Lauri 2013 nro 29 (20 10)

Vantaan Lauri 29 • Armon asialla • 2.10.2014 • www.vantaanlauri.fi

Uupumuksen jälkeen löytyi uusi ammatti 5

Aurora Karamzin koki kovia ja teki hyvää 8

Palveleva puhelin on auttanut j0 50 vuotta

Oli hienoa, kun pääsi filosofoimaan ja purkamaan 15-vuotiaan maailmaa.

13

Chike Ohanwen

riparimuistot 6

Enkeleillä on jaloissaan katupölyä – Lauri Maarala

10

Pääkirjoitus

Sirpa Päivinen

2 Kirkkoneuvos Leena Rantanen ja salkunhoitaja Magdalena Lönnroth joutuvat jatkuvasti kertomaan, että sijoittaja on kirkon eläkerahasto, ei itse kirkko.

Pauli Juusela

Eläkettä odotellessa Eläkeratkaisun synty on syksyn suuri uutinen kotimaassa.

Uutinen se on myös meille jokaiselle, jotka olemme pitkään arvuutelleet sitä, milloin – jos koskaan – pääsemme eläkkeelle.

Eläkeiän siirtyminen ensin 65 vuoteen ja sitten elinajan­ odotteen myötä yhä kauemmaksi on kansantalouden kannalta tärkeää. Jotta uudistus onnistuu ja kansantalouden kestävyysvaje oikeasti pienenee, pitää kuitenkin pystyä puuttumaan myös ihmisten kestävyysvajeeseen.

Jos ihmisillä ei ole töitä eikä terveyttä, kestävyysvaje ei pienene, vaan kasvaa. Avaimet ovat työelämässä, jossa kierrokset tuntuvat vain kasvavan vuodesta toiseen: tuottavuutta revitään jaksamisen kustannuksella. Samaan aikaan meillä on iso joukko ihmisiä, myös korkeasti koulutettuja, jotka ovat työtä vailla.

Akavan vaatimus viimeisten vuosien palkan kartuttavasta vaikutuksesta eläkkeeseen on ristiriidassa nykyisen työelämän kanssa. Korkeinta palkkaa ei pätkätöiden yleistyessä enää akateemisissakaan ammateissa automaattisesti saada työuran lopussa.

Itse asiassa kestävyysvajeen paikkaamiseksi ei riitä, että työelämässä otetaan nykyistä paremmin huomioon työntekijöiden jaksaminen. Moni ihminen syrjäytyy työelämästä jo kauan ennen sinne tuloaan. Jos päättäjät haluavat, että työtä painetaan täysillä vielä seitsemänkymppisinä, pitää huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Kestävyysvajetta ei voi parantaa vain tarkkailemalla laskennallista elinajanodotetta, vaan huolehtimalla ihmisten tervey­ destä. Olisi myös hyvä, jos ikäsyrjintään puututtaisiin. Jos ihmisiä siirretään yli viisikymppisinä pysyvästi työttömiksi, ei kestävyysvaje siitä pienene.

Kolumni

Kenkien teologiaa Ei ole kauaa siitä, kun kaikilla suomalaislapsilla ei ollut kenkiä. Kouluunkin jouduttiin kulkemaan avojaloin, joskus jopa lumessa. Tai sitten kenkiä käytettiin vuorotellen.

Imelda Marcosilla, Filippiinien yksinvaltiaan puolisolla oli 3000 kenkäparia, mutta Petri Järveläinen, teologian ja filosofian dosentti, kulki opiskeluaikanaan lenkkitossuissa, jotka pysyivät koossa ilmastointiteipillä.

Tarvitsemme kenkien teologiaa.

Kengät ovat osa sitä jokapäiväistä leipää, jota Isä meidän -rukouksessa pyydämme. Jumalan hyviin lahjoihin kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti ja niin edelleen. Kengät ovat samaa sarjaa kuin kelpo aviopuoliso ja hyvät naapurit.

Jokaisella on oikeus kenkiin. Kengät suojelevat ja lämmittävät. Pää kylmänä, mutta jalat lämpiminä. Hyvä perusasenne.

Kengät ovat ilon, juhlan ja vapauden merkki. Kun tuhlaajapoika palasi takaisin, isä oli niin riemuissaan, että käski pukea pojalle parhaat vaatteet ja panna kengät jalkaan. Kun enkeli vapautti Pietarin vankeudesta, hän kehotti: ”Vyötä vaatteesi ja pane kengät jalkaasi.”

Mekin panemme paremmat kengät jalkaan, kun lähdemme ilottelemaan.

Kengät kertovat Jumalan antamasta tehtävästä. Apostoli neuvoo: ”Sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia.” Kengät jalassa menoksi, mieli rauhan asialla.

Kengät tulee myös riisua jalasta. Inhimillisesti kyse on siisteydestä. Talon paikkoja ei pidä sotkea kuraisilla kengillä.

Jumalan kielenkäytössä kenkien riisuminen merkitsee pyhälle alueelle tulemista. Jumala varoitti Moosesta: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” Muslimit ottavat moskeijaan mennessään kengät pois jalasta.

Miksi kengät riisutaan? Siksi, että kengät ovat myös tallaajan ja valtiaan merkki. Jumalaa on lähestyttävä nöyrästi, paljain jaloin tai kuin sukkasillaan.

Jumala antaa kengät, mutta neuvoo myös ottamaan ne jalasta.

Eero Huovinen piispa

Kohti vastuullisempaa sijoittamista Kirkkohallitus päivitti kesäkuussa vastuullisen sijoittamisen ohjeensa.

Mihin kirkko sijoitusohjeita tarvitsee?

Kirkko ja raha on tulenarka aihepiiri. Silloin tällöin kuuluu ääniä, että kirkon pitäisi toimia köyhyyttä ihannoiden ja kädestä suuhun eläen, mieluiten myydä kaikki ja jakaa köyhille. Kun kirkko sijoittaa, sitä tutkitaan melkein suurennuslasilla.

Sijoitusmielessä tärkeimpiä ovat Kirkon eläkerahaston varat, joita on lähes 1,2 miljardia euroa.

Niillä turvataan kirkon työntekijöiden eläkkeet. Jonkin verran sijoituksia on myös isoimmilla seurakuntayhtymillä.

Vuonna 1991 perustettu Kirkon eläkerahasto on edistänyt merkittävästi vastuullisen sijoittamisen arvostusta Suomessa. Se oli ensimmäisiä, joka kiinnostui eettisestä sijoittamista jo 1990-luvun loppupuolella.

– Eettisessä sijoittamisessa suljetaan sijoituskohteista pois kaikki arveluttavilla aloilla kuten tupakka-, alkoholi-, ase- ja aikuisviihteessä toimivat yritykset. Nykyisin ei enää puhuta eettisestä sijoittamisesta, vaan sovelletaan YK:n suosittamia ESG-normeja.

Niiden avulla arvioidaan sosiaalisia sekä ympäristöön ja yhtiöiden hallintotapaan liittyviä tekijöitä, kertoo kirkkoneuvos Leena Rantanen.

– Esimerkiksi ympäristöasioihin puututaan, kun joku vahinko on jo sattunut. Yrityksen pitää korjata vahingot ja riippumattomat tarkastajat seuraavat, miten asiat saadaan kuntoon. Yleensä yrityksen pitää tehdä vastaisen varalle selkeät ohjeet ja julkistaa ne.

Eläkerahaston varoista yli kolmasosa on erilaisissa korkosijoituksissa, reilusti yli 40 prosenttia suorissa osakesijoituksissa tai osakerahastoissa ja viidesosa muissa sijoituksissa, muun muassa kiinteistöissä.

Valvontaa hankaloittaa se, että monet sijoitukset ovat moniportaisia ja etäisimpien omistusten tarkkoja tietoja on vaikea saada.

– Puramme rahastosijoitukset kaksi kertaa vuodessa ja katsomme, mitä niissä olevissa yrityksissä on tapahtunut, Rantanen kertoo.

Vastuullisuuden painottaminen sijoittamisessa ei merkittävästi vaikuta sijoitusten tuottoon.

Kirkon eläkerahaston tuottoprosentti viime vuonna oli 7,7. Sillä se sijoittui Varman ja Kuntien eläkevakuutuksen väliin.

Käytännössä seuranta on delegoitu omaisuudenhoitajille, jotka valvovat niin eläkerahaston suoria osakesijoituksia kuin erilaisia rahastojakin. Silmällä pidettäviä asioita ovat paitsi ympäristölainsäännön noudattaminen myös ihmisoikeus- ja työelämäsäädökset sekä hyvä hallintotapa.

Yritysten halu vältellä veroja on viime aikoina noussut esiin.

Sitä on alettu seurata entistä tarkemmin.

– Mitä useampi iso sijoittaja alkaa pitää vastuullista sijoittamista tärkeänä, sen suurempi paine yrityksiin kohdistuu, Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja Magdalena Lönnroth sanoo.

Kirkon eläkerahaston varoja hallinnoi kirkkohallituksessa nelihenkinen sijoitusyksikkö. Heidän tehtävänään on valvoa, että kirkon varoja sijoitetaan sekä tuottavasti että vastuullisesti.

Sirkku Nyström

vantaanlauri.fi uutisia ›› Seurakuntien talo puretaan ›› Kirkkovaltuusto äänesti lähetysmäärärahoista ›› Kirkollisvero säilyy Vantaalla maan alhaisimpana ›› Uskonto ja ideologia eivät ole pääsyitä terroristiliikkeisiin liittymiseen KANNEN KUVA MARKKU MATTILA

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Isoisän opissa Laura Pellinen, 22, maanviljelijä: ”Olen ollut maanviljelijänä kolme vuotta.

Hoidan yhdessä isoisäni kanssa Ylästössä sijaitsevaa tilaa, joka on ollut suvussamme vuodesta 1851. Tilalla viljellään vehnää, kauraa ja rypsiä. Tänä syksynä pellot puitiin kahdessa ja puolessa viikossa.

Urakka vei voimat, mutta nyt jaksan taas.

Seuraavaksi alkaa peltojen äestys ja vähän myöhemmin kyntäminen.

Pienenä tyttönä leikin tilan pihapiirissä ja istuin vaarin kyydissä traktorissa, mutta innostus maanviljelyyn syttyi vasta opiskellessani Kemiössä eläintenhoitajaksi ja -kouluttajaksi. Isoisä on opettanut minulle paljon. Hän on rauhallinen ja kannustava. Puimuri on iso kone, mutta tänä syksynä sen käyttö sujui minulta jo helposti.

Tilalla riittää puuhaa, vaikkei pellolla tarvitsisi tehdä mitään. Maanviljelijän työ on vaihtelevaa ja tarjoaa haasteita. Olen nyt mukana Maajussille morsian -tv-ohjelmassa. En tiedä, löytyykö sieltä se oikea.”

Soili Pohjalainen

Laura Pellinen äesti peltoja k ­ eskiviikkona 1.10.

4

Väitellään

Enkeleihin voi uskoa, vaikkei niitä näkisi, Esko Miettinen!

Enkelit voivat puheissamme helposti muuttua lastenkamariväeksi.

tain. Niinpä oikea paikkani konsertissa on kuulijana penkissä.

– Jos toinen kertoo nähneensä enkelin, en voi sanoa, ettei niin olisi tapahtunut.

Enkeleihin voi uskoa, vaikkei niitä näkisi.

– Totta kai heihin voi uskoa.

Enkeleillä on aina siivet ja valoisa, hohtava olemus.

Teologi-tietokirjailija Esko Miettinen puolustaa enkeleitä.

– Kristinuskossa on väitetty aika jyrkästi, ettei enkeleillä ole siipiä. Siivet olisivat vain taiteen symboli, joka kertoo enkelien liikkuvan vauhdilla paikasta toiseen.

Kokemukset enkeleistä ovat harvinaisia.

Enkelit ovat kilttejä ja hyväntahtoisia olentoja.

– Hyvin monet ihmiset ovat kerran tai kaksi elämässään nähneet valoilmiön, jonka ovat tulkinneet valo-olennoksi tai enkeliksi. Pieni määrä ihmisiä näkee jatkuvasti henkiolentoja, ja jotkut elävät enkelien kanssa.

– Itse asiassa enkelit ovat aivan muuta. Enkelit ovat taistelijoita, joiden tehtävänä on vastustaa pahaa. Etenkin silloin, kun puhutaan lapsille, enkelit voivat helposti muuttua väärällä tavalla lastenkamariväeksi. Vanhojen kirkkojen seinissä olevat enkelihahmot ovat juhlallisia ja ankaria. Jos enkelit olisivat lempeitä kuin sylikoirat, ei heidän tarvitsisi ensi töikseen todeta, että älkää pelätkö, niin kuin he Uuden testamentin mukaan tekevät.

Se, että näkee enkeleitä, kertoo herkkäuskoisuudesta.

Markku Mattila

– Enkeleiden näkeminen on mielestäni erikoiskyky, jota esimerkiksi minulla ei ole. Sitä voisi verrata musikaalisuuteen.

Laulan ja soitan jonkun verran, mutta kun tapaan todella musikaalisen ihmisen, joudun toteamaan, että minulta puuttuu jo-

Kärsittekö masennuksesta?

Haemme osallistujia kliiniseen lääketutkimukseen nimeltään ARGO, jossa selvitetään, voiko tutkimuslääkkeen käyttö hyväksytyn masennuslääkkeen lisänä lievittää masennusta sairastavien henkilöiden oireita. Tutkimuslääkettä verrataan lumelääkkeeseen.

Tutkimukseen voivat sopia henkilöt, jotka: • ovat iältään 18–75-vuotiaita • sairastavat masennusta • eivät ole saaneet riittävää apua vähintään yhdellä masennuslääkkeellä nykyisen masennusjaksonsa aikana.

Tutkimuslääke ja toimenpiteet ovat Teille maksuttomia.

Lisätietoja saatte ottamalla meihin yhteyttä alla olevien tietojen avulla.

Yhteystiedot:

Enkelit kuuluvat kristinuskoon.

– Niin kuuluvat. Kristillisyys,

s-posti: martti.heikkinen@welho.com puh: 050 593 3451 ma-pe klo 17-20.

Jotkut uskovat enkeleihin, mutta eivät usko Jumalaan.

– Väite pitää paikkansa. Enkeliuskosta on voinut joillekin tulla jumalauskon korvike. Ilmiötä voi kritisoida siitä, että se hylkää rikkaan kristillisen perinteen, jossa enkelit ovat jumalauskon yksi osa. Toisaalta nykyajan materialististen elämänasenteiden ja lohduttoman henkisen ilmapiirin keskellä voi ajatella, että on hyvä, jos ihmisellä on edes enkelit.

Kaikkien maailmankuvaan enkelit eivät kuulu.

– On aika epätodennäköistä, että ihminen, joka on kiinni materialistisessa maailmankuvassa, näkisi enkeleitä. Varmimmin enkeleitä näkee sellainen, joka on taipuvainen ajattelemaan, että näkyvän maailman rinnalla on henkinen puoli, toinen todellisuus, joka vaikuttaa elämään.

– Enkeleitä on eri uskonnoissa. Juutalaisuudella ja kristinuskolla ja islamilla on yhteiset enkelit Mikael ja Gabriel.

Ulla-Maija Vilmi

LAKI-ILTA OMAISTAAN JA LÄHEISTÄÄN HOITAVILLE TAI ASIASTA KIINNOSTUNEILLE Vapaaehtoistalo Violassa, osoitteessa Orvokkirinne 4.

TORSTAINA 9.10. klo 17 - 19 Aiheena edunvalvontavaltuutus, valtakirjat sekä testamentit luennoitsijana HOK –Elannon lakimies.

Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen.

Ilmoittautumiset Pääkaupunkiseudun O Omaishoitajat ja Läheiset ry toimistoon 6.10. mennessä puhelin 040 533 2710

Tutkijalääkäri, psykiatrian dosentti Martti Heikkinen.

ARTES Psykiatrinen Palvelukeskus Oy Mikonkatu 8, Helsinki

johon ei kuulu enkeleitä, on poroporvarillista uskontoa tai pelkkää moraalioppia. Yksi enkeleiden tehtävistä on olla merkkinä toisesta todellisuudesta. Ehkä on jopa niin, ettei voi olla kristitty uskomatta enkeleihin.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Millainen hyväntekijä sinä olet?

Testaa, niin tiedät. seurakuntavaalit.fi

5

Muutosvoima Saara Vuorjoki

Marja Neuvonen opiskeli keraamikoksi.

Minustako vapaaehtoinen – mikä ettei!

Tikkurilan seurakunnan vapaaehtoistoiminnan koulutus to 23.10., 30.10. ja 6.11. klo 17.30-20, Unikkotie 5 a A, 4. krs.

Maksuton koulutus antaa valmiuksia toimia vapaaehtoisena seurakunnassa. Ilmoitathan osallistumisestasi 17.10. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078

25-VUODEN KOKEMUKSELLA Hoivakoti Varpula uudistui!

Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Veräjämäen vehreässä ympäristössä.

Uudistuneissa tiloissamme on nyt myös monipuolinen kuntosali asukkaiden kuntoutukseen. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström ja muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta. Uutena toimintana lyhtyaikaishoidon kuntoutusjaksot.

Hoivakoti Varpula

Jokiniementie 11 A, 00650 Hki puh. 040 509 9923

Hoivakoti Vuoksela

Äyräpääntie 25,02140 Espoo puh. 040 509 9924

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 010-3284780

Suorittaminen uuvutti Marja Neuvonen uskoo, että työuupumus oli hänen kohdallaan väistämätöntä.

Pahimmassa vaiheessa Marja Neuvosesta tuntui, ettei hän jaksa edes sitoa kengännauhoja.

– Työuupumus oli loputonta väsymystä, hän muistelee.

Uupumus ei tullut kertarytinällä, vaan se kasaantui pikkuhiljaa. Marja teki gradua, työskenteli markkinointitutkijana ja harrasti. Hän ei ymmärtänyt, että tekemistä oli liikaa. Työssään hän oli tarkka. Raporttien piti olla täydellisesti kirjoitettuja, ja hän teki paljon taustatöitä niitä varten.

– Paneuduin asioihin aivan liikaa, hän sanoo.

Valmistuttuaan sosiaalipsykologiksi Marja vaihtoi uuteen työhön, mutta uupumus paheni.

Uudessa työssään hän oli uupumuksen seurauksena sairauslomalla kuukauden verran.

Marja uskoo, että työuupumus oli hänen kohdallaan väistämätöntä. Hän vaati itseltään täydellisiä suorituksia, eikä hän osannut asettaa rajoja työssä eikä ihmissuhteissa. Myös vaikeiden asioiden torjuminen vei ener­

giaa. Tekemisillään Marja uskoo yrittäneensä ansaita rakkautta.

Uupumuksen keskellä Marja ilmoittautui retriittiin saadakseen levätä.

– Mutta minulla oli siellä ihan hirveä olo. Luulin pääseväni lepäämään, mutta hiljaisuudessa ahdistus vain kasvoi.

Retriitissä puhuttiin oman paikan löytämisestä ja siitä, kuinka ihmisen tulisi seurata sitä, mikä tuottaa hänelle iloa.

Marjalle tuottaa iloa käsin tekeminen. Taideopinnot olivat houkutelleet häntä aiemminkin. Retriitissä Marja päätti hakea opiskelemaan keramiikan tekemistä.

– Ei ehkä ollut fiksua mennä siinä tilanteessa retriittiin. Toisaalta siellä tullut voimakas paha olo sai minut tajuamaan, että minun oli tehtävä muutos ja vaihdettava alaa. Retriitissä oivalsin, että Jumalalla on suunnitelma elämälleni. Se toi uskallusta, turvaa ja luottamusta.

Marja aloitti seuraavana syksynä opinnot Hämeenlinnassa. Pian hän myös muutti sinne. Alku

uudella paikkakunnalla oli hankalaa ja opiskelijaelämä ta­­lou­ dellisesti niukkaa, mutta opinnot tekivät Marjalle hyvää. Uupumus alkoi vähitellen väistyä.

Nykyisin Marja työskentelee keraamikkona. Hän myös opettaa keramiikan tekemistä kansalaisopistossa.

Marjan yhden naisen yritys Paimen Keramiikka valmistaa kristillistä, rukoukseen kutsuvaa keramiikkaa. Hän toivoo töidensä viestivän levosta ja rauhasta.

Marja on tyytyväinen saadessaan tehdä työkseen sitä mitä haluaa, vaikka raha-asiat aiheuttavatkin päänvaivaa.

Työuupumuksen läpikäyminen sai Marjan luopumaan yksin pärjäämisen pakosta. Vaikeat ajat opettivat myös, että omat toiveet ja halut tulee ottaa vakavasti. Rajojen vetämisen merkityksestä Marja joutuu yhä jankuttamaan itselleen.

Hän ei usko pääsevänsä täydellisyyden tavoittelusta kokonaan irti koskaan, mutta on koko ajan matkalla parempaan suuntaan.

– Enää en ole keramiikankaan tekemisessä niin megatarkka kuin aiemmin. Se on ihanaa.

Soili Pohjalainen

Nyt lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.askellehti.fi

www.kotimaapro.fi

6

Näyttelijä Chike Ohanwe kävi rippikoulun kymmenen vuotta sitten.

Runopoika rippileirillä Chike Ohanwen ripariin kuului ihastumista ja syvällisiä keskusteluja.

TEKSTI LOTTA NUMMINEN KUVAT MARKKU MATTILA JA HANS VON SCHANTZ

K

ymmenen vuotta siitä taitaa jo olla, laskee Koivukylässä asuva näyttelijä ja laulaja Chike Ohanwe, 25, ajan kulumista omasta rippikoulustaan.

Rippikoulun käyminen teininä oli hänelle selvä asia.

– Minulla ei ollut vakaumusta suuntaan tai toiseen, mutta kuului hommaan käydä ripari. Ajattelin, että sen kautta pääsee esimerkiksi kummiksi.

Ennakkoluulojakin rippikoulua kohtaan Chikellä oli.

– Etukäteen mietin, että siellä pakkosyötetään Raamattua. Yllätyin iloisesti, kun leirillä lähtökohtana olikin se, mitä nuori haluaa oppia ja kuulla. Asioita pohdittiin yhdessä. Jäi hyvä fiilis koko kirkosta ja tunne, että siellä ollaan kiinnostuneita minusta.

Filosofointia ja voltteja Keskusteluista leirin ohjaajien kanssa tuli Chiken mukaan aika syvällisiä.

– Oli hienoa, kun pääsi filosofoimaan ja purkamaan omaa 15-vuotiaan maailmaa niiden ai-

kuisten kautta, Chike muistelee.

Muistot kesäleiriltä ovat muutenkin hyviä. Leiri järjestettiin Vantaan seurakuntien kurssikeskuksessa Kuntokalliossa.

– Päällimmäisenä ovat muistot siitä, kun nukuttiin neljän tyypin kanssa samassa huoneessa ja miten myöhään meidän jutustelut iltaisin venyivät. Viimeisenä päivänä porukka päätti yhdessä juosta vaatteet päällä mereen. Sitten hypittiin voltteja laiturilta.

Isoset olivat leirin tärkeitä, kantavia hahmoja.

– Miellän koko rippikouluni isosten kautta. Heillä oli iso rooli. Isoset olivat kuin isompia sisaruksia leiriläisille.

nellä on poikaystävä, harmittelee Chike huonoa tuuriaan.

Nuori mies päätyi kuitenkin kirjoittamaan kuviteltua tarinaa itsestään ja ihastuksestaan huoneensa laverisängyn pohjaan.

– Olin silloin aika runopoika – ja olen edelleenkin. Kirjoitin stoorin myös paperille ja jossakin vaiheessa se kiersi leirilläkin, Chike muistelee nauraen ja pohtii, löytyyköhän tarina edelleen Kuntokalliosta jonkin huoneen patjan alta.

Jos voisit antaa 15-vuotiaalle itsellesi neuvon, mikä se olisi?

– Kirjoita se tarina laverin pohjalle kuulakärkikynällä, älä lyijykynällä! toteaa Chike virnistellen.

Leirille ihastuksen perässä

Lapsuuden ammatti­ haaveet toteutukseen

Chikellä olisi ollut mahdollisuus valita hyvän ystävänsä kanssa sama rippileiri. Hän päätti kuitenkin lähteä porukkaan, joka oli entuudestaan tuntematon.

– Syy oli se, että samalle leirille oli tulossa tyttö, johon olin ihastunut. Sitten selvisi että hä-

Teatterikorkeakoulussa opiskelevan Chiken ammattihaaveet olivat selvillä jo lapsena.

– Olen aloittanut teatteriharrastuksen 11-vuotiaana. Siitä lähtien minulla on ollut selvät sävelet siitä, mitä haluan tehdä ammatikseni.

Laulava näyttelijä on esiintynyt muun muassa Suomenlinnan kesäteatterin Robin Hoodina ja elokuvassa Jos rakastat. Viime kesä kului kiertueella räppäri Signmarkin kanssa. Tällä hetkellä Chike kirjoittaa omaa musiikkia.

Rippileirillä iltaohjelma ei kuitenkaan tehnyt aloittelevaan näyttelijään vaikutusta.

– Olin kyllä kaikessa messissä, mutta iltaohjelmien esitykset eivät ole jääneet erityisesti mieleeni. Lähinnä muistan, miten laulettiin yhdessä ja paistettiin makkaraa nuotiolla.

Nallekarkkiöverit Chiken neuvot tämän hetken rippikouluikäisille liittyvät asioiden kokemiseen ja elämiseen hetkessä.

– Nuoruuttaan ei kannata heittää hukkaan. On uskallettava kokea asioita, joista voi kertoa tarinoita myöhemmin. Eilisen tekemiset tuntuvat hienoilta jutuilta nyt, vaikka ne siinä hetkessä olisivat päätyneet nenilleen. Parempi tehdä asioita

yli kuin ali.

Chike muistuttaa, että kukaan ei pääse itseään pakoon. Tuon väistämättömyyden voi kuitenkin kääntää voimavaraksi.

– Kannattaa tehdä itsestään henkilö, jonka kanssa haluaa olla, sillä itseään ei pääse pakoon.

Lisäksi on hyvä olla itselleen armollinen. Se, että ei osaa kaikkea heti, voi jännittää. On kuitenkin hauskempaa, kun rehellisesti myöntää, ettei osaa. Ja kannattaa ennemmin lähteä etsimään vastauksia kuin esittää, että tietää.

Chiken vinkki siihen, miten saa rippileirillä kavereita, on helppo. Siihen liittyy iso kasa nallekarkkeja.

– Jos pelkäät, että et saa leirillä kavereita, ota paljon nallekarkkeja mukaan. Vedätte nallekarkkiöverit! Siinä euforisessa tilassa kaikki on kavereita keskenään. T

Vantaan rippikoulujen ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa www.vantaanriparit.fi.

7 Kuinka vantaalainen?

Rippikoulun minisanasto

Leena Halosen, 68, elämä muuttui onnettomuudessa Saara Vuorjoki

ALBA Alba on valkoinen kaapu, joka puetaan päälle konfirmaatiossa. Se muistuttaa kasteesta, Jumalan armosta ja rakkaudesta. Yleensä alba on osittain villaa, joten kesähelteellä siinä tarkenee hyvin.

EHTOOLLINEN Pyhän ehtoollisen saat viettää ensimmäistä kertaa itsenäisesti konfirmaatiossa.

Ehtoollinen on mysteeri, jossa Jumala on läsnä leivässä ja viinissä. Se yhdistää Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

70 % länsivantaalainen

30 % perniöläinen

KASTE Kasteessa jokainen on nimeltä kutsuttu Jumalan yhteyteen. Rippikouluun voi tulla, vaikkei olisi kastettu. Kasteen voi saada myös rippikoulun jälkeen leirillä, kotona tai konfirmaatiossa.

KONFIRMAATIO Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, joka tarkoittaa vahvistamista. Siinä Jumala vahvistaa ihmisen uskoa. Konfirmaatiossa rippikoululaiset siunataan, heidän puolestaan rukoillaan ja he käyvät ehtoollisella.

KUMMI Jokainen on saanut kasteessa kummit. Muistakaa kertoa kummeille konfirmaatiopäivä.

LEIRI Leiririppikoulussa vietetään noin viikon jakso jossakin leirikeskuksessa yhdessä eläen, opiskellen ja keskustellen. Tapaamisia on myös talven aikana iltaisin ja viikonloppuisin. Leirejä pidetään kesällä ja koulujen talviloman aikana.

70 % länsivantaalainen Lapsuudessani asuimme Heinolassa talossa, jossa myös isovanhempani asuivat. Kun olin teini-ikäinen, isäni työ vei meidät Rovaniemelle ja sieltä Lahteen. Lukion jälkeen muutin Helsinkiin. Olin 23-vuotias, kun miehelleni ja minulle syntyi ensimmäinen lapsi. Yliopisto-opinnot jäivät. Kaksi seuraavaa lastamme syntyivät, kun asuimme Martinlaaksossa. Sieltä muutimme omakotitaloon Hämevaaraan.

Vuonna 1985 olin pyöräilemässä töihin, kun jäin pyörätiellä kuorma-auton alle. Vammauduin vakavasti. Toinen jalkani amputoitiin. Pit-

Pitkäaikaistyöttömien määrä on Uudellamaalla noussut vuodessa yli 40 prosenttia ja Vantaalla 24 prosenttia.

Mistä tämä kertoo, projektipäällikkö Anne Matilainen Työraide-projektista?

VEISUKIRJA

Miten pitkäaikaistyöttömiä tuetaan?

Nuoren seurakunnan veisukirja eli ”punainen laulukirja” sisältää 130 laulua, jotka tulevat leirin aikana tutuiksi.

– Työraiteessa asiakas saa oman palveluohjaajan, joka kartoittaa asiakkaan tilanteen yhdessä hänen kanssaan. Työraiteesta löytyvät myös työhönvalmentajan, sosiaaliohjaajan, terveydenhoitajan ja koulutusohjaajan palvelut. Järjestämme myös työnhaku- ja ATK-valmennusta. Lisäksi teemme yhteistyötä TE-toimiston, aikuissosiaalityön, terveyspalveluiden ja yritysten kanssa.

VETÄJÄT

Soili Pohjalainen

Miten pitkäaikais­työttömiä työllistetään?

Päivärippikoulu sisältää yhden pidemmän jakson hiihtolomalla tai kesällä, jolloin rippikoulu kestää päivittäin noin koulupäivän verran. Tapaamisia on myös talven aikana iltaisin ja viikonloppuisin.

Rippikoulussa häärii monenlaisia seurakunnan työntekijöitä: pappeja, nuorisotyönohjaajia, kanttoreita ja diakonia- ja lapsityöntekijöitä sekä alan opiskelijoita kesätyöläisinä.

30 % perniöläinen Meillä oli 1800-luvulta peräisin olevan rakennuksen hirret, jotka olimme ostaneet veljeltäni. Rakennutimme niistä kakkoskodin perinnemaisemaan Kosken asemalle Perniöön.

Mennyt kesä oli viides, jonka vietimme siellä. Hämevaarassa ollessamme jaamme kodin poikani ja hänen avopuolisonsa kanssa.

Kysyn vaan

– Vantaan kaupunki on panostanut työllisyyden hoitoon. Ratkaisevaa on, että vuonna 2012 Vantaa päätti hakea mukaan valtakunnalliseen työllisyyden kuntakokeiluun ja luotiin Työraide-projekti. Sen kumppanina on ollut Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimiston (TE) Vantaan toimipaikka. Myös muita työllisyyspalveluita on kehitetty.

PÄIVÄRIPPIKOULU

kän kuntoutuksen jälkeen löysin uudelleen lapsuuden ja nuoruuden harrastukseni maalaamisen ja piirustuksen. Kuvataiteesta tuli minulle uusi ammatti.

Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein isoja työelämän rakennemuutoksia. Mitkä ylipäätään ovat

kaupungin mahdollisuudet auttaa pitkäaikaistyöttömiä?

– Henkilökohtainen ohjaus on tärkeää.

Se ennaltaehkäisee passivoitumista. Työelämän rakenteelliset muutokset pakottavat toisinaan vaihtamaan ammattia tai ryhtymään yrittäjäksi, mutta ilman ohjausta ihmisillä ei ole välttämättä valmiuksia tai rohkeutta toteuttaa tällaista elämänmuutosta.

Onko joitakin piirteitä, jotka yhdistävät pitkäaikaistyöttömiä?

– Alhainen koulutustaso ja yli 50-vuoden ikä lisäävät pitkäaikaistyöttömyyden riskiä. Tilastollisesti Työraiteen tyypillisin asiakas on 46-vuotias suomea äidinkielenään puhuva mies, jolla on ammatillinen perustutkinto.

Työllistyvätkö pitkäaikaistyöttömät omalle alalleen?

– Moni joutuu pohtimaan ammatinvaihtoa. Joskus on myös laskettava rimaa. Jos on tehnyt esimerkiksi uraa saman työnantajan palveluksessa ja kohonnut hyvään asemaan, niin vastaavaan työhön voi olla enää mahdotonta päästä. Jo kolmen kuukauden aukko CV:ssa laskee työnantajien kiinnostusta.

Hanna Antila

8

Seurapiirikaunotar ja tahtonainen Raija Oranen kertoo uudessa romaanissaan Helsingin Diakonissalaitoksen perustajasta Aurora Karamzinista.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVAT J. PÈRIGNON (1853) JA STEFAN BREMER

P

ääkaupunkiseudulla Aurora Karamzinin nimi tulee esiin monessa pakassa. Helsingissä on Auroran sairaala ja Aurorankatu. Espoossa on Auroran koulu ja Auroran kappeli.

Aurora asui vakituisesti Pietarissa. Hän vietti pitkiä aikoja myös Pariisissa ja muualla Euroopassa.

Pitkän elämänsä aikana Aurora asui paljon myös Helsingissä, jossa hänellä oli useita asuntoja.

Kesät hän vietti Träskändan kartanossa Espoon Järvenperässä.

Elämänsä loppuajat Aurora asui Helsingissä Hakasalmen huvilassa, joka on nykyään Helsingin kaupunginmuseon näyttelytila.

Aurora Karamzin perusti Helsingin Diakonissalaitoksen ja hänen kerrotaan olleen monenlainen hyväntekijä. Toisaalta hän oli myös kohuttu seurapiirikaunotar, josta tuli Venäjän keisarinnan hovineiti ja upporikas.

– Siinä on suuri kaari, kirjailija Raija Oranen sanoo.

1800-luvulla eläneestä Aurora Karamzinista on kirjoitettu useita elämäkertoja, jotka ovat perustuneet muun muassa hänen arkistoituun kirjeenvaihtoonsa.

– Valtaosa Aurorasta kertovista teksteistä on sävyttynyt kris-

tillisesti. Minua Aurora kiinnosti ihmisenä ja autonomian ajan aikalaisena. Tahdoin selvittää, miten seurapiirien kaunottaresta tulee pitkän elämänsä aikana hurskas hyväntekijä.

Vastauksena kysymykseen syntyi romaani Aurora (Teos 2014).

Raija Orasen mielestä Aurora Karamzinin elämäntarina on niin uskomaton, että sitä voisi luulla keksityksi.

Isäpuoleltaan Aurora oppi verkostoitumisen Alettuaan perehtyä Auroraan huomasi Raija Oranen pian, että tämän perhe oli keskeinen vaikuttaja autonomisen Suomen kehittämisessä.

Auroran isä kuoli varhain. Isäpuoli, prokuraattori, aikansa oikeuskansleri, Carl Johan Walleen oli virkatoimiensa ohella perustamassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa ja Taideyhdistystä, jonka ensimmäinen näyttely koostui valtaosin hänen omistamistaan teoksista.

Hän toimi myös Helsingin koulujen puheenjohtajana.

– Walleen oli verkostoitumisen mestari. Auroran veljestä tuli ministerivaltiosihteerin apulainen Pietariin ja viimein ministerivaltiosihteeri. Toinen veli toimi Helsingissä kenraalikuvernöörin viraston päällikkönä ja kolmas Uudenmaan läänin maaherrana.

– Sain sellaisen kuvan, että Auroran ja hänen isäpuolensa

suhde oli läheinen, toverillinen ja tasa-arvoinen. Tytöstä kasvoi itsenäinen ja voimakastahtoinen nainen. Se oli harvinaista tuon ajan oloissa.

Orasen mukaan Aurora otti ohjat käsiinsä avioliitoissaan ja muissa hankkeissaan. Hän seurasi valppaasti ajan virtauksia, joihin Walleen ilmeisesti perehdytti häntä. Isäpuoleltaan hän oppi myös verkostoitumisen merkityksen.

Keskellä suoma­ laisuuden syntyä Kun Aurora vuonna 1808 syntyi, elettiin aikaa, jolloin suomalaisilla ei ollut vielä yhteistä iden-

titeettiä. Oli hämäläisiä, varsinaissuomalaisia, savolaisia, karjalaisia ja kainuulaisia. Ei ollut myöskään kirjakieltä, vaan kansa puhui erilaisia murteita.

– Yläluokka puhui ruotsia ja saksaa ja yhä enemmän ranskaa, joka oli tuon ajan yleinen eurooppalainen kieli. Aurora ei koskaan oppinut hyvää venäjää.

Kirjeensäkin hän kirjoitti ranskaksi, paitsi perheasioita käsitellessään ruotsiksi, Raija Oranen kertoo.

Venäjän keisarin alaisuudessa, autonomian aikana, Suomessa alkoi suoranainen oman identiteetin etsimisen kultakausi, jonka keskellä Aurora eli ja vaikutti.

– Syntyi uudenlainen valtiollinen tietoisuus. Alettiin luoda suomalaista kansakuntaa. Etujoukossa toimi Johan Wilhelm Snellman, jota Auroran isäpuoli Walleen ja hänen poikansa tukivat. Auroralla itsellään oli läheiset suhteet Zachris Topeliukseen.

Yhteisiin talkoisiin osallistui moni muukin. Kansakunnalle saatiin myyttinen sankarihistoria, kun Elias Lönnrot kokosi Kalevalan Vienan Karjalasta keräämiensä laulettujen runojen pohjalta.

Johan Ludvig Runeberg puolestaan loi poliittisen sankarihistorian runoilemalla Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomen sodan sankareista uljaina, rehellisinä, peräänantamattomina ja uhrivalmiina taistelijoina.

– Näin synnytettiin suomalaisen miehen malli, Oranen sanoo.

Keisarin takuunainen Auroran perheellä oli ystäviä eri puolilla Eurooppaa ja Venäjää.

Heidän avullaan hänet nostettiin hovineidiksi Pietariin, ja samalla politiikan ja valtiollisten kysymysten keskiöön.

– Aurora palveli isänmaata palvelemalla keisaria, joka oli Suomen suuriruhtinas. Hänellä oli läheinen yhteys keisarinnaan ja keisariin, Raija Oranen kertoo.

Ensimmäisen avioliittonsakin

9

ja orpokoteja. Diakonissalaitoksen perustaminen Helsinkiin vuonna 1867 oli Auroran pitkä ja tarkasti harkittu unelma.

Surujen jälkeen Aurora halusi tehdä hyvää

Aurora solmi Venäjän kroisoksen Paul Demidovin kanssa nimenomaan keisariparin toivomuksesta.

– Demidovin veljekset hurvittelivat pitkin Eurooppaa jättäen huonolle hoidolle kaivoksensa ja asetehtaansa Nizhni Tagilissa. Keisari tarvitsi aseita ja halusi kaivannais- ja aseteollisuuden pysyvän venäläisissä käsissä. Keino tähän oli avioliitto lujan naisen kanssa.

Demidov rakastui Auroraan palavasti. Lupauksensa mukaan Aurora opetteli rakastamaan miestään. Onni ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä Demidov oli tuhonnut terveytensä. Jo häiden aikaan hän oli niin sairas,

”Suuret menetykset ja ikääntyminen aivan ilmeisesti luotsasivat Auroran kohti seestynyttä kristillistä elämäntapaa.” että hänet jouduttiin kantamaan vihkialttarille. Aurora ehti synnyttää perillisen, Paul Pavlovitshin. Pojasta tuli äitinsä elämän kiintopiste.

Leskeksi jäätyään Aurora tapasi todellisen rakastettunsa, eversti Andrei Karamzinin.

– Kirjeistä voi päätellä, miten

syvästi intohimoinen tuo suhde oli, niin lihallisuudessaan kuin älyllisyydessään, Oranen sanoo.

Sekään onni ei kestänyt kauan, sillä eversti Karamzin kuoli Krimin sodan ensimmäisissä taisteluissa.

Näin Aurorasta tuli 32-vuotiaana kaksinkertainen, tai oikeas-

taan kolminkertainen leski, sillä hänen ensimmäinen sulhasensa oli kuollut häiden aattona.

Lopun elämäänsä Aurora omisti pojalleen, sisarensa lapsille ja muille sukulaisille sekä hyväntekeväisyydelle. Hän muun muassa rahoitti naisten työtupia, kouluja, lastenseimiä

Raija Orasen mukaan Auroran taistelu maallisen ylellisyyden, karnevaalimenon ja hengellisten pyrkimysten välillä näyttää olleen pitkä ja ankara.

– Suuret menetykset ja ikääntyminen aivan ilmeisesti luotsasivat Auroran kohti seestynyttä kristillistä elämäntapaa, Oranen pohtii.

Kansallisuusajattelun heräämisen lisäksi 1800-luku oli muutenkin aatteiden aikaa. Eliitin keskuuteen levisi ulkomailta uusia hengellisiä ja henkisiä virtauksia spiritismiä myöten. Monet kokeilivat niitä varsin ennakkoluulottomasti.

– Maailmankuva oli murtumassa luonnontieteiden läpimurron ansiosta. Silti hengellisyys täytti yhä ihmisten elämän.

Auroran ankarin huoli oli, saisiko hän tavata rakkaansa tuonpuoleisessa ihanuudessa.

Aurora Karamzin kuoli vuonna 1902. Hänen viimeiset vuotensa Helsingissä olivat Orasen mukaan tasaista, ylvään vanhan rouvan velvollisuuksista tietoista elämää. Hän käytti rahansa loppuun jakamalla niitä tarvitseville.

– Auroran elämä on uskomaton tarina. Jos sellaisen kehittelisi puhtaasti fiktiosta, sitä pidettäisiin varmasti epäuskottavana ja liioiteltuna.

Tullakseen siksi, mitä oli, Aurora Karamzin tarvitsi henkilökohtaisen lahjakkuuden ja kauneuden ohella myös viisaita ohjaajia ja rahaa.

– Uskomattomin piirre lienee se, etteivät elämän runsaat annit rapauttaneet tai turmelleet Auroraa. Hän säilytti kiihkeän etsintänsä, pyrkimyksensä rehellisyyteen ja toisista välittämisen kaikissa elämänsä käänteissä. Ja niitä käänteitä hän tahtonaisena sääteli itse, monesti läheistensä harmiksi. T

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

5.10.

Kirkoissa vietetään enkelien sunnuntaita eli mikkelinpäivää.

”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.”

(Toinen Mooseksen kirja 23:20)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Onko enkeleillä siivet?

Enkeleillä on kädessään miekka ja jaloissaan katupölyä.

Paratiisikertomus päättyy siihen, että Jumala karkottaa ihmisen Eedenin puutarhasta ja panee hänet viljelemään maata, josta hänet on tehty. Paratiisin portille jää vartioon enkeli leimuava miekka kädessään. Elämän puulle vievä tie on tukossa.

Enkelin miekka pitää huolen rajasta, jota ihminen ei voi ylittää. Ihminen ei voi väkivalloin tunkeutua sinne, missä Jumala on.

Ihmiselle Jumala antaa tehtäväksi viljellä ja varjella maata, ei tuhota sitä. Ihmisen tehtävä on suojella elämää, ei käydä toistensa kimppuun.

si Jumalan enkelit viipyvät.

Enkelit liikkuvat siellä, missä ihmiset näkevät toisensa mittaamattoman arvokkaina Jumalan kuvina.

Enkeleillä ei ole siipiä. Heillä on katupölyä jaloissaan. He tietävät, mitä tuska ja ahdistus ovat. Enkelit ilmestyvät sinne, missä on hätää ja kärsimystä. He löytävät tiensä surun keskelle ja vierittävät kiven haudan suulta.

Enkeli avaa vankilan ovet. Ei ole lukittua ovea, jonka taakse enkeli ei voisi tulla. Kaikilla kärsivillä on enkelinsä, jotka jo nyt katselevat taivaallisen Isän kasvoja.

Kun näen uutisissa pakolaisia kävelemässä nyytit olallaan – itkeviä naisia ja lapsia ja kumaraselkäisiä miehiä – rukoilen, että olisi todella olemassa portti, jolla seisoisi Jumalan enkeli vartiossa ja avaisi portin suojapaikkaa etsiville. Samalla kysyn, mik-

Hiljenny ja mieti sitä, miten kukaan voi edes kuvitella pääsevänsä paratiisiin ase kädessään ja väkivalta mielessään.

Rukoile, että Jumala vieläkin lähettäisi enkelinsä sinne, minne heidän vähiten odottaisi ilmestyvän. Rukoile hengähdystaukoa –

vihan, riitelyn ja taistelujen laantumista – niin, että auttavat enkelit pääsisivät matkaan.

Enkelit eivät lennä taivaasta.

He kulkevat samoja teitä, joita sinä kuljet. Kun he ovat lähteneet luotasi, tunnistat heidät siitä, että sinussa on virinnyt toivo ja myötätunto.

”Enkelit ilmestyvät sinne, missä on hätää ja kärsimystä. ”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Pitkään ajattelin, että vaikeinta koko kristillisessä uskossa ovat enkelit. Harvan aikuisen kanssa olen heistä edes puhunut. Lapsille heidät esitellään lapsekkaasti, ja moninaisen enkelikuvaston tutuimmat edustajat nojailevat pulleaposkisina pilveen. ”Enkeli suojelee”, me sanomme lapsille ja ripustamme heidän sänkyjensä viereen kuvan, jossa lapset selviytyvät rikkinäisen sillan yli putoamatta pelottavaan rotkoon. Samaan aikaan kuvan ulkopuolella lapset sairastuvat vakavasti, jäävät auton alle, joutuvat pahoinpidellyiksi tai hyväksikäytetyiksi ja kuolevat kesken kaiken.

Olisin jo moneen kertaan sulkenut oven enkeleiden edestä, jos en olisi matkoillani maailmalla

törmännyt vihaisiin, toimeliaisiin enkeleihin.

Lohikäärmeen kurkkuun miekkaansa tunkevasta Mikaelista on valunut minuun sisuunnuttavaa adrenaliinia: Älä luovuta! Pahaa vastaan kannattaa taistella!

Sodan ja rauhan sanansaattajana Gabriel on luonut minuun voimaa: Älä pelkää! Hyvä on täällä, keskellämme. Katso, miten se kaupunkien toreilla ja aukioilla levittää siipensä siunaamaan kaikkea, mitä korkeuksistaan näkee.

Kiitos konkreettisuudestanne, talon kulmalla miekkaa käyttävä Mikael ja obeliskin nokkaan nostettu Gabriel! Henkivaltoina heilumisen sijaan opetatte minulle, että vääryyteen pitää puuttua ja toivotonta pitää auttaa läsnäolon lämmöllä.

Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Vihaisen enkelin miekka

Musiikkia

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.

■■ Perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Messu su 5.10. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Kirsi Honkanen–Punkari.

Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiis-

taisin klo 19.

■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Lähetyspiiri to 9.10. klo 18.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 11.15.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11.

Yhdessäoloa ja pientä tarjoilua.

■■ Mikkelinpäivän Mukulamessu su 5.10. klo 15. Messu on lapsen mittainen messu. Siellä voi liikkua, askartelua ja viettää ehtoollista. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Liisa Jylhä-Mikkonen. Riikka Jäntti, lapsikuoro Kuunloiste ja Tähtisäde sekä Mukulabändi.

Muualla

Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän

tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi?

Erityistä koulutusta tai kokemusta et tarvitse, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

■■ Vantaan NMKY:n syksyn kerhot löydät osoitteesta www.nmkyvantaa.fi.

Kastettu Amelia Dea Johanna Enthoven, Rico Oskari Karjalainen, Aletta Edel Koski, Elsa Sienna Sofia Kylä-Utsuri, Petrus Taavi Mikael Viitanen.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Sydänsyksyn kreikkalaiset tanssit pe 3.10. klo 17 nuortentilassa. Aiempaa tanssiosaamista ei tarvita. Mukaan juomapullo ja sisäliikuntaan sopivat vaatteet. Tanssittamassa on pastori Jaakko Kara.

■■ Mikkelinpäivän perhekirkko su 5.10. klo 10. Jukka Nevala, KatjaMaaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä. Lapsikuoro Nomparellit laulaa.

Voimaa maanantaihin – lyhyt aamuhartaus ma 6.10. klo 8.30. Päivän sana, laulua ja rukousta.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 7.10. klo 18. Kirjana Eric Metaxasin Bonhoeffer – pastori, marttyyri, näkijä, vakooja. Voit lukea myös samasta aihepiiristä Paavo Rintalan kirjan Marian rakkaus.

Kohtaamisia-teemailta to 9.10. klo 18.30. Hengellisyys ja taide. Vieraana Jussi-palkittu näyttelijä Eeva-Maija Haukinen.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 6.10. klo 12. Kirjana Tommi Kinnusen Neljän tien risteys.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 ■■ Pyhäkoulu su 5.10. klo 10–11.

Huom! Poikkeuksellinen alkamisaika.

Iltapäivän messu su 5.10. klo 16.

Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kastettu Riia Ella Elisa Missonen, Hugo Antti Tapani Allonen.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Virasto on suljettu pe 3.10. korson.seurakunta@evl. fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 2.10. klo 13 seurakuntasalissa. Vesa Ruokonen ja Toomas Takala.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 2.10. klo 17.30 kappelissa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat laulajat. Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 2.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

■■ Mikkelinpäivän perhemessu su 5.10. klo 10. Sanna Heikurinen, Riikka Wikström, Airi Saloniemi ja lastenohjaajia. Mukana myös Mikkolan koulun musiikkiluokkalaisia. Messun jälkeen soppalounas.

■■ Jumalan rakkaus on kuin meren aava su 5.10. klo 15 kirkkosali 2:ssa.

Satakieli-orkesterin ja -kuoron syyskonsertti.

Kylväjäpiiri su 5.10. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Piirissä pidetään lyhyt hartaus ja puhutaan yleisesti lähetystyöstä. Jaana Kovanen kertoo terveiset Siperiasta.

■■ Perhekerho ma 6.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Runopiiri ma 6.10. klo 13 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoro ma 6.10. klo 16.30 kirkkosali 2:ssa.

Naisten raamis ma 6.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 6.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesteri ti 7.10. klo 15. kirkkosali 2:ssa.

Katulähetys ke 8.10. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10.

Lähetyspiiri ke 8.10. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Sanan ja rukouksen ilta ke 8.10. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tarjolla iltatee.

Iltarukousryhmä ke 8.10. klo 18.30 kappelissa.

■■ Toivekonsertti to 9.10. klo 13 kirkossa. Konsertissa kanttorit esittävät hengellisiä toivelauluja. Paikalle kutsutaan Vanhustenviikon merkeissä erityisesti senioriväkeä.

Vanhemman väen piiri to 9.10. klo 13. Osallistumme kirkossa järjestettävään toivekonserttiin. Kahvitarjoilu konsertin jälkeen.

Naisten saunailta to 9.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten brunssi su 5.10. klo 14. Erityisiä keittiötaitoja ei edellytetä. Brunssimaksu 2 e / hlö maksetaan käteisellä paikan päällä. Lämpimästi tervetuloa mukaan nuorten aikuisten porukkaan ideoimaan, tu-

Hommissa

Pastori Tuula Lapveteläinen ”Olen Tikkurilan seurakunnan pappi. Työajastani puolet on varattu lapsi- ja perhetyölle ja loput kaikenlaisiin papin perustehtäviin.

Olen tehnyt lapsi- ja perhetyötä kaikkiaan kymmenen vuotta. Aiemmin työskentelin Malmin seurakunnassa. Tämä työ on juuri sitä, mitä olen toivonut.

Parasta työssäni on lasten kohtaaminen. Heidän ilonsa ja riemunsa tarttuvat.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä aloittaa Tikkurilan seurakunnassa tällä nimellä ensimmäistä kertaa.

Ryhmää vetää minun lisäkseni lastenohjaaja Hillevi Alm. Kahden lapsen äitinä tiedän, että äidiksi tuleminen herättää monenlaisia tunteita, kuten iloa ja hämmennystä. On tärkeää jakaa kokemuksia.

Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa kaksi tuntia kerrallaan.

Tapaamisissa on aina eri aiheet, mutta jos osallistujilla on toiveita, voimme ottaa ne huomioon. Vauvat ovat tervetulleita mukaan.”

Hanna Antila

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä ma 13.10. alkaen klo 13–15 vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 6.10. mennessä tuula.lapvetelainen@evl.fi tai p. 050 523 6308.

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvila avoinna ti–pe klo 11–14.

■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11.

Ehtoollinen 3.10.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Hakunilan kirkon kirppis on suljettu la 4.10.

Seniorimessu su 5.10. klo 12. Hans Tuominen, Tuomo Kahenvita, Juha Paukkeri. Kultaisen Iän Laulajat.

Kirkkokahvit.

■■ Virsien ja laulujen evankelisia sointuja su 5.10. klo 18. Oopperalaulaja Hannu Niemelä, laulu, kanttori Juha Paukkeri, piano ja urut. Teologian tohtori Seppo Suokunnas, juonto. Vapaa pääsy.

Matalan kynnyksen maanantai ma 6.10. klo 11–12. Ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Ilosanomapiiri ma 6.10. klo 18.30.

Jari Araneva.

Seniorikerho ti 7.10. klo 13. Enkeliaskartelua.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18.

■■ Kaakaopyhäkoulu ti 7.10. klo 18.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Päivärukous ke 8.10. klo 12.30–13.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 8.10. klo 14.

Neulomme 9-vuotiaille lapsille lapasia ja sukkia. Langat saa kirkolta.

Mitä usko on ja miten se vaikuttaa? ke klo 18.30. Harri Nurminen luennoi Roomalaiskirjeen 4. luvusta.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45. Uudet laulajat tervetulleita, voit tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 1464.

Sururyhmä läheisensä menettäneille 11.11. alkaen tiistaisin klo 18.

Ilmoittautuminen 3.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Otamme yhteyttä kaikkiin ilmoittautuneisiin ennen ryhmän alkamista. Mukana pastori Tiina Palmu ja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

11

Seurakunnissa tapahtuu 2.10.–9.10.

Lapsille

1300-luvulta peräisin oleva Vormsin kirkko on saaren merkittävin historiallinen muistomerkki.

Vieraita Vormsin saarelta Rekolan Pyhän Andreaan kirkolle saapuu sunnuntaina 5.10. vieraita Virosta Vormsin ystävyysseurakunnasta. Kello 10 vietetään perhemessua, jonka jälkeen on keittolounas ja kahvit. Ruokailun jälkeen noin kello 11.45 alkavat Riitta Pöyhösen muistoseurat. Rekolan seurakunnan pitkäaikainen lähetys- ja aikuistyön sihteeri kuoli elokuussa. Hän oli aloittamassa ystävyysseurakuntatyötä Rekolan ja Vormsin välillä. Vormsiin on rakennettu seurakuntatalo ja majoitustilat Vantaan seurakuntien tuella.

12

Seurakunnissa tapahtuu 2.10.–9.10.

tustumaan, kokkaaman ja nautiskelemaan.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 2.10. ja 9.10. klo 9–11.30. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 3.10. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan Nupeen, toisinaan on myös yhteistä ohjattua toimintaa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 7.10. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

■■■ Vauvamuskareihin ilmoittautuminen to 2.10. klo 9 alkaen soittamalla Taina Partaselle p. 050 336 5794. Vauvamuskarit alle 1-vuotiaille. Muskarit kokoontuvat viitenä torstaina 23.10. alkaen.

Muualla

Varhaisnuorten kerhot alkoivat vii-

kolla 37, muutamissa kerhoissa on vielä tilaa! Ilmoittaudu osoitteessa www.korsonseurakunta.fi > varhaisnuoret (7-14vuotiaat).

Kastettu Stina Viola Bergbom, Tapio Juho Mikael Ikonen.

Avioliittoon kuulutettu Markus Aleksi Aalto ja Janni Johanna Vehviläinen.

Hautaan siunattu Terho Juhani Heikkinen 78 v, Tarmo Alvari Hyystinmäki 71 v, Seija Mirja Hyystinmäki 71 v, Heikki Olavi Rantanen 58 v, Julius Alexander Hällström 3 pv.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Virasto on suljettu ma 6.10., avoinna arkisin ti–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707, to 2.10. ei ole päivystävää pappia.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Torstaipäivän raamattu- ja keskustelupiiri 2.10. klo 12. Aiheena Jeesuksen vertaukset.

■■ Kirkon avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12, ulkoilua ja grillausta (säävaraus).

■■ Perhemessu su 5.10. klo 10. Laura Leverin, Tuomas Heikkilä. Messun jälkeen keittolounas ja kahvit, mukana vieraita Vormsista.

Lähetyssihteeri Riitta Pöyhösen muistoseurat su 5.10. n. klo 11.45.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuton iltapala. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Aamumessu ke 8.10. klo 9, Vappu Olsbo ja Martti Sirviö.

Open doors keskiviikkoisin klo 18.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan Ankkuri torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa aamupuurolle.

■■ Asolan avoimet ovet perheille torstaisin klo 12–15. Omat eväät mukaan. To 2.10. ulkoilua ja grillausta (säävaraus).

Raamattuilta su 5.10. klo 17. Pastori Jarmo Mäki-Mikola puhuu aiheesta ”Syvyydestä minä huudan sinua Herra”. Lauletaan Viisikielinen-laulukirjasta. Myynnissä kristillisiä kirjoja.

■■ Asolan avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 9.10. klo 17.30.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–

17.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Kierrätyspäivä ke 8.10. klo 11–14 Paimenentie 4. Itselle tarpeeton tavara voi olla toiselle aarre.

Monikulttuurinen ruokakerho naisille ke 8.10. klo 17 Koivukylän koulun opetuskeittiössä, Kustaantie 10.

Ruokaraha 1–4 e.

Kastettu Eelis Jari Johannes Kuusisto.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 5.10. klo 12, Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

■■ Gamban lumo – ranskalainen kattaus su 5.10. klo 18. Katri Susitaival, gamba, ja Anna Savelainen, cembalo. Marin Marais’n, Antoine Forquerayn ja François Couperinin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 2.10. klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30. Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 2.10. klo 17.30–19.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 2.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

■■ Perhekerho pe 3.10. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Ulla-Maija Aro. Walkers-nuortenkahvila pe 3.10. klo 19–22 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 4.10. klo 15 Betanian 4. krs, Unikkotie 5 aA. ■■ Isä-lapsi-iltapäivä su 5.10. klo 14–17 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Yhteistä tekemistä isille ja lapsille.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 6.10. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuone, Unikkotie 5 aA, Heikki Leppä.

■■ Perhekerho ti 7.10. klo 9.30–12 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 7.10. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.10. klo 13

Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Jyrki Kaukanen.

Torstaitupa to 9.10. klo 17.30–19.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Outi Kankaanpää.

Näppärin sormin to 9.10. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Käsityöpiiri joka toinen torstai. Syksyn aikana sukkia kudotaan lahjoitettavaksi omalla alueellamme ja myytäväksi kansainvälisen diakoniatyön hyväksi.

Tervetuloa kutomaan, myös sukkalankalahjoituksia otetaan vastaan. Lisätietoja Anita Saloselta, p.

050 411 2675 tai anita.salonen@evl. fi.

Miesten saunailta ti 7.10. klo 17.30 Betaniassa.

Israel-piiri klo ti 7.10. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Rukouspiiri ti 7.10. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 8.10. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 9.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

Minustako vapaaehtoinen – mikä ettei! Vapaaehtoistoiminnan koulutus torstaina 23.10., 30.10. ja 6.11. klo 17.30–20. Paikka: Unikkotie 5 aA, 4. krs. Maksuton koulutus antaa tietoa seurakunnan vapaaehtoistoiminnan periaatteista. Ilmoittautuminen 17.10. mennessä: paivi.makinen@evl. fi tai p. 050 548 6078.

Hyvän mielen ryhmä 30–45-vuotiaille naisille alkaa seurakuntien talossa ke 29.10. klo 14–15.30. Oletko työtön tai kaipaatko muuten ajatuksiisi enemmän myönteisyyttä? Tule pohtimaan positiivisten tunteiden merkitystä hyvinvoinnillemme.

Apuna käytämme Hehku-tunnepalikoita. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset diakonissa Sanna Tuusa p. 050 347 4995 tai sanna.tuusa@evl.fi.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 3.10. klo 15.30.

Samppa Laakso.

■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 7.10. klo 18.30. Terje Saard.

Arki-illan ehtoollinen ke 8.10. klo 18, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 3.10. klo 9.30–14. Päivässä voi olla koko ajan tai poiketa vain hetkeksi. Tilaisuuteen voi tulla voi lasten kanssa tai ilman. Myös seniori-ikäiset ovat tervetulleita kahvikupin äärelle ja juttelemaan. Aamupalaa on tarjolla klo 9.30–13 (2 e ).

Naisten jumppa ja sauna pe 3.10. klo 18. Ohjaajana Päivi Helén.

■■ Pyhäkoulu su 5.10. klo 11.

■■ Kerho isille ja lapsille ti 7.10. klo 17.30–19.

Naisten lenkkisauna to 9.10. klo 18.

Keskustelemme iltapalan (2 e) ääressä.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentien puolelta.

■■ Perhemessu su 5.10. klo 10. Jyrki Kaukanen, Johanna Jakonen, Terje Saard. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 2.10. klo 9.30–11.

Ulla-Maija Aro. ■■ Perhekerho to 9.10. klo 9.30–11.

Ulla-Maija Aro. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten rukouspiiri pe 3.10. klo 18.

■■ Perhekerho ma 6.10. klo 9.30–11.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 7.10. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 7.10. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 3.10. klo 9.30–11.

■■ Pyhäkoulu su 5.10. klo 11.

Kartanokosken piiri to 9.10. klo 18.

Muualla

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä

alkaa kokoontua ma 13.10. lähtien klo 13–15 Vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4. Äitiys on ihanaa, mutta voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Ryhmässä jaetaan kokemuksia toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Ilmoittautuminen 6.10. asti: tuula.lapvetelainen@evl.fi. Lisätietoja: p. 050 523 6308.

Kylväjän raamattupiiri ma 6.10. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 6.10. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Sirpa Jalokinos.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

Maksutonta apua annetaan esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämisessä, huonekalujen kokoamisessa ja kattolamppujen vaihtamisessa. Lisätietoja: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Kastettu Alvar Frans Johan Åstrand, Aino Eveliina Paajanen, Adela Aava Ahjoharju, Lilia Miriam Humalajoki, Helle Mai Mariam Kanniainen, Isla Alisa Piminäinen, Sofia Aino Alexandra Vesamäki, Ellen Laurena Krogars, Ida Saga Sofia Helén, Ida Julia Paimola, Iivo Juhani Sahlman, Mio Samuel Loponen.

Avioliittoon kuulutettu Riko Akseli Oksanen ja Laura Kaisa Maria Laakso.

Hautaan siunattu Lahja Kaarina Vehniäinen 86 v, Seppo Kullervo Elo 72 v, Juha Markku Mattila 67 v, Maire Kyllikki Toivainen 66 v, Keijo Juhani Varis 63 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja

kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Ikkuna maailmalle to 2.10. klo 18– 19.30. Illan aiheena Ikkuna Israeliin, Kylväjän kotimaantyön johtaja, entinen Israelin lähetti Hanna Lindberg.

Miesten piiri to 2.10. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Juntunen: Usko, tieto ja Raamatun tutkimus.

■■ Mikkelinpäivän perhemessu su 5.10. klo 10. Maari Santala, Taina Karvonen, Eveliina Pulkkinen.

■■ Mikkelinpäivän perhetapahtuma su 5.10. klo 11.30–14. Keittolounas. Toimintapisteitä perheille ja kummeille.

Siioninvirsiseurat su 5.10. klo 14.

Puhujia mm. Kaisa ja Erkki Halme.

Nuorten iltahartaus su 5.10. klo 17.

■■ Kansakoululaulujen yhteislaulutilaisuus ti 7.10. klo 18.30. Laulattajana Kari Jerkku. Vapaa pääsy. Vanhusten viikon ohjelmaa.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Valtakunnallisen vanhustenviikon yleisöjuhla ke 8.10. klo 18. Mukana mm. kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen, Vantaan vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Simo Hiekkalinna. Juhlapuhe YTL Pirkko Karjalainen. Yksinlaulua oopperalaulaja Esa Ruuttunen, säest. Janne Ruuttunen, runoja näyttelijä Eeva-Maija Haukinen. Kahvitarjoilu.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 2.10. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Soppamessu su 5.10. klo 12. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen. Messun jälkeen soppaa tarjolla.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 2.10. ja 9.10. klo 17.30. Lastenohjaaja Ritva-Leena Tuuli.

Iltaehtoollinen su 5.10. klo 18. Pirkko Järvinen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta ti 7.10. klo 17.45– 19.15. Menninkäisten metsäretki ulkona. Ota mukaan istuma-alusta, jos sinulla on sellainen.

Kastettu Mila Ella Amanda Lintuala, Minka Ilona Torkkel, Linnea Saga Odessa Jokinen, Alexander Nicolas Mikael Salakka.

Avioliittoon kuulutettu Tero Erkki Antero Parttimaa ja Anu Maarit Hynynen, Riku Oskari Raatikainen ja Tiina Irene Neejärvi.

Hautaan siunattu Voitto Kalervo Timonen 80 v, Taina Synnöve Pulakka 79 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 5.10. kl. 10. Pensionärernas kyrksöndag. M. Fagerudd, A.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 2.10.–9.10.

Lapsille

Vieraana Markku Mattila

Hans von Schantz

– Palveleva puhelin on vanhin puhelinauttaja maassamme, Raija Narvila kertoo.

Keskusteluapua puhelimessa Haku Palvelevan puhelimen ja netin v­ almennukseen on käynnissä.

Palveleva puhelin täyttää tänä syksynä 50 vuotta. Keskusteluapua tarjoava puhelin ja netti saavat nykyisin yhteydenottoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen toiminnanjohtajan Raija Narvilan mukaan kirkon palvelu on osoitus ihmisten halusta auttaa lähimmäisiä. Puhelinpäivystyksen hoitavat Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien työntekijät yhdessä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoisia auttajia luurin päässä on satakunta.

– Ihmiset tekevät elämää puolustavia tekoja antaen omaa aikaansa ja välittämistä, Narvila sanoo.

Enemmistö päivystäjistä on naisia, mutta miehiäkin löytyy. Yksi heistä on muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt vapaaehtoinen.

– Viimeisen parinkymmenen vuoden sisällä kaupallisuus ja viihde on tunkeutunut ihmisten elämään. Tämä työ on hyvänä tasapainottavana voimana itsekkyydelle. Löysin järkevän tavan osallistua johonkin, hän kertoo.

Mies päivystää yleensä kerran kuussa, mutta tänä syksynä hän on ottanut tuplaten työvuoroja. Kiitollisuus omaa elämää kohtaan ajoi palvelemaan.

Hän haluaa jakaa jotakin positiivista omastaan.

– Olen kokenut, että vaikka tilanne on soittajalla ollut kaikilla tavoin solmussa, olen välittämiselläni pystynyt jotenkin helpottamaan soittajan hetkeä. Paras tapa auttaa on saada yhteydenottaja itse ratkaisemaan ongelmansa ja motivoida häntä toimimaan, hän jatkaa.

Vapaaehtoiset päivystäjät saavat säännöllistä jatkokoulutusta ja työnohjausta. Valmennus harjoitteluineen ja työnohjauksineen on prosessi, joka kestää lähes vuoden. Koulutusaiheita ovat muun muassa mindfulness, spirituaalisuus, elämän kriisit, auttamisen rajat, yksinäisyys ja itsemurha.

Palvelevan puhelimen vapaaehtoisten päivystäjien koulutus- ja ammattitaustat ovat erilaisia, mutta yhteistä on avoin suhtautuminen kaikenlaisiin keskustelunaiheisiin.

Hakuaika vuoden 2015 Palvelevan puhelimen ja netin valmennukseen kestää 4.11. asti. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/pp.

Heidi Rautionmaa

Palveleva puhelin päivystää numerossa 01019 0071 su–to klo 18–01 ja pe–la klo 18–03. Palveleva netti löytyy osoitteesta evl.fi/palvelevanetti. Ruotsinkielinen linja 01019 0072 avautuu klo 20. Palvelevaan puhelimeen ja nettiin voi ottaa yhteyttä nimettömästi.

Ekberg. Konfirmanderna medverkar.

Efter högmässan kyrkkaffe i Bagarstugan.

Prostgården Kyrkovägen 45

Näkövammaisille

Församlingens födelsedagsfest

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 ■■ Familjemässa sö 5.10. kl. 10 (obs! tiden). A. Paavola, A. Blomqvist, H. Ylivaara, H. Forsstén, U. Laxström.

En gudstjänst med mycket sång och musik för hela familjen. Efteråt finns det möjlighet att delta i lunchen och evenemanget som Vantaankosken srk ordnar.

ons 29.10. kl. 13 för alla som fyller 75, 80, 85, 90–100 år i juli–december 2014. Anmälan senast 16.10. till pastorskansliet tfn 09 830 6262 eller till diakonissan Annakatri Aho tfn 050 464 5068.

kon puistossa ma 6.10. klo 13–16, Kirkkotie 45. Kävelemme ja hiljennymme kuuntelemaan Jumalan sanaa. Kokoonnumme parkkipaikalla klo 13. Kävelemme kirkkomaan ympäri ja joen vartta noin 3 kilometriä, jonka jälkeen juomme kahvit tai teet Pakarintuvalla.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 8.10. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 6.10. kl. 9.30–12.

Drop in för kropp och själ lö 11.10. kl. 11–15 för flickor i alla åldrar. Kom och pröva på skönhetsbehandlingar och mindfulness med kristen krydda.

Andra utrymmen Veckomässa fre 3.10. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. K. Andersson.

■■ De vackraste andliga sångerna ons 8.10. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ ViAnda-kören övar ons 8.10. kl 12–14 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

VAMMAISTYÖ

Kehitysvammaisille ■■ Musakerho la 4.10. klo 10–11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

Kimppakävelyä Pyhän Laurin kir-

Käsityökerho ma 6.10. klo 16–18.30

Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Jatketaan edellisen kerran töitä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Miesten ilta ma 6.10. klo 18–21 Beta-

niassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Myyrmäen kerho ti 7.10. kello 13–15

Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Vieraana Jaakko Simojoki. Suomen herätysliikkeet. Ohjaajana Leena Siekkinen. Kahvitarjoilu.

■■ Yhteislauluilta ke 8.10. klo 18.30– 20.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie

Näyttelijä Eeva-Maija Haukinen Miten hengellisyys ja taide ovat liittyneet urallasi toisiinsa?

– Kaiken kulttuurin ja taiteen pohjana on uskonto, emme vaan aina käsitä sitä. Olen ollut näyttelijä 47 vuotta. Olen näytellyt muun muassa Viimeiset kiusaukset -oopperassa. Olen esittänyt myös Helkavirsiä kirkossa.

Ovatko hengelliset kokemukset ja taide-elämykset samanlaisia?

– Hyvin suuressa määrin. Esityksissä kokee usein Pyhän Hengen kosketuksen. Myös monet maalausten ja erityisesti musiikin antamista elämyksistä ovat hyvin lähellä pyhän kokemusta.

Tunteet ovat näyttelijän työkalu. Onko näyttelijän helppo puhua hengellisyydestään?

– Kyllä, itselleni ja monelle muulle kirkko on rakas. Olen huolissani yleisestä uskontokielteisyydestä. Nyt tarvitaan rohkeutta ja vakaumuksellisuutta, sillä kristillisyys on sivistyksemme pohja.

Hanna Antila

Kohtaamisia-teemailta to 9.10. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Hengellisyys ja taide. Vieraana Eeva-Maija Haukinen.

1. Ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli.

Kaamosleiri 29.–31.10. Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi.

Espoon ja Vantaan näkövammaisille. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje ja -ohjelma. Ilmoittautumiset 7.10. mennessä ti ja to klo 9–11 Terhi Suonsivulle p. 09 830 6278 tai terhi.suonsivu@evl.fi Hinta 50 euroa.

Pyhäkoulu lapsille. Vanhempien oma teema.

Viittomakielisille Viittomakielinen messu su 5.10. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen vanhustenpäivä ma 6.10. klo 11–14 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Kahvitarjoilu.

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 7.10. klo 15–17 Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Ilkka Kujala, operaatio Joulun lapsi. Vetäjänä Terhi Mertala.

■■ Viittomakielinen perhekerho pe 10.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13.

Ari-Matti Salmijärven öljyvärimaalauksia esillä 23.10. asti. Kesän sävyjä.

OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa.

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

VANHUUS ROKKAA -RISTEILY 3.-5.11.2014

Jo kolmena edellisenä keväänä suomalaisen seniorityön puolesta järjestetyt Vanhuus Rokkaa -konsertit ovat valloittaneet Suomen eri kaupungit ja nyt on ensimmäisen Vanhuus Rokkaa -risteilyn vuoro Viking Mariellalla 3.-5.11.2014 reitillä Helsinki - Tukholma - Helsinki.

alk./hlö alk./hlö

Vanhuus ei ole taakka, vaan rikkaus, joka rokkaa!

47€

Vanhuus Rokkaa risteilyn artisteina mm. Pave Maijanen, Olli Lindholm, Sami Saari, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Housebändi Hampaattomat kapellimestarinaan Pekka Siistonen. Mukana myös Vanhuus Rokkaa konserttikiertueelta tuttu äänitaiteilija, imitaattori ja hauskuttaja Heikki Hilander! Risteilyllä esiintyy lisäksi myös maskeeraaja- ja meikkitaiteilija Raili Hulkkonen sekä luvassa myös muita mukavia yllätyksiä. iHintaan sisältyy: • risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa • monipuolinen risteilyohjelma

Kysy ateriapakettia laivalle!

VARAA matkapojat.fi/vanhuusrokkaa- EI PALVELUMAKSUA!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Palveluja tarjotaan

keittiötuning.fi

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI

Tilaa kätevästi kotiovellesi asti:



09 276 360 fennokauppa.fi

LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ CLASSIC -KÄVELYKEPPI Ergonominen ja tyylikäs.

Kolme eri pituutta.

TARJOUS

62

Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi

KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT

Tarvitsetko apua siivoukseen.

––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

Tarjoan palveluja myös ikäihmisille.

Kotipalvelut Marila p. 040 833 0551

PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Hautauspalveluja

00

norm. 77,50

Surun kohdatessa et jää yksin

Voimassa 15.11.2014 asti, ei sis. toimituskuluja.

FENNO MEDICAL OY

Terveyttä ja hyvinvointia arkeen

www.vantaanlauri.fi

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Hammashoitoa

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 | Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 | Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 | Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Seurat

• Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

Vuokrata halutaan

HERÄNNÄISSEURAT Ke 1.10. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-sali.

Pe 3.10. klo 19 Espoonlahden kirkko. Kahvit 18.30.

Su 5.10. klo 16 Seuratupa.

Su 5.10. klo 14 Myyrmäen kirkko.

Ma 6.10. klo 19 Leppävaaran kkon takkahuone. Kahvit 18.30.

To 9.10. klo 18.30 Ison Omenan kappelissa. Kahvit klo 18.00.

• KOTIKÄYNNIT • Ajanvaraus puh. 09 563 1500

Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa

4

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian17 astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. 17 Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

17

Jäse

Lorem Ipsum magna aliqu

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde 17 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 3

Jaakko Tapaninen

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

Toimitusjohtaja

Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Toimitusjohtaja

Lorem Ipsum sit käsik magna aliqua dolor am

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Jaakko Tapaninen PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 puh. 020 754 2230 gsm 040gsm 508 0400062 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 Hietalahdenranta PL 279, 0018113 Helsinki

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360° Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 Lorem Ipsu aliqua Vers

Jaakko Tapaninen

PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja

© Kotimaa 201

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 Helsinki

Visuaalinen ilme

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin

16 Petri Tuhkanen

Aikamerkki

Hääpukua hävittämässä Häät ovat ohi, mutta mitä tehdä hääpuvulle? Ennen morsiamen mielessä oli myyminen, mutta nyt keinot ovat karumpia. Poltetaan se! Sotketaan se! Kastellaan se! Suomessakin otetaan yhä enemmän Trash the dress -kuvia, joissa hääpuku tuhotaan tai sotketaan häiden jälkeen.

Valokuvaaja Arto Ketolalta pyydettiin tällaista kuvaus­ ta ensimmäisen kerran pari vuotta sitten.

– Ideana on saada kauniita Shutterstock

”Sisar” Josefiina Huttunen (Pirkko Hämäläinen) tukee Jean Boldtia (Pekka Valkeejärvi) anarkististen aatteiden toteuttamisessa.

”Anteeksi, morsian, mutta puvussanne on tahra.”

Kirkon kaappaajat Juha Siltasen näytelmän Vallankumous ensi-ilta ke 8.10. klo 19 Kom-teatterissa.

Juha Siltanen maalailee näkymää vuodelta 1917, jolloin Helsinki oli täydessä sekasorrossa.

Senaatintorilla pitivät julistajat ja kansankiihottajat palopuheitaan samaan aikaan, kun kaduilla ramppasi venäläisiä sotilaita.

Tuohon hulluun vuoteen liittyvät hänen uuden näytelmänsä Vallankumouksen päähenkilöt, Jean Boldt ja ”Sisar” Josefiina Huttunen. Boldt oli ääritolstoilainen juristi, joka valtasi muotiliikettä pitäneen Huttusen ja muiden kannattajiensa avustuksella Helsingin tuomiokirkon, silloisen Nikolainkirkon.

Valtaus kesti 18 tuntia.

Siltanen sai aiheen draama­ teok­seen näyttelijä Pirkko Hämäläiseltä, joka on mukana Kom-teatterissa viikon kuluttua ensi-iltansa saavassa esityksessä. Hämäläinen oli muistellut Olavi Paavolaisen sanoneen jossain 1920-luvun lehdessä, että jos Suomesta haluaa löytää dadaismin, uuden absurdin taidesuunnan, edustajia, sitä ovat Sisar Huttunen ja Senaatintorin kokoukset.

– Aloitin perinpohjaisen tutkimustyön, jossa törmäsin boldti­laisuuteen ja kirkon valtaamiseen, Siltanen kertoo.

Arkistoja penkoessa Juha Siltaselle selvisi, että Jean Boldt oli

juristi, jonka oikeuskäsitys oli niin radikaali, että hän menetti oikeudet toimia tuomioistuimessa. Originelli idealisti perusti kantaaottavia lehtiä ja rauhanyhdistyksen. Hän vastusti prostituutiota ja eläinkokeita ja asettui yleensä kaikkien väärin kohdeltujen puolelle.

Boldtin toiminnan taustalla oli tuolloin vahvasti vaikuttanut järnefeltiläinen ajattelu, joka perustui kirjailija Leo Tolstoin näkemykseen kristinuskosta.

– Tolstoilaisen liikkeen uskonnollinen ja sosiaalinen vaikutus oli yllättävän suurta ympäri maailmaa. Sen oppi perustui Raamatun Vuorisaarnaan ja kaikkien ihmisten veljeyttä puolustavaan tasa-arvoon. Ihmisen vain ei pitänyt tähdätä kuoleman jälkeen omaan taivasosuuteensa: taivaallinen hyvyyden valtakunta piti perustaa tänne maan päälle, Siltanen selvittää.

Jean Boldt kuitenkin pettyi järnefeltiläisyyteen. Hän totesi, etteivät oikeudenmukaisen yhteiskunnan aikaansaamisessa auttaneet Vuorisaarna ja toisen posken kääntäminen, vaan oli lähdettävä anarkismin ja väkivallan tielle.

– Boldtia pilkattiin ja pidettiin naurettavana, minkä vuoksi hän näkikin itsensä jonkinlaisena Kristus-hahmona. Lyhyessä valtauksessa Boldt ja hänen kannattajansa vaativat niinkin radi-

kaaleja toimenpiteitä kuin pankkien rahojen jakamista kansalle, oikeuslaitoksen viraltapanoa ja järjestysvallan sulkemista lukkojen taakse.

Vallankumousta kirjoittaessaan Siltanen pohti, mikä rooli Sisar Huttusella oli Boldtin vallankumousliikkeessä.

– Boldtilla ja Huttusella tuskin oli rakkaussuhdetta, mutta he olivat aisapari, jossa toinen täydensi toista. Huttunen oli entinen Pelastusarmeijan upseeri ja uskonnollinen yksityisajattelija, jolta Boldt sai voimaa toiveelleen hengellisen ja maallisen maailman yhdistämisestä tuhatvuotiseksi valtakunnaksi.

Siltanen näkee Vallankumouksessa yhtymäkohtia nykyaikaan.

– Suomalainen yhteiskunta tuntuu olevan hajoamassa. Meillä vallitsee suuri neuvottomuus arvoista: mihin kuulumme ja mitä haluamme puolustaa henkeen ja vereen.

– Esimerkiksi perussuomalaisille ja heidän kaipuulleen vanhan ajan maailmaan heinäseipäineen on turha naureskella. Perussuomalaisuus samoin kuin moni muu nykyinen liike kumpuaa aidosta kokemuksesta, että järjestelmä on vailla arvoja.

Sama meno on Venäjällä ja arabimaissa. Tämä nostalgia ei ole perusteetonta.

Marjo Kytöharju

NÄITÄ VALLANKUMOUS VAATI: ”Pankkien rahat kansalle! Maailmanlaajuinen veljeys voimaan heti! Alas peitelty prostituution tukeminen!

Eläinkokeet lopetettava! Lihansyönti lopetettava!”

ja dramaattisia lisäkuvia häiden jälkeen ja toinen käyttökerta puvulle. Miljöönä on usein ranta tai rouhea teollisuusrakennus.

Miedoimmassa versiossa vastavihitty rouva pulahtaa veteen puku päällä, joten se on myytävissä ja käytettävissä kuvausten jälkeenkin.

Moni morsian ei tyydy pelkkiin valokuviin, vaan puvun tuhoamisoperaatio myös videoidaan. Puvun turmeleminen symboloi pareille avioliiton kestävyyttä: pukua tarvitaan vain yksiin häihin.

Villitys on muuttunut vaaralliseksikin. Kaksi vuotta sitten kanadalaismorsian hukkui kuvauksissa, kun märäksi kastunut puku veti vastavihityn vaimon vesiputouksen syvyyksiin.

Krista Susi

Vauvakirja meni nettiin Perinteisen vauvakirjan täyttäminen tuntui Jenni Lahdesta hankalalta. Valokuvat olivat digitaalisessa muodossa.

Kirjaan kirjoittaminen myös unohtui helposti.

– Siitä saimme perheessämme idean verkossa täytettävästä vauvakirjasta, muistelee kahden lapsen äiti.

Yhdessä miehensä kanssa Jenni perusti firman, joka myy netissä täytettävää vauvakirjaa. KiDMEMO-kirjaa voi kutsua kokoamaan myös mummit ja kummit.

Kirjan täyttäminen onnistuu iPhone-sovelluksen an­sios­ta myös älypuhelimella.

– Kirjaa voi täyttää vaikka bussissa tai hiekkalaatikon reunalla, siellä missä ikimuistoiset ja hauskat hetket tapahtuvat, Jenni vinkkaa.

Kun vauva-aika on ohi, täytetyn kirjan voi tilata kovakantisena paperiversiona kirjahyllyyn laitettavaksi.

Soili Pohjalainen

Kuvat ja tarinat talteen.

3 x tee enkeli Lehtikasaenkeli Syksy ja puiden putoavat lehdet tarjoavat värikkään materiaalin lehtikasaenkeliin. Etsi lehtiä täynnä oleva puisto, heittäydy selällesi enkeliksi ja levittele käsiäsi. Enkeleitä voi tehdä näin ympärivuotisesti, sillä vastaava tekniikka toimii myös kesäisellä hiekkarannalla ja perinteiseen tapaan talvella lumessa.

Paperienkeli Näppäräsorminen taittelee enkelin itse paperista. Origamienkelin voi antaa vaikka suojelusenkeliksi ystävälle tai taiteilla jouluksi kokonaisen enkelikuoron kuuseen koristeeksi. Katso ohjeet paperienkeliin Vantaan Laurin verkkosivuilta osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Katuliituenkeli Nappaa mukaan katuliidut ja pyydä kaveri asfaltille makaamaan. Piirrä vartalon ääriviivoista katuun enkelihahmo, jonka siivet hahmottuvat sivuille levitettävien käsien avulla. Kirjoita viereen kehotus ”tee enkeli” ja piirrä nuolet siipien viereen.

Ehkä ohikulkijatkin näin innostuvat enkeliksi heittäytymisestä. Katuliituenkelin kruunaa hahmon pään päälle piirretty sädekehä.

Lotta Numminen