Lauri 2014 nro 17 (8 5)

Vantaan Lauri 17 • Armon asialla • 8.5.2014 • www.vantaanlauri.fi

Pirkko Jalovaaran tilaisuuden jälkeen vaivat pahenivat 2

Perheenäiti keikkahommissa maailmalla 5

Aloita hiljentyminen aakkosista 8

Mira Luoti:

Omille lapsilleni haluan opettaa suvaitsevaisuutta.

Äiti antoi olla ja mennä

6

Miksi numero kolme on uskon ytimessä? – Eero Huovinen

2

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Patrik Lindström

2 Pirkko Jalovaara rukoili kymmenien ihmisten puolesta Espoonlahden kirkossa viime vuoden huhtikuussa.

Kynä muuttaa maailmaa Yksi viime aikojen järkyttävimpiä uutisia on ääri-islamilaisen Boko Haram -järjestön toteuttama isku. Järjestö kaappasi yli 200 teinityttöä nigerialaisesta koulusta. Islamilaista valtiota ajavan terrorijärjestön nimi tarkoittaa ”läntinen koulutus on syntiä”.

Euroopan parlamentti jakaa vuosittain Saharov-palkinnon ihmisoikeuksien puolustamisesta ja edistämisestä. Viime vuonna sen sai pakistanilainen koulutyttö Malala Yousafzai, jota Taleban ampui päähän estääkseen häntä ja muita alueen tyttöjä käymästä koulua. Malala Yousafzai oli 11-vuotiaasta lähtien toiminut julkisuudessa tyttöjen koulunkäynnin puolesta, ja tämä ärsytti Talebania.

Vaikeista vammoista toipunut Malala Yousafzai puhui 16-vuotispäivänään viime vuonna YK:n yleiskokouksessa.

Hänen viestinsä oli: ”Antakaa meille kirjamme ja kynämme, ne ovat voimakkaimpia aseita. Yksi kynä voi muuttaa koko maailman”. Siihen puheeseen kiteytyi koulutuksen merkitys ja syy, miksi ääriainekset pelkäävät opetusta ja erityisesti naisten koulutusta.

Pelkkä lasten kouluun pääsy ei vielä takaa muutosta. Tarvitaan myös päteviä opettajia. He opettavat käyttämään kynää, jolla maailmaa muutetaan. Kirkon Ulkomaanapu on käynnistänyt kampanjan ”Katastrofin aineksia”, jolla muistutetaan maailman opettajapulasta.

Pelkästään perusasteelle tarvittaisiin 1,6 miljoonaa uutta, hyvin koulutettua opettajaa, jotta lasten oikeus hyvään koulutukseen toteutuisi. Kirkon Ulkomaanavun kampanja tähtää siihen, että 10 000 kehitysmaiden opettajaa saisi paremman koulutuksen.

Maailmaa muutetaan opettaja ja kynä kerrallaan.

Kolumni

Kolmantena päivänä Uskontunnustuksessa sanotaan, että Jeesus nousi kuolleista kolmantena päivänä. Miksei neljäntenä tai seitsemäntenä?

Miksi yleensä joku numero on uskon ytimessä?

Raamatussa kerrotaan monta kertaa, että kärsimys kestää kolme päivää, mutta kolmantena päivänä koittaa vapautus.

Kolmas päivä ei ollut juutalaisille ensi sijassa tunneissa mitattava ajan määre. Kolme päivää on nimi Jumalan salliman kärsimyksen ajalle. Kolmas päivä taas on lupaus hetkestä, jolloin Jumala päästää pahasta.

Kun Jeesuksen vanhemmat olivat kadottaneet 12-vuotiaan poikansa juhlaväen joukkoon, he olivat kolmen päivän ajan epätoivoisia, mutta sitten vanhempien hätä hälveni: ”Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä”.

Kolmantena päivänä Jumala loi paratiisin puutarhan, ja se oli myös ainoa päivä, jolloin Jumala kahteen kertaan sanoi, että kaikki oli hyvää. Kaanaan hääjuhlat vietettiin kolmantena päivänä.

Tärkeää kolmessa päivässä on, että se on kestoltaan rajattu aika. Kärsimys ei kestä loputtomiin. Tarkka numero ilmaisee sen, että Jumala ei hylkää lopullisesti.

Sanat kolmesta päivästä kertovat sen, että kärsivä ihminen on – usein tietämättään – Jumalan aikataulun ja huolenpidon kohteena. Saarijärven Paavo tiesi saman asian: ”Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.”

Kun Jeesus kuoli ristillä, opetuslapset uskoivat, että menetys on lopullinen. Tuskalle ei ensin näyttänyt olevan mitään loppua. Mutta lupaus kolmantena päivänä tulevasta muutoksesta oli voimassa.

Jos Jeesus olisi heti noussut kuolleista, kuoleman kauheutta ei olisi otettu vakavasti. Jos ylösnousemus olisi viipynyt pitempään, toivon odottaminen olisi voinut viedä voimat.

Kolme päivää ja kolmas päivä kuvaavat merkillisellä tavalla sekä ankaraa ahdistusta että yllättävää vapautusta. Mutta eikö elämä – ja elämä Jumalan kanssa – olekin juuri sellaista? Sekä kärsimystä että iloa.

Eero Huovinen piispa

Uskon askeleet veivät pyörätuoliin Pirkko Jalovaaran toiminta Espoonlahden rukousillassa oli hengellistä väkivaltaa, arvioi kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Viime vuoden huhtikuussa Eila (nimi muutettu) ajoi tyttärensä kanssa Espoonlahden kirkkoon Pirkko Jalovaaran esirukousiltaan. Hiihtolenkillä kipeytynyt nilkka ei ollut parantunut.

Myös tyttären nilkassa oli urheiluvamma. Äiti ja tytär kävelivät kirkkosaliin kainalosauvoilla. Alttarilla Jalovaara rukoili ensin tytön jalan puolesta, ja neuvoi sen jälkeen tyttöä kävelemään ilman sauvoja. Yllättynyt Eila mietti, pitäisikö kävely estää.

Eila kävi läpi saman rutiinin: sauvat pois, rukous nilkan puolesta ja kehotus kävellä.

– Ajattelin, että olen sentään kirkossa. Ei kai täällä voi tapahtua mitään pahaa.

Kun Eila kertoi, että nilkka kihelmöi ja tuntuu puutuneelta, Jalovaara sanoi, että se on paranemisen merkki. Rukousavustajana toimiva mies ojensi Eilan sauvat ylösalaisin takaisin ja sanoi, ettei tämä enää tarvitse niitä.

Tyttären jalassa todettiin rukousillan jälkeen rasitusmurtuma ja nivelsiteiden repeämä. Kävelyttämisen vuoksi toipuminen pitkittyi ja kesti kaikkiaan 3,5 kuukautta.

Äidillä särky levisi myös terveeseen jalkaan, ja hän joutui pyörätuoliin. Rukousillan jälkeen hän ei ole pystynyt tekemään päiväkään töitä. Oikea diagnoosi selvisi vasta syksyllä: nivelsiteet olivat irronneet luusta, nivelkapseli oli siirtynyt paikaltaan ja jänne oli haljennut.

Kävely kirkkosalissa vei nivelkapselin puristuksiin jalan luiden väliin ja aiheutti voimakkaan hermosäryn. Korjaavan leikkauksen jälkeen kivut poistuivat viikossa.

– Syvä anteeksipyyntöni. Pahoittelen kovasti, että tuollaista on päässyt tapahtumaan, Pirkko Jalovaara kommentoi.

Hän kertoo toimineensa tilanteessa samalla tavalla kuin jo vuosien ajan kaikissa rukousilloissaan. Rukouksen jälkeen hän pyytää ihmisiä liikuttamaan rukouksen aiheena ollutta jäsentä. Jos kipu jatkuu vielä, Jalovaara jatkaa rukousta. Usein ihmiset tuntevat rukoiltaessa lämpöä, jonka hän tulkitsee Jumalan kosketukseksi.

Kun Eilan jalassa ei tuntunut kipua rukouksen jälkeen, Jalovaara kehotti häntä kävelemään. Jalovaara ei kuitenkaan luvannut, ettei sauvoja enää tarvita.

– Minulla ei ole lääketieteellistä koulutusta. En voi mitenkään olla vastuussa väärästä diagnoosista tai siitä, että hän istuu yhä pyörätuolissa.

Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen pitää tapahtunutta hengellisenä väkivaltana.

– Valvontani rukousillassa petti ja olen osaltani vastuussa siitä, mitä Eilalle ja hänen tyttärelleen tapahtui.

Seuraavaa Jalovaaran rukousiltaa Espoonlahden kirkkoon oli suunniteltu keskiviikoksi 7.5. Esirukousilta päätettiin järjestää ilman Jalovaaraa.

– On tärkeää, että apua tarvitsevia ihmisiä ei jätetä yksin ja heille tarjotaan mahdollisuus esirukoukseen. Mielestäni Jalovaara ei ole ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Hän itse ei voi olla syy tulla esirukousiltaan. Ilta järjestetään ihmisten hädän vuoksi.

Jalovaaran toiminnan arveluttavat piirteet nousivat julkisuuteen helmikuussa 2013 Ylen MOT-ohjelmassa. Tuolloin Vantaan kirkkoherrat päättivät, ettei Jalovaaran rukousiltoja järjestetä Vantaan kirkoissa. Viime viikolla myös Tampereen tuomikirkkoseurakunta päätti, ettei Jalovaaran rukousiltoja järjestetä sen tiloissa.

Taneli Kylätasku

vantaanlauri.fi uutisia ›› Myyrmäen kirkon julkisivut korjataan ›› Työnhakijat saivat ilmaisen valokuvauksen Tikkurilassa ›› Uskontojen uhrien tuki: Jehovan todistajat rikkovat ihmisoikeuksia KANNEN KUVA SINI PENNANEN

3

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Penkit kuntoon Heikki Rajamäki, nikkaristi: ”Tarkoituksenamme on kunnostaa Pyhän Laurin kirkolla kymmenkunta puistonpenkkiä ja laittaa ne pappilaan vievän kävelyreitin varteen. Pappilassa pidetään paljon tilaisuuksia, eivätkä vanhat ihmiset jaksa kulkea yhteen pätkään koko matkaa.

Olen ollut Tikkurilan seurakunnan nikkaristitoiminnassa kaksi vuotta. Jäin juuri eläkkeelle, joten nyt tätä joutaa tekemään. Olemme tehneet pieniä korjauksia ihmisten kotona: haravoineet lehtiä, kaataneet pihapensaita ja kasanneet kalusteita. Minulle on osunut lampunvaihtoja, koska olen alkujaan sähkömies.

Ihmiset asuvat nykyään yhä vanhemmiksi kotona, joten apua kyllä tarvitaan.”

Elina Kuitto

Tikkurilan seurakunnan nikkaristit kunnostavat puistonpenkkejä vielä to 8.5. Pyhän Laurin kirkolla. Nikkaristiksi voi pestautua ottamalla yhteyttä seurakuntaan tai netissä osoitteessa www.suurellasydamella.fi.

4

Väitellään

Ei nälänhätiin voi vaikuttaa, Sanna-Liisa Taivalmaa!

Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa meidänkin ruokaturvaamme.

Maatalous- ja metsä­ tieteiden maisteri Sanna-Liisa Taivalmaa on sitä mieltä, että naisten maanviljelyä kannattaa lisätä.

Ei ruoka maailmasta lopu, se vain jakaantuu epätasaisesti.

– Totta tällä hetkellä. Jos väes­ tönkasvu jatkuu tätä tahtia ja jos ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa, tilanne vaikeutuu.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan vuoteen 2050 mennessä ruoantuotannon pitäisi kasvaa noin 60–70 prosentilla.

Ruokaa haaskataan.

Markku Mattila

– Totta. Länsimaissa noin kolmannes ruoasta menee roskiin.

rovaroin ja niillä kehitetään ruokaturvaa ja maataloutta köyhissä maissa. Myös katastrofike­ räyksiin tai kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen toimintaan osallistuminen on vaikuttamista. Ruokavaliot taas vaikuttavat ruoan saatavuuteen globaalisti.

että jos naisilla olisi samat mahdollisuudet maanomistukseen, maatalousneuvontaan ja lannoitteisiin kuin miehillä, tuotanto nousisi 20 prosenttia. Naiset myös käyttävät suuremman osan tuloista koko perheen ravintoon kuin miehet.

Jokainen valtio on vastuussa omasta ruokaturvastaan.

Ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa jo nyt.

– Kyllä. Valtio on vastuussa omista kansalaisistaan. Kansalaisille on taattava riittävä ravinto joko tuotannon tai ruoan tuonnin kautta.

– Kyllä. Eniten se vaikuttaa niillä alueilla, jotka ovat kärsineet ruoanpuutteesta jo aiemmin eli kuivilla alueilla ja myös sellaisten jokien ja merien rannoilla, jotka ovat alttiita tulville.

Ei ole hyväksi, että suomalaiset haluavat syödä yhä enemmän riisiä ja intialaiset lisätä lihansyöntiä.

– Tilanne ei ole näin yksioikoinen. Joskus liha voi olla tärkein proteiininlähde, ja joillakin alueilla esimerkiksi vuohi pärjää ja pystyy hyödyntämään sellaista kasvillisuutta, jota muut eivät.

– Lähiruoan suosiminen kaikkialla olisi tietysti hyvä juttu, mutta muuten on vaikea sanoa, mikä on hyväksi tai pahaksi.

Ruoan vähyys aiheuttaa konflikteja.

Suomalainen ei voi vaikuttaa siihen, että joku näkee nälkää Afrikassa.

– Aivan. Ja konfliktit aiheuttavat puutetta ruoasta.

– Jokainen voi. Suomalainen vaikuttaa jo verorahoillaan, sillä kehitysyhteistyötä tehdään ve-

Naisilla on tärkeä rooli ruokaturvan ylläpitäjänä.

ikimuistoiset lahjat

– Ehdottomasti. On arvioitu,

Suomessa voimme luottaa siihen, että ruokaa riittää.

– Kyllä voimme, mutta ilmastonmuutos ja maailmanpoliittinen tilanne saattavat vaikuttaa meidänkin ruokaturvaamme tai ainakin ruokavalioon.

Ylipaino on jo suurempi ongelma kuin aliravitsemus.

– Ylipainosta on tulossa merkittävä terveysriski. Sanoisin kuitenkin, että aliravitsemus on lapsille ja odottaville äideille vielä haitallisempaa kuin ylipaino, sillä ravinnon puute haittaa lasten kehitystä.

Hanna Antila

Kaisa Karttunen, Laura Kihlström ja Sanna-Liisa Taivalmaa: Nälkä ja yltäkylläisyys. Gaudeamus 2014.

Tervetuloa ympäristöpäivään!

www.piplia.fi

■

Honkanummen hautausmaa ma 12.5 2014 klo 9-14.

Ohjelmassa: • • • •

voimasanoja

PIPLiA. HOpeaRiipukset

korulahja ajatuksella. herran siunaus -riipus saatavana myös kultaisena.

kultainen nimipainatus

Nahkakantisen Raamatun ja virsikirjan kanteen. useita eri kansivaihtoehtoja. tutustu valikoimaan www.pipliakauppa.fi

teemamukit

arabian teemamukit arkeen ja juhlaan. maalaukset heljä liukko-sundströmin. saatavana vain Pipliasta. ■ 26 € / kpl suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Apua haudanhoitoon sekä työkalujen lainausmahdollisuus Kierrätys- ja perennaneuvontaa Opastettuja kierroksia ja musiikkiesityksiä Reilun kaupan kahvitarjoilu

Honkanummen hautausmaa Vanha Porvoontie 225 01380 Vantaa

5

Muutosvoima Antti Pentikäinen/Kirkon Ulkomaanapu

– Kun palasimme ensimmäiseltä työreissultani, aloimme harrastaa lasteni kanssa taekwondoa kehittääksemme itsepuolustustaitojamme, Päivi Hieta kertoo.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Yleensä kirjoittajana arvostamani Jukka Relander ällistytti kolumnillaan ”Tapakristityt ovat kirkon toivo” (VL 27.3.). Sen mukaan kirkon pitäisi tehdä ihmisistä vähemmän luterilaisia, koska luterilaisuudessa painottuu ihmisen henkilökohtainen suhde tuonpuoleiseen, ja kirkon pitäisi keskittyä tukipalveluihin.

Liityin takaisin kirkkoon jokin aika sitten, koska siellä tehdään niin hyvää työtä. Arvostan varsinkin diakonia- ja lapsityötä ja Kirkon Ulkomaanapua – ja Vantaan Lauria. Kävin sitten mielenkiinnosta tutustumassa, mitä messussa puhutaan nykyään ja hämmästyin. Ainakin omassa seurakunnassani Rekolassa kaikki papit puhuvat ihmisen kielellä tämän päivän ihmisille rakkaudesta ja armosta ja ovat heikkojen ja erehtyväisten puolella ja jakavat elämän leipää. Erityisesti minua ovat koskettaneet vs. kirkkoherran Juha Ropposen saarnat.

Jos saisin toivoa jotakin tavalliselle kirkon jäsenelle, toivoisin, että hän kävisi katsomassa ja kuuntelemassa, mitä kirkossa puhutaan, lauletaan ja soitetaan, ei kirkon vaan itsensä takia. Jospa takkiin tarttuisi, Korson entisen vt. kirkkoherran Kimmo Saareksen sanoin, ”vallankumouksellinen rak­ kaus ja holtiton armo”.

Sini Alén

Johann Sebastian Bach ja Leonardo Da Vinci ovat suurimmat taiteilijanerot kulttuurihistoriassa. Bach on säveltaiteen tärkein mestari, Da Vinci renessanssiajan taiteen ja kulttuurin yleisnero. Heidän elämäntyöstään löydän inspiraatiota.

Heidän taiteessaan on kristillistä kuvastoa. Näiltä mestareilta voi oppia paljon. Leonardon Luolamadonna-taulussa on Neitsyt Maria, enkeli, Johannes ja Jeesus-lapsi. Se on vaikuttava maalaus ja tunnelma käsinkosketeltavan hieno. Leonardo on mestarillinen ihmiskuvaaja.

Janne-Petteri Kupsanen, Vantaa

Auttamassa maailmalla Päivi Hieta on asunut lastensa kanssa Keski-Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä.

Sairaanhoitaja Päivi Hieta, entinen Muma, 55, lähti ensimmäiselle työkeikalleen ulkomaille 22 vuotta sitten. Idea kehitysyhteistyöhön osallistumisesta oli silloisen aviomiehen. Myös perheen 7- ja 3-vuotiaat lapset lähtivät Nicaraguaan.

– Yritin pitää avioliittoamme kasassa. Totta kai halusin myös auttaa ja kokea uusia asioita. Työ vammaisjärjestössä innosti.

Työrupeama alkoi espanjan opiskelulla kielikoulussa.

– Lapset oppivat kielen parissa kuukaudessa, mutta minulta aikaa meni enemmän. Energiaa kului toki myös uusiin oloihin sopeutumiseen.

Päivi työskenteli vammaisten lasten vanhempien perustamassa järjestössä. Kerran eräs äideistä kysyi, osasiko Päivi hypätä pituutta. Totta kai osasi, olihan hän kilpaillutkin yleisurheilussa. Lisäksi hän oli nuorena kouluttautunut muun muassa kerho-, leiri-, jumppa- ja uintiohjaajaksi.

Osa Päivin ohjaamista lapsista pääsi myöhemmin edustamaan Nicaraguaa Barcelonan olympialaisiin.

– Ensimmäistä kertaa vammaiset lapset kiinnostivat ihmisiä Nicaraguassa. He osasivat tehdä sellaista, mitä kukaan muu ei osannut.

Nicaragua tarjosi kuitenkin myös ikävämpiä muistoja. Kerran hyökyaalto yllätti ja jouluaattona kaksi aseistautunutta miestä yritti ryöstää perheen heidän omassa kodissaan.

– Kun palasimme Suomeen, aloin harrastaa lasteni kanssa taekwondoa. Olimme samaa mieltä siitä, että itsepuolustustaidot ovat hyödyllisiä. Olemme myöhemmin jatkaneet harrastusta useassa maassa.

Päivi Hieta oli kuvitellut, että voisi kahden vuoden jälkeen vain palata vanhaan ja jatkaa työntekoa entiseen tapaan Peijaksen sairaalassa.

– Nyt tiedän, ettei se ole mahdollista. Jokaisen ulkomaan projektin jälkeen maailmankuvani on muuttunut. Usein olen jo paluumatkalla miettinyt, mitä voisin opiskella Suomessa seuraavaksi.

Työvuosia ulkomailla on kertynyt liki kymmenen. Väliin mahtuu muun muassa työ Van-

taan kriisikeskuksessa. Elämäntarinansa Päivi Hieta kertoo juuri ilmestyneessä kirjassaan Sairaanhoitaja Muma (Fioca 2014).

– Lapset ovat sopeutuneet uusiin paikkoihin aina nopeasti, kun olosuhteet ovat olleet muuten turvalliset. Heillä on ollut hoitaja Suomesta tai kohdemaasta. Kavereita on löytynyt kaikille.

Parhaillaan Päivi Hieta työskentelee Pelastakaa lapset -järjestön projektissa Syyrian pakolaisten parissa Pohjois-Libanonissa.

Libanonissa on virallisesti yli miljoona syyrialaispakolaista ja lisäksi rekisteröimättömiä pakolaisia arviolta puoli miljoonaa.

Tarvitaan tilapäisasuntoja, vettä, ruokaa, vaatteita, koulua. Yli puolet pakolaisista on lapsia.

– On paljon liian aikaisia avioliittoja ja jopa 13-vuotiaita äitejä.

Hankkeemme paneutuu raskaana olevien naisten auttamiseen.

Annamme tukea synnytyksessä ja vauvanhoidossa.

Tällä kertaa Päivi Hiedan 11-vuotias kuopus halusi jäädä käymään koulua Suomessa.

– Isoveli ja isosisko ovat parhaat hoitajat, ja kuopuksen isäkin on Suomessa. Tulen käymään kotimaassa aina viiden viikon jälkeen.

Ulla-Maija Vilmi

Kotimaan matkaklubi

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja Egyptin Aarteita Villa Royalissa 12.6.2014 Lähde Kotimaan Matkaklubin suosituille päiväretkille tutustumaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ja Villa Royaliin näyttelyihin Mouhijärvelle. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Tarja Haapala.

Matkaohjelma: klo 8.00 lähtö Helsingin Mikonkadun tilausajolaiturista. n. klo 11.00 Tutustumme Mouhijärven kuninkaalliseen loistoon, Villa Royaliin, jossa ”Kuninkaallinen loisto” ja Fagerbergen näyttelyt. Nautimme lounaan näyttelyn päätteeksi. n. klo 13.00 matkamme jatkuu Äetsän Kiikkaan, jossa tutustumiskohteenamme on Kinnalan Koukku, vanha tila, jossa sijaitsee myös Suojeluskuntamuseo. Tutustumisen jälkeen nautimme kahvit ja leivokset. n. klo 16.00 Päivän päätteeksi tutustumme Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon oppaan johdolla. n. klo 17.00 Kotimatka alkaa (Tyrvään kirkko-Helsinki 200 km).

Matkan hinta: 105 €/hlö, toimitusmaksu 10 €/tilaus Hinta sisältää: bussikuljetuksen, yllä olevan matkaohjelman, sisäänpääsymaksut, kahvit+leivos sekä lounaan.

Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

6 TEKSTI HANNA ANTILA

Hyviä neuvoja ja huo Äidit neuvovat lapsiaan monenlaisissa asioissa.

Neljä tunnettua suomalaista kertoo, mitä oppivat omalta äidiltään. seen muusikkona äiti on suhtautunut tyynesti.

– Ei se ollut hänelle yllätys.

Olin jo muutenkin ollut määrätietoinen ja pärjännyt hyvin esimerkiksi voimistelussa.

Tyttärensä uraa äiti on seurannut tarkoin ja kokoaa leikekirjaa. Palautetta hän ei yleensä anna.

– Ei hän ole sentyyppinen ihminen. PMMP:n keikoilla hän kävi muutaman kerran ja kommentoi vain, että hyvin meni.

Mira Luodin ja hänen puolisonsa uusperheeseen kuuluu neljä lasta, viides syntyy kesällä. Mira on menevä äiti ja ot-

taa lapset mukaan myös omiin menoihinsa. Äitinsä tavoin Mira tahtoo kuitenkin pitää kiinni siitä, että perhe syö yhdessä.

Myös suvaitsevaisuutta hän haluaa opettaa lapsilleen.

– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tuomitse toisia heidän valinnoistaan.

Oma äiti on Mira Luodille yhä se, jolle voi kertoa mitä vain ja jonka luo voi aina mennä lepäämään – tai syömään.

– Puhumme oikeastaan kaikesta, ja usein aika syvällisiä juttuja. Viime aikoina olemme puhuneet aika paljon puutarhanhoidosta.

Jukka Hildénin äiti on Duudsoneiden fani.

”Ole oma itsesi” Duudsoneitten Jukka Hildén on kotoisin Alahärmästa Hakolan kylästä Etelä-Pohjanmaalta. Jälkikäteen ajateltuna se oli erinomainen paikka kasvaa.

– Siellä sai hoitaa lehmiä, rakentaa majoja, ajaa traktoria ja puuhastella monenlaista.

– Lapset myös otettiin mukaan kaikkiin askareisiin, ja töitä piisasi.

Sini Pennanen

Mira Luoti voi puhua äitinsä kanssa melkein kaikesta. Viime aikoina äitiä ja tytärtä on puhuttanut puutarhanhoito.

Mikko Stig/Lehtikuva

M

ira Luoti oli meneväinen lapsi.

Hän kävi soittotunneilla, orkesteriharjoituksissa, näytelmäkerhossa, kuorossa, telinevoimistelu- ja joukkuevoimistelu­ treeneissä sekä tanssitunneilla. Äiti sen sijaan viihtyi kotona. Hän antoi Miran harrastaa, mutta ei ollut sellainen äiti, joka olisi kuskannut Miraa ja tämän kahta siskoa ja veljeä ympäriinsä. Äidille oli tärkeää, että perhe söi yhdessä ja että ruokaa oli riittävästi.

– Meillä oli aina ruoka valmiina tiettyyn kellonaikaan. Se oli hyvää kotiruokaa. Itse kasvatettiin paljon kaikkea, Mira Luoti kuvailee.

Ihan aina Mira ei ehtinyt ajoissa kotiin.

– Kun tulin myöhässä, äidin kasvishernekeitto odotti minua jäähtyneenä. Sellaisissa tilanteissa äiti pahoitti mielensä.

Mira kokee, että äiti antoi hänen olla oma itsensä eikä yrittänyt patistaa häntä mihinkään tiettyyn suuntaan. Ymmärrystä riitti myös silloin, kun Mira keksi jotakin outoa kuten mennä päiväkotiin sukkahousut päässä.

– Haaveilin silloin pitkistä hiuksista ja sukkahousut tuntuivat vähän samalta.

Peruskoulun jälkeen Mira muutti kotoa ja aloitti kokkikoulun Turussa.

– Se oli aika luonnollinen siirtymä, mutta äitiä tuli välillä ikävä, vaikka lähellä toisiamme asuttiinkin.

Tyttärensä menestyk-

Jukka Hildén kertoo olleensa lapsena oikea Vaahteramäen Eemeli, jolla oli paljon virtaa.

– En minä mitään pahuuttani tehnyt, mutta joskus tuli satikutia ihan aiheesta. Kuria oli sopivasti, eli sen verran, että se loi turvallisuutta muttei tyrehdyttänyt luovuutta. Äitiään hän luonnehtii topakaksi naiseksi, jolla on hyvä huumorintaju ja pilkettä silmäkulmassa. Pientä jekkuakin äiti välillä keksi.

– Kun toin kotiin näytille ensimmäisiä tyttöjä, äiti murjaisi sellaisia vitsejä, että minä punastelin.

Koulunkäynnistä äiti ei luonut ylimääräisiä paineita, vaan luotti siihen, että poika tekee parhaansa. Hän myös arvasi jo varhain, ettei Jukasta taida tulla ihan tavallisen päivätyön tekijää. Harrastuksissa äiti oli tukena ja kuskina.

– Hän vei minua lumilautarinteeseen ja harjoituksiin, kun aloin harrastaa itsepuolustuslajeja.

Duudsoneiden taktiikkana on ollut, että monista tempauksista on kerrottu äideille vasta jälkikäteen. Joskus äidit ovat kauhistelleet, mutta he ovat myös olleet ryhmän suurimpia faneja ja tukijoita alusta saakka.

Tärkein äidin opetus Jukka Hildénille on ollut se, että pitää olla ja tehdä kuten sydän sanoo.

– Äiti on sanonut, että tärkeintä on, että olet oma itsesi.

Kunnioitus äitejä kohtaan näkyy siinä, miten Duudsonit ovat ohjeistaneet fanejaan.

– Olemme aina sanoneet, että älkää tehkö kuten me tehdään vaan tehkää niin kuin äiti sanoo.

7

Anna Helenius, 36, rentoutuu pihasaunassa Saara Vuorjoki

uolenpitoa

Kuinka vantaalainen?

”Kohtele kaikkia tasa-arvoisesti”

Veikko Somerpuro

Lastenpsykiatrin ja Pelastakaa lapset ry:n ylilääkärin Jari Sinkkosen äiti teki elämäntyönsä kyläkoulun opettajana Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

– Hän oli tyypillinen sen ajan opettaja, joka vaikutti monella tavalla pienessä yhteisössä. Hän ohjasi tanhuja ja näytelmäkerhoa. Opettajana hän oli pidetty.

– Hän oli myös järjestelmällinen ja nautti virkanaisen roolista. Hän oli kotoisin hyvin vaatimattomista oloista, eikä ollut edes ylioppilas.

Jari Sinkkonen oli myös äitinsä oppilaana. Töissä äiti oli samanlainen kuin kotona, paitsi että Jari-poika ei saanut kou-

Jari Sinkkosen äiti oli ammatiltaan opettaja.

lussa häneltä mitään erityistä huomiota.

– Numerot hän taisi antaa minulle alakanttiin. Ei hän ainakaan minua suosinut. Äidin mielestä asemalla ja rahalla ei ollut merkitystä, mutta hän piti arvossa koulutusta, yleissivistystä ja kulttuuria.

Hän iloitsi siitä, että poika alkoi soittaa huilua ja kiinnostui myöhemmin oopperastakin.

Hieno juttu oli myös se, että Jari kouluttautui ja alkoi kirjoittaa kirjoja.

– Kun Pienistä pojista kunnon miehiä julkaistiin vuonna 1990, äiti luki sen ja kommentoi, että vasta nyt hän ymmärtää monta asiaa. Itse hän oli silloin jo eläkkeellä.

Jari Sinkkonen kertoo olleensa hyvin kiltti lapsi, mutta ar­vioi, että äidillä oli varmasti ollut vaikeuksia ymmärtää poikaviika­ rien mielenmaisemaa.

– Hänen ihanneoppilaansa taisi olla kiltti ja tunnollinen tyttö. Äidin tärkein opetus oli kuitenkin se, että kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti.

– Se on asia, josta minä olenkin saanut usein kehuja.

”Veroilla tehdään hyvää” Hän myös säästi rahaa, jotta Irja pääsisi kielikouluun Saksaan. Äidille ei ollut väliä, mihin ammattiin tytöt päätyvät, pääasia oli, että he kouluttautuvat. On myös yksi aivan erityinen oppi, josta Irja Askola muistaa verovirkailijana työskennelleen äitinsä.

– Hän neuvoi laatimaan veroilmoitukset pienistäkin kesätienesteistä, vähäisiä tositteita myöten. Hän opetti, että verot ovat hyvän tekemisen väline.

Vieläkin kun näen veroilmoituksen, minulle tulee äiti mieleen.

Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola varttui Etelä-Karjalassa, Lauritsalan kauppalassa. Isä kuoli kun Irja oli kahdeksan. Työssäkäyvän yksinhuoltajaäidin arki oli vaativaa myös taloudellisesti, mutta Kerttu-äiti vakuutteli, että kaikesta selvitään.

– Siihen aikaan lapsia ikään kuin suojeltiin surulta. Hän oli tyypillinen sen ajan nainen, joka tinki omista haaveistaan lasten vuoksi, Irja Askola kertoo.

Kun äiti teki paljon töitä eikä isää enää ollut, seurakunnasta tuli Irja-tytölle tärkeä paikka, jossa oli mukavia, turvallisia aikuisia. Se vaikutti syvästi Irja Askolan käsitykseen Jumalasta ja kirkosta.

– Äiti ei paineisina ruuhkavuosinaan ehtinyt itse juuri olla seurakunnan toiminnassa mukana, mutta kun hän jäi eläkkeelle, hän löysi vapaaehtoistyön.

Irja Askolalle ja tämän sisarelle äiti opetti koulutuksen tärkeyttä. Hän osti kotiin kirjoja ja lähetti tytöt oppikouluun.

– Äiti kulki sitten vaikka vuosia vanhassa ulsterissa.

Irja Askolan äiti piti koulutusta tärkeänä.

50 % itävantaalainen

25 % lieksalainen

25 % mäntyharjulainen 50 % itävantaalainen Olin 3-vuotias, kun muutimme äidin, isän ja isoveljen kanssa Koivukylästä Vaunukallioon Hakunilaan. Siellä perheeseemme tuli kolme sijoitettua lasta. Lapsuudenkodista muutettuani olen asunut Nissaksessa, Vaunukalliossa ja taas Nissaksessa ennen kuin muutimme vuosi sitten Sotunkiin.

Minulla on 11- ja 3-vuotiaat tyttäret. Puolisoni tapasin melkein kuusi vuotta sitten. Toimimme vastaanottoperheenä kiireellisesti sijoitetuille lapsille. He asuvat aina tilapäisesti luonamme. Vanhempani tekivät samaa työtä. Molemmat vanhempani menehtyivät viime vuonna.

5 % mäntyharjulainen Lapsuudessani vietimme viikonloppuja ja lomia Mäntyharjun-mökillä.

Siellä oli usein oman perheemme lisäksi meidän kavereitamme ja lapsia, joiden tukiperheenä toimimme. Mökki on nyt minun ja veljeni.

25 % lieksalainen Isäni oli kotoisin Lieksasta. Kun kävimme lapsuudenperheeni kanssa Lieksassa, Ruunaan retkeilyalue oli vakiokäyntikohteemme. Joskus laskimme siellä koskea. Aion tänä kesänä käydä Lieksassa.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mikä on hengellistä väkivaltaa?

Uskontojen uhrien tuki ja Helsingin Sanomat nostivat esiin Jehovan todistajien sisäisen oikeusjärjestelmän ja yhteisöstä irrottautumisen vaikeuden. Mitä on hengellinen väkivalta, Toni Valkila Uskontojen uhrien tuki ry:stä?

– Se on henkistä väkivaltaa, jolla on hengellinen ulottuvuus. Henkistä väkivaltaa voi olla kaikissa yhteisöissä kuten kouluissa tai työpaikoilla, mutta hengellinen väkivalta sisältää myös jumalaan tai tuonpuoleiseen liittyviä uskomuksia.

Usein pelissä ovat ihmissuhteet, mutta myös tulevaisuus. Saatetaan sanoa, että joudut kärsimään jo tässä elämässä tai kuoleman jälkeen, jos teet syntiä. Myös esimerkiksi se on hengellistä väkivaltaa, jos sairauden sanotaan johtuvan pahoista hengistä.

Yleensä uskonnoissa kannustetaan hyvän tekemiseen. Miksi uskonnollisissa yhteisöissä esiintyy hengellistä väkivaltaa?

– Yksi selitys on se, että ne ovat usein järjestäytyneet voimakkaiden saarna-

miesten ympärille. Heille uskonnollinen yhteisö voi olla myös elinkeino, joten voi syntyä tarve kontrolloida ja manipuloida ja saada ihmiset esimerkiksi luopumaan rahoistaan. Moniin uskonnollisiin liikkeisiin kuuluu myös ajatus siitä, että vain yhteisöön kuuluminen takaa tien pelastukseen.

Onko hengellistä väkivaltaa myös luterilaisessa kirkossa?

– Kyllä sitä esiintyy myös luterilaisessa kirkossa. Erityisesti joistakin kirkon sisäisistä herätysliikkeistä tulee yhteydenottoja Uskontojen uhrien tukeen.

Jos kokee tai näkee uskonnollista väkivaltaa, mitä voi tehdä?

– Voi ottaa yhteyttä Uskontojen uhrien tukeen. Luterilaisessa kirkossa on asiat sikäli hyvin, että se on osa yhteiskuntaa ja myös kirkon sisällä on eri tahoja, joihin voi ottaa yhteyttä. Vaikeimpia ovat tilanteet, joissa uskonnollinen yhteisö koostuu vain muutamista kymmenistä ihmistä tai on eristäytynyt.

Hanna Antila

8

Taivaspaikka Pyhäpäivä

11.5.

Kirkoissa saarnataan Jumalan varjeluksesta ja ihmisten taivasikävästä.

”Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.”

(Toinen kirje korinttilaisille 4:18)

Huokaa rukous

Matti Pikkujämsä

Aloittaisitko aakkosista?

Sinun ei tarvitse osata oikeita sanoja.

Voit aloittaa rukoilemisen aakkosista.

Kerron sinulle vanhan tarinan siitä, miten 1700-luvulla elänyt juutalainen rabbi Baal Shem Tov kohtasi tosi rukoilijan.

Suuren sovituspäivän jälkeen Baal Shem Tov käski kuskin valjastaa hevosen ja viedä hänet kauas metsään majataloon. Siellä isäntä sanoi hänelle: ”Rabbi, olipa hyvä, että tulit. Minun pitää tunnustaa sinulle jotakin.” Mies kertoi, miten hän oli yrittänyt monena vuonna päästä suurena sovituspäivänä rukoilemaan toisten juutalaisten kanssa, mutta ei ollut vielä koskaan onnistunut siinä.

Tänäkin vuonna mies oli lähtenyt perheensä kanssa matkaan.

Matkalla hän oli kuitenkin muistanut, että majatalon takaovi oli jäänyt auki. Hänen täytyi palata kotiin lukitsemaan ovi.

Majatalonsa portilla mies kuuli, että ovea kolkutettiin. Siellä oli vieras, joka tarvitsi majapaikkaa. Kun isäntä valmisti vieraalle ruokaa, hän kuuli toisen kolkutuksen ja sitten kolmannen.

Oli liian myöhä lähteä enää juhlaan. Mies valmistautui rukoilemaan itsekseen, mutta muisti, että rukouskirja oli perheen matkassa. ”Olen oppimaton mies, en osaa kunnolla hepreaa enkä rukouksia. Ainoa mitä osaan, ovat heprean aakkoset. Siksi käännyin Jerusalemiin päin, nostin käteni taivasta kohden ja aloin tavata aakkosia. Sanoin Herralle: Tässä ovat kaikki pyhät kirjaimesi, liitä ne yhteen ja aseta oikeaan järjestykseen tahtosi mukaan”, mies kertoi rabbille.

Silloin rabbi sanoi: ”Näin eilen näyssä, että sinun rukouksesi oli tänä suurena sovituspäivänä avannut taivaan portit. Tulin tänne katsomaan, miten se oikein tapahtui.”

Kun tahdot rukoilla, sinun ei tarvitse osata oikeita sanoja. Taivaan porttien kolkutteluun riittää, että sydämessäsi on rahtunen pyrkimystä ja hitunen luottamusta.

Rukoustasi kantaa myös uskon

huumori. Jumala kyllä saa aakkosesi järjestykseen, vaikka ne olisivat kuinka levällään.

Rukoukseen mahtuu koko elämäsi kaaos. Siinä on tilaa elämän kaikille aakkosille, niillekin, jotka olit unohtanut. Siinä on tilaa aina uusille tulijoille ja sille, mitä he tuovat mukanaan.

”Rukoukseen mahtuu koko elämäsi kaaos.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Harvasta asiasta kristityt ovat yhtä varmasti samaa mieltä kuin siitä, että he ovat matkalla taivaaseen. Erityisesti köyhille ja kaltoin kohdelluille se on ollut lupaus palkinnosta kaiken kärsimyksen jälkeen.

Taivaassa osat vaihtuvat. Maalattiaisessa majassa asunut kävelee kultaista katua. Rikas on niin kaikesta täysi, ettei mahdu ovesta sisään.

Taivaassa muukalaisuus paranee. Korpitien kulkija pääsee perille. Niin kristityt sanovat. Maailma on sellaisissa puheissa paha paikka, silkkaa surua, vaivaa ja kiusausta. Hädin tuskin kristitty jaksaa päivästä toiseen odottaessaan kuolemaa, jonka takia maailmaan on tultu. Kuoleminen on uuden elämän syntymäpäivä.

Millaista jumalanpilkkaa, sanon minä. Puhua nyt sillä lailla Jumalan silmäterästä!

Maailma on paha synnin takia, minulle sanotaan, mutta minä panen sormet korviin enkä kuuntele. Katselen ympärilleni ja ihmettelen, mitä kaikkea kaunista näen. Miten kaunis on ihminen, miten kaunis on elämä ja miten kaunis on maa.

Pahinta ikuisessa koti-ikävässä on se, että se lamaannuttaa. Ei ole tarpeen ryhtyä mihinkään, kun kohta tämä on jo ohi. Voin ulkoistaa vastuun, kun kaikki on pelkästään Jumalan kädessä.

Juuri siksi minulle ei sovi kristillinen sitten kun -elämä. Minusta ei ole odottamaan Jumalan valtakuntaa kuoleman rajan taakse. Haluan tehdä sen nyt heti.

Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Sitten kun

Musiikkia

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto avataan ke 14.5. klo 13. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan. diakonia@evl.fi. Vahtimestari p.

050 409 0500.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14. Suljettu ti 13.5. ja ke 14.5.

Rukousryhmä pe 9.5. klo 18. Pentti Eskelinen.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin 24.5. asti klo 10–13 alakerrassa. Äitienpäivän messu su 11.5. klo 12.

Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Äitienpäiväkonsertti ”Aarioita ja serenadeja” su klo 14. Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko, Kimmo Hakasalo, Juha Paukkeri.

Matalan kynnyksen maanantai 12.5.

Hartaus klo 11, ilmainen ruokahetki ja keskustelupiiri.

Lähetyspiiri ma klo 18. Israel ilta, Anna-Liisa Viita.

Seniorikerho ti 13.5. klo 13. Hengellinen lauluyhtye Viinipuu vierailee.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää–ryhmä ke 14.5. klo 14.45–16.15.

Puuroaamiainen tarjolla to 15.5. klo 10–13. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391. Äitienpäivän messu su 11.5. klo 10.

Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi lapsille myös suomeksi.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä ti klo 19.

■■ Torstaimesta to 15.5. klo 14–15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Muualla

Länsimäki-päivä la 10.5. klo 10–13.

Länsimäen nuorisotilassa, kirjastossa ja piha-alueella.

■■ Retki Kuntokallioon ke 21.5. Perhekahviloiden ja -kerhojen kävijöille. Ilmoittautuminen ja maksu etukäteen perhekerhoissa. Hinta 8 e / aik., 4 e / 3–11-vuotiaat lapset ja alle 3-vuotiaat maksutta.

■■ Kesäleiri 2.–7.6. Kukonnotkossa Heinolassa. Iloista menoa ja juhlavuoden erikoisohjelmaa 8–13-vuotiaille. Hinta 135 e, sisältää täysihoidon.

Majoitus 8 hengen mökeissä. Lisätietoja ja ilm. www.nmkyvantaa.fi.

■■ Päiväleirit 2.–19.6. Rajakylässä, Rekolassa ja Hevoshaassa 7–10-vuotiaille päivittäin klo 8.30–16.30. Hin-

ta 165 e / 3 vko, 120 e / 2 vko ja 65 e / 1 vko. Lisätietoja ja ilm. www.nmkyvantaa.fi.

■■ Tule Mustasaareen perheesi kanssa ke 18.6. klo 8–17. Luvassa mm. seikkailua, uintia, askartelua, musisointia, lounas ja kahvittelua. Bussi- ja lauttakuljetukset. Hinta: aikuinen 20 e, 7–17-v. 10 e, 1–6-v. 3 e ja alle 1-v. maksutta. Ilm. virastoon p. 09 830 6500.

■■ Isä–lapsi-leiri 8.–10.8. Kukonnotkossa. Ilm. www.nmkyvantaa.fi.

Kastettu Menni Elli Emeliina Mononen, Rosaliina Helmi Juulia Selander, Miki Valtteri Ukkonen, Elsa Aamu Matilda Viitamäki, Joel Henrik Åker.

Hautaan siunattu Eino Johannes Moisio 78 v, Tuija Maija-Liisa Vuosmaa 76 v, Harri Armas Juhani Kemppi 50 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot piireistä ja muusta säännölli-

sestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu ja äitienpäivän lounas su 11.5. klo 10. Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Kaikille naisille jaetaan ruusut. Messun jälkeen tarjolla äitienpäivän lounas.

Menu: broiler- tai kasviskiusaus, uunikasviksia, vihersalaattia ja täytekakkukahvit. Lounaan hinta aikuisilta 10 euroa ja lapsilta 5 euroa.

Miesten sauvakävelypiiri su 11.5. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat kävelysauvat mukaan.

■■ Perhekerho ke 14.5. klo 9.30–11.

Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille.

Kevään viimeinen kerhokerta.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 12.5. klo 9.30–11.

Kevään viimeinen kerhokerta.

■■ Nyyttikerho ma 12.5. klo 13–14.30.

Vauvaperheille (alle 1-vuotiaat vauvat) ja vauvaa odottaville vanhemmille. Kevään viimeinen kerhokerta.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 14.5. klo 14–16. EU-tietoa ja vaalikoneet.

Vapaalan seurakuntalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Perhekerho ti 13.5. klo 9.30–11.

Kevään viimeinen kerhokerta.

Kenian lähetyspiiri to 15.5. klo 11.

Vieraana SLEY:n toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.

Muualla

Tarvitsetko apua kodin pieniin huol-

to- ja kunnostustöihin? Vapaaehtoiset Kyläsepot auttavat Hämeenkylän seurakunnan alueen vanhuksia ja toimintarajoitteisia. Kyläseppojen työ on maksutonta. Ammattilaisten töitä esim. siivous-, sähkö- ja putkitöitä he eivät tee. Kyläsepoilta voi pyytää apua soittamalla kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Eino Oskari Markus, Ella Aada Karoliina Karvonen, Tiitus Johannes Truchan, Noora Emilia Määttänen, Lilian Astrid Niimes.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@

evl.fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Vieraana

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Lenkkitossukirkko to 8.5. klo 17.

Lyhyt ehtoollishetki sisäpihalla sään salliessa, huonolla säällä kirkossa.

Tule paikalle sellaisena kuin olet, lenkkareissa tai kumppareissa kevätpuuhien keskeltä. Heti kirkon jälkeen Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä lähtee toiseksi viimeiselle lenkilleen. Lähtö kirkon parkkipaikalta.

Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä.

Miesten saunailta to 8.5. klo 18 Kotkansiiven saunaosastolla.

■■ Perhekerho pe 9.5. klo 9 ja ma 12.5. klo 12 srk-salissa.

Messu su 11.5. klo 10. Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen ja Heikki Seppänen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 11.5. klo 10. Eeva Suonpää.

■■ Äitienpäiväkonsertti su 11.5. klo 15. Satakielikuoro ja –orkesteri, johtajana Anne-Mari Vanamo-Kallio.

Korson siivoustalkoot ti 13.5. alkaen klo 18. Kokoontuminen Korson kirkon edessä. Huoltopisteenä toimii seurakuntakeskus. Aluetoimikunta järjestää talkootarjoamiset. Lisätiedot Seppo Kantolalta p. 050 5015572.

Lähetyspiiri ke 14.5. klo 13.

Sanan ja rukouksen ilta ke 14.5. klo 18. Sanaa, rukousta ja musiikkia. Iltaa toteuttamassa seurakunnan vapaaehtoiset. Lisätiedot Pirkko Yrjölä p. 050 369 3527.

■■ Keväinen kuorokonsertti ke 14.5. klo 19. Naiskuoro Tuikut, johtajana Inkeri Suokannas ja Korson Seurakuntakuoro, johtajana Ursula Hynninen.

Pyhät pyyhältäjät to 15.5. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Kevään viimeinen kerta. Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä.

Naisten saunailta to 15.5. klo 18 Kotkansiiven saunaosastolla.

Seurakuntavaali-info to 15.5. klo 18.30. Haluatko vaikuttaa seurakunnassasi? Seurakuntavaalien valitsijayhdistykset esittäytyvät isossa seurakuntasalissa. Lähde mukaan ehdokkaaksi tai osallistu äänestämällä.

Löydä omia arvojasi vastaava valitsijayhdistys. Ohjelma: musiikkia, Pirkko Yrjölän puheenvuoro, ryhmien esittely, kahvi/tee, keskustelua. Lastenhoito järjestetty.

Vapaaehtoisten keväinen kiitosjuhla su 25.5. klo 16 seurakuntasalissa. Jouko Mäki-Lohiluoma esiintyy.

Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 9.5. mennessä p. 09 830 6550.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuortenkulman avoimet ovet su 11.5. klo 17. ja ke 14.5. klo 17.30.

Naistenryhmä ti 13.5. klo 9. Minätalo-työskentelyä, jota ohjaa päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen ja diakonissa Pia Olkkonen.

Minätalo on työväline oman minän hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun ja jäsentämiseen. Lisätietoja p.

050 322 6560 tai pia.olkkonen@evl.fi.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 8.5. ja 15.5. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 13.5. klo 9.

Kastettu Maija Helmi Tuulia Huumonen.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö Millainen on suhteesi sotaveteraaneihin?

– Olen kasvanut ilmapiirissä, johon itsestään selvästi kuului sotaveteraanien kunnioittaminen. Molemmat isoisäni osallistuivat Suomen viime sotiin. Lisäksi isäni ja veljeni ovat upseereita.

Mitä tiedät isoisiesi sotakokemuksista?

– Isänisäni oli sodassa viisi vuotta. Hän ei juurikaan kertonut siitä, mutta isovanhempieni kodin tunnelma välitti heidän ajatuksiaan sodasta. Heidän mielestään sota oli suuri ja kauhea onnettomuus. Taakkaa lisäsi, että isoäitini joutui yksin hoitamaan kotitilaa sodan aikana. Isoisäni oli maanviljelijä Padas­ joella. He olivat kiitollisia isänmaan vapaudesta ja siitä, kuinka hyvät olot ovat olleet sodan jälkeen.

Mitä sotaveteraaneille kuuluu nykyään?

– Niin sanotun tammenlehvätunnuksen saaneita sotaveteraaneja on tätä nykyä noin 35 000. Heidän asioitaan ajamaan syntyi vuosikymmenten mittaan Sotainvalidien veljesliitto sekä Sotaveteraani-, Rintamaveteraani- ja Rintamanaisten liitot.

Varsinkin alkuaikoina veteraanien sosiaaliset tuet olivat riittämättömiä tai niitä ei ollut lainkaan. Veteraanien ikääntyessä järjestöissä ollaan siirtymässä perinnetyön vaiheeseen, jossa toimijana on seuraava sukupolvi.

Mikä on suomalaisten kunniavelka sotaveteraaneille?

– Sotaveteraanien keski-ikä on 90 vuotta. Tärkeintä on, että saatamme heidät hyvin loppuun saakka ja kunnioitamme heidän henkistä perintöään. Tarkoitan itsenäistä isänmaata, yhteisen vastuun kantamista ja talkoohenkeä sekä uskonnonvapautta ja uskon merkitystä.

Ulla-Maija Vilmi

Virkistyspäivä ja kevätjuhla sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen ti 13.5. klo 10–15 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Lounas, kahvit, musiikkia ja yhdessäoloa. Vieraana kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Tilaisuuteen on ilmainen yhteiskuljetus. Kaksi bussia lähtee klo 9 ja ne kulkevat seuraavia reittejä: Bussi 1 Hakunilan kirkko–Korson kirkko–Rekolan kirkko–Koivukylän asema–Asolanväylä–Tikkurilan kirkko–Kuriiritie–Holma. Bussi 2 Askisto Hirsikuja–Hämeenkylän kirkko–Pähkinärinteen ostoskeskus– Rajatorpan ostoskeskus–Myyrmäen kirkko–Martinlaakson asema–Holma. Paluu samoja reittejä klo 15.

Lotta Numminen

Pyhän Annan lastenkirkko ■■ Riisu kengät – I´m gonna sing: Gloria a Dios! -konsertti to 15.5. klo 19. HowManyMothers-lauluyhtye.

Juurevia hengellisiä lauluja. Mukana myös Anne Viljamaa ja Tommi Varis.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

■■ Perhekerho, perhekahvila ja vekkulikerho on siirretty toistaiseksi Hakunilan kirkolle. Päiväkerho ja iltapäiväkerho jatkavat toimintaa keväällä pääsääntöisesti ulkokerhona.

Kokoontumispäivät ja kellonajat pysyvät samoina.

9

Seurakunnissa tapahtuu 8.–15.5.

Lapsille

Seurakuntavaali­ehdokkaaksi?

Ensi syksynä on seurakuntavaalit. Vantaankosken ja Korson seurakunnissa järjestetään infoillat, joissa saa tietoa ehdokkaaksi asettumisesta, valitsijayhdistyksen perustamisesta ja vaalijärjestelmästä. Illoissa esittäytyvät jo toimivat valitsijayhdistykset.

Vantaankosken seurakuntavaali-infoilta järjestetään ti 13.5. klo 18 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Korson seurakuntavaali-infoilta on to 15.5. klo 18.30 Korson kirkolla, Merikotkantie 4. Luvassa on myös kahvitarjoilu. Lastenhoito on järjestetty.

10

Seurakunnissa tapahtuu 8.–15.5.

Avioliittoon kuulutettu Joona Petteri Niskanen ja Eedith Sanelma Koskimäki.

Hautaan siunattu Sulo Johannes Nyrönen 76 v, Pertti Olavi Vihavainen 77 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6 p.

09 830 6706. Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Aino Saarnenheimon muistoseurat la 10.5. klo 12, lounas, musiikki Riina Matikainen. Mahdollisuus tukea Suomen Pipliaseuran työtä Venäjällä.

Messu su 11.5. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi ja Juho Punkeri sekä Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Kakkukahvit ja äitienpäivälaulajaiset messun jälkeen. Nettikirkko: www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Sauna lämpimänä, hartaushetki, iltapalaa tarjolla.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Nikkaristipalaveri ti 13.5. klo 16, iltapäiväkahvit nikkaristeille ja nikkaroinnista kiinnostuneille.

Naisten hemmottelusaunailta ti 13.5. klo 18, virkistystä kasvoille, keholle, mielelle ja sielulle.

Kirkkoherran vaalin keskustelutilaisuus ja iltamessu ke 14.5. klo 18. JuhaPekka Rissanen, Sirkku-Liisa Niemi.

Keskustelu ja kahvi klo 18 seurakuntasalissa ja iltamessu klo 19.15 kirkkosalissa.

Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Kirkkoherran vaalin keskustelutilaisuus ja iltamessu to 15.5. klo 18. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Keskustelu ja kahvi klo 18 seurakuntasalissa ja iltamessu klo 19.15 kirkkosalissa.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

Muualla Hartaus to 8.5. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Vappu Olsbo.

Kastettu Hilla Maaret Emilia Hongisto.

Avioliittoon kuulutettu Jari Pekka Antero Oinonen ja Laura Kristiina Tolvi.

Hautaan siunattu Rauno Kalevi Lamminaho 68 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Odos Oneiron – Unien tie -konsertti pe 9.5. klo 18–19. Trio Zorbas: Maaria Vannemaa, laulu ja viulu, Victoria Vatanskaja, piano, ja Kari Vannemaa, buzuki ja huilu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 11.5. klo 12–13.30. Veikko Karhumaa, Satu Huttunen, Iina Katila. Äidit saavat messun jälkeen ruusun.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 8.5. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

■■ Perhekerho pe 9.5. klo 9.30 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 9.5. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 10.5. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän – keskustelusarja Katekismuksen teksteistä ma 12.5. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Pastori Jaakko Hyttinen, aiheena: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”.

■■ Perhekerho ti 13.5. klo 9.30 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 13.5. klo 12 nuorisotilassa, C-rappu, 2. krs. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovelta klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 13.5. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Israel-piiri ti 13.5. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Rukouspiiri ti 13.5. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Vetäjänä Vesa Ruoppa. Tiedustelut kristiina. kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372.

Aamurukouspiiri ke 14.5. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Nuorten kevätjuhla ke 14.5. klo 18 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Yhteistä ohjelmaa ja nuorisoneuvoston vaalit.

Tikkurilan Hannat to 15.5. klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 15.5. klo 17.30 p-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 15.5. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 9.5. klo 15.30. Terje Saard.

■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 13.5. klo 18.30. Terje Saard.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.5. klo 18.

Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 8.5. klo 18, keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

■■ Perhekerho pe 9.5. klo 9.30.

Messu su 11.5. klo 10–11.30. Päivi Helén, Heikki Leppä, Terje Saard.

Ilmainen bussikuljetus Tikkurilan kirkolta Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie– Koivukylänväylä. Lähtö puoli tuntia ennen messun alkua. Messun jälkeen tarjotaan kakkukahvit äitienpäivän kunniaksi. Äideille jaossa myös oma ruusu.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 8.5. klo 9.30.

■■ Perhekerho to 15.5. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 9.5. klo 18.

■■ Perhekerho ma 12.5. klo 9.30.

Nukketeatteri Tummun tarinat esittää klo 10 pöytäteatteriesityksen ”Pieni tarina Nooasta”.

Miesten raamattupiiri ma 12.5. klo 13.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 13.5. klo 9.30. Mukana nukketeatteri Tummun tarinat, joka esittää klo 10 pöytäteatteriesityksen ”Pieni tarina Nooasta”.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Tammiston lapsiparkki pe 9.5. klo 12.30–15.30. Parkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p. 050 494 8744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Viestiin tulee aina vastaus siitä, mahtuuko lapsi parkkiin.

■■ Perhekerho ti 13.5. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 13.5. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 9.5. klo 9.30.

Kartanonkosken piiri ke 14.5. klo 18, Jippii-kuoro.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta ko-

dinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Simonkylän vanhusten palvelutalon vanhusten kevätretkelle kaivataan avustajia. Eväsretki tehdään ma 19.5. klo 13 Ristipuroon. Vapaaehtoisen tehtävänä on työntää pyörätuolia ja auttaa vanhusta retken aikana.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 15.5 mennessä, Päivi Mäkinen p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Avoimet ovet Wintillä ke 14.5. klo 17– 20.30, Ylästöntie 35.

Kastettu Amanda Eveliina Ahonvala, Toivo Tapio Henrik Heikinaro, Lyydia Irene Eleonoora Hynninen, Iina Pauliina Jylhäjärvi, Hilda Matilda Korkealaakso, Aatos Eevert Liimatainen, Nooa Eevert Liimatainen, Valtteri Matias Lindfors, Daniel Chiagoziem Nwankwo.

Avioliittoon kuulutettu Tero Juhani Soinoja ja Birgit Hannele Berghäll, Jani Markus Tuppurainen ja Sandra Susanna Hassila.

Hautaan siunattu Vilho Valdemar Eskolin 97 v, Alli Helena Leppälä 90 v, Aino Eliina Kortemäki 83 v, Anja Teresia Lavola 78 v, Martti Juhani Manninen 77 v, Paavo Kalevi Pynnönen 76 v, Heikki Juhani Oinonen 57 v, Hanna Kaisa Elina Järvinen 33 v, Kyösti Henry Allan Lindgren 31 v.

11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Aikuis- ja seniorityön kauden loppumessu to 8.5. klo 13. Reija Vienola, Maari Santala. Kahvitarjoilu.

Messu su 11.5. klo 10. Mark Saba, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Sinikka Honkanen. Kirkkokahvit ja lauluja äideille, Ilkka Saarikivi, laulu.

■■ Beethovenin sinfoniat pianolla su 11.5. klo 18.15. Sarjan päätöskonsertti. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa Ludwig van Beethovenin 9. sinfonian Franz Lisztin pianosovituksena. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Yks, kaks, Big Bang! – startti syksyn seurakuntavaaleihin ti 13.5. klo 18.

Tervetuloa erityisesti ehdokkaaksi asettumista harkitsevat. Vantaankosken seurakunnassa toimivat seurakuntavaalien valitsijayhdistykset esittäytyvät paneelikeskustelussa.

Tietoa ehdokkaaksi asettumisesta, valitsijayhdistyksen perustamisesta ja vaalijärjestelmästä.

Kahvila Olotila ke 14.5. klo 11–13.30.

Kanttori laulattaa klo 11.30.

Arjen hiljainen hetki ke 14.5. klo 18– 19.

Iltamessu ke 14.5. klo 19. Pastori Timo-Matti Haapiainen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 8.5. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

■■ Äitienpäivän perhemessu su 11.5. klo 12. Pasi Kilpeläinen, Sinikka Honkanen, messuavustajina Kivistön kirkon lapsikuoro ja iltapäiväkerholaiset. Lounas ja täytekakkukahvit, vapaaehtoinen maksu.

■■ Lasten aamukirkko ma 12.5. klo 9.30.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Ilta musiikille to 8.5. klo 19. Marjasarjan konsertti, Vantaan musiikkiopiston oppilaat. Vapaa pääsy.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Kahvila Olotila avoinna ma 12.5. ja ti 13.5. klo 11–13.30. Ti 13.5. klo 12 keväisiä yhteislauluja, Kirsti Savolainen.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d ■■ Pyhäkoulu ma 12.5. klo 10.30.

Kannu Kenraalintie 6

Olotila-kahvila ti 15.5. klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti

ja to klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta ti 13.5. klo 17.45– 19.15. Taiteilua.

Muualla

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu pe 9.5. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Ei pe 9.5. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Ei pe 9.5.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Ei päivystystä pe 9.5.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo

Kivistön markkinat la 10.5. klo 10–15 Kanniston koululla. Seurakunta mukana. Mm. Guatemala-tietokilpailu, huolinukkeaskartelua ja seurakuntavaali-infoa.

Kastettu Eevi Emilia Aalto, Matias Sampo Santeri Heino.

Hautaan siunattu Ante Arvi Savikko 89 v, Meeri Hillevi Rantaniemi82 v, Anja Tuulikki Laakso 74 v, Erkki Aarre Ervaskari 72 v, Marja Kyllikki Järvinen 71 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook : Vanda svenska församling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 11.5. kl. 10. A. Paavola, I. Hokkanen.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 11.5. kl. 12. A. Paavola, I. Hokkanen.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Ungdomskväll ons 14.5. kl. 18. Vå-

ravslutning.

Holma skribans startkväll to 15.5. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Barnens kyrkostund fre 9.5. kl.

9.30. En stund med sång, berättelse och bön.

■■ Familjecafé må 12.5. kl. 9–12.

Andra utrymmen ■■ De Vackraste Andliga Sångerna ons 14.5. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ ViAnda-kören övar ti 13.5. kl. 13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

Döpta Niklas Erik Pihlajamäki.

Döda Erik Gustav Härmälä 91 år.

VAMMAISTYÖ Retki Vivamon Raamattukylään ti

10.6. Näytelmät Marian miekka ja Kalastajat. Esitykset ulkona. Lähtö Tikkurilan kirkolta (Asematie 12) klo 9.30 ja Myyrmäen kirkolta (Uomatie 1) klo 9.45. Retken hinta 20 e sisältää matkat, näytelmäliput, lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset 22.5. mennessä Tiina Gröhnille, p. 09 830 6264 tai p. 050 553 8486 tiina.grohn@evl.fi.

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 9.5. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 13.5. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2, sisäänkäynti Marinlaakson polulta.

Kehitysvammaistyö Musakerho – kaikille avoin muskari la 10.5 klo 10–11.30 Kaivosristin seurakuntakodilla, Kaivosvoudintie 3.

Omaisten ryhmä ke 9.4 klo 10–11.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Vaihdetaan kuulumisia ja jutellaan mieltä askarruttavista asioista.

Näkövammaistyö Naisten ilta ti 13.5. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Leiri 13.–15.6. Leiriniemen kurssikeskuksessa Ohkolassa. Bussikuljetus. Hinta 40 e. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä Terhi Suonsivulle ti klo 9–11 ja to klo 13–15 p. 050 381 8758 tai 09 830 6278 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15, ti 13.5. klo 10.15–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Taidetta esillä 29.8. asti. Perunanpe-

sua Keravanjoessa. Vantaan kaupunginmuseon valokuvia 1920–1980-lukujen Tikkurilasta.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13. Laskujen maksaminen sekä Facebookin ja sähköpostin käyttö.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin Kirjoja Raamattuja

Kortteja Adresseja

Lahjatavaroita

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Elokuvia Musiikkia

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com Täyden palvelun toimisto

Sörnäisten rantatie 6, Hakaniemi, Helsinki Puh. 044 2013 093, www.suolajavalkeus.fi

ark 10-18 la 10-14

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 | Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 | Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 | Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580

Vuokrata halutaan

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

4

Hammashoitoa

Turvallista hoivaa perinteikkäässä Tilkassa

Myydään HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa.

Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Tarjoamme kodikasta ja yksilöllistä asumispalvelua silloin, kun asuminen omassa kodissa ei enää onnistu. Asukkaaksemme voi tulla myös Vantaan kaupungin myöntämällä palvelusetelillä.

Ostetaan

Esperi Hoivakoti Tilkka, Mannerheimintie 164, Helsinki puh. 010 4088 197 myynti@esperi.fi | esperi.fi

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUKSET, IKKUNANPESUT - kotitalousvähennys p. 050-310 7245/LAURA

TIETOTEKNIIKKAPALVELUT KOTIKÄYNNILLÄ - Asennus ja huolto - Koulutus - Laitteet

Nyt lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Puh. 045 8494 310 www.laitejatieto.fi Työkuluista kotitalousvähennys sekä eläkeläisalennus -15 % Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, pöytätasot.

Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi

Tervetuloa tutustumaan päihdekuntoutujille suunnattuun vertaistukeen

vertaismessut 2014 ti 20.5. klo 10–14 H-klinikalla Myyrmäessä (Liesikuja 7 b 2 krs.)

Tapahtuman järjestävät: Vantaan seurakuntien päihdetyö Vantaan H-klinikka Vantaan A-kilta ry

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12 Hanne Manelius

Aikamerkki

Usko suojaa alakulolta

Heidi Jaatinen kuvaa huostaanottoa lapsen ja äidin näkökulmista.

Columbian yliopistossa New Yorkissa on havaittu jotakin hätkähdyttävää. Mikäli nuorella on hyvä suhde Jumalaan tai maailmankaikkeuteen, hän on aikuisena 60 prosenttia ikätovereitaan paremmassa turvassa masennukselta ja 50 prosenttia vähemmän taipuvainen addiktioihin.

Hengellisyys ja hyvinvointi nuoruusiällä -tutkimuksen mukaan kaikilla uskonnoilla on samanveroinen turvavaikutus. Tutkimuksen johtaja, psykologian ja kasvatustieteen professori Lisa Miller määrit-

telee hengellisyyden laveasti ”henkilökohtaiseksi suhteeksi rakastavaan, ystävällismieliseen maailmankaikkeuteen”.

Millerin mukaan nykyajan masennusepidemialla saattaa olla yhteys siihen, että hengenasioita on alettu pitää yksityisasioina, joiden jakamista lasten ja nuorten kanssa ei pidetä tärkeänä. Hän toivoo, ettei ikiaikaisia yhteisöllis-uskonnollisia aikuistumisriittejä unohdettaisi modernissa maailmassa.

Natalia Kisnanen

Löydätkö hengellisiä oivalluksia arjestasi?

Pyhä piirtyy iholle Jossakin vaiheessa kipukynnys täyttyy. Silloin tatuointien tekijä Martin Harrison pitää tauon. Hänen mukaansa popkulttuuri on suurin syy tatuointien suosion kasvuun.

– Nuoret kopioivat tatuointeja, joita julkkikset ottavat, hän toteaa.

Myös uskonnollisten tatuointien määrä on lisääntynyt.

Tällä hetkellä erityisen suosit-

Heidi Jaatinen: Kaksi viatonta päivää. Gummerus 2014.

Heidi Jaatisen tunteisiin käyvä romaani kertoo huostaanotetun Hertan ja tämän äidittömän äidin Sistinjan tarinan.

Hertan huostaanoton taustalta löytyy ylisukupolvista köyhyyttä, äidittömyyttä, alkoholismia, väkivaltaa ja irrallisuutta.

Nyky-Suomeen sijoittuvasta romaanista tulee paikoin mieleen Oiva Paloheimon 1950-luvulla kirjoittama Tirlittan, satu orpotytöstä. Jaatisen kirjassa on samaa sadunomaisuutta ja suojattomuuden tuntua. Välillä jo-

pa hattaramaisen unelmoiva kieli kuljettaa psykologisesti tarkkasilmäistä tarinaa.

Miltä 11-vuotiaasta tuntuu jättää koti ja äiti selviämään itsekseen? Miten sopeutua Huostolaan muiden kovia kokeneiden joukkoon? Hertalle numerot ovat olemisen tukipuita: aina voi laskea ruutuja lattiassa tai numeroida ihmisiä. Vähitellen Hertta uskaltaa oireilla ja kapinoida väkivaltaisestikin.

Sistinjan väsyminen lapseensa, yksinäisyys ja lapsen ajoittainen unohtaminen kuvataan pelottavan tunnistettavasti. Mitä jos ei aina jaksakaan? Milloin

elämä alkaa mennä sivuluisua?

Niin Sistinjan kuin Hertankin maailmassa poissaoleva äiti on kaipuun hämärä kohde. Hauraat fantasiat äidistä sekä erilaiset hylkäämis- ja pärjäämiskokemukset ovat riipaisevaa luettavaa. Etäisyys muihin ihmisiin on mittaamaton, kun olo on turvaton.

Miten oppia luottamaan elämään, kun kolhuja satelee joka puolelta? Tähän humaani romaani vastaa toiveikkaasti. Hertta ja Sistinja saavat ajan kanssa kasvaa ymmärtämään itseään ja elämäänsä.

Kristina Svensson

Maija Saari

Äidittömät

tu aihe on klassinen rukoilevat kädet -tatuointi. Myös risti on suosittu symboli.

– Uskontoaiheisissa tatuoinneissa kristillinen kuvasto on Suomessa suosituinta.

Tämä selittyy tietysti sillä, että kristinusko on valtauskontomme, Harrison sanoo.

Historian saatossa tatuoinneilla on kerrottu tiettyyn ryhmään tai heimoon kuulumisesta.

– Esimerkiksi ristiretkeläiset ottivat ristitatuoinnin käytyään Pyhällä maalla, Harrison kertoo.

Hänen mukaansa nykyään ihmiset ottavat kuitenkin yhä enemmän tatuointeja vailla sen suurempaa henkilökohtaista merkitystä. Pääasia on, että kuva on tatuoitavan mielestä kaunis.

Maaret Väkinen

Jeesus on otettu ristiltä.

3 x nunnat nousussa NÄIN JAATINEN KIRJOITTAA: ”Niinä päivinä Hertta katsoi häntä pitkällä katseellaan. Punnitsi. Kipusi hänen syliinsä.”

Mies herää eloon saarella Katja Kaukonen: Kohina. WSOY 2014.

Katja Kaukonen kuvaa hyvin keski-ikäisen miehen autiota ja tunneköyhää mielenmaisemaa.

taamaan mennyttä, ja tuloksena on ”ei ehyt tarina, mutta riekaleisenakin riittävä.”

Kristina Svensson

Veikko Somerpuro

Mies muuttaa asumaan yksinäiselle saarelle toiveenaan turhista ihmissuhteista riisuttu elämä.

Sen hän myös saa.

Katja Kaukosen romaanin päähenkilö on toipumassa jostakin, joka avautuu vähitellen.

Mieli ei yksinäisyydessäkään ole yksin, sillä muistot alkavat nousta pintaan. Öölantilainen isä ja kevytkenkäinen äiti heräävät eloon, samoin miehen omat kasvuvuodet. Niissä yksinäinen varhaiskypsä poika piirtelee ja suree äidin lähtöä ja isän viileyttä.

Sukellukset lapsuuteen koskettavat ja järkyttävät. Taitava kirjoittaja saa tapahtumattomasta lapsuudesta paljon irti.

Nykyhetki on hahmottomampaa. Mies poimii luontohavain-

toja ja oman elämänsä merkkejä päiväkirjaansa. Mikään ei oikein pääse hänen suojapanssarinsa läpi, eivät edes naapurin pikkupojan tuomat salaperäiset kirjeet.

Mitä tehdä ihmisille? on välinpitämättömän oloisen, kosketusta pelkäävän miehen kysymys. Lapsuuden kuvaukset selittävät hänen käytöstään. Miehen naissuhteet ovat olleet etäisiä ja nopeaan tyydytykseen tähtääviä. Saaren rauhassa hän onnistuu kuitenkin koh-

Laulukilpailu Voice of Italyn tuomarit putosivat penkeiltään nähtyään, että yksi koelaulajista oli nunna. Sisilialainen Cristina Scuccia lauloi Alicia Keysin kappaleen No One ja itsensä jatkoon.

Koelauluvideota on katsottu YouTubessa lähes 50 miljoonaa kertaa. Kisaaja itse totesi tyynesti: “Minulla on lahja ja haluan jakaa sen. Olen täällä evankelioimassa.”

Tosi-tv Viisi naista asuu luostarissa nunnakokelaina ja miettii, haluavatko he tehdä luostarilupauksen ja sitoutua naimattomuuteen, kuuliaisuuteen ja köyhyyteen. Kamerat seuraavat tätä kaikkea. Yhdysvalloissa on suunnitteilla tosi-tv-sarja The Sisterhood (Sisaruus) naisten tiestä nunniksi. Tuotantoyhtiössä pohditaan vielä kuvauspaikkaa.

Elämäntapa Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nunnat elävät neljä vuotta muita naisia pidempään. Lisäksi he ovat terveempiä ja aktiivisempia. Kunto Plus -lehti antaa ohjeet nunnaelämään luostarin ulkopuolella. 1. Liiku. 2. Ole positiivinen. 3. Ole hyödyllinen. 4. Vaali yhteisöllisyyttä. 5. Katso kuolemaa silmiin. 6. Luovu materiasta.

Krista Susi