Lauri 2014 nro 16 (2 5)

Vantaan Lauri 16 • Armon asialla • 2.5.2014 • www.vantaanlauri.fi

Onko roskien lajittelussa järkeä?

4

Lapsen ikävä voi ilmetä kiukkuna 6

Guadalupen Neitsyt on meksikolaisten suojelija 12

Sofia Tarkkanen:

Kun uskalsi lähteä kerran, voi lähteä uudelleen.

Vuosi opiskelijavaihdossa antoi itseluottamusta 5

Jos kirkko asettuu liian liki valtiota, se päätyy siunaamaan valtaa – Jukka Relander

2

2

Pauli Juusela

Sirpa Päivinen

Pääkirjoitus

Kahdeksan puolueen edustajat keskustelivat tuomiokirkon kryptassa arvoista.

Mikä on EU:n suunta?

Euroopan parlamentin vaaleissa äänesti Suomessa viimeksi vain 40 prosenttia äänioikeutetuista. Tämä on käsittämättömän vähän, sillä EU-parlamentti ei ole mikään pilipali-instituutio. Se on paikka, jossa tehdään päätöksiä, joilla on merkitystä Suomen tulevaisuuden kannalta.

Parlamentti on Euroopan Unionin päätöksentekoelimistä ainoa, jonka valitsevat kansalaiset. Suomesta valitaan parlamenttiin vain 13 edustajaa, joten sitäkin tärkeämpää on, että heillä on tehtävään tarvittavat edellytykset ja äänestäjiltä saatu vahva mandaatti. Euroopan parlamentin vaalit ovat Intian vaalien jälkeen maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit: äänioikeutettuja on noin 400 miljoonaa.

Euroopan parlamentin lainsäädäntötyötä koskeva uutisointi on vaalien välivuosina valitettavan vähäistä ja negatiivista. EU:sta tulee turhia direktiivejä, se on selvää. Mutta enimmäkseen sieltä tulee asiallisia asioita. Jos päätöksiin halutaan vaikuttaa, on hyvä tehdä se ajoissa – siis EU:n tasolla.

Euroopan Unioni on arvoyhteisö, jonka tarkoituksena on turvata rauha ja vakaus Euroopassa. Ainakin unionin sisällä se on toiminut. Viime vuosina talouskriisi on hallinnut keskustelua. Nyt olisi hyvä, että keskityttäisiin kriisin seurauksiin. EU:n alueella on noin 27 miljoonaa työtöntä, joka neljäs perhe elää köyhyydessä ja moni nuori elää vailla tulevaisuuden toivoa.

EU:n pitää myös etsiä inhimillinen ja kestävä ratkaisu pakolais- ja siirtolaisongelmiin. Ratkaisu ei ole se, että jätetään heidät riutumaan ulkorajavaltioiden leireille tai kuolemaan laivoihin Välimerellä.

Kolumni

Kirkot ja valta ”Sellainen usko, millainen pasha”, tuumasi karjalaismummo, kun mämmiä katseli. Hauska mummeli. Niin kuin on monien mielestä kirkkonsakin.

Suomen ortodoksinen kirkko on ollut se kiva, sympaattinen pikkukirkko, jonka pykniset edustajat kikattavat pikkutuhmille jutuille ja jossa uskon kokemus on aistimellinen ja avara, toisin kuin yksitotisilla luterilaisilla.

Kirkon jäsenmäärä on ollut pienessä kasvussa, samaan aikaan kun luterilaisella puolella klikataan kirkosta eroon hiirisormet rakkuloilla.

Osa kasvusta perustuu pienen yhteisön kykyyn pitää jäsenistään kiinni, osa taas koostuu luterilaisista loikkareista.

Ortodoksinen kirkko tuntuu vaihtoehdolta, sympaattiselta marginaalilta, jossa on tilaa toisenlaisille ja jossa voi musiikin, tuoksujen ja estetiikan äärellä henkistyä toisella tavalla kuin laahaavan virren vaimeassa pauhussa.

Tunnistan tuosta omiakin tuntojani. Siksi tuntuukin aika ristiriitaiselta katsoa televisiosta, kun ortodoksiset papit siunaavat Krimin valtausta ja Putin hakee diktatuurilleen oikeutusta ortodoksisesta perinteestä. Venäjällä ortodoksinen kirkko ei ole se kiva pikkukirkko, vaan Putinin paras kaveri. Älkää käsittäkö väärin. En ole asettamassa kansankirkkojamme paremmuusjärjestykseen. Ennemminkin muistelen edesmenneen arkkipiispa Mikko Juvan viisaita sanoja: kaikkialla, missä kirkko on liittoutunut vallan kanssa, kirkko on hävinnyt.

Juva ajatteli eteläamerikkalaista vapautuksen teologiaa ja pappeja, jotka taistelivat ihmisten kanssa diktatuuria vastaan.

Mutta sama ajatus sopii myös havumetsävyöhykkeelle.

Jos kirkko asettuu liian liki valtiota, se päätyy siunaamaan valtaa ja ylläpitämään maallista järjestystä ja sen oppiin sekoittuu sellaista, mikä sinne ei kuulu, kuten nationalismia ja politiikkaa. Omalla kirkollammekin on tästä kokemuksia.

Vallan liepeily on sitä paitsi opin vastaista.

Valta on aina maallista valtaa. Ainakin alkukirkon tavoitteet olivat paljon korkeammalla.

Jukka Relander yhteiskunnallinen keskustelija

EU:ssa tehdään arvovalintoja Helsingin tuomiokirkon kryptassa järjestettiin kirkon EU-arvoilta parlamenttiin pyrkiville.

Europarlamentaarikot Tarja Cronberg (vihr), Sari Essayah (kd), Liisa Jaakonsaari (sd), Anneli Jäätteenmäki (kesk), Sirpa Pietikäinen (kok), Nils Torvalds (rkp) ja Sampo Terho (ps) sekä eurovaaliehdokas, kansanedustaja Merja Kyllönen (vas) saivat tuomiokirkon kryptassa 28.4. järjestetyssä kirkon EU-arvoillassa valita mielestään tärkeimmän eurooppalaisen arvon.

Cronberg, Jäätteenmäki ja Kyllönen valitsivat rauhan, Jaakonsaari ja Pietikäinen ihmisoikeudet, Essayh lähimmäisyyden, Torvalds oikeudenmukaisuuden ja Terho vapauden. Arvojen katsottiin liittyvän toisiinsa, mutta siitä, miten EU toimii arvojensa mukaisesti, oltiin eri mieltä.

Torvaldsin mukaan arvot eivät näy unionin politiikassa juuri lainkaan. Kun kansalaisilta tulee aloite, komissio toteaa usein, ettei sitä oteta käsittelyyn, koska asia ei kuulu sille. Terhon mielestä arvot näkyvät riittävästi, sillä esimerkiksi kauppasopimuksissa pidetään esillä ihmisarvoa.

Cronberg oli huolissaan köyhyydestä ja Euroopan sisäisestä jakolinjasta rikkaaseen pohjoi-

seen ja nuorisotyöttömyyden riivaamaan etelään. Kyllösen mielestä EU:ssa on annettu kasvot talouspelaamiselle ja ahneudelle.

– Kaikkein huolestuttavinta on, että Euroopan ympärille nousee muuri. Kun ei ole yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, Välimerestä on tulossa hauta. Tämä sukupolvi joutuu tästä vielä Haagin tuomioistuimeen, sanoi Jaakonsaari.

Terho ja Pietikäinen nostettiin pikapaneeliin keskustelemaan EU:n sisäisestä vastuunjaosta pakolaispolitiikassa. Terho ei kaivannut suuria yhteisiä linjauksia maahanmuutosta, sillä se on hänen mielestään jokaisen jäsenmaan oma asia. Pietikäisen mukaan unionissa, jossa on vapaa liikkuvuus, on humanitaarinen velvollisuus, että jokainen jäsenmaa kantaa vastuunsa pakolaisista.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo viritteli keskustelua uskonnonvapaudesta. Hän totesi, että Euroopassa pyritään rajaamaan uskonto pois julkisesta tilasta. EU on myös hampaaton uskonnonvapauskysymyksissä. Vaikka yli puolet maailman ihmisistä elää mais-

sa, joissa uskonnollinen vaino on arkea, turvapaikan saaminen uskonnollisen vainon perusteella on vaikeaa.

Lissabonin sopimuksessa velvoitetaan vuoropuheluun uskontojen kanssa, mutta EU:n johtajilla on vuodessa vain noin kolme tuntia aikaa kohtaamiseen uskontojohtajien kanssa.

Kaikki keskusteluun osallistuneet pitivät Keskitalon esille nostamia kysymyksiä tärkeinä. Parlamentaarikot Jaakonsaari, Cronberg ja Essayah korostivat sitä, että he ovat vedonneet esimerkiksi Iranin vainottujen kristittyjen puolesta ja että parlamentissa ihmisoikeustyö on aktiivista.

Jaakonsaaren mielestä kirkoilla on oma roolinsa eikä liian läheinen yhteys päättäjiin ole niille hyväksi. Terho hauskutti yleisöä toteamalla, että paras yhteys olisi, että päättäjät kävisivät kirkossa.

Pietikäinen ehdotti uskontodialogeja parlamenttiin. Jäätteenmäki piti katastrofina sitä, että yhteys uskontojohtajien ja EU:n johdon välillä on vähäinen – pankkien edustajille kyllä riittää aikaa.

Pauli Juusela

Katso myös kommenttipuheenvuoro Mietteitä Brysselin käytäviltä www.vantaanlauri.fi.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Perustuslakivaliokunta: Suvivirsi sopii kouluihin ›› Kehitysmaista puuttuu 1,6 miljoonaa opettajaa ›› Vantaan ja Helsingin seurakunnat jatkavat Honkanummen krematorion yhteiskäyttöä ›› Kuusi henkilöä on ehdolla Rekolan kirkkoherraksi Kannen kuva saara Vuorjoki

3

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Luonto sykähdyttää Jussi Salokorpi, lintubongari: ”Lintuharrastus on minulle luonnossa liikkumista, havainnointia ja joskus pinnojen keräämistä. Harrastan sitä ympäri vuoden.

Koskaan ei tiedä, mitä näkee. Hieno hetki oli esimerkiksi se, kun näin siperiankurpan Tohmajärvellä. Se oli toinen kerta, kun lintu havaitaan Uralin tällä puolella. Mutta kyllä sykähdyttävintä on luonto ylipäätään.

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä tapahtuma, jossa bongarijoukkue menee havainnointipaikkaan ja bongaa niin monta lintua kuin mahdollista.

Enemmän kuin kilpailusta, kyse on harrastuksen tunnetuksi tekemisestä. Kuka tahansa on tuolloin tervetullut tutustumaan lintutorniin.”

Hanna Antila

Tornien taisto la 3.5. klo 5–13. Jussi Salokorpi osallistuu kisaan Susirajan pinnasiepot -joukkueessa Pitkäjärven lintutornissa Vantaalla.

4

Väitellään

Ei roskien lajittelu kannata, Sari Kemppainen!

Jätevoimalan myötä sekajätettä ei enää viedä kaatopaikalle.

Helsingin seudun ympäristöpalveluissa työskentelevä Sari Kemppainen uskoo, että jätettä voidaan hyödyntää.

Jätettä on aina vain enemmän, koska ihmiset shoppailevat niin paljon.

– Tuossa on totuuden hiven. Noususuhdanteet tuppaavat näkymään jätteen määrässä. Toivoa kuitenkin on, koska viime vuosina kierrätys on noussut suosioon. On myös syntynyt innovatiivisia juttuja kuten juhlavaatteiden vuokraus ja tavaroiden yhteiskäyttö.

Markku Mattila

Kun Vantaalle valmistuu tänä vuonna Vantaan Energian jätevoimala, jätteitä ei tarvitse enää lajitella.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

– Päinvastoin! Jätteenkäsittelyn muutos on suunniteltu luottaen siihen, että ihmiset lajittelevat. Voimalassa kotitalouksien sekajäte muutetaan polttokattilassa sähköksi ja kaukolämmöksi. Voimala kykenee vuodessa tuottamaan kaukolämpöä 100 000 kerrostalokaksioon ja sähköä 200 000 kerrostalokaksioon. Lasista ja metallista ei tule kumpaakaan, vaan ne kierrätetään teollisuuden raaka-aineeksi.

Roskien lajittelu on nuorten juttu.

– Tekemämme kyselytutkimuksen mukaan eläkeikäiset käyvät melko tasaista kisaa 25–34-vuotiaitten kanssa siitä, kuka lajittelee ahkerimmin. Biojätteiden lajittelussa eläkeikäiset johtavat, 79 prosenttia heistä lajittelee biojätteet usein tai melko usein. Lajittelu yleistyy koko ajan.

Biojäte muuttuu mullaksi niin hitaasti, ettei sitä voida hyödyntää.

– Jos sen vain läjittäisi ja odottaisi maatumista, aika voisi käydä pitkäksi. Kompostointilaitoksessa biojäte kuitenkin käsitellään maatumista jouduttavilla tavoilla. Sitä kypsytetään, murskataan, käännellään ja massaan sekoitetaan puhaltimilla ilmaa.

Syntynyt multa käytetään muun muassa viherrakentamiseen.

Rikkinäisistä sähkölaitteista on vaikea päästä eroon.

– On totta, että ilman autoa Sortti-asemilla on vaikea käydä. Laitteiden hävittämistä on kuitenkin helpottanut viime vuonna voimaan astunut säädös. Sen mukaan yli tuhatneliöisten supermarketien ja yli 200-neliöisten elektroniikkaliikkeiden on otettava vastaan pienet rikkinäiset sähkölaitteet ja suuretkin, jos ostaa tilalle uuden.

– Osoitteessa www.hsy.fi/lajittelu on haku, jonne voi kirjoittaa, millaisesta jätteestä haluaa päästä eroon.

Palvelu kertoo, missä ovat lähimmät paikat, joihin sen voi viedä.

Ei jätteitä ennenkään lajiteltu, eikä siitä seurannut ongelmia.

– Ennen vanhaan ihmiset olivat nuukempia, eikä jätettä syntynyt niin paljon. Silti vanhojen kaatopaikkojen jälkihoito vie useita kymmeniä vuosia, kun biohajoavat jätteet tuottavat metaanikaasua.

– Jätevoimalan myötä sekajätettä ei enää viedä kaatopaikalle. Voimalassa syntyvä kuona ja tuhka käsitellään ja hyödynnetään esimerkiksi kaatopaikkarakenteissa tai loppusijoitetaan Ämmässuolle.

Natalia Kisnanen

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Vesa Takala Jyrki Härkönen KIRJAPAJA

Sielun un saarille Suomen lähialueiden luostareita

3320 Jyrki Härkönen, Vesa Takala

Sielun saarille

– luostareita Suomen lähialueilla Kirja esittelee parikymmentä luostaria Laatokan, Äänisen ja Peipsijärven saarilta ja rannoilta ja niistä virtaavien jokien varteen syntyneistä kaupungeista sanoin ja värivalokuvin. Mainio kirja luostareista kiinnostuneelle matkailijalle ja nojatuolimatkailijalle.

33,20 (36,90)

18 90

3090

18 00

Reza Aslan

Kapinallinen

– Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä Mitä voimme tietää miehestä nimeltä Jeesus Nasaretilainen historiallisen todistusaineiston valossa? Entä minkälaisesta historiallis-poliittisesta maisemasta sittemmin maailman suurimmaksi uskonnoksi kohonnut kristinusko on alun perin ponnistanut?

30,90 (34,00)

Jeesus Nasaretilainen dvd Franco Zeffirellin ohjaama loistava elokuva Jeesuksen ihmeellisestä elämästä, neitseellisestä syntymästä jumalalliseen ylösnousemukseen.

Tekstitys suomeksi. Tupla dvd.

Pituus 6h 22min

Viisikielinen Viisikielinen on viidesläisten herätysliikkeiden yhteinen laulukirja. Laulukirjaan on koottu yli 400 rakastettua ja koskettavaa laulua. Kaikkiin lauluihin on nuotit ja sointumerkit.

18,00 (20,00)

GUMMERUS

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

5

Muutosvoima Saara Vuorjoki

Raamattukylän kesä

Vuosi Australiassa opetti Sofia Tarkkasella sen, ettei yksinolokaan ole pelottavaa.

Vuosi ulkomailla toi rohkeutta The Voice of Finland -kilpailusta tuttu Sofia Tarkkanen oli opiskelijavaihdossa Australiassa.

Sofia Tarkkanen oli ystäviensä kanssa kahvilla Australiaan menoa edeltävänä iltana. Vaihto-opiskelijaksi lähteminen ahdisti, vaikka Sofia oli haaveillut siitä pitkään. Hän vakuutti itsellensä, että vuosi ulkomailla tekisi hyvää.

Sofia lähti matkaan vuoden 2012 tammikuussa. Lähtöön liittynyt ahdistus hävisi perillä Melbournessa, missä olivat vastassa kuuma kesä ja vieraan maan tuoksu.

– Kun uskalsi lähteä kerran, voi lähteä uudelleen. Enää ei ole pelkoja, jotka estäisivät toteuttamasta haaveita, Sofia sanoo nyt.

Aluksi Sofia koki olonsa Australiassa yksinäiseksi, vaikka sai kavereita muista vaihto-opiskelijoista. Sofian oli vaikea ymmärtää australialaisten puhumaa englantia, ja hänen piti löytää asunto. Sofia päätyi asumaan ensimmäiset puoli vuotta talossa, jonka hän jakoi viiden muun vaihto-opiskelijan kanssa. Talossa oli kylmä, vuokra oli korkea ja sänkynä oli pelkkä patja. Säh­köä­kään ei aluksi ollut. Onneksi kitara oli mu-

kana. Kynttilän valossa saattoi soittaa ja laulaa yhdessä muiden kanssa.

Kotimaassa Sofia ­opiskeli musiikkikasvatusta SibeliusAkatemiassa. Melbournelaisessa yliopistossa hän opiskeli viulunsoittoa. Opettaja kysyi, mitä Sofia haluaisi oppia. 4-vuotiaasta saakka viulua soittanut Sofia halusi oppia soittamaan Sibeliuksen viulukonserton ensimmäisen osan. Sen hän myös esitti vaihto-opiskelijavuotensa lopulla.

– Minulla ei ole koskaan ollut niin hyvää opettajaa kuin silloin, Sofia kertoo.

Facebook-päivityksistä huomasi, että niitä kirjoitti aiempaa iloisempi, huoleton ja vapaa Sofia. Australiassa ollessaan Sofia myös kiinnitti ulkonäköönsä aiempaa vähemmän huomiota.

– Kuljin paljon samassa hupparissa. Siellä minulla oli kaveripiiri, jossa ei oltu kiinnostuneita siitä, mitä kenelläkin oli päällä. Eikä minulla edes olisi ollut varaa shoppailla.

Vaihto-opiskeluvuoden aikana romanialainen ystävä houkutteli

Sofian liftaamaan kanssaan Uuteen-Seelantiin. Sofia matkusti myös Australian Great Ocean Roadia pitkin, jossa saattoi ihailla jyrkkiä kallioita ja turkoosia merta.

Kun paluupäivä koitti, Sofialla nousivat kyyneleet silmiin.

Hän ei matkustanut suoraan Suomeen vaan lomaili ensin yksin Thaimaassa.

– Yksi vaihtarivuoteni suurimpia opetuksia oli, että yksin­olo ei ole pelottavaa, Sofia kertoo.

Australiassa ollessaan Sofia kaipasi Suomesta ystäviä, perhettään ja Luukin luontopolkua, jolla Askistossa kasvanut Sofia käy silloin tällöin lenkkeilemässä.

Vaihto-opiskeluvuoden aikana kerätty rohkeus saattoi auttaa Sofiaa hakemaan The Voice of Finland -kilpailuun, johon osallistumista hän oli aiemminkin miettinyt. Musiikin maisteriksi valmistunut Sofia putosi kilpailussa semifinaalivaiheessa.

28-vuotias Sofia asuu nyt poikaystävänsä kanssa Vallilassa ja toivoo musiikista ammattia itsellensä. Saattaa olla, että Sofia lähtee ensi syksynä taas ulkomaille, Australiaan tai PohjoisAmerikkaan.

Soili Pohjalainen

Marian miekka -uutuusnäytelmässä Jeesuksen elämän varhaisia vaiheita katsotaan Maria-äidin näkökulmasta.

Kalastajat puolestaan kertoo Jeesuksen julkisesta toiminnasta.

Esitykset toukokuussa: to 15., pe 16., la 17., su 18.5. pe 23., la 24. , su 25.5.

Päiväohjelma: 11 Marian miekka, 12 lounas, 13.45 kokoontuminen ja lähtö iltapäiväesitykseen 14 Kalastajat 15.15 kahvi Liput 12 e/esitys, mol. 18 e Esityksen yhteyteen voi varata kahvin ja lounaan.

Teethän varauksen ennakkoon!

Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi vivamonraamattukyla.fi

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 4.5.2014 klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki

HERÄNNÄISSEURAT 4.5. klo 14 Myyrmäen kirkolla.

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhumassa: Timo Tikka Musiikissa: Hillel Tokazier, Kim ja Kurre

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Kokouksia

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 6.5.2014 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 28.4.2014 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

6

Lapsen kiukku voi olla ikävää Aikuisen tehtävänä on ottaa lapsen ikävä todesta.

Teksti ja valokuvat Piia Kunnas Kuvitus Ami Lindholm

V

anhempi saapuu työpäivän jälkeen päiväkodin portille iloa ja odotusta rinnassaan. Kun haalarikansan joukosta erottuu oma lapsi, tämä ei juoksekaan innoissaan vanhemman syliin, vaan jatkaa leikkejä vanhemmasta piittaamatta.

Et ole huono vanhempi, päinvastoin. Lapsi se siinä vain osoittaa ikäväänsä. − Lapsi osoittaa kiukkuaan siitä, että vanhempi jätti hänet hoitoon. Tilanne sisältää myös surua ja ikävää, joka liittyy erossaoloon. Toisaalta tilanne kertoo myös siitä, että lapsella on ollut kivaa päiväkodissa, Väestöliiton perheverkon työntekijä, psykologi Suvi Laru sanoo.

Vielä tutumpi tilanne vanhemmille saattaa olla se, että lapsi saa kiukkukohtauksen joko päiväkodissa tai kotimatkalla.

Ikävä ilmenee hyvin erilaisin tavoin ja joskus voi olla vaikea tunnistaa lapsen käyttäytymisen takana olevaa tunnetta.

Ikävä kertoo tärkeydestä

Suvi Laru muistuttaa, että ikävä on myös hyvä asia. Se kertoo, että lapsi kokee itsensä turvalliseksi ikävän kohteena olevan aikuisen seurassa. Lapsi ikävöi tätä yhdessäolon kokemusta.

− Vanhemmat voivat hämmästyä sitä, miten monia asioita lapset ikävöivät: hävinnyttä nukkea tai tavaraa, kesämökkiä, isovanhempaa, entistä asuin-

paikkaa, vanhaa päiväkotiryhmää tai jotain perheen kanssa koettua tilannetta.

Olennaista on se, että ikävöinnin kohde on ollut lapselle tunnetasolla merkittävä. Lapsi siis ikävöi tilanteita, joissa hänellä on ollut hyvä olo. − Asiakkaiden kanssa tulevat usein esiin avioerotilanteet.

Lapsi ikävöi sitä, kun koko perhe oli vielä yhdessä. Aikuisen pitäisi herkistyä kuulemaan, mikä lasta surettaa, kiukuttaa tai mietityttää. Onko sen takana ikävää vai jotain muuta, mitä lapsi ei kenties osaa itsekään tunnistaa. Voi olla kyse surusta tai vihasta, jota ei ole ollut tilaisuutta käsitellä. Se voi näyttäytyä voimakkaana reagointina esimerkiksi siirtymätilanteessa vanhemmalta toiselle tai nukkumaanmenon yhteydessä.

Jokainen lapsi tuo ikävänsä esiin eri tavoin. Lapsi voi olla ylivilkas tai surullinen. Hän voi pohtia asiaa nukkumaan mennessä ja nähdä siitä unia, jopa painajaisia. Larun mukaan erityisesti nuorilla ikävä voi ilmetä myös syömisvaikeuksina. Tavalliset arkipäivän ikävöinnit kuu-

luvat luonnollisena osana lapsen elämään, eikä niitä pidä pelätä.

Lapsi kaipaa turvaa Lapsi voi kokea ikävää jo hyvin pienenä. Ikävöinnin juuret ulottuvat eroahdistusvaiheen alkamiseen noin yhdeksän kuukauden iässä.

Pääasiassa ikävöinnille otolliset ajat liittyvät kuitenkin elämän muutostilanteisiin: päivähoidon aloittamiseen, päivähoitoryhmästä toiseen siirtymiseen, asuinpaikan vaihtoon, sisaruksen syntymään, esikoulun ja koulun aloittamiseen.

Ikävöinnissä on kyse siitä, että lapsi kaipaa lähelleen turvallisuudentunnetta lisäävää ihmistä tai asiaa. Jos pieni vauva joutuu olemaan pitkiä aikoja erossa vanhemmasta, vuorovaikutus- ja kiintymyssuhde hoitavaan aikuiseen voi heikentyä. − Lapsi ei uskalla hakea turvaa aikuiselta, joka ei ole ollut läsnä. Läsnäolossa sekä fyysinen että psyykkinen läsnäolo on tärkeää, Laru korostaa.

Isommankin lapsen tunnesuhde vanhempaan saattaa heikentyä, jos vanhempi joutuu olemaan paljon poissa kotoa esimerkiksi työn vuoksi. Silloin tunnesuhde muodostuu vah-

7

Sanoita lapsen ikävää Tärkeintä ikävöivän lapsen kohtaamisessa on se, että ottaa ikävöinnin todesta. Vaikka aikuisesta kauan sitten kadonneen nallen ikävöiminen voi tuntua hassulta, lapselle se on silkkaa totta ja usein isompi asia kuin aikuinen ymmärtääkään. − Jos lapsi ikävöi kadonnutta lelua, siitä kannattaa puhua.

Myönnä, että lelu on nyt hävinnyt. Voit pohtia, että minnehän retkelle se pupu lähti? Sanoita, kysele ja ihmettele lapsen kanssa. Puhukaa siitä, miltä lapsesta tuntuu, Laru opastaa.

Joillakin lapsilla on erossa ollessaan mukanaan rakkaan ihmisen tai lelun kuva, joka auttaa turvallisuudentunteen ylläpitämisessä. Lapsi voi kirjoittaa mummille kirjeen tai piirtää päiväkodissa äidille piirustuksen.

Lapsen kanssa voi pohtia, millainen laulu ikävästä tulisi tai mitä värejä ikävässä on. Jos perhe on eronnut ja lapsi ikävöi yhteisiä hetkiä, lapsen kanssa voi suunnitella mitä perheen uudella kokoonpanolla tehdään seuraavan loman aikana. Nämä kaikki tavat auttavat lasta käsittelemään ikävää.

Myös siitä voi olla hyötyä, että lapsi on tottunut olemaan myös muiden kuin häntä eniten hoitavan aikuisen seurassa.

Lasta voi siis totuttaa siihen jo pienestä pitäen ottamalla vaikka tunnin tai parin irtioton kerran viikossa.

Larun mukaan joskus kyse on siitä, että aikuisen voi olla vaikea käsitellä ikävää. Jos esimerkiksi läheinen ihminen on kuollut, aikuisesta voi tuntua vaikealta puhua asiasta lapselle. − Aikuisen pitäisi ensin uskaltaa ottaa vastaan ja käsitellä vaikea tunne toisen aikuisen kanssa. Sen jälkeen hänen on helpompi puhua asiasta lapsen kanssa musertumatta tunteiden alle.

– Ikävä on asia, josta voi ottaa kopin. Jos sen yrittää painaa pois, se tuntuu isommalta asialta kuin onkaan. Kun sitä tarkastelee, olo helpottaa, Laru sanoo. T

Vantaalaislasten ajatuksia ikävästä

Kuinka vantaalainen?

Elmeri Perkiöstä, 17, tulee talonrakentaja Saara Vuorjoki

vemmaksi toiseen vanhempaan. − Tämä on asia, jota vanhempien täytyy pohtia. Tosiasia on, että monilla vanhemmilla on töissä kovat paineet, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on monelle haaste. On tärkeää, että aiheesta puhutaan, Laru sanoo.

Erityisesti pikkusisaruksen syntymän jälkeen tarvitaan molempia vanhempia. − Helposti käy niin, että äiti on vauvan kanssa ja isä isomman sisaruksen kanssa. Jos rooleja ei vaihdeta tarpeeksi, isommalla sisaruksella saattaa alkaa näyttäytyä ikävää äitiä kohtaan.

Tämä tulee vahvasti esille asiakasvastaanotoilla, Laru sanoo.

Samu Lintula, 5: ”Me käydään joskus maalla. Siellä kuoli kaksi koiraa ja yksi ihminen. Se ihminen oli tosi vanha. Isä kävi hautajaisissa, mutta ei me muut.

Minulla on ikävä haltiaisia.

Olen ollut jo pitkään täällä toisessa päiväkotiryhmässä, mutta vieläkin on ikävä.

Kun isoveli on poissa, minua joskus itkettää. Silloin on tosi tylsää ja katson vain telkkaria.

Isoveljen kanssa hauskinta on, kun me möngitään isän ja äidin vaatekaapissa.”

Iisa Immonen, 5: ”Minulla on aika paljon ikävä meidän koiraa Retua, vaikka en ollutkaan silloin vielä olemassa, kun se eli. Äiti kertoo siitä ja me katsellaan valokuvia. Kerran Retu tuli kipeäksi. Äiti ei halunnut, että sitä sattuu, joten sille annettiin piikki ja se kuoli.

Joskus ikävöin myös serkkuja ja sitä, kun me heiteltiin mummolassa lumipalloja. Ikävä tuntuu aika kurjalta. Kun äiti halaa, se auttaa.”

80 % itävantaalainen

80 % itävantaalainen Ensimmäinen kotini oli kerrostaloasunto Hiekkaharjussa. Muutin sieltä äidin ja isän kanssa omakotitaloon Kuusikkoon ollessani 2,5-vuotias. Olin 3-vuotias, kun kaksossiskoni syntyivät. Myöhemmin sain vielä yhden pikkusiskon lisää. Kolme vuotta sitten muutimme Koivukylään. Ennen sitä asuimme vajaan vuoden verran Hakkilassa.

Lopetin jääkiekkoharrastuksen seiskaluokkalaisena. Nykyisin käyn pelaamassa sulkapalloa kerran viikossa. Aloitin peruskoulun jälkeen logistiikka-alan opinnot, mutta se ei ol-

20 % kuopiolainen Äidinäitini mökki Kuopiossa on minulle tärkeä paikka. Siellä riittää tekemistä. Tykkään tehdä puuhommia.

Mökillä tulee myös kalastettua ja uitua. Toinen mummoni asuu Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla.

Soili Pohjalainen

Miten jättipalsamit hävitetään?

Vantaan ympäristökeskus kutsuu kaupunkilaisia jättipalsamitalkoisiin lauantaina 3.5 klo 11–13. Mistä on kyse, ympäristösuunnittelija Jarmo Honkanen?

Onko jättipalsami muuten haitallinen kasvi kuin siten, että se vie alkuperäisiltä kasveilta elintilaa?

”Minulla on joskus ikävä kotiin.

Ja äitiäkin on välillä ikävä. Ikävä tulee silloin, kun ollaan menossa bussilla päiväkotiin. Joskus taas tullaan äidin kanssa autolla. Silloin on helpompaa, kun saa olla äidin kanssa kahdestaan.

Ikävä tuntuu kurjalta, mutta minulla on Mauku-kissa aina mukana ja unileluna.”

lut minun juttuni. Rakensin kotipihallemme työmiehen kanssa autokatoksen. Se vahvisti ajatusta hakeutua rakennusalan opintoihin. Opiskelen nyt talonrakentajaksi. Aloitin opinnot viime syksynä. Olisi kiva olla jonain päivänä rakennusalan yrittäjä.

Kysyn vaan

– Jättipalsami on vieraslaji, joka hävittää alkuperäiskasvillisuutta ja jota pitää siksi ihmisvoimin kitkeä. Jättipalsamia on ollut pitkään eri puolilla Suomea, mutta viime vuosina se on yleistynyt nopeasti.

Rosa-Maria Melartin, 6:

20 % kuopiolainen

– Ei, mutta se leviää erityisesti purojen varsilla ja syrjäyttää muita kasveja.

Kun se lakastuu, se jättää maan alttiiksi eroosiolle.

– Tiheisiin kasvustoihin voi käyttää torjunta-ainetta. Näissä talkoissa käytämme luonnossa nopeasti hajoavaa etikkahappopohjaista torjunta-ainetta, jota on käytetty aiemminkin ja josta on hyviä tuloksia.

Jättipalsamitalkoisiin osallistuvia on pyydetty tulemaan Myyrmäessä Uomatien matonpesupaikalle ja Hakunilassa Palttinapolun eteläpäähän.

Mistä saitte tietää, että näissä paikoissa esiintyy runsaasti jättipalsamia?

– Viime vuonna tehtiin vieraslajikysely, jossa juuri nämä paikat nousivat esiin sellaisina, joissa jättipalsamia esiintyy. Kuntalaiset ovat olleet tässä hyvin aktiivisia.

Miten kasvi tuhotaan?

Jos talkoisiin osallistuu, miten pitää varustautua?

– Jättipalsamia hävitetään ennen kaikkea kitkemällä. Se on yksivuotinen kasvi, joka otetaan maasta juurineen ennen kuin se kukkii eli alkukesästä.

– Käsineet kannattaa ottaa mukaan ja muuten sään mukainen vaatetus. Kasvit eivät ole ihmiselle haitallisia, joten normaalit ulkovaatteet käyvät.

Hanna Antila

Voiko torjunnassa käyttää mitään myrkkyjä?

8

Taivaspaikka Pyhäpäivä

4.5.

Kirkoissa luetaan raamatunteksti, jossa Jeesus puhuu vanhenemisesta.

”Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.”

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 21:18)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Kuka ohjaa elämääsi?

On helppo neuvoa muita. Paljon vaikeampi on suostua itse ohjattavaksi.

Johanneksen evankeliumissa on mielenkiintoinen jälkikirjoitus, jossa Pietari keskustelee vielä kerran Jeesuksen kanssa. Pietarin piti tehdä tilit selviksi elämänsä kanssa, ennen kuin hän oli kypsä apostolin tehtävään ja toisten ohjaajaksi.

Pietari oli joskus ollut varma valinnoistaan. Hän oli ollut kiivas ja innokas, valmis seuraamaan Mestariaan vaikka kuolemaan. Hän tiesi pettäneensä asiansa. Tiukassa paikassa hän oli kolmesti kieltänyt Jeesuksen.

Pietari saa kuitenkin vielä mahdollisuuden. Tiberiaanjärven rannalla Jeesus tarjoaa Pietarille ja muutamalle muulle aterian, nuotiolla paistettua kalaa ja leipää.

Sen jälkeen Jeesus vie Pietarin kävelylle ja kysyy tältä kolmesti: ”Rakastatko minua?” Murtunut Pietari ei voi muuta kuin sanoa, että Jeesus tietää kyllä, että hän on Pietarille kaikesta huolimatta rakas. Kolmesti Jeesus antaa Pietarille vahvistuksen tämän uuteen tehtävään.

Pietarin tarinan valossa voit katsella omaa elämääsi ja hengellistä matkaasi.

Miten pääsisit irti omasta ehdottomuudestasi? Miksi kiivailet asioiden puolesta, jotka eivät ole sinun vallassasi? Miksi on niin vaikea luopua siitä, että on oikeassa? Miten oppisit olemaan armollisempi itseä ja toisia kohtaan?

On helppo neuvoa ja arvioida muita. Paljon vaikeampi on suostua itse ohjattavaksi ja arvioitavaksi. Tuntuu mahtavalta, kun saa itse päättää asioistaan, tehdä omia valintojaan ja hallita elämäänsä. On vaikea myöntää, että on erehtynyt ja pettynyt siihen, mitä on valinnut tai että on kieltänyt ihanteensa.

Profeetan, gurun tai henkisen oppaan viittaa ei voi itse valita.

Edes oman elämänsä viisaaksi neuvonantajaksi ei voi julistautua. Ainakin sen elämä opettaa.

Kuuntele Mestarin kysymystä: ”Olenko minä sinulle rakas?”

Se hiljentää sinut ja saa sinut

luopumaan omasta varmuudestasi. Et voi muuta kuin myöntää: ”Sinä tiedät kaiken.” Vapautta ja tilaa elämääsi tuo se, että annat hänen ohjata sitä. Sinun ei tarvitse olla jotain suurta, hän saa olla.

Lauri Maarala

Pietarin tarinan valossa voit katsella omaa elämääsi ja hengellistä matkaasi.

Vartin retriitti

Kotimaakuntani Kainuu on vähenevän väestön maakunta. Harmaapäisten rollaattoriparaatit voivat yllättää keskustan kaduilla.

Elämänsä ahertaneet vanhukset herättävät myötätuntoa ja kunnioitusta, mutta sydänalaa kovertaa: missä ovat energiset nuoret, arat suudelmat puiston penkillä, naurun kikatus, moottoripyörien pauke?

Keski-ikäistä kehoani puristaa oudosti, kun katson, miten Alzheimeria sairastavan isäni identiteetti hapristuu ja keho käpertyy. Pidän häntä kädestä, otan vihanpuuskat ja itkukohtaukset vastaan, ja kaipaan hillittömästi.

Isä varttui 12-lapsisessa köyhässä pienviljelijäperheessä täysin orpona. Lahjakkuudesta huolimatta hänellä ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia opintielle. Tie vei pöllimetsään ja paperikoneenhoitajaksi. Tehdastyöläisenä hän on kokenut sopi-

musyhteiskunnan nousun, palkkojen ja työturvallisuuden parantumisen, elintason kasvun tavarataivaineen ja lopulta metsäteollisuuden rapistumisen.

Verevät ihmiset ovat talouden perusvoimaa. Ihmiset luovat kulutuskysyntää ja uutta työtä. Miten Kainuuseen saadaan maassa- tai maahanmuuttajia, jos ei ole ensin työtä? Terve kuntatalous on muuta kuin valtio-osuuksien jakojäännöslaskua.

Kainuu kaipaa ihmettä.

Jeesus ilmestyy Tiberiaanjärven rannalla opetuslapsille ja täyttää heidän tyhjät verkkonsa kalojen paljoudella. Kainuun ilmestys olisi viitostietä pitkin pohjoiseen tulevat muuttokuormat.

Kyllä näille perukoille sopisi Jeesuksen ihmeellä hoitaa muutamia tuhansia myrskyistä selvinneitä laittomia maahanmuuttajiakin Italian ja Kreikan satamista nääntymästä.

Markku Heikkinen

Lotta Numminen

Kainuun ihme

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p.

050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan.diakonia@evl.fi. Vahtimestari p.

050 409 0500.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Messu su 4.5. klo 12. Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari, Kultaisen Iän Laulajat.

Matalan kynnyksen maanantai 5.5.

Hartaus klo 11, ilmainen ruokahetki ja keskustelupiiri.

Vapaaehtoisten oma tunti ma klo 17.

Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia ja hengähtämään hetkeksi. Emännöimässä Sohvi ja Pirkko.

■■ Kaakaopyhäkoulu ma 5.5. klo 18.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Puuroaamiainen tarjolla ke ja to klo 10–13. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e/aikuinen ja 1,50 e/ lapsi.

Päivärukous ke klo 12.30.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■■ Muskari pe 2.5. klo 10. Kevätjuhlatunti.

■■ Pyhäkoulu su 4.5. klo 10.

Messu su 4.5. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Vivace-kuorolaisia.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi, lapsille myös suomeksi.

Seniorikerho ti 6.5. klo 13. Aiheena lähetystyö Mongoliassa. Vieraana Johanna Hyttinen Kylväjästä.

Muualla

Kastettu Oscar Benjamin Heimonen, Aatu Rainer Määttä, Inka Emilia Ranta.

Hautaan siunattu Pauli Rudolf Viirala 97 v, Pauli Kalervo Sillanpää 81 v, Saara Saimi Kilpinen 77 v, Aira Anneli Sillanpää 75 v, Mauri Antero Kiljander 67 v, Olavi Kipinä 53 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13 p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Virasto on suljettu ma 5.5. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13 p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11 p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 4.5. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

■■ Gracias A la Vida – Elämälle kiitos! su 4.5. klo 18. Janne Maaralan pianokonsertti. Konsertissa kuullaan mm. jazzia, gospelia ja klassista musiikkia.

Ohjelma 10 euroa.

Voimaa maanantaihin – lyhyt aamuhartaus ma 5.5. klo 8.30. Laulua, rukousta ja päivän sana.

■■ Tilapäinen lastenhoito pe 23.5. klo 8.30–11 päiväkerhohuoneessa. Maksu 10 euroa/lapsi, sisaralennus 50 %. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Ilmoittaudu ti 20.5. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Miesten kirjallisuuspiiri ke 28.5 klo 18. Kirjana James Joycen Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta. Huom!

Poikkeuksellinen viikonpäivä. Mukana keskustelemassa Matti Hyry.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 5.5. klo 12. Kirjana Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme.

Muualla Ehtoollishartaus to 8.5. klo 14 Pähki-

närinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Diakonian kevätretki to 15.5. Nuuksion kansallispuistoon. Tutustumme Suomen luontokeskus Haltiaan ja Kellonummen hautausmaan kappeliin Espoossa. Retken hinta 30 euroa. Hintaan kuuluu kuljetus, opastus ja lounas Haltiassa sekä iltapäiväkahvit Pirttimäessä. Ilmoittaudu pe 9.5. mennessä diakoniatoimistoon p. 09 830 6472.

Kastettu Minttu Ritva Karita Lammi, Lilia Lydia Alisa Saari, Noel Miko Olavi Kunttunen, Lenni Matias Poikola, Luka Oskar Lehikoinen, Reino Alarik Tukia.

Hautaan siunattu Toimi Hallenberg 86 v, Eila Mirjam Lehtonen 86 v, Martta Peevo 84 v, Anna Mirjami Pursiainen 76 v, Antti Mikko Soisalo 64 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta. fi. Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p.

09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14 p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12 p. 09 8306 560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-

tyy nettisivuiltamme. Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännölli-

sestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Messu su 4.5. klo 10. Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Musiikkivieraina nuorten kuoro Harjun Heleät ja Harjun Lapsikuoro Tampereen Harjun seurakunnasta. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 4.5. klo 10. Satu Leisola ja Päivi Miettinen.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.5. klo 18.

Mari Liimatainen ja Heikki Seppänen.

Varaventtiili-ilta ke 7.5. klo 18.30. Mukana teologian ylioppilas Anne Mikkola.

Lenkkitossukirkko to 8.5. klo 17. Lyhyt ehtoollishetki sisäpihalla, huonolla säällä kirkossa. Ehtoollishetken jälkeen Pyhät pyyhältäjät -kävely- ja hölkkäryhmä lähtee toiseksi viimeiselle lenkilleen. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä.

Korson siivoustalkoot ti 13.5. klo 18 alkaen. Kokoontuminen Korson kirkon edessä. Huoltopisteenä toimii seurakuntakeskus. Aluetoimikunta järjestää talkootarjoamiset. Lisätiedot Seppo Kantola p.050 5015572.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten raamis su 4.5. klo 12.

Nuorten aikuisten brunssi – kokataan yhdessä! su 4.5. klo 14.

Runopiiri ma 5.5. klo 13.

Naistenryhmä ti 6.5. klo 9. Minätalotyöskentelyä ohjaavat päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen ja diakonissa Pia Olkkonen. Minätalo on työväline oman minän hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun ja jäsentämiseen. Lisätietoja p. 050 322 6560 tai pia.olkkonen@evl.fi.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Vanhemman väen piirin kevätjuhla ti 6.5. klo 13. Mari Liimatainen.

Muualla

Diakonian matka Hiidenmaalle ja Saarenmaalle 8.–11.7. Hinta 390 euroa/2 hh ja 430 euroa/1 hh sisältää majoituksen, ruokailut ja kaksi hoitoa. Oma bussikuljetus koko matkan.

Ilmoittautumiset to 8.5. mennessä p.

09 8306 550. Lisätietoja Sirkka Väätäinen p. 040 5806 331.

Diakonian matka Saariselälle Muotkan majalle 14.–20.9. Hinta 560 euroa sisältää majoituksen 2 hh, ruokailut ja kuljetuksen. Ilmoittautumiset to 8.5. mennessä p. 09 8306 550. Lisätietoja Sirkka Väätäinen p. 040 5806 331.

Hommissa

Kuunloiste-kuorolainen Noa Lindqvist ”Menin mukaan Kuunloiste-lastenkuoroon aika tarkalleen vuosi sitten. Siskoni oli jo kuorossa. Heillä oli harjoitukset ja hän unohti eväät kotiin. Menin viemään niitä hänelle Pyhän Annan lastenkirkolle ja sitten jäinkin sinne juttelemaan ja päätin testata kuorossa laulamista. Ja siitä se laulamisharrastus alkoi.

Olen 10-vuotias, ja kuoron ainoa poika. Välillä se tuntuu vähän oudolta, vaikka on siellä mukavaa seuraa. Meillä on harjoitukset kerran viikossa. Yleensä ne kestävät 45 minuuttia, mutta ennen konserttia harjoittelemme kaksi tuntia kerrallaan.

Joulukuussa julkaistiin meidän kuoromme Lauluvintti-levy. Sitä tehtiin lokakuussa. Yhtenä torstaina lähdettiin Pyhän Annan lastenkirkolta takseilla Malmille studioon.

Studiossa jouduttiin ottamaan joitakin kohtia lauluista tosi monta kertaa uudestaan ja nenän piti olla kiinni mikissä, eli kyllä se äänittäminen oli aika paljon erilaista kuin tavalliset kuoroharjoitukset.

Tai siinä mikrofonissa oli sellainen kangas, jossa nenän piti olla kiinni, että ääni varmasti kuuluisi. Kangas oli sen takia, ettei mikrofoniin menisi sylkeä ja ettei se menisi sen takia rikki. Jossain välissä oli evästauko. Minulla oli yksi soolo.”

Nina Riutta

Lauluvintti-lastenkonsertti la 3.5. klo 15 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Hakunilan seurakunnan Kuunloiste-lapsikuoro ja Tähtisäde-kuoromuskari sekä Antti Vuoren bändi. Vieraina Tampereen Harjun seurakunnan lapsikuoro ja Harjun Heleät -nuorten kuoro.

Pauli Juusela

■■■ Lauluvintti -lastenkonsertti la 3.5. klo 15 Rekolan kirkossa, Kustaantie 11. Neljä lapsikuoroa Hakunilan ja Tampereen Harjun seurakunnista, bändi Antti Vuoren johdolla sekä kanttorit Riikka Jäntti, Sanna Vihervirta ja Mari Torri–Tuominen esittävät uusia lastenlauluja ja laulattavat yleisöä. Vapaa pääsy.

■■ Retki Kuntokallioon ke 21.5. Perhekahviloiden ja -kerhojen kävijöille. Ilmoittautuminen ja maksu etukäteen perhekerhoissa. Hinta 8 e/aikuinen ja 4 e/3–11-vuotiaat lapset. Alle 3-vuotiaat maksutta.

■■ Kesäleiri 2.–7.6. Kukonnotkossa Heinolassa 8–13-vuotiaille. Hinta 135 e sisältää täysihoidon. Majoitus 8 hengen mökeissä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

■■ Päiväleirit 2.–19.6. Rajakylässä, Rekolassa ja Hevoshaassa 7–10-vuotiaille päivittäin klo 8.30–16.30. Hinta 165 e/3 vko, 120 e/2 vko ja 65 e/1 vko. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

■■ Leiripäivä perheille ke 18.6. klo 8–17 Mustasaareen. Seikkailua, uintia, askartelua, musisointia, lounas ja kahvit. Bussi- ja lauttakuljetukset.

Hinta 20 e/aikuinen, 10 e/7–17-vuotiaat ja 3 e/1–6-vuotiaat. Alle 1-vuotiaat maksutta. Ilmoittautumiset virastoon p. 09 830 6500.

■■ Isä–lapsi-leiri 8.–10.8. Kukonnotkossa. Ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

Avioliittoon kuulutettu Esa Valdemar Aitio ja Mari Pauliina Pohjolainen. Jukka Matti Samuli Rahikainen ja Laura Helena Kohonen.

Kastettu Emma Sofia Rantanen, Ilmari Eljas Olavi Möller, Vili Jaakko Juhani Könönen, Ellen Venla Johanna Hautamäki, Sara Julia Sorsa, Salla Aada Esteri Keskiaho, Milla Alexandra Lahti, Lasse Henrik Frey.

Hautaan siunattu Hannu Ilmari Sipponen 62 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, suljettu ke 7.5. rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6 p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■■ Lauluvintti -lastenkonsertti la 3.5. klo 15. Harjun Heleät ja Harjun seurakunnan lapsikuoro Tampereelta ja Kuunloiste -lapsikuoro ja

Markku Mattila

Pyhän Annan lastenkirkko Perhekerho, perhekahvila ja vekkulikerho on siirretty toistaiseksi Hakunilan kirkolle. Päiväkerho ja iltapäiväkerho jatkavat toimintaa keväällä pääsääntöisesti ulkokerhona.

Kokoontumispäivät ja kellonajat pysyvät samoina.

9

Seurakunnissa tapahtuu 2.5.–9.5.

Lapsille

Matkalle Etiopiaan Vantaalta tehdään 6.–17.11. seurakuntamatka Etiopiaan.

12 päivän matkalla tutustutaan Etiopian kulttuuriin, ruokaan, historiaan, luontoon ja seurakuntaelämään Mekane Yesus -kirkossa.

Matkan kokonaishinta on 1700 euroa. Se sisältää lentomatkat, majoituksen kahden hengen huoneessa aamiaisella sekä ohjelman mukaiset kiertoajelut pääsylippuineen. Lisäksi tulee noin 45 euron viisumimaksu.

Lisätietoja matkasta antaa Vantaankosken seurakunnan pastori Mark Saba p. 050 347 2962 tai mark.saba@evl.fi. Hän ottaa vastaan myös ilmoittautumiset. Matka toteutuu, mikäli osallistujia on riittävästi.

10

Seurakunnissa tapahtuu 2.5.–9.5.

Tähtisäde-kuoromuskari Hakunilan seurakunnasta, bändi Antti Vuoren johdolla sekä kanttorit Riikka Jäntti, Sanna Vihervirta ja Mari Torri–Tuominen esittävät uusia lastenlauluja ja laulattavat yleisöä. Vapaa pääsy.

■■ Perhemessu su 4.5. klo 10. Laura Leverin, Pippa-Riina Tuhkalainen.

Nettikirkko: www.vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18. Sauna, hartaushetki ja iltapala.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Kirkkoherran vaalin keskustelutilaisuus ja iltamessu ti 6.5. klo 18. Juha Ropponen, Sirkku-Liisa Niemi. Keskustelu ja kahvi klo 18 seurakuntasalissa ja iltamessu klo 19.15 kirkkosalissa.

Open doors – avoimet ovet nuorille ke klo 18.

Kirkkoherran vaalin keskustelutilaisuus ja iltamessu ke 7.5. klo 18. Marja-Liisa Malmi, Sirkku-Liisa Niemi.

Keskustelu ja kahvi klo 18 seurakuntasalissa ja iltamessu klo 19.15 kirkkosalissa.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Hiljainen ehtoollinen su 4.5. klo 18.

Vappu Olsbo, Pippa-Riina Tuhkalainen. Tila on avoinna ja pappi paikalla klo 17 alkaen rukousta ja keskustelua varten.

Lähetystilaisuus su 4.5. klo 19. Iltateellä nimikkolähettimme Helena Mustakallio kertoo työstään Etiopiassa.

Asolan ankkuri to klo 8.30. Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

Muualla

Vanhemman väen iltapäivä ti 6.5. klo

12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Lähetysilta ke 7.5. klo 17.30 Foibessa, Sairaalakatu 7.

Hartaus to 8.5. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Vappu Olsbo.

näisille ti 6.5. klo 12 nuorisotilassa, Crappu, 2. krs. Vuoronumerot jaetaan Nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 6.5. klo 13 Betanian 4. kerroksen kokoushuoneessa.

Avoin rukouspiiri ti 6.5. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Vesa Ruoppa. Tiedustelut kristiina.kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372.

Aamurukouspiiri ke 7.5. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Naisten saunailta ke 7.5. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. Walkers-nuortenkahvila ke 7.5. klo 18 nuorisotilassa.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 8.5. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e/perhe.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 8.5. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 2.5. klo 15.30. Samppa Laakso.

Naistenpankin Vantaan aluesolun kuukausitapaaminen ma 5.5. klo 18.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.5. klo 18.

Päivi Helén, Terje Saard.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 2.5. klo 9.30.

Messu su 4.5. klo 10. Sonja Turunen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso.

Ilmainen bussikuljetus: Tikkurilan kirkko – Kielotie – Valkoisenlähteentie – Koivukyläntie – Simonkalliontie – Laaksotie – Koivukylänväylä. Lähtö Tikkurilan kirkolta puoli tuntia ennen messun alkua.

■■ Pyhäkoulu su 4.5. klo 10.

Naisten lenkkisauna to 8.5. klo 18.

Keskustelua 2 e iltapalan ääressä.

Kastettu Hilla Maaret Emilia Hongisto.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Pyhäkoulu su 4.5. klo 11.

■■ Perhekerho to 8.5. klo 9.30.

Avioliittoon kuulutettu Jari Pekka Antero Oinonen ja Laura Kristiina Tolvi.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 6.5. klo 9.30.

Hautaan siunattu Rauno Kalevi Lamminaho 68 v.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 2.5. klo 18.

■■ Perhekerho ma 5.5. klo 9.30.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5B, p. 09 8306 717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5A 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 4.5. klo 12 Heikki Leppä, Toni Fagerholm, Terje Saard.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Perhekerho pe 2.5. klo 9.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 2.5. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 3.5. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut su 4.5. klo 1 Emmauksen kokoushuoneessa.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän -keskustelusarja ma 5.5. klo 18 Betanian 4. kerroksen kokoushuoneessa. Jaakko Hyttinen. Aiheena: ”Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.”

■■ Perhekerho ti 6.5. klo 9.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksi-

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 2.5. klo 12.30–15.30.

Ilmoittautumiset tekstiviestillä p.

050 494 8744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä.

■■ Perhekerho ti 6.5. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 6.5. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Perhekerho pe 2.5. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 4.5. klo 11.

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 7.5. klo 18. Etiopialainen ilta.

Muualla

NettiWalkers to klo 19–21.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 5.5.

klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Miesten saunailta ti 6.5. klo 17.30 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa.

Saunomista, ruokaa ja ehtoollishartaus. Kulkeminen omalla autolla tai yhteiskyydillä Tikkurilan kirkon edestä klo 17.

■■ Kirkonrotta Hertta ke 7.5. klo 11– 11.30 kauppakeskus Jumbossa.

Avoimet ovet ke 7.5. klo 17–20.30 Wintillä, Ylästöntie 35.

Kylväjän raamattupiiri ke 7.5. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11 A. ■■ Varhaisnuorten Johtolanka-leirit 15.–17.6. ja 17.–19.6. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Harjoitellaan etsiväntaitoja ja etsitään aarretta johtolankoja seuraten. Ilmoittautumiset 11.5.men-

nessä www.vantaanseurakunnat.fi/ fi/tytotjapojatkesa. Lisätietoja Merja Rantala p. 050 526 9401.

Simonkylän vanhusten palvelutalon kevätretkelle kaivataan avustajia.

Eväsretki tehdään ma 19.5. klo 13 Ristipuroon. Vapaaehtoisen tehtävänä on työntää pyörätuolia ja auttaa vanhusta retken aikana. Ilmoittautumiset ja lisätietoja 15.5 mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Nikkaristeilta kodinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Kastettu Niilo Jalmari Flinkman, Viima Onni Alexander Katainen, Tilda Talvikki Kuulas, Sofia Anna Alina Machuca, Edla Vilhelmiina Niemi, Oona Emilia Nissinen, Emma Alina Ripatti, Oiva August Tuomaanpoika Rissanen, Maisa Olivia Savolainen, Oskari Eino Johannes Turkulainen, Eetu Valtteri Vesala, Maria Sofia Linnea Vidgrén, Kasperi Kajo Yrjölä, Ida Minea Sofia Zaitri, Vilja Aino Ilona Alho, Aila Olivia Huhtamäki, Amelia Helmi Sofia Ikonen, Ville Ilmari Järvinen, Lilja Lumi Sisko Kesti, Onni Eero Veli Kesti, Miro Eino Tapio Metso, Aatam Esko Matinpoika Mykkänen, Sylvi Amalia Oinas, Onni Tauno Ilmari Paananen, Niko Matias Pirttijärvi, Ida Emilia Raikaslehto, Karl Joakim Kristian Ramfeldt, Emma Adele Vaahtera, Emilia Iida Anneli Väisänen.

Avioliittoon kuulutettu Hannu Olavi Pöllänen ja Tuovi Aulikki Laakso, Matti Kalevi Saarinen ja Taija Marjukka Koskela, Ville Jussi Huttunen ja Tiina Kaarina Luosujärvi, Tauno Olavi Häkkinen ja Anne Maarit Räty.

Hautaan siunattu Aino Helli Soininen 89 v, Martta Turunen 84 v, Eino Siekkinen 84 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset: Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Messu su 4.5. klo 10. Pipliaseuran kirkkopyhä. Anne Haverinen, Reija Vienola, Sinikka Honkanen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

■■ Pyhäkoulu su 4.5. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 4.5. klo 14. Seppo Holm, Hannu Pöntinen.

Valon messu su 4.5. klo 17. Lastenhoito järjestetty. Messujatkot messun jälkeen. Tervetuloa valmistelemaan messua klo 16.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Parisuhdepäivystys ke 7.5. klo 17.30– 19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

■■ Laulupaja ke 7.5. klo 18–19.30. Äitienpäivän virret ja laulut.

Aikuis- ja seniorityön kauden lope-

tusmessu to 8.5. klo 13. Reija Vienola, Maari Santala. Kahvitarjoilu.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 8.5. klo 9.30– 12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tiedustelut p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Ilta musiikille to 8.5. klo 19. Marjasarjan konsertti, Vantaan musiikkiopiston oppilaat. Vapaa pääsy.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30. Tuolijumppa 5.5. klo 12.

■■ Helismaasta Händeliin su 4.5. klo 19. Paula ja Matti Rankalan laululuokan kevätkonsertti säestäjänä Jussi Miilunpalo, piano. Vapaa pääsy.

■■ Kitaramatinea ma 5.5. klo 18. Musiikkikoulu Musiken oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Kädet – aikuisten kädentaitoryhmä su 4.5. klo 17–19. Villasukan ja lapasen tekeminen.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 6.5. klo 17.45– 19.15. Retki luontoon.

Muualla ■■ Partaharjun luontoleiri 2.–6.6.

Pieksämäellä 7–14-vuotiaille. Askarrellaan, vietetään yhteisiä iltanuotioita, puuhataan luonnossa ja hiljennytään hartaushetkissä. Yöpyminen teltassa. Hinta 110 e/lapsi sisältää matkat ja täysihoidon. Tiedustelut Johanna Isaksson p. 040 746 5626.

Seurakuntamatka Etiopiaan 6.–17.11.

Tutustutaan maan kulttuuriin, historiaan, luontoon ja seurakuntaelämään Mekane Yesus -kirkossa. Kokonaishinta 1700 e + viisumi n. 45 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mark.saba@ evl.fi tai p. 050 3472962. Matka toteutuu, mikäli osallistujia on riittävästi.

Kastettu Iina Johanna Haakana, Kasper Onni Tapio Kainulainen, Milo Alexander Särkkä, Noel Niclas Salonen, Sofia Helmi Aurora Moisander, Olivia Pihla Elina Parkkinen.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Tapani Käyhkö ja Tiina Marjatta Käyhkö.

Hautaan siunattu Jorma Pekka Juhani Junttola 77 v, Ritva Anna-Liisa Salonen 76 v, Kaisu Mirjami Vilenius 65 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi.

Facebook: Vanda svenska forsamling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 4.5 kl. 10. M. Fagerudd, N. Fogelberg.

Kvällsmässa ons 7.5 kl. 18. M. Fagerudd, J. Granlund, N. Fogelberg. Efter kvällsmässan knytkalas-picknick för ungdomarna, ifall vädret tillåter.

Mera info på Facebook.

Dickursby kyrka och kapell Stationsvägen 12 B Veckomässa ons 7.5 kl. 8.30. A. Paavola.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 4.5 kl. 12. M. Fagerudd, N. Fogelberg.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 5.5 kl. 9-12.

Andra utrymmen Veckomässa fre 2.5 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. K. Andersson.

■■ ViAnda-kören ti 6.5 kl. 13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2. Stämmövning för herrar kl. 12-13.

■■ Barnens kyrkostund to 8.5 kl. 9.30 i dagklubbsutrymmet i Brännmalmen, Kornvägen 10. Sång, berättelse och bön.

Döda Brita Ingeborg Elisa Orrström 84 år.

Vammaistyö

Viittomakielisille Viittomakielinen messu su 4.5. klo 13 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniityntie 2. Kuurojenpappi Maria Lindberg.

Viittomakielinen perhekerho pe 9.5. klo 9.30-12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10-11.

Näkövammaisille Näkövammaisten Kristillinen yhdistyksen hartaus su 4.5. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Kimppakävelyä Luojan luonnossa ma 5.5 klo 13–16. Kokoontuminen klo 13 Eiran sairaalan edessä, Laivurinkatu 29, josta lähdemme kohti Kaivopuistoa. Kävely päättyy Cafe Ursulaan, Ehrenströmintie 3, jossa juomme kahvit itse maksaen.

Käsityökerho Rintakukka ma 5.5. klo 15–17.30 Myyrinkodissa Ruukkukuja 5.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kaarina Haikara p. 0500 106 610.

Yhteislauluilta ma 5.5. klo 17–19 Martinristin seurakuntasalissa, Laajaniityntie 2, 2.krs.

Miesten ilta ma 5.5. klo 18-21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Myyrmäen kerho ti 6.5. kello 13-15 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Aiheena oman muistin huolto. Kahvitarjoilu.

Mustasaaren retki ke 21.5. klo 10–15.

Mustasaareen pääsee Helsingistä Taivallahden rannasta lautalla. Taksia tilatessa osoite on Mustasaaren laituri, Eteläinen Hesperiankatu 98. Lähtö klo 10 lautalla ja paluu Taivallahden rantaan klo 15. Retken hinta 10 e sisältää lauttamaksut, lounaan sekä kahvit ja korvapuustin. Ilmoittautumiset to 8.5. mennessä diakoniakeskuksen toimistoon p. 09 830 6264.

Ohkolan leiri 13.–15.6. Leiriniemen kurssikeskuksessa Ohkolassa. Yhteinen bussikuljetus. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti klo 9-11 ja to klo 13-15 p. 050 381 87 58 tai 09 830 6278.

Olotila Unikkotie 5a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Wellbeing and nutrition – Hyvinvoin-

tia ravinnosta ma 5.5. klo 13–13.30. Info englanniksi.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ti 6.5. klo 13–14. Infon lopuksi on mahdollisuus osallistua tuolijumppaan.

Millaista tukea sairaalasielunhoito voi tarjota? ke 7.5 klo 13–14. Vantaan seurakuntien sairaalapappi Markku Elo. Verenpaineen mittausta to 8.5. koko päivän. Klo 13–13.30 tietoa verenpaineesta.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistuk-

set, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Hammashoitoa

Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ SUJUVAAN ARKEEN PPA

FENNOKAU

UUSI POSTIMYYNTILUETTELO ON ILMESTYNYT! Pyydä omasi veloituksetta asiakaspalvelustamme.

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTISIIVOUSTA

KOTISIIVOUKSET, IKKUNANPESUT

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

- kotitalousvähennys p. 050-310 7245/LAURA

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset.

P. 046 899 6885 www.asennusapu.info MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

Hautauspalveluja

Terveydenhoitoa

OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min.

Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 09-8362 5220 09-8362 5225

Vuokrata halutaan

päivystys 045 353 1352 Ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 45 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Myydään

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200 www.kivituote.com

4

koululaiste

HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa.

Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

itt o m l I re t k i l l e ,

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

a

in utum

en

t! y N

n kesän

l e i re i l l e n ja kerhoihi

www.vantaanseurakunnat.fi/tytotjapojatkesa.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12

Aikamerkki

Kaunista kotiin luonnosta

Matleena Jänis

Guadalupen Neitsyen kuva suojelee autonkuljettajaa México Cityn liikenteessä.

Luonto tarjoaa jokaisena vuodenaikana materiaaleja käsin tekemiseen. Lähimetsästä, puistoista, rannoilta ja omasta pihasta löytyy kodin koristeisiin sopivia kauniita, luonnon muovaamia materiaaleja ja vieläpä ihan ilmaiseksi.

Tiina Rinteen kirjasta Kaislatähti ja laventelikranssi–Tee kauneimmat koristeet luon-

nonmateriaaleista (Gummerus 2014) löytyy ohjeet lukuisten erilaisten kranssien ja koristeiden tekemiseen.

Miten olisi kranssi ajopuunpaloista tai luonnonkukista? Entäpä punottu pajuenkeli?

Kirja tarjoaa ideoita ja inspiraatiota ja osoittaa, että kauniin koristeen tekemisen ei tarvitse olla vaikeaa.

Soili Pohjalainen

Myyr Yorkin kasvoja

Paula Lehto

New Yorkissa voi tulla vastaan mitä vain, mutta ei Myyrmäkikään mikään tylsä paikka ole. Suositun Humans of New York -kuvablogin innoittamana Myyrmäki-liike aloitti samankaltaisen kuvaprojektin viime vuoden lopussa. Ku-

Meksikon äiti Guadalupen ihme 10.8. asti Helinä Rautavaaran museossa, Ahertajantie 5, Espoo.

Meksikon kansallispyhimystä Guadalupen Neitsyttä ja hänen merkitystään nykypäivän meksikolaisille esitellään näyttelyssä, jonka ovat koonneet akatemiatutkija Outi Fingerroos, valokuvaaja Matleena Jänis ja kuvataiteilija Minna Parkkinen.

Guadalupen Neitsyt on yksi tunnetuimmista Marian ilmestyskertomuksista. Legendan mukaan tummaihoinen Neitsyt Maria ilmestyi köyhälle intiaanille Juan Diegolle vuonna 1531,

kymmenen vuotta sen jälkeen, kun espanjalaiset olivat valloittaneet Meksikon ja tuhonneet atsteekki-intiaanien kulttuurin.

Outi Fingerroosin mukaan ilmestys loi valoa kovia kokeneille intiaaneille. On arvioitu, että 90 prosenttia kansasta kuoli valloittajien väkivallan, sairauksien ja nälän seurauksena.

– Guadalupen Neitsyt on meksikolaisille äiti ja suojelija.

Vapautusliikkeelle hän oli taisteleva äiti. Myös köyhien oikeuksia nykyisin ajaville zapatisteille hän on tärkeä symboli, Fingerroos kertoo.

Neitsyeltä haetaan apua mo-

nenlaisiin ongelmiin: hän auttaa avioliiton umpikujasta tai suojelee taksikuskia liikenteessä. Fingerroosin mukaan on ihan tavallista nähdä machomiehiä hiljentymässä Neitsyen alttarilla tai pukeutuneena hänen kuvallaan koristettuun t-paitaan.

Guadalupen Neitsyen ilmestymispaikka México Cityn pohjoispuolella on suosittu pyhiinvaelluskohde, jossa ihmiset kuljetetaan liukuhihnalla pyhäinjäännöksen, eli Juan Diegon viitan, eteen ja jossa on kaupan niin Neitsyen kuvalla varustettuja tuhkakuppeja kuin käsidesiäkin.

Kaisa Halonen

NÄIN NEITSYT SANOI JUAN DIEGOLLE: ”Myötätuntoisella katseellani haluan auttaa ja tarjota pelastusta.”

Traumojen kanssa voi selvitä Frank Money on nuori sotaveteraani, joka palaa kotiseudulleen hoitamaan kuolemansairasta siskoaan. Eletään 1950-lukua Yhdysvalloissa. Takana on Korean sota ja taustalla rotuerotteluun perustuva, väkivaltaa tihkuva yhteiskunta.

Toni Morrison kuvaa mustien päähenkilöiden vaivalloista elämänpolkua osoittelematta ja ilman sädekehiä. Sodan muistot runtelevat juopottelevaa ja irtolaiseksi luokiteltua Frankia.

Matkalla kotiin seurataan hänen mielensä poukkoilua ja vaivihkaista tervehtymistä. Palataan menneeseen, naissuhteisiin ja siskon kanssa vietettyyn lapsuuteen.

Morrison kannattelee kir-

jassaan hienosti toivoa. Vaikka ihmisen sisällä haavoittunut ja haavoittaja repivät toisiaan, traumojen kanssa voi selvitä. Frankin ja hänen siskonsa kohdalla käänne parem-

Toni Morrison kirjoittaa siitä, miten itsensä ja menneisyytensä kanssa voi tehdä sovinnon.

Timothy Greenfield-Sanders

Toni Morrison: Koti. Tammi 2014.

paan siintää jo. Kirjan nimi kertoo paitsi konkreettisesta kodista myös yhteyden ja sovinnon löytymisestä oman mielen ja menneen elämän välillä.

Kristina Svensson

vaajat pysäyttävät kameran eteen satunnaisen vastaantulijan Myyrmäessä ja juttelevat hänen kanssaan tovin. Kuvat ja tekstikatkelmat ovat nähtävissä Facebookissa Humans of Myyr York –sivulla.

Suurimman osan kuvista on ottanut myyrmäkeläinen Olli Berg.

– Yleensä ihmiset reagoivat positiivisesti, ainakin kun selitän mistä on kyse, mutta on niitäkin, jotka eivät halua tulla kuvatuksi, Berg kertoo.

– Valitsen kuvattavaksi oikeasti ihan kenet vaan. Haluan, että olisi mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Joskus ihmiset juttelevat aika pitkäänkin.

Yhdenkin kuvattavan kanssa puhuin varmaan 45 minuuttia tällä viikolla.

Hanna Antila

Olli Berg kuvaa ja jututtaa ihmisiä Myyrmäessä.

3 x yhdessä Kaarina Määttä ja Satu Uusiautti: Rakkaus – tunteita, taitoja, tekoja.

Kirjapaja 2014.

Kaarina Määttä ja Satu Uusiautti tulkitsevat kirjassaan rakkauden tunteita, taitoja ja tekoja. Lopussa he tunnustavat: melkein kaikki, mitä rakkaudesta voidaan sanoa, pitää paikkansa jonkun kohdalla. Teorioita ja kokemuksia esitellään, ero ja narsismi syventävät otetta. On syytä muistaa, että rakkaus edellyttää itsensä arvostamista.

Ilona Rauhala: Eron keskellä.

Otava 2014.

Ilona Rauhala panee itsensä likoon. Se auttaa pohtimaan oman eron syitä ja koko prosessia. Onnellisimmillaan erossa ymmärrys kasvaa, ihminen vahvistuu ja löytää uuden elämän, jossa on helpompi hengittää. Tie ei ole helppo, mutta Rauhala on vakuuttunut siitä, että kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.

Rhidian Brook: Talo Elben rannalla.

Otava 2014.

Rhidian Brook kuvaa romaanissaan kokonaista kansaa nollapisteessä. Saksa on lyöty, ja britit saapuvat Hampuriin voittajan elkein. Kun brittiupseerin ja saksalaisen arkkitehdin perhe jakavat yhteisen talon, he kohtaavat myös toistensa kärsimykset ja ennakkoluulot. Nollapisteestä päästään eteenpäin vahvalla elämänhalulla, rakkaudella ja anteeksiannolla.

Marja Kuparinen