Lauri 2014 nro 2 (16 1)

Vantaan Lauri 2 • Armon asialla • 16.1.2014 • www.vantaanlauri.fi

Naiselle vaarallinen ympärileikkaus 2

Jokainen voi parantaa työilmapiiriä 4

Saattohoito-osastolla jutellaan arjen asioista

6

Onneksi minun ei tarvitse olla se, joka tuomitsee.

Kaarina Jokinen:

Vanginvartija tekee

ihmissuhdetyötä Paholainen nauttii ihmisten synkkyydestä – Hanna Paavilainen

8

2

2 Kaisa Huttunen

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Jäsenyydellä on merkitystä Vaikka kirkkoon liittyi Vantaalla viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä, 679, kirkosta myös erosi poikkeuksellisen paljon väkeä, ennakkotiedon mukaan 2273.

Eniten eroajia niin Vantaalla kuin valtakunnallisesti oli joulukuussa, jonka aikana Eroa kirkosta -palvelu lähetti medialle kuusi tiedotetta, joilla pyrittiin lisäämään eroja. Tiedotteissa vedottiin ennätykseen erojen määrässä, hehkutettiin kirkolle aiheutuneita taloudellisia tappioita ja vedottiin siihen, että eroaja säästää rahaa.

Samaan aikaan kirkossa tapahtui toisensuuntaista liikettä. Kauneimmat joululaulut, lukuisat konsertit ja joulunajan messut keräsivät väkeä. Pyhän Laurin kirkon parkkipaikoilta oli monena iltana vaikea löytää tilaa. Seurakuntien diakoniatyö jakoi yli 800 vantaalaisten lahjoittamaa joulupakettia vähävaraisten perheiden lapsille, ruoka-avustuksia sekä kukkia vanhuksille.

Euroopan mitassa harvinaisen suuri joukko suomalaisia arvostaa kirkon työtä ja pysyy tiukasti sen jäsenenä. Vantaalla jäseniä oli vuoden lopussa 132 325. Tämä joukko on ison kiitoksen arvoinen.

Heidän ansiostaan tuhansilla vantaalaislapsilla ja nuorilla on kerhopaikka, suurin osa 15-vuotiaista saa astua kohti aikuisuutta rippileirillä, noin 500 paria vihitään avioliittoon ja sairaalapapit, perheneuvojat, diakoniatyöntekijät ja seurakuntapapit pystyvät antamaan tukea ja lohtua elämän vaikeuksissa.

Kirkon jäsenyyden merkitys ulottuu oman itsen ulkopuolelle, toisiin ihmisiin. Myös ne, jotka eivät nyt näe kirkolla merkitystä, saavat hädässään sieltä apua.

Kolumni

Tipaton ja hipaton Tipatonta tammikuuta viettävät pyristelevät nyt puolimatkassa. Toiset tosin ovat nuolaisseet ja tipahtaneet päätöksestään jo kuukauden alkumetreillä.

Näitä teemakuukausia alkaa olla jokaiselle kuukaudelle: tipaton tammikuu, herkuton helmikuu, lihaton lokakuu, mauton marraskuu… Teemakuukauden ongelma on se, että se demonisoi tietyn elintarvikkeen tai toiminnan. Jokaiselle kuukaudelle on oma pahiksensa ja seuraavassa kuussa voi jo lyödä kättä vanhan vihollisen kanssa. Totaalikieltäytyminen ei tuo kohtuutta loppuvuoteen, vaan puolessavälissä kuukautta lasketaan päiviä seuraavan känniin, porsaankyljykseen tai sipsipussiin.

Viini ei ole itsessään piru, vaikka monen lasissa se voi siksikin muuttua. Viini voi itse asiassa olla jopa hyvä piruntorjuntaväline. Lutherin mukaan paholainen on ilonpilaaja, joka nauttii ihmisten synkkyydestä. Sielunvihollinen vihaa Jumalan hyviä luomistekoja ja tahtoo tehdä ihmisistä äkäisiä, surullisia, yksinäisiä, pelokkaita, katkeria ja omavanhurskaita jurottajia. Oikeita mielensäpahoittajia.

Luther kehottaa vastustamaan paholaista kääntämällä mielensä huvituksiin, ystäviin ja elämän riemuihin. Herkut, viini, aviovuoteen ilot, kauneus ja hauskat tyypit ovat itsessään hyviä Jumalan lahjoja. Ei pidä tietenkään unohtaa kohtuutta eikä perinteistä piruntorjuntakalustoa: Raamattua, rukousta, rippiä ja ehtoollista.

En todellakaan vietä tipatonta tammikuuta. Kun tunnistan omalla kohdallani synkkiä piirteitä ja pimeiden ajatusten luodit ottavat mieleni tähtäimeensä, järjestän juhlat. Puen nätin mekon päälle, kutsun talon täyteen ystäviä, laitan musiikin soimaan ja nautin luomistyön ihmeistä ystävien kanssa. Jos naapurit tekevät valituksen metelistä, kuittaan syyt Lutherin niskoille. Enkä rajoita tätä vain tammikuuhun, vaan jatkan piruntorjuntaa tasaisesti koko vuoden.

Hanna Paavilainen pappi, toimittaja

Etiopiassa tehdään valistustyötä vahingollisen perinteen kitkemiseksi. Kuvan isoäiti totesi opetusta saatuaan, ettei hänen lastenlapsiaan ympärileikata.

Ympärileikkauksista pyritään eroon koulutuksen avulla Etiopiassa tyttöjen ympärileikkausta ei vaadi mikään uskonto, mutta tapa jatkuu.

Terveydenhoitaja Elisa Blomberg on nähnyt työssään, millaisia vaikeuksia ympärileikkaus naisille tuottaa. Hän työskenteli Suomen Lähetysseuran palveluksessa Etiopiassa yli 25 vuotta, joista 16 vuotta kenttätyössä.

Blomberg hoiti äitejä ja lapsia, lääkitsi ja rokotti, antoi terveysvalistusta ja avusti synnytyksissä.

Ne ovat ympärileikkauksen tähden erityisen tuskallisia.

Etiopiassa tytöille tehdään laaja ympärileikkaus. Sen aiheuttamat ongelmat heti leikkausvaiheessa ja viimeistään synnytyksessä voivat olla vaikeita ja jopa vaatia naisen hengen.

Tyttöjen ympärileikkaus kiellettiin Etiopiassa lailla vuonna 2004, mutta perinne elää sitkeästi. Leikkausten määrä on tosin hiukan vähentynyt.

– Ympärileikkausta ei vaadi mikään uskonto, mutta etiopialaiset sanovat sen kuuluvan heidän kulttuuriinsa, Elisa Blomberg kertoo.

– Sen uskotaan suojelevan nais-

ta. Leikatun naisen seksuaalisuus pysyy valtaa pitävän miehen kontrollissa.

Tavan mukaan leikkaamaton nainen ei pääse naimisiin eikä synnytä, mitä pidetään naisen tärkeimpänä tehtävänä. Vain prostituoitu on perinteisesti leikkaamaton.

Kerran Blomberg oli mukana pitkässä pihtisynnytyksessä, jossa syntyi iso poika, perheen kolmastoista lapsi. Kun isä tuli lasta katsomaan, Blomberg huomautti, että vaimo saattaa kuolla, jos lapsia vielä tulee tiheään. Isä tokaisi, että härkä kyntää ja vaimo synnyttää.

Blomberg näki työssään naisia, joiden synnytyksessä revenneestä avanteesta virtsa ja uloste vuotivat jatkuvasti. Hän auttoi heitä Addis Abebaan, kansainvälisellä rahoituksella toimivaan Hamlin Fistula -sairaalaan, joka tekee naisille ilmaisia avanteenkorjausleikkauksia.

– Vahingollisen ympärileik­ kaus­perinteen katkaisemisessa

olennaista on naisten koulutus, uskoo opettaja Päivi Anttila, Suomen Lähetysseuran kirkollisen työn koordinaattori, joka työskenteli Etiopiassa 15 vuotta.

– Oppia saatuaan naiset alkavat vaatia oikeutta omaan koskemattomuuteensa. He näkevät arvonsa ihmisinä. Myös nuoret, koulutetut miehet ymmärtävät tradition vahingollisuuden.

Etiopian kirkon naiset työskentelevät voimakkaasti tyttöjen ympärileikkauksen lopettamiseksi.

Kirkon ja Lähetysseuran yhteistyönä koulutetaan vetäjiä tyttöpiireihin, joissa kerrotaan, mitä ympärileikkaus ja lapsiavioliitto saavat aikaan. Piireissä olleita tyttöjä ei useinkaan enää ympärileikata.

– Koulutuksen lisääntymisen myötä on myös alettu nähdä, että nainen voi omistautua työlleen ja elää naimattomana mutta arvostettuna yhteisön jäsenenä, Elisa Blomberg sanoo.

Pälvi Ahoinpelto

Lue lisää aiheesta ja katso Etiopian kirkon tuottama video osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään 37 maassa ›› Seurakunnat arvioivat päätöstensä vaikutuksia lapsiin ›› Nuoret pääsevät äänestämään seurakuntavaaleissa jo toista kertaa ›› Kirkon Ulkomaanavun työ Afrikan kriisimaissa jatkuu Kannen kuva Hans von Schantz

3

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Lunta ladulle Juha Savolainen, Vantaan kaupungin liikuntapaikkamestari: ”Leuto talvi ei ole aiheuttanut meille mitään paniikkia SM-hiihtojen alla. Täällä on ammattitaitoista porukkaa töissä ja luonnollehan me emme voi mitään. Luulen, että kilpailijat eivät vaadi olosuhteilta niin paljon kuin me järjestäjät.

Yksi kilometri hiihtolatua vaatii 1000 kuutiota tykkilunta. Meillä on käytössämme kymmenen lumitykkiä. Ne otettiin käyttöön heti, kun lämpötila meni pakkasen puolelle. Tykkilumi kyllä kestää, vaikka ilma lämpenisikin.

Niin hyvä tuuri ei varmaan käy, mutta jos kisaviikonloppuna olisi viisi astetta pakkasta ja aurinko paistaisi, olisi ihan täydellistä.”

Hanna Antila

Juha Savolainen oli tykittämässä lunta la 11.1. SM-hiihdot järjestetään 17.–19.1. Hakunilassa.

4

Väitellään

Kukaan ei viihdy työssään aina, Marja-Liisa Manka!

Jokainen meistä voi vaikuttaa tervehtimällä, kiittämällä, ottamalla puheeksi ja auttamalla.

Jos ei muista, milloin on viimeksi kokenut työn imun ja ilon, on aika vaihtaa työpaikkaa.

– Voi myös pohtia, voisiko syy olla siinä, että on ylirasittunut.

Silloin on vaikea kokea iloa.

Kukaan ei voi joka päivä viihtyä työssään.

Työhyvinvoinnin professorin mielestä jokainen voi parantaa työilmapiiriä.

Jos töissä ei ole kivaa, vika on esimiehessä.

– Vika voi olla esimiehessä tai työkavereissa, tottahan toki. Nykyään jokainen on kuitenkin vastuussa työstään, ja siksi olisi syytä katsoa peiliin. Esimiehen arvostelemisen sijaan voisi miettiä, mitä voi itse tehdä työnilonsa eteen.

Rami Marjamäki

On vaarallista suhtautua työhönsä liian intohimoisesti.

Siinä voi palaa loppuun.

– Intohimo pikemminkin helpottaa työntekoa ja lisää hyvinvointia. Kivastakin työstä on kuitenkin hyvä välillä irrottautua, niin intohimo säilyy kauemmin.

Palautumisen aikana elimistömme, erityisesti aivomme, tankkaavat energiaa.

– Totta, mutta jos ei viihdy yhtenäkään päivänä, voi kysyä itseltään, mitä asialle voisi tehdä.

Jotta nauttisi työstään, kotiasioiden pitää olla kunnossa.

– Ihminen on kokonaisuus.

Toisaalta jos kotiasiat eivät ole kunnossa, työstä voi saada lisäpotkua niiden kestämiseen ja selvittämiseen.

Työnilo kasvaa vain työpaikkaa vaihtamalla.

– Työniloa voi kehittää jokaisessa työpaikassa. Ei voi koskaan olla varma, onko uusi työpaikka sen kummempi.

Jaksaakseen työelämässä pitää olla hyvässä fyysisessä kunnossa.

– Rapakunnossa ei selviydy pitkästä työpäivästä. Eräs tutkimus kertoo, että nuorten fyysinen kunto riitti kuuden tunnin työpäivään.

Työkavereilla on suuri

S e n i o r italo

Aikalisä Jä tk ä saar i

Tule mukaan rakennuttamaan senioritaloa.

Rakentaminen alkaa kesällä 2014, talo valmistuu loppuvuodesta 2015.

Asuntojen keskihinta on 4200 euroa/m2, Hitas.

Infotilaisuus 22.1.2014 klo17 18 12.12. klo Huutokonttorilla, Tyynenmerenkatu 1.

Tervetuloa! www.senioritaloaikalisa.fi

merkitys työssä jaksamisessa.

– Tutkimusryhmämme tutkimuksen mukaan työyhteisöllä oli jopa suurin merkitys, kun ihmiset pohtivat työuran jatkamista.

Tyytyväiset työntekijät ovat tuottavampia.

– Tyytyväinen ihminen on myönteinen. Myönteisyys puolestaan avaa tarkkaavaisuutemme niin, että havaitsemme uusia näkökulmia, mutta se lisää myös voimavaroja kuten sitkeyttä, luovuutta ja suorituskykyä.

Yhdelläkin ihmisellä voi olla suuri merkitys työilmapiiriin.

– Totta. Jokainen meistä voi vaikuttaa työilmapiiriin tervehtimällä, kiittämällä, ottamalla puheeksi ja auttamalla. Työilmapiiriä voi pilata jatkuvalla kielteisyydellä, kiusaamalla, mitätöimällä ja ulkopuolelle jättämällä.

Jotta jaksaisi työssä, on tärkeää saada hyvää palautetta.

– Hyvä palaute kannustaa tekemään työtä, mutta tarvitsemme myös tietoa kehittymiskohteistamme. Kehuminen on ilmaista ja antaa hyvän mielen niin antajalle kuin saajallekin. Kehittävä palaute on syytä antaa rakentavasti toiveita ja ehdotuksia esittäen, ei syyllistäen.

Hanna Antila

5

Muutosvoima Jani Laukkanen

Taina Aho ulkoiluttaa Sisu-poikaa viikottain, mutta ei enää päivittäin.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Hei sinä 15–29-vuotias sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva! Kerään Itä-Suomen yliopistossa tehtävää pro gradu -tutkielmaa varten kokemuksia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuulumisesta luterilaisten seurakuntien toimintaan osallistuttaessa. Toivoisin sinunkin jakavan kokemuksiasi ja muistojasi, jotka liittyvät erityisesti seurakuntien nuorisotyöhön. Voit kirjoittaa niistä nimettömästi e-lomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://elomake.uef.fi/lomakkeet/7553/lomake.html. Lomakkeen yhteydestä löydät lisätietoa tutkielmasta. Lomake on auki 14.2. saakka.

Teija Alanen

Vastaus Jukka Norvannon kirjoitukseen Vantaan Laurissa 9.1. Tunnistatko omaksesi lauseen ”Homoseksuaalisuus on esimerkki siitä pahuudesta, jota ilman Jumalaa elävä ihminen harjoittaa ja joka lopulta vie hänet tuhoon”? Jos tämä on sinun tekstiäsi tai sanomaasi, sitä on syytä tarkastella yhdenvertaisuuslain näkökulmasta.

Yhdenvertaisuuslain mukaan vihamielisen ilmapiirin lietsominen on jo sellaisenaan lainvastainen teko, vaikka se ei kohdistuisi nimeltä mainittuun henkilöön vaan esimerkiksi ihmisryhmään. Rikoslain mukaan rikollista on myös välillinen syrjintä, joksi katsotaan muun muassa halventava puhe.

Mikäli et voi kiistää, että yllä siteerattu teksti on sinun, olet rikkonut sekä yhdenvertaisuus- että rikoslakia. Se, ettei tämänkaltaisia lausumia ole käsitelty oikeudessa eikä niistä ole rangaistu, eivät todista sitä, että ne olisivat lain saati hyvän tavan mukaisia. Ehkä näitä pitäisi ryhtyä selvittämään leivättömän pöydän ääressä?

Pentti Korhonen, lautamies emeritus

Isoäidin urheiluvamma Mummotauti iski liian innokkaaseen isoäitiin.

Kun ikänsä urheillut liikunnanopettaja Taina Aho, 56, tuli isoäidiksi ja jäi eläkkeelle, hän ajatteli liikunnan tuomien vammojen olevan ohi. Mutta toisin kävi. Liian ahkera mummoilu päättyi liikuntakieltoon.

– Käveleminen alkoi sattua valtavasti, kuin olisi puukolla työnnetty kantapään alle, Aho kertoo.

– Röntgenkuvissa minulla todettiin luupiikki kantapäässä. Se syntyy, kun jänne ylirasittuu ja tulehtuu. Ainoat hoidot ovat lepo, särkylääke ja kortisonipiikki.

Kun lääkärin kanssa selviteltiin Tainan liikuntamuotoja, lääkäri totesi Tainan sairastuneen tyypilliseen mummotautiin. Sen saavat liian innokkaat isovanhemmat.

– Mummot ja vaarit työntävät innoissaan lastenvaunuja väärällä tekniikalla ja liian pitkiä lenkkejä, Aho sanoo.

– Minäkin olin niin onnellinen lapsenlapsesta ja aurinkoisista säistä, että kävelin kaiket päivät ympäri Suutarilaa. Unohdin välillä syödäkin.

Innokkaille isoäideille on tyypillistä itsensä laiminlyöminen oman jaksamisen kustannuksella.

– Minäkin jouduin taas kerran kivun kautta opettelemaan sen läksyn, että en voi olla aina käytettävissä. Kun et itse osaa sanoa ei, kroppa tekee sen puolestasi, Taina Aho miettii.

Oman jaksamisen hahmottaminen on ollut Aholle koko elämän kestävä prosessi. Hän on entinen SM-tason pikajuoksija, taitoluistelija, tanssija ja jumppamaikka.

– Yksinhuoltajavuosina ei ollut mitään mahdollisuutta kuunnella omaa vointia. Tunsin olevani Stockmannin pyöröovissa, joiden vauhti ei koskaan pysähtynyt.

Hän opetti opettajankoulutuslaitoksella liikuntaan erikoistuvia opiskelijoita, piti pianotunteja, teki personal trainerina kuntosaliohjelmia ja kuskasi kahta aktiivisesti harrastavaa lasta ympäri pääkaupunkiseutua. Kun stoppi tuli, se oli täydellinen. Hän sairastui kateenkorvasyöpään, joka oli levinnyt sydänpussiin ja keuhkoihin.

Tainan sairauskertomus on pitkä, sillä syövän jälkeen seurasivat aivokasvaimen löytyminen, jalan sivujänteen katkeaminen ja lukuisat komplikaatiot. Seitsemän vuotta hän sairasti ja joutui lopulta sataprosentti-

sena invalidina työkyvyttömyyseläkkeelle 50-vuotiaana.

– Ne olivat todella kovia vuosia. Juuri kun olin päässyt rähmältäni edes konttausasentoon, elämä potkaisi taas ketoon. Pelkäsin, että en ikinä enää kävele, Aho sanoo.

– Jouduin myös miettimään, olenko hyödytön ihminen, kun en ole enää töissä. Tarvitseeko kukaan minua?

Kun ensimmäinen lapsenlapsi sitten syntyi 29.12.2012, hän täytti monta tyhjää paikkaa.

– Kävelytin Sisu-vauvaa ja kiitin Jumalaa uudesta elämän ihmeestä ja terveydestä, Taina Aho kertoo.

Menneet vuodet ovat antaneet kävelyille oman arvonsa.

– Vaikka välillä mieli olisi matala, lähden silti ulos. Kävelylenkit ovat minun rukoushetkeni.

Laulan, rukoilen ja ylistän kävellessäni.

Suorittaja on rauhoittunut.

Hän osaa nähdä arvonsa Jumalan luomana.

– Aiemmin koin, että minun täytyi koko ajan suorittaa jotain ollakseni arvokas. Yritin ansaita eläkkeenikin auttamalla muita, Aho muistaa.

– Nyt opettelen sitä, että riitän ihmisille ja Jumalalle omana itsenäni. Osaan elää hidasta elämää.

Outi Reinola

Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat suomalaisen taiteen ja kulttuurin peruskalliota, vahvaa ja kulutusta kestävää. Sibelius oli luova nero, jonka elämäntyöstä olen saanut inspiraatiota, kuten varmasti moni muukin. Juhlavuonna 2015 toivon kuulevani koskettavia tulkintoja hänen musiikistaan. Sibelius oli kuuluisa ja tunnustettu säveltäjä jo eläessään. Kiitos kuuluu myös Aino Sibeliukselle.

Janne-Petteri Kupsanen, Vantaa

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Paulan parisuhdevinkit Kehen rakastumme?

Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä.

Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

6

– Se, että istun kerran viikossa tai joka toinen viikko hetken vakavasti sairaan ihmisen luona, ei ole perheeltä pois, sanoo vapaaehtoistyöntekijä Markku Nuutinen.

”Nyt on minun aikani kuunn Markku Nuutinen tekee vapaaehtoistyötä saattohoito-osastolla. teksti Ulla-Maija Vilmi kuva Hans von Schantz

K

un Markku Nuutinen, 59, oli kaksi vuotta sitten syksyllä työttömänä, hänen mielessään heräsi ajatus tehdä jotain toisten hyväksi. Mutta oli epäselvää, mitä se voisi olla.

Pian hän huomasi lehdestä tiedon kurssista, jolla koulutettaisiin saattohoidon vapaaehtoisia. Tehtävä, jossa hän keskustelisi elämänsä viime vaiheita elävän ihmisen kanssa, alkoi tuntua tärkeältä ja hyödylliseltä.

Nuutinen ei miettinyt ilmoittautumistaan pitkään.

– Ajattelin, että katson, pääsenkö mukaan. Kun kävin haastattelussa, en ollut ollenkaan varma, läpäisinkö sen.

– Joskus kaksi- tai kolmekymmentä vuotta aikaisemmin en olisi kiinnostunut tällaisesta tehtävästä. Olin nuorena ujo,

arka ja hiljainen. Pelkäsin kuolemaa. Sitä, että kaikki häviää.

Katriinan sairaalan osasto 5 Iän karttuminen ja elämänkokemus ovat muuttaneet Markku Nuutista. Vuosikymmenten mittaan oma äiti on kuollut, kuten myös muita omia ja vaimon sukulaisia ja ystäviä.

leipä piti saada. Tyrkytin aikani rompetta ja olin riesana ihmisille. Nyt on minun aikani kuunnella.

Puhelinmyyntityössä Nuutinen pääsi eroon liiallisesta arkuudesta. Se opetti myös siirtymään tunnetilasta toiseen. Ikävän ja ilkeän kohtelunkin jälkeen oli aloitettava seuraava puhelu hyvillä mielin.

osastolla heti kurssin päättymisen jälkeen.

– Mitä pitempi aika kurssista olisi kulunut, sitä suuremmaksi olisi ehkä noussut kynnys aloittaa.

Vapaaehtoiset käyvät juttelemassa etenkin niiden kanssa, joiden luona omaisia tai ystäviä käy vain vähän tai ei ollenkaan.

– En mene osastolle summa-

” Vakavasti sairaat ovat yllättävän tavallisia.”

– Olen oppinut ymmärtämään, että kuolema kuuluu elämään siinä missä syntymäkin.

En enää ajattele kuolemaa kauhunsekaisesti.

Nuutinen teki puhelinmyyntityötä parikymmentä vuotta.

– Menestyin, vaikken aina pitänytkään työstä. Jostakinhan

Vapaaehtoistyön kurssilla Nuutinen tutustui Katriinan sairaalan osasto 5:een.

– En ennen kurssia tiennyt, että saattohoitoa annetaan muuallakin kuin siihen erikoistuneissa yksiköissä kuten Terhokodissa.

Nuutinen pitää hyvänä, että hän aloitti vapaaehtoistyön

mutikassa, vaan henkilökunnalta saamani vihjeen mukaisesti tapaamaan tiettyä ihmistä. Tavakseni on tullut kulkea joka kerta osaston kanslian kautta. Katriinaan on helppo mennä, kun tiedän systeemit ja pelisäännöt. Hoitajat ja lääkärit ovat tuttuja.

Puheet vievät monesti muistoihin – Henkilökemiat vaikuttavat tietenkin siihen, miten keskustelu sujuu. Kukaan ei ole vielä toistaiseksi kieltäytynyt tapaamisesta, Markku Nuutinen kertoo vapaaehtoistyöstään Katriina sairaalassa.

Joskus joku on kysynyt, edustaako hän jotakin uskontoa.

– Siihen vastaan, ettei kyse ole sellaisesta. Voimme jutella asioista, jotka kiinnostavat häntä.

Sitten Nuutinen saattaa kysyä, mistä päin puhekumppani on kotoisin.

– Jos hän kertoo tulevansa Itä-Suomesta, kerron, että sieltähän minäkin, maalaispoika Joensuun seudulta. Jos toinen tulee Länsi-Suomesta, olen matkaillut sen verran, että voin muistaa paikkakunnan torin tai kirkon, ja niin keskustelu pääsee alkuun.

Nuutisen mukaan saattohoi-

7 – Pidän lupaukseni, vaikka en sovikaan tapaamispäivää ja tarkkaa aikaa.

Kiitollisuutta oppimassa

to-osastolla jutellaan aivan tavallisista asioista.

– Moni seuraa televisiosta maailmanmenoa, vanhoja kotimaisia elokuvia tai vaikka urheilua. Muutamat lukevat lehtiä, ja jotkut jaksavat keskittyä kirjoihinkin.

Puheet vievät monesti muistoihin: lapsuuteen ja nuoruuteen, työhön ja perheeseen. Pintaan voi nousta myös elämäniloa ja leikinlaskua.

– Vakavasti sairaat ovat yllättävän tavallisia, henkisesti tasapainoisia ja toiveikkaita ihmisiä.

Jos toinen ei makaisi sängyssä, ei voisi tietää, että hän on kuolemansairas.

– Osastolla ei juurikaan kuule valitusta. Sitä kuulee enemmän esimerkiksi liikennevaloissa ja kaupan kassajonoissa.

Tapaamisen lopussa Markku Nuutinen kysyy, voiko tulla uudelleen. Se ei tietenkään merkitse, että potilas olisi vielä seuraavan kerran tavattavissa. Nuutinen puolestaan lupaa tulla uudelleen viikon tai kahden kuluttua.

Vapaaehtoiseksi saattohoitajaksi Vantaalla etsitään vapaaehtoistyöntekijöitä saattohoitoon. Siitä kiinnostuneille järjestetään koulutusta tiistaisin 4.2, 11.2, 25.2. ja 11.3. sekä keskiviikkona 19.3. klo 17.30–19.30 Myyrinkodissa ja Katriinan sairaalassa. Lisäksi viikolla 10 toteutetaan harjoittelu sekä opintokäynnit.

Kouluttajina toimivat sairaalapastorit Leena Heinonen ja Pirjo Vatanen, osastonhoitajat Päivi Selvarajan ja Katja Blomberg, lääkäri Sirpa Sairanen, saattohoidon vapaaehtoistyöntekijä sekä erityisasiantuntija Anne Aaltio Vantaan vanhus- ja vammaispalveluista.

Ilmoittautumiset 23.1. mennessä viksu@vantaa.fi tai Terhi Hautamäki p.

09 839 354 11 (ma–pe). Lisätietoja Päivi Selvarajan p. 050 312 2014. Kaikki ilmoittautuneet haastatellaan viikoilla 4 ja 5.

Mikko Parikka, 25, harrastaa amerikkalaista jalkapalloa Saara Vuorjoki

nella”

Kahden vuoden aikana Markku Nuutinen on käynyt tapaamassa yli kymmentä potilasta. Pisin keskustelusuhde on kestänyt yhdeksän kuukautta ja lyhin yhden tapaamisen.

Tapaaminen voi kestää parista kymmenestä minuutista tuntiin.

– Joskus vain istun hetken hiljaa vierellä. Jos toinen sanoo olevansa väsynyt ja haluavansa levätä, lähden pois. Olisi hyvä, että olisi aina herkkyyttä huomata toisen tilanne.

Kokemuksen karttuessa Nuutinen on huomannut, että uskonnon lisäksi on muitakin aihepiirejä, joissa hän ei ole aloitteellinen.

– En kerro mielipiteitäni politiikasta. En kysele toisen sairaudesta tai hänen ajatuksiaan kuolemasta, en myöskään hänen perhesuhteistaan. Kuuntelen kyllä, jos toinen haluaa kertoa.

Nuutinen pitää vapaaehtoistyötään kutsumustyönä. Se antaa hänelle paljon.

– Tapaan mielenkiintoisia ihmisiä. Saan uudenlaista elämänkokemusta ja -näkemystä. Opin kiitollisuutta sekä arvostamaan elämäni hetkiä.

– Jotkut ryhtyvät tekemään niin monia vapaaehtoistöitä, että palavat niissä loppuun. Olen ajatellut, että minulle riittää yksi.

Jaksamista auttaa se, että vapaaehtoistyöntekijät voivat jakaa kokemuksia kerran kuukaudessa kokoontuvassa ryhmässä.

Toisten vapaaehtoisten lisäksi siihen kuuluu sairaalapappi, osastonhoitaja ja toisinaan lääkärikin.

– Pidämme kiinni vaitiolovelvollisuudesta. Emme esimerkiksi kerro ihmisistä nimillä. T

Kuinka vantaalainen?

30 % korsolainen

20 % maaninkalainen

50 % tammistolainen 30 % korsolainen Olin alle 3-vuotias, kun muutimme äidin, isän ja isoveljeni kanssa kerrostaloasunnosta Korsosta junaradan toiselle puolelle Metsolaan omakotitaloon. 17-vuotiaana muutin isoveljeni ja parin kaverin kanssa naapuriin, isovanhempieni tyhjilleen jääneeseen taloon. Olen näytellyt Salatut elämät -tv-sarjassa vuodesta 2010. Veljeni ilmoitti minut tietämättäni koekuvauksiin.

50 % tammistolainen Kihlattuni tapasin töissä. Kampissa meillä ehti olla kaksi kotia. Keväällä

2012 muutimme Tammistoon. Meille on tulossa vauva. Aloitin syksyllä opinnot Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Ennen opintoja ajattelin, että haluan uskonnonopettajaksi. Nyt olen huomannut, että teologi voi työskennellä monissa eri tehtävissä.

20 % maaninkalainen Isäni isoisä hankki aikoinaan Maaningalta kesäpaikan, joka on säilynyt suvussa ja on myös minun. Lapsena mökillä tuli touhuttua koko ajan jotain. Nykyisin haluan mökillä usein vain olla tekemättä mitään.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mitä tehdä, jos arkunkantajia ei ole tarpeeksi?

Yle Uutiset kertoi 10.1., että seurakunnissa ei aina ole hautajaisia varten tarpeeksi arkunkantajia. Joskus syynä on se, ettei läheisiä juuri ole, toisinaan läheiset taas ovat hyvin iäkkäitä tai niin surun murtamia, että kokevat tehtävän liian raskaaksi.

Ovatko tällaiset tilanteet tuttuja Vantaalla, seurakuntapuutarhuri Pirjo Laamanen?

– Kyllä tuollaisia tilanteita on silloin tällöin. Yleensä kantajat löytyvät silloin yksityisten hautaustoimistojen kautta.

Heillä on kontaktit järjestöihin, jotka voivat tarvittaessa välittää vapaaehtoisia arkunkantajia.

– Vantaan seurakunnilla on Suurella sydämellä -vapaaehtoistyön verkosto, mutta sen kautta ei ainakaan vielä saa arkunkantajia.

Voiko suntiota pyytää yhdeksi arkunkantajista?

– Joskus saattaa tulla yllättävä tilanne, ettei joku kantajaksi lupautunut pys-

tykään kantamaan arkkua. Silloin suntio saattaa mennä kantamaan arkkua. Tilanteen mukaan kuitenkin mennään. Työvoimaa ei ole niin paljon, että tällä tavalla voisi menetellä kaikissa hautajaisissa tai että kaikki arkunkantajat saisi seurakunnasta.

Kuinka monta henkilöä arkkua kantamaan yleensä tarvitaan?

– Yleensä kantajia on 4–6. Kantajien määrä riippuu vainajan koosta. Yleensä lähimmät sukulaiset ovat siinä kohtaa, missä on vainajan pää eli takimmaisina.

Arkkua kantamassa voi olla sukulaisia, ystäviä, naapureita tai työtovereita, mutta perinteisesti kantajat ovat olleet miehiä. Voiko arkunkantajiksi pyytää myös naisia?

– Kyllä voi. Se on ihan omasta kiinnostuksesta kiinni. Kuka tahansa voi toimia arkunkantajana.

Hanna Antila

8

Vartija Kaarina Jokinen työskentelee vankilan eri osastoilla. Hän pitää siitä, että työpäivät ovat vaihtelevia.

Lukkojen taka Vanginvartijan työpäivä on hyvä, kun ei tapahdu mitään poikkeavaa. teksti Noora Melaanvuo kuvat Hans von Schantz

V

antaalainen Matti on herännyt sellissään puoli kuudelta. Aamuvirkku mies on odotellut seitsemään, ennen kuin vartijat ovat avanneet oven.

Kun Matti tuotiin tutkintavangiksi vuosi sitten, hän istui ensin sellissä 23 tuntia vuorokaudessa. Ulkoiluun oli lainmukaisesti tunnin oikeus.

Nykyisin hän toimii putsarina ja selli pysyy iltapäivään asti auki.

– Minun katsottiin olevan rauhallinen kaveri, joka tulee muiden kanssa juttuun.

Aamulla hän on ensitöikseen jakanut puurot osastolle. Sen jälkeen hän on siivonnut, ja puoli yhdeltätoista edessä on lounaan jakelu.

Neljältä Matti suljetaan takaisin selliin. Ilta kuluu kirjeitä kirjoitellessa, ristikoita tehdessä ja televisiota katsellessa. Valot hän sammuttaa yhdeksän–kymmenen aikoihin.

Miltä tuntuu tietää, ettei pääse ulos?

– Totta kai se rajoittaa, mutta siihen tottuu, Matti sanoo.

Vierailuja pitää anoa

Tutkintavangin kontakteja voidaan rajata, jotta rikostutkinta ei häiriinny. Vierailuja saatetaan esimerkiksi sallia asianajajan lisäksi vain lähiomaisille.

Matti on saanut nähdä kihlattuaan valvomattomissa perhetapaamisissa. Perhehuoneessa on jääkaappi, kahvinkeitin, sänky ja lasten huonekaluja. Vanki voi omalla rahallaan tilata sinne kanttiinista syötävää.

Osastolla Matti käyttää omia vaatteita, mutta perhehuoneeseen pitää laittaa vankilan asu.

Näin tavaroiden salakuljettamisen riski vähenee.

Jos perhetapaamista ei myönnetä, vanki voi anoa tapaamista pleksilasin takaa tai ryhmätapaamishuoneessa. Pleksihuone on suosittu, koska siellä keskustellaan ilman vartijaa ja ryhmätapaamistilan meteliä.

Rankinta on toimettomuus Vantaan vankila on miesten tutkintavankila. Osa osastoista on niin kutsuttuja suljettuja osastoja ja osa avo-osastoja.

Talosta löytyy päihteettömyyteen sitoutuneiden moti-

voiva osasto sekä alle 21-vuotiaiden nuoriso-osasto. Matkaselliosastolle majoittuu muista vankiloista tulleita käräjämatkalaisia ja poliisin tuomia vankeja.

Lähtökohtana on, että ennen lainvoimaista tuomiota tutkintavankia pidetään syyttömänä.

Mahdollista rangaistusta siirrytään suorittamaan vankeusvankilaan.

Vankeusvankiloissa kaikki vangit työskentelevät tai opiskelevat arkisin. Tutkintavankilassa työskentely on vapaaehtoista.

Moni vanki kokee työnteon mielekkäänä. Mutta esimerkiksi vankipyykin käsittelyyn ja keittiölle on joinakin vuosina ollut vaikea löytää tekijöitä.

Vankilan verstaalla kootaan alihankintatyönä kytkimiä tehtaiden käyttöön, pakataan ruuveja sekä tehdään metalli- ja puutöitä.

Työstä vangit saavat pienimuotoista korvausta. Lisäksi heille kertyy kaksi sellilomapäivää kuukaudessa. Tavallisesti suljetun osaston vangit ovat sellissä, kun eivät tee töitä. Lomapäivinä he saavat liikkua osastollaan.

Hovioikeuden päätöstä odot-

tavalle Matille työnteko sopii.

– Tein siviilissä pitkiä työpäiviä. Rankinta täällä on toimettomuus.

Vartija tekee ihmissuhdetyötä Vartija Kaarina Jokinen päivystää psykiatrisen sairaalaosaston valvomossa. Hän on juuri ulkoiluttanut vankeja ja huolehtii seuraavaksi niistä, jotka ovat pyytäneet lupaa puheluun.

Jokinen tekee kolmivuorotyötä eri osastoilla. Hän kuvaa työtään ihmissuhdetyöksi.

– Teen työtä erilaisten ihmisten kanssa. Jokainen vartija myös työskentelee omalla persoonallaan.

Vartijalla on hänen mukaansa valtaa mutta myös vastuu. Mielivaltaisesti ei voi toimia.

Turvallisuuden vuoksi vangit on hyvä tuntea. Muuten Jokista ei kiinnosta, mistä miehiä syytetään.

– Henkilökohtaiset tunteet eivät ohjaa työtä. Pyrin suhtautumaan vankeihin tasa-arvoisesti. Onneksi minun ei tarvitse olla se, joka tuomitsee.

Työpäivien kiireellisyys vaihtelee. Pääosin työvuorot suju-

9

Keskusteluavun tarjoaminen kuuluu vankilapappi Marko Meijerin päätehtäviin.

ana vat ilman isoja järjestyshäiriöitä.

– Minulla on hyvä työpäivä silloin, kun ei tapahdu paljon, Jokinen tuumii.

Katajanokkaa nykyaikaisempi laitos Matin edellisestä vankilareissusta on viisitoista vuotta. Silloin Vantaan vankilaa ei ollut. Tutkintavankila siirtyi Katajanokalta Itä-Hakkilaan vuonna 2002.

– Katajanokalla tarpeet tehtiin ämpäriin. Täällä on suihku ja vessa joka kopissa, Matti toteaa.

Paljusellejä on yhä käytössä joissakin vankiloissa. Suomi on saanut siitä Euroopan kidutuksen vastaiselta komitealta nuhteita.

Matin osaston vangit saavat maanantaisin lainata vankilan kirjaston kirjoja. Tiistaisin ja perjantaisin on punttisalivuoro.

Keskiviikkoisin on siivouspäivä ja torstaina on mahdollisuus pelata sählyä tai sulkapalloa.

Syksyllä tuhannet ihmiset jakoivat Facebookissa päivitystä, jossa vertailtiin vanhustenhoitoa ja vankilaoloja. Vankien väitettiin elävän luksusoloissa.

Vankilapastori Marko Meijerin ja vartija Kaarina Jokisen

mielestä on törkeää, jos vanhuksia kohdellaan huonosti.

Silti vertaaminen ei ole mielekästä. Meijer haistaa keskustelussa koston mentaliteetin. Jokinen kysyy, millainen rangaistus on riittävä.

apua, koordinoi laitoksen hartaus- ja jumalanpalveluselämää ja palvelee uskontokuntaan katsomatta. Tarvittaessa hän järjestää paikalle vangin oman uskontokunnan edustajan.

Pastorin kanssa ei ole pak-

seurakuntien päihde- ja kriminaalityöntekijä Eeva Nurminen pitää joka toinen viikko hartaushetken motivointiosastolla.

– Hengelliset kysymykset nousevat helposti esiin osastol-

”Ymmärrän rikosten uhrien tunteen, ettei mikään rangaistus riitä, mutta sivistysvaltion lainsäädäntö takaa vangeillekin perusoikeudet.”

– Pitäisikö vankien olla eristyssellissä alasti? Ymmärrän rikosten uhrien tunteen, ettei mikään rangaistus riitä. Se on inhimillistä, mutta sivistysvaltion lainsäädäntö takaa vangeillekin perusoikeudet.

Keskustelulle on tarvetta Valtion palkkalistoilla oleva vankilapappi tarjoaa keskustelu-

ko puhua hengellisistä asioista.

Vanki voi kertoa esimerkiksi ahdistuksestaan.

Syyllisyyden käsittely on tärkeää, mutta sen aika ei välttämättä tule tutkintavankeudessa.

– Syyllisyyttä voi olla vaikea käydä läpi, kun valmistautuu puolustautumaan oikeudessa, Marko Meijer miettii.

Vankilassa käy myös seurakuntien työntekijöitä. Vantaan

la, jossa miehet haluavat toipua päihteiden käytöstä, Nurminen sanoo.

Ulkomaalaisia vankeja on paljon Vantaan vankilan virallinen paikkaluku on 166.

– Ensimmäisinä vuosina ylipaikoilla saattoi olla yli sata vankia, ja jossakin vaiheessa meillä oli melkein 300 vankia, van-

kilanjohtaja Tuomo Junkkari kertoo.

Tilanne helpottui, kun sakkovangit alettiin ohjata Sörnäisiin, Jokelaan ja Riihimäelle. Myös lakimuutos vähensi sakkovankeja.

Nyt sakkovankeuden palauttamista on esitetty Suomessa uudestaan.

– Ymmärrän kauppiaiden tuskaisuuden, kun varkaat eivät joudu vastuuseen, Junkkari toteaa.

Ehdotuksen toteutuessakin sakkovangit sijoitettaisiin todennäköisesti muihin vankiloihin.

Ulkomaalaisten vankien osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Jopa puolet vangeista on ulkomaalaistaustaisia.

Kurinpidolliset toimet sallittiin tutkintavankiloissa vuonna 2006. Nyt rikkomuksista seuraa Matin mukaan rundia eli eristystä.

Häntä itseään ei ole tarvinnut rangaista.

– Eristyssellissä on vain vessanpytty. Ei mitään muuta, Matti tietää. T

Matin nimi on muutettu.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

19.1.

Vietetään Pyhän Henrikin muistopäivää.

Legendan mukaan Henrik oli Suomessa vaikuttanut englantilainen piispa, joka surmattiin tammikuussa 1156.

”Ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen, loistavat kuin tähdet, aina ja ikuisesti.”

(Danielin kirja 12:3)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mistä rakkaus alkaa?

Kaiken takana on Jumalan alkurakkaus. ”Suurin ilo on nähdä Jumala kaikessa”, sanoi Juliana Norwichlainen, keskiajalla elänyt mystikko. Hän itse löysi Jumalan rakkauden kaikesta. Hän puhui mieluummin perisiunauksesta kuin perisynnistä. Hänen mukaansa kaiken takana on Jumalan alkurakkaus ja siunaus. Meidät on luotu rakastamaan, sillä olemme syntyneet Jumalan rakkaudesta.

Siunatusta rakkaudesta kertoo myös Vanhan testamentin Laulujen laulu, vaikka siinä ei Jumalaa nimeltä mainitakaan. Tuossa parisuhderakkauden ylistyksessä Luoja on läsnä kaikessa siinä, mitä rakastavaisten välillä tapahtuu ja mitä he puhuvat toisistaan.

noo olevansa ”rakkaudesta sairas”. Mitään hän ei kaipaa niin kuin sitä, että saisi kuulla rakastettunsa äänen.

Mies katsoo naista lumoutuneena: ”Miten kaunis oletkaan kalleimpani, miten kaunis katseesi! Kyyhkyjä ovat sinun silmäsi, hunnun verhoamat.” Hän kutsuu rakastaan valitukseen, kihlatukseen, pieneksi kyyhkysekseen, kaikekseen.

Miestä myös pelottaa se, mitä nainen hänelle tekee: ”Rakkaani, kihlattuni, olet vienyt sydämeni.” Hän pelkää, että menettää kontrollinsa. Hänenhän pitäisi osata hallita tunteensa: ”Käännä silmäsi pois, ne lumoavat minut.”

Laulujen Laulun nainen sanoo rakastetustaan: ”Sinun nimesikin tiukkuu parhainta öljyä.” Nainen puhuu myös siitä, mitä rakkaus hänelle tekee. Hänen mukaansa rakkaus on ihanampaa kuin mikään viini. Hän pyytää rusinaterttuja ja omenoita vahvistuakseen, sillä hän sa-

Voit lukea Laulujen laulua paitsi rakkausrunona myös kutsuna rukoukseen. Millaista on rak­ kaus, joka ei etsi omaansa, vaan viittaa johonkin suurempaa salaisuuteen, jota pitää varjella?

Miten luoda tilaa rakkaudelle, jossa ei ole sijaa pelolle, tuomitsemiselle eikä hyväksikäytölle?

Kristityt rukoilijat ovat sovittaneet Laulujen Laulun säkeitä Jeesukselle sanottaviksi. ”Sinun nimesikin tiukkuu parhainta öljyä” -lauseella on kuvattu rakastavaa Jeesusta, johon voi turvautua rukouksessa. Hänen nimessään voit siunata kaikki kohtaamasi ihmiset, ja se siunaus leviää heidän ylleen kuin parantava öljy.

”Voit lukea Laulujen laulua paitsi rakkausrunona myös kutsuna rukoukseen.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Iltapäivälehdet kirkuvat näin vuoden alussa elämänmuutokseen liittyviä otsikoita. Kalliisti hankitut vatsamakkarat pitäisi häivyttää ja kaljapullon korkki olisi pidettävä kiinni koko tammikuun ajan.

Joskus pohdin, miksi kaikki tuntuu ennalta arvattavalta? Eikö elämänmuutos voisi liittyä johonkin muuhunkin kuin suun ja vatsan toimintaan?

Kalifornialainen pappi tekee poikkeuksen. Hän on luvannut elää vuoden 2014 ateistina. Hän pidättäytyy rukoilemasta ja lukemasta Raamattua.

Myös Jumalaan liittyvät ajatukset hän kuolettaa välittömästi.

Yllättävä uudenvuoden lupaus ei ole sujunut edes tämän muutaman viikon aikana ongelmitta. Pappi on jo menettänyt työpaikan. Myös ystävyyssuhteet ovat olleet koetuksella. Verenpainekin on ollut koholla.

Uskaltaisikohan sitä itse kokeilla jumalavapaa-

ta vuotta? Mitä siitä seuraisi?

Hankalinta minulle olisi kieltäytyä iltarukouksesta lasten kanssa. Näen jo nyt sen anelevan katseen, jonka edessä on hankala pysyä lujana. Vaikeata olisi myös läheisten sairauden tai kuoleman yhteydessä keskittyä vain tämänpuoleisen maailman elämään.

Musiikin kuuntelusta katoaisi hohto. Miten Mozartin Requiemin tai Stingin musiikin sointuharmonian keskellä voi uskoa kaiken syntyneen vain ihmiskynästä?

Me tarvitsemme happea, jotta keuhkomme toimivat. Mutta vielä enemmän tarvitsemme Henkeä, joka tekee kaiken eläväksi. Happea tarvitsemme aina vain lisää, jotta koneemme pysyy käynnissä. Kun meissä on Henki, emme koskaan pelkää kuolemaa.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Vuosi ilman Jumalaa

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Perheiden avointa toimintaa pe 17.1. klo 9–11. Muskari klo 10.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 19.1. klo 10. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su klo 10.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16 englanniksi.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri ti kello 11–13. Lahjoi-

ta neulojille lankaa tai tule neulomaan.

Seniorikerho ti klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta to 21.11. klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa.

Lähetyspiiri to 23.1. klo 18.30. Ikkuna lähetykseen.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Rauhanyhdistyksenseurat ti 14.1. klo 19. Kahvitus klo 18.30 alkaen.

■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille. Torstaisin 30.1.–20.3. yhteensä 8 kertaa. Ryhmä on tarkoitettu äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin 6 kk. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Liisa Pietilä, p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

Muuta ■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 11–12, Asta Enqvistin kotona os. Hevoshaantie 9 D. ■■ Hiihtolomaleiri 7–12-vuotiaille Hevoshaan koululla 17.–19.2. klo 9–15. Ilmoittautuminen viimeistään su 19.1. osoitteessa www.nmkyvantaa.fi. Hinta 70 e sisältää mm. liikunta- ja toimintaleirin, salibandya, lumiveistoskilpailun, välipalan ja yllätysretken. Oma lounas mukaan.

Ohjaajina Katja Korhonen p. 044 782 7003 ja Tomi Hyvärinen p. 044 347 7724.

Kastettu Alexander Nooa Olavi Jokela, Matilda Elsa Armida Junttonen, Samuli Niklas Jääskeläinen, Lenni Ari Tapio Koivunen.

Hautaan siunattu Ilpo Olavi Orava 63 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ■■ Perhekirkko su 19.1. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

■■ Hämeenkylä-messu su 19.1. klo 18. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä ja messukuoro. Jukka Salmisen säveltämä ja sanoittama messu.

Laaja esirukousosio. Esirukoukset kirjoitetaan lappusille.

Miesten sauvakävelypiiri su 19.1. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat kävelysauvat mukaan.

Nuorten avoimet su 19.1. ja ti 21.1. klo 18–20.30 nuortentilassa.

Hyväntekeväisyyskirppis ke 22.1.

klo 9.30–11 takkahuoneessa. Tuotto lahjoitetaan Romanian romanien auttamiseksi heidän kotimaassaan.

■■ Perhekerho ke 22.1. klo 9.30–11.

■■ Pianomusiikin klassikkoja lasten hyväksi ke 22.1. klo 19. Pianisti Marko Mustonen. Ohjelma 10 euroa uuden lastensairaalan rakentamisen hyväksi.

Isokoulu ke 22.1. klo 19.

■■ Tilapäinen lastenhoito pe 24.1. klo 8.30–11 päiväkerhohuoneessa.

Maksu 10 euroa/lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Ilmoittautuminen ti 21.1. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Hahmotaideterapia-ryhmä kokoontuu 10 kertaa alkaen ti 11.2. klo 13. Hahmotaideterapiasta voit löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Saat tukea vertaisryhmältä keskusteluosuudessa.

Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä ti 21.1. klo 10–12. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Opettelemme yhdessä suomen kieltä.

Avoimet ovet ti 21.1. klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 22.1. klo 14–16. Täsmähakuja rajaamalla.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 20.1. klo 9.30–11.

■■ Nyyttikerho ma 20.1. klo 13– 14.30. Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Palvelupiiri HAIK ti 21.1. klo 13.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 11.

■■ Perhekerho ti 21.1. klo 9.30–11.

Kenian lähetyspiiri to 23.1. klo 11.

Lähettikoulutus- ja aluekoordinaattori Sirkka-Liisa Huhtinen.

Muualla K-16 sähly pe 17.1. klo 17.30–19 nuorille aikuisille Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Omat sisäpelikengät ja suojalasit.

■■ Korttelipyhäkoulu su 19.1. klo 10 Äeskuja 4 N 14:ssä.

■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 11 Sahratien 1:n kerhohuoneella.

■■ Pyhäkoulu ma 20.1. klo 18 Askistossa, Uudentuvantie 6:n kerhotila.

Hommissa

Opintopiiripastori Risto Auvinen ”Apostoliset isät on kirjakokoelma, joka sisältää varhaiskristillisiä tekstejä. Niitä on kirjoitettu heti apostolisen ajan jälkeen.

Kirjakokoelma on hajanainen ja se sisältää enimmäkseen kirjeitä. Ne on erotettu evankeliumeista ja Paavalin kirjeistä, mutta niitä on pidetty arvossa, sillä apostoliset isät olivat apostolien välittömiä seuraajia.

Kirjakokoelma avaa sitä aikaa, kun kirkko järjestäytyi apostolien jälkeen. Kirkkohan oli silloin vähemmistökirkko antiikin uskontojen ja pakanakulttien rinnalla. Näistä teksteistä selviää, minkälaisia haasteita kirkolla oli silloin ja miten kirkko asemoitui yhteiskuntaan.

Meillä alkaa Korsossa opintopiiri, jossa luemme näitä apostolisien isien kirjoittamia tekstejä. Ensimmäisellä kerralla on lyhyt johdantoluento ja sen jälkeen annan kotiin luettavaksi tekstejä.

Seuraavilla kerroilla keskustelemme.

Keskustelun aiheet voivat liittyä siihen, miten varhaiskristillisenä aikana suhtauduttiin esimerkiksi ristiriitoihin. Ja nyt, kun olemme menettämässä valtakirkon asemaa, niin voisimmeko oppia näistä varhaisista ajoista jotakin siitä, kun emme vielä olleet enemmistökirkkona. Voimme peilata varhaiskristillistä aikaa oman aikamme kysymyksiin. Teksteissä on myös hauskoja ja käytännönläheisiä aiheita.”

Nina Riutta

Apostoliset isät -opintopiiri to 16.1. klo 17 Korson seurakuntakeskuksessa, Merikotkantie 4. Ohjaajana pastori Risto Auvinen.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Messu, Leijonien kirkkopyhä su 19.1. klo 12. Vesa Häkkinen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, oopperalaulajat Mervi Rautiainen, Hannu Forsberg, Dong-Hoon Han, Jaakko Hietikko. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 19.1. klo 17– 19. Reijo Telaranta, Harri Nurminen, housebändinä nuorten yhtye Poikkipuut. Sanaa, musiikkia, kahvia, teetä ja sympatiaa.

Matalan kynnyksen maanantai 20.1. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Ehtoollishartaus ma klo 11. Vesa Häkkinen.

■■ Kaakaopyhäkoulu ma 20.1. klo 18–19.

Lähetyspiiri ma 20.1. klo 18. Pekka Palosaari kertoo Karjalassa Venäjällä tehtävästä työstä.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Päiväraamattupiiri ti 21.1. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti klo 13–14.30. Raamattuaiheinen tietovisa.

Raamattupiiri ti 21.1. klo 18–20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Puuroaamiainen tarjolla ke ja to klo 10–13. 2,50 e/aik. ja 1,50 e/lapsi.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 22.1. klo 14–15.30. Voit ilahduttaa seurakuntasi asukkaita neulomalla esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin. Langat saa kirkolta.

Kasvamaan kristittynä ja ihmisenä, rukiista leipää Raamatusta ke 22.1. klo 18. Seppo Suokunnaksen aiheena Tuntematon Jumala.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat voivat tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 1464.

11

Seurakunnissa tapahtuu 16.–23.1.

Kastettu Sisu Adrian Palmén, Samu Miika Pietari Krekilä, Yimeng Li. Hautaan siunattu Tyyni Maire Ainikki Hultin 96 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 16.1. klo 13 kahvi, klo 13.15 hartaus ja n. klo 13.30 ohjelma. Risto Auvinen.

Apostoliset isät -opintopiiri to 16.1. klo 17 kokoustilassa. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua

Pyhän Henrikin päivänä Pyhän Laurin kirkon messussa su 19.1. klo 12 vietetään Pyhän Henrikin muistopäivää. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici johdattelee keskiaikaiseen tunnelmaan ja kansallispyhimyksemme Pyhän Henrikin vaiheisiin. Kokonaisuus sisältää runsaasti latinankielistä kirkkolaulua keskiajan Suomesta ja yhdessä laulettavia keskiaikaisia virsisävelmiä.

Liturgina Päivi Helén ja avustava pappi Heikki Leppä sekä lauluyhtye Schola Sancti Henrici: Jussi Hirvonen, Samuli Korkalainen, Samppa Laakso, Vesa Mäkeläinen ja Hannu Vapaavuori.

12

Seurakunnissa tapahtuu 16.–23.1.

niiden pohjalta kirkon järjestäytymisestä Apostolien jälkeisenä aikana. Risto Auvinen.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 16.1. klo 18 kappelissa.

Miesten saunailta to 16.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 17.1. klo 9–11.30.

Messu su 19.1. klo 10. Vesa Ruokonen, Mari Liimatainen ja Heikki Seppänen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 10. Erja Lindholm ja Anne Lempinen.

Valon messu su 19.1. klo 17. Riikka Wikström ja Mari Liimatainen.

Messun on suunnitellut ja tehnyt joukko seurakunnan nuoria vapaaehtoistyönä. Iltatee.

■■ Perhekerho ma 20.1. klo 12–15.

Runopiiri ma 20.1. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 20.1. klo 15 kirkkosali 2. Vaatimatonkin soittotaito riittää, nuotinlukutaidosta on apua. Mukaan oma soitin. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 20.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Saarnatekstipiiri ma 20.1. klo 18 kirjastossa. Käymme läpi seuraavan pyhäpäivän Raamatun tekstejä.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 20.1. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 21.1. klo 15.30 kirkkosali 2. Kuoro on tarkoitettu kaikenikäisille lauluhaluisille. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Katulähetys ke 22.1. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 22.1. klo 13 kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.1. klo 18. Mari Liimatainen ja Heikki Seppänen.

Rukousryhmä ke 22.1. klo 18.45 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 23.1. klo 13 kahvi, klo 13.15 hartaus ja klo 13.30 ohjelma. Heikki Seppänen.

Naisten saunailta to 23.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Ekumeenisen viikon lopputapahtuma Yhdessä ja erikseen la 25.1. klo 17.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Nuortenkulman avoimet ovet su 19.1. klo 17–20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 16. ja 23.1. klo 9–11.30.

NuPe – Nuorten Perjantai pe 17.1. klo 17.30–20.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 21.1. klo 9–11.30.

Muualla

Varhaisnuorten (7–14-vuotiaat) kerhot alkavat viikolla 3. Vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella sähköpostilla osoitteista: tytti.malinen@ evl.fi tai terho.kettunen@evl.fi.

Kastettu Saara Airi Ilona Fernandes.

Hautaan siunattu Sirkka Rakel Niskanen 74 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, Kustaantie 22 E, p.

09 830 6706 ti ja to klo 9–11.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Vauvakerho pe 17.1. klo 9.

Messu su 19.1. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Juha Ropponen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahvit.

Linkki Rekolan nettikirkkoon: vantaanseurakunnat.fi/rekola.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Herättäjän seurat su 19.1. klo 12.30.

Yläovi auki aikuisille ma 20.1. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 20.1. klo 18.30.

Isoskoulutus 2 ti 21.1. klo 17.30.

Diakoniakahvila ti 21.1. klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti kirkon E-rapusta.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikoisin klo 9.30.

Open doors -avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

■■ Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke 22.1. klo 18. Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan.

Vantaan yhteiskuorojen harjoitukset la 18.1. klo 10–14 Korson kirkolla.

Rekolan kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Lisätietoja nettisivuilta.

■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

Torstaipiiri 23.1. klo 13. Päiväraamattupiiri.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille, aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

■■ Taaperokerho maanantaisin klo 9 perheille, joissa 1–3-vuotiaita lapsia. Hartaushetki ja yhteistä toimintaa, kahvi/ tee.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e/ perhe.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e/ perhe.

Muualla Hartaus to 16.1. klo 13.15 Koivukylän Vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Lähetyspiiri ke 22.1. klo 18 Aila Kerimällä, Kiulukuja 4 A 1. Aluksi kahvitarjoilu, klo 18.30 ohjelmaa.

Kastettu Iiris Sofia Lehtonen, Noomi Elisabeth Leino, Lilja Makram Malmstedt, Aleksi Johannes Mäkiharju, Tuomas Juhani Mäkiharju.

Hautaan siunattu Ritva Marjatta Rantala 77 v, Väinö Olavi Hakkarainen 72 v, Raimo Johan Arvola 68 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 830 6717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30. Päivystys: p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 12 odotustilassa, valkoinen rakennus kirkon vieressä. Neljä vuotta täyttäneet voivat osallistua pyhäkouluun yksin. Ota mukaan villasukat, sisänkengät tai tossut.

■■ Pyhän Henrikin muistopäivän messu su 19.1. klo 12. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici johdattelee keskiaikaiseen tunnelmaan ja kansallispyhimyksemme pyhän Henrikin vaiheisiin. Latinankielistä gregoriaanista laulua ja yhdessä laulettavia keskiaikaisia virsisävelmiä.

Päivi Helén, Heikki Leppä.

Ekumeeninen iltarukous Vantaan puolesta la 18.1. klo 18. Puhe: Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

Lepopäivän ilta – keskustelusarja alkaa su 19.1. klo 17.45 urkumusiikilla. Aiheena Raha, keskustelijoina Asmo Kalpala ja Tommi Valtonen, juontajana toimittaja Johanna Korhonen. 3–10-v. lapsille omaa valvottua ohjelmaa Pakarituvassa klo 17.30–19.30.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Maalauspiiri to 16.1. klo 17.30. Kaikentasoisille maalauksesta kiinnostuneille. Rippikoululuokka, A-rappu, 2. krs.

Miesten raamattupiiri to 16.1. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

■■ Perhekerho pe 17.1. klo 9.30.

Kerhotilat, B-rappu, 2. krs.

Walkers nuortenkahvila pe 17.1. klo 19. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 18.1. klo 15. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 20.1. klo 13. Aiheena Kuulumiset kahvikupposen äärellä, alkanutta vuotta vastaanottaen. Nuorisotila, A-rappu, 2. krs.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän – johdanto- ja keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 20.1. klo 18. Oppaana pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena ”Minä olen Jahve, sinun Jumalasi.

Sinulla ei saa olla muita jumalia”.

Betanian kokoushuone, Aa-rappu, 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 20.1. klo 18.30. Viraston asiakastila, Arappu, 1. krs.

■■ Perhekerho ti 21.1. klo 9.30. Kerhotilat, B-rappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 21.1. klo 12. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 21.1. klo 13.

Hartaus, kahvit, keskustelua ja rukousta. Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 22.1. klo 7. Em-

mauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs.

Walkers nuortenkahvila nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Tikkurilan Hannat to 23.1. klo 9.30 lähtö lenkille. Kahvit n. klo 10.30.

Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs.

Maalauspiiri to 23.1. klo 17.30. Kaikentasoisille maalauksesta kiinnostuneille. Rippikoululuokka, A-rappu, 2. krs.

Miesten raamattupiiri to 23.1. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

sätietoja: Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi tai Justus Kivimäki p. 040 7620 162.

Olotila Unikkotie 5a, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 17.1. klo 15.30.

Samppa Laakso.

Paluumuuttajien piiri su 19.1. klo 15. Mukana lähetystyöntekijä, diakonissa Tuula Sysimies.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.1.2014 klo 18. Heikki Leppä, Iina Katila.

Nuorten aikuisten leffapiiri ke 22.1. klo 18.45.

Vantaankosken seurakunta

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 17.1. klo 9.30.

Naisten kuntojumppa pe 17.1. ja ke 22.1. klo 18. Ota oma jumppamatto mukaan. Osallistumismaksu on vapaaehtoinen kolehti Naisten Pankin hyväksi. Vetäjänä Päivi Helén p. 050 5722 666.

■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 10. Neljä vuotta täyttäneet voivat osallistua pyhäkouluun myös yksin.

Messu su 19.1. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Sonja Turunen, Iina Katila. Ilmainen bussikuljetus: lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie– Koivukylänväylä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 16.1. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 11.

■■ Perhekerho to 23.1. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 21.1. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 ■■ Perhekerho ma 20.1. klo 9.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 17.1. klo 12.30– 15.30. Varaa lapselle eväät mukaan.

Alle 3-vuotiaiden hoidosta aina neuvoteltava etukäteen, ja heidän hoitoaikansa on maksimissaan 2 t. Ilmoittautuminen tekstiviestillä p.

050 4948744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä.

■■ Perhekerho ti 21.1. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 21.1. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Perhekerho pe 17.1. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 11.

■■ Kartanokosken piiri ke 22.1. klo 18. Kansanlähetyspiiri. Kartanokosken kerhohuoneistossa Jippii-kuoro alle kouluikäisille.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Miesten lähetys- ja raamattupiiri

ma 20.1. klo 18.30 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11.

Wintin nuortenilta (13–17-v.) ke 22.1. klo 17–20.30 Ylästöntie 35.

■■ Perheliikuntaa lauantaisin klo 9.30 Tikkurilan lukion salissa. Li-

Kastettu You Zhou, Yu Xi Zhou, Lara Alisa Jessika Jauhiainen, Noel Eemil Sarkonen, Joona Myrsky-Salama Hynninen, Leo Mikael Maljanen, Veeti Viljami Gabriel Haapakoski, Sini Helmi Maria Lahtela, Mianna EevaMaria Apo. Hautaan siunattu Aili Ester Heiskanen 94 v, Mauri Vilhelm Aalto 88 v.

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila.

Messu su 19.1. klo 10. Liturgia Reija Vienola, avustava pappi Pasi Kilpeläinen, kanttori Ritva Holma.

■■ Pyhäkoulu su 19.1. klo 10 kerhohuone 4.

Maanantaipiiri ma 20.1. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.1. klo 17.30–19.

Bring Me the Head of John the Baptist ti 21.1. klo 12–13.30 takkahuone. Keskusteluryhmä miehille. Aihe: seksuaalisuus.

Seniorikerho ti 21.1. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Nuortenilta ke 22.1. klo 17–19 nuorisotila. ”Olemme kirkot yhdessä” ke 22.1. klo 18. Ekumeenisen viikon iltarukoustilaisuus.

Raamattuluentosarja Matteuksen evankeliumista ke 22.1. klo 18– 20 iso srk-sali. Jari Araneva.

Miesten piiri to 23.1. klo 18.30–20 takkahuone. Erkki Halme: Menkää kaikkeen maailmaan.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ”8 pysäkin matka”. 28.1– 13.5. joka toinen ti klo 18–20. Ohjaajina Matleena Pinola ja Eeva-Liisa Rantasuomela. Ilm. 21.1. mennessä Matleena Pinola, p. 050 364 0517 tai matleena.pinola@hotmail.com.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma 20.1. klo 9.30–11.

Rukouspiiri ti 21.1. klo 17.30–18.30 sakasti.

Lapsille

Tommi Valtonen on vantaalainen sähköalan yrittäjä.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 21.1. klo

Vanda svenska församling

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho ti 21.1. klo 12.30–14.

■■ Perhekerho to 23.1. klo 9.30–11.

Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook : Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Personer som behöver taxiskjuts till församlingens evenemang kontakta våra diakoniarbetare per tfn 050 4645068 eller 050 3301828.

18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 22.1. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 22.1. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 16.1. klo 17.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Toivon tuulet su 19.1. klo 17. Puhuja Martti Issakainen, todistuspuheenvuoro Kvasi Aidio Ghanasta.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. N. 20–35-vuotiaille.

Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 21.1. klo 18.30–20 srk-sali.

■■ Taaperokerho ke 22.1. klo 14.30– 16.

■■ Esikoisvauvakerho ke 22.1. klo 14.30–16.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 23.1. klo 17.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 22.1. klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 22.1. klo 19–21.

■■ Perhekerho to 23.1. klo 9.30–11.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Raamattupiiri ti 21.1. klo 17.30–19.

■■ Perhekerho to 23.1. klo 9.30–11.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Rahaa työstä Raha ei kasva puissa eikä pelipöydillä.

Toimitusjohtaja Tommi Valtonen sanoo, ettei ole peluri.

– En pelaa hedelmäpelejä kauppojen eteisissä eikä minua näe pelipöydissä Ruotsin-laivoilla. En osaa myöskään ajatella rahaa sijoittamismielessä. Toki pidän esimerkiksi vakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa tärkeänä ja erityisosaamista vaativana alana.

Rahan laittaminen pörssiosakkeisiin, siis rahan tekeminen rahalla, ei kiehdo Valtosta.

– Raha on minulle väline, jolla ei ole itsessään arvoa. Lähestyn rahaa työn tekemisen kautta. Rahaa pitää tehdä työllä, jotta sitä voidaan jakaa eteenpäin.

Sähköteknikko Valtonen menetti työpaikkansa 1990-luvun laman aikana. Hän pelastautui työttömyydeltä yhdessä entisen työ- ja nykyisen yhtiökumppaninsa kanssa. He perustivat oman sähköasennusyrityksen ilman mitään yritystukia.

Asentajataustaiset yrittäjät käärivät hihansa ja ryhtyivät käytännön töihin. Käytännön töissä yrittäjät ovat myös hankkineet tarvitsemansa bisnespuolen opin. PK-yrityksellä on mennyt hyvin: TakuuSähkö oli vuoden 2004 yritys Vantaalla.

– Emme elä kvartaalitalouden lakien mukaan.

Esimerkiksi vuonna 2008 käynnistyneen talousmyrskyn aikana halusimme pitää työntekijämme töissä. Se tarkoitti, että otimme yritykselle töitä nollakatteella.

13

Seurakunnissa tapahtuu 16.–23.1.

Jani Laukkanen

Musiikkia

– Pienessä yrityksessä työntekijät ovat lähellä, heidän perheensä ja lapsensa tiedetään. Yritys ottaa vastuun heistä. Myös työntekijät tietävät, että heistä välitetään ja pidetään huolta.

Pörssiosakkeiden sijasta yrityksen varallisuutta on sidottu kiinteistöihin.

– Kiinteistöjä voidaan käyttää hyväksi vakuusjärjestelyissä, jotka ovat tyypillisiä urakointialalla. Tässä yrityksessä ei ole koskaan haluttu käyttää vakuuksina omistajien koteja.

Ulla-Maija Vilmi

Lepopäivän ilta -keskustelusarja kolmena sunnuntai-iltana Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Urkumusiikki alkaa klo 17.45.

• 19.1. Raha. Miten suhtautua ainaiseen kasvuun ja rahakeskeisyyteen? Missä kulkee kohtuuden raja?

Asmo Kalpala ja Tommi Valtonen.

• 26.1. Politiikka. Mitä politiikalta on lupa odottaa?

Mikä on ihmisen arvo politiikassa? Pirjo Ala-Kapee ja Sirpa Pietikäinen.

• 2.2. Kulttuuri. Mitä hyvää ja huonoa kristinusko on antanut suomalaiseen kulttuuriin? Virpi Hämeen-Anttila, Heli Karhumäki ja Ansu Kivekäs.

Illat juontaa toimittaja Johanna Korhonen. Lapsille askartelua, puuhastelua, napostelua Pakarintuvalla klo 17.30–19.30.

Muualla ■■ Hiihtoloman medialeiri alakouluikäisille tytöille ja pojille 17.–21.2.

Punkaharjulla Mannilassa. Ohjelmassa talvirientoja ja mediataitoja: mäenlaskua, lumikenkäilyä, saunomista ja yhdessäoloa sekä hartaushetkiä. Vantaan Laurin toimittajat ohjaavat mediapajaa. Hinta 140 e.

Lisätiedot Outi Kivistö, p. 050 381 6303. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Kastettu Liinu Emilia Hurmerinta, Sarah Melissa Sälke, Niklas Damien Juhani Meri, Johan Sebastian Olsson, Ella Amelia Booth, Julia Henrietta Awuah-Addae.

Hautaan siunattu Pentti Ilmari Tikkanen 89 v, Aune Vuorio 88 v, Enni Maria Lindholm 85 v, Lahja Kyllikki Launonen 84 v, Eero Antero Korhonen 79 v, Kauko Tapio Turunen 66 v, Saila Anneli Räsänen-Härkönen 54 v.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 19.1. kl. 10. A. Paavola.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 19.1. kl.12. A. Paavola.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets samlas ti 21.1. kl. 13.

Andra utrymmen

Dickursbykretsen träffas ons 22.1.

kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Döpta Ada Sofia Marianne Kuusniemi.

Döda Carola Linnea Selenius.

Vammaistyö Viittomakielisille

Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 21.1. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa. Kahvia tarjolla omakustannushintaan.

Viittomakielinen perhekerho pe 24.1. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11. Teemana mediakasvatus, Kiisi Isotalo MLL:sta.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Satumetsäni. Jaana Rädyn luonto-

valokuvia 31.1. saakka.

Olotilaan vapaaehtoiseksi? Kysy li-

sää p. 09 830 6302 tai olotila@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Lis toimätietoja www innasta seur .vanta akun annat. fi

YKSILÖ-, PARI- ja PERHETERAPIAA (la-su)

Valmiit ateriat kätevästi kotiisi

Myös turvapuhelinpalvelut

- myös kriisikeskustelut, vanhempien ohjaus ja tuki, eroterapia ja työnohjaus Tiedustelut: perheterapeutti, TM Ilse-Maj Parviainen 045 151 5050 ilse-maj.parviainen@inventum.fi www.inventum.fi

ateria- ja kauppakassipalvelut Tuomme maukkaat ateriat kotiisi vaikka viikon jokaisena päivänä

TIKKURILAN TERAPIA

ateriaan kuuluu pää- ja jälkiruoka sekä salaatti tai mehu

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

HERÄNNÄISSEURAT

päivittäin useita vaihtoehtoja

La 18.1. klo 15 Juhlakonsertti, Veli-Matti Hynninen 70-v. Klo 18 seurat. Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Su 19.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa. Saarna Juha Ropponen.

Kahvit ja seurat. Klo 15 Mummon kammarissa, Helenenkatu 34 D, Hyvinkää. Klo 18 Käpylän kirkon seurakuntasalissa, Metsolantie 14. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5.

Ti 21.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. Ke 22.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A, 3. krs.

erikoisruokavaliot ja ikäihmisten ravintosuositukset huomioitu Kauppakassipalvelumme tuo päivittäistavarat kaupasta aina jääkaappiin asti.

Tilaa jo tänään!

Asiakaspalvelu p. 020 581 3660 ma-pe 8-16, la-su 9-14 | ateriaali@mainiovire.fi Turvapuhelinpalvelut p. 020 581 3480 ma-pe 8-15.30

Tutustu ruokalistaan: www.mainiovire.fi/kotiateriat

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

LÄHDE OPASTETULLE KIERTOMATKALLE EUROOPPAAN! Ottomaanien Istanbul 5 pv, 25.2., 25.3., 20.5., 9.9.

699 € UUTUUS!

Kiehtova Islanti 5 pv, lähdöt 15.5., 3.8., 11.9.

Budapest - Tonavan kuningatar

Kroatia - Montenegro

4 pv, lähdöt 17.4., 5.6., 10.7., 14.8.

6 pv, lähdöt 18.4., 13.6., 19.9.

759€

Amsterdam ja tulppaanien Hollanti

Pariisi - Versailles

4 pv, lähdöt 10.4., 18.4., 22.4.

4 pv, lähdöt 17.4., 29.5., 7.8.

1099€

UUTUUS!

UUTUUS!

Peloponnesos - Antiikin Kreikka

1179! €

1199€

8 pv, lähdöt 5.4., 10.5., 20.9.

UUTUUS

Amalfin rannikko ja Rooma

1199€

1249€

5 pv, 26.4., 7.6., 6.9., 27.9.

Portugalin kiertomatka

1199€

1299€

6 pv, 29.3., 10.5., 20.9., 18.10.

Hinnat alk/hlö sis. lennot, hotellimajoituksen 2hh aamiaisin sekä ruokailut, kuljetukset ja sisäänpääsyt matkaohjelman mukaan. Lisätiedot matkapojat.fi/kiertomatkat

KATSO KAIKKI MATKAMME JA VARAA matkapojat.fi - EI PALVELUMAKSUA!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€.

Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät.

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA

Mitoin kuin mitoin

NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Ostetaan

Vuokrata halutaan

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU Tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25 vuoden kokemuksella)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

4

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

15

Rukousta ilman rajoja Hans von Schantz

Jokainen kristitty on ekumeeninen, väittää ortodoksipappi ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

T

ammikuun lopulla vietetään ekumeenista rukousviikkoa. Perinne täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen kertaa viikon historiaa.

– Ekumeenisen rukousviikon viettäminen alkoi Amerikassa yli sata vuotta sitten. Suomessa eri kirkkokuntien ja kristillisten yhteisöjen yhteistä rukousviikkoa vietettiin satunnaisesti 1950-luvulla Järvenpään seurakuntaopistolla. Säännöllisesti sitä on vietetty vuodesta 1964.

Perinne käynnistyi luterilaisten nuorten parissa Johanneksen ja Vanhan kirkon seurakunnissa.

Viikolla on vakiopaikkansa kalenterissa ja vanhassa länsimaisessa kirkkovuodessa. Se alkaa 18. tammikuuta, apostoli Pietarin muistopäivänä. Päätöspäivä 25. tammikuuta on apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivä.

Kansainvälisen viikon aineistoa valmistellaan vuorotellen.

Tätä vuotta varten sen ovat tehneet kanadalaiset. Ydinosat löytyvät suomeksi ja ruotsiksi käännettyinä osoitteesta www.ekumenia.fi.

– Suomalainen erityisyys, jota toteutetaan monilla paikkakunnilla, on kirkolta kirkolle vievä kirkkovaellus, Huttunen kertoo.

Heikki Huttuselle ekumenia on monessakin mielessä oman elämän historiaa. Alun perin luterilaiseksi kastettu poika löysi teini-iässä kristillisen uskon ortodoksisen kirkon kautta.

Hän innostui mukaan ortodoksinuorten maailmanlaajuiseen toimintaan. Hän päätyi nuorena pappina nuorisotoimen johtajaksi Kirkkojen Maailmanneuvoston Geneven-toimistoon. Sittemmin hänestä tuli pappi kotikaupunkiinsa Espooseen.

Heikki Huttunen tapasi Sosina Tadessen kansainvälisessä kohtaamispaikassa Trapesassa Espoossa.

– Vähemmistökirkkojen edustajien, ortodoksien, katolisten, helluntailaisten ja muiden, on välttämättä oltava ekumeenisia. Ekumenian vahvuus Suomessa perustuu kuitenkin luterilaisten vastuulliseen ja myönteiseen asenteeseen, toteaa ekumenian ammattilainen.

– Seurakuntakristityt ajattele-

Ekumeeninen rukousviikko Vantaalla • Ekumeeninen iltarukous Vantaan puolesta la 18.1. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Puhe Heikki Huttunen.

• Iltarukoustilaisuus Olemme kirkot yhdessä ke 22.1. klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Iltatee.

• Ekumeenisen viikon lopputapahtuma Yhdessä ja erikseen la 25.1. klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kahvitarjoilu.

vat yleensä, että toisen kirkkokunnan jäsen voi olla aito kristitty. Siitä nousee keskinäinen luottamus ja kunnioitus, vaikka toisen kirkkokunnan tilaisuuksissa ei ehkä käydäkään muuten kuin jossain konsertissa.

Huttunen nimeää toisenkin vahvuuden: suomalaiset lukevat hengellistä kirjallisuutta yli kirkkokuntarajojen. Ajateltakoonpa vaikka sellaisia kirjoittajanimiä kuin Nunna Kristoduli, Pirkko Jalovaara, Martti Lindqvist, Serafim Seppälä, Irja Askola.

– Jos haluaa tutustua ortodoksiseen hengellisyyteen, voi lukea ruotsalaisen helluntailaispastorin Peter Halldorfin kirjoja. Hän on perehtynyt syvästi idän kirkon elämään ja rukoukseen, mutta pysynyt oman kirkkonsa pastorina.

Vahvuuksiin kuuluu Huttusen mielestä sekin, että piispaksi, kirkonjohtajaksi tai kirkkoherraksi ei voi käytännössä päästä tuntematta ja ymmärtämättä toisia kirkkokuntia.

Vahvuuksista huolimatta Suomi ei ole joka suhteessa ekume-

nian mallimaa. Heikki Huttusen mukaan Suomessa ei ole vielä tehty uraauurtavaa ekumeenista teologiaa.

– Kuitenkin sen suuntainen avaus tehtiin luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisissä 1970-luvulla alkaneissa oppikeskusteluissa.

Huttunen harmittelee myös sitä, että maailmanlaajuinen globaali tietoisuus on monille suomaisille uudempi ja vieraampi asia.

– Niin siitäkin huolimatta, että kristinusko on alusta asti ollut luonteeltaan ylikansallinen ja globaali. Kansallistietoisuus – ajatus vaikkapa siitä, että venäläiset ovat ortodokseja, espanjalaiset katolisia ja suomalaiset luterilaisia – on syntynyt paljon myöhemmin.

Tavallaan kansallistietoisuuden vastavoimaksi virisi kansainvälisyyskasvatus. Suomessa sen ensimmäinen muoto 150 vuotta sitten oli Suomen Lähetysseuran toiminta. Kansainvälinen, nykyaikainen ekumenia alkoi sata vuotta sitten.

– Maailman kaikki kristityt

kuuluvat yhteiseen perheeseen.

He ovat yhteisen kristikunnan ja ihmiskunnan jäseniä, vaikkeivät tiedostaisikaan sitä.

Sen vuoksi, että ihmiskunnan enemmistö asuu köyhissä maissa, ajankohtaisia ekumeenisia haasteita ovat oikeudenmukaisuus kansojen välillä ja kesken, samoin ihmisarvo ja ihmisoikeudet.

– Ne kuuluvat kaikille, uskonnonvapaus mukaan lukien.

On myös etsittävä kristinuskon reaktiota ilmastonmuutoksen ympäristökatastrofiin. Mikä on kristillisen etiikan vastaus elintapoihimme ja globaaliin yli varojen elämiseen? Entä mitä kristittyjen olisi tehtävä Syyrian sodan suhteen?

– Ekumenia edustaa kokonaisvaltaista kristinuskoa, joka kantaa elämää ja vaikuttaa elämäntapoihin. Siihen, miten käyttäydymme kaupassa ja toimimme ihmissuhteissa työpaikalla tai perheessä. Jos hengellisyys jää pelkäksi mietiskelyksi ja rukoukseksi, se on surkeaa teatteria Jumalalla.

Ulla-Maija Vilmi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki Suomen Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Vaihtoehtoinen vastaanotto Entinen voimalaitos, teatteri, eläintarha, huoltoasema – maailmalla vihkiparien valitsemat häävastaanottotilat ovat hyvinkin erikoisia. Historiasta kiinnostuneet valitsevat hääjuhlapaikaksi museon tai vanhan rakennuksen. Suomessa jälkimmäisiä on harmillisen vähän. Englantilaisilla sen sijaan on valinnanvaraa runsaasti. He voivat valita linnojen, kartanoiden ja kuninkaallisten vaunuvajojen välillä.

Oudoimpia hääpaikkoja valitsevat amerikkalaiset. Halpamarket

99 Cents Only Store järjesti 9.9.2009 yhdeksälle pariskunnalle mahdollisuuden juhlia häitään kaupan käytävällä numero 9. Hääjuhlan hinta oli kaupan teemalle uskollisena 99 senttiä.

Kekseliäs suomalaispariskunta ottaa mallia Burnettsboards-hääsivustolta. Siellä ehdotetaan juhlapaikaksi muun muassa tenniskenttää, tyhjää uima-allasta, käsityöläispajaa tai kasvihuonetta.

Krista Susi

Kasvihuonehäät.

Risto, Jeesus ja Vantaa

Eero Järnefeltin maalaus tyttärestään Leenasta.

Taiteilijoiden perhe-elämää Järven lumo -näyttely 9.2. asti Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.

Puutarhan kuumuudessa väreilevää valoa, lukemiseen syventyneen lapsen keskittyneisyyttä ja teini-ikäisen tytön ujoutta rantakivellä. Tuusulanjärven rannalle asettuneilta taiteilijoilta ei aiheita puuttunut, sillä perhe oli lähellä. Lapset päätyivät malleiksi, halusivat tai eivät.

Järven lumo -näyttely on viehättävä kurkistus viiteen taiteilijakotiin.

Ensimmäisenä Tuusulanjär-

ven rannalle muuttivat vuonna 1897 Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt. Rouva uskoi, että miehen rakastuminen vaimon Tilly-siskoon oli seurausta epäesteettisestä asumisesta. Uuden kodin piti korjata tilanne, mutta rakas sisko muuttikin kävelymatkan päähän ja emännöi Aholassa vaimon ollessa matkoilla.

Taiteilijoiden vaimot pitivät yhtä ja tukivat miehiään, vain toivorikkaasti Tuiju-morsiamelle rakennettu J. H. Erkon Erkkola jäi ilman emäntää.

Näyttelyssä saa häivähdyksen myös perheiden sisustusajatte-

lusta: ei enää tunkkaista porvariskotia vaan raikasta ja käytännöllistä. Ruotsalaisen Carl Larssonin kotikuvat tunnettiin täälläkin, käsitöitä tehtiin ja arvostettiin. Miehet tekivät huonekalujakin. Kirkkaat värit ja kukkivat huonekasvit lisäsivät viihtyisyyttä.

Halosenniemen isoon tupaan mahtui isä maalaamaan ja lapset leikkimään. Usein Maija Halonen soitti tueksi pianoa, kun Pekka Halonen maalasi.

Iso ateljee toimi myös taiteilijayhteisön luontevana kokoontumispaikkana.

Marja Kuparinen

Näin sisustettiin: ” Ei enää tunkkaista porvariskotia vaan raikasta ja käytännöllistä.”

Keltaista lämpöä Suomen Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Rafael Wardi 2.3. asti Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.

Rafael Wardin omakuva, 1969.

Jos talven harmauteen kaipaa valoa ja värejä, piipahdus Rafael Wardin näyttelyssä auttaa ainakin hetkeksi. Esimerkiksi Auringonkehrä-teoksen voimakas keltainen tuntuu suorastaan fyysisenä lämpönä ja kullansävyiset Keltainen taivas ja Auringonlasku ovat kuin ikoneita, jotka näyttävät Jumalan kasvot luonnossa.

Wardin yli 60 vuotta kestäneelle uralle mahtuu erilaisia kausia. Parhaiten hänet tunnetaan ihmisten ja kaupunkinäkymien kuvaajana.

Vahvoista väreistään huolimatta Wardin maalaukset henkivät levollisuutta. Ihmiset ovat arjen rauhassa. Lähimmäs mallejaan hän tuntuu päässeen pastelliväreillä tehdyissä tuokiokuvissa muistisairaista vanhuksista – yksi heistä oli hänen vaimonsa.

Taiteilijan uusiutumiskyvystä vielä vanhoilla päivillä kertovat viime vuonna tehdyt lähes mustat pastelliteokset. Niitä tarkastellessa huomaa, ettei musta ole värien poissaoloa. Päinvastoin: se on niiden ylenpalttista läsnäoloa.

Kaisa Halonen

”Uskotko Jeesuksen Kristukseen / Jumalan ainoaan poikaan, meidän Herraamme / Ota se minkä voit hänestä sydämeen / Sillä kuolema tulee nyt.” Riston loppuvuonna ilmestyneen II-albumin ylistetyin kappale kertoo väkivaltaisen ja humalanhuuruisen tarinan Vantaalta.

Nelijäsenisen Riston neljännellä levyllä lauletaan uskon-

nosta, kärsimyksestä, kuolemasta, mielenterveysongelmista ja pelastuksesta. Moderni suojelusenkeli kiteyttää pelastustehtävän vaikeuden: “Ja sinä kaikista heikoin / En saa aina suakaan revittyä pimeyden kauhuista.”

Kriitikot ovat ylistänet levyä yksimielisesti. Nuorgamin arvostelijan mukaan Uskotko Jeesukseen Kristukseen ”on varmaankin paras tänä vuonna julkaistu lauluteksti”. Soundin arvostelijan mielestä “II tullaan muistamaan tulevaisuudessa eräänä upeimmista ja ristiriitaisimmista kotimaisista levyistä koskaan”.

Risto laulaa isoista asioista.

Krista Susi

3 x päihde Granta 1: Ruoka. Otava 2013.

Granta-aikakauskirjan ensimmäiseen suomenkieliseen numeroon on koottu ruoka-aiheista proosaa. Ruoastakin voi vetää överit, liioitella niin, että siitä tulee huume. Kazuo Ishiguron Herkkusuu kertoo, mihin voi johtaa himo maistaa aina jotakin ennenkokematonta. Pirjo Hassisen Äyriäisbuffetissa kaikki on alistettu ahmijoiden päähänpistoille.

Jaakko Heinimäki: Harrasta viiniä. Kirjapaja 2013.

Kirjassa esitellään Suomessa myytäviä viinejä, joilla on jokin kytkös kristinuskoon: on Jeesuksen kyyneliä ja Neitsyt Marian maitoa. Kristityille viinillä on ehtoollisen vuoksi aivan erityinen merkitys, mutta muutenkin viinin juominen on suorastaan raamatullista puuhaa. Esimerkiksi Sananlaskuissa muistutetaan, että viini auttaa unohtamaan kurjuuden.

Jaakko Hämeen-Anttila: Trippi ihmemaahan.

Huumeiden kulttuurihistoria. Otava 2013.

Huumeita ovat käyttäneet tajunnan laajentajina ja oivalluksen lähteinä niin varhaiset islamin mystikot, 1800-luvun romantikot kuin hipitkin. Myös näkemykset niiden haitoista ovat vaihdelleet. Huumeet kriminalisoitiin vasta 1900-luvulla.

Samalla niistä tuli sosiaalinen ongelma – ja rikollisille kannattava bisnes.

Kaisa Halonen