Lauri 2014 nro 33 (30 10)

Vantaan Lauri 33 • Armon asialla • 30.10.2014 • www.vantaanlauri.fi

Digielämä jää perillisille 4

Surun jakaminen auttaa eteenpäin Kaarlo Tiaisen viimeinen matka

5

Rakas mummo, vilkutukset sinne, missä oletkin.

9

Kolme kirjettä kuolleelle rakkaalle 18

Jos haluat oppia elämään, et voi väistellä kuolemaa – Lauri Maarala

12

2

Pauli Juusela

Antivaalikampanja Seksi, kirkko ja Räsänen – siinä kolme sanaa, jotka tuntuvat herättävän paljon intohimoja. Se on sellainen kolminaisuus, jota Eroa kirkosta -sivusto odottaa kuin korppikotka saalistaan.

Kun kirkosta eroamisessa tapahtuu pienikin liikahdus ylöspäin, sivusto lähettää hanakasti tiedotteen, johon osa medias­ ta tarttuu. Asiantuntijaksi haastatteluun kelpaa kirkonvastaisen sivuston vetäjä, joka auliisti kommentoi kirkosta eroamisen syitä. Tästä saadaan aikaan otsikoita ja jaettavaa sosiaaliseen mediaan. Eroamisesta syntyy lumipalloefekti.

Sivuston ylläpitäjät ovat varmasti malttamattomina odottaneet, milloin voivat käynnistää oman antivaalikampanjansa seurakuntavaaleille. Siihen löytyi viime viikonloppuna mainio tilaisuus, kun saatiin samaan tiedotteeseen Päivi Räsänen ja seurakunnan osallistuminen seksimessuille.

Todettakoon tähän kuitenkin pari faktaa. Ensinnäkin Päivi Räsänen on puoluejohtaja, ei kirkon edustaja. Kirkolla ei ole valtaa hänen sanomisiinsa. Hän vastaa niistä ihan itse.

Toiseksi Tikkurilan seurakunnasta osallistuu seksimessuille pappi ja Vantaan seurakuntien perheneuvonnasta perheneuvoja. He ovat siellä ammattiroolissaan, kuuntelemassa ja keskustelemassa niiden ihmisten kanssa, jotka haluavat heidän kanssaan puhua. He eivät ole saarnaamassa tai moralisoimassa, mutta eivät myöskään esiintymislavalla saati tukemassa pornoteollisuutta.

On ennakkoluulotonta ja rohkeaakin mennä seksimessuille. Kirkossa on aina menty sinne, mihin muut eivät mene. Taisipa niin toimia myös Jeesus, joka omana aikanaan herätti paheksuntaa ylittämällä rajoja ja aterioimalla syntisinä pidettyjen kanssa.

Kolumni

Pyhäpuku Vanhan ajan pukeutumisohjeissa saatettiin neuvoa pukeutumaan pyhäpukuun. Nykyään ohjeita ei sidota uskonnollisiin juhliin eikä aina edes viikonvaihteeseen. Jos on syytä tälläytyä parempiin, niin ohjeistus on arkisempi: tumma puku.

Paremmalla puvulla voi olla kaksi tarkoitusta: kunnioittaa kutsua ja nostaa omaa oloa. Hyviä perusteluita kummatkin.

Jos saan kutsun juhliin, panen päälle jotain siistiä, ainakin pikkutakin ja kravatin. Frakkia, smokkia ja sakettia minulla ei ole. Kirkossa, koulun päättäjäisissä ja häissä tekee mieli olla tilaisuuden arvon mukaisesti. Vapaampiin menoihin voin pukea villatakin tai hellepuseron.

Toinen pukeutumisen tarkoitus on vaikuttaa ulospäin edullisemmalta kuin muuten olisi. Aatamin puvussa ainakin me vanhemmat emme näyttäisi niin kauniilta kuin haluaisimme.

On pukeuduttava johonkin, joka peittää puutteet ja rypyt.

Vaikkei puku miestä tee, niin ulospäin näkyvää puolta se kohentaa.

Pyrin kerran sisään entiseen Luther-kirkkoon, josta oli tullut ravintola. Portsari sanoi, ettei herra pääse sisään, kun on likaiset lenkkarit jalassa, tämä on hieno paikka. Pyysin katsoa edes ovelta, kun olen siellä joskus saarnannut. ”Jaaha, kyllä täällä vieläkin valistustoiminta tekisi hyvää.”

Ovimikon ja Jumalan silmissä ihminen luonnostaan haluaa näytellä. Vaisto käskee olemaan siisti ja hurskas. Jumalan kanssa pätevät kuitenkin toisenlaiset lait kuin etiketinvalvojien kanssa. Jumalan edessä eivät mitkään oman vaatekaapin puvut riitä. Kaikkivaltiaan ja pyhän Jumalan katseen alla olemme kaikki paljaita, puvuttomia, riisuttuja.

Mutta ei huolta. Jumala kyllä pukee kaikki ne, jotka etsiytyvät hänen luokseen.

Viimeisellä portilla on taivaallinen vaatevarasto, josta riittää pyhäpukuja jokaiselle.

Omat likaiset rievut riisutaan ja päälle puetaan puhtaat vaatteet, yhtä valkoiset kuin kastemekko aikanaan. Armon asut eivät lopu kesken.

Eero Huovinen piispa

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

– Joskus pyydetään järjestämään ehtoollishetki kuolevalle potilaalle ja hänen läheisilleen, kertoo sairaalapappi Matti Hanhisuanto.

Kuolevaa kuunnellaan Vantaalle suunnitellaan pappien päivystysjärjestelmää.

Matti Hanhisuanto on toinen Peijaksen sairaalan kahdesta sai­ raalapapista. Hän tapaa kuolevia viikoittain, joskus kaksi kolme sa­ manakin päivänä.

– Pappi tapaa kuolevia pyydet­ täessä. Tavallisesti pyynnön vä­ littää hoitaja. Se voi tulla myös omaisilta. Kutsu tulee harvoin suoraan potilaalta itseltään. Kuo­ leman lähestyessä potilaan voimat ovat vähissä, kertoo Hanhisuanto.

Tapaaminen potilaan kanssa on useimmiten ensimmäinen ja ainoa.

– Kun koputan oveen, en tiedä millaiseen tilanteeseen olen me­ nossa. Esittäytymisen yhteydes­ sä selviää esimerkiksi, minkä ver­ ran potilas jaksaa tai pystyy pu­ humaan.

Seurakuntapapit tapaavat kuo­ levia harvoin. Seurakuntatyössä kuolemaa kohdataan enemmän tapahtuneena tosiasiana, hau­ taan siunaamisten yhteydessä ja omaisten surussa, kertoo Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä.

– Joskus tulee sairaalapapin kautta tieto, että potilas haluaa tavata oman seurakuntansa pa­

pin. Tai omaiset voivat hädissään kutsua paikalle ennestään tutun papin. Keskustelu omaisten kans­ sa ja yhteinen rukoushetki kuo­ levan luona voivat olla tärkeitä, vaikkei kuoleva niihin enää itse aktiivisesti osallistuisikaan.

Samoin ajattelee myös Hanhi­ suanto.

– Vaikka potilas vaikuttaa mel­ kein tajuttomalta, voi kyynel vie­ riä hänen poskelleen, kun laule­ taan virttä. Toisaalta joskus on käynyt niin, että potilas torjuu siunauksen, vaikka omaiset ovat sitä pyytäneet, hän kertoo.

Hanhisuanto on ollut läsnä myös useammassa kuoleman­ hetkessä. Paljon on myös kes­ kusteltu.

– Kuolevan kanssa ei kierrellä eikä kaarrella, vaan päästään heti asiaan. Usein on kysymys hädäs­ tä, joka koskee lähtöä pois ajas­ ta. Jos näen, että potilas on pe­ loissaan, voin kysyä, mikä pelot­ taa. Aina ei löydy vastausta. Jos jokin tietty asia tekee rauhatto­ maksi, siitä puhuminen voi hel­ pottaa oloa.

Hanhisuannon mukaan kuole­ valla potilaalla voi olla hengellisiä

huolia, pelkoa kivuista, ristiriito­ ja läheisten kanssa tai elämän ai­ kana tapahtuneita asioita, joihin hän kaipaa synninpäästöä.

– Mielessä ei ole vain huolia, vaan on myös kiitollisuutta ele­ tystä elämästä. Papin kutsumisel­ la halutaan valmistaa ja siunata kuolevaa siirtymään ajasta ikui­ suuteen.

Tulevaisuudessa seurakunta­ papit ovat enemmän tekemisis­ sä kuolevien kanssa, kun entistä useampi vanhus asuu kotona elä­ mänsä loppuun asti, arvioi Pirk­ ko Yrjölä.

– Kuolevan ihmisen kohtaami­ nen on ykkösasia, tuleepa pyyntö mihin aikaan tahansa. Kirkon us­ kottavuus vaatii, että ihmisen luo mennään silloin, kun hän on läh­ temässä viimeiselle matkalleen.

Toistaiseksi ongelmana on, et­ tei Vantaalla ole pappien päivys­ tysjärjestelmää tai yhtä puhelin­ numeroa, jonka kautta papin voi­ si pyytää paikalle.

– Sitä suunnitellaan parhail­ laan. Pappien päivystyksiä toimii muualla ja Vantaallakin on Hen­ kisen huollon päivystys suuron­ nettomuuksien varalta, niin mik­ sei tätäkin saataisi aikaan, Yrjö­ lä sanoo.

Ulla-Maija Vilmi

vantaanlauri.fi uutisia ›› Seurakunta tarjoaa erotiikkamessuilla mahdollisuuden keskusteluun ›› Vantaan kaupunginjohtaja: Hyvän tekeminen alkaa meistä jokaisesta ›› Seurakuntavaalien äänestys alkoi Vantaalla aiempaa verkkaisemmin ›› Ylijääneen kouluruoan jakelu jatkuu Vantaalla KANNEN KUVA JANI LAUKKANEN

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Hautaa tekemässä Yrjö Koskinen, erityisammattimies: ”Meillä seurakuntien erityisammattimiehillä on töitä laajalla skaalalla. Hautatöiden lisäksi teemme vahtimestarin hommia ja erilaisia kenttätöitä. Oma erityisalueeni on isojen koneiden huolto ja korjaus.

Kun hautaa aletaan kaivaa, ensin katsotaan tarkka sijainti. Nurmikko leikataan lapiolla pois ja viedään kompostiin. Sitten hautaan laitetaan tukikehikko ja vanerilevyt, minkä jälkeen aletaan kaivaa kaivinkoneella. Talvella joudutaan tekemään ensin lumitöitä ja sitten sulattamaan maata routasulattimella.

Työni on itsenäistä. Kuolema on tässä työssä tietyllä tapaa arkipäiväistynyt, mutta varsinkaan lasten ja nuorten kuolemiin ei totu. Sanojen asetteleminen tuntuu joskus vaikealta, kun kohtaa omaisia. Rauhallisuus on tässä työssä tärkeää.”

Hanna Antila

Yrjö Koskinen kaivoi hautaa maanantaina 27.10. Pitäjän kirkon hautausmaalla.

4

Väitellään

Salasanat kannattaa panna testamenttiin, Urpo Kangas!

Nettipalvelun ylläpitäjän pitää jotenkin tunnistaa, että käyttäjätilin poistamista pyytävä on vainajan omainen.

Jos kuolinpesälle on määrät­ ty pesänselvittäjä, se on hänen tehtävänsä.

Suomalaiset eivät ajattele, mitä salasanoille ja netissä oleville kuville tapahtuu kuoleman jälkeen.

– Pitää paikkansa. Maailma di­ gitalisoituminen on tapahtunut nopeasti, eikä meillä ole vielä käytäntöjä, miten menetellä näi­ den asioiden kanssa.

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas uskoo, että sähköpostimme ovat aarreaitta perillisille.

Digitaalisesta jäämistöstä ei ole säädetty laissa.

– Ei pidä paikkaansa. Perintö­ kaaren säädökset koskevat kaik­ kea omaisuutta.

Omaisen on vaikea saada selville, mitä kaikkea vainajan digitaalisen jäämistöön kuuluu.

Paula Lehto

– Kyllä, sillä käytännössä se on ripoteltuna sinne sun tänne, puhelimen muistiin, muistitik­ kuun, pilvipalveluihin… Kuolin­ pesän osakkaiden on selvitettä­ vä, mitä kaikkea siihen kuuluu.

EHDOKKAAMME TIKKURILAN SEURAKUNNASSA

Jarno Eskelinen

Eila Hyttinen

Markku J Jääskeläinen Heikki Kautiainen

Tarmo Kovaleff

Salla Lindblad-Palo

Jukka Mölsä

Digitaalisella jäämistöllä ei ole yleensä taloudellista arvoa.

– Ei pidä paikkaansa. Vaina­ jalla on saattanut olla sähköisiä pankkitilejä, pelikasinotilejä, tes­ tamenttiluonnoksia tai sopimuk­ sia, joilla on taloudellista arvoa.

Myös valokuvilla voi olla tekijän­ oikeusarvoa.

Esimerkiksi Facebookilta tai Twitteriltä voi pyytää käyttäjätilin poistamista, jos sen ylläpitäjä on kuollut.

– Kyllä, mutta menettely on mutkikas. Palvelimen ylläpitä­ jän pitää jotenkin tunnistaa, et­ tä pyytäjä on vainajan omainen.

Testamenttiinsa kannattaa panna myös salasanat sähköposteihinsa ja vaikka Facebook-tiliinsä.

– Jos haluaa, että perilliset pääsevät niihin kiinni, niin kyl­

lä, mutta ongelmana on se, että ne muuttuvat usein. Suositelta­ vampaa on, että määrää, kenelle ne luovutetaan.

Digitaalisen jäämistönsä voi testamentata kenelle vaan.

– Kyllä. Se on testamentatta­ vissa olevaa omaisuutta, mutta jos omaisuudella on taloudellis­ ta arvoa, rintaperillisellä on oi­ keus omaan lakiosaansa.

Työpostit kuuluvat työnantajalle, sillä niissä voi olla luottamuksellisia tietoja.

– Kyllä ja ei. Puhtaasti työasi­ oita sisältävät työpostit kuulu­ vat työnantajalle, mutta kuten tiedämme, työsähköpostia käy­ tetään myös henkilökohtaiseen viestintään. Työnantajilla on eri­ laisia käytäntöjä. Joissakin työ­ paikoissa työpostin käyttö hen­ kilökohtaiseen viestintään on kielletty, jotkut työnantajat an­ tavat postit omaisille tietyn ajan jälkeen.

Meistä ei ole juuri iloa perillisille, koska kirjeenvaihtomme ja valokuvamme ovat sähköisessä muodossa ties missä.

– Päinvastoin, meistä on pal­ jon enemmän iloa kuin aiemmis­ ta sukupolvista. Sähköposteis­ samme on tallessa sekä lähete­ tyt että vastaanotetut kirjeet.

Hanna Antila

Armoa arkeesi, toivoo Jari.

Riitta Pajakari WWW.JARIPORTHEN.FI

Hilkka Pokki

Terhi Raatesalmi-Salonen

Heikki Sipiläinen

Tikkurilan Työväenyhdistys ry

Tavattavissa Tiksokellarissa Unikkotie 17 kirkkokahveilla 2.11.2014 klo 12.00 sekä Tikkuraitilla Prisman edessä 8.11.2014 klo 11-13 jakamassa kuumaa mehua.

12 Jari Porthén Tikkurilan seurakunnan kirkkovaltuustoon

5

Muutosvoima Sirpa Päivinen

–Äidin kuolema opetti minua ymmärtämään paremmin muiden kärsimystä, sanoo sairaalateologi Elina Antikainen.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Perjantaina 24.10 vietettiin rauhan ja ihmisoikeuksien YK-päivää. Aamuni alkoi YK-jumalanpalveluksessa, jossa muistutettiin rauhanviestistä: ”Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on?”

Tämä viesti tuntuu erityisen tärkeältä. Ilmapiirin kiristyessä on tärkeää miettiä, mistä löydämme ymmärryksen avaimet. Meidän tulee ymmärtää sanojemme ja tekojemme painoarvo. Ihmisen haukkuminen ja väheksyminen on paitsi loukkaavaa, myös ihmisarvon vastaista.

YK-päivänä oli myös hyvä kunnioittaa kriisialueilla työskenteleviä. Viime vuonna heistä 155 sai surmansa, joukossa oli myös kaksi suomalaista. Toisten auttamisesta on viime vuosina tullut yhä vaarallisempaa. Ilman apua tuhannet kuolisivat ruoan, lääkkeiden ja puhtaan veden puutteeseen ja monet lapset jäisivät ilman koulutusta.

Joel Linnainmäki, Suomen YK-nuorisodelegaatti 2014

Nuorison tekemät väkivaltaisuudet ovat yleistyneet.

Myös lasten itsemurhayritykset puhuttavat. Yhteiskunta jakautuu yhä enemmän kahtia. Perheet ovat kovilla, ei ole työtä, on huoli toimeentulosta. Toisaalta on perheitä, joissa vanhempi tekee uupuen kahta työtä.

Nuorten osalta mielikuvamainonta antaa haasteita. Pitäisi olla kaunis, hoikka ja menestynyt. Todellisuudessa koulutuspaikkaa tai työtä ei löydy ja asuntoakaan ei ole.

Nuori kokee, että ei kelpaa, ahdistus kääntyy joko itseen tai ympäristöön. Nuorelle on viestitettävä, että hän on arvokas. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen, joka kuuntelee ja tukee.

Yhteiskunnan rakenteita on uudistettava, mutta ei niin, että köyhimpiä ja vähäosaisia kyykytetään. Apua ja tukea on tarjottava ajoissa. Kodinhoitajat pitäisi saada takaisin auttamaan perheitä arjessa. Nuorten työllistymisessä muun muassa oppisopimuskoulutuksen lisääminen on varteenotettava vaihtoehto.

Nyt on todella tehtävä jotain, pelkät puheet eivät riitä.

Päättäjien arvot pitää saada kohdalleen, vain siten muutos on mahdollinen.

Äidin kuolemasta syntyi runoja Henkilökohtaisen asian­­jakaminen tuntui Elina Antikaisesta aluksi hurjalta.

Elina Antikainen on vast­ ikään aloittanut sairaalateolo­ gin työt Oulussa. Hänen tekee töitä muun muassa syöpäosas­ tolla, jossa monet potilaat tie­ tävät olevansa lähellä kuolemaa.

– Ehkä yllättäen sairaalassa ollaan todella kiinni elämässä.

Kun kuoleman ja sairauden ää­ rellä käydään syviä keskustelu­ ja, elämäkin näyttäytyy voimak­ kaana. Hengellisyyttä kaivataan monissa tilanteissa. Usein myös riittää, että joku vain on sairaan kanssa.

Kokemus oman läheisen me­ nettämisestä vaikuttaa Antikai­ sen mielestä hänen työhönsä kahdella tavalla.

– Se, ettei kuolema ole vieras asia, on antanut minulle roh­ keut­ta kohdata kuolevia poti­ laita. Ymmärrän nyt paremmin, miltä kuolevan omaisista tun­ tuu.

– Toisaalta se, että omassa elämässä on ollut iso suru, voi vaikuttaa niin, ettei jaksa ottaa kannettavakseen niin paljon toisten suruja. Onkin tär­keää ymmärtää, että potilaan suru ei ole minun henkilökohtainen su­

runi. Joskus rajanveto voi silti olla vaikeaa.

Toisaalta sairaalateologin työssä on usein myös kiitolli­ suutta ja iloa, kun hoito on ol­ lut tuloksellista.

– Kiitos sulle, Jumalani on mo­ nen potilaan toivevirsi, Antikai­ nen kertoo.

Oman kriisin keskellä Eeva Antikaista kantoivat kirjoitta­ misen lisäksi läheiset ihmiset, usko ja musiikki.

– Sinä yönä, kun äiti oli kuol­ lut ja palasin sairaalasta kotiin, kuuntelin Samuli Edelmannin virsilevyä aamuun asti. Sen avul­ la jaksoin mennä yön läpi.

Antikainen sanoo, että vai­ kean prosessin läpi käyminen on vahvistanut hänen suhdet­ taan Jumalaan.

– Sairauden loppupuolella olin myös hyvin vihainen Juma­ lalle. Silti minulla oli koko ajan vahva tunne, että Jumala pitää huolta. Sen kaiken läpi elämi­ nen on ollut hyvin hengellinen kokemus.

– Toipumisen kannalta on ollut tärkeää myös antaa itsel­ leen aikaa. Sekä puhumiselle et­ tä hiljentymiselle on ollut paik­ kansa.

Topias Haikala

Vantaan Laurin 16.10. ilmestyneessä Kevyesti uskonnolliset -jutussa leimattiin vapaa-ajattelijat epäreilulla heitolla Jehovan todistajien tapaisiksi jyrkkien näkemysten tuputtajiksi. Onko Jumalaan tai luterilaiseen uskontunnustukseen uskomisen puuttuminen jyrkkä näkemys?

Jos katsoo vapaa-ajattelijain tiedotusta, uskon puutetta ei erityisemmin tuputeta. Päähuomio keskittyy yhteiskuntaan, ihmisoikeuksiin, uskonnottomien yhdenvertaisen kohtelun ja uskonnonvapauden edistämiseen.

Vaatimus kirkon etuoikeutetun aseman purkamisesta ei tosiasiallisesti ole sen jyrkempi näkemys kuin tuon aseman puolustaminenkaan. Vaatimusta elämänkatsomustiedon avaamisesta myös kirkon jäseneksi liitettyjen oppilaiden ja lukiolaisten ulottuville voidaan pitää jopa maltillisempana kantana kuin sen valinnanmahdollisuuden kieltämistä.

Esa Ylikoski

#seurakuntavaalit2014

”Kun annat toiselle, niin saat sen kaksinkertaisena takaisin. Kyllä mä itse uskon siihen.”

Lauri Pyyhkälä Hämeenkylän seurakunnan isonen ja kerhonohjaaja

Katso video:

vantaanlauri.fi

Lotta Numminen

Runojen kirjoittaminen al­ koi, kun ensimmäistä kertaa mie­ tin, tuleekohan äiti selviämään, Elina Antikainen, 26, kertoo.

Hänen esikoisrunokokoel­ mansa Mikä on ihminen käsitte­ lee äidin kuolemaa ja sitä edel­ tänyttä taistelua syöpää vas­ taan. Äidin kunnon nopea heik­ keneminen ja kipujen lisäänty­ minen saivat Antikaisen mietti­ mään, haluaisiko äiti jo päästä pois kärsimästä.

– Se oli niin iso ajatus, että si­ tä piti käsitellä jotenkin. Kirjoit­ taminen tuntui hyvältä, ja runo­ ja alkoi tulla.

Antikaisen runoissa kuvas­ tuu surun ja kaipauksen lisäk­ si hämmennys, joka nousee roo­ lien muuttumisesta. Äiti ei ol­ lutkaan se, joka kantaa, ja vas­ tuu monista asioista siirtyi tyt­ tärelle. Äidilleen Antikainen ei ehti­ nyt kirjoituksiaan näyttää, mut­ ta siunaustilaisuudessa pappi lu­ ki ääneen yhden runon.

Hautajaisten jälkeen Antikai­ nen jatkoi kirjoittamista kuole­ man jälkeisistä tunnelmista.

Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri

6

Mulla alla -televisiosarjan jokainen jakso alkoi asiakkaan kuolemalla.

Ruumis olohuoneessa Televisio rikkoi kuoleman tabun.

TEKSTI TUIJA PYHÄRANTA KUVAT HBO NORDIC

P

aul kurkistaa kukka­ kimppu käsissään ava­ raan olohuoneeseen.

Sairaalasängyllä ma­ kaavalla Cathyllä on happiviik­ set ja likainen tukka, mutta hän tervehtii miestään iloisesti. Paul hymyilee.

Kun kamera kääntyy takaisin kohti sänkyä, Cathy makaa hil­ jaisena ja peiteltynä. Sängyn vie­ ressä istuva nainen kertoo Cat­ hyn kuolleen puoli tuntia aikai­ semmin. Valkoiset pionit puto­ avat lattialle.

Sitten Cathy on poissa, ja tyh­ jän sängyn päälle jäävät vain siis­ tiin pinoon viikatut liinavaat­ teet.

Harppauksin etenevä kohtaus on yhdysvaltalaisen draamako­ median Viimeistä päivää viimei­ sestä jaksosta. Neljä tuotanto­ kautta ja neljäkymmentä jak­ soa aikaisemmin Cathy sai tie­ tää sairastavansa pahanlaatuis­ ta melanoomaa.

Kuoleman kuvauksiin erikois­ tunut mediatutkija Outi Hakola Helsingin yliopistosta sanoo, että kuolemaa kuvataan medias­ sa sekä aiempaa enemmän että monipuolisemmin.

– Se, että kuolema olisi joten­ kin piilotettu tästä yhteiskun­ nassa, on kuolemantutkijan nä­ kökulmasta valtava klisee, Ha­ kola sanoo.

Se on kuitenkin totta, että ai­ na kuolemasta ei ole ollut sopi­ vaa puhua.

Luonnollinen kuolema katosi Vuonna 1955 brittiantropolo­ gi Geoffrey Gorer nimitti viih­ teen kuolemakuvauksia pornok­ si. Taustalla oli se, että kuole­ ma oli muutamassa vuosikym­ menessä siirtynyt kodeista sai­ raaloihin. Kun kuolema ei ollut enää läsnä arjessa, siitä puhumi­ nen muuttui yhä vaikeammaksi.

Gorerin mukaan 1950-luvun

yhteiskunta pyrki tukahdutta­ maan kuoleman samaan tapaan kuin se oli aikaisemmin pyrki­ nyt tukahduttamaan seksuaali­ suuden. Kuolemasta tuli tabu.

Kuolema ei kuitenkaan la­ kannut kiinnostamasta ihmisiä, vaan sen julkiset esitykset sai­ vat uusia muotoja. Luonnollinen kuolema katosi ja väkivaltainen kuolema valtasi yhä enemmän tilaa.

Gorerin mukaan kuoleman kuvauksista tuli latautuneita, sa­ lattuja nautintoja. Niiden kaut­ ta saattoi päästä näkemään jo­ takin sellaista, joka muuten oli piilossa.

Mutta aivan kuten pornosta puuttuu rakkaus, 50-luvun kuo­ leman kuvauksista puuttui suru.

Päähenkilönä paran­ tumattomasti sairas Mullan alla kuvaa hautaustoi­ miston arkea, Breaking Bad pa­ rantumatonta keuhkosyöpää sairastavan miehen kamppailua perheensä toimeentulosta, Angels in America 80-luvun aids­ epidemian uhreja ja Treme New Orleansin eloonjääneitä asuk­ kaita hirmumyrskyn jälkeen ja niin edelleen.

2000-luvulla on syntynyt ko­ ko joukko kansainvälisesti me­

nestyneitä draamasarjoja, jois­ sa kuolemalla on keskeinen roo­ li, sairaalasarjoista puhumatta­ kaan.

Pornoistunut kuolema on Ou­ ti Hakolan mukaan edelleen läs­ nä viihteessä esimerkiksi rikos­ paikkatutkijoista kertovien CSIsarjojen yksityiskohtaisissa ruu­ miinavauksissa, mutta sen rin­ nalle on tullut myös toisenlai­ sia kuvauksia.

Yhä useammin ruutukuolema on sellainen kuin Cathyn kuo­ lema Viimeistä päivää -sarjan lo­ pussa. Siis sellainen melko taval­ linen kuolema.

– Kirjo on laajentunut valta­ vasti, Hakola sanoo.

Hakolan mukaan 1950-luvun pornoistuneet kuoleman ku­ vauk­set synnyttivät vähitellen itseään ruokkivan kehän. Mi­ tä enemmän kuolema sai tilaa mediassa, sitä helpompi siitä oli puhua, ja mitä enemmän ihmi­ set puhuivat, sitä rohkeammin ja monipuolisemmin kuolemaa uskallettiin jälleen kuvata.

– Vastapainoksi tabuajattelul­ le syntyi erilaisia tapoja esittää kuolemaa mediassa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Niiden kautta ihmiset käsittelivät tunteitaan ja pohtivat suhtautumistaan kuo­ lemaan.

Kuolema oli tabu, kunnes te­ levisio palautti kuoleman ar­ keemme.

Televisiosarjassa suru saa aikaa Televisioon kuolema sopii eri­ tyisen hyvin, sillä televisiolla on välineenä jotakin kuoleman esit­ tämisessä lähes välttämätöntä, joka elokuvalta puuttuu: aikaa.

Siksi Outi Hakolan mielestä kuoleman ja erityisesti surun kuvaus televisiossa muistuttaa enemmän sitä, mitä koemme oi­ keassa elämässä.

– Elokuvissa voidaan luoda vi­ suaalisesti vaikuttavampia koh­ tauksia, mutta elokuva kestää korkeintaan pari tuntia. Kuole­ maa ei ole aikaa jäädä käsittele­ mään, sillä tarinan täytyy men­ nä eteenpäin.

– Televisiosarjoissa kuolemaa ja surua voidaan käsitellä monen roolihenkilön näkökulmasta ja siihen voidaan palata vuosien­ kin kuluttua. Viime aikoina ker­ ronnassa ovat yleistyneet takau­ majaksot sekä aavehahmot, jot­ ka palaavat keskustelemaan elä­ vien kanssa.

Sellaista kuolemaan liitty­ vää tabua, jota ei vieläkään saisi näyttää, Hakola ei keksi.

Esimerkiksi ruumiiseen kiin­

7 Kuinka vantaalainen?

nitetään nykyään runsaasti huo­ miota. Aiempaa rohkeamman kuvakerronnan on mahdollista­ nut sensuurilainsäädännön kor­ vaantuminen ikärajoilla, mutta yleistymiseen on vaikuttanut myös kulttuurin muutos.

Kuolevien ihmisten kokemuksia Uusin ilmiö ovat televisiosar­ jat, joissa kuvataan todellisten ihmisten kuolemia. Sellaisia on tehty viime vuosina ympäri län­ simaita, myös Suomessa. Ke­ väällä 2013 Yle TV1 esitti doku­ mentaarisen tositelevisiosarjan Viimeiset sanani, jossa seurattiin kuolemansairaita päähenkilöitä ja heidän läheisiään.

Outi Hakolan mielestä kes­ kustelu sarjan ympärillä osoit­ taa, kuinka nopeasti kulttuuri on muuttunut.

– Kun sarjaan alettiin vuonna 2008 etsiä päähenkilöitä, sitä pi­ dettiin aivan järkyttävänä kuole­ vien ihmisten hyväksikäyttönä.

Kun se sitten viisi vuotta myö­ hemmin esitettiin, yhtäkkiä pu­ huttiinkin siitä, kuinka hienoa on, että jotkut ovat valmiita ja­ kamaan kokemuksensa. Näin meillä on mahdollisuus päästä näkemään, mitä ihmiset pohti­ vat viimeisinä hetkinään.

Muutos on hyvästä, sillä Ha­ kolan mukaan media voi auttaa luomaan yhteisöllisen tavan pu­ hua kuolemasta ja surusta. Yh­ teiset sanat ovat kuoleman koh­ datessa tarpeellisia.

– Kuolema on abstrakti asia, jota saattaa olla vaikea selittää edes itselleen. Se, että on käsi­ tellyt kuolemaa draaman kaut­ ta, voi antaa välineitä käsitellä todellista kuolemaa. Kokemus on helpompi jakaa toisen ihmi­ sen kanssa, kun molemmat pu­ huvat samoilla sanoilla.

Hakola kuitenkin muistuttaa, että televisiosarjoille ja eloku­ ville asetettuja ikärajoja on syy­ tä noudattaa eikä aikuisenkaan kannata valita katsottavakseen sellaista viihdettä, jonka katso­ minen tuntuu ahdistavalta.

– Yleensä aikuinen osaa itse tunnistaa, sopiiko joku viihde­ muoto hänelle. Sellaista ei kan­ nata katsoa, josta saa painajai­ sia. T

Saara Vuorjoki

”Se, että on käsitellyt kuolemaa draaman kautta, voi antaa välineitä käsitellä todellista kuolemaa.”

Jouko Taskinen, 71, on aktiivinen mökkeilijä

Televisioterapiaa: neljä kuvaa kuolemasta Psykoterapeutti Mikael Saarisen mukaan median fiktiiviset kuoleman kuvaukset voivat auttaa katsojaa käsittelemään omaa kuolevaisuuttaan. Hän kommentoi neljää televisiosarjaa tästä näkökulmasta:

Mullan alla (2001–2005) Kun perheenisä kuolee, muiden on otettava hoitaakseen isän vastuulla ollut hautaustoimisto. Perhe opettelee tulemaan toimeen isän kuoleman, monimutkaisten perhesuhteiden ja kotona jatkuvasti läsnä olevan kuoleman ja surun kanssa.

– Mullan alla kuvaa hyvin sitä, miten tavanomaista työtä kuoleman parissa tehdään.

Breaking Bad (2008–2013) Keski-ikäinen kemian opettaja saa tietää sairastavansa parantumatonta keuhkosyöpää. Hän päättää varmistaa perheensä toimeentulon perustamalla huumelaboratorion.

– Luulen, että sarjan suosioon on vaikuttanut päähenkilön samaistuttavuus. Yhtäkkiä aivan tavallinen opettaja joutuu mukaan huumerinkeihin, joiden väkivallan kohtaaminen on tuhoisaa.

Viimeistä päivää (2010–2013) Turvallista elämää pikkukaupungissa viettänyt perheenäiti ja opettaja saa tietää sairastavansa melanoomaa, ja ennuste on huono. Hän päättää panna elämänsä uuteen järjestykseen.

– Viimeistä päivää näyttää, kuinka kuoleman odottaminen muuttaa ihmistä. Vaikka alkuasetelma on samankaltainen kuin Breaking Badissa, teeman käsittely on arkisempaa. Sarja kuvaa ihmissuhteisiin ja elämättömään elämään liittyviä kysymyksiä.

True Blood (2008–2014) Kun vampyyrit tulevat kaapista, ihmisten ja vampyyreiden on opeteltava tulemaan toimeen keskenään.

– Vampyyrisarjat leikittelevät kuolemattomuuden ajatuksella. Sehän on paitsi kiehtova myös pelottava kohtalo. Kuinka tuskallista olisikaan jatkuvasti menettää läheisiä ihmisiä ja jatkaa omaa elämäänsä.

30 % karjalainen

10 % jaalalainen

60 % pääkaupunkiseutulainen 30 % karjalainen Olen kotoisin Hiitolasta, Laatokan rantapitäjästä. Synnyin jatkosodan aikana. Meitä evakkoja heiteltiin paikkakunnalta toiselle. Lopulta perheemme asettui maatilalle Honkajoelle Pohjois-Satakuntaan. Seuraava koti oli pienviljelystila Hyvinkäällä.

Sieltä minä lähdin Joensuuhun opiskelemaan rakennusinsinööriksi.

60 % pääkaupunkiseutulainen Opiskelujen jälkeen asuin Munkkivuoressa. Erottuani ensimmäisestä vaimostani asuin pari vuotta Kalevankadulla. Nykyisen vaimoni kanssa ostimme asunnon 1980-luvun alus-

sa pienkerrostalosta Myyrmäestä.

Asumme yhä samassa kodissa. Minulla on kaksi tytärtä ja yksi lapsenlapsi. Ennen eläkkeelle jäämistä toimin yrittäjänä.

10 % jaalalainen Olemme rakentaneet vaimoni perimille maille Kouvolan Jaalaan mökin pienen järven rannalle. Myöhemmin vaimo peri vielä mummonmökin Vesivehmaalta. Olen mukana asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen liittyvissä luottamustoimissa. Viime vuonna sain Vuoden mökkiläinen -tunnustuksen.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Kuka maksaa vähävaraisen hautajaiset?

Hautajaisiin menee paljon rahaa, vaikka ne järjestäisi minimibudjetilla. Voiko kunta maksaa varattoman henkilön hautajaiset, aikuissosiaalityön esimies Teija Hakulinen?

– Kyllä voi, jos kuolinpesä on varaton.

Useimmiten kyseessä on henkilö, joka on jo ollut sosiaalitoimen asiakkaana. Jos asi­ akkuutta ei ole ollut, kuolinpesän varalli­ suus joudutaan selvittämään ennen kuin voidaan tehdä päätöstä asiasta. Toimeen­ tulotukioikeus hautauskuluihin tulee sel­ vittää ennen hautausta.

Millaisissa hautajaisiin liittyvissä kuluissa sosiaalitoimi voi auttaa?

Koskeeko tuki vain hautausta vai voiko rahaa saada myös muistotilaisuuden järjestämiseen?

– Toimeentulotukea myönnetään aino­ astaan välttämättömiin hautauskuluihin kuten arkkuun, uurnaan, kuljetukseen ja hautaustoimiston tai seurakuntayhtymän välttämättömiin kuluihin. Vuodeksi 2015 palveluntuottajaksi on valittu Hautaus­

toimisto Mikko Mononen Oy. Sosiaali­ toimen maksusitoumus ei kata muistoti­ laisuuden järjestämistä.

Entä voiko omainen hakea avustusta saadakseen vaikka hautajaisvaatteet ja kukat läheisensä hautajaisiin?

– Lähiomainen voi hakea toimeentulo­ tukea kukkalaitteeseen ja vaatteisiin. Pää­ tös tehdään kokonaistilanteen perusteel­ la harkintaa käyttäen. Harkinnanvaraise­ na toimeentulotukena voidaan lähiomai­ selle myöntää pieni kukkalaite. Harvem­ min toimeentulotukea myönnetään vaat­ teisiin.

EKuinka yleistä Vantaalla on, että sosiaalitoimi maksaa vainajan hautauskulut?

– Ei kovin yleistä. Hautaustoimisto Mikko Monoselta saatujen tilastotieto­ jen mukaan Vantaan sosiaalitoimi ostaa hautauspalveluja vuosittain noin 100–120 toimituksen verran.

Hanna Antila

8

�Maasta olet

9

Kaarlo Tiainen 1922–2014.

sinä tullut” Kari Tiainen ja Irma Tomperi jättivät jäähyväiset isälleen Honkanummen hautausmaalla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SINI PENNANEN

S

yyskuun 22. päi­ vä kello kol­ me yöllä Irma Tomperi herä­ si, kun puhelin soi. Puhelu tu­ li Kaunialan sai­

raalasta.

– Isän kuolemaa oli osattu jo odottaa, mutta tieto siitä oli kui­ tenkin yllättävän raskas. Siihen ehkä vaikuttaa sekin, että mo­ lemmat vanhempamme kuolivat lyhyen ajan sisällä. Äiti kuoli huhtikuussa.

– Äidin kuoleman jälkeen mi­ nulle tuli aktiivinen vaihe. Halu­ sin kertoa siitä ja hoitaa asioita, mutta nyt tuntuu, etten oikein jaksaisi edes puhua isän kuole­ masta.

Kuolemaan ei totu.

– Joku voisi kuvitella, että kuoleman hyväksyminen olisi helpompaa, kun äiti on jo kuol­ lut. Käytännön asioiden hoito on helpompaa, mutta muuten ei yhtään, Irman veli Kari Tiainen toteaa.

Surussa Irmalla ja Karilla on tukena toinen toisensa ja muut läheiset.

– Odotellaan päivä kerral­ laan hautajaispäivää. Lauantai on seuraava etappi, Kari sanoo.

– Sisälläni menee hirveästi

kaikenlaisia tunteita. Autoim­ me isää ja äitiä paljon, mutta sil­ ti mietin, että olisiko vielä pitä­ nyt tehdä jotain. Toisaalta järjel­ lä tietää, että ei enää olisi voinut muuta, Irma pohtii.

– Meille ei saa tulla sellaista tunnetta, ettemmekö olisi teh­ neet tarpeeksi. Jos kaikki aut­ taisivat vanhempiaan sen ver­ ran kuin me, ei kenelläkään oli­ si mitään hätää, Kari toteaa.

Isä odotti jo kuolemaa Kuollessaan Kaarlo Tiainen oli 92-vuotias. Hän oli syntynyt Pa­ rikkalassa ja asui pitkään Van­ taalla. Ensin Vaaralassa vuo­ desta 1949 vuoteen 1977 ja sit­ ten Koivukylässä. Viimeinen ko­ Seija Ranssi opasti Irma Tomperia arkun valinnassa.

ti oli Rekolassa helmikuuhun as­ ti. Kaunialan sairaalassa Kaarlo ehti asua puolisen vuotta.

– Isän kunto huononi äidin kuoleman jälkeen. Isällä oli Alz­ heimerin tauti, mutta hän pysyi melkein loppuun asti omana it­ senään niin, ettei persoonalli­ suus muuttunut, Irma Tompe­ ri kertoo.

– Muistikatkoksia tuli, mutta isä tajusi itsekin, ettei muisti ol­ lut enää sama kuin ennen, Kari Tiainen jatkaa.

Viimeisen kerran Kari kä­ vi tapaamassa Kaarloa sairaa­ lassa torstaina. Sunnuntain ja maanantain vastaisen yönä tä­ mä kuoli.

– Isä oli silloin ihmeen hyvä­

vointinen ja pystyi juttelemaan.

Hän sanoi minulle kuitenkin, et­ tä nyt taitaa olla sellainen tilan­ ne, että viimeisiä virsiä tässä vei­ saillaan.

Kaarlo oli pitkään puhunut siitä, että haluaisi jo pois täältä.

– Varmaan vuoden verran isä puhui eutanasiasta. Hän toivoi, että Suomessa olisi sellainen la­ ki, että vanhat ihmiset päästet­ täisiin pois, Irma Tomperi sa­ noo.

Kaarlo oli kertonut lapsilleen – vähän niin kuin vitsinä – et­ tä kun hän oli puhunut lääkäril­ le eutanasiasta, lääkäri oli mää­ rännyt hänelle mielialalääkettä.

Hautajaisjärjestelyjä Hautaan siunaaminen toimite­ taan yleensä 2–3 viikon kulues­ sa kuolemasta. Kari Tiainen ja Irma Tomperi halusivat yksityi­ sen hautaustoimiston hoitavan isänsä hautajaisjärjestelyt. Hel­ singin hautaushuolto oli tuttu paikka äidin hautajaisista.

Hautaustoimistosta hoidet­ tiin siunausaika ja -paikka, pap­ pi, kanttori ja sooloesiintyjä se­ kä kukkatilaukset, arkku, tuhka­ uurna, vainajan vaatetus ja kul­ jetus sairaalasta Honkanummen kappeleiden kylmähuoneeseen.

– Meillä voi sopia, mitä palve­

luita käyttää ja mitä ei tarvitse.

Peruspalveluiden lisäksi voi ti­ lata muun muassa kukkalaitteet arkulle, kappelin koristelun, leh­ ti-ilmoituksen, muistotilaisuus­ paikan, kantajat, valokuvauksen, pitopalvelun ja perunkirjoituk­ set, hautaustoimistovirkailija Seija Ranssi luettelee.

– Omaisten tarvitsee antaa vain tiedot vainajasta, niin me hoidamme hautajaisjärjestelyis­ sä kaiken alusta loppuun.

Hautaustoimisto velottaa kaikista eri palveluistaan tie­ tyn summan. Kokonaiskustan­ nus tulee omaisten tekemistä valinnoista.

– Jos ei puhuta halvimmasta eikä kalleimmasta vaihtoehdos­ ta, laskun loppusumma vaihte­ lee yleensä 1200 ja 3000 euron välillä, Ranssi sanoo.

Jos järjestää hautajaiset itse, pappi, kanttori ja siunaustilai­ suuden aika ja paikka varataan kirkkoherranvirastosta ja hau­ tapaikka Vantaan seurakuntien hautatoimistosta Tikkurilasta.

Silloinkin yksityistä hautaustoi­ mistoa tarvitaan, sillä sieltä han­ kitaan arkku ja tarvittaessa tuh­ kauurna sekä vainajan kuljetus ja pukeminen arkkuun.

– Vainaja voidaan pukea puu­ villa- tai pellavavaatteeseen tai

10 Ennen hautajaisia pastori Mari Liimatainen keskusteli Irma Tomperin ja Kari Tiaisen kanssa.

Irma Tomperi laski punaisen ruusun isänsä arkun viereen puolisonsa Jarmo Tomperin kanssa.

Arkun äärellä Kari Tiainen kiitti isäänsä vierellään avopuolisonsa Elina Nordman.

vainajan omiin vaatteisiin yöpu­ vusta juhlapukuun. Nykyisin ai­ ka moni valitsee vainajan omat vaatteet, Ranssi kertoo.

Seurakunta perii maksun hau­ dan lunastuksesta, hautaami­ sesta ja tuhkaamisesta. Papin ja kanttorin sekä kappelin tai kir­ kon käyttö ei maksa seurakun­ nan jäsenille. Väestörekisteriin kuuluvilta seurakunta perii mak­ sun kappelin tai kirkon käytöstä.

– Vantaalaiselle muistoleh­ don tuhkasija maksaa 285 eu­ roa. Tuhkahauta uuteen hau­ taan maksaa 455 euroa ja van­ haan hautaan 275 euroa. Arkku­ hauta maksaa uuteen hautaan 1520 euroa ja vanhaan hautaan 500 euroa, kertoo Vantaan seu­ rakuntien hautaustoimen pääl­ likkö Minna Aho. Hautapaikat ovat omaisten hallinnassa 25 vuotta, jonka jäl­ keen hallinta-aikaa voi halutes­ saan jatkaa.

Vainajan muistelua Sotavuosina Kaarlo Tiainen tais­ teli Kannaksella asemasodassa, jossa hänen jalkansa haavoittui.

Kaarlo opiskeli vaatturiksi Inva­ lidisäätiöllä ja tapasi keittiöapu­ laisena työskennelleen tulevan vaimonsa siellä.

– Sotavuosistaan isä ei puhu­ nut juuri koskaan. Eikä hän ha­ lunnut katsoa sotaelokuvia ei­ kä lukea sotakirjoja, Kari Tiai­ nen kertoo.

Kaarlo oli mukana politiikas­ sa ja hänellä oli luottamustehtä­ viä vapaapalokunnassa, tiehoi­ tokunnassa ja urheiluseurassa.

Hän oli lastensa mukaan tunnol­ linen, toiset huomioiva ja rehel­ linen mies.

– Vaarala oli ihan alkuvaihees­ sa 1950-luvun alussa, ja isä oli si­ tä aktiivisesti kehittämässä, Ir­ ma Tomperi sanoo.

Kaarlo-isä oli kätevä käsistään ja rakensi Joutsaan mökin. Eläk­ keelle päästyään hän vietti siel­ lä vaimonsa kanssa suurimman osan ajastaan. Lapset perhei­ neen kävivät vierailulla.

Kun Kaarlo nuorena miehenä tuli Helsinkiin töihin, hän ero­ si kirkosta.

– Isä oli käynyt Kallion kir­ kossa. Hän oli katsellut siellä koristeita ja todennut, että hä­ nellä on niin pieni palkka, ettei hänen tarvitse sinne enää niitä hommata, Kari muistelee isän­ sä selittäneen.

– Minä luulen, että sodassa loukkaantuminen vaikutti kir­ kosta eroamiseen jollain taval­ la. Mutta kun äiti kuoli, isä alkoi puhua uskontoon liittyvistä asi­ oista. Hän sanoi, että ’olen odot­ tanut, että pääsisin pois, mut­ ta ei ole Taivaan Isä vielä kutsu­ nut’, Irma sanoo.

Sairaalassa Kaarlo oli harmi­ tellut hoitajille sitä, että kun hän ei kuulu kirkkoon, pappi ei ehkä tule hänen juttusilleen.

– Se jäi kyllä epäselväksi, että

11 Mari Liimatainen siunasi Kaarlo Tiaisen haudan lepoon.

ehtikö pappi käydä hänen luo­ naan, Irma toteaa.

Keskustelu pastorin kanssa Pastori Mari Liimatainen huo­ masi lokakuun alussa seura­ kuntien sähköisestä kalenteris­ ta hänelle varatun siunaustilai­ suuden. Hän soitti Kari Tiaisel­ le ja sopi toimituskeskustelu­ ajan. Keskustelussa omaiset saa­ vat kertoa vainajasta, hänen elä­ mästään ja kuolemastaan. Pap­ pi käy läpi, mitä siunaustilaisuu­ dessa tapahtuu.

Hautaan siunaamisessa on yk­ si kaava, jossa eroavuudet tule­ vat lähinnä siitä, milloin ja mis­ sä kukat lasketaan.

– Varsinaisiin vainajan siunaa­ missanoihin on kyllä vaihtoeh­ toja ja raamatuntekstit tieten­ kin vaihtelevat. Uskontunnus­ tuksen jotkut haluavat jättää pois silloin, jos vainaja on kuu­ lunut väestörekisteriin, Liima­ tainen kertoo.

Joskus omaiset ihmettelevät, kun pappi ei saavukaan hautaan siunaamisen jälkeiseen muisto­ juhlaan.

– Omaiset saavat itse päät­ tää, haluavatko he papin mu­ kaan muistotilaisuuteen vai ei­ vät. Mutta jos pappi halutaan mukaan, siitä on hyvä kertoa etukäteen, että pappi osaa va­ rata siihen aikaa, Liimatainen neuvoo.

Kuolema ja hautajaiset voivat pelottaa ja ahdistaakin. Kirkon sanoma kuitenkin lohduttaa Lii­ mataisen mukaan monia, on ih­

misellä ollut sitten mikä tahan­ sa käsitys kirkosta ennen kuole­ mantapausta.

– Saamme luottaa, että mei­ tä odottaa ikuinen elämä. Sinne me oikeasti kuulumme ja sieltä me olemme lähteneet, Liimatai­ nen sanoo.

– Hautajaiset ovat jumalan­ palvelus, jossa Jumala toimii.

Myös musiikki ja rukoukset loh­ duttavat. Vainaja on hyvässä pai­ kassa. Lähellä Jumalaa.

Hautaan siunaaminen ja muistojuhla Lauantai 11.10. on Kaarlo Tiai­ sen hautaansiunaamispäivä. Aa­ mulla omaiset kävelevät Honka­ nummen hautausmaan isoa kap­ pelia kohti. Edellinen siunausti­ laisuus on juuri loppunut.

Penkkeihin istuutuu parisen­ kymmentä aikuista ja seitsemän lasta. Seitsenhaaraisten kyntte­ likköjen kynttilät palavat altta­ rilla ja maljakossa on lilan värisiä kukkia. Kaiken keskellä on val­ koinen arkku.

Sellon soitto alkaa. Albinonin Adagion jälkeen Irma Tom­ peri menee puolisonsa kanssa arkun luo laskemaan kukkater­ vehdyksen. ”Hyvää matkaa isä, ja kiitos.” Kari Tiainen ja hänen avovaimonsa laskevat kukat seu­ raavana. ”Kiitos isä kaikesta, nu­ ku hyvin.”

Lapsenlapset perheineen – isänsä sylissä myös suvun nuo­ rimmainen, nelikuukautinen vauva – käyvät kukin vuorollaan muistamassa vaaria ja isovaaria.

Montaa sanaa ei lausuta ääneen.

Surumielinen ja arvokas tunnel­ ma puhuu puolestaan.

Lauletaan virsi 30 Maa on niin kaunis ennen kuin pastori Ma­ ri Liimatainen lukee psalmin ja rukouksen ja muistelee Kaarlo Tiaista. Pappi myös lohduttaa omaisia. ”Enää ei voi sanoa hä­

nelle, että rakastaa. Mutta sil­ loin, kun meillä on kaikkein vai­ keinta, Jumala on kaikkein lä­ himpänä.”

Kun uskontunnustus on lau­ suttu, pappi siunaa Kaarlo Tiai­ sen viimeiselle matkalle. Hän te­ kee hiekasta ristin arkun päälle.

Kari Tiainen ja Irma Tomperi laskivat isänsä uurnan sukuhautaan.

”Maasta olet sinä tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla. Jeesus Kristus Vapahtajamme herättää sinut viimeisenä päivänä.”

Lauluesityksenä kuullaan Veteraanin iltahuuto – sotaveteraa­ nin muistoksi. ”Hoivatkaa, koh­ ta poissa on veljet, muistakaa, heille kallis ol’ maa. Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa!”

Lopuksi lausutaan Isä meidän -rukous ja Herran siunaus ja lau­ letaan virsi 631 Oi, Herra, jos mä matkamies maan. Sellomusiikin saattelemana hautajaisväki siir­ tyy muistojuhlaan Rekolan Py­ hän Andreaan kirkon seurakun­ tasaliin.

Tuhkauurnan lasku Tiistaiaamuna 21.10. Kari Tiai­ nen ja Irma Tomperi istuvat Honkanummen hautausmaan krematorion kappelissa. Pöy­ dällä kynttilän ja kukkien vie­ ressä on isän tuhkauurna. Vah­ timestari tulee kappeliin ja ky­ syy, haluaako jompikumpi kan­ taa uurnan haudalle. Kari ottaa uurnan syliinsä.

Krematoriosta on aika mon­ ta askelta Tiaisten sukuhaudal­ le. Ennen tätä sinne on haudat­ tu neljä vainajaa. Irma ja Kari kä­ velevät vahtimestarin perässä.

Haudalla näkyy hiekkakasa, kaivettu pieni kuoppa ja lapio.

Hautakiven vieressä ovat siu­ naustilaisuudessa annetut pu­ naiset ja valkoiset ruusut. Vah­ timestarin avustuksella Kari ir­ rottaa narun ja laskee tuhkauur­ nan maan syliin. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

1.11.

Ensi lauantaina vietetään pyhäinpäivää. Silloin muistellaan kuolleita rakkaita.

”Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen.”

(Johanneksen ilmestys 21:3–4)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Auttaako rukoileminen kuolemanpelkoon?

Vaikeaa ei ole kuolla hyvin, vaan elää hyvin. Rukous auttaa molemmissa.

Elämässä ei voi tulla valmiiksi, jos väistää kuolemista. Elämä on tarkoitettu elettäväksi. Silti joka ikinen eletty päivä tuo kuoleman lähemmäksi. Jos haluat oppia elä­ mään, et voi väistellä kuolemaa.

Kuolema ei muistuta vain elä­ män katoavaisuudesta, vaan myös siitä, mitä on sen jälkeen.

Kuolema ei ole vain jonkin lop­ pu. Se on siirtymistä elämään, jossa pelkästään rakkaus laske­ taan. Kun pitää sen mielessään, jokaisesta päivästä tulee uu­ si mahdollisuus harjoittaa rak­ kautta, sillä loppupeleissä vain sillä on merkitystä. Mitä enem­ män avaudut rakastamaan, si­ tä vähemmän kuolema pelottaa.

Vaikka kuolema olisi vihol­ lisista viimeinen, rakkaus voit­ taa sen.

Näin opetti isä Zosima naisel­ le, jota pelotti ajatus iankaikki­ sesta elämästä. Fjodor Dostojevski kertoo isä Zosimasta ro­ maanissaan Karamazovin veljekset. Kun tältä vanhalta hengel­

liseltä ohjaajalta kysyttiin, mi­ ten ihminen voisi vakuuttua Ju­ malan olemassaolosta ja sielun kuolemattomuudesta, hän vas­ tasi, ettei muuta vakuuttumisen tietä ole kuin rakkauden harjoit­ taminen niiden ihmisten parissa, joiden kanssa elää.

Isä Zosima itse oli esimerkki tällaisesta rakkaudesta. Hän pys­ tyi unohtamaan itsensä niin ko­ konaan ja olemaan läsnä toisel­ le niin kokonaisvaltaisesti, et­ tä hän osasi sanoa aina sen sa­ nan, jota toinen juuri sillä het­ kellä tarvitsi.

Yksi isä Zosiman voimavaroista oli rukous. Hän näki, että rukous auttaa niin elämään kuin kuole­ maankin hyvin.

Jokainen rukoushuokaus on pieni syntymä ja kuolema. Kun hengität sisään, otat vastaan si­ tä, mitä Jumala on ja mitä hän antaa. Kun hengität ulos, pääs­ tät irti ja annat elämäsi takaisin hänen haltuunsa, joka on sinut luonut. Muista, mitä Jeesus sa­

noi ristillä – kärsimyksen het­ kellä: ”Isä, sinun käsiisi minä an­ nan henkeni.”

Jos laitat kaiken energiasi sii­ hen, mitä sinulla jo on ja mitä vielä voit saada, sinulle jää vain tyhjät kädet, kun elämä loppuu.

Rukous on aina uusi mahdolli­ suus päästää itsestä irti ja an­ taa tilaa rakkauden syntymiselle.

Lauri Maarala

”Jos laitat kaiken energiasi siihen, mitä vielä voit saada, sinulle jää vain tyhjät kädet, kun elämä loppuu.”

Vartin retriitti

Raskausviikkoja oli neljätoista, kun aloin vuotaa verta. Lapsi, joka oli pari viikkoa aikaisemmin vielä vilkuttanut ultraäänikuvassa, kaavittiin kohdusta kaarimaljaan. ”Missä hän on nyt?” kysyin hoitajalta, kun heräsin. Hoitaja sanoi, ettei hän tiedä. ”Ehkä muun sairaalajätteen mukana… tällaiset näin varhain abortoituvat, katsos.” Niin hän sanoi.

Kymmenen vuotta myöhemmin tulin kertoneeksi kokemastani sairaalapapille. Juuri vähän ennen keskenmenoani, kertoi sairaalapappi, he olivat tässä sairaalassa ottaneet tavaksi kerätä yhteen kaikki kuolleet sikiöt ja siunata ne matkalleen nuorten koivujen kevääseen. Pienen lapseni ja satojen muiden odotettujen lasten jäämistöt

lepäsivät muistolehdossa, paikassa, jossa voisin käydä. Minulta pääsi vuosia peitelty itku.

Tänä pyhäinpäivänä ajattelen surua, jolla ikävöidään niitä, joilla ei ole hautaa, ei viimeisten tuntien tarinaa eikä kuolinpäivää. Ajattelen niiden surua, joiden rakkaita ei koskaan löydetä, ja niiden tuskaa, joiden rakkaat on survottu joukkohautoihin, kielletyille alueille. Ja niitä, jotka surevat aaltojen syvyyksiin joutuneita. Ja niitä, joiden omaiset ovat hautautuneet maanjäristysten raunioihin.

Liian monen kuolleen ainoa muistomerkki on heitä kaipaavien suru. Mutta miten kestävä se on, raskaintakin hautakiveä painavampi.

Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Sikiötä suurempi suru

Musiikkia

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoro alakou­ luikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11. Yh­ dessäoloa ja pientä purtavaa.

Muualla

Etsitään vapaaehtoista koulumum­

moa tai -vaaria Hakunilan koululle toimimaan 12–15-vuotiaiden nuorten kanssa. Tehtävästä on mahdollista ra­

Kastettu Amanda Linnea Juurtela.

Avioliittoon kuulutettu Risto Kalevi Sallinen ja Johanna Ma­ rianne Mononen.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla.

Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja

muusta säännöllisestä toiminnastam­ me löydät nettisivuiltamme ja syys­ esitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Pyhäinpäivän messu la 1.11. klo 10.

Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Pyhäinpäivän iltamessu la 1.11. klo 18.

Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén, Han­ nu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikan­ gas. Iltakirkossa luetaan kaikkien vuo­ den aikana kuolleiden Hämeenkylän seurakunnan jäsenten nimet ja syty­ tetään heille kynttilät. Laulua ja sel­ lomusiikkia. Kirkkokahvit.

Messu su 2.11. klo 10. Rauhanyhdis­ tyksen kirkkopyhä. Perttu Mäkimart­ ti, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heik­ kilä. Rauhanyhdistyksen Kamarikuoro laulaa. Kirkkokahvit ja seurat.

Hämeenkylä-messu su 2.11. klo 18.

Jukka Salmisen säveltämä ja sanoit­ tama Hämeenkylän kirkon oma mes­ su. Saarnaajavieraana johtava kasva­ tustyön pastori Tarja Korpela.

Voimaa maanantaihin ma 3.11. klo 8.30. Lyhyt aamuhartaus, jossa kuul­ laan päivän sana, lauletaan ja rukoil­ laan.

Kotikirkon keittolounas ke 5.11. klo 11. Lautasellinen keittoa leivän kera 2 euroa.

Nuorten messu ke 5.11. klo 19. Nuor­ ten toteuttama messu, johon voivat tulla kaikenikäiset.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 4.11. klo 18.

Huom! Päivä on muuttunut. Kirjana Veijo Meren Suurta olla pieni kansa.

Itsenäinen Suomi 1920–1940.

Kohtaamisia-teemailta to 6.11. klo 18.30. Kirkko ja rauhantyö. Vieraana Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjoh­ taja Antti Pentikäinen. Haastattelija­ na pastori Matti Hyry. Keskustelu jat­ kuu iltapalalla.

Kirkkoväärtikoulutus pe 7.11. klo 18– 20.30. Jumalanpalvelukseen liittyvien vapaaehtoisten avustajien koulutus.

Koulutusta tekstinlukijoille, koleh­ dinkantajille ja kirkkokahvien järjes­ täjille. Uutena ryhmänä koulutamme vapaaehtoisia kirkon tiloista huoleh­ timiseen. Uudet ja vanhat avustajat ovat tervetulleita. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 3.11. klo 12. Kirja­ na Tuomas Kyrön Ilosia aikoja.

Muualla Wanhan ajan elämysilta to 30.10. klo 18.30 Bygårdin kartanossa, Ainonkuja 9. Viimeisen elämysillan teemanäytel­ mässä tavataan seppä Högmanin tytär Margareta ystävineen.

Ehtoollishartaus to 6.11. klo 14 Pähki­

närinteen senioritalossa, Kastanjaku­ ja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Man­ telikodissa.

Kastettu Ella Karoliina Hakonen, Minni Julia Kristiina Laaksonen, Adam Simeon Hakonen.

Hautaan siunattu Tuula Inkeri Lindholm 75 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Ke 5.11. klo 9–13.

Korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 8306 560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnas­ ta löydät nettisivuiltamme. Varhais­ nuortenkerhot nettisivuilla, muuta­ missa kerhoissa vielä tilaa.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin klo 8 Kot­ kansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 30.10. klo 13 seurakuntasalissa. Pia Olkkonen näyt­ tää kuvia diakonian ruskaretkeltä.

Miesten saunailta to 30.10. klo 18 Kot­ kansiiven saunatiloissa.

■■ Perhekerho pe 31.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Pyhä tanssi – iloa ja voimaa meditatii­ visesta liikkeestä ja hiljaisuudesta pe 31.10. klo 18 kirkossa. Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

Pyhäinpäivän messu la 1.11. klo 10.

Risto Auvinen, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 1.11 klo 18. Sanna Heikurinen, Pirkko Yr­ jölä, Ursula Hynninen, Sirkku-Liisa Niemi ja Tuomas Heikkilä sekä Re­ kolan seurakunnan vokaaliyhtye. Ti­ laisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Musiikkina Juhani Haapasalon pyhäinpäivän vesper. Tilaisuuden jäl­ keen iltatee seurakuntasalissa.

Maailmojen messu su 2.11 klo 10. Ma­ ri Liimatainen, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Messussa saarnaa arabian­ kielisen seurakuntatyön pastori Ra­ mez Ansara. Musiikista vastaa SLS:n Safarikuoro kanttori Airi Saloniemen kanssa. Paikalle kutsutaan erityisesti maahanmuuttajia ja ulkomaalaistaus­ taisia. Tarkoitus on tehdä tutuksi ko­ tikirkkoa, messua ja seurakuntalasia ja toisaalta katsoa millaisia värejä ja tuulahduksia monikulttuurisuus tuo suomalaiseen messuun. Maailmojen messu toteutetaan yhdessä korsolais­ ten maahanmuuttajien kanssa. Tilai­ suutta jatketaan seurakuntasalissa, jossa voi nauttia etnistä ruokaa pien­ tä korvausta vastaan.

■■ Pyhäkoulu su 2.11. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Erja Lindholm ja Anne Lempinen.

Kylväjäpiiri su 2.11. klo 15 Kotkansii­ ven kokoustilassa.

Runomatinea su 2.11. klo 16 seura­ kuntasalissa. Korson seurakunnan runopiiri, Anne-Mari Vanamo-Kallio ja Risto Auvinen.

Ilmestyskirjaluento su 2.11. klo 17 kirkkosali 2:ssa.

■■ Perhekerho ma 3.11. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa. Mukaan voi saa­ pua silloin, kun itselle sopii.

Runopiiri ma 3.11. klo 13 Kirkon ko­ koustilassa.

■■ Satakieli-kuoro ma 3.11. klo 16.30 kirkkosali 2:ssa.

Naisten raamis ma 3.11. klo 18 Kotkan­ siiven kokoustilassa.

English through Bible ma 3.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesteri ti 4.11. klo 15. kirkkosali 2:ssa.

Katulähetys ke 5.11. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryh­ mä lähtee liikkeelle seurakuntakes­ kukselta n. klo 10.

Lähetyspiiri ke 5.11. klo 13 kirkon ko­ koustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 5.11. klo 18

Hommissa

Silmukkaryhmän vetäjä Kirsti Leppänen ”Silmukkaryhmämme on kokoontunut kolmisen vuotta Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Teemme yhdessä käsitöitä ja tapaamme kerran viikossa keskiviikkoisin kello 9.30–11.30.

Silmukkaryhmässä neulotaan esimerkiksi sukkia, tumppuja ja kaulaliinoja seurakunnan myyjäisiin, diakoniatyölle ja lähetystyöhön. Langat saa kirkolta. Olemme myös neuloneet kastettaville vauvoille tossuja. Ja saa ryhmässä tehdä omiakin käsitöitä.

Minä olen asunut kolmen mummon huushollissa ja opin neulomaan jo lapsena. Ensimmäisenä virkkasin pannulapun ja sitten siirryin puikkoihin. Hämeessä muuten puikoilla kudotaan – ei neulota.

Olemme Silmukkaryhmässä jutelleet omista, äitiemme ja mummojemme tekemistä käsitöistä ja päätimme koota näistä vanhoista vaatteista, kodin tekstiileistä ja puutöistä kirkolle näyttelyn. Minulta näyttelyyn tulee muun muassa tätini 1940-luvulla tekemä Munsalan kansallispuku. Vanhin käsityö näyttelyssä on vihkiröijy 1890-luvulta.

Näyttelyssä näkee, miten entisaikoina pukeuduttiin, millaisia kodin tekstiilit olivat ja miten materiaalit, kuosit ja mallit ovat vuosien varrella muuttuneet. Vanhat käsityöt herättävät aina tunteita ja keskustelua ajasta, jolloin ne on tehty.”

Nina Riutta

Vanhojen käsitöiden näyttely to 30.10. klo 11–18, pe 31.10. klo 8.30– 12 ja su 2.11. klo 9–10 ja 11.30–12.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22.

kirkossa. Riikka Wikström ja Airi Sa­ loniemi.

Iltarukousryhmä ke 5.11. klo 18.30 kappelissa.

Ruusujuhla to 6.11. klo 13 seurakun­ tasalissa.

Naisten saunailta to 6.11. klo 18 Kot­ kansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten brunssi su 2.11. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 30.10. ja 6.11. klo 9–11.30. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luok­ kalaisille pe 31.10. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan Nupeen, toisinaan myös yhteistä ohjattua toi­ mintaa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 4.11. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin kun itsel­ le sopii.

Muualla Voit tuoda pienen paketin merimie­ hille 31.10. mennessä kirkkoherranvi­

rastoon. Paketti toimitetaan Suomen Merimieskirkon kautta perille.

Kastettu Neela Elle Aurora Nenonen, Urho Johan Luoti, Lukas Lennart Kasimir Hento, Nooa Eino Kalevi Lipsanen, Niklas Otto Felix Forsström.

Hautaan siunattu Esko Johannes Nieminen 77 v, Jarmo Kalevi Yrjönen 59 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, ke klo 12–15. To–pe 30.–31.10. klo 9–18. rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p.

09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Vanhojen käsitöiden näyttely to 30.10. klo 11–18. Esillä tekstiili- ja puu­ töitä alkaen 1900-luvun alusta.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 30.10. klo 12. Keittolounas 5 e, ohjelma al­

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.

■■■ Perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Messu su 2.11. klo 10. Harri Nurmi­ nen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirk­ kokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoi­ ta neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiis­ taisin klo 19.

Lähetyspiiri to 6.11. klo 18.

■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Seurakuntavaalien ennakkoäänes­ tys pe 31.10. klo 11–13. Henkilöllisyys­ todistus mukaan.

kentaa juuri sinulle sopivan näköinen ja kokoinen. Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinua kiinnostaa tutustua nuor­ ten maailmaan. Lisätietoja: Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691.

Lähtisitkö vanhukselle juttukaverik­ si tai ulkoiluseuraksi? Erityistä koulu­ tusta tai kokemusta et tarvitse, taval­ lisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät.

Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

■■ Vantaan NMKY:n syksyn kerhot löytyvät osoitteesta www.nmkyvan­ taa.fi.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Seurakuntavaalien ennakkoäänes­ tys pe 31.10. klo 9–18 kirkkoherran­ virastossa.

Pyhänpäivämessu la 1.11. klo 12. Har­ ri Nurminen, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Messu, nuorten kirkkopyhä su 2.11. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Pal­ mu, Juha Paukkeri, Margit Hakamäki, nuorten laulu- ja soitinryhmä. Näyt­ tis esittää klovneriaa. Kirkkojätskit.

Matalan kynnyksen maanantai ma 3.11. klo 11–12. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvit­ teluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Ilosanomapiiri ma 3.11. klo 18.30–20.

Jari Araneva.

Seniorikerho ti 4.11. klo 13. Lauluryh­ mä Katariina, elämäni laulut.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

■■ Ekumeeninen konsertti ti 4.11. klo 18. Vapaa pääsy. Hakunilanrinteen op­ pilaat.

Raamattupiiri ti 4.11. klo 18.

■■ Kaakaopyhäkoulu ti 4.11 klo 18.

Päivärukous ke 5.11. 12.30–13.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 5.11 klo 14.

Neulomme tänä syksynä 9-vuotiaille lapsille lapasia ja sukkia. Langat saa kirkolta.

Puuroaamiainen tarjolla ke ja to klo 10–13. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja ka­ nanmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Mitä usko on ja miten se vaikuttaa ke 5.11. klo 18.30. Uusi elämä, Jumalan rakastama. Jukka Norvanto luennoi Roomalaiskirjeen luvusta 8.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

13

Seurakunnissa tapahtuu 30.10.–6.11.

14

Seurakunnissa tapahtuu 30.10.–6.11.

kaa klo 13. Elämäntarinaansa kertoo tanssitaiteilija Riitta Vainio.

Vanhojen käsitöiden näyttely pe 31.10. klo 8.30–12.

■■ Kirkon avoimet ovet perheille pe klo 9–12.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 1.11. klo 15. Laura Maria Latikka. Reko­ lan seurakunnan vokaaliyhtye, johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Ursula Hynninen ja Tuomas Heikkilä, laulu, ja Lauri Ki­ viranta, urut.

Vanhojen käsitöiden näyttely su 2.11. klo 9–10 ja klo 11.30–12.30.

Messu su 2.11. klo 10. Ben Ahlroos, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuton iltapala. Omat sau­ natarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Nikkaristipalaveri ti 4.11. klo 10.

Aamumessu ke 5.11. klo 9. Laura Ma­ ria Latikka ja Sirkku-Liisa Niemi.

■■ Joululaulukuoro ke 5.11. klo 18– 19.30 aloittaa toimintansa. Uusi kuoro kaikille aikuisille. Laulamme 1–3-ää­ nisiä jouluisia lauluja 25.12. asti. Lue netistä lisää.

Open doors keskiviikkoisin klo 18.

Torstaipäivän raamattu- ja keskuste­ lupiiri 6.11. klo 12.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan Ankkuri torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa aamupuurolle.

■■ Asolan avoimet ovet perheille tors­ taisin klo 12–15. To 6.11. isänpäiväas­ kartelua.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to 30.10. klo 17–19. Tervetuloa sukel­ tamaan käsityön saloihin. Lisätieto­ ja antaa Irene Juvonen-Rokkanen p.

050 573 6329.

Raamattuilta su 2.11. klo 17. Seppo Suokunnas puhuu aiheesta: Miksi pi­ dämme kiinni Raamatusta? Lauletaan Viisikielinen-laulukirjasta.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.

■■ Asolan avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Isänpäiväaskartelua.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannus­ tava keskusteluryhmä yli viisikymp­ pisille naisille.

Muualla

Ehtoollishartaus to 30.10. klo 14 Lee­

nakodissa, Eteläinen Rastitie 12.

Vanhemman väen iltapäivä ti 4.11. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Monikulttuurinen ruokakerho nai­ sille ke 5.11. klo 17 Koivukylän koulun opetuskeittiössä, Kustaantie 10. Ruo­ karaha 1–4 e.

Kastettu Louna Alma Amalia Nyström, Ella Viola Vanessa Oikarinen.

Hautaan siunattu Rauha Marttinen 92 v, Katri Kaarina Tommila 78 v, Seppo Kalevi Kykkänen 72 v, Pertti Kalevi Pekkanen 69 v, Tom Juhani Carlsson 44 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Pyhäinpäivän messu la 1.11. klo 12.

Jaakko Hyttinen, Jyrki Kaukanen, Ii­ na Katila.

Lämmintä mehua tarjolla Pitäjän kir­ kon pihalla pyhäinpäivänä klo 15–19.

Mahdollisuus keskustella diakonia­ työntekijän kanssa.

■■ Club For Fiven Hiljainen hetki -konsertti pyhäinpäivänä la 1.11. klo 18. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus

la 1.11. klo 18.30. Tilaisuudessa lue­ taan kaikkien vuoden aikana kuollei­ den seurakuntalaisten nimet. Johan­ na Jakonen, Samppa Laakso.

Messu su 2.11. klo 12. Kristiina Kar­ tano, Veikko Karhumaa, Terje Kukk.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat to 30.10. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kah­ vit klo 10.30 Betanian 4. krs:n koko­ ushuoneessa.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yh­ den vanhemman perheille to 30.10. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa, tarjol­ la pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 30.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

■■ Perhekerho pe 31.10. klo 9.30–11 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs. Ul­ la-Maija Aro. Walkers-nuortenkahvila pe 31.10. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Winkut – työikäisten leskien vertais­ tukiryhmä su 2.11. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa. Hanna Raunu.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 3.11. klo 18 Beta­ nian 4. krs:n kokoushuoneessa. Jaak­ ko Hyttinen.

Gospel-lattarit ma 3.11. klo 18 nuori­ sotilassa, Unikkotie 5 C. ■■ Tikkurilan perhepäivä ti 4.11. klo 9.30–12 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksi­ näisille ti 4.11. klo 12–13.15 nuorisoti­ lassa. Vuoronumeroiden jako ala-au­ lassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 4.11. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Miesten saunailta ti 4.11. klo 17.30 Be­ taniassa.

Israel-piiri klo ti 4.11. klo 18.30 viras­ ton asiakastilassa.

Rukouspiiri ti 4.11. klo 19 Emmauk­ sen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 5.11. klo 7 Emma­ uksen sielunhoitohuoneessa, Unikko­ tie 5 A, 3. krs.

Naisten saunailta ke 5.11. klo 17.30–21 Betaniassa. Maria Koukkari.

Elämää suurempi armo -luento ke 5.11. klo 18.30 auditoriossa, Unikko­ tie 5 A. Ilkka Rytilahden luentosarja.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yh­ den vanhemman perheille to 6.11. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa, tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe.

Näppärin sormin to 6.11. klo 18 Em­ mauksen kokoushuoneessa, Unikko­ tie 5 A, 3. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 6.11. klo 18 viraston asiakastilassa.

Pakaritupa Kuriiritie 1 Ilta runolle ja musiikille to 30.10. klo 18. Eino Kaikkonen ja Netta Walldén lausuvat, runoraadissa kirjailijat Vir­ pi Hämeen-Anttila ja Ansu Kivekäs ja Vantaan sanataidekoulun rehtori Au­ likki Rundgren. Vapaa pääsy. Ennen ohjelman alkua on tarjolla kahvia ja teetä.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 31.10. klo 15.30. Samp­ pa Laakso.

■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 4.11. klo 18.30. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 5.11. klo 18.

Johanna Jakonen, Iina Katila.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston mus­ kari pe 31.10. klo 9.30–14. Päivässä voi olla koko ajan tai poiketa vain hetkek­ si. Tilaisuuteen voi tulla lasten kans­ sa tai ilman. Myös seniori-ikäiset ovat tervetulleita kahvikupin äärelle tai juttelemaan. Aamupalaa on tarjolla klo 9.30–13 (2 e).

Naisten jumppa ja sauna pe 31.10. klo 18. Päivi Helén.

■■ Pyhäkoulu su 2.11. klo 11.

■■ Kerho isille ja lapsille ti 4.11. klo 17.30–19. Tuula Lapveteläinen.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Pyhäinpäivän messu la 1.11. klo 10.

Tuula Lapveteläinen, Satu Huttunen, Iina Katila. Tikkurilan kirkkokuoro.

Messu su 2.11. klo 10. Mirka Härkö­ nen, Päivi Helén, Iina Katila. Kirkko­ kahvit.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 30.10. klo 9.30–11.

Eläkeläisten kerho ke 5.11. klo 12. Ker­ ho pidetään joka kuukauden 1. keski­ viikko.

■■ Perhekerho to 6.11. klo 9.30–11.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 ■■ Ristipuron perhekerho ma 3.11. klo 9.30–11.

Naisten rukouspiiri pe 31.10. klo 18.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 4.11. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 4.11. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 31.10. klo 9.30–11.

■■ Pyhäkoulu su 2.11. klo 11.

■■ Kartanokosken piirin junnuilta to 6.11. klo 18. Toimintaa yli 10-vuo­ tiaille.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus la 1.11. klo 16. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana Ruskeasan­ nalle haudattujen nimet. Lämmintä mehua tarjolla haudalla kävijöille klo 14 alkaen. Diakoniatyöntekijä paikalla.

Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma 3.11. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Sei­ ja Väisänen johdattelee jouluaskar­ teluun. Äidiksi ensimmäistä kertaa -ryhmä ma 3.11. klo 13 Vapaaehtoistalo Violas­ sa, Orvokkirinne 4. Hillevi Alm, Tuula Lapveteläinen.

Kylväjän raamattupiiri ma 3.11. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11. Sirpa Jalokinos.

Kodinhuoltoapua vanhuksille ja lii­ kuntarajoitteisille. Nikkaristien va­ paaehtoisten ryhmä tarjoaa kerta­ luonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnit­ tämiseen, huonekalujen kokoami­ seen ja kattolamppujen vaihtamiseen.

Apua annetaan maksutta. Tieduste­ lut: p. 050 548 6078 tai paivi.maki­ nen@evl.fi.

Kastettu Otso Toivo Oskari Rikkilä, Ani Ina­ ri Emiilia Kostamo, Mily Jessica Re­ po, Rasmus Vili Hokkanen, Sanni El­ len Elisabet Masalin, Erin Vilhelmiina Männistö, Anton Emil Sebastian Si­ vén, Miro Juuso Aleksi Ollilainen, Da­ niel Timi Juhani Hyttilä, Oona Camil­ la Mikkola, Helmi Sofia Ruonala, Jami Matti Oskar Zetterman.

Avioliittoon kuulutettu Risto Heikki Matinpoika Kohva ja Miia Tatjana Rito, Juha Raimo Jalo­ nen ja Päivi Maarit Mylläri.

Hautaan siunattu Liisa Annikki Rantanen 77 v, Pertti Ju­ hani Aaltonen 35 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi 30.–31.10. klo 9–18. vantaankosken.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys Maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhe-

linpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toi­ minnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaan­ seurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstai­ sin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 30.10. klo 18.30–20 takkahuone. Antti Isopahkala: Py­ häinpäivä.

Pyhäinpäivän messu ja Mariakodin kirkkopyhä la 1.11. klo 10. Mark Saba, Margit Helin, Kari Jerkku. Kantaatti­ kuoro. Kirkkokahvit inkeriläisen Ma­ riakodin hyväksi.

Pyhäinpäivän muistotilaisuus la 1.11. klo 18. Hannu Pöntinen, Reija Vie­ nola, Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Muistamme kuolleita läheisiämme ja sytytämme kynttilän vuoden aikana kuolleille seurakuntalaisille. Kirkko­ kahvit ja mahdollisuus ilmoittautua sururyhmään.

Messu su 2.11. klo 10. Ulla PohjolanPirhonen, Risto Pottonen, Kari Jerk­ ku. Messussa avustavat kevään Lut­ her-Bach-matkan osallistujat.

■■ Pyhäkoulu su 2.11. klo 10 kerho­ huone 4.

Siioninvirsiseurat su 2.11. klo 14. Jaak­ ko Simojoki ja Hannu Pöntinen.

■■ Konsertti su 2.11. klo 15. Sopraano Svetlana Musina (Pietari), piano Je­ lizaveta Pantzenko (Pietari). Juonta­ ja Pasi Hujanen. Vapaa pääsy. Kolehti Mariakodin hyväksi.

■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multi­ cultural background. With us you get chance to meet other families and st­ rengthen your language skills.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistai­ sin ja torstaisin klo 7.15–8 nuorisoti­ lassa, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille kes­ kiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Korttien tekoa 5.11.

Raamattupiiri ke 5.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

■■■ Lauluryhmä eskari- ja alakou­ luikäisille keskiviikkoisin klo 17–18.

Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Arjen hiljainen hetki ke 5.11. klo 18–19.

Maisa Kumpulainen, kantele.

Iltamessu ke 5.11. klo 19. Reija Vie­ nola, Kari Jerkku. Messussa rukous­ palvelua.

Seniorikerho to 6.11. klo 13–14.30 tak­ kahuone. Raimo Lampinen: ”Maail­ massa monta on ihmeellistä asiaa”.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Messu su 2.11. klo 12. Ulla PohjolanPirhonen, Kari Jerkku. Kirkkokahvit.

■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Kivistön seurakuntakuoro harjoi­ tukset maanantaisin 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kantto­ ri Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Vaatevarasto auki ja soppamessu to 6.11. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Soppamessu klo 11.

Pastori Reija Vienola. Kahvitarjoilu.

Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vas­ taan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 6.11. klo 17.30. Ritva-Leena Tuuli.

Raamattumaraton su 23.11. klo 13 alk.

Maratonissa luetaan Danielin kirja ja Matteuksen evankeliumi. Lukemaan voi ilmoittautua päivystävälle papil­ le, p. 09 830 6419 (ma, ti, to, pe klo 9–14) ja paikan päällä. Voit osallistua koko ajaksi tai osaksi aikaa. Välipa­

laa tarjolla. Maraton päättyy iltames­ suun klo 18.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 30.10. klo 17.30. Ritva-Leena Tuuli.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho per­ jantaisin klo 17–20.

■■ Vauvakirkko su 2.11. klo 15. Maari Santala, Ritva Holma.

Iltaehtoollinen su 2.11. klo 18. Antti Isopahkala.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 3.11. klo 18.30–20.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Noin 20–35-vuotiaille. Lu­ emme Raamattua ja juttelemme.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 5.11. klo 18–20 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 5.11. klo 10–11.30.

Raimo Lampinen: ”Maailmassa mon­ ta on ihmeellistä asiaa”.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 4.11. klo 11–13.30.

Sydänyhdistyksen Liekkikahvila. Tie­ toa sydänystävällisestä ruokavaliosta.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta ti 4.11. klo 17.45– 19.15. Sählyä.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoit­ teisille tekemällä pieniä kotitalouksi­ en huolto-, ylläpito- ja kunnostustöi­ tä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnos­ tuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Seurakuntavaalien ennakkoäänes­ tys 27.–31.10. Myyrmannissa klo 12– 19, kirkkoherranvirastossa klo 9–18.

Kastettu Niklas Kristian Juuti, Jooa Juhani Jan­ nenpoika Oksanen, Topi Antero Vilja­ kainen, Vivia Eliisa Huovilainen, Len­ ni Eino Juhani Hämäläinen.

Avioliittoon kuulutettu Karri Kalervo Knaapila ja Heidi Kris­ tiina Virtanen.

Hautaan siunattu Hilma Matilda Mononen 94 v, Irma Annikki Rahikainen 68 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. Ingen diakonimottagning må 3.11. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Alla helgons dag lö 1.11. Stilla musik kl. 14–15.45. Heidi Åberg-Ylivaara, vio­ lin och Anders Ekberg, orgel. Guds­

15

Seurakunnissa tapahtuu 30.10.–6.11.

Lapsille

– Haudalla käyminen voi hoitaa surussa, sanoo Pirkko Yrjölä.

Vieraana Numi Nummelin

Markku Mattila

Musiikkia

Keskusteluja hautausmaalla Kuollutta läheistään voi muistella myös yhdessä toisten kanssa.

Haudoilla käymisen tapa on yleistynyt entises­ tään. Tapaa noudatetaan etenkin pyhäinpäivän ja joulun aikaan, vainajan merkkipäivinä sekä isänja äitienpäivänä.

– Haudoilla käyminen kertoo siitä, miten kuol­ lut elää muistoissamme. Haluamme yhä kunnioit­ taa tärkeää ja rakasta ihmistä, perheenjäsentä tai ystävää, toteaa Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä.

– Läheisensä haudalla moni tuntee olevansa lä­ hempänä kuollutta. Sillä on suuri merkitys varsin­ kin ensimmäisenä surun vuonna. Moni sanoo, et­ tä haudalla käyminen hoitaa surussa.

Kotikirkon vieressä oleva tuhkahautausmaa on tärkeä paikka monille korsolaisille.

– Olen tavannut vanhoja korsolaisia, jotka toivo­ vat matkansa päättyvän nimenomaan Korson tuh­ kahautausmaalle, Yrjölä sanoo.

Sen lisäksi, että hautausmaa sijaitsee keskellä kylää, se on muutenkin erityinen.

– Hautausmaa on kirkon alttariseinän takana.

Siinä on vanhaa symboliikkaa. Alttarikaiteen voi ajatella jatkuvan kirkon seinän toisella puolella.

Ehtoollisella on läsnä niin näkyvä kuin näkymä­ tönkin seurakunta.

Muualle haudattuja muistavat voivat viedä muis­ tokynttilän tai -kukan hautausmaan muistokivel­ le tai sen viereen. Korson tuhkahautausmaalla on myös tyhjän sylin muistokivi. tjänst till de dödas minne kl. 16. Pa­ rentation över dem som avlidit under tiden oktober 2013–september 2014.

M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 2.11. kl.10. K. Anders­ son, A. Ekberg.

Kvällsmässa ons 5.11. kl. 18. A. Paavo­ la, J. Granlund, A. Ekberg.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Svenska dagen fest to 6.11. kl. 13. Fest­ talare Rea Anner, allsång under led­ ning av kantor Anders Ekberg. Kaffe­ servering.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 2.11. kl. 12. K. Anders­ son, A. Ekberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 5.11. kl. 19.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 3.11. kl. 9.30–12.

Viime vuonna pyhäinpäivänä Pirkko Yrjölä oli hautausmaalla parin tunnin ajan. Ideana oli tava­ ta ihmisiä, tarjota heille lämmintä mehua ja kut­ sua iltakirkkoon. Iltakirkossa luetaan kaikkien vuo­ den aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Tapahtumakokonaisuus tuntui toimivalta.

– Tarjoamme mehua myös tänä vuonna. Ihmis­ ten kanssa jutellessa kuulin monenlaisia tarinoi­ ta, Yrjölä muistelee.

Ulla-Maija Vilmi

Pyhäinpäivänä 1.11. mehutarjoilu ja mahdollisuus keskusteluun • Korson kirkon uurnalehdossa klo 16–18. Iltakirkko klo 18.

• Pyhän Laurin kirkon hau­taus­maalla kirkon takana klo 15–19. Kirkossa klo 18 Hiljainen hetki -konsertti ja klo 18.30 iltajumalanpalvelus. Luetaan vuoden aikana kuolleiden Tikkurilan seurakunnan jäsenten nimet.

• Ruskeasannan hautausmaalla klo 14–16. Jumalanpalvelus kappelissa klo 16. Luetaan kaikkien vuoden aikana Ruskeasannalle haudattujen nimet.

Vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia muistetaan myös Hakunilan kirkon messussa klo 12, Hämeenkylän kirkon iltakirkossa klo 18, Myyrmäen kirkon muistotilaisuudessa klo 18, Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kynttiläkirkossa klo 15 ja ruotsinkielisen seurakunnan muistojumalanpalveluksessa Pyhän Laurin kirkossa klo 16

Andra utrymmen Veckomässa fre 31.10. kl. 14 i Folk­ hälsanhuset, Vallmovägen 28. K. An­ dersson.

■■ ViAnda-kören övar ons 5.11. kl. 12– 14 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

■■ Barnens kyrkostund to 6.11. kl. 9.30 i dagklubbsutrymmet i Brännmalmen, Kornvägen 10.

Mindfullness med kristen krydda 7.– 21.11. kl. 17–18.15 i församlingarnas hus. Du som är stressad, trött eller bara vill ta hand om dig själv – kom med. Vi träffas tre gånger och du lär dig självhjälpsmetoder för stressbe­ handling. Anmälan till tfn 050 544 2671 eller anu.paavola@evl.fi.

Döda Georg Rafael Nylund 99 år, Rolf Erik Lindgren 75 år, Linnea Emilia Sjö­ lund 95 år.

PÄIHDE- JA KRIMINAALITYÖ Vankien ja yhdyskuntaseuraamus­

asiakkaiden omaisten ilta ti 11.11. klo 18–20.30, erityisnuorisotyökes­

kus Snellussa, Toinen linja 8, Helsin­ ki. Tule kuulemaan ja keskustelemaan siitä, mitä ristiriitoja ja pelkoja tuomio herättää omaisessa. Lapsille omaa oh­ jattua toimintaa. Mahdollisuus myös henkilökohtaisiin keskusteluihin.

VAMMAISTYÖ

Näkövammaisille Miesten ilta ma 3.11. klo 18–21 Betani­ assa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomis­ ta, uimista ja yhdessäoloa. Timo Sam­ mallahti ja Keijo Lehtonen.

Käsityökerho ma 3.11. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Rasi­ oita pistepaperista ja korteista sekä lahjapussukoita. Tiedustelut ja ilmoit­ tautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Myyrmäen kerho ti 4.11. kello 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ky­ sy Nanulta terveydestä, Nanu Khan.

Ohjaajana Leena Siekkinen. Kahvi­ tarjoilu.

Retki Tampereen kädentaitomessuil­ le pe 14.11. Bussin lähtöajat: Mikonka­

Club for Fiven basso Tuukka Haapaniemi Mitä tarkoittaa a cappella -yhtye?

– A cappella tarkoittaa laulettua säestyksetöntä musiikkia.

Suuri osa perinteisestä kuoromusiikista on juuri tällaista, ilman soitinten tukea esitettyä musiikkia.

Milloin Club for Five -yhtyeenne on perustettu?

– Club for Five perustettiin vuoden 2000 syksyllä. Heti alussa ideana oli tutkia ihmisäänen monia värejä ja niiden käyttämistä eri musiikintyylien laulamisessa ilman soitinsäestystä.

– Yleisin esiintymistila meille on konserttisali, mutta olemme esiintyneet mitä erikoisimmissa paikoissa, ulkoilmateattereista saunan pukuhuoneeseen.

Minkälaisia lauluja laulatte?

– Repertuaarimme on yleisesti ottaen hyvin laaja. Laulamme myös useilla eri kielillä, muun muassa kiinaksi ja venäjäksi. Pyhäinpäivän musiikkihetkessä pääpaino on tutuissa hengellisissä lauluissa.

Miksi yhtyeessä on juuri viisi laulajaa?

– Viisi laulajaa tuntui riittävältä määrältä kaikkeen, mitä tarvitsemme. Minä olen yhtyeen basso, eli laulan matalimmat äänet. Yhtyeessämme on kunnioittava ja ennakkoluuloton asenne musiikin tekemiseen ja laitamme itsemme alati likoon.

Nina Riutta

Club for Five ‑yhtyeen Hiljainen hetki ‑konsertti la 1.11. klo 18– 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy. dun matkailupysäkiltä klo 8.30, Kouk­ kuveräjänpysäkki Hämeenlinnantien varrella Martinlaakson kohdalla klo 8.50 ja Nurmijärven Myllykukko klo 9.15. Hinta 35 euroa sisältää matkat, ruokailun ja messulipun. Paluu Hel­ sinkiin klo 18. Ilmoittautumiset 8.11. mennessä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610. Muistathan kertoa ruoka-ai­ neallergiasi.

Viittomakielisille Viittomakielinen messu ma 3.11. klo 17.30 Olarin kirkossa, Esbo svenskan kirkkotilassa, Olarinluoma 4, Espoo.

Kirkkokahvilla pastori Janne Rissanen kertoo työstään Israelissa.

Surupäivä la 22.11. klo 10–15 Betani­ an saunaosastolla, 5. krs, Unikkotie 5 aB. Jos olet parin viime vuoden aikana menettänyt läheisen omaisen tai ystä­ vän, olet tervetullut jakamaan surua kanssamme. Mukana kuurojenpappi Maria Lindberg ja diakoni Seija Eino­ la. Lounas ja kahvit. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä p. 050 338 6212 tai sei­ ja.einola@evl.fi.

OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13. Henkilökohtaista opastusta.

Korttientekoviikko 3.–7.11. klo 10– 14.45. Voit tehdä onnittelu-, isänpäi­ vä- ja joulukortteja. Askartelupöytä tarvikkeineen ja ohjaajineen valmii­ na sinua varten. Omakustannushinta.

Kuvataidekoulun lasten ja nuorten teoksia ”Matkalla” 21.11. saakka.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistuk­

set, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liitty­ minen.

Usko hyvän tekemiseen ”Vanhukset todella nauttivat musiikista, jota heille soitetaan.

Tulevat oikein kädestä pitäen kiittelemään vielä lähtiessään.”

Millaiseen hyvään sinä uskot?

KOKEMUSTA JA OSAAMISTA Tikkurilan Seurakunta

Anitta

ORPANA

5

kaupunginvaltuutettu kaupunginhallituksen jäsen lehtori, VTM

Olemme luomassa uutta ihmisten elämän ydinkysymyksia käsittelevää verkkomediaa Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteisvoimin. Tarvitsemme tätä verkkolähtöistä sisältöpalvelua toteuttamaan ja kehittämään

Markku Weckman

Toimituspäällikköä

ylikonstaapeli evp, kaupunginvaltuutettu Yhteinen Kirkkovaltuusto Seurakuntaneuvosto

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Toimituspäällikkönä vastaat palvelun journalistisista ja visuaalisista valinnoista, huolehdit budjetista ja olet Pasilassa sijaitsevan toimituksen esimies.

Koordinoit yhteistyötä seurakuntalehtien toimituksiin sekä muihin yhteistyökumppaneihin.

Edellytämme toimituspäälliköltä kokemusta ja näkemystä journalistisesta työstä, erityisesti internet- ja mobiilipalveluiden toimittamisesta ja kehityksestä sekä sosiaalisesta mediasta.

Arvostamme esimieskokemusta ja vuorovaikutustaitoja sekä kirkon elämän tuntemista. Tehtävän pätevyysvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Valitun tulee olla evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Palkka määräytyy kirkon työehtosopimuksen vaativuusryhmän 701 mukaan.

Lisätietoja antaa päätoimittaja Seppo Simola 5.11. klo 14-16 ja 6.11. klo 14-16 numerossa 09 2340 2231.

Hakemukset osoitetaan Helsingin yhteiselle kirkkoneuvostolle ja niiden on oltava perillä 14.11.2014 klo 15:een mennessä osoitteessa kirjaamo.hsrky@evl.fi.

AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

17

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Espoon seurakuntasanomat

www.markkuweckman.net

17

17

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde 17 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Jäsen 360° Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360°

Toimitusjohtaja

Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 puh. 020 754 2230 gsm 040gsm 508 0400062 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 Hietalahdenranta PL 279, 0018113 Helsinki

Jäsen 360°

Ipsum sit väliltä. käsikirja Kaikkea maan Lorem ja taivaan

Jaakko Tapaninen

Jaakko Tapaninen PL 279, 00181 Helsinki

www.esse.fi

14 79

magna aliqua dolor amet Jäsen 360 käsikirja

Versio 2.1. Windows Macsit Lorem& Ipsum

aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 Jäsen 360° puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jaakko Tapaninen

PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja

© Kotimaa 2013

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Kotimaa

PL 279, 00181 Helsinki

Visuaalinen ilme

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

Palveluja tarjotaan

SEURAKUNTAVAALIT

keittiötuning.fi

SUOMALAISELLA LAADULLA

Kuulutus seurakuntavaaleista Vantaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toimitetaan seurakuntavaalit 9.11.2014. Vaaleissa valitaan 51 jäsentä Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja yhteensä 100 jäsentä Vantaan seitsemän seurakunnan seurakuntaneuvostoihin nelivuotiskaudeksi 2015–2018. Äänioikeutettu, 15.8.2014 tämän seurakunnan läsnä olevaksi merkitty ja 16 vuotta viimeistään 9.11.2014 täyttävä seurakunnan jäsen saa äänestää oman seurakuntansa äänestyspaikassa. Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä. Äänestyspäivä on 9.11. Äänestyspaikat ja -ajat ovat: Hakunilan seurakunta: klo 11–20 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Hämeenkylän seurakunta: klo 11–20 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 Korson seurakunta: klo 11–20 Korson kirkko, Merikotkantie 4 Rekolan seurakunta: klo 11–20 Rekolan kirkko, Kustaantie 22 Tikkurilan seurakunta: klo 9–20 Tikkurilan kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B

Vantaankosken seurakunta: klo 11–20 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Vanda svenska församling: kl. 11–20 Bagarstugan, Kurirvägen 1

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi

Seurakuntavaaleista ja äänestyspaikoista löytyy tietoa myös verkko-osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit.

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Vantaalla 16.9.2014 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Pirkko Yrjölä, Korson seurakunta Laura Maria Latikka, Rekolan seurakunta Jarno Tepora, Tikkurilan seurakunta Eero Tolonen, Vantaankosken seurakunta Ulf Lundström, Vanda svenska församling

Kokouksia

J. Vähäkangas

www.aallontuolit.net verhoillaan puh. 0400 300628 KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT ––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

Seurat

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

HERÄNNÄISSEURAT

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 4.11.2014 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 27.10.2014 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

To 30.10 klo 18 Wähäväkisten messu Kallion kirkossa.

Pe 31.10. klo 19 Kotiseurat Lipasteilla, Vanha Puistolantie 10 A. La 1.11. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Tapiolan kirkossa. Herännäisnuorten kuoro.

Su 2.11. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Roihuvuoren kirkossa.

Veisuuveljet.

Su 2.11. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa.

Su 2.11. klo 14 Myyrmäen kirkossa.

Su 2.11. klo 16 Seuratuvalla.

Ma 3.11. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa. Kahvit 18.30.

Ke 5.11. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa.

Terveydenhoitoa

PSYKOTERAPIA UUSI TOIVO Pari-ja yksilöpsykoterapiaa Anni Mero-Hiltunen psykoterapeutti perhe- ja parisuhdeterapeutti Vastaanotto Itä-Vantaa, Hakunila, p. 050 540 9895 anni@psykoterapiauusitoivo.fi www.psykoterapiauusitoivo.fi

RE-sielunhoitoterapeutti ottaa vastaan Espoossa.

Ota rohkeasti yhteyttä. P. 045 8742 405

Vuokralle tarjotaan Vantaalla Havukosken palvelutalossa vuokrattavana 2h, kk, kph, 47 m2.

Tiedustelut puh. 0500 714 641.

www.vantaanlauri.fi

p. 040 411 4370

Myydään hautakiviä PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

Kauniit, edulliset kivet ja pronssit

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenLVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

85 € 1900 €

480 €

www.HautakiviHalvemmalla.fi 118 €

105 €

GSM: 045 109 1809 E-mail: hautakivi@ hautakivihalvemmalla.fi

860 €

Vuokrata halutaan

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

4

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com Täyden palvelun toimisto

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 | Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 | Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 | Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus

09 563 1500

MYYRINHAMMAS Iskostie 4, 01600 Vantaa

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

18

Minulla on ikäv

KUVA JANI LAUKKANEN

Tänä pyhäinpäivänä kirjeen saavat isä, isoäiti ja serkku.

19

ävä sinua se johtui siitä, päivän ilta. Ehkä ikko. Tai än viilsi pyhäin m in muutama vi . va si i tä ol is si ite ta as lip ie em tä kuol yntyä m ta raskas. oli kaipaukses enit kuole­ et dollisuutta ärsy ko m rk ta tä ki ut et m ko , , ko en la al in tä viha siitä, et tilä sytytet­ mpaa oli paik Olen vieläkin nimesi ja kynt lle ole vihai­ ui nu u­ si us si olme isovanhe ä la t i in va m pp si pa ho En .

Kun kien väliin it­ nantaina n, uit. Kädet ko ut vajota penk n­ maan maa oin niin pitkää nn ja sinä, isä, puut iv lu po To ha ­ . tä in en en is ol pi ol ni , a itselle arikaaren näky tä tiin kastettu ja nen, mutta ti. Sinä olit altt tä niin ei käy, et naamaan juuri as et ilo , er i ta tk ol ju En ka ä . ta n in la n ää el ät iti it m ol la pu äi­ ke net, ja yr minulla kumm ella, minä toisel estänyt vapaap snä, että para tytärtäsi, jota ättömällä puol ankin. Olin järj han sinäkin lä m pi lit ­ O kä ai . eh nt ni , na et sä ol aa a. lis ku sinu olit m kunnia pitää sy ohan sinun oli ut enää nähdä , mutta sinä ku ki muistot ja a viikon­ voin n keskiviikoksi dät kaikki? Pakk ei nu vä si m pyydystää kaik ­ n n ei an aa hä m et it om n ko nä ts ki än in ka isä, yä llo yt yk si en N n mielee­ it ht ol lä at ti . Miksi en in vahvas in vilahtav ki iviikkoon – na ni va sk a, a ke jo an tk a jo uk on ta , m ot si at la ta od uv ol päätin olemas muistik t yhä tärkeäm­ me, vaikka ku loppuna, miksi luvat, on tullu in. äk ku el et vi od si vu ek dän mielissäm n is asta, jolloin ni. Ku inut viha edes rippusia aj lle oli jo varat­ ä­ se tekee m en ik nu lte si ta ta a ut li, i. m ad tu , monta vuotta. sa ee ko si iik tani käsitöihin a­ mäk ru kyllä vaimen Kun se keskiv irtänyt muistis u, sovittu haut een si kk lk en jä ar i ol s­ Sanovat, että su tu as n ko ot i sa em ts O vo ol ka elit. stoja skaan. Sinun ku tu hautapaikka, tä joitakin mui vään ei totu ko n monta kertaa ntuu hyvältä, et ite Tu M hellä. . ­ lä aa äh et tt . iv ol oi ta hä rk tä is ta tkelmia ja isäl­ jais tuntuu, et ka in oa rt an llo st ke Si tajusin, mitä se . ui yy aa m Merja Räty yt tt si tä ke ta ä enem­ tä tämä asia Hautajaisis el et vi t, ta ­ lu ut el an m at iv aj ä, ka iv n pä olen ää. Ole iä. Se oli raskas llä huvittaisi is pa mah­ dyks jo , le, tämä juttu ky si oa uv ne ä utta kysy nut mahdollisu

Rakas isä

K

Lyyti-Mari, rakas mummo

V

ilkutukset sinne, missä oletkin. Muis­ tan siun iloa tuikkivat silmäis ja sen, kuinka sylittelit ja pijit hyvänä.

Mie ja myö kaik miu sisarukset käytii siun luonais yökyläs eli oljamis. Aamulla varhain olit jo laittant rieskataikinan tulemaa. Siihe sie olit latont piimää, hiivaa, hivenen suolaa ja ohra­ jauhoo. Ko mie heräsin, tuoksui tuvassa tuo­ re rieska.

Myö pyörittii tuvas kylki kyles. Halusin olla joka kääntees mukana. Mut ko sie läksit met­ sään, sie halusit lähtee sin iha issekseis. ”Mie mää messää vissoi kassomaa” sie sanoit.

Mie jäin serkkoloihe kera leikkimään. Ja sie kuljeskelit minkä kuljeskelit, palasit metsästä sylin täyveltä koivunoksaa. Näät sitä varten, et­

tä tehhää saunavastat. Myö yhes. Ja sen jälkeen lähetää saunanlämmitykseen Saimaan rantaan.

Olin pikkutyttö, ko siulle tuli kuolo.

Tai ei sitä näin sanottu. Miulle kerrottii, et mummo on mänt taivaan kotiin. Mie tähyilin taivaalle ikävissäin ja mietin, missä se semmoi­ nen taivaan koti mahtaa olla. Tuollako pilvissä?

Ei sentään, koska Jumalan taivas on taivait­ ten takana, niin kaukana, ettei sinne ihmisen silmä yllä. Ja että siellä Jumalan taivaassa on helmiportit ja kultakadut, joilla ihmisen on so­ ma kulkea. Näin miulle kerrottii.

Mietin sinnuu mummo. Sie olit karjalaine emäntä, keittiös ko hääräsit, siul ol ain esiliina eessäis ja jauhoo nenänpäässä.

Ja sie kuljit mielelläis paljasjaloin, ko olit nii

kuumaverine.

Mite sie siellä kultakaduilla nyt kuljet, paljas­ jaloin? Mahtaako sinuu pyörryttää helmiportit, ko olit tottunt elämäsi aikana metsän saleihin?

Näitä mie mietin lapsena.

Ja mietin vieläkin, millainen mahtaa olla se Jumalan taivas, joka on taivaallinen paikka jo­ kaiselle.

Mie veikkaan, et sie mummo viihtysit tai­ vaassa, joka ois ko siu kotiseutu. Siel käet kuk­ kuisiit kesäkuises koivikos. Siel sie kulkisit ja kulkeissas hiljaksee hyräilisit.

Ja ko myö nähhää, lähetää tekemää koivu­ vastat! Sit mennää saunomaa ja uimaan. Sin­ ne taivaalliseen Saimaaseen.

Ulla Lötjönen

Rakas kaksoi sveljeni

S

iitä on parisenk ymmentä vuot ta, kun vii­ sa meksi halasin nonut. Yritin sinua. Pystyit näytellä reipas silloin vielä ko liikkumaan itse ta, puhuin tau­ amatta, vaikka , ku n tulit käymään paikkaa. Kaikk olin hajoa­maisi lä maalla. Ruti meil­ i oli vain epäoik llani suruun. stin sinua oike Luulen, että ti eudenmukaist in lujaa niin ku Juhlimme yhde esit sen olevan aina ennenkin a. in ta, kun tapa ssä ravintolassa viimeinen ker­ . Oli ilo tavata am nelikymppi­ si m ä .

Sanoit, että äl e. Kun lähdit pi täyttäessämm älä niin kovast e 20. Tanssimm ä, tiisi, minä hastamme ko­ i. Luulin, että pakenin metsä e ja nauroim­ me niin, ettei m lasket leikkiä. laskenut. Sano än kävelemään. itä Et kään ei au än rajaa. Kuusik it, että hoidot M i­ tt an ym m ut ppisiä em­ ov e . en Ei at ää juhlineet. mikään. tehneet luu­ si niin hauraiks i, että ne voivat Sait hoitoja, m Et ut va hä ta ik n imusolmukesyö Säikähdin satu ka murtua. he sinä ihan oike ttaneeni sinua. pää ei sii­ lut. n aikaan parann asti kaksoisvel jeni ol­ Isosiskomme al ettu.

Näytit ihan erila koivat nimittä Sairaalassa sinu iselta kuin enne ä meitä ser­ kuksia kaksosik t vihittiin avio n. Sinulla oli ollut poninhän si silloin, kun liittoon tyt­ töystäväsi kans tä niskassa, ny pienenä ongim me laiturilta ja sa vähän ennen t hiuksesi oliv lähteneet. Kas ­ si nä opetit minua at ki kipeää, ku in ku vosi ja pitkän ol it .

Te si ­ purjehtimaan llä op lii hu timistijollalla. ttonnekin oli m iskea purjehti jankroppasi ol ­ tä aika alko erkki siitä, et­ ivat turvonne i olla vähissä. et. Sinua ei m Synnyimme sa nannut enää tu En edes pystyn ei­ hettämää mana vuonna, ntea. Et enää na yt lä­ ja melke n teille onnittel samassa kuussa uranut. Et paljo in samana päiv uja. Kaikki oli se n Millekään ei änä. Minä synn ka is in. päivää en enää ollut oike yin vain nen sinua. Mik aa aikaa eikä oi si sinä lähdit po keaa jon enne is pal­ n minua?

Nina Riutta

20

Aikamerkki Jani Laukkanen

– Olutta, cokista ja appiukolle valkoviiniä, suunnittelee Kari Aihinen muistotilaisuutensa juomia.

Musiikkia hautajaisiin Albinonin Adagio, Bachin Air, Händelin Largo, Järnefeltin Kehtolaulu. Muun muassa näitä kuullaan paljon hautajaisissa. Mutta trendi on muuttumassa. Tikkurilan seurakunnan kanttorin Samppa Laakson mukaan ihmiset kertovat yhä useammin, mistä musiikista vainaja piti ja toivovat sitä.

– Mitä tahansa kirkkoon sopivaa musiikkia voi pyytää.

Kannattaa miettiä myös sitä, millaisia mielleyhtymiä kappale herättää ja millaista tunnelmaa tilaisuuteen haetaan, Laakso neuvoo.

Hautajaisissa kuullaan

yleen­sä kaksi kappaletta uruilla soitettuna, mutta kanttorin kanssa voi neuvotella muustakin.

Vantaan Laurin pyynnöstä Laakso laati listan kappaleista, jotka sopivat hyvin hautajaisiin, mutta joita harvemmin kuulee. Lista on Vantaan Laurin verkkosivuilla tämän jutun yhteydestä.

Hanna Antila

Säveliä surussa – siunaustilaisuuksien soitetuimmat ja lauletuimmat pe 7.11. klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu.

Tomaso ­Albinonin Adagio soi usein hau­­tajaisissa.

Äidin lihapullia ja cokista Minkälaisen menun huippu­ kokki suunnittelisi omiin hau­ tajaisiinsa?

– Aihisen rouvan hyvää salaat­ tia, oman äidin lihapullia ja eh­ kä perunamuusia, vastaa Ravin­ tola Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen.

Lisäksi hänen muistotilaisuu­ dessaan vieraille tarjottaisiin kylmäsavulohipastaa, Aihisen 2- ja 5-vuotiaiden poikien suo­ sikkiruokaa.

– Jälkkäreistä en tajua mitään, joten jälkiruokaa ei tarvitsisi ol­ la ollenkaan, toteaa Aihinen, jo­ ka nähdään ensi vuonna televi­ siossa Grillikuume-ohjelmassa ja Kaappaus keittiössä -ohjelman

kolmannen kauden jaksoissa.

Kari Aihinen oli 25-vuotias, kun hänen isänsä menehtyi ai­ voverenvuotoon. Sen jälkeen hän on halunnut elää jokaisen päivänsä niin täysillä kuin voi.

Hänelle työ asioita tärkeämpää on, että ”peruspaketti” eli pa­ risuhteen ja perheen asiat ovat kunnossa.

Vaimolleen Aihinen haluaa antaa joka ilta pienen pusun ja sanoa ne kolme tärkeää sanaa.

Isänä hän yrittää toimia siten, että omat pojat voisivat arvos­ taa häntä yhtä paljon kuin hän it­ se arvostaa edesmenneitä isään­ sä ja pappaansa.

– Isäni hautajaisiin tuli paljon

hänen ystäviään. Toivon, että it­ sekin olisin sen verran hyvä jät­ kä, että omiin hautajaisiini tuli­ si ystäviä paikalle.

– Toivosin, että muistotilai­ suudessani ihmiset saisivat juh­ lia yhdessä ja ilon kautta.

Koska Metallican musiikki on lähellä Aihisen sydäntä, sitä voi­ si soittaa myös hänen muistoti­ laisuudessaan.

Entäs juomapuoli? Sandelsoluen lisäksi tarjolla olisi jää­ kylmää, 0,35 litran lasipullois­ sa myytävää Coca-Colaa. Niin, ja Aihisen appiukolle voisi vara­ ta Pinot Gris -rypäleestä valmis­ tettua valkoviiniä.

Soili Pohjalainen

NÄIN KARI AIHINEN muotoilee elämän mottonsa: ”Jokainen päivä on pelipäivä.”

Yksi surullinen päivä Satu Taskinen: Katedraali. Teos 2014.

Sisko on kuollut perinnölliseen sairauteen kolmekymppisenä.

Muu perhe järjestää hautajaisia.

Satu Taskisen Itävaltaan si­ joittuva romaani kertoo keskiikäisen Tean elämästä yhden hautajaisiin kuluvan vuorokau­ den verran. Samalla avautuu perheen historia.

Ennen aikojaan vanhentunut Tea on hoitanut vammaista sis­ koaan ja miellyttänyt vaativaa äi­ tiään. Häntä kolottaa ja lääkkei­ tä kuluu. Hautajaisten keskellä Tea ehtii ajatella niin perimmäi­ siä kysymyksiä kuin tavaroiden siirtelyä ja siivoamista, kaiken loputonta järjestelemistä.

Wienissä sijaitseva Stephans­ dom nousee vähän väliä Tean ajatuksiin. Valtava vuosisato­ jen kuluessa syntynyt katedraa­ li vertautuu ihmisen elä­ mään: ihminen on hä­ viävä, luonnonvaro­ jen kulutuksessaan toivoton ja saa silti aikaan järkälemäi­ siä toivon vertaus­ kuvia.

Rakkauden puu­ te, syyllisyys helpo­ tuksesta toisen kuol­ lessa ja anteeksiannon vaikeus – kaikki nä­ mä koettelevat Teaa hauta­ jaispäi­ vänä.

”Ihmisen suurin tarve on saada rakastaa”, hän toteaa, ja senkin ettei itse ole saanut tehdä niin.

Kristina Svensson

Satu Taskinen on kirjoittanut vivahteikkaan kirjan vieraantuneisuudesta.

”Jätän nämä juhlat väliin” Juhlasuunnittelu on suosittua. Mutta miksi tyytyä kastejuhliin, häihin ja merkkipäiviin? Kannattaa suunnitella omat hautajaisetkin, niin saa sellaiset kuin haluaa.

Iso-Britanniassa toimiva Golden Leaves -toimisto tarjoaa hautajaissuunnittelupalvelua elossa oleville. Toimiston mukaan ”hautajaisensa ennalta suunnitteleva osoittaa ajattelevaisuutta ja välittämistä perhettään kohtaan”.

Hautajaispaketteja on kolmenlaisia: yksinkertainen, perustaso

ja laadukas. Paketit sisältävät kaiken tarvittavan arkusta ruumisautoon, ja halutessaan siihen voi liittää lisäpalveluita. Luksusversioon kuuluu muun muassa kaksi limusiinia, jotka kuljettavat omaiset kirkkoon. Lisämaksusta saa ympäristöystävällisen vaihtoehdon.

Pakettien hinnat ovat 2170–2870 puntaa. Maksun voi suorittaa yhdessä erässä tai osamaksulla.

Krista Susi

3 x arkkuterapia Kuolemanpelon poistaminen Ukrainalainen arkkuvalmistaja Stepan Piryanyk tarjoaa ihmisille mahdollisuuden maata arkussa hetken aikaa ja samalla totutella ajatukseen siitä lopullisena petipaikkana.

Piryanukilla on tätä varten huone, jonka arkkuihin halukkaat saavat kömpiä. Tarjolla on useita malleja, joiden silkkityynyä vasten voi painaa päänsä. Piryanykin mukaan monet pitävät kokemusta rentouttavana.

Elämän arvostaminen Lääketieteen professori Qiu Daneng antaa oppilailleen arvokkaan opetuksen elämän arvostamisesta – arkussa. Arkussa oleskelu kestää kymmenen minuuttia.

Opetukseen kuuluu myös testamentin teko ennen arkkuun astumista.

Taiwanilaisprofessorin teorian mukaan opiskelijat työskentelevät tällaisen minikuoleman jälkeen väsymättä potilaiden hengen pelastamiseksi.

Stressin lievittäminen Kiinalaisen Tang Yulongin kehittämässä uudelleensyntymisterapiassa kirjoitetaan omat viimeiset sanat ja käydään makuulleen arkkuun. Arkku sisältöineen suljetaan viideksi minuutiksi. Sen jälkeen vauvan parkaisu rikkoo hiljaisuuden ja arkku avataan iloisen musiikin säestämänä.

Terapialla on Tangin mukaan autettu yli tuhatta stressistä ja muista ongelmista kärsivää.

Krista Susi