Lauri 2013 nro 8 (7 3)

Vantaan Lauri 8 • Armon asialla • 7.3.2013 • www.vantaanlauri.fi

Savannara Kong tykkää saunomisesta

4

Jukka Kemppinen hyräili Bachia kuolevalle vaimolleen 5

Varhaiset kristityt etsivät rauhaa erämaasta

8

Olli Vuorio:

Kun ensimmäinen oman ryhmän mies kaatui vierelle, menin shokkiin.

Sodan jälkeen ei tunnettu terapiaa Ekaluokkalaisille opetetaan niin vähän kuin laki sallii – Lari Kotilainen

6

2

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Halosen paluu Presidentti Tarja Halosen liittyminen kirkkoon on jo vanha uutinen, mutta silti monelle uusi. Vasta nyt asia nousi esille todella isosti, kun Helsingin Sanomien Kuukausiliite haastatteli Halosta ja irtonumerolööpeissä kerrottiin asiasta.

Vuoden eläkkeellä ollut Halonen kertoo haastattelussa kirkkoon liittymisensä syistä ja siitä, miksi aikanaan erosi siitä. Hän lähti kirkosta 1970-luvulla naispappeuskiistan ja homokantojen suututtamana. Ajat ovat muuttuneet, naispappeja on ollut jo 25 vuoden ajan. Suhde seksuaalivähemmistöihinkin on muuttunut avarammaksi, vaikka tasa-arvokysymyksistä kirkon sisällä yhä kamppaillaan. Mutta kuten Halonen muistuttaa, kirkko ei ole ainoa arvokeskustelun taistelupaikka. Eduskunnassa homoliitot herättävät suuria tunteita.

Halonen toteaa, ettei protestiero ollut kestävä ratkaisu. Jos muuten tuntee kirkon omaksi yhteisökseen, on pois lähtemistä parempaa vaikuttaa kirkossa. Halonen olisi palannut kirkkoon ajat sitten, muttei presidenttinä voinut, sillä presidentti on instituutio, valtion edustaja, ei vain ihminen. Se Halosta ärsyttää, että hänet leimattiin vakaumukselliseksi ateistiksi, jollainen hän ei ole.

Halonen pohtii uskoaan tavalla, joka vastaa monen tavallisen kirkon jäsenen kokemusta. ”Minusta vain tuntuu, että se mitä meillä on tässä ja nyt, ei ole kaikki mitä on.” Tämä ei tarkoita, ettei Halonen olisi pohtinut uskonasioita myös järjellään, mutta ratkaisevaa on ”sisäinen tunne” eikä uskonopillinen pohdinta. Kaiken elämässä koetun ja nähdyn jälkeen hän ankkuroi itsensä kristinuskoon ja luterilaiseen kirkkoon.

Kolumni

Lapsi pärjää jos pärjää Paras koulupäivä on lyhyt koulupäivä. Näin ainakin lapsena ajattelin. Vaikka koulussa oli muistaakseni ihan mukavaa, viikon kruunasi se päivä, jolloin pääsi aikaisin kotiin.

Vantaan kaupunki tuntuu olevan samoilla linjoilla. Vuodenvaihteessa kaupunki nipsaisi pienimmiltä koululaisilta pois yhden viikkotunnin. Kaupunkimme ykkös- ja kakkosluokkalaisille opetetaan nyt niin vähän kuin laki sallii. Pienokaisemme hurraavat!

Minä sen sijaan en hurraa. Aikuisena oppii katsomaan maailmaa eri näkökulmasta. Koulun perimmäinen tarkoitus ei ehkä olekaan se, että pääsee koulupäivän päätteeksi aikaisin kotiin.

Olen aikuistuttuani saanut päähäni outoja ajatuksia: Koulutus on aika hyödyllistä. Koulussa oppii monenlaisia taitoja ja päähän jää vähän tietoakin. Olisin toivonut, että kaupungin päättäjät olisivat ajatelleet samoin.

Maalaisjärki myös sanoo, että tuntien väheneminen tarkoittaa oppimisen vähenemistä. Tällä kertaa leikkuri osui kuvaamataitoon ja musiikkiin, joissa opitaan paitsi piirtämään ja laulamaan myös sosiaalisen kanssakäymisen taitoja ilman tietoaineiden oppimispaineita.

No, kyä viksup pärjää. Ja varmasti enemmistö pärjää, mutta on myös niitä, joille koulunkäynti ei ole helppoa. Jos PikkuJaakolla ja Pikku-Liisalla on vaikeuksia oppia koulun ja oppimisen tavoille, oppituntien vähentäminen tuskin heitä auttaa.

Säästötoimien takana onkin ajatus, että apua tarjotaan kotona. Kaikkien kotiväellä ei kuitenkaan ole siihen mahdollisuutta.

Milläs opastat jälkikasvuasi kirjoitustehtävissä, jos et itse osaa kunnolla suomea? Entä jos et ylipäänsä ole siinä kunnossa, että auttaminen onnistuisi?

Säästöt tuppaavat osumaan jo valmiiksi huonompiosaisiin. Viimevuotinen taistelu koulunkäyntiavustajista sentään päättyi voittoon, mutta sama riski piilee tuntien vähentämisessä. Kouluja koskevat leikkaukset johtavat eriarvoistumiseen.

Sillä tiellä ollaan nyt Vantaalla.

Lari Kotilainen

Kaija Laalo-Lipponen on työskennellyt Hakunilan seurakunnassa 28 vuotta, niistä lähes 25 vuotta pappina. Ylivahtimestari Eeva Ronkainen on yksi hänen työtovereistaan.

Vantaalla enemmistö papeista on naisia Naiset ovat toimineet pappeina 25 vuotta, mutta kirkkoherroina heitä on edelleen vähän.

Ensimmäiset naiset vihittiin Suomessa papeiksi 25 vuotta sitten, 6.3.1988. Nykyinen Hakunilan seurakunnan kappalainen Kaija Laalo-Lipponen ja muutama muu tuolloin Vantaan seurakunnissa työskennellyt nainen saivat pappisvihkimyksen saman vuoden kesäkuussa.

Vuonna 1988 Laalo-Lipposella oli jo pitkä kokemus seurakuntatyöstä: hän oli työskennellyt lehtorina vuodesta 1980 alkaen, ensin Tikkurilan seurakunnassa ja sitten Hakunilassa vuodesta 1985, jolloin seurakunta perustettiin.

Silti papin ura ei ollut hänelle mitenkään itsestään selvä valinta.

– Jouduin pohtimaan omaa kutsumustani ja miettimään, onko minulla mitään annettavaa. Haastavimmalta on tuntunut saarnojen pitäminen. En tykkää pönötyksestä ja olen kamppaillut sen kanssa, onko minusta puhujaksi.

Seurakuntalaiset ottivat tuoreen papin alusta asti hyvin vastaan.

– Joillekin miespuolisille kollegoille se oli aluksi vaikeampi asia.

Raadollisesti voisi sanoa, että jos on yksi tuoli ja kaksi takamusta, niin riitaahan siitä tulee. Ehkä miehille tuli hätä, että viemme kaikki työt. Mutta duunia on riittänyt meille kaikille, Laalo-Lipponen naurahtaa.

– Aluksi miehet arvioivat sitäkin, miten minun pitäisi pukeutua ja miten mahdan selvitä hautajaisista. Kaikenlaista olen saanut kuulla, mutta silti naispapeilla on näillä leveysasteilla ollut helppoa.

Laalo-Lipponen iloitsee siitä, että hän on 25-vuotisen pappisuransa aikana saanut olla mukana monissa ihmiselämän vaiheissa ja työskennellä kaikenikäisten kanssa. Kertaakaan hän ei ole harkinnut ammatinvaihtoa.

– Parasta tässä työssä on ollut se, että itsekin tulee hoidetuksi joka hetki, hän sanoo.

Naisten osuus papeista on suurin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Helsingin hiippakunnassa, johon myös Vantaa kuuluu, 52 prosenttia seurakuntapapeista on naisia.

Vantaalla osuus on vielä suurempi: vuoden 2012 lopussa naisia oli 53 prosenttia seurakuntapapeista.

Kirkkoherroista naisia on vain noin joka kymmenes, Helsingin hiippakunnassa 12 prosenttia.

Vantaalla on tähän mennessä ollut yksi naispuolinen kirkkoherra, vuosina 2002–08 ruotsinkielistä seurakuntaa johtanut Monica Heikel-Nyberg.

Naisteologit ry:n puheenjohtaja Soili Juntumaa kertoo, että yhdistyksessä on paljon pohdittu sitä, miksi naiskirkkoherroja on edelleen niin vähän.

– Naisten urakehitys on hankalampaa kuin miesten. Yhä edelleen nainen on perheessä se, joka kantaa päävastuun lapsista. Ja ehkä siinä on turhaa vaatimattomuuttakin. Naisten täytyisi kasvaa johtajuuteen, Juntumaa arvioi.

Kaisa Halonen

2000-luvulla naisten osuus papeista on jatkuvasti noussut. Nykyisin noin 41 prosenttia seurakuntapapeista on naisia. Vuosina 2008–11 papiksi vihityistä naisia oli jo 62 prosenttia.

Naispappeuden 25-vuotisjuhlamessu su 10.3. klo 10 Helsingin Vanhassa kirkossa ja Yle Radio 1:ssä

vantaanlauri.fi uutisia Olotilan taidehuutokauppa tuotti lähes 1000 euroa Yhteisvastuulle ›› Johanna Korhonen teki tutkintapyynnön vihapuheesta ›› Mielenterveyden ammattilaiset ovat huolissaan uskomushoitojen riskeistä ›› Kilpailu houkuttaa nuoria kuvaamaan Korson kirkkoa ›› Lähetysseura auttaa Tansanian kuivuudesta kärsiviä

suomen kielen tutkija ja opettaja

Kannen kuva Sirpa Päivinen

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Vaikeuksista vahvemmaksi Saara Aalto, 25, muusikko: ”Olen halunnut säveltää 5-vuotiaasta lähtien. Musiikki on minulle elämäntapa ja ammatti. Sävellän pianon kanssa ja työstän kappaleita omista tai kavereideni fiiliksistä.

Kun pari kolme vuotta sitten tein ensimmäisen levyni kappaleita, elin todella ihanaa rakkausaikaa. Välissä tein yhden joululevyn, ja nyt työn alla on kolmas levy. Siitä tulee erisävyinen. Laulutyyli pysyy tunnistettavana, mutta olen ehtinyt jo nähdä enemmän maailmaa. Ensimmäisellä levyllä kuului vielä nuoruus.

Positiivisuus on minulle edelleen tärkeää, mutta käsittelen rohkeammin vakaviakin asioita. Tulevassa levyssä kuuluu vaikeuksien kautta voittoon -meininki. Ihminen voi kasvaa vahvemmaksi vaikeiden juttujen jälkeen.”

Noora Melaanvuo

Saara Aallon Enkeleitä-yhteisvastuukonsertti la 9.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa.

Liput: aikuiset 15 e ja lapset 10 e.

4

Väitellään

Jokainen on oman onnensa seppä, Savannara Kong!

Olen käynyt saunasta kierimässä lumihangessa ja kokeillut avantouintia.

Kambodžassa syntynyt Savannara Kong asuu nykyään perheineen Rajakylässä.

Lapsuus määrittää ihmisen tulevaisuuden.

– Lapsuuteni suunnan muutti amerikkalainen pariskunta, jonka sydämellisyyden avulla vanhempani ja me neljä lasta pääsimme thaimaalaiselta pakolaisleiriltä Yhdysvaltoihin ja saatoimme aloittaa Seattlessa uuden elämän.

– Vanhempani ahkeroivat kovasti, että me lapset saimme hyvän koulutuksen. Nyt kannamme itse vastuun omasta elämästämme ja onnellisuudestamme.

Jokainen on oman onnensa seppä.

Jani Laukkanen

– Jos eletään normaaleissa oloissa, sananlasku varmasti pitää paikkansa. Jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan ja siitä, mitä elämältään haluaa.

HERÄNNÄISSEURAT 9.-10.3. Leivässä saavu- Herättäjän valtakunnalliset Talviveisuut Lappeenrannassa Sammonlahden kirkossa.

Pe 8.3. klo 19 Kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A. Su 10.3. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Puhujina mm.

Erkki Helminen, Susanna Airola.

Klo 18 Tuomarilan asemalla.

Tuomarilantie 4, Espoo.

Ke 13.3. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A, 3. krs.

Pyhäkoulu kotona

Lasten vanhempien käyttöön joka sunnuntaiksi ilmainen opetusaineisto. Katso:

www.pyhäkoulu.fi

TALVISEURAT 9.–10.3.2013 Rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B

Järj. Etelä-Suomen Rauhan Sana

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

Poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi sota-aikana, omaan elämäänsä ei voi paljon vaikuttaa.

– Perheemme eli Kam­bod­žassa punakhmerien vallan alla ja vanhempani joutuivat tekemään, mitä käskettiin.

hän tilanteita, joissa olisi välttämätöntä puhua suomea. Anoppini kyllä patistaa minua. Arkikieltä olen oppinut parhaiten lapsiltamme, 4-vuotiaalta Sarahilta ja 2-vuotiaalta Sofialta. He puhuvat niin suomea kuin englantiakin.

Ihminen on pohjimmiltaan hyvä.

Suomalainen ruoka ei ole eksoottista.

– Valokuvissa punakhmerien johtaja Pol Pot hymyilee.

Hän näyttää lempeältä. Silti hänen aikanaan kaksi miljoonaa kambodžalaista tapettiin.

– Uskon silti, että jokaisessa ihmisessä asuu hyvyys. Joskus tapahtuu jotakin, mikä muuttaa ihmisen. En tiedä, mitä Pol Potille tapahtui, kun hän alkoi tuhota omaa kansaansa. En kuitenkaan ole katkera enkä vaadi hyvitystä.

Haluan elää tässä ja nyt.

– Olen syönyt mämmiä ja maistanut maksalaatikkoa ja mustaamakkaraa, kerran myös hernekeittoa. Jouluruoat olivat aluksi hyvin eksoottisia.

– Meillä ruuan tekee se, joka ehtii ensiksi kotiin. Syömme aasialaista ja suomalaista ruokaa.

Jos Katriina ei ole kotona, saatan tehdä aamupalaksi riisiä ja kuivattua kalaa, joka paistetaan rasvassa. Siitä leviävä tuoksu havahduttaa naapuritkin, sanoo Katriina.

Suomea on ihan helppo puhua.

Olet jo melkein suomalainen

– No, suomi ei tosiaankaan ole helppo kieli. Harmittaa, et­ tä en osaa sitä paremmin. Muutin Suomeen vuonna 2001, kun olin mennyt naimisiin Katriinan kanssa. Aloitin lähes heti työt Nokialla. Olen yrittänyt opetella suomea ja käynyt kielikursseillakin, mutta se on vaikea kieli kaikkine päätteineen.

– Työkieleni Nokialla on englanti. Käytännössä on siis aika vä-

– En varmaankaan ole, mutta olen kyllä kokeillut lähes kaikkea, mikä kuuluu suomalaisuuteen. Saunominen on mukava tapa. Olen jopa käynyt saunasta kierimässä lumihangessa ja kokeillut avantouintia.

– Olen oppinut paljon suomalaisia tapoja, mutta paljon on vielä opeteltavaa. Se on minusta erikoista, että suomalaiset eivät tervehdi tai puhu vieraille ihmisille.

HOITOPALVELUT KOTIIN !

Aila Alarotu

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne. 35€ / h

Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496

5

Muutosvoima Hans von Schantz

Jukka Kemppisellä on 28 eri levytystä Bachin Matteus-passiosta.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri /Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Vantaan Laurin uutisoinnin mukaan Rekolan seurakunta on perunut Pirkko Jalovaaran rukousillan. Syy perumiselle on MOT-ohjelmassa esitetty otos Kallion kirkossa pidetystä puheesta. Kuuntelin tuon puheen ja toivon kovasti, että ennen kuin kirkot sulkevat ovensa Pirkolta, seurakunnissa kuunneltaisiin koko puhe ja jokainen tekisi johtopäätöksensä ilman yleistä painostusta niin kuin kokee Jumalan ja hänen sanansa edessä.

Kuunneltuani tuon kyseisen puheen kiitin Jumalaa voimallisesta sanasta ja päätin jatkaa rukousta Pirkon puolesta. Nyt on aika ottaa todesta Raamatun sanoma myös henkivalloista ja ryhtyä rukoilemaan.

Olen huolestuneena seurannut luterilaisen kirkon valintoja, jotka pohjautuvat mieluummin kirkon alati muuttuvaan näkemykseen kuin Raamattuun. Olen hyvin huolissani, mihin kirkko perustaa opetuksensa: yleiseen mielipiteeseen vai Raamatun sanaan?

Raamatun lukija

Voimaa vuosisatojen takaa Jukka Kemppinen hyräili Matteuspassiota kuolevalle vaimolleen.

tä ajoistaan. Musiikin hän kuuli ja lauloi mukana toisen tenorin stemmaa.

Lapsuutensa pääsiäisistä Jukka Kemppinen muistaa hartaan tunnelman ja pitkäveteisyyden.

Silloin ei lähdetty kylille tai leikkimään kavereiden kanssa.

– Vanhempani eivät olleet mitään julkijumalisia, mutta kirkolla ja hengellisyydellä oli sija heidän elämässään. Kiirastorstain viettoon kuului Matteus-passion kuuntelu radiosta, Kemppinen kertoo.

Alle kouluikäisen pojan näkökulmasta Matteus-passio oli pitkä radiokärsimys, mutta myöhemmin teos on puhutellut Kemppistä ja antanut hänelle lohtua.

Johann Sebastian Bachin Matteus-passio perustuu Mat­ teuk­sen evankeliumiin, joka Kemppisen mielestä on maailman paras kaunokirjallinen teos.

– Siinä tulevat esiin Jeesuksen tuntema kuolemanpelko ja kärsimys.

Matteus-passiossa kuten monissa muissakin 1600-luvun musiikkiteoksissa lauletaan kuolemasta, sen hurmiosta ja kaipuusta.

Suhtautuminen kuolemaan on

Nyt Jukka Kemppinen viettää eläkepäiviä Kirkkonummella ja on avioitunut uudelleen. Elämäntyönsä hän on tehnyt muun muassa kustannustoimittajana, tuomarina, runoilijana, tutkijana ja suomentajana. Hän on tehnyt myös musiikkiarvioita ja -ohjelmia, Matteus-passiostakin.

– Minulla on 28 eri levytystä Matteus-passiosta. Ehdottomasti paras on Otto Klempererin johtama Matteus-passio 1960-luvulta. Suomen Laulun versio, jota silloin lapsena radiosta kuuntelin, sekin on varsin hyvä.

Musiikin voima tuntuu Kemppisestä yhtä aikaa ilmeiseltä ja mystiseltä.

– Tiede ei ole kyennyt täysin selittämään sitä, miten musiikki toimii ihmisen aivoissa. Musiikki auttaa paljon syvällisemmin kuin voimme arvatakaan.

toisenlaista kuin nykyään. Kuolemaa ei piilotettu ja sitä saattoi joku sanoa kaipaavansa.

– Teksteissä meno on niin hurjaa, ettei edes nykyajan hevimetalli yllä siihen.

Jukka Kemppisen vaimo kuoli syöpään vuonna 1994. Sitä ennen hän sairasti neljä vuotta.

– Kun vaimoni teki kuolemaa, mielessäni olivat Matteus-passio ja kantaatit. Vaimoni tuli opettaneeksi minulle musiikin valtavasta merkityksestä. Kun hän oli jo terminaalipotilas eikä enää puhunut, hyräilin hänelle Bachia.

Näin, että hän kuunteli ja yritti hyräillä mukana. Tiesin sen huulten liikkeestä.

Matteus-passio ja musiikki ylipäätään näyttivät voimansa myös silloin, kun Kemppisen isä vietti viimeisen kerran syntymäpäiviään 92-vuotiaana.

– Järjestin hänelle soolokonsertin, jossa esiintyivät muun muassa Jorma Hynninen ja poikani. Isäni kuulo oli jo heikko, mutta hän sai nauttia viimeisis-

Hanna Antila

Seuraavaksi Muutosvoima-sarjaan haastatellaan Vantaan kaupungin lastenkulttuurin päällikköä Reeli Karimäkeä.

Pirkko Jalovaaran kokoukset on nostettu arvioinnin kohteeksi. Se osoittaa, että kirkko sairastaa. Erik Ewaldsin toimittamassa teoksessa Johdatus kliiniseen teologiaan käsitellään tunnetun sielunhoitajan, englantilaisen Frank Laken esitelmiä.

Lake kertoo kokouksesta, jossa teologit olivat väittäneet, ettei kukaan enää uskonut demoneihin. Silloin psykiatrit olivat vastustaneet heidän käsitystään selittäen, että demonit ovat olemassa. Ihmisen toimintaa ohjaa aina tietty henki. Tunnemme joukon hengen, vihan ja kateuden hengen ja monet muut vaikuttajat. Jeesus totesi kerran uhmakkaille oppilailleen: ”Ette tiedä, minkä hengen omat te olette.”

Kristillinen perinne toteaa: ”Ihminen hoitaa, Jumala parantaa.” Luomisen perusteella ihmisessä tapahtuu parantavia prosesseja. En vuoda haavasta kuiviin, vaan veri hyytyy ja uusi iho kasvaa. Voin näyttää pian tervettä sormea ja sanoa: ”Jumalallinen parantuminen!” Muutos on Luojan työtä. Yksikään lääkäri ei voi menestyä työssään ilman niitä parantavia voimia, jotka Luoja on asettanut meihin.

Vähän viiniäkin voi joskus olla se lääke, joka käynnistää parantavan prosessin. Apostolit hyväksyivät oman aikansa lääkehoidon samalla kun he pitivät kiinni luomisuskosta ja paransivat sairaita.

Kärsimys kuuluu ihmisen elämään. Oman aikamme yhteiskunta tuntuu kärsivän siitä, ettei se enää osaa kärsiä. Kärsimys voi koitua jopa elämän rikastuttajaksi ja syventäjäksi.

Pertti Sistonen, teologian lisensiaatti

Vantaan Lauri Facebookissa!

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

6

Vaikka sodista on aikaa seitsemänkymmentä vuotta, ne elävät vahvasti Eeva Tapion ja Olli Vuorion mielessä.

Aikamoinen sukupolvi Sota mullisti Eeva Tapion ja Olli Vuorion nuoruuden. teksti Saila Keskiaho kuvat Sirpa Päivinen

S

ormi kulkee kuvalta kuvalle. Olli Vuorio, 93, käy läpi sotakaverien kasvoja.

– Kuoli pari vuotta sitten, kaatui, teki sodan jälkeen itsemurhan, kaatui, on täysin erakoitunut kotiinsa, hän luet­telee.

Mutta kuvissa ei kuolemaa vielä näy. On kesä ja paljon valoa.

Nuorten miesten ilmeet vaihtelevat hämmentyneistä rehvakkaisiin.

Vuorio on harrastanut valokuvaamista läpi elämänsä. Kaikki kuvat on arkistoitu säntillisesti.

– Kannaksella en vielä tiennyt, että kuvaamiseen tarvitaan lupa.

Hain sitten myöhemmin Aunuksessa lupaa ja sain sen.

Vuosien kellastama lupalappu on tallessa kuvakansiossa.

Välirauhan aikana koulupenkille Olli Vuorio on 20-vuotias lyseolainen. Arkadian yhteislyseo on siirtynyt rehtorin johdolla Hie-

taniemen hautausmaalle lehdettömien puiden suojaan.

On marraskuun viimeinen päivä vuonna 1939 ja talvisota on alkanut. Puolenpäivän maissa rehtori lähettää kaikki kotiin.

– Luonnonhistorian opettaja sanoi vielä koulun ovella: hei sitten, taivaassa tavataan, jos siellä on tilaa!

Talvisodassa Vuorio ei ehdi rintamalle. Kerran se on hilkulla, kun tulee käsky Taipaleenjoelle. Osa jätetään kasarmille santsareiksi, jotka valitaan sukunimen perusteella aakkosten loppupäästä. Siinä joukossa on myös V niin kuin Vuorio.

Vuoden 1940 tammikuussa Vuorio menee Tuusulaan varusmiespalvelukseen talvisodan keskellä. Sitten hän käy aliupseeri- ja reserviupseerikoulut.

Välirauhan aikana Vuorio palaa koulunpenkille, osallistuu ylioppilaskirjoituksiin ja jatkaa Sulkavalle armeijaan kesäkuun alussa 1941. Viikko asepalvelukseen astumisen jälkeen syttyy jatkosota.

Sen Vuorio aloittaa jouk­ku­ een­johtajana Kannaksella Vuoksenlaaksossa. Sieltä hän jatkaa yhä syvemmälle itään. Välillä hän käy Santahaminassa kadettikoulun. Puolustusvoimain ylipäällikkö Mannerheim kättelee kaikki valmistuneet kadetit.

– Näen yhä silmissäni Mannerheimin kasvot. Niillä oli vanhan miehen isällinen ilme. Varmaan hän mietti, kuinka moni selviää hengissä.

”Täällä voi kuolla” Sitten Olli Vuorio saa komennon rintamalle Aunuksen Karjalaan. Juhannuksena 1944 joukot vetäytyvät Hämekoskelle ja sieltä edelleen pohjoiseen, jossa Saksan joukot vetäytyvät sotien.

– Kun ensimmäinen oman ryhmän mies kaatui vierelle, menin shokkiin. Tajusin, että täällä voi kuolla. Mutta minulle ei tullut naarmuakaan. Kerran hyök­ käyk­sen keskellä tuntui kuin joku olisi vetänyt manttelin helmasta, mutta en kiinnittänyt siihen

enempää huomiota.

Vasta jälkeenpäin Vuorio näkee, että luoti oli läpäissyt kankaan ja mennyt jalkojen välistä osumatta häneen.

– Ensimmäisenä sotavuonna tapahtui paljon sellaista, mitä ei unohda mutta mitä ei myöskään mielellään muistelisi, Vuorio sanoo hyvin hiljaa.

– Emme me saaneet sodan jälkeen mitään henkistä tukea. Terapiaa ei tunnettu. Moni sortui viinaan tai tappoi itsensä. Toisia auttoivat työ ja perhe.

Lapissa Vuorio ei ehdi nähdä taisteluja, mutta tuhotun Rovaniemen hän näkee.

– Siellä oli ankeaa: ei ollut tarveaineita, oli pimeää ja räntää satoi koko ajan. Kun minut sitten komennettiin Mikkeliin päämajaan, hurrasin.

Pullaa ja perunankuorintaa Viipuri palaa ilmiliekeissä. 12vuotias tyttö kantaa vauvankoppaa. Siellä makaa hänen puolivuotias pikkuveljensä. Perhe tai-

7 Kuinka vantaalainen?

”Näen yhä silmissäni Mannerheimin kasvot.

Niillä oli vanhan miehen isällinen ilme.” valtaa kohti rautatieasemaa matkustaakseen turvaan nykyisen Suomen puolelle Punkasalmelle.

– Isä jäi Viipuriin, koska hänen potilaansa olivat siellä. Edellisenä iltana me lapset pyysimme, että isä ja äiti soittaisivat vielä kerran viulua ja flyygeliä omassa kodissa, Eeva Tapio, 85, kertoo.

Punkasalmella perhe majoittuu ystävän kesähuvilalle, jonka lämmityksessä ei ole kehumista. Talvisodan talvi on ennätyshyytävä.

– Poltimme koko ajan halkoja ja veljeni hakkasi jatkuvasti lisää.

Vauvalta paleltuivat posket, kun oli niin kylmä.

Perheen naiset kutovat kutomasta päästyään.

– Kerran leivoimme pyykkikorillisen pullaa ja veimme ne jäätä pitkin sotilaille.

Tapio saa paikallisesta lottatoimistosta töitä. Hänet passitetaan muonitushommiin siltavahdin mökkiin.

– Hiihdin aamupimeällä töihin ja iltapimeällä takaisin. Työ oli normaalia perunankuorimista ja ruoanlaittoa.

Eeva Tapio muonittaa talvisodan loppuun, vuoden 1940 maaliskuuhun asti.

Pyörryttävät haavat 14-vuotias Eeva on rohkea tyttö, mutta nyt hän pyörtyy. Sotasairaalassa ollaan vaihtamassa siteitä miehelle, jonka koko selkä on palanut.

Ei pikkulotan pitäisi nähdä mitään sellaista, mutta Eeva on vaatinut sitä itse. Jatkosota on syttynyt ja isä toimii Kuusankosken sotasairaalan ylikirurgina.

Isän erikoisluvalla Eeva pääsee auttamaan haavoittuneiden hoitamisessa.

– Kannoin pissapulloja, syötin haavoittuneita ja laitoin heille sideharsoja. Räjähtävät luodit olivat vahingoittaneet pahoin muutaman potilaan reisiä. Heti ensimmäisenä päivänä kuoli yksi mies, Eeva Tapio kertoo.

Sairaalassa vietetyt kuusi kuukautta jättävät lähtemättömät jäljet.

– En pitkään aikaan pystynyt puhumaan niistä tapahtumista kenellekään.

Sairaalasta Eeva siirtyy maatöihin suvun tilalle. Veli on rintamalla, jää Koivistolla mottiin mutta tulee viime hetkellä pe-

Antti Grönberg, 34, harrastaa savatea eli ranskalaista nyrkkeilyä

lastetuksi. Viikkoa myöhemmin hän kaatuu.

– Se oli meille kaikille kauhean raskas isku.

Jatkosodan päätyttyä muu perhe lähtee evakkoon junalla, mutta Eeva Tapio lähtee hevosella matkaan muutaman kyläläisen kanssa nykyisen Suomen puolelle.

– Kerran tulimme kuvankauniin järven rannalle. Silloin yksi miehistä kehotti meitä pesemään kasvot ja kädet järvessä, koska se oli viimeinen Karjalan järvi. Peseydyimme hiljaisuuden vallitessa ja jatkoimme matkaa vaitonaisina.

100 %hakunilalainen

Majuri ja professori Olli Vuorio halusi jo pikkupoikana armeijan leipiin.

– Ajattelin, ettei minusta voi muuta tullakaan, kun koulu sujui niin tahmeasti.

Vuorio teki sotilasuraa parikymmentä vuotta mutta siirtyi 1960-luvulla Pukevan palvelukseen. Eläkevuosien sisällöstä kertoo komea järjestöviirien rivi kirjahyllyn päällä.

Luottamustehtävien ohella Vuorio toimi omaishoitajana.

Alzheimerin tauti vei vaimon hoitokotiin viime vuonna.

– Olen nyt vasta todella ymmärtänyt, mitä yksinäisyys on.

Ei Vuoriosta uskoisi, että hän täyttää syksyllä 94 vuotta.

– Minulla on yhä pojankasvot!

Eeva Tapio opiskeli sodan jälkeen agronomiksi. Kun nuorin lapsista meni kouluun, Tapio alkoi tehdä väitöskirjaa. Hän hoiti kaksikymmentä vuotta kasvipatologian professuuria. Entiset opiskelijat käyvät yhä kahvittelemassa opettajansa kanssa.

Hänen nuoruutensa ylitse ajoi sota.

– 12-vuotiaasta lähtien minulla ei ole ollut varsinaista nuoruutta. Vaikka vietettiinhän me penkinpainajaisia Kotkassa, pukeuduttiin ja kaikkea. Mutta se olikin vuonna 1945, sodan jälkeen, Eeva Tapio pohtii.

– Olemme me melkoinen sukupolvi. T Talvisodan päättymisen muistotilaisuudet: • Ti 12.3. klo 12 Korson kirkolla.

Ilmoittaudu 8.3. mennessä Irma Jääskeläiselle p. 09 8721 456.

• Ke 13.3. klo 18.30 Myyrmäen kirkolla.

100 % hakunilalainen Ensimmäinen kotini oli Veromiehessä. Sieltä perheemme muutti Hakunilaan kerrostalokotiin, jossa vanhempani asuvat yhä. Lähdin kotoa armeijaan. Sen jälkeen asuin Hakunilassa ja Nissaksessa.

Avioeron jälkeen asuin vuoden verran vanhempieni osoitteessa. Äiti ja isä viettivät enimmäkseen aikaa mökillä, joten minulla oli pääsääntöisesti koko asunto käytössä. 8- ja 4-vuotiaat poikani ovat eron jälkeen asuneet vuoroin minun ja äitinsä luona.

Tapasin nykyisen avovaimoni ke­­ väällä 2011. Halusimme löytää kodin, jossa olisi omat huoneet uusperheemme kaikille kolmelle lapselle. Sopiva talo löytyi viime kesänä Vaaralasta.

Väliseiniä rakentamalla saimme siihen pari huonetta lisää. Isä ja isoveljeni auttoivat remontoinnissa.

Työskentelen pakkaus- ja painotuotteiden myyjänä Vantaalla. Olen asunut Vaaralassa niin vähän aikaa, että koen olevani yhä hakunilalainen.

Hakunila on paljon mainettaan parempi paikka.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Kuka kirkossa saa järjestää tilaisuuksia?

TV1:llä 25.2. esitetty MOT-ohjelma kertoi Pirkko Jalovaaran kyseenalaisista puheista Kallion kirkossa pidetyssä rukousillassa. Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra ja Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Janne Silvast, kenellä on valta päättää siitä, kuka kirkossa esiintyy?

– Kirkkotilan käytöstä päättää kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Myös kirkkojärjestyksessä määritellään, millaisiin tilaisuuksiin kirkkoa voi käyttää. Kiistanalaisissa tapauksissa asia käsitellään tuomiokapitulissa.

Onko tilaisuuksissa aina mukana joku tilat tarjoavan seurakunnan edustaja?

– Kirkossa järjestettävissä tilaisuuksissa pitäisi olla aina paikalla myös seurakunnan pappi tai muu työntekijä. Hän voi tarvittaessa arvioida tilaisuuden soveltuvuutta ja välittää kirkkoherralle tiedon,

jos tilaisuudessa on ollut jokin ongelma.

Tuleeko seurakuntiin usein tarjouksia siitä, että joku maallikkosaarnaaja tai hengellinen yhdistys haluaa järjestää tilaisuuden kirkossa?

– Niitä tulee jonkin verran. Myös seurakuntalaiset ja seurakunnan työntekijät saattavat esittää toiveita siitä, kenet seurakuntaan voisi kutsua vierailijaksi.

Maallikkosaarnaajatkaan eivät elä pelkästä hengestä, vaan heidän työtään voi tukea lahjoituksin. Voivatko he kerätä kirkossa rahaa omalle työlleen?

– Kolehtia ei saa kerätä kirkossa muissa kuin päiväjumalanpalveluksissa. Jos jossakin muussa seurakunnan tilaisuudessa kerätään, pitää olla vähintään kirkkoherran päätös asiasta.

Hanna Antila

8

Taivaspaikka Pyhäpäivä

10.3.

Kirkoissa saarnataan siitä, miten Jeesus antaa tarvitseville ja opettaa meitäkin jakamaan omastamme.

”Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat.”

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 6:11)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Voiko yhteys Jumalaan syventyä?

Varhaiset kristityt etsivät syvempää yhteyttä Jumalaan ja itseensä erämaasta.

300- ja 400-luvulla joukko etsijöitä lähti Syyrian ja Egyptin erämaihin löytääkseen uudelleen elävän rukouksen. Toiset heistä elivät erakkoina, toisten ympärille muodostui yhteisöjä, joihin hakeuduttiin etsimään hengellistä opastusta.

Jotkut näistä erämaan isistä ja -äideistä elivät vuosikymmeniä hiljaisuudessa. He eivät etsineet erämaasta vain rauhaa vaan myös syvempää yhteyttä Jumalaan ja itseensä. Mitä he löysivät?

Ainakin he oppivat, että erämaahan ei voinut paeta oman mielen levottomuutta ja hajanaisuutta. Siellä ei ollut turvassa omilta haluilta, tyytymättömyydeltä, ikävystymiseltä eikä puolinaisilta yrityksiltä tulla paremmaksi.

Kun tarpeeksi pitkään teki samoja yksinkertaisia askareita ja tuijotti samoja kukkuloita, alkoi kaivata vaihtelua. Erämaahan asettuneet oppivat, että yhtä vaikeaa kuin elää toisen kans-

sa, oli elää itsensä kanssa.

Moni ikävöi toista vaeltajaa, mutta tuskastui sitten tämän tapoihin ja ajatuksiin, kun joutui niitä katselemaan ja kuuntelemaan. Rakkauden ja myötätunnon taito oli kaikkein vaikeinta.

Erämaan isistä Antonius opetti, että elämämme ja kuolemamme on aina kosketuksissa lähimmäiseemme. Erämaan arki oli opettanut hänelle, että kaiken – myös rukouselämän – perusta oli elää sovinnossa muiden kanssa.

Erämaassa oli aikaa tutustua oman mielen liikkeisiin ja intohimoihin. Jos oma sisin oli hajalla, oli vaikea nähdä toisen tarpeita. Ja toisen vikoja oli aina helpompi käsitellä kuin omia. Siellä oppi, ettei itse ikinä ole siinä asemassa, että voisi tuomita toisen. Mutta se, joka oppi olemaan myötätuntoinen ja kärsimään toisen rinnalla, saattoi puhua vapaasti Jumalalle.

Jumalaa ei ikinä voi kohdata ohi lähimmäisen. Jumalaa on vai-

kea lähestyä, jos kantaa kaunaa jotakuta kohtaan eikä ole valmis sopimaan.

Rukous on rakkauden käskyn mietiskelyä ja rakkauden taidon opettelua. ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi”, opetti Jeesus.

Se käsky opettaa myötätunnon rukousta.

”Jumalaa on vaikea lähestyä, jos kantaa kaunaa jotakuta kohtaan eikä ole valmis sopimaan.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Voiko mikään tässä maailmassa olla ruuhkaisempi paikka kuin hiihtolomalaisia täynnä oleva juna. Ja se meteli! Niin paljon kuin rakastankin lasten kiljahtelevaa riemua, Seinäjoen kohdalla alkaa heikottaa.

Pahin virhe, minkä reissuun lähdössä tein, oli eväskassin unohtaminen jääkaappiin. Sinne jäivät vuohenjuusto- ja tonnikalaleivät odottelemaan viimeistä eräpäivää. Sapetti tuijottaa käytävän toisella puolella istuvaa, hyvällä ruokahalulla ahmivaa perhettä, jonka kinkku-muna-anjovisleivät tuoksuivat niin, että meinasin perheen vessareissun aikana pihistää kylmälaukusta muutaman.

Lapualla alkoi oma pesueeni kuohua nälästä.

Kuusivuotias vaati: ”Iskä, milloin me mennään ravintolavaunuun?” Tajusin, että edessäni oli kallis keikka, vai oletko kuullut jonkun syöneen halvalla

junassa? Sanoin pojalle, että odottaa vielä hetken.

Kun käytävän toisella puolella istuvat palasivat vessareissultaan, perheen äiti kääntyi yllättäen puoleeni ja sanoi: ”Hei anteeksi, olisiko teidän porukalla nälkä.” Hölmistyin niin, etten saanut aluksi sanaa suustani. Lopulta kakistin: ”No, onhan meillä. Öö, omat eväät jäivät jääkaappiin, ja nyt pitäisi kai mennä ravintolavaunuun.” ”Älkää menkö, meillä on ylimääräisiä eväitä. Syökää niin paljon kuin jaksatte.”

Ja niinhän me söimme. Aivan kaikki eväät.

Kun Jumalan poika ruokki aikanaan 5000 miestä, pidettiin sitä kovana ihmeenä. Minun mielestäni suurempi ihme on se, että niin tänään kuin silloinkin on vielä ihmisiä, jotka ovat valmiita jakamaan omastaan.

Mikko Salmi

Teijo Kurkinen/Kuvaario

Jaetut eväät

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä pe 8.3. klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

Kirppis la klo 10–13 alakerrassa.

■■ Afrikkalainen gospelmessu su 10.3. klo 12. Vesa Häkkinen, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, Pekka Simojoki. Ilmainen keittolounas.

■■ Pyhäkoulu su 10.3.klo 12–13 yläkerran kerhohuoneessa.

■■ Majatalo-konsertti su 10.3. klo 15. Pekka Simojoki laulaa ja laulattaa. Vapaa pääsy.

■■ Kohtaamispaikka su 10.3. klo 17.

Harri Nurminen, Pekka Simojoki ja nuorten bändi Poikkipuut.

Matalan kynnyksen maanantai 11.3. klo 11.

Ilosanomapiiri ma 11.3. klo 18.30– 20. Jari Araneva.

■■ Perhekerho ti 12.3. klo 9–11. Ehtoollishetki kirkossa klo 9.30.

Seniorikerho ti 12.3. klo 13– 14.30. Hans Tuomisen terveiset Kambodžasta.

Raamatturyhmä ti klo 18–20.

■■ Yhteislaulua ti 12.3. klo 18.30.

Hengellisiä kansakoululauluja. Kultaisen Iän Laulajat.

Nuortenilta Lepaani ti 12.3. klo 18 alakerrassa.

Päivärukoushetki ke klo 12.30 kappelissa.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 13.3. klo 14–15.30.

Kirppis ke klo 17–19 alakerrassa.

Matteuksen evankeliumi -luennot ke 13.3. klo 18–20. Jari Araneva.

Viikkomessu to 14.3. klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä. Isoskuoron harkat klo 17.

Bilisilta nuorille to klo 18.30 alakerrassa.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30.

Puuroperjantai 8.3. klo 11. Hartaus, puurolounas.

■■ Konsertti Nice concert pe 8.3. klo 19. Hannu Holma ja lauluoppilaat.

Vapaa pääsy.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti 12.3. klo 11–13.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ti 12.3. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

■■ Perhekahvila kaikenikäisille ke 13.3. klo 9–11. Muskarihetki klo 10, Riikka-kanttori.

Rauhanyhdistyksen seurat ke 13.3. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 Naisten voimaantumiskeidas la 9.3.

Israelilaisia tansseja klo 9.15–10.45 Itä-Hakkilan koululla. Sisätossut.

Lastenkirkolla klo 11–16 hierontaa,

9

Seurakunnissa tapahtuu 7.–14.2.

vyöhyketerapiaa yms. 20 e/30 min.

Klo 12–14.30 buffet 5 e. Tarinateatteri Pyhä Solmu: naisten tarinoita klo 13.30–14.50.

■■ Konsertti Mene sinne missä kositahan la 9.3. klo 15. Kansanlauluja ja kalevalaista kansanperinnettä. Lauluyhtye HowManyMothers ja Anne Viljamaa. Vapaa pääsy.

■■ Perhekerho ke 13.3. klo 9–11.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoitukset ke 13.3. klo 15. Äijien saunailta ke klo 18–21.

■■ Perhekahvila to klo 9–11.15.

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 Vaaralan kirkossa ei enää järjestetä toimintaa. Lepaani-nuortenilta on tiistaisin klo 18 Hakunilan kirkon alakerrassa.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 10.3. klo 11– 12 Asta Enqvistin kotona, os. Hevoshaantie 9 D. ■■ Koululaisten raamattukerho to 14.3. klo 18–19 Hyvärisillä, Riekkomäentie 8.

Kastettu Unto Armas Kalervo Haapsaari, Miro Pekka Johannes Lähteenmäki, Vanja Armiida Ylitalo.

Avioliittoon kuulutettu Henri Oskari Haapsaari ja Anna Saskia Naskali.

Hautaan siunattu Eila Kelander 89 v, Henny Elviira Helminen 88 v, Tuula Margit Eriika Friman 68 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 9–12 p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 Luentosarja 10 käskyä to 7.3. klo 18.30. Käskyt 3 ja 4. Matti Hyry.

Naisten iltapäivä la 9.3. klo 13–16.30.

Kahvit ja serenadeja naisille. Vieraana Helinä Siikala. Kehollinen hartaushetki. Vapaa pääsy.

Selkomessu, Vapaalan kirkkopyhä su 10.3. klo 10. Lea Karhinen, Marja Mäkilä ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Sopraano Inger Lindell. Messussa käytetään helposti ymmärrettävää selkokieltä. Kaikki ovat tervetulleita, eri vammaisryhmien erityistarpeet on erikseen huomioitu. Leipämyyjäiset Yhteisvastuun hyväksi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu.

Nuorten avoimet su 10.3. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Päiväkahvin aikaan ma 11.3. klo 13.

Luterilainen paasto. Kersti Rantasalo.

Aikuisten jumppa ti 12.3. klo 15–16.

Nuorten avoimet ti 12.3. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Rukouspiiri ti 12.3. klo 18.30.

■■ Perhekerho ke 13.3. klo 9.30–11.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet ti 12.3. klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 13.3. klo 18. Tapani Varis, Lähetysyhdistys Kylväjä.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 14.3. klo 13.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 8.3. klo 12–13.30.

■■■ Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu su 10.3. klo 16–17.

■■ Perhekerho ma 11.3. klo 9.30–11.

Palvelupiiri HAIK ti 12.3. klo 13.

■■ Taaperokerho ke 13.3. klo 13.30– 15.

Aikuisten raamattupiiri to 14.3. klo 16.

Elämäniloa naisille Kansainvälistä naistenpäivää juhlistetaan tanssilla ja musiikilla.

• Hyvän olon päivä naisille Myyrmäen kirkolla pe 8.3. Varian opiskelijoiden hemmotteluhoitoja klo 9.30–11.30, puheenvuorot sydänterveydestä ja Yhteisvastuukeräyksestä klo 13.

• Kansainvälinen naistenpäivän juhla pe 8.3. klo 18–22 Vernissassa.

• Naisten voimaantumiskeidas la 9.3.: Itä-Hakkilan koululla klo 9.15–10.45 israelilaisia tansseja. Pyhän Annan lastenkirkolla klo 11 alkaen pieniä kauneushoitoja ja hierontaa 20 e/30 min, klo 13.30 tarinateatteri ja klo 15 How Many Mothers -lauluyhtyeen konsertti.

• Naisten iltapäivä Hämeenkylän kirkolla la 9.3. klo 13–16.30. Lääkäri, kirjailija Helinä Siikala puhuu elämänilosta.

• Naisten tapahtuma Tikkurilan kirkolla su 10.3. klo 10–14. Klo 10 messu, lounaalla vieraana aforistikko Maija Paavilainen.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Pyhäkoulu su 10.3. klo 11.

■■ Perhekerho ti 12.3. klo 9.30–11.

Kohtaamispaikka to 14.3. klo 11.30– 12.30.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 8.3. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Pyhäkoulu su 10.3. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 11.3. klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa.

Kahvikammari ke 13.3 klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Kastettu Akseli Julius Joonatan Nieminen, Elle Iines Keski-Pukkila, Emma Aada Emilia Kanta-oksa, Aleksi Aaro Kristian Loukko, Ronja Aurora Salminen, Jake Olavi Piskunen.

Hautaan siunattu Aino Laine 82 v, Vilho Armas Hänninen 76 v, Veikko Ensio Uronen 72 v, Per Edvin Wegelius 66 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14 p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 8306 560.

Korson kirkko, seura­ kuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Vanhemman väen piiri torstaisin klo 13. Martti Sirviö 7.3. Teologian yo Anu Mannermaa kertoo kokemuksia lähetystyöstä 14.3.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 7.3. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 7.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Aikuisten näytelmäkerho torstaisin klo 19 päiväkerhotilassa.

Paastonajan iltarukoushetki torstaisin klo 20 kappelissa.

■■ Perhekerho pe 8.3. klo 9.

■■ Lastentarvikekirppis la 9.3. klo 9.30–12. Varaa ilmainen pöytä Lea Heikkilältä p. 050 3365 865.

Leipäsunnuntain messu su 10.3. klo 10. Risto Auvinen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit, virsihuutokauppa.

■■ Pyhäkoulu su 10.3. klo 10.

Nuorten Kaino-kahvila su 10.3. klo 17–20 nuorten tilassa.

■■ Juhlakonsertti Korson kirkon urut 10 v su 10.3. klo 18. Helena Tenhunen, sopraano, Kaj-Erik Gustafsson, urut.

■■ Perhekerho ma 11.3. klo 12.

Runopiiri ma 11.3. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 11.3. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 11.3. klo 18.30 kokoustilassa.

Hans von Schantz

Musiikkia

Talvisodan päättymisen muistelu-

tilaisuus ti 12.3. klo 12 seurakuntasalissa. Kari Pekka Kinnunen, Juha Ropponen, Martti Sirviö. Ilmoittaudu viim. pe 8.3. Irma Jääskeläiselle p. 09 8721 456.

Pyhän tanssin hetki ti 12.3. klo 13.

Pyhä tanssi on rukousta ilman sanoja. Askeleet ja liikkeet ovat helppoja, tanssitaitoa ei tarvita. Ilmoittaudu Pia Olkkoselle p. 050 3226 560.

Katulähetys ke 13.3. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Monologinäytelmä Markuksen evankeliumi ke 13.3. klo 12 ja 18.30.

Tornion Kaupunginteatterin johtaja Pauli Mahlamäki.

Lähetyspiiri ke 13.3. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 13.3. klo 17–20 nuorten tilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.3. klo 18.

Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 13.3. klo 18.30.

Markuksen evankeliumi -näytelmä.

Rukousryhmä ke 13.3. klo 20.

Miesten saunailta to 14.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 8.3. klo 15.

Nuorten aikuisten messuryhmä su 10.3. klo 14.

Raamattu ja rukouspiiri su 10.3. klo 17. Psalmit. Risto Auvinen, Petri Väljä.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.

Nuorten Nupe-kahvila pe 8.3. klo 18–21.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 12.3. klo 9.

■■■ Vauvamuskarit alle 1-vuotiaille ke 3.4. alkaen. Ilmoittaudu ke 13.3. alkaen Satu Kurviselle p. 050 5747 283.

Muualla ■■ Vanhempi-lapsi -sählykerho perjantaisin klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27.

Kastettu Edvin Oskari Kosonen, Matilda Iris Sofia Virkki, Ella-Maria Sylvi Cecilia

Helinä Siikala vierailee Hämeenkylän kirkolla naisten iltapäivässä.

Myllärinen, Ronja Aili Inkeri Rönkkö, Heta Olga Anneli Suikki, Veera Emilia Poutiainen.

Avioliittoon kuulutettu Toni Matti Johannes Huumonen ja Mari Emilia Saari.

Hautaan siunattu Terttu Inkeri Aronen 83 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomat viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin Kustaantie 22 E klo 10–12 p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Family group on Thu 9.30 am in English and in Finnish.

■■■ Elokuvamusiikkia – koulujen yhteisvastuukonsertti to 7.3. klo 18.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu YV-keräykseen.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Messu su 10.3. klo 10. Rippikoululaisten vanhempien kutsumessu.

Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi, lauluyhtye Versio. Leipää ja leivonnaisia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Raamattu- ja keskustelupiiri ti 12.3. klo 19.

Aamumessu ke 13.3. klo 9. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors nuorille keskiviikkoisin klo 18–21.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30– 10.30.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Alfatiimin rukousilta ke 13.3. klo 19.

10

Seurakunnissa tapahtuu 7.–14.2.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9.

Alle 3-vuotiaille.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri perjantaisin klo 19. lltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 13.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Pakkaustempaus pe 8.3. klo 16–20 Koivukylän Citymarketissa, Koivukylän Puistotie 11. Ostosten pakkausta kassoilla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, mukana seurakunnan työntekijöitä.

Kastettu Joel Johan Peter Gustafsson, Erin Maria Katriina Ojanen, Nea Lotta Kaarina Rikala.

Hautaan siunattu Eine Margit Kinnunen 87 v, Touko Aulis Lehtinen 75 v, Esko Matias Haavisto 59 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna ma–pe klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys Maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Yhteisvastuukonsertti Saara Aalto – Enkeleitä la 9.3. klo 19. Liput: Aikuiset 15 e, lapset 10 e. Saara Aalto, laulu ja Teemu Roivainen, piano. Osa tuotosta YV-keräykseen.

Messu su 10.3. klo 12. Veikko Karhumaa, Heikki Leppä, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Tikkurilan Hannat to 7.3. lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä.

Ilosanomapiiri torstaisin klo 16.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri torstaisin klo 18. Ryhmähuone.

Miesten raamattupiiri torstaisin klo 18. Neuvotteluhuone.

Israel-piiri to 7.3. klo 18.30. Aikuisten kerhohuone.

■■ Pyhäkoulu su 10.3. klo 10.

Naistenpäivän messu su 10.3. klo 10. Pirkko Yrjölä, Toni Fagerholm, Jari Parviainen. Lounas. Kirjailija Maija Paavilainen kertoo naisen elämänkaaresta.

■■ Puuhajumis su 10.3. klo 16. Mukana Cantores Minores-muskarikuoro ja Hertta-kirkonrotta.

Naiset sanan äärellä ma 11.3. klo 10.

Takkahuone.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 12.3. klo 12. Vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 12.3. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Yhteysilta ti 12.3. klo 18.30 Kahvio.

Mukana Pirjo ja Kalevi Marin.

Aamurukouspiiri ke 13.3. klo 7. Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.3. klo 18. Sonja Turunen, Samppa Laakso.

Seurakuntien talo Unikkotie 5

Walkers-nuortenkahvila keskiviik-

koisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22. C-rappu, 2.krs.

■■ Torstaitupa torstaisin klo 17– 19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. B-rappu, 2.krs.

Näppärin sormin to 7.3. klo 18. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4.krs.

■■ Avoin perhekerho pe 8.3. klo 9.30.

B-rappu, 2.krs.

■■ Lapsiparkki pe 8.3. klo 12–15.

Laulupiiri pe 8.3. klo 13. Nuorisotila. Jari Parviainen. C-rappu, 2.krs.

Keskustelusarja Mitä on luterilainen usko? Ma 11.3. klo 18. Betanian kokoushuone, aA -rappu, 4.krs.

■■ Perhekerho ti 12.3. klo 9.30. Brappu, 2.krs.

Omalla äänellä – kuoron harjoitukset ti 12.3. klo 18.30. Nuorisotila. Crappu, 2.krs.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Sanan ja rukouksen ilta su 10.3. klo 18.

■■ Perheolkkari ti 12.3. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 12.3. klo 13.

Naisten lenkkisauna to 14.3. klo 18.

Iltapala 2 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 8.3. klo 9.30.

■■ Kartanokosken raamattu- ja rukouspiiri ke 13.3. klo 18. Lasten omaa ohjelmaa.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perheolkkari ti 12.3. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 12.3. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 8.3. klo 18.

■■ Koko perheen keidashetki 9.3. klo 15.45.

■■ Avoin perhekerho ti 12.3. klo 9.30.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 13.3. klo 14.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri torstaisin klo 17.45.

■■ Avoin perhekerho ma 11.3. klo 9.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.3011.

Ylästön eläkeläiskerho ke 13.3. klo 12.

Muualla

Nettiwalkers torstaisin klo 19–21

Facebookissa: TiksinWalkers Nettikahvila.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 9.3. klo 16. Olotila.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 11.3. klo 13.30. Malminiityntie 16 B. Kastettu Amalia Fanni Maaria Juntunen, Kiira Kaarina Uuskoski, Viljami Onni Mikonpoika Virtanen, Atte Juhani Vaattovaara, Emilia Maria Matilda Hokkanen, Ilona Elsa Amalia Kontteli, Saara Elina Väisänen, Siiri Peppi Maarit Peri, Aaron Viktor Mikael Bruins Slot, Elli Ilona Oikkonen, Leona Evalia Leppänen, Hertta Amelie Honkavaara, Konsta Olavi Rytkönen, Ilona Peppi Sofia Vanninen, Toivo Kalevi Honkaranta.

Avioliittoon kuulutettu Pasi Tapani Muhonen ja Satu Maaria Kuparinen, Erno Roberto Martin ja Hannele Suni.

Hautaan siunattu Vieno Siviä Margareta Leskinen 97 v, Teresia Elisabet Grönroos 96 v, Kyösti Hannu Levonen 76 v, Rauni Tellervo Salminen 69 v, Matti Juhani Huupponen 62 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna arkipäivisin klo 9–16.

Seniorikerho to 7.3. klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Miesten piiri to 7.3. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Miten haluamme kuolla.

■■■ Soita ja laula -pyhäkoulu torstaisin klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Hyvän olon päivä naisille pe 8.3. klo 9.30–17. Varian opiskelijoiden hemmotteluhoitoja edullisesti klo 9.30– 11.30, keittolounas 11.30–13, teemapuheenvuorot sydänterveydestä ja Yhteisvastuukeräyksestä klo 13, kansantansseja, musiikkia, hiljaisuuden huone, päätöshartaus klo 15. Sauna klo 15.30–17. Lastenhoito. Tuotto Yhteisvastuulle.

Hiihtolomarippikoulun konfirmaatiomessu su 10.3. klo 10. Sanna Uusitalo, Antti Isopahkala, Ritva Holma.

■■ Pyhäkoulu su 10.3. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Cello Spirituals – negrospirituaaleja selloilla su 10.3. klo 18.15. Jussi Makkonen, Ulla Lampela, Iida-Vilhelmiina Laine ja Matti Makkonen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto YV-keräykseen.

■■ Päivähoidon pääsiäiskirkko ma 11.3. klo 10.

Lähetyspiiri ma 11.3. klo 17–18.30 iso srk-sali.

■■ Yhteisvastuukonsertti ma 11.3. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu, joht. Jori Männistö, Vantaan Naislaulajat joht. Ari Pärnänen ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■■ Perhekerho ti 12.3. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 12.3. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 12.3. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 13.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila.

Talvisodan päättymisen muistoilta ke 13.3. klo 18.30. Hannu Pöntinen, Tapani Mäkinen, Jaakko Aatolainen, Kari Jerkku, Jari Niemelä, talvisodan runoja lausuu Kullervo Ahlroth.

Seniorikerho to 14.3. klo 13–14.30 takkahuone.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 7.3. klo 10– 12. Hae tai tuo vaatteita. Kysy lisää p. 050 357 7726.

Iltamessu su 10.3. klo 18. TT Minna Heimola, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Eveliina Pulkkinen.

■■ Perhekerho ma 11.3. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 13.3. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho ti 12.3. klo 12.30–14.

Raimo Lampinen: Kun tie on tukossa.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30. Raimo Lampinen puhuu 14.3. aiheesta Kun tie on tukossa.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhemessu su 10.3. klo 15. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Ritva Holma, Martinristin kerholaiset.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 11.3. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

■■ Taaperokerho ke 13.3. klo 14.30– 16.

■■ Esikoisvauvakerho ke 13.3. klo 14.30–16.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 13.3. klo 13–14.30.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Perhekerho ke 13.3. klo 17.30–19.

Miehet lauteilla ke 13.3. klo 19.30–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 10.3. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosalille ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 12.3. klo 18– 19.30.

Muualla ■■ Kevätleiri alakoululaisille Holman leirikeskuksessa Nurmijärvellä 12.–14.4. Hinta 55 e. Ilm. www. vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu, tied. Outi Kivistö p. 050 381 6303.

Kastettu Inka Lyydia Aleksandra Lampi, Janina Emilia Alexandra Häggqvist, Lucas Ensio Savolainen, Niilo Ilmari Muikku.

Avioliittoon kuulutettu Kyle Shand Sullivan ja Katri-Maria Inkeri Koivumäki, Petri Heikki Juhani Keränen ja Suvi Maritta Turunen.

Hautaan siunattu Urpo Uolevi Aimonen 84 v, Laina Eliina Penger 83 v, Hannu Riutta 74 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262, 8306294, e- post: vandasvenska@ evl.fi. Öppet: månd-fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. kl. 9-12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 ■■ Familjemässa sö 10.3. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Anu Paavola, Nina Fogelberg, Alexandra Blomqvist, Harriet Forsstén, Daniela Hildén, Jona Granlund, sånggrupp.

Kvällsmässa ti 12.3. kl. 18. Kaj An-

dersson, Jona Granlund, Daniela Hildén, Nina Fogelberg.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429 Högmässa sö 10.3 kl. 12. Martin Fagerudd, Ingmar Hokkanen.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ ViAnda-kören övar ti 12.3. kl.

13.15.

■■ Familjecafé to 14.3. kl. 9-12, i bakre delen av kyrkosalen. Babyrytmik med kantor Nina kl. 9.30. Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2, tfn 050 404 910 ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 11.3. kl. 9 -12 i eftisrummet. Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Andra utrymmen ■■ De vackraste andliga sångerna ons 13.3. kl. 14. Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Bibelstudium Upptäck Markus evangelium to 14.3. kl. 18. Martin Fagerudd. Vanda svenska församlings utrymmen, Stationsvägen 12B, Dickursby. Ingång via pastorskansliet.

Döpta Aaron Toivo Olavi Rosenberg, Dominic Christer Antero Dilén.

Döda Karl Onni Sallmen 95 år, Knut Erik Björkman 87 år.

Diakoninen asuntotyö Asuntotyön info ke 13.3 klo 10–11 p.

050 573 6354.

Vammaistyö Selkomessu ja Vapaalan kirkkopyhä

Hämeenkylän kirkossa 10.3. klo 10.

Marja Mäkilä, Lea Karhinen, Hannu-Pekka Heikkilä ja vammaistyön tiimi. Viitotun puheen tulkkaus, virret ja messukaava isokirjoituksella ja pistekirjoituksella. Induktiosilmukka. Kirkkokahvit, Yhteisvastuu-leipien myyntiä.

Retki Vivamoon Ihmisen Poika -pääsiäisvaellukseen ke 27.3. Sitovat ilmoittautumiset 15.3. mennessä Tiina Gröhnille p. 09 8306264 ja 050 5538486, tiina.grohn@evl.fi.

Kehitysvammaisille Keskusteluryhmä omaisille ma 11.3. klo 10–11.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a B, 3. krs. Lisätietoja Ari Heikkilältä p. 050 433 4232.

Näkövammaisille Naisten ilta ti 12.3. klo 17–20, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5krs. Sauna, uimista.

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 8.3. klo 9.30–12 Espoossa Sellon kauppakeskuksen Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3.kerros.

■■ Yksinhuoltajaperheiden retkipäivä la 16.3. klo 10–15 Kuusijärven ulkoilualueella, Kuusijärventie 3.

Hinta 10 e/perhe. Kimppakyydit. Ilmoittaudu pe 8.3. mennessä: 050 338 6212, seija.einola@evl.fi.

Viittomakielinen rahatalouskurssi ma 18.3. klo 17.30–20.30 Anne Lempinen Uudenmaan Martoista.

Vantaan seurakuntien auditorio, Unikkotie 5 C. Kahvitarjoilu klo 17.

Ilmoittaudu 11.3. mennessä Seija Einolalle, p. 050 338 6212.

Ostetaan

Kotimaan matkaklubi

Terveys ennen kaikkea

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

Laatokan ja Äänisen risteily 30.6.–5.7.2013 Pietari – Neva – Syväri – Ääninen – Kizhi – Petroskoi – Valamo – Pietari

MA–PE 8–20 LA 9–14 SU 10–14

Matkamme taittuu Pietariin läpi kauniin ja kesäisen Karjalan kannaksen. Pietarissa noustaan laivaan ja unohtumaton suviristeily alkaa. Kotimaan matkaklubin matkanjohtaja on rovasti Jussi Pelto-Piri. Asiantuntijoina arkkipiispa Jukka Paarma, risteilyisäntä Jyrki Härkönen ja ev Sampo Ahto. Musiikkia ja mukavaa tunnelmaa luovat Euroviisuista tunnetut Kuunkuiskaajat.

Palveluja tarjotaan

Katso kattava palvelutarjontamme www.vantaanlaakarikeskus.fi AJANVARAUS (09)

1. päivä: Viipuri, Pietari, Neva, Laatokka. Bussimatka Pietariin, jossa majoitumme laivaan. Illallinen ja lähtö Nevaa pitkin Laatokalle.

Puolenyön aikaan laiva ohittaa Pähkinälinnan.

2. päivä: Syväri ja aallot Äänisen aavan. Aamiaisen jälkeen pysähdymme Syvärin kylään, josta teemme retken Aleksanteri Syväriläisen 1500luvulla perustamaan Pyhän Kolminaisuuden luostariin (lukijaetu). Syvärijoella on suomalaisille aivan oma merkityksensä. Viime sotien rintamalinja kulki Syvärillä. Lounas laivalla. Illallinen, luento ja viihdeohjelmaa.

KOTISIIVOUSTA

5041 0122

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011

kaihdintohtori Kotimaisia kaihdintuotteita.

Korjaamme sekä mittaamme uutta. Arkisin ja lauantaisin.

3. päivä: Kizhin saari, Petroskoi. Aamiainen laivalla ja saapuminen Kizhin saarelle. Tutustumme Kizhin puukirkkoihin. Lounas ja risteily jatkuu Petroskoihin, missä opastettu kiertoajelu bussilla ja kiertoajelun päätteeksi Kantele konsertti. Illallinen, luento ja viihdeohjelmaa.

040-411 4370

4. päivä: Syväri ja Mandrogin kylä. Saavumme Syvärille. Aamiainen ja ohjelmaa laivalla. Aamupäivällä tutustumme Mandrogin venäläiseen museokylään, jossa voi seurata taitavien käsityöläisten työtä, tehdä matkamuistoostoksia, tutustua museoihin. Syventävä luento Valamon vaiheista.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

5. päivä: Valamo. Aamiaisen jälkeen tutustumme Valamon pääluostarin alueeseen. Lounas laivalla. Iltapäivällä tutustumme Niikkananlahden ympäristöön. Illalla laiva lähtee Valamosta kohti Syväriä. Illallinen ja risteilyn päätöstilaisuus, tanssit Laatokan laineilla.

6. päivä: Pietari, Viipuri. Aamiainen laivalla. Ohitamme Nevan alkupäässä sijaitsevan Pähkinälinnan ja saavumme Nevaa pitkin Pietariin.

Bussimatka Viipurin kautta Suomeen.

m/s Konstantin Korotkov Hinta/henkilö: C3 C2 B2 kansi 2 B2 kansi 3 B1 kansi 3 A2 A1 Lux

768 € 988 € 1138 € 1268 € 1378 € 1398 € 1498 € 1658 €

Petroskoi

Kizhi

Valamo Laatokka

Neva

Syväri

Ääninen

Mandrogi

VENÄJÄ

Pietari

Myymme nais- ja miespaikkoja hytteihin C2 ja B2 (2. kansi) Hintaan sisältyy: • bussikuljetukset suomalaisella tilausajobussilla Suomi – Pietari – Suomi • risteily valitussa hyttiluokassa • täysihoito laivalla alkaen illallisella ja päättyen aamiaiseen • ohjelmassa mainitut tutustumiskäynnit Valamossa, Kizhillä ja Petroskoissa suomea puhuvan oppaan johdolla • asiantuntijaluentoja ja viihdeohjelmaa laivalla • risteilyisännän ja Lomalinjan edustajan palvelut laivalla • viisumi Suomen kansalaisille Kotimaan matkaklubin lukijaetu retki Aleksanteri Syväriläisen luostariin (39 €). Ilmoitattehan matkaa varatessanne, että kuulutte Kotimaan ryhmään. Etua ei myönnetä jälkikäteen.

Kaikilla tulee olla voimassaoleva matkustajavakuutus. Passin tulee olla voimassa 6 kk matkan jälkeen.

Bussireitti: (sitoumuksetta) Hki - Porvoo - Loviisa - Kotka -Vaalimaa - Pietari Lisätietoja ja varaukset: Lomalinja Oy puh. 010 289 8100.

4

Olemme suomalainen palveleva perheyritys, huippuammattilaisemme ovat pitäneet huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo vuodesta 1968.

Lämpimästi tervetuloa!

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

SATO SenioriKoti®

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Ensisijaisesti senioreille tarkoitetut vuokrakodit kivenheiton päässä uudesta ostoskeskuksesta ja juna-asemasta.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

2h+kk, 41,5 m2 2h+k, 59,5 m2

AMMATTITAIDOLLA EDULLISESTI perunkirjat, testamentit, avioehdot ym. P. 050 594 2303

Vapaita vuokra-asuntoja

898 €/kk 1 161 €/kk

2h+kk+s, 53,5 m2 3h+kk+s, 63,5 m2

995 €/kk 1 280 €/kk

Vuokravakuus vain 250 €. Kun teet vuokrasopimuksen vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vesimaksu sisältyy vuokraan. Valmius Soneran laajakaistaan 2/2 Mb/s -nopeudella sisältyy vuokraan.

Varaa aika esittelylle!

SATO Vuokraus ja myynti Ari Suhonen, puh. 0201 34 4107 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Lomalinjan risteilyilta ma 18.3. klo 17.30.

Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki Musiikkia ja mukavaa tunnelmaa luovat Pirkko Mannola ja Pekka Pentikäinen. Tarjoilua, arvonta!

Esittelyssä Lomalinjan monipuolinen risteilytarjonta mm. Venäjän jokiristeilyt.

Sitovat ilmoittautumiset 8.3. mennessä: ryhma @ lomalinja.fi tai puh. 010 289 8102

Surun kohdatessa et jää yksin

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12

Aikamerkki

Pieni opas tanssimessuun Jättimäiset videotaulut, valonheittimet, levysoittimet sekä trance- ja housemusiikki valtaavat Agricolan kirkon.

Ennen Dance+Pray -messua DJ Risto Poukka soittaa levyjä.

Varsinainen messu käynnistyy ristikulkueella. Sen aikana nähdään video, jossa kristikansa toivotetaan tervetulleeksi hollantilaisen dancetuottaja Maxemin musiikin saattelemana.

Synnintunnustusta tahdittaa tanssiryhmä Xaris Finlandin esitys. Rukousjakson ai-

kana voi käydä rukousalttarilla. Rukousaiheita voi jättää myös Facebookin tai Twitterin kautta (#dancemessu). Saarnan pitää pastori Johannes Alaranta.

Ehtoollispisteitä on rakennettu kirkon kulmiin. Ehtoollisella leipä kastetaan viiniin. Samalla kuullaan virsiä eurodance-muodossa. Urkuina toimivat levysoittimet. Ilta päättyy ylistykseen. Ja kyllä, nimensä mukaisesti messussa saa tanssia. Paitsi penkeillä.

Krista Susi

Dancemessu to 14.3. klo 21 Agricolan kirkossa, Helsingissä.

Tässä messussa saa tanssia.

Rippeet ruoaksi Nuori runoilija viihtyi Helsingin Kaivopuistossa.

Lapsellinen runotyttö?

Monet kirjatytöt ovat menneet teini-iässä sekaisin Saima Harmajan (1913–1937) teksteistä.

Saima Harmaja ‑seuran perustanut ja sitä johtava Päivi Istala kertoo saaneensa Saima Harmaja ‑fa­niu­den äidinperintönä.

– Saima oli runoilijana aikansa lapsi. Kun katsoo Saiman säkei-

tä, näkee, että kyllä hän rytminsä tunsi. Pitää vain katsoa ah- ja voi-huudahdusten ohi.

Saima Harmaja syntyi sata vuotta sitten. Monen mielikuva hänestä tiivistyy eteeriseen ja riutuvaan runotyttöön. Sitä Istala ei allekirjoita. Hänen mukaansa Harmaja oli paljon muutakin kuin lyyrinen tuberkuloosipotilas.

– Saima oli humoristinen koulutyttö ja naisasianainen. Hänen runoissaan on myös eroottisuutta, jota ajan mieslukijat eivät voi-

neet ymmärtää. Mikä sopi Mika Waltarille, ei sopinut Saimalle.

Tappava tuberkuloosi on leimannut Päivi Istalan mielestä Saima Harmajan tulkitsemista jo 1930-luvulta lähtien. Nyt olisi aika löytää muutkin Harmajan puolet.

– Ajat muuttuvat, mutta nuoruuden peruskysymykset ovat samoja. Saiman runot ja päiväkirjat kuvaavat upeasti kasvua tytöstä naiseksi. Se on aina ajankohtaista.

Saila Keskiaho

Näin Saima harmaja fiilisteli: ”Minun sydämeni helisee moukarin alla, mitä kipeämmin lyöt, sitä syvemmin se soi.”

Kun isä sairastaa

Jukka Rapo

Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina. Teos 2013.

Keväällä 2009 toimittaja Hanna Jensenin isä muuttui. Hän ei halunnut enää tavata tuttaviaan kuten ennen, tasapaino heikkeni, puhe takelteli ja hänellä oli uusia, kummallisia tapoja. Silti Alzheimerin tauti oli yllätys. Koska vanhemmat olivat eronneet, Jensen ja hänen veljensä alkoivat huolehtia siitä, että isä saa hoitoa ja apua.

940 päivää isäni muistina on tuntei-

kas, taitavasti kirjoitettu ja informatiivinen kirja siitä, miten muistisai­raus vaikuttaa sairastuneeseen ja hänen läheisiinsä. Sairaus aiheuttaa surua, huolta ja tilanteita, jotka ovat täysin absurdeja ainakin läheisten näkökulmasta, mutta mukaan mahtuu myös helpompia jaksoja.

Jensen painottaa, etteivät sairauden vaikutukset ole pelkästään kielteisiä. Sairaus riisuu ihmisestä turhan pönöttämisen ja sen, millaiseksi hän on muokannut itseään täyttääkseen muiden odotukset. Jensen näki isästään uuden, pehmeämmän puolen ja koki hänen viimeiset vuotensa erityisen arvokkaina.

Hanna Jensen näki isästään uusia puolia tämän viimeisinä vuosina.

Hanna Antila

Vantaalla voit tavata riperuokaneuvojan myös Tikkurilan Prismassa 26.3. klo 15–18, Jumbon Prismassa 13.4. klo 11– 14 ja Jumbon K-Citymarketissa 16.4. klo 15–18.

Saila Keskiaho

Riperuokavinkkejä osoitteessa www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka

Älä heitä pois, vaan kokkaa ja säästä rahaa!

3 x rakkauselokuva Kaikella rakkaudella Matti Ijäksen elokuvissa miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä, mutta Kaikella rakkaudella -elokuvan tärkein toimija on nainen. Pohjoisen nainen Ansa saa pauloihinsa paikallisen pahan pojan, tämän uskonnollisesti ahdistuneen veljen ja harhailevan valokuvaajan. Luonto seuraa asioiden kulkua hyväksyen. Lapset tuovat toivoa. Vaikka kaikille ei käy hyvin, kokonaisuudesta jää puhdistunut olo.

Rakkaus Michael Haneken Rakkauselokuvan henkilöt, yli 80-vuotias pianonsoitonopettaja An­ n e ja hänen miehensä Geor­ges ovat hitsautuneet toisiinsa. Annen sairastuminen tekee Georgesista omaishoitajan. Kaventuneen elämänpiirin symboleina toimivat tarkasti kuvatut kodin esineet, äänet ja huoneet. Elokuvan rak­kaus ylittää ehdottomuudessaan kaiken sovinnaisuuden.

Les Misérables Victor Hugon teoksessa Kurjat yhdistyvät politiikka ja rak­ kaus. Tom Hooperin musikaalielokuvassa entisen kaleeriorjan Jean Valjeanin rakkaus on uhrautuvaa, mutta nuorempi sukupolvi velloo tunteissa.

Ottotytär Cosetten ja nuoren kapinallisen ihastuminen vetoaa romantiikannälkäisiin. Onneksi kilpakosijattaren pyyteettömyys tasoittaa tunneilmastoa.

Hannu Kylkisalo

Eva-Liisa Orupõld

”Tulisit aivan hiljaa” – Saima Harmajan 100-vuotisnäyttely 29.5. asti Kansalliskirjastossa, Unioninkatu 36, Helsinki. Lisätietoa www.saimaharmaja.fi.

Keititkö taas liikaa perunoita? Sen sijaan, että heittäisit potut roskiin, kokkaa niistä pyttipannua tai yllätä lapset ranskalaisilla perunoilla.

Joka vuosi jokainen suomalainen heittää pois 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Jos rippeet päätyisivätkin lautaselle, nelihenkinen perhe säästäisi vuodessa satoja euroja selvää rahaa. Samalla ilmasto kiittää, koska ruokajätteen vähentäminen leikkaa kasvihuonepäästöjä.

Ruokahävikistä ja riperesepteistä kerrotaan tiistaina 12.3. klo 9.30 Vapaalan seurakuntatalon perhekerhossa.