Lauri 2013 nro 33 (31 10)

Vantaan Lauri 33 • Armon asialla • 31.10.2013 • www.vantaanlauri.fi

Heikki Aittokoski: ”Jokaisella on vastuu parantaa maailmaa” 5

Puolison menettäminen raapaisee syvältä Pyhiinvaellus hautausmaalla

8

10

Lääketieteen kehittyminen on tehnyt elämän ja kuoleman rajasta häilyvän.

Kuoleman merkit 6

Tarvitaan hyväksyviä ja arvostavia yhteisöjä – Johanna Korhonen

2

2

Pauli Juusela

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattori Vesa Hirvonen, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen ja Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää jakoivat näkemyksiään lähetystyöstä.

Anteeksipyyntö on alku Vanhoillislestadiolaisen liikkeen johto pahoitteli viime viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa herätysliikkeen piirissä tapahtunutta lasten hyväksikäyttöä. Anteeksipyyntö on hyvä alku pitkälle tielle, joka toivon mukaan johtaa liikkeen sisällä avoimeen ja syvälliseen keskusteluun liikkeen opetuksista.

Anteeksipyynnön taustalla on Johanna Hurtigin tutkimus Taivaan taimet – uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Sen mukaan liikkeen piiristä on löytynyt ainakin 140 hyväksikäyttäjää yli 60 eri paikkakunnalta ja joukossa on liikkeen vallankäyttäjiä.

Hurtig kuitenkin korostaa, että hyväksikäyttöä ei välttämättä ole enempää kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Erityisen ongelmalliseksi asian tekee kuitenkin se, että yhteisön rakenteet ovat lisänneet uhrien kärsimystä. Tekijät ovat voineet tunnustaa syntejään vaikka perhepiirissä ja samalla sitoa uhrit anteeksiantoon, sillä seurakunnan jäsenen on annettava anteeksi tai hän vaarantaa taivaspaikkansa.

Näistä asioista vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä pitäisi nyt pystyä käymään keskustelua, jotta rippikäytännön vääristymät korjattaisiin, uhrit saisivat apua ja tekijät joutuisivat vastuuseen. Ainakin maallikkoripin tulkintaan otettiin tiedotustilaisuudessa jo kantaa ja todettiin, ettei rippiä saa käyttää rikosten peittelyyn.

Liikkeen olisi syytä miettiä myös seurakuntaoppiaan. Muutenkin käsittämätön ajatus siitä, että Jumalan valtakunta on yhtä kuin vanhoillislestadiolaiset, voi johtaa siihen, että paha ulkoistetaan ulkopuolelle eikä nähdä ajoissa yhteisön sisällä olevaa pimeyttä.

Kolumni

Mukana joukossa Millainen on ihminen, joka alkaa häiriköidä? Millainen on se, joka heittäytyy epäsosiaaliseksi ja äärimmillään yltää jopa tuhoisiin tekoihin?

Kaikenlaisia häirikköjä, uhkailijoita ja kovan luokan terroristejakin yhdistää eräänlainen arvottomuuden kokemus. He kokevat, että alkuperäinen yhteisö ei ole antanut heille paikkaa eikä arvoa. Heille ei ole ollut yhteisössä positiivista roolia, jossa heitä tarvittaisiin ja kaivattaisiin.

Ehkä heiltä jo lapsena puuttui aikuisen hyväksyvä ja arvostava katse. Aikuisinakaan he eivät koe sellaista sisäistä turvallisuutta, joka mahdollistaisi itsearvostuksen ja sitä kautta myönteisen vuorovaikutuksen toisten kanssa.

Yhteisö puuttuu nykyään monelta. Työpaikka voi mennä, perhe voi mennä, sukusiteitä ei välttämättä ole, naapureita ei tunne, ja jos kavereita ei ole ennestään, heitä on vaikea saada yhtäkkiä silloin, kun heitä todella tarvittaisiin.

Kirkossa hoetaan, että seurakunta on yhteisö. Se ei siis ole esimerkiksi yleisö, jolle pappi ja kanttori esiintyvät, eikä rahoittajapooli, jolta lähinnä kootaan rahaa. Mutta olkaamme rehellisiä: tosiasia on, että varsin harva ihminen kokee seurakuntaansa yhteisöksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Oikeassa yhteisössä ihmiset tuntevat toisensa, ja heidän välillään on kiintymystä ja myönteistä vuorovaikutusta. Sellainen yhteisö ei voi edes olla kovin suuri.

Tapasin viime viikolla kolme ihmistä, jotka pian vihitään papeiksi Helsingin hiippakuntaan. Kysyin heiltä, miten pappi voi rakentaa yhteisöä. Ulla, Tuuli ja Tapio puhuivat viisaasti ja toiveikkaasti: omalla persoonalla, olemalla läsnä, olemalla kiinnostunut, katsomalla ihmistä – sellaistakin, jota moni muu ei katso. Kutsumalla.

Suuri kaupunkiseurakunta ei voi olla yhteisö, mutta sen sisällä yhteisöjä voi olla vaikka kuinka paljon. Niihin yhteisöihin meidän tulisi toivottaa tervetulleeksi kaikki nekin, joilla ei mitään muuta porukkaa ole.

Johanna Korhonen toimittaja ja Vox Silentii -yhtyeen laulaja

Lähetystyö on maailman muuttamista Tulkaa kaikki -liike etsii yhteistyön mahdollisuuksia lähetysjärjestöjen kanssa.

Neljä kuudesta suomenkielisestä kirkon lähetysjärjestöstä lähetti edustajansa paikalle, kun kirkon uudistusmielisten Tulkaa kaikki -liike pyysi lähetysjohtajilta puheenvuoroja lähetystyöstä.

Lauantaina 26.10. Helsingissä järjestetyn tilaisuuden taustalla olivat erimielisyydet siitä, millaisin perustein seurakuntien pitäisi lähetystyötä tukea.

Tulkaa kaikki -liikkeen luottamushenkilöt ovat vaatineet tuen lakkauttamista niiltä lähetysjärjestöiltä, joiden suhde naispappeuteen tai seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoon on torjuva. Esimerkiksi Vantaalla tukea on leikattu muilta lähetysjärjestöiltä paitsi Suomen Lähetysseuralta ja Suomen Pipliaseuralta.

Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattorin Vesa Hirvosen mukaan tilaisuuden tavoitteena oli luottamuksen rakentaminen.

– On iso juttu, että voimme erilaisista näkemyksistämme huolimatta pitää toisiamme kristittyinä. Se voi viedä eteenpäin lukkiutuneesta tilanteesta, Hirvonen arvioi.

Hän toivoi, että järjestöt voisivat tuntea edustavansa lähetyskentillä myös uudistusmielisiä.

Puheenvuorojen aiheeksi oli annettu ”Mikä minulle on lähetystyössä tärkeintä”. Yksimielisiä lähetysjohtajat tuntuivat olevan ainakin siitä, ettei lähetystyö voi olla vain sananjulistusta, vaan siihen kuuluu myös hädänalaisten auttaminen ja maailman muuttaminen.

Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen arvioi, että ihmisten eriarvoisuus on kirkolle jatkuva haaste.

– Armolle ei voi asettaa edellytyksiä eikä ehtoja. Ihmisten yhdenvertaisuus velvoittaa jakamaan armon sanoman kaikkien ihmisten kanssa.

Rissasen mukaan lähetystyössä on kyse myös kärsimystä aiheuttavien asenteiden ja käytäntöjen muuttamisesta.

Suomen Pipliaseuran pääsihteerin Markku Kotilan mukaan lähetystyöhön kuuluu syrjivien ja sortavien rakenteiden haastaminen. Hän huomautti, että jos kirkko vain julistaa evankeliumia, mutta unohtaa ihmisoikeudet, se istuu keikkuvalla jakkaralla – ja sama pätee myös toisin päin.

Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää kertoi käyneensä si-

säistä kamppailua saatuaan kutsun tilaisuuteen.

– Kismitti, että ensin viedään järjestöltä rahat ja maine ja sitten kysytään, mitä ajattelen lähetystyöstä.

Mäkipään mukaan kotimaiseen kristillisyyteen on hiipinyt ilmiö, jota hän kutsuu inkarnoituneeksi ryhmäsolidaarisuudeksi.

– Inkarnoitunut ryhmäsolidaarisuus synnyttää aika ajoin uusia niin sanottuja totuuksia. Yksi tällainen on homoseksuaalisuuden toteuttamisen globaali oikeus.

Mäkipää muistutti, että julistustyö ja palvelu eivät ole mitään ilman uskoa.

– Mitään lähetystyötä ei ole, elleivät silmät ole avautuneet Kristukselle. Yhtä olennaista on silmien avautuminen toisten ihmisten hädälle.

Sanansaattajien henkilöstöjohtaja Marko Pihlajamaa otti esimerkiksi järjestönsä toiminnasta naisille suunnatun Hanna-työn.

Hän muistutti siitä, että kristinusko tuo monille naisille mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään.

– Heidän ei tarvitse hyväksyä sortoa ja väkivaltaa. Tämän toivon viestin haluamme tuoda esimerkiksi intialaisille ja musliminaisille.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Laivakuraattori tukee merimiehiä heidän arjessaan ›› Pauliina Rauhalan Taivaslaulu palkittiin Vuoden kristillisenä kirjana ›› Arkkipiispa Mäkinen: Kaikissa yhteisöissä on varjoja ›› Syyriassa on asekauppiaille rajattomat markkinat Kannen kuva Timo Saarinen

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Vetoa ja meininkiä Jussi Syren, mandoliinimies: ”Jussi Syren & The Groundbreakers -yhtyeemme soittaa bluegrassia, joka on amerikkalaista kansanmusiikkia. Bluegrass on kantrimusiikin akustinen versio. Sen kehitti Bill Monroe 1940-luvulla.

Yhtyeessämme soivat mandoliini, banjo, kontrabasso, kitara ja viulu. Laulamme aina englanniksi, koska se on bluegrassin alkuperäinen kieli.

Olen soittanut nuorempana myös rockabillyä ja kantria, mutta bluegrassissa on sellaista vetoa ja meininkiä, jota ei muista musiikkityyleistä löydy. Ravintoloiden ja festareiden lisäksi kirkko on meille tuttu esiintymispaikka. Kirkoissa ilmapiiri on rauhallinen ja yleisö kuuntelee keskittyneesti.

Aiemmilla albumeillamme on ollut muutama hengellinen raita, mutta tuorein levymme on sataprosenttisesti hengellinen. Gospel kuuluu perinteisesti bluegrassiin.”

Nina Riutta

Jussi Syren & The Groundbreakers to 7.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa.

4

Väitellään

Raitistuminen tapahtuu yhdessä yössä, Ilmo Häkkinen!

Päihdeongelma syrjäyttää muut elämän tärkeät asiat.

Päihdeterapeutti Ilmo Häkkinen puhuu päihdeseminaarissa toipumisesta.

– Tissuttelussa haittaa eniten tavan orjuuttavuus. Kun tottumus ja toleranssi kasvavat, saman vaikutuksen saadakseen pitää ottaa aina vähän enemmän.

En näe vähäistä alkoholin käyttöä vahingollisena, mutta pieni­ kään määrä alkoholia ei sovi alkoholistille.

Kun isä on juoppo, ei lapsesta voi tulla muuta kuin samanlainen.

Markku Mattila

Ihmisellä, joka hoitaa työnsä ja lapsensa, ei voi olla päihdeongelmaa.

– Jos tuo pitäisi paikkansa, toipuneita ei juurikaan olisi. Silloin kun raitistumisen keinot ja motivaatio eivät vielä ole kohdallaan, on retkahtaminen usein välttämätöntä ja voi palvella raitistumista. Raitistuminen ja toipuminen ovat pitkiä prosesseja.

– Päihdeongelma voi kohdata mihin tahansa ihmisryhmään kuuluvan ja missä tahansa elämänvaiheessa. Lisäksi sillä on taipumus syrjäyttää muut elämän tärkeät asiat.

Suomessa alkoholin suurkuluttaja on mies, joka juo yli 24 annosta* viikossa, ja nainen, joka juo yli 16 annosta viikossa. Rajat ovat tiukkapipojen keksimiä.

Jokapäiväinen punaviinin tissuttelu ei haittaa ketään.

*Annos on 4 cl viinaa, 12 cl mietoa viiniä tai 33 cl keskiolutta tai siideriä.

Jos toipuva päihteiden käyttäjä retkahtaa, on kaikki toivo mennyttä.

– Ei ennuste noin kaavamainen ole. Lapsuuden perhe voi antaa aikamoisen rasitteen ja mallin, mutta se on työstettävissä voimavaraksi. Ilman asian työstämistä on aika suuri riski addiktoitua jotenkin.

– Suurkulutuksen rajat ovat Suomessa hurjan korkeat. Runsas alkoholinkäyttö vie terveyden ja voi johtaa alkoholismiin.

Alkoholin juomisessa ei ole mitään hyvää, eikä koko ainetta tarvitsisi olla olemassakaan.

– Ei kukaan alun alkaen käytä alkoholia sen kielteisten puolien takia, eikä se aiheuta pelkästään pahaa. Mutta ei alkoholia pitäisi myöskään pitää jalustalla palvonnan kohteena. Se sopii toisille yhdeksi vähäiseksi osaksi vaikkapa iloista illanviettoa, jossa tärkeämpää on esimerkiksi syöminen, tanssiminen tai henkevä keskustelu. Humalahakuisuus ja vahva tunnekiinnitys alkoholiin ovat vaarallisia.

Päihteistä riippuvainen tarvitsee hengellisen herätyksen pysyäkseen varmasti erossa niistä.

– Toipumisohjelmat ovat yleensä perustaltaan hengellisiä.

Hengellinen herätys auttaa alkuun. Sen jälkeen tarvitaan kasvua hengellisyydessä ja toipumisessa. Päihteistä erillään pysymiseen tarvitaan retkahtamisen ehkäisyn työkaluja.

Alkoholismi ei ole sairaus vaan luonteen heikkoutta.

– Alkoholismi on hyvin kokonaisvaltainen ja monimuotoinen sairaus. Vahvaluonteiset voivat sortua siihen siinä missä muutkin. Toipuminen ei ole kiinni tahdonvoimasta. Kuvitelma siitä pitää yllä vahingollista omavoimaisuutta.

Nina Riutta

Toivoa on – päihdeseminaarit ti 5.11. klo 12.30–16.30 ja klo 17.30– 20 Laurea-ammattikorkeakoulun auditoriossa, Ratatie 22.

KALUSTENEUVOS OY

Huono hiuspäivä?

luonnollinen peruukki ratkaisuna Lähestyvä pikkujouluaika, äkkilähtö teatteriin tai illalliskutsut. Kaikki mukavia tapahtumia, mutta hiukset ovat ikuinen ongelma. Ohentuneista hiuksista ei saa näyttävää kampausta.

Tule tutustumaan keveisiin, luonnollisiin peruukkeihimme.

Monien muiden tavoin löydät varmasti ratkaisun ongelmaasi laajasta valikoimastamme.

Varaa aika asiantuntijalta sovitukseen P. 09-6126290

Kasarmikatu 6 (sisäpiha) info@hiusextra.fi www.hiusextra.fi Vantaan Karjala-seuran järjestämä kunniakäynti lauantaina 2.11. klo 15 Vantaan Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

®

KALUSTENEUVOS OY

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja KALUSTENEUVOS OY antiikista nykyaikaan - 1500 m2 TÄYNNÄ -

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

KALUSTENEUVOS OY Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

- 1500 m TÄYNNÄ -

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja antiikista nykyaikaan 2

www.kalusteneuvos.fi

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

www.kalusteneuvos.fi

Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

HERÄNNÄISSEURAT Pe 1.11. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

La 2.11. klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Saarna Päivi Linnoinen. Mukana Veisuuveljet.

Su 3.11. klo 10 Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16. Mukana Herännäisnuorten kuoron kvartetti. Saarna Samuli Korkalainen.

Klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13.

Kari Laaksonen.

Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Mm. Ermo Äikää, Arto Laitinen, Marjatta Laitinen.

Ma 4.11. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2.

Ke 6.11. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Mm. Jukka Nevala, Hannu Pöntinen, Jaakko Simojoki.

www.kalusteneuvos.fi

Mitä mieltä?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www. laatulehdet. fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

5

Muutosvoima Sirpa Päivinen

– Oman tasapainoni takia minun on säilytettävä voimakkaana ajatus, että maailma voi tulla paremmaksi, Heikki Aittokoski sanoo.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Vantaan Lauri 3.10. kertoi Äiti Amman halaustapahtumasta. Jutussa sanottiin, että halaus voi toimia hoitavana elementtinä myös luterilaisissa seurakunnissa. Jäimme kuitenkin hämmästelemään sitä, että kyseinen juttu toimi myös tiedotteena tilaisuudesta.

Seurakuntalehden tehtävä lienee olla kristillisen sanoman tulkki. Se ei voi olla sitoutumaton, jos se vie evankeliumia. Juttujen pitäisi tukea kristillisiä arvoja. Usein Vantaan Laurin jutut kuitenkin edustavat uushenkisyyttä, jotka hämmentävät kirkon oppiin sitoutuneita.

Seurakuntalaisina odotamme, ettei lehti toisi esiin vieraita oppeja, taruja tai epäjumalanpalvelusta. Raamattu opettaa muun muassa, että ”Älkää antako kaikenlaisten vieraiden oppien johtajaa itseänne harhaan”.

Päätoimittaja Pauli Juusela, mikä on Vantaan Laurin tehtävä? Miten se vahvistaa kristinuskon mukaista elämää? Entä kirkkoherrojen rooli? Meille syntisille viestitetään, että synnin voi selättää ja synninpäästön saada vaikkapa maistelemalla viiniä (Vantaan Lauri 10.10.). Mikä on tämä uusi oppi ja Tikkurilan seurakunnan työmuoto?

Aune Flinck, Heikki Aspelund, Seija Aspelund, Raija Einto, Seppo Flinck, Marjo Koivisto, Eevi Korhonen, Hannu Korhonen, Soili Kortelainen, Aili Lindblad, Aija Nuortia, Liisa Paavilainen, Toivo Paavilainen, Elisabeth Peltonen, Raija Rantanen, Hilkka Riikonen, Elisabet Tepora, Jarno Tepora, Paula Vikström

Matkamies maan Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski on käynyt 70–80 maassa.

Kartat ovat tärkeitä. Ihminen ahdistuu, jos hän ”ei ole kartalla”. 43-vuotias Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Heikki Aittokoski on käynyt paikoissa, joista ei ole karttaa, vain satelliittikuvia.

Kirjassaan Narrien laiva – matka pieleen menneessä maailmassa Aittokoski kuvaa kokemuksiaan muun muassa rikkirevitystä Mogadishusta. Turvamiehenä oli ”Joe”, joka kantoi taittoperäistä AK-47-rynnäkkökivääriä Made in China.

– Jos oppi armeijassa RK62:n käytön, ymmärtää myös Kalašnikovin, Aittokoski sanoo.

Kiväärit eivät häntä sinänsä kiinnosta, mutta asetuntemus oli elintärkeää jo 1997. Silloisen Zairen sisällissodassa hän halusi erottaa mahdollisimman kaukaa, oliko sotilaan aseessa varmistin päällä vai ei.

– Pelko kriisi- ja sota-alueilla on tervettä, sillä se auttaa järjen säilyttämisessä. Jos ei pelkää, ei myöskään laske riskejä.

Aittokosken kirjan nimi perustuu 1400 ja 1500-lukujen vaihteessa eläneen saksalaisen Sebastian Brantin runoteokseen Daß Narrenschyff, Narrien laiva. Keskiajalla mielisai-

raita ahdettiin veneeseen, joka pantiin ajelehtimaan Rein-joelle oman onnensa nojassa.

Koulupojan kädessä on aarre, joka painaa kaksi grammaa alle kaksi kiloa. Valittujen Palojen Atlas – Suuri Maailmankartasto on lahja isältä. Pöydällä on lyijykynä, sakset ja leivinpaperia.

Kolmasluokkalainen Heikki Aittokoski istuu huoneessaan ja jäljentää karttoja leivinpaperille. Hänellä on sammumaton tarve tietää.

Samana vuonna, kun Aittokoski sai kartaston, hänen isänsä kuoli. Sen jälkeen kysymys kärsimyksestä on pysynyt ajankohtaisena eri muodoissaan.

– Narrien laiva täytyi kirjoittaa, koska minulla oli voimakas tarve päästä käsiksi kysymykseen, miksi maailmassa on niin paljon pahaa.

Millaista on ulkomaantoimittajan housuissa? Heikki Aittokosken tapauksessa kysymys on boksereista. Tammikuussa hän osti Stockmannilta alushousuja ja sukkia 158,30 eurolla.

Sitten hän lähti Bangladeshin pääkaupunkiin Dhakaan etsi-

mään ompelijoita, jotka näitä vaatteita valmistavat.

– Ennen matkaa teen aina taustatyön. Mutta Helsinki– Vantaan jälkeen en voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tarinankertomisen suola on siinä, että matkoilla tapahtuu asioita, joita ei voi ennakoida.

Dhakassa Aittokoski tapasi 25-vuotiaan Khadizan. Miehensä hylkäämä lukutaidoton kahden lapsen äiti ompelee alle 20 sentin tuntipalkalla tuhat kaulussaumaa päivässä.

– Monsuuniaikana Khadizan perhe elää kuin kanat orrella. Pieni omaisuus on nostettava tiilipinojen päälle, sillä lattia täyttyy vedestä.

15 neliömetrin asuntorähjässä asuu seitsemän henkeä. Ikkunaa ei ole. Samaa vessaa käyttää seitsemän muuta perhettä, yhteensä puolensataa ihmistä.

Lounaaksi on melkein joka päivä kukkakaalia.

Tällaisen elämän kohtaamisessa voi paaduttaa sydämensä tai murtua, ehkä ruveta narriksi.

Aittokoski valitsee raportoinnin.

– Pekka Haavisto puhuu globaalista silminnäkijän vastuusta. Kun tiedämme epäkohdan, jokaisella on vastuu omalla keinollaan parantaa maailmaa, oli se sitten keräyslahjoitus tai uutisen kirjoittaminen.

Juhani Huttunen

Vastauksena edelliseen: Ymmärrän huolenne siitä näkökulmasta, että tietämys kristillisestä uskosta on vähentynyt. Vantaan Laurissa 3.10. julkaistun Äiti Ammaa koskevan jutun voi näköjään lukea monella tapaa.

Lehden tehtävä ei ole tuomita ihmisiä, jotka etsivät lohtua Äiti Ammaa halaamalla. Juttu oli kuitenkin sävyltään kriittinen. Siinä tuotiin esiin, että halauksia saa muualtakin. Erikseen mainittiin Lapuan seurakunnan Tuomasmessu, jossa ”Äiti mammat”, pohjalaiset äidit, halaavat vastaiskuna tälle ilmiölle.

Takasivun Aikamerkki-palsta käsittelee ilmiöitä kepeään sävyyn, jopa huumorilla. Lehdessä on muita palstoja, joissa käsitellään uskon kysymyksiä tiukemmin kristinuskon näkökulmasta.

Heittäisin pallon takaisin allekirjoittajille. Miten tällainen kristittyjen joukko voisi vastata ihmisten etsintään?

Sellaisten ihmisten, joilla voi olla suuri kynnys osallistua perinteiseen seurakunnan toimintaan ja jotka kaihtavat rajoja asettavaa opillisuutta?

Samassa Vantaan Laurin numerossa käsiteltiin Isä meidän -rukousta, kerrottiin aikuisrippikouluista, kehotettiin osallistumaan retriittiin ja pohdittiin, mihin nuoret aikuiset tarvitsevat kirkkoa. Lisäksi kerrottiin omaishoitajan arjesta. Riittäisivätkö nämä esimerkit vastaamaan kysymykseen seurakuntalehden tehtävistä ja linjasta?

Pauli Juusela päätoimittaja

Vastaus Tikkurilan seurakunnalle osoitettuun palautteeseen: Viininmaistelu liittyi seurakunnan järjestämään 7 synninpäästöä -tapahtumasarjaan ja iltaan, jonka teemana oli ylensyönti. Tapahtumat on suunniteltu yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

Tapahtumasarjan otsikoinnilla on pyritty ilmaisuun, joka nousee kristillisen kirkon perinteestä ja herättää nuorten aikuisten kiinnostuksen. Tilaisuuksien takana on ollut huomattavasti syvempi tarkoitus kuin huomiohakuisuus ja niissä on syntynyt hyvää hengellistä keskustelua.

Pienimuotoisella viinin ja juustojen maistelulla tahdottiin viestiä kohtuullisuudesta ja siitä, ettei mikään elämämme kuuluva asia voi vaikuttaa Jumalan rakkauteen ihmistä kohtaan.

Tapahtumasarja on hyväksytty seurakuntaneuvostossa 20.9.2012 Tikkurilan seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tarkentavaa tietoa on annettu neuvostolle 18.9.2013.

Janne Silvast kirkkoherra Tikkurilan seurakunta

6

Elämän loppu Lääkärin näkökulmasta kuolema antaa usein merkkejä itsestään. Vain harvoin siihen liittyy suurta draamaa.

Teksti Hanna Antila Kuva Hans von Schantz Grafiikka Timo Saarinen

K

uolema on elämän päättymistä ja elintoimintojen lakkaamista, kiteyttää terveyskeskuslääkäri Sirpa Sairanen. Hän työskentelee Katriinan sairaalan osasto 5:llä, joka on keskittynyt saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon.

Palliatiivisen hoidon tarkoituksena on lievittää vakavasti sairaan kipuja ja muita oireita. Katriinan sairaalassa monella potilaalla on syöpä tai vaikea keuhko- tai sydänsairaus.

Osasto 5:llä kuolee 1–2 ihmistä viikossa.

– Ei kuolemaan silti rutinoidu.

Olen oppinut, kuinka haavoittuvaista elämä on ja kuinka se voi muuttua yhdenkin päivän aika-

na, Sairanen kertoo.

Vanhemman ihmisen kuolema tuntuu hänestä luonnollisemmalta, nuoremman kuolema herättää enemmän tunteita ja kysymyksiä. Miksi elämä jäi kesken? Miten pärjäävät lapset?

– Elämä on hirveän epäreilua.

Sitä saatan miettiä joskus kotonakin.

rohisevaksi. Omaisista se saattaa kuulostaa pahalta, mutta se johtuu vain siitä, että ihminen ei enää pysty nielemään kunnolla, Sairanen kertoo.

Lopun lähestyessä ääreisverenkierto heikkenee. Iho alkaa tuntua viileältä, etenkin sormissa ja varpaissa. Iho on kalpea, joskus laikukas. Ajan ja paikan taju hämärtyvät, katse ei kohdistu. Ihminen ei jaksa niellä ja on muutenkin voimaton.

– Loputon väsymys on yleistä ennen kuolemaa. Ihminen vain nukkuu, päivin ja öin.

Jotkut reagoivat kuolemaan päinvastaisella tavalla. Vakavasti sairas tai hyvin iäkäs ihminen voi hetkellisesti piristyä vain vähän ennen kuolemaansa.

– Saattaa tulla yllättäen todella hyvä päivä, sellaisia kirkkaita

Loputonta väsymystä Jotkut kuolevat yllättäen, mutta usein kuolema etenee vaiheittain ja antaa merkkejä itsestään.

Sirpa Sairasen mukaan vain harvoin kuolemaan liittyy suurta dramatiikkaa kuten kovaa kipua.

– Ennen kuolemaa hengitys muuttuu pinnalliseksi ja siinä saattaa olla katkoja. Hengitysteihin alkaa kertyä limaa ja hengitys voi muuttua äänekkääksi,

Vantaalla vuonna 2012 kuolleet ikäryhmittäin, yhteensä 1245 henkeä

hetkiä. Omaisille ne hetket ovat arvokkaita. Ihminen, joka on ollut pitkään sairas ja heikko, jaksaakin vielä puhua.

Kun kuoleman merkit ovat havaittavissa, sairaalasta soitetaan omaisille. Silloin heillä on vielä mahdollisuus jättää hyvästejä ja sanoa sanomattomat sanat.

Kuolemasta saa puhua Sirpa Sairasen mukaan vakavasti sairaat ja vanhat ihmiset tahtovat usein puhua kuolemasta. Lääkäriltä kysytään lähinnä taudin etenemisestä, mutta jotkut haluavat pohtia sitäkin, mitä kuolemassa tapahtuu. Aiheesta voi puhua hoitohenkilökunnan tai sairaalapapin kanssa.

Jotkut ihmiset potevat kuolemanpelkoa.

– Enemmän ahdistus liittyy

Miehet

Naiset

180 160

Hautaustapa* 140

Tuhka muistolehtoon

98

Arkkuhautaus

12,0 %

120

54 63

37,5 %

100

38

50,4 %

80

111

52

32 60

63

Uurnahautaus

Määrä

40

94

* Vantaalle haudataan 52 % Vantaalla kuolleista.

12

20

6 16

25

9

72

80

82

82 57

51 32

29 28 8

0 0– 4

Ikä

5– 9

10 – 14

15– 19

20 – 24

25 – 29

30 – 34

35 – 39

40 – 44

45 – 49

50 – 54

55 – 59

60 – 64

65 – 69

70 – 74

75– 79

80 – 84

85 – 89

90 – 94

95 –

7 Kuinka vantaalainen?

Jouki Tikkanen, 18, tähtää Rio de Janeiron olympialaisiin Saara Vuorjoki

silti kipuihin ja siihen tunteeseen, että on menettänyt elämänhallinnan, Sairanen kertoo.

Monella vakavasti sairaalla pahin kuolemanpelko on kuitenkin jo takana silloin, kun elämä on päättymässä. Edes toisten armoilla oleminen, mitä moni pelkää jopa enemmän kuin kuolemaa, ei välttämättä tunnu enää niin pahalta, kun sairaus tai vanhuus on vienyt voimat.

Hyvästit voi jättää Lääketieteen kehittyminen on tehnyt elämän ja kuoleman rajasta häilyvän. Ihminen voidaan kytkeä hengityskoneeseen, monet syövät voidaan parantaa. Aivojen merkitys on korostunut: pysähtynyt sydänkin voidaan nykyään saada sykkimään, mutta ratkaisevaa on, mitä on tapahtunut aivoille, kun ne ovat olleet vailla happea.

Ihmiset joutuvat tekemään valintoja kuolemaan liittyen.

– Monella potilaistamme on hoitotestamentti, joka kertoo siitä, miten haluaa tulla hoidetuksi. Varsinkin hyvin iäkkäät saattavat ilmoittaa, etteivät halua enää kaikkea mahdollista hoitoa, Sirpa Sairanen kertoo.

Kun ihminen kuolee sairaalassa, häntä pidetään osastolla vielä kahden tunnin ajan. Keho ei ole vielä silloin kankea, eikä kehossa muutenkaan ole vielä näkyviä muutoksia.

Omaisille kuolemasta ilmoittaa yleensä lääkäri, joskus hoitaja. On sovittu etukäteen, keneen otetaan yhteyttä. Vainajaa voi tulla katsomaan, ja monet ovatkin kokeneet sen hyväksi.

– Usein omaiset sanovat, että kuollut on levollisen näköinen ja näyttää siltä kuin nukkuisi. He saattavat myös todeta, että aivan kuin ihokin olisi muuttunut sileämmäksi, Sairanen kuvailee.

Jos läheinen ei ehdi osastolle parin tunnin sisällä, kuollutta läheistä pääsee katsomaan myöhemminkin esimerkiksi sairaalan hiljaisessa huoneessa.

Kohti viimeistä matkaa Osastolta kuollut viedään vainajiensäilytystilaan. Tässä vaiheessa iho on viilennyt ja siinä saattaa olla laikkuja, lautumia, jotka syntyvät kun veri pakkautuu vuodetta vasten oleviin kohtiin.

Vainaja on puettu arkkuvaatteisiin. Sen tekee yleensä joku hoitohenkilökunnasta.

Lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja toimittaa sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkärille ja tilastokeskukseen. Kuolinsyy määritellään.

Paljon pitkäaikaissairaita hoitavalla Katriinan sairaalan osasto 5:llä se on yleensä selvä eikä ruumiinavausta tarvita.

Kun omaiset ovat valinneet hautaustoimiston, josta joku tulee hakemaan vainajan, sairaalan vastuu päättyy. Vainaja viedään säilytykseen lähemmäksi hautajaispaikkaa. T

Mihin vantaalainen kuolee?

Tuoreimmat paikkakuntaiset kuolinsyytiedot ovat vuodelta 2011, jolloin Vantaalla kuoli 1221 ihmistä. Niiden mukaan suurin osa Vantaalla kuolleista, 413 henkilöä, menehtyi verenkiertoelinten sairauteen, käytännössä siis esimerkiksi sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Toiseksi yleisin kuolinsyy olivat kasvaimet, siis syöpätaudit, joihin kuoli 339 vantaalaista.

Dementia/Alzheimerin tauti merkittiin kuolinsyyksi 124:lle. Alkoholiperäiset taudit tai tapaturmainen alkoholimyrkytys olivat syynä 63 vantaalaisen kuolemaan. Muihin tauteihin tai sairauksiin kuoli 171 vantaalaista. Itsemurhan teki 31.

Tapaturmaisesti kuoli 59. Murhan, tapon tai pahoinpitelyn seurauksena Vantaalla kuoli 13 henkilöä.

Aina kuolinsyytä ei pystytä määrittelemään. Sellaisia tapauksia Vantaalla oli kahdeksan.

60 % rekolalainen

20 % helsinkiläinen

20 % kaakkoissuomalainen 60 % rekolalainen Elämäni ensimmäiset kaksi vuotta asuin kahdessa eri kodissa, kerrostaloasunnossa Louhelassa ja vapaaajanasunnossamme, äitini lapsuuskodissa Anjalankosken Kaipiaisissa.

Kun äiti palasi työelämään, Kaipiaisten talo myytiin ja muutin vanhempieni kanssa omakotitaloon Rekolaan. Olin 17-vuotias isäni menehtyessä sairauteen.

20 % kaakkoissuomalainen Isän äiti asuu Imatralla ja äidin sisko Taipalsaaressa. Olin lapsena usein hoidossa tätini luona, missä asui

myös kolme serkkuani. 6-vuotiaana sain tädiltäni syntymäpäivälahjaksi Helmi-kissan, joka asuu yhä minun ja äidin kanssa Rekolassa.

20 % helsinkiläinen Olen käynyt kolmasluokkalaisesta asti koulua Helsingissä. Olen Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Aloitin rytmisen voimistelun 4-vuotiaana. Äiti arveli, että laji sopisi minulle. Nyt treenaan 30 tuntia viikossa. Olin tänä vuonna MM-kisoissa nauhalla 20. Se ja naisten sarjan Suomen mestaruudet ovat minulle tärkeitä saavutuksia.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Kuka tyttöjen HPV-rokotteen otosta päättää?

Vantaan kouluissa aletaan antaa tytöille kohdunkaulan syövältä suojaava HPV-rokotetta. Minkä ikäiset tytöt kutsutaan rokotuksiin, osastonhoitaja Kirsti Linnoinen Vantaan kouluterveydenhuollosta?

– Rokotuksiin kutsutaan aluksi 7–9-luokkalaiset tytöt ja sitten 6-luokkalaiset tytöt.

– Lupalaput ja infokirjeet ovat lähteneet koteihin ja rokotukset aloitetaan marraskuun puolivälissä. HPV-rokote on otettu kansalliseen rokoteohjelmaan, mutta se on vapaaehtoinen.

Kun rokote on kerran vapaaehtoinen, kuka sen ottamisesta päättää?

Vanhemmat vai tyttö itse?

– 12 vuotta täyttänyt voi päättää itse. Toivomme kuitenkin, että vanhemmat keskustelevat asiasta tytön kanssa ja päätös tehdään yhdessä.

Mistä rokotteesta saa tietoa päätöksen pohjaksi?

– Infokirjeestä ja Terveyden ja hyvin-

voinnin laitoksen eli THL:n Tyttöjen juttu -verkkosivuilta.

Miksi rokote kannattaa ottaa?

– Tutkimusten mukaan rokote suojaa kohdunkaulansyövältä tehokkaasti. Suomi on viimeinen EU-maa, joka ottaa sen osaksi kansallista rokoteohjelmaa.

HPV-rokotus koostuu kolmesta eri rokotteesta. Miksi?

– Vain silloin se antaa riittävän suojan kohdunkaulansyöpää vastaan. Kaikki kolme rokotetta pitää ottaa. Rokoteohjelmaa ei voi jättää kesken.

HPV-rokotteesta on ollut paljon juttuja mediassa ja sen turvallisuudestakin on keskustelu. Onko Vantaan kouluterveydenhuoltoon tullut kyselyjä rokotteen turvallisuudesta?

– Terveydenhoitajat ovat kertoneet, että vanhemmilta on tullut paljon kyselyitä. Myös oppilaat ovat käyneet terveydenhoitajan luona kysymässä asiasta.

Hanna Antila

8

M

arraskuun lopulla tulee kuluneeksi vuosi Raija Sirvion, 69, puolison Yrjön kuolemasta.

– Meillä olisi ollut viime keväänä 50-vuotishääpäivä. Olen elänyt suurimman osan elämästäni Yrjön kanssa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Olin vielä oppikoulussa, kun aloimme seurustella.

Molemmat olivat kotoisin Sonkajärveltä. Raija opiskeli sairaanhoitajaksi, ja pitkään heidän kotinsa oli Kuopiossa. Eläkeläisinä, neljä vuotta sitten, pariskunta muutti Tammistoon, lähelle tyttären perhettä.

– Halusin hoitaa tyttäreni nuorinta. Hoidin myös poikamme lapsia, kun he olivat pieniä.

Ensimmäisen vuoden jälkeen

Yrjö sairastui, ja minusta tuli omaishoitaja ja tarvitsin tyttäreni apua Yrjön hoitamisessa.

Aivoveritulppa vei Yrjön pyörätuoliin. Häntä ei voinut jättää yksin kotiin. Hän kaatui helposti, kun ei muistanut, etteivät jalat kanna.

Sairaalan patjalla puolison sängyn vieressä Elämänsä viimeiset vajaat kaksi viikkoa Yrjö oli Peijaksessa ja Katriinassa. Kotiinpaluuta suunniteltiin, mutta sitten vointi huononi. Raija nukkui kaksi yötä patjalla puolisonsa sängyn vieressä.

– Emme puhuneet paljon. Yrjön hengenahdistus teki puhumisen vaikeaksi. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisi pitänyt puhua enemmän siitä, mitä hän ajatteli kuolemasta. Silloin halusin säästää häntä puhumisen vaivalta.

– Sunnuntaina Yrjö sanoi, että hän kuolee. Maanantaina hän sanoi kiitos. Me molemmat tiesimme, mitä hän tarkoitti sillä.

Tiistaina hän kuoli.

Hoitaja tarjosi Raijalle mahdollisuutta osallistua ruumiin laittamiseen, puhdistamiseen ja pukemiseen.

– Valkoinen kuolinpaita oli kuin kastemekko. Päälle laitettiin lakana. Rinnan korkeudelle taiteltiin lakanasta risti. Hoitaja kysyi, tehdäänkö se, sillä sen tekeminen on yksilöllistä.

Ei enää rouva vaan leski Elämänmuutos oli suuri.

– Ensin oli kauhea hätä ja huoli, ja sitten yhtäkkiä kaikki oli ohi. Sen jälkeen ei ollut enää mitään.

Yrjön kuoleman jälkeen Raija kutoi valkoisesta pehmeästä langasta töppöset.

– Yrjön jalkoja paleli aina. Kä-

vimme ennen siunausta katsomassa Yrjön ruumista kappelin alakerrassa. Nostin peittoa ja laitoin sukat jalkaan. Se, että ukki näytti niin levolliselta, tuntui hyvältä myös tyttärenlapsista.

Hautajaisten jälkeen ei tekemisistä tahtonut tulla kotona juuri mitään.

– Kävin nykäisemässä sitä ja tätä, mutta mistään ei tullut valmista. Jotain tehdäkseni saatoin esimerkiksi levittää Yrjön työkalupakit ja työkalut kylpyhuoneen lattialle ja pestä ne nauloja myöten.

Raija halusi olla hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä, erossa muista ihmisistä.

– Maailma sai mennä menojaan, se ei kiinnostanut minua.

Hain postinkin huppu päässä, ettei kukaan huomaisi minua.

Kun naapuri osui kohdalle joskus tammi–helmikuussa ja sanoi ”Huomenta rouva”, ajatte-

lin, että en minä ole rouva, leski minä olen.

Kotona olemisen ohella Raija hiihteli kevättalven laduilla.

Siskon kanssa puhelimessa puhumista Tärkeitä olivat ja ovat lapset ja lastenlapset. Nuorimmat tyttärenlapset saattoivat jäädä yökylään. He muistelivat ukkia ja kävivät läpi omaa suruaan.

– Nuorin mietti, minne ukin vaatteet ja lääkkeet laitetaan.

Vanhin lapsista pohti, että missähän ukki nykyään vipeltää.

Hän harmitteli, ettei ukki ehtinyt nähdä, kun hän sai ajokortin.

Raija Sirvio sanoo, ettei ole halunnut puhua omasta surustaan kovin paljon lapsilleen.

Heillä on oma surunsa isänsä kuoleman takia. Raija on puhunut eniten Nilsiässä asuvan siskonsa kanssa.

– Puhun siskon kanssa puhe-

9

Yhtäkkiä yksin Puolison kuolema raapaisee syvältä, sanoo miehensä vuosi sitten menettänyt Raija Sirvio.

Tekstit Ulla-Maija Vilmi kuva Hans von Schantz

limessa edelleenkin monta kertaa viikossa. Ymmärrämme toisiamme äänensävyistä.

Sukulaiset kutsuivat Raijaa moneen kertaan käymään Kuopiossa. Lopulta huhti–toukokuussa hän oli siellä viikon.

– Kotiintulo oli kamala. Koti oli tyhjä. Siellä ei ollut Yrjöä. Ei ollut ketään, jolle olisin voinut kertoa Kuopion kuulumisia niin kuin meillä oli tapana.

Kesällä Raija uskaltautui käymään Sonkajärven-mökillä. Sen jälkeen hän kokosi kotinsa seinälle kuvia puolisostaan. Niissä näkyy askareidensa parissa myhäilevä kalamies ja rakentaja viimeisenä mökkikesänään.

Yksinäisyyttä ja läheisyyden kaipuuta Raija Sirvio on myös kirjoittanut muistiin ajatuksiaan ja tunteitaan. Ensimmäiset tekstit syntyivät joulupäivänä, ja sittem-

min pitkin vuotta. Toisissa teksteissä on päiväykset, toisissa ei.

– Tuntuu, ettei surun ydintä pysty pukemaan sanoiksi. Suru on ainakin menettämisen tus-

kaa. Yrjö on jättänyt tyhjän tilan, jota mikään ei täytä.

Välillä vaimo on sortunut itsesyytöksiin ajattelemalla, ettei hoitanut miestään tarpeeksi hyvin.

– Yrjö oli tyytyväinen eikä valittanut. Hoidin häntä mielelläni. Yrjö oli sydämensivistynyt ja sisältä eheä ihminen. Se huokui hänestä. Se, että hän arvosti kaikkia ihmisiä ja heidän ihmisarvoaan, tuli aina esiin.

Jossakin vaiheessa Raija kertoo säikähtäneensä, kuinka vihainen oli Yrjölle siitä, että tämä kuoli ja jätti hänet.

– Myöhemmin olen ajatellut, että niin sairaalla ihmisellä on oikeus kuolla. Viimeisinä päivinään hän oli niin levollinen, että oli varmastikin valmis kuolemaan.

Työssään Raija oli nähnyt kuolemaa. Myös hänen läheisiään on kuollut, omien vanhempien lisäksi appivanhemmat, sisar ja sisarenpoika.

– Jokainen kuolema on omanlaisensa. Tuntuu kuin puolison kuolema raapaisisi syvemmältä.

Tässä surussa on mukana yksinäisyyttä ja läheisyyden kaipuuta. Raskainta on, ettei tavallista arkea voi enää jakaa Yrjön kanssa.

Voimaa siihen, ettei jää surun vangiksi Raija Sirvio käy usein aamuisin haudalla juttelemassa Yrjölle, mitä hänelle kuuluu. Sunnuntaisin hän menee Pyhän Laurin kirkkoon messuun. Kirkon seutu tuli tutuksi jo Yrjön eläessä.

Kappelissa he kävivät konsertissa pyörätuolin kanssa.

– Usko kannattelee, niin Yrjökin ajatteli. Olen saanut voimaa rukouksesta. Kuuntelen usein hengellistä musiikkia. Tuntuu kuin jotkut Raamatun ajatukset olisivat saaneet syvemmän merkityksen.

– Olen ajatellut, että minun pitää etsiä voimaa jostakin, et­

ten jää surun vangiksi. Jos katkeroituu, ei näe elämän myönteisiä puolia ja estää itseään kehittymästä.

Syksyn alussa aika oli kypsä sille, että Raija ryhtyi vapaaehtoiseksi lähimmäiseksi seurakunnassa.

– Tapaamisemme ovat olleet iloisia, nauramme paljon. Ei elämäni ole muutenkaan ankeaa, onhan minulla muistot. Haluan säilyttää Yrjön muiston sydämessäni. T

• Pyhän Laurin kirkon hautaus­ maalla kävijöille on tarjolla lämmintä mehua pyhäinpäivänä 2.11. klo 15–18.30. Kirkolla on myös mahdollisuus keskustella Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa.

• Mehua ja keskustelukumppaneita on tarjolla myös Korson kirkon hautausmaalla klo 16– 17.30.

Saa tuntea mitä vain Useimmille läheisen kuolema on monella tavoin yllättävä ja raskas asia.

– Moni joutuu ehkä ensimmäistä kertaa kasvokkain sen kanssa, että elämä on arvaamatonta. Se ei mene niin kuin itse suunnittelee, sanoo diakoniatyöntekijä Hanna Raunu, joka vastaa Tikkurilan seurakunnassa suru- ja leskityöstä.

Alun shokkivaiheessa kuolemaa on usein vaikea uskoa todeksi. Arkipäivän asiat ja itsestä huolehtiminen unohtuvat, eikä tapahtumista muista myöhemmin paljonkaan.

– Menetyksen tunteen lisäksi suruun liittyy kaikenlaisia tunteita. Esimerkiksi sitä,

että kokee vihaa kuollutta kohtaan, ei tarvitse pelätä. Saa tuntea mitä vain. Tunteet auttavat sopeutumaan elämään ilman läheistä.

Raunun mukaan jokainen käy läpi surua omalla tavallaan ja rytmillään. Surun vaiheet etenevät eri ihmisillä eri järjestyksessä.

– Tärkeätä on, että aikaa myöten sureminen etenee. Jossain vaiheessa kannattaa esimerkiksi kaivaa esiin valokuvat, joita ei aluksi pystynyt katsomaan. Vaikka menetys jää voimaan, yhteiset hyvät hetket ja muistot voivat muuttua voimavaraksi. Kuolema voi myös saada ajattelemaan, mikä elä-

mässä on tärkeintä, ja toimimaan sen mukaisesti.

Kaikilla läheisensä menettäneillä ei ole verkostoa ympärillään. Viime vuosina Tikkurilan seurakunta on lähestynyt leskeytyneitä jäseniään kirjeellä ja puhelinsoitolla noin kaksi kuukautta hautauksen jälkeen.

Seurakunta järjestää pitkin vuotta sururyhmiä. Niihin voi tulla, kun läheisen kuolemasta on kulunut noin puoli vuotta.

– Yritän järjestää ryhmät niin, että niissä saisi vertaistukea. Itsemurhan tehnyttä tai lapsen kuolemaa surevat ohjaamme yhdistysten erityisryhmiin. Voimme tarvittaessa neuvoa muidenkin auttajien luo.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

2.11.

Ensi lauantaina vietetään pyhäinpäivää.

”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.”

(Matteuksen evankeliumi 5:3–4)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mikä sinulle on pyhää?

Tee pyhiinvaellus hautausmaalle.

Siellä elämä pelkistyy. ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen”, rukoillaan psalmissa. Hautausmaat ovat kaiken kiireen ja hälyn keskellä hiljaisuuden saarekkeita, joilla voi vaeltaa ja selvittää ajatuksiaan. Siellä kävely rauhoittaa, keskittää ajatuksia ja auttaa asettamaan elämän asioita tärkeysjärjestykseen.

Hautausmaalla voi katsella hautakiviä ja miettiä, mitä elämäntarinoita nimien ja syntymäja kuolinpäivien taakse kätkeytyy. Kivet ovat erilaisia. On näyttäviä hautapaaseja ja vaatimattomia kiviä, joita tuskin erottaa maasta. Mutta vainajat maan alla eivät enää tiedä niistä yhtään mitään.

Surevan askeleet vievät usein hautausmaalle. Läheisensä hautaa hoitaessaan ihminen hoitaa myös omaa suruaan. Kukkien haudalle vieminen helpottaa omaa ikävää. Moni keskustelee haudalla kaikessa hiljaisuudessa kuolleen läheisensä kanssa.

Pyhäinpäivän iltana ja joulunaikaan hautausmaat ovat valomeriä. Palavat kynttilät kertovat sukupolvien ketjusta ja toivosta, joka kantaa yli kuoleman.

Pyhäinpäivän iltana voi mennä myös kirkkoon tai kappeliin muistamaan läheisiään ja rukoilemaan.

Jos tahdot lähteä pyhiinvaellukselle, tuttu hautausmaa on siihen hyvä paikka. Siellä saat kulkea Jumalan puistossa ja muistella läheisiäsi ja tuttujasi. Siellä voit myös pohtia omaa elämääsi.

Hautojen keskellä kävellessäsi voit mietiskellä, mitä tarkoittaa se, että laskee elämänsä kaikkineen jonkin itseään paljon suuremman käsiin. Mikä sinulle on elämässä pyhää? Mistä kiität ja iloitset? Mistä olet tänään valmis luopumaan, koska kerran joudut joka tapauksessa luopumaan aivan kaikesta?

Mitä tänään kadut? Minkä haluaisit tehdä toisin? Mitä tä-

nään tarkoittaa sinulle se, että olet saanut elettäväksesi juuri tämän elämän, iloinesi ja huolinesi?

Olet saanut elämäsi lahjaksi Jumalalta, joten on ainakin joku, joka välittää sinusta. Usko on yksinkertaista luottamusta siihen, että voit laskea aivan kaiken Jumalan käsiin.

”Hautausmaalla kävely auttaa asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Tuntuu erikoiselta seisoa haudallasi. Vasta muutama kuukausi sitten tulit minua iloisesti vastaan vanhainkodin käytävällä. Vaikka sekoitit minut isääni, ymmärsin, että oikeasti tunsit minut.

Hautakivessä ei ole vielä sinun nimeäsi, vaikka multaa on arkkusi päällä lähes kolme metriä. Ihminen on kummallisessa välitilassa ennen kuin kullattu nimi ilmestyy koverrettuna kivipaaden pintaan.

Oli hämmästyttävän lämmin syyskuun päivä.

Veljiesi lapset kantoivat sinut haudan lepoon.

Tyttäreni viskasi yhden punaisen ruusun arkkusi päälle. Minä vain itkeä tihrutin.

Saattoväen keskellä hyppelehti kesy varpunen.

Mietin, olitko se sinä. Vai onko varpusilla jokin diili tulla taivaasta aina lohduttamaan?

Hautasi sijaitsee mäellä. Voi kunpa näkisit, miten komeat maisemat tästä on joelle! Ihastuisit.

Kaipaanhan minä. Niin pirusti. Varsinkin ensi helmikuussa, kun Sotshin olympialaisissa on miesten 15 kilometrin perinteisen väliaikalähtö. Miten saatoitkin olla niin fanaattinen penkkiurheilija. Muistatko, miten jännäsimme Myllylän hiihtoa 30 kilometrin kisassa Naganossa? Silloin itkimme onnesta ääneen.

Tuo joki tuolla alhaalla on kuin elämän virta.

Oletkohan jo perillä? Miltä vastarannalla näyttää?

Luopuminen on tämän elämän vaikeimpia juttuja. Muistan, miten hyvästelit minut viimeisen kerran. Kuihtuneen ruumiisi luut pistelivät, kun painauduit minua vasten. Lopuksi katsoit lempeästi ja sanoit: ”Jumalan rauhaa.”

Kirkonkello lyö kahdesti. Sytytän lyhdyn ja koitan elää taas ihmisiksi.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Hetki hautausmaalla

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Perheiden toimintaa perjantaisin klo 9–11. Perhemuskari klo 10.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 3.11. klo 10. Vesa Häkkinen, Kirsi Honkanen-Punkari.

■■ Pyhäkoulu su klo 10.

Bethel World Wide Evangelical Ministry sunnuntaisin klo 13–16 englanniksi.

Sudanilaisten kokoontuminen sunnuntaisin klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan.

Miestenpiiri tiistaisin klo 18.30. Sa-

naa ja saunaa.

Naisenergiaa Raamatun äärellä

tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta to 31.10. klo 14– 15.30 alakouluikäisille.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoro keskiviikkoisin alakouluikäisille klo 15– 15.45.

■■■ Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 3.11. klo 11 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Kastettu Ada Adjoa Alexandra Dokli, Rasmus Tapani Juuti, Eetu Olavi Kortelainen, Emma Anna Kaarina Rauramo, Senni Erika Suvela, Iina Aino Aleksandra Valtanen.

Hautaan siunattu Eila Kaarina Havukainen 78 v, Tyyne Martta Korhonen 78 v., Häkkinen Katri Johanna 30 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p.

09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10 Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Tilaisuudessa muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia ja sytytetään heille kynttilät. Paikalla seurakunnan pastoreita ja diakoniatyöntekijöitä. Kirkkokahvit.

Messu su 3.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Tapio Holma, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas, Rauhanyhdistyksen kuoro.

Pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit ja seurat messun jälkeen.

Nuorten avoimet su 3.11. ja ti 5.11. klo 18–20.30 nuortentilassa.

Aikuisten jumppa ti 5.11. klo 15 srksalissa.

■■ Perhekerho ke 6.11. klo 9.30.

■■ Kansakoululaulujen yhteislauluhetki ke 6.11. klo 14. Laulattajina Liisa ja Tauno Lahti. Runonlausuntaa ja puhe aiheesta Ilo ja toivo.

Kahvitarjoilu.

Nuorten messu ke 6.11. klo 19. Voit tulla valmistelemaan messua yhdessä jo klo 18. Kirkkokahvit.

Sururyhmä aloittaa to 7.11. klo 18.

Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista. Viisi kokoontumiskertaa. Ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Puumala, p.

09 830 6472.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 4.11. klo 12. Kirjana Ian McEwanin Lauantai.

Luetaan yhdessä -ryhmä ti 5.11. klo

10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.

Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 6.11. klo 18. Riitta Pyykkö.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 7.11. klo 13.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 4.11. klo 9.30.

■■ Nyyttikerho ma 4.11. klo 13. Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Palvelupiiri HAIK ti 5.11. klo 13.

Aikuisten raamattupiiri to 7.11. klo 16.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 11.

■■ Perhekerho ti 5.11. klo 9.30.

Kohtaamispaikka to 7.11. klo 11.

Muualla K-16 sähly pe 1.11. klo 17.30–19 nuorille aikuisille Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Korttelipyhäkoulu su 3.11. klo 10 Hämeenkylässä, Äeskuja 4 N 14.

■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 4.11. klo 18 Uudentuvantie 6:n kerhotilassa Askistossa.

Kahvikammari ke 6.11. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Kastettu Lukas Tapio Juhani Tuomioksa, Aaron Eemil Virtanen, Max Oliver Vaherio, Joona Oliver Visa.

Hommissa

Kasgaspuuvastaava Eila Alatalo ”Olen toiminut Vantaankosken seurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä 25 vuotta. Nykyisin huolehdin Kivistön kirkolla olevasta kudontahuoneesta ja kangaspuista. Laitamme kangaspuihin loimet suntion kanssa. Sitä ennen minä olen käynyt luomassa loimet Hakunilan käsityöasemalla.

Tein juuri muutaman poppanan Naisten Pankin myyjäisiin.

Olen harrastanut kudontaa monta kymmentä vuotta.

Kudontahuoneessa on kolmet kangaspuut. Ne ovat vanhoja, mutta ihan käyttökelpoisia ja erikokoisia. Loimet on nyt laitettu matolle, poppanalle ja kaulahuiville.

Kutomiselle ei ole määrättyä aikaa, vaan halukkaat voivat soittaa minulle ja varata ajan, milloin tulevat ensimmäisen kerran. He saavat avaimet ja voivat käydä kutomassa silloin, kun itselle sopii. Avaimia varataan kahdesta kolmeen viikkoa ja sitten on jo jonkun toisen vuoro.

Kangaspuilla kutomista voi tulla kokeilemaan, vaikka ei osaisikaan, minä kyllä opastan alkuun. Kutojilla on yleensä ollut omat matonkuteet mukanaan, mutta kirkoltakin löytyy materiaaleja.

Loimista maksetaan menekin mukaan. Tuotteita voi tehdä itselleen tai seurakunnan myyjäisissä myytäviksi.”

Nina Riutta

Kivistön kirkon kudontahuoneen kangaspuiden varaus: Eila Alatalo p. 050 538 1418.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 31.10. klo 13 seurakuntasalissa. Hiljaisuus – hiljentyminen. Pekka Hintikka.

Hartaus Sanna Heikurinen.

Naisten saunailta to 31.10. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 1.11. klo 9.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10.

Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen ja Heikki Seppänen.

Lämmintä mehua tarjolla ja keskustelumahdollisuus la 2.11. klo 16– 17.30 hautausmaan edessä. Pirkko Yrjölä ja Sirkka Väätäinen.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 18. Mari Liimatainen ja Vesa Ruokonen. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, laulajat Ursula Hynninen ja Mika Keitel sekä urkuri Juhani Haapasalo.

Sanajumalanpalvelus su 3.11. klo 10. Vesa Ruokonen ja Heikki Seppänen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 10.

Raamattupiiri su 3.11. klo 17.

■■ Perhekerho ma 4.11. klo 12.

Runopiiri ma 4.11. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieliorkesterin harjoitukset ma 4.11. klo 15 kirkkosali 2. Ilmoit-

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14, suljettu ke 6.11.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 12.

Vesa Häkkinen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Messussa sytytetään kynttilä jokaiselle vuoden aikana hautaan siunatulle.

Messu su 3.11. klo 12. Nuorten kirkkopyhä. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri, Mirkka Santala.

Matalan kynnyksen maanantai 4.11.

Klo 11 hartauden jälkeen ilmainen ruokailuhetki.

■■ Kaakaopyhäkoulu ma 4.11. klo 18–19. Mukaan voi tulla myös vanhemmat, isovanhemmat tai kummit.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11 tarjoilua, yhdessäoloa.

Seniorikerho ti 5.11. klo 13. Lähetystyö Israelissa. Anna-Liisa Viita.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18– 20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Päivärukous ke 6.11. klo 12.30.

Matteuksen evankeliumi avautuu ke 6.11. klo 18. Jari Araneva.

Muru–hetki to 7.11. klo 13. Musiikkia ja runoja. Aiheena pyhäinpäivä ja muistot poismenneistä rakkaista. Voit tuoda mukanasi oman lempikappaleesi tai -runosi.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45.

Ikäihmisten virkistyspäivä la 9.11. klo 10–13. Voimaantumista kuvin ja sanoin, työskentelyä ohjaamassa taideterapeutti Marjukka Irni.

Omaishoitajat voivat ottaa hoidettavan mukaan, heille järjestetään samaan aikaan omaa ohjelmaa sairaanhoitaja Saana Sarkkilan johdolla. Kahvitarjoilu. Ilm. kirkkoherranvirastoon 7.11. mennessä p. 09 830 6500. Lisätietoja Saara Huhanantti, p. 050 593 5503.

11

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.–7.11.

Lapsille

taudu Anne-Mari Vanamo-Kalliolle, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 4.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 4.11. klo 18.30 kokoustilassa.

Käsityön aamu ti 5.11. klo 10. Opetellaan virkkaamaan ruusuja. Ilmoittaudu Marja-Liisa Karille, p.

040 5647 879.

■■ Satakielikuoron harjoitukset ti 5.11. klo 15.30 kirkkosali 2.

Katulähetys ke 6.11. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 6.11. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 6.11. klo 18. Risto Auvinen.

Varaventtiili-ilta ke 6.11. klo 18.30.

Risto Auvinen. Aiheena Minun Raamattuni. Muistatko milloin ensimmäisen kerran luit Raamattua ja miten siitä tuli sinulle tärkeä kirja? Ota Raamattusi mukaan ja tule keskustelemaan sen merkityksestä.

Rukousryhmä ke 6.11. klo 20 kappelissa.

Sururyhmä to 7.11. klo 16.30. Mari Liimatainen ja Sirkka Väätäinen.

Läheisensä menettäneet voivat jakaa suruajan kokemuksia. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa 7.11.–5.12. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550 tai la 2.11. iltateellä pyhäinpäivän iltakirkon jälkeen.

Miesten saunailta to 7.11. klo 18 sau-

natiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Lilja, ruusu, kirsikkapuu -musiikki-ilta to 7.11. klo 19. Korson Seurakuntakuoro johtajanaan Ursula Hynninen sekä viuluyhtye Jouheva esiintyvät.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 1.11. klo 15. Mari Liimatainen.

Nuorten aikuisten kokkauskerho su 3.11. klo 14.

Nuortenkulman avoimet ovet su 3.11. ja ke 6.11. klo 17–20.

Kirkonkulman Kuoron harjoitukset to 7.11. klo 11.30.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 31.10. klo 9.

NuPe pe 1.11. klo 17.30–20.30. Nuorten Perjantai.

■■ Perhekerho to 7.11. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 5.11. klo 9.

Muualla

Tuhkahautausmaalle ei järjeste-

12

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.–7.11.

tä hautauksia 2.11.2013–11.5.2014.

Uurnat säilytetään seurakunnan toimesta ja haudataan äitienpäivän jälkeen.

Kastettu Lilian Giselle Mauriitta Launiainen, Jerry Jarmo Johannes Vähäkangas, Emma Sofia Siirtola, Loviisa Emilia Oikarinen, Miana Isabel Kujala, Sofia Taimi Maria Helminen, Miisa Julia Palkeinen Hautaan siunattu Aila Liisa Hämäläinen 78 v, Vieno Esteri Larinen 74 v, Seppo Sakari Väisänen 59 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parillisina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Muina aikoina p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Pirjon ja Pentin tarinatupa to 31.10. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5e), ohjelma klo 13. Vieraana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen. Hän kertoo isän surusta.

Torstaipiiri 31.10. klo 13, päiväraamattupiiri.

■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 15. Kirkossa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. Ben Ahlroos, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, laulusolistit Ursula Hynninen ja Mika Keitel, urkuri Juhani Haapasalo, johtaa Sirkku-Liisa Niemi.

Kahvitarjoilu. Kirkon yläpihalla olevan ristin juurelle voi tuoda kynttilän kuolleen omaisen tai ystävän muistolle.

■■ Korson mieslaulajien ja NaisSound-kuoron yhteiskonsertti la 2.11. klo 19. Kuoroja johtavat Pekka Itkonen ja Riikka Salminen. Ohjelmistossa mm. Charles Gounodin Messe brève no. 7 in C, spirituaaleja, suomalaisia lauluja ja W.A. Mozartin Ave Verum Corpus.

Messu su 3.11. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Juha Ropponen, kanttori Noora Hultin. Messu on nähtävissä: www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola. Vain messun palvelutehtävissä olevia kuvataan.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Iltahartaus, iltapalaa ja sauna lämpiää.

Isko 2 ti 5.11. klo 17.30 A-ryhmä ja Bryhmä klo 19.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors keskiviikkoisin klo 18 nuorisotilassa.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30– 10.30. Aamukahvila aikuisille. Maksuton aamupala.

Kohtaamispaikka su 3.11. klo 16.30.

Liisi Jokiranta: Jumala kuulee sit-

tenkin. Iltatee, lapsille omaa ohjelmaa.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 4.11. klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

lia Tamminen, diakoni Anita Salonen. Tilaisuudessa luetaan kaikkien Ruskeasannan hautausmaalle vuoden aikana haudattujen seurakuntalaisten nimet.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Maalauspiiri to 31.10. klo 17.30. Leila Nuotio. Rippikoululuokka. A-rappu, 2. krs.

■■ Torstaitupa to 31.10. klo 17.30 Brappu, 2. krs. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Iltapala 2 e/perhe. Tied. diakoni Hanna Nikama p. 040 5097306.

Miesten raamattupiiri to 31.10. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

Sinä hyväksyt minut -luentosarja to 31.10. klo 18.30. Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi.

Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Näppärin sormin to 31.10. klo 18.

Käsityöpiirissä tehdään tuotteita kansainvälisen diakoniatyön hyväksi. Emmauksen kokoushuone, Arappu, 3. krs.

■■ Perhekerho pe 1.11. klo 9.30. Brappu, 2. krs. Lisätietoja Outi Myllylä p.050 3271634 tai outi.myllyla@evl.fi.

■■ Laulupiiri pe 1.11. klo 13. Nuorisotila, A-rappu, 2. krs.

Walkers-nuortenkahvila pe 1.11. klo 19–22 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Nuorten aikuisten kirpputori Naistenpankin hyväksi su 3.11 klo 16–18 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Pöytävuokra 10 e, varaa 1.11 mennessä sonja.turunen@evl.fi. 7 kuolemansyntiä, Ahneus.

Naiset sanan äärellä ma 4.11. klo 10.

Keskustelua ja kahvitarjoilu, lastenhoito järjestetty. Nuorisotila, Crappu, 2. krs.

Mitä on luterilainen usko? ma 4.11. klo 18. Betanian kokoushuone, aArappu, 4. krs.

Miesten saunailta ti 5.11. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. Yht. hlö Aulis Mölsä p. 0400 579 423.

■■ Perhekerho ti 5.11. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 5.11. Vuoronumerot jaetaan Nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.11. klo 13. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Israel-piiri ti 5.11. klo 18.30 viraston asiakastila.

Iso 2 -koulutus ke 6.11. klo 17 nuorisotilassa.

Walkers-nuortenkahvila ke 6.11. klo 18–20 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Naisten saunailta ke 6.11. klo 17.30 Betanian saunaosastolla Unikkotie 5 aB. Yht.hlö Aija Nuortia p. 040 876 2159.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 31.10. klo 9.30 Tikkurilan kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Maalauspiiri to 7.11. klo 17.30.

Miesten raamattupiiri to 7.11. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

■■ Torstaitupa to 7.11. klo 17.30. Brappu, 2. krs.

Muualla

Ehtoollishartaus to 31.10. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Nuorten sähly torstaisin klo 16 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Ikäihmisten raamattupiiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Havunneulan vanhemman väen iltapäivä ti 5.11. klo 12.

Lähetyksen kotipiiri ke 6.11. klo 18 Karvosilla, Kiulukuja 4 B 21. Klo 18 kahvit, klo 18.30.

Ehtoollishartaus to 7.11. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12.

Rukouspiiri perjantaisin klo 19, Rautkalliontie 4.

Kastettu Leonardo Taito Tapani Halonen, Peetu Samuel Lukkari, Sisu Otso Eemeli Pakarinen, Teemu Kari Pulkkinen, Vilina Ruth Rosina Sundgren, Jami Juhani Miikkael von Müller.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 12. Päivi Helén, Heikki Leppä, Julia Tamminen, Tikkurilan kirkkokuoro.

Pyhäinpäivänä la 2.11. klo 15–18.30 kirkon pihamaalla on tarjolla lämmintä mehua haudoilla vieraileville. Mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Mukana diakonit Hanna Raunu, Annakatri Aho ja Päivi Mäkinen.

■■ Pyhäinpäivän muistokonsertti la 2.11. klo 18–18.30. Gregoriaaninen requiem, Corvus Laurencij -kuoro, johtaa Samppa Laakso.

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus la 2.11. klo 18.30. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, diakoni Hanna Raunu. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Messu su 3.11. klo 12. Marja Ruuska, Veikko Karhumaa, Terje Saard, mukana Pyhän Laurin kuoro.

■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 12 kirkon odotustilassa.

■■ Jussi Syren and the Groundbreakers to 7.11. klo 19–20.15.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 Avoimet ovet pyhäinpäivänä la 2.11. klo 15–18.30 tutustumista ja hiljentymistä varten.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus la 2.11. klo 16. Veikko Karhumaa, Ju-

Olotila Unikkotie 5a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Arki-illan ehtoollinen ke 6.11. klo 18. Sonja Turunen, Samppa Laakso.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 1.11. klo 9.30.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10.

Satu Huttunen, Toni Fagerholm, Iina Katila, mukana Quo Vadis kuoro.

Messu su 3.11. klo 10. Maria Koukkari, Kristiina Kartano, Julia Tamminen. Messubussin pysäkit: Tikkurilan kirkko – Kielotie – Valkoisenlähteentie – Koivukyläntie – Simonkalliontie – Laaksotie – Koivukylänväylä.

■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 10.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 31.10. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 11.

■■ Perhekerho to 7.11. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 1.11. klo 18.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 6.11. klo 14. Pyhäinpäivän jälkeen.

■■ Perhekerho ma 4.11. klo 9.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 1.11. klo 12.30– 15.30. Varaukset tekstiviestillä p.

050 494 8744.

■■ Perhekerho ti 5.11. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 5.11. klo 17.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 5.11. klo 9.30. Äitien perhekerho ke 6.11. klo 9.30.

Kartanokosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Perhekerho pe 1.11. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 11.

■■■ Jippii-kuoro Meritähdet ke 6.11. klo 18. Alle kouluikäisille lapsille hengellisiä lauluja liikkeiden kera ja lyhyt opetustuokio.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 4.11.

klo 13.30, Malminiityntie 16 b kerhohuone. Diakoni Hanna Raunu vierailee kertomassa ajankohtaisista aiheista. Vetäjä Aulikki Kleemola.

Aamurukouspiiri ke 6.11. klo 7 toimituskappelissa.

■■ Hertta kirkonrotan satuhetki ke 6.11. klo 11 Jumbossa. Lastenohjaaja Krista Korhonen.

Kylväjän raamattupiiri ke 6.11. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun kera, Heikki Hilli p.

050 441 1743.

■■ Perheiden retki Vivamoon. Lähtö Tikkurilan kirkolta ke 11.12. klo 16.30, noin klo 21. Jouluvaellus ulkona. Retkimaksu: 16 e aikuinen, 15 e 3-12-vuotiaat, alle 3-vuotiaat maksutta. Maksu sisältää kuljetuksen, pääsylipun ja joulupuuron. Ilm. 12.11. mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Saara Onerva Sihvo, Jasmin Isabel Ripatti, Daniel Eero Oliver Childerley, Elli Helena Lehtimaa, Kasimir Eero Olavi Kajatsalo, Silja Oona Emilia Manninen, Carlotta Anneli Kristo, Aada Bella Maria Suonpää, Estrid Aleksandra Mälkki, Eetu Juhani Isokääntä, Roope Valtteri Johansson.

Avioliittoon kuulutettu Jan Kristian Vacker ja Marjo Hannele Sjöman.

Hautaan siunattu Pentti Kalevi Häkkinen 84 v, Hanna-Maija Torvinen 79 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 31.10. klo 18.30–20 takkahuone. Jukka-Pekka Virtanen: Järki ja usko.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Liturgia Mark Saba, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Ritva Holma. Kirkkokahvit ja Mariakodin ystävät ry:n kokous.

■■ Konsertti Mariakodin hyväksi la 2.11. klo 15. Svetlana Musina, laulu ja säest. Jelizaveta Pantzenko, piano. Vapaa pääsy, kolehti Mariakodille Inkeriin.

Pyhäinpäivän muistotilaisuus la 2.11. klo 18. Muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia. Liturgi Reija Vienola, saarna Hannu Pöntinen, kanttori Ritva Holma.

Messu su 3.11. klo 10. Liturgia Antti Isopahkala, avustava pappi Sanna Uusitalo, kanttori Eveliina Pulkkinen.

■■ Pyhäkoulu su 3.11. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 3.11. klo 14.

Puhujina mm. Seppo Salo, Hannu Lehtosuo, Jaakko Simojoki.

Valon messu su 3.11. klo 17 St. Martinin kappeli. Toteuttajina Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Emma Himanen, Eeva Kesäniemi sekä vapaaehtoisia. Lastenhoito järjestetty. Messujatkot klo 18–20. Tervetuloa valmistelemaan messua klo 16.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G– ovesta.

Bio Manala ti 5.11. klo 13 nuorisotila Manala. Leffakerho, jossa katsomme elokuvia ja juttelemme niistä. Woody Allen: Hannah ja sisaret.

Seniorikerho ti 5.11. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 5.11. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 6.11. klo 9.30–11.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 6.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenilta ke 6.11. klo 17–19 nuorisotila.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 31.10.–7.11.

Lapsille

Arkea ja tuonpuoleista Saara Vuorjoki

Vesperin musiikki nousee sukupolvien ketjusta ja tähyää tulevaan.

Kirkkomuusikko Juhani Haapasalon säveltäminen alkaa improvisaatiosta.

– Säveltämiseni ei ole analyyttistä ja ennalta päätettyä. Haen sävelmiä tekemällä löytöretkiä.

Aloitan usein urkujen ääressä.

Urut ovat minulle vokaalinen instrumentti, näen ne kuorona.

Vasta myöhemmin säveltämisessä tulee tiedostava vaihe, kun Haapasalo työstää sävellyksen valmiiksi. Improvisaatio on lähellä häntä siksikin, että hän on opettanut sitä ja liturgista soittoa tuleville kanttoreille kolmenkymmenen vuoden ajan.

Pyhäinpäivä on Haapasalolle erityisen mieleinen aihe moniulotteisen sisältönsä vuoksi.

Se jättää muusikolle paljon tilaa toimia.

– Kun päivän teemoihin kuuluu poisnukkuneiden kuolleiden ja perille päässeiden pyhi-

en ihmisten muistaminen, musiikki voi kuvata tuonpuoleisia näkymiä.

– Toisaalta päivän raamatuntekstissä on maanläheisyyttä.

Kun Jeesus puhuu vuorisaarnassaan autuaista, esille nousee aika lailla jokapäiväisiä asioita, murheita ja rauhantekijöitä.

Vesperin eli iltajumalanpalveluksen musiikissa on monia kerroksia: keskiaikaista gregoriaa-

nista kirkkolaulua, eri aikoina syntyneitä virsiä ja uutta musiikkia.

– Suhtaudun nöyrästi menneiden sukupolvien työhön, ja haluan tuoda perinnettä tähän hetkeen. Ominta tekemistäni on raamatuntekstien säveltäminen.

Kun Haapasalo on nykyisin osa-aikaeläkkeellä Sibelius-Akatemiasta, hänelle jää enemmän aikaa säveltää ja toimia urkurina.

Pyhäinpäivänä Korson ja Rekolan kynttiläkirkoissa Haapasalo vastaa musiikista Rekolan seurakunnan vokaaliyhtyeen kanssa.

Indonesialainen ilta ke 6.11. klo 18–

Sanan ja rukouksen ilta su 3.11. klo

asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 3.11. kl. 12.

K.Andersson, N.Fogelberg.

■■ Familjecafé må 4.11. kl. 9–11.

20. Sanaa, musiikkia ja indonesialaista ruokaa. Liput: aikuiset 10 e, lapset 5 e. Lippuvaraukset ja tied. p. 050 512 1168 tai kaisa.aalto@evl. fi. Lippuja myös ovelta.

Raamattu-lähetysilta to 7.11. klo 18–19.30 pieni srk-sali. ”Jumalan voimalla – ei omalla”, Matti Viitanen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Vauvakirkko su 3.11. klo 15. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

■■ Perhekerho ma 4.11. klo 9.30–11.

■■ Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset maanantaisin 18.30–20.

Uusia laulajia otetaan mukaan.

Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

■■■ Lapsikuoron harjoitukset tiistaisin klo 17–18. Alakoulu- ja eskariikäisille. Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seniorikerho ke 6.11. klo 12.30–14.

Vaatevarasto avoinna to 7.11. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 7.11. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ti 5.11. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 1.11. klo 17–20.

Juhani Haapasalo on opettanut Musiikki­talon Organo-salissa, jossa on kolmet eri ajoilta peräisin olevat urut.

18. Ehtoollinen. Pastori Antti Isopahkala. Evankelista Pertti Peusa: ”Jeesuksen haavojen parantava vaikutus”.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 4.11. klo 18.30–20.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

■■ Familycafé on Wednesdays 1–3 pm. For children and families with multicultural background.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 6.11. klo 17–19 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 6.11. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Kädet – aikuisten askarteluryhmä su 3.11. klo 17–19. Tehdään käsitöitä itselleen ja diakoniatyötä tukevia myyjäisiä varten. Tied. Kati Pyykkö, p. 050 357 7726.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 5.11. klo 17.45– 19.15.

Muualla

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella

Kastettu Ellen Anette Aurelia Heinonen, Anton Veikko Ilmari Karhu, Jimi Henrik Myllynen, Hilma Ela Maria Perendi, Viena Aliisa Tikkanen, Eemil Otso Johannes Tuupainen.

Hautaan siunattu Paavo Mikko Paiho 68 v, Jukka Tapio Vainio 56 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagningen ti kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 ■■ Stilla musik alla helgons dag lö 2.11. kl. 14.30 till en stund innan gudstjänstens början. Heidi ÅbergYlivaara, violin, och Nina Fogelberg, sang och orgel.

Gudstjänst lö 2.11. kl. 16 till de dödas minne: parentation över dem som avlidit mellan tiden oktober 2012–september 2013. M. Fagerudd, N. Fogelberg. Heidi Åberg-Ylivaara, sång.

Högmässa sö 3.11. kl. 10. K. Andersson, N. Fogelberg.

Kvällsmässa on 6.11. kl. 18. M. Fagerudd, J. Granlund och N. Fogelberg.

Ulla-Maija Vilmi

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 15 Rekolan Pyhän And­ reaan kirkossa ja klo 18 Korson kirkossa. Kirkoissa kuullaan Juhani Haapasalon säveltämä Pyhäinpäivän vesper.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Svenska dagen träff on 6.11. kl. 13.

Diktläsning av Birgitta Lönnqvist, sång av Trio ”ViAndra Basar” och allsång med Nina Fogelberg.

Dickursby kapell Stationsvägen 12 B Veckomässa 6.11. kl. 8.30. K. Andersson Andra utrymmen

Allhelgonamässa fre 1.11. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

K. Andersson ■■ ViAnda-kören ti 5.11. kl. 13.30 i Helsinggård, Konungsv. 2.

Döpta Stella Maria Villberg.

Vammaistyö Huonokuuloisille

Keskustelukerho ke 6.11. klo 13–

14.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs.

Lea Karhinen.

Viittomakielisille Viittomakielinen messu su 3.11. klo 13 Hermannin Diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Kuurojenpappi Elina Jokipaltio ja kuurojen diakoni Päivi Korhonen.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.11. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2, sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta.

Ei vastaanottoa ke 6.11. Tikkurilan diakoniakeskuksessa.

■■ Viittomakielinen perhekerho pe 8.11 klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Lastenhoito klo 10–11.

Pääkaupunkiseudun yhteinen retki la 7.12. klo 10–17 jouluvaelluksel-

Pyhäinpäivän 2.11. tilaisuuksia Hakunilan kirkko • Messu klo 12.

Hämeenkylän kirkko • Iltakirkko ja kirkkokahvit klo 18.

Mahdollisuus keskustella seurakunnan pappien kanssa.

Korson kirkko • Kynttiläkirkko klo 18.

Myyrmäen kirkko • Muistotilaisuus klo 18.

Pyhän Laurin kirkko • Hiljaista musiikkia klo 14.30– 15.45. Mahdollisuus viivähtää kirkonpenkissä.

• Ruotsinkielinen muistomessu klo 16.

• Pyhäinpäivän muistokonsertti klo 18. Gregoriaanisen requiemin esittää Corvus Laurencij -kuoro.

• Iltajumalanpalvelus klo 18.30.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko • Kynttiläkirkko ja kirkkokahvit klo 15. Voi tuoda oman kynttilän ja sytyttää sen kuolleen läheisen muistolle kirkon yläpihalla olevan ristin juurelle.

• Pyhäinpäivän konsertti klo 19.

Korson mieslaulajat ja NaisSoundkuoro.

• Ruskeasannan kappeli • Iltajumalanpalvelus klo 16.

le Vivamoon. Viittomakielelle tulkattu joulunäytelmä. Lähtö klo 10 Kiasman tilausbussipysäkiltä, Helsingin postitalon edestä. Lounas, jouluvaellus ulkona, ehtoollishetki ja kahvit. Hinta 20 e / aikuinen, 3–12-v. lapsi / 10 e. Ilmoittautumiset (myös osoite) ja ruokavaliot Päivi Korhoselle 8.11. mennessä p.

050 301 9619 tai paivi.korhonen@ evl.fi.

Näkövammaisille Miesten ilta ma 4.11. klo 18–21, Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs.

Saunomista ja uimista. Vieraana Merimieskirkon monitoimimies, kirjailija Esko Vepsä.

Myyrmäen kerho ti 5.11. kello 13– 15 Myyrmäen kirkolla, St. Martin.

Vanhuspalvelut Vantaalla: VIKSUikääntymispoliittinen ohjelma, varapuheenjohtaja Simo Hiekkalinna, Vanhusneuvosto. Kahvitarjoilu.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Vantaan kuvataidekoulun eri-ikäis-

ten lasten teoksia ”Hyppy taiteeseen” 22.11 saakka. Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Olotilaan vapaaehtoiseksi? Kysy lisää p. 09 830 6302 klo 9-15 tai olotila@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Petri Laaksonen

Rohkaisua ja kuuntelemista Kirkossa jokainen voi olla toiselle sielunhoitaja.

Askel-lehden lukijamatka keväiseen Pariisiin 27.-30.4.2006

Pirjo Wesaniemi

Tallinna Meriton Spa

P

appeja on nimi-

hautaan siunaamisen käytännön

sa 14 000:lla kahdeksassa vuo-

set tuntevat itsensä heikoiksi ja osaamattomiksi. Toiset ovat pohtivia älyn ihmisiä.

Kettusen mielestä ammattimaisiin sielunhoitokeskusteluihin tarvitaan rauhallista ilmapiiriä ja aikaa.

– Kärsivän ihmisen luo ei pidä mennä juosten, vaan levollisesti.

Sielunhoitajalla on myös hyvä olla ajantasaista tietoa psykologiasta, psykoterapiasta, muista ihmistieteistä ja yhteiskunnasta. Hänen pitäisi myös osata tarvittaessa neuvoa apua tarvitseva

Lähde kanssamme Pariisiin tutustumaan tämän kauneuden tetty taideaarteisiin, perinteikysymyksiin. ja kulinarismin pääkaupungin ainutlaatuisiin – kylpylähoitoja ja kulttuuria 22.–25.11.2013 nähtävyyksiin ja tunnelmiin. Matkanjohtajina ovat Askel-lehsesti sielunhoiden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi ja laulaja Petri Laaksonen.

Suosittu kylpylämatka uusitaan! Lähde Askel-lehden kanssaPariisi näyttäytyy kauneimmillaan! tajiksi tai sieYksittäisen ihmisen hätä Keväällä rentoutumaan Tallinnaan Meriton Spa hotelliin. Hotelli sijaitsee lunpaimeniksi.

Siitä, mitä sielunhoito on, ei ole Matkaohjelmamme: Tallinnan keskustassa, muutaman minuutin kävelymatkan päässä Torstain tervetulotilaisuus järjestetään omassa hotellissamme.

Itä-Suomen yliselvää määritelmää. UusimmasVanhasta kaupungista. Lähistöllä on paljon nähtävyyksiä ja ostosPäivällä jää vapaata aikaa kaupunkiin tutustumiseen omien paikkoja. Luvassa on ihania kylpylähoitoja, kulttuuria, mukavaa opiston käytännöllisen teologimieltymysten mukaan. Ilta huipentuu elämykselliseen Seinen sa kirjassaan Auttava kohtaamiyhdessäoloa ja loistava My Fair Lady Estonia Teatterissa. illallisristeilyyn. Nautimme kolme ruokalajia käsittävän an professorin Paavo Kettusen nen I Kettunen kirjoittaa: ”SieMatkalla mukana Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi illallisen viineineen kuunnellen elävää musiikkia ja ihaillen ilmukaan nimitys on nykyaikana sekä taiteilija Petri Laaksonen. tavalaistuksessaan kylpevän Seinen maalauksellisia maisemia. lunhoidoksi nimitetään kirkkoTälle risteilylle suositellaan juhlavampaa pukeutumista. ongelmallinen. jen ja uskonnollisten yhteisöjen Matkaohjelma: Perjantaina saamme kattavan tietopaketin kaupunkikierrok– Totta kai olisi kujilta toivottavaa, piirissä tapahtuvaa ihmisen autsella, jolla kuljemme Marais’n historiallisilta Bastiljin pe 22.11. klo 11.30 – 14.00 Viking XPRS Helsinki-Tallinna.

Lounas aukioille, latinalaiskortteleista Invalidikirkolle ja Eiffeltornilta tamista, joka kohdistuu ihmisen että pappi olisi sielunhoitaja, ruokajuomineen Bistro buffet-ravintolassa laivalla. Majoittuminen Elyséelle. Kierroksen kruunaa lounas Les Noces DeMeriton Spa hotelliin, mahdollisuus kylpylähoitoihin jaChamps sauna- sekä mutta yksityistä sielunhoitoa mieleen ja psyykkiseen kokemisallasosaston käyttöön. Illalla musiikki-ilta hotellin Pianojannettebaarissaravintolassa. Sieltä lähdemme ihailemaan maailman suurimman taidemuseon, Louvren ainutlaatuisia taideaarteita todellisuuteen.” on papin työssä hätkähdyttäkahvitarjoilun kera, Petri Laaksonen esiintyy. maailmankuuluista maalauksista veistoksiin. vähän.

Jopa niin vähän, että Rinnalla kulkijalta odotetaan Lauantaina lähdemmevän Pariisin ulkopuolella sijaitsevaan la 23.11. Aamiainen hotellissa. Päivällä vapaata aikaa, kylpylähoitoja Versailles`n palatsiin.voi Tutustumme Aurinkokuningas kysyä, onko sielunhoitoLudwig jouapua monenlaisiin elämänkysyja allasosaston käyttöä. Illalla yhteinen illallinen hotellinXIV:n Balalaika palatsin huoneistoihin, peilisaliin sekä linnan kappeliin. ravintolassa sekä musiikki-ilta Piano baarissa, Petri Laaksonen esiintunut kriisiin. myksiin ja -vaikeuksiin, tunneNautimme jäähyväisillallisen Latinalaiskortteleiden kapeilla tyy. Vieraana Viron kirkon perhetyön kehittämishanketta johtava kujilla sijaitsevassa tunnelmallisessa Café Latin –ravintolassa.

Professori esittää kysymykristiriitoihin tai kysymykseen Pia Ruotsala.

Sunnuntaina pääsemme osallistumaan Notre Damen messuun. sensä perusteluksi kirkon toielämän tarkoituksesta. PohjimPäivällä ehdit vielä tuliaisostoksille vaikkapa tyylikkäisiin su 24.11. Aamiainen hotellissa. Messu Tallinnan tuomiokirkossa. pikku putiikkeihin tai mintatilastoja. herkkupuoteihin. Tai vain istuskelemaan maisena on usein kysymys ”KelPäivällä vapaata aikaa. Illalla My Fair Lady Estonia Teatterissa. katukahvilaan nauttimaan kaupungin tunnelmasta. Myöhään – Pappien javuosittain paanko minä?”. iltapäivällä lähdemme lentoasemalle kotimatkalle. käyma 25.11. Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus, jonka jälkeen mät sielunhoidolliset keskusteLisäksi sielunhoitoa kaipaaretki Tallinnan TV-torniin ja upeaan Metsähautausmaahan.

Matkan hinta: 1025 euroa, lisämaksusta huone yhdelle 100 lut ovat vähentyneet Suomesvat hyvin erilaiset ihmiset. Toieuroa.

Kuljetus satamaan ja klo 18.00 – 20.30 Viking XPRS Tallinna-Helsinki. sisältyvät: Matkan hinta: 370 €/hlö / 2hh + toimitusmaksu 10Hintaan € / tilaus. lennot Finnairin reittilennolla: dessa. to 27.4. meno AY 879 Hel465 €/hlö / 1hh + toimitusmaksu 10– € / tilaus. sinki-Pariisi klo 9.30 –11.35, su 30.4. paluu AY 874 PariisiPapin ja diakoniatyöntekijän Helsinki klo 19.00–23.00 Matkan hintaan sisältyy: *laivamatka Hel-Tall-Hel *majoitus – lentokenttäkuljetukset toimenkuvat ovat erilaisia ja heivalitussa huonetyypissä 3 vrk *kuljetukset satama-hotelli-satama – majoitus hotelli Paxissa*** kahden hengen huoneessa dän työtehtäviään tilastoidaan *lippu My Fair Ladyyn *1x Bistro buffet-lounas ruokajuomineen – buffetaamiainen menomatkalla laivassa *1x buffet-illallinen *2 x kahvit – ohjelman mukaiset retket ja ateriat mutta tiedoista eri perustein, *retki TV-torniin ja Metsähautausmaahan. voi päätellä, ettäRyhmämyynti, diakoniatyönVaraukset ja lisätiedot Aurinkomatkojen p. 010 446 7447 tai tekijä käy sielunhoitokeskusteMatkan hintaan sisältyvät kylpylähoidot: sähköpostilla ryhmamyynti@aurinkomatkat.fi • suolakammiohoito 40 min/ hlö + 1 seuraavista hoidoista: luja kahdeksan kertaa enemmän - kasvohieronta 30 min kuin pappi.

- perinteinen hieronta 30 min Sielunhoidoksi ei ole lasket- virkistävä jalkahoito 30 min • muut hoidot lisämaksusta hotellin spa-osastolta. tu pappien käymiä, erikseen tiLisätietoja www.meritonhotels.com Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

lastoituja toimituskeskusteluja.

Ne painottuvat useimmiten kasteen, avioliittoon vihkimisen tai

toisten auttajien luo.

– Onnistunut sielunhoito parantaa autettavan elämää avaamalla lukkoja ja rohkaisemalla luottamaan itseen ja elämään.

Professori haluaa nostaa esiin Suomen luterilaisessa kirkossa vuosikymmeniä syrjässä olleen ajatuksen yleisestä sielunhoidosta. Sillä, että papit käyvät niin vähän yksityisiä sielunhoitokeskusteluja, on dramaattiset seuraukset niin sanotulle yleiselle sielunhoidolle, jota papit ovat perinteisesti antaneet saarnoissaan ja muissa puheissaan.

– Jos ja kun pappi ei pysähdy kuuntelemaan eikä tunnista yksittäisen ihmisen hätää, kärsimystä, yksinäisyyttä, loukatuksi tai hylätyksi tulemista, hän etääntyy ihmisten elämäntodellisuudesta. Silloin saarnoista tai toimituksista ei tule tukea antavaa yleistä sielunhoitoa.

Suurempaan iloon auttamista Paavo Kettunen selittää tilannetta papin työn arvojärjestyksillä. Muut, seurakunnissa tärkeämpinä pidetyt työt vievät pappien ajan. Toisaalta sielunhoito on muidenkin kuin pappien ja diakoniatyöntekijöiden tehtävä.

– Apua tarvitseva voi kääntyä kenen tahansa tuntemansa seurakunnan työntekijän puoleen.

VIETÄ UNELMIESI JOULU - LÄHDE JOULUKSI MATKALLE! JOULUMATKAT TALLINNAAN Valitse hotelli sekä matkasi pituus kahden ja kuuden päivän väliltä!

Matkoja myös jouluillallisella!

Lähdöt 22.-24.12. alk./hlö 2 pv Metropol***alk./hlö 6 pv Metropol***-

69€ 149€

Hinta sis. laivamatkat, majoitus 2hh aamiaisin.

KARTANOJOULU VIHULASSA 4 pv, 23.-26.12. alk./hlö

259€

Hinnat sis. laivamatkat, majoitus 2hh aamiaisin Vihulan kartanossa, jouluillallinen ja -glögi 24.12., bussimatkat Tallinna-Vihula-Tallinna.

JOULUNA KYLPYLÄÄN 5 pv, 22.-26.12. alk./hlö 8 pv, 22.-29.12. alk./hlö

179€ 244€

Hinnat sis. laivamatkat, majoitus 2hh aamiaisin Pärnussa Hotel Strandissa. Hoitopaketit lisämaksusta.

JOULUMATKA RIIKAAN 5 pv, 22.-26.12. alk./hlö

229€

Hinnat sis. laivamatkat, majoitus 2hh aamiaisin Hanza Hotellissa, bussimatkat Tallinna-Riika-Tallinna.

JOULURISTEILY TALLINNAAN HELSINGISTÄ SILJA EUROPALLA 24.-26.12. alk./hlö B-hytissä (Club One -hinta)

36€

JOULURISTEILY TUKHOLMAAN HELSINGISTÄ Viking Mariella 24.-26.12.

161€ Silja Serenade 23.-25.12. alk./hlö B-hytissä (Club One -hinta) 172€ Silja Symphony 24.-26.12. alk./hlö B-hytissä (Club One -hinta) 182€ alk./hlö B-hytissä

Hinnat sis. risteilyn, 2 x illallinen, brunssi, aamiainen, jouluglögin.

Katso kaikki joulumatkamme

matkapojat.fi/joulu

KATSO KAIKKI MATKAMME JA VARAA matkapojat.fi - EI PALVELUMAKSUA!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€.

Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät.

Lotta Numminen

Kotimaan matkaklubi

15

”Kärsivän ihmisen luo ei pidä mennä juosten, vaan levollisesti.”

Hän voi odottaa kanttorilta, lastenohjaajalta, toimisto- tai hautausmaatyöntekijältä sielunhoitajan asennetta. Vaikka apua hakeva ei haluaisikaan keskustella uskonkysymyksistä, hän olettaa, että työntekijä edustaa kirkon arvomaailmaa.

Kirkkolain mukaan sielunhoito on koko seurakunnan, kaikkien sen jäsenten yhteinen tehtävä.

– Vapaaehtoistehtävissä ja muutenkin kuka tahansa seurakuntalainen voi kuunnella toista, olla läsnä ja kulkea rinnalla. Sielunhoidon tehtävänä ei

ole neuvoa tai määräillä toista, vaan auttaa häntä suurempaan iloon elämässä.

Seurakunnan sielunhoito on lähtökohtaisesti ilmaista. Siihen sopii Paavo Kettusen mielestä huonosti se, että eräissä kristillisissä järjestöissä koulutuksen-

Palveluja tarjotaan

sa saaneet sielunhoitoterapeutit ovat alkaneet kaupata sielunhoitopalveluita.

– Sielunhoitaja tai sielunhoitoterapeutti ei ole ammatin harjoittajan nimike niin kuin esimerkiksi Valviran hyväksymä psykoterapeutti on. Kenelle sieOstetaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

KOTISIIVOUSTA

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

www.ergadesign.fi

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

LAADUKASTA REMONTOINTIA!

Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi ● P. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Ulla-Maija Vilmi

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

lunhoitoterapeutti on vastuussa ja kuka takaa toiminnan laadun?

Sielunhoidon taustalle on vaikea ajatella muuta kuin kristillinen yhteisö, mutta sielunhoitoterapeuteilla ei ole seurakunnan toimeksiantoa.

Vuokrata halutaan

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Apua kodin töihin, kaupassa käyntiin, pieniin korjauksiin ym. kohtuuhintaan 0400 487784.

4

Sirkka-Liisa Helenius

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki Jaana Rannikko/Helsinki-filmi

Teposta ja Ramusta tulee kaverit.

Tatuoituja ja eläviä leijonia Leijonasydän. Ohjaus Dome Karukoski.

Kasvukipuja kuvaava Tummien perhosten koti ja road-komedia Napapiirin sankarit ovat osoittaneet, että Dome Karukoskella on taito tehdä sujuvaa ja viihdyttävää elokuvaa aiheesta kuin aiheesta. Leijonasydän-elokuvassa uusnatsiporukoissa aikuisuuteen liukunut Teppo (Peter Franzén) törmää naiseen, josta ei pääse yli eikä ympäri. Hankalaa on se, että naisella on tummaihoinen poika.

Asenteellisen ja pidäteltyä väkivaltaa uhkuvan Tepon ja Ramu-pojan (Yusufa Sidibeh) yhteiselo ei käynnisty kivuttomasti. Lisää jännitteitä syntyy,

kun Ramun äiti (Laura Birn) joutuu sairaalaan. Vasta toisiinsa tutustuva miesväki joutuu ristiriitoihin niin Ramun kouluyhteisössä kuin Tepon uusnatsiporukoissa.

Teppo on elämänarvoissaan kaksijakoinen. Sydämessään hän kuitenkin tietää, mille puolelle pitää toden paikan tullen kallistua.

Toisin käy hänen asenteiltaan ehdottomamman fanaattis-isänmaallisen veljensä Harrin (Jasper Pääkkönen), jonka elämä menee lopullisesti solmuun.

Leijonasydämessä on roppakaupalla kiinnostavia asetelmia ja mahdollisuuksia. Teppo luonnehtii porukan olennaiseksi motivoijaksi kunnian. Se on nähtä-

vissä niin Tepon kuin hänen veljensä kohdalla, mutta yhteisötasolla jää kiusaamaan, mistä kumpuaa ison porukan tarve velloa vuodesta toiseen omassa rasistisessa ja mustavalkoisessa väkivaltaisuudessaan.

Leijonasydän voisi olla puhutteleva kannanotto muukalaisvastaisuudesta ja luutuneista asenteista, mutta nyt se on hyvin tehtyä, sosiaalisen omantunnon viihdettä. Pääosien näyttelijät ovat erinomaisia. Tukahtunutta, mutta suurisydämistä Teppoa esittävä Peter Franzén kantaa ansiokkaasti elokuvaa kohti kirjaimellisesti sydämeenkäypää loppua.

Hannu Kylkisalo

Näin Teppo toteaa: ”Se, mitä mä olen ja mitä mä kannatan, tiivistyy yhteen asiaan: kunniaan.”

Hulluus on kulttuurisidonnaista Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia. Gaudeamus 2013.

Ei yllätä, että hulluiksi on historian saatossa nimitetty monenlaisia ihmisiä, jotka ovat poikenneet normaaliksi katsotusta käyttäytymisestä. Mutta Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professorin Petteri Pietikäisen teoksen varsinainen paljastus on, että myös mielenterveyden ja mielisairauden käsitteet ovat osin kulttuurisidonnaisia.

Jopa skitsofreenikoiden oireet ovat muuttuneet ajan myötä.

Pietikäisen Hulluuden historia sai viime viikolla 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjapalkinnon. Teos on yli 400-sivuinen järkäle kärsimyksestä, jossa välillä vilahtaa toivon säteitä. On

hoitoja, jotka auttavat, on sairauksia, jotka paranevat, ja lääkäreitä, jotka ymmärtävät. Hulluja ei enää kahlehdita mökin seiniin eikä myydä eläteiksi halvimman tarjouksen tekijälle.

Ikävä kyllä tieteen ja edistyksen vuosisata 1900-luku oli mielenterveyspotilaille kaikkea muuta. Natsi-Saksassa kaasu-

kammioihin päätyivät ensimmäisinä kehitysvammaiset ja mielisairaat, ja rodunjalostusoppi oli voimissaan myös muun muassa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa.

Suomessakin steriloitiin tuhansia potilaita. Oma lukunsa ovat hoitomenetelmät, joilla pyrittiin auttamaan, mutta joilla useimmiten vain lisättiin tuskaa, kuten sähkö- ja insuliinishokit ja lobotomia.

Viime vuosisadan lopulla lääketeollisuus sai koko ajan laajenevista diagnooseista kannattavan bisneksen, jopa ujouteen on nykyään tarjolla pillereitä.

Pauli Juusela

Yhdysvaltalainen ”rauhoittava tuoli” 1800-luvulta.

Vanhan liiton vilja Ruokakaupassa silmiin osuu raamatulliselta vaikuttava jauhopaketti, Mooseksen viljan speltinjyvät. Emäntä Pirjo Vesimäki, miten Mooses tähän liittyy?

– Kymenlaaksossa oli 1700-luvulla suuri Sambon ratsutila, jolla työskenteli renkinä riuskaotteinen Mooses. Moosekselle luvattiin torpan oikeudet, jos hän raivaisi takametsät pelloiksi. Mooses ahersi, ja torppaa peltoineen alettiin kutsua Mooseksenmaaksi. Kun alueelle lohkottiin itsenäiset tilat 1900-luvun alussa, yhden nimeksi tuli Mooses.

Työteliään Mooseksen raivaamilla pelloilla kasvaa nyt vanha vilja, luomuspeltti. Ensimmäiset siemenet isäntä Heikki Vainio tilasi parikym-

mentä vuotta sitten Michiganista, mutta sato epäonnistui.

– Silloin ei ollut vielä tietoa, että speltti on syysvilja.

Mieheni kylvi sen keväällä, eikä siitä mitään tullut. Seuraava siemensäkki saatiin Viikistä, jossa yliopisto oli tehnyt koeviljelyjä, ja se onnistui jo paremmin.

Emännän mukaan Mooseksen viljan suosituimmat tuotteet ovat pieni höyrytetty spelttihiutale ja kokonainen speltinjyvä. Viljelijät itse valmistavat speltistä puuroa, pikkurieskoja ja spelttirisottoa.

Vantaalla Mooseksen viljan tuotteita myy Citymarket Tammisto.

Krista Susi Syötävää Kymenlaaksosta, ei Raamatusta.

Vainajasta puuksi Miltä kuulostaisi, jos sinusta tai koirastasi kasvaisi puu kuoleman jälkeen? Espanjalaisyritys Bios Urn valmistaa tuhkauurnia, joissa on mukana pieni männynsiemen. Maatuvan uurnan alaosaan pannaan tuhkat ja yläosasta kas-

vaa mänty – tai joku muu puu, mikäli haluaa vaihtaa uurnassa valmiina olevan siemenen.

Muotoilija Gerard Molinén suunnittelema uurna maksaa 75 euroa. Ihmisille ja lemmikkieläimille on omat mallinsa.

Bios Urn suosittelee, että uurna lasketaan sellaiseen hedelmälliseen maahan, missä kasvaa muitakin puita. Sitten vain kastellaan ja odotetaan, että maasta nousee uusi elämä.

Hanna Antila

Uurnasta kasvaa uusi elämä.

http://www.urnabios.com

3 x lohdutusta surevalle Saraleena Aarnitaival: Läsnäolosi on lohdutus. Katharos 2013.

Kirjan runoissa kierretään surun vuodenaikoja shokista varovaiseen toivoon, marraskuusta jäidenlähtöön.

Toisinaan kirjoittaja turvautuu menetyksen tuskaa kuvatessaan mahtipontisuuteen: pudotaan pohjattomaan kaivoon, on vertavuotavia haavoja ja kuihtuvia ruusuja. Leena Seppälän luontokuvat kertovat nekin vuodenkierrosta.

Anna-Mari Kaskinen: Lohdutuksen polulla. Kirjapaja 2013.

Anna-Mari Kaskinen riimittelee sujuvasti aiheesta kuin aiheesta – tällä kertaa surusta. Lohtua haetaan metsän maisemista.

Välillä värssyissä on tehtailun makua: ”Kyyneleet vuosivat kerran. Itku jo ehtynyt on.

Ikävä sisälle astui. Suru on sanaton.” Tuoreempia ovat lyhyet, vapaamittaiset runot. Herkän viitteellinen kuvitus on Anna Emilia Laitisen tekemä.

Britta Teckentrup: Muistojen puu. Lasten Keskus 2013.

Suloisen lastenkirjan kuvitus on värikkään retrohenkinen, kuin kaukaa 1970-luvulta. Kirja kertoo ketusta, joka vanhana ja väsyneenä nukahtaa pois. Muut metsän eläimet jakavat keskenään sekä surun että onnelliset muistot, joita heillä ketusta on.

Ystävyys ei lopu kuolemaan, vaan siitä riittää lämpöä ja suojaa jäljelle jääneiden elämään.

Kaisa Halonen