Lauri 2014 nro 34 (6 11)

Vantaan Lauri 34 • Armon asialla • 6.11.2014 • www.vantaanlauri.fi

Aino Salomaa on erityisherkkä 5

Martti Luther oli pehmoisä 10

Myyrmäen kirkko täyttää 30 vuotta 15

Peli ei ole koskaan hyvä lapsenvahti.

Pelisuunnittelija Teemu Vilén:

Pelatkaa lastenne kanssa 6

Jos jätät äänestämättä, menetät valitusoikeutesi – Hanna Paavilainen

2

2 Timo Saarinen

Pääkirjoitus

Rekisterisihteeri Nina Helenius ja rekisteripäällikkö Emilia Launonen Vantaan seurakuntien keskus­ rekisteristä seuraavat erotilastoja.

Pauli Juusela

Kuka vastaa lastensuojelusta?

Kirjoitin viimeksi toukokuussa lastensuojelun tilanteesta otsikolla Lastensuojelu heti kuntoon! Tällä kertaa kysyn suoraan, kuka tässä maassa edes jotenkin vastaa siitä, että lastensuojelu saadaan kuntoon. Jos kunnat ja kaupungit eivät tässä asiassa pysty hoitamaan tehtäviään, on valtiovallan tehtävä puuttua heti ja tiukasti asiaan.

Viiden vantaalaisen lastensuojelun työntekijän kertomus Helsingin Sanomissa 4.11. on karua luettavaa, mutta ei yllätä. Tuttavapiiriini kuuluu lastensuojelun työntekijöitä muilta paikkakunnilta, joten tiedän, millaista on kantaa valtavaa vastuuta aivan liian niukoilla resursseilla. Totta on, että lastensuojeluun on vaikea löytää päteviä työntekijöitä, mutta johtuisiko se siitä, että työtaakka on kohtuuton?

Sekin on tuttua kuultavaa muualta, että esimiehet eivät kuuntele eivätkä poliitikot ymmärrä, miten vaikea tilanne on.

Lasten henki, terveys ja tulevaisuus pitää asettaa ykkössijalle ja huolehtia siitä, ettei ainakaan resurssipulan takia tapahdu virheitä, joista joku voi olla kohtalokas. Lastensuojelusta ei pidä tehdä kiistakapulaa, vaan pitäisi olla jokaisen puolueen ykkösasia, että tilanne korjataan.

Vantaalla on toki vuodenvaihteessa lisätty lastensuojelun virkoja ja nyt on päätetty tehdä asiasta selvitys. Hyvä niin, mutta jos lastensuojelun arki on sitä, että seuraava työpäivä pelottaa, se ei riitä.

Lastensuojelun tilanteeseen vaikuttaa paljon myös se, millaiset resurssit ovat ennaltaehkäisyssä: neuvoloissa, kouluissa, perheneuvonnassa ja kotiavussa. Perheiden auttaminen maksaa, mutta vielä isompi lasku odottaa, jos asioihin ei puututa ajoissa.

Kolumni

Et sitten valita Kuntavaaleissa Vantaalla äänestysprosentti oli 51. Puolta vantaalaisista ei kiinnostanut terveyspalvelut tai Myyrmäen aseman perusparannus. Viime seurakuntavaaleissa Vantaalla äänestysprosentti oli 11. Ei kiinnostanut uuden kanttorin rekrytoiminen tai Vaaralan kirkon purkaminen.

Ei se haittaa. Kirkolla menee hyvin. Sanon tämän vailla sarkasmin häivää niin kirkon työntekijänä kuin kirkon penkin ja palveluiden kuluttajana. Kirkolla on hyvät tilat keskeisillä paikoilla ja jonkin verran toimintarahaa. Kirkolla on paljon motivoituneita työntekijöitä, jotka palavat työlleen ja Kristukselle.

Palkkalistalla on tuplasti enemmän väkeä kuin poliiseja Suomessa. Se kertoo paljon siitä, kuinka paljon toimintaa ja elämää on kirkossa. Vielä enemmän on omistautuneita vapaaehtoisia, jotka tuovat oman osaamisensa kirkkoon. Ennen kaikkea kirkolla on sanoma, joka kantaa äänestysprosenttien heilahteluista huolimatta.

Ei siis haittaa, vaikket äänestäisikään. Voit puolestani vaikka piirtää kirkkoveneen vaalilipukkeeseen. Kirkko ei kaipaa muutosta. Se kirkko, jossa minä käyn, on oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja armolta tuoksuva.

Mutta jos olet yhtään eri mieltä, on aika toimia. Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnalle pomot, jotka vastaavat vaikkapa toimintasuunnitelmien hyväksymisestä tai budjetin jyvittämisestä. Jos jätät äänestämättä, menetät valitusoikeutesi kaikesta siitä, mitä seurakunnassasi tehdään tai ei tehdä.

En silti lupaa rajattomasti muutosmahdollisuuksia. Seurakuntaneuvoston huutoäänestykselläkään ei muuteta Jeesuksen nimeä. Jos kuitenkin haluat rakentaa seurakuntaasi ja ohjata sen toimintaa demokratian hengessä, käy vaaliuurnilla ja kirjoita jotain muuta kuin Jeesuksen nimi vaalilippuusi.

Sitten vain hyvää tekemään vaalisloganin mukaisesti. Se on niin hieno teema, ettei sitä kannata rajoittaa vain vaalipäivään.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Eropiikkiin on monta syytä Kirkosta eroaminen vilkastuu, kun kirkko näkyy julkisuudessa.

Reilun viikon takaisesta kirkosta eroamispiikistä ei voi syyttää pelkästään sisäministeri Päivi Räsästä saati Sexhibition-messuille osallistuneita Vantaan seurakuntien työntekijöitä.

– Kirkosta eroaminen lisääntyy yleensä aina, kun kirkko on paljon julkisuudessa. Silloin ne, jotka ovat jo harkinneet eroa, saavat siihen virikkeen. Nyt samaan viikonloppuun osui monta kirkkoa koskevaa uutista. Kirkko on ollut näkyvästi esillä seurakuntavaalien vuoksi, sitten tuli uutinen seksimessuista ja Räsäsen lausunto tasa-arvoisen avioliittolain seurauksista, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Kimmo Ketola.

Sunnuntain 26.10. ja torstain 30.10. välisenä aikana luterilaisesta kirkosta erosi Eroakirkosta.fi:n mukaan 5867 jäsentä. Vilkkainta eroaminen oli maanantaina 27.10., jolloin kirkon jätti 1882 jäsentä. Koko lokakuussa eronneita oli lähes 10 000.

Myös Vantaan seurakunnista erottiin selvästi tavallista enemmän. Selvimmin eropiikki näkyi Tikkurilan seurakunnassa, josta erosi viiden päivän aikana 74

jäsentä, kun normaalisti samassa ajassa erot jäävät alle kymmeneen. Lokakuussa kirkosta erosi yhteensä 345 vantaalaista. Määrä on yli kolminkertainen esimerkiksi syyskuuhun verrattuna.

Tikkurilan kirkkoherran Janne Silvastin mukaan Tikkurilassa on muihin Vantaan seurakuntiin verrattuna eniten löyhästi sitoutunutta jäsenistöä, joka eroaa herkimmin.

– Lisäksi erotiikkamessuille osallistuminen on saattanut kasvattaa Tikkurilan erotilastoa muihin verrattuna, Silvast sanoo.

Kirkosta saatetaan erota spontaanisti, mutta taustalla on Kimmo Ketolan mukaan yleensä periaatteellisia syitä.

– Jos side kirkkoon on ohut ja jokin hiertää, on näkemyseroja tai ristiriitoja, pienikin asia riittää eropäätökseen.

Kun kirkosta eronneita on tutkittu, on havaittu, että noin yhdeksän kymmenestä eronneesta on joko kirkon suhteen välinpitämätön tai olisi toivonut kirkon olevan liberaalimpi. Vain kymmenesosa on niitä, joille kirkko on liian liberaali.

– Liberaalit ovat löyhemmin kiinnittyneitä kirkkoon ja kynnys erota on heillä siksi matalampi. Konservatiiveilla erokynnys on korkea, eivätkä he välttämättä eroa, vaikka jokin asia ärsyttäisi heitä paljonkin, Ketola tiivistää.

Vaikka kirkon näkyminen julkisuudessa lisää eroja, Ketola ei ajattele, että kirkon olisi parempi olla hiljaa.

– Kyselyjen mukaan valtaosa suomalaisista toivoo, että kirkko osallistuisi julkiseen keskusteluun, ottaisi kantaa arvokysymyksiin ja olisi läsnä netissä. Muutaman tuhannen jäsenen ero ei siis ole koko totuus.

– Viestejä kannattaa kuitenkin miettiä. Aina, kun puhutaan seksuaalivähemmistöistä, tulee näkyviin jännite siinä, että iso osa suomalaisista ajattelee eri tavalla kuin tietty joukko kirkossa. Se purkautuu eropiikkinä, Ketola kuvaa.

Hän huomauttaa, että Päivi Räsäselle ei voi mitään, mutta vastapainoksi kaivataan kirkon piiristä tulevia selkeitä puheenvuoroja.

– Pitäisi näkyä, että kirkolla on omat kasvot ja oma ääni. Arkkipiispan viimekesäinen anteeksipyyntö sai paljon julkisuutta, mutta ei aiheuttanut eropiikkiä.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Hyvän tekemisen torille lahjoitettiin kasoittain itseneulottuja villavaatteita ›› Kirkkovaltuusto hyväksyi sopimuksen Tikkurilan kirkkokorttelista ›› Vantaalla seurakuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon aiempaa vähemmän ›› Rekolan kappalainen Marja-Liisa Malmi valittiin Parikkalan kirkkoherraksi KANNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

3

Tässä ja nyt

Sirpa Päivinen

Ruusuja ja renkaanvaihtoa Heikki Heikurinen, projektikoordinaattori: ”Hyvän tekemisen torilla tarjosimme ohikulkijoille hyvää mieltä. Jaoimme seurakuntien vapaaehtoisten kanssa ruusuja ja lapsille ilmapalloja ja kutsuimme samalla ihmisiä äänestämään seurakuntavaaleissa.

Asematie on läpikulkupaikka, joten moni meni ohi, mutta paljon tuli hymyjä. Kommentit olivat pääosin myönteisiä, mutta epämääräistä huuteluakin kuului.

Mieleenjäävin asia näiltä päiviltä oli ehkä renkaanvaihto. Eräällä rouvalla puhkesi autonrengas juuri torin kohdalla. Autosta löytyivät vararengas ja työkalut. Rengas tuli äkkiä vaihdettua, ei se iso juttu ollut.”

Katriina Harviainen

Heikki Heikurinen päivysti ennakkoäänestysviikolla 28.–30.10. Hyvän tekemisen torilla Tikkurilassa. Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on su 9.11.

4

Väitellään

Mielikuvat ohjaavat todellisuutta, Pekka Hämäläinen!

Moni on vielä aikuisenakin sen vanki, mitä isä joskus sanoi.

Kun vuorovai­ kutuskouluttaja Pekka Hämäläistä uhkaa paniikki, hän tekee ankkuri­ harjoituksen.

Ihminen on se mikä on. Hän ei voi itselleen mitään.

– Moni ajattelee, että olen tällainen tyyppi ja tällaisena pysyn.

Mutta on mahdollista muuttaa mieltään. Jokainen voi muuttaa asenteitaan.

Toista on helpompi muuttaa kuin itseään.

Hans von Schantz

– Sanoisin päinvastoin. Toista on jokseenkin mahdotonta muuttaa haluttuun suuntaan perinteisillä keinoilla opettamalla, neuvomalla tai nalkuttamalla.

Mutta jos rupean ajattelemaan toisesta myönteisesti, oma käyttäytymiseni muuttuu. Sitä kautta voi toinenkin muuttua. Hankala oppilas alkaa näyttää aivan muulta, jos hänestä välitetään ja ollaan aidosti kiinnostuneita.

Hankala ihmisen seurassa voi olla mahdotonta hillitä itseään.

– Jos vaikkapa työtoveri saa sinut aina raivon partaalle, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä mielikuvia häneen liittyy. Hän näyttää ehkä äidiltä, joka oli aina pahantuulinen ja kohteli huonosti. Tällaisessa tilanteessa voi erottaa toisistaan mielikuvat äidistä ja kollegasta, ja huomata, että työtoveri on ihan mukava ja taitava ihminen.

Mielikuvat ohjaavat todellisuutta.

– Niin ne tekevät. Aivan arkiasioissakin mielikuvat ohjaavat valintoja. Kokoan kaupassa ruokaa ostoskärryihin sen mukaan, mikä tuottaa mielihyvää.

Sama voi näkyä myös autokaupassa. Kun haluan tietyn värisen auton, ei merkillä tai kulutus- ja päästötiedoilla ole mitään väliä.

– Mielikuvieni takia voin myös ajatella, etten ansaitse hyviä tuloja tai onnistumisia. Minun kuuluukin pysyä köyhänä ja elää säästäväisesti.

Tapahtumat eivät muutu muuksi vain mielikuvia työstämällä.

– Jokainen kohtaa elämässään vastoinkäymisiä. On onnettomuuksia, pettymyksiä ja kriisejä. Tiedetään, että sillä, miten ihminen suhtautuu tapahtumaan, on suurempi vaikutus hänen elämäänsä kuin itse tapahtumalla.

– Muuttamalla mielikuviaan ihminen voi myös korjata menneisyyttään. Moni voi vielä aikuisenakin olla sen vanki, mitä isä joskus sanoi. Latistamisen man-

kelin läpi käynyt lapsi voi kuitenkin aikuisena nähdä vanhempansa uudesta näkökulmasta, myönteisesti. Ehkäpä isä oli huolissaan lapsesta, muttei osannut ilmaista sitä toisin.

Elämään kuuluu myös pahanolon tunteita.

– Niin kuuluu, mutta ihminen voi valita, mitä hän tekee niille.

Jääkö hän valittamaan ja voivottelemaan, ja tuleeko hänestä siis ilmapiirin pilaaja? Toinen vaihtoehto on hyväksyä pahanolon tunteet ja miettiä, mitä ne viestittivät ja opettavat minusta ja elämästä.

Mielikuvien muokkaaminen on rasittavaa ajatustyötä.

– Mielikuviaan voi käsitellä myös toiminnallisesti. Voi aloittaa vaikka minäpuheesta, siitä, että alkaa puhutella itseään ystävällisesti ja ymmärtäen. Voi tehdä hengitysharjoituksia hengittämällä rauhallisesti ulos pelkojaan ja sisään rohkeutta. Voi myös tehdä ankkuriharjoituksen.

Olen sopinut itseni kanssa, että vasen olka on minun ankkurini. Kun paniikki uhkaa, voin sitä koskettamalla vakuuttaa itselleni, että minulla ei ole mitään hätää. Yhtä lailla voin kuvitella itseni johonkin voimia antavaan ankkuripaikkaan.

Ulla-Maija Vilmi

Pekka Hämäläinen. Elämisen vimma ja syvä ilo. Opas täydempään elämään. Minerva 2014.

SOITA EDES SUVANTO-LINJA PUH. 0800-06776

Toimintaa tukee: Raha-automaattiyhdistys ry

ÄLÄ JÄÄ YKSIN MIETTIMÄÄN

Apua ja tukea kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneille ikääntyville.

Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-18. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.vantaanlauri.fi

5

Saara Vuorjoki

Muutosvoima

Aino Salomaa on käynyt erityisherkkien vertaisryhmässä ja ohjannut sellaista itsekin.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Luin lööpin, jossa kerrottiin, että perussuomalaisilla on ratkaisu Suomen ahdinkoon. En kuitenkaan usko, että apu löytyy siltä suunnalta.

Tuomarien kirjassa kerrotaan, että israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan ja Herra jätti heidät midianilaisten armoille seitsemäksi vuodeksi. Nykyään tuohon voitaisiin kirjoittaa, että suomalaiset rikkoivat Herraa vastaan ja Herra jätti kansamme taloudelliseen ahdinkoon.

Mitä tekivät israelilaiset tuossa tilanteessa? He huusivat avukseen Herraa. Silloin Herra lähetti heidän luokseen profeetan, joka muistutti heitä siitä, kuinka Jumala oli pelastanut heidät Egyptin orjuudesta ja oli pitänyt heistä huolta, mutta nyt he olivat sortuneet epäjuma­ lien palvontaan.

Meidän tulisi muistaa, kuinka Jumala pelasti itsenäisyytemme sodissa ja auttoi selviytymään. Nyt raha on noussut epäjumalaksemme ja olemme kääntäneet selkämme Jumalalle.

Meidän kristittyjen olisi kerrottava, kuinka selviytyä lamasta. Meidän on tehtävä parannus ja käännyttävä Jumalan puoleen. Jumalalla on keinonsa auttaa meitä.

Kari Jutila, Espoo

Lapsemme on haudattu Helsingin pitäjän kirkolle 1996.

Joka vuosi sen jälkeen keväällä ja syksyllä muistokivi on meinannut kaatua. Ihmettelen, ettei seurakunta tee maaperälle mitään, vaan me joudumme kustantamaan kiven oikaisun.

Kukaan ei kysynyt meiltä, minne haluamme lapsemme haudata. Ilmoitettiin osasto ja paikan numero.

Pettynyt

Erityisen herkkä Oman erityisherkkyyden ymmärtäminen muutti Aino Salomaan elämän.

Luokassa on sattunut jotain, ehkä jotain ihan pientä. Ekaluokkalainen Aino Salomaa itkee käytävässä patjapinon päällä. Vieressä on poika, joka sanoo Ainoa itkupilliksi.

– Olen aina tiennyt olevani herkkä. Vanhempanikin sanoivat siitä. Itkin lapsena ja itken yhä herkästi, Aino kertoo.

Loppuvuodesta 2011 Aino törmäsi netissä tietoon erityisherkkyydestä. Kun hän myöhemmin luki netistä tilaamaansa yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Elaine N. Aronin erityisherkkyyttä käsittelevää kirjaa The Highly Sensitive Person, hän itki vuoroin ilosta ja surusta ja mietti, miten joku ihminen valtameren toisella puolella voi tietää hänestä niin paljon.

Kirjaa lukiessa Aino varmistui erityisherkkyydestään.

– Ymmärsin, etten olekaan vial­linen. Sain luvan olla oma itseni. Siihen asti olin yrittänyt muuttua, sopeutua ja tavoitella normeja.

Soili Pohjalainen

Minna Aho, hautaustoimen päällikkö

#seurakuntavaalit2014

”Minä uskon ilon tuottamiseen, turvallisuuteen ja hyvään oloon.”

Pertti Ruoho Korson seurakunnan vapaaehtoinen

Katso video:

vantaanlauri.fi

Lotta Numminen

Toisen kuunteleminen ja toisen ihmisen asemaan asettuminen on Aino Salomaalle, 31, helppoa. Siitä on ollut hyötyä sosi-

aalialan töissä. Hänen on ollut helppo ymmärtää asiakkaita, joita toiset työkaverit ovat pitäneet hankalina.

– Koen olevani hyvä ihmisten kohtaamisessa, Aino sanoo.

Hänen on kuitenkin ollut hankalaa löytää paikkaansa työelämässä. Tehdessään kokopäivätyötä sosiaalialalla Aino uupui.

Hän on irtisanoutunut kahdesta sosiaalialan työpaikasta. Viimeksi hän oli työkokeilussa, joka jäi kesken.

Jos ambulanssi ajaa ohi sireenit soiden, Aino suojaa korviaan.

Stressaantuneena astioiden kolina vihloo hänen korviaan. Kesäisin hän käyttää aina aurinkolaseja suojautuakseen kirkkaalta valolta.

Musiikki ja laulaminen ovat antaneet Ainolle voimaa. Alaasteikäisenä hän laittoi silmät kiinni eläytyessään koulussa virsiin. Koti oli uskonnoton, mutta Aino rukoili itsekseen. Muutama vuosi sitten hän odotti illalla unta stressaantuneena.

– Silloin muistin, että rukoilin pienenä, ja keksin päästäni oman rukouksen. Rukoileminen illalla on helpottanut nukahtamista.

Erottuaan poikaystävästään tämän vuoden alussa Aino Salomaa muutti puutalokommuuniin. Entisessä kodissa seinänaapurissa huudettiin ja yläkerrassa asui riitelevä pari.

Nykyisessä kodissa Aino voi rauhoittua ja kerätä voimia.

Muuton yhteydessä hän luopui turhasta tavarasta. Uudessa kodissa ei ole televisiota. Talon villiintynyt piha tuo tunteen ajan pysähtyneisyydestä, mistä Aino pitää.

Hän on käynyt erityisherkkien vertaisryhmässä ja ohjannut itse vertaisryhmää. Hän on myös mukana HSP – Suomen erityisherkät -yhdistyksessä, jonka perustajia hän on.

Yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, ei sairaus eikä häiriö. Erityisherkkyyden tunnistaminen perustuu ihmisen omaan arvioon ja kokemukseen.

Aikuiskouluttajaksi opiskellut Aino toivoo löytävänsä tulevaisuudessa palkkatöitä kouluttamisen ja tiedonjakamisen parista. Nykyiselle poikaystävälleen hän totesi taannoin, että ”jos et ole vielä huomannut, niin mä itken aika herkästi”. Poikaystävä vastasi siihen, ettei Aino turhasta itke.

Vastaus nimimerkille Pettynyt: Yksittäisen haudan ja muistomerkin hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Vantaan seurakuntien hautaustoimella ei ole kivipalveluja tarjota, joten omaiset ohjataan käyttämään yksityisten kiviliikkeiden palveluja.

Helsingin pitäjän kirkon hautamaa on hiekkaa, ja sen päällä on multaa nurmikkoineen. Se ei ole paras mahdollinen alusta muistomerkin kannalta. Hautakiven kallistumisen aiheuttaa usein riittämätön murskealusta pohjakiven alla. Myös arkun tai uurnan maatuminen sekä maan routiminen liikuttavat muistomerkkejä.

Hieman myös hautapaikan valinnasta. Uusia hautapaikkoja Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla luovutetaan aina osastoittain. Omaisille tarjotaan mahdollisuus valita arkku- tai uurnahautapaikka tai muistolehdon hautasija. Arkkuhautaosastoilla emme valitettavasti pysty tarjoamaan valinnanmahdollisuuksia, koska osastolla avataan useita hautoja samalla viikolla ja haudan kaivuun, peiton sekä hautasaattojen vuoksi hautojen ympärillä tulee olla riittävästi tilaa.

Yhtä osastoa tai hautarivejä pyritään täyttämään yhtäjaksoisesti, jotta alue saadaan kunnostettua ja nurmetettua kohtuullisessa ajassa. Uurnahautapaikkoja on joskus mahdollisuus valita, mutta hautaukset etenevät yleensä osastoittain rivi kerrallaan.

6Pelisuunnittelija Teemu Vilén ohjaa isänpäivänä suuren avaruusseikkailun.

Hyvä peli vie toiseen maailm Pelisuunnittelija Teemu Vilénin mielestä aikuisten kannattaisi pelata enemmän lastensa kanssa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

eemu Vilén huomaa ajattelevansa usein, että onpas työnteko kivaa. Hän työskentelee pelisuunnittelijana, mutta missä, se on haastatteluhetkellä vielä salaisuus.

– Lopetin juuri opetuksellisia pelejä lapsille tekevässä Fantastec-pelifirmassa ja olen siirtymässä toiseen firmaan, mutta sopimus on vielä allekirjoittamatta. En siis voi vielä kertoa, Vilén selittää.

Vilénin tie pelisuunnittelijaksi alkoi – kuten lähes kaik­kien muidenkin alalle toimivien – omasta peliharrastuksesta. Hän viihtyi pelien parissa erityisesti ala-asteiässä, jolloin hän pelasi

muun muassa Ultima-roolipelejä ja King´s Quest -seikkailupeliä.

Pelaaminen oli hänelle ennen kaikkea viihdettä, mutta näin jälkikäteen hän arvioi oppineensa peleistä myös englantia ja sellaista taiteellista ja suunnitteluun liittyvää ajattelua, josta on ollut myöhemmin hyötyä.

Murrosiässä pelaaminen kuitenkin jäi vähemmälle.

– Yläasteella kiinnostuin urheilusta ja liikuin aika paljon, jolloin pelaaminen väheni luonnostaan.

– Pelaaminen ei muutenkaan ollut elämässäni yhtä hallitseva juttu kuin se nykyään monille on. Minun lapsuudessani ei ollut vielä nettiä eikä älypuhelinta ei-

kä mahdollisuutta naputtaa koko ajan, 33-vuotias Vilén kertoo.

Eletään pelibuumia

Valmistuttuaan Lapin yliopistosta pääaineenaan audiovisuaalinen mediakulttuuri Teemu Vilén perusti muutaman muun kanssa Turmoil Games -pelifirman. Siellä hän oli suunnittelemassa muun muassa Grönlantiin sijoittuvaa Alpha Polaris -kauhuseikkailupeliä.

– Työt tällä alalla saadaan usein sillä periaatteella, että aletaan vaan tehdä, Vilén kertoo.

Suomessa eletään parhaillaan varsinaista pelibuumia. Rovion ja Supercellin kaltaiset pelifirmat ovat osoittaneet, että peleistä on menestystuotteiksi, ja pelifirmojen johtajat paistattelevat verotilastojen kärkipäässä.

– Pieneen kansaan on keskittynyt paljon osaamista. Jakelukanavista on jäänyt väliportaita pois, joten pelit on helpompi saada markkinoilla kuin ennen. Muun muassa näistä syistä suomalaisilla peleillä on ol-

lut mahdollisuus menestyä, Vilén arvioi.

Suosiota selittää Vilénin mielestä myös se, että täällä on osattu tehdä riittävän yksinkertaisia pelejä. Kysyntää on ollut esimerkiksi sellaisille peleille, joita voi pelata kännykällä kahvilajonossa.

Kokeilua ja taustatyötä Pelisuunnittelijana Teemu Vilén on yksi osa tiimiä. Hän ei suinkaan ole aina pelin idean isä, vaan se voi olla kuka tahansa moniammatillisesta tiimistä, johon kuuluu muun muassa pelin visuaalisen ilmeen ja äänimaailman tekijöitä.

– Kaikki saavat ilmaista ideoitaan. Mutta itse asiassa ideat eivät pelialalla ole niin arvostettuja, vaan toteutus. Se merkitsee paljon.

Varsinainen suunnittelu alkaa usein eräänlaisella vakoilutyöllä. Kun on olemassa jokin ajatus siitä, minkä tyyppinen peli halutaan tehdä, aletaan tutkia pelejä, joissa on samankaltainen idea.

– Kaikkihan on jo tehty. Ai-

na löytyy samantyyppisiä pelejä, Vilén toteaa.

Seuraavaksi on edessä tekninen toteutus. Jotakin pyritään saamaan aikaan mahdollisimman pian, jotta peliä pääsee kokeilemaan käytännössä. Usein siinä vaiheessa huomataan, mikä toimii ja mikä ei Toisinaan käy niin, että pelinalku hylätään. Kyseessä ei Vilénin mielestä silti ole epäonnistuminen.

– Sehän on voitto, jos toteutusvaiheessa huomataan, että tämä ei toimi, eikä vasta sitten kun peli on jo markkinoilla.

Tärkeää suunnittelussa on niin sanotun pelitasapainon löytäminen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pelissä, sen kulussa ja säännöissä, on juuri sopivasti haastetta.

– Peli on hyvä silloin, kun se antaa miellyttäviä kokemuksia. Itse pidän sellaisista peleistä, joissa on voimakkaita kokemuksellisia elementtejä ja varaa taktikointiin. Hyvä peli vie myös toiseen maailmaan.

7 Kuinka vantaalainen?

ilmaan se lapsen vie, miten lapsi pelin kokee ja miten se vaikuttaa häneen.

– Olen säilyttänyt mielestäni aika hyvin lapsenomaisuuteni, mutta silti esimerkiksi 10-vuotiaan ajatusmaailmaan eläytyminen on joskus vaikeaa. Siksi on tärkeää, että pelejä viedään lapsille ja annetaan heidän testata niitä ja antaa palautetta.

Pelatkaa yhdessä!

lmaan Sopivasti koukuttavaa Tällä hetkellä suosiossa ovat pelit, joiden pelaaminen on sosiaalista.

– Esimerkiksi Clash of Clansia voit pelata kavereiden kanssa. Myös suositussa Candy Crush Sagassa voit nähdä, missä kaveri menee, Teemu Vilén kertoo.

Myös niin sanotut free to play -pelit ovat suosittuja. Niiden ideana on, että peliä voi pelata ilmaiseksi, mutta maksamalla voi menestyä paremmin.

Monet suositut pelit ovat hyvin koukuttavia. Koukuttavuus on Vilénin mielestä kaksipiippuinen juttu: toisaalta siihen pyritään, mutta sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia.

– Jos pelaaminen alkaa viedä kaiken ajan ja rahat, se ei ole hyvä juttu. Itse en ole koskaan ollut helposti koukuttuvaa sorttia, mutta tiedän, että jotkut koukuttuvat helposti mihin tahansa.

Eettisiä kysymyksiä Vilén on pohtinut erityisesti suunnitellessaan pelejä lapsille. Silloin on mietittävä, millaiseen maa-

Pelaamisesta ja peleistä puhuttiin pitkään siitä näkökulmasta, kuinka haitallisia ne ovat varsinkin lapsille ja nuorille – aivan kuten televisiosta ja rockmusiikista aikanaan.

Nyt peleistä on tullut valtavirtaa, ja niitä harrastavat tytöt ja pojat, miehet ja naiset, aikuiset ja lapset, yksin ja yhdessä. Pelillisyyden hyödyt on huomattu, ja pelejä hyödynnetään monin tavoin muun muassa eri asioiden opettamisessa.

Monissa perheissä keskustellaan kuitenkin yhä siitä, mitä pelejä lapset saavat pelata ja kuinka paljon.

Teemu Vilén pitää aikarajoituksia hyvänä, mutta se, mikä on sopiva aika kenellekin, riippuu monesta asiasta. Ennen kaikkea Vilén toivoisi, että aikuiset olisivat kiinnostuneita siitä, mitä lapset pelaavat, ja ottaisivat peleistä selvää.

– Vanhempien pitäisi pelata lasten kanssa, eikä vain digitaalisia pelejä vaan myös lautapelejä.

Vaikka jo hyvin pienet lapset osaavat käyttää monenlaisia älylaitteita sujuvasti, alle kouluikäisten ei Vilénin mielestä tarvitsisi pelata digitaalisia pelejä kuin vain vähän.

– Peli ei ole koskaan hyvä lapsenvahti. Jos pelataan, niin mieluiten aikuiset yhdessä lasten kanssa. T Suuri avaruusseikkailu su 9.11. klo 12–14 Hämeenkylän kirkon nuorisotilassa. Teemu Vilén ohjaa isille ja lapsille vauhdikkaan avaruusaiheisen leikin, jota varten askarrellaan yhdessä asuja, robotteja ja tähtitieteellistä rekvisiittaa. Tapahtuma on maksuton. Ennen sitä kirkolla voi nauttia lounaan, jonka hinta on aikuisilta 8 e ja lapsilta 4 e.

Saara Vuorjoki

”Olen säilyttänyt aika hyvin lapsen­ omaisuuteni.”

Hanna Vuorinen, 32, käsikirjoittaa elokuvaa

20 % hartolalainen

70 % vantaalainen

10 % lahtelainen 20 % hartolalainen Perheemme asui Hartolan kirkonkylällä. Isoveljeni ehtivät lähteä armeijaan ennen kuin minä aloitin koulun.

Jo alle kouluikäisenä kirjoitin päiväkirjaan, että haluan kaupunkiin.

Lapsuudenkotini myytiin puolitoista vuotta sitten. Nyt sitä on vähän ikävä.

10 % lahtelainen Vaihdoin 17-vuotiaana kuvataidelukioon Lahteen. Neljän tytön kommuunissa katsottiin iltaisin leffoja ja parannettiin maailmaa. Pistäydyttyäni lukion jälkeen Joutsenossa palasin Lahteen ja menin Citymarketiin töihin.

70 % vantaalainen Opiskelin media-assistentiksi Espoossa, mutta jätin opinnot kesken, kun pääsin Tampereelle opiskelemaan medianomiksi. Olin välillä vaihdossa Englannissa. Tampereelta muutin Lauttasaareen. Siellä asuessani aloin seurustella ystäväni ja opiskelukaverini kanssa, joka on nyt puolisoni. Töölöstä muutimme Tammistoon. Nyt asumme kahden lapsemme kanssa paritalossa Korsossa.

Olen tehnyt työuraa elokuva- ja tvalalla. Parhaillaan työskentelen käsikirjoittajana.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten Sexhibition-messuilla sujui?

Vantaan seurakunnat olivat mukana Sexhibition-erotiikkamessuilla perjantaina 31.10. omalla osastollaan.

Messuilla olivat Tikkurilan seurakunnan pappi Toni Fagerholm sekä perheneuvoja, seksuaaliterapeutti Paula Ruotsalainen. Miten messuilla meni, Paula Ruotsalainen?

Osallistuminen Sexhibition-messuille sai paljon huomiota mediassa ja jakoi mielipiteitä. Yllättikö asian saama huomio?

– Meni oikein hyvin. Ihmiset suhtautuivat positiivisesti ja kävivät osastollamme ihmettelemässä, juttelemassa ja toivottamassa tsemppiä. Ihmiset tulivat myös kertomaan omia tarinoitaan ja ajatuksiaan. Negatiivisia kommentteja ei tainnut tulla kuin yksi. Ilmapiiri messuilla oli mielestäni erilaisuutta kunnioittava ja kirkko mahtui mukaan. Ihmisten kanssa keskusteleminen on lopulta aika samanlaista paikasta riippumatta.

Perheneuvojana keskustelet ihmisten kanssa heidän parisuhteistaan.

Käsitelläänkö vastaanotoilla paljon myös seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä vai onko ihmisten vaikea puhua niistä?

Kuinka kahdenkeskiset keskustelut ihmisten kanssa onnistuivat messujen hälinässä?

– Ihan hyvin. Meillä oli messuilla hyvä ja rauhallinen paikka Pelastakaa Lapset ry:n osaston vieressä.

– Kyllä yllätti. Kirkko ja seksi ovat sanapari, joka tuntuu herättävän suuria tunteita.

– Seksuaalisuus on läsnä aina, kun puhutaan parisuhteesta, vaikka sitä ei ääneen mainittaisikaan. Se on asia, joka erottaa parisuhteen muista suhteista. Se on osa kokonaisuutta, josta perheneuvoja yleensä kysyy tai jonka asiakas ottaa itse puheeksi. Kaikki muut asiat parisuhteessa vaikuttavat myös seksuaalisuuteen.

Uskotko, että Vantaan seurakunnat ovat mukana Sexhibition-messuilla uudestaankin?

– Tässä vaiheessa se asia on vielä ihan auki.

Hanna Antila

ILMOITUS

Äänestä Sanasta Elämään Hakunila

52

54

Korso

11 53

Ahola Esko Lehtori

Olemme Raamatun arvoihin sitoutunut, kaikkiin ihmisiin tasapuolisesti suhtautuva ja aktiiviseen osallistumiseen rohkaiseva ryhmä.

12

Araneva Jari piirijohtaja

13 55

14

Ahola Brita Ylén Sinikka parturi-kampaamo- sairaanhoitaja, yrittäjä sielunhoitoterapeutti

65

66

Allén Esko vahtimestari

Kaartokallio Loviisa Kiviranta Martti Kokkonen Miika Kovanen Jaana Kaario Jukka kirjanpitäjä henkilöstösihteeri luokanopettaja JHTT-talouspääl- suntio likkö

7 67

70

71

Majaranta Pirjo merkonomi, eläkeläinen

Metso Mervi lähihoitaja

11 72

8

9

12 73

68

69

13 74

Norvanto Jukka Pesonen Tarmo Piiroinen Esa pastori, lähetys- insinööri, myynti- turvallisuusteologi päällikkö asiantuntija

10

14

75

76

Toivanen Seija yrittäjä, eläkeläinen

Varis Tapani pastori, pääluottamusmies

Tikkurila

80

89

16 81

15

Einto Raija kirjeenvaihtaja

Hentilä Jorma myyntipäällikkö

24 90

Menna Aune palveluneuvoja, eläkeläinen

25 91

Nuortia Aija lastentarhanopettaja

17 82

18 83

Hilli Heikki Johansson lähetyksen alue- Thorleif johtaja, eläkeläinen viestintäjohtaja

93

26 92

Nuotio Leila Pitkäranta Päivi rakennusinsinööri luokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri

19 84

20 85

86

21 87

Kalliokoski Elina Korhonen Hannu Kortesalmi Kari Kronlund Kai sosionomi (AMK) merkonomi, myyntineuvottelija VTM eläkeläinen

27 94

28 95

Ropponen Janne Savela Eija liikennelentäjä, lähihoitaja, kauppatieteiden eläkeläinen tohtori

29 96

Siljander Eero erikoistutkija

22 88

23

Mansikka Kari Mattila Marja opettaja, pastori filosofian maisteri

31 97

30

Sunila Anna-Liisa Tepora Elisabet Tepora Jarno mallimestari terveydenhuollon siviilioikeuden maisteri professori, oikeustieteiden tohtori

Äänestä isänpäivänä 9.11.2014 98

32 99

33 100

34

Tervonen Elina Toikkanen Virta Liisa toimitussihteeri, Sirkka-Liisa osastosihteeri, filosofian maisteri assistant controller eläkeläinen

Seurakuntaneuvosto

Vantaankoski

Kirkkovaltuusto

Rekola 77 57

59

11 58

Arvela Sakari Heikkilä Elina diplomi-insinööri luokanopettaja

12 60

Hovinen Jari myyntimies

13

14 62

Koivula Kaisa psykologi

64

15 63

16

17

Kontoniemi Ismo Lampiranta Outi Miettinen Asko projektipäällikkö, DI, projektilastenhoitaja rakennesuunnittelija päällikkö

18 65

19 66

20

22 69

Tiainen Jouni Tuomela Tiina Virrankari Sari ICT-palvelulastentautien sosionomi tuotantopäällikkö erikoislääkäri, LKT

85

15 84

16 86

17 87

88

Mäkilä Pirjo luokanopettaja

Mäkinen Heikki Mäkinen Auno agronomi pastori, neuvottelupäällikkö

Mäkipää Paula hallintopäällikkö

89

90

91

93

Palonen Seppo diakoni

Rantasuomela Eeva-Liisa osastonhoitaja

Rissanen Hanna Ropo Tarja informaatikko, erityisluokanpalvelupäällikkö opettaja

95 21 68

13 82

14

Kuparinen Leena Laakkonen Hanne Lehtonen Tuula eläkeläinen erikoislääkäri isännöitsijä

Levomäki Olli opiskelija / teol.yo

Nieminen Markku Olkkola-Pääkkönen Pietarinen Annukka Pietarinen Pertti yrittäjä, toimitus- Ritva erikoispuhekirjailija, ICTjohtaja TM, eläkeläinen terapeutti, FL professional

67

81

12 80

Karvonen Tapio faktori, lähetystyöntekijä

83 61

79

11 78

Brotherus Kristian Hakkarainen Eila Huvila Raimo varatuomari, valtio- perushoitaja, talousneuvos tieteen maisteri eläkeläinen

20 96

21 97

Teerioja Helena Teerioja Kari myyntipäällikkö, yrittäjä, eläkeläinen eläkeläinen

92

22

Viertola Pekka maanviljelijä, eläkeläinen

www.sanastaelamaan.fi

18

Palmu Anna-Kaarina perhetyön kouluttaja

19 94

Soralahti Paula kirjeenvaihtaja

Talvitie Pia elintarviketieteiden tohtori, teologian ylioppilas

9

Vinjetti – On huojentavaa ajatella, et­ten ehkä olekaan niin yksin kuin minusta on aina tuntunut, Joonas Konstig sanoo.

Entisen punkkarin pitkä kotimatka Kirjailija Joonas Konstig yllättyi ymmärtäessään, että kristillinen usko tekee ihmiselle hyvää.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JUKKA GRANSTRÖM

J

oonas Konstig asettaa kämmenensä vastakkain ja kumartaa päänsä lähelle pöydän reunaa. Asento ei kerro vain vahvasta keskittymisestä. Konstigia kaduttaa.

– Huvittaa ajatella, kuinka tyhmä olen ollut, hän sanoo hiljaisella äänellä.

Katumuksen tunteet liittyvät nuoruuden ylimielisyyteen uskontoja kohtaan.

Vuosituhannen vaihteessa Konstig opiskeli Helsingin yliopistossa kulttuuriantropologiaa ja uskontotiedettä. Uskonto kiinnosti, koska sen merkitys taiteessa, kirjallisuudessa ja musiikissa on niin läpitunkeva.

– Mutta helsinkiläisopiskelijan omasta maailmasta uskonto puuttui täysin. Monen muun nuoren aikuisen tavoin uskoin, että asiat, joista uskonto puhuu, tiedetään nyt paremmin, hän sanoo.

Ylimielinen ajattelutapa on Konstigin mukaan tämän päivän ihmiselle tyypillinen. Kuvittelemme, että olemme viisaampia ja parempia kuin ihmiset vaikkapa 100 tai 200 vuotta sitten.

Vanhan kirjallisuuden ja kirjallisuushistorian intohimoiselle harrastajalle ajattelutapa kävi kuitenkin mahdottomaksi.

Konstig tajusi yhä selvemmin, että suurta osaa maailmankirjallisuudesta on mahdotonta ymmärtää, jos ei ymmärrä uskontoa.

Ongelma kiteytyi kysymykseen, jonka Konstig luki kirjailija Torsti Lehtisen lehtikirjoituksesta: ”Onko todella niin, että Kierkegaard ja Dostojevski, jotka ovat leimallisesti uskonnollisia ajattelijoita, ovat tyhmempiä kuin minä?”

Kysymys osui, koska kumpikin Lehtisen mainitsema kirjailija on Konstigille tärkeä. Oli aika ottaa selvää, mistä uskonnossa on kysymys.

Konstig kasvoi tavallisessa tapaluterilaisessa espoolaiskodissa, jossa ei puhuttu uskosta eikä politiikasta. Tapiolan lukiossa Konstig oli vihreätukkainen punkkari ja kiivas kasvissyöjä, jolla oli jyrkkä asenne auktoriteetteihin.

– Viihdyin riparilla ja minulla oli hyvät uskonnonopettajat, mutta ajattelin, että uskontoa

pitää vastustaa. Se ei ollut niinkään ajatusrakennelma, vaan moraalinen tunne. Isot ja vallassa olevat instituutiot olivat pahoja.

Jälkikäteen Konstig näkee punkkarivaiheessaan sekä kypsyyttä että harkitsemattomuutta.

– Mietin asioita, joita moni muu ei ajatellut, mutta hyvin lapsellisella tavalla.

Nuoruudessaan Konstig luki filosofi Søren Kierkegaardin tekstejä, mutta hyppäsi yli kohdat, joissa tämä käsitteli kristinuskoa. Myöhemmin kirjoittaneiden eksistentialistien Jean-Paul Sartren ja Albert Camusin teksteissä sama ongelma ei enää tullut vastaan.

Kahden vuoden tutkimusretki kristillisten ajattelijoiden ja teologien teksteihin on Konstigin mukaan osoittanut piinallisesti, kuinka vähän hän aiemmin ymmärsi kristinuskosta.

Konstig on lukenut muun muassa T. S. Elio­tin, G. K. Chestertonin, Alister McGrathin ja kirkkoisä Augustinuksen tekstejä.

– Totta kai kristityt ajattelijat ovat vuosituhansien aikana pohtineet esitettyä kritiikkiä ja antaneet siihen hyviä vastauksia. Huvittaa ajatella, että yksi espoolainen punkkari kuvitteli olevansa viisaampi ja osaavansa sanoa paremmin.

Erityisen omakohtaiselta tuntuu ajatus, jonka Konstig oppi kirjailija C.S. Lewisilta: ylpeys

Kuka?

Joonas Konstig, 37, on Tapiolassa asuva kirjailija. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 6- ja 4-vuotiaat lapset.

Mitä?

Kirjoittanut novellikokoelman Ahneet ja viattomat (2008) sekä romaanit Kaikki on sanottu (2011, Kalle Päätalo -palkinto) ja Totuus naisista (2013). Työn alla kolmas romaani, joka ilmestyy syksyllä 2015.

Motto ”Ihminen ei ole enkeli eikä elukka.” (Blaise Pascal)

on suurin ja perimmäinen synti. Se on jopa vaarallisempi kuin ahneus ja viha, koska ylpeys synnyttää niitä molempia.

Se oli nöyryyttävä löytö.

– Ylpeys on ollut aina helmasyntini, Konstig tunnustaa kristityille kilvoittelijoille tutuilla sanoilla.

Mutta se ei jäänyt entisen punkkarin ainoaksi löydöksi.

Toinen uusi asia on ollut se, että usko tekee ihmiselle hyvää.

Konstigilla on ollut nuoruudestaan saakka taipumus raskasmielisyyteen. Häntä on kalvanut myös sivullisuuden tunne: on ollut vaikea kokea yhteyttä sekä

toisiin ihmisiin että omaan itseen.

Nyt Konstig totuttelee uudenlaiseen ajatukseen: ”Mitä jos en olekaan tässä yksin?”

Ajatus on yllättänyt Konstigin, kun hän on miettinyt esimerkiksi vanhemman vastuutaan tai raha- ja työasioita.

– On huojentavaa ajatella, et­ ten ehkä olekaan niin yksin kuin minusta on aina tuntunut.

Tutkimusretkeen on liittynyt paluu kirkon jäseneksi. Konstig on myös alkanut lukea Uutta testamenttia omakohtaisesti, ei enää vain kirjallisuutena tai pohdiskellen, oliko Jeesus yhtä viisas kuin Buddha.

Lukemisen ohella Konstig alkoi käydä kirkossa.

– Ensimmäisillä kerroilla olin aika pihalla. Urut alkoivat soida yhtäkkiä, enkä tiennyt, onko tämä virsi vai jokin välisoitto. Mutta kahdessa vuodessa jumalanpalvelus on tullut tutummaksi. Kirkkovuoden rytmi on tuonut vuodenkiertoon uutta syvyyttä, ja joulun ja pääsiäisen aika merkitsevät nyt enemmän kuin ennen.

Erityisen läheisiksi Konstig kokee jumalanpalveluksen päätössanat, jotka pappi lausuu seurakunnalle: ”Menkää rauhassa ja palvelkaa Herraa ilolla.”

– Rauha ja ilo ovat juuri ne kaksi asiaa, joita elämästäni on aina puuttunut, ja joita en osannut yhdistää kristinuskoon. T

10

Iloinen riesa Perhe-elämässä se usko vasta punnitaankin, huomasi reformaattori Martti Luther.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

N

äissä häissä olisi ollut ainesta lööppeihin. Sulhanen oli aikansa kohujulkkis, jonka tempaukset ja mielipiteet herättivät vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Hän oli ehtinyt jo kypsään 42 vuoden ikään. Nyt, yllätyksenä kaikille, hän asteli alttarille itseään 16 vuotta nuoremman naisen kanssa.

Ehkä vielä helpompi olisi ollut repiä vitsikkäitä otsikoita siitä, että munkki ja nunna menevät naimisiin. Se olisi puhuttanut kylillä, sillä kansan parissa eli vahvana uskomus, että antikristus syntyy munkin ja nunnan avioliitosta.

13.6.1525 Wittenbergissä pidetty vihkiseremonia oli yksinkertainen. Martti Lutherin ja Katharina von Boran vihki avioliittoon Johannes Bugenhagen, sulhasen ystävä ja kaupungin pappi. Läsnä oli vain muutamia ystäviä. Toiselle Lutherin ystävälle, Justus Jonakselle, oli annettu tehtäväksi saattaa vihkipari aviovuoteeseen. Varsinaista hääjuhlaa vietettiin vasta kaksi viikkoa vihkimisen jälkeen.

Sen jälkeen, kun Katharina von Bora yhdessä yhdentoista muun nunnan kanssa pakeni Nimbschenin sisterssiläisluostarista 1523, hänellä ei oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin avioliiton solmiminen.

Luostariin mennessään hän oli irrottautunut omasta suvustaan, eikä perheellä ollut velvollisuutta ottaa häntä takaisin. Hänen tovereilleen löytyikin puolisot, mutta Katharinalla ei tuntunut olevan kiire avioitua.

Lutherilla puolestaan ei ollut edes aikomusta mennä naimisiin – siitäkään huolimatta, että

hän oli kiivaasti vaatinut luostareiden sulkemista ja hengelliseen säätyyn kuuluvien avioitumista. Luostarielämä selibaatteineen näytti hänestä siltä, että pelastusta yritetään ansaita omilla töillä.

Luther harasi avioitumista vastaan, koska hän uskoi Kristuksen paluun koittavan minä hetkenä hyvänsä. Hän oli myös harhaoppiseksi tuomittu mies,

ria asenteet kuitenkin olivat alkaneet muuttua. Huomattiin, kuinka haastavaa tavallinen perhe-elämä oli.

Perheen toimeentulo ei ollut turvattu kuten luostariyhteisön.

Ja kun luostareissa sai elää sivistyneiden aikuisten keskellä, perheessä oli tultava toimeen kiukuttelevien lasten kanssa. Siinä se usko vasta punnittiinkin. Siksi tavalliset perheenisät ja -äi-

Luostarissa sai elää sivistyneiden aikuisten keskellä, mutta perheessä oli tultava toimeen kiukuttelevien lasten kanssa. jonka tulevaisuus oli epävarma ympärillä riehuvan talonpoikaissodankin vuoksi. ”Mielessäni avioliitto on etäisenä, koska odotan joka päivä kuolemaa ja kerettiläisen rangaistusta.”

Mutta juuri epävarmat olot saivat hänet sitten tekemään päätöksensä: hän kertoi avioituneensa uhmatakseen paholaista. Sodan kaaoksessa hän halusi pitää kiinni Jumalan säätämästä järjestyksestä, johon avioliitto kuului. Äkkirakastumisesta ei siis ollut kyse. Katharinaa Luther kosi, koska tämä oli aatelisnainen ja siksi säädyltään sopiva puoliso tohtorismiehelle.

Otsa hiessä Hengellistä säätyä oli pidetty ihanteena kristityille vuosisatojen ajan. Jo ennen Luthe-

dit nostettiin kristikunnan etujoukkoon.

Samoin ajatteli Luther. Vuonna 1523, vielä poikamiehenä, hän kirjoitti avioliitosta näin: ”Siinä on otettava se riski, että työ epäonnistuu, että itse saa usein vahinkoa, että joutuu kestämään paljon vaimolta, lapsilta ja palvelijoilta, ja kuka voi kertoa kuinka usein otsa on hiessä?”

Tukea kannalleen hän etsi Raamatusta. Hän vetosi Vanhan testamentin luomiskertomukseen, jossa kerrotaan, kuinka ”mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa” ja tulkitsi sen Jumalan käskyksi, joka koskee kaikkia.

Tyylilleen uskollisena Luther kärjisti, ja julisti, etteivät miehet ja naiset pysty elämään ilman seksiä. Siksi heidän on parempi mennä naimisiin. ”Vas-

tentahtoinen avioliitto on parempi kuin vastentahtoinen pidättyvyys. Parempi raskas ja vaikea avioliitto kuin raskas ja vaikea naimattomuus. Syy: jälkimmäinen on turhaa, edellisestä voi olla hyötyä.”

Ruuhkavuodet Naistenlehtiainesta olisi vierailu kohuparin unelmakotiin, entiseen augustinolaisluostariin, jossa Luther oli jo munkkina elänyt. Tilaa oli valtavasti, mutta sisustus jätti toivomisen varaa.

Kerrotaan, että tuore vaimo oli järkyttynyt nähdessään miehensä makuukamarin. Sitä ei ollut siivottu vuosikausiin eikä makuusijan olkia ja vuodevaatteita ollut vaihdettu.

Kummallakaan ei ollut avioituessaan omaisuutta. Luostarin saama tuki oli hiipunut sitä mukaa kun se tyhjeni veljistä, eikä Luther sääntökunnan jäsenenä saanut yliopistolta erikseen palkkaa. Luostarilaitoksen alasajo osui siis Lutherin omaan nilkkaan.

Pian Lutherit elivät todellisia ruuhkavuosia, sillä miehellä oli vaativa professorin virka yliopistolla ja sen lisäksi hän matkusteli reformaation asialla. Rouvasta tuli menestyvä yrittäjä. He saivat tiiviiseen tahtiin kuusi lasta: kolme poikaa ja kolme tytärtä.

Lisäksi heillä oli kasvattilapsia.

Katharina kehitti keinoja perheen elättämiseksi. Hän alkoi pitää luostarissa opiskelijakotia, johon majoitettiin nelisenkymmentä opiskelijaa. Ruoka kasvatettiin itse, joten Katharinalla oli maanviljelyspalstoja ja jopa kalalammikoita karppeineen.

Rouva itse ei tietenkään keittänyt tai siivonnut. Sitä varten oli palvelusväki. Sen sijaan hän

suunnitteli, johti ja piti kirjaa talouden tuloista ja menoista. Hän oli ilmeisen hyvä työssään – niin hyvä, että Luther kutsui häntä ”herra Kätheksi”.

Luostarin ruokapöydässä riitti vieraita. Oli ystävät ja Lutherin kollegat. Oli kaikenlaisia kulkijoita: pakosalla olevia teologeja ja neuvoa hakevia lähetystöjä.

Muutamia kuukausia majaa piti myös Brandenburgin vaaliruhtinatar Elisabeth seuralaisineen.

Hän oli kääntynyt Lutherin kannattajaksi ja oli paossa katolista miestään. Tilanne vaati diplomaattista sovittelua – ja kävi sekä isäntäväen kukkarolle että hermoille.

Pehmoisä Perheen esikoinen oli syntynyt noin vuosi häiden jälkeen. ”Jumalan ihmeellisestä armosta minusta on tullut isä”, Luther kirjoitti.

Kun esikoispoika sai hampaita, isä kommentoi lapsen ole-

11

van iloinen riesa. Mutta suruja ja pettymyksiäkin oli tulossa. ”En olisi aiemmin voinut uskoa, että isän sydän voi niin pehmetä lapsiaan kohtaan”, Luther kirjoitti, kun hänen tyttäristään ensimmäinen, Elizabeth, kuoli alle vuoden ikäisenä.

Vielä kovempi isku vanhemmille oli Magdalena-tyttären kuolema 13-vuotiaana. Kauan sairastellut lapsi kuoli isänsä syliin. Murheen murtama Luther yritti lohduttautua sillä, että ehkä lapsen kuolema oli Jumalan suunnitelma. Katharinakin suri. Lutherin mukaan vaimo usein huokaili muistellessaan rakastettua ja tottelevaista tytärtään.

Perheen pojat opiskelivat kotikaupungissaan Wittenbergissä ja etenivät yliopistoon asti. Yhdestäkään ei tosin tullut teologia. Esikoispoika Hans oli saanut nimen Lutherin isän mukaan. Hänestä Luther oli kaavaillut seuraajaansa ja unelmoi-

nut pojan pääsevän teologiassa vielä isäänsä pidemmälle. Niin ei käynyt. Poika teki kuten Luther aikoinaan omalle isälleen: petti odotukset. Hänestä tuli lakimies, eli juuri sitä, mitä isä-Martista oli toivottu tulevan.

pariskunta näyttäytyy perheystävänsä Lucas Cranachin maalaamissa muotokuvissa. Huumoria ja hellyyttä, jotka välittyvät esimerkiksi Lutherin vaimolleen kirjoittamissa kirjeistä, ei niissä näy. Tuo mieskö olisi kirjoit-

tutteli vaimoaan kotitöistä ja Raamatun lukemisesta. Hän myös piikitteli vaimoaan hössöttämisestä kutsumalla tätä tohtoriksi, itsensäkiduttajaksi ja huolestuneeksi rouvaksi.

Rouvalla oli syytäkin olla huo-

Se, mikä alkoi järkiliittona, muuttui vuosien myötä rakkausliitoksi.

Toiseksi vanhin poika, Martin, ei oikein saanut elämästä kiinni. Hän ei valmistunut yliopistosta eikä mennyt naimisiin.

Nuorin poika Paul opiskeli lääkäriksi ja toimi Brandenburgin vaaliruhtinaan hovilääkärinä. Ainoa eloonjäänyt tytär, Margarethe, naitettiin säätynsä mukaisesti aatelismiehelle.

Huolestunut rouva Tuikea Katharina, raskasmielinen Martti. Sellaisina Lutherin

tanut tuolle naiselle kaipaavansa hyvää viiniä ja olutta, jota kotona sai, samoin kuin ”kaunista vaimoa – vai pitäisikö sanoa herraa”?

Se, mikä alkoi järkiliittona, muuttui vuosien myötä rakkausliitoksi, jota leimasi syvä kiintymys ja keskinäinen kunnioitus.

Suhteessa oli myös molemminpuolista huolenpitoa.

Katharina oli huolissaan miehensä oluenkulutuksesta ja vatsan toiminnasta, Martti muis-

lissaan, sillä Lutherin elämän viimeisiä vuosia sävytti sairastelu. Jo vuonna 1537 hän oli lähellä kuolla virtsakiviin ollessaan ­Schmalkaldenissa. Rak­kaus todennäköisesti pelasti hänen henkensä, sillä hän halusi päästä kuolemaan Wittenbergiin ja nähdä vielä vaimonsa ja lapsensa. Kyyti kuoppaisilla teillä jousittamattomilla rattailla oli niin rajua, että kivet irtosivat.

Helmikuussa 1546 Luther oli synnyinkaupungissaan Eisle-

benissä selvittelemässä kahden veljeksen kiistaa ja kirjoitti kuulumisiaan kotiin. Yhdessä kirjeistään hän omisti vaimolleen ”vanhan, kurjan ja heikon rakkautensa”. Paria viikkoa myöhemmin hän kuoli sydänkohtaukseen.

Lutherin ruumis kuljetettiin kotikaupunkiin Wittenbergiin ja haudattiin linnankirkkoon. Katharinan hautaa sieltä on turha etsiskellä, se löytyy Torgausta. Siellä hän kuoli kuusi vuotta miehensä jälkeen ollessaan ruttoa paossa. T Juttu perustuu kirkkohistorian professori Kaarlo Arffmanin haastatteluun.

Lisäksi on käytetty seuraavia kirjoja: Andrea van Dülmen: Martti Luther.

Elämä, teot ja kirjoitukset. IdeaNova 2002.

Martti Luther: Avioliitosta.

Perus­sanoma 2014.

Kirsi Stjerna: Reformaation naisia.

Kirjapaja 2011.

Sunnuntaina 9.11. vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää ja isänpäivää.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

9.11.

”Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalle meille Pyhän Hengen.”

Seurakuntavaalipäivänä kirkoissa puhutaan siitä, miten Jumala antaa meille uudistumisen aikoja.

(Kirje roomalaisille 5:5)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten suhtautua muiden mielipiteisiin?

Jos annamme kehujen ja valitusten määrätä elämäämme, uuvumme.

Munkki Makarios oli värikäs persoona. Hän eli 300-luvulla Egyptissä Niilin länsipuolella. Ennen munkiksi ryhtymistään Makarios oli toiminut kamelinajajana ja salakuljettajana. Hänen kerrotaan kuljettaneen muun muassa varastettua kalisalpietaria, jota käytettiin lasin valmistuksessa ja muumioinnissa.

Kerran muuan nuori munkki tuli Makarioksen luokse ja pyysi mietiskeltäväkseen sanan, joka auttaisi häntä. Makarios ei antanut sanaa vaan merkillisen tehtävän: ”Mene hautausmaalle ja herjaa kuolleita.”

Nuori munkki teki niin kuin käskettiin. Hän meni hautausmaalle, huusi solvauksia ja heitteli kiviä. Tarina ei kerro, mitä hän tunsi niin tehdessään. Mutta kun hän palasi, Makarios kysyi, sanoivatko kuolleet mitään. Vastaus oli tietenkin ”eivät sanoneet”.

Makarios käski munkin mennä seuraavana päivänä uudelleen

hautausmaalle ja kehua kuolleita. Nuori munkki teki työtä käskettyä ja antoi sitten Makariokselle selonteon tapahtuneesta.

Makarios kuunteli häntä ja sanoi: ”Huomaatko, vaikka miten herjasit heitä, he eivät vastanneet, ja vaikka miten ylistit heitä, he vaikenivat. Niin sinunkin tulee tehdä, jos tahdot pelastua.”

Tarina on humoristinen ja terävä. Se kuulostaa hullulta, mutta siinä on viisaus. Annamme helposti muiden kiitoksen ja arvostelun määrätä elämäämme. Samalla menetämme kosketuksen siihen, mitä syvimmältämme olemme ja minkä varaan meidän tulisi elämämme perustaa.

Sellainen uuvuttaa.

Tarina saa kysymään, kuka ja mikä viime kädessä ohjaa meitä.

Et elä toisten kiitoksista ja kehuista, vaikka ne joskus ovatkin paikallaan. Toisten moitteet eivät kaada sinua, vaikka niitäkin on joskus hyvä kuunnella. Tär-

keämpää on, että erityisesti vaatimusten ja paineiden keskellä todella pysähdyt ja lähdet vaikka kävelylle hautausmaalle. Siellä elämä pelkistyy.

Jumala tuntee sinut läpikotaisin. Kun antaudut etsimään elämäsi ja minuutesi syvintä pohjaa hänestä, olet aina turvassa ja voit löytää sisäisen vapauden.

”Tärkeää on, että vaatimusten ja paineiden keskellä todella pysähdyt.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Heräsin kalpeaan aamuun yksin. Vain kotihiiri rapisteli talon rakenteissa. Se etsi turvapaikkaa talven kylmää vastaan. Mietin, että samalla matkalla olen minäkin.

Vielä pari vuotta sitten sängyn ympärillä pyöri kolme onnesta hehkuvaa tenavaa. He lauloivat onnittelulaulun äänihuulet tötteröllä ja kantoivat aamukahvin tarjottimella vuoteeseen.

Sen jälkeen ihasteltiin yhdessä päiväkodissa tehtyjä isänpäiväkortteja. Pojan kortissa oli sininen kuplavolkkari, jossa etupenkillä istuivat kalareissulle matkalla olevat isä ja poika. Tyttöjen kortit olivat enemmän satumaailmasta. Toisessa oli haltijakummi taikasauvoineen ja toisessa tanssiaisiin menossa oleva prinsessa. Muistan, miten aamukahvin lisäksi nielin kupillisen onnenkyyneleitä.

Nyt aurinko oli jo korkealla, kun viimein päätin nousta ylös. Otin suodatinpussin kaapista ja aset-

telin sen huolellisesti kahvinkeittimeen. Kahvia piti annostella enää yksi mitallinen.

Puolenpäivän aikaan puhelin soi. Tutut äänet tunkeutuivat yksinäisyyteeni. Laitoin kaiuttimen päälle, että kuulisin laulun vielä voimallisemmin.

Enää ei tarvinnut pidätellä kyyneleitä, vaan itkin häpeilemättä. Puhelun lopuksi vaihdoimme ly­hyet kuulumiset ja muistutin, että tapaisimme kahden viikon päästä.

Jälleen olin yksin. Silmäni osuivat jääkaapin­ ovessa olevaan korttiin. Se oli isänpäivältä muutaman vuoden takaa. Hymyilin. Viisivuotias tyttäreni oli päiväkodin opettajan johdolla kirjaillut ajatuksia isästä: ”Tykkään painia isin kanssa! Iskä lennättää mua lentokoneena! Isillä on ruskea tukka ja se on vähän lyhyt mutta paljon pitkä.”

Ehkä kaikki ei ole vielä mennyt.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Isänpäivä

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.

■■■ Perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30.

■■■ Muskarikirkko pe 7.11. klo 10.30. Riikka Jäntti, muskarilaisia, Sari Kokkonen. Laulamme iloisia lasten virsiä.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

■■ Pyhäkoulu su 9.11. klo 10.

Ei messua su 9.11. Tervetuloa viettämään Isien ja perheiden sunnuntaita Hakunilan kirkolle klo 10–14. Samalla voit äänestää seurakuntavaaleissa klo 11–20, äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä.

Sudanilaisten kokoontuminen su 9.11. klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 11.11. klo 13–14.30.

Lauluryhmä Katariina: Elämäni laulut.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Kerho

7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11.

Yhdessäoloa ja pientä purtavaa.

Pieni ehtoolliskirkko kaiken ikäisille to 13.11. klo 9.30.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 12.10. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Etsitään vapaaehtoista koulumummoa tai -vaaria Hakunilan koululle toimimaan 12–15-vuotiaiden nuorten kanssa. Tehtävästä on mahdollista rakentaa juuri sinulle sopivan näköinen ja kokoinen. Ota yhteyttä, jos sinua kiinnostaa tutustua nuorten maailmaan. Lisätietoja: Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691.

Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi?

Erityistä koulutusta tai kokemusta et tarvitse, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

Kastettu Eero Veikko Johannes Vesterinen.

Hautaan siunattu Taimi Inkeri Vesterinen 61 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

Kohtaamisia-teemailta to 6.11. klo

18.30. Kirkko ja rauhantyö. Vieraana Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Haastattelijana pastori Matti Hyry. Keskustelu jatkuu iltapalalla.

Kirkkoväärtikoulutus pe 7.11. klo 18–20.30. Koulutusta jumalanpalvelusten tekstinlukijoille, kolehdinkantajille ja kirkkokahvien järjestäjille. Uutena ryhmänä koulutamme vapaaehtoisia kirkon tiloista huolehtimiseen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon.

Takkailta Lutherin seurassa pe 7.11. klo 18 takkahuoneessa. Teologinen keskusteluilta uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymäpäivän merkeissä.

Nuorten aikuisten ilta la 8.11. klo 17 nuortentilassa. Teemme lämpimiä voileipiä ja keitämme sumppia.

Nuorisotyönohjaaja Tuula Vanhaselta saat tarkempaa tietoa ohjelmasta.

Isänpäivän sanajumalanpalvelus su 9.11. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen isänpäivän lounas, aikuiset 8 euroa ja lapset 4 euroa.

Seurakuntavaalien äänestys su 9.11. klo 11–20.

■■ Suuri avaruusseikkailu su 9.11. klo 12–14 isille ja lapsille nuortentilassa.

Pelisuunnittelija Teemu Vilén ohjaa vauhdikkaan avaruusaiheisen leikin.

Askartelemme leikin aluksi seikkailua varten asuja, robotteja ja muuta tähtitieteellistä rekvisiittaa. Isänpäivän lounasta tarjolla ennen tapahtumaa.

Päiväkahvin aikaan ma 10.11. klo 13–

14.30. Pyhä, pyhimys, pyhäinpäivä.

Alustajana rovasti Kersti Rantasalo.

■■ Kiitos kun saan tässä olla – Hyväntekeväisyyskonsertti ti 11.11. klo 19 Hämeenkylän seurakunnan lähetystyön hyväksi. Jonna Imeläinen, sopraano, Kaisa Sidoroff, altto, Hannu Lehtikangas, tenori, HannuPekka Heikkilä, sello, baritoni, ja Jari Parviainen, basso. Ohjelma 10 euroa.

■■ Perhekerho ke 12.11. klo 9.30–11.

Paikalla isoja ja pieniä tanssittamassa pastori Jaakko Kara. Tanssimme helppoja kreikkalaisia tansseja.

■■ Senioreiden lauluiltapäivä to 13.11. klo 14. Laulamme yhdessä Toivo Kärjen lauluja Liisa ja Tauno Lahden johdolla. Mukana rovasti Kersti Rantasalo. Kahvitarjoilu.

Sydänsyksyn kreikkalaiset tanssit 2.0 pe 14.11. klo 17–19 nuortentilassa. Tule oppimaan kreikkalaisia tansseja pastori Karan johdolla. Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Mukaan juomapullo ja sisäliikuntaan sopivat vaatteet.

Hommissa

Vaalitoimitsija Aulis Mölsä ”Olen ollut seurakuntavaaleissa toimitsijana useiden kausien aikana ennakkoäänestyksessä ja varsinaisena äänestyspäivänä. Seurakuntaneuvosto valitsee meidät luottamushenkilötoimitsijat vaaleihin. Toimitsijoina on myös seurakunnan työntekijöitä.

Seurakuntavaaleissa valitaan edustajat seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Ne ovat ihan normaalit vaalit.

Henkilö tulee vaalipaikalle ja osoittaa henkilöllisyystodistuksella äänestysoikeutensa. Sitten hän saa toimitsijalta äänestysliput, johon hän laittaa numerot.

Toimitsija leimaa ne, ja liput laitetaan vaaliuurnaan. Kun puheenjohtaja toteaa vaalien päättyneen, alkaa äänten laskenta. Puheenjohtaja ja sihteeri ilmoittavat äänet keskusvaalilautakunnalle.

Seurakuntaneuvosto on päättävä elin seurakunnassa. On tärkeä olla siellä mukana vaikuttamassa.

Tietenkin jokainen haluaa vaikuttaa omien näkemystensä ja arvojensa mukaan. Sama on koskenut yhtä hyvin minua.

Usko hyvän tekemiseen vaaliteema on minusta tosi onnistunut. Gallupeissakin on todettu, että tavalliselle kaduntallaajalle on tärkeää se, että kirkko tekee hyviä töitä. Kukaan ei oikeastaan sano, ettei vaaliteema olisi hyvä.

Toivon, että vaaleihin osallistuttaisiin vilkkaasti. Omia näkemyksiään saa esille parhaiten luottamushenkilöelimissä. Vaikka kuinka valittaa kadulla, se ei auta yhtään mitään, eli niin moni kuin suinkin vain äänestämään!”

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 12.11. klo 14–16. Ostoksilla verkossa.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 13.11. klo 11.

Vieraana lähetystyöntekijä, pastori Pasi Hujanen.

Muualla

Adventtiretki Tammisaareen ja Fis-

karsiin to 27.11. Tutustumme vanhaan Tammisaareen ja museoalueella Helene Schjerfbeckin näyttelyyn.

Lounas Fiskarsin ruukin jouluisissa tunnelmissa. Hinta 40 euroa. Ilmoittaudu 17.11. mennessä diakoniatyöntekijöille p. 09 830 6472.

Senioreiden jouluretki Porvooseen to 4.12. Lähtö n. klo 8.10. Käyntikohteina Sipoon kirkko ja Runebergin kotimuseo. Ruokailu lounasravintola Hanna-Mariassa. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Viljami Verneri Markkanen, Elvis Antero Vornanen, Emmi Elisabet Kokkoniemi, Ella Sophia Virden.

Nina Riutta

Hautaan siunattu Impi Irene Malm 89 v, Marja Elise Massala 49 v.

Seurakuntavaaleissa äänestetään su 9.11.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Ruusujuhla to 6.11. klo 13 seurakuntasalissa. Risto Auvinen, Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen. Myös vanhemman väen piiriläiset ovat tervetulleita juhlaan.

Naisten saunailta to 6.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

■■ Perhekerho pe 7.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Lastentarvikekirppis la 8.11. klo 10– 12. Lapsityön tiloissa kirppiskahvila.

■■ Konsertti Lastensairaalan hyväksi la 8.11. klo 16. Esiintymässä NaisSound, Mikkolan yläkoulun kuoro ja Korson Mieslaulajat. Ohjelma 15 e.

Messu su 9.11. klo 10. Mari Liimatainen, Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Seurakuntavaalien äänestys su 9.11. klo 11–20.

Seurakuntavaalien 9.11. äänestyspaikat Vantaalla Vaalipäivänä voit äänestää siinä seurakunnassa, johon kuulut.

Mukaan tarvitset henkilöllisyystodistuksen.

Äänestyspaikat ja -ajat: • Hakunilan seurakunta klo 11–20 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 • Hämeenkylän seurakunta klo 11–20 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 • Korson seurakunta klo 11–20 Korson kirkko, Merikotkantie 4 • Rekolan seurakunta klo 11–20 Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22 • Tikkurilan seurakunta klo 9–20 Tikkurilan kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B • Vantaankosken seurakunta klo 11–20 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 • Vanda svenska församling kl. 11–20 Bagarstugan, Kurirvägen 1

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

■■ Isien ja perheiden sunnuntai 9.11. klo 10–14. Messu klo 10, jossa mukana Kuunloiste-lapsikuoro, Riikka Jäntti, Justus Kivimäki, Vantaan NMKY:n työntekijöitä, Sari Kokkonen, Tiina Palmu ja Anu Yli-Somero.

Palloilevat lapset avustavat. Messun jälkeen tarjolla soppaa ja puuhapisteet lapsille kirkon alakerrassa. Klo 13 tarjolla Vantaan NMKY:n 40-vuotisjuhlakahvit.

Seurakuntavaalien äänestys su 9.11. klo 11–20. Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä.

Matalan kynnyksen maanantai 10.11. klo 11–12. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 11.11. klo 12.

Jari Araneva.

Raamatturyhmä ti klo 18.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin 12.30– 13.

Puuroaamiainen tarjolla ke ja to klo 10–13. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 12.11. klo 14.

Neulomme 9-vuotiaille lapsille lapasia ja sukkia. Langat saa kirkolta.

■■ Elämänkaari Sanoin ja Sävelin -levynjulkistamistilaisuus ke 12.11. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

13

Seurakunnissa tapahtuu 6.11.–13.11.

Sirpa Päivinen

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 6.11.–13.11.

TILAISU US ON MAKSU TON.

TERVETULOA UUSI METSÄNOMISTAJA! 18.11 klo 17.30-20.30 Metsä Groupin pääkonttori, Revontulenpuisto 2, Espoo Oletko perimässä, juuri perinyt tai ostanut metsää. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan omistajanvaihdoksesta ja kuinka lähteä liikkeelle metsäasioissa. Illassa kaksi klinikkaa, joista voit valita joko toisen tai osallistua molempiin!

Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

OHJELMA: 18.00 Sukupolvenvaihdos ja Metsän omistamisen aakkoset (yksin, yhtymänä tai kuolinpesänä) 18.45 Tauko 19.00 Sukupolvenvaihdos ja Metsän omistamisen aakkoset (yksin, yhtymänä tai kuolinpesänä) 19.45 Iltapalatarjoilu ja aikaa keskustelulle asiantuntijoiden kanssa ILMOITTAUTUMISET 11.11. MENNESSÄ Metsänomistajien Palvelutoimisto Metsäasiantuntija Marja-Liisa Riipinen puh. 010 465 4286 tai tapahtumat@metsagroup.com

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

VANTAAN SUOMI-ISRAEL YHDISTYKSEN 30-VUOTISJUHLA Su 16.11.14 klo 15.00 Tikkurilan lukion auditoriossa, Valkoisenlähteentie 53, 01370 Vantaa.

Ohjelmassa Vantaan kaupungin ja Israelin Suurlähetystön tervehdykset, israelilaista tanssia, Jari ja Juha Niemelän klubiorkesteri ja yhdistyksen historiikki. Kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

■■ Pyhäkoulu su 9.11. klo 10 lapsija perhetyön tiloissa. Satu Leisola ja Päivi Miettinen.

Ilmestyskirja-luento su 9.11 klo 17 seurakuntasalissa. Luennoitsijana Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta.

■■ Perhekerho ma 10.11. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Runopiiri ma 10.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitus ma 10.11. klo 16.30 kirkkosali 2:ssa.

Naisten raamis ma 10.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 10.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitus ti 11.11. klo 15 kirkkosali 2:ssa.

Katulähetys ke 12.11. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10.

Lähetyspiiri ke 12.11. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.11. klo 18 kirkossa. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 12.11. klo 18.30 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 13.11. klo 13 seurakuntasalissa. Senior-shop ja muotinäytös.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 13.11. klo 17.30 kappelissa. Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 13.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Aamuryhmä maanantaisin klo 9–10.

Tule yhdessä aloittamaan uutta viikkoa, kertomaan omia kuulumisia ja kuulemaan, mitä muille kuuluu.

Nuorten aikuisten raamis su 9.11. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 6.11. ja 13.11. klo 9–11.30. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 7.11. klo 17.30–20.30. Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 11.11. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Vanhemman väen piiri ti 11.11. klo 13. Leena Lehto ja Vesa Ruokonen.

Muualla

Metsäretki pe 14.11. klo 10–14. Läh-

Nyt lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.askellehti.fi

tö parkkipaikalta yhteisillä kyydeillä metsään keräämään havuja ja pajunoksia. Päivän aikana tarjolla lämmintä juotavaa ja sämpylä. Voit halutessasi ottaa mukaan omat pienet oksasakset ja ti 18.11. klo 9 alkaen Kirkon kulmassa havupallojen ja -kranssien tekoa diakoniamyyjäisiä varten. Tämän lisäksi voit halutessasi valmistaa pallon / kranssin myös itsellesi 5 euron hintaan. Ohjaajina Pia Olkkonen ja Eeva-Liisa Inkinen.

Ilmoittautumiset Pia Olkkonen, p.

050 322 6560.

Kiinnostaako keikkaluontoinen vapaaehtoistyö vanhusten parissa? Etsimme alueen vanhuksille vapaaehtoisia esim. saattajaksi lääkärireissulle, kauppaan tai vaikka kävelylle korttelin ympäri. Etsimme myös nikkaristeja auttamaan taulun tai lampun ripustamisessa, sohvan siirtämisessä, lumitöissä tms. kodin pienissä askareissa. Aiempaa koulutusta tai kokemusta ei tarvita, tavallinen ihminen riittää. Tule kuulemaan asiasta lisää Kirkon kulmaan 1.12. klo 13. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 20.11. mennessä diakoni Eija Kiilunen p. 050 5999 068.

Kastettu Kaapo Viljo Juhani Vartiainen, Niilo Matias Kalevi Grönberg.

Hautaan siunattu Rauno Tapio Hartikainen 53 v, Silja Maarit Kurki 51 v, Tiina Marjo Haapanen 51 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta, pappi tavattavissa ma ja ti klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Torstaipäivän raamattu- ja keskustelupiiri 6.11. klo 12.

■■ Kirkon avoimet ovet perheille pe klo 9–12. Isänpäiväaskartelua.

Jumalanpalvelus su 9.11. klo 10.

Laura Maria Latikka, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku-Liisa Niemi.

Seurakuntavaalien äänestys su 9.11. klo 11–20. Vaalikahvit.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuton iltapala. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miestenpiiri ma 10.11. klo 18.30. Käsitellään seuraavan sunnuntain tekstejä.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Diakoniapyhän messun suunnittelukokous ti 11.11. klo 11. Tule ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan sunnuntain 16.11 klo 10 messua. Pyhän aiheena ovat erityisesti yksinasuvat. Mukana diakoniatyöntekijät sekä pastori Laura Leverin.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan Ankkuri torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa aamupuurolle.

Raamattuilta su 9.11. klo 17. Kirsi Myllyniemi puhuu aiheesta: Jeesus on syrjittyjen ystävä.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.

Perheiden raamattupiiri ma 10.11. klo 18.

■■ Asolan avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Leivomme yhdessä.

Kipuryhmä ti 11.11. klo 15. Marja Saksanen Hyvät Tuulet ry:stä alustaa aiheesta yksin kotona kipuni kanssa, onko vaihtoehtoa?

Puutarhapiiri ti 11.11. klo 17.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to

a toj e i t Lisä innast-a m toi .vantaan.fi ww nat w un r ak seu

13.11. klo 17. Tule sukeltamaan käsityön saloihin.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 13.11. klo 17.30. Tarjolla pieni iltapala, lastenhoito järjestetty.

Muualla Monikulttuurinen naisten leiri 29.–

30.11. Kuntokalliossa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Leiri on tarkoitettu eri kulttuuritaustaisille alueellamme asuville naisille, myös suomalaiskulttuurin edustajille. Hinta 25 e / nainen. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä p. 050 553 8459 tai irma. liljestrom@evl.fi tai p. 040 847 3203 tai tiina.kentta@vantaa.fi.

Kastettu Henry Renato Casagrande, Esohe Grace Miracle Iyen, Tuukka Lauri Tapani Saarinen.

Hautaan siunattu Reijo Seppo Olavi Teräkselä 83 v, Anne Kristiina Lindqvist 47 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Corvus Laurencij -kuoron 20-­vuotisjuhlakonsertti la 8.11. klo 19. Kuoro esittää Samppa Laakson johdolla ohjelmistoa taipaleensa varrelta. Konsertissa kuullaan musiikkia gregoriaanisesta laulusta keskiaikaisen musiikin kautta romantiikkaan.

Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Messu ja kansanlaulukirkko su 9.11. klo 12. Vantaan kansanpelimannit, Päivi Helén, Heikki Leppä, Iina Katila.

Kirkkonäytelmä Hyvän elämän salaisuus su 9.11. klo 17. Näytelmä seuraa jumalanpalveluksen rakennetta sisältäen ehtoollisen, johon katsojat voivat osallistua. Näytelmässä eletään yt-neuvottelujen keskellä ja nähdään säälimätön konsultti. Ei suositella lapsille. Vapaa pääsy.

■■ Urkumusiikin tuokio ma 10.11. klo 18. Vantaan musiikkiopiston urkuoppilaat esittävät muun muassa barokin mestareiden teoksia. Vapaa pääsy.

Rauhanyhdistyksen seurat to 13.11. klo 18.30.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ■■ Musiikkia surussa -konsertti pe 7.11. klo 18.15. Siunaustilaisuuksien soitetuimmat ja lauletuimmat. Kanttorit Iina Katila ja Samppa Laakso.

Vapaa pääsy ja ilmainen ohjelma sekä vapaaehtoinen kahvimaksu Tikkurilan seurakunnan musiikkityön hyväksi.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 6.11. klo 18 viraston asiakastilassa.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 6.11. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Näppärin sormin to 6.11. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Käsityöpiiri kotimaisen ja kansainvälisen diakoniatyön hyväksi. Valmistamme myyjäistuotteita huovuttaen. Lisät. Anita Salonen p. 050 411 2675 anita.salonen@evl.fi.

■■ Perhekerho pe 7.11. klo 9.30–11 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Valoa ikkunoista Jari Niemelä ei malta pysyä pois Myyrmäen kirkolta.

Jari Niemelä jäi elokuun lopussa eläkkeelle ylivahtimestarin työstään, mutta niin vaan miehen näkee edelleen Myyrmäen kirkolla. Hän tekee työvuoroja satunnaisesti ja on lupautunut toimimaan myös oppaana, kun kirkko täyttää 30 vuotta.

– Lempipaikkani Myyrmäen kirkolla on kirkkosali, koska se on aina erilainen: aamulla, päivällä ja illalla, kesällä ja talvella. Ikkunoista tuleva valo ympäröi kävijää joka puolelta. Se on valon kirkko.

Niemelä ei yleensä pidä moderneista kirkoista, mutta Myyrmäen kirkko on poikkeus. Hän pitää siitä, että kirkkosali on pelkistetty.

– Kirkkosalissahan ei ole alttaritaulua, ja minusta on hyvä, ettei siellä ole mitään valmiiksi liimattua kuvaa. Näin siellä löytää yhteyden ylöspäin jotenkin helpommin. Tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhisen tekemät kirkkotekstiilit täydentävät ajatusta valon kirkosta.

Arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelemaa kirkkoa käy vuosittain katsomassa noin 1500 turistia. Suurin osa heistä on ulkomaalaisia arkkitehtiopiskelijoita. Erityisen paljon kirkossa vierailee japanilaisia.

– Japanilaisilla on opaskirja, jossa on kuva Myyrmäen kirkosta, kertoo Niemelä.

Huonona puolena Niemelä pitää rakennuksen pieniä säilytystiloja.

– Kirkkorakennus suunniteltiin suuremmaksi, mutta rahat eivät riittäneetkään, ja siitä tehtiin pienempi. Hissikin piti olla emännän apuna, mut-

tilassa pe 7.11. klo 19.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 8.11. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Seurakuntavaalien alkamista edeltävä sanajumalanpalvelus su 9.11. klo 8.30 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Uskon hämärässä -keskusteluilta su 9.11. klo 18 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Aiheena Kuka hallitsee puhtaan opin, alustajana TT, FM, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 10.11. klo 13 nuorisotilassa. Jouluaskarteluun johdattelee Seija Väisänen. Arapun kautta pääsee hissillä.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 10.11. klo 18

ta jauhosäkit kannetaan lihasvoimalla.

Niemelän mukaan kirkon tontille piti alun perin tulla neliön muotoinen rakennus, mutta Leiviskä suunnittelikin sen pitkulaiseksi suorakaiteeksi siksi, että kirkkorakennuksen vieressä oleva koivikko säilyisi.

Marraskuun lopussa Niemelä vetää viikon ajan opastettuja kierroksia suosikkikirkollaan.

– Jos kotikulmilla on tällainen maailmankuulu rakennus, niin kannattaisihan se ainakin kerran käydä tsekkaamassa, hän houkuttelee.

Nina Riutta

Myyrmäen kirkko täyttää 30 vuotta.

• Opastettuja kierroksia kirkossa 24.–28.11. klo 17.30. Oppaana Jari Niemelä.

• Opastetut kirkkokierrokset lapsille ma 24.11. klo 9.30 ja 10.30 ja to 27.11. klo 10 ja 11. Oppaina Helena Fyhr, Taina Karvonen, Maari Santala ja Laura Sydänmaanlakka.

Muuta juhlaohjelmaa • Seurakuntailta ke 12.11. klo 18.30. Jukka Hako: Myyrmäen tarina kampakeramiikasta kauppakeskukseen. Opastettu kierros kirkossa klo 17.30.

• Seurakuntailta ke 26.11. klo 18.30. Keskustelua kirkon arkkitehtuurista. Mukana akateemikko Juha Leiviskä, tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhinen ja kirkkoarkkitehtuurin asiantuntija Arto Kuorikoski. Juontajana Jaakko Simojoki.

• Juhlamessu su 30.11. klo 10. Mukana piispa Irja Askola, kaupunginjohtaja Kari Nenonen ja seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki sekä lapsikuoro, Sonus ja Kantaattikuoro.

Betanian 4. krs:n kokoushuone. Jaakko Hyttinen.

■■ Perhekerho ti 11.11. klo 9.30–12 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Gospel-lattarit ma 10.11. klo 18 nuorisotilassa. Merja Rantala.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 11.11. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 11.11. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuone.

Rukouspiiri ti 11.11. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 13.11. klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Torstaitupaa ei ole to 13.11.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 13.11. klo 18 viraston asiakastilassa.

Omaistaan hoitavien joululounas ke

17.12. klo 13 nuorisotilassa. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä Hanna Raunulle p. 050 384 8481.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 7.11. klo 15.30.

Naisten pankin Vantaan ryhmä ma 10.11. klo 18. Valmistautumista joulunajan myyjäispöytiin pienillä kädentöillä ja keskustelulla. Ota mukaan erivärisiä ja -kokoisia nappeja sekä pieni virkkuukoukku, korulankaa löytyy valmiina. Anita Salonen.

Yhteysilta ti 11.11. klo 18.30. Vieraina Leena ja Matti Harinen.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.11. klo 18. Kristiina Kartano, Samppa Laakso.

Vieraana Paula Lehto

Jari Niemelän työpaikalla Myyr­ mäen kirkossa valot ja varjot ympäröivät hänet.

Walkers-nuortenkahvila nuoriso-

15

Seurakunnissa tapahtuu 6.11.–13.11.

Lapsille

Sini Pennanen

Musiikkia

Piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala Työpaikkasi on piispainkokouksen kanslia. Mitä siellä tehdään?

– Piispainkokouksen kanslian tärkein tehtävä on valmistella piispainkokoukseen tulevat asiat. Esimerkiksi kaikki kirkolliset kirjat, kuten Raamattu, virsikirja, rippikoulukirjat ja kirkkokäsikirja, käyvät ennen hyväksymistä piispainkokouksessa. Tällä hetkellä vuorossa on virsikirjan lisävihko.

Mitä on puhdas oppi?

– Luterilaisen käsityksen mukaan kirkon oikea oppi perustuu Raamattuun. Sen lisäksi tarvitaan Raamatun käyttöä ohjaavaa kirkollista perinnettä ja sitä tulkitsevaa opetusvirkaa eli piispoja ja pappeja.

– Tärkeää olisi myös löytää oikea tasapaino koko kirkkokansan uskonkokemuksen ja opetusvirassa toimivien näkökulmien kesken.

Kuka piispoista hallitsee puhtaan opin?

– Kukin piispa vastaa hiippakunnassaan oikeasta opista. He ovat tehtävissään tasavertaisia. Piispat tekevät työtä myös yhdessä, kun he esimerkiksi piispainkokouksessa pohtivat oppiin kuuluvia asioita ja tekevät niistä koko kirkkoa koskevia päätöksiä.

Mikä on suhteesi Vantaaseen?

– Olen työskennellyt pastorina Korson ja Hämeenkylän seurakunnissa ennen nykyistä tehtävääni. Voin sanoa, että vaikka lähdin Vantaalta, niin Vantaa ei lähde minusta. Tulen Tikkurilaan puhumaan ja pohtimaan oppia ja sen ehtymättömiä tulkintoja.

Nina Riutta

Uskon hämärässä -keskusteluilta su 9.11. klo 18 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Kuka hallitsee puhtaan opin?

– Vai voiko sitä sotkua hallita kukaan? Alustajana teologian tohtori Anna-Kaisa Inkala.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 7.11. klo 9.30–14.

Naisten lenkkisauna to 13.11. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Naisten jumppa ja sauna pe 7.11. klo 18. Vapaaehtoinen kolehti Naisten Pankin hyväksi, oma jumppamatto mukaan, Päivi Helén.

■■ Pyhäkoulu su 9.11. klo 11.

■■ Kerho isille ja lapsille ti 11.11. klo 17.30–19. Tuula Lapveteläinen, Outi Myllylä. Isille sauna, pyyhe mukaan.

Lapsille omaa ohjelmaa.

Naisten kuntojumppa ti 11.11. klo 18.

Vapaaehtoinen kolehti Naisten Pankin hyväksi, oma jumppamatto mukaan, Päivi Helén.

Kirpputori la 15.11. klo 10–14. Pöytä-

vuokra 5 e / pöytä, varaukset Ilolan seurakuntakoti p. 050 341 4132 arkisin klo 9–15. Pöytävuokra maksetaan käteisellä paikan päällä. Vuokratuotot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle. Joulupukki saapuu kirpputorille klo 11.

Kahvio.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu ja kirkkokahvit su 9.11. klo 10.

Maria Koukkari, Samppa Laakso, Satu Huttunen.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 6.11. klo 9.30–11.

■■ Arki-illan pyhäkoulu ke 12.11. klo 18.

■■ Perhekerho to 13.11. klo 9.30–11.

16

Seurakunnissa tapahtuu 6.11.–13.11.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 7.11. klo 18.

■■ Perhekerho ma 10.11. klo 9.30–11.

Miesten raamattupiiri ma 10.11. klo 13.30.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 12.11. klo 14. Aiheena: Miten helpotan arkeani? Vierailija Laurea-ammattikorkeakoulusta esittelee kotiin lainattavia hyvinvointiteknologisia laitteita.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 11.11. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 11.11. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A Kartanokosken piiri to 6.11. klo 18–20.15. Junnuilta, jossa raamattuopetusta, puuhapisteitä, arvontaa ja pientä purtavaa.

■■ Perhekerho pe 7.11. klo 9.30–11.

■■ Pyhäkoulu su 9.11. klo 11.

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho to 6.11. klo 13–14.30 takkahuone. Raimo Lampinen: ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.”

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

aa voism usta s e m untaisin sunn

Muualla Perheretki Vivamoon la 13.12. klo

11.30–16. Joulunäytelmä ja -puuro.

Bussiretken hinta aikuiselta 15 e ja lapselta 5 e. Ilmoittautuminen merja.salo@evl.fi.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

Kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Apua annetaan maksutta. Tiedustelut: p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Kastettu Daniel Viljami Lucenius, Pinja Susanna Törrönen, Veeti Oskari Laitinen, Elias Eero Juhana Ojanen, Lauri Timo Ilmari Latostenmaa, Paavo Armas Ingemar Lipponen, Kauko Ruben Lempiäinen.

Hautaan siunattu Raimo Tapio Häkkinen 75 v, Liisa Marjatta Trap-Holm 62 v, Aki Kalevi Turunen 59 v, Esa Pauli Vihtori Mäkitalo 49 v, Sanna-Maria Rantsi 41 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

■■ Kaipaus ja unelma pe 7.11. klo 19.

Naiskuoro Primavera, joht. Yui Katada. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sanajumalanpalvelus su 9.11. klo 10. Teemana esteetön pääsy kirkkoon. Sami Mustakallio, Hannu Pöntinen, Kari Jerkku.

■■ Pyhäkoulu su 9.11. klo 10 kerhohuone 4.

Seurakuntavaalien äänestys su 9.11. klo 11–20.

■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Bible Lecture Sun 9th, 3 pm at Familycafé. Book of Ruth, Dr. Steve Berneking.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 10.11. klo 17.30–19.

■■ Martinpäivän kirkkoilta ma 10.11. klo 19. Martinlaaksosta Tansaniaan – tulevaisuutta kummikoulun lapsille. Puhe piispa Eero Huovinen, seurakunnan tervehdys kirkkoherra Hannu Pöntinen, musiikki: Merja Wirkkala, sopraano, Esa Ruuttunen, baritoni, Cello Spirituals -selloyhtye ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Martsarin kummikouluyhdistykselle.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 11.11. klo 18–19.30 takkahuone. Vieraana lähetystyöntekijä Tarja Ikäheimonen.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Ke 12.11. klo 11.30 kanttori laulattaa.

Parisuhdepäivystys ke 12.11. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

Opastettu kirkkokierros ke 12.11. klo 17.30. Tutustutaan Myyrmäen kirkkoon ja sen arkkitehtuuriin. Vapaa pääsy.

Myyrmäen tarina kampakeramiikasta kauppakeskukseen ke 12.11. klo

18.30. Jukka Hako. Musiikki: Puhallinorkesteri Louhen soittajia.

Seniorikerho to 13.11. klo 13–14.30 takkahuone.

Miesten piiri to 13.11. klo 18.30–20 takkahuone. Jukka Nevala: Raamattu, Jumalan sanaa vai sanoja Jumalasta.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto auki ja soppamessu to 6.11. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Soppamessu klo 11.

Pastori Reija Vienola. Kahvitarjoilu.

Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p.

050 357 7726.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 6.11. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Rukouspiiri ti 11.11. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 11.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 12.11. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Kylämessu su 9.11. klo 12. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen. Esko Manninen lausuu. Mukana Eläkeliiton Seutulan yhdistys sekä Kivistön seurakuntakuoro. Kirkkokahvit.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Noin 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 11.11. klo 18.30–20 srk-sali.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10– 11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 12.11. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 11.11. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 11.11. klo 17.45– 19.15. Leivotaan yhdessä.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

Muualla Matka Saban kuningattaren jäljille Etiopiaan 31.10.–10.11.2015. Seikkailu Etiopian kulttuuriin, historiaan, luontoon, kirkkoihin, ruokaan ja elämään. Hinta 2050 e sis. lentoliput, kuljetukset, retket ohjelman mukaisesti, majoituksen 2 hh, aamiaiset. 1 hh:n lisä 255 e. Matkalla mukana pastori Mark Saba. Ilm. ja tied.

Mark Saba, p. 050 347 2962, mark.saba@evl.fi.

Kastettu Aurora Maria Aldape, Sami Sakari Saviranta, Samuel Anton Cuadra, Vivian Emma Kristiina Villman, Ossi Jaakko Hytönen, Vilho Jaakko Kustaa Hietanen, Benjamin Johan Eljas Karppinen, Lily Evelina Iiskola.

Avioliittoon kuulutettu Hannu Olavi Hyttinen ja Niina Kirsi Maarit Finne.

Hautaan siunattu Laura Haapanen 98 v, Taimi Päivikki Lindholm 89 v, Pekka Mälkiä 89 v, Asta Marketta Leinonen 61 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Farsdagens högmässa sö 9.11. kl. 10.

M. Fagerudd, I. Hokkanen. ViAndakören medverkar.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 9.11.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Församlingsvalet: röstning sö 9.11.

kl. 11–20.

Ungdomskväll ons 12.11. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 10.11. kl. 9.30–12.

Församlingarnas hus Vallmovägen 5 Mindfullness med kristen krydda 7.– 21.11. kl. 17–18.15. Du som är stressad, trött eller bara vill ta hand om dig själv, kom med. Vi träffas tre gånger och du lär dig självhjälpsmetoder för stressbehandling. Anmälan tfn 050 544 2671 eller anu.paavola@ evl.fi.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören övar ons 12.11. kl.

12–14 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

■■ De vackraste andliga sångerna ons

Musiikkia

Lapsille

12.11. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

VAMMAISTYÖ

Kehitysvammaisille ■■ Musakerho la 8.11. klo 10–11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

Näkövammaisille Naisten ilta ti 11.11. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Vieraana Leena Heloaro hoitamassa käsiä.

■■ Yhteislauluilta ti 11.11. klo 18.30– 20.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Illan ohjaajana ja säestäjänä RitvaLeena Tuuli.

Joulujuhla la 13.12. klo 11–14 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä ti klo 9–11 ja to klo 13–15, p. 09 830 6278 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

Viittomakielisille Surupäivä la 22.11. klo 10–15 Betanian saunaosastolla, 5. krs, Unikkotie 5 aB. Jos olet parin viime vuoden aikana menettänyt läheisen omaisen tai ystävän, olet tervetullut jakamaan surua kanssamme. Mukana kuurojenpappi Maria Lindberg ja diakoni Seija Einola. Surupäivään sisältyy lounas ja kahvit. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä p. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 11.11. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta. Kahvia tarjolla omakustannushintaan.

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 11.11. klo 15–17 Kannel­mäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry. Vetäjänä Terhi Mertala.

■■ Viittomakielinen perhekerho pe 14.11. klo 9.30–12. Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Pyhäkoulu lapsille. Viittomakielinen verkkokirjasto. Vieraana Riitta Vivolin-Karen.

OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja

puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13. Henkilökohtainen opastus.

Korttien tekoa 6.–7.11. klo 10–14.45.

Askartelupöytä tarvikkeineen ja ohjaajineen valmiina sinua varten. Voit tehdä onnittelu-, isänpäivä- ja joulukortteja. Omakustannushinta.

Kuvataidekoulun lasten ja nuorten teoksia ”Matkalla” 21.11. saakka.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistuk-

set, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

PIETARI JÄÄSKELÄINEN 47 118

KOKEMUSTA JA OSAAMISTA Tikkurilan Seurakunta

USKON HÄMÄRÄSSÄ -keskusteluillat Tervetulleita mukaan ovat niin uskovat, agnostikot kuin ateistitkin. Paikka: Seurakuntien talon auditorio (Unikkotie 5 C).

Su 9.11. klo 18: Kuka hallitsee puhtaan opin –vai voiko sitä sotkua hallita kukaan?

Alustaa TT, FM, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala.

Tikkurilan seurakunta

Yhteiseen Kirkkovaltuustoon Seurakuntaneuvostoon

Autamme niitä, joita ei muuten auteta

Vantaan seurakunnat

Markku Weckman

Anitta

ORPANA

5

ylikonstaapeli evp, kaupunginvaltuutettu Yhteinen Kirkkovaltuusto Seurakuntaneuvosto

14 79

Palveluja tarjotaan

keittiötuning.fi

www.markkuweckman.net

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI

kaupunginvaltuutettu kaupunginhallituksen jäsen lehtori, VTM

Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Vuokralle tarjotaan

Armoa arkeesi, toivoo Jari.

J. Vähäkangas

RIVITALOASUNTOJA SENIORITALOSSA

Itä-Hakkilassa, vuokra 704 795/kk + palvelumaksu 95/kk 36 m2, 2h + kk + terassi www.emerituskoti.fi 09 - 1600 puh. 010 292 2002 Hautauspalveluja

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt WWW.JARIPORTHEN.FI

12

Jari Porthén

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Tikkurilan seurakunnasta kirkkovaltuustoon Seurat

p. 040 411 4370

www.aallontuolit.net verhoillaan puh. 0400 300628 HHHHHH ILAHDUTA JOULUSIIVOUKSELLA !

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

• Lahjakortit • Kotisiivoukset • Ikkunanpesut

Tilaukset 040 809 8707/Laura

Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, keittiötasot.

Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

www.aratto.fi

HHHHHH

Muuttoapua

1-2 miestä ja kuorma-auto

p. 040 533 8169

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 7.11. klo 19 Espoonlahden kirkolla.

Su 9.11. klo 18 Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4.

Ti 11.11. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla.

Ke 12.11. klo 19 Heränneiden Ylioppilaskodissa.

Hammashoitoa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT

Tapahtumia

Ajanvaraus

09 563 1500

MYYRINHAMMAS Iskostie 4, 01600 Vantaa

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

La 8.11. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Tarvitaanko uskonpuhdistusta?

Musiikissa: Heidi Tuikkanen Kim Ekblom Seppo myös Soukan kappelissa Su 9.11. klo 17.00 Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Vuokrata halutaan

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

4

ILMOITUS

Sosialidemokraattinen seurakuntaväki, SDP:n ehdokkaat seurakunnittain Seurakuntavaalit pidetään isänpäivänä 9.11.2014. Äänestää saa oman seurakunnan Sosialidemokraattisen seurakuntaväen ehdokasta.

HAKUNILAN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

17

18

19

20

33

34

35

36

58

59

60

61

78

79

80

81

Hiltunen Risto

Hokkanen Kari

Lehtonen Olavi

Ala-KapeeHakulinen Pirjo

Eklund Tarja leipomotyöntekijä

neuvotteleva virkamies

postinjakaja

myyjä, isännöitsijä

filosofian maisteri

henkilöstösihteeri, eläkeläinen

Kähkönen Osmo diplomi-insinööri

Kähärä Kaarlo vartija

21

22

23

37

38

39

40

62

63

64

82

83

84

85

Peltonen Kalevi

Peltonen Varpu

41

42

43

44

86

87

88

89

Saarinen Erkki

Sillanmäki Soile

Nokkala Jorma

Ruotsalainen Ville

eläkeläinen (sit)

lastenhoitaja, oppisopimusopiskelija

Söderholm Jorma

Pekola Sari

eläkeläinen

lastentarhanopettaja

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA 2 22 Huhtamäki Aura eläkeläinen

3

23 Bruun Juhani

hallintotieteiden maisteri, eläkeläinen

projektityöntekijä, lähihoitaja

24

rakennusmestari, eläkeläinen

56

57

58

Riikonen Jyrki vahtimestari

Hämäläinen Paula osastosihteeri

21

22

23

24

59

60

61

62

Merelä Mikko kirvesmies

yrittäjä, eläkeläinen

eläkeläinen (sit)

55

Eronen Janne

Suvensalmi Jouko

Merelä Matti

varhaislehdenjakaja

Seurakuntaneuvostoon

Tilander Liisa

20

järjestösihteeri

työnohjaaja, puheenjohtaja

90

19

Tammi Visa

eläkeläinen

Pitkänen Eeva

Kirkkovaltuustoon

45

18

eläkeläinen

eläkeläinen

asiakassihteeri

Tuuva Sirpa

17

Koskinen Anneli

eläkeläinen

Pääsukene Sonja

KORSON SEURAKUNTA

opiskelija

Heikkilä Asta

Inkinen Eeva-Liisa mielisairaanhoitaja, eläkeläinen (sit)

Vaalipäivän 9.11. äänestyspaikat Vantaalla Hakunilan seurakunta: klo 11-20 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

Tikkurilan seurakunta: klo 9-20 Tikkurilan kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5B

Hämeenkylän seurakunta: klo 11-20 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3

Vantaankosken seurakunta: klo 11-20 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

Korson seurakunta: klo 11-20 Korson kirkko, Merikotkantie 4

Vanda Svenska församling: kl 11-20 Bagarstugan, Kurirvägen 1

Rekolan seurakunta: klo 11-20 Rekolan kirkko, Kustaantie 22 www.vantaandemarit.fi Fb vantaandemarit

57

58

59

123

124

125

Eskelinen Jarno vapaaehtoistyöntekijä

Hyttinen Eila lähihoitaja, eläkeläinen

126

sähköasentaja, eläkeläinen

rakennusmestari, isännöitsijä

Mölsä Jukka opettaja, vararehtori

66

67

129

130

131

RaatesalmiSalonen Terhi

erikoissairaanhoitaja, eläkeläinen

työsuojelutarkastaja

Jääskeläinen Markku

sidosryhmäjohtaja, kolumnisti

128

sairaanhoitaja

3 66

65

127 Lindblad-Palo Salla

2

60

64

65

Pokki Hilkka

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

63

62

61

Kovaleff Tarmo

Kautiainen Heikki

ILMOITUS

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Pajakari Riitta perushoitaja, eläkeläinen

Sipiläinen Heikki varatuomari, eläkeläinen

Heiskanen Jaana laboratoriomestari

Jääskeläinen Kirsi jäsenrekisterivastaava

Koivula Hanna erityisnuorisotyöntekijä

Leppänen Marja eläkeläinen

72 Päivinen Tiina-Maaria

toimitusjohtaja, isännöitsijä

VANDA SVENSKA FÖRSAMLINGS KANDIDAT

10

67 Karhula Anna-Liisa kustannustoimittaja, filosofian maisteri

69

68

Kemppinen Hilkka filosofian maisteri

5

6

70

71 Nurmela Jouni

Meskanen Vesa-Pekka

linja-autonkuljettaja

työnjohtaja

7

8

9

73

74

75

Romppanen Eero yrittäjä

4

Salo Eero

eläkeläinen

Vainio Urpo

diplomi-insinööri

Kirkkovaltuustoon

76 Westerholm Seppo

Seurakuntaneuvostoon

eläkeläinen

14 Nurmi-Kokko Tiina-Maria

socialsekreterare

Vantaan sosialidemokraattisen seurakuntaväen tavoitteet valtuustokaudelle 2015–2018

Kansankirkko − apuna ahdingossa, tukena elämässä Kirkon tulee olla aikaamme uudistava liike sekä koko yhteiskunnassa että yksittäisten ihmisten mielissä. Kirkon tulee olla tasa-arvoinen vähemmistöjä kohtaan. Armo kuuluu kaikille.

Keskeiset tavoitteet • Seurakuntayhtymän asuntotuotantoa tulee lisätä. Erityinen painopiste on nuorten aikuisten, syrjäytymisuhan alaisina olevien ja asunnottomien asuntopulan helpottaminen.

• Heikoimmassa asemassa olevia on tuettava yhteistoiminnassa kaupungin ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

• Vantaan seurakunnat ovat vahvasti mukana ruuan jakelussa.

• Vapaaehtoista auttamisen ja tukemisen tahtoa tulee vahvistaa.

Vapaaehtoisille on varattava uusia mahdollisuuksia toimia.

• Seurakunnilla on aktiivinen rooli monikulttuurisen ja monikansallisen kaupunkimme asukkaitten ohjaamisessa yhteisöllisyyteen, suvaitsevaisuuteen ja vuorovaikutukseen.

• Kirkon ja seurakuntien on mentävä lähemmäksi lasten, nuorten ja perheiden arkea. On jalkauduttava sinne, missä seurakuntalaiset ovat.

• Lasten ja nuorten kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen tarvitaan selkeitä ja rohkeita uusia toimintatapoja. Lasten ja nuorten kerhotoiminta on osa kirkon kulttuuria.

• Rippikoulun menestystarinaa pitää edelleen vahvistaa. Nuorille on järjestettävä omia vaikutuskanavia. Seurakuntien tulee omalta osaltaan kantaa vastuuta nuorisotakuun toteuttamisesta. Erityisesti on toteutettava nuorille aikuisille valmistettuja messuja.

• Seurakuntien on verkotuttava ikääntyneiden asukkaiden järjestöjen kanssa.

• Seurakunnan tilaisuuksien sisältöä on kehitettävä ja etsittävä myös uudella tavalla puhuttelevia muotoja. Tapahtumien ajoituksessa on otettava huomioon urbaanin 24/7 elämänmuodon haaste.

• Uudisrakentamiseen tulee suhtautua harkitun varovaisesti. Tikkurilan kirkon ongelma on ratkaistava yhdistämällä peruskorjaus ja lisätilojen rakentaminen nykyisessä korttelissa.

• Yksittäisistä toimitiloista voidaan myös luopua. Tärkeintä on itse toiminnan turvaaminen.

• Nopeasti kasvavassa kaupungissa on kyettävä joustavasti ohjaamaan ja luomaan toimintaa myös uusille asuinalueille. Siksi Vantaalla tulee keskittää voimavaroja kaikkien seurakuntien yhteisiin palvelukeskuksiin.

Toisaalta on kehitettävä myös paikallisia toimintatapoja vastaamaan entistä paremmin seurakuntalaisen hengellisiä, henkisiä tai aineellisia tarpeita.

• Kirkollisveroprosentti tulee säilyttää nykyisen suuruisena tulevan valtuustokauden.

20

Aikamerkki

Pingispyhäkkö

Ulla Tarkka / Kirkon Ulkomaanapu

Juha Tapio vieraili keväällä Sierra Leonessa, joka on nyt yksi pahimmista ebola-alueista.

Sisar Louisa perusti Atlantaan kirkon, mutta kaikki eivät tästä temppelistä innostuneet. Louisa ei nimittäin ole mikään luostarisisar, vaan yhdysvaltalainen taiteilija Grant Henry. Eikä kirkkokaan ole Herran huone, vaan olutbaari. Hengenelämä ei ole Henrylle kuitenkaan vierasta, sillä hän opiskeli nuoruudessaan teologiaa.

Vuonna 2010 perustettu Church-baari on sisustettu kirkollisella kitschillä ja Henryn teoksilla. Katolisen kirkon rippituoli palvelee puhelinkoppina, uruilla soitetaan karaokea ja pingisvuoroaan voi odotella kirkonpenkissä.

Omistaja itse mieltää baa-

rinsa taidegalleriaksi, jossa myydään alkoholia. Itseään hän pitää enemmän taiteilijana kuin baarimikkona. Konsepti on toiminut, ja Churchbaarista on tullut suosittu turistinähtävyys. Myös kirkollisen symboliikan käyttäjänä kunnostautunut poptähti Lady Gaga on vieraillut baarissa.

Krista Susi

Kappeli kaljanjanoisille.

Lapasia lapsille Käsillä hyvää -ryhmässä Hakunilassa on tänä syksynä neulottu sukkia, lapasia, kaulaliinoja ja hartiahuiveja. Valmiita neuletöitä lahjoitetaan tuttuun tapaan vangeille ja lähialueen koululaisille. Osa tuotteista päätyy myyjäispöytään, jonka tuotolla hankitaan lisää lankoja.

Tänä vuonna lämpimien lahjojen saajina on Hevoshaan

Nenäpäivä-show pe 7.11. klo 19 Yle TV2:lla.

Laulaja ja lauluntekijä Juha Tapio kävi keväällä Kirkon Ulkomaanavun matkalla Sierra Leonessa. Siellä kuvattiin pätkiä Nenäpäivä-tv-ohjelmaan.

– Vietin päivän kahden katulapsen kanssa. Se kosketti syvältä, koska omat poikani ovat 12ja 9-vuotiaat ja Abdul ja Foday ovat noin 13-vuotiaita.

– Tuntui lohduttomalta, että heidän pitää aamulla ensimmäiseksi miettiä, mistä saisi ruokaa.

Illalla pitää löytää jokin nukkumapaikka. Edellisen yön he olivat nukkuneet hylätyssä kioskissa.

Kadulla poikien lempinimet ovat Rotta ja Luoti, mikä kertoo selviämistaistelun kovuudesta.

– Omia poikia tulee paapottua ja varoiteltua. Nämä pojat olivat katuelämän koulimia, koko ajan varuillaan ja tilanteen tasalla.

– Kadulla ei kannata omistaa mitään. Abdulilla oli ollut varavaatteet, mutta ne varastettiin, ja samalla hän sai puukosta reiteensä. Fodayn aarre oli pieni matkaradio. Siitä me kuuntelimme musaa joutohetkinä.

Kymmenen päivän matkalla Juha Tapio ehti nähdä, miten maa ja ihmiset olivat raunioituneet vuosien 1999–2002 sisällissodassa. Moni lapsi jäi ilman vanhempia, ja nyt katulapsia on

tuhansittain.

Suomessa tuntematon 5,6 miljoonan asukkaan Sierra Leone on noussut viime aikoina uutisiin ebolaepidemian takia.

– Keväällä emme nähneet taudista merkkejä. Kyllä se tuntuu kohtuuttomalta, että sekin vielä iski sinne.

Nenäpäivä-kampanjalla hankitaan varoja kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Siinä on mukana yhdeksän Suomen suurinta avustusjärjestöä, jotka jakavat keräystulot keskenään tasan. Osa varoista ohjataan tänä vuonna ebolan vastaiseen kamppailuun.

3 x sotamuisto

Eira Serkkola

Tanja Pohjola: Lintu pieni. Atena 2014.

Karjalassa sotalapsuutensa elänyt Dorotea rakentaa perhe-elämää 1950-luvulla. Kun kotiin majoittuu karjalainen evakkomummo sairaan lapsenlapsensa kanssa, tunkeutuvat järkyttävät muistot pintaan. Leskiäiti oli sodan melskeissä elättänyt perhettä paitsi lehtitöillä myös prostituutiolla. Vanhempien tukea vailla lapsi jää kantamaan selittämätöntä häpeää ja syyllisyyttä.

Mustanmeren armoilla

Risto Isomäki jatkaa kirjailijana tutulla seikkailuhenkisellä tyylillä.

tyneimmässä romaanissa Sarasvatin hiekkaa. Silti hän on jälleen onnistunut tekemään nautittavaa fiktiota vakavista asioista.

Peter Sandström: Valkea kuulas.

Schildts & Söderströms 2014.

Keski-ikäinen kirjailija matkustaa äitinsä luokse Uusikaarlepyyhyn. Siellä kunnostetaan isän ylpeys, tallissa vuosikymmeniä lojunut Capri-auto ja samalla palataan muistoissa 1970- ja 80-luvulle. Isä oli omenatarhuri, hevosten arvostettu tappaja ja sodasta vaikeneva veteraani. Vaiettunakin sota venyttää kyntensä pitkälle yli vuosikymmenten.

Timo Saarinen

Pertti Nisonen/Tami

Risto Isomäki jatkaa uudessa romaanissaan tutulla linjalla. Mytologia, arkeologia, luonnontiede ja maailman ajautuminen ympäristökatastrofiin kohtaavat tällä kertaa Mustallamerellä ja Ukrainassa.

Romaani sijoittuu lähitulevaisuuteen. Valtamerten pinnat ovat nousseet useita metrejä ja Välimeri on yritetty pelastaa patoamalla Gibraltarin salmi. Tällä on yllättävä vaikutus Mustaanmereen, joka on yhteydessä Välimereen Bosporin salmen kautta.

Päähenkilöt ovat venäläissuomalainen arkeologi Alex ja ukrainalainen meribiologi Irina. Tärkeä rooli on myös yhdysvaltalaisella miljardöörillä, joka

etsii arvokkaita hylkyjä. Henkilökuvauksessa Isomäki on melko viihteellinen. Romaanissa on sopiva paketti ihmissuhteita, romantiikkaa, seksiä ja elokuvamaista toimintaa.

Voisi ehkä sanoa, että romaanin varsinainen päähenkilö on Callaon maalari. Hän liittyy Mustanmeren pohjaan muodostuneeseen hapettomaan biomassaan, mutta hänen rooliaan ei kannata paljastaa tässä tarkemmin.

Muinaishistoria ei tällä kertaa nivoudu nykyaikaan yhtä hienosti kuin Isomäen menes-

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14 Hakunilan kirkolla.

Sukkia vangeille.

NÄIN JUHA TAPIO KOMMENTOI matkaansa: ”Tapaamani ihmiset ovat urheita esikuvia kaltaiselleni huitelijalle, joka pitää etuoikeutettua asemaansa itsestäänselvyytenä.”

Risto Isomäki: Kurganin varjot.

Tammi 2014.

Soili Pohjalainen

Kerttu Pohjalainen

Apua Sierra Leoneen

koulun lapsia. Aiempina vuosina neuletöitä on viety Länsimäen kouluun ja Hakunilan kouluun.

– Oppilaat saavat itse valita, mitä kukin haluaa, kertoo ryhmässä useamman vuoden neulonut Paula Neuvonen.

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. Otava 2014.

Kosovosta muuttaneen Bekimin ja tämän äidin Eminen tarina risteilee Suomessa, Balkanilla ja entisessä Jugoslaviassa. Sopeutuminen ankeaan Suomeen on ylivoimaista macholle isälle, joka kamppailee sotapainajaisten ja pelkojen kanssa. Nämä siirtyvät myös pieneen Bekimiin. Nuorena homoseksuaalina hän hankkii seuraa netistä. Baarista tarttuu mukaan kissa. Kun sota hajottaa perheet ja traditiot, niin rakkaus, myötätunto ja fantasiat auttavat uuteen.

Kristina Svensson