Lauri 2014 nro 31 (16 10)

Vantaan Lauri 31 • Armon asialla • 16.10.2014 • www.vantaanlauri.fi

Nuorten aikuisten leirillä sai hengähtää

Usein vasta ne, jotka ovat irtautumassa, uskaltavat puhua.

3

Mehmet Özkan selätti kulttuurisokit 5

Pääkaupunkilaisten uskonnollisuus on avarakatseista 6

Kirjailija Maria Peura

varoittaa lahkoista

8

Olen joskus sanonut, että kirjoittamiseni on vastarintaa – Mathias Rosenlund

2

2 Esko Jämsä

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Järjetöntä väkivaltaa Ankkapartion vapaaehtoinen neuvoi Vantaan Sanomien haastattelussa Tikkurilan aseman seudulla liikkuvia nuoria olemaan valppaita ja tarkkailemaan ympäristöään musiikin kuuntelun sijasta.

Neuvo on varmasti noudattamisen arvoinen. Itse luin sen kuitenkin viestinä siitä, miten asioiden ei missään nimessä pidä antaa olla. Sellaista yhteiskuntaa ja kaupunkia ei saa koskaan hyväksyä, jossa lasten ja nuorten pitää kadulla liikkuessaan pelätä vastaantulijoita.

Viime viikkojen uutiset ovat kertoneet nuorisoporukoista, jotka ovat eri puolilla pääkaupunkiseutua hyökänneet sattumanvaraisesti valittujen uhrien kimppuun. Osa tilanteista on ollut ryöstöjä, osa vain väkivaltaa väkivallan vuoksi. Yhtenäisestä jengistä ei poliisin mukaan ole kyse, mutta kaveriporukat eri puolilla Helsinkiä ovat pitäneet yhteyttä sosiaalisen median kautta. Tämäntapaisessa heimoutumisessa tyhmyys helposti tiivistyy.

Ainakin osa tekijöistä on poliisin tiedossa ja pidätetty. Taustalta on paljastunut ja varmasti paljastuu lisää monenlaisia asioita: näköalattomuutta, aikuisten piittaamattomuutta, kotien rikkinäisyyttä, kaveriporukan hyväksynnän hakemista.

Eriarvoistuminen on varmasti myös osatekijä ilmiössä. Kuten Helsingin Sanomien haastattelema nuorisotutkija Mikko Salasuo sanoo: ”Osalla nuorista on rikas ja monipuolinen elämä, ja sitten on niitä, joille on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja.” Harrastuksiin ei kaikilla ole varaa tai niistä on tullut liian tavoitehakuisia, urheilussakin pitää pärjätä ja päteä.

Jos toisen ihmisen ihmisarvoa ei opita kotona eikä koulussa, voi eksyä kaveriporukkaan, jossa sillä ei ole niin väliä. Seuraukset ovat kauheita.

Kolumni

Luovuus ja vastarinta Luin hiljattain Stéphane Hesselin pienen kirjan Indignezvouz! Suomeksi se on julkaistu vuonna 2011 nimellä Vastarintaan!

Kirjan viimeisillä riveillä Hessel kirjoittaa ”LUOMINEN TARKOITTAA VASTARINTAA, VASTARINTA TARKOITTAA LUOMISTA” (käännös on minun, isot kirjaimet kirjailijan). Se oli minusta hieno loppuhuipennus. Kirjoitin siitä Twitterissä, ja eräs ystäväni hehkutti heti että tuohan oli varsin tyhmä lausahdus.

Ongelma oli tietenkin, että ystävälläni ei ollut tietoa siitä kontekstista, johon Hessel sijoitti sanansa.

Hessel kuoli viime vuonna. Toisen maailmansodan aikana hän oli osa ranskalaista vastarintaliikettä. Sodan päätyttyä Hessel oli sihteerinä ryhmässä, joka kirjoitti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen. Sanoisin, että hänen elämäntyönsä on melko vaikuttava.

Vaikutun myös siitä vakavasta viestistä, joka kaikuu Hesselin kirjasta. Hän haluaa, että nuoret sukupolvet jatkavat taistelua, jota hänen oma sukupolvensa on käynyt fasismia, sodankäyntiä ja äärikapitalismia vastaan. Hessel vihaa ja suree sitä, että yhteiskunnassa on sallittu kehitys, joka johtaa kansan jakautumiseen yhä rikkaampiin ja yhä köyhempiin, ja että Eurooppa on sulkeutumassa ulkopuolisilta.

Luin muuten eilen, että Ruotsi oli 1800-luvulla orjakaupassa käytettävien rautakahleiden johtava valmistaja, ja että tänä päivänä ruotsalainen Saab johtaa EU-maiden käyttämien seurantalaitteiden valmistusta. On se historia vaan niin synkän ironista.

Olen joskus sanonut, että kirjoittamiseni on vastarintaa. Kirjoittamalla vastustan sitä, että yhteiskunta pimenee vuosi vuodelta ja että esimerkiksi psyykkisesti sairaita kohdellaan Suomessa yhä huonommin ja että heidän hoitoonsa on yhä vähemmän resursseja.

Vasta Hesseliä luettuani oikeasti ymmärrän, kuinka tärkeätä on, että myös luovat ihmiset ottavat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Mathias Rosenlund kirjailija ja kirjallisuuskriitikko

Moni lukee nykyään uutiset ja muut jutut nimenomaan verkosta.

Seurakuntalehdet satsaavat verkkoon Vantaan, Helsingin ja Espoon seurakuntayhtymät perustavat yhteisen verkkomedian.

Vantaan, Helsingin ja Espoon seurakuntien yhteiset kirkkoneuvostot ovat hyväksyneet sopimuksen yhteisestä mediasta.

Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan verkkomedia, johon yhdistetään Vantaan Laurin, Kirkko ja kaupungin ja Essen verkkopalvelut. Maaliskuussa 2015 se tulee sisältämään kaikkien kolmen lehden jutut ja varta vasten verkkoon toimitettua aineistoa.

Verkkomedialle muodostetaan yhteinen toimitus, joka koostuu kahdesta seurakuntien yhteisen sähköisen viestinnän yksikön Toivontuottajien toimittajasta sekä lehtien osoittamasta toimittajavoimasta. Toimittajien työsuhteiden ehdot eivät muutu. Verkkomedialle palkataan pikimmiten toimituspäällikkö.

Verkkomedian tekniikka rakennetaan nykyisen Kirkko ja kaupungin verkkolehden alustalle. Uudesta verkkomediasta on jo koekäytössä prototyyppi, johon lehtien aineistoja siirretään asteittain.

Uuden median päätoimittajuus jaetaan vuoden 2016 loppuun asti siten, että vastaavana päätoimittajana aloittaa Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja

Seppo Simola. Häntä seuraavat vuorollaan Vantaan viestintäjohtaja Pauli Juusela ja Espoon viestintäpäällikkö Urpu Sarlin. Siirtymäajan jälkeen medialle palkataan oma päätoimittaja.

Espoon ja Vantaan seurakunnat ovat aiemmin tänä syksynä päättäneet harventaa Essen ja Vantaan Laurin ilmestymistä puoleen nykyisestä. Lehtien toimittajien työpanosta ohjataan rakenteilla olevan verkkomedian palvelukseen.

Kirkko ja kaupungin julkaiseminen jatkuu entiseen tapaan aina vuoden 2016 loppuun saakka, jolloin kustannussopimus Suomen Lehtiyhtymän kanssa päättyy. Samana vuonna päättyvät myös Essen ja Laurin kustannussopimukset Kotimaa Oy:n kanssa.

Yhteistyösopimuksen toisessa vaiheessa tavoitteena on muodostaa yhteinen mediatoimitus, joka aloittaisi työskentelynsä vuoden 2017 alusta.

Seurakuntayhtymien päättävät elimet saavat tammikuussa 2016 ehdotuksen siitä, millaisissa muodoissa seurakuntalehtiä ja sähköistä mediaa julkaistaan vuoden 2017 alussa.

– Malli voi olla esimerkiksi yk-

si yhteinen lehti, jossa on vaihtosivuja, tai kolme eri lehteä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että Helsingissäkin harvennetaan lehden ilmestymistiheyttä, Seppo Simola arvioi.

Uudistuksella pyritään ennen muuta tavoittamaan sellaisia käyttäjiä, jotka eivät lue painettua lehteä.

– Verkkomedian linja lähtee reilusti kirkon arvopohjasta. Uskomme, että ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita hengellisistä asioista, mutta lähestyvät niitä osin erilaisista näkökulmista kuin ennen. Pyrimme harjoittamaan terävää ja totuudenmukaista, ymmärrystä lisäävää, vuoropuheluun pyrkivää, rakentavasti kriittistä ja avarasti kansankirkollista journalismia, Pauli Juusela kiteyttää.

Lehtien julkaisemisen kustannukset ovat viime vuosina nousseet arvonlisäveron korotuksen ja Itellan hinnoittelun vuoksi. Samaan aikaan seurakuntien resurssit ovat pienentyneet.

– Emme olisi pystyneet vastaamaan median kuluttamisen muutokseen, jos panostusta painettuun viestintään ei olisi saatu laskettua. Nyt ei säästetä sisällöistä, vaan muutetaan jakelutapaa, Urpu Sarlin sanoo.

Tommi Sarlin

vantaanlauri.fi uutisia ›› Pääministeri Stubb: Kirkko on aiempaa avoimempi ›› Sopimus kirkon tontista etenee kaupunginhallitukseen ›› Vantaan seurakunnat haluaa kaavoittaa asuntoja Kaivokselaan ja Kivistöön ›› Hämeenkylän kirkon julkisivu päällystetään metalliprofiililla Kannen kuva hans von schantz

3

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Aikuiset leirillä Tiina Salomaa, 33, leiriläinen: ”Olen nyt toista kertaa mukana nuorten aikuisten leirillä. Olemme saaneet ehdottaa ja järjestää itse ohjelmaa. Eilen yksi meistä piti iltahartauden, minä kerroin leiriläisille tänään vuorovaikutuksesta.

Leirille voi tulla vaikka vain nukkumaan, jos haluaa. Mihinkään ei ole pakko osallistua. Eilen saunoessa vaihdettiin kuulumisia, myöhemmin laulettiin ja leikittiin.

Osa lauluista oli omalta ripariltani tuttuja.

Omaan onnelliseen ja kiireiseen arkeeni kuuluu työtä, harrastuksia ja ystäviä. Leirillä pääsen luonnon keskelle hengähtämään. Täällä saan olla oma itseni eikä minun tarvitse suorittaa.

Tänään on luvassa vielä muun muassa askartelua ja ulkoilua. Eniten odotan, että pääsen juttelemaan muiden leiriläisten kanssa.”

Soili Pohjalainen

Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten leiri pidettiin Holman kurssikeskuksessa 10.–12.10.

4 Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

Kärsittekö masennuksesta?

Haemme osallistujia kliiniseen lääketutkimukseen nimeltään ARGO, jossa selvitetään, voiko tutkimuslääkkeen käyttö hyväksytyn masennuslääkkeen lisänä lievittää masennusta sairastavien henkilöiden oireita. Tutkimuslääkettä verrataan lumelääkkeeseen.

Tutkimukseen voivat sopia henkilöt, jotka: • ovat iältään 18–75-vuotiaita • sairastavat masennusta • eivät ole saaneet riittävää apua vähintään yhdellä masennuslääkkeellä nykyisen masennusjaksonsa aikana.

La 18.10. Opiskelijoiden lähetystapahtuma ”Thaimaaseen käy matkamme” Seuratuvalla. Tarinoita menneiltä ja nykyisiltä lähetyskentiltä. Mukana Jaakko Löytty.

Su 19.10. klo 10 Kirkkopyhä Herttoniemen kirkosssa ja Paavalin kirkossa.

Su 19.10. klo 16 Seuratuvalla.

Su 19.10. klo 18 Vanhankirkon salissa Järvenpäässä.

Ke 22.10. klo 19 Heränneiden Ylioppilaskodissa, Ratakatu 1.

Vuokrata halutaan

Tutkimuslääke ja toimenpiteet ovat Teille maksuttomia.

Lisätietoja saatte ottamalla meihin yhteyttä alla olevien tietojen avulla.

Yhteystiedot:

4

Tutkijalääkäri, psykiatrian dosentti Martti Heikkinen.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

ARTES Psykiatrinen Palvelukeskus Oy Mikonkatu 8, Helsinki s-posti: martti.heikkinen@welho.com puh: 050 593 3451 ma-pe klo 17-20.

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

6 00 Suojelusenkeli -heijastin Heijastimena kaikkein tehokkain, aito kotimainen prismaheijastin perinteisellä suojelusenkelikuvalla.

3500

2800

Teemu Kakkuri

Jouni Tilli

– Herännäiskristillisyyden historia nälkävuosista Nokia-Missioon Herätysliikkeet ovat vaikuttaneet monin tavoin suomalaiseen kulttuuriin ja uskonnolliseen ajatteluun. Ne ovat haastaneet kirkon ja muokanneet käsityksiä uskosta, elämästä ja yhteiskunnasta. Mitä niistä tulisi tietää? Miten ne ovat syntyneet, ja miten ne vaikuttavat nykyään?

35,00 (38,90)

– papit jatkosodassa Papit tasapainoilivat jatkosodassa päättäjien ja sotilaiden välissä – valoivat taistelutahtoa ja lohduttivat vastoinkäymisissä mutta myös muokkasivat sotilaiden mielialoja tukemaan Suomen kulloisiakin tavoitteita. Teos kuvaa elävästi pappien ristiriitaista tilannetta jatkosodassa: miten kristityn pitää toimia, kun esivalta käskee tappamaan?

Suomalainen herätys

1300

Suomen pyhä sota Fingerporin uskonnollisaiheisten strippien parhaimmisto.

Ei pilkkaa, vaan elämää varten!

13,00 (15,00) ARKTINEN BANAANI

ATENA

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1800

Fingerporin Postilla

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

Gospel Helsinki

Unspeakable Joy Ilon sanomaa, mukaansa tempaavaa rytmiä ja koskettavia hetkiä. 60 laulajan kuoron levyllä kiteytyy gospelmusiikin ydin sanomattomasta ilosta.

18,00 (20,00) www.sacrum.fi

5

Muutosvoima Saara Vuorjoki

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Viikko 41 on nimetty vanhusten viikoksi. Mikä olikaan Vantaan Laurin panos asiaan? Lehteä selailtuani vastaan, ettei mikään. Miksi vanhukset sivuutettiin kokonaan? Entä mitä tarjontaa Vantaan seurakunnilla on juuri vanhuksille vanhusten viikolla? Vastaan kuten edellä, ei mitään. Miksi?

Käsitykseni on, että vanhuksista suurin osa kuuluu kirkkoon, maksaa veronsa ja moni tekee vapaaehtoistyötäkin. Murheellista, että seurakuntalehti pitää vanhukset näkymättöminä juuri vanhusten viikolla.

Kun seurakunnalla on ongelmia rahan riittävyydessä, olen ajatellut, että eikö voitaisi sopia jumalanpalvelukseen vievistä kirkkobusseista, jotka ottaisivat seurakuntalaisia eri kirkkojen luota kyytiin ja veisivät eri kirkkoihin?

Näin saataisiin kirkot täyteen vuoroviikoin. Seurakuntalaisilla olisi mahdollisuus kuulla useiden pappien saarnoja ja tutustua eri kirkkoihin ja nähdä luontoa matkan varrella.

Mirja Rissanen rehtori emerita, vanhus

Vastaus Mirja Rissaselle: Vanhusten viikkoa käsiteltiin Vantaan Laurissa jo 25.9. otsikolla ”Elämä jatkuu eläkkeelläkin”. Jutussa viitattiin Myyrmäen kirkossa 8.10. pidettävään vanhusten viikon juhlaan. Viime vuonna tein aiheesta pääkirjoituksen. Vanhukset ovat meille tärkeitä lukijoina ja vanhuksia on usein haastateltavina, ei vain tiettynä viikkona, vaan eri aikoina ja erilaisissa jutuissa.

Pauli Juusela päätoimittaja

Mehmet Özkan on tehnyt monenlaista työtä. Nyt hän omistaa ravintolan Myyrmäessä.

Perhe ja leipä Suomessa Muutto Suomeen vahvisti Mehmet Özkanin uskoa kohtaloon. see. Hänen mielikuvissaan Suomi oli kylmä, tuulinen ja valkoinen maa, jossa tallustelee jääkarhuja. Mielikuvat saivat kyytiä, kun kohtalo vei nuoren miehen Kontulaan.

Muutettuaan Suomeen Memo ei saanut tehdä töitä ensimmäiseen puoleen vuoteen. Tuolloin hän opiskeli suomen kieltä kotona. Memo katsoi televisiosta nauhoittamiaan tekstitettyjä ohjelmia, pysäytti välillä kuvan ja selvitti sanakirjasta, mitä tekstitys kertoo.

Puolen vuoden jälkeen Memo pääsi töihin. Hän pesi ja puhdisti autoja myyntikuntoon. Liitto ensimmäisen vaimon kanssa päättyi vuoden jälkeen eroon.

Eron syynä oli Memon mukaan kulttuurisokki. Hän ei ymmärtänyt eikä hyväksynyt, että vaimo saattoi käydä juhlimassa aamuun saakka ilman Memoa.

– Kun kumpikaan ei antanut periksi, edessä oli ero, hän sanoo.

Memolle on kertynyt kokemusta monista eri hommista.

Hän tykkää tehdä töitä. Memo on ollut tiskijukkana sekä työs-

Puolitoistavuotta sitten Memo muutti nykyisen vaimonsa ja kahden poikansa kanssa Pähkinärinteestä Myllypuroon. Pojat ovat 5- ja 7-vuotiaat, toinen pelaa jalkapalloa joukkueessa. Memo ehdotti joskus vaimolleen, että tämä voisi jäädä kotirouvaksi, mutta vaimo on päättänyt olla työelämässä. Enää Memoa haittaa, että vaimo käy välillä juhlimassa ilman häntä.

Memo kertoo, että turkkilaisille perhe on pyhä. Memo yrittää käydä kotimaassaan pari, kolme kertaa vuodessa. Vanhemmat ja veli asuvat Turkissa.

Turkissa sanotaan, että paikka, jossa perheesi ja leipäsi on, on tärkeämpi kuin paikka, jossa olet syntynyt. Memon perhe ja leipä ovat nyt Suomessa.

– Suomeen tulon jälkeen olen uskonut entistä enemmän kohtaloon, hän sanoo.

Soili Pohjalainen

Alpi Ripatti

Olipa ikävä uutinen, kun Vantaalla päätettiin tukea naisia ja homoseksuaaleja syrjiviä lähetysjärjestöjä. Hetkittäin näytti jo siltä, että järki olisi voittanut tässä asiassa. Kovin turhalta tuntuu, että minunkin rahojani käytetään tavalla, jota en voi hyväksyä. Jokohan on minunkin aika lähteä kirkosta?

Pentti

#seurakuntavaalit2014

”On käyty soittelemassa ja laulamassa vanhustentalolla.

Ovat tykänneet siitä hyvinkin paljon” Lari Enqvist, Hämeenkylän seurakunnan isonen ja kerhonohjaaja

Lotta Numminen

– Olen elänyt kohta puolet elämästäni täällä, sanoo Mehmet Özkan, 43, jota kutsutaan Memoksi.

Hän pyörittää Myyrmäen terveysaseman talossa sijaitsevaa ravintola Sapuscaa. Asiakkaina käy lähialueen työntekijöitä ja eläkeläisiä, jotka saavat lautasilleen suomalaista kotiruokaa, kuten karjalanpaistia, lohta ja poronkäristystä. Ravintolan ruokalista meni uusiksi melkein neljä vuotta sitten.

– Oli hyvä päätös ryhtyä valmistamaan suomalaista kotiruokaa. Idea siihen tuli ravintolan pääkokilta, Memo sanoo.

Memo varttui Antakyassa, joka sijaitsee Etelä-Turkissa lähellä Syyrian rajaa. Köyhän perheen isä työskenteli suutarina, äiti hoiti kotia ja perheen kahta poikaa. Memo harrasti jalkapalloa ja pelasi sitä myös ammatikseen.

Matkalla Marmariksessa Memo tapasi suomalaisnaisen. Katseitten kohtaaminen johti salamarakastumiseen ja avioliittoon. Aiemmin Memo ei ollut edes tiennyt, missä Suomi sijait-

kennellyt radiossa ja televisiossa. Elektroniikka-asentajan hommat Memo jätti kahdeksan vuotta sitten ja päätti sijoittaa säästönsä lounasravintolaan, jota hän pyöritti yhdessä yhtiökumppanin kanssa. Välillä Memolla oli kaksikin ravintolaa. Nyt hän keskittyy vain ravintola Sapuscaan.

Koulukiusaamista ei ole ponnisteluista huolimatta saatu poistettua. Kiusattu on edelleen se, joka joutuu kantamaan vastuun ja seuraukset kouluväkivallasta. Samaan aikaan kunnat ja valtio pienentävät koulutyöhön ohjattavia resursseja, mikä vähentää oleellisesti koulujen mahdollisuuksia puuttua kiusaamiseen.

Koulukiusaamista edistää myös yhteiskuntaamme rantautunut vihapuhe, joka sallii toisen ihmisen loukkaamisen ja syrjimisen. Tämä ilmapiiri suojelee ja palkitsee koulukiusaajia. Miten yhteiskunta kuvittelee pystyvänsä poistamaan koulukiusaamisen, jos emme tahdo panostaa varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn?

Olin yhdeksän vuotta koulukiusattu. Se on kokemus, joka on auttanut ymmärtämään kaikenlaisen syrjinnän ja suvaitsemattomuuden haitallisuuden.

Olen maksanut väkivallasta kovan hinnan, mutta olen onnekas, kun olen pystynyt kääntämään kokemani voimavaraksi. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä onnekkaita. Kannustan sinua, ole rohkea ja puutu kiusaamiseen.

6

Kevyesti uskonnolliset Uskonnollisuus muuttuu mutta ei katoa.

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

T

ervetuloa pääkaupunkiseudulle! Täällä eletään avarassa maisemassa – ainakin jos uskonnollisia käsityksiä katsotaan.

– Pääkaupunkiseudulla uskontoon suhtaudutaan myönteisesti, uteliaasti ja avarakatseisesti. Poikkeuksellisen moni ilmoittaa olevansa uskonnollisesti liberaali. Myös muihin uskontoihin suhtaudutaan suvaitsevammin kuin muualla Suomessa, tiivistää Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Kimmo Ketola.

Suvaitsevaisuudellakin on tosin rajansa: jyrkkien näkemysten tuputtamista vieroksutaan, olipa kyse sitten vapaa-ajattelijoista tai Jehovan todistajista. Eikä luterilaisen enemmistökirkonkaan konservatiiveille lämmetä.

Vielä tällä hetkellä pääkaupunkiseutu näyttää selvästi muuta

Suomea maallistuneemmalta, mutta Ketolan mukaan kehityksen suunta on sama kaikkialla. Se, mikä nyt on totta täällä, tapahtuu pian muuallakin. Käyrät kulkevat kaikkialla samaan suuntaan: kirkosta eroaminen lisääntyy, katsomukset liberalisoituvat, erilaisten uskonnollisten yhteisöjen määrä kasvaa.

Kokemus korostuu Jeesus on Jumalan Poika. Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Jeesus syntyi neitseestä. Tuskinpa, jos sitä Tikkuraitilla tai Aleksanterinkadulla kulkevilta kysytään. Pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä, yhä harvempi uskoo perinteisiin kristillisiin oppeihin.

– Mutta se, että ei usko tiettyihin oppeihin, ei välttämättä tarkoita ateismia eikä varsinkaan kirkkokielteisyyttä. Monella sellaisellakin, joka ei itse usko,

on myönteinen suhde kirkkoon ja uskontoon, Ketola kertoo.

Kristinuskon opinkappaleita ei välttämättä myöskään korvata muilla, esimerkiksi uushenkisillä uskomuksilla. Pääkaupunkiseudulla suhtaudutaan epäilevästi myös esimerkiksi astrologiaan, ufoihin, enkeleihin ja henkiparantamiseen.

Ketola huomauttaa, että uushenkisyys ei ylipäätään ole niin voimakas ilmiö kuin monet olettavat.

– Se, mikä sen tekee kestäväksi, on yksilön oman kokemuksen korostaminen. Esimerkiksi meditaatio ja jooga mahdollistavat tekniikoita, joilla voi vaikuttaa omaan kokemiseen ja olemiseen, terveyteen ja hyvinvointiin.

Samanlainen juonne on näkyvissä myös perinteisissä kirkoissa. Brittiläinen uskontososiologi Gordon Lynch on kutsunut

sitä progressiiviseksi hengellisyydeksi. Siinä omaa perinnettä pyritään tulkitsemaan uudelleen niin, että kiinnitetään huomiota esimerkiksi yksilön kokemukseen, naisten asemaan ja ympäristökysymyksiin.

– Meillä se näkyy esimerkiksi hiljaisuuden viljelyn, meditaation ja rukouselämän korostamisena, Ketola kertoo.

Konservatiivisuutta vieroksutaan Toisentyyppistä kristillistä kokemuksellisuutta edustavat uuskarismaattiset yhteisöt kuten Suur-Helsingin Seurakunta Suhe. Niiden määrä on kasvanut 1980-luvulta alkaen. Ketola selittää uuskarismaattisuuden vetovoimaa sillä, että se on elämyksellistä, ruumiillista ja tunteisiin vaikuttavaa. Monet tosin vierastavat karismaattisten piirien konservatiivisuutta.

Konservatiivisuudelle ei pääkaupunkiseudulla näyttäisi muutenkaan olevan suurta kysyntää, kuten ei muuallakaan Länsi-Euroopassa. Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyyn vastanneet esimerkiksi katsovat, että kirkon tulisi uudistaa rohkeammin oppiaan nykytiedon valossa ja olla suvaitsevaisempi seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Sen sijaan vain harva oli sitä mieltä, että kirkon tulisi pitää kiinni perinteisestä opetuksestaan, olla nykyistä suvaitsevampi naispappeuden vastustajia kohtaan tai olla voimakkaammin evankelioiva.

Kirkon liberaalien ja konservatiivien erimielisyydet ovat viime vuosina kärjistyneet nimenomaan pääkaupunkiseudulla.

Ketolan mukaan polarisaatio näkyy nyt vahvimmin täällä, mutta on tulossa muuallekin.

7 Kuinka vantaalainen?

Manna Hynysellä, 61, on kampaamo kodin yhteydessä

– Mitataanpa suomalaisten kirkko- ja uskontosuhdetta millä tavalla tahansa, nähdään, että liberaalien määrä on kaikkialla kasvussa. Kyse ei siis ole vain joistakin julkisuudessa esiin nousseista henkilöistä ja heidän mielipiteistään, vaan voimasuhteet ovat oikeasti muuttuneet.

Ketola antaa esimerkin: Päivi Räsäsen kommenteille ei juuri kukaan olisi 20 vuotta sitten lotkauttanut korvaansa. Nyt, kun suomalaisten ajatusmaailma on vaivihkaa heilahtanut toisenlaiseksi, Räsäsen puheenvuorot herättävät sekä huomiota että ärtymystä.

Hengessä mukana Tervetuloa kirkkoon ensi sunnuntaina. Siellä on aika tyhjää.

Helsinkiläisistä vain kolme prosenttia käy jumalanpalveluksessa kerran kuussa tai useammin.

Omaan seurakuntaansa on jossakin yhteydessä vähintään kuukausittain noin joka kymmenes helsinkiläinen kirkon jäsen. Samaa luokkaa ovat osallistumisprosentit Vantaalla. Espoolaiset ovat hieman aktiivisempia.

Sen perusteella, kuinka usein suomalaiset osallistuvat seurakunnan toimintaan, Kirkon tutkimuskeskus on jakanut heidät neljään ryhmään: vähintään kuukausittain osallistuviin aktiivijäseniin, muutaman kerran vuodessa osallistuviin sosiaalisiin jäseniin, kerran vuodessa tai harvemmin osallistuviin aatteellisiin jäseniin sekä osallistumattomiin. Suurin joukko, noin puolet kirkon jäsenistä, osallistuu seurakunnan toimintaan kerran vuodessa tai harvemmin.

Vähiten on aktiivijäseniä.

Kirkonmenot tuskin loppuvat, vaikka vain harva sinne tulisi lähteneeksi.

– Kirkko ja uskonnolliset yhteisöt eivät tule toimeen ilman sosiaalista ulottuvuutta eli sitä, että oikeasti kokoonnutaan yhteen. Pelkästään virtuaalinen tai yksityinen uskonnonharjoitus säilyy heikosti. Uskonnon täytyy ankkuroitua johonkin konkreettiseen yhdessä tekemiseen, Ketola arvioi.

– Mutta jokaisen, joka mieltää kuuluvansa porukkaan, ei tarvitse osallistua yhtä aktiivisesti. On paljon niitä, jotka osallistuvat hyvin harvoin, mutta ovat silti hengessä mukana. He liittävät kirkon omaan identiteettiinsä ja haluavat tukea kirkon toimintaa verorahoillaan. Kirkon haasteena onkin puhua niin, että he eivät koe itseään ulkopuolisiksi.

Luterilainen vai uskonnoton?

Uskonnon muutos näyttäisi Ketolan mukaan tapahtuvan juuri harvoin osallistuvien ryhmässä.

Ne, joiden kirkkosuhde on epävarma tai etäinen, saattavat vielä tällä hetkellä määritellä itsensä luterilaisiksi tai kristityiksi.

Käytännössä heidän elämässään ei tarvitse juuri minkään muuttua, että he klikkaisivat itsensä eroon kirkosta ja alkaisivat kutsua itseään uskonnottomaksi.

Uskonnoton identiteetti on yleistynyt erityisesti vuoden 1980 jälkeen syntyneillä. Noin puolet heistä kertoo olevansa ateisteja. Yhä useampi heistä myös on harkinnut kirkosta eroamista – tai jo eronnut, sillä kirkosta eroaminen on yleisintä nuorten aikuisten keskuudessa.

Silti Ketola väittää, että uskonnot eivät ole katoamassa mihinkään. Esimerkiksi kristinuskosta ei yleensä suoraan hypätä tietoiseen ateismiin, vaan monet jäävät jonkinlaiseen välimaastoon. Ketola kutsuu sitä kevytuskonnollisuudeksi. Siihen ei kuulu pitkää listaa opinkappaleita, ei hirveän aktiivista osallistumista, eikä välttämättä persoonallista jumalaakaan.

Mutta voiko ajatella näin ja samalla mieltää olevansa osa kristillistä perinnettä ja yhteisöä?

Se on Ketolan mukaan kirkoille kohtalonkysymys. T

Kirkon jäsen voi olla monella tavalla. Tämän jutun yhteydessä www.vantaanlauri.fi:ssä neljä pääkaupunkiseudulla asuvaa kertoo suhteestaan kirkkoon.

Saara Vuorjoki

”Pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä, yhä harvempi uskoo perinteisiin kristillisiin oppeihin.”

90 % tikkurilalainen

90 % tikkurilalainen Olin 5-vuotias, kun perheemme muutti Tikkurilasta Liljatieltä Viertolaan. Opiskelin Tikkurilan ammattikoulussa kampaajaksi. Tapasin mieheni ollessani 19-vuotias. Hänen opintonsa veivät meidät Hämeenlinnaan. Palasimme sieltä Tikkurilaan. Poikamme oli puolivuotias, kun lähdimme mieheni työn perässä Fleniin Ruotsiin. Mieheni veli perheineen asui lähellä meitä. Ruotsissa vierähti kolmisen vuotta. Käymme siellä välillä tapaamassa kummipojan perhettä.

Ruotsista tultuamme asuimme Ke-

10 % sulkavalainen

ravalla, kunnes meille ja veljeni perheelle valmistui paritalo lapsuudenkotini naapuriin Viertolaan. Olen ollut yrittäjänä yli 20 vuotta. Reilu neljä vuotta sitten kotimme lämpimästä varastosta tuli kampaamoni.

10 % sulkavalainen Meille tarjoutui mahdollisuus ostaa mökkitontti Sulkavalta aikana, jolloin elämä oli kiireistä. Mökki valmistui vuonna 1992. Siellä nautin luonnosta, marjastan ja sienestän. Olen kova uimaan. Olen opettanut molemmat lapsenlapset mökkirannassa uimaan.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten opetusministeriön tuki käytetään?

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi syyskuun lopulla korjausavusta 90 koululle ja päiväkodille, joissa on ollut home-, sisäilma- tai kosteusongelmia. Vantaalla tukea saivat kolme päiväkotia ja yksi koulu, yhteensä 1,09 miljoonaa euroa. Miten tämä avustus saatiin, Vantaan tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius?

kohteeseen Vantaa anoi tukea?

– Tukea saatiin hakemusten perusteella. Vantaa valitsi hakemukseensa korjauskohteita investointiohjelmasta. Niiden piti olla ajankohtaisia ja sellaisia, jotka täyttäisivät myös ministeriön tiukat kriteerit. Esimerkiksi kosteus- tai homeongelmista piti olla asiakirjatodisteita ja yksittäisen hankkeen hyväksyttävien kustannusten tuli olla vähintään 300 000 euroa.

– Länsimäen koululla laajennus- ja korjaustyöt on jo tehty, mutta Länsimäen Pallas-koulurakennus pitää vielä purkaa.

Itä-Hakkilan päiväkodin uudisrakennuksen rakentaminen alkaa vielä tänä vuonna. Lehdokin korjaustyöt ovat alkamassa, Metsälinnun korjaukset toteutuvat vielä tänä vuonna tai ensi vuoden alussa.

Länsimäen koulun lisärakennukseen ja vanhan osan muutos - ja korjaustöihin myönnettiin 590 000 euroa, Itä-Hakkilan päiväkodin uudisrakennukseen 400 000 euroa, Metsälinnun ja Lehdokin päiväkotien korjaustöihin 50 000 euroa. Kuinka moneen

– Avustusta haettiin yhdeksään eri kohteeseen, jotka ovat tämän ministeriön alaisuudessa. Esimerkiksi kesällä korjatulle Havukosken koululle ei tällä kertaa saatu korjausavustusta.

Koska näiden kohteiden korjaukset pystytään aloittamaan?

On arvioitu, että näiden neljän kohteen uudisrakentaminen ja remontointi maksaa 10,36 miljoonaa euroa. Mistä loput rahat korjauksiin saadaan? Kaupungin budjetistako?

– Kyllä, loput tehdään kaupungin omalla investointirahalla. Mikään kohde ei jää korjaamatta.

Hanna Antila

8

Lahkon

Kirjailija Maria Peura kirjoitti romaa

P

ello on pieni kunta Tornionlaaksossa.

1970-luvulla, kirjailija Maria Peuran lapsuudessa, kylää ravisteli hengellinen hurmos.

Kirkossa järjestettiin iltaisin kokouksia, joissa parannettiin sairaita ja puhuttiin kielillä. Se toi muuten turvallisen kotikylän ilmapiiriin ahdistavan ja pelottavan juonteen. Jyrkkä hengellisyys välittyi uskovaisten opettajien ja muiden aikuisten kautta niillekin lapsille, joiden perheet eivät parannuskokouksiin osallistuneet.

– Minullekin sanottiin, että minussa on ehkä riivaajia ja niitä voisi ajaa pois, Peura kertoo.

– Onneksi elämässäni oli myös turvallisia aikuisia. Ja myös uskovaisten joukossa oli ihania ihmisiä, jotka eivät käyttäneet hengellistä väkivaltaa.

Peura kertoo vasta myöhemmin alkaneensa hahmottaa kotiseutunsa uskonnollisuutta.

Karismaattisen herätyksen lisäksi siellä vaikutti rauhansanalaisuus, joka on yksi lestadiolaisuuden haaroista. Erot eri ryhmien välillä eivät olleet lapselle selviä, sen sijaan selkeä raja kulki uskovaisten ja ei-uskovaisten välillä.

– Uskovaisuus tarkoitti sitä, että oli tehnyt parannuksen ja julkisesti tunnustanut uskonsa. Siinä ei ollut sijaa yksityiselle hengelliselle kokemukselle. Minulla oli sellainen, mutta vasta aikuisena olen tutustunut siihen, Peura kertoo.

Lapsuuden ristiriitaisista kokemuksista huolimatta Peura kuuluu ja haluaa kuuluakin luterilaiseen kirkkoon, jo ihan sen takia, että hänet on siihen kastettu. Rituaalit ja juhlapyhät, kuten pyhäinpäivä, joulu ja pääsiäinen, ovat hänelle tärkeitä.

– Kirkko on myös riittävän avara. Keskustelua saa käydä ja asiat voivat muuttua.

Laestadiuksen perilliset Maria Peuran kirjallisiksi esikuviksi on usein mainittu Timo K. Mukka ja Rosa Liksom – Mukka on kotoisin Pellosta, Liksom naapurista Ylitorniosta. Kun eräs kriitikko näki Peuran teksteissä vaikutteita Lars Levi Laestadiukselta, Peura otti asiakseen lukea Laestadiusta.

Herätysliikejohtajan saarnoista löytyi kuvastoa ja ilmaisuja, jotka Peuralle olivat tuttuja Pellon murteesta, mentalitee-

Teksti Kaisa Halonen K

tista ja hurmoksellisesta uskovaisuudesta.

Katkelmia Laestadiuksen saarnoista Peura lainaa tänä syksynä ilmestyneessä romaanissaan Ja taivaan tähdet putoavat, joka käsittelee hengellistä vallankäyttöä ja ihmismielen alttiutta suggestiolle.

Henkilökohtaista suhdetta lestadiolaisuuteen Peuralla ei ole, mutta kiinnostusta kyllä. Hän on seurannut tiiviisti viimeaikaista tutkimusta ja keskustelua: Johanna Hurtigin julkituomia hyväksikäyttötapauksia sekä Aila Ruohon ja Vuokko Ilolan Usko, toivo ja raskaus -kirjassa kuvattuja ehkäisykiellon seurauksia.

– On hienoa, että näistä asioista on alettu keskustella ja naiset ovat tuoneet esille konkreettisia tapauksia. Mutta niin kauan kuin ehkäisykielto on voimassa ja naiset eivät pääse päättäviin elimiin, edes puhujiksi seuroissa, tuntuu jotenkin mahdottomalta, että vanhoillislestadiolainen liike voisi olla terve yhteisö.

– Usein vasta ne, jotka ovat irtautumassa, uskaltavat puhua. Ne, jotka ovat sisällä, ovat nujerrettuja. Toisaalta lestadiolaisuus on laaja liike ja siinä on monenlaisia ihmisiä. Eivät kaikki koe olevansa alistettuja eivätkä kaikki suurperheelliset

ole sitä vastoin tahtoaan, Peura sanoo.

Huijatun häpeä Maria Peuran uudessa romaanissa kuvataan ihmisten asteittaista alistumista erikoisia menetelmiä käyttävän terapeutin tahtoon. Siinä mennään niin pitkälle, että terapoitavat ovat valmiita ihan kirjaimellisesti antamaan elämänsä terapeutin käsiin. He suostuvat elävältä haudattaviksi.

– On suggestioherkkiä ihmisiä, jotka ovat valmiita luovuttamaan oman sisäisen todellisuutensa ja ovat niin uskollisia johtajalle, että hän voi tehdä mitä vain. Ääriesimerkki tästä ovat itsemurhapommittajat. Oma tahto on korvautunut johtajan tahdolla. Voi olla myös niin, että hauras ja epävarma ihminen tuntee olevansa turvassa, kun hänen ei tarvitse itse päättää elämästään, Peura pohtii.

Erityisen alttiita lahkoille ja manipuloijille ovat Peuran mukaan yksinäiset ja kriiseissä olevat ihmiset.

– Silloin uskonyhteisö voi tulla korvaamaan kaikkea sitä, mitä ei ole: turvaa ja rakkautta. Irtautuminen on hidasta, koska on vaikeaa myöntää tulleensa huijatuksi. Siihen liittyy häpeää siitä, mitä on antanut itselleen tehdä.

Peura puhuu omasta kokemuksestaan. Kolmekymppise-

nä hän oli raskaassa elämäntilanteessa. Hän oli juuri eronnut ja jäänyt pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Monivuotinen psykoterapiasuhde oli katkennut Peuran muutettua toiselle paikkakunnalle. Taustalla vaikutti myös vanha päihderiippuvuus, sillä Peura oli raitistunut pari vuotta aiemmin.

– Olin henkisesti heitteillä.

Hain ehkä alitajuisesti sitä hurmoksellisuutta ja äärikokemuksia, joita aiemmin olin saanut päihteistä.

Peura huomasi olevansa mukana karismaattisen joogaopettajan ympärille muodostuneessa lahkossa – omaksi yllätyksekseen, koska oli ajatellut suhtautuvansa kielteisesti kaikenlaisiin lahkoihin.

– Jostain syystä se veti puoleensa. Lahkossa oli kauhean tiukat säännöt, joiden avulla yritin hallita elämääni. Pitkän aikaa heräsin aamulla neljältä tai viideltä tekemään joogaharjoitusta ja pidin ihanteena, että meditaatio ja hengitysharjoitukset rytmittävät päivää. Ruokavalio oli tiukka.

Liian vähästä unesta ja vaativasta joogaharjoituksesta seurasi Peuran mukaan koukuttava tila: fyysiseen hyväänoloon yhdistyi kilvoittelun tuoma mielihyvä.

Hän tunsi pystyvänsä mihin vain.

– Lahkojohtajien on varmaan tärkeää antaa tämmöisiä oh-

jeita. Kun suostuu ja sitoutuu kummallisinkiin juttuihin, mieli muuttuu vastaanottavaiseksi.

Lahkon johtaja piti retriittejä, jotka Peuran mukaan olivat oikeastaan ryhmäterapiaa, vaikka johtajalla ei ollut sellaiseen minkäänlaista koulutusta.

– Se oli rankkaa ihmisten mielillä leikkimistä. Nykyään kierrän kaukaa paikat, joissa joogaan liitetään uskontoa, näennäiste-

Ehtymätön vauvavarasto Jumala on varannut jokaiselle perheelle tietyn määrän lapsia, jotka on synnytettävä. Nämä lapset odottavat taivaassa syntymistään. Jos käyttää ehkäisyä, joutuu viimeisellä tuomiolla tekemään tiliä syntymättömille lapsilleen. Tai kadotuksessa synnyttämään ne puuttuvat lapset. Tämä kansanomainen oppi vauvavarastosta on todennäköisesti kehittynyt vanhoillislestadiolaisen ehkäisykiellon pohjalta.

Lähempää tarkastelua oppi ei kestä – mutta eipä liikkeessä omaan ajatteluun juuri rohkaistakaan. Lestadiolaisesta perheelämästä kertovassa Usko, toivo ja raskaus -kirjassaan Aila Ruoho ja Vuokko Ilola muistuttavat, että synnyttäminen on vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä uskon asia, ei omalla järjellä ratkaistava valinta.

Kirjassa kokemuksistaan kertoo 30 entistä tai nykyistä vanhoillislestadiolaista. Liikkeessä on toki onnellisiakin suurperheitä, mutta on myös äärirajoille uupuneita vanhempia ja laiminlyötyjä lapsia, joita kukaan ei ehdi pitää sylissä. On ahdistusta, pelkoa, riittämättömyydentunteita ja parisuhdeongelmia. Jos äiti salaa iloitsee keskenmenosta, onko raskaus ollut kovin toivottu?

Aila Ruohon mukaan ehkäisykiellon taustalla on perusluterilaisuudesta poikkeava, hyvin jyrkkä raamatuntulkinta. Ehkäisyä pidetään murhan kaltaisena syntinä. Ehkäisemättömyys on toisaalta tärkeää myös liikkeen tulevaisuuden turvaamiseksi. Liikkeen jäsenet taas saattavat ajatella ehkäisemättömyyttä takuuna taivaspaikasta.

Espoon piispa Tapio Luoma kommentoi hiljattain, että ehkäisystä päättäminen on perheen sisäinen asia. Ruoho ei kuitenkaan usko, että liikkeen ulkopuolelta tuleva kritiikki saisi muutosta aikaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Päinvastoin: oppien arvosteleminen koetaan hyökkäyksenä Jumalan valtakuntaa vastaan.

– Vanhoillislestadiolainen oppi lähtee siitä, ettei uskova halua ehkäistä. Niitä, jotka sitä haluavat, ei pidetä enää uskovina eikä Jumalan lapsina. Avoimesti ehkäisevä joutuu siis yhteisönsä ulkopuolelle. Näin ollen muutoksen tulisi lähteä liikkeen sisältä. Uupuneiden ääni pitää saada kuuluville. Jos epäkohtia ja ongelmia ei nähdä, niihin ei voida millään tasolla puuttua, Ruoho sanoo.

Kaisa Halonen

Maria Peura kehottaa varomaan johtajia ja opettajia, jotka sanovat, että heillä on totuus hallussaan.

9

n lumo

anin uskosta ja herkkäuskoisuudesta.

Kuva Hans von Schantz

rapeuttisia menetelmiä tai henkistä opetusta.

Varo totuuden omistajia Maria Peura kehottaa varomaan johtajia ja opettajia, jotka sanovat, että heillä on totuus hallussaan tai kyky, jota muut eivät voi – ainakaan ilman hänen apuaan – saavuttaa. Vaaran merkki on sekin, että lahkon tai liik-

keen oppeja ei saa kyseenalaistaa.

– Lestadiolaisuudessa puhutaan Pyhän Hengen pilkasta, joogapiireissä suosittu lyömäase oli ego. Jos kritiikki ei miellyttänyt opettajaa, hän kuittasi sen toteamalla, että kritisoija on egonsa vanki. Silloin ei voinut muuta kuin sulkea suunsa.

Ihmisten nöyryyttäminen ei Peuran mielestä kuulu terveeseen

uskonnollisuuteen. Ei myöskään se, että käytetään toisen antautuneisuutta hyväkseen tai kajotaan hänen henkiseen tilaansa. ”Kaikki menee hyvin, kun seuraat. Kaikki menee hyvin, kun hyväksyt. Kaikki menee hyvin, kun antaudut”, vakuuttelee Peuran romaanin ihanaääninen terapeutti.

– Hän olikin huijari, kirjailija muistuttaa. T

”Voi olla myös niin, että hauras ja epävarma ihminen tuntee olevansa turvassa, kun hänen ei tarvitse itse päättää elämästään.”

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

19.10.

Kirkoissa puhutaan rakkauden kaksoiskäskystä.

”Tärkein on tämä: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. Toinen on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

(Evankeliumi Markuksen mukaan 12:29–31)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mihin sanoihin heräät ja nukahdat?

Kun nukahdat rukoussanoihin, sinulla on aamulla rukous sydämessäsi.

Johannes Cassianus -niminen nuori munkki etsi 300-luvulla Egyptin erämaista itselleen hengellistä opettajaa. Hän kaipasi opastusta rukouksessa.

Hän halusi löytää rukouksen, joka valaisisi koko hänen elämänsä ja joka olisi silti niin yksinkertainen, että siitä voisi pitää kiinni kaikissa tilanteissa. Cassianuksesta tuli myöhemmin lännen luostarilaitoksen isä.

Cassianus ihastui ohjaajaan nimeltä Iisak. ”Anna minulle edes yksi sana tai yksinkertainen ohje, joka auttaisi minua pitämään kiinni Jumalasta”, pyysi Cassianus. Hänellä oli kokemusta siitä, miten ajatukset harhautuvat, mieli vaeltaa ja sydän eksyy.

Iisak katsoi kysyjää ja lupasi antaa tälle ohjeen, jonka oli itse saanut ensimmäisiltä erämaan opettajilta. ”Muista, että nämä rukousta ohjaavat sanat ovat niin kalliit, että ne annetaan vain tosi etsi-

jöille”, Iisak totesi.

Hän antoi Cassianukselle sanat, jotka sopivat kaikkiin tilanteisiin ja mielialoihin. Niiden avulla voi huutaa avuksi Jumalaa kaikessa hädässä. Ne muistuttavat rukoilijaa hänen heikkouksistaan mutta samalla myös siitä, kehen hänen kannattaa luottaa. Sanat antavat suojamuurin pahoja ajatuksia ja kiusauksia vastaan. Ne ovat lääke masennukseen ja ahdistukseen. Onnen hetkissä ne muistuttavat, ketä tulee kiittää.

Sanat, jotka Iisak antoi, löytyvät Psalmista 70: ”Jumala, pelasta minut, Herra, riennä avukseni.”

Jos sana ”Herra” kiusaa sinua, jätä se pois, ei rukous siitä vähene. Sano rukous ääneen ja toista sitä sitten hiljaa mielessäsi. Ota se aluksi mukaasi vaikka viikoksi. Se muistuttaa sinua siitä, että tarvitset Jumalan apua.

Kirjoita rukous vaikka muistilapulle yöpöydälle. Kun heräät, rukoile sen sanoilla. Kun läh-

det töihin, pyydä noilla sanoilla apua päivän tehtäviin. Kun menet kokoukseen, muista sanat.

Kun tunnekuohu uhkaa vallata sinut, turvaudu niihin.

Kun käyt illalla nukkumaan, toista sanoja kuin tuudittaisit itseäsi uneen. Nukahda noihin sanoihin ja herää aamulla rukous sydämessäsi.

”Sanat antavat suojamuurin pahoja ajatuksia ja kiusauksia vastaan.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Jos rakastaisin Jumalaa yli kaiken, mikään päivä ei saisi minua pelkäämään ja lamaantumaan. Voisin luottaa häpeää tuntemattoman lapsen lailla siihen, että olen rakastettu. Jumala ei jätä.

Kun Jumala katsoo minuun, hän rakastaa näkemäänsä. Ihminen on hänen ilonsa – minäkin.

Jos katselen maailmaa Jumalan tavoin, näen kärsimyksen, monenlaisen tuulen tavoittelun, mutta myös arjen kauneuden ja urheuden. Näen ihmisen teot, mutta myös hänen historiansa, syynsä ja rajoituksensa. Silloin minäkään en tuomitse.

Kun luotan Jumalan lailla, annan toisen kulkea rauhassa tietään. Uskon, että hän löytää etsimänsä ilman minun opastustani.

Jos rakastaisin itseäni, uskaltaisin enemmän, selittelisin vähemmän ja näkisin tarkemmin. Silloin en pelkäisi kasvojeni menettämistä ja epäonnistumisen tunnustamista.

Voisin pahankin päivän tullessa sanoa luottavaisesti: Minä en tiedä, mitä tästä tulee, mutta anna sinä minulle rauhasi. Anna malttia istua alas ja kuulostella, mihin suuntaan elämä avautuu.

Itseäni rakastaessa en suostu ahtaaseen tilaan, en anna toisten määrätä, mikä minulle sopii. Haluan elää itse oman elämäni, tehdä siitä niin hyvän kuin on mahdollista. Suostun olemaan onneni arvoinen.

En myöskään pelkää toisten läheisyyttä ja syvää kohtaamista. Vähitellen rakkaus poistaa pelon ja antaa olemiseen keveyttä ja huumoria. Se puolestaan lisää uskallusta.

Jos sitten rakastaisin myös sinua niin kuin itseäni, ymmärtäisin, että sinä olet minä. Sinun tilasi avartuminen ei ole minulta pois. Me olemme yhtä.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Jos rakastaisin

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille ke 22.10. klo 15–15.45.

Ilta naisille ke 22.10. klo 18–20.30.

Rosoinen tarina riittää. Nainen, sinua rakastetaan. Kirjailija Maija Nyman, Liisa Pietilä, Saara Manninen, musiikissa Riikka Jäntti.

Etsitään vapaaehtoista koulumum-

moa/vaaria Hakunilan koululle toimimaan 12–15-vuotiaiden kanssa.

Tehtävästä on mahdollista rakentaa juuri sinulle sopivan näköinen ja kokoinen. Ota rohkeasti yhteyttä jos sinua kiinnostaa tutustua nuorten maailmaan. Lisätietoja: Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691.

Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi?

Erityistä koulutusta tai kokemusta et tarvitse, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

■■ Vantaan NMKY:n syksyn kerhot löytyvät osoitteesta www.nmkyvantaa.fi.

Kastettu Leo Elmeri Juntunen.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Jaakko Isoaho ja Anne-Mari Kaalinen, Pasi Niilo Juhani Haikonen ja Riitta Maria Ervonmaa, Timo Tapani Larjava ja Heini Katariina Balk.

Hautaan siunattu Aino Mirjam Vehmas 90 v, Aino Esteri Knuutinen 85 v, Jorma Kalevi Törrönen 51 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 19.10. klo 10. Jukka Nevala, Hannu Lehtikangas. Saarnaajavieraana piispa Eero Huovinen.

Messussa laulaa Kajaus-kvartetti.

Kakkukahvit.

■■ Oopperakonsertti su 19.10. klo 18. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro. Kuoroa johtaa Henrik Lamberg. Kuorokohtauksia tunnetuista oopperoista. Kannatusmaksu kuoron tukemiseksi 15 euroa.

Kun suru koskettaa ti 21.10. klo 18.

Mitä jokaisen tulisi tietää lähiomaisen kuollessa? HOK-Elannon hautauspalvelun asiantuntijat kertovat perunkirjoituksen tekemisestä. Pappi Jaakko Kara puhuu hautajaisjärjestelyistä.

Miesten kirjallisuuspiiri to 6.11. klo 18. Kirjana Veijo Meren Suurta olla pieni kansa. Itsenäinen Suomi 1920– 1940.

Sururyhmä aloittaa to 6.11. klo 18.30. Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kohdanneiden kanssa.

Viisi kokoontumiskertaa. Ilmoittaudu diakoniatyöntekijä Anne Puumalalle, p. 09 830 6472.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 19.10. klo 18. Raamatun naiset: Ruut ja Noomi.

Muualla Wanhan ajan elämysilta to 16.10. klo 18.30 Bygårdin kartanossa, Ainonkuja 9. Lähde aikamatkalle 1800-luvul-

le. Halutessasi voit pukeutua vanhan ajan vaatteisiin.

Wanhan ajan elämysilta to 23.10. klo 18.30 Bygårdin kartanossa, Ainonkuja 9. Teemanäytelmässä tavataan 1800-luvun herännäisjohtajat Jonas Lagus ja Jakob Wegelius.

Kastettu Sara Sofia Voutilainen.

Hautaan siunattu Mauno Henrik Suvanto 87 v, Paavo Kalevi Huttunen 79 v, Vesa Eino Ensio Isokuortti 54 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. To 16.10. Suljettu.

Korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 8306 560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Varhaisnuortenkerhot nettisivuilla, muutamissa kerhoissa vielä tilaa.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 16.10 klo 13. Tule keskustelemaan viikoittain vaihtuvista aiheista, vaihtamaan kuulumisia tai poikkea vain kahvilla. Seurakunnan työntekijä vierailee piirissä viikoittain.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 16.10. klo 17.30 kappelissa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat laulajat.

Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 16.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 19.10. klo 10. Riikka Wikström, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahveilla pastori Riitta-Maija Palmusaari kertoo Pipiliaseuran järjestämästä Kiinan matkastaan ja tutustumisestaan Kiinan kirkon elämään.

■■ Pyhäkoulu su 19.10. klo 10 lapsija perhetyön tiloissa.

Valon messu su 19.10. klo 17. Mari Liimatainen, Tero Fleminch, Ursula Hynninen. Nuorten aikuisten toteuttama. Iltatee kirkkosali 2:ssa.

■■ Perhekerho ma 20.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Runopiiri ma 20.10. klo 13 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoro ma 20.10. klo 16.30 kirkkosali 2:ssa.

Naisten raamis ma 20.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 20.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Käsityökerho ti 21.10. klo 10 kirkon kokoustilassa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Marja-Liisa Karille p. 040 564 7879. Tarvikemaksu 8 e / henkilö.

■■ Satakieli-orkesteri ti 21.10. klo 15. kirkkosali 2:ssa.

Vaalipaneeli ti 21.10 klo 18 seurakuntasalissa. Yleisöllä mahdollisuus tutustua seurakuntavaaliehdokkaisiin ja esittää heille kysymyksiä.

Katulähetys ke 22.10. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10.

Lähetyspiiri ke 22.10. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.10. klo 18 kirkossa. Mari Liimatainen, Ursula Hynninen ja Airi Saloniemi.

■■ Yhteislauluilta to 22.10. klo 18.30. 26.10. radioitavan messun virsiä ja kuoroesityksiä. Ursula Hynninen ja Airi Saloniemi.

Hommissa

Kanttori Ursula Hynninen ”Järjestämme yhteislauluillan Korson kirkossa ensi keskiviikkona. Tilaisuuteen ovat tervetulleita ihan kaikki. Meiltä radioidaan sunnuntaina 26.10. kello 10 messu. Laulamme yhteislauluillassa virsiä, joita lauletaan tuossa messussa.

Tilaisuudessa voi laulaa itse ja välillä lepuuttaa kurkkuaan ja kuunnella, kun Korson seurakuntakuoro laulaa virsiä Ruotsin suomennetusta virsikirjasta.

Siitä löytyi ihan mahdottoman kauniita lauluja, jotka sopivat tuon pyhän aiheeseen, joka on ”Usko ja epäusko”.

Vaikka tulisi iltaan laulamaan, ei ole velvoitettu osallistumaan radiomessuun. Ilta on vain sellainen mahdollisuus, että jos haluaa tulla mukaan radioitavaan messuun, niin tietää varmasti tuntevansa siellä veisattavat virret.

Virsissä sanallinen sisältö on yhtä tärkeä kuin säveletkin. Tempo saattaa olla yhteislaulussa hitaampi kuin yksinlaulussa. Laulamme muun muassa ehtoollisvirren 539 Ah herää, sydämeni, uskomaan, toivomaan ja synnintunnustusvirren 289 Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja.

Virret on lähtökohtaisesti tehty yhteislauluiksi. Kun virsiä lauletaan useita säkeistöjä, ei kukaan oikeastaan voi olla oppimatta niitä.”

Paula Lehto

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■■ Perhemuskaria ei ole pe 17.10.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Messu su 19.10. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti, Vivace-leidit Mia Makarofin johdolla. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 23.10. klo 18.

Muuta

Nina Riutta

Yhteislauluilta ke 22.10. klo 18.30 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

KuvaKotimaa / Jukka Granström

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 19.10. klo 12. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su klo 17. Illassa mukana teologian tohtori Seppo Suokunnas.

Matalan kynnyksen maanantai ma 20.10. klo 11–12. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajuuden ilot ja surut -keskusteluryhmä ma 20.10. klo 15.

Ilosanomapiiri ma 20.10. klo 18.30.

Seniorikerho ti 21.10. klo 13 diakoni Saara Huhanantti vierailee.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Päivärukous ke 22.10. klo 12.30–13.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 22.10. klo 14. Neulomme tänä syksynä 9-vuotiaille lapsille lapasia ja sukkia. Langat saa kirkolta.

Hakunilan aluetoimikunnan kokous ke 22.10. klo 17.

Mitä usko on ja miten se vaikuttaa? ke klo 18.30. Erilainen kuin ennen.

Liisi Jokiranta luennoi Roomalaiskirjeen 6. luvusta.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45. Uudet laulajat tervetulleita, voit tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 1464.

11

Seurakunnissa tapahtuu 16.–23.10.

Lapsille

Vaaliväittelyitä Vantaalla Hämeenkylän seurakunta • Vaalipaneeli su 26.10. klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3 Korson seurakunta • Vaalipaneeli ti 21.10. klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4 • Nuorten vaalipaneeli su 26.10. klo 17 Kirkonkulmassa, Merikotkantie 4, käynti Korsonpolulta Rekolan seurakunta • Vaalikeskustelu su 19.10. klo 11 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22 Tikkurilan seurakunta • Vaaliväittely ke 22.10. klo 18 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C Vantaankosken seurakunta • Vaaliväittely ke 22.10. klo 18 Myyrmäen näyttämöllä, Jönsaksentie 6 Vanda svenska församling • Valdebatt ti 21.10. kl. 18 i Församlingarnas hus, auditorium, Vallmovägen 5 C Lisätietoja: vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit

12

Seurakunnissa tapahtuu 16.–23.10.

Iltarukousryhmä ke 22.10. klo 18.30

kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 23.10. klo

13 seurakuntasalissa. Sanna Heikurinen ja Uudenmaan Muistiluotsin muistiohjaaja. Tule kuulemaan tärkeää asiaa muistamisesta ja muistiongelmista.

Naisten saunailta to 23.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Aikuisrippikoulun viikonloppu la 18.10. ja su 19.10 klo 10. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Mari Liimatainen p. 050 511 1783.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 23.10. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 24.10. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 21.10. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Kastettu Aatos Kuusenmäki, Eliah Valentin Parhiala.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706. Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Messu su 19.10. klo 10. Marja-Liisa Malmi, Tuomas Heikkilä. Vaalikeskustelu messun jälkeen kirkkokahveilla.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuton iltapala. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Sanan ja ylistyksen ilta ti 21.10. klo 19, Mikko Matikaisen aiheena Rukouksen poluilla. Musiikki Maria Kuurne. Mahdollisuus esirukoukseen ja henkilökohtaiseen sielunhoitoon.

Open doors keskiviikkoisin klo 18.

■■ Muksukerho to 23.10. klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan Ankkuri torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa aamupuurolle.

Raamattuilta su 19.10. klo 17. Kerttu Nygren puhuu aiheesta Rakasta Herraa sinun Jumalaasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Lauletaan Viisikielinen-laulukirjasta. Myynnissä kristillisiä kirjoja.

■■ Asolan avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 21.10. klo 18.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen

kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille.

■■ Asolan avoimet ovet perheille to 23.10. klo 12–15. Omat eväät mukaan.

Muualla

Vanhemman väen iltapäivä ti 21.10.

klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Monikulttuurinen ruokakerho naisille ke 22.10. klo 17 Koivukylän koulun opetuskeittiössä, Kustaantie 10.

Ruokaraha 1–4 e.

Ehtoollishartaus to 23.10. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Kastettu Jaro Juhani Kauppila, Kimi Olavi Kitunen.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 19.10. klo 12, Heikki Leppä, Janne Silvast, Terje Kukk.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat to 16.10, lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 16.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 18.10. klo 15 Unikkotie 5 aA, Betanian 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 20.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 20.10. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Heikki Leppä.

■■ Tikkurilan perhepäivä ti 21.10. klo 9.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 21.10. klo 12–13.30 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 21.10. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuone.

Rukouspiiri ti 21.10. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan seurakunnan vaaliväittely ke 22.10. klo 18 auditoriossa Unikkotie 5 A. Paikalla panelisteina kysymyksiin vastaamassa valitsijayhdistysten edustajia. Vuorovaikutteisessa tilaisuudessa kantojaan ilmaisevat myös muut Tikkurilan seurakuntavaaliehdokkaat ja yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Paikalla tilaisuudessa kirkkoherra Janne Silvast.

Elämää suurempi armo – Ilkka Rytilahden luentosarja ke 22.10. klo 18.30 YKN:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 B, 4. krs.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 23.10. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe.

Näppärin sormin to 23.10. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Käsityöpiirissä kudotaan sukkia lahjoitettavaksi omalla alueellamme ja myytäväksi. Tervetuloa kutomaan, myös

sukkalankalahjoituksia otetaan vastaan. Lisätietoja Anita Saloselta, p.

050 411 2675 tai anita.salonen@evl. fi.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 23.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

Minustako vapaaehtoinen – mikä ettei! Vapaaehtoistoiminnan koulutus torstaisin 23.10., 30.10. ja 6.11. klo 17.30–20 Unikkotie 5 a A, 4. krs.

Maksuton koulutus antaa tietoa seurakunnan vapaaehtoistoiminnan periaatteista. Ilmoittautumiset 17.10. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille paivi.makinen@ evl.fi tai p. 050 548 6078.

Lattarilauantai 25.10. klo 10–16 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C ja Bethanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Tanssia neljä tuntia rytmejä vaihdellen, välissä kevyt lounas. Päivä päättyy uintiin ja saunaan.

Mukaan rennot tanssivaatteet, pieni pyyhe, tanssitossut/-kengät tai sukat ja juomapullo. Päivän hinta on 20 e..

Tarjolla lastenhoito sitä tarvitseville, lapsen osallistuminen päivään 5 e. Lisät. Merja Rantala p. 050 526 9401, ilmoittautuminen merja.rantala@evl.fi.

Hyvän mielen ryhmä 30–45-vuotiaille naisille alkaa ke 29.10. klo 14– 15.30 seurakuntien talossa Unikkotie 5 A, 3. krs. Oletko työtön tai kaipaatko muuten ajatuksiisi enemmän myönteisyyttä? Tule pohtimaan positiivisten tunteiden merkitystä hyvinvoinnillemme. Apuna käytämme Hehku-tunnepalikoita. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset diakonissa Sanna Tuusa p. 050 347 4995 tai sanna. tuusa@evl.fi.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta Asunnottomien yön ehtoollishartaus pe 17.10. klo 17.30. Ehtoollishetken jälkeen Olotilan edessä tarjolla soppaa.

■■ Laulupiiri pe 17.10. klo 15.30. Iina Katila.

■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 21.10. klo 18.30. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.10. klo 18. Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten kuntojumppa ja sauna pe 17.10. klo 18. Päivi Helén.

■■ Kerho isille ja lapsille ti 21.10. klo 17.30–19.

Kun muisti pätkii -koulutusilta ke 5.11. klo 18. Tarkoitettu vanhusten parissa toimiville vapaaehtoistyöntekijöille ja muistisairaiden läheisille. Kouluttajana muistineuvoja Merja Ruotsalainen Vantaan muistiyhdistyksestä. Ilmoittautuminen 28.10. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu ja kirkkokahvit su 19.10. klo 10. Jyrki Kaukanen, Toni Fagerholm, Iina Katila. Kylväjän lähetyspyhä.

Mika Laihon lähtöjuhla.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Pyhäkoulu su 19.10. klo 11 ■■ Perhekerho to 23.10. klo 9.30–11.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 17.10. klo 18.

■■ Ristipuron perhekerho ma 20.10. klo 9.30–11.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 21.10. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 21.10. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Pyhäkoulu su 19.10. klo 11.

Kartanokosken piiri, toiminnallinen junnuilta to 23.10. klo 18.

Muualla

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta

vanhuksille ja liikuntarajoitteisille, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämisessä, huonekalujen kokoamisessa ja kattolamppujen vaihtamisessa. Apua annetaan maksutta.

Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Paluumuuttajien syysretki Kanerva-piirin ja pastori Oiva Hujasen vieraaksi Espooseen. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä (Asematie 12) su 19.10. klo 12. Hinta 7 e sisältää matkat ja lounaan. Ilmoittautuminen Päivi Helén p. 050 572 2666 tai paivi.helen@evl.fi. Retki avoin myös paluumuuttajien ystäville.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 20.10. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Anna Kivekäs kertoo työstään kirjailijana. Äidiksi ensimmäistä kertaa -ryhmä ma 20.10. klo 13 vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4. Hillevi Alm, Tuula Lapveteläinen.

Kastettu Akseli Benjamin Mäkilaurila, Hilja Josefiina Laitinen, Elsa Aino Aurora Lehtinen, Ella Maria Laina Simperi, Minea Ilona Saukkola, Anni Matilda Savioja, Albert Luke Benjamin Saraste, Dominic Mikael Lindholm, Pietu Kalevi Alfred Komulainen, Luke Wiljam Kopu, Sonja Katariina Sainio, Viola Siina Sesseliina Lempiäinen, Emilia Siiri Sofia Väärtinen, Aaro Jami Johannes Niiranen, Miina Annikki Mölsä, Ninni Emilia Toikkanen, Pinja Emilia Happonen.

Avioliittoon kuulutettu Pauli Juhani Karlsson ja Hanna Maria Kaukola.

Hautaan siunattu Raimo Valdemar Vuorinen 81 v, Tuula Marjatta Rahkala 66 v, Esko Ferdinand Kostiainen 88 v, Eini Maria Helena Surakka 77 v, Pekka Olavi Rusanen 73 v, Juhani Ilmari Mäntylä 69 v, Kari Juhani Laurikainen 62 v, Pekka Antero Loimulahti 58 v, Anja Kristina Kuusisto 55 v, Aarne Erik Heino 52 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. Ke 22.10. avoinna klo 13–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 (ei päivystystä 20.10) Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja

kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 16.10. klo 18.30–20 takkahuone. Jarmo Kiilunen: Juutalaiset ja Palestiina vuosituhanten saatossa.

Kansainvälinen messu su 19.10. klo 10. Mark Saba, Margit Helin, Sinikka Honkanen. Marianpoimijat-kvartetti.

■■ Pyhäkoulu su 19.10. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

■■ Bachin jalanjäljillä su 19.10. klo 18.15. Kari Jerkku, urut. Ohjelmassa Johann Sebastian Bachin musiikin lisäksi Johann Christoph Bachin, Georg Böhmin ja Dietrich Buxtehuden sekä Johann Ludvig Krebsin sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Bio Manala ti 21.10. klo 13 nuorisotila Manala. Elokuvana Lukija, ohj.

Stephen Daldry. Katsomme elokuvan ja juttelemme siitä.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 22.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Kansainvälinen ilta: Burma / Myanmar ke 23.10. klo 17.30–20. Ruokaa, musiikkia. Liput 8 euroa aikuisilta, 5 euroa lapsilta.

5-vuotissyntymäpäivien 25-vuotisjuhlat su 26.10. klo 15–16. Srk:n 5-vuotiaiden syntymäpäivät täyttää tänä vuonna 25 v. Kutsumme kaikkia vuosina 1989–2014 5-vuotissyntymäpäivillä mukana olleita juhlimaan kanssamme. Teatteri Kumbe.

Kahvi- ja mehutarjoilua täytekakun kera. Ilm. viim. 20.10. helena.fyhr@ evl.fi tai kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6440.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Iltamessu su 19.10. klo 18. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Ritva Holma. Kirkkokahvit.

■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Seniorikerho ke klo 12.30–14.

Diakoniapiiri ke 22.10. klo 14.15 Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 16.10. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Messu su 19.10. klo 12. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Sinikka Honkanen.

Marianpoimijat-kvartetti.

Toivon tuulet su 19.10. klo 17. Kaisa ja Erkki Halme.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 20.10. klo 18.30–20.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Noin 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Seniorikerho to 23.10. klo 13–14.30.

Raimo Lampinen: ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa”.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 16.–23.10.

Lapsille

Uusi startti asunnottomien yöstä Joni Väänänen räppää elämän rankoista puolista.

Vieraana Ari Koivulahti

Markku Mattila

Joni Väänäsen oli vaikeaa löytää kotia, sillä hänellä oli maksuhäiriömerkintä.

Kirjailija Maija Nyman Mikä naisena olemisessa on vaikeinta?

Korsossa 12-vuotiaaksi asti kasvanut Joni Väänänen, 23, varttui aikuiseksi perhekodissa Lappeenrannassa. Palatessaan 19-vuotiaana Vantaalle hän törmäsi asuntopulaan.

– Juoksin vuokra-asuntojen näytöissä kahdeksan kuukautta ennen kuin luovutin. Jos joukossa oli joku, jonka luottotiedot olivat kunnossa, hän sai asunnon, kertoo Väänänen, jolla oli taustallaan maksuhäiriöitä.

Asunnoton nuori mies majaili kavereidensa ja välillä muutaman yön pappansa luona. Metsäkin tuli testattua yöpaikkana. Yksi kuukausi kului väliaikaismajoituksessa yhteisessä asunnossa virolaisten työmiesten kanssa.

– Työttömyys, vaikeus saada asunto ja kasvavat päihdeongelmat kulkevat usein käsi kädessä, sanoo Väänänen.

Sekavan elämäntilanteensa vuoksi hän oli puoli vuotta päihdekuntoutuksessa Mikkelissä. Sitten hän asui kolme kuukautta Villenpirtin asuntolassa.

– Se ei ollut koti, vaikka siellä olikin oma huone.

Keittiö ja muut tilat olivat yhteisiä. Asuin vanhem-

23.10. klo 17.30. Lastenohjaaja Ritva-Leena Tuuli.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 21.10. klo 17.45– 19.15. Menninkäisten metsäretki.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d ■■ Pyhäkoulu ma 20.10. klo 10.30.

Muualla Suuri vaaliväittely ke 22.10. klo 18.30–20 Myyrmäen näyttämö, Jönsaksentie 6. Seurakuntavaalien vaaliväittelyssä Vantaankosken seurakunnassa ehdokkaita asettaneet valitsijayhdistykset ottavat mittaa

pien alkoholistien joukossa. Kaipasin omaa rauhaa.

Nyttemmin Väänänen asuu toista vuotta asumispalveluyksikössä. Hänen elämänsä tukipylväs on ollut ja on musiikki, varsinkin hiphop. Ensimmäisen levynsä hän pääsi tekemään 15-vuotiaana musiikkiliikkeen alakerran studiossa. Tosin Vantaan aikoina hän on purkittanut vain yhden kappaleen: Vastusta kiusausta.

– Ehkä viime vuodet ovat olleet minulle kasvuvaihetta, jotta voisin aloittaa puhtaalta pöydältä. Asunnottomien yössä Lauri Lairalan aukiolla esiintyminen voi olla minulle uusi startti, Väänänen pohtii.

– Ihmisenä oleminen on ylipäätään vaikeinta. Sopu itsensä kanssa on haastava seikkailu, joka kestää läpi elämän. Muuthan ovat vain lainassa.

Mitä eroa on naisella ja miehellä?

– Olisiko naisen matka itsensä kokonaisvaltaiseen hyväksymiseen vähän mutkikkaampi kuin miehen? Naisen kierteet matkan varrella ovat rajumpia.

Miksi juuri naisena on ihana elää?

– En vaihtaisi osaani, sillä tässä on menossa suuri seikkailu.

Saa käsiin aina uusia roolivihkoja, saa opetella käsikirjoitusta ja luottaa suureen Ohjaajaan.

Ulla-Maija Vilmi

Mistä erityisesti nainen voimaantuu?

Asunnottomien yö pe 17.10. Ehtoollishartaus klo 17.30, vaatelahjoituksia ja kasviskeittoa soppatykistä Olotilassa, Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Politiikkoja ja kokemusasiantuntijoita klo klo 17.45 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Asunnottomien yön tuli, musiikkia ja puhetta klo 19–23 Lauri Lairalan aukiolla, Asematie 9.

toisistaan ja esittävät vaaliteemojaan. Juontajana Pirjo Ala-Kapee.

Musiikki Tom Eklund. Kahvitarjoilu klo 18–18.30.

Kastettu Venla Maria Toivanen.

Avioliittoon kuulutettu Tuomo Eerik Kupari ja Kaisu Hannele Veijalainen, Mikko Ensio Halme ja Nea-Maria Katariina Haapanen.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Tattari 78 v, Leena Anneli Repo 65 v, Pauli Tapani Syväluoto 61 v.

Vanda svenska församling

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 19.10.

Missionskväll ons 22.10. kl.18. Temat för Ekumeniska Ansvarsveckan 2014 är Våldets marknad: Vad kostar freden? Kvällste och diskussion om naturresurser och fredsarbete. Andakt Kaj Andersson.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 22.10. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 20.10. kl. 9.30–12.

Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Andra utrymmen Församlingsval 2014 – Valdebatt ti 21.10. kl. 18 i församlingarnas hus (i auditoriet), Vallmovägen 5 A vån.

1. Jan-Erik Andelin, ledarredaktör och reporter vid Borgåbladet leder debatten.

■■ ViAnda-kören övar ons 22.10. kl. 12–14 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 19.10. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg. Efter högmässan festkaffe i Prostgården för dem som blev konfirmerade år 1964.

Asunnottomien yö pe 17.10. Ehtool-

Diakoninen asuntotyö

lishartaus klo 17.30, vaatelahjoituksia ja kasviskeittoa soppatykistä Olotilassa, Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10

– Ihan mistä vaan. Kunhan elää silmät ja sydän auki, ei katkeroidu eikä muistele kärsimäänsä. On valmis uusiutumaan, näkee toivoa ja uskoo armoon.

Nina Riutta

Ilta naisille ke 22.10. klo 18–20.30 Pyhän Annan lastenkirkolla, Koulutie 11. Maija Nyman: Rosoinen tarina riittää.

kävelykatu. Politiikkoja ja kokemusasiantuntijoita klo 17.45 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Asunnottomien yön tuli, musiikkia ja puhetta klo 19–23 Lauri Lairalan aukiolla, Asematie 9.

Vammaistyö

Kehitysvammaisille Omaisten ryhmä ke 22.10. klo 10– 11.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Vaihdamme kuulumisia ja juttelemme mieltä askarruttavista asioista.

Näkövammaisille Kimppakävelyä ma 20.10. klo 13– 15 Pyhän Laurin kirkon puistossa, Kirkkotie 45. Kokoonnumme kirkon parkkipaikalla klo 13. Kävelemme kirkkomaan ympäri ja joen vartta noin 3 kilometriä. Kahvit tai teet Pakarintuvalla.

Käsityökerho ma 20.10. klo 16– 18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Kumihimo-nyörit ja mitallikoru.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 24.10. klo 9–14 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Es-

poo. Pyhäkoulu lapsille. Vapaata keskustelua.

Olotila Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja

puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13. Henkilökohtainen opastus.

Reilu kahvitauko to 23.10. klo 13– 14. Olotila tarjoaa reilun kahvikupposen.

Neulontatempaus lokakuussa. Tule neulomaan sukat, pipo tai lapaset.

Tuotokset lahjoitetaan seurakuntien kautta niitä tarvitseville. Tempaus on osa syksyn seurakuntavaalien kampanjaa.

Ari-Matti Salmijärven öljyvärimaalauksia esillä 23.10. saakka. Kesän sävyjä.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

14

SEURAKUNTAVAALIT Kuulutus Seurakuntavaalien ennakkoäänestys Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 9.11.2014 toimitettavien seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 27.10.–31.10.2014 - kaikkien seurakuntien kirkkoherranvirastoissa klo 9–18 ja - muissa päätetyissä ennakkoäänestyspaikoissa.

Hakunila Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48, ma–pe 27.–31.10. klo 9–18 Nissaksen asukaspuisto, Nissaksentie 9, ma 27.10. klo 10–12 Kolohongan nuorisotila, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 2. krs, ti 28.10. klo 11–13 Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11, ti 28.10. klo 18–20 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, ke 29.10. klo 18–20 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48, to 30.10. klo 18–20 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, pe 31.10. klo 11–13 Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto, Auratie 3, ma–pe 27.–31.10. klo 9–18 Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 B, ma 27.10. klo 16–17.30 Variston kerhotila, Luhtimäki 2, ti 28.10. klo 10.30–12 Askiston leipomo, Askistontie 1, ti 28.10. klo 14–16 Kauppakeskus Myyrmanni, Iskoskuja 3, ke 29.10. klo 12–19 Vapaalan seurakuntatalo, Ilpolankuja 2, to 30.10. klo 12–13.30 Pähkinärinteen palvelutalo, Kastanjakuja 1, to 30.10. klo 14–15.30 Lammaspolun kerhohuoneisto, Lammaspolku 1, pe 31.10. klo 16–17.30 Korso Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4, ma–pe 27.–31.10. klo 9–18 Vaalibussi Mikkolan ostoskeskus, Venuksentie 4, ma 27.10. klo 16–16.45 Vaalibussi Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1, ma 27.10. klo 17–17.45 Vaalibussi Vallinojan päiväkoti parkkipaikka, Variskuja 1, ma 27.10. klo 18–18.45 Vaalibussi Mikaelin seurakuntakeskus, Venuksentie 4, ti 28.10. klo 11.30–12.30 LUMO, Urpiaisentie 14, ke 29.10. klo 9–18 Vaalibussi Korson nuorisotila, Korsonpolku 1, ke 29.10. klo 12–13 Vaalibussi Metsonkoti, Metsotie 23, ke 29.10. klo 13–14 Vaalibussi Kulomäen seurakuntakoti, Kulotie 1, to 30.10. klo 13–15 Vaalibussi Haapahakan alue, Siwa, Riskiläkuja 2 A, to 30.10. klo 15–16 Vaalibussi Korson tori, Korsonpolku, pe 31.10. klo 15–18 Rekola Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, ma–pe 27.–31.10. klo 9–18 Citymarket Koivukylä, Ojalehdonkuja 1, ma 27.10. klo 11–19 ja ti 28.10.2014 klo 11–19 Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6, ti 28.10. klo 9–12 ja to 30.10. klo 12–15 Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7, ti 28.10. klo 10.30–13 Havukosken palvelukeskus, Eteläinen Rastitie 12, ke 29.10. klo 10.30–13 Päiväkummun koulu, Ismontie 2, ke 29.10. klo 16–20 Koivukylän palvelutalo, Karsikkokuja 13, to 30.10. klo 10.30–13 Koivukylän kirjasto, Hakopolku 2, to 30.10. klo 15–20 Tikkurila Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, ma–pe 27.–31.10. klo 9–18 Simonkylän vanhustenkeskus, Simontie 5 A, 4. krs, ma 27.10. klo 10–18 Olotila, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, ti–to 28.–30.10. klo 9.30–20 Point, Hagelstamintie 1, ti 28.10. ja ke 29.10. klo 17–20 Vanda svenska Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A, 2. vån., mån–fre 27.–31.10. kl. 9–18 Vantaankoski Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, ma–pe 27.–31.10. klo 9–18 Kauppakeskus Myyrmanni, Iskoskuja 3, ma–pe 27.–31.10. klo 12–19 Kivistön kirkko, Laavatie 2, ke 29.10. klo 14–19 Katriinan sairaala, Katriinankuja 4, ti 28.10. klo 14–16

Oppilaitosten opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattuja ennakkoäänestyspaikkoja ovat: Laurea, Ratatie 22, ma 27.10. klo 9–11 Helsinge gymnasium, Övitsbölevägen 3, mån 27.10. kl. 11.45–12.30 Vantaan ammattiopisto Varia, Rälssitie 13, ti 28.10. klo 10–12 Metropolia ammattikorkeakoulu, Leiritie 1, ti 28.10. klo 11–13 Sotungin lukio, Sotungintie 19, ti 28.10. klo 11–13 Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53, ti 28.10. klo 12.30–14.30 Mercuria ja Martinlaakson lukio, Martinlaaksontie 36, ke 29.10. klo 11–13 Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie 1, ke 29.10. klo 12.30–14 Vantaan ammattiopisto Varia, Ojahaantie 5, to 30.10. klo 11–13 Vaskivuoren lukio, Virtatie 4, pe 31.10. klo 11–13 Vantaan ammattiopisto Varia, Talvikkitie 119, pe 31.10. klo 11.30–12.30 Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä. Äänestäjällä on oikeus äänestää sen seurakunnan ehdokasta, jossa seurakunnassa hänet on 15.8.2014 merkitty läsnä olevaksi jäseneksi ja äänioikeutetuksi. Äänioikeutettu on seurakunnan jäsen, joka täyttää 16 vuotta viimeistään 9.11.2014.

Ennakkoäänestyspaikoissa on pääsääntöisesti nähtävänä tiedot vain Vantaan seurakuntien valitsijayhdistysten ehdokkaista.

Tiedot Vantaan ennakkoäänestyspaikoista löytyvät myös verkko-osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit ja Vantaan Laurin 23.10. ilmestyvässä numerossa.

Kotiäänestys Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut, voi äänestää kotona. Halustaan äänestää kotona on ilmoitettava kirkkoherranvirastoon vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 24.10.2014 ennen klo 16.00. Ilmoituksen voi tehdä äänioikeutettu tai hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja.

Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi kirkkoherranvirastot ovat avoinna 24.10.2014 klo 16 saakka.

Vantaan seurakuntien ennakkoäänestystä koskevat kuulutukset ovat nähtävillä kunkin seurakunnan ilmoitustauluilla kirkkoherranvirastoissa 19.10.–31.10.2014.

Vantaalla 16.9.2014 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta, Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Pirkko Yrjölä, Korson seurakunta, Laura Maria Latikka, Rekolan seurakunta Jarno Tepora, Tikkurilan seurakunta, Eero Tolonen, Vantaankosken seurakunta Ulf Lundström, Vanda svenska församling

Ilmoitus ehdokaslistojen yhdistelmien nähtävillä olosta Seurakuntavaalit toimitetaan Vantaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa 9.11.2014. Niissä valitaan jäsenet Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon nelivuotiskaudeksi 2015–2018.

Vaalien ehdokaslistojen yhdistelmät ovat nähtävillä ja saatavana 19.10.–9.11.2014 seurakuntien kirkkoherranvirastoissa.

Ehdokaslistat julkaistaan myös verkko-osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit ja 23.10.2014 ilmestyvässä Vantaan Lauri -lehdessä.

Vantaalla 2.10.2014 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta, Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Pirkko Yrjölä, Korson seurakunta, Laura Maria Latikka, Rekolan seurakunta Jarno Tepora, Tikkurilan seurakunta, Eero Tolonen, Vantaankosken seurakunta Ulf Lundström, Vanda svenska församling

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

www.kotimaapro.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

15

Uusi senioritalo FOIBE 4 Tilaa kätevästi kotiovellesi asti:



09 276 360 fennokauppa.fi

LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ CLASSIC -KÄVELYKEPPI Ergonominen ja tyylikäs.

Kolme eri pituutta.

TARJOUS

62

00

norm. 77,50

Turvallisuutta ja viihtyisyyttä Palvelukeskus Foiben yhteydessä. Valmis lokakuussa 2014.

Jatkuva haku myös aiemmin valmistuneisiin vapautuviin asuntoihin!

Tiedustelut 09-851 851 Diakoniasäätiö Foibe Sairaalakatu 7, Vantaa puh. 09-851 851, foibe@foibe.fi www.foibe.fi Hautauspalveluja

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUT Juhlavuoden kunniaksi

Laadukas hautalyhty pyhäinpäiväksi S-ETUKORTILLA

Voimassa 15.11.2014 asti, ei sis. toimituskuluja.

(ovh. 45,–)

Terveyttä ja hyvinvointia arkeen

FENNO MEDICAL OY Kohti Mongoliaa -lähtöjuhla

Su 19.10.14 Peltolan koululla Klo 10 messu, Jyrki Kaukanen, Toni Fagerholm, Iina Katila, klo 11.15 kirkkokahvit ja Mika Laihon lähtöjuhla, Mika Laiho Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjästä, Jussi Matikainen ja Sipe Jalokinos.

Tervetuloa!

hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi

KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

Palveluja tarjotaan

keittiötuning.fi

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

www.aallontuolit.net verhoillaan puh. 0400 300628

p. 040 533 8169

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Muuttoapua

1-2 miestä ja kuorma-auto

2 kpl/asiakas. Rajoitettu erä.

Ei muita alennuksia. Voimassa 1.–31.10.2014.

Päivystys 24h: 050 347 1555

Palveluja tarjotaan

––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

9,90

PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, pöytätasot.

Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

Hammashoitoa

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenKodin korjaus/remonttityöt huom, pienetkin työt kelpaa, asennuspalvelua.

Soita 050 341 4227.

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ajanvaraus

09 563 1500

MYYRINHAMMAS Iskostie 4, 01600 Vantaa

16

Aikamerkki Jukka Granström

Raamattu 440 minuutissa Sadan miljoonan katsojaluvut kerännyt minisarja Raamattu (The Bible 2013) on nyt katsottavissa elokuvapalvelu Netflixissä. Kymmeneen osaan jakaantuva Roma Dawnweyn ja Mark Burnettin tuottama sarja perustuu Raamattuun, tarkkaa kuvitusta ei kuitenkaan tarjoilla. Puolet tuntimäärästä menee Jeesuksen tarinan kertomiseen, sillä hän on sarjan tähti.

Moderni tekniikka luo välillä turhankin siloiset lavasteet, mutta sarja on silti yllättävän tehokas. Ainakin se saa monta kertaa tarkistamaan Raamatusta tapahtumien kulkua.

Syytä onkin, sillä The Bible yhdistelee tapahtumia ja sanomi-

sia melko vapaasti – ”Raamatun hengessä”.

Portugalilainen Diego Morgadon ilosilmäinen Jeesus on yksi viehättävimpiä näkemiäni: hurmaava mies ja myötätuntoinen ihminen.

Marja Kuparinen

Diego Margadon Jeesus on viehättävä ilmestys.

Kultakuumetta Heurekassa Oletko koskaan haaveillut siitä, että pääsisit ohjaamaan kaivuria, löytäisit kultaa tai pääsisit kokeilemaan kallioporausimulaattoria?

Sami Ruokankaan mielestä vaalikonekysymysten laatiminen ei ollut helppoa.

Mies vaalikoneen takaa Vantaalla asuva MTV:n tuottaja ja toimittaja Sami Ruokangas on osallistunut vaalikoneiden tuottamiseen vuodesta 2006. Viimeisimpänä projektinaan hänellä on ollut seurakuntavaalien vaalikone. Kysymykset siihen laati ryhmä, johon kuului MTV:n Uutisten toimittajia, pappeja sekä vaalikoneen teknisestä toteutuksesta vastaavan Zef Solutionsin kyselytutkimusasiantuntijoita.

– Seurakuntavaalikone eroaa paljonkin muista vaalikoneista. Kysymykset ovat henkilökohtaisempia. Toisaalta seu-

rakuntien päätöksenteko avautuu maallikolle melko vaikeasti, ja kysymysten muotoileminen kenen tahansa ymmärrettävään muotoon oli haastavaa, Ruokangas kuvailee.

Ruokangasta kiinnostaa seurakuntavaaleissa puolueiden ja herätysliikkeiden aktiivisuus ja se, ketkä tulevat valituiksi ja mitä aatteita he edustavat.

Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli valtakunnallisesti tasan 17 ja Vantaalla 11,2. Mitä pitäisi tapahtua, jotta aktiivisuus nousisi?

– Vaikea kysymys. Tässä mielessä kirkko on kriisissä. Seurakuntien asioiden pitäisi tulla konkreettisemmin kirkon jäseniä koskettaviksi. Helpommin sanottu kuin tehty.

MTV3 ei järjestä vaali-iltaa, mutta vaaleista on tulossa uutisjuttuja televisioon, nettiin ja Radio Novaan. Seurakuntavaalikone on osoitteessa mtv. fi/seurakuntavaalit sekä sivulla seurakuntavaalit.fi. Ruotsinkielinen vaalikone on Hufvudstadsbladetin sivulla hbl.fi.

Näyttelyssä voi löytää kultahippuja.

Matti Kangaskoski: Sydänmarssi.

Teos 2014.

Tuomo Mana säntäilee pitkin Euroopan kliseisimpiä kaupunkeja – Pariisia, Roomaa, Firenzeä – ja välillä on epäselvää, onko hän pakenemassa vai ajamassa jotakin takaa. Manalla on kaksi pakkomiellettä: kuollut, ehkä murhattu vaimo ja kauan sitten kadonnut sisar. Mausteina taidehistoriaa ja renessanssirunoilija Petrarcan elämäntarinaa.

Taneli Kylätasku

Näin Sami Ruokangas ohjeistaa käyttäjiä:

Kun taivas iskee silmää

Marja Kuparinen

Richard Phibbs

Barret kulkee syvästi pettyneenä New Yorkin öisessä Keskuspuistossa. Taivaalla näkyy äkkiä outo valo: ”Hän uskoi – tiesi – että aivan yhtä varmasti kuin hän itse katseli valoa, se puolestaan katseli taivaalta häntä. Ei. Ei se katsellut. Vaan koetti ottaa selkoa.”

Nuoren miehen kokemus on uskonnollinen kokemus. Siitä voisi tehdä lattean kirjan, täynnä tuttuja kliseitä ja paatosta. Mutta kun asialla on kirjailija Michael Cunningham, kokemuksesta kasvaa lumoavan kaunis romaa-

ni Lumikuningatar. Siinä ihmiset ovat eläviä ja ristiriitaisia. Helppoja ratkaisuja ei tarjoilla, rakkauskin vaatii suurta luottamusta.

Lumikuningar kertoo Barretin, hänen veljensä Tylerin ja tämän sairaan rakastetun Bethin tarinan. Barret etsii merkitystä elämäänsä kirkon takapenkissä, Tyler haluaa huumeiden avulla säveltää unohtumattoman laulun ja Beth löytää merkitystä kuoleman läheisyydestä.

Kertojana on itse asiassa New York – tai se ihmisiä taivaalta tarkkaileva kaikkitietävä valo.

Lumikuningatar on hieno lukukokemus.

Hanna Antila

3 x etsintä

”Vaalikoneen kautta voi nähdä esimerkiksi ehdokkaan poliittisen puolueen tai hänen taustallaan vaikuttavan herätysliikkeen. Nämä kätkeytyvät usein hämärien ehdokaslistanimien taakse.”

Michael Cunningham: Lumikuningatar. Gummerus 2014.

Heurekan uudessa Maan alle -näyttelyssä teemana on geologia, maanalainen rakentaminen ja kaivokset. Kullanhuuhdontapisteellä voi kokeilla vaskausta ja löytöjäkin on luvassa, sillä kultahippuja lisätään hiekkaan päivittäin.

Välillä näyttely vie aidontuntuiseen kaivostunneliin, jossa pääsee muun muassa kokeilemaan kaivurihommia ja tutustumaan eri kivilajeihin ja mineraalien syntyyn. Maskottina näyttelyssä seikkailee piirretty malmikoira, sillä monet malmikivet tuoksuvat ja niiden etsinnässä tarvitaan tarkkaa kuonoa.

Sami Majala: Riivaaja.

Gummerus 2014.

Riivaaja on romaani siitä, kuinka kirjailijaksi tullaan. Tai ainakin yritetään tulla. Tarvitaan ainakin alkoholia, tupakkaa, huumaavia sieniä, ajelehtimista, rauhoittavia lääkkeitä, kirjoituskone, päämäärätöntä matkustelua ja Hemingwayn kaltaisia esikuvia. Tarvitaan myös asenne, että kaikki se on kirjoittamisen arvoista.

Mikko Viljanen: Ensimmäinen elämä.

Teos 2014.

Romaaneissa päähenkilöillä on kumma vimma tonkia menneisyyttään. Aina siellä on jotain surullista, keskenjäänyttä tai piiloteltavaa. Kiireinen arkkitehti Sara Malm tekee tiliä aktivistinuoruudestaan ja sen ylilyönneistä samalla kun koettaa selviytyä avioerostaan. Ja tässäkin romaanissa oleskellaan välillä ulkomailla.

Michael Cunninghamin romaani on lumoavan kaunis.

Kaisa Halonen