Lauri 2014 nro 11 (20 3)

Vantaan Lauri 11 • Armon asialla • 20.3.2014 • www.vantaanlauri.fi

Trendikkäät vanhat nimet

2

Kolminkertainen kummisetä 5

Vuoden isä 6

Mistä kastevesi?

12

Suvun kastemekko

18

Topias Toivo Olavi Tiirikaisen

8

Ensimmäinen juhla Ihminen voi hyvin, kun hän välillä laiskottelee – Mathias Rosenlund

2

2

Nina Riutta

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Triin Susi miettii vielä tulevan lapsensa nimeä.

Kerttu Randverin vauva on Marion.

Erityisesti sinun Itkuhan minulta silloin pääsi. Olin yllättynyt ja iloinen. Ystäväni istui miehensä kanssa minua vastapäätä keittiönpöydän ääressä ja he pyysivät minua sylikummiksi ensimmäiselle lapselleen.

Vastasin, että mielelläni tahdon, mutta samalla mieleeni vyöryivät lusikat, lahjat, käyttäytyminen, esimerkki, uskonnollinen kasvatus ja vastuu, jos vanhemmille sattuu jotakin.

Rauhoituin vasta, kun luin ohjeista, että kummin tärkein tehtävä on kummilapsen puolesta rukoileminen. Loppujen lopuksi koko homma on isommissa käsissä.

Viiden vuoden kuluttua seisoin onnessani kastemaljan ääressä toisen kerran, kun sylissäni nukkui nuoremman sisareni tytär. Kuumotti ja käteni puutuivat tälläkin kertaa.

Kummipoikani on nyt 18-vuotias ja kummityttöni 13. Synttärikakuista on puhallettu kynttilöitä ja joskus on katsottu lätkätreenejä, seurattu näytelmän tekoa ja käyty hyisessä vedessä uimassa. Usein on vain kyselty kuulumisia äitien välityksellä ja lähetelty terveisiä. Kummitätinä olo ei ole niin suurieleistä, vaan ennemmin hiljainen sydämen asia.

Aikansa elänyt kummisysteemi ei ole. Minkä ikäiselle tahansa, mutta varsinkin lapselle, tekee hyvää tuntea itsensä erityiseksi. Kummin ajatuksissa on tietty paikka kummilapselle ja kummilasta on lupa kohdella eri tavalla kuin muita.

Kummisuhde on ainutlaatuinen, sitä ei voi vaihtaa eikä purkaa. Pidämme ihmissuhteita niin kovin helposti itsestäänselvyyksinä, emmekä muista, kuinka arvokasta on, että saa olla joku jollekin.

Kolumni

Me luuserit Aina täytyy olla niin hyvä ja niin onnistunut kaikessa. Koulussa, työpaikalla, parisuhdemarkkinoilla. En vain aina jaksa olla. Viime viikkoina olen ollut melko saamaton, joidenkin mielestä varmasti suorastaan laiska. Luen kirjoja, kirjoitan, katselen leffoja. Mutta en paahda täysillä. Rahaa on ihan riittävästi tällä hetkellä. Ei suuria summia, mutta riittävästi. Otan siis melko rauhallisesti. Ajattelen, että olen sen arvoinen, mutta se vaatii totuttautumista. Olenhan kasvanut sellaiseen ajatusmalliin, että vain kova tekijä kelpaa ja on leponsa ansainnut.

Vaikka olen tietoisesti päättänyt vähentää stressiä, päässäni liikkuu itsepäinen ajatus siitä, että pitäisi paahtaa. Pitäisi hakea lisää töitä. Pitäisi ponnistella. Ehkä se johtuu siitä, että yhteiskunnassamme ajatellaan työn jalostavan ja että kiire ja stressi jotenkin kuuluvat työkuvioon. Onhan se epäilyttävää, jos joku huvin vuoksi lukee kirjaa pari päivää putkeen.

Jos vielä myöntää, että tällä hetkellä ei ole paljonkaan tarmoa työhön eikä kunnianhimoa löydy kun pikkurillin verran, jotkut menestyksekkäät sarasvuot ja kataiset alkavat pikkuhiljaa miettiä, että onpas tuo luuseri.

Ajatelkoot. Itse inhoan luuseri-sanaa. Yksi pieni sana saa minut raivon partaalle. Mitä sillä oikein tarkoitetaan? Missä vaiheessa ihmisestä, uniikista yksilöstä, tulee luuseri? Kun työ lähtee alta? Kun masennus iskee? Kun seisoo sossun luukulla? Kun kunnianhimo yltää ainoastaan päivästä päivään jaksamiseen?

En ole kertaakaan sanonut ketään luuseriksi, vaikka olenkin sen monta kertaa kuullut sanottavan itsestäni. Väitän, että ihminen voi hyvin, kun hän välillä laiskottelee ja viettää päiviä vaikka lukien tai seinää tuijottaen. Joidenkin mielestä se on luuserimeininkiä. Älkää siitä välittäkö, vaan sallikaa itsellenne välillä hengähdystaukoja.

Mathias Rosenlund kirjailija, kirjallisuuskriitikko

Moni lapsi saa erikoisen etunimen Harvinaiset, kansainväliset ja uusvanhat nimet ovat 2000-luvun suosikkeja.

Iltapäivällä Hakunilan ostoskeskuksella liikkuu vauvanvaunuja ja -rattaita tasaiseen tahtiin.

Triin Susi on jäänyt ulkoiluttamaan ystävänsä vauvaa. Lapsen äiti tulee pian kaupasta.

– Tyttäreni on Marion. Hän syntyi jouluaattona, ja halusin antaa hänelle nimen, joka tulee lähelle Mariaa. Virossa Marion on aika tavallinen nimi, kertoo Kerttu Randver.

Kun Grace Kangas ja Topi Jaakola alkoivat miettiä tyttärelleen nimeä, molemmat kirjoittivat ensin listan mahdollisista nimistä.

Kummassakin listassa oli Jade.

Hendrik Käärikin esikoispojasta tuli puolestaan Robert.

– Halusimme antaa lapsellemme eurooppalaisen nimen, joka toimii eri kielillä, toteaa moldovalais-virolaisen perheen isä.

Viime vuonna syntyneiden lasten suosituimmat etunimet olivat Emma ja Onni. Lisäksi tyttöjen yleisimpiä ensimmäisiä etunimiä olivat Aino, Aada, Venla ja Sofia. Poikien suosikkinimiä olivat myös Elias, Leo, Oliver ja Eetu.

Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna SaarelmaPaukkala tuntee nimitrendit.

Yksi trendi on kansainvälistyminen. Uusia nimiä saadaan maahanmuuttajien ja kansainvälisten avioliittojen kautta. Niitä etsitään myös populaarikulttuurista.

– 2000-luvun keskeisin trendi on kuitenkin nimenannon yksilöllistyminen. Vanhemmat haluavat antaa lapsilleen yhä harvinaisempia ja erikoisempia etunimiä.

Kyseessä voi olla harvinainen yhdysnimi, kuten Aida-Kerttu ja Aatuli-Ilmari, tai uusi nimi on voitu muodostaa myös toisen nimen mallin mukaan, kuten Eeta tai Meetta. Joukossa on myös luontoaiheisia nimiä, kuten tytöillä Apila, Aronia, Pouta ja Puro, pojilla Kuru, Nietos, Routa ja Ruska.

Toinen suuri trendi on uusvanhat etunimet. Lapsille annetaan nimiä, jotka ovat olleet suosittuja noin sata vuotta aiemmin, kuten Aada, Vilma, Frans, Toivo. Vielä suhteellisen harvinainen, mutta selvästi nouseva trendi on sukupuolineutraalit nimet.

Nimilaki määrää, ettei lapselle voi antaa millaista nimeä tahansa. Tytönnimi annetaan tytölle, pojannimi pojalle. Nimi ei saa olla sopimaton eikä sellainen, että se aiheuttaisi myöhemmin ongelmia lapselle.

Lain noudattamista seuraavat maistraatit ja seurakunnissa kastepapit.

– Eteeni on tullut lähinnä oikeinkirjoitusongelmia. Aina ei ole ollut selvää, miten toiseksi tai kolmanneksi nimeksi tuleva äidin tai isän nimen pohjalta muodostettu nimi Mariantyttö tai Pekanpoika kirjoitetaan, kertoo Vantaankosken seurakunnan pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen.

Lisäksi hän on törmännyt nimiasian tulkinnallisuuteen.

– Olen kastanut yhden Kuura Kyllikin. Mielestäni se oli kaunis, sointuva tytönnimi. Myöhemmin huomasin lehdestä, että Kuura on enimmäkseen pojannimi.

Jeesus-nimi ei kuulu suomalaiseen nimikäytäntöön. Mutta silloin kun esimerkiksi toinen vanhemmista on espanjalainen, nimen voi antaa muodossa Jesus.

Ulla-Maija Vilmi

vantaanlauri.fi uutisia ›› Seutulan kappelista tulee Tiekirkko ›› Aloitteella halutaan vauhdittaa Tikkurilan uutta kirkkoa ›› Vantaan diakoniapastori valittiin Lemin kirkkoherraksi ›› Arkkipiispa vetoaa paperittomien puolesta ›› Ennätysmäärä haki hautausmaalle kesätöihin Kannen kuva Sirpa päivinen

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Ei enää ET Miko Tuominen, 8-vuotias koululainen: ”Huomasin koulussa, että joillakin oppilailla oli uskonnon tunnit ja toisilla elämänkatsomustiedon eli ET:n tunnit. Sanoin sitten mummille, että kaikki muut meidän perheessämme ovat kristittyjä ja minä olen ainoa ET. Halusin, että myös minut kastetaan.

Vuosi sitten huhtikuussa minut kastettiin Rekolan kirkossa. Minulla oli sellainen valkoinen mekko päällä, kumarruin vähän eteenpäin, sitten pappi kasteli ja kummi pyyhki hiukset. Vesi oli vähän viileää. Kastamisen jälkeen tuntui ihan hyvältä, mutta ei yhtään erilaiselta kuin aiemmin.

Ennen kastejuhlaa minua vähän jännitti. Se tuntui päässä. Kirkossa olivat serkku, äiti, siskot, mummi, kummit ja ystäväperhe. Pappi antoi kynttilän mukaani. Juhlimme kotona, jonne tuli vielä lisää vieraita. Sain lahjaksi lusikan, rannekellon ja korvakorun.

Juhlan jälkeen olin kotona ihan tavallisesti.”

Nina Riutta

Kastepäivää vietetään su 4.5. Vantaalla ja Helsingissä.

4

Väitellään

Vauva ei ymmärrä kasteesta mitään, Laura Leverin!

Kasteessa lahjoitetaan Jumalan rakkaus ja läsnäolo.

Rekolan seurakunnan papin Laura Leverinin mielestä kaste on hieno lahja.

Kasteessa lapselle annetaan nimi.

– Ei. Vanhemmat ovat valinneet lapselle nimen ennen kastetilaisuutta. Kasteessa Jumala kutsuu nimeltä lapsen omakseen.

Kastamisen sijasta lapsen voi siunata.

– Siunaus ei voi korvata kastetta. Kaste on ainutlaatuinen ja ainutkertainen tapahtuma. Se on Jumalan teko ja Jumalan lahja.

Siksi sitä ei voi toistaakaan.

On järkevämpää jättää lapsi kastamatta ja antaa hänen myöhemmin itse päättää uskonnostaan.

Markku Mattila

– Ei kastaminen sulje pois sitä, että lapsi voi tehdä valinnan myöhemmin. Kasvattaminen on aina rajanvetoa, ja vanhemmat

päättävät muutenkin paljon asioita lapsen puolesta.

– Meidät on kutsuttu pitämään lapsista huolta, rakastamaan heitä ja tukemaan heidän elämänsä kulkua. Kaste on paras ja kaunein lahja, jonka lapselle voi antaa. Se tuo sellaista huolenpitoa ja turvaa, jota ei saa mistään muualta. Kasteessa lahjoitetaan Jumalan rakkaus ja läsnäolo. Uskon siemenkin kylvetään kasteessa.

Lasta ei voi kastaa, jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon.

Pieni vauva ei ymmärrä kasteesta mitään.

Raamatussa ei kasteta lapsia.

– Miksei lapsella voi olla oikeutta kasteen lahjaan, vaikka hän ei ymmärtäisikään sen merkitystä? Varmaan vauva saa muutenkin paljon lahjoja, joita hän ei ymmärrä. Myöhemmin hän voi päättää, avaako lahjan vai jättääkö sen sinne pakettiin.

Kirkossa voi olla jäsenenä vain, jos on kastettu.

– Totta. Seurakunnan ja kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kaste on koko kristittynä elämisen perusta. Siihen pohjautuvat kaikki muut kirkolliset toimitukset.

Kirkko on oikeaoppisempi kastepaikka kuin koti.

– Kaste on pyhä itsessään. Sillä ei ole merkitystä, kastetaanko lapsi kirkossa vai kotona.

– Ainakin toisen vanhemmista tai huoltajista on kuuluttava kirkkoon. 12–17-vuotias voi vanhempien suostumuksella liittyä tai jäädä seurakunnan jäseneksi, vaikka vanhemmat eivät kuuluisikaan kirkkoon. Rekolan seurakunnassa kastetaan joka vuosi 4–10 rippikoululaista. Myös aikuisia kastetaan.

– Raamatussa ei kerrota suoraan lasten kastamisesta, mutta siinä on mainintoja kokonaisten perhekuntien kastamisesta. Kyllähän perhekuntaan todennäköisesti on kuulunut myös lapsia.

Jeesus keksi kasteen.

– Osittain. Jeesus antoi opetuslapsilleen käskyn kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Toisaalta kastamisriitti oli käytössä jo ennen sitä. Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen, mutta se ei ollut samanlainen kaste kuin se, mihin Jeesus kehotti. Jeesus itse ei kastanut ketään.

Vain kastetut pääsevät taivaaseen.

– Kuka voi tietää, mitä Jumala päättää? Vain Jumala osaa vastata tuohon kysymykseen.

Kaisa Halonen

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Mukava j a m u t kato n

KASTEPÄIVÄ Helsingissä j a Va ntaa l l a Sunnu ntain a 4. 5.

Uusheräyksen kirkkopyhä 23.3.2014 Herran palvelijatar Klo 10 Jumalanpalvelus Vanhassa kirkossa.

Saarna Reino Junttila, liturgia Ermo Äikää.

Tarjoilu rukoushuoneella ennen seuroja Klo 13 Lähetysseurat rukoushuoneella.

Anna-Leena Heikkilä, Ermo Äikää, Reino Junttila.

Tilaisuuden juontaa Heikki Junttila, säestäjänä Risto Lauriala.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 21.3. klo 18.30 Kotiseurat Eija Fuller-Juustilla ja Harri Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo.

Su 23.3. klo 10 Kirkkopyhä Olarin kirkossa, Olarinluoma 4.

Mukana Herännäisnuorten kuoro. Saarna Johanna Hirsto.

Klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34. Saarna Minna Ruuttunen. Kahvit ja seurat. Klo 10 Kirkkopyhä Pohjan kirkossa, Vanha Turuntie 79.

Saarna Veli- Matti Hynninen.

Kahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Saarna Jaakko Simojoki. Kahvit ja seurat.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Risto Oikarinen, Pentti Simojoki.

Ke 26.3. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 A, 3 krs.

ka stepa i va .f i

Kauneuden hymy maiseman yllä su 30.3. klo 17.00 Pyhän Laurin kirkko

Haemme osallistujia kliiniseen lääketutkimukseen nimeltään OCTANT, jossa selvitetään, voiko tutkimuslääkkeen käyttö hyväksytyn masennuslääkkeen lisänä lievittää masennusta sairastavien henkilöiden oireita. Tutkimuslääkettä verrataan lumelääkkeeseen.

Tutkimukseen voivat sopia henkilöt, jotka: • ovat iältään vähintään 65-vuotiaita • sairastavat masennusta • eivät ole saaneet riittävää apua vähintään yhdellä masennuslääkkeellä nykyisen masennusjaksonsa aikana.

Tutkimuslääke ja toimenpiteet ovat Teille maksuttomia.

Lisätietoja saatte ottamalla meihin yhteyttä annettujen yhteystietojen avulla.

Yhteystiedot: Helsingissä tutkijalääkärinä toimii psykiatrian erikoislääkäri Anna Savela.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä ma 24.3., ti 25.3., ke 25.3., to 27.3. ja pe 28.3. klo 10-12 soittamalla numeroon 050 573 7926 tai kirjoittamalla sähköpostiin anna.savela@pp.inet.fi

Kirkkotie 45, 01510 Vantaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €

Sibelius - Kuula - Fougstedt - Sivén Kamarikuoro Audite, johtaa Jani Sivén

Kärsittekö masennuksesta?

audite.fi

5

Sini Pennanen

Muutosvoima

Jarkko Pennanen on ollut Saara Immosen kummisetä 16 vuotta.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Vantaan Laurissa 20.2. oli mukava kirjoitus teatteriharrastuksesta. Myös Korson seurakunnan tiloissa on harrastettu teatteria. Loistavan ohjaajamme palkkion maksoi seurakunta.

Oli mukavaa kokea hetkittäin olevansa joku muu kuin on, improvisaatiot, kaikki harjoitukset. Tämä kaikki oli usean eläkeläisen ja jopa muutaman nuoremman nautintona syksystä jouluun vuonna 2013. Pari näytelmääkin saatiin aikaiseksi ja esitettiin yleisölle.

Vaan 1.1.2014 se loppui. Ei ole Korson seurakunnalla rahaa maksaa ohjaajalle enää. Olimme tosi pettyneitä, mutta näin seurakunnan kirstunvartijat ovat päättäneet.

Jaksamme kuitenkin uskoa, että ehkä ensi syksynä voisimme aloittaa taas.

Soili Nurminen

Vastaus Soili Nurmiselle: Korson seurakunnassa toimi vuoden 2013 loppuun asti teatterikerho. Kerhon toiminta rahoitettiin siihen varatun projektirahan turvin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toimintaa ei voitu jatkaa seurakunnan rahoittamana enää tänä vuonna.

Pohdimme, olisiko kerhoa voitu pyörittää perimällä kustannukset peittävä osallistumismaksu. Lopulta toiminnan jatkosuunnitelmat kaatuivat siihen, että kerhon vetäminen ei sopinut ohjaajan kevään aikatauluun. Sovimme, että palamme asiaan syksyllä.

Itsekin olin katsomassa teatterikerhon Hölmöläisetnäytelmää joulukuussa. Toivottavasti seurakunta voi olla jatkossa tukemassa teatteriharrastusta.

Risto Auvinen, aikuistyön pastori

Luonteva rooli Jarkko Pennanen haluaa olla aikuisen malli kummilapsilleen.

Jarkko Pennanen oli juuri päässyt ripille, kun hänestä tuli ensimmäisen kerran kummi.

Taina-kummityttö on nykyisin reilu parikymppinen ja asuu ItäSuomessa. Vantaalaiset kummilapset asuvat lähempänä kummisetäänsä.

– Saara-kummityttöni asuu Kuusikossa ja on 16-vuotias.

Martinlaaksolainen kummipoikani Jere-Matias täyttää tänä vuonna kaksi vuotta. Vaimollani on kummityttö, ja koen olevani hänellekin vähän niin kuin kummisetä.

Kaikki kummilapset ovat Jarkon sukulaisia. Kummiksi pääseminen on ollut hänestä kunnianosoitus ja siihen ryhtyminen on ollut luontevaa.

– Olen aina pärjännyt aika hyvin pienten kanssa. Ensimmäisissä ristiäisissä oli oma rippikoulu lähellä ja uskonnolliset perinteet tuntuivat tärkeiltä ja niitä piti noudattaa. Nuorempana kummius tuntui suuremmaltakin vastuulta, mutta eipä sitä osannut oikein muuta kuin lahjoja silloin tällöin lähettää.

– Saara nukkui koko toimituksen ajan – niin ainakin muistan. Lahjaksi ostin kummilusikan tai ‑pankin. Joku perinteinen lahja se oli, Jarkko Pennanen muistelee.

Nykyisin Jarkko tapaa Saaraa lähinnä merkkipäivinä. Oman perheen pyörittämiseen kun menee aikaa ja energiaa.

– Kummisuhde on ollut enimmäkseen sukujuhlissa kujeilua ja perusaikuisen esimerkkiä. Haluan olemuksellani viestiä, että kummilapsi voi rohkeasti tulla juttelemaan niitä näitä ja kysyä vaikka neuvoa tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Perinteisesti suvussamme suhtaudutaan asioihin rauhallisesti, eikä niinkään räiskytä ulospäin.

Jarkon mielestä kummi on lapselle ja nuorelle toisella tavalla aikuinen kuin vanhemmat. Kummilapsi voi esimerkiksi huomata kummin perheessä erilaisia tapoja käsitellä asioita.

– Lapsilla ja nuorilla ei varmaan ole liikaa sellaisia aikuisia, joilla on lupa tulla vähän lähemmäksi.

Toisen kummilapsen Saaran ristiäiset pidettiin tämän kotona.

Jarkko Pennasen omia kummeja ovat isän kaksosveljet ja

eno vaimoineen. He asuvat ItäSuomessa, josta myös Jarkon vanhemmat ovat kotoisin.

– Kummini ovat nykyään aika etäisiä, mutta kun olin lapsi, kävimme kesäisin heidän luonaan. Hieno muisto Tohmajärven-kummeista on se, että opin kuuntelemaan Paul Ankaa. Olin alle kouluikäinen, ja aina kun menimme sinne, levy piti laittaa soimaan. ­Lappeenrannan-kummeilla oli ompelutarvikeliike, jossa Jarkko oli joskus kesätöissä.

– Odotin, että saisin kaupasta rintamerkin, ja aina kummi löysikin jonkun futisjengin logon, ja äiti ompeli tai silitti sen takkiini kiinni. Kävin myös kummin kanssa kalastelemassa ja uimassa.

Aikuisiässä Jarkko on ollut vaimonsa kanssa kuhertelemassa kummin Tohmajärven-mökillä. Vastapalveluksena pariskunta teki mökillä maalaushommia.

Jarkosta kummi tuntuu läheisemmältä kuin muut enot tai sedät.

– Kai se kummisuhde syntyy myös jonkinlaisesta velvollisuudesta, ’koska olen kummi’.

Se tietty lapsi nousee enemmän esille. Itse muistan lapsuudesta, että tuo setä se aina jutteli ja otti kontaktia.

Nina Riutta

Kenen toiminta on salaisinta maassamme? Kyseessä ei ole mikään Supo tai ulkoministeriö tai puolustusvoimat.

Sen sijaan edunvalvojan toiminta saattaa pysyä niin piilossa, ettei siitä tiedä edes valvottava itse eikä hänen lähiomaisensa. Edunvalvojan tehtävänä on hoitaa raha-asioita sellaisen henkilön puolesta, joka ei siihen enää pysty.

Tällainen valvoja voi käsitellä ikäihmisen varoja mielensä mukaan. Laskut voivat silti jäädä maksamatta, kun taas valvojan oma tili karttuu. Pankissa ehkä ruvetaan ihmettelemään vanhuksen tuhlausta.

Sairaalan potilaille selostetaan yleensä tarkkaan, millainen leikkaus on määrä suorittaa. Samoin omaisia informoidaan. Miksi sitten raha-asiat on lupa salata? Raha ja omaisuuden suojeleminen näyttävät nykymaailmassa olevan kaikkein tärkeimpiä arvoja, joten luulisi, että edes tilien käyttöä valvottaisiin.

Edunvalvoja voi osoittautua valeystäväksi, valelakiasiaintuntijaksi ja samalla valelaskuopinhallitsijaksi. Koska vakavia puutteita on ilmennyt, edunvalvojalle pitäisi määrätä yliedunvalvoja ja hänelle yliyliedunvalvoja. Kasvaapa sentään työllisyys, mutta mistä rahat? Ikäihmisten tileiltä tietenkin.

Ritva-Liisa Harjumaa, Rovaniemi

Paulan parisuhdevinkit Kuusi asiaa, jotka on hyvä tietää ennen häitä Katso video osoitteessa www.vantaanlauri.fi. Siellä Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä videoklipeissä.

6

Turvaa tarjoamassa Kristillinen kasvatus ei edellytä vanhemmilta valmiita vastauksia, sanoo Vuoden isä Antti Siukonen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS AMI LINDHOLM

K

un Antti Siukonen oli lapsi, hänen isällään oli tapana kysyä sunnuntaiaamuna, lähteekö kukaan mukaan kirkkoon.

Aika usein Antti lähti.

Nykyisin Antti on kolmen lapsen isä ja hoitovapaalla papin töistä. Viime isänpäivänä sosiaali- ja terveysministeriö palkitsi hänet Vuoden isänä. Isänä hän haluaa tarjota lapsilleen samanlaisen turvallisen kehyksen elämälle kuin itsekin kokee saaneensa vanhemmiltaan.

– Siihen kuuluu usko Jumalaan ja luottamus siihen, että Jumala kantaa läpi elämän ja että kuoleman jälkeen on elämää.

– On tärkeää, että lapsi saa myös elämänkatsomuksellista kasvatusta. Se luo lapselle turvaa, koska myöhemmin elämässä tarjolla on myös sellaista, mikä ei ole kauhean turvallista – hengellisestikään, Siukonen sanoo.

Hänen mukaansa lapsi on kuin pesusieni, joka imee jatkuvasti ympäriltään vaikutteita. Vanhemmilla on aika paljon valtaa siinä, millaisia vaikutteita he haluavat lastensa saavan.

– Minusta kristillinen kasvatus on hyvä viitekehys. Se välittää tärkeitä arvoja, kuten lähimmäisenrakkautta ja uskoa hyvään. Väittäisin, että aika moni vanhemmista allekirjoittaa ne arvot, joita esimerkiksi seurakunnan lapsi- ja perhetyössä välitetään, vaikka ei olisikaan loppuun asti miettinyt, mihin uskoo, tai vaikka ei hyväksyisikään jokaista uskontunnustuksen kohtaa.

Kaikkea ei tarvitse tietää

Omat lapsensa Siukonen ottaa mukaan kirkkoon silloin tällöin. Enimmäkseen he käyvät seurakunnan kerhojen kirkoissa ja muissa lapsille suunnatuissa tapahtumissa. Perheen pian 6-vuotias esikoinen pääsi viime

vuonna ensimmäistä kertaa ehtoolliselle.

– Olimme puhuneet etukäteen siitä, mitä ehtoollinen tarkoittaa, ja hän odotti sitä innoissaan. Ehtoollisesta on tullut hänelle tärkeä juttu, sillä hän muistaa ja osaa luetella ne muutamat kerrat, jolloin hän on ehtoolliselle päässyt.

Ehtoollinen on kirvoittanut Siukosen lapset kysymään, miten ehtoollisessa leipä voi olla Jeesuksen ruumis ja viini verta.

Siihen ei pappi-isälläkään ole täsmällistä vastausta.

– Olen kertonut, että jollain salatulla tavalla Jeesus on ateriassa mukana. Emme tiedä tarkkaan, miten, mutta luotamme lupaukseen.

Siukosen mielestä vanhempien onkin tärkeä muistaa, että kaikkea ei tarvitse tietää.

– Ei usko ole mikään selkeä paketti, että otapa tästä ja ojenna lapsellesi. Kristinusko ei ole sellainen uskonto, jossa kaikki opinkohdat on piiruntarkkaan

kirjoitettu eikä mikään muutu.

Myös arki ja ympärillä oleva elämä vaikuttavat. Aikuisillakin on lupa kysellä, kyseenalaistaa ja etsiä vastauksia.

Sitä paitsi mysteerit ja ihmeet kuuluvat uskoon. Lasten on Siukosen mukaan yllättävänkin helppo hyväksyä se.

– Kaikkea ei kannata yrittää selittää auki. On tärkeää opettaa lapselle, että kaikkea ei tarvitse ratkaista. Mitä paremmin ihminen sietää hämmennystä ja epävarmuutta, sitä helpompi hänen on selvitä vaikeista tilanteista ja kriiseistä.

Kuolemasta voi puhua Siukonen on huomannut, että vanhemmat ovat epävarmoja keskustelemaan lasten kanssa uskoon liittyvistä kysymyksistä.

– Ei niistä puhuta juuri muiden aikuistenkaan kanssa. Uskosta on tullut intiimi asia. Silloin voi olla vaikea vastata lapsen konkreettisiin uskonnollisiin kysymyksiin. Lapset osaa-

7

Turvaa iltarukouksesta Siukosen perheessä lasten kristillinen kasvatus on alkanut seurakunnan perhekerhosta, kun lapset ovat olleet vauvoja.

– Aika pienikin vauva osaa matkimalla laittaa kädet ristiin, ja siitä jää hänelle tunnejälki.

– Mutta ei ole liian myöhäistä aloittaa myöhemminkään. Suorittaa ei tarvitse. Riittää, että on joku tapa tai rutiini, joka toistuu.

Se voi olla kerho kerran viikossa, laulu tai iltarukous. Iltarukouksesta on lapselle paljon turvaa ja se auttaa sanoittamaan monia asioita.

Kaikki uskonnollinen kasvatus ei ole lapselle turvallista.

Siukonen muistuttaa, että lapselle pitää puhua lapsen tasolla eikä tuoda hänelle koko aikuisen elämän painolastia.

– Jos leimataan ihmisryhmiä, jaotellaan heitä hyviin ja pahoihin tai puhutaan rankaisevasta Jumalasta, ei olla terveellä asialla. Lapselle pitää puhua turvallisesta ja rakastavasta Jumalasta. T

Voiko Jumalan nähdä?

Kuinka vantaalainen?

Eetu Kortelainen, 6 kk, syntyi syyskuussa Saara Vuorjoki

vat kysyä vaikeita ja olla sinnikkäitä, Siukonen sanoo.

Hän lisää, että vanhemmilla kuitenkin tuntuu olevan tarve pohtia uskoon ja kasvatukseen liittyviä asioita.

– Kun vaikka leikkipuistossa jutellessa on selvinnyt, että olen pappi, kysyttävää on riittänyt. On puhuttu esimerkiksi siitä, kannattaako lapsi kastaa vauvana vai antaa hänen myöhemmin itse päättää. Olen puolustanut kastetta sillä, että se on parasta, mitä meidän uskonnollamme on ihmiselle antaa.

– Vanhempia askarruttaa paljon myös se, miten puhua lapsen kanssa kuolemasta. Monesti siitä on vaikea puhua silloin, kun joku läheinen on kuollut ja itse suree. Turvallisemmat puitteet asian käsittelylle on silloin, kun ei ole kriisissä.

Siukonen neuvoo aikuista seuraamaan lapsen reaktioita herkällä korvalla. Omien lastensa kanssa Siukonen on viettänyt hautajaisia, kun he ovat löytäneet pihalta kuolleita kaneja ja lintuja.

– Lapselta löytyy yllättävän paljon valmiuksia pohdintaan, kun vain aikuinen antaa sille tilaa eikä lähde hyssyttelemään asioita. Kuolemassa itsessään ei ole mitään pelottavaa.

Antti Siukonen vastaa lasten kysymyksiin.

Loiko Jumala itsensä? Mitä oli ennen sitä?

– Jumala on ollut aina. Myös aika on Jumalan luoma. Kerran aika päättyy ja alkaa iankaikkisuus. Se tarkoittaa sitä, että Jumalan suuri suunnitelma toteutuu koko maailmalle. Me emme täysin voi tietää, mitä se on.

Eikö niin, että Jumala on kaikkein vahvin?

– Joo, kyllä niin.

Asuuko Jumala avaruudessa? Missä siellä?

– Asuu, mutta Jumala asuu myös täällä meidän keskellämme. Ei ole sellaista paikkaa, jossa Jumala ei olisi. Kaikki, mitä voimme nähdä ja ymmärtää, on Jumalan luomaa. Jumala on kaiken sisällä ja ympärillä ja ulkopuolella. Jumala on aina suurempi kuin mitä me ihmiset voimme kuvitella.

Voiko Jumalan nähdä? Onko kukaan nähnyt?

– Raamatussa puhutaan kohtaamisista Jumalan kanssa. Mooses sai nähdä Jumalan takaapäin. Jeesus oli samanaikaisesti ihminen ja Jumala, ja lukemattomat ihmiset tapasivat hänet. Raamatussa kerrotaan myös, miten Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen tavoin tai tulenlieskoina, eli myös Pyhän Hengen on voinut nähdä.

– Meidän arjessamme Jumala harvoin näkyy sellaisena asiana, johon voisi tarttua tai koskea. Hän näkyy meidän teoissamme ja hyvissä asioissa jonkinlaisena aavistuksena tai häivähdyksenä. Meille on myös luvattu, että me saamme kerran nähdä Jumalan kasvoista kasvoihin, sitten kuoleman jälkeen.

Minkä takia Jeesus ei pelastanut itseään?

– Jeesus tiesi koko ajan pelastavansa ihmiskunnan ja hän tiesi myös, että siihen sisältyy suunnatonta kärsimystä.

Hän hyväksyi sen, että se on hänen osansa ja tehtävänsä ja että sen voi toteuttaa vain sillä tavalla, että ihmiset tappavat hänet.

– Elämänsä aikana Jeesus näytti, että aina asioita ei ratkaista väkivallalla vaan heikkoudessakin on voimaa. Ja että tärkeää on se, että koko ajan omassa elämässään toimii rakkauden mukaan. Siihen, että Jeesus ei itse käyttänyt väkivaltaa, sisältyy vahva viesti.

– Myös lapsen tukena oleminen on kristillistä kasvatusta. Sen ei aina tarvitse olla semmoista ”Jeesus edellä” -juttua, sanoo Antti Siukonen.

70 % vantaalainen

10 % järvenpääläinen

20 % imatralainen 70 % vantaalainen Synnyin Kätilöopistolla. Asun äidin ja isän kanssa rivitalossa Itä-Hakkilassa.

Kastejuhlaani vietettiin meillä kotona. Minut kastoi äidin rippipappi, joka lupautui myös vihkimään äidin ja isän ensi kesänä.

Käymme äidin kanssa muskarissa.

Kävimme myös Pyhän Annan lastenkirkolla kokoontuneessa Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmässä. Nykyisin kymmenen ryhmässä ollutta äitiä lapsineen kokoontuu kerran viikossa vuorotellen jokaisen kotona. Ulkomaillakin olen ehtinyt käydä jo kahdesti, Tukholmassa ja Amsterdamissa.

20 % imatralainen Äitini on syntynyt Imatralla. Isovanhempani asuvat siellä. Olen käynyt heidän luonaan monta kertaa.

Yleensä olemme menneet sinne äidin kanssa edeltä junalla ja isä on tullut perässä viikonlopuksi.

10 % järvenpääläinen Isäni muutti 6-vuotiaana Järvenpäähän ja asui siellä parikymppiseksi. Mummini asuu Järvenpäässä, samoin ukkini. Käyn välillä heidän luonaan kylässä.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Ketä voi pyytää kummiksi?

Kummien valinta mietityttää monia vanhempia. Montako kummia lapselle pitää olla, Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen?

Monien vanhempien on nykyään vaikea löytää kummeja. Onko olemassa kummipankkia, josta voisi pyytää lapselle kummin?

– Kastettavalla lapsella pitää olla ainakin kaksi kummia. Jos kahta kummia ei millään löydy, kirkkoherra voi päättää, että yksi kummi riittää. Ylärajaa kummien määrälle ei ole.

– Erityistä kummipankkia ei Vantaalla ole, mutta seurakunnan työntekijät voivat auttaa kummin etsimisessä.

Kuka kelpaa kummiksi?

– Kummin pitää olla kastettu, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu kirkon jäsen.

– Kummeista kahden pitää kuulua evankelisluterilaiseen kirkkoon tai niin sanottuun Porvoon yhteisön jäsenkirkkoon, eli myös Ruotsin, Norjan, Islannin, Tanskan, Viron ja Liettuan luterilaisen kirkon sekä Englannin, Irlannin ja Walesin anglikaanisten sekä Skotlannin episkopaalisen kirkon jäsenet käyvät. Kummina voi toimia myös johonkin muuhun lapsikasteen hyväksyvään kirkkoon, esimerkiksi ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon, kuuluva henkilö.

Entä jos haluaa pyytää kummiksi henkilön, joka asuu ulkomailla eikä välttämättä pääse ristiäisiin?

– Kummi sitoutuu elämänmittaiselle matkalle lapsen kanssa. Kastejuhlassa ei ole pakko olla paikalla, mutta toki se on toivottavaa. Nykytekniikalla on aika vaivatonta rakentaa videoyhteys melkein mihin päin maailmaa tahansa.

Voiko samaa henkilöä pyytää kummiksi kaksi kertaa niin, että hän olisi vaikka sekä isoveljen että pikkusiskon kummi?

– Kyllä voi.

Hanna Antila

8

Suurinta mah Elina Liukkonen-Tiirikaisen ja Antti Tiirikaisen poikavauva kastettiin isoveljen syntymäpäivänä.

Teksti Hanna Antila Kuvat Sirpa Päivinen

N

uori herra Tiirikainen köllöttelee uneliaan näköisenä äitinsä sylissä kotona Ruskeasannalla.

Elina Liukkonen-Tiirikaisen ja Antti Tiirikaisen poikavauva syntyi 27. joulukuuta. Kastepäiväksi pariskunta valitsi maaliskuun 2. päivän, sillä silloin on joka tapauksessa aihetta juhlaan, kun esikoispoika Valtteri täyttää kolme vuotta.

Kolme päivää ennen ristiäisiä järjestelyt ovat hyvällä mallilla ja tunnelma levollinen.

– Huomenna saadaan apua Savonlinnasta, kun äitini tulee tänne leipomaan ja auttamaan, Elina kertoo.

– Tällaiset juhlat on mukava järjestää, vakuuttaa Antti.

Pikkumies on osoittautunut hyväuniseksi ja rauhalliseksi.

Vauva-arkeen on nyt hieman eri-

lainen perspektiivi kuin silloin, kun Valtteri oli ihan pieni.

– Nyt osaa ottaa jotenkin rennommin ja ymmärtää senkin, kuinka äkkiä ensimmäinen vauvavuosi menee, Elina pohtii.

Antti on samaa mieltä.

– Vauvavaihe on lyhyt osa lapsuutta. Toisen lapsen kohdalla tietää, että vuodessa tapahtuu tosi paljon.

Valtteri on suhtautunut pikkuveljen tuloon lähinnä myönteisesti. Hän käy välillä tarjoa­ massa vauvalle tuttia ja auttaa muutenkin vauvanhoidossa.

Hetkittäin Valtterissa on ollut huomattavissa pientä ikään kuuluvaa uhmakkuutta ja mustasukkaisuutta erityisesti silloin, kun Antti-isä tulee töistä kotiin.

– Valtterin kanssa kyllä valmistauduttiin vauvan syntymään lukemalla aiheesta kirjaa ja kertomalla hänelle, että vaikka meille tuleekin vauva, rak­kaus

häneen säilyy ihan samanlaisena, Elina kertoo.

– Valtteri sai serkun vain kolme viikkoa ennen pikkuveljen syntymää. Se ehkä auttoi suhtautumaan siihen, mitä oli edessä.

Nimensä näköinen poika Kastejuhlan paikaksi on valittu Ilolan seurakuntatalo, sillä se sijaitsee lähellä perheen kotia ja siellä Valtterikin on kastettu. Seurakuntatalolla on valmiina kaikki tarvittava: pitkät pöydät, pöytäliinat, astiat, kastemalja ja kastepukukin, jota perhe aikoo lainata.

Papiksi Tikkurilan seurakunnasta on tulossa Satu Huttunen. Hän ei ole perheelle ennestään tuttu, mutta ensivaikutelma oli positiivinen. Perhe tapasi Huttusen pari viikkoa ennen kastepäivää, kun tämä tu-

9 Antti Tiirikaisen, Elina LiukkonenTiirikaisen, 3-vuotiaan Valtterin ja Luca-koiran muodostamaan perheeseen syntyi joulukuussa poikavauva.

hdollista hyvää li heille kylään käymään kastekeskustelun.

– Siinä sovittiin käytännön asioista. Valitsimme esimerkiksi virren, joka lauletaan kastejuhlassa. Sitten kävimme läpi tilaisuuden kulkua ja sovimme, että Valtteri kuivaa vauvan pään kasteen jälkeen, Elina Liukkonen-Tiirikainen kertoo.

Myös lapsen nimi ja kummit ilmoitettiin papille kastekeskustelussa.

Muille nimi pysyy salassa kastejuhlaan asti, vaikka se on ollut päätettynä jo jonkin aikaa. Tiedossa oli, että perheeseen tulee toinen poika.

– Nimeä mietittiin jo raskausaikana. Kun vauva syntyi, asiaa harkittiin vielä uudelleen ja katsottiin, onko poika nimensä näköinen, mutta nimeä ei tarvinnut vaihtaa, Elina sanoo.

– Ensimmäiseksi nimeksi halusimme jotakin melko perinJuttu jatkuu »

Kastemekko lainattiin seurakuntatalolta.

10 Sylikummi Lauri Räsänen piti nukkuvaa Topiasta sylissään kun Tikkurilan seurakunnan pappi Satu Huttunen kastoi tämän.

”Kasteessa avataan ovi Jumalan luo.” teistä ja toiseksi nimen, jolla on jokin merkitys. Myös Valtterille halusimme sellaisen toisen nimen. Hänen toinen nimensä on Sisu ja kolmas nimensä Johannes, joka on kulkenut kummankin suvussa.

Ketkä kummeiksi?

Kastejuhlaan Antti Tiirikainen ja Elina Liukkonen-Tiirikainen ovat kutsuneet noin 20 vierasta. Heitä eivät erityisesti mietityttäneet tarjoilut, kutsuttavat tai tilaisuuden sisältö, ainoastaan kummien valintaa he pohtivat jonkin aikaa.

– Meillä on pieni suku ja kummallakin on vain yksi sisarus. He ovat jo Valtterin kummeja. Kummien valinta on asia, jota ei halua ihan hetkessä tehdä, sillä se on pitkäkestoinen ihmissuhde.

Lopulta päädyimme siihen, että kumpikin pyytää yhtä pitkäaikaista ystävää, Elina perustelee.

Kummeilta vanhemmat odottavat lähinnä aikaa.

– Kummit ovat ennen kaikkea perheystäviä ja toivomme, että voisimme vain viettää aikaa yhdessä, Antti sanoo.

Lapsen kastaminen tuntui sekä Antista että Elinasta luontevalta valinnalta.

– Se on perinne. Meidätkin on aikanaan kastettu. Kastejuhla on myös hyvin kaunis juhla, Elina toteaa.

– Lisäksi tuntuu hyvältä ajatukselta juhlistaa nimeä ja uutta vauvaa, lisää Antti.

Odottavissa tunnelmissa Kastepäivä on laskiaissunnuntai, mutta upeaa ulkoilusäätä ei ole tälle päivälle suotu. Taivas on harmaa ja välillä tiputtelee vettä ja räntää.

Puoli tuntia ennen kastetilaisuuden alkua päivänsankari makaa pöydällä Ilolan seurakuntatalon aulassa. Hänelle on juuri vaihdettu vaippa.

Isoveli Valtteri ottaa juoksuaskelia käytävällä ja käy välillä vaivihkaa karkkikulholla. Lapsivieraille on hieman matalampaan tarjoilupöytään katettu ihan omia herkkuja. Värikkäät paperikoristeet seurakuntasalissa ja poikkeuksellisen nopeasti täyttyvä lahjapöytä muistuttavat siitä, että tänään on myös isoveljen juhlapäivä.

Kahvipöytään on katettu voileipäkakkuja, pororullia, pikkuleipiä, macaron-leivoksia ja kaksi täytekakkua. Juomaksi on mehua ja kahvia. Kaikki näyttää valmiilta.

– Tunnelma on odottava, Antti ja Elina kuvailevat kuin yhdestä suusta.

Pappi Satu Huttunen on tullut ajoissa paikalle, suoraan toisen perheen lapsen kastejuhlas-

ta. Hän kättelee vieraat ja käy pukeutumassa albaan.

– Minusta kasteet ovat ihania juhlia, ja niitä Tikkurilassa onkin kirkollisista toimituksista eniten, Huttunen kertoo.

– Kasteessa ollaan iloisen asian äärellä ja olen kiitollinen, että saan olla siinä osallisena. Jokainen perhe ja vauva ovat omanlaisensa. Koskaan ei tiedä täysin, millainen juhlasta tulee. Perheet tekevät juhlansa ja tuovat siihen erityisen sisältönsä. Minä saan olla vain edesauttamassa juhlan toteutumista.

Hieman ennen kello kolmea vauva puetaan kastemekkoon ja kummisetä Lauri Räsänen ottaa hänet syliinsä. Pappi, vanhemmat ja kummit asettuvat kastepöydän taakse. Muut vieraat seisovat toisella puolella.

– Tervetuloa tänne Ilolan seurakuntatalolle kastejuhlaan, Huttunen aloittaa.

Jumalan kämmenellä

Alkuun veisataan virsi 499 Jumalan kämmenellä, jonka jälkeen tulevat alkusiunaus ja johdantosanat. Niissä muistutetaan siitä, että Jumala kutsuu meitä nimeltä omakseen.

– Te vanhemmat olette antaneet lapsellenne nimeksi Topias Toivo Olavi, Satu Huttunen paljastaa.

Topias näyttää nukkuvan. Hän saa rintaansa ristinmerkin. Sitten rukoillaan ja kuullaan pätkä Markuksen evankeliumista: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.”

Sitten alkaa kastepuhe. Huttunen sanoo, että vauvan tulo perheeseen on aina sellaista aikaa, jolloin arki kohtaa jotakin suurempaa. Sitten kuullaan vielä muutama sana kasteen merkityksestä.

Kummit Eeva-Leena Kuusela ja Lauri Räsänen sekä vanhemmat Antti Tiirikainen ja Elina LiukkonenTiirikainen siunasivat Topiaksen.

– Vedellä on kannatteleva vaikutus, niin myös kastevedellä, Huttunen selittää.

– Kasteessa avataan ovi Jumalan luo, eikä sitä ovea voi kukaan sulkea.

Huttunen kertoo, että kaste liittyy vanhempien haluun suojella lastaan. Koska vanhemmat eivät kuitenkaan voi suojella lapsiaan kaikelta maailmassa, on hyvä pyytää Jumalan suojelusta ja suurinta mahdollista hyvää.

Huttunen puhuttelee myös kummeja, Lauri Räsästä ja Eeva-Leena Kuuselaa.

– Te kummit voitte olla vanhempien tukena, kun Topias kyselee isoja kysymyksiä.

Seuraavaksi on edessä itse kaste. Huttunen valelee Topiaksen päähän kevyesti vettä ja Valtteri kutsutaan kuivaamaan vauvan pää valkoisella liinalla.

Vanhemmat ja kummit ojentavat kätensä lapsen ylle ja siunaavat Topiaksen.

Sitten sytytetään vielä kastekynttilä ja hiljennytään rukoukseen. Lopuksi pappi lausuu Herran siunauksen.

Kummit Lauri ja Eeva-Leena saavat kummitodistukset ja vanhemmat Antti ja Elina saavat Topiaksen kastetodistuksen, jotka Satu Huttunen on kirjoittanut valmiiksi. Ennen kahvipöytään siirtymistä otetaan vielä paljon valokuvia muistoksi Topiaksen ensimmäisestä juhlasta. T Hyödyllisiä linkkejä kasteeseen liittyen. Linkit löytyvät osoitteessa www.vantaanlauri.fi. tämän jutun lopusta.

• Mitkä virret kastejuhlaan?

Tommi Kalenius Bandin ja Mikko Salmen kooste kastevirsistä.

• Miten rakentaa kastepöytä?

Pappi Satu Huttusen Apupapin papupata -blogi kertoo.

• Miten pukeutua ristiäisiin?

Oppaana tapakouluttaja Kaarina Suonperä.

• Millaista on olla kummi?

Kummitäti bloggaa kummitytön ensimmäisestä vuodesta ja opettelee kummin roolia.

11 Ristinmerkki tehdään lapsen otsaan ja rintaan kolmella yhteen liitetyllä sormella. Se symboloi Jumalan pyhää kolminaisuutta eli Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Risti on myös siunauksen merkki.

Kummi on lapsen aikuinen ystävä.

Hänet on kutsuttu pitämään huolta lapsesta vanhempien rinnalla ja olemaan tukena kristillisessä kasvatuksessa. Kummin tärkeä tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen.

Kastejuhlan väri on valkoinen.

Se kuvaa iloa, kiitosta ja puhtautta. Se on myös taivaan enkelien väri.

Raamattu muistuttaa siitä, että Jumala puhuu meille Vanhassa ja Uudessa testamentissa.

Kastepöytä on pieni alttari.

Siinä on Raamattu, kastemalja, kynttilä, kukkia ja pieni valkea liina, jolla kuivataan lapsen pää.

Valkoisen kastepuvun ylipitkä helma kertoo siitä, että Jumalan armo ja huolenpito ovat ihmistä suurempia.

Vesi symboloi siunausta ja puhtaaksi pesemistä.

Kastekynttilä sytytetään rukouksen merkiksi.

Se muistuttaa myös Jeesuksesta, jota kutsutaan maailman valoksi.

Kasteen väri on valkoinen

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

23.3.

Marian ilmestyspäivän aiheena on Jeesuksen äiti, Maria.

”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!”

(Evankeliumi Luukkaan mukaan 1:42)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten kastevesi vaikuttaa?

Jumalan siunaus pyhittää aivan tavallisen kraanaveden.

Kastevesi ei ole mitä tahansa vettä. Se on pyhää vettä.

Joskus vanhemmat pyytävät, että heidän lapsensa kastetaan erityisellä vedellä, jonka he ovat tuoneet esimerkiksi suvulle rakkaasta paikasta. Se voi olla järvestä, jonka rannoilla on vietetty lapsuuden kesiä, tai mökin läheisestä lähteestä. Vieläkin pappi saa toisinaan kastaa lapsen Laatokasta tuodulla vedellä. Käytännössä kastevesi voi olla aivan tavallista kraanavettä.

Vesi kertoo kasteen salaisuudesta. Martti Lutherin mukaan kaste on ”jumalallinen, pelastava, voimallinen ja armoa tulviva vesi”. Yhdessä saarnassaan hän kutsuu kastetta jopa armon vedenpaisumukseksi.

Jumalan sana ja siunaus pyhittävät kasteveden. Siinä hetkessä, jossa pappi valelee vettä lapsen päähän, Jumala ottaa hänet omakseen. Armon vesi kannattelee häntä läpi elämän.

Kun tuot lapsesi kastettavaksi, palaat omaan kastehetkeesi,

vaikka et siitä todennäköisesti mitään muistakaan. Toivot samaa kasteen siunausta lapsellesi. Viisas pappi ei sinulta suurempaa uskoa odota.

Hän pyytää ehkä sinua tai jotakuta kummia lukemaan kastejuhlassa lasten evankeliumin, jossa Jeesus sanoo: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” Hän lisää vielä: ”Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.”

Lapsen usko riittää. Sinulta äitinä ja isänä kysytään vain luottamusta Jumalaan. Sitä lapsen ihmeellistä luottamusta, jolla hän tunnistaa äitinsä ja isänsä kaikista muista kasvoista. Samalla tavalla lapsi tunnistaa myös Jumalan, Taivaan Isän. Sylivauvakin kuulee lasten evankeliumin – omalla lapsen tavallaan.

Mitä teet juhlan jälkeen kastemaljan vedelle, armon ja siu­ nauk­sen vedelle, jos et henno heittää sitä mihin tahansa?

Voit kaataa sen kotona viherkasville, josta voi tulla vaikka lapsen nimikkokasvi.

Ainakin kesäaikaan voit viedä veden pihalle tai rakkaaseen paikkaan luontoon. Tai ehkä istutat puun, kastelet sen kastevedellä, ja kerrot sitten joskus lapsellesi, miksi puu on istutettu ja mitä silloin rukoilitte, kun istutitte puun.

”Armon vesi kannattelee lasta läpi elämän.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Kauan sitten syntyy Palestiinassa tyttölapsi, nimeltään Maria. Tuskin kukaan silloin ymmärtää, että hänen ja hänen poikansa ympärille syntyisi suuri maailmanuskonto.

Pyhät tekstit kertovat Marian poikaa tervehtimään saapuneista idän viisaista miehistä, jotka tähdentävät, että jotain erityistä on tulossa.

Nuori nainen elää naisen elämäänsä, luopuu aikuistuneesta lapsestaan, joutuu näkemään hänen kuolemansa ja kuolee aikanaan itsekin.

Kukapa olisi arvannut, että Marian nimeä kuiskailisivat pari tuhatta vuotta myöhemmin ahdistuneet äidit. Eri aikojen taiteilijat ikuistaisivat hänet tauluihinsa ja oppineet miehet korottaisivat hänet Ikuiseksi neitsyeksi ja Taivaan kuningattareksi. Hänelle annettaisiin sellaisiakin nimiä kuin jumalallisen armon äiti, viisauden istuin, syntisten turva ja murheellisten lohduttaja.

Paljon myöhemmin syntyy toinen tyttö, ehkä hänkin Maria. Hänestä ei odoteta suuria, onhan hän vain tyttö. Hän ei pääse kouluun, ei opi lukemaan. Hänet naitetaan ehkä jo lapsena. Pahimmassa tapauksessa rutiköyhät ja elämän nujertamat vanhemmat myyvät hänet.

Ihmiskaupan markkinoilla hänen neitsyytensä ja nuoruutensa on arvossaan. Niinpä lännestä saapuu innokkaita miehiä häntä tervehtimään, eivätkä he tuo tullessaan kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Kun nuoruus on ohi, hän on loppu. Yhtään kynttilää ei sytytetä hänen muistokseen. Uusia tyttöjä riittää ostettavaksi ja myytäväksi.

Marian, Taivaan kuningattaren hienosti muotoillut ylistykset tukehtuvat kurkkuuni.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Syntyy tyttö

Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan. diakonia@evl.fi.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14.

Herättäjän kirkkopyhä su 23.3. klo 12. Saarna Jaakko Simojoki, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvien jälkeen on Siioninvirsiseurat.

Arabiankielinen messu su klo 17.

Ramez Ansara.

Matalan kynnyksen maanantai 24.3.

Hartaus klo 11, ilmainen ruokahetki ja keskustelupiiri.

Vapaaehtoisten oma tunti ma klo 17–18. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia ja hengähtämään hetkeksi.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Virsivartti ke 26.3. klo 12.30. Juha Paukkeri.

Rukiista leipää Raamatusta ke 26.3. klo 18. Illan aiheena Kadonnut alkuajan rakkaus, Seppo Palonen.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Toimintaa perheille pe 14.3. klo 9–11.

■■■ Perhemuskari pe klo 10. Riikka Jäntti.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 10.

Messu su 23.3. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Seniorikerho ti 25.3. klo 13. Lapsuusajan valokuvien kertomaa.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Ilta parisuhteelle ti 25.3. klo 18– 19.30. Seksuaalisuus ja läheisyys parisuhteessa psykoterapeutti Liisa Välilä ja Juha Välilä. Lastenhoito leikki-ikäisille.

Muualla Leiripäivä perheille Mustasaaressa

ke 18.6. klo 8–17. Seikkailua, askartelua, musisointia, lounas, kahvit. Bussi- ja lauttakuljetus. Hinta: aikuiset 20 e, 7–17-v. 10 e, 1–6-v. 3 e ja alle 1-v. ilmaiseksi. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Kastettu Aino Elisa Mattanen, Niilo Johannes Pentikäinen.

Avioliittoon kuulutettu Ville Joonas Mattanen ja Mira Laura Marianna Mannonen.

Hautaan siunattu Aili Ellen Sormunen 85 v, Tauno Matias Petteri Karppinen 84 v, Veijo Lintunen 74 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

Sanajumalanpalvelus su 23.3. klo 10. Vapaalan kirkkopyhä. Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja HannuPekka Heikkilä. Jumalanpalveluksessa laulaa Catharina Zühlke. Kirkkokahvit.

Hämeenkylä-messu su 23.3. klo 18.

Jukka Salmisen Hämeenkylän kirkolle säveltämä oma messu. Messu sisältää esirukousjakson, jossa rukoukset kirjoitetaan lappusille ja ne rukoillaan alttarilta. Raimo Lampinen, Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä ja messukuoro.

■■ Muksukirkko ke 26.3. klo 9.30.

Elämän leipää. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Oopperakerhon kerhoilta ke 26.3. klo 17.30 nuortentilassa. Asiantuntijavieraana Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen.

■■ Ripariveisuilta ke 26.3. klo 19.

Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulattavat Punaisen laulukirjan lauluja.

■■ Siionin kannel -lauluseurat to 27.3. klo 18.30. Puhujina kirkkoherra Jukka Nevala ja SLEY:n piirisihteeri Heikki Lehtonen. Kanttorina SLEY:n musiikkisihteeri Kullervo Puumala. Yhteislaulua. Seurojen jälkeen pidetään SLEY:n Vantaan osaston vuosikokous.

■■ Tilapäinen lastenhoito pe 28.3. klo 8.30–11. Hinta 10 e / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Ilmoittautumiset 25.3. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Pesah-ruokakurssi la 5.4. klo 9–17.30. Valmistamme ja nautimme yhdessä juutalaisen pääsiäisen eli pesahin runsaan seder-juhla-aterian.

Kurssin vetäjä on kotitalousopettaja Ulla Taipale Karmel-yhdistyksestä. Hinta on 50 e. Ilmoittautumiset 21.3. mennessä lähetyssihteeri Irmeli Hendrellille, irmeli.hendrell@evl. fi tai p. 040 837 9875.

Lammaskuja 2 A:n kerhotila Pöllöpiiri ti 25.3. klo 18–20. Ompelemme ja virkkaamme pieniä pehmopöllöjä seurakunnan alueen vastasyntyneille. Etukäteistaitoja ei tarvita. Lapset ovat tervetulleita mukaan. Voit myös hakea pöllömateriaalit piiristä ja tehdä pöllöjä kotona.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Tule opettelemaan suomen kieltä pienessä ryhmässä. Ryhmässä saat ohjausta oman tasosi mukaan.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 26.3. klo 18. Vieraana Jarkko Vähäsarja.

Muualla

Tarvitsetko apua kodin pieniin

huolto- ja kunnostustöihin? Vapaaehtoiset Kyläsepot auttavat. Kyläseppojen työ on maksutonta. Ammattilaisten töitä esim. siivous-, sähkö- ja putkitöitä he eivät tee. Ky-

läsepoilta voi pyytää apua soittamalla kirkkoherranvirastoon.

Hommissa

Kastettu Tuuli Toini Johanna Kenttämies, Arttu Urho Ensio Nuutila.

Lastenohjaaja Ritva-Leena Tuuli

Hautaan siunattu Kerttu Kaarina Toivanen 79 v, Arvo Ensio Hyvönen 78 v, Liisa Maria Ylitalo 56 v, Markku Keijo Peltola 52 v.

”Olen tehnyt lapsi- ja perhetyötä Vantaankosken seurakunnassa vuodesta 2000. Työhöni kuuluu monenlaista: soita ja laula -pyhäkoulu, päiväkerho, muskareita, kansainvälinen Familycafé ja yksinhuoltajien ryhmä.

Soita ja laula -pyhäkoulussa on paljon samaa kuin missä tahansa pyhäkoulussa. Joka kokoontumiskerralla on oma aiheensa. Tulevien kertojen aiheet liittyvät pääsiäisen tapahtumiin. Useimmiten on jokin pieni askartelu.

Ideana on, että musiikkia on tässä pyhäkoulussa tavallista enemmän. Voimme laulaa Kuunnellaan hiljaa ja Pieni liekki lepattaa. Laulatan myös tavallisia leikkilauluja, Muurahaisen muoria ja Pikku-Papua. Musisoinnissa olemme käyttäneet rytmisoittimia, silloin pienimmätkin pääsevät mukaan.

Pyhäkoululaiset ovat olleet 2–12-vuotiaita, ja mukana on voinut olla koko perhe. Alle 4-vuotiaiden toivotaan tulevan aikuisen kanssa. Syömme yhdessä iltapalan.

Valmistuin aikoinaan pianonsoitonopettajaksi. Tuntuu yhtä hyvältä soittaa jotain klassista yhdessä viulistiystäväni kanssa kuin pomppia lasten kanssa musiikin tahtiin.”

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15, to 20.3. klo 10.30–15, ke 26.3. klo 9–13. korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p.

09 830 6554, korson.papit@evl. fi. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-

tyy nettisivuiltamme.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 20.3. klo 13 kahvi, 13.15 hartaus, n. 13.30 ohjelma. Sanna Heikurinen.

Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 20.3. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 20.3. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 20.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1 ■■ Perhekerho pe 21.3. klo 9–11.30.

Pyhä tanssi la 22.3. klo 16 kirkkosalissa. Paastonajan pyhiinvaellus pyhäntanssin askelissa. Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio.

Marianpäivän messu su 23.3. klo 10.

Vesa Ruokonen, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Mukana seurakuntakuoro. Messun jälkeen kirkkokahveilla Anna-Riina Aromaa kertoo lähetystyöharjoittelustaan Taiwanissa.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 10.

■■ Perhekerho ma 24.3. klo 12–15.

Runopiiri ma 24.3. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 24.3. klo 15.15 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 24.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Saarnatekstipiiri ma 24.3. klo 18 kirjastossa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 24.3. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 25.3. klo 15.30 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p.

041 5017 071.

Katulähetys ke 26.3. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä klo 10.

Lähetyspiiri ke 26.3. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.3. klo 18. Risto Auvinen ja Heikki Seppänen.

Varaventtiili-illassa ke 26.3. klo 18.30 Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi aiheesta Sinä hyväksyt minut. Luento sisältää opetusta ja keskustelua Jumalan armosta ja hyväksymisestä.

Rukousryhmä ke 26.3. klo 20 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 27.3. klo 13 kahvi, 13.15 hartaus, n. 13.30 ohjelma.

Mari Liimatainen.

Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 27.3. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Facebookissa pyyhäl-

Ulla-Maija Vilmi

Soita ja laula -pyhäkoulu to 20.3. ja 27.3. klo 17.30–19 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ja to 3.4., 10.4. ja 24.4. klo 17.30–19 Martinristissä, Laajaniityntie 2.

Markku Mattila

Hakunilan seurakunta

13

Seurakunnissa tapahtuu 20.3.–27.3.

Lapsille

Pekka Kaskinen

Musiikkia

Anna-Mari Kaskinen Rekolassa Rekolan kirkon (Kustaantie 22) Tarinatupaan tulee to 27.3. klo 12 vieraaksi runoilija-sanoittaja Anna-Mari Kaskinen. Virsikirjassa on seitsemän Kaskisen sanoittamaa virttä. Hän on myös kirjoittanut useita lahjakirjoja, joissa hänen runonsa yhdistyvät eri kuvittajien tuotantoon.

Tilaisuus alkaa klo 12 viisi euroa maksavalla keittolounaalla. Klo 13 Kaskinen alkaa kertoa, millaista oli olla nuori nainen ja virsirunoilija.

14

Seurakunnissa tapahtuu 20.3.–27.3.

täjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä.

Apostoliset isät opintopiiri to 27.3. klo 17. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua niiden pohjalta.

Miesten saunailta to 27.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten raamis su 23.3. klo 14.

Naistenryhmä ti 25.3. klo 9. Minätalo-työskentelyä, jota ohjaa päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen ja diakonissa Pia Olkkonen.

Minätalo on työväline oman minän hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun ja jäsentämiseen. Lisätietoja p. 050 322 6560 tai pia.olkkonen@evl.fi.

Nuortenkulman avoimet ovet su 23.3. klo 17–20 ja ke 26.3. klo 17.30– 20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 20.3. ja 27.3. klo 9–11.30.

NuPe – Nuorten Perjantai pe 21.3. klo 17.30–20.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 25.3. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 25.3. klo 13. Leena Lehto ja Mari Liimatainen.

Muualla Ilta hyvän ruuan ja musiikin parissa la 5.4. klo 18. Ravintola Korson Aadassa, Korsontie 2, Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Illallisella musisoimassa Martti Sirviö ja Rauno Junkkari. Menu löytyy seurakunnan nettisivuilta www.korsonseurakunta.fi. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Lisätietoja Mari Liimatainen p. 050 511 1783.

Merimieskirkkoretki Tallinnaan 9.– 10.5. Tutustumme merimieskirkon lisäksi Tallinnan merimuseoon. Matkan hinta 115 e. Matka sisältää laivamatkan, hotellimajoituksen 2hh huoneissa, bussikuljetuksen satamaan ja 2 ateriaa ja aamiaisen. Ilmoittautuminen 4.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Lisätietoja Risto Auvinen p. 050 310 7032.

Pääsiäisretki Vivamoon 19.4. Hinta 40 e sisältää linja-autokuljetuksen, lounaan ja pääsylipun pääsiäisnäytelmään. Lähtö klo 10 kirkolta ja paluu klo 16.30. Ilmoittautuminen 2.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6550. Lisätietoja Risto Auvinen p. 050 310 7032.

Kastettu Helmi Viola Määttänen, Niklas Tapani Ahjoniemi, Joa Aaron Oskari Kaakko, Niki Juhani Äijänen, Veikka Viljami Penttinen.

Hautaan siunattu Väinö Olavi Hujanen 89 v, Mauri Sakari Marin 70 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6 p.

09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Torstaipiiri 20.3. klo 12, päiväraamattupiiri.

■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Marianpäivän messu su 23.3. klo 10, saarnaaja ja liturgi Laura Leverin, kanttori Noora Hultin, nuorisokuoro Laurus, joht. Heidi Harinen.

Kirkkokahvit messun jälkeen.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, iltahartaus, tarjotaan iltapala.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Aamumessu ke 26.3. klo 9, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

■■ Taaperoiden jumppakerho keskiviikkoisin klo 10. Oma juomapullo mukaan.

Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Iltamessu ke 26.3. klo 20. Liturgi Ben Ahlroos, puhuja Mari Vuorisalmi, kanttori Noora Hultin.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.3.

Keittolounas klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Vieraana kirjailija, runoilija Anna-Mari Kaskinen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

■■ Taaperokerho maanantaisin klo 9. Hartaushetki ja yhteistä toimintaa, kahvi / tee.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 24.3. klo 18. Lastenhoito järjestetty.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e / perhe.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e / perhe.

■■ Salaisuuksien laatikko -periodipyhäkoulu ti 25.3. klo 17.30. Käymme läpi Raamatun kertomuksia toiminnallisten hartauksien avulla. Lopuksi iltakaakao.

Muualla

Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

jantaisin klo 19, Rautkalliontie 4.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Kastettu Luca Evert Anthony Laine, EllaEmilia Maria Nikkonen.

Hautaan siunattu Eeva Emilia Hietala 77 v, Eila Irene Vilenius-Niitamo 76 v, Asko Tapani Nuopponen 49 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/ tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 23.3. klo 12, Satu Huttunen, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Mukana Tikkurilan kirkkokuoro.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 12. valkoisessa rakennuksessa kirkon vierellä. Myös vanhemmat tervetulleita, neljävuotiaat voivat osallistua yksin. Ota sisätossut mukaan.

■■ Uusi kevät, vanha musiikki ke 26.3. klo 19. Sibelius-lukion oppilai-

den vanhan musiikin konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ■■ Marianpäivän konsertti su 23.3. klo 15. isossa salissa. Nina Fogelberg, sopraano ja Iina Katila, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille kirkon edestä to 20.3. klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 20.3. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

Torstaitupa to 20.3. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Unikkotie 5 B. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Tiedustelut: Diakoni Hanna Nikama p: 040 509 7306.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 21.3. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito.

Walkers nuortenkahvila pe 21.3. klo 19–22 nuorisotilassa.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 22.3. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Tikkurilan kirkkohankkeen ja väistötilan etsimisen infotilaisuus to 27.3. klo 17 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Mukana kirkkoherra Janne Silvast, yhtymän johtaja Juha Tuohimäki ja kiinteistöjohtaja Sari Turunen.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän – johdanto- ja keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 24.3. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuone, oppaana pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena: ”Älä tavoittele toisen taloa, vaimoa, orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä tai aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen.”

■■ Perhekerho ti 25.3. klo 9.30 ipkerhotila, virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 25.3. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovelta kello 11.30 alkaen.

Hartaus klo 12 nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 25.3. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Rukouspiiri ti 25.3. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Vetäjänä Vesa Ruoppa. Tiedustelut Kristiina Kartano p. 050 363 2372, kristiina. kartano@evl.fi.

Aamurukouspiiri ke 26.3. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Walkers nuortenkahvila ke 26.3. klo 18–20 nuorisotilassa.

Torstaitupa to 27.3. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Unikkotie 5 B. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe. Tiedustelut: Diakoni Hanna Nikama p: 040 509 7306.

Maalauspiiri to 27.3. klo 17.30 rippikoululuokassa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 27.3. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

Karjalanpiirakkatalkoot Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ke 2.4. klo 12–16 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Mukaan oman pulikka ja essu. Ilmoittautumiset 26.3. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkiselle p. 050 548 6078.

Karjalanpiirakoita voi ostaa 1 e / kpl.

Tilaukset 26.3. mennessä diakonia. tikkurila@evl.fi tai Sanna Tuusa, p.

050 347 4995.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 21.3. klo 15.30. Terje Saard.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.3. klo 18. Sonja Turunen, Samppa Laakso.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 21.3. klo 9.30.

Messu su 23.3. klo 10, Janne Silvast, Päivi Helén, Terje Saard. Ilmainen bussikuljetus, lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie–Koivukylänväylä.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 10.

Naisten lenkkisauna to 27.3. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 e.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 20.3. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 11.

Eläkeläiskerho ke 26.3. klo 12.15.

Lukupiiri ke 26.3. klo 18.

■■ Perhekerho to 27.3. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 25.3. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten rukouspiiri pe 21.3. klo 18 partiotiloissa.

■■ Perhekerho ma 24.3. klo 9.30.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 26.3. klo 14.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Tammiston lapsiparkki pe 21.3. klo 12.30–15.30. Ilmoittautumiset tekstiviestillä p. 050 494 8744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä.

■■ Perhekerho ti 25.3. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 25.3. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 21.3. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 11.

Lähetyspiiri ke 26.3. klo 18. Media.

Muualla NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta ko-

dinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 24.3. klo 13.30. Malminiityntie 16 B. Avoimet ovet Wintillä ke 26.3. klo 17–20.30, Ylästöntie 35.

Matka Lappiin 18.–23.8. Hinta 280 e sisältää bussimatkan, ruuat matkalla ja majoituksen täysihoidolla Ylläsrinne-hotellissa. Matkalle kootaan ryhmä työikäisiä alle 64-vuotiaita. Mukaan haluavien tulee täyttää Hyvinvointilomat-yhdistyksen hakemus ja palauttaa se 31.3. mennessä diakoniatoimistoon, Unikkotie 5 A, 3. krs päivystysaikaan ma ja to klo 10–11.30. Diakoniatyöntekijät haastattelevat kaikki mukaan hakevat. Ohjelmassa on ulkoilua, päiväpatikointia tunturissa, hartautta ja ohjelmallista yhteisoloa. Matka on päihteetön.

Kastettu Henna Melina Ahvenainen, Leo Oskari Alho, Juuso Hemmo Antero Avelin, Ronja Emilia Halme, Katariina Rasa Hautala, Matilda Emma Amanda Keskivinkka, Daniel Joonatan Kokkoniemi, Nea Eveliina Komulainen, Elias Juhani Koskinen, Adela Mila Lilian Niinikoski, Niklas Ensio Nissinen, Katri Taika Adele Pulkkanen, Aino Emilia Sarivaara, Topias Toivo Olavi Tiirikainen, Iida Emilia Vilmi.

Avioliittoon kuulutettu Vesa Olavi Linturi ja Essi Elisa Huvinen, Osmo Juhani Pienimaa ja Anne Maria Mäkinen.

Hautaan siunattu Lyydi Eliisa Kauhanen 84 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. Ke 19.3. ja to 20.3. avoinna klo 13–15 vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 20.3. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 20.3. klo 18.30–20 takkahuone.

Marianpäivän messu su 23.3. klo 10. Liturgia Antti Isopahkala, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro avustaa. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 23.3. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Musiikkineuvos Toivo Korhosen muistokonsertti 23.3. klo 18.15.

Esiintymässä Vantaan Kamarikuoro, Vantaan Naislaulajat, Mieskuoro Vantaan Laulu, Vantaan Laulun Oltermannit, Vaskivuoren lukion kamarikuoro, Hyvät Herrat -kvartetti ja Toivo Korhosen johtamien kuorojen entisistä laulajista koottu Seniorikuoro sekä Kari Jerkku, urut.

Puheen pitää Vantaankosken seurakunnan entinen kirkkoherra Jaakko Simojoki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tuotto nuorten musiikkiharrastuksen tukemiseen Vaskivuoren lukion musiikkiseuran kautta.

Seniorikerho ti 25.3. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 25.3. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 26.3. klo 9.30–11.

Kahvila Olotila ke 26.3. klo 11–13.30.

Kanttori laulattaa klo 11.30.

Raamattupiiri ke 26.3. klo 14–15 St. Martin kappeli.

Parisuhdepäivystys ke 26.3. klo 17.30–19. Tule juttelemaan pienistä tai isoista asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

■■ Laulupaja ke 26.3. klo 18–19.30 St. Martin kappeli. Marianpäivän virret ja laulut. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 27.3. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

Raamattu-lähetysilta to 27.3. klo 18–19.30 pieni srk-sali. Kansanedustaja, tohtori Jouko Jääskeläinen puhuu aiheesta Ensimmäisen marttyyrin sanoma. Musiikki, Urpo Pakarinen.

Musiikkia

15

Seurakunnissa tapahtuu 20.3.–27.3.

Lapsille

Vieraana Markku Mattila

Markku Mattila

– Kun koko maailma viedään pyhässä tanssissa Jumalan eteen, sitä ei tarvitse itse kantaa, toteaa Pia Olkkonen.

Parisuhdeluennoitsija Juha Välilä

Pyhiinvaellusta tanssien Liike vie syvälle sanomaan.

Diakonissa Pia Olkkonen selasi kirkon koulutuskalenteria vajaa kaksi vuotta sitten ja huomasi siellä pyhän tanssin kurssin.

– Heti ensimmäisenä kurssiviikonloppuna pyhä tanssi kolahti minuun. Se toi minulle hyvää oloa.

Uskon, että se voi tehdä saman toisillekin.

Kurssin kouluttaja tuli Ruotsista. Pyhää tanssia on kehitelty ja käytetty siellä seurakunnissa parinkymmenen vuoden ajan. Pyhä tanssi voi olla meditatiivista tai sen lähtökohtana voi olla kirkon historia, eksistentiaaliset kysymykset tai kansantanssit.

– Olen oppinut pyhää tanssia meditatiivisena kehorukouksena. Siinä ei tarvita tanssitaitoa eikä rytmitajua. Askelkuviot ovat niin helppoja, että kuka tahansa voi oppia ne.

Rytmi on rauhallinen. Tanssia voi villasukissa tai sisätossuissa. Ohjaaja puhuu vähän. Musiikkina voi Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 20.3. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

■■ Perhekerho ma 24.3. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 26.3. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Messu, Kansanlähetyksen kirkkopyhä su 23.3. klo 12. Saarna pastori Kai Lappalainen, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ti 25.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila pe 21.3. klo 9.30–11.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 21.3. klo 17–20.

■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Ma 24.3. klo 12. Oma mielirunoni. Ota mukaan runo, jonka luet tai joku muu voi lukea.

soida Vivaldi, Taizé-laulut, gregoriaaninen musiikki tai vaikka Vanha virsi Taalainmaalta.

Pia Olkkonen ryhtyi laittamaan oppimaansa käytäntöön saman tien. Korson kirkolla on reilun vuoden ajan ollut tarjolla monia mahdollisuuksia kokeilla pyhää tanssia.

– Korson kirkko on hyvä paikka pyhälle tanssille siksi, että siellä on tuolit, jotka voi kantaa sivuun.

Lisäksi se, että alttariseinän takana on uurnalehto, syventää kokemusta. Kun liikumme salissa, on siellä läsnä sekä näkyvä että näkymätön todellisuus.

Ohjaajakaverina ryhmässä toimii pastori Elina Jokipaltio.

Ulla-Maija Vilmi

Millainen läheisyys on parisuhteessa riittävää?

– Parisuhteessa on jaksoja, jolloin on tiiviimpää läheisyyttä ja aikoja, jolloin peiton alla on vähemmän vipinää. Mutta kosketukselle tulee olla aikaa. Halaus tai pään silitys pitävät yllä läheisyyttä niinä aikoina, kun seksille on vähemmän mahdollisuuksia.

Miten ilmaista seksuaalisia tarpeitaan puolisolle?

– Suora kysymys ja suora vastaus – ei jää tilaa arvailuille. Toki tunnelman virittelylle pienet vihjeet ovat tärkeitä. Suora kysymys vääränä aikana ja väärässä paikassa tyrehdyttää virittäytymisen.

Mitä jos pariskunnan seksuaaliset tarpeet eivät kohtaa?

– Kahden henkilön tarpeet ovat harvoin täysin samalla tasolla.

Parisuhteessa on kerrottava, mikä on itselle tärkeää ja kuunneltava, mikä on kumppanille merkittävää. Seksuaaliset tarpeet niin kuin muutkin tarpeemme vaihtelevat.

Mistä saa kipinää makuukamariin?

– Pienet lahjat, hotelliyö tai sovittu seksi ovat yhtä merkittäviä kuin spontaani seksi.

Nina Riutta

Paastonajan pyhiinvaellus pyhän tanssin askelissa kolmena lauantaina 22.3., 29.3. ja 5.4. klo 16–17.30 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

■■ Sirpaleet-sotaorpojen kuoron 10-vuotisjuhlakonsertti 25.3. klo 14.

Kuoroa johtaa Tomi Kujansuu. Konsertin yhteydessä kahvitarjoilu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Naisten raamattupiiri ma 24.3. klo 18.30–20.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n.

20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 26.3. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kastettu Armi Aurelia Tamminen, Ellen Mikaela Salminen, Juho Antti Mikael Annala, Sävel Maria Luna Luumi, Ukko Juhani Joninpoika Huuhtanen.

Seksuaalisuus ja läheisyys parisuhteessa -luento ti 25.3. klo 18–19.30 Pyhän Annan lastenkirkolla, Koulutie 11. Psykoterapeutti Liisa Välilä ja Juha Välilä. Lastenhoito leikki-ikäisille.

Avioliittoon kuulutettu Kirk Mitchell Ylitalo ja Liisa Johanna Tapionmäki.

Opuwo kyrkas 20-årsjubileum med kvällens gäst Håkan Sandell. Andakt: Kaj Andersson. Servering.

Hautaan siunattu Eeva Liisa Kormu 92 v, Sven Erik Wager 91 v, Sulo Armas Liehunen 86 v, Kaisa Sofia Saxberg 84 v, Jukka Yrjänäinen 79 v, Veijo Kalevi Vaahterikko 77 v, Keijo Juhani Hinkkanen 65 v.

Prostgården Kyrkov. 45

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 23.3. kl. 10. K. Andersson, N. Fogelberg. På Marie bebådelsedag firar vi högmässa med marthornas kyrkogångsdag. Efter högmässan bjuder församlingen på kyrkkaffe i Bagarstugan. Diakon Gun Pettersson berättar om insamlingen Gemensamt Ansvar 2014 och om sin resa till Guatemala.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 24.3. kl. 9–12.

Bagarstugan Kurirv. 1

Missionskväll to 27.3. kl. 18. Tema:

Församlingens födelsedagsfest för

pensionärer ons 9.4. kl. 13. Anmälan senast 31.3. till pastorskansliet tfn 09 830 6262 eller till diakon Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören övar ti 25.3. kl.

13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

Allsång ons 26.3. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

■■ Dagsläger för barn i förskolan och åk 1–6 blir det 2.–6.6., 9.–13.6. och 16.–19.6. kl. 8.30–16.30. Mera info ger A. Blomqvist per tfn 050 5668266. Lägeranmälan senast 11.4. görs med blanketten som finns på www.vandasvenskaforsamling.fi.

Döpta Nea Emelie Sundsten.

Döda Britta Elisabet Söderlund 89 år.

Vammaistyö Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 28.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lastenhoito klo 10–11. Vapaata keskustelua.

Näkövammaisille Käsityökerho Vetoketjukukka ma 24.3. klo 15–17.30 Myyrinkodissa,

Ruukkukuja 5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaarina Haikara p. 0500 106 610.

Tampereen retki 8.–9.5. Tutustumme Vapriikkiin, Tuomiokirkkoon ja Ahlmanin ammattiopistoon sekä vierailemme Tampereen Työväen Teatterin kuvailutulkatussa näytelmässä Mielensäpahoittaja ja poika.

Hinta on näkövammaisilta 160 e ja heidän oppailtaan 60 e. Ilmoittautumiset 3.4. mennessä ti klo 9–11 tai to klo 13–15 terhi.suonsivu@evl.fi, p.

09 830 6278 tai 050 381 8758.

Olotila Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila.

Kukasta kukkaan. Anneli Tiilikaisen

seinätekstiilejä ja aplikaatioita esillä 28.3. saakka.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

Kansalaisinfo to 27.3. klo 13–14. Aiheena Hoitotahto – Sinun oikeutesi. Asiantuntijana Exitus-yhdistyksen puheenjohtaja ja toimittaja Jaakko Ojanne.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

16 Muistokirjoitus Erkki Rantala 1946–2014

Vantaan vahva vaikuttaja Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kuoli 15.2.

2014 syöpään 67-vuotiaana.

Hän oli syntynyt 14.6.1946 Seinäjoella.

Rantalan äiti oli töissä Seinäjoen piirimielisairaalassa. Sairaalan lastentarhassa, jota Erkkikin kävi, lapset kasvoivat suvaitsevaisuuteen. Rantalan yksinhuoltajaäiti oli sosialidemokraattinen kunnallispoliitikko.

Rantala peri karjalaiselta isältään ilon, nokkeluuden ja huumorintajun ja pohjalaiselta äidiltään suoruuden, sitkeyden ja rehellisyyden.

Körttiläisyys oli kodinperintöä. Rantala puhui avoimesti asioista, joista miehet yleensä vaikenevat, kuten nöyryydestä, armosta ja Jumalan rakkaudesta.

Rantala muutti vaimonsa ja tyttärensä kanssa ensimmäisten asukkaiden joukossa Koivukylän asuinalueelle. Hän kuului muuttajien sukupolveen.

Kirjat olivat Rantalan intohimo. Sujuvakynäinen Rantala valittiin 27-vuotiaana Tammen tietokirjaosaston kustannustoimittajaksi. Vuonna 1985 Ranta-

la siirtyi Vantaan liikenteen hallintopäälliköksi.

Asioihin perusteellisesti paneutuva Rantala sai Vantaalla 1980-luvulla luottamusta. Hän toimi kaupunginhallituksen jäsenenä, kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Vuonna 1997 hänet valittiin Vantaan kaupunginjohtajaksi.

Monen yllätykseksi hän ilmoitti tammikuussa 2003 eroavansa kaupunginjohtajan virasta, koska hän ei ollut mielestään saanut työlleen riittävästi poliittista tukea. Hän kertoi myös avoimesti kärsivänsä työuupumuksesta. Hänet valittiin tämän vuoksi Vuoden tiedottajaksi.

Työura jatkui yrittäjänä ja johtavana konsulttina. Rantala ryhtyi kouluttamaan ja konsultoimaan työyhteisöjä mottonaan iloa työstä. Hänen oli määrä jäädä eläkkeelle, kun kevättalvella 2009 hänellä todettiin erittäin ärhäkkä eturauhassyöpä.

Rantala toimi kovista hoidoista huolimatta kuolemaansa asti Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä.

Perheestään Rantala oli kiitollinen. Vanhemmiten hän tunsi syyllisyyttä, ettei ollut ehtinyt olla riittävästi lastensa ja lastenlastensa kanssa. Hän iloitsi siitä, että viimeisinä vuosina oli vihdoin aikaa heillekin. Hän oli valmistautunut kuolemaansa ja suunnitellut hautajaisensa, joihin hän ei halunnut ”mitään pönötystä”.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ystävä Kati Rantala-Ekholm tytär

Lue Erkki Rantalan haastattelu ”Ympyrät sulkeutuvat” (Vantaan Lauri 28/2013) osoitteessa www. vantaanlauri.fi.

itt o m l I koululaiste re t k i l l e ,

a

in m u t u

en

t! y N

n kesän

l e i re i l l e n ja kerhoihi

www.vantaanseurakunnat.fi/tytotjapojatkesa.fi

17

Terve ”T Maria!

Maria oli todennäköisesti 14–15-vuotias alkaes­saan odottaa Jeesusta.

Teksti ja kuvitus Riikka Juvonen

erve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu sinun kohtusi hedelmä.” Näin ilmoitti enkeli Gabriel nuorelle Marialle.

Perimätiedon mukaan Maria oli orpo, iäkkäiden vanhempien Joakimin ja Annan ainokainen, joka annettiin jo kolmivuotiaana temppeliin kasvatettavaksi. Siellä hänen kerrotaan viettäneen yksitoista vuotta rukoillen ja käsitöitä tehden.

Maria ei väittänyt vastaan, kun hänelle langetettiin Jumalan äidin vaativa osa. ”Sinunkin sydämesi läpi on miekka käyvä”, ennusti vanha Simeoni Marialle Jerusalemin temppelissä, kun Jeesus-lapsi oli vasta kahdeksan päivän ikäinen. Se on varmaan raskain ja tosin ennustus, mitä ihmiselle on koskaan annettu.

Ehkä siksi kaikissa kirkoissa, joissa se vain on mahdollista, Mariaa esittävien maalausten, patsaiden ja ikonien eteen on sytytetty aina eniten kynttilöitä. Maria on äitien huolen ja tuskan vertauskuva, käynyt itse sen kaiken läpi kovimman kautta.

Joidenkin tutkijoiden mukaan neitsyt Marian kunnioittamisen taustalla vaikuttaa ikivanha egyptiläinen Isis-jumalattaren kultti. Myyttinen nainen ei ole uusi asia uskonnoissa eikä neitseellinen syntymäkään pelkästään kristillistä alkuperää. Ajatus tunnettiin jo hellenistisellä aikakaudella, joka alkoi 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

1300-luvulla saksalaisissa naisluostareissa oli kuvia, joissa Maria oli kuvattu tähkäpäillä koristetussa vaatteessa. Kuvan sanotaan viitanneen paitsi Raamatun Laulujen lauluun myös antiikin Demeteriin, viljan ja sadonkorjuun jumalattareen.

Raamatun lisäksi myös Koraani tuntee Marian eli Maryamin Jeesuksen eli Isan äitinä. Marian neitseellinen synnytys on ainoa kristinuskon keskeinen teesi, jota islam ei kyseenalaista.

Historiallinen tosiasia ilmeisesti on, että vähän yli kaksi vuosituhatta sitten Maria-niminen nuori nainen, joka oli kihlattu nasaretilaiselle Joosef-nimiselle puusepälle, synnytti Betlehemissä poikalapsen, joka sai nimekseen Jeesus.

Raamattu ei kerro joulun ajan evankeliumitekstien jälkeen Mariasta paljoakaan. Hän ponnahtaa esiin muutaman kerran poikansa yhteydessä, milloin lastansa toppuuttelevana kasvattajana, milloin ylpeänä äitinä, joka tahtoo esitellä Kaanaan hää­ väelle ihmeitä tekevän Jeesuksen.

Kaikkein raastavimmillaan Maria on seisoessaan pitkäperjantaina ristin juurella poikansa kärsimystä ja kuolemaa todistamassa. Jeesuskaan ei unohda äitiään vaan pyytää vielä kuolintuskiensa keskellä läheisintä opetuslastaan Johannesta pitämään tästä huolta.

Perimätiedon mukaan Maria johti myöhemmin Jerusalemin alkuseurakuntaa ja lähti apostolien lailla levittämään sanaa ylösnousseesta Kristuksesta. Turkin Efesoksessa on tänäkin päivänä nähtävillä jäänteet kodista, jossa Marian kerrotaan asuneen.

Jumalansynnyttäjän arvonimen Maria sai virallisesti vuonna 431 kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa.

Ortodoksiselle kirkolle Maria on aina ollut läheinen ja kunnioitettu pyhä, esirukoilija vailla vertaa. Myös katolisessa kirkossa neitsyt Maria lukuisine ilmestyksineen on olennainen osa hengellisyyttä. Erityisen näkyvästi hän on esillä Espanjassa ja latinalaisamerikkalaisissa maissa, joiden pääsisäiskulkueissa kannetaan ristin rinnalla kruunuin, helmin ja jalokivin koristeltuja Taivaan valtiattaren näköispatsaita.

Meillä suomalaisillakin on oma kotoinen Marjattamme, Kalevalan matala neiti, joka tulee raskaaksi puolukasta, ajetaan pois kotoaan ja synnyttää lapsensa yksin hevoshaassa. Lopulta Marjatan poika kuitenkin syrjäyttää shamaani Väinämöisen, joka joutuu jättämään laulumaansa ja soutamaan kohti horisonttia vaskisella veneellään.

Taiteessa Maria on Kristuksen jälkeen kuvatuin kristinuskon henkilöhahmo.

Kuvallista aarteistoamme ovat Bysantin vakavailmeinen Jumalansynnyttäjä, lasta käsivarrellaan kannatteleva roomalaiskatolinen Madonna, lempeä, siniviittainen taivaallinen neitsyt tähtikehä hiuksillaan, ruhjottua Jeesusta sylissään pitelevä, surun särkemä äiti ja hämmentynyt nuori nainen, jota enkeli Gabriel puhuttelee.

Mestariteoksiakin on syntynyt paljon: renessanssin kuvanveiston titaanin Michelangelon Pietà, Filippo Lippin Madonna ja lapsi, Fra Angelicon Marian ilmestys sekä Sandro Botticellin samasta aiheesta luoma, rajun dynaaminen maalaus, jossa enkeli on polvistunut lattialle ja torjuva, epävarma nuori Maria kääriytyy viittaansa kuin turvaa hakien.

Istanbulissa, museoksi muutetussa Hagia Sofian kirkossa, on jäljellä enää vain vähän muistoja entisestä loistosta. Alttarin kattokupolissa hohtaa kuitenkin edelleen riekale mosaiikkia, jossa tummiin puettu Maria pitelee sylissään Jeesus-lasta. Taustassa hohtaa kulta, niin kuin Bysantin mosaiikeissa on tapana.

Mosaiikkia katsellessa ei voi olla ajattelematta, että Maria on jätetty paljon vartijaksi. Hän muistuttaa matkailijaa siitä, että joskus Hagia Sofia mahtava pyhäkkö, aikansa ihme, joka todisti kristinuskon voimasta.

Minulle tuo yksinäinen mosaiikin pala on kaikista näkemistäni Mariaa esittävistä teoksista se kaikkein vaikuttavin.

Marian ilmestyspäivää vietetään su 23.3.

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Muuttoapua

1-2 miestä ja kuorma-auto

p. 040 533 8169

KOTISIIVOUSTA

- kotitalousvähennys Soita p. 050-310 7245/Laura MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Kodin korjaus/remonttityöt huom, pienetkin työt kelpaa, asennuspalvelua.

Soita 050 341 4227.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

Hammashoitoa

teksti Nina Riutta kuvat Sini Pennanen

Vantaalaisäidit kertovat sukujensa kastemekoista, joista yksi on 70, toiset 36 ja kolmannet 25 vuotta vanhoja.

Vauvan Suvun aarre

Hautauspalveluja

Maria Sjöström: ”Kastemekko on tehty aikoinaan isälleni, joka täyttää tänä vuonna 70. Isän jälkeen mekossa on kastettu isoveljeni vuonna 1971.

Isosisko syntyi vuonna 1969, mutta silloin äiti ei vielä tiennyt tästä kastemekosta. Kun syntyi poika, niin isän äiti totesi, että eikö olisi hienoa kastaa poika samassa mekossa kuin isänsä.

Kastemekko oli ollut mummon vintillä viikattuna ja paperiin käärittynä 27 vuotta. Se oli kellastunut. Äiti liotti sitä valkaisuaineessa ja pesi varovasti käsin ja siitä tuli taas valkoinen. Mekon kangas on tosi ohutta ja siihen tehtiin hihaton alusmekko.

Mekon rusetti on vaihdettu aina vaaleansiniseksi tai -punaiseksi vauvan sukupuolen mukaan. Äiti sanoi viime marraskuussa vaaleanpunaisia nauhoja vaihtaessaan, että ompeleet

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

ovat jo tosi hauraita. Ja että seuraavan kerran, kun siinä kastetaan poika, pitää laittaa valkoiset silkkinauhat ja jättää ne siihen. Ne sopivat niin pojalle kuin tytöllekin. Tähän mennessä kastemekossa on kastettu 14 suvun lasta.

Isän täti oli tehnyt kastemekon sota-aikana käsin. En ole koskaan ajatellutkaan muuta vaihtoehtoa lasteni kastepuvuksi, kun kerran suvussa on näin arvokas aarre.

Perinteinen mekko oli ilmeisesti hyvä valinta myös viimeksi kastetun tyttäreni mielestä. Olin huolella valinnut hänelle ristiäisiin juhlavaatteet, jotka laitettaisiin ylle kastemekon riisumisen jälkeen. Mutta tyttö ei herännyt kertaakaan. Hän meni sylistä syliin ja nukkui kastemekko päällään koko juhlien ajan.”

Ostetaan

OSTAMME KUOLINPESÄT Loppuun siivottuna sop. mukaan 30 vuoden kokemuksella.

Sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI* Tarjoa rohkeasti!

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

17

17

Vuokrata halutaan

Jäsen 36

J

17 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Ve

Jäsen 360°

Jaakko Tapaninen Toimitusjohtaja

www.kotimaa.fi 4

17

puh. 020 754 2230

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

gsm 040 508 0062 Jaakko Tapaninen

Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Toimitusjohtaja jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh.

020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

L m

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360°

Jäsen 3 Lorem aliqua V

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

Kotimaa

19

juhla-asu Ajoissa neulotut Anette Kettunen: ”Näitä kastemekkoja on kaksi samanlaista, mutta toinen niistä on nyt kierrossa maail­ malla. Se taitaa olla vielä Espoossa mieheni veljenpojan perheessä, kun siellä oli syksyllä ristiäiset.

Kaksospoikieni kastemekot tehtiin puuvillalangasta 36 vuotta sitten.

Niissä oli silloin samanlaiset vaaleansiniset rusetit, mutta kun sukuun rupesi tulemaan tyttöjä, vaihdoin toiseen mekkoon vaaleanpunaisen rusetin. Äitini halusi tehdä kastemekot. Hän aloitti neulomisen heti, kun tiesi raskaudestani. Kun hän myöhemmin kuuli, että tulossa onkin kaksi lasta, hän alkoi neuloa entistä ripeämmin, että ehtisi varmasti tehdä molemmat valmiiksi. Varsinkaan, kun raskaudesta ei voinut olla varma, olisiko se täy-

Tarpeeksi erilaiset siaikainen. Mekot olivat valmiit muutamaa viikkoa ennen kuin vauvat syntyivät.

Mallin kastemekkoon äiti oli bongannut käsityölehdestä jo ennen kuin hän tiesi vauvojen tulosta. Me emme äidin kanssa koskaan edes neuvotelleet siitä, minkälaiset kastepuvut haluaisin pojilleni. Äiti vain sanoi nähneensä tosi mukavan mallin, ja jos minulle sopii, niin hän voisi tehdä mekot. Ja kyllähän minulle sopi. Ei minulla eikä miehellänikään ollut omaa suvun kastemekkoa. Olin tosi iloinen, että äiti näki niin paljon vaivaa.

Kastemekkoja on lainattu sukulaisille. Valkoinen väri kellastuu helposti, joten säilytän pukuja tyynyliinan sisällä kaapissa, ja ne ovat pysyneet valkoisina. Olen pessyt puvut käsin, mutta valkaisuaineita en ole käyttänyt.”

Tuula Walden: ”Tämä haalari päällä on kastettu neljä poikaa. Viimeksi puku on ollut käytössä 11 vuotta sitten.

Kastemekkoa ei ole käyttänyt kukaan muu kuin tyttäreni 25 vuotta sitten.

Kaksoseni joutuivat olemaan synnytyksen jälkeen sairaalassa kuukauden. Olin päivät siellä. Kerran lähdin suoraan vauvojen luota ratikalla ostamaan kangaskaupasta valkoista satiinia. Päätin tehdä heille kastepuvut itse.

Olin jo aiemmin ommellut siskon kaksostytöille kastemekot ja olisin voinut käyttää niitä omilla lapsillanikin. Mutta ajattelin, että jos molemmilla vauvoilla on pitkät valkoiset mekot ja vain eriväriset rusetit, ne eivät erottaisi heitä tarpeeksi toisistaan.

Halusin lasten pukujen olevan sa-

maa kangasta, mutta erinäköiset. Pojan kastehaalarin mallin löysin saksalaisesta käsityölehdestä ja tyttären mekon kaavat kotimaisesta lehdestä.

Näytin kastepukujen mallit sairaalassa hoitajillekin. Pukujen teko oli minulle jonkinlaista terapiaa, kun lasten elämän alkuun lähdössä oli ongelmia. En voinut olla öitä heidän kanssaan ja kannoin huolta heistä.

Ensimmäinen poikani on kastettu äitini tekemä kastemekko yllään.

Siihen mekkoon on kirjailtu kastettujen nimet.

Myöhemmin olen ommellut kastehaalarin myös kummityttöni pojalle.

Tein siitä hiukan erilaisen. Se on vähän kapeampi ja nykyaikaisempi, eikä siinä ei ole frakkipaidan kaulusta vaan pyöreä pääntie.”

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

20

Aikamerkki

Isä ja poika tien päällä Tukevasti oman elämänsä marginaaliin juuttuneen vanhan höppänän, Woody Grantin (Bruce Dern) ja hänen poikansa Davidin (Will Forte) suhde ei ole kaikkein ilmeisin valkokankaiden menestysasetelma, mutta huippuohjaaja ­Alexander Payne saa isä-poikasuhteesta paljon irti.

Montanassa asuva Woody luulee voittaneensa lehtitilauksiin liittyvissä arpajaisissa miljoona dollaria. Kun tämä arkielämän Don Quijote yrittää karata jalkaisin Lincolniin nostamaan voittorahojaan, pojan on pakko lähteä pakkomielteisen isänsä saattajaksi halki neljän osavaltion.

Mikä tärkeintä, matkan varrelle mahtuu Woodyn koti-

kaupunki Hawthorne Nebraskassa. Siellä vastassa on sukulaisten koomisuuteen asti pysähtynyt elämänmuoto.

Yhdysvallat on Paynen kaltaisen vaihtoehto-ohjaajan käsittelyssä kaunis, absurdi ja ääretön. Ihmiset ylittävät pienuutensa tekemällä jääräpäisesti sen, mikä heidän täytyy tehdä. Woodyn ja David-pojan suhteessa on kaiken höperyydenkin keskellä ennennäkemättömän hienoa kasvua ja välittämistä. Vaikka arpajaiskassa ei kilahtaisikaan, he ovat hiljaisia voittajia omassa ehdottomuudessaan ja keskinäisessä kunnioituksessaan.

Hannu Kylkisalo

Nebraska. Elokuvateattereissa.

Suojelus­enkelikuva eri versioineen on monelle suomalaiselle tuttu. Se on osa Saksassa 1800-luvulla syntynyttä enkelikuvaperinnettä.

Matkalla arpajais­voittoa hakemaan.

Aprillia vai tahdon?

Maan korvessa kulkevi Isosisko ja pikkuveli ylittävät jokea rikkinäistä siltaa pitkin. Tilanne näyttää vaaralliselta, mutta onneksi kaksikon takana on lempeäkatseinen suojelus­ enkeli, joka on levittänyt kätensä lasten ylle.

Suojelusenkelitaulu on ollut monen suomalaisen sängyn yläpuolella. Se tuo myös mieleen hengellisen laulun ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”. Versioita suojelusenkelitaulusta on monta. Joissakin kuvissa lapset ylittävät riippusiltaa ja joissakin kiipeävät veneeseen. Monissa ku-

vissa lapset ovat jyrkänteen reunalla. Kuva on levinnyt erikokoisina tauluina, julisteina, kortteina ja kanavatöinä. Suomalaiseen taiteeseen suojelusenkelikuvat tulivat Saksasta, jossa suojelusenkelit olivat suosittu kuva-aihe 1800-luvulla.

On vaikea sanoa, mikä suojelusenkelikuvista on aito ja alkuperäinen. Oman versionsa aiheesta on maalannut myös suomalainen Eeli Jaatinen (1905– 1970).

Tampereella syntynyt Jaatinen opiskeli Suomen Taideyh-

Tahdotteko hääpäivän, jonka muistaa? Tänä vuonna sellainen on 1.4.14. Suorastaan ikimuistoisen päivästä saattaa tehdä se, että kyseessä on aprillipäivä.

Jos perinteinen kujeilupäivä tuntuu täydelliseltä naimisiinmenopäivältä, nyt kannattaa panna tohinaksi. Lakisääteiset asiat kun vievät aikansa. Vähintään viikkoa ennen kirkollista vihkimistä on nai-

distyksen piirustuskoulussa ja oli myös Eero Järnefeltin opissa. Hän kuvitti paljon kirjoja ja kirjojen kansia, postikortteja ja sarjakuvia. Jaatisen tiedetään tehneen suojelusenkelikortin 1940-luvulla.

Vuonna 1941 Eeli Jaatinen teki myös alttaritaulun Terijoen kirkkoon Karjalaan aiheesta ”Jeesus tyynnyttää myrskyn Genesaretinjärvellä”. Pari vuotta myöhemmin taulu tuotiin turvaan Kärkölän kirkkoon Lohjalle, jossa se on yhä.

Hanna Antila

Ensimmäiset kumisaappaat Saappaita ei vastasyntynyt tarvitse, mutta sellaiset on hyvä olla valmiina odottamassa. Saappaita voi pitää vaikka hyllyllä koristeena odottamassa ensiaskeleita. Myös ruudullisia Reino ja Aino -tohveleita löytyy lasten kokoina, samoin suosittuja Conversetennareita ja Havaianas-sandaaleja. www.nokiajalkineet.fi

Jeesus ja muut sankarit dintakirja. Sen sankarit Saara ja Benkku kokevat uusia oivalluksia niin kymmenen käskyn kuin uskontunnustuksenkin äärellä. Eikä aikuistakaan lukijaa pitkästytä.

Kaisa Halonen

Bardur Oskarson

Pohjolan lasten Raamattu muistuttaa hienosti siitä, kuinka kiehtovaa tarinaperinnettä varsinkin Vanha testamentti sisältää. Aina ei tule ajatelleeksi, miten samantapaisia aiheita ja henkilöhahmoja on myös saduissa.

Molemmista löytyy pahoja äitipuolia, sisaruskateutta ja kieltojen uhmaajia. On lumoavia kaunottaria, neuvokkaita selviytyjiä ja taianomaisia sankaritekoja.

Uudessa testamentissa sen sijaan on vain yksi todellinen sankari: Jeesus. Hänellä on röntgen-

katse, jolla näkee ihmisten sydämeen. Hän kävelee vetten päällä ja pystyy parantamaan sokeankin – jopa ilmestymään lukitun oven läpi ja nousemaan pilvellä taivaaseen.

Kirja on syntynyt 15 kertojan ja 15 kuvittajan voimin. Varsinkin kuvitus on tasoltaan kirjavaa: jotkut kuvat ovat hykerryttävän hauskoja, toiset lumoavan kauniita, mutta osa on latteita ja mielikuvituksettomia – sellaisia kuin hengellisissä lastenkirjoissa joskus muinaisuudessa tapasi olla.

Lasten katekismus osoittaa, että kristinopin voi ottaa haltuun jo reilusti ennen rippikouluikää.

Vauhdikkaasti kuvitettu katekismus on myös tehtävä- ja poh-

Kummilusikka vauvan mitoissa Kummilusikka on perinteinen kummilahja, mutta käsistään kätevä voi veistää uniikin lusikan itse puusta. Hieman vaivannäköä vaativa kauha vuollaan vauvan syntymäpituuteen. Siihen voi veistää lapsen nimen ja strategiset syntymämitat. Ehkä kauha myöhemmin pääsee oi­keaan käyttöön keittiössä, kun lapsi aikuistuu.

Kädenjälki kipsissä Suosittu tapa tallentaa vauva-ajan muistoja ovat kipsimuotit, joihin painetaan lapsen kämmenet tai jalanpohjat. Kipsi kovettuu ja siihen painuneesta jäljestä tulee taulu. Myös 3D-kipsivaluja jaloista ja käsistä on mahdollista tehdä tai teettää. www.baby-art.com Lotta Numminen

Jeesus pesee oppilaiden jalat.

Heli Kulmavuori

3 x kastelahja

Näin lauletaan Mikko Alatalon Suojelusenkeli-kappaleessa, joka on saanut innoituksensa enkelitaulusta: ”Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa. Siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa.”

Pohjolan lasten Raamattu. Lasten Keskus 2014.

Antti Siukonen ja Harri Heikkanen: Lasten katekismus. Lasten Keskus 2014.

misiin menevien pyydettävä jommankumman seurakunnasta esteettömyystodistus.

Sillä varmistetaan, että parilla on oikeus mennä naimisiin.

Aprillipäivä on tänä vuonna tiistai. Jos se mietityttää, turha epäily pois. Entisaikaan varsinkin Länsi-Suomessa oli tapana aloittaa päiviä kestävä häiden juhlinta tiistaina tai viimeistään torstaina.