Lauri 2013 nro 31 (17 10)

Vantaan Lauri 31 • Armon asialla • 17.10.2013 • www.vantaanlauri.fi

Päivystävä puhelin tukee murheissa 2

Jouko Mäki-Lohiluoma laulaa kasvavista lapsista Jumalan rakkaus on tarkoitettu jaettavaksi

5

8

Venäjältä Vantaalle muuttaneet 6

Empatian puutteeseen auttaa hyvä kirja – Aila Alarotu

2

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Raija Narvila vastaa Palvelevan puhelimen toiminnasta.

Pauli Juusela

Orjuus jatkuu Jos joku luuli, että Yhdysvaltain sisällissota merkitsi orjuuden loppua, niin väärässä oli. Nykyisin maailmassa arvioidaan olevan noin 29 miljoonaa orjaa eikä ilmiö ole tuntematon edes Euroopassa.

Sunnuntain Helsingin Sanomissa kerrottiin, että Suomeen on tänä vuonna saapunut kymmeniä nigerialaisia naisia hakemaan apua ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Nigerialaiset ovat vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin mukaan prostituoitujen alinta kastia, alennusmyynnissä. Prostituutioon pakottaminen on ihmiskauppaa, joka on nykypäivän orjuutta.

Euroopan parlamentin tuoreen rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua tutkivan raportin mukaan Euroopassa elää 880 000 ihmistä orjuutettuina. Heistä neljäsosa on seksityöläisiä. Ihmiskauppa tuottaa rikollisille vuosittain 25 miljardia euroa eli se on kannattavaa bisnestä. Orjuuden tutkija Kevin Bales arvioi Ylen uutisille, että Suomessa on 660–735 orjaa.

Kyse on ihmisistä, jotka pakotetaan tekemään työtä ja elämään toisen vallan alla ilman palkkaa. Usein orjuuteen liittyy väkivallan uhka ja velalla kiristäminen.

Kansainvälisesti yksi suuri orjuuden muoto on sidonnainen työ. Köyhät ihmiset elävät yli sukupolvien ulottuvassa velkavankeudessa ja ovat työnantajien armoilla. Usein tämä kohdistuu ihmisryhmiin, joita pidetään alempiarvoisina. Intiassa monia kastittomia daliteja pakotetaan likaisimpiin ja vaarallisimpiin töihin, kuten avaamaan tukkeutuneita viemäreitä käsin ja siivoamaan ulosteita ilman palkkaa. Näin tapahtuu siis vuonna 2013.

Kolumni

Kirjastokortti vinkumaan Hyvä kirjallisuus kehittää aivoja. Kun lukiessaan asettuu toisen ihmisen housuihin tai mokkasiineihin – mitä vertausta haluaakin käyttää - lisääntyy kyky ymmärtää erilaisten ihmisten ajatuksia, tunteita ja käyttäytymisen motiiveja. Tämä aika itsestään selvä asia on nyt oikein yhdysvaltalaisella tutkimuksella todistettu.

Se, että kaunokirjallisuus kehittää empaattisuutta ja jopa ohjaa ihmisten välistä kanssakäymistä, näkyy aivokuvissa. Tulos on sama, vaikka lukija ei olisi pitänyt lukemastaan. Se on yllättävää.

Empatian puutteeseen auttaa siis hyvä kirja, vaikka käskystä luettuna. Siispä lääkäriin. Viisaat ja ystävälliset kirjastovirkailijat voisivat koota lääkäriä varten sopivia kirjalistoja erilaisiin ihmissuhdevaivoihin.

Empatian puutteesta saattavat kärsiä niin rikkaat, köyhät kuin keskituloisetkin. Onneksi meillä on kirjakauppojen lisäksi myös kirjastot. Toisin kuin eräissä Keski-Euroopan kaupungeissa suomalainen kirjasto on käyttäjilleen ilmainen. Vaikka se verovaroilla toimiikin, siellä ei kysytä onko verot maksettu. Kirjastokortti riittää.

Aivan ensilukemiseksi lääkärin ei kuitenkaan kannattaisi määrätä venäläisiä klassikkoja. Aluksi kannattaa tarttua teokseen, jossa on vähemmän henkilöitä, vähemmän hellittely­ nimiä ja vähemmän sivuja.

Kirjaston käytössä on sekin hyvä puoli, että kirjailija saa jokaisesta lainatusta kirjasta neljän sentin verran korvausta. Jos samaa kirjaa lainataan esimerkiksi sata kertaa, kirjailija saa 40 euroa.

Summa on naurettava. Muuta epäkohtaa kirjastosta ei tulekaan mieleen. Tämäkään ei ole kirjastoväen vika. Lainauskorvaus on valtion budjetissa, ja siitä päättävät kansanedustajat. Joku miljoona veroparatiisista joutaisi siirtää sille momentille.

Aila Alarotu eläkeläinen

Palveleva puhelin on luterilainen rippituoli Palvelevassa puhelimessa keskustellaan niin ihmissuhdeongelmista kuin kirkon nykytilastakin.

– Asiat, joista Palvelevaan puhelimeen soitetaan, ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä. Aika usein taustalla on yksinäisyyttä. Voi olla myös jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus tai ongelmia ihmissuhteissa. Tai sitten asia on niin vaikea, ettei siitä halua lähipiirissä puhua, kertoo pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja, pastori Raija Narvila.

Hän toteaa, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat nousseet viime aikoina aiempaa enemmän esiin, mikä kertonee siitä, etteivät kaikki saa tarvitsemaansa tukea tai hoitoa terveydenhuollosta.

Moni haluaa myös keskustella hengellisistä kysymyksistä tai pohtia elämän tarkoitusta, sillä lähes kolmasosa puheluista käsittelee perimmäisiä kysymyksiä.

Narvila toteaa, että Palveleva puhelin on eräänlainen luterilainen rippituoli – jopa niin, että siinä voidaan ottaa vastaan ripittäytymisiä ja myös rukoilla yhdessä.

– Mutta mikään rukouspuhelin se ei varsinaisesti ole. Myöskään evankelioiva ote ei istu tähän työhön. Toiminta on maltillisen luterilaista, samaan tapaan kuin vaikka sairaalasielunhoito tai perhe-

neuvonta, Narvila linjaa.

Päivystäjät saavat kuulla myös kritiikkiä kirkon toiminnasta ja päätöksistä.

– Ihmisillä on tarve tuulettaa ajatuksiaan. Päivystäjien tehtävä ei ole puolustella kirkkoa, vaan pikemminkin he asettuvat soittajan keskustelukumppaniksi, Narvila kertoo.

Palveleva puhelin päivystää joka ilta, myös juhlapyhinä. Sen rinnalla toimii Palveleva netti. Molempiin vastaamassa on sekä koulutettuja vapaaehtoisia että kirkon työntekijöitä.

Pääkaupunkiseudun Palveleva puhelin kouluttaa uusia päivystäjiä vuosittain. Parhaillaan on käynnissä haku ensi tammikuussa alkavalle kurssille.

– Haemme ihan tavallisia aikuisia, joiden oma elämäntilanne on tasapainossa ja jotka ovat kiinnostuneita toisista ja valmiita tukemaan heitä, Narvila kertoo.

Tällä hetkellä vapaaehtoisia päivystäjiä on pääkaupunkiseudulla puhelimessa 85 ja netissä toistakymmentä.

Puhelinpäivystäjät sitoutuvat vähintään yhteen päivystysvuoroon kuukaudessa. Nettipäivys-

täjät voivat hoitaa tehtävää joustavammin erikseen sovittavana aikana. Kaikille päivystäjille kuuluu myös työnohjaus kerran kuukaudessa.

Sekä päivystäjä että yhteydenottaja toimivat Palvelevassa puhelimessa ja netissä nimettöminä. Puhelut voivat tulla mistä päin Suomea tahansa.

Anonymiteetin lisäksi Palvelevan puhelimen periaatteita ovat luottamuksellisuus ja yhteydenottajan kunnioittaminen.

– Se merkitsee esimerkiksi sitä, että uskosta puhutaan vain yhteydenottajan aloitteesta. Päivystäjä ei myöskään arvostele tai tuomitse vaan kunnioittaa yhteydenottajan ratkaisuja, Narvila kertoo.

Joskus puhelinpäivystäjäkin voi jäädä sanattomaksi.

– Ei päivystäjillä aina ole avainta tai valoa valmiina, mutta monesti se löytyy keskustelemalla.

Tärkeintä on, että jokainen yhteydenottaja tulee kuulluksi.

Kaisa Halonen

Vapaaehtoisten päivystäjien peruskurssi tammi–toukokuussa viitenä maanantai-iltana ja kolmena lauantaina. Hakukaavake ja lisätietoja osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/pp.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Seitsemän vantaalaista on ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi ›› Lähetysseuralta 80 000 euroa Angolan ruokakriisin hoitoon ›› Hämeenkylän uusi pappi bloggaa nuorille naisille ›› Vantaan seurakunnille esitetään tiukkaa talousarviota Kannen kuva Anssi Rauhala

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Minun pienoismaailmani Untamo Sallinen, mallinrakentaja-artesaani: ”Kokosin lapsena pienoismalleja, kuten moni muukin poika siihen aikaan. 12-vuotiaana suunnittelin ja rakensin pienoismallin suomalaisesta junavaunusta.

Vuonna 2010 valmistuin mallinrakentaja-artesaaniksi ja ryhdyin täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Aiemmin olin työskennellyt postinkantajana. Pienoismallitoimistoni suunnittelee, kokoaa ja myy suomalaisten esikuvien mukaisia malleja, muun muassa rintamamiestaloja ja erilaisia juna­ vaunuja. Olen toteuttanut pienoismalleja myös museoille.

Kotonani on pienoismaailma, jota aloin rakentaa 1990-luvun alkupuolella. Sieltä löytyy huumoria, mutta myös isoa ristiä raahaava mies. Jokaisella on taakkansa.

Olisi hauskaa, jos voisin kutistua ja astua luomaani maailmaan.”

Soili Pohjalainen

Suuri snadi -tapahtuma 19.–20.10. Energia Areenalla Myyrmäessä, Rajatorpantie 23.

4

Väitellään

Ei ruoasta saa nauttia, Patrik Borg!

Mikään syötävä ei ole absoluuttisesti pahasta, määrä tekee myrkyn.

Ravitsemustieteilijä Patrik Borgin mielestä syyllisyydentunteesta on haittaa painonhallinnassa.

Kyllä suomalaiset tietävät, miten kannattaisi syödä.

Jani Laukkanen

juhlakiertue saapuu helsinkiin

KATSO IHMISTÄ

Temppeliaukion kirkko - Helsinki - 24.10.2013 - klo 18.00 ohjelma 10€

y

tt Jaakko löy

k

pek

nen

o os ak

mika n

uorva

oma jouko mäki-lohilu teppo nuorva kari haapala j.jyrä

– Väärin. Yleistason tietoa on, kuten se, että kasvikset ovat hyväksi. On myös nippelitietoa ruokien kalori- ja rasvamääristä, mutta tärkeää olisi erottaa olennaiset asiat pikkuseikoista.

Syömisen psykologiassa on paljon aukkoja. Ihmiset eivät ymmärrä, että jotkut tekijät kuten väsymys voivat vähentää kykyä hallita syömistä.

Heti ensimmäisten syystuulten puhaltaessa on pakko alkaa

syödä C-vitamiinia purkista ja ottaa vielä varmuuden vuoksi monivitamiinipilleri.

– Ei. Kyllä vitamiinilisille käyttöä on, jos ei syö hyvin, mutta D-vitamiinia lukuun ottamatta vuodenaika ei vaikuta vitamii­ nien tarpeeseen.

Vetämättömään oloon auttaa parhaiten monta mukillista kahvia.

– Tuskinpa. Kahvi tietysti piristää, mutta lähinnä sopiva annos. Liika-annos aiheuttaa levottomuutta ja huonoa oloa. Se, mikä on sopivasti, on yksilöllistä, mutta harvoin noin iso annos.

Hiilihydraatit ovat toimistorotalle pahasta.

– Väärin. Mikään syötävä ei ole absoluuttisesti pahasta, määrä tekee myrkyn. Toisekseen kyseessä on asia, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Joku tarvitsee paljon hiilihydraatteja voidakseen hyvin, joku vähän. Pelkkä toimistotyö ei riitä erottelemaan näitä henkilöitä, vaikka liikkumisen määrä yksi tekijä tässä asiassa onkin.

Vettä pitää juoda ainakin kaksi litraa päivässä, ettei pilateksessa vedä suonta.

Vanhaliina kauppa Höyläämötie 18 A, 5. krs. (Pitäjänmäki) Astioita, liinavaatteita, seinävaatteita, kirjoja, keräilytavaraa, tauluja ym. Tule tekemään löytöjä 1, 2 ja 5 euron laatikoista.

Lauantaisin klo 10-15 (marraskuun loppuun saakka)

kiertuepaikkakunnat netissä

www.h-y.fi

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian 70 €/h. Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 www.debora.fi

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

– Toisinaan kyllä. Nestehukka on yksi kramppien syy, mutta ei suinkaan yleisin aiheuttaja.

Siitä ei ole mitään hyötyä, jos kävelee puoli tuntia viidesti viikossa. Itseään pitäisi rääkätä enemmän pysyäkseen kunnossa.

– Päinvastoin. Tuo määrä kävelyä on aika lähellä riittävää määrää. Ja jos lisää mukaan jotain toisenlaista liikuntaa, se riittää.

Kannattaa tuntea syyllisyyttä, kun nauttii hyvästä ruoasta.

Silloin ei tule ylipainoa.

– Syyllisyydentunteesta on vain haittaa painonhallinnalle.

Se itse asiassa lisää mielitekoja ja nälkää.

Perussettiä hyvään oloon ei ole olemassakaan. Siksi kannattaa kokeilla kaikenlaisia dieettejä.

– Kaikille sopivaa reseptiä hyvinvointiin ei ole. Yleensä oma tapa löytyy kun yrittää tehdä asioita paremmin omalla tavalla, eikä juuri niin kuin joku sanoo. Kun oma tyyli löytyy, ei tarvitse jatkuvasti kokeilla.

Nina Riutta

HERÄNNÄISSEURAT To 17.10. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2.

Pe 18.10. klo 18.30 Kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Sipoo.

Su 20.10. klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34.

Saarna Simo Huhta.

Klo 10 Kirkkopyhä Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7.

Saarna Minna Ruuttunen.

Klo 10 Kirkkopyhä Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23.

Saarna Jaakko Simojoki.

Klo 12 Kirkkopyhä Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Saarna Heikki Leppä.

Klo 15 Kotiseurat Raija ja Antero Murtoniemellä, Jakob Forssellinkatu 18, Loviisa.

Klo 16 Juhani Eleniuksen esitelmä herrnhutilaisuudesta Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Klo 18 Järvenpään Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3.

Ke 23.10. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

To 24.10. klo 18 ”Katso ihmistä” - konsertti. Herättäjä-Yhdistyksen 40-vuotisen nuorisotyön juhlakonsertti Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mukana mm. Jaakko Löytty, Kari Haapala, Jukka Jyrä, Mika Nuorva, Teppo Nuorva, Jouko Mäki-Lohiluoma ja Pekka Kosonen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

26.-27.10. Retki Lapualle nuorisotyön juhlavuoden Katso ihmistä –tapahtumaan. Bussikuljetus Helsingistä. Ilmoittautumiset samuli.korkalainen@h-y.fi tai 050 358 0382.

5

Muutosvoima J. Kallio

Entinen seiväshyppääjä Jouko Mäki-Lohiluoma hyödyntää koordinaatiokykyään Yhden Joukon Yhtyeessä.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Nimimerkki Näkymätön Ninni ihmetteli 3.10. julkaistussa Vantaan Laurissa, onko Jumalalla vuoronumerot kun hän ei tunnu auttavan. Usein vastoinkäymisten aikana mieleen nousee kysymys: Onko Jumala hylännyt minut? Miksi Jumala sallii tämän vastoinkäymisen? Silloin on tärkeätä kiinnittää sydän Jumalan sanan lupauksiin. Voit olla varma, että Jumala ei hylkää sinua hädän hetkellä, vaan päinvastoin hän on silloin lähempänä kuin koskaan.

Vaikka kukkulat horjuisivat ja vuoret järkkyisivät, niin hänen rakkautensa sinua kohtaan ei horju. Joskus Jumala voi antaa meille koettelemuksen aikoja, jotta me vetäytyisimme yksinäisyyteen, mutta uskon, että sinun kohdallasi tästä ei ole kyse.

Jumala ei tahdo meidän elävän pelossa erossa toisistamme. Olisikin tärkeää, että et jäisi yksin pelkosi kanssa. Käänny rohkeasti seurakuntasi diakoniatyöntekijöiden puoleen ja kerro heille murheesi. Aina voi tehdä jotain, ja pienetkin asiat saattavat saada aikaan suuria muutoksia. Jumala ei aina vastaa rukouksiimme muuttamalla meitä, vaan hän saattaa muuttaa asioita ympärillämme. Jumala antaa myös viisautta tarttua niihin muutoksen avaimiin, jotka hän meille tarjoaa. Joskus apu tulee hyvinkin yllättävällä tavalla. Silloinkin, kun apu tuntuu viipyvän, voit luottaa hänen sanaansa: ”Vaikka sanoisin: Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon, sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.”

Risto Auvinen pastori, Korson seurakunta

Nuorten puolella Jouko Mäki-Lohiluoma toivoo, etteivät vanhemmat nujertaisi lapsen itsetuntoa.

Laulaja-lauluntekijä Jouko Mäki-Lohiluoma, 53, on jälleen lasten ja nuorten asialla. Häneltä ilmestyi äskettäin levy nimeltä Myydään lasten polkupyörä. Sen lauluista välittyy kasvamisen riemu ja haikeus, sen nopeus, kirpeys ja kipeys.

– Levy sai alkunsa jo yli viisi vuotta sitten, kun kyselin omilta lapsiltani aiheita kirjoittaakseni uusia lastenlauluja. Äkkiä ymmärsin, ettei niistä synnykään lastenlauluja vaan opettavaisia lauluja isille ja äideille tyyliin ”onko pakko lähteä mökille?”, Mäki-Lohiluoma kertoo.

Niinpä kappale Eikö voitais vain olla muistuttaa mainiolla tavalla siitä, että joskus ihmisen on hyvä vain olla eikä kiirehtiä sen seitsemiin treeneihin. Älä kysele -laulu kertoo puolestaan siitä, ettei lasta saa piinata koko ajan kysymyksillä, sillä myös lapsi tarvitsee omaa aikaa ja mietintähetkiä.

– Lasten kasvattaminen on siitä erikoinen työ, että siihen on ryhdyttävä ilman koulutusta ja aiempaa kokemusta, Mäki-

Lohiluoma pohdiskelee.

Häneltä irtoaa kuitenkin vanhemmille yksi motto.

– Pyri olemaan nujertamatta lapsesi itsetuntoa.

Monissa yhtyeissä ja yksin eri soittimien kera kirkkoja ja kuppiloita kiertänyt Jouko Mäki-Lohiluoma on uuden levynsä myötä palannut juurilleen. Joku saattaa vielä muistaa muutama vuosikymmen sitten ahkerasti musisoineen Takapulpetin pojat -yhtyeen.

– Sen ideana oli esittää lauluja 7–13-vuotiaille, joiden mielestä Mörri Möykky oli jo lapsellinen mutta teini-ikäisten popja rock-maailma tuntui vielä oudolta. Takapulpetin pojat lauloi muun muassa Tourujoen Tarzanista, hammasraudoista sekä tytöistä, pojista ja tykkäämisestä.

Mäki-Lohiluoman oma nuoruuden esikuva oli Johnny Cash.

– Hänen ansiostaan kiinnostuin tarinoista ja siitä, kuinka tarinat kerrotaan kolmessa minuutissa siten, että kaikkea ei sa-

nota vaan asioita annetaan ymmärtää.

Musiikin lisäksi Jouko MäkiLohiluoman elämään on jo nuoresta kuulunut seiväshyppy. Aikoinaan Mäki-Lohiluoma oli seiväshypyn aikuisten SM-mitalimies yli viiden metrin hypyllään.

Vielä yli viisikymppisenä hän on hypännyt yli neljän metrin.

– Seiväshyppy on tullut uudelleen elämääni ja jäänyt päälle. Vuonna 2011 hyppäsin 440.

Se on yli 40-vuotiaitten pohjoismainen ennätys yhdessä Ruotsin Hans Lagervistin kanssa, MäkiLohiluoma kertoo.

Hän aikoo edelleen harrastaa seiväshyppyä, mutta ennen muuta hän aikoo jatkaa musisointia. Ensi viikolla hän on tulossa Vantaalle laulamaan Tikkurilan seurakunnan järjestämiin 10-vuotiaiden synttärijuhliin.

Uusia lauluja Mäki-Lohiluomalla on jo aihioina pöytälaatikossa. Ehkäpä siellä muhii myös hittiainesta, vaikkapa vastaavanlainen kappale kuin Transitmies, joka ajoi radionkuuntelijoiden tietoisuuteen viitisen vuotta sitten.

Hannu Ranta

Viime aikojen pienet ja suuret uutiset ovat antaneet lohduttoman kuvan Vantaasta. Sotaveteraani ryöstetään keskellä päivää. Siilejä töhritään spraymaalilla. Kaupunki leikkaa palveluita. Jatkuviin leikkauksiin kyllästynyt äiti kirjoittaa Vantaalle jäähyväiskirjeen. Tuntuu siltä, että näkemys Vantaasta ja sen tulevaisuudesta on hukassa.

Espoon kaupungin strategia on tänä vuonna puettu kaikkia kaupunkilaisia koskettavan tarinan muotoon. Espoossa on nähty, ettei kaupungin kehittäminen ole vain talouden hallinnoimista. Kaupunki on asukkaidensa näköinen. Miltä Vantaa-tarina voisi sitten näyttää?

Vantaa on aina ollut suurten muutosten kaupunki. Maalaisidylliin nousivat lähiöostarit. Traktorit vaihtuivat Kehä III:n työmatkaliikenteeksi. Nyt lähiöt ovat muuttumassa kyläkeskuksiksi, joiden henki määrittyy kuntalaisten oman tekemisen kautta. Myyrmäki-liike kirpputoreineen ja graffitiseinineen on hyvä esimerkki siitä, että kaupunki tarjoaa asukkailleen puitteet ja palvelut, mutta loppu on meidän käsissämme. Vain asukkaat voivat luoda kiinnostavaa kylä- ja kaupunkikulttuuria. Nyt olisi tärkeää herätellä yhdessä tekemisen henkeä ja hoitaa kaupunkiamme niin, että ratkaisumme kestävät päivänvaloa myös kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä.

Joel Linnainmäki

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Seniori, haluatko viihtyisän, kohtuuhintaisen ja kodinomaisen palveluasunnon?

Suomen Kukkasrahasto ry:n asumispalvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä.

Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla.

Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä.

Nyt tarjolla yksiöitä ja yksi kolmio.

Lisätietoja toiminnastamme antaa palvelukodin johtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Sinikka Pelkonen 040 765 7131 Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

6

Kirill Chemerko ja Jaana Patrakeeva ovat kotoisin Petroskoista, mutta ovat asettuneet Vantaalle tyttäriensä Evan ja Erinin kanssa.

Uudet naapurit Venäjältä muuttaneiden määrä kasvaa myös Vantaalla.

Suomeen venäläisiä houkuttelee ennen kaikkea turvallisuus.

Teksti Hanna Antila Kuvat Hans von Schantz

V

antaan Vallin­ ojalla sijaitsevan paritalon yläkerrasta kantautuu kiljahtelua ja töminää. Eva Chemerko, 6, leikkii siellä pikkusiskonsa Erinin, 3, kanssa prinsessaa. Tyttöjen äiti Jaana Patrakeeva valmistaa alakerrassa pikaista lounasta. Perheen isä Kirill Chemerko on lähetetty kauppaan hakemaan vieraille lisää kahvimaitoa.

Jaana Patrakeeva muutti inkeriläisten vanhempiensa perässä Petroskoista Helsinkiin vuonna 2005. Muutto herätti hänessä ristiriitaisia tunteita: Suomeen muutto houkutteli, mutta ongelmana oli se, että poikaystävä Kirill jäisi Venäjälle. Kahden vuoden kuluttua ongelma ratkesi. Kirill oli saanut puusepän opinnot valmiiksi ja muutti Suomeen.

– En tiennyt elämästä Suomessa oikein mitään. Täällä olen kyllä oppinut tykkäämään maasta, Kirill Chemerko kertoo.

Aluksi kumpikaan ei osannut suomea, mutta kielitaito on karttunut muun muassa kielikursseilla. Jaana oli välillä tyttöjen kanssa kotona, mutta nyt hän opiskelee merkonomiksi suomen kielellä.

– Lukeminen sujuu jo, mutta toisinaan kun pitäisi vastata nopeasti, en tahdo löytää oikeita sanoja.

Kirill on ollut työharjoittelussa ruokakaupassa ja tehnyt töitä kiinteistöhuollossa. Nyt hän ajaa kuorma-autoa.

– Ei työnsaanti venäläistaustaiselle ole vaikeaa, jos ymmärtää, ettei voi päästä heti pomoksi, Jaana arvioi.

– Venäjällä suhteilla on työnsaannissa suurempi merkitys.

Täällä pätevyys painaa enemmän.

Salaperäiset suomalaiset Kysymys elämän erilaisuudesta Petroskoissa ja Vantaalla saa pariskunnan mietteliääksi. Kyllä, elämä on muuttunut, mutta johtuuko se niinkään Suomesta kuin siitä, että he eivät ole enää seurusteleva nuoripari vaan aviopari ja vanhempia?

– Ei kulttuuri täällä mielestäni niin kovin erilaista ole, Kirill toteaa.

Jaana näkee enemmän eroa­ vaisuuksia.

– Venäjällä ihmiset ovat ehkä helpommin lähestyttäviä. Suomessa ihmisiin voi tutustua helposti, mutta vie aikaa, että ollaan sillä asteella, että soitellaan.

Venäjällä ystävien ja sukulaisten kanssa ollaan enemmän tekemisissä. Naapuriin voi kipaista huoletta vaikka suolaa lainaamaan.

Jaanan mielestä venäläiset ovat monin tavoin suorempia kuin suomalaiset.

– Suomalainen näyttää useammin hymyilevältä, mutta ei voi tietää, mikä on hänen todellinen tunteensa. Venäläisestä näkee helpommin, mitä hän ajattelee.

Pienistä eroista huolimatta perhe on tyytyväinen elämäänsä Vantaalla. Petroskoista he kaipaavat lähinnä ystäviä ja sukulaisia.

– Mitään syrjintää tai huo-

noa käytöstä venäläisyytemme vuoksi emme ole kokeneet, vaikka olemme kuulleet, että sellaistakin voi olla, Jaana sanoo.

– Suomea, sanoo Jaana.

– Varmaankin Venäjää, sanoo Kirill.

Vakaampaa elämää

Hilda Titova on 76-vuotisen elämänsä aikana nähnyt monenlaisia paikkoja. Nyt hän asuu pienessä palvelutaloasunnossa Hakunilassa ja viihtyy hyvin. Hänen koko elämäänsä on kuitenkin leimannut epämääräinen tunne siitä, ettei hän koskaan ole ihan oikeassa paikassa.

– Venäjällä me inkeriläiset olimme liian suomalaisia, Suomessa olemme liian venäläisiä, hän sanoo ja nauraa.

Hilda Titova ei ole vielä Suomen kansalainen, mutta ei hän itseään venäläiseksikään kutsuisi.

– Olen inkeriläinen, hän painottaa.

Hilda syntyi Suonpään eli Šumban kylässä Pietarin alueella. Kun saksalaiset miehittivät alueen vuonna 1941, perhe joutui lähtemään kuudeksi vuodeksi Viroon. Sen jälkeen he asuivat jonkin aikaa Keski-Venäjällä Pskovissa, jossa asui myös Hildan eno, kunnes he lopulta pääsivät asettautumaan Kontupohjaan Karjalaan.

Hildan vanhemmat puhuivat suomea inkeriläisittäin, mutta muuten ympäristö oli vahvasti venäjänkielinen.

Jaana Patrakeevan ja Kirill Chemerkon mukaan venäläisiä houkuttaa muuttamaan Suomeen erityisesti turvallisuus.

– Täällä lapset voivat leikkiä vapaasti pihalla ja voi kävellä ihan rauhassa vaikka keskellä yötä, Jaana kuvailee.

– Venäjällä on enemmän rikollisuutta, Kirill sanoo.

Suomessa tulot ovat tasaisemmat, jonka vuoksi ihmisiin on helpompi luottaa: Venäjällä pienet palkat saavat jotkut turvautumaan pimeään työhön, toiset jopa korruptioon.

Jaanalla, Kirillillä ja heidän Suomessa syntyneillä tyttärillään ei ole vielä Suomen kansalaisuutta, vaikka koti on nyt täällä.

– Se on ollut lähinnä rahasta kiinni. Kansalaisuuden anominen maksaa noin 400 euroa, Jaana sanoo.

Identiteetiltään he eivät koe olevansa aivan venäläisiä, mutta eivät ihan suomalaisiakaan, vaan jotakin siltä väliltä. Kumpaa maata sitten kannustaisitte Suomi–Venäjä-jääkiekko-ottelussa? Kysymys huvittaa pariskuntaa.

Skypettävä babushka

7

– Toiset lapset nauroivat, jos puhuin suomea. Välillä vastasin venäjäksi, vaikka äiti olisi sanonut minulle jotakin suomeksi.

Kontupohjassa Hilda avioitui, sai kaksi tytärtä ja työskenteli rautateillä. Kun presidentti Mauno Koivisto kutsui inkeriläisiä muuttamaan Suomeen ikään kuin paluumuuttajina, myös Hilda alkoi aviomiehensä kanssa odottaa paluumuuttolupaa.

– Olimme jonossa 14 vuotta.

Odotus oli niin pitkä, että olin jo unohtanut asian ja ihmettelin, kun lopulta soitettiin, että nyt voitte muuttaa.

Vuonna 2008 Hilda Titova muutti vielä silloin elossa olleen miehensä kanssa ensin Kajaanin Vuolijoelle, sitten Vantaan Vaaralaan ja sieltä Hakunilaan. Suomi oli tullut tutuksi jo aiemmin, sillä Hilda oli parina kesänä hankkinut lisätienestejä mansikanpoimijana Turun seudulla.

Pääkaupunkiseudulle häntä houkutteli se, että Pietariin pääsee nopeasti.

– Toinen tyttäreni asuu KeskiSuomessa Virroilla, toinen Pietarissa. He käyvät välillä täällä ja minä Venäjällä.

Yhteyttä pidetään tiiviisti.

Hilda on moninkertainen babushka, mummo ja isomummo.

– Pidämme yhteyttä myös Skypen välityksellä, hän kertoo ja nyökkää nurkassa olevan tietokoneen suuntaan.

Iloa toisista Venäjällä eläkkeet ovat pieniä, energia kallista ja infrastruktuuri ainakin Karjalassa huono.

Elämä Suomessa tuntuu Hilda Titovasta paremmalta ja turvallisemmalta.

Toisaalta vaikka Venäjällä valtio ei pidäkään kansalaisistaan huolta samalla tavalla kuin Suo-

Hilda Titova tuntee olevansa inkeriläinen, ei suomalainen eikä venäläinen.

messa, siellä ihmiset huolehtivat toinen toisistaan. Se on synnyttänyt kulttuurierojakin.

– Venäjällä ihmiset tapaavat enemmän toisiaan ja suku on tärkeä. Eikä tarvitse välttämättä odottaa, että kutsutaan kylään, voi vain mennä ystävän luo, Hilda kertoo.

Vihamielisyyttä hän ei ole Suomessa kokenut kuin kerran.

– Korsossa yksi juoppo sanoi, että jos nyt olisi ase, niin ampuisin.

Katkeruutta Hilda Titova ei kuitenkaan kanna, eikä mielellään tee yleistyksiä.

– Ihmisiä on kaikenlaisia, kaikkialla. Hyviä ja pahoja. T

Huomaamaton vähemmistö Vantaalla asuu noin 4500 entisen Neuvostoliiton alueelta muuttanutta, joista noin 2400 on Venäjän kansalaisia ja loput Suomen kansalaisia. Heistä suurin osa on venäjänkielisiä. Kun otetaan huomioon myös heidän täällä syntyneet lapsensa, venäjänkielisiä vantaalaisia on yhteensä 5400.

Venäjänkielisten määrä Vantaalla ohittaa hetkenä minä hyvänsä ruotsinkielisten määrän, joka on 5700. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla venäjä on jo toiseksi yleisin kieli. Venäjänkielistä koulua Vantaalla ei ole, mutta kaksi venäjänkielistä yksityistä päiväkotia on.

Venäjältä muuttaneiden joukko pääkaupunkiseudulla kasvaa nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla uskotaan asuvan jo 50 000 venäjänkielistä, joista Venäjältä muuttaneet muodostavat suurimman osan.

Lähteet: Vantaan väestö 2012/2013 ‑raportti ja Tilastokeskus.

Kuinka vantaalainen?

Ann-Mari Patshijew, 42, tykkää meikeistä ja moottoreista Saara Vuorjoki

”Venäjällä ihmiset tapaavat enemmän toisiaan ja suku on tärkeä.”

95 % pääkaupunkiseutulainen

95 % pääkaupunkiseutulainen Olin aika pieni, kun muutin isonsiskon, äidin ja isän kanssa Vuosaaresta Porvoon maalaiskuntaan. Vanhempieni erottua muutin äidin kanssa Sipooseen ja myöhemmin Masalaan.

Lähdin kotoa 16-vuotiaana. Asuin Kirkkonummella, Espoossa ja Pohjois-Haagassa.

Aloimme seurustella puolisoni kanssa, kun olin 23-vuotias. Tunsimme toisemme jo entuudestaan autoharrastuksen kautta. Jätin hammashoitajan työni ja lähdin mieheni perässä Ruotsiin. Palasimme Suomeen

5 % sondbyläinen

ennen esikoisemme syntymää. Meillä on viisi lasta. Vanhin on 17-vuotias, nuorin 5-vuotias. Vuonna 1999 muutimme Tikkurilasta mieheni lapsuudenkotiin Rekolaan.

5 % sondbyläinen Meillä on Porvoossa Sondbyssä oma pieni saari, jossa lomailin jo teiniikäisenä. Mökissä ei ole mukavuuksia. Työkseni pyöritän kauneusalan yritystämme. Lisäksi olen mukana yhdistyksissä ja kunnallispolitiikassa. Saari on minulle rauhoittumisen paikka. Siellä ollessani luen paljon.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi vantaalaisia kehotetaan mittaamaan radonpitoisuutta?

Vantaan kaupunki ja Säteilyturvakeskus kutsuvat vantaalaisia radontalkoisiin eli mittaamaan kotiensa radonpitoisuutta. Mitä on radon ja miksi siitä pitäisi olla huolissaan, tutkija Olli Holmgren Säteilyturvakeskuksesta?

– Radon on radioaktiivinen kaasu. Se altistaa keuhkot säteilylle, mikä lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Onko vantaalaisten syytä olla erityisen huolissaan radonista?

– Vantaalla radonpitoisuuden keskiarvo on hieman suurempi kuin koko maan keskiarvo. Tietyillä alueilla keskimääräinen radonpitoisuus on huomattavasti korkeampi ja toisilla matalampi.

Onko vanhoissa taloissa suurempi säteilyriski kuin uusissa?

– Radonpitoisuus on keskimäärin suurin 1980-luvulla rakennetuissa asunnoissa ja pienin 1950- ja 2000-luvulla rakennetuissa. Enimmäisarvo voi ylittyä kaiken ikäisissä taloissa.

Mitä mittauksen tekeminen maksaa ja miten se tehdään?

– Radontalkoissa mittaus maksaa 33,48 euroa, normaalisti 44,33 euroa. Mittari lähetetään ja palautetaan kirjekuoressa.

Mittauspurkki sijoitetaan vähintään kahdeksi kuukaudeksi olo- tai makuuhuoneeseen noin metrin korkeudelle.

Ilmeneekö radonpitoisuus muuten kuin mittauksissa?

– Ei. Radon on hajuton ja väritön kaasu, joka ei aiheuta välittömiä oireita tai tuntemuksia.

Jos kodissa todetaan korkea radonpitoisuus, mitä asialle voi tehdä?

– Radonpitoisuutta voi pienentää korjaustoimenpiteillä. Tehokkain menetelmä on radonimuri tai radonkaivo. Radonimurilla imetään ilmaa lattian alta. Radonkaivolla imetään ilmaa maaperästä talon ulkopuolelta 4–5 metrin syvyydeltä. Se soveltuu siten vain soraharjuille.

– Huonosti toimiva ilmanvaihto nostaa radonpitoisuutta, joten ilmanvaihdon parantamisella voidaan myös päästä kohtalaisiin tuloksiin.

Hanna Antila

8

Taivaspaikka Pyhäpäivä

20.10.

Kirkoissa vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää.

”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.”

(Psalmi 46:2–3)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Puhetta vai tekoja?

Jumalalta hiljaisuudessa saatu hyvä on tarkoitettu kiertoon.

Kymmenen käskyä jaetaan perinteisesti kahteen tauluun.

Niistä ensimmäinen sisältää kolme käskyä, jotka koskevat ihmisen suhdetta Jumalaan. Loput seitsemän koskevat ihmisen suhdetta lähimmäiseen.

Kaikki käskyt voi tiivistää rakkauden kaksoiskäskyyn: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Kaikki se hyvä, minkä ihminen on Jumalalta lahjaksi saanut, on tarkoitettu kiertoon pantavaksi. Se on antamisen iloa, mutta myös vaivaa ja kärsimystä.

Toisaalta käskyt myös näyttävät ihmiselle, millainen hän on.

Kun katselee itseään niiden valossa, näkee oman ailahtelevaisuutensa, voimattomuutensa ja sen, miten helposti kaikessa etsii vain omaa hyväänsä.

Elämässään väsyneelle, pettyneelle, hätääntyneelle ja kipuilevalle Martin Luther sanoo: ”Kaiken sinä omistat, jos uskot, kaiken sinä menetät, jos et usko.”

Usko ei kuitenkaan ole vaatimus, vaan lahja. ”Älä tee muuta kuin pysy hiljaa, anna Kristuksen tehdä hyvää ja vastaanota hänen tekonsa ja anna hänen harjoittaa rakkautta sinussa”, Luther kirjoittaa. Hän muistuttaa myös, ettei ihminen voi koskaan olla niin ryvettynyt, ettei Jumala häntä tunnistaisi ja armahtaisi.

Käskyt kyllä opettavat, mitä hyvää pitäisi tehdä, mutta eivät kerro, mistä saisi voiman hyvän tekemiseen. Se tieto tulee toista tietä. Kun olet kokenut, mitä Jumala on hyvyydessään antanut sinulle, tiedät, mihin rakkaus sinua vie.

Askeesi on vanha ja arvostettu uskonnollinen elämänmuoto, jossa olennaisia asioita ovat yksinkertaisuus, kurinalaisuus, hyveet, rukoileminen ja mietiskely. Lutherin mukaan on olemassa oikeastaan vain yhdenlaista todellista kristillistä askeesia: tee lähimmäiselle, kuten Kristus on tehnyt sinulle. ”Etsi, missä

on köyhiä, sairaita ja kaikenlaisia kurjia, auta heitä, pane siellä elämäsi harjoitukseen”, Luther kehottaa.

Anna rakkauden viedä sinut etsimään lähimmäisen parasta ja asettumaan hänen asemaansa.

”Usko ei kuitenkaan ole vaatimus, vaan lahja.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Mies muutti pois maanantaina. Tyhjentyneissä huoneissa kaikuivat omat ja lähteneen askeleet. Vuosien tapahtumat olivat jättäneet varjoja nurkkiin.

Illalla raahatessani jäljelle jääneitä huonekaluja huoneesta toiseen minua pelotti. Samalla mielen täytti huima muutoksen mahdollisuus. Mitä elämästä tulisi? Selviäisinkö suuresta velasta? Kissa katsoi touhuamistani epäluuloisena.

Kolme päivää myöhemmin kokoontui vanha meditaatioryhmämme. Puoli tuntia hiljaisuutta ja päälle Isä meidän -rukous. Harvoin olen tarvinnut rukousta yhtä paljon kuin sinä iltana. Harvoin olen tajunnut yhtä kirkkaasti, mistä uskossa on kysymys.

Tuntui kuin tuolini olisi siinä hiljaisuudessa sei-

lannut avaralla merellä, jonka rantoja en nähnyt.

Tunsin vahvasti, että turvallinen köysi oli irti ja minä liikkeessä kohti tuntematonta.

Usko on luja luottamus, sanotaan. Nyt oivalsin siitä jotain. Usko ei ole oikeaa oppia ja viisaita päätöksiä, vaan merelle joutuneen luottamusta siihen, että matkaa ei tarvitse tehdä yksin.

Kun turvaköysi on jo irti ja aallot nousevat, voi hengittää rauhallisesti sisään ja ulos ja sanoa hiljaa mielessään: ”Minä en tiedä, mitä tästä kaikesta tulee. En tunne itseäni enkä sitä, mitä pohjimmiltani haluan. En osaa varautua kaikkeen edessä olevaan. Onneksi sinä, uutta satamaa etsiviä ihmisiä rakastava Jumala, olet luvannut meille uskollisen läsnäolosi. Lisää minussa luottamusta siihen, että sinä pysyt rinnallani.”

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Luota rohkeasti

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti vastaajaan, p. 050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Syyslomalla ei ole kerhoja, Majakkaa eikä muskaria.

Puuroperjantai 18.10. klo 11–12.

Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 20.10. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

■■ Pyhäkoulu su klo 10–11.

Bethel World Wide Evangelical Ministry sunnuntaisin klo 13–16.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miestenpiiri tiistaisin klo 18.30. Sanaa ja saunaa.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Viikkomessu ke 23.10. klo 18.

Lähetyspiiri to 24.10. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, Itä-Hakkila ■■ Perhekerho ke 23.10. klo 9–11.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 20.10. klo 11 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Kastettu Daniel Einar Alexander Kaukver, Samuel Sebastian Roehr.

Hautaan siunattu Maria Elina Häkkinen 90 v, Raija Liisa Stam 80 v, Matti Rainer Rahko 56 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p.

09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 20.10. klo 10. Diakonian kirkkopyhä ja vastuuviikon avaus.

Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu lapsille.

Kirkkokahvit. Jos tarvitset saattaja-apua kirkkoon, soita diakoniatoimistoon, p. 09 830 6472.

Nuorten avoimet su 20.10. ja ti 22.10. klo 18–20.30 nuortentilassa.

Aikuisten jumppa ti 22.10. klo 15 srk-salissa.

■■ Perhekerho ke 23.10. klo 9.30.

Isokoulu ke 23.10. klo 19.

Syyskirppis la 26.10. klo 10–14 alakerrassa. Pöytämaksu 4 e lapsi- ja perhetyön hyväksi. Pöytävaraukset ke 23.10. mennessä kirkkoherranvirastoon. Kirkolla samaan aikaan myyjäiset ja arpajaiset.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä ti 22.10. klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.

Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 23.10. klo 18.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 24.10. klo 13.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 21.10. klo 9.30.

■■ Nyyttikerho ma 21.10. klo 13.

Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vauvaa odottaville perheille.

Palvelupiiri HAIK ti 22.10. klo 13.

Virkistysiltapäivä varttuneelle väelle ti 22.10. klo 13–15. Musiikkia, hiljentymistä ja yhdessäoloa mukavassa seurassa. Kahvitarjoilu. Jos tarvitset saattaja-apua, ota yhteyttä diakoniatoimistoon.

Aikuisten raamattupiiri to 24.10. klo 16. Jukka Nevala.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 20.10. klo 11.

■■ Perhekerho ti 22.10. klo 9.30.

Kohtaamispaikka to 24.10. klo 11.

Muualla

Wanhan ajan elämystapahtuma

to 17.10. klo 18.30 Bygårdissa, Ainonkuja 9. Lähde aikamatkalle 1800-luvun herännäisyyteen. Puhujavieraana pastori Raisa Jarkkola Herättäjä-Yhdistyksestä.

K-16 sähly pe 18.10. klo 17.30–19 nuorille aikuisille Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Korttelipyhäkoulu su 20.10. klo 10 Hämeenkylässä, Äeskuja 4 N 14.

■■ Pyhäkoulu su 20.10. klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 21.10. klo 18 Uudentuvantie 6:n kerhotilassa Askistossa.

Kahvikammari ke 23.10. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Kastettu Taru Orvokki Kuusisto, Sara Melisa Cankaya, Niclas Christiano Angelo Hasa, Samu Johannes Mykrä, Selma Isabelle Cankaya.

Avioliittoon kuulutettu Laura Lisanna Nieminen ja Aki Samuli Hiekkasalmi, Marjo-Riitta Hannele Laine ja Aki Olavi Jolkkonen.

Hautaan siunattu Senja Maria Laakso 81 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–pe klo 7 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1 Vanhemman väen piiri to 17.10. klo 13 seurakuntasalissa. Pirkko Yrjölä.

Naisten saunailta to 17.10. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Messu su 20.10. klo 10. Vesa Ruokonen, Pirkko Yrjölä ja Heikki Seppänen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 20.10. klo 10. Johanna Kaunisto.

Kulma-messu su 20.10. klo 17. Hanna Paavilainen.

Raamattupiiri su 20.10. klo 17 kokoustilassa.

Tulevaisuuden katse -valokuvanäyttely su 27.10. asti ma–pe klo 9–15 ja seurakunnan tilaisuuksien aikana.

■■ Perhekerho ma 21.10. klo 12.

Runopiiri ma 21.10. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 21.10. klo 15 kirkkosalissa II. Ilmoittaudu Anne-Mari VanamoKalliolle, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 21.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen Raamattupiiri ma 21.10. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 22.10. klo 15.30 kirkkosalissa II. Katulähetys ke 23.10. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Kaikille avoin kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 23.10. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.10. klo 18. Sanna Heikurinen.

Varaventtiili-ilta ke 23.10. klo 18.30. Risto Auvinen. Aiheena ”Minun kirkkoni – Mikä on sinulle rakas kirkko?”

Rukousryhmä ke 23.10. klo 20 kappelissa.

Hartauspuhujakoulutus la 26.10. klo 13–15 kokoustilassa. Ilmoittautumiset to 24.10. mennessä Risto Auviselle p. 050 3107 032.

Vanhemman väen piiri to 24.10. klo 13 seurakuntasalissa. Aiheena suoravelotuksen lopettaminen. Raakel Laaksonen ja Nordea-pankin työntekijä. Hartaus Vesa Ruokonen.

Miesten saunailta to 24.10. klo 18

Hommissa

Diakoniatyöntekijä Anne Puumala ”Olen ollut töissä Hämeenkylän seurakunnassa yli 20 vuotta.

Teen paljon yhteistyötä seurakunnan toisen diakoniatyöntekijän Satu Enroldin kanssa. Satu keskittyy maahanmuuttajiin ja vanhuksiin, minä suru- ja kriisityöhön. Olen työntekijäedustajana kokouksissa, joissa Vantaan seurakuntien kriisirahasto päättää avustusten myöntämisestä.

Avustuksia anotaan usein vuokrarästeihin. Taustalla voi olla avioero, työttömyys tai sairaus. Kriisirahaston avustus on kertaluonteinen eikä kovin suuri. Yritämme katsoa, että avustus olisi tulevaisuuden kannalta merkityksellinen.

Ihmisillä on paljon toivottomuutta ja masennusta, ja jotkut haluavat käydä keskustelemassa tilanteestaan diakoniatyöntekijän kanssa.

Viime aikoina olemme järjestäneet ryhmätoimintaa. Ryhmissä tapaa toisia samankaltaisessa tilanteessa olevia ja saa vertaistukea.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteena olivat yksinäiset vanhukset.

Päätimme käyttää seurakuntamme osuuden virkistysiltapäiviin. Meillä on hyviä kokemuksia musiikin virkistävästä vaikutuksesta, ja niinpä iltapäiviin tulee musisoimaan musiikinopettaja Tarja Lampinen.”

Ulla-Maija Vilmi

Virkistysiltapäivät varttuneelle väelle ti 22.10. ja ti 3.12. klo 13–15 Lammaspolun kerhohuoneistossa, Lammaspolku 1. Kahvitarjoilu. Jos tarvitset saattaja-apua, ota yhteyttä Hämeenkylän seurakunnan diakoniatoimistoon, p. 09 830 6472.

saunatiloissa, Kotkansiipi 1. Vesa Ruokonen.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 18.10. klo 15.

Nuortenkulman avoimet ovet su 20.10. ja ke 23.10. klo 17–20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Nuorten Perjantai pe 18.10. klo 17.30–20.30.

■■ Perhekerho pe 24.10. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 22.10. klo 9.

Muualla Korson seurakunnan Nikkaristit ja Vantaan Valon työpajatoiminta tekevät linnunpönttöjä 20 ensimmäiselle viidellä eurolla. Ilmoita kirkkoherranvirastoon 25.10. mennessä, jos haluat linnunpöntön pihallesi, p.

09 8306 550.

Kastettu Aaron Kasimir Pörhönen

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio on suljettu 18.–22.10.

Muulloin avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 19.30.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 20.10. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su klo 17–19.

Seppo Suokunnas, Hakunilan kirkon kuoro. Illan aiheena ”Kuka enää uskoo?”

Matalan kynnyksen maanantai 21.10. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Ilosanomapiiri ma 21.10. klo 18.30– 20. Jari Araneva.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Seniorikerho ti 22.10. klo 13–14.30.

Pastori Seppo Suokunnas vierailee.

Yleisöluento ”Liikkuva, hyvinvoiva vanhuus” ti 22.10. klo 17–18. Veera Farin Ikäinstituutista. Vapaa pääsy.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18– 20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13.

Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Päivärukous ke klo 12.30–12.45.

Matteuksen evankeliumi avautuu ke 23.10. klo 18–20. Kaikki loppuu aikanaan, Valvokaa. Jari Araneva.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45.

9

Seurakunnissa tapahtuu 17.–24.10.

Lapsille

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke 23.10. klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Muina aikoina p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Torstaipiiri 17.10. klo 13, päiväraamattupiiri.

■■ To 17.10. ja pe 18.10. ei ole perheiden avoimia kerhoja.

Messu su 20.10. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Noora Hultin. Messun jälkeen kirkkokahvit ja messukoulutus. Messu on nähtävissä Rekolan nettikirkossa www.vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Kirkon penkkiriveistä näkyy ensimmäinen, seurakuntalaisia ei kuvata.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Iltapala, yhdessäoloa, hartaushetki, sauna lämpiää.

10

Seurakunnissa tapahtuu 17.–24.10.

Isko 1 ti 22.10. klo 17.30 A-ryhmä,

klo 19 B-ryhmä.

Lähimmäisenrakkaus silmukoik-

si -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors keskiviikkoisin klo 18 nuorisotilassa.

■■ Rekolan joululaulukuoro aikuisille ke 23.10. klo 18–19.30. Ei ennakkoilmoittautumista.

■■■ Perheiden avoin kirkkomuskari to 24.10. klo 14.30.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30– 10.30. Aamukahvila aikuisille, maksuton aamupala.

Kohtaamispaikka-ilta su 20.10. klo 16.30. Mikko Matikaisen aiheena ”Kärsimys Jumalan kanssa”. Iltapala, lapsille omaa ohjelmaa.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 21.10. klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

■■ Syys-pyhis ti 22.10. ja ti 29.10. klo 17.30, periodipyhäkoulu. Tarkastellaan syksyn ihmeitä ja ollaan myös ulkona.

Muualla

Rukouspiiri perjantaisin klo 19,

Rautkalliontie 4.

Ikäihmisten raamattupiiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Lähetyksen kotipiiri ke 23.10. klo 18 Ulmalla, Havukallionkatu 9 C 49.

Nuorten sähly to 24.10. klo 16 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Kastettu Aaro Matias Ahlgren, Luca Caspian Hiekkamies, Arttu Juhani Reinikainen, Lumi-Maarit Alexandra Taipale, Isabel Alexandra Uskali, Nooa Toivo Valkama.

Hautaan siunattu Eeva Annikki Ahlgren 85 v, Terttu Tuulikki Kuntamo 77 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15, p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15, p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, Unikkotie 5A 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Urkukonsertti la 19.10. klo 18. J. S. Bachin ja F. Mendelssohnin musiikkia. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy ja ilmainen ohjelma.

Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 20.10. klo 12. Satu Huttunen, Heikki Leppä, Iina Katila.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat to 17.10. klo 9.30. Lähtö lenkille Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, klo 10.30 kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Maalauspiiri to 17.10. klo 17.30. Rippikoululuokka. A-rappu, 2. krs.

Näppärin sormin to 17.10. klo 18.

Käsityöpiiri, jossa tehdään tuottei-

ta kansainvälisen diakoniatyön hyväksi. Emmauksen kokoushuone, Arappu, 3. krs.

Miesten raamattupiiri to 17.10. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

Sinä hyväksyt minut -luentosarja to 17.10. klo 18.30. Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

■■ Laulupiiri pe 18.10. klo 13. Nuorisotila, A-rappu, 2. krs.

Walkers-nuortenkahvilaa ei ole pe 18.10.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 19.10. klo 15. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu 3. krs.

Siionin Kannel -seurat su 20.10. klo 15. Aloituskahvit klo 14.30, vetäjänä Veikko Karhumaa. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Naiset sanan äärellä ma 21.10. klo 10. Keskustelua ja kahvitarjoilu, lastenhoito järjestetty. Nuorisotila, Crappu, 2. krs.

Mitä on luterilainen usko? ma 21.10. klo 18. Betanian kokoushuone, aArappu, 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 21.10. klo 18.30. Avoin raamattu- ja rukouspiiri.

■■ Perhekerho ti 22.10. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 22.10. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 nuorisotilassa, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.10. klo 13. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Walkers-nuortenkahvila ke 23.10. klo 18–20.

Torstaitupa to 24.10. klo 17.30.

Maalauspiiri to 24.10. klo 17.30.

Rippikoululuokka. A-rappu, 2. krs.

Miesten raamattupiiri to 24.10. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

Sinä hyväksyt minut -luentosarja to 24.10. klo 18.30. Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5a, käynti Vehkapolulta Arki-illan ehtoollinen ke 23.10. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Terje Saard.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä ke 23.10. klo 18.45.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 20.10. klo 10. Jaakko Hyttinen, Toni Fagerholm. Ilmainen kuljetus: Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie– Koivukylänväylä.

■■ Pyhäkoulua ei ole su 20.10.

Kirkkokahvit ja Kylväjän lähetysjuhla su 20.10. klo 11.30, puhujana pastori Tapani Varis Kylväjästä, mukana Asta Kokkarinen, kitara ja laulu.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 24.10. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 18.10. klo 18.

■■ Perhekerho ma 21.10. klo 9.30.

Naisten avoin iltapäiväkerho ke 23.10. klo 14. Tunnettuja sananlaskuja ja rukouksia Raamatusta, pastori Veikko Karhumaa alustaa.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho ti 22.10. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 22.10. klo 17.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 22.10. klo 9.30.

■■ Äitien perhekerho ke 23.10. klo 9.30.

Kartanokosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Pyhäkoulua ei ole su 20.10.

■■■ Jippii-kuoro Meritähdet ke 23.10. klo 18.

Muualla Don Jon -leffa nuorille aikuisille ti 22.10 klo 18 Bio Grand, Kielotie 7.

Hinta 2 e. Lastenhoito järjestetty osoitteessa Unikkotie 5 A. NettiWalkers torstaisin klo 19.

Makuja maailmalta su 20.10. klo 18 Ylästöntie 35. Ilmoittautuminen ja lisätiedot netissä 18.10. mennessä.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 21.10. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Aamurukouspiiri ke 23.10. klo 7 toimituskappelissa.

Wintin nuortenilta ke 23.10. klo 17 Ylästöntie 35.

Kastettu Viljami Onni Erkkilä, Niini Sisko Elviira Heikkinen, Luka Rasmus Voitto Halmela, Vilma Matilda Göransson, Sofia Isabella Saksa, Iida Elviira Wiik, Niklas Mikael Närvänen, Adanna Maria Odu, Joa Daniel Alexander Kobe, Eino Johannes Pitkäranta, Veeti Ukko Einari Rapeli, Emilia Aleksandra Hyvärinen, Iiris Meea Kaarina Takalammi.

Hautaan siunattu Elsa Annikki Kuosma 65 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15, to 24.10. klo 13–15, suljettu pe 25.10. p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Nuorten olotilakahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotilassa.

Miesten piiri to 17.10. klo 18.30–20 takkahuoneessa. Antti Isopahkala: ”Usko ja epäilys”.

■■ Pyhäkoulu su 20.10. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho ti 22.10. klo 13–14.30 isossa srk-salissa.

Israelpiiri ti 22.10. klo 18–19.30 takkahuoneessa. Vierailijat Anna-Kaarina ja Matti Palmu.

Mammaraamis ke 23.10. klo 9.30–

11.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo

11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 23.10. klo 14–15

St. Martinin kappelissa.

Nuortenilta ke klo 17–19 nuorisotilassa.

Raamattu-lähetysilta to 17.10. klo 18–19.30 pienessä srk-salissa. Jouko Jääskeläinen: ”Ensimmäinen lähetyssaarna”.

Messu, Vantaankosken Kantaattikuoron 35-vuotisjuhla su 20.10 klo 10. Liturgia Pasi Kilpeläinen, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku, urkuri Ritva Holma, Vantaankosken kantaattikuoro. Kirkkokahvit ja kuoron juhlavastaanotto.

■■ Kirkko, kamari ja lied: Venäläinen ilta su 20.10. klo 18.15. Carolina Backman, sopraano, Samuli Peltonen, sello, Annalina Backman, piano. Sergei Rahmaninovin musiikkia.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Arjen hiljainen hetki ke 23.10. klo 18–19.

Viikkomessu urkumessuna ke 23.10.2013 klo 19. Liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, urut Kari Jerkku. Musiikkina J.S. Bachin urkukoraaleja.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Iltamessu su 20.10. klo 18. Liturgia ja saarna Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen, laulaja Marita Sammalmetsä.

■■ Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ti 22.10. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Messu su 20.10. klo 12. Saarna ja liturgia Reija Vienola, kanttori Sinikka Honkanen.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 24.10. klo 17.30. Lastenohjaaja Ritva-Leena Tuuli.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 18.10. klo 17–20.

Toivon tuulet su 20.10. klo 17. Puhujana Tiia Nuutinen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 21.10. klo 18.30–20.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. N. 20–35-vuotiaille.

Teetarjoilu.

■■ Familycafé on Wednesdays 1–3 pm. For children and families with multicultural background.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 23.10. klo 17– 19 Olotilassa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 23.10. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Atk-koulutusta ti 22.10. klo 9–11.

Alkeet. Opettajina AMK:n opiskelijoita.

Aistien paja ti 22.10. klo 11.30–13.30.

Laurea AMK:n sosionomiopiskelijoiden ohjaamana rentoutusta, aistiharjoituksia ja musiikkia.

Atk-koulutusta to 24.10. klo 9–11.

Edistyneet.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kastettu Tristan Erik Juhanpoika Pehrsson, Joona Tapani Nuolikoski, Patrick Kalevi Salli, Iines Mirjam Sofia Kokkonen, Milla Olivia Heinonen, Kasperi Uula Sakari Vuosku, Carlo Leo Matias Parisi, Jooa Henrik Viljami Aarnio.

Avioliittoon kuulutettu Jani Markus Pelander ja Miira Säde Auroora Hartemo, Lauri Johannes Tikkanen ja Heli Tuulia Rahikainen.

Hautaan siunattu Kauko Olavi Hotokka 86 v, Toivo Matti Seppälä 82 v, Stig Alfons Sundman 79 v, Pentti Viljami Kokkonen 76 v, Heikki Antero Hokkanen 73 v, Aaro Veli Heinonen 70 v, Maija-Leena Känkänen 65 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B tfn 8306262, 8306294 Öppet: må–fre kl. 9-13 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook:Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagningen ti kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 20.10 kl. 10. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Ingen högmässa sö 20.10.2013.

■■ Familjecafé må 21.10 kl. 9–11.30 Andra utrymmen ■■ De Vackraste Andliga sångerna on 23.10 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ ViAnda-kören övar ti 22.9 kl.

13.30 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Döda Tua Margareta Halme, 77 år.

Diakoninen asuntotyö Puhelinaika ke klo 10–11 p. 050 573 6354. Tapaamiset sopimuksen mukaan.

Asunnottomien yö: HomelessNot-

Hopeless to 17.10 klo 15–17.45 Tikkurilan Olotilassa, maksuton. Ehtoolliskirkko klo 18.

Vammaistyö Huonokuuloisille

Teemapäivä la 19.10. klo 13–16 Tik-

kurilan Olotilassa. Mukana Terhi Suonsivu ja Kimmo Järvinen.

Keskustelukerho ke 23.10. klo 13– 14.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs.

Ohjaajana Lea Karhinen.

Viittomakielisille

Viittomakielinen perhekerho pe

25.10. klo 9.30–12 Espoossa lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3.kerros. Askartelemme yhdessä, tyhjät pilttipurkit mukaan. Lastenhoito klo 10–11.

Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

fennokauppa.fi

APU VIRTSANKARKAILUUN! Laaja valikoima suojia eri asteiseen virtsankarkailuun. Omat mallit naisille ja miehille.

Varmoja Istuvat hyvin Hajua neutraloivia

FENNO MEDICAL OY 09 276 360 I asiakaspalvelu@fennomedical.fi I fennokauppa.fi su 20.10. klo 16

La Boheme oopperamatka Tallinnaan 30.11. – 1.12.2013 Lähde kanssamme kaupunkilomalle Tallinnaan kokemaan upea ooppera La Boheme. Kahden päivän aikana koet hienon kulttuurielämyksen, nautit Tallinnan vanhan kaupungin tunnelmasta ja vietät rentouttavaa aikaa hyvästä ruuasta nauttien.

Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Kylli Kuusisto.

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

Pyydä ILMAINEN näyte!

Kotimaan matkaklubi

Matkaohjelma lauantai 30.11. klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa klo 11.30 Viking XPRS lähtee kohti Tallinnaa klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan, bussi on ryhmää vastassa, majoittuminen Hotelli My Cityyn**** vanhan kaupungin sydämessä klo 16.00 kolmen ruokalajin illallinen ravintola Crussa klo 19.00 Ooppera La Boheme sunnuntai 1.12.

Aamiainen hotellissa, huoneiden luovutus klo 12.30 opastettu retki Tallinnan TV-torniin ja kauniiseen Metsähautausmaahan klo 15.30 kuljetus terminaaliin klo 16.15 Bistro Buffet laivalla klo 16.30 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä klo 19.00 laiva saapuu Helsinkiin Hinta: 220 e / hlö / 2 hh + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus 270 e / hlö / 1 hh + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel *majoitus valitussa huonetyypissä 1 vrk *aamiainen hotellissa *kuljetus satama-hotelli *lippu La Boheme oopperaan *3 ruokalajin illallinen ravintola Crussa *opastettu retki sisäänpääsyineen *Bistro-buffet illallinen laivalla.

Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

Terveydenhoitoa

Musiikkitalo, Konserttisali

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

Mozart, Duschek Mozart, Duschek Soile Isokoski, sopraano Aarioita Josepha Duschkovalle Pauliina Fred, huilu

PUH. 045 - 141 0300

johtaa Aapo Häkkinen

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

Koulutusta

Tekee hyvää tehdä hyvää ryhtyisitkö vapaaehtoiseksi?

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Kurssi-illat ti 5.11., to 14.11. ja ti 19.11. klo 17.3020.00. Tikkurilan Olotilassa, Vehkapolun kävelykatu,

17,50–39,50€ (sis. palvelumaksut)

www.hebo.fi

Vuokrata halutaan

kauppakeskus Tikkurin vieressä. Kouluttajina seurakuntien Suurella Sydämellä vapaaehtoistoiminnasta vastaavat työntekijät. Kahvi- ja teetarjoilu. Ilm. 30.10. mennessä laura.ohtonen@evl.fi tai p. 050 3213282. Kurssille mahtuu 25 henkilöä.

Ostetaan

4

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LAADUKASTA REMONTOINTIA!

Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi ● P. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12

Aikamerkki Hans von Schantz

Harri Larjosto kokee vapautuneensa taiteilijana iän myötä.

140 merkin saarna Vuoden viestinnällinen teko kirkossa on tainnut tapahtua mikroblogipalvelu Twitterissä. Siellä hashtag eli avainsana ”twaarna” haastaa ihmiset tiivistämään pyhän evankeliumitekstin 140 merkin pituiseksi twiitiksi.

Kuten Twitterin luonteeseen sopii, osallistua voi kuka tahansa, muutkin kuin teologit. On kiehtovaa nähdä, mitä evankeliumien teksteille tapahtuu twiittaajien käsissä. Twaarnan lyhyys haastaa oikomaan hankalia ja pitkiä dogmaattisia selityksiä muotoon, joka on kaikkien ymmärrettävissä.

Seuraavan pyhän evankeliumiteksti on Johanneksen evankeliumista luvusta 4. Miltä sinun saarnasi kuulostaisi, jos käytettävissä olisi vain 140 merkkiä?

Heikki Heikurinen

Twitterissä kuka tahansa voi pitää saarnan.

Hyvää tekevä keittokirja

Unten mailla Tule ja katso. Harri Larjoston unista herätetyt, robotit ja naamiot 4.1. asti Vantaan taidemuseossa.

Valokuva- ja mediataiteilija Harri Larjoston näyttelyyn ei kannata suunnistaa järki kädessä.

Hänen unenomaiset, surrealistiset ja yllättävät teoksensa eivät silloin ehkä päästä lähelleen.

Näyttelyn teokset vievät unien epäloogiseen maailmaan.

Unista herätetyt -teoksen kolme robottia kiertävät näyttelytilaa eläen omaa, tutkimatonta elämäänsä. Niiden nimet viittaavat kauas Kalevalan ja Raama-

tun myytteihin, toteutus puolestaan science fictionin futuristisiin maailmoihin.

Valokuvaa ja maalausta yhdistävä Unihyökyjä-sarja näyttää vilaukselta tilanteita ja maisemia, jotka tuntuvat jäävän vahvojen värien alle. Videoteos Oven takaa kuulen hengityksen avaa näkymiä arjen ja normaalin tuolle puolen.

Kaamiohuvit-installaatio pelkistää ihmiset jähmettyneiksi, kevyinä lepattaviksi naamioiksi.

Larjosto kertoo käyttävänsä usein uniaan taiteensa pohjana.

– Arkihavaintojen absurdi tai hauska on usein yksiulotteista ja latteaa. Unet yhdistävät tilan-

teita, aikoja, paikkoja ja tunteita. Niiden syvimmät merkitykset ovat hyvin henkilökohtaisia.

Siksi niiden avulla voi tutustua omaan psyykeensä.

Näyttely on vantaalaisen Larjoston 60-vuotisjuhlanäyttely.

Hän arvioi vapautuneensa taiteilijana iän myötä.

– En enää yritä miellyttää taidemaailmaa eikä minulla ole vaikuttamispyrkimyksiä. Luotan omaan maailmaani ja siihen, että pystyn tekemään taidetta, joka on koskettavaa ilman että se saarnaa. Jos ei nyt rohkene olla syvällinen, niin milloin sitten?

Kaisa Halonen

Näin robottia liikutellaan: Sotkan paluu -robotti lähtee liikkeelle, kun joku soittaa maksuttomaan numeroon 043 825 3039. Lisäksi se herää henkiin satunnaisesti, jos kukaan ei ole vähään aikaan soittanut.

Karoliina Ek/Tammi

Kerro itsesi Merete Mazzarella: Elämä sanoiksi. Tammi 2013.

Merete Mazzarellan uusi kirja Elämä sanoiksi on paljon enemmän kuin opas oman elämäntarinan kirjoittamiseen. Kaikki meistä eivät osaa tai halua kirjoittaa. Mutta kun ikää ja kokemusta karttuu, useimmat pyrkivät näkemään elämänsä kokonaisuuden ja tutkimaan, mitkä asiat ovat tuoneet tähän päivään.

Jos muistojaan jaksaa vielä panna paperille, jää omasta tarinasta jotain lapsille ja lastenlapsillekin.

Tärkeintä ehkä on, että ihminen kohtaa ja oppii hyväksymään myös elämänsä pettymyk-

set. Moni haluaa tulla nähdyksi sellaisena kuin itsensä juuri nyt ymmärtää. Muisteleminen on siinä mainio apu, ja kirjoittaminen uuden ajattelemista ja vapauttava prosessi.

Mazzarella vihjaa, yllyttää ja inspiroi tuttuun tyyliinsä tarinoilla ja henkilökohtaisella otteella. Hän ei koskaan saarnaa eikä opeta. Siksi hänen tekstinsä niin houkutteleekin. Siinä on paljon avaraa tilaa.

Vaivihkaa tulevat myös varoitukset. Muistot eivät ole samaa kuin totuus. Kostonhalusta kirjoittamista kannattaa harkita.

Kaikkea ei tarvitse kertoa. Henkilökohtainen, maanläheinen ja konkreettinen koskettaa eniten.

Merete Mazzarella kannustaa panemaan muistot paperille.

Marja Kuparinen

Hyvä ruoka, tarinointi ja kehitysmaiden naisten auttaminen yhdistyvät Naisten Pankin Lautasellinen iloa -keittokirjassa (Kirjapaja 2013). Kirjassa järjestön kohdemaiden ruokakulttuuri pääsee esiin sulassa sovussa suomalaisten perinneruokien kanssa. Palestiinalainen maqloobeh houkuttelee pöydän ääreen ihan sa-

malla tavalla kuin karjalanpiirakatkin.

Kirjan reseptit ovat naistenpankkilaisten lahjoittamia ja niitä tahdittavat ruoka-aiheiset tekstinpätkät. Tekstejään ovat lahjoittaneet muun muassa Jari Tervo, Leena Lehtolainen, Hannu-Pekka Björkman ja Irja Askola.

Lautasellinen iloa on keittokirja, jota voi oikeasti myös lukea. Sen ovat toimittaneet Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen ja sen tuotoilla tuetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä.

Lotta Numminen

Lautasellinen iloa ‑kirja yhdistää tarinat ja reseptit.

3 X tikkukirja Jo Schofield & Fiona Danks: Keppikirja – Tikuista asiaa – Mihin voit käyttää keppejä. Lasten Keskus 2013.

Keppileikeissä pääsee tekemään käsin ja käyttämään mielikuvitustaan. Mikä parasta, leikkivälineitä saa ilmaiseksi luonnon omasta lelukaupasta. Kirjassa on tutustumisen arvoisia vinkkejä, vaikka lapset takuulla keksivät piirtää kepillä kosteaan hiekkaan ilman kirjan apuakin.

Ulla Vestola & Martti Leppä: Tikkuja ristiin – kaunista kotiin luonnon materiaaleilla. Minerva 2013.

Poropeukaloa houkuttavat ohjeet, joilla saa helposti kaunista aikaan.

Näyttävän tunnelmanluojan teet laittamalla pihlajanmarjoja ja kelluvia kynttilöitä vedellä täytettyyn vaasiin.

Ohjeisiin tarvittavia työkaluja on monella kotona.

Pirjo Väisänen: Olkityöt. Tammi 2013.

Himmeli tunnetaan joulukoristeena, mutta tiesitkö että entisaikoina se saattoi olla tuvan katossa juhannukseen asti suuren sadon varmistamiseksi? Kehdon yläpuolelle himmeli siunasi ja suojasi lasta. Kirjassa on ohjeita niin aloittelijoille kuin tositekijöillekin. Mikään malli ei ole liian vaikea kokeiltavaksi, kirja lupaa.

Soili Pohjalainen