Lauri 2014 nro 1 (9 1)

Vantaan Lauri 1 • Armon asialla • 9.1.2014 • www.vantaanlauri.fi

Kärsitkö sitoutumiskammosta?

Häiden menu syntyy nyyttärityylillä 18

Pappi vihkii vaikka nyrkkeilykehässä

20

Ei tämä ole stressaavaa.

Ilkka ja Jade Koskenmaa halusivat

kirkkohäät

7

Onko avioliitto enemmän rakkauden vai järjen asia? – Eero Huovinen

2

6

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Heli Kulmavuori

Pyhiä kyyneleitä 26-vuotiaan Ilkka Koskenmaan mielestä kirkossa on ihan erityinen tunnelma. Siksi hän halusi kirkkohäät. Ilkan ja Jaden häistä kerrotaan tässä lehdessä sivulta 7 alkaen.

Kirkot on rakennettu yhtä ainoaa tarkoitusta varten: että ihmiset voisivat kohdata siellä pyhän. Kirkkohäiden erityinen tunnelma ei siis synny viimeisen päälle hiotuista juhlajärjestelyistä, tyylikkäistä hääpuvuista, arvokkaista sormuksista tai suuresta väkimäärästä. Se syntyy jostakin syvemmästä.

Kirkko tulee monelle mieleen elämän taitekohdissa. Isojen muutosten ja päätä huimaavien päätösten keskellä ihminen tuntee itsensä pieneksi. Kirkossa saa turvautua itseä suurempaan, rukoilla Jumalalta viisautta, että osaisi elää oikein, sekä pyytää siunausta ja suojelusta tulevaan.

Monet toista tai kolmatta kertaa naimisiin menevät sanovat kuitenkin, että heille riittää nopea käynti maistraatissa. Kirkkohäät on jo kerran juhlittu.

Toista kertaa naimisiin menoa suunnittelevana ajattelen aivan päinvastoin. Avioliitossaan epäonnistuneet ne kirkkohäitä vasta tarvitsevatkin. Elämän ryvettäminä meillä on kokemus siitä, että vaikka rakkautta ja tahtoakin oli, ei osattu elää ihmisiksi, eikä liitto kestänyt. Siksi tarvitsemme tueksemme paljon rukousta ja siunausta.

Eikä kyyneleitäkään pidä häissä hätkähtää. Kun kirkon käytävää kävelevä sulhanen pyyhkii vaivihkaa silmäkulmaansa tai alttarille polvistunut morsian hymyilee ja itkee yhtä aikaa, nuo kyyneleet kertovat, että kyseessä on suuri hetki. Tällaisia liikutuksen kyyneleitä kutsutaan kristillisessä perinteessä pyhiksi kyyneleiksi.

Kolumni

Miksi naimisiin?

Eikö naimisiin mennä sen vuoksi, että rakkaus vetää toisen puoleen? Kaksin aina kaunihimpi.

Naiminen on vanhastaan tarkoittanut avioliittoon menemistä. Nykykielessä merkitys pakkaa keventymään.

Vielä 50 vuotta sitten pelättiin sitä, että joudutaan naimisiin epätoivotun raskauden vuoksi. Sitten tulivat pillerit ja seksin luultiin muuttuneen huolettomaksi. Eipä muuttunut.

Sata vuotta sitten toivottiin, että päästäisiin naimisiin. Avioliitto oli väylä turvalliseen tulevaisuuteen. Mies hankki elannon ja nainen piti huolen huushollista.

Käsitykset avioliitosta ovat aikojen kuluessa muuttuneet.

Edelleen on maita, joissa suku päättää, ketkä menevät naimisiin. Avioliittoa pidetään niin vaativana asiana, ettei sitä voi jättää nuorten itsensä ratkaistavaksi.

Meille avioliitto on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Avioliitto syntyy, kun puolisot sopivat siitä keskenään.

Onko avioliitto enemmän rakkauden vai järjen asia? Aiemmin painotettiin enemmän velvollisuutta. Nykyään uskotaan enemmän rakkauden voimaan, vaikka kaikissa liitoissa tarvitaan myös velvollisuuksia ja harkintaa. Mikään suhde ei kestä vain ihastumisen varassa.

Yhteiskunta on halunnut tukea naimisiin meneviä säätämällä avioliittolain. Mies ja nainen menevät papin tai tuomarin luokse ja sanovat ”tahdon”. Näin tehdään todistajien läsnä ollessa.

Julkinen sitoutuminen tuottaa turvaa ja vahvistaa keskinäistä luottamusta. Pysyvyys ja jatkuvuus lisääntyvät. Luvataan elää yhdessä ”niin hyvinä kuin pahoina päivinä”.

Virallisesti solmittua avioliittoa tarvitsevat erityisesti lapset. Puolisosta voi erota, mutta lapsista ei koskaan.

Naimisiin menoon on liittynyt ja liittyy edelleen toive lasten saamisesta. Ei se avioliiton ainoa sisältö ole, mutta oman ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta aika hieno juttu kuitenkin.

Kirkossa avioliitolle saa vielä Jumalan siunauksen.

Eero Huovinen piispa

Christian Alexis Laisang ja Nora Hellström kävivät suunnittelemassa häitään Noran kotikirkolla Hakunilassa, mutta valitsivat vihkikirkokseen Vanhankirkon Helsingissä.

Ekumeeniset vihkimiset ovat lisääntyneet Avioliittoon vihkimisessä voidaan huomioida kummankin puolison äidinkieli ja kirkkokunnan perinteet.

Filippiineiltä Suomeen muuttanut Christian Alexis Laisang, 32, kosi tyttöystäväänsä Nora Hellströmiä, 23, reilu kaksi kuukautta sitten. Ajatuksissa vilahti vihkiminen maistraatissa ja varsinaisten häiden järjestäminen sulhasen kotimaassa.

– Christianin sisko on hääsuunnittelija. Olisimme voineet mennä valmiisiin häihin, sanoo Hellström.

Yhteisen kodin hankkimiskulut saivat parin toisiin ajatuksiin.

Kirkollinen vihkiminen ja häät pidettäisiin Suomessa tammikuun alussa. Filippiineillä Laisangin äiti hankki avioliiton solmimiseen tarvittavat todistukset.

– Todistukset maksoivat yli sata euroa. Tarvittiin todistus myös siitä, että Christian on katolilainen, jotta meidät voidaan vihkiä luterilaisessa kirkossa. Vihkipapiksemme tulee Vesa Häkkinen Hakunilan seurakunnasta, Hellström kertoo.

Kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen myötä ekumeeniset vihkimiset, joissa puo-

lisot kuuluvat eri kirkkokuntiin, ovat lisääntymään päin. Näin arvioivat kokemuksensa perusteella Vantaan seurakunnissa työskentelevät papit.

– Vaikka vihkimisessä noudatetaan tiettyä kaavaa, toteutusta voidaan rakentaa kuin palapeliä – myös eri kielillä, jos se on tarpeen. Ainakin kysymykset ja lupaukset olisi hyvä toteuttaa kummankin puolison omalla äidinkielellä tai käyttökielellä, toteaa kansainvälisen työn kappalainen Mark Saba Vantaankosken seurakunnasta.

Saba muistaa vihkitilaisuuksia, joissa on käytetty kolmea kieltä: suomea, englantia ja lisäksi vielä arabiaa tai kiinaa.

– En osaa kiinaa, mutta yksi vieraista luki raamatuntekstin kiinaksi. Tärkeää on, että monikulttuurinen tilanne tuntuu turvalliselta ja että kukaan läsnä olevista omaisista tai ystävistä ei tuntisi itseään ulkopuoliseksi.

Monikulttuurisuus tai kahden kirkkokunnan perinteet voivat eri kielien lisäksi olla vihkimisessä esillä muullakin tavoin.

Tikkurilan seurakunnan kappalainen Heikki Leppä kertoo, että erääseen vihkimiseen morsiamen helluntailainen isä teki esirukouksen.

Hakunilan seurakunnan kappalainen Vesa Häkkinen valmistautuu vihkimiseen vihkiparin taustat mielessään.

– Kun kyseessä on luterilainen pari, painotan avioliittoa sopimuksena. Silloin, kun toinen vihittävä on katolilainen tai ortodoksi, yritän ottaa huomioon toisen kirkkokunnan sakramentaalisen avioliittokäsityksen.

Häkkisen kokemuksen mukaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen on monelle Suomeen muualta muuttaneelle merkittävämpi asia kuin kantasuomalaisille.

– Usein myös toimituksen hengellinen puoli korostuu.

Kirkollinen vihkiminen ei ole mahdollinen, jos toinen puolisoista ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan. Silloin avioliitto voidaan siunata.

Ulla-Maija Vilmi

Katso video Christian Alexis ­Laisangin ja Nora Hellströmin kaksikielisistä häistä osoitteessa www.vantaanlauri.fi

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kampin kappelissa on käynyt yli puoli miljoonaa vierailijaa ›› Vantaalla kirkosta eroajien määrä kasvoi ›› Kirkkoon kuuluu nyt noin 75 prosenttia suomalaisista ›› Tikkurilan lukion opettajalle myönnettiin Diakonian merkki

Kannen kuva Sirpa Päivinen

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Suntiokin herkistyy häissä Pirkko Aarnio-Ranta, suntio: ”Työskentelen suntiona Seutulan kappelissa. Valmistelen kirkkosalin vihkitilaisuuksia varten sekä autan ja ohjaan hääpareja. Alttarille asteleminen jännittää ihmisiä aina. Minä yritän lievittää parien jännitystä. Kukaan ei ole vielä pyörtynyt.

Vihkitilaisuuden kulkua kannattaa harjoitella. Useimmiten tapaan parin etukäteen. Kappelia ei tarvitse koristella itse jollei halua. Kukat alttarille tulevat talon puolesta. Hätätilanteita varten minulta löytyy ompelutarvikkeita, hakaneuloja ja laastaria. Hääparin ei tarvitse stressata.

Riittää, että tulee ajoissa paikalle.

Olen ollut suntion urani aikana mukana yli kahdessasadassa vihkimisessä. Vaikka olen paikalla työni puolesta, saatan silti herkistyä. Häät ovat aina ainutkertainen tilaisuus.”

Soili Pohjalainen

Heila helluntaina -hääpäivä la 7.6. klo 12– 18 Seutulan kappelissa. Lisätietoja: www. heilahelluntaina.fi ja www.facebook.com/ HeilaHelluntaina.

4

Väitellään

Kirkkohäät vaativat vaivaa, Tuomo Kahenvirta!

Ottakaa yhteyttä ja sopikaa aika luontohäille.

juttu on maistraatissa. Jos parilla on ne ja todistajat mukana ja papilla aikaa, niin vihkiminen järjestyy vaikka saman tien.

Kirkkohäät vaativat paljon aikaa ja vaivannäköä.

Pappi Tuomo Kahenvirta vihkii vaikka miten pienesti.

Jos haluaa pienet häät, kannattaa mennä maistraattiin.

– Yhtä lailla pienet häät voi pitää kirkossa. Kerran vihkiminen kesti vähän yli kymmenen minuuttia. Paikalla olivat vain vihkipari ja todistajat. Häät pidettiin Hakunilan kirkon kappelissa perjantai-iltapäivänä.

Ainakin kaksi todistajaa vaaditaan.

MarkkuMattila

– Kyllä, häät ovat ainoa kirkollinen toimitus, jossa pappi on Suomen lain edustaja eli tuomari. Laki sanelee, että täytyy olla kaksi todistajaa. Mutta siinäkin voidaan auttaa, eli joskus vihkimisen ovat todistaneet esimerkiksi kanttori ja kirkkoherranviraston toimistosihteeri.

– Esteettömyystodistukset pitää olla mukana. Niiden hankkiminen vaatii viikon, mutta sama

Kauniit ja yksilölliset JUHLA- ja HÄÄPUVUT naisille ja miehille kaikenlaisiin juhliin.

Kansainvälinen mallisto upeita asukokonaisuuksia. Satojen pukujen valikoima, kaikki kokoluokat.

Myymälässä aina myös ALEpukuja

-50%

Tule sovittamaan ja löydä oma tyylisi!

Mannerheimintie 62 00260 HELSINKI p. (09) 444750 hääpuvut p. 050 9110613 miesten puvut, juhlapuvut www.muotitalotyynela.fi

Vantaan Lauri Facebookissa!

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

– Kuten edellisestä vastauksesta ilmenee, eivät vaadi. Totta kai, jos lähtee rakentamaan häitä isojen odotusten ja unelmien mukaan ja haluaa suuret juhlat, ne vaativat aikaa ja vaivaa. Mutta itse vihkimiseen ei edellytetä isoja juhlia.

Kirkkohäistä tulee iso lasku ja ainakin pappi maksaa.

– Halvimmillaan kirkkohäät eivät maksa mitään. Papin, kanttorin ja vahtimestarin palvelut ovat kirkon jäsenille ilmaisia. Myös kirkon ja seurakunnan juhlatilan saa esimerkiksi Hakunilassa käyttöön ilmaiseksi, jos on seurakunnan jäsen. Seurakunnan pöytäliinojen käytöstä joutuu maksamaan meillä Hakunilassa viisi euroa kappale, jos pari haluaa käyttää niitä.

Maistraatin virkamies lähtee mihin vaan, pappi vihkii vain kirkossa.

– Maistraatti ottaa maksun, jos haluaa vihkimisen muualle kuin maistraattiin. Pappi tulee lähialueelle ihan mihin tahansa eikä siitä tule lisäkuluja vihki-

parille. Joillain papeilla on tullut rajoituksia esimerkiksi siitä, ettei ole uskaltanut lähteä kuumailmapallon kyytiin. Sitten on vaihdettu pappia.

– Itse olen vihkinyt esimerkiksi kotipihassa ja lähden kyllä mihin vain pyydetään. Haavepaikkoja on päästä vihkimään kulmakunnan korkeimmalle mäelle Högbergitille. Ottakaa yhteyttä ja sopikaa aika luontohäille!

Jos on eronnut ja menee uudestaan naimisiin, ei kannata järjestää kirkkohäitä.

– Miksi ei? Ei siihen ole mitään estettä. Naimisiinmeno on yhtä suuri juhla toisenkin kerran.

Pienistä häistä puuttuu juhlan tuntu.

– Juhlan tekee se, että kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä haluaa elää yhdessä.

Kirkkohäät ovat naisten juttu.

Miehet haluavat arkisesti naimisiin.

– Niinhän sitä helposti kuvitellaan. Mutta kun häitä juhlitaan, sulhaset ovat yhtä innoissaan kuin morsiamet, olivat häät sitten pienet tai suuret.

Pauli Juusela

Mitä haluat kysyä Tuomo Kahenvirralta kirkkohäistä? Kysy: www.facebook.com/kirkkohaat.

HERÄNNÄISSEURAT Su 12.1. klo 11.30 Seurat Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34. Mukana Veisuuveljet. Klo 12 Messu ja Siionin Virsien veisuut Jakomäen kirkossa, Jakomäenpolku 7.

Klo 15 Loviisan seurakuntakodissa, Itäinen Tullikatu 6. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, mukana Salla Ranta, Mikko Rautakorpi.

Seutulan kappelissa 7.6.2014

Mitä mieltä?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www. laatulehdet. fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Kirkkohäät ilman suuria valmisteluja www.heilahelluntaina.fi www.facebook.com/HeilaHelluntaina Vantaankosken seurakunta Vantaan seurakunnat

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.1. klo 14 Evankeliumin voima Kaisa ja Erkki Halme

5

Sony Music

Muutosvoima

Maarit Hurmerinta on sulaa vahaa, kun Sami alkaa vitsailla.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Tiedoksi Pentti Korhoselle, jonka kirjoitus julkaistiin 19.12. ilmestyneessä Vantaan Laurissa, että evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä noudattaa Suomen lakia. Kylväjän toiminnasta ja arvoista on saatavilla tietoa osoitteista kylvaja.fi ja flom.co. Jälkimmäisestä osoitteesta voitte tilata myös kehitysyhteistyön uutiskirjeen, jossa on yksilöityä tietoa ihmisoikeustyöstämme.

Kirsi Myllyniemi

Pentti Korhonen antoi kirjoituksessaan (Vantaan Lauri 19.12.) ymmärtää, että lähetysjärjestöt ovat rikkoneet tai rikkovat syrjintää koskevaa lakia. Voisiko kirjoittaja kertoa, milloin näin on tapahtunut? Siis missä oikeudessa lähetysjärjestöjä on asetettu syytteeseen syrjintärikoksista ja tuomittu?

Itse en ole kuullut ainoastakaan tapauksesta, mutta en tietenkään kaikista asioista ole perillä, vaikka lähetysjärjestön palveluksessa olenkin. Olen myös tähän asti ollut siinä uskossa, että Suomessa ihminen tai järjestö on syyllinen rikokseen vasta kun oikeudessa on langetettu tuomio.

Jukka Norvanto

Kiitos Tiina Tuomelalle hienosta kirjoituksesta Vantaan Laurissa 19.12. Perheemme on lastensuojelun avohuollon asiakassuhteessa. Meille on annettu oma sosiaalityöntekijä, mutta yhteistyö lastensuojelun kanssa toimii takkuisasti. Muutamilla tukitoimenpiteillä ja avulla selviäisimme huomattavasti paremmin.

Minua suututtaa, että kaikki tukitoimet pitäisi itse osata pyytää, mutta väsyneenä et sitä osaa. Vaikka kuinka suoraan sanomme, että olemme apua vailla, niin sitä ei tipu kuin kovan taistelun kautta.

Olen samaa mieltä, että kodinhoitajat tulisi palauttaa.

Lastensuojelun on helpompi tehdä huostaanottoja kuin toimia avohuollon puolella. Kaikki suunnitelmat ovat hienoja, mutta toteutus puuttuu.

Yhä kimpassa Maarit ja Sami Hurmerinta viettävät tänä vuonna 40-vuotishääpäivää.

– Heinäkuun 14. päivä vuonna 1974.

Sami Hurmerinta muistaa tarkalleen päivän, jolloin he alkoivat Maaritin kanssa seurustella. Saman vuoden joulukuussa vietettiin häitä. Maaritilla oli niissä yllään intianpuuvillasta tehty puku.

– Se oli ihan nätti puku, muttei mikään prinsessamekko, Maarit sanoo.

– Odotin silloin esikoistamme, ja minulla oli huono olo koko häiden ajan, hän muistelee.

Muusikkopariskunta viettää tänä vuonna 40-vuotishääpäiväänsä.

– Pitkässä parisuhteessa on saanut tai joutunut kehittymään toisen ansiosta. En ole enää niin äkkiväärä kuin nuorena, jolloin saatoin sanoa asioista tiukasti ja jyrkästi. Pinna on tullut pidemmäksi, Sami miettii.

Maaritin mielestä kannattaa muistaa, ettei toista voi muuttaa. Hänen mukaansa pitkä parisuhde vaatii työtä, toisen huomioon ottamista, kompromisseja ja yhteistä tahtoa kasvaa.

– Olemme molemmat vahvoja luonteita. Meillä on ollut joskus vaikeuksia saada omaa ääntänsä kuuluviin. Se ei ole maa-

ilman suurimpia asioita, mutta iso asia arjessa.

Kumpikin tarvitsee ja osaa ottaa myös omaa tilaa.

– Kyllähän me kerran päivässä riidelläänkin, Maarit kertoo hymyillen.

Tavatessaan toisensa Maarit oli 20-vuotias ja Sami täyttänyt juuri 19 vuotta. Yhteisellä polulla on ollut omat vaikeutensa. Aika, jolloin lapset olivat pieniä, oli rankkaa. Työn ja perheelämän yhteensovittamista helpotti se, että isovanhemmat, erityisesti Samin äiti, auttoivat lastenhoidossa.

– Kun jaksaa käydä läpi vaikeampia aikoja, suhde kasvaa ja syvenee. Vaikeuksien edessä ei kannata antaa liian helposti periksi, Maarit sanoo.

Kun elämä tuo eteen uusia vaiheita, puolisoon voi rakastua aina uudelleen. Hurmerinnat tietävät sen.

– Uudelleen rakastuminen on jopa jotenkin aidompaa kuin alun huuma, Maarit miettii.

Nyt kun lapset ovat muuttaneet omilleen, Maaritista ja Samista tuntuu kuin elämässä olisi alkanut uusi nuoruus. Esimerkiksi ruoka-aika voi taas ol-

Turhautuneet ja väsyneet vanhemmat

la vaikka lähempänä puoltayötä, jos siltä tuntuu.

Maarit ja Sami uskovat, että onnellakin on ollut osuutensa heidän pitkään yhteiseen matkaansa. Samin mukaan he ovat aina olleet jollakin perustavalla tavalla samalla aallonpituudella, joten yhteys on ollut helppo löytää aikojen kuluessa aina uudelleen. Molemmat kokevat olevansa etuoikeutettuja saadessaan tehdä yhdessä töitä.

Maarit kertoo pitävänsä Samin älykkäästä ja ronskista huumorintajusta.

– Saatan olla todella vihainen ja Samin naama voi ärsyttää. Kun Sami sitten tulee vetämään siihen jonkun vitsin, olen sulaa vahaa. Olen myös oppinut Samilta tilannekomiikan tajua.

Sami oli ihaillut Maaritia laulajana jo ennen seurustelun alkamista.

– Rakastumisen tunne oli voimakas, kokonaisvaltainen kokemus. Maaritin luonne ja avoimuus ihastuttivat. Se, että pystyimme alusta asti puhumaan vaikeistakin asioista, on ollut tärkeää, Sami sanoo.

– Minut valtaa välillä onnentunne, jolloin havahdun ja mietin, miten hienoa on, että me ollaan yhä kimpassa. Silloin on mentävä halaamaan Maaritia.

Soili Pohjalainen

Pidin taannoin Vantaan valtuustossa puheen, jossa totesin, että köyhyyttäkin ikävämpi asia Vantaalla on se, että kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat keskenään sopivat tärkeimmistä asioista. He myös saavat tahtonsa läpi, koska suurimmilla ryhmillä on tiukka ryhmäkuri.

Tätäkin pahempi asia ovat eettiset arvot, joille Vantaan toiminta nykyisin perustuu. Kaupungin investoinnit rahoitetaan leikkaamalla kaikkein heikoimpien palveluista. Miksi ei leikata koskaan niiltä, joilla on eniten varaa?

Toinen eettinen kysymys on se, että Vantaan Energia saa vapaasti tehdä yhteistyötä venäläisomisteisen epävarman ydinvoimayhtiön kanssa. Lasku tästä tulee kaupunkilaisille.

Kolmas minua ihmetyttävä asia on Vantaa-palkinnon myöntäminen turkisfirmalle. Kaupunginjohtajan luulisi tietävän, miten huonoissa oloissa turkiseläimiä kasvatetaan. Vantaalla on eettisempiäkin firmoja palkittavaksi.

Sivistynyt kunta pitää huolta heikoimmista. Esimerkiksi se, mikä annetaan lapsille, tulee moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa.

Sini Alén (vihr)

Paulan parisuhdevinkit Mistä tunnistaa rakkauden?

Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä.

Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

6

Tahdon – ehkä joskus Elämä ei muutu odottelemalla, muistuttaa psykoterapeutti Heli Vaaranen perheestä haaveilevia.

TEKSTI KAISA HALONEN PIIRROS AMI LINDHOLM

I

kä alkaa kolmosella tai pian nelosella, mutta ajatus lapsista pelottaa eikä kumppanikaan ehkä ole se, jonka rinnalla jaksaisi vuosikymmeniä. Miksi pitäisi asettua aloilleen, kun on vielä niin paljon kokematta?

– Sosiologit ovat havainneet tämän ilmiön jo aikaa sitten.

Kaikki maamerkit elämänpolulla ovat siirtyneet myöhäisemmiksi: muutto lapsuudenkodista, työelämään siirtyminen, naimisiinmeno, perheen perustaminen, luettelee Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi ja psykoterapeutti Heli Vaaranen.

Samaa kertovat myös tilastot.

Ensimmäisen avioliittonsa solmivien ikä on 2000-luvulla koko ajan noussut, samoin ensisynnyttäjien keski-ikä. Vuonna 2012 ensimmäisen avioliittonsa solmineet naiset olivat keskimäärin 30,8-vuotiaita ja miehet 33,1-vuotiaita. Ensisynnyt-

täjien keski-ikä oli 28,5 vuotta.

Vaaranen huomauttaa, että miesten nuoruus venyy pidemmäksi kuin naisten, sillä naisilla tulee hedelmällisyyden rajallisuus vastaan.

– Mieshän voi tehdä lapsen vanhuksenakin. Naisella se, milloin voi tulla äidiksi, on ohikiitävä hetki.

Selitystä nuoruuden pitkittymiselle Vaaranen etsii nykyisestä elintasosta ja mukavuudenhalusta.

– Kolmekymppisten sukupolvi on todella saanut nauttia nuoruudesta. Heidän ei ole tarvinnut rakentaa yhteiskuntaa, sillä sen ovat aikaisemmat sukupolvet tehneet. Elintaso on korkea ja mahdollisuuksia on paljon. Nuorilla on tilaisuus tehdä ja kokea paljon. Tältä pohjalta he katsovat, että kun elää pitempään omillaan ja yksin, saa elämältä enemmän, Vaaranen kertoo.

Hän lisää, että ilmiöllä on myönteinenkin puoli.

– Kolmissakymmenissä avioituvilla on jo yksi kokemuksista

ja elämyksistä rikas vuosikymmen takana. Silloin voi rauhoittua perheen vaatimiin hiljaisiin vuosiin. Parisuhteen vaaliminenkin tarkoittaa käpertymistä pesään yhdessä. Siksi voi olla helpompaa, että vapautta on jo koettu riittävästi. Joskus tuntuu, että suoraan lapsuudenkodistaan liittoon menneet kaipaavat yksin elämisen vuosia iloineen ja suruineen.

Mutta vaikka perheen perustaisi nuorenakin, elämä ei lopu siihen. Vaaranen naurahtaa, että yksin hilluminen nuoruudessa on vähän yliarvostettua.

– Meillähän alkaa väistämättä uusi hieno elämänvaihe, kun lapset ovat isoja. Elämän varrella on siis nuoruuden jälkeen muitakin hetkiä, jolloin voi elää itsenäisesti, jos sitä pitää ihanteenaan.

Suhdetta rakennetaan päivä kerrallaan Heli Vaaranen on tavannut nuoria aikuisia, joiden mielikuvissa perhe merkitsee kovaa työtaakkaa ja taloudellista riskiä. Mo-

ni miettii, onko hänestä rakentamaan pysyvää, hyvää parisuhdetta. Heille Vaaranen sanoisi, että pelko pois.

– Tämän hetken huoli monella on se, kuinka pitkä tästä suhteesta tulee. Minä ajattelisin ihan toisin päin ja miettisin, kuinka hyvä tästä päivästä tulee. Liiton kestävyys riippuu siitä, kuinka ihmiset päivittäin toisilleen kommunikoivat. Elinikäinen liitto rakennetaan päivä kerrallaan.

Nykyiset nuoret aikuiset olivat lapsia 1990-luvun alun lama-aikaan, jolloin elämän epävarmuus, köyhtyminen ja työttömyys koskettivat monia perheitä.

– Perheet olivat nauttineet korkeasta elintasosta ja menestyksestä, jotka lama nopeasti romahdutti. Lapset ja nuoret imivät sen itseensä. Heille syntyi epävarmuuden pelko ja huoli siitä, että kaikki voi romahtaa. Siksi he tuntuvat keräävän itseluottamusta, jotta he jonakin päivänä olisivat riittävän varmoja tekemään päätöksiä, Vaaranen sanoo.

Hän lisää, että moni nuori ha-

luaisi valmiin ja varman paketin. Sellaisia vain ei elämässä ole.

Siksi hän ehdottaa, että vanhemmat keskustelisivat aikuistuvien lastensa kanssa sitoutumisen merkityksestä.

– Voi kertoa, että elämme epävarmassa maailmassa. Siksi on valtava onni, että läheiset pysyvät elämässämme. Siihen meillä on mahdollisuus vaikuttaa tekemällä päivittäin heille hyviä tekoja.

Työssään Heli Vaaranen on huomannut, että moni vanhempiensa eron kokenut nuori aikuinen pelkää avioliittoa. Tätä pelkoa kumppanin pitäisi kunnioittaa ja ymmärtää. Ketään ei voi pakottaa naimisiin, mutta seurusteluajalla olisi hyvä olla jokin yhteinen unelma ja suunta.

– Pääsääntö on, että suhde on ja pysyy samana ilman avioliittoa tai sen kanssa. Tärkeintä on kahden ihmisen välinen halu olla toisilleen ainoita ja suojella suhdettaan, pitää siitä huolta yli kaiken muun.

– Joillekin avioliitto on tärkeä ja häät kaunis ele. Mutta häiden

7 Kuinka vantaalainen?

Sonja Wikströmillä, 53, on hää- ja juhlasuunnitteluyritys Saara Vuorjoki

70 % tikkurilalais-hiekkaharjulainen

10 % maailmankansalainen

20 % loviisalainen 70 % tikkurilalaishiekkaharjulainen Ensimmäinen kotini, jonka muistan, oli omakotitalossa Tikkurilan Kielotiellä. Sieltä muutimme Ala-Tikkurilaan joenrantaan ja myöhemmin Tikkurilan juna-aseman kupeeseen. Parikymppisenä muutin mieheni kanssa hänen isovanhempiensa kodin yläkertaan Hiekkaharjuun. Vuonna 1988 meille valmistui heidän naapuriinsa koti, jossa asumme yhä. Meillä on kolme aikuista tytärtä ja kaksi lapsenlasta.

20 % loviisalainen Mieheni vanhemmilla on kesäpaikka saaressa Loviisassa. Lasten ollessa

jälkeen parilla on juuri niin kaunis elämä kuin he kykenevät rakentamaan.

Lapsista ei voi tehdä kompromissia Harvan pariskunnan tulevaisuudentoiveet käyvät täysin yksiin.

Toinen laittaisi kotia, toisella on vielä paljon maailmaa näkemättä. Ristiriitojahan siitä syntyy.

Heli Vaaranen antaa tutunkuuloisen neuvon: puhukaa tunteistanne ja toiveistanne.

– Jos kotikissa valitsee maailmanmatkaajan, niin kuin varsin usein käy, he joutuvat tekemään kompromisseja. Houkuttelu toimii paremmin kuin vaatiminen.

Ero on Vaarasen mukaan turhan helppo ratkaisu silloin, kun arvot ja odotukset eivät kohtaa – sillä useimmiten ne eivät kohtaa.

Esimerkiksi kotitausta vaikuttaa siihen, miten haluaa tai ei halua parisuhteessa ja perheessä elää.

Kaikissa asioissa ei kuitenkaan voi tehdä kompromissia.

Lasten hankinta on sellainen.

Vaaranen on huomannut, että monessa parisuhteessa asiasta ei oikein uskalleta puhua.

– Monella parilla on sellainen elämänstrategia, että odotetaan, josko sattuma tai aika tai toisen

mielenmuutos ratkaisisi asian.

Mutta en ole koskaan saanut mitään näyttöä siitä, että odotteleminen auttaisi.

– Jos lapsia haluaa, kannattaa sanoa se suoraan toiselle. Silloin hänellä on mahdollisuus vastata, että ”mä en ole vielä valmis” tai ”tehdään vaan” tai ”mulla on tällaisia ja tällaisia huolia”. Jos toinen sanoo, ettei halua lapsia, voi valita, haluaako jatkaa niissä olosuhteissa vai mennä eteenpäin ja etsiä onnea muualta.

Vaaranen suosittelee pareille lasten hankkimista silloin, kun heillä on keskenään hyvä olla ja he kokevat suhteensa toimivaksi ja vahvaksi. Silloin kun on rakastunut, on Vaarasen mielestä turha pistää jäitä hattuun – ennen ehkäisyvälineitähän lapsia alkoi tulla juuri siinä vaiheessa, kun pari oli rakastuneimmillaan ja seksielämä vilkkainta.

– Sitten rakennettiin yhtä aikaa suhdetta, vanhemmuutta ja arkielämää. Ei ole mitään näyttöä siitä, että ne olisivat olleet epäonnistuneita vanhemmuuksia tai lapsia. Päinvastoin: jos parisuhde venyy ja vanuu hyvin pitkään ennen kuin lastentekoa aletaan harkita, se voi väljähtyä. T

pieniä saaressa tuli vietettyä enemmän aikaa. Kesäpaikan kallioranta on kaunis. Myrskysäällä merivesi roiskuu terassille asti.

10 % maailmankansalainen Lukiolaisena olin vaihto-oppilaana Michiganissa Yhdysvalloissa. Työskentelin pitkään matkatoimistossa, jossa työn puolestakin tuli matkusteltua. Kreikassa kävin ensimmäisen kerran 17-vuotiaana kavereiden kanssa. Kreikassa minua viehättävät aurinko, lämmin merivesi ja mukavat ihmiset. Sinne täytyy päästä aina uudelleen.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten häämusiikki valitaan?

Häämusiikin valinta saattaa tuottaa päänvaivaa. Mitä vihkitilaisuuden musiikkia valittaessa tulisi ottaa huomioon, kanttori Päivi Annala?

– Käytäntö on se, että valitaan kaksi häämarssia tai jotakin muuta juhlamusiikkia sisääntuloa ja poistumista varten.

Sitten on mahdollinen virsi, jota suosittelen. Yleensä yhteislaulu sujuu, vaikka jotkut pelkäävätkin, että mitä jos kukaan ei laula. Vihkitilaisuudessa voi myös olla jokin musiikkiesitys, jos hääpari niin tahtoo.

Kuka päättää, millainen musiikki sopii kirkkoon?

– Musiikista päättää vihittävä pari, vaikka yleensä asiasta keskustellaankin kanttorin kanssa. Usein pariskunnalla on mielessään jokin musiikki. Yleensä se on jokin ihan perinteinen kuten Toivo Kuulan Häämarssi tai Erkki Melartinin juhlamarssi näytelmästä Prinsessa Ruusunen.

Yritän kanttorina toteuttaa toiveita mahdollisuuksien mukaan, mutta joskus pitää miettiä, onko kappaletta mahdollista soittaa uruilla tai pianolla.

Piano on siis yhtä mahdollinen soitin kuin urutkin?

– Kyllä, mutta se riippuu kappaleesta.

Perinteisiin häämarsseihin urut sopivat usein paremmin, mutta esimerkiksi Lumiukko-elokuvasta tutun Walking in the Airin soitin eräissä häissä pianolla.

Voiko kanttoria pyytää laulamaan vihkitilaisuudessa?

– Voi, mutta jos vaikka minulta pyytää Johanna Kurkelan Rakkauslaulua, sanoisin, että en ehkä ole sen alan laulaja. Vaikka minulla on 30 vuoden kokemus kanttorin työstä, on ehkä parempi, jos hääpari yrittäisi löytää sen esittämiseen jonkun toisen laulajan.

Naimisiin voi mennä muuallakin kuin kirkossa. Voiko häämusiikki tulla kotistereoista, jos vihkiminen tapahtuu vaikka omassa pihassa?

– Olen keikkaileva toimituskanttori enkä ole koskaan ollut mukana muissa kuin kirkossa pidetyissä vihkitilaisuuksissa, mutta miksei voisi? Harvalla on kotonaan urkuja, joten silloin musiikki voi tulla stereoista tai se voidaan soittaa vaikka jollakin kosketinsoittimella.

Hanna Antila

8

Mieheksi ja vaimoksi ”Tässä on sitä jotain”, ajatteli Ilkka Koskenmaa tavattuaan Jade Ruokosen. Seitsemän vuotta myöhemmin tuntui oikealta mennä naimisiin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

23.5.2013

Pari viikkoa ennen häitä kaikki on valmista: menukortit ja auton koristeetkin on askarreltu. Eteisen nurkassa on laatikoittain juhlajuomia.

– Pelottaa ja jännittää – ei naimisiinmeno sinänsä, vaan vihkiminen ja juhla. Vuoden ajan olen nähnyt monta kertaa viikossa häihin liittyviä painajaisia, sanoo Jade Ruokonen, 25.

– Etukäteen ajattelin, että tämä tulee olemaan tuskaa. Television hääohjelmat antavat kuitenkin väärän kuvan. Ei tämä ole stressaavaa, kun hoitaa asiat hyvissä ajoin. Me hoidimme isot asiat heti: varasimme kirkon ja juhlapaikan ja Jade tilasi hääpuvun Kiinasta, Ilkka Koskenmaa, 26, kertoo.

Yksi asia häntäkin kuitenkin jännittää: tanssiminen – varsinkin jos anoppi hakee tanssimaan.

Ilkka on odottanut häitä jo kuusi vuotta.

– Jade on ensimmäinen, jonka kanssa olen seurustellut. Alusta asti minulla oli hyvä tunne, että tässä on sitä jotain.

19-vuotiaana Jade piti vitsinä sitä, kun ostin sormukset. Nyt tiedämme, että se oli oikea päätös.

Totista totta kihlauksesta tuli alkuvuodesta 2012.

– Olin miettinyt jo valmiiksi, miten kosisin Jadea. Sen piti tapahtua vuorella Teneriffan-matkalla. Mutta yksi ilta loikoilimme sängyllä ja rupattelimme ja naimisiinmeno tuli puheeksi. Kysyin sitten, että mentäiskö naimisiin kesällä 2013.

Jade huomauttaa, että avioliitto tus-

kin muuttaa mitään. Ilkka uskoo sen vahvistavan suhdetta. Seuraava luku tarinassa on hänen mukaansa perheen perustaminen.

– Ja sillä en tarkoita lisää koiria, vaan lapsia, Ilkka tarkentaa.

– Joo. Ajattelen, että jos tulee lapsia, pitää olla naimisissa, lisää Jade.

Siviilivihkiminen ei ollut heille vaihtoehto. Jade on aina halunnut kirkkohäät ja myös Ilkan mielestä kirkossa on ihan erityinen tunnelma.

Vihkikirkokseen he valitsivat keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon – niin kuin 130 muutakin paria viime kesänä. Kirkko on yksi Suomen suosituimmista vihkikirkoista, jonka kesälauantait on täyteen varattu. Kun vihkiajat edellisenä syksynä tulivat jakoon, Jade ja Ilkka onnistuivat saamaan juuri toivomansa ajan.

Avioliiton esteiden tutkinnan pari tilasi hyvissä ajoin, jo pari kuukautta ennen häitä. Todistus siitä on voimassa neljä kuukautta kerrallaan.

– Olin luullut, että se olisi vaikeampaa, mutta kun lomakkeen lopulta onnistui metsästämään netistä, sen täyttäminen oli helppoa, Ilkka kertoo.

Helppoa oli myös vihkipapin löytäminen. Vantaan seurakuntien oppilaitospappi Jukka-Mikko Karjalainen oli Jadelle tuttu kouluajoilta. Siispä viesti hänelle, ja asia oli sovittu.

4.6.2013 Vihkikeskustelussa tavataan pappi. Jukka-Mikko Karjalainen istahtaa keittiönpöydän ääreen Jadea ja Ilkkaa vastapää-

9

Ilkka Koskenmaa ja Jade Ruokonen tapaavat vihkipappinsa Jukka-Mikko Karjalaisen kotonaan Tammistossa.

tä, kaivaa esiin paperipinkan ja Kirkollisten toimitusten kirjan ja saa eteensä mukillisen kahvia. Aluksi hän tarkistaa, että esteettömyystodistus on kunnossa ja rippikoulut varmasti käyty.

– Mikäs häämarssi teille tulee? Minkä raamatunkohdan valitsitte luettavaksi? Tarvitaanko laulajalle mikki? Karjalainen käy läpi käytännön kysymyksiä.

Niitä on myös Jadella: Missä kirkolla voi odottaa vihkimisen alkua? Miten polvistuminen mekossa onnistuu? Muistanko sanoa ”tahdon”?

Kun vihkitoimitukseen liittyvät asiat on selvitetty, pohditaan parisuhdetta. Jade ja Ilkka saavat kertoa tutustumisestaan ja siitä, mihin toisissaan ihastuivat. Pal-

Harjoituksissa käy selväksi, että alttarille ja sieltä pois ei saa olla kiire.

jastuu, että he tutustuivat netissä, IRCGalleriassa. Ensitreffeillä he menivät keilaamaan. Yhteispeli toimi niin hyvin, että asia oli sillä selvä.

– Oli hyvä, että Ilkka oli niin sosiaalinen, koska itse olin nuorempana ujo, Jade sanoo.

– On Jadekin muuttunut mun seurassa sosiaalisemmaksi. Ja Jade on oppinut onneksi jo nauramaan mun huonoille vitseille.

Karjalainen piirtää paperille parisuhteen vaiheita ja muistuttaa, että ensihuuma kestää vain vuoden tai pari. Siitä on tällä parilla jo kauan. Nyt he arvioivat, että suhdetta pitävät koossa rakkaus, välittäminen ja toisen huomioonottaminen.

Pastori, bestmanit Tero ja Kimmo Koskenmaa ja sulhanen harjoittelevat reittiä sakastista alttarille.

Ne näkyvät pienissä asioissa, vaikka siinä, että viikonloppuisin istutaan aamiaisella yhdessä. Ja joka päivä halaillaan paljon.

– Omakotitalo, vakaa talous, lapset – ihan perusasioita, vastaa Ilkka, kun jutellaan haaveista.

– Ja matkustelu, lisää Jade.

Kymmenen vuoden päästä he näkevät itsensä edelleen onnellisina yhdessä. Rehellisyys, uskollisuus, turvallisuus ja luotettavuus ovat listalla, kun yhdessä mietitään, kuinka suhteen saa kestämään.

Joskus tulee kyllä sanomista: Jade jättää laukkunsa aina sohvalle tai tuolille ja Ilkka vaatteensa makuuhuoneen lattialle ja kahvinjämät keittimeen.

– Meidän riidat ovat yleensä tyhmiä ja pienistä asioista, Ilkka tarkentaa.

5.6.2013

Vihkiharjoituksissa Pyhän Laurin kirkossa ovat vihkiparin ja papin lisäksi paikalla kaasot Lili Salmi, Sara Litukka ja Saija Kukkonen sekä bestmanit Kimmo Koskenmaa, Tero Koskenmaa ja Topi Litukka. Tiiviissä tahdissa käydään läpi se, mitä suurena päivänä tapahtuu. Testataan käytävän pituus, kokeillaan alttarin eteen polvistumista. Katsotaan, missä seisovat bestmanit, mihin asettuvat kaasot ja missä kohtaa käytävää sulhanen odottaa morsiantaan.

Jukka-Mikko Karjalaisella on yksi hyvä neuvo: on muistettava kävellä tarpeeksi hitaasti – sekä kirkkoon että vielä sieltä poiskin. Hän näyttää malliksi, mikä on riittävän rauhallinen tempo.

10

Kuutisenkymmentä vierasta seuraa Jaden ja Ilkan kulkua kohti alttaria ja avioliittoa.

Myös vihkikaava tahtomisineen ja sormusten antamisineen käydään läpi.

– Haluatteko harjoitella suudelmaa?

Karjalainen tarkistaa.

Jade ja Ilkka haluavat. Se näyttää sujuvan hyvin. Mutta kirkosta poistuminen menee mönkään.

– Minne te juoksette? Tulkaapas takaisin vielä, Karjalainen huhuilee.

8.6.2013 Lauantaipäivä on aurinkoinen ja lämmin.

Tukholmassa vietetään prinsessa Madeleinen ja Chris O’Neillin häitä. Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa vihitään avioliittoon seitsemän paria. Vihkimisiä on 45 minuutin välein, joten kirkon ympäristössä pyörii pitkin päivää juhla-asuisia vieraita ja useampikin säteilevä morsian.

Kello 14.15 on Jade Ruokosen ja Ilkka Koskenmaan vuoro. Kuutisenkymmentä häävierasta istuutuu penkkeihin. Kanttori Päivi Annala kiipeää urkuparvelle. Sulhanen ja hänen kolme bestmaniaan asettuvat paikoilleen alttarin oikealle puolelle. Jos heidän solmioistaan ja taskuliinois-

taan voi jotakin päätellä, fuksianpunainen taitaa olla häiden teemaväri.

Pastori Karjalainen tulee sakastista ja toivottaa hääväen tervetulleeksi. Pachelbelin Kaanon alkaa soida. Kaasot kävelevät keskikäytävää, vieraat nousevat seisomaan.

Sitten saapuu morsian isänsä Jukka Ruokosen käsipuolessa, ja sulhanen lähtee häntä vastaan. Suunnilleen puolimatkassa käytävää isä suutelee tytärtään poskelle ja luovuttaa hänet sulhaselle.

– Tämä asia on ollut teille selvä jo pitkään, Karjalainen sanoo johdantosanoissaan, kun pari on asettunut vihkiryijylle alttarin eteen.

Vihkitoimitus on jumalanpalvelus. Siihen kuuluu rukouksia ja Raamatun lukua. Jade ja Ilkka ovat valinneet luettaviksi tekstit Vanhan testamentin Laulujen laulusta ja Uuden testamentin Kolossalaiskirjeestä. Saarnan paikalla on vihkipuhe.

– Te olette realisteja, ihmisiä, joiden haaveet ja tulevaisuudensuunnitelmat pysyvät kohtuullisina, toteuttamiskelpoisi-

Vihkitoimitus on myös jumalanpalvelus.

Saippuakuplat ja kameroiden räpsyntä tervehtivät aviopari Koskenmaata kirkon ulkopuolella.

”Avioliitossa ei realismia ole koskaan liikaa.”

Kaaso Lili Salmi laulaa, pastori säestää ja tuore aviopari kuuntelee.

11

na. Te toivotte tavallista elämää. Mitä on tavallinen elämä ja voiko joku tosiaan haaveilla sellaisesta? Karjalainen pohtii puheessaan.

– Avioliitossa ei realismia ole koskaan liikaa. Realismi on eräänlainen henkinen eväs.

Pappi pakkaa vielä lisää eväitä: Kuuntele toista! Anna anteeksi pienet viat! Varaudu rakkauden ryppyihin!

Vihkikeskustelussa mainitut ärsyttävät asiat – lojuva laukku ja kylmä kahvi – ovat päätyneet vihkipuheeseen. Niitä säestää muistutus, että jokaisen on korjattava omat vikansa itse. Toista ei voi muuksi muuttaa ja anteeksiantaminen kuuluu tavalliseen elämään siinä missä pusu tai koiran ulkoiluttaminen.

Ja sitten Karjalainen jo kysyykin, tahtooko Ilkka ottaa Jaden aviovaimokseen.

Entä Jade Ilkan aviomiehekseen? Kun kumpikin on vastannut tahtovansa, bestman ja Ilkan veli Kimmo Koskenmaa ojentaa valkokultaisen timanttisormuksen papille. Sormuslupausten jälkeen sormuk-

set pujotetaan sormeen. Pappi julistaa Ilkan ja Jaden mieheksi ja vaimoksi ja siunaa heidät. ”Sua vain yli kaiken mä rakastan, sinä aarteeni päällä maan”, aloittaa Jaden sisko Lili Salmi laulun, Nils-Eric Fougstedtin Romanssin. Tuore aviopari kuuntelee sitä totisin ilmein.

Sitten rukoillaan: ensin esirukous Jaden ja Ilkan puolesta, sen jälkeen yhteen ääneen Isä meidän.

– Ilkka ja Jade, te olette nyt naimisissa, hihkaisee Karjalainen loppusiunauksen jälkeen ja ojentaa parille vihkiraamatun muistoksi.

Pachelbelin Kaanon soi taas, aviopari Koskenmaa kävelee hitaasti ulos kirkon ovesta ja juhlavieraat heidän perässään. Kaikki on ohi parissakymmenessä minuutissa.

Paitsi eipä olekaan. Vihkipari puikahtaa takaisin kirkkoon sakastin ovesta ja kävelee uudelleen kohti kirkon ulko-ovia.

Siellä heitä on vastaanottamassa huutoja saippuakuplamyrsky. T

Ennen juhlapaikalle lähtöä on vielä poseerattava valokuvissa.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

Kirkoissa puhutaan kasteesta, jossa ihminen saa omakseen Jumalan rakkauden. ”Minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan.”

(Psalmit 89:22)

12.1.

Huokaa rukous

Matti Pikkujämsä

Miten puhua rakkaudesta?

Vanhasta testamentista löytyvä Laulujen laulu on yksi maailman kauneimmista rakkausrunoista.

Jos etsit maailman kauneinta rakkausrunoa, löydät sellaisen Raamatusta. Runolla on kaunis nimikin. Se on Laulujen laulu.

Kyseessä on runosikermä, joka kuvaa rakastavaisten leikkiä ja tunteiden paloa. Sitä kuulee harvoin kirkossa. On ehkä pelätty sen avointa eroottisuutta. Niin avoimesti siinä puetaan sanoiksi miehen ja naisen välille syntyvää halua ja jännitettä, rakkauden heräämistä ja iloa, sen tuskaa ja riemua.

Mies on usein pulassa, kun hänen pitäisi ilmaista tunteitaan.

Näin ei ole Laulujen laulun miehen laita: ”Miten kaunis, miten ihana oletkaan, rakastettuni, riemuni! Sinun vartalosi on kuin palmupuu, sinun rintasi ovat sen tertut.”

Laulujen laulusta voivat sekä mies että nainen etsiä kadonneita rakkauden sanoja ja löytää uusia. Kummankin kokemus ja näkökulma ovat yhtä lailla mukana.

Häissä olet saattanut kuulla

katkelman runosikermän lopusta. Siinä nainen puhuu miehelle: ”Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan. Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela.”

Runossa pariskunnan rakkaus ei jää pelkäksi unelmaksi.

Nainen on saanut miehen ihastumaan. Hän on tehnyt aloitteen, johon mies on vastannut. ”Omenapuun alla minä herätin rakkautesi, siellä missä sinä sait alkusi”, nainen sanoo mieheen nojaten.

He ovat tehneet matkaa yhdessä ja voittaneet monta epäilyä – sekä muiden aiheuttamia että omasta mielestä nousevia.

He palaavat yhdessä kaupunkiin maalta, jossa ovat saaneet olla kenenkään häiritsemättä.

Rakkauden puutarhoista ja erämaista pitää tulla takaisin arkeen, astua yhdessä esiin ja tunnustaa kaikille: olemme toistemme omat. Pitää uskaltaa lausua sanat, jotka sinetöivät rakkauden – kaikiksi päiviksi.

Kun pyydät elämääsi rakkautta, pyydä samalla myös roh­ keutta ottaa se vastaan. Rakkautta voit vastustaa niin kuin kuolemaakin, mutta tiedät, miten siinä käy. Molemmat ovat yhtä vahvoja. Kun pyydät tosi rakkautta ja etsit tosi rukousta, joku vie sydämesi.

”Sinun vartalosi on kuin palmupuu, sinun rintasi ovat sen tertut.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Vanhoissa kirkoissa kastemalja on ovensuussa.

Sen selkeämmin ei juuri voi sanoa, että kaste on portti kirkkoon. Historian ensimmäiset tolkulliseen ikään varttuneet kasteoppilaat opiskelivat uskon pyhiä salaisuuksia ennen kuin heidät vihittiin niihin. Kaste oli siirtymisen riitti: ensin oli identiteettiä etsivä aika ennen kastetta ja sitten kirkon uskoon liittymisen aika kasteen jälkeen.

Kuusiviikkoisena kastetulla on tuosta suuresta askeleesta hatara kuva. Siksi ei ole ihme, että monen muunkin kuin minun on vaikea päivästä toiseen hämmästellä oman kasteen arvoa.

Kaste on tarpeen taivasta varten, opettaa kirkko. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu”, sanotaan melkein puhki kuluneessa pyhän kirjan sitaatissa.

Harmi, ettei kaste puhuttele minua sellaisena.

Tarvitsen sille maanpäällisemmän merkityksen, tavan tarvita sitä juuri nyt. Niinpä olen alkanut ajatella, että kaste on muistilappu. Siihen on kaiverrettu, että kuulun pyhää ja olennaista etsivien joukkoon. Minut on liitetty vuosituhantiseen ketjuun, sukupolviin, jotka ennen minua ovat rakentaneet rauhaa, uskoneet hyvään ja sitoutuneet pelon sijaan luottamukseen. Yhä uudet sukupolvet kaste liittää tähän ketjuun.

Epätoivon ja turhautumisen hetkellä katson ympärilleni. Voi tätä muistilappujen määrää. Jos me kastetut keräämme joukot ja vihaamisen sijaan luotamme oikein porukalla, maailma ei voi olla enää koskaan entisensä.

Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Kastetta maassa

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p.

050 573 6313.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro kes-

Muuta ■■ Hiihtolomaleiri 7–12-vuotiaille 17.–19.2. klo 9–15 Hevoshaan koululla. Ilmoittautuminen viimeistään 19.1. osoitteessa www.nmkyvantaa. fi. Hinta 70 e sisältää mm. liikunta- ja toimintaleirin, salibandya, lumiveistoskilpailun, välipalan ja yllätysretken. Oma lounas mukaan.

Ohjaajina Katja Korhonen p. 044 782 7003 ja Tomi Hyvärinen p. 044 347 7724.

Kastettu Aleksi Oskari Ahlsten, Joose Jalmari Hakkarainen, Elmo Onni Halme, Tuure Eemil August Jauhiainen, Taavi Johannes Korhonen, Erin Elise Kaarina Laine, Marla Jasmine Larduet, Eino Matti Mäkelä, Hilda Amalia Nyman, Nelly Aleksandra Saarinen, Eela Elisabeth Savo, Vilho Toivo Juhani Tallavaara.

Avioliittoon kuulutettu Toni Pauli Olavi Jokela ja Anita Margareta Paajanen.

Hautaan siunattu Maire Inkeri Koivula 93 v, Vilho Juhani Veini 79 v, Raija-Liisa Ylänen 70 v, Ritva Marjatta Mutanen 66 v, Petri Juhani Niemistö 32 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p.

09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 12.1. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Matti Hyry ja kanttori. Pyhäkoulu lapsille.

Nuorten avoimet su 12.1. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

■■ Perhekerho ke 15.1. klo 9.30–11.

■■ Tyttöjen ja poikien kerhojen kevätkausi alkaa viikolla 3. Kokkikerho, kuviskerho ja shakkikerho jatkavat. Uusina kerhoina aloittavat taidekerho ja ilmaisutaitokerho.

Lisätietoja Tiina Huhtalalta, p. 050 557 2128 tai tiina.huhtala@evl.fi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 13.1. klo 12.

Kjell Westö: Kangastus 38.

Luetaan yhdessä -ryhmä ti 14.1. klo 10–12. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.

Avoimet ovet ti 14.1. klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 15.1. klo 18.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 16.1. klo 13.

Miesten lukupiiri ma 27.1. klo 18

takkahuoneessa. George Orwell: Katalonia, Katalonia.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 13.1. klo 9.30–11.

■■ Nyyttikerho ma 13.1. klo 13– 14.30. Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Palvelupiiri HAIK ti 14.1. klo 13.

Nuorten avoimet ti 14.1. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Isokoulu ke 15.1. klo 19.

Aikuisten raamattupiiri to 16.1. klo 16.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 11.

■■ Perhekerho ti 14.1. klo 9.30–11.

Kohtaamispaikka to 16.1. klo 11.

Muualla K-16 sähly pe 10.1. klo 17.30–19 nuorille aikuisille Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Omat sisäpelikengät ja suojalasit.

■■ Korttelipyhäkoulu su 12.1. klo 10 Äeskuja 4 N 14:ssä.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 11 Sahratien 1:n kerhohuoneella.

■■ Pyhäkoulu ma 13.1. klo 18 Askistossa, Uudentuvantie 6:n kerhotila.

Kahvikammari ke 15.1. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Kastettu Konsta Tapio Koskimies, Amanda Emilia Lybäck, Lila Aurora Linnea Tuomela, Silja Sofia Salonen, Eveliina Amalia Ahvonen, Nooa Elia Artturi Nuoranen, Eevi Aino Adele Kunnari, Eetu Arman Fedor Pelkonen, Lumi Emilia Busi, Siiri Ellen Paasonen.

Hautaan siunattu Tauno Turkki 87 v, Signe Eeva Vilkki 85 v, Taina Aulikki Rajarinne 53 v, Enni Kaarina Lapinleimu 89 v, Impi Mirjam Savolainen 89 v, Antti Väinö Auer 84 v, Hilja Hyvönen 95 v, Hilkka Sinikka Laine 81 v, Anja Kyllikki Pohjalainen 81 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15, ke 15.1. klo 9–12.45 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 9.1. klo 13 kahvi ja hartaus, ohjelma klo 13.30 alkaen, aiheena tietovisailua ja Nuutinpäivän tietoutta. Raakel Laaksonen.

■■ Perhekerho pe 10.1. klo 9.

Messu su 12.1. klo 10. Leijonien kirkkopyhä. Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Heikki Seppänen.

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 10.

Kylväjäpiiri su 12.1. klo 15, Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille.

■■ Perhekerho ma 13.1. klo 12.

Runopiiri ma 13.1. klo 13. kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 13.1. klo 15 kirkkosali 2. Vaa-

Hommissa

Häämessupastori Maari Santala ”Olen mukana Mennään naimisiin -häämessuilla Helsingin Wanhassa Satamassa kertomassa, mikä hääprosessi on seurakunnan puolesta. Messuilla meiltä papeilta voi tulla kysymään esimerkiksi papin ja tilojen varaamiseen sekä tietenkin itse vihkimiseen liittyvistä asioista.

Avioliitto merkitsee sitoutumista. Avioliiton solmiminen on yhteinen päätös ja entistä vahvempi side, sillä parilla voi jo ennestään olla siteitä, niin kuin asunto ja lapset. Avioliitto on myös virallinen ja näkyvä asia.

Hääpäivän iso lupaus ‘tahdon‘ ei ole vain yksi sana siellä juhlassa, vaan sen toivoisi kantavan läpi elämän, silloinkin, kun on vaikeaa. Niitäkin aikoja jokaiselle tulee, kun tahtominen on tiukemmassa. Tahtominen on tärkeä pitää mukana arjessa: tahtoa yhteistä hyvää pienissä ja isoissa asioissa ja tahtoa, että puolisolla ja koko perheellä on hyvä olla.

Kirkkohäät ovat sillä tavalla erilaiset kuin maistraattihäät, että kirkkohäissä rukoillaan siunausta parille koko elämän varrelle. Elämässä tulee eteen erilaisia tilanteita, eikä siunausta voi koskaan liian usein pyytää. Kirkkohäissä koko hääväki rukoilee yhdessä juuri hääparin puolesta ja pappi siunaa parin. Se on sellaista hyvää, jota kirkko haluaa antaa hääparille. Sitä ei saa muualta.”

Nina Riutta

Mennään naimisiin -häämessut 11.-12.1. klo 10–17 Wanhassa Satamassa Helsingissä. Vantaan pastorit Maari Santala ja JukkaMikko Karjalainen paikalla la 11.1. klo 10–17 ja Jukka-Mikko Karjalainen myös su 12.1. klo 10–17. Pääsyliput 14 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Mirkka Katou/Vastavalo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Toimintaa perheille pe 10.1. klo 9–11. Muskari klo 10.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messua ei ole su 12.1. Olet tervetullut Hakunilan kirkkoon klo 12.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16 englanniksi.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri ti 14.1. kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta to 16.1. klo 14–15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa.

kiviikkoisin alakouluikäisille klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille. Torstaisin 30.1.–20.3.(poikkeusaika ti 4.3., ei 6.3.) klo 13–14.30, yhteensä 8 kertaa. Ryhmä on tarkoitettu äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin 6 kk. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Liisa Pietilä, p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt/kpl.

Messu su 12.1. klo 12. Emerituspiispa Eero Huovinen, saarna, Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 13.1.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Vapaaehtoisten oma tunti ma 13.1. klo 17–18. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia ja hengähtämään hetkeksi.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Lähetyspiiri ma 13.1. klo 18. Ikkuna lähetyksen maailmaan.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

■■■ Muskari ti 14.1. klo 10.

Rauhanyhdistyksenseurat ti 14.1. klo 19. Tapio Leppänen.

Raamattupiiri ti klo 18.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Kasvamaan kristittynä ja ihmisenä, rukiista leipää Raamatusta ke 15.1. klo 18. Liisi Jokirannan aiheena Anteeksiannon vapauttava ja parantava voima.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat voivat tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 1464.

13

Seurakunnissa tapahtuu 9.–16.1.

Ekaa kertaa äidiksi Pyhän Annan lastenkirkolla (Koulutie 11) alkaa to 30.1. klo 13– 14.30 ryhmä äideille ja vauvoille. Se on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat alle kuuden kuukauden ikäisiä.

Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa tammi–maaliskuun aikana. Ryhmässä keskustellaan äidiksi tulemisesta, mutta myös lorutellaan ja opitaan vauvojen laululeikkejä.

Ohjaajina toimivat lapsityönohjaaja Liisa Pietilä, lastenohjaaja Taina Anttila ja pappi Tiina Palmu. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: liisa.pietila@evl.fi.

14

Seurakunnissa tapahtuu 9.–16.1.

timatonkin soittotaito riittää, nuotinlukutaidosta on apua. Mukaan oma soitin. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 13.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Saarnatekstipiiri ma 13.1. klo 18 kirjastossa. Käymme läpi seuraavan pyhäpäivän Raamatun tekstejä.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 13.1. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 14.1. klo 15 kirkkosali 2. Kuoro on tarkoitettu kaikenikäisille lauluhaluisille. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Katulähetys ke 15.1. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kaikille avoin kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 15.1. klo 13 kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.1. klo 18. Risto Auvinen, Heikki Seppänen.

Varaventtiilin lauluseurat ke 15.1. klo 18.30. Aloitetaan kevätkausi virkistymällä hengellisistä lauluista, virsistä, Jumalan sanasta ja yhteisestä rukouksesta.

Rukousryhmä ke 15.1. klo 20 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 16.1. klo 13 kahvi ja klo 13.30 ohjelma ja hartaus. Risto Auvinen.

Nuorten aikuisten kuoron harjoitukset to 16.1. klo 18 kappelissa.

■■ Seurakuntakuoron kevätkausi alkaa to 16.1. klo 18 kirkkosali 2.

Kuoroon otetaan uusia laulajia lähinnä kauden alussa, tiedustelut Ursula Hynninen, p. 050 5736 368.

Apostoliset isät -lukupiiri to 16.1. klo 17 kokoustilassa. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua niiden pohjalta kirkon järjestäytymisestä apostolien jälkeisenä aikana. Risto Auvinen.

Miesten saunailta to 16.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten raamis su 12.1. klo 14.

Nuortenkulman avoimet ovet su klo 17–20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 9.1. ja 16.1. klo 9.

NuPe – Nuorten Perjantai pe klo 17.30–20.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 14.1. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 14.1. klo 13. Leena Lehto ja Mari Liimatainen.

Muualla

Varhaisnuorten (7–14-vuotiaat)

kerhot alkavat viikolla 3, lisätiedot nettisivuiltamme.

Kastettu Vertti Eevert Ketonen.

Avioliittoon kuulutettu Marko Tapani Luoto ja Heini Anu Marita Savolainen.

Lis toimätietoja w w in n a st seurw.vanta a a aku nna nt .fi

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14, p.

09 830 6707.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, Kustaantie 22 E, p.

09 830 6706 ti ja to klo 9–11.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Messu su 12.1. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin. Nettikirkko: vantaanseurakunnat.fi/rekola.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 10. Lasten oma kirkkohetki messun aikana.

Tiedustelut: pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskinen, p. 050 339 2703/ terhi. kiiskinen@evl.fi.

Isoskoulutus I ti 14.1. klo 17.30.

Open doors – avoimet ovet nuorille ke 15.1. klo 18.

■■■ Perheiden kirkkomuskari to 16.1. klo 14.30. Seurakunnan järjestämää musiikkileikkitoimintaa, jossa lauletaan, soitetaan ja liikutaan tuttujen ja uusien laulujen tahdissa.

■■ Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset alkavat ke 22.1. klo 18.

Otamme uusia laulajia mukaan. Lisätiedot: kanttori Sirkku-Liisa Niemi, p. 050 336 6798 tai sirkku-liisa. niemi@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri to 9.1 ja 16.1. klo 8.30. Aamukahvila aikuisille, aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

■■ Yksinhuoltajailta to 9.1. klo 17.30. Pientä iltapalaa tarjolla, lastenhoito järjestetty.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 13.1. klo 18. Lastenhoito järjestetty.

■■ Taaperokerho ma 13.1. klo 9.30.

Tarkoitettu perheille, joissa 1–3 -vuotiaita lapsia. Hartaushetki ja yhteistä toimintaa.

■■ Perhekerho ti 14.1. klo 9.30. Aamupuuro 1e/ perhe.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho ti 14.1. klo 9.30. Aamupuuro 1e/ perhe.

Muualla Hartaus to 16.1. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Kastettu Leo Eero Akseli Seppälä, Maija Jenna Anneli Kaitala, Nelia Christina Appleton, Noel Kristian Koskinen, Otto Eemeli Pajari, Maisa Annika Penttinen, Joona Petter Tapio Räsänen, Iiris Sofia Lehtonen.

Avioliittoon kuulutettu Tapio Antero Ihamäki ja Saara Johanna Temonen.

Hautaan siunattu Taina Lahja Lemmitty Harsia 75 v, Sirkka Kyllikki Karppi 86 v, Lyytinen Kauko Tapio 82 v, Juha Sakarias Venemies 63 v, Seppo Ilmari Rantanen 57 v, Pirjo Helena Hirvonen 48 v, Ritva Marjatta Rantala 77 v, Raimo Johan Arvola 68 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Kodinhuoltoapua Nikkaristeilta diakonisin perustein maksutta.

Tiedustelut tiistaisin klo 10–11, p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 12.1. klo 12. Kristiina Kartano, Satu Huttunen, Terje Saard.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 12 kirkon odotustilassa (valkoinen rakennus kirkon vieressä).

Lepopäivän ilta -keskustelusarja su 19.1., 26.1. ja 2.2. Aloitus klo 17.45 urkumusiikilla. Keskustelua elämästä, työstä ja uskosta. 19.1. Raha – miten suhtautua ainaiseen kasvuun ja rahakeskeisyyteen? Missä kulkee kohtuuden raja? Asmo Kalpala ja Tommi Valtonen. 26.1. Politiikka – mitä politiikalta on lupa odottaa? Mikä on ihmisen arvo politiikassa? Sirpa Pietikäinen ja Pirjo Ala-KapeeHakulinen. 2.2. Kulttuuri – mitä hyvää ja mitä huonoa kristinusko on antanut suomalaiseen kulttuuriin? Kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila ja Ansu Kivekäs ja toimittaja Heli Karhumäki. Keskustelut juontaa toimittaja Johanna Korhonen. Yleisöllä mahdollisuus osallistua keskusteluun. Lapsille 3–10-v omaa ohjattua ja valvottua ohjelmaa Pakarituvassa klo 17.30–19.30.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat to 9.1. klo 9.30.

Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, klo 10.30 kahvit sanan äärellä.

Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

■■ Torstaitupa to 9.1. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille, tarjolla pientä iltapalaa 2 e/perhe. B-porras, 2. krs.

■■ Perhekerho pe 10.1. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Walkers nuortenkahvila pe 10.1. klo 19–22. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 11.1. klo 15. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Siionin kannel -seurat su 12.1. klo 15. Vieraileva puhuja Annikki Erelä ELY:stä. 14.30 aloituskahvit. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Winkut su 12.1. klo 16. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä. Emmauksen kokoushuone, A-porras, 3. krs.

10 käskyä ja Isä meidän ma 13.1. klo 18. Johdanto- ja keskustelusarja, oppaana pastori Jaakko Hyttinen. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

■■ Perhekerho ti 14.1. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 14.1. klo 12. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12.

Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 14.1. klo 13. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Gospel-lattarit jatkaa taivaallisia tanssitunteja ti 14.1. klo 19-20.

Hinta 2 e/h. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Aamurukouspiiri ke 15.1. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs.

Walkers nuortenkahvila ke 15.1. klo 18. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Maalauspiiri to 16.1. klo 17.30. Rippikoululuokka, A-rappu, 2. krs.

Miesten raamattupiiri to 16.1. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a ■■ Omalla äänellä –lauluryhmä ti 14.1. Terje Saard.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.1. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten kuntojumppa 8.1. klo 18.

Oma jumppamatto mukaan. Vetäjänä Päivi Helén p. 050 572 2666.

Maksuna vapaaehtoinen kolehti Naisten Pankin hyväksi.

Naisten lenkkisauna Ilolassa to 9.1. klo 18. Keskustelemme iltapalan (2 e) ääressä.

■■ Perhekerho PERUTTU pe 10.1.

Naisten kuntojumppa 10.1. klo 18.

Vetäjänä Päivi Helén p. 050 572 2666. Maksuna vapaaehtoinen kolehti Naisten Pankin hyväksi.

Messu su 12.1. klo 10. Maria Koukkari, Veikko Karhumaa, Terje Saard.

Ilmainen bussikuljetus: lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie– Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie– Koivukylänväylä.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 10. Neljä vuotta täyttäneet voivat osallistua pyhäkouluun yksin, nuoremmat vanhemman kanssa.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 9.1. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 11.

■■ Perhekerho to 16.1. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 ■■ Perhekerho ma 13.1. klo 9.30.

Miesten raamattupiiri ma 13.1. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 10.1. klo 12.30– 15.30. Pienet eväät mukaan. Alle 3-vuotiaiden hoidosta on aina neuvoteltava etukäteen, ja heidän hoitoaikansa on maksimissaan kaksi tuntia. Parkkiin ilmoittautuminen tekstiviestillä p. 050 494 8744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä.

■■ Perhekerho ti 14.1. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 14.1. klo 17.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 14.1. klo 9.30. Tarkemmat tiedot Outi Myllylä p. 050 327 1634, outi.myllyla@evl.fi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 10.1. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 11.

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 15.1. klo 18. Lapsille omaa ohjelmaa.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

■■ Ohjattua perheliikuntaa la 11.1.

klo 9.30–11 Tikkurilan lukion salissa, F-porras. Tervetuloa 3-7-v. lap-

set aikuisen kanssa. Lisätietoja Päivi Helén p. 050 572 2666.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 13.1. klo 13.30. Malminiityntie 16 B. Miesten lähetys- ja raamattupiiri 13.1. klo 18.30 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Wintin nuortenilta (13–17-v.) ke 18.12. klo 17–20.30 Ylästöntie 35.

Varhaisnuorten kerhot jatkuvat viikolla 3. Uusia kerhoja Tikkurilassa ja Ristipurossa. Ilmoittaudu www.vantaanseurakunnat.fi/fi/toiminta/tikkurilan-seurakunta/tytotja-pojat 1.–10.1., sen jälkeen tiedustelut Merja Rantala p. 050 526 9401.

Kokkikerho maanantaisin klo 17.30– 19.30, puuhakerho (10–12-v.) tiistaisin klo 17.30–19 ja puuhakerho (7– 10-v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Tikkurilan kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Poikien kokkikerho tiistaisin klo 16–18 Ristipuron seurakuntatilassa, Simonkyläntie 11 A. Kiitos ja Onnea! Seurakunnan joulumyyjäiset 14.12. tuottivat 2554 euroa lähetystyölle. Sydämellinen kiitos kaikille myyjäisiin osallistuneille. Kävijöiden kesken arvotun pyöräilyrepun voitti vihreä arpa numero D 29. Voiton saa noutaa arpalippua vastaan kirkkoherranvirastosta Unikkotie 5 B arkisin klo 9–15.

Kastettu Mea Olivia Kiisla, Oliver Tino Aleksi Lehtinen, Tomas Olavi Antero Kihniä, Oskar Elias Aleksanteri Kosonen, Leevi Julius Kokkonen, Luka Oiva Jalmari Härkönen, Lilja Olliina Annikki Härkönen, Alek Elias Asikainen, Juuso Einari Suominen, Emilia Jemina Hämäläinen, Vanessa Kia Maria Kolula, My Emma Mimosa Stålhane, Bettina Milla Matilda Raittila, Tuomas Benjamin Paakkanen, Lea Joanna Amanda Pentikäinen, Niilo Kustaa Matias Teikari, Akseli Antti Johannes Ylä-Sankila, Luka Alex Oliver Sulkanen, Eino Aleksander Mäkipernaa, Halti Jyry Matias Huusko, Iida Milja Eliina Putto, Ronja Annika Johanna Nousiainen, Jenna Vanessa Järvinen, Enni Adele Kuusisto, Daniel Sebastian Kontinen, Nooa Rafael Räsänen, Aarni Niilas Paukkeri, Miia Maria Martinmaa, Lilja Katariina Jussila, Daniel Issac Jarrah, Noah Oscar Alexander Hytönen, Sebastian Silvo Eriksson, Mikael Leo Aleksis Hakala, Emil Olavi Soukka, Armas Mikonpoika Karemo, Dani Ilmari Nyman, Joel Verner Juhani Tönning, Miro Juhani Lindqvist, Hugo Jeremias Rauhala, Hugo Robert Juhani Katisko, Aino Inkeri Kokkonen, Ella Aino Adeliina Westermark.

Avioliittoon kuulutettu Anssi-Pekka Aura ja Tuulia Kristiina Petäjäjärvi, Mika Petri Pekki ja Niina Kristiina Laakkonen.

Hautaan siunattu Vieno Johanna Bäckström 94 v, Fritz Erik Saarno 93 v, Siiri Vilina Bergman 89 v, Sirkka Liisa Laine 85 v, Saimi Annikki Lappalainen 85 v, Iines Helena Pekkanen 84 v, Pauli Ilmari Neuvonen 76 v, Kirsti Marjatta Saranpää 75 v, Ritva Anneli Utriainen 68 v, Martti Tapani Hirvonen 66 v, Juha Olavi Ojansivu 65 v, Jan-Peter Varjonen 62 v.

Musiikkia

Markku Mattila

Eero Huovinen pohti kasteen merkitystä kastemaljan äärellä Hakunilan kirkossa.

■■ Lapsikuoron harjoitukset tiistaisin klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon. Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seniorikerho ke 15.1. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Messu su 12.1. klo 12. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Seniorikerho ti 14.1. klo 12.30–14.

Paras lahja

Kaste antaa lapselle hyvän tulevaisuuden.

Emerituspiispa Eero Huovinen on sitä mieltä, että kasteesta voi puhua myös nimenantojuhlana.

– Kasteessa lasta puhutellaan hänen omalla nimellään. Kasteen yhteydessä vanhemmilta kysytään, minkä nimen he ovat antaneet lapselleen.

Tietenkin he ovat voineet kertoa sen aikaisemminkin.

– Lapsi on paitsi vanhempiensa myös esimerkiksi isovanhempiensa ja kummiensa lapsi. Kasteessa lapsesta tulee vielä Jumalan lapsi. Hän saa itselleen Jumalan kaiken rakkauden, armon, hyväksymisen ja siunauksen.

Toisinaan vanhemmat, jotka on itse kastettu lapsena, saattavat epäröidä lapsensa viemistä kasteelle.

– Vanhemmat tekevät lapsensa puolesta monenlaisia muitakin päätöksiä, jotka kuuluvat hyvään huolenpitoon. Antavat ruokaa, vaikkei lapsi osaa pyytää. Laulavat lauluja, kertovat satuja.

– Aivan samalla tavalla kaste on osa vanhempien Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

15

Seurakunnissa tapahtuu 9.–16.1.

Lapsille

kasvatustehtävää, pääoma, jonka voi antaa lapselle tämän elämän alussa. Se on kuin avaisi säästötilin, joka auttaa lasta hänen elämänsä aikana. Aikuiseksi vartuttuaan lapsi voi tehdä omia valintojaan.

Kaste toimitetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Huovisen mukaan käytäntö kertoo siitä, että Isä Jumala on luonut lapsen, Kristus vapauttaa hänet kaikesta pahasta ja Pyhä Henki johtaa hänet seurakunnan elämään.

– Jumalan lapsena oleminen kestää läpi koko elämän, aina taivaaseen asti. Toisaalta jos ei ole lapsena tullut kastetuksi, kasteelle pääsee aina.

Eero Huovinen pitää kastetta parhaimpana lahjana, jonka lapsi voi saada. Tulevathan sen mukana ”kaikki taivaan tavarat”.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

■■ Perhemessu su 12.1. klo 15. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku.

■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 13.1. klo 18.30–20.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Lukupiiri ke 15.1. klo 17.30 Olotila.

Alice Munro: Hyvän naisen rakkaus.

Seniorikerho to 16.1. klo 13–14.30.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 16.1. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli. Martinristin päiväkerhohuone.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 15.1. klo 10–11.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Kädet – aikuisten kädentaitoryhmä su 12.1. klo 17–19. Villasukan ja lapasen tekeminen. Tied. Kati Pyykkö, p. 050 357 7726.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 14.1. klo 17.45– 19.15.

Ulla-Maija Vilmi

Eero Huovinen saarnaa su 12.1. klo 12 alkavassa messussa Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Messun aiheena on Kasteen lahja.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila.

■■ Pyhäkoulu su 12.1. klo 10 kerhohuone 4.

Messu su 12.1. klo 10. Liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kirkkokahvit.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G– ovesta.

Bring Me the Head of John the Baptist ti 14.1. klo 12–13.30 takkahuone.

Keskusteluryhmä miehille, aiheena häpeä.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie–Uomakuja 12 ■■ Pyhäkoulu ma 10.1. klo 10.30.

Muualla

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

Seniorikerho ti 14.1. klo 13–14.30

iso srk-sali.

Israelpiiri ti 14.1. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 15.1. klo 9.30–11.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 15.1. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Arjen hiljainen hetki ja iltaehtoollinen ke 15.1. klo 18. Ehtoollinen klo 19.

■■ Laulupaja ke 15.1. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Uudenvuoden ja loppiaisen virret.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset maanantaisin 18.30–20.

Uusia laulajia otetaan mukaan.

Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Tara Mary Josefina Doyle, Isla Anni Aurora Liljegren, Leo Leif Olavi Aaltonen, Pinja Annikki Karoliina Frosterus, Aleksi Tarmo Antero Ala-Ruona, Eliel Heikki Eevertti Oksanen, Iris Hilkka Liisa Rinne, Julia Minttu Maria Timonen, Nick Daniel Immonen, Luca Cedric Edvard Arva, Tiitus Kai August Hämäläinen, Sofia Eve Dagnall, Liinu Emilia Hurmerinta, Sarah Melissa Sälke, Niklas Damien Juhani Meri, Johan Sebastian Olsson, Ella Amelia Booth, Julia Henrietta AwuahAddae.

Hautaan siunattu Eila Hellin Saarnisto 95 v, Tyyne Wasenius 90 v, Aino Kaarina Sarva 89 v, Kirsti Irene Wäyrynen 82v, Marja-Liisa Keinänen 80 v, Seija Sinikka Isoniemi 77v, Tapani Antero Luojus 66 v, Lars Henrik Tapio Nyyssönen 59 v, Pentti Ilmari Tikkanen 89 v, Aune Vuorio 88 v, Enni Maria Lindholm 85 v, Lahja Kyllikki Launonen 84 v, Eero Antero Korhonen 79 v, Kauko Tapio Turunen 66 v, Saila Anneli Räsänen-Härkönen 54 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Personer som behöver taxiskjuts till församlingens evenemang kontakta våra diakoniarbetare per tfn 050 4645068 eller 050 3301828.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 12.1. kl. 10. M. Fagerudd. Efter högmässan kyrkvärdsmöte vid kyrkkaffet i Kaffestugan Laurentius, Kyrkovägen 47.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 12.1.

Andra utrymmen Veckomässa fre 10.1. kl.14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. K. Andersson.

Döpta Arvid Christian Morannal Grönlund.

Döda Ruth Sylvia Ingeborg Lönnroth 94 år, Ulla Inkeri Ström 83 år.

Vammaistyö Näkövammaisille

Miesten ilta ma 13.1. klo 18–21 Be-

taniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomista ja uimista. Illassa mukana Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Satumetsä. Jaana Rädyn valokuvia

31.1. asti.

Olotilaan vapaaehtoiseksi? Kysy li-

sää p. 09 830 6302 tai olotila@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

16 Kysy mitä vain kirkkohäistä

Hääyö 19.9.

Pyhän Laurin kirkossa

Kirkkohäät Facebookissa w w w. h a a y o . f i

U S K O S TA , TO I V O S TA J A R A K K AU D E S TA

1 | TAMMIKUU 2014 7.50 €

JUMALA PARANTAA

Hammashoitoa

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 12.1.2014 klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Rainer Jormanainen puhuu aiheesta: Armo kantaa Musiikissa: Hillel Tokazier ja Kim Ekblom

Irtisanotut Mikael Pentikäinen ja Mitro Repo

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Piispa latupappina Lapissa

Palveluja tarjotaan

Agricola tunsi Lutherin

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Roskasakki presidentin juhlissa

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

OUTI & LEE MÜLLER: RAUHAA JA RAKKAUTTA Nyt lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

17.12.2013 15:33:02

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Kohde valmistuu 1.2.2014

Helsinki

Jätkäsaari Tyynenmerenkatu 3

Esimerkkejä Jätkäsaaren asunnoista 3h+k+s+terassipiha+lasitettu parveke 3h+k+s+lasitettu parveke 3h+k+s+lasitettu parveke 3h+k+s+lasitettu parveke

Vuokrakoti

Koko 62,5 m2 63,0 m2 69,5 m2 81,0 m2

Vuokra € /kk 1 375,00 1 323,00 1 355,25 1 458,00

Vuokravakuus 2 kk, vesimaksu kulutuksen mukaan. Energialuokka B2011

Hae asukkaaksi!

Helsinki

Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6

Esimerkkejä Herttoniemen asunnoista 3h+kt+s+lasitettu parveke 3h+k+s+lasitettu parveke 3h+k+s+lasitettu parveke 3h+k+s+lasitettu parveke, senioriasunto

Haaveista totta

Vuokra € /kk 1 251,00 1 313,50 1 350,50 1 233,75

Vuokravakuus 3 kk, vesimaksu kulutuksen mukaan. Energialuokka B2010

Kevan uudet vuokrakodit ovat laadukkaita ja turvallisia asua. Uusimmat asuntokohteet Helsingissä sijaitsevat Jätkäsaaressa ja Herttoniemessä, molemmat hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Asunnot sopivat moniin elämäntilanteisiin, niin perheille kuin senioreillekin.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Koko 69,5 m2 71,0 m2 73,0 m2 70,5 m2

Tiedustelut Keva, puhelin 020 614 2542, asunnot@keva.fi

Vuokrahakemukset www.keva.fi/asunnot

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Reppu

3200

Yhteisvastuun harmaa lujatekoinen reppu.

Etutaskussa on kätevät heijastavat ompeleet.

n ynttilä o Kirkkok kotona! s ö y m paras

2079 Seppo Häkkinen

Rohkeasti luterilainen Piispa Seppo Häkkisen paimenkirje antaa hengellistä ja teologista tukea rohkeaan kirkon jäsenyyteen. Sisällön kolmijako usko – toivo – rakkaus avaa näköalan tulevaisuuteen: kirkkoa tarvitaan, usko antaa elämänvoiman, toivo kantaa huomiseen.

20,79 (23,10)

2820 Liisa Väisänen

Verkkaisuuden filosofiaa Kiireetön suhtautuminen aikaan ja tekemiseen tuo laatua ja sisältöä elämään.

Vaikka läsnäolo, itsensä kehittäminen ja armollisuus omalle itselle ovat tärkeitä asioita, moni sairastuu kiireeseen ja kuvittelee sen olevan ainoa oikea tapa elää ja olla tehokas.

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17

Juhava-kynttilät Kotimaiset, korkealaatuiset Juhava-kynttilät palavat puhtaasti kirkkaalla liekillä. 100 % steariinista käsintehdyt laatukynttilät tuovat joulun tunnelmaa! puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

865 Hääkynttilä

18

Häämenu nyyttärityylillä Häälahjaksi ruokaa ja kukkia?

Nyyttikestihäissä kaikki saavat osallistua järjestelyihin.

Teksti ja kuvat Lotta Numminen

H

äiden menun voi järjestää myös rennolla kädellä ja huokeasti.

Samalla vieraat pääsevät osallistumaan nyyttikestihengessä kattauksen kokoamiseen. Jos idea tuntuu hyvältä, voi juhlatarjoilun toivoa vaikka häälahjaksi.

Nyyttärimenu kootaan pyytämällä etukäteen vieraita tuomaan tarvittavat aineet tai valmiit ruoat. Etukäteissuunnittelulla varmistetaan se, että juhlapöydästä löytyy kymmenen kuivakakun ja patongin sijaan monipuolinen ja hääparin näköinen kattaus.

Suunnitteluvaiheessa kannattaa hyödyntää ihmisten erityisosaaminen ja ruoanlaittobra-

vuurit. Jollakin on vuosikymmenien kokemus karjalanpiirakoiden leipomisesta, toinen taitaa kalan savustamisen tai tuntee boolireseptit.

Kaikki eivät välttämättä innostu ruoanlaitosta. Siinä tapauksessa voi pyytää tuomaan juhlapaikalle esimerkiksi kukkia maljakkoineen, koristeita tai pöytäliinat ja servetit. Varmista itse, että paikan päällä on tarvittavat kylmätilat, ruokailuvälineet ja tarjoiluastiat. Muista varata aikaa myös itse kattauksen kokoamiseen.

Hääkakku osissa (n. 8 hengelle) • uuninpellin kokoinen pala kakkupohjaa • 0,5 dl mehua kostukkeeksi • 4 dl kermaa • 4 dl hedelmäsalaattia tai marjoja • koristeeksi nippu minttua ja 1 dl paahdettuja mantelilastuja Tämä kakku kootaan juuri ennen tarjoilua paikan päällä. Voit pyytää yhtä vieraista tuomaan kakkupohjan, toista valmiiksi vatkatun kermavaahdon ja kolmatta hedelmäsalaatin tai marjoja.

Kakun voi jättää perinteisen kakun muotoon, tai siitä voi leikata piparkakkumuotilla sydämen muotoisia leivoksia.

Kostuta kakkupohja mehulla, kasaa päälle kermavaahto ja hedelmäsalaatti tai marjat. Koristele mintunlehdillä ja kuivalla pannulla paahdetuilla mantelilastuilla.

Voit muokata kakkua omaan makuun sopivaksi lisäämällä esimerkiksi marenkia, suklaavaahtoa tai kinuskia ja vaihtamalla hedelmiä.

Karpalokuohuva

Salaattipöytä

(n. 10 hengelle)

Pyydä vieraita tuomaan esimerkiksi omat lempisalaattinsa tai raakaaineita vihersalaatteihin. Yhtenä esimerkkinä tässä on couscoussalaatti. Jos salaatit tehdään vasta paikanpäällä, muista varata myös leikkuulautoja ja veitsiä.

• 1,5 l karpalon makuista kivennäisvettä • 3 dl jäisiä karpaloita • 2 rkl sokeria • (0,5 dl kirkasta alkoholia) Murskaa 2 dl kohmeisia karpaloita yhdessä sokerin kanssa niin, että karpaloista lähtee mehu liikkeelle.

Jos haluat maljasta alkoholipitoisen, voit lisätä mukaan tässä vaiheessa myös alkoholin. Annostele seos kuohuviinilasien pohjalle ja lisää mukaan muutama kokonainen jäinen karpalo koristeeksi.

Kaada päälle kivennäisvesi juuri ennen tarjoilua.

Couscous-salaatti (n. 8 hengelle) • 4 dl couscousta (valmista pakkauksen ohjeen mukaan) • 2 tlk fetajuustoa • 2 nippua korianteria • 4 tomaattia • 2 kurkkua • suolaa • pippuria

Teksti Kaisa Halonen Piirrokset Anssi Rauhala

Naimisiin!

20

Aikamerkki Hans von Schantz

Katajanokalle vievän kevyen liikenteen sillan kaiteessa on lukkoja tiheässä.

Lukko kaiteeseen ja avain mereen en nimet tai nimikirjaimet. Kun avain heitetään yhdessä veteen sillan alle, lukosta tulee suhteen pysyvyyden symboli, kuvailee Katajanokka-seuran johtokunnan jäsen ja rakkaussillan puuhanainen Rea Anner.

Jokin aika sitten Tampereella herätti närkästystä se, että rakkauslukkoja hävitettiin ottamalla ne taiteelliseen uusiokäyttöön. Julkisuudessa keskusteltiin siitä, kenen omaisuutta lukot ovat.

Katajanokka-seura halusi olla kaukaa viisas ja varmistaa, että lukkojen kiinnittäminen sopi Helsingin kaupungille.

– Kaupungilta ei saatu viral-

lista lupaa rakkauden sillalle.

Mutta heltisi sentään lupaus olla poistamatta lukkoja, Anner kertoo.

Hän on toisinaan antanut häälahjaksi avaimen ja lukon, johon on kaiverrettu hääparin nimet.

Joskus joku on kysynyt, mitä tehdä lukolle, jos liitto ei olekaan pysyvä.

– Ensin ehdotin, että lukon voisi poistaa yhdessä ja tehdä samalla jonkinlaista surutyötä.

Nyttemmin ajattelen, että lukko voisi jäädä paikoilleen. Se rakkaus, mitä aikanaan oli, oli varmaankin vilpitöntä.

Ulla-Maija Vilmi

Alaston kakku sokerileipuri tekee mitä mielikuvituksellisemman koristeen kakun kaunistukseksi, mutta valmiskoristeissakin on runsaasti vaihtoehtoja. Verkkokaup-

si morsiamet suosivat myös birdcage-huntuja, jotka ovat hunnun ja hiuskoristeen välimuotoja.

– Jotkut morsiamet tekevät niinkin, että heillä on kirkossa huntu ja hääjuhlassa birdcage.

Hanna Antila

Huntu on tärkeä osa monen morsiamen häätyyliä.

Pala ikuisuutta sormessa

Näin rakkauslukko toimii: ”Lukko ripustetaan kaiteeseen ja avain heitetään yhdessä sillan alle.”

29-vuotias lontoolainen Lily Vanilli on julkkisten ja hääparien ihailema artesaanileipuri.

Vanillin mukaan päällystämättömät kakut tulevat olemaan tämän vuoden hääkakkutrendi.

Itse hän koristelee sokerikakkupohjista kootun hääkakun hedelmillä, syötävillä kukilla sekä tomusokerilla.

Hääasiantuntijoiden mukaan myös vaihtoehtokakut ovat nousussa. Yhä useampi hääpari valitsee kakun sijaan muffinsseista, donitseista tai vaikka vohveleista kootun tornin. Suolaisen ystävät kokoavat pizzoista, susheista tai erilaisista juustoista kakkua mukailevan pinon.

Etenkin hääkakun koristeissa on mahdollisuus ilotella. Taitava

Hunnun on ajateltu symboloivan neitsyyttä ja puhtautta. Välillä hunnun suosio laski rajusti, mutta nyt huntu on taas pop.

– Huntu on ehdottomasti tullut takaisin. Yksi syy on se, että se halutaan peittämään olkapäät kirkossa, kertoo yrittäjä Niina Kuhta hää- ja juhlaasuja myyvästä Niinatar-liikkeestä.

Enää hunnun ei ajatella olevan neitsyyden symboli, vaan osa häätyyliä, ja sen voi hankkia minkä ikäinen morsian vaan.

– Nyt muodissa ovat pitsihunnut, Kuhta sanoo.

Perinteisten huntujen lisäk-

pa Confetti myy humoristisia kakkukoristeita, joissa morsian vaikkapa kalastaa sulhasen ongella kakun reunalta tai pariskunta kaasuttelee moottoripyörällä kakun huipulla.

Kakku voi kertoa myös morsiusparin yhteisestä harrastuksesta tai intohimosta. Maailmalla on nähty jo pitkään Tähtien sota -teemaisia kakkuja ( ja morsiuspareja), mutta nyt erilaiset zombie- ja hirviöviritelmät näyttäisivät olevan nousussa. Hurjimmissa sulhaselta on pää irti ja mansikkahilloveri valuu pitkin kakun kylkiä.

Krista Susi Mikäli lontoolaista huippuleipuria on uskominen, tässä on vuoden kuumin kakkutrendi häissä.

Sormus on kuulunut suomalaisten hääseremonioihin 1600-luvulta alkaen.

Sormukset pujotetaan sormiin yhteyden ja liiton symboleina. Pyöreä muoto symboloi myös ikuisuutta ja rakkautta, joka kestää aina kuolemaan asti.

Suomessa on tapana pitää vihkisormusta vasemmassa nimettömässä.

Tapa juontaa juurensa vanhasta uskomuksesta, jonka mu-

kaan nimettömästä sydämeen kulkee vena amores, rakkauden suoni. Muinaiset egyptiläiset puolestaan uskoivat, että vasen nimetön säätelee ihmisen tunteita.

Asiaan on myös vähemmän romanttinen selitys. Vasemmassa kädessä sormus ei todennäköisesti kulu yhtä paljon kuin oikeassa ja pysyy myös paremmin tallessa, olettaen, että sen kantaja on oikeakätinen.

Hanna Antila

3 x mieleen jäänyt vihkipaikka Nyrkkeilykehä Vantaankosken seurakunnan pappia Ulla Pohjolan-Pirhosta pyydettiin vihkimään pari nyrkkeilykehässä. ”Sulhanen harrasti nyrkkeilyä. Häissä olivat mukana parin vanhemmat. Kanttori oli paikalla sähköpianon kanssa. Me kaikki kiipesimme kehään, jossa oli pari metriä tilaa häämarssillekin.”

Kuumailmapallo Tikkurilan seurakunnan pappi Kirsti Hildén on vihkinyt parin kuumailmapallossa. ”Kaikki sujui turvallisesti, kun vain saatiin lupa nousta ilmaan. Oli liikaa tuulta. Ajettiin sitten Hyvinkäälle ja noustiin ilmaan siellä. Alas tultiin juuri ennen auringonlaskua jollekin sänkipellolle. Vilja oli puitu edellisenä päivänä.”

Järvenranta Korson seurakunnan kirkkoherra Pirkko Yrjölä kutsuttiin vihkimään luontoa rakastava pari järven rannalle. ”Se ei ollut kesämökki, vaan jonkun yhdistyksen paikka. Jos olisimme ottaneet muutamankin askeleen, olisimme olleet järvessä. Suomalaisissa ulkohäissä on riskinsä, mutta silloin oli hyvä sää. Musiikki taisi tulla nauhurista.”

Hanna Antila

Timo Saarinen

Sillan kaiteessa roikkuu ehkä noin pari tuhatta riippulukkoa. Katajanokka-seura on nimennyt sillan rakkauden sillaksi.

Siitä kertoo kolmikielinen kyltti: Rakkauden silta, Kärlekens bro, Bridge of love.

Lemmenlukkoja on viritelty siltoihin Keski- ja Etelä-Euroopassa 1980-luvulta alkaen. Sittemmin lukkoja on löytynyt eri puolilta maailmaa. Suomessakin rakkauslukkoja on monella paikkakunnalla.

– Idea on kaikkialla suunnilleen sama. Toisilleen lupautunut pari tai ystävykset kiinnittävät sillan kaiteeseen lukon, johon on kaiverrettu molempi-

Taas muodissa