Lauri 2013 nro 32 (24 10)

Vantaan Lauri 32 • Armon asialla • 24.10.2013 • www.vantaanlauri.fi

Sami Kuronen kokkaa, rokkaa ja juontaa 7

Vantaa geologin silmin

6

Rukousoppia parturilta 10

Jokainen työtön joutuu kysymään, tarvitaanko häntä enää.

8

Potkut saanut

Kari Latvus Uimaan oppii minkä ikäisenä tahansa – Pärla Salomaa

4

Pääkirjoitus

Katri Saarela

2 Isä Alejandro Solalinde auttaa heitä, jotka ovat lähteneet Meksikosta parempaa elämää tavoittelemaan.

Pauli Juusela

Millainen Vantaa?

Vantaan kaupunginhallitus päätti tiistaina, ettei se käytä otto-oikeuttaan opetuslautakunnan päätöksestä lakkauttaa Tuomelan ja Hevoshaan koulut. Päätös syntyi äänin 11–6.

Koulujen lakkauttamista vastaan nousi kansanliike, joka tuskin luovuttaa vielä. Päätöstä vastustivat myös Hämeenkylän ja Hakunilan seurakunnat, jotka asettuivat lähiyhteisönsä tueksi. Opetustoimen perustelut, jonka mukaan vaihtoehtoina ovat seinät tai opettajat, eivät kansanliikettä vakuuttaneet, vaikka perustelu onkin painava.

Loppujen lopuksi on poliittinen päätös, mistä säästöjä otetaan. Pahoin pelkään, että kiista kouluista on vasta alkunäytös siitä, mitä Vantaalla on odotettavissa, sillä kaupungilla on paljon velkaa.

Näyttää siltä, että Vantaa on panostanut tulevaan eli siihen, että Kehärata, Aviapoliksen liiketoiminta ja Kivistön kaupunginosan laajeneminen tuovat ennen pitkää helpotusta tilanteeseen. Lottovoitto Vantaalle oli Finavian ilmoitus lentokentän laajennuksesta: se tuo rahaa ja työpaikkoja.

Vantaa siis toivoo parasta ja torjuu samalla kriisikunnaksi ajautumista. Mutta moni vantaalainen kysyy, riittääkö tämä?

Varsinkin kaupungin reuna-alueilla koetaan, että siellä ihmiset ovat jäämässä maksumiehiksi. Itä-Vantaa on myös sosiaalisesti Länsi-Vantaata ja uusia alueita heikommassa asemassa.

Vantaan kannalta on oleellista, että kaupunkia kehitetään tasapuolisesti. Muuten vantaalaisten halu pitää kotikaupunkinsa puolia katoaa ja uusien asukkaiden tulo tyrehtyy mielikuvaan kurjistuvista palveluista.

Kolumni

Kuoppatutka liikkeellä Kieliasioista puhutaan usein naama sitruunalla. Jotain on pielessä, yleensä pahasti. Nuoriso ei osaa kirjoittaa, kieli rappeutuu, rumat sanat lisääntyvät. Pitäisikö näin syyspimeän aikaan siis unohtaa koko kieli?

Ei sentään, sillä kyllä kieli enemmän iloa on kuin murhetta.

Millä me vitsailisimme, naurattaisimme toisiamme ja tarinoisimme, ellemme kielellä?

Todistusaineistoa voi etsiä vaikkapa Janne Seppälän tuoreesta väitöskirjasta, joka on julkaistu poikkeuksellisesti nettisivuna osoitteessa kulkine.net.

Seppälä on kaivanut esiin erilaisia kulkuneuvon, erityisesti autojen, lempinimiä. Te tiedätte nämä Tipparellut, Kuplavolkkarit ja Johtotähdet. Seppälän aineiston 3500 nimestä löytyy kuitenkin uutta naureskeltavaa paatuneimmallekin autoilijalle.

Annan pari esimerkkiä. Levottomasti kulkeva auto on Keikkumarallallei, Kiikku tai Kuoppatutka. Kankea menopeli taas Maantietraktori, Lentotukialus tai Rautasänky.

Autonsa pettämä Volkkarin omistaja lienee keksinyt nimet Jalkswagen ja Klonkswagen. Entä ajatko Ladillacilla, Larvettella tai Larschella? Ladan lempinimiä tietenkin. Mikä voisikaan olla kauempana Idän ihmeestä kuin Cadillac, Corvette ja Porsche.

Nissan on saanut puutteellisen lämmityksen takia nimityksen Huurrepurkki. Datsunissa taas tarkenee liiankin hyvin, mistä kertoo nimi Itämainen hikimaja. Peltien kestävyyteen taas ei ole luotettu, kun autoa on kutsuttu Ranskan rapeaksi, Peltiheikoksi tai Kanttirapeeksi.

Toistuva teema on eläimet: yksi ajaa Aropupulla, toinen Metsäsialla tai Moottoroidulla sammakolla. Oma suosikkini on Trabantin ja Wartburgin lempinimi Itä-Saksan seisoja.

Eihän kieli siis masennusta aiheuta. Synkkyydestä ei kyllä ole päästy, sillä nimistä löytyy aimo annos salaivaa ja ironista pilkettä. Pieni irvileukaisuus taitaa kuitenkin olla osa kansanluonnettamme. Kestetään tämäkin syksy mustalla huumorilla – kielen avulla.

Lari Kotilainen suomen kielen tutkija ja opettaja

Meksikolaispappi suojelee siirtolaisia Isä Alejandro Solalinde tekee työtään siirtolaisten parissa henkensä vaarantaen.

Meksikon halki kulkeva, yli 5000 kilometriä pitkä rautatie on monelle etelä- ja keskiamerikkalaiselle väylä kohti unelman täyttymistä. Sitä pitkin matkaa kymmeniätuhansia paperittomia siirtolaisia Yhdysvaltoihin etsimään työtä.

Moni ei pääse koskaan perille, sillä rikollisryhmät kidnappaavat reitin varrelta vuosittain jopa 20 000 ihmistä. Heitä kiristetään, kidutetaan, raiskataan ja tapetaan. Miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia katoaa.

– Kun puolustamme näitä ihmisiä, häiritsemme laitonta kaupankäyntiä. Siitä saattavat rikollisten lisäksi hyötyä korruptoituneet julkishallinnon virkamiehet, mukaan lukien poliisi, sanoo katolinen pappi Alejandro Solalinde.

Hänet on palkittu maahanmuuttajien hyväksi tekemästään työstä useasti ja onpa häntä ehdotettu Nobelin rauhanpalkinnon saajaksikin.

– Kerromme siirtolaisiin kohdistuneista väkivallanteoista tiedotusvälineille. Teemme rikollisten laittomasta toiminnasta näkyvää. Siksi meitä uhkaillaan ja

kimppuumme käydään, Solalinde kertoo.

Hän on joutunut poliisien pieksämäksi. Hänet on vangittu ja uhattu polttaa. Nyt tilanne on muuttunut sikäli, että sekä Solalinde että siirtolaiset ovat saaneet suojelijoita niin valtakunnansyyttäjän virastosta kuin aluehallinnostakin.

Meksikossa on noin 70 maahantulijoille tai läpikulkumatkalla oleville tarkoitettua asuntolaa.

Suurin niistä on Solalinden vuonna 2007 perustama Hermanos en el Camino -turvakoti Ixtepecissa.

Turvakodissa työskentelee 14 vakinaista työntekijää, joiden apuna on ympäri maailman tulleista vapaaehtoisista koostuva joukko.

Solalinde hankkii itse asukkaita turvakotiin.

– Menen junaradan varteen sinne, mistä kaupunkiin tullaan.

Kerron junasta roikkuville ihmisille asuntolastamme ja toivotan heidät tervetulleeksi. Kolmasosa heistä tuleekin.

Meksikossa on 10 000 siirtolaista, joiden olinpaikasta ei ole tietoa. Jotta tulijat eivät joutuisi

kadonneiden joukkoon, heidät valokuvataan ja tavallaan rekisteröidään asuntolan toimistolla.

– He saavat ruokaa ja pääsevät pesulle. Heille kerrotaan Meksikon ja Yhdysvaltain maahantulo- ja ulkomaalaislaeista. Tervey­ denhoitoa tarvitsevalle järjestetään lääkärikäynti. Rikoksen uhriksi joutuneita yritämme rohkaista tekemään rikosilmoituksen. Näin toimiessaan heistä tulee tapauksen todistajia ja silloin suojelemme heitä. He voivat oleskella asuntolassa kenenkään tietämättä.

Isä Solalinden mielestä kaikki maailman maahanmuuttajat ovat osaa samaa liikettä: ihmisiä, jotka etsivät parempaa elämää ja tulevaisuutta. Siksi hän herättelee myös meitä eurooppalaisia huomaamaan omien siirtolaistemme oikeudet. Meksikon hallituksen hän toivoo saavan ihmisoikeusasiat kuntoon.

– On myös katolisen kirkon haaste, ettei tämä jää pelkäksi puheeksi.

Outi Ikonen

Katso Suomessa vierailleen isä Alejandro Solalinden videohaastattelu osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kirkolle tulossa mahdollisuus kerätä rahaa diakonialle ›› Vastuuviikolla vastustetaan väkivallan markkinoita ›› Tulkaa kaikki -liike kutsui lähetysjärjestöt kuultaviksi ›› Hyväksikäytön uhreille pahinta on sivuuttaminen Kannen kuva Sirpa Päivinen

3

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Ei vain saaliin vuoksi Martti Palokas, metsästyksen harrastaja: ”Olen Sottungsby jaktföreningenin eli Sotungin metsästyseuran jäsen. Seurassamme on 15–20 aktiivijäsentä. Metsästämme pääasiallisesti hirviä ja peuroja, mutta myös pienpetoja kuten supikoiria. Metsällä minulla on mukanani harmaa norjanhirvikoira Turo. Se on niin sanottu pysäyttävä koira eli pyrkii hirven eteen.

Hirvenmetsästyskausi alkoi jo aiemmin, mutta me täällä Vantaalla aloitamme vasta nyt. Aiemmin on ollut niin paljon lehtiä puissa ja muita kulkijoita liikkeellä, esimerkiksi sienestäjiä.

Olen harrastanut metsästystä noin 40 vuotta. Saalista ei tule läheskään aina, mutta se ei olekaan tärkeintä. On hienoa, kun voi olla luonnossa, on se kaveripiiri ja voi yhdessä paistaa makkaraa ja turista.”

Hanna Antila

Hirvenmetsästysaika Etelä-Suomessa on tänä vuonna 28.9.–31.12. Martti Palokas oli metsällä pe 18.10.

4

Väitellään

Ei aikuinen voi oppia uimaan, Pärla Salomaa!

Uiminen on harvoja lajeja, jotka sopivat vauvasta vaariin.

lään. Vuonna 2011 kuudesluokkalaisista 72 prosenttia ilmoitti osaavansa uida määritelmän mukaisesti, kun vuonna 2006 uimataitoisia oli 80 prosenttia.

– Jotkut vanhemmat valvovat, toiset eivät. Uinninvalvoja ei ole lastenvahti.

Aikuinen ei voi oppia uimaan.

– Ainahan harrastuspaikoissa voi syntyä erimielisyyksiä, mutta yleensä asiat sujuvat. Liittomme on juuri julkaissut hygieniaan ja turvallisuuteen liittyvän uimahallioppaan. Sen toivotaan vähentävän ristiriitatilanteita.

– Väärin. Uimaan oppii minkä ikäisenä tahansa. Opettelu vain saattaa vaatia aikaa. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja rohkeutta.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtajan mielestä uimataito on halpa henkivakuutus.

Uimataito on välttämätön kansalaistaito.

– Ehdottomasti. Suomessa on runsaasti järviä ja paljon merenrantaa. Melkein jokainen on veden kanssa tekemisissä.

Suomalaisten uimataito on rapautunut.

Markku Mattila

– Uimataitotutkimusten mukaan ainakaan kuudesluokkalaisten taidot eivät ole parantuneet. Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan uimataitoinen pääsee takaisin pintaan syvään veteen putoamisen jälkeen ja pystyy uimaan keskeytyksettä 200 metriä, josta 50 metriä seläl-

Koulut järjestävät tarpeeksi uimaopetusta.

– Moni koulu ei järjestä tässä taloudellisessa tilanteessa riittävästi uimaopetusta. Turvallisuuteen vaikuttavasta opetuksesta ei pitäisi karsia – uimataito on halpa henkivakuutus.

Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat omat uimavuorot.

– Joidenkin kulttuuri estää uimisen miesten kanssa. Erillisiä vuoroja on hyvä järjestää mahdollisuuksien mukaan. Niin kaikki voivat osallistua uimaopetukseen.

Uiminen edistää terveyttä.

– Kyllä. Uinti on tehokasta liikuntaa. Se käy sekä kunnon kohotukseen että kuntoutukseen.

Uiminen on harvoja lajeja, jotka sopivat vauvasta vaariin.

Vanhemmat eivät valvo lastensa tekemisiä tarpeeksi uimahallissa.

Uimahalleissa käyttäytyminen kuumentaa tunteita.

Ihmiset osaavat pukeutua oikeanlaisiin uima-asuihin.

– Pääsääntöisesti ihmiset ymmärtävät, että uimahallissa uidaan uima-asuissa. Välillä kiistellään, saako shortseissa uida.

Kyse on turvallisuudesta. Väljät shortsit voivat esimerkiksi tarttua tuuletusritilöihin.

Saunaan ei pidä mennä uimapuvussa.

– Olen samaa mieltä. Uimapuvussa oleva kloori höyrystyy kuumassa, mikä ei ole terveellistä. Hiki myös kulkeutuu uimapuvussa altaaseen. Jos ei halua olla alasti, saunaan voi mennä pyyhe ympärillään.

Uimahallissa tutustuu uusiin ihmisiin.

– Kyllä. Monet uimahallilla ahkerasti käyvät ihmiset sanovat, että siellä on se oma porukka.

Noora Melaanvuo

Kotimaa tuntee kirkon.

Kotimaa on Uutta tulossa!

UUSI METSÄNOMISTAJA? Oletko perinyt tai perimässä metsää? Oletko yhtymän tai perikunnan jäsen? Harkitsetko metsäomaisuutesi siirtoa seuraavalle sukupolvelle? Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijoita sukupolvenvaihdoksesta ja metsänomistamisesta TORSTAINA 7.11.2013 klo 17.30–n. 20.00. Paikka: Metsä Groupin pääkonttori, Revontulenpuisto 2, Espoo.

Ilmoittautumiset: 31.10 mennessä: marja-liisa.riipinen@metsagroup.com tai 010 465 4286 METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Kotimaa on nyt enemmän kuin koskaan.

Kotimaa on nyt PRO – nimensä veroisesti palvelu ammattilaiselle ja nimensä mukaisesti kirkon puolesta. Kotimaa Pro -kokonaisuuteen kuuluvat sekä Kotimaa-lehti että verkkopalvelu. Se on printin ja sähköisen palvelun yhdistelmä kaikille kirkollisten asioiden parissa toimiville. Varmista, että kokonaisuus on käytössäsi 2.1.2014 alkaen.

www.kotimaapro.fi

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

5

Muutosvoima Hans von Schantz

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Antti Nylénin Vantaan Laurissa 10.10. julkaistussa kolumnissa ”Eräs vakaumus” käsiteltiin vapaata tahtoa ja onnen ja onnettomuuden määrettä. Raamatun valossa ihmisen tahdonvapaus on kuitenkin epätodellista filosofiaa. Miksi?

Olemme mielestämme vapaita ja teemme kuten tahdomme, mutta jos emme tee kuten tahdomme, kysymys tahdon vapaudesta muuttuu hypoteettiseksi.

Mitä vapautta on sellainen vapaus, joka ei tee sitä mitä tahtoo? Miten vapaa ihmisen tahto on, jos siltä puuttuu voima tehdä vain hyvää?

Ihmisellähän on vapaus valita kääntyykö oikeaan vai vasempaan, mutta entä valinta oikean ja väärän välillä?

Jos tahtomme on vapaa, miksi teemme vääryyttä? Teemmekö tahtomattamme pahaa, mutta hyvää vapaan tahtomme mukaan? Tässä on ristiriita. Jos kerran olemme vapaat hyvään, niin miksi olemme itsekkäitä?

Näppärät teologit vetoavat ihmisen vapaaseen tahtoon, jolla valitaan pelastus ja vältytään tuomiolta tai ollaan valitsematta ja tullaan tuomituiksi. Näin opettaen teemme uskosta teon, joka sotii Raamatun ilmoitusta vastaan. Se sanoo, että usko tulee kuulemisesta Jumalan Sanan kautta.

Usko siis syntyy ihmiseen kuulemisen ja Jumalan valinnan kautta, ei omasta valinnasta kuten humanistit opettavat. Se ei ole kristinuskoa, vaan ihmisoppia.

Jumala vanhurskauttaa ihmisen Kristuksen tähden, ei valintojen ja tekojen ansiosta.

Ismo Malinen

Eläkkeelle jääminen mietitytti Rea Anneria etukäteen.

Luova elämänvaihe Toiset ihmiset ja harrastukset ovat tehneet Rea Annerin eläkepäivistä mielekkäitä.

Kun Rea Anner oli vielä työelämässä, hän mietti, kuinka säilyttää into ja luovuus sitten eläkkeellä.

– Entäpä, jos mikään ei huvita, vaikka aikaa on?

Anner jäi eläkkeelle vuoden 2009 alussa. Hän valmistautui tulevaan käymällä eläkkeelle siirtymiseen valmentavan kurssin. Sen anti jäi laihaksi. Seitsemänkymppisen luennoitsijan lähtökohta ei ollut paras mahdollinen, sillä hän pystyi jatkamaan uraansa eläkkeelläkin.

– Hän neuvoi käyttämään lisääntyvää vapaa-aikaa puolison ja lastenlasten kanssa eli asioihin, joita minulla ei ole. Hän oli juuri viettänyt päivän lapsenlapsensa kanssa, ja se oli kuulemma tehnyt hyvää hänelle – siis kenelle?

– Alkoi vaikuttaa siltä kuin kaikilla olisi jossain onneton, hylätty lapsenlapsi, joka vain odottaa isovanhemman eläkkeelle jäämistä.

Monella on pitkä lista harrastuksia, joihin aikoo käyttää aikaa sitten eläkkeellä. Rea Annerilla ei sellaista ollut.

– En ole lykännyt mielitekojeni toteuttamista. Olen tarttunut asioihin silloin, kun ne ovat maistuneet. Harrastukset vaativat harvoin enemmän kuin ihminen jaksaa. Useinkaan ne eivät stressaa, vaan päinvastoin rauhoittavat.

Työssään Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan tiedottajana Rea Anner oli saanut toteuttaa luovuuttaan.

– Kun sai jonkun idean, toimin. Tekemistä ei voinut katkaista kellonajan mukaan.

Kehittääkseen luovuuttaan työnsä tarpeisiin Rea Anner oli opiskellut myös mainosgraafikoksi. Hän myös maalasi pitkään ikoneja isä Robertin opastamana.

Rea Anner arvelee, että eläkkeelle jääminen voi olla vaikeaa monelle seurakunnan työntekijälle, koska työ on ollut myös harrastus.

– Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kotikirkko, Pyhän Laurin kirkko, ei ole enää minulle sama kuin ennen.

– Nyt käyn Johanneksen kirkossa messussa. Jotta siitä tuli-

si kotikirkko, olen käynyt siellä uudelleen ja uudelleen. Niin siitäkin tulee tuttu.

Rea Anner on asunut pitkään Katajanokalla. Kaupunginosayhdistyksen aktiivina hän on tutustunut alueen asukkaisiin. Ystävissä on niin entisiä koulu- kuin työtovereitakin.

– Yhdet ystävät houkuttelivat minut italian kielen keskustelupiiriin. Olen lukenut kieltä vuosia, mutta tuntuu kuin koko ajan olisi jauhot suussa.

Eläkeläiselämä on ylipäätään ollut toimeliasta: puutarhapalsta tarvitsee hoitajansa ja raparperit hillonkeittäjänsä.

Joitakin vuosia sitten Rea Anner näki Laurin elojuhlilla samppanjapullon metallikorkista tehdyn pikkutuolin. Hän piti ideaa niin hyvänä, että kehitti siitä oman versionsa ja toteuttaa nyt luovuuttaan silläkin tapaa.

– Saan korkkeja ystäviltäni ja saatan näperrellä tuoleja vaikka tv:tä katsellessa. Voin antaa sellaisen lahjaksi, kun jollakin on esimerkiksi syntymäpäivä.

– Pikkulahja ilahduttaa, vaikka jokainen näkee, että se on tehty roskasta. Se ei ole itsessään minkään arvoinen, mutta kertoo, että sinulla on paikka sydämessäni.

Ulla-Maija Vilmi

En juurikaan Vantaan Lauria vilkaise, sillä uskonasiat eivät ole mielessä enkä kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. 17. 10. ilmestyneen lehden kannessa oli maininta jutusta ”Päivystävä puhelin tukee murheissa”. Ajattelin, että on hyvä, jos kirkko tarjoaa tällaistakin palvelua ja luin jutun.

Teksti oli sinänsä asiallinen ja siinä mainittiin myös vastaava nettipalvelu. Vaan missä olivat puhelinnumero ja internetosoite?

Toki tietokonealan ammattilaisena osaan hakea nuo tiedot internetistä. Vaan entäpä työttömät, joilla ei tietokoneeseen ole varaa ja iäkkäät ihmiset, jotka eivät tietokonetta omista tai osaa sitä käyttää. Lisäksi minua olisi kiinnostanut puhelun hinta.

Nettiosoite, joka lopussa mainittiin, ohjasi lomakkeeseen jolla voi hakea vapaaehtoiseksi päivystäjäksi. Mielestäni se on pieni kohderyhmä.

Muru

Vastauksena edelliseen: Jutussa olisi tosiaan voinut mainita Palvelevan puhelimen numeron. Se on 010190071 suomenkielisille ja 01019-0072 ruotsinkielisille.

Päivystysajat ovat su–to klo 18–01, pe ja la 18–03. Ruotsinkielinen päivystys on joka ilta klo 20–24. Soitto lankapuhelimesta Palvelevaan puhelimeen maksaa paikallispuhelumaksun verran. Matkapuhelimella soitettaessa laskutusperusteena ovat oman operaattorin puheluhinnat. Palvelevan netin käyttö on maksutonta. Sen osoite on: https://www.verkkoauttaminen.fi/palvelevanetti.

Vantaan Laurin toimitus

Paulan parisuhdevinkit Milloin päihteet ovat parisuhteessa ongelma?

Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä.

Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

6

Korson Ankkapuiston kallioon ovat sulamisvesien pyörittämät irtokivet hioneet jääkaudella syvän kolon, hiidenkirnun.

Jääkausi muokkasi Vantaan Geologi Pentti Alhonen näkee kaupungissa ilmaston vaihtelun jäljet.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MARKKU MATTILA

T

iedättekö, että Vantaan Laurin toimitus sijaitsee Vantaan laaksotasangon reunalla, kysyy eläkkeellä oleva Helsingin yliopiston ympäristögeologian professori Pentti Alhonen, kun hänen kanssaan sopii haastattelusta. Googlen satelliittikuvaa katsomalla kysymys alkaa aueta.

Kuvasta näkyy, että Tikkurila ja Viertola ovat täyteen rakennettua aluetta, mutta samaa tasankoa kuin Helsingin pitäjän kirkonkylän viereinen peltoaukea ja Haltialan pellot. Hiekkaharju ja metsäiset kallionyppylät reunustavat laaksoa, jonka historia ulottuu kauas jääkauteen.

Alhosen pihamaalla on esimerkki Vantaan historiasta. Siellä on iso kivi, jäämassojen aikanaan kuljettama siirtolohkare.

Se nostettiin pihaan viereisen kadun alta.

– Tähän rakennettiin viemäriä ja rakentajat luulivat törmänneensä kallioon. Minä sanoin, että älkää ihmeessä räjäyttäkö, se on kivi. He väittivät vastaan, mutta kaivoivat kuitenkin lisää.

Kun maan alta paljastui lohkare, he kysyivät, mistä tiesin. Vasta-

sin, että kyllä geologin pitää tietää. Jos kyseessä olisi ollut kallio, sen pinta olisi ollut toisenlainen, jään tasaiseksi hioma.

Kilometrikaupalla jäätä Viimeisten parin miljoonan vuoden aikana Vantaan yli ovat liikkuneet useaan kertaan käsittämättömän kokoiset jäämassat.

Kolmen tai jopa neljän kilometrin paksuinen mannerjää on tuhonnut jäljet elämästä ennen jääkautta.

– Meiltä puuttuvat kerrostumat kallioperän synnyn ja jääkausien väliltä. Siksikin vietin töissä ollessani kesät Keski-Euroopassa Alppien juurella. Wienin luonnonhistoriallisessa museossa on hieno kokoelma fossiileja. Suomessa on säilynyt vain muutamia jäävirroissa kulkeneita mammutin luita.

Kun viimeksi sadantuhannen vuoden ajan Vantaan päällä vellonut jää alkoi sulaa, se jätti vetäytyessään jälkiä. Sulamisvaiheessa jäätikön sisällä kulkeneet joet lajittelivat moreenia hiekaksi. Uomista muodostui vähitellen harjuja.

Vantaan Hiekkaharju on osa harjumuodostumaa. Itämeren

vaiheet ovat tasoittaneet sitä, mutta vesitornin luona siitä voi nähdä läpileikkauksen.

Monet sileäksi hioutuneet kalliot kertovat nekin jään voimasta. Esimerkiksi Sotungissa on hyvä paikka ihmetellä tätä ja katsoa samalla entistä meren pohjaa alhaalla laaksossa. Korson Ankkapuistossa on pieni hiidenkirnu, jonka sulavesivirtojen

mukana kulkeutuneet kivet ovat kallioon kovertaneet.

Tilapäinen lämpöpiikki Viimeinen jääkausi päättyi runsaat 10 000 vuotta sitten, mutta jääkausijaksot kestävät maapallon historiassa yleensä kymmeniä miljoonia vuosia. Sen aikana jääkaudet ja lämpimämmät ajat vuorottelevat.

Suuri syy tähän on niin sanotun Milankovichin teorian mukaan se, että muun muassa maapallon kiertoradan muoto ja maan akselin kaltevuus vaihtelevat. Tämä vaikuttaa auringon säteilyn määrään erityisesti pohjoisessa.

– En epäile ilmastonmuutosta ja sitä, ettei ihmisellä olisi siinä oma osuutensa. Mutta ei luonPentti Alhosen kotipihalla on jääkautinen siirtolohkare.

7 Kuinka vantaalainen?

Sami Kuronen, 39, juontaa Radio Suomipopin iltapäiviä.

Saara Vuorjoki

Pöllökallion huipulla Hämevaarassa on Ancylus-järven merenpohja tuhansien vuosien takaa.

tokaan ole toimintaansa lopettanut. Nyt on menossa tilapäinen lämpöpiikki. Luonnon suurille ilmiöille ihminen ei voi mitään. Siksi Vantaan geologinen historia on myös sen tulevaisuus, Pentti Alhonen ennakoi.

Jossain vaiheessa Tikkurilan peittää taas paksu jääkerros.

Mutta pitäisikö ilmastonmuutoksesta olla välittämättä tai peräti riemuita siitä?

– Ei, mutta maapallon historian tunteminen suhteellistaa asioita. Ilmastonmuutosta on hyvä hidastaa. Euroopassa se vaikuttaa dramaattisimmin Välimeren ympäristöön, jonka ennakoidaan kuivuvan. Sen alueella asuu paljon ihmisiä. Mutta kyllä täällä pohjoisessa on jääkausien välissä ollut monta astetta nykyistä lämpimämpää. Eivät noin valtavat jäämassat olisi muuten sulaneet, sanoo Alhonen.

Rantakivikko Pöllökallion laella Kun jäät sulivat, Vantaan yllä oli vettä jopa parisataa metriä. Vantaan laaksotasangon alimmat savikerrostumat alkoivat muodostua niin sanotun Baltian jääjärven aikana 11 600–13 000 vuotta sitten. Kun kaivaa tarpeeksi syvälle, ne voi löytää.

Nykyistä Itämerta edeltäneet vaiheet voi tavoittaa myös esimerkiksi Pähkinärinteessä sijaitsevaa Lammaslampea tutkimalla.

Lammaslammen pohjakerrostumien saviliejusta on kairattu suolaisessa vedessä kasvaneita piikuorisia leviä. Hieman ylempänä ne vaihtuvat makean veden leviksi, mikä osoittaa silloisen Litorinameren laguunin kuroutuneen järveksi. Radiohiiliajoituksella lammen synty on ajoitettu tarkalleen 6550 vuoden taa. Pohjakerrostumista on voitu päätellä kasvillisuuden vaiheet.

Jos osaa katsoa, jotakin näkyy myös maan päällä. Muutaman sadan metrin päässä Lammaslammesta on Pöllökallio. Sen la-

ella on kasvillisuuden peittämä kivikko, jonka vieressä on rauhoituksesta kertova kyltti.

– Kivet ovat Vantaalla ennen Litorinamerta lainehtineen Ancylus-järven rantakivikkoa, mutta nykyisin siis 50–60 metrin korkeudessa merenpinnasta, Pentti Alhonen huomauttaa.

Tuohon aikaan Vantaa muistutti Suomenlahden saaristoa.

Ensimmäiset jäänteet asutuksesta, kivisiä talttoja ja riistaeläiminä olleiden hylkeiden ja majavien luita, on löydetty silloisen meren rannalta Nissbackasta. Silloin paikalla oli vuono, josta kehittyi Keravanjoki. Tikkurilassa lainehti meri.

Vähitellen maa kohosi, merenpinta laski ja Vantaa sai nykyiset muotonsa.

Pieni ihminen, suuri luonto Geologina Pentti Alhonen on tutkinut maapallon historiaa perehtymällä luonnon todistusaineistoon. Sen edessä ihminen on pieni.

– Kun olin Alpeilla laaksossa ja katsoin ylös, ajattelin, miten häviävän pieni ja mitätön ihminen luonnon suuruuden edessä on. Kun nousin ylös vuorelle ja katsoin alas, mietin: ”Voi Luoja, miten sinun maailmasi on ihana.”

Geologinen tutkimus ja tieto elämän kehitystä ohjanneesta evoluutiosta eivät ole vieneet pois Alhosen lapsuudessaan saamaa uskoa Jumalaan.

– Kirjoitin 1980-luvulla Uuteen Suomeen artikkelin, jossa totesin, että evoluutio on luomisen koneisto. On olemassa Jumala, joka tekee kaiken eläväksi, mutta kyllä hän on tarvinnut siihen hyvät työkalut. T Kirjalliset lähteet:

30 % uusikaupunkilainen

60 % turkulainen 30 % uusikaupunkilainen Synnyin Uudessakaupungissa. Vanhempani työskentelivät Saabin autotehtaassa. Isä perusti sittemmin huoltoaseman. Olin teini-ikäinen, kun vanhempani erosivat. Minä ja pikkuveljeni jäimme isän luo. Pääsin 15-vuotiaana paikallisradioon tekemään nuortenohjelmaa. Tein nuorena myös tiskijukan hommia. Nykyisin teemme kaverini kanssa kerran vuodessa dj-keikan Uudessakaupungissa.

60 % turkulainen Muutin parikymppisenä Turkuun. Turun vuodet ovat opettaneet radio-

työstä eniten. Sain paljon vastuuta. Turussa asuessa tapasin vaimoni. Ennen pääkaupunkiseudulle tuloa asuimme Kaarinassa.

10 % rajakyläläinen Vuonna 2007 aloitin Radio Aallossa juontajana. Asuin pari kuukautta yksin Helsingissä ennen kuin löysimme vaimoni kanssa Rajakylän kodin. Tyttäremme on 4-vuotias. Ruuanlaitto on rakas harrastukseni. Olen mukana Amerikan rockia soittavassa harrastebändissä. Haaveeni on ajaa joskus Yhdysvaltojen Route 66 päästä päähän.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mistä Vantaa saa lainaa?

Ensi vuotta on sanottu vaikeimmaksi Vantaan taloushistoriassa. Lisävelan tarve on 140 miljoonaa euroa ja lainaa kertyy yli 5000 euroa asukasta kohden. Mistä Vantaa lainaa tuollaisia summia, talousjohtaja Patrik Marjamaa?

– Vantaa saa lainaa muun muassa kotija ulkomaisilta liikepankeilta, erityisluottolaitoksilta kuten Euroopan Investointipankilta ja Euroopan Neuvoston Kehityspankilta, Kuntarahoitukselta sekä joukkovelkakirjamarkkinoilta.

Kun kaupunki anoo lainaa, pitääkö sen esittää vakuuksia?

– Vantaalta ei ole edellytetty vakuuksia, vaan vakuutena toimivat perustuslaissa määritelty kunnan asema ja verotusoikeus. Luonnollisesti rahoittajat seuraavat ja arvioivat kaupungin talouden tunnuslukuja.

Pentti Alhonen: Lammaslampi. Kehityshistoria, nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Pähkinärinneseura 2007.

Millaisia korkoja kaupunki maksaa ja millaisia ovat laina-ajat?

Pentti Alhonen: Planeetta maa käsissämme. Ympäristögeologisia esseitä. Edico 2012.

– Kaupunki maksaa lainoistaan markkinakorkoa lisättynä marginaalilla, joka julkisyhteisöillä on selkeästi alhaisempi kuin esimerkiksi yrityksillä, mutta mer-

Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: Vantaan esihistoria. Otava 2008.

10 % rajakyläläinen

kittävästi korkeampi kuin ennen finanssikriisiä.

Onko kova velanotto ihan normaalia kunnalle?

– Kunnat velkaantuvat nyt voimakkaasti ja niillä on paljon lakisääteisiä tehtäviä.

Vantaa kasvaa, investointeja pitää tehdä.

Käyttötalous on ylijäämäinen eli toiminnasta aiheutuvat menot katetaan tuloilla. Lainatarve syntyy, kun käyttötalouden ylijäämä ei riitä kaikkiin investointeihin.

– Raskaimmat investointivuodet ovat osuneet päällekkäin taantuman kanssa.

Verotulot ovat kasvaneet hitaasti ja kuntien valtionosuuksia on leikattu.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen on vakuuttanut, että vuonna 2017 velkakierre katkeaa. Näinkö on?

– Vantaa lähti etujoukossa tasapainottamaan talouttaan, tavoitteenaan pysäyttää velkaantuminen. Kun Kehärata ja Kehä III:n perusparannuksen toinen vaihe valmistuvat, tilanne helpottuu. Koska kaupungin tuloista 80 prosenttia muodostuu veroista ja valtionosuuksista, kaikki riippuu toki paljon myös yleisestä talouskehityksestä.

Hanna Antila

8

9

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kova kolaus

Kun Kari Latvus irtisanottiin, hän tunsi itsensä tarpeettomaksi.

T

oukokuussa 2012 Kari Latvus sai potkut. Viitisen minuuttia kestänyt puhelu lopetti parikymmenvuotisen työsuhteen.

Latvus oli työskennellyt Diakonia-ammattikorkeakoulussa sen suunnitteluvaiheesta alkaen. Irtisanomisen aikaan Latvus oli vapaalla työstään diakonian yliopettajana ja toimi Helsingin yliopistossa Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtorina. Kun puhelu tuli, hän oli Jerusalemissa kiertelemässä museoita ja arkeologisia kohteita.

Puhelun jälkeen Latvuksella oli epätodellinen olo.

– Tunnelma oli aivan surrealistinen, absurdi. Ajattelin, ettei tämä voi olla totta. Horisontti ja mittakaava olivat pois paikoiltaan, Latvus muistelee.

Irtisanomista perusteltiin tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Diakonia-ammattikorkeakoulussa haluttiin valmistautua valtionavun supistuksiin ja samanaikaisesti suunniteltiin uutta organisaatiomallia. Latvuksen lisäksi myös 11 muuta joutui lähtemään.

– Kun yt-prosessia käydään, toimivapaalla tai sairauslomalla oleva on helppo uhri. Häntä ei tarvitse kohdata kasvokkain, Latvus miettii.

Irtisanotuista monet, kuten Latvus itsekin, olivat päälle viisikymppisiä ja muutama jäämässä lähiaikoina eläkkeelle pitkiltä sairauslomilta.

– Minusta heidän irtisanomisensa oli moraalitonta. Miksi ei voinut odottaa, että he jäävät eläkkeelle?

Nyt Latvus kertoo irtisanomis­ uutisia kuullessaan miettivänsä, ovatko ne aina välttämättömiä.

– Totta kai taloudellisia realiteetteja on katsottava, mutta toivoisin työnantajilta halukkuutta etsiä muitakin ratkaisuja kuin irtisanomiset. Joskus voitaisiin selvitä lomautuksilla, ja lomautusten pitäisi koskea myös johtoa. Jos johtokin joustaa, se

luo hyvää ilmapiiriä ja uskoa tulevaisuuteen. Se, että työnantaja kunnioittaa työntekijöitä, tuottaa tulosta myöhemmin.

Hidas toipuminen Kun Latvus palasi Israelista Suomeen, hän tunsi putoavansa pimeään kaivoon.

– Ensimmäinen kuukausi oli pelkkää pimeää. Kyselin, onko tekemälläni työllä ollut mitään merkitystä ja arvoa. Miksi-kysymyksiini en saanut työnantajalta vastausta. Hoettiin vain ”tuotannolliset ja taloudelliset syyt” -mantraa.

Latvus kertoo olleensa aina hyvin työorientoitunut. Lehtorina ja yliopettajana hän teki töitä niin kuin olisi työskennellyt omassa yrityksessään. Papin ja tutkijan ammateissa raja yksityiselämän ja työn välillä on hä-

ni tarpeelliseksi. Tekemiselläni oli jokin merkitys. Jokainen työtön joutuu kysymään, tarvitaanko häntä enää. Jos tulee jatkuvasti torjutuksi, toipuminen voi olla hidasta.

Latvus päätti, ettei hän piilottele potkujaan. Hän kirjoitti niistä avoimesti blogissaan ja sai valtavasti myötätuntoista palautetta.

– Kokemukseni on, että kannattaa mieluummin tulla esille ja jakaa ahdistuksensa kuin jäädä yksin itkemään. Kirjoittaminen oli minulle terapeuttista. Vaikeita asioita voi käsitellä vain jakamalla. Mitä enemmän jotakin yrittää salata, sitä syvemmälle sisimpään se menee.

Kova halu töihin Samaan aikaan Latvus etsiskeli töitä. Teologian tohtorin koulu-

mielikuva, että osaaminen kapeutuu taidon ja kokemuksen karttuessa. Aletaan pitää ylipätevänä ja ylikoulutettuna.

– Saatetaan myös epäillä, tulisiko tai jäisikö hakija todella töihin. Kokemuksesta voin sanoa, että tuollaiset pelot ovat epärealistisia. Ainakin minulla oli kova halu päästä töihin.

Sitten tapahtui onnellinen käänne. Latvus sai puolipäiväisen pätkätyön merimiespappina. Siinä sivussa hän tekee teologina keikkaa ja päätoimittaa Kirkonkellari-verkkolehteä.

Kirkko ja köyhät Tutkijana Latvus on kokenut kutsumuksekseen nostaa esiin köyhyyteen, huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen liittyviä teologisia kysymyksiä. Suhde köyhyyteen on hänen mukaansa yk-

”Pitkäaikaisen työsuhteen katkeaminen voi olla yhtä suuri kriisi kuin avioero.” nen mukaansa muutenkin häilyvä.

Jaloilleen selviäminen oli hidasta. Vielä puoli vuotta irtisanomisen jälkeen Latvuksen oli vaikea lukea ammattikirjallisuutta ja viimeistellä keskeneräisiä tutkimustöitään.

– Minun piti opetella rauhoittamaan sisäinen kohina. Kotona en osannut keskittyä, vaan minun täytyi mennä kirjastoon työskentelemään.

Kolhittu ammatillinen itsetunto kohosi kahdessa kansainvälisessä kokouksessa. Toisessa perustettiin kansainvälinen diakonian tutkimuksen seura ja Latvus valittiin sen varapuheenjohtajaksi. Toisessa hän sai muilta Raamatun köyhyystekstien tutkijoilta myönteistä palautetta tutkimustyöstään.

– Ne olivat minulle tärkeitä tapahtumia, koska tunsin itse-

tusta vastaavia paikkoja ei kauheasti ole avoinna. Lisäksi hän oli silloin jo 53-vuotias.

– En miellä itseäni vanhaksi, mutta irtisanomisen jälkeen alkoi tulla sellainen olo, että jos haluan päästä takaisin työelämään, minulla on kiire. Hain varmaan yli kymmentä työpaikkaa, sekä kirkosta että yliopistolta, Suomesta ja ulkomailta.

Maalaisjärjellä voisi ajatella, ettei asiantuntijatehtäviin vaadittava osaaminen katoa iän mukana – pikemminkin päinvastoin. Latvus hymähtää ja sanoo, että ensinnäkin vanhoille työntekijöille on maksettava ikälisiä ja parempaa palkkaa.

– Vanhemmat työnhakijat voivat myös olla niin itsetietoisia ja osaavia, että heidän palkkaamistaan saatetaan pelätä. Heikko johtaja ei halua vahvoja alaisia. Monella on myös sellainen

si läpi Raamatun kulkevista punaisista langoista. Jos köyhyyttä käsittelevät tekstit jätettäisiin pois, Raamatun sisältö muuttuisi olennaisesti.

– Jeesus eli köyhyyskulttuurin keskellä. Evankeliumit on suunnattu juuri köyhille. Vanhan testamentin puolella esimerkiksi Jobin kirjan keskeinen kysymys on se, onko Job kohdellut köyhiä oikein.

Latvuksen mielestä hengellisiä kysymyksiä ei voi erottaa sosiaalisista kysymyksistä. Sen sijaan, että keskityttäisiin pohtimaan pelkkää sielun pelastusta ja taivaspaikkaa, koko maailma pitäisi nähdä Jumalan valtakuntana.

Tulevia pappeja opettaessaan Latvus on havainnut, että sosiaalisia kysymyksiä käsitellään yliopistoteologiassa todella vähän.

– Pappeja pitäisi jotenkin valmistaa kohtaamaan tämä maailma, jossa elämme. Köyhien maailmaa eivät kirkossa tunne muut kuin diakoniatyöntekijät. Kohtuuttoman paljon voimia ja aikaa on mennyt kirkon sisäisiin vääntöihin.

Repivien riitojen lisäksi kirkon huolenaiheita ovat laskeva jäsenmäärä ja heikentyvä talous.

Latvus muistuttaa, että Suomen luterilainen kirkko on hyvin rikas, jos sitä vertaa muihin kirkkoihin.

– Vauraudesta on ollut se seuraus, että ei ole tarvinnut aidosti kysyä, mihin ihmiset tarvitsevat kirkkoa. Toivoisin, että kirkko voisi olla lähempänä arkisia tilanteita ja ihmisten elämää.

Mutta se edellyttäisi toisenlaista työtapaa ja asennetta. On ollut vanha perinne kutsua ihmisiä jonnekin kirkon ehdoilla, mutta yhä enemmän pitäisi kulkea rinnalla ja mennä sinne, missä ihmiset ovat.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Latvuksen lailla työttömiksi joutuneet. Läheisensä menettäneille seurakunnissa on sururyhmiä, eronneille eroryhmiä. Onnettomuuden tai väkivallan järkyttämille järjestetään hiljaisia hetkiä ja suruhartauksia. Osaamista siis on – eikö sitä voisi käyttää työttömienkin tukemiseen?

– Pitkäaikaisen työsuhteen katkeaminen voi olla yhtä suuri kriisi kuin avioero. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat tällä hetkellä arkipäivää monelle. Se voisi olla kirkolle mahdollisuus avata ovia, kuunnella ja tarjota tilaa suremiseen. Voitaisiin tehdä yhteistyötä esimerkiksi työttömien yhdistysten kanssa, Latvus ehdottaa.

Hän muistuttaa, että kirkko ei voi sivuuttaa niitä, joilla menee huonosti, eikä heitä voi ulkoistaa pelkästään diakoniatyön vastuulle.

– Tuntuu siltä, että köyhät, työttömät tai syrjäytyneet eivät nykyisin ole koko kirkon asia, vaan heidät muistetaan, kun kirkon kilpeä halutaan kiillottaa. T

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

27.10.

Kirkoissa puhutaan anteeksiantamisesta.

”Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee.”

(Kirje efesolaisille 4:26)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mitä parturi opetti rukouksesta?

Martti Luther keskusteli luottoparturinsa kanssa muustakin kuin hiustenleikkuusta.

Kävin aikoinaan Tikkurilassa aina samalla parturilla. Liike sijaitsi kävelykadun sivukujalla. Se piti tietää. Portaat johtivat liiketilaan, jonka sisustus oli askeettinen.

Siellä työskenteli kaksi miestä, jotka osasivat asiansa. Musiikki ei pauhannut. Parturi auttoi ystävällisesti asiakasta kertomaan, mitä tämä halusi. Sitten sai istua hiljaa omissa ajatuksissaan ja katsella, kun ammattilainen teki työtään. Välillä myös juttelimme. Moni hyvä keskustelu on jäänyt mieleen.

Myös Martti Lutherilla oli suosikkiparturi. Hänen nimensä oli Peter. Luther oli ystävystynyt hänen kanssaan ja tuntenut hänet parikymmentä vuotta.

Miehet olivat keskustelleet yhdessä muustakin kuin hiustenleikkuusta ja parranajosta. Näin voi päätellä rukousoppaasta, jonka Luther kirjoitti Peterille. Se

on suomennettu nimellä Kuinka rukoilla, ystäväni?.

Lutherin parturia olivat ehkä vaivanneet tutut kysymykset, mistä löytää aikaa rukoukselle ja miten keskittyä siihen.

Luther kertoo oppaassaan omista rukouskäytännöistään. Kun hän tunsi itsensä haluttomaksi rukoilemaan, hän meni yksinäiseen paikkaan tai vaikka kirkkoon ja alkoi lausua ääneen kymmentä käskyä, uskontunnustusta, Isä meidän -rukousta tai psalmin sanoja.

Lutherin mukaan ne auttavat sydäntä keskittymään rukoukseen. Samaa tarkoitusta palvelevat rukousasennot. Luther suosittelee polvistumista, kädet ristissä seisomista ja taivasta kohti katsomista. Tärkeää on, että rukous leviää sielun, sydämen ja ruumiin sopukoihin.

Parturimestariksi tulee vain harjoittelemalla. Kokenut mes-

tari tietää, että hänen ajatustensa ja silmiensä on oltava kohdistuneina siihen, mitä hänen kätensä tekevät. Muuten voi tulla vahinkoa.

Mutta mitä rukoilemisessa tarkoittaa se, että harjoitus tekee mestarin? Sen saa tietää vain rukousta kärsivällisesti harjoittamalla.

”Tärkeää on, että rukous leviää sielun, sydämen ja ruumiin sopukoihin.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Kristinusko on mahdollisuus tulla ihmisen kokoiseksi. Kristinuskon ja erityisesti luterilaisuuden ongelmana pidetään hankalasti markkinoitavaa ihmiskuvaa: ihminen on syntinen ja tarvitsee anteeksiantoa. Tähän ihmiskuvaan kätkeytyy kuitenkin vapauttava voima: ei tarvitse piilotella sitä, mikä on.

Syntisenä pidetty nainen tuli uskonnollisissa piireissä arvostetun miehen kotiin. Hän alkoi voidella Jeesuksen jalkoja käsittämättömän kalliilla voiteella. Hän alkoi itkeä, mutta kuivasi kyyneliensä aiheuttaman sotkun hiuksillaan. Jeesus hyväksyi naisen teon ja moitti isäntää siitä, että tämä ei sitä hyväksynyt. Nainen sai kuulla: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi”.

Mitä tapahtui? Isäntä tunsi uskonnollisen ar-

vostuspelin ja osasi hankkia asemaa ja statusta.

Hän oli myös täysin tyytyväinen siihen, että kylässä oli syntisenä pidetty nainen. Pyramidi oli tukeva. Uskonnollista egoansa pönkittääkseen hän vielä kutsui arveluttavan, mutta laajaa arvostusta nauttivan kiertävän opettajan aterialle. Se, että Jeesus antoi naiselle tämän synnit anteeksi, sekoitti sosiaalisen pakan. Nainen oli avoin omasta elämästään ja se kelpasi Kristukselle. Isäntä, joka piti kiinni omista ansioistaan ja sosiaalisesta statuksestaan, jäi läheisen yhteyden ulkopuolelle.

Anteeksiantamisen ilmapiirissä uskaltaa kohdata omat elämänvalheensa – ja vahvuutensa. Voi tulla ihmisen kokoiseksi ja antaa muillekin anteeksi.

Pekka Yrjänä Hiltunen

Lotta Numminen

Antakaa anteeksi

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Vekarakirkko su 27.10. klo 15.

Pappi Riikka Wikström, kanttori Riikka Jäntti ja Tähtisäde-muskari.

Voit ottaa mukaan pehmolelun. Jos

Kastettu Oliver Onni Ilmari Hamunen, Adette Ilmi Enni Laamanen, Aada Elise Lindqvist.

Hautaan siunattu Markku Juha Rikkonen 58 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13 p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p.

09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Syyskirppis la 26.10. klo 10–14 alakerrassa. Vaatteita ja tavaroita. Reilun kaupan kahvit lähetystyön hyväksi.

Syysmyyjäiset la 26.10. klo 10–18 ja su 27.10. klo 10–14 yläkerrassa lähetystyön hyväksi.

Pieni Suuri Raamattukurssi la 26.10. klo 12–18. Ensimmäinen Johanneksen kirje teemalla Valoa ja pimeyttä. Luennoitsijoina Ari Norro ja Jukka Nevala. Kahvi 1 euron ja päivällinen 4 euroa.

Messu ja Pieni Suuri Raamattukurssi su 27.10. klo 10–14. Jukka Nevala, Tapio Kiviranta ja Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulu lapsille. Messun jälkeen lounas 4 euroa ja raamattukurssi jatkuu. Luennoitsijana Aleksi Kuokkanen.

Miesten sauvakävelypiiri su 27.10. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat kävelysauvat mukaan.

Nuorten avoimet su 27.10. ja ti 29.10. klo 18–20.30 nuortentilassa.

Miesten lukupiiri ma 28.10. klo 18.

Kyösti Vilkunan kirja Tapani Löfvingin seikkailut.

Aikuisten jumppa ti 29.10. klo 15 srk-salissa.

■■ Muksukirkko ke 30.10. klo 9.30.

Lampaita etsimässä.

■■ Perhekerho ke 30.10. klo 9.30.

Isokoulu ke 30.10. klo 19.

Sururyhmä aloittaa to 7.11. klo 18.

Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista. Viisi kokoontumiskertaa. Ilmoittaumiset diakoniatyöntekijä Anne Puumalalle, p. 09 830 6472.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä ti 29.10. klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.

Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 30.10. klo 14–16. Matkoille netin kautta.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 28.10. klo 9.30.

■■ Nyyttikerho ma 28.10. klo 13.

Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Palvelupiiri HAIK ti 29.10. klo 13.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 27.10. klo 11.

■■ Perhekerho ti 29.10. klo 9.30.

Kenian lähetyspiiri to 31.10. klo 11.

Muualla K-16 sähly pe 25.10. klo 17.30–19 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Korttelipyhäkoulu su 27.10. klo 12 Hämeenkylässä, Äeskuja 4 N 14.

■■ Pyhäkoulu su 27.10. klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 28.10. klo 18 Uudentuvantie 6:n kerhotilassa Askistossa.

Kastettu Väinö Olavi Saarinen, Nella Olivia Väisänen, Mira Inkeri Aleksandra Latvakoski.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Korson kirkko, seura­ kuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–pe klo 7 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 24.10. klo 13 seurakuntasalissa. Aiheena suoravelotuksen lopettaminen. Raakel Laaksonen ja Nordea-pankin työntekijä. Hartaus Vesa Ruokonen.

Miesten saunailta to 24.10. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 25.10. klo 9.

Messu su 27.10. klo 10. Risto Auvinen, Mari Liimatainen ja Heikki Seppänen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 27.10. klo 10. Taina Partanen.

Kylväjäpiiri su 27.10. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vieraina Ritva Olkkola-Pääkkönen ja Pertti Pääkkönen.

Naisten iltapäivä: Ihanat naiset kirkolla su 27.10. klo 15. Ohjelmassa NaisSound-kuoro klo 15 seurakuntasalissa, kynsien koristelua, helmikorujen tekoa, iltapalaa ja mahdollisuus osallistua Pyhän Tanssin ryhmään klo 16.

Pyhä tanssi su 27.10. klo 16 ja ma 28.10 klo 18. Meditatiivista liikettä ja hiljaisuutta, rukousta ilman sanoja. Askeleet ja liikkeet ovat helppoja, tanssitaitoa ei tarvita. Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

Tulevaisuuden katse -valokuvanäyttely avoinna su 27.10. asti ma– pe klo 9–15 ja seurakunnan tilaisuuksien aikana.

■■ Perhekerho ma 28.10. klo 12.

Runopiiri ma 28.10. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 28.10. klo 15 kirkkosali 2. Ilmoittaudu Anne-Mari Vanamo-Kalliolle, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 28.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 28.10. klo 18.30 kokoustilassa.

Hommissa

Pastori Sanna Heikurinen ”Olen ollut Korsossa pappina viisi vuotta lapsi- ja perhetyössä ja sitä ennen vuoden diakoniatyössä. Työssäni saan kohdata monen ikäisiä lapsia. Perhekerhoissa nuorimmat ovat kaksiviikkoisia vauvoja. Kouluikäisiä tapaan, kun he tulevat tutustumaan kotikirkkoonsa ja tietenkin rippikouluikäisiä rippikoulussa.

Ennen tätä työtä olin yhtenäiskoulussa uskonnonopettajana. Koulumaailmasta kaipaan silloin tällöin säännöllistä viikkorytmiä ja pitkiä kesälomia. Seurakuntatyö on kuitenkin monipuolisempaa, koska siinä saa olla mukana ihmisten erilaisissa elämänvaiheissa. Kaiken kaikkiaan työssäni on hienoa se, että saa jakaa ihmisten kanssa tätä elämää, jossa iankaikkinen Jumala toimii.

Työajatonta työtä tehdessä on välillä vaikea rajata työtä ja vapaa-aikaa, mutta toisaalta voin vaikuttaa omiin työaikoihini. Ja arkivapaat ovat mukavia. Silloin voi olla kotona omien lasten tullessa koulusta.

Lapsi- ja perhetyön tiimissämme tuli pimenevien iltojen myötä idea kaikenikäisille naisille tarkoitetusta leppoisasta iltapäivästä, jossa esiintyy korsolainen NaisSound-kuoro, tehdään risusydämiä ja koruja, koristellaan kynsiä, kokeillaan pyhää tanssia ja syödään iltapalaa.”

Nina Riutta

Naisten iltapäivä: Ihanat naiset kirkolla su 27.10. klo 15– 18 Korson seurakuntakeskuksessa.

Laulupajalaiset Sirkka Ketola ja Kari Puukko sekä kanttori Ritva Holma.

Lauletaan yhdessä!

Kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat kokoontuvat Myyrmäen kirkolle joka toinen viikko. He laulavat yhdessä virsiä ja hengellisiä lauluja. Laulupajassa lauletaan seuraavan kerran ke 30.10. klo 18–19.30 ja joukkoon voi tulla mukaan kuka tahansa laulamisesta innostunut.

Syyskauden laulujen aiheina ovat pyhäinpäivä, uskossa valvominen ja adventti. Ryhmää ohjaa kanttori Ritva Holma.

Juha-Pekka Vanhatalo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Toimintaa perheille perjantaisin klo 9–11. Muskari klo 10.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 27.10. klo 10. Hans Tuominen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Bethel World Wide Evangelical Ministry sunnuntaisin klo 13–16.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan.

Seniorikerho ti 29.10. klo 13. Lähetystyö Israelissa, Anna-Liisa Viita.

Miestenpiiri tiistaisin klo 18.30. Sanaa ja saunaa.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta to 31.10. klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa.

haluat mukaan toteuttamaan messua, tule kirkolle vähän ennen alkua. Kirkkomehut ja keksit.

Parisuhdeilta ti 29.10. klo 18–19.30 Vuorovaikutustaidot parisuhteessa, psykoterap. Terhi Väisänen Kataja Parisuhdekeskuksesta. Lastenhoito leikki-ikäisille.

■■ Perhekerho ke 30.10. klo 9–11.

Tarjoilua. Muskarihetki klo 10.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Seniorimessu su 27.10. klo 12. Hans Tuominen, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, Kultaisen Iän Laulajat johtajanaan Leena Sinisalo. Kirkkokahvit.

Arabiankielinen messu su 27.10. klo 16.30–19.30. Ramez Ansara.

Matalan kynnyksen maanantai 28.10. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokahetki.

Hakunila rukoilee ma 28.10. klo 18.

Mukana Ari Kuittinen ja Harri Nurminen.

Lähetyspiiri ma 28.10. klo 18.30.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Päiväraamattupiiri ti 29.10. klo 12– 13.30.

Yleisöluento ti 29.10. klo 17–18.

Kuoleman ja kuolevan kohtaaminen, sairaalapappi Pirjo Vatanen.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18– 20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13.

2,50 e/aik. ja 1,50 e/lapsi.

■■ Virsivartti ke 30.10. klo 12.30. Juha Paukkeri.

Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14– 15.30.

Siioninvirsiseurat ke 30.10. klo 18–20. Mukana Minna Ruuttunen ja Reijo Liimatainen.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45.

11

Seurakunnissa tapahtuu 24.–31.10.

12

Seurakunnissa tapahtuu 24.–31.10.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 29.10. klo 15.30 kirkkosali 2.

Katulähetys ke 30.10. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 30.10. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 30.10. klo 18. Vesa Ruokonen ja Heikki Seppänen.

Rukousryhmä ke 30.10. klo 18.45 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 31.10. klo 13 seurakuntasalissa. Hiljaisuus – hiljentyminen. Pekka Hintikka.

Hartaus Sanna Heikurinen Naisten saunailta to 31.10. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

■■ Kirkonkulman kuoro to 24.10. klo 11.30. Tule mukaan laulamaan omaksi iloksi ja seurakunnan tilaisuuksia varten. Syksyn aikana harjoittelemme joululauluja. Ohjaajana Miika Kokkonen, p. 045 1662 875.

Nuorten aikuisten raamis su 27.10. klo 14.

Nuortenkulman avoimet ovet su 27.10. ja ke 30.10. klo 17–20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 24.10. klo 9.

NuPe, Nuorten Perjantai pe 25.10. klo 17.30–20.30.

■■ Perhekerho to 31.10. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 29.10. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 29.10. klo 13. Leena Lehto ja Pirkko Yrjölä.

Kastettu Alex Arto Nicolas Ourama,Väinö Oskari Ilkanpoika Saarinen, Lucas Christian Haverinen, Minka Irene Misukka, Aino Elsa Lilian Laine, Eeli Anton Tielinen, Sam Thomas Onni Heikkilä, Ninja Elle Amélie Nikanto.

Hautaan siunattu Rauha Matilda Miettinen 87 v, Kaisa Mirjami Salminen 82 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parillisina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Muina aikoina p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Adreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Rauhanyhdistyksen viikkomessu la 26.10. klo 18. Rovasti Pekka Kyllönen.

Maailmojen messu su 27.10. klo 10.

Liturgi ja saarnaaja Juha Ropponen, kanttori Noora Hultin. Kirkkokahvit. Messu on nähtävissä Rekolan nettikirkossa: www.vantaanseurakunnat.fi/rekola.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille ma 28.10. klo 16. Pihatalkoot – tule haravoimaan ja nauttimaan syysillasta. Sauna

lämpimänä ja grilli kuumana klo 18 alkaen.

Miesten raamattupiiri ma 28.10. klo 18.15.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors keskiviikkoisin klo 18 nuorisotilassa.

■■ Rekolan joululaulukuoro aikuisille ke 30.10. klo 18. Uusia laulajia otetaan vielä mukaan.

Iltamessu ke 30.10. klo 20. Ben Ahlroos, Maarit Kettunen ja Noora Hultin.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 31.10. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Vieraana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen.

Hän kertoo isän surusta.

Torstairaamattupiiri 31.10. klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30– 10.30. Aamukahvila aikuisille, maksuton aamupala.

Kohtaamispaikka su 27.10. klo 16.30. Mikko Matikaisen aiheena pyhitys. Iltapala, lapsille omaa ohjelmaa.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

■■ Syys-pyhis ti 29.10. klo 17.30.

Tarkastellaan syksyn ihmeitä ja ulkoillaan.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Rukouspiiri perjantaisin klo 19, Rautkalliontie 4.

Ikäihmisten raamattupiiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Ehtoollishartaus to 31.10. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Kastettu Elias Antero Haapala, Isabella Maria Mutkala.

Hautaan siunattu Tuula Orvokki Varonen 63 v, Tuula Hannele Tolvanen 59 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu ja Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 27.10. klo 12. Veikko Karhumaa, Pekka Kyllönen, Samppa Laakso.

■■ Pyhäkoulu su 27.10. klo 12 kirkon odotustilassa.

OMG-messu su 27.10. klo 18. Marja Ruuska, Heli Varstala, Reetta Leppänen, Mika Ijäs.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Maalauspiiri to 24.10. klo 17.30. Pii-

ri kaikentasoisille. Rippikoululuokka. A-rappu, 2. krs.

■■ Torstaitupa to 24.10. klo 17.30.

Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla iltapala 2e/perhe. Brappu, 2. krs.

Miesten raamattupiiri to 24.10. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

Sinä hyväksyt minut – luentosarja to 24.10. klo 18.30. Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

■■ Perhekerho pe 25.10. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

■■ Laulupiiri pe 25.10. klo 13. Nuorisotila, A-rappu, 2. krs. Julia Tamminen.

Walkers nuortenkahvila pe 25.10. klo 19–22 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 26.10. klo 15. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu 3. krs.

Työikäisten leskien Winkut-vertaistukiryhmä su 27.10. klo 16, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 28.10. klo 13. Nuorisotilassa. Tarinoita Vantaalta. Pastori Satu Huttunen vierailee.

Naiset sanan äärellä ma 28.10. klo 10. Keskustelua ja kahvitarjoilu, lastenhoito järjestetty. Nuorisotila, Crappu, 2. krs.

Mitä on luterilainen usko? Ma 28.10. klo 18. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

■■ Perhekerho ti 29.10. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 29.10. Vuoronumerot jaetaan Nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 29.10. klo 13. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Walkers nuortenkahvila ke 30.10. klo 18–20 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Tikkurilan Hannat to 31.10. klo 9.30. Hannat lähtevät lenkille joka toinen viikko Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, klo 10.30 kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta.

Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Maalauspiiri to 31.10. klo 17.30.

Miesten raamattupiiri to 31.10. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

Sinä hyväksyt minut – luentosarja to 31.10. klo 18.30. Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

■■ Torstaitupa to 31.10. klo 17.30.

Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla iltapala 2e/perhe. Brappu, 2. krs.

Näppärin sormin to 31.10. klo 18.

Käsityöpiiri, jossa tehdään tuotteita kansainvälisen diakoniatyön hyväksi. Emmauksen kokoushuone, Arappu, 3. krs.

Nuorten aikuisten kirpputori Naistenpankin hyväksi su 3.11 klo 16–18 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Pöytävuokra 10 e, varaa 1.11 mennessä sonja.turunen@evl.fi. 7 kuolemansyntiä, ahneus.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a ■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 29.10. klo 18.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 30.10. klo 18. Kirsti Hildén, Julia Tamminen.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä ke 30.10. klo 18.45.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 25.10. klo 9.30.

■■ 5-vuotissyntymäpäivät la 26.10. klo 16. Yhdessä kummien ja perheen kanssa laulamme, leikimme ja syömme juhlakakkua. Mukaan kutsutaan kaikki lapset, jotka täyttävät 5 vuonna 2013.

Messu su 27.10. klo 10. Päivi Helén, Sonja Turunen, Terje Saard. Messuun ilmainen kuljetus: Tikkurilan kirkko – Kielotie – Valkoisenlähteentie – Koivukyläntie – Simonkalliontie – Laaksotie – Koivukylänväylä.

■■ Pyhäkoulu su 27.10. klo 10.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 24.10. klo 9.30.

Ylästön eläkeläiskerho ke 30.10. klo 12. Tarinoita Vantaalta. Pastori Satu Huttunen vierailee.

Lukupiiri ke 30.10. klo 18.

■■ Perhekerho to 31.10. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 25.10. klo 18.

■■ Perhekerho ma 28.10. klo 9.30.

Ristipuron miesten raamattupiiri ma 28.10. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 25.10. klo 12.30– 15.30. Varaukset tekstiviestillä p.

050 494 8744.

■■ Perhekerho ti 29.10. klo 9.30.

Aamupala 2 e /perhe, leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisätiedot lapsityönohjaaja Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 29.10. klo 17.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perheolkkari ti 29.10. klo 9.30.

Tarkemmat tiedot Outi Myllylä p.

050 327 1634, outi.myllyla@evl.fi. Äitien perhekerho ke 30.10. klo 9.30.

Kartanokosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Avoin perhekerho pe 25.10. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 27.10. klo 11.

Rukouspiiri su 27.10. klo 18.30. Pastori Kirsti Hildén p. 050 3827 987.

Kartanokosken lähetyspiiri ke 30.10. klo 18. Kansanlähetyspiiri, Keski-Aasia, lasten ohjelmaa.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19.

■■ Perheliikuntaa la 26.10. klo

9.30–11 Tikkurilan lukion salissa, Valkoisenlähteentie 53. 3–7-vuotiaille vanhemman, isovanhemman, kummin tai muun läheisen aikuisen kanssa. Lisätietoja: Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi tai Justus Kivimäki p. 040 7620 162.

■■ Isä-lapsi-iltapäivä su 27.10. klo 14–17 Wintillä. Yhteistä puuhaa. Lisätietoja Päivi Romula, paivi.romula@evl.fi tai 050 410 3863.

Aamurukouspiiri ke 30.10. klo 7 Toimituskappelissa.

Wintin avoimet ovet (13–17-v.) ke 30.10. klo 17–20.30 Ylästöntie 35.

■■ Perheiden retki Vivamoon ke 11.12. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 16.30, paluu n. klo 21. Jouluvaellus ulkona. Retkimaksu: 16 e aikuinen, 15 e 3–12-vuotiaat, alle 3-vuotiaat maksutta. Maksu sisältää kuljetuksen, pääsylipun ja joulupuuron. Ilm. 12.11. mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta ko-

dinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Kastettu Amanda Helmi Elisabet Åhlgren, Hilla Matilda Virtanen, Matti Nikolai Virolainen, Lina Adele Alina Saastamoinen, Hugo Emil Rusila, Pyry Onni Viljami Ritvanen, Amelia Elina-Aurora Rantanen, Emmi Aleksandra Paavola, Sara Sofia Koskelin, Rasmus Heikki Antero Immonen, Lilja Ellen Härkönen, Veikko Matias Hartikainen, Eva Melina Baharev.

Avioliittoon kuulutettu Mika Markus Sarivaara-Satta ja Marjut Annele Virvonen-Heiskanen.

Hautaan siunattu Kalle Unto Olavi Salo 88 v, Tauno Fredrik Kärkkäinen 68 v, Kyösti Kalevi Riikonen 57 v, Erica Eija Hannele Turunen 53 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15. To 24.10. klo 13–15, suljettu pe 25.10. p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–20 nuorisotila Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 25.10. klo 19.

Messu su 27.10. klo 10. Liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Kari Jerkku. Vantaan Naislaulajat, joht. Ari Pärnänen.

■■ Pyhäkoulu su 27.10. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Odos oniron – unien tie, kreikkalaista musiikkia su 27.10. klo 18.15.

Trio Zorbaksen Manos Hatzidakis -konsertti. Maaria Vannemaa, viulu ja laulu, Kari Vannemaa, buzuki, kitara ja huilu sekä Victoria Vatanskaja, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Maanantaipiiri ma 28.10. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 28.10. klo 17.30–19.

Seniorikerho ti 29.10. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Mammaraamis ke 30.10. klo 9.30– 11.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 24.–31.10.

Lapsille

Markku Mattila

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets to 31.10. kl. 13.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Missionskväll on 30.10. kl. 18–20.

Marika Björkgren-Thylin berättar om läskunnighetsarbetet i Senegal och den pågående Utjämningskampanjen.

Andra utrymmen ■■ Allsång on 30.10 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ ViAnda-kören ti 29.10. kl. 13.30 i Helsinggård, Konungsv. 2.

Foibe pensionärskrets må 28.10. kl.

14 i Foibe servicehus, brasrummet.

Sjöskog diakonikrets samlas ti 29.10. kl. 13 hos Maja ÅkerlundWickström.

Döpta Richard Valdemar Lindberg, Felicia Caroline Grönlund, Anton Andreas Martikainen Döda Jaana Riitta Honkala, 51 år Amanda Kauranne laulaa Naisten Pankin soppalounaalla.

Huonokuuloisille

Esiäitien lauluja Kansanmusiikki kantaa kaikuja menneestä maailmasta.

Amanda Kauranne uppoutuu kansanmusiikin täysillä. Hän löysi sen alakseen noin yhdeksän vuotta sitten. Sen jälkeen hän ei ole juuri muuta musiikkia edes kuunnellut.

Kauranne opiskeli ensin Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Kokkolassa ja nyt SibeliusAkatemiassa.

Kauranteen instrumentti on laulu. Kansanmusiikissa häntä viehättää inhimillisyys.

– Kappaleet ovat hioutuneet muotoihinsa yhteisöissä. Ne ovat siirtyneet suusta suuhun sukupolvien ketjussa ja tiivistyneet timanteiksi. Voin laulaa jotain, mitä joku lauloi satoja vuosia sitten.

– Ihminen, joka aikoinaan lauloi laulua, Nuortenilta ke 30.10. klo 17–19

nuorisotila.

Raamattuluentosarja Matteuksen

evankeliumista ke 30.10. klo 18–20 St. Martinin kappeli. Jari Araneva.

■■ Laulupaja ke klo 18–19.30 iso srk-sali. Pyhäinpäivän virret. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

Miesten piiri to 31.10. klo 18.30–20 takkahuone. Jukka-Pekka Virtanen: Järki ja usko.

Indonesialainen ilta ke 6.11. klo 18– 20. Sanaa, musiikkia ja indonesialaista ruokaa. Liput: aikuiset 10 e ja lapset 5 e. Lippuvaraukset ja lisätietoja p. 050 512 1168 tai kaisa. aalto@evl.fi.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma 28.10. klo 9.30– 11.

Rukouspiiri ti 29.10. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu-rukouspiiri ti 29.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 30.10. klo 12.30–14.

Diakoniapiiri ke 30.10. klo 14.15– 15.30.

Miesten saunailta ke 30.10. klo 18.30–21. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

ei ole kovinkaan erilainen kuin minä. Voin löytää itsestäni tarttumapintaa hänen kokemuksiinsa ja tunteisiinsa. Joskus joku säe melkein salpaa hengityksen.

Lisäksi kansanmusiikin arkaainen estetiikka, toisteisuus, yksinkertaisuus ja meditatiivisuus puhuttelevat Kaurannetta. Samassa hengessä hän tekee myös uutta musiikkia niin yksin esitettäväksi kuin omille bändeille.

– Omat kappaleeni ovat usein vähäsävelisiä ja toisteisia. Sanoituksissakin on kaikuja perinteestä.

Kauranne on lupautunut laulamaan Martinristissä Naisten Pankin soppalounaan yhteydessä, mikä sopii hyvin kansanmusiikin

Kylämessu su 27.10. klo 12. Saarna

Hannu Pöntinen, avustava pappi Pasi Kilpeläinen, kanttori Kari Jerkku. Messuavustajat Eläkeliiton Seutulan yhdistyksestä. Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 29.10. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

■■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 24.10. klo 17.30. Lastenohjaaja Ritva-Leena Tuuli.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20.

Lauluja ja seitsemän sortin soppaa Naisten pankin hyväksi su 27.10. klo 12. Amanda Kauranne laulu. Klo 12.45 keittolounas (8 e), lapsilta (4 e), käsitöitä.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 27.10. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 29.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Familycafé on Wednesdays 1–3 pm.

For children and families with multicultural background.

Vammaistyö Askartelukerho ma 28.10. klo 14–16

diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs.

henkeen. Menneessä maailmassa saattoivat vaikkapa vienankarjalaiset naiset kokoontua kelkettelemään keskenään.

– Yhtä lailla kaukaisen maan tuntematon nainen on lähimmäinen, joka kaipaa tukea saadakseen käyttöön täyden potentiaalinsa. Voin tukea häntä omalla vahvuudellani, laulamalla.

– Jos asiat olisivat vain vähän eri lailla, voisin olla hänen tilanteessaan. En ole itse voinut valita, minne synnyin.

Ulla-Maija Vilmi

Lauluja ja seitsemän sortin soppaa Naisten Pankin hyväksi su 27.10. klo 12 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Sopan hinta: aikuiset 8 e ja lapset 4 e.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 30.10. klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 30.10. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 29.10. klo 17.30– 18.45.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Atk-koulutusta ti 29.10. klo 9–11.

Edistyneet. Ohjaajina Laurea AMK:n opiskelijoita.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Aistien paja ti 29.10. klo 11.30–13.30.

Laurea AMK:n sosionomiopiskelijoiden ohjaamana rentoutusta, aistiharjoituksia ja musiikkia.

Kastettu Sandra Erika Domke, Lenni Oskar

Kristian Erlund, Samuel Nikolai Pogorelov, Lotta Matleena Ristimäki, Elsa Frida Elviira Routavaara, Jasper Joa Aukusti Tiilikainen.

Hautaan siunattu Anni Kyllikki Ratia 86 v, Sirkka Marjatta Mayer 74 v, Pirkko Anneli Kasurinen 63 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må-fre kl. 9–13 tfn 09 8306262 vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook:Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må-fre.

Diakonimottagningen ti kl. 9–12 Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 27.10 kl. 10. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 27.10. kl. 12. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

■■ Familjecafé må 28.10. kl. 9–11.30

Viittomakielisille

Viittomakielinen perhekerho pe

25.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Askartelua. Tyhjät pilttipurkit mukaan. Lastenhoito klo 10–11.

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 29.10. klo 15–17, Vanhaistentie 6, Helsinki.

Pyhän tanssin ilta ti 29.10. klo 18– 19 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Näkövammaisille Messu ja kirkkokahvit su 27.10. klo 10, Myyrmäen kirkko, Uomatie 1.

Kädentaitoryhmä to 31.10. klo 17– 20, Inkun ideapaja, Korsonpolku 4, 2.krs. Ilmoittautumiset Inkun Ideapajaan edellisenä päivänä p. 09 872 1025 tai toimisto@inkunideapaja. net.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Harrastajataiteilija Heidi Auerin

Hetken havaintoja -näyttely 25.10. saakka.

Vantaan kuvataidekoulun lasten teoksia 28.10–22.11.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Musiikillinen klubi-ilta to 31.10. klo 18 alkaen. Jimmie ”Bluesman” Lawson. Hyvänmielen gospelia ja svengaavaa menoa.

Olotilaan vapaaehtoiseksi? Kysy lisää p. 09 830 6302 tai olotila@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA SENIORIPALVELUT

HERÄNNÄISSEURAT Pe 25.10. klo 14 Vuosaaren katukappelissa, Kauppakeskus Columbuksessa.

Pe 25.10. klo 19 Kotiseurat Tarja ja Simo Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Helsinki.

La 26.10. klo 18 Mikaelin kirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1.

Su 27.10. klo 10 Kirkkopyhä Paavalin kirkossa, Sammatintie 5.

Saarna Minna Ruuttunen. Seuratuvan virsikuoro. Klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu. Saarna Erkki Helminen.

Keittolounas ja seurat.

Klo 18 Keravan kirkon alasalissa, Papintie 2.

Ti 29.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. Ke 30.10. klo 18 Hakunilan kirkon kappelissa, Hakunilantie 48.

To 31.10. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille.

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2.

Ennen messua on mahdollisuus tulla harjoittelemaan messulauluja, klo 17 alkaen. Messun jälkeen iltatee.

Kotihoiva, välittävää huolenpitoa 020 7419970 Iäkkäille asiakkaille Kotihoito-palvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja välittävää huolenpitoa ja hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Hyödynnäsairauskuluvakuutukset.

Soita Lähilääkärille!

www.lahilaakarit. .tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www

.anotok aotioh ätsiehkotona. äkotona. lsimhI Ihmisläheistä hoitoa www.lahilaakarit. Ihmisläheistä hoitoa

Ihmisläheistä hoitoa kotona.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 27.10. klo 14 Älkää lyökö laimin seurakuntaanne Heikki Junttila, Markku Sivonen

LÖYDÄ PIPLIAN LAHJAT

010 850 9510 Etsitpä henkilöä avustamaan läheistäsi muutaman tunnin viikossa tai kattavampaa hoivaa, Home Instead voi auttaa.

Jokainen Home Instead Seniorihoiva franchise -toimisto on yksityisesti omistettu ja johdettu. © 2013 Home Instead Finland Oy

■ 14,90 € / KPL

Uusi toimisto Vantaalla

• Kumppanuus • Ruoanvalmistus • Kodinhoito • Lääkemuistutukset • Kuljetukset/asiointi • Alzheimer-hoiva

SOINNUTETUT TASKUVIRSIKIRJAT Kaikki virret ovat soinnutettuina omalla sivullaan. Mukana katekismus.

Neljä kansivaihtoehtoa. ■ 12,90 € / KPL Tutustu myös keskikokoisiin ja nahkakantisiin virsikirjoihin www.pipliakauppa.fi

www.homeinstead.fi

UUSI FARKKURAAMATTU! ■ 24 € / KPL

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

24.–27.10.

Mummun matkassa

MA AILMALL E Matkanjohtaja opettaja Riitta Niemenmaa.

Kummitusten ja Harry Potterin Yorkshire 1.–4.6.

Yorkin keskiaikainen kaupunki, tv-sarjan Sydämen asialla, ja Emmerdalen maisemat, lampaat ja nummet, Harry Potterin höyryjuna, Alwickin linna puumajoineen.

Elämyksiä lapsille ja aikuisille!

1280 €, lapset alk. 896 €

Asiantuntija Ville Kinos.

■

MISTÄ LÖYDÄT? PIPLIA Hauskat piirrokset ovat täynnä jännittäviä yksityiskohtia, löydätkö ne?

Isokokoisessa kirjassa on pahviset sivut. Soveltuu 2—7 –vuotiaille.

Soita saadaksesi maksuton tapaaminen:

Meille se on henkilökohtaista.

www.piplia.fi

Varsova – barokkipalatseja ja joulutunnelmaa 29.11.–1.12. ja 6.–8.12.

695 €

Asiantuntijaopas Marketa Sindelova.

1295 €

Hurtigruten – maailman kaunein merimatka Bergenistä Kirkkoniemeen 13.–.20.6., 7.–14.8.

Kirkkoniemestä Bergeniin 16.–22.5., 10.–16.7., 3.–9.9.

Kaunis Amalfin rannikko 17.–22.4. ja 24.–29.4.

Rooma, Napoli, Sorrento, Capri, Pompeiji.

Asiantuntijaoppaat Päivi Romu Roomassa ja Marja Gronqvist Sorrentossa.

1490 €

Risteilyllä täysihoito ja monipuolinen retkiohjelma.

Asiantuntijaopas Marja Rantanen. alk. 1986 €

Ikuinen Rooma 5.–8.12., 3.–6.1., 1.–4.5.

Pääsiäinen 18. –21.4.

995 € 1095 €

sis. suorat reittilennot, keskustahotelli, puolihoito, runsas retkiohjelma.

Asiantuntijaopas Päivi Romu.

Perinteinen Lontoo 18.–21.4., 15.–18.5. 1095 €

Yorkshire – Sydämen asialla 17.–20.4., 1.–4.5., 29.5.–1.6., 15.–18.6.

Armenia 3.–11.5., 4.–12.6., 27.8.–4.9.

Asiantuntijaopas Marianne Tillman.

Olemme kirjamessuilla osastolla 6h 149.

Tervetuloa!

Slovenia ja Kroatian Istria 14.–19.5. ja 17.–22.9.

Matka Sydämen asialla, Emmerdalen ja Vielä virtaa tv-sarjojen idyllisiin maisemiin.

Asiantuntijaopas Ville Kinos.

1195 €

alk. 1298 €

Musiikin juhlaa – Beethoven-festivaali Varsovassa 4.–16.4.

Konsertit: Ifigenia Tauriissa – oopperan sopraano Helena Juntunen ja Beethoven Academy Orchestran solisteina Elina Vähälä ja Arto Noras.

Asiantuntijaopas Aarno Cronvall.

870 €

Brittidekkareita ja romantiikkaa 12.–15.9.

Oxford – Bath - Lontoo.

Matka dekkarien kuvauspaikoille Midsomerin murhat, Morse, Poirot, Bond...

1175 €

24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi

& 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Hki) Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2013

Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Palvelumaksu 17 e

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

15

Usko etsii kotia

Y

hä useampi suomalainen kertoo luovansa maailmankatsomuksensa itse sen sijaan, että nojaisi auktoriteetteihin.

– Käytännössä tämä ei pidä paikkaansa, sillä ihmisten käsitykset asioista ovat usein aika samanlaisia, nuorten aikuisten pappi Juha Petterson Helsingin seurakunnista sanoo.

Pettersonin mukaan kristillinen perinne on monelle kuin vierasta kieltä. Kirkon oppiin kuuluu esimerkiksi se, että Kristus on ihmiseksi syntynyt Jumala. Moni ihmettelee, mitä tämä oikein tarkoittaa. Kirkko vastaa selittämällä, että opit eivät ole tieteellisiä kuvauksia todellisuudesta, vaan niiden tarkoituksena on uskon säilyttäminen.

Sosiaalipsykologian professori Antti Eskola pohtii suhdettaan kirkon opetuksiin hiljattain ilmestyneessä kirjassaan En niin kuin kirkko opettaa (Kirjapaja).

Hän haluaa olla kristitty, mut-

ta vierastaa uskontunnustuksen lausumista jumalanpalveluksessa. Ongelmia aiheuttavat sekä sanat että vaatimus niiden julkisesta lausumisesta. Erityisen vaikeana Eskola pitää oppia Jeesuksen sovituskuolemasta. Eskola epäilee, että vain ani harva voi uskoa siihen kirjaimellisesti.

Pastori ja filosofi Terho Pursiaisen mukaan uskonnollinen kieli käsitetään väärin, jos sen ilmaisut ymmärretään arkikielen mukaisesti. Uskontunnustuksen käsittäminen kirjaimellisten väitteiden luetteloksi vie hänen mukaansa umpikujaan, jossa ”jokaisen rehellisen seurakuntalaisen tulee vaieta, kun käsketään lukemaan uskontunnustusta yhteen ääneen.”

Kirkossa elää monenlaisia tapoja suhtautua uskoon. Uskoa on luonnehdittu pikemminkin turvautumiseksi, luottamukseksi tai rakkaudeksi kuin totena pitämiseksi. Avaran kansankirkollisen perinteen mukaan kristityn määritelmäksi riittää, että ihminen on kastettu. Samaan aikaan

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA ● SENIORIPALVELUT

Vain soitto ja lääkäri tulee kotiisi 020 7419970 Tarjoamme ihmisläheistä hoitoa koko perheelle pääkaupunkiseudulla.

Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja kotiisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi. Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset. Soita Lähilääkärille!

.tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www www.lahilaakarit.

.anotok aotioh ätsiehkotona. älsimhI Ihmisläheistä hoitoa kotona.

Ihmisläheistä hoitoa Hammashoitoa

Harri Vaalio

Moni sanoo uskovansa Jumalaan, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa.

Millaista uskoa kirkko meiltä odottaa?

Professori Antti Eskola haluaa olla kristitty, mutta omilla ehdoillaan.

jotkut peräävät piispoilta tarkempia rajoja sille, miten pitäisi uskoa.

Turun piispan Kaarlo Kallialan mielestä halu olla kristitty on parempi lähtökohta kuin se, että ryhtyy puntaroimaan omaa uskoaan ja sitä, mikä kristinuskossa on hämärää. Hän ohjaa uskoaan epäileviä ihmisiä keskustelemaan siitä, mikä kirkon opetuksessa kiinnostaa.

Kalliala epäilee, että suomalaiset ovat ajan mittaan vieraantuneet uskonnollisesta kielestä siinä määrin, että Katekismuksen vanha kieli voi nostaa uskon kynnystä. Silti Kalliala ei kirjoittaisi uskontunnustusta uusiksi.

Piispa suosittelee sellaista kuuliaisuutta kirkon uskolle, jossa uskontunnustusta ei lueta rivi riviltä kuin puolueohjelmaa, vaan luottamuskokonaisuutena,

jonka ”rytmissä pitäisi opetella hengittämään”.

– Kuka voi laittaa oman puumerkkinsä jokaiseen kohtaan kristinoppia? Lopulta idea on aika yksinkertainen: pitäisi päästä irti siitä huolesta, että olisi saatava oma elämä onnistumaan.

Huolesta pääsee irti kohtaamalla Kristuksen, Kalliala sanoo.

Salla Ranta

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Surun kohdatessa et jää yksin

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Ostetaan Vuokrata halutaan

4

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

LAADUKASTA REMONTOINTIA!

Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi ● P. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Hoivapalveluja vauvasta vaariin, sekä kodinhoitoa ja siivousta.

Kotitalousvähennys töistämme.

MedissaTeam, hoiva- ja huoltopalvelut Oy p. 041 5187449

16

Aikamerkki

Muistonsirpaleita

Klovharun saari oli rakas paikka Tove Janssonille ja Tuulikki Pietilälle.

Lapsilla on kadehdittava kyky nähdä pieniä ja kiinnostavia asioita ympärillään. Niitä näki myös sarjakuvataiteilija Zeina Abirached, vaikka hän varttui keskellä Libanonin sisällissotaa. Hän on tehnyt tuosta ajasta sarjakuvateoksen Minä muistan (Like 2013).

Abirached ei muista niinkään sodan kärsimyksiä, vaan koulutaksinkuljettajan pitkän pikkurillin kynnen, veljen kranaatinsirpaleiden keräilyn ja sen, kuinka äiti pakkasi muistipelin mukaan, kun oli aika paeta. Huoli läheisistä ja pommien jytinän pelko alkoivat vaivata vasta myöhemmin.

Nykyisin Parii-

Sopivasti kuriton Tuula Karjalainen: Tove Jansson.

Tammi 2013.

Tärkeintä elämässä on ollut työ ja sen jälkeen rakkaus, summasi Tove Jansson 80-vuotishaastattelussaan. Molempiin tutustuttaa Tuula Karjalaisen tuore kirja Tove Jansson.

Huomattava osa kirjasta käsittelee Tove Janssonin kasvua taiteilijaksi ja kirjailijaksi. Tämä ilahduttaa, sillä Janssonin yksityiselämä kietoutui tiivisti siihen, miten hän maalasi ja erityisesti siihen, miten hän kirjoitti.

Karjalainen tuo taidolla esiin äidin ja tyttären syvän suhteen, lukuisat rakastetut, taidemaailman ryhmittymät ja oman paikan etsimisen. Väliin mutkikkai-

takin ihmissuhteita leimasi vapauden kaipuu.

On helppo uskoa, miksi Jansson näki elämän virtaavana liikkeenä, jossa erilliset tapahtumat nousevat esiin, peittävät toisensa, ja aika muuttaa lopulta kaiken menneen. Kokemus sopi hyvin yhteen suomenruotsalaiselle älymystölle tyypillisen suvaitsevuuden kanssa. Sotaa Tove Jansson ei kuitenkaan sietänyt eikä fasistista ajattelua. Feministinä hän oli aikaansa edellä.

Karjalainen kuvaa, miten homoseksuaalisuus viimein avautui Tove Janssonille, kun hän tutustui Vivica Bandleriin: ”Niin kuin löytäisit uuden ihanan huoneen vanhasta talosta, jonka olet luullut tuntevasi”, kuvailee Jansson.

Tove Jansson oli nyt sinut

homoseksuaalisuutensa kanssa, mutta sen vuoksi ei tarvinnut nousta barrikadeille. Aikakaan ei siihen houkutellut. Elämänkumppani Tuulikki Pietilä löytyy hänen kirjoistaan, jos osaa etsiä.

Hauskaa oli lukea muumikirjojen ja niistä tehtyjen näytelmien vastaanotosta: jos ne oli tarkoitettu lapsille, millaiseen kurittomuuteen ne heitä opastivatkaan!

Tottelemattomuus ei ole suurikaan synti, tuumi Tove Jansson. Hän toimi näkemystensä mukaan eikä pahemmin kumarrellut yleistä mielipidettä.

Ehkä juuri vapauden arvostus saa lukijan katsomaan tavallista tarkemmin myös omaa elämäänsä.

sissa asuvan Abirachedin kuvat ovat mustavalkoisia, veikeitä ja väläyksenomaisia. Ne auttavat tarkastelemaan maailmaa pienen tytön näkökulmasta ja hymyilyttävät, vaikka aihe, lapsen kokemus sodasta, onkin vakava.

Hanna Antila

Hautausmaamatkailija Monet haluavat lomallaan rannalle, mutta ei Mark Dabbs. 48-vuotias englantilainen on vieraillut 200 kuuluisuuden haudalla.

Kaikki alkoi siitä kun Dabbs vieraili 18-vuotiaana presidentti John F. Kennedyn haudalla Yhdysvalloissa. Nykyään Dabbs käyttää vuosittain 2000–3000 puntaa päästäk-

seen tunnettujen ihmisten haudoille. Paikan päällä hän otattaa kuvan itsestään. Kuva-albumi on Flickr-kuvapalvelusta. Hautamatkailija on raahannut turistireissuilleen siskonsa, veljensä ja monet tyttöystävistään, mutta hänen mukaansa ”muut eivät jaa hänen intohimoaan”.

Kiinnostavimmat hautapaikat ovat olleet kung fu -legenda Bruce Leen, bolsevikkivallanku­mouk­selli­ nen Lev Trotskin ja presidentti Kennedyn viimeiset leposijat.

Krista Susi Hautamatkailija lempihaudallaan.

Marja Kuparinen

3 x ekoarkku Englannista Näin Tove Jansson kirjoitti ystävästään Vivicasta: ”Tunnen ensimmäistä kertaa itseni vihdoin rakkaudessa naiseksi.”

Pappilan tyttö seurapiireissä Kaari Utrio: Seuraneiti. Amanita 2013.

Seuraneidiksi Helsinkiin päätyvä Linda Melin on vaatimattoman savolaisen pappilan tytär.

Hän on järkevä nuori nainen, jonka kauneus valaisee pimeänkin päivän ja joka lumoaa miehen kuin miehen.

1800-luvun alkupuolella sääty määräsi ihmisen paikan. Sen mukaan määräytyi elämän kulku, jopa se ketä sopi tervehtiä.

Jos hyvin kävi, köyhä tyttö saattoi päästä ylempisäätyisen kanssa naimisiin. Tämä oli Linda Melinin vanhempien haave: jos Linda onnistuisi naimakaupassa, hän turvaisi pait-

si oman tulevaisuutensa, niin myös veljensä ja sisarensa koulutuksen ja paremman aseman.

Lukija saa ohimennen tietää tervanpoltosta ja hevospelillä matkustamisen hankaluudesta Kajaanin ja Helsingin välillä. Tuolloin Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungin keskustaan alettiin rakentaa Nikolainkirkkoa. Esikaupunki alkoi Esplanadin takaa.

Historiallisten yksityiskohtien lomaan Utrio sijoittaa romantiikkaa ja hiukan jännitystäkin. ”Tarinan tarkoitus on tuottaa lukijalle iloista mieltä ja samalla tarjota tietoa”, sanoo Utrio. Tässä hän onnistuukin.

Aila Alarotu

Paperiarkku Kierrätyspaperista valmistettu biohajoava Ecopod-arkku on päällystetty paperimassalla. Kannen koristeaiheeksi voi valita kelttiläisen ristin, atsteekkien aurinkosymbolin tai lentävät kyyhkyset. Väreinä valkoinen, sininen, vihreä ja punainen. Kallein malli on kullattu. Hinta alkaen 900 puntaa.

Villa-arkku Yorkshiressä sijaitseva yli 200-vuotias tekstiiliyritys Hainsworth tarjoaa pehmeän ja lämpimän arkkuvaihtoehdon. Villasta valmistettuja arkkuja on eri kokoisina. Arkuissa on luomupuuvillasta valmistettu vuoraus. Yritys valmistaa villasta myös tuhkauurnia. Arkun hinta on 600–800 puntaa.

Pajuarkku Englannin suosituin ekomateriaali arkuissa on paju. Maan johtava pajuarkkujen valmistaja Gadsby on punonut koreja vuodesta 1864. Nykyään yritys pitää arkkuja päätuotteenaan. Arkut on vuorattu puuvillalla ja niissä on puinen pohja. Pajuarkkuja valmistetaan vaaleina, ruskeina sekä tumman rustiikkisina. Arkku maksaa hieman yli 500 puntaa.

Krista Susi

Kaari Utrio kuvaa elämää säätyläisyhteiskunnassa.