Vastikään hän pesi verhot ja ikkunat.

Television katseleminen on loppunut tyystin, kun poika toi uuden littanan laitteen. Joskus Byman kuuntelee radiota ja pelaa pasianssia. Ja jos hän ei muuta keksi, hän paikkaa risaisia lakanoita. Koiran kanssa käydään ulkona, mutta lenkit lyhenevät koko ajan – Kipi ei enää jaksa.

– Aina pitää olla jotain tekemistä, etteivät nurkat ihan pyöristy, Byman sanoo.

Yhtäkkiä hän nousee pöydän äärestä seisomaan ja nostaa ensin vasemman ja sitten oikean jalan suorana eteen.

– Pyytäkääpä joku toinen tekemään tämä, hän sanoo.

Harva melkein 100-vuotias taitaa pystyä samaan.

– Salaisuuteni on luja tahto ja voima. Ne tulevat siitä, kun on oikein itsepäinen, sanoo Byman ja nauraa perään.

– Eihän ihminen voi it­seään joka paikkaan survoa, mutta pitää katsoa ympärilleen, eikä istua apaattisena sohvalla ja odottaa, että piirakat tippuvat taivaasta. Täytyy olla toimelias, että pysyy virkeänä.

Käymään saa tulla Bymanin poika käy äitinsä luona silloin tällöin. Äiti vieraili pojan luona viime keväänä.

– Täytyi käydä Ahvenanmaalla poikaani katsomassa, kun ajattelin, että kuolen kohta, Byman kertoo.

– Sukulaiset eivät käy tarpeeksi usein kylässä, enkä minä tietenkään voi vaatia heitä käymään. Mitä minä vanha ihminen heitä rupean kiusaamaan. Antaa heidän elää omaa elämäänsä, ja jos haluavat tulla käymään, niin tervetuloa.

Suurin osa Bymanin ystävistä on kuollut. Välillä Bymanille tulee hetkiä, jolloin hän kaipaa seuraa.

– Joskus koen oloni yksinäiseksi, enkä oikein kehtaa pyytää ketään kylään. Voihan olla, että voisinkin pyytää, mutta ei sitä voi rynniä toisten elämään.

Byman ei arvannut elävänsä näin pitkään, eikä hän ajatellut, että pitäisikään.

– Olen kiitollinen siitä, että saan olla näinkin terve kuin olen ollut. Loppujen lopuksi elämässä on ollut verraten helppoa, ei ole niin kamalia paikkoja ollut, ei sota-aikanakaan. Oli niitä hälytyksiä, kun pommit olivat tulossa. Ei se ollut kivaa.

Bymanilla ei ole sen kummempia haaveita. Päivä kerrallaan mennään eteenpäin.

– Haluaisin, että kaikki menisi rauhallisesti, ja tietenkin, että koira olisi terve.

Anna Byman ei vielä tiedä, tapahtuuko jouluna jotakin erilaista.

– Jos ei kukaan tule tänne jouluna, niin ei tule. Sitten minä vain istun ja muistelen vanhoja. T

Joulukukka vanhukselle Hyväntekeväisyyskampanja Ole Joulupukkina Seniorille ilahduttaa vanhuksia joulukukkalahjoituksella Vantaalla ja muualla Suomessa. Keräyksen toteuttaa hoivapalveluita tarjoava Home Instead Seniorihoiva. Vantaan seurakunnat ovat valinneet kukkalähetysten saajiksi yksinäisiä vantaalaisvanhuksia.

Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa 18.12. saakka ostamalla lahjoituskukan kampanjaan osallistuvasta liikkeestä. Kukat toimitetaan vastaanottajille joulunalusviikolla. Kukan lahjoittajat ja vastaanottajat pysyvät tuntemattomina.

Ole Joulupukkina Seniorille -kampanjaan osallistuvat vantaalaiset kukkakaupat: • Bieder Myyrmannin Kukka, Iskoskuja 3, p. 010 778 7789 • KukkaPiazza, Kauppa­ keskus Jumbo, 1. krs, p. 09 753 0575 • Tulikukka, Uomarinne 2, p. 0400 577 477

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

14.12.

”Herran edellä kulkee oikeus, se valmistaa Herralle tien.”

Kolmantena adventtisunnuntaina odotetaan Vapahtajaa, joka on pian tuleva.

(Psalmi 85:14)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Vieläkö voimme saada armoa?

Me lausumme tuomioita alta aikayksikön, mutta Jumala on armollisempi.

Kolmas adventtisunnuntai on omistettu autiomaan profeetalle ja tinkimättömälle parannuksen saarnaajalle Johannes Kastajalle. Hän on yksi Jeesuksen ajan profeetoista, jotka julistivat pikaista suunnan muuttamista ja pelastumisen mahdollisuutta ennen tulevaa tuomiota.

Hän sanoi, että kukaan ei voi vedota vain siihen, että pitää kiinni uskontonsa pyhistä arvoista ja sanoo olevansa syntymästään saakka ”Aabrahamin lapsi”.

Jokaisen tulee elää käytännössä noiden arvojen mukaan ja tehdä rakkauden tekoja. Elävä uskonyhteisö on kuin puu, joka kantaa hyvää hedelmää. Johannes näki, ettei näin ollut tapahtunut ja siksi ”kirves oli jo puun juurella”.

Johanneksen ja Jeesuksen suhde oli läheinen. Sen voi nähdä jo siitä, että Johannes kastoi Jeesuksen.

Jeesuksella on kuitenkin Jo-

hannesta avarampi korostus.

Hän antaa hedelmättömälle viikunapuulle, jonka juurella Johannes näki kirveen, vielä lisäajan tehdä hedelmää. Jumala on aina armollisempi kuin me. Jeesukselle hän on Isä, joka tahtoo armahtaa lapsiaan.

Me lausumme tuomioita sanoissamme ja eleissämme alta aikayksikön, ennen kuin edes huomaamme niin tekevämme.

Jumala on toisenlainen. Hän antaa meille vielä mahdollisuuden.

Mikä saisi meidät edes vähän hitaammiksi vetämään rajoja toistemme väliin, samaa ja eri mieltä olevien, ystävien ja vihollisten, uskovien ja ei-uskovien, kelvollisten ja kelpaamattomien?

On niin helppo nähdä toiset väärin uskovina ja toisten rakkauden jo hiipuneen. Parempi olisi kuitenkin kysyä, mitä minun tulee tehdä ja missä minun pitäisi muuttua? Mitä tarkoittaa

omalla kohdallani kehotus: ”Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään.”

Sytytä kolmas adventtikynttilä. Siinä lepattaa rakkauden tuli. Rukoile sitä katsellen: ”Herra Jeesus, avarra sydämeni. Poista minusta kaikki tuomitsemisen henki. Sytytä sisimpääni rakkauden liekki.”

”On niin helppo nähdä toiset väärin uskovina ja toisten rakkauden jo hiipuneen.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Lyhyen päivän ja pitkän pimeän keskellä mieli kurottuu jo juhlaan. Jotta odotus kevenisi, lisätään valoa. Sytytän tänä vuonna neljä adventtikynttilää. Niiden valossa tutkin itseäni.

Ensimmäisen kynttilän sytytän tasa-arvolle. Jumala, kiitän sinua siitä, että et luokittele ihmisiä.

Sinun talosi ovet ovat auki, juhlavalot loistavat ja matkalla ryvettyneitä kotiinpalaajia odottaa runsas juhlapöytä. Koska palaajien erilaiset tarinat jo tunnetaan, pitkiä selityksiä ei tarvita. Heille sanotaan: ”Tervetuloa, sinä olet minun rakas ihmiseni!”

Toisen kynttilän sytytän vapaudelle. Ilman vapautta ei ole todellista kasvua eikä todellista muutosta, pelkkää mukautumista, eristämistä ja alistamista. Vapaus olla mitä on ja vapaus kulkea omaa tietään kunnioitettuna ja hyväksyttynä ihmisenä, sitä me kaikki kaipaamme.

Jumala, anna minun nähdä, milloin olen vapauden este – myös oman vapauteni este.

Kolmannen kynttilän sytytän yhteydelle. Mitä yhteyttä on se, joka syntyy vain samanmielisten kesken? Yhteyden arvon ja lahjan ymmärrän vasta, kun kuuntelen toista – ehkä hyvinkin erilaista ihmistä – ja tunnen perusihmisyytemme olevan enemmän ja syvempää kuin mikään, mikä meitä erottaa. Jumala, anna minulle taitoa nähdä kovien sanojen taakse sinne, missä sinun luomasi ihmisen perusviattomuus asuu.

Neljännen kynttilän sytytän rakkaudelle. Rakkaus luo yhteisön, jossa on tilaa ja helppo hengittää. Rakkaus poistaa pelon ja antaa luvan elää.

Rakkaus lisää rakkautta. Sinä ikuinen rakkaus, uudista myös minut.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Lisää valoa

Musiikkia

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho pe 12.12. klo 9–11.

Vuoden viimeinen. Kerho alkaa jälleen pe 9.1.

Hakunilan kirkon kirppis la 13.12. klo 10–13 alakerrassa.

■■ Perhemessu su 14.12. klo 10. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Kirsi Honkanen-Punkari. HowManyMothers -yhtye laulamassa. Ennen messua puurotarjoilu klo 9. Messun jälkeen kulkue klo 11.30 Håkansbölen kartanon jouluun. Joulumarkkinat, glögitupa, tiernapojat. Kauneimmat joululaulut klo 13.30.

Diakonian joulujuhla ma 15.12. klo 11. Joulukirkko ja jouluateria. Matalan jatkot klo 12.

■■ Senioreiden kauneimmat joululaulut ti 16.12. klo 13.

Joululepaani nuorille ti 16.12. klo 18.

■■ Virsivartti ke 17.12. klo 12.30–13.

Juha Paukkeri laulattaa jouluvirsiä.

■■ Petri Laaksosen joulukonsertti ”Tumman tähtitaivaan alla” ke 17.12. klo 19. Ohjelma 15 e, myynti ovelta alkaa tuntia ennen konserttia.

■■ Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti to 18.12. klo 19.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Lasten kauneimmat joululaulut la 13.12. klo 15.

■■ Perhekahvila ti 16.12. klo 9–11.15.

■■ Ensimmäistä kertaan äidiksi – ryhmä äideille ja vauvoille 3.2.–24.3.

Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Ohjaajina toimivat lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja päiväkodinjohtaja Eija Järveläinen. Tiedust. ja ilm. liisa.pietila@evl.fi, p. 050 337 7312.

Muualla ■■ Kauneimmat joululaulut ma 15.12. klo 18 Vaaralan kappelissa.

Kastettu Lily Amalia Barnes.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p.

09 830 6450. Virasto on suljettu poikkeuksellisesti pe 12.12. hameenkylan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 14.12. Jaakko Kara, Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 18. Laulamme yhdessä vanhoja ja vähän uudempia joululaulusuosikkeja.

Jouluruokailu ma 15.12. klo 12 Hämeenkylän seurakunnan alueen vähävaraisille. Jos sinulla ei vielä ole osallistumislippua, hae lippu ennen ruokailua 15.12. klo 9 lähtien diakoniatoimistosta.

■■ Huurre puita huokuilee – Neljän kanttorin joulukonsertti ma 15.12. klo 19. Hannu Niemelä, Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä ja Pekka Soranummi. Miikka Lehtoahon joulusatu ja tunnelmallisia joululauluja. Ohjelma 10 euroa.

■■ Kauneimmat joululaulut ja kotikirkon joulujuhla ke 17.12. klo 18. Yhteislaulutilaisuus, jonka jälkeen on glögitarjoilu.

Muualla ■■ Ostariglögit to 11.12. klo 16 Pähkinärinteen ostarilla. Pientä tarjoilua, musiikkia ja joulumieltä. Glögien jälkeen pastorit Marianna, Katja-Maaria ja Jaakko laulavat joululaulukaraokea ravintola Hasselissa Pähkinärinteessä.

Kastettu Lasse Pellervo Korpela.

Hautaan siunattu Helmi Anneli Pakarinen 79 v, Ellen Helena Lindqvist 88 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen ja veteraanien yhteinen joulujuhla to 11.12. klo 11.

Alkuhartaus kirkossa, ruokailu ja kauneimmat joululaulut seurakuntasalissa. Aterian hinta 10 e maksetaan aterialle tultaessa.

Miesten saunailta to 11.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

3. adventtisunnuntain messu su 14.12. klo 10. Mari Liimatainen, Pirkko Yrjölä. Mukana Adventtigospelkuoro, Airi Saloniemi ja Tero Fleminch. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 14.12. klo 10 lap-

si- ja perhetyön tiloissa. Pyhäkoululaisten ja heidän perheidensä jouluvaellus. Sanna Heikurinen ja Taina Partanen.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 18. Lumon puhaltajat Risto Kaislan johdolla.

Runopiiri ma 15.12. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamis ma 15.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Pikkujoulusauna.

English through Bible ma 15.12. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Iltarukousryhmä ke 17.12. klo 18.30 kappelissa.

■■ Enkelilaulu kajahtaa! ke 17.12. klo 19. Hyvinkään kamarikuoron joulukonsertti. Johtaa Erkki Hannonen.

Kirkonkulma sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Aamuryhmä maanantaisin klo 9–10.

Tule yhdessä aloittamaan uutta viikkoa, kertomaan omia kuulumisia ja kuulemaan, mitä muille kuuluu.

Nuorten aikuisten raamis su 14.12. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 12.12. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

Muualla

Joulupolku su 14.12. klo 15–18 Ank-

kalammella. Seurakunnan piste löytyy kirkkaimman tähden alta, jossa on paimenia ja eläinten syöttöpaikka. Joulukuvaelma klo 15.30, 16.30 ja 17.30. Tiernapojat esiintyvät klo 16 ja 17.

Tarvitsetko apua joulun alla kodin pienissä tehtävissä, joista et yksin selviä, esim. jouluvalojen ripustamisessa. Nikkaristit auttavat. Jätä soittopyyntö vastaajaan p. 09 830 6560 tai soita ti tai to klo 10–12.

Kastettu Veera Sofia Tuomola, Otto Benjamin Mettälä, Cecilia Vienna Huttunen, Nooa Armas van Beukering.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti ja to 9–11 vain Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Diakonian joulujuhla to 11.12. klo 13 jouluaterialipun hakeneille.

■■ Saunan kauneimmat joululaulut naisille to 11.12. klo 18. Löylynlyöjinä Hanna-Leena Posti, kantele sekä kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja diakoni Irma Liljeström. Pääsyliput 10 e Suomen Lähetysseuralle (sis. saunan, teen ja hedelmän). Ilmoittautuminen 11.12. mennessä: irma.liljestrom@evl.fi.

3. adventtisunnuntain messu 14.12. klo 10. Ben Ahlroos, Tuomas Heikkilä.

■■ Lasten kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 14. Muusikot Tuomas Heikkilä ja Sirkku-Liisa Niemi ja pastori Laura Leverin.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 17. Rekolan joululaulukuoro, Kantelettaret, pianisti Kari Tikkala ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Laura Maria Latikka, puhe.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin

Hommissa

Nuorisotyönohjaaja Jere Hämäläinen ”Hoidan nuorisotyönohjaajan sijaisuutta Vantaankosken seurakunnassa. Pidän isoskoulua ja nuorten iltoja ja teen rippikoulutyötä pappien kanssa. Myös leirit ja retket kuuluvat työhöni.

Olen ollut kolmena kesänä seurakunnan kesäteologina. Ensi keskiviikkona olen Paalutorilla järjestettävässä katumessussa ulkoilmassa ja ohikulkijoiden keskellä.

Minulla on koko ajan haku päällä papin paikkoihin. Valmistuin teologian maisteriksi viime keväänä. Vastavalmistuneen on vaikea päästä papiksi, kun papiksi vihittyjäkin on työttömänä.

Olen onnellinen siitä, että minulla on sentään työtä seurakunnassa.

12-vuotiaasta asti olen tiennyt, että minusta tulee pappi. Se ihmetytti perhettäni, jossa ei ollut aktiivisia seurakuntalaisia. Jotenkin vain tiesin, ettei kaikki voi olla tässä.

Uskonnonfilosofian opinnoissa minua kiinnosti tietää, onko mitään järkevää syytä uskoa. Opin, että on paljonkin, mutta ei sillä tavalla kuin olin luullut. Parempi näin.

Olen harrastanut kamppailulajeja, pisimpään judoa. Nyt ajankohtaisia ovat lukkopaini, vapaaottelu ja nyrkkeily. Kirkon toimintakin on kamppailulaji. Ei pidä antaa periksi, vaikka ajat ovat vähän vaikeat. Luotan myös siihen, että minusta tulee pappi siihen paikkaan kuin kuuluukin.”

Ulla-Maija Vilmi

Katumessu ke 17.12. klo 16 Myyrmäen Paalutorilla.

Kauneimpia joululauluja ja ehtoollinen.

Neljän kanttorin konsertti Hämeenkylän kirkossa esiintyy ma 15.12. klo 19 suosittu nelikko konsertissaan Huurre puita huokuilee. Miehet laulavat Miikka Lehtoahon joulusadun ja tunnelmallisia joululauluja.

Nelikon muodostavat Hannu Niemelä, Hannu-Pekka Heikkilä, Pekka Soranummi ja Hannu Lehtikangas. Heikkilä ja Lehtikangas ovat Hämeenkylän seurakunnan nykyisiä kanttoreita ja Soranummi entinen. Niemelä on oopperalaulaja-kanttori.

Ohjelman hinta on 10 euroa.

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila pe 12.12. klo 9–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Aamupäivän rukoushetki pe 12.12. klo 10.30–11.

Marttojen myyjäiset la 13.12. klo 10– 13. Myytävänä leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, askarteluja. Arpajaiset. Kahvilasta lohikeittoa, kahvia ja pullaa.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 18. Seppo Suokunnas, Kirsi Honkanen-Punkari.

■■ Vivace-kuorojen joulukonsertti ma 15.12. klo 19. Johtajana Mia Makaroff.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 19.12. klo 19. Vapaa pääsy. Anni Holma, piano.

11

Seurakunnissa tapahtuu 11.12.–18.12.

12

Seurakunnissa tapahtuu 11.12.–18.12.

klo 18. Maksuton iltapala. Omat saunatarvikkeet mukaan.

■■ NaisSound -kuoron joulukonsertti ma 15.12. klo 19. Huom! maanantaina. Johtaa Riikka Salminen.

Solisteina Laura Riihimäki, Ilpo Väinölä ja Matti Esko, urkurina Lauri Kiviranta. Ohjelmamaksu 10 e.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

■■ Joululaulukuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

■■ Nuorten miesten joululaululöylyilta ke 17.12. klo 18.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Lastenjoulukirkko to 11.12. klo 9 ja klo 10 kaikille alle kouluikäisille hoitajineen ja perheineen.

Asolan Ankkuri torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa aamupuurolle.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to 11.12. klo 17.

Yksinhuoltajaperheiden pikkujoulu to 11.12. klo 17. Ohjelmassa jouluista tunnelmaa, joululauluja ja -leikkejä ja jouluista tarjottavaa.

Rupattelukahvila seniorteille ma 15.12. klo 13.

■■ Jouluinen ilta perheille ma 15.12. klo 17. Joulukuvaelma ja jouluista tarjoilua.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 16.12. klo 18.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille.

Jouluinen ilta vapaaehtoisille to 18.12. klo 17.30.

■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 19. Vappu Olsbo ja Tuomas Heikkilä.

Kastettu Elsa Iiris Maria Honkanen, Henrik Arto Valdemar Hänninen, Jatta Alexandra Jantunen, Hertta Elli Ilona Linnajärvi, Leon Olavi Peltonen.

Avioliittoon kuulutettu Ilkka Einari Hämäläinen ja Armi Niina Ahola.

Hautaan siunattu Dagmar Eliina Norring 94 v, Petri Tapani Nevalainen 25 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Kauneimmat joululaulut lapsille pe 12.12. klo 9.15.

■■ Kauneimmat joululaulut lapsille pe 12.12. klo 10.15.

■■ Kauneimmat joululaulut la 13.12. klo 17.

■■ Hyväntekeväisyysjoulukonsertti la 13.12. klo 19. Anitta Ranta, sopraano ja Hannu Leminen, tenori. Scholares Aeternae ja Rekolan sekakuoro. Johtaa Jaana Raivio. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Messu su 14.12. klo 12. Seniorien kirkkopyhä. Heikki Leppä, Janne Silvast, Julia Tamminen.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 16.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 18.

■■ Natale von Aperto su 14.12. klo 20. Kamariorkesteri Aperton joulukonsertti. Johtaa Jarmo Ahvenainen.

Vapaa pääsy.

■■ Mieskuoro Manifestumin hyväntekeväisyysjoulukonsertti ma 15.12. klo 19. Mukana Vantaan Lucia seurueineen. Liput 25 e. Konsertin tuotto käytetään nuoriso-, perhe- ja vanhustyöhön. Lisätietoja: Ritva Tukeva p. 0400 688 643, ritva.tukeva@nic.fi.

■■ Jouluiloa-konsertti ke 17.12. klo 19. Lauluyhtye Kupliva ilo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■■ Millainen joulu – Vantaan laulun joulukonsertti to 18.12. klo 17.30.

Johtajana Visa Yrjölä. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 11.12. klo 9.30 kirkon edestä, klo 10.30 kahvit Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Kristillisten eläkeläisten järjestämä joulujuhla kenelle vain to 11.12. klo 13 nuorisotilassa. A-rapun kautta pääsee myös hissillä. Joulupuuro ja kahvit, Maria Koukkari.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 11.12. klo 18 viraston asiakastilassa.

■■ Perhekerho pe 12.12. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Walkers-nuortenkahvila pe 12.12. klo 19.

Lähetystyön perinteiset joulumyyjäiset la 13.12. klo 11–14 nuorisotilassa ja auditorion aulassa, Unikkotie 5 C. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 13.12. klo 15 Unikkotie 5 aA, Betanian 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 15.12. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuone, Jaakko Hyttinen.

■■ Joulupolku lapsille ma 15.12. klo 11 kerhohuoneistossa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 15.12. klo 18.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.12. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuone.

Rukouspiiri ti 16.12. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 17.12. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Omaishoitajien joulupuuro ke 17.12. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Hanna Raunu, Anne Viljanen.

Paluumuuttajien joulukahvit to 18.12. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Päivi Helén.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 18.12. klo 18 viraston asiakastilassa.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolulta ■■ Laulupiiri pe 12.12. klo 15.30. Iina Katila.

■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 16.12. klo 18.30. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.12. klo 18. Mirka Härkönen, Julia Tamminen.

■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 14.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 11.12. klo 18.

Keskustelemme iltapalan (2 e) ääressä joka kuukauden 2. torstai.

■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 12.12. klo 9.30–14.

■■ Joulupolku perheille ma 15.12. klo 11.

■■ Kerho isille ja lapsille ti 16.12. klo 17.30. Pikkujoulunyyttärit. Tervetuloa koko perheen voimin.

■■ Kauneimmat joululaulut lapsille ke 17.12. klo 9.30.

■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 18.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 14.12. klo 10. Paluumuuttajien kirkkopyhä. Maria Koukkari, Mimmu Kyrönseppä, Jaakko Hyttinen. Kirkkokahvit.

■■ Kauneimmat joululaulut ti 16.12. klo 18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 11.12. klo 9.30–11.

■■ Joulupolku perheille ti 16.12. klo 11.30.

■■ Joulupolku perheille ke 17.12. klo 11.

■■ Perhekerho to 18.12. klo 9.30–11.

■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten rukouspiiri pe 12.12. klo 18.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 18. Glögitarjoilu.

■■ Joulupolku perheille ke 17.12. klo 11.

■■ Joulupolku perheille to 18.12. klo 11.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 16.12. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Joulupolku perheille ma 15.12. klo 11.30.

■■ Joulupolku perheille ti 16.12. klo 11.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 16.12. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 12.12. klo 9.30–11.

■■ Joulupolku perheille ke 17.12. klo 11.

■■ Joulupolku perheille to 18.12. klo 10.30.

Muualla ■■ Kauneimmat joululaulut Goes kapakka ke 17.12. klo 19 Ravintola Shamrock, Peltolantie 2.

■■ Kauneimmat joululaulut Goes kapakka ke 17.12. klo 21 Pub Hertas, Hertaksentie 2.

Nikkaristeilta apua vanhuksille ja liikuntarajoitteisille kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinään kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Maksuton palvelu.

Lisätietoja: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi.makinen@evl.fi.

Kastettu Teemu Valtteri Henttonen, Aada Eveliina Bau, Kaapo Ville Kalevi Lahtinen, Tobias Veikko Antero Stenbäck, Aatu Väinö Johannes Miettinen, Eetu Mikael Meriläinen, Caspian Väinö Gabriel Remes, Hugo Pietari Henrik Remes, Sofia Matilda Lindroth, Manuel Oliver Gabriel Vallisaari, Niilo Juho Samuli Iiramo, Rasmus Mikael Väyrynen, Elias Mikael Paussu, Sara Emilia Luhanko, Isla Matleena Laurén.

Hautaan siunattu Salme Anneli Mynttinen 84 v, Pekka Johannes Vaskio 70 v, Sirkka Helena Nykäsenoja 67 v, Liisa Marjatta Kärkkäinen 64 v, Jukka Tapani Pyötsiä 63 v, Tarja Marketta Kotta-Pääkkönen 61 v, Taina Elise Turpeinen 56 v, Seija Leena Juurmaa 50 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi to 11.12. avoinna klo 13–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 11.12. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Pöntinen: Myyrmäen kirkko 30 vuotta.

■■ Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 11.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

■■ Kauneimmat joululaulut pe 12.12. klo 10.

Myyrmäen Marttojen myyjäiset la 13.12. klo 10–12.30.

■■ Kansainväliset kauneimmat joululaulut la 13.12. klo 17.

Messu ja vapaaehtoisten joulujuhla su 14.12. klo 10. Reija Vienola, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Ritva Holma.

■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

■■ Carols of Christmas – joulu Brittein saarilla su 14.12. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonus, johtajanaan Sanna Helasterä, SonusKvartetti, Lauluyhtye Sonus, johtajanaan Sinikka Honkanen, sekä Tom Smeds, nokkahuilu ja Ritva-Leena Tuuli, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■■ Joulukonsertti ma 15.12. klo 19.

Vantaan Naislaulajat, johtajanaan Ari Pärnänen, Lauluyhtye Vandaamit, johtajanaan Kaisa Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

■■ Joulukonsertti ti 16.12. klo 19.

Mieskuoro Vantaan Laulu, johtajanaan Visa Yrjölä, Vantaan Laulun Oltermannit, johtajanaan Ari Pärnänen. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Kahvila Olotila ke 17.12. klo 11–13.30 takkahuoneessa. Kanttori laulattaa.

Raamattupiiri ke 17.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

■■ Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ke 17.12. klo 19.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 12.12. klo 19.

■■ Musaico-kuoron joulukonsertti la 13.12. klo 16. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Kauneimmat joululaulut -messu su 14.12. klo 12. Margit Helin, Ritva Holma. Kirkkokahvit. Mahdollisuus kiertää lyhyt, helppokulkuinen joulupolku kirkon pihalla puoli tuntia ennen ja jälkeen.

■■ Eloisan joulu – tunnelmallinen

joulukonsertti su 14.12. klo 18. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Kauneimmat joululaulut ti 16.12. klo 19. Mahdollisuus kiertää lyhyt, helppokulkuinen joulupolku kirkon pihalla puoli tuntia ennen ja jälkeen.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

■■ Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti to 11.12. klo 19.

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 18.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

■■ Jo joutuu ilta pe 12.12. klo 17.30 Paula ja Matti Rankalan laululuokan joulukonsertti.

■■ Seimiretki la 13.12. klo 15–17.30.

Lähdöt puolen tunnin välein Martinkeskuksen ostoskeskuksen alaaulasta.

Jouluinen toivon tuulet -ilta su 21.12. klo 17. Mukana Raili Merikallio.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 15.12. klo 18.30–20.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n.

20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

■■ Lasten kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 10.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Kauneimmat joululaulut ke 17.12. klo 18.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 18. Samassa yhteydessä muistellaan seinällä 30 vuotta ollutta Taivas-tekstiilitaideteosta. Paikalla teoksen ohjaaja tekstiilitaiteilija Kaarina Kellomäki, haastattelemassa pastori Raimo Lampinen.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 16.12. klo 11–13.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

Muualla Katumessu ke 17.12. klo 16 Myyrmä-

en Paalutorilla. Papit Reija Vienola ja Pirkko Järvinen, nuorisotyönohjaaja Jere Hämäläinen. Kauneimpia joululauluja, ehtoollinen.

Kastettu Jonatan Noel Topias Ranema, Seela Lilja Ilona Sulin, Ronja Emilia Hartikainen, Niklas Tapani Kiiskinen.

Hautaan siunattu Sirkka Riitta Lounasalo 67 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Musiikkia

Markku Mattila

Emma Perälä ja Vilho Voutilainen eläytyvät Marian ja Joosefin rooleihin.

Musiikkia kirkoissa 11.–18.12.

Torstai 11.12.

• Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa.

Perjantai 12.12.

• Jo joutuu ilta klo 17.30 Martinristissä. Paula ja Matti Rankalan laululuokan joulukonsertti.

Lauantai 13.12.

• Musaico-kuoron joulukonsertti klo 16 Kivistön kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Hyväntekeväisyysjoulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Anitta Ranta, sopraano, ja Hannu Leminen, tenori.

Scholares Aeternae ja Rekolan sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Sunnuntai 14.12.

Hakunilan kirkolta kulkueena kartanolle Maria ja Joosef näyttävät reitin koko perheen tapahtumaan.

Kolmantena adventtisunnuntaina Hakunilan kirkolla alkaa tapahtua jo ennen perhemessun alkua. Kirkkoon tulijoille tarjotaan joulupuuroa.

Messussa joulun odotus tihenee, ja messun lopussa Hakunilan Maria Ja Joosef kutsuvat ihmisiä siirtymään kulkueena laulaen Håkansbölen kartanolle koko perheen tapahtumaan.

– Kulkue on toteutettu useina vuosina. Vaikka Marian rooli on minulle tuttu, täytyy joka vuosi uudelleen miettiä, miten raskaana oleva nainen liikkuu. En ole vielä aivan varma, mitä reittiä kuljetaan. Matkaa on ehkä puolitoista kilometriä, sanoo Mariaksi muuntautuva Emma Perälä.

Alkuperäisen joulukertomuksen Maria ja Joosef kulkivat noin satakertaisen matkan, kun he matkasivat kotikaupungistaan Nasaretista Daavidin suvun kaupunkiin Betlehemiin. Matkaan meni ainakin kolme päivää, vaikka Marian matkantekoa oli helpottamassa aasi.

– Minä olen ensi kertaa Joosefina. Joulukertomus on kyllä tuttu. Olen pyörinyt kirkolla paljonkin, isoskoulutuksessa ja nuorten illoissa. Ehkä roolivaatteet auttavat eläytymään, pohtii Joosefiksi lupautunut Vilho Voutilainen.

Kulkueen jälkeen Marian ja Joosefin tehtävä jatkuu Håkansbölessä. He asettuvat seimen äärelle ihmettelemään juuri syntynyttä joulun lasta.

Ulla-Maija Vilmi

• Lauluyhtye Eloisan tunnelmallinen joulukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Carols of Christmas – joulu Brittein saarilla klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Käsikelloyhtye Sonus, SonusKvartetti, Lauluyhtye Sonus sekä Tom Smeds, nokkahuilu, ja Ritva-Leena Tuuli, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Natale von Aperto klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Kamariorkesteri Aperton joulukonsertti.

Maanantai 15.12.

• Huurre puita huokuilee – Neljän kanttorin joulukonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa.

Hannu Niemelä, Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e.

• Joulupuuroa su 14.12. klo 9 alkaen ja perhemessu klo 10 Hakunilan kirkossa. Kulkue kirkolta kohti Håkansbölen kartanoa lähtee klo 11.30. Monikielinen jouluevankeliumi klo 12, kauneimmat joululaulut klo 13.30 ja Tiernapapit klo 14 Håkansbölen kartanolla, Vuorilehdontie 6.

• Kartanon joulu – koko perheen tapahtuma su 14.12. klo 11.30 Håkansbölen kartanolla, Vuorilehdontie 6. Kulkueita, joulumusiikkia ja mahdollisuus tehdä ostoksia joulumarkkinoilta. www. vantaa.fi.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 14.12. kl. 10. A. Paavola, I. Hokkanen.

■■ Jul-och välgörenhetskonsert må 15.12. kl. 19. Manskören Manifestum, dir. J. Rannila, K- E. Gustavsson, orgel, A. Konttori, piano. Vanda Lucia med följe. Biljetter á 25 euro.

Andra utrymmen ■■ Barnens julkyrka må 15.12. kl. 9.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Dickursbykretsen samlas ons 17.12. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ Barnens julkyrka to 18.12. kl. 9.30 i Daghemmet Trollebo, Vidjegränden 2.

■■ Musakerho la 13.12.2014 klo 10– 11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 ■■ Barnens julkyrka fre 12.12. kl. 9.30 och 10.15.

Högmässa sö 14.12. kl. 12. A. Paavola, I. Hokkanen.

Döpta Alexandra Mikaela Maltzeff.

Omaisten ryhmä ke 17.12. klo 10–

Martinristi församlings­centrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 15.12. kl. 9.30–12.

■■ Barnens julkyrka ons 17.12. kl.

9.30 och 10.15.

13

Seurakunnissa tapahtuu 11.12.–18.12.

Lapsille

Döda Birgit Karin Margareta Rosendal 89 år.

VAMMAISTYÖ

Kehitysvammaisille Nuorten ilta pe 12.12. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Joulukirkko ke 16.12. klo 10–10.45

Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Laulamme jouluisia lauluja ja vietämme kirkkohetken joulun lähestyessä.

11.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs.

Ryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jutellaan mieltä askarruttavista asioista.

Viittomakielisille

■■ Kauneimmat joululaulut su 14.12. klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tulkkiopiskelijat tulkkaavat laulut viitotulle puheelle.

• Vivace-kuorojen joulukonsertti klo 19 Länsimäen kirkossa.

• Joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vantaan Naislaulajat, Lauluyhtye Vandaamit ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Mieskuoro Manifestumin hyväntekeväisyysjoulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa.

Mukana Vantaan Lucia seurueineen. Jonathan Roozeman, sello, Annika Konttori, piano, Kaj-Erik Gustafsson, urut. Liput 25 e.

• NaisSound-kuoron joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Solisteina Laura Riihimäki, Ilpo Väinölä ja Matti Esko, urkurina Lauri Kiviranta. Ohjelma 10 e.

Tiistai 16.12.

• Joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Mieskuoro Vantaan Laulu ja Vantaan Laulun Oltermannit. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Keskiviikko 17.12.

• Petri Laaksosen joulukonsertti ”Tumman tähtitaivaan alla” klo 19 Hakunilan kirkossa. Ohjelma 15 e, myynti ovelta alkaa tuntia ennen konserttia.

• Enkelilaulu kajahtaa! klo 19 Korson kirkossa. Hyvinkään kamarikuoron joulukonsertti.

• Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa.

• Jouluiloa-konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Lauluyhtye Kupliva ilo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 18.12.

• Millainen joulu – Vantaan laulun joulukonsertti klo 17.30 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

• Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Petri Laaksonen konsertoi Hakunilan kirkossa.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Olotila on joululomalla 22.12.–6.1. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja

puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13.

Tuotetyöpaja to 11.12. klo 12–15. Tu-

le valmistamaan yhteisvastuutuotteita myyntiin tai tee tuote itsellesi omakustannushintaan.

Jouluinen hetki ke 17.12. klo 12–

12.30. Musiikkia joulun odotukseen.

Musiikkipedagogi Irene Alsti-Lehtonen ja muusikko Suvi Hartikainen esiintyvät ja laulattavat joululauluja. Klo 13 joulunajan hartaus, pastori Tarja Korpela. Noin klo 13.30 alkaen

on myynnissä riisipuuroa ja joulutorttuja kahvin kera 4 e.

■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 14–15 Tikkurilan seurakunnan järjestämänä. Kahvila suljetaan klo 13.30.

Asetelmia. Svetlana Wileniuksen maalauksia 9.1. saakka.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

14

Aattohartaudet ja joulukirkot Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 • Jouluyön messu 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 • Perheiden ­aattohartaus 24.12. klo 14 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 • Jouluyön hartaus 24.12. klo 22 • Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.45 Kivistön kirkko, Laavatie 2 • Aattohartaus 24.12. klo 13 • Aattohartaus 24.12. klo 14.30 Korson kirkko, Merikotkantie 4 • Jouluaaton hartaus lapsi­ perheille 24.12. klo 13 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 • Jouluyön messu 24.12. klo 23 • Jouluaamun messu 25.12. klo 8 Mariah Kari

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 • Jouluaamun messu 24.12. klo 7

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 • Lasten aattohartaus 24.12. klo 11 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) • Aattohartaus 24.12. klo 17 • Jouluyön messu 24.12. klo 23 • Joulupäivän jumalanpalvelus 25.12. klo 10 Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Peltolan koulun auditorio, Lummetie 27 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13.30 • Joulupäivän messu 25.12. klo 10 Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11 • Jouluaaton perhehartaus 24.12. klo 13 • Jouluaaton perhehartaus 24.12. klo 14.30 • Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 12 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16

• Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 (ruotsinkielinen) • Jouluyön messu 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen) • Joulupäivän messu 25.12. klo 12 Rekolan kirkko, Kustaantie 22 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 • Jouluyön messu 24.12. klo 23 • Joulukirkko 25.12. klo 8 Ruskeasannan kappeli, Ruskeasannantie 5 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 Seutulan kappeli, Solbackantie 6 • Aattohartaus 24.12. klo 13.30 • Aattohartaus 24.12. klo 15 • Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 Vaaralan kappeli, Kirkkokuja 2 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2 • Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13.15

TERVETULOA JUHLIMAAN SUOMALAISTA URHEILUA HARTWALL ARENALLE 13.1.2015

Esiintymässä Isac Elliot, Tapani Kansa ja Apulanta-yhtye

Pääsyliput alk. 27,50 € www.lippu.�i tai ovelta Katso lisää: www.suomenurheilugaala.�i

Palveluja tarjotaan

keittiötuning.fi

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi

HHHHHH ILAHDUTA JOULUSIIVOUKSELLA !

• Lahjakortit • Kotisiivoukset • Ikkunanpesut

Tilaukset 040 809 8707/Laura www.aratto.fi

HHHHHH

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

Perinteiset Joulumyyjäiset La 13.12. klo 11-14 seurakuntien talossa, Unikkotie 5 C Tikkurila.

Lohisoppaa, kahvia, pullaa, piparia, joulutorttuja ym.

Lahjatavaraa, leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia sekä kirpputori.

Tervetuloa! Tuotto Tikkurilan srk:n lähetystyölle.

www.aallontuolit.net verhoillaan puh. 0400 300628 KOTISIIVOUSTA

VALO SYTTYY PIMEÄÄN

Muuttoapua

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

1-2 miestä ja kuorma-auto

Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, keittiötasot.

Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

TIKKURILAN MIESKUORON

p. 040 411 4370

Vuokrata halutaan

JOULUKONSERTTI

p. 040 533 8169

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi. p. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Pe 12.12. klo18 Kuorojen joulukonsertti Lauttasaaren kirkossa.

Herännäisnuorten kuoro, Veisuuveljet ja Seuratuvan virsikuoro.

Su 14.12. klo 16 Seuratuvalla.

Jan Ahonen ja Salla Ranta.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 14.12. Joulujuhla klo 14 Tehkää tie Kuninkaalle Room. 16: 25-27

Laulamme joululauluja, Markku Sivonen

Hautauspalveluja

Hakunilan kirkossa 18.12.2014 klo 19.00 johtaa: Helge Kõrvits, säestys: Juha Paukkeri

Surun kohdatessa et jää yksin

Lippuvaraukset numerosta 0400 270 750, tai netistä: www.tikkurilanmieskuoro.fi

4

Lippuja kuorolaisilta, Tikkurilan Kirjakaupasta, Asematie 1, sekä kirkon ovelta ennen konserttia Pääsyliput: aikuiset 15 €, lapset 7-12 v. 5 €, alle 7v. ilmaiseksi.

Hammashoitoa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus

09 563 1500

MYYRINHAMMAS Iskostie 4, 01600 Vantaa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 | Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 | Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 | Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Suoraan kiviveistämöltä

Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

La 13.12. klo 17.00 Alppilan kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

www.vantaanlauri.fi

Täyden palvelun toimisto

Puhuu aiheesta: Meille on syntynyt vapahtaja Musiikissa: Hillel Tokazier Heidi Tuikkanen Hannu Ihalainen Tuomo ahjokannas

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki

Päivänsankari mielessä

Joululahja voi liittyä myös Jeesukseen.

se Jesus and Germs are Everywhere. Jeesus on kaikkialla – ja niin ovat pöpötkin.

Pyhien pukuleikki

Miksi automattojen pitäisi olla niitä tuttuja, tylsiä ja mustia?

Anna Jeesuksen tulla kyytiin, ja osta autoilevalle sukulaiselle teemaan sopivat matot. Neljän maton setti ilmoittaa ytimekkäästi, että Jeesus on syy joulunaikaan: Jesus – Reason for Season.

91,95 €, zazzle.co.uk

”Mitä Jeesus tekisi?” on tuttu kysymys kaikille kristityille. Nyt kysymyksen voi laajentaa myös pukeutumiseen. What Would Jesus Wear? -magneettisettiin kuuluu Vapahtajan perinteisen asun lisäksi yllättäviäkin asuvalintoja kuten surffausvarusteet. Setissä on mukana myös leipiä, kaloja ja puusepän työkalut.

Suomalaiset piltit ovat kasvaneet kehittävien puulelujen parissa. Korvaa tänä jouluna herkästi hajoavat muoviset leluhökötykset puisella Jeesus-nukella. Puunukeista löytyy perinteinen versio sekä katolisen kirkon kuvastosta tuttu liekehtiväsydäminen Vapahtaja.

Lotta Numminen

Kirkolle voi esittää kiperiäkin kysymyksiä.

Riisuttu Raamattu Pienenä poikana ranskalainen kirjailija Philippe Lechermeier kuunteli isoäitinsä värikkäitä tarinoita Raamatusta. Aikuisena hän yritti lukea Raamattua omille lapsilleen, mutta tuli nopeasti siihen tulokseen, että ”se on täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja päällekkäisyyksiä”.

Lechermeierin mielestä etenkin Vanha testamentti ”on kirjallisessa mielessä surkeasti kirjoitettu teksti”. Ateistikirjailijaa ei miellyttänyt myöskään tekstin uskonnollinen sävy.

Niinpä hän kirjoittikin Raamatusta kuvitteellisen romaanin, josta kaikki uskonnollisuus on karsittu pois.

Romaanin muodon saanut

Raamattu on kuvitettu Rebecca Dautremerin piirroksilla.

Une bible -teos julkaistiin lokakuun lopussa tavallisena ja ylellisenä versiona. Se käännettiin heti espanjaksi, italiaksi, saksaksi ja hollanniksi.

Krista Susi

Tämä ei ole Jumalan sanaa.

3 x joulukukkamuoti 1860-luku Hyasintin mainostus joulukukkana alkoi. Se on ensimmäisiä kasveja, joita voitiin saada Suomessa talvellakin kukkaan. Hyasintti on yksi perinteisimpiä joulukukkiamme ja edelleen suosituin joulun­ ajan kukista.

1960-luku Joulutähden nousukausi suosituimmaksi joulukukaksi alkoi 1960-luvulla, vaikka se oli ollut jo vuosikymmeniä saatavilla.

Alun perin joulutähti oli leikkokukka. 1960-luvulla kukasta saatiin markkinoille uusia, matalakasvuisempia lajikkeita.

Vauva putkahtaa paidasta Pue päällesi joulun päähenkilö!

Aaton parhaasta pehmeästä paketista paljastuu huikea kolmiulotteinen paita, jossa marmorinen Jeesus-lapsi lepää äitinsä käsivarsilla. Taatusti yllättävämpi lahja kuin pyjama!

20 $, shop.themountain.me

Tähti tähdistä kirkkain

Rukoileminen kannattaa aina.

Ja käsien peseminen. Jos ei yksinkertainen ohje muuten pysy päässä, osta kylpyhuoneen koristeeksi tarrateksti Wash Your Hands, Say Your Prayers, becau-

Opettavainen ote leikkeihin

nua, miten pääsen asiasta yli?

Muun muassa näihin kysymyksiin on vastattu nuorille suunnatulla Ask.fm-sivuston Kysy kirkolta-tilillä. Vastaamassa on noin kymmenen nuorisotyöntekijän tiimi eri puolilta Suomea.

Ensimmäisenä päivänä kysymyksiä tulvi yli sata ja viikossa on vastattu lähes 300 kysymykseen. Ask.fm on sosiaalisen median palvelu, jolla on yli 130 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman. Suurin osa käyttäjistä on nuoria. Palveluun voi tutustua osoitteessa www.ask.fm/kysykirkolta.

alk. 16,36, etsy.com

Taivaallista taikinaa

Pöpöt poissa ja Jeesus mielessä

14,99 $, cheapcookiecutters.com

Kielelläsi kultaa

15 $, bondstchocolate.com

7,99 $, familychristian.com

Tuliko taas tehtyä pipareita tylsillä possumuoteilla? Korvaa ne ensi vuonna joulun päähenkilöillä. Seimiasetelmapiparimuoteissa on mukana pyhä perhe, tietäjä, eläimet, tähti ja koristeluun tarvittavat pursottimet.

14,95 €, philosophersguild.com

Jouluna kuuluu syödä suklaata. Kun iänikuiset konvehdit kyllästyttävät, hanki lahjaksi suklainen Jeesus. Bond Street Chocolaten valmistama suklaapatsas on sivelty 24 karaatin kullalla. Ikävä kyllä, suklaaostoksia varten tarvitsee matkustaa New Yorkiin saakka.

Leivonta on välinelaji. Jouluun sopiva väline on silikoninuolija, jota koristaa teksti Jesus is the Best Gift of All (Jeesus on kaikkein paras lahja). Joulun sanoma pysyy keittiössä kirkkaana mielessä.

Kun nuorille annetaan lupa kysyä mitä vain, niin kysymyksiä tulee maan ja taivaan väliltä: Kuka on lempihahmosi Star Warsissa? Voinko olla isonen, vaikka en uskokaan Jumalaan? Poikaystäväni petti mi-

alk. 5,74 €, etsy.com

Possumuotit piiloon

Ajateltavaa autoilijalle

Kysymyksiä kirkolle

Jouluna saavat loistaa muutkin kuin tähtöset. Timantein koristeltu Jeesus-kaulariipus on asennekoru vailla vertaa myös joulun jälkeen. Samanlainen koru löytyy myös Kanye Westin ja Jay Z:n kaulasta. alk. 23,99, ioffer.com

Ihoon piirretty Pelastaja Onko sukulaistyttö kinunnut tatuointia? Varmista paikkasi lempisukulaisena ja anna hänelle lahjaksi Jeesus-tatuointi. Sellainen on jo Justin Bieberillä ja David Beckhamilla. Näin joulun päähenkilö pysyy mielessä ympäri vuoden.

Krista Susi

Vuosi 2014 Joulukukkavalikoima on suurempi kuin koskaan ja kukat halutaan koristella omannäköisiksi ja tyyliin sopiviksi. Pastellisävyt ovat tämän joulun trendi. Monia perinteisiä joulukukkia kuten joulutähtiä, hyasintteja ja tulppaaneja saa pastelliväreissä.

Lotta Numminen