Lauri 2013 nro 27 (19 9)

Vantaan Lauri 27 • Armon asialla • 19.9.2013 • www.vantaanlauri.fi

Hautausmaalla kunnioitetaan surijaa Jukka Tolonen löysi vankilassa virret 6

Perheen köyhyys huolestuttaa lapsia

7

Meri-Anna Hintsala: Naiset elävät vanhoillislestadiolaisen opin todeksi omassa kehossaan.

Äitien toivottomuus pysäytti 8

Eläkeläinen huumaantuu vapaasta ajasta – Aila Alarotu

2

4

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Hädän kasvot Jos pitää valita yksi paikka, jossa nyt näkyvät hädän kasvot, se on Syyria. Se on myös paikka, jonne avustusjärjestöjen on ollut vaikea saada kerätyksi riittävästi tukea katastrofista kärsivien ihmisten auttamiseen.

Kenties ongelma on siinä, että Syyrian sota on jatkunut jo niin pitkään, että ihmiset turtuvat siihen. Tai sitten siinä, että maailman johtajat eivät saa kriisistä otetta: kemiallisten aseiden hävittämisestäkin neuvoteltiin pitkään.

Mahdollisesti sekin vaikuttaa, että hirmuhallinnon vaihtoehto on epäselvä, jopa pelottava: osa Bashar al-Assadin vastustajista puolustaa demokratiaa, mutta osa käy fundamentalistista uskonsotaa.

Toivottavasti kyse ei ole siitä, ettemme välitä. Kun Vantaan seurakunnat päätti antaa 25 000 euroa Syyrian pakolaisten tukemiseen, Metro-lehden nettikeskusteluun ilmestyi kommentti: ”Pitääpä erota kirkosta.” Miksi? Senkö vuoksi, että kirkko ohjasi apua sinne, missä hätä on nyt todella suuri? Samassa uutisessa kerrottiin, että myös vantaalaisia autetaan lisämäärärahalla.

Uskon, että on paljon suomalaisia, jotka välittävät myös kaukana asuvista lähimmäisistä. Sellaisista ihmisistä kuin sunnuntain Helsingin Sanomissa ollut perheenisä ja tietokoneinsinööri, joka oli selvinnyt hengissä teloituksesta ja jonka kasvoissa näkyi luodinreikä silmän alla. En saanut niitä viikonloppuna mielestäni.

Nyt pitää herätä ja auttaa kahta miljoonaa pakolaista. Sen voi tehdä esimerkiksi täällä: www.kirkonulkomaanapu.fi ja www.punainenristi.fi.

Kolumni

Aika on aikaa Sanotaan, että kun ihminen pääsee eläkkeelle, silloin vasta kiire alkaa. Aina on joku touhu meneillään. Eläkeläinen viuhtoo hengästyneenä ja puolijuoksua paikasta toiseen.

Mikä juttu tämä oikein on?

Tiedän ainakin yhden selityksen.

Ennen joku toinen piti hallussaan elämäni noin viittäkymmentä tuntia joka viikko. Ne menivät työssä, työmatkoilla ja kokouksissa. Nyt ne tunnit ovat minun.

Siitä sekoaa. Aivan huumaantuu.

Mihin kaikkeen nyt onkaan mahdollisuus, kun vihdoin on aikaa! On aikaa opiskella uusi kieli ja kerrata vanhat, lukea kaikki vähänkään kiinnostavat kirjat, lenkkeillä ja kuntoilla, käydä katsomassa kaikki teatteriesitykset, taidenäyttelyt ja elokuvat, käydä konserteissa, matkustaa vieraisiin maihin, kirjoittaa muistelmat, järjestää valokuvat, harrastaa vapaaehtoistyötä, kutoa sukkia, lapasia ja puseroita, ommella tilkkupeittoja, myydä turhia tavaroita kirpputorilla, opiskella laulua, kutsua ihmisiä kylään ja tehdä hyvää ruokaa, poimia sieniä ja marjoja, parantaa maailma.

Tuijottaa tuleen. Olla vain. Meditoida päivittäin. Muuttua syvälliseksi. Olla käytettävissä muita varten. Oppia ennen kuolemaansa edes hengittämään oikein.

Mikä vapaus! Kukaan ei vaadi visioita, missioita ja toimintakertomuksia. Oman elämäni strategiaa mietin vain jos itse haluan.

Yllättäen aika ei silti riitä kaikkeen mikä kiinnostaa. Edelleenkin on pantava asioita tärkeysjärjestykseen.

Sitä paitsi tämä maallinen tomumaja ei ole yhtä luotettava kuin ennen. Nikama pullahtaa ulos tai noidannuoli iskee. Välillä ei vaan jaksa.

Otetaan siis rauhallisesti. Kunkin aika maan päällä päättyy joskus, mutta siihen asti aikaa tulee lisää koko ajan.

Minulla ei ole kiire mihinkään, olen nimittäin eläkkeellä.

Aila Alarotu eläkeläinen

Neliviikkoinen vauva Haiko pääsi patriarkka Bartolomeoksen syliin.

Patriarkan oikealla puolella on hänen seurueeseensa kuulunut arkkimandriitta Makarios, vasemmalla Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo.

Konstantinopolin patriarkka istutti Tikkurilaan puun Patriarkka Bartolomeoksen vierailu huipensi Suomen ortodoksisen kirkon 90-vuotisjuhlan.

Tikkurilan ortodoksinen kirkko täyttyi viime torstaina eteistä myöten, kun Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos seurueineen piipahti Vantaalla. Noin puolen tunnin aikana patriarkka tervehti seurakuntalaisia, osallistui rukouspalvelukseen ja istutti kirkon edustalle koristekirsikkapuun.

Erityisesti korkea-arvoinen vieras näytti iloitsevan lasten tapaamisesta. Hän esimerkiksi luovutti kirkossa itselleen varatun istuimen lapsille.

– Tämä symboloi sitä, että lapset ovat kirkon tulevaisuus, patriarkka Bartolomeos sanoi.

Vantaan ortodoksien papin Mikael Sundkvistin mielestä patriarkan vierailu on ortodokseille monella tapaa tärkeä.

– Ekumeeninen patriarkka edustaa meille niin monia asioita. Hän on meidän ylin hengellinen isämme. Hän edustaa meidän juuriamme Bysanttiin asti ja koko maailmanlaajaa ortodoksista kirkkoa.

Sundkvist huomauttaa, että Bartolomeoksen vierailu muistuttaa 60 000 suomalaisortodoksin olevan osa isoa ortodoksista per-

hettä. Kaiken kaikkiaan ortodokseja on maailmassa noin 300 miljoonaa.

Ekumeeninen patriarkka on ortodoksisen kirkon johtajista arvoasemaltaan ensimmäinen. Bartolomeos valittiin virkaan vuonna 1991. Hän on ollut aktiivinen erityisesti ympäristökysymyksissä sekä rakentanut ortodoksien suhteita muihin kirkkoihin ja uskontoihin.

Patriarkan kolmipäiväinen vierailu huipensi Suomen ortodoksisen kirkon juhlavuoden. Heinäkuussa tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Suomen ortodoksinen kirkko sai autonomisen aseman ekumeenisen patriarkaatin alaisuudessa. Sitä ennen se oli kuulunut Moskovan patriarkaattiin.

Samaan aikaan myös Viron ortodoksinen kirkko sai autonomisen aseman.

Puhuessaan Suomen ortodoksisen kirkon 90-vuotisjuhlassa Uspenskin katedraalissa patriarkka Bartolomeos arvioi, että vaikka kirkko on jäsenmäärältään pieni, ortodoksisuus kukoistaa Suomessa.

– Suomalaisten kääntyminen

kohti ortodoksisuutta on ilmeistä. Siitä todistavat monet ortodoksiset kirkot ja seurakunnat, pyhät luostarit ja Joensuun ortodoksinen seminaari, patriarkka sanoi.

Vierailunsa aikana patriarkka Bartolomeos tapasi myös arkkipiispa Kari Mäkisen ja muita luterilaisia piispoja. Espoon tuomiokirkossa järjestetyssä ekumeenisessa tilaisuudessa patriarkka ilmaisi huolensa Lähi-idän kristittyjen tilanteesta ja uskonnollisen fundamentalismin lisääntymisestä.

– Vainon kohteeksi joutuvat kristityt kirkkokuntaan katsomatta. Heille kristillinen identiteetti merkitsee jokapäiväistä hengenvaaraa. Me emme voi olla välinpitämättömiä, vaan meidän on tuettava ja puolustettava vainottuja, patriarkka sanoi.

Hän muistutti myös, että väkivalta ja fundamentalismi eivät tunne rajoja.

– On mahdollista, että tulevaisuudessa ne voivat olla todellisuutta meidänkin maissamme.

– Viha, väkivalta ja ihmisoikeuksien kieltäminen eivät ole lähtöisin Jumalasta. Päinvastoin, ne vieraannuttavat meidät hänestä, patriarkka sanoi.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Arkkipiispa: Yhteisöverojärjestelmä on toimiva mutta ei välttämätön ›› Lauri Tähkä on Nepalin naisten asialla ›› Helsinkiläisperheet ovat tyytyväisiä kastetilaisuuteen ›› Vantaan seurakunnat antavat avustuksia sekä kotimaahan että Syyriaan Kannen kuva Hans von Schantz

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Kalastusopissa koulupäivänä Oscar Calenius, seitsemäsluokkalainen: ”Otin kalastuksen valinnaisaineeksi, koska se kuulosti hauskalta. Kurssilla on seiska- ja kasiluokkalaisia. Ysiluokkalaiset eivät päässeet tälle kurssille. Olen kalastanut aiemminkin virvelillä ja mato-ongella meidän mökillämme ja joella, joka on lähellä kotiamme.

Kalastuskurssilla on opeteltu erilaisia solmuja ja kalastustapoja kuten perhokalastusta ja jigaamista, joka sopii erityisesti ahvenien ja kuhien pyyntiin.

Kalastusretkiä on tehty tällä kurssilla kaksi. Ensin oltiin merellä kalastamassa.

Sinne lähdettiin Vuosaaresta. Tällä viikolla oltiin Keravanjoella. Merestä sain kaksi ahventa ja joesta kaksi kalaa. Ne olivat varmaan särkiä.”

Hanna Antila

Mikkolan koulun kalastuskurssilaiset kokoontuivat viimeisen kerran to 12.9.

4

Väitellään

Hautausmailla on puhuttava hiljaa, Minna Aho! haudalle ei saa viedä kukkia tai kynttilää.

”Ei saattojoukkoa tarvitse paeta, vaan voi tehdä kunniaa vaikka pysähtymällä.”

Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikön Minna Ahon mukaan hautaus­maalla on annettava rauha surijoille.

Hautausmaalla käyttäytyminen herättää tunteita ja siitä tulee palautetta.

Paula Lehto

– Kyllä, palautetta tulee sekä minulle että hautausmaatyöntekijöille esimerkiksi autoilusta. Osa ei halua autoja hautausmaille, osa haluaisi päästä lähemmäs omaisen hautaa autolla.

Toinen asia, josta tulee palautetta, on muistaminen muistolehdoissa. Ihmisiä harmittaa, kun kuivuneita kukkia tai kynttilöitä ei viedä tarpeeksi pian pois.

– Ei se kiellettyä ole, mutta voi herättää ihmetystä omaisissa. Toisaalta omaiset eivät ehkä tunne kaikkia, jotka haluavat käydä muistelemassa vainajaa, onhan työkavereita, urheilukavereita ja muita.

On huonoa käytöstä käydä lukemassa tuntemattoman ihmi­sen haudalla olevista kukkalaitteista kortit tai nauhat.

Hautausmaalle voi tulla koiran kanssa.

– Ei se ole suotavaa. On ikävää, jos koira tekee tarpeensa hau­taus­maalla.

Lapset eivät saa leikkiä tai temmeltää hautausmaalla miten sattuu.

– Mistä kukaan voi tietää, onko niitä lukemassa vaikka joku vanha opiskelukaveri? Ennen vanhaan ihmiset kulkivat ja katselivat hautausmailla. Ei se aiheuta vahinkoa. Mutta hienotunteisuus on tärkeää.

– Näin on. Hautausmaa on hiljaisuuden ja arvokkuuden paikkaa, jonka rauhaa äänekäs leikkiminen voi häiritä. Varsinkin Pyhän Laurin kirkolla käy paljon lapsia ja nuoria eri tapahtumissa. Iloinen keskustelu on sallittu, mutta hautausmaa ei ole mikään leikkipaikka.

Juoksu- tai sauvakävelylenkillä ei ole sopivaa poiketa hautausmaalle.

Hautojen yli ei saa kävellä.

– Pyöräily- ja lenkkeilyreitit kulkevat esimerkiksi Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan läpi. Sinne voi poiketa kesken lenkin, kunhan vain noudattaa hyviä tapoja.

Hautausmaalla pitää puhua hiljaa.

Polkupyörä jätetään hautausmaan aidan ulkopuolelle.

– Ei tarvitse, normaali äänenkäyttö on sallittua.

– Kyllä. Hautausmaalla liikkuu paljon ihmisiä, jotka kävelevät hitaasti tai ovat huonojalkaisia.

Ei tunnu kovin kivalta, jos joku

Tuntemattoman ihmisen

suihkaisee polkupyörällä ohitse tai rimputtaa soittokelloa. Polkupyörää voi toki taluttaa hautausmaalla, jos on läpikulkumatkalla.

Rakas puoliso, isä ja pappa

– Kukkapaikkojen ja hautakivien yli ei saa kävellä, mutta nurmikkopintaisten hautojen yli kyllä kävellään jatkuvasti.

Ihmiset eivät oikein enää tiedä, miten toimia, kun vastaan tulee saattoväki.

– Pitää paikkansa. Ei saattojoukkoa tarvitse paeta, vaan voi tehdä kunniaa vaikka pysähtymällä. Miehet voivat ottaa lakin päästä.

Hanna Antila

HERÄNNÄISSEURAT

Veikko Ensio KIILUNEN

To 19.9. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2.

Klo 18 Ison Omenan hiljaisuuden kappelissa, kauppakeskuksen 2. krs.

Pe 20.9. klo 18 Mummon kammarissa, Helenankatu 34 D, Hyvinkää.

Su 22.9. klo 12 Kirkkopyhä Sammatin kirkossa, Lönnrotintie 11.

Saarna Jaakko Saari.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Mm. Liisa Niska, Mikko Rautakorpi, Jan Ahonen.

Ke 25.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

* 3.2.1921 Huittinen † 22.8.2013 Vantaa Yhtehenkö tulla saamme tuolla puolen Jordanin, autuaiden suureen joukkoon ikirauhan majoihin?

Yhtehen, yhtehen pääsemmekö vielä kerran tuolla puolen Jordan-virran, miss’ on rauha iäinen?

Siionin Kannel (1961) 526:1 Rakasta Veikkoa syvästi kaivaten Airi, Ari, Anu Isää ja isoisää rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen Jarmo, Ulla, Liisa-Maria, Jaakko, Maiju Leena, Henrik, Brita Reijo, Seija, Emma Siskot ja veljet, muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten kesken. Lämmin kiitos kaikille Veikkoa muistaneille. Metsonkodin osasto 2:n henkilökunnalle vuosien hoivasta sydämellinen kiitos.

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

PORKKANAMARKKINAT Lauantaina 21.9. klo 10-14 Helsingin Tuomiokirkon edustalla Alkusiunaus portailta klo 10.

Myytävänä mm. syksyn satoa, mehuja, hilloja, käsitöitä, porkkanakeittoa, kahvia, makkaraa.

Vanhaliina-kirpputori. Tasaus-kampanja.

Suomen Lähetysseura

Helsingin ja Espoon Ev.lut. seurakunnat

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

5

Muutosvoima Sini Pennanen

Riikka Pakarinen sai kesällä toisen lapsensa.

Perheen vuoksi hän on miettinyt uutta suuntaa poliittiselle uralleen.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Vantaan kaupunki suunnittelee Hevoshaan ja Tuomelan koulujen lakkauttamista säästösyistä. Lakkauttamisten seurauksista kärsisivät lähialueiden lapset. Heidän osakseen tulisivat vuorokoulumalli, tilanahtaus sekä turvattomat koulumatkat.

Entä jos samat säästöt kohdennettaisiinkin aikuisiin ja hallintoon? Tilantarkastelua voitaisiin tehdä kaikkiin Vantaan virastoihin. Virastotalot voitaisiin jakaa ja virkamiehet hajasijoittaa. Virkamiehet voisivat työskennellä kahdessa vuorossa klo 7–15 ja 14–19. Tällä tavoin puolet virastoista voitaisiin lakkauttaa ja tilankäyttö tehostuisi. Suurin osa rakennuksista voitaisiin myydä ja muuttaa asuintaloiksi.

Varjopuolena näissä toimenpiteissä olisivat toki työyhteisöiden hajoaminen, työmatkojen pidentyminen, turvattomuuden ja stressin lisääntyminen sekä harrastusten ja perheen yhteisen vapaa-ajan väheneminen. Kuka aikuinen suostuisi tällaiseen? Silti Vantaan kaupunki vaatii tätä lapsilta.

Jeesuksen aikana lapsen arvo riippui hänen hyödyllisyydestään. Hyödyttömiä lapsia, joita vanhemmilla ei ollut varaa ylläpitää, hylättiin tai heistä otettiin hyöty irti myymällä heidät orjaksi tai ilotaloon. Jeesuksen ajatus lapsen arvosta oli mullistava. Kristilliset arvot perustuvat siihen, että lapsi on arvokas riippumatta siitä, miten aikuinen voi häntä hyödyntää.

Salla Poropudas äiti, teologian maisteri, kasvatustieteen tohtoriopiskelija

Vaaliväittelyt koukuttivat Nuorena Riikka Pakarinen ihaili poliitikkojen sanavalmiutta.

Lapset ja nuoret imevät vaikutteita mediasta. Yläasteiässä Riikka Pakariseen tekivät vaikutuksen vaaliväittelyt televisiossa.

– Ihailin, kuinka ne ihmiset siellä pystyivät reagoimaan niin nopeasti ja vastaamaan saman tien aika vaikeisiinkin kysymyksiin.

Pakarinen kiinnostui yhteiskunnallisista asioista, niistä joista poliitikot televisiossa puhuivat. Kotona politiikkaa ei käsitelty, eivätkä Riikka Pakarisen vanhemmat olleet siinä mukana.

– Siihen kuitenkin kannustettiin, että pitää ilmaista mielipiteensä ja perustella, hän kertoo.

Riikka Pakarinen lähti opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa, kävi töissä ja yleisurheili SM-tasolla. Poliitikon urasta hän ei haaveillut.

– Politiikkaan päädyin oikeastaan sattumalta. Kirjoitin opiskeluaikana kolumneja EU-asioista kotiseudun lehtiin ja sitten useampikin puolue pyysi ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Siitä kaikki alkoi.

Kiinnostus yhteiskunnallisiin

asioihin vei Riikka Pakarisen ensin kunnallispolitiikkaan, sitten ehdolle eduskuntavaaleissa, töihin ulkoministeriöön ja lopulta europarlamentaarikoksi ja keskustan varapuheenjohtajaksi.

– Minua kiinnostavat nimenomaan ne asiat, joihin politiikassa pääsee vaikuttamaan. Sen lisäksi politiikkaan liittyy paljon sellaista, josta en pidä kuten työn julkinen puoli ja se, että joskus politikointi menee asioiden edelle. Pitäisi mennä asiat edellä, mutta tavoitellaankin omaa etua.

Päästyään europarlamenttiin Pakarinen sai heti kokea, mitä työn julkinen puoli ikävimmillään tarkoittaa. Kun hän pian vaalien jälkeen kertoi odottavansa lasta, hän sai onnittelujen lisäksi myös arvostelua siitä, ettei ollut kertonut asiasta aiemmin.

– Pitkään se tuntui aika käsittämättömältä. Toisaalta enimmäkseen asiaan suhtauduttiin hyvin. Oli kyse aika pienen ryhmän kritiikistä.

Pakarinen arvioi, että politiikka on tehnyt hänestä hie-

man skeptisemmän, kaikkiin ei voi luottaa.

Viime aikoina Riikka Pakarinen on joutunut pohtimaan, miten yhdistää perhe-elämä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Yhdistelmä ei ole mahdoton, mutta hankalaa se joskus on, sillä mepin työ pakottaa matkustamaan Suomen, Brysselin ja Strasbourgin välillä.

– En lähde ehdolle seuraavissa eurovaaleissa. Työ on mielenkiintoista. Se on suorastaan unelmatyöni ja olen hyvin kiitollinen, että olen saanut kokea sen. Nyt haluan kuitenkin rauhoittaa elämääni ja arkea. Jo se voisi helpottaa, että olisin vain Suomessa töissä, Pakarinen pohtii.

– En vielä tiedä, mikä on tapani vaikuttaa tulevaisuudessa.

Onko se politiikka vai esimerkiksi työ jossakin järjestössä?

Pakarisen esikoinen on pian 4-vuotias ja toinen lapsi syntyi kesäkuussa. Hän kokee, että lapset ovat opettaneet vetämään selvemmin rajan työn ja vapaa-ajan välillä: hiekkalaatikolla ei voi miettiä direktiivejä.

– Lapset ovat myös kirkastaneet elämänarvoja ja opettaneet ottamaan välillä rennommin.

Hanna Antila

Kiitos Vantaan Laurissa 12.9. olleesta jutusta, jossa puhuttiin muistisairaan uskonnollisuudesta. Olisin tahtonut tietää aiheesta lisää. Mieleen nousi monia kysymyksiä. Erityisesti minua jäi askarruttamaan asiaa tutkineen Tuija Kivikosken väite, että muistisairaus voi jopa aktivoida piilossa olleen uskonnollisuuden. Kivikoski kertoo tietävänsä paljon sellaisia tapauksia. Mitähän tuo käytännössä tarkoittaa?

Ei vielä muistisairas

Vastauksena edelliseen: Monta kertaa työssäni olen havainnut, kuinka esimerkiksi omaiset ovat kertoneet asianomaisen olevan ateisti tai agnostikko. Kun muistisairaus etenee, huomataan, kuinka hänen piilossa oleva uskonsa pääsee esiin ja hän saa turvaa hengellisyydestä. Esimerkiksi hän on saattanut lapsena käydä pyhäkoulua. Vanhat hengelliset laulut ja virret nostavat pintaan muistoja turvallisesta Jumalasta ja Jeesuksesta. Vanhainkodin osastolla huomasimme, että asianomainen alkoi laulaa pyhäkoululauluja. Ne lisäsivät turvallisuudentunne ja hyvää oloa. Voisi oikeastaan sanoa, että muistisairaan ihmisen usko on paluuta lapsuudenuskoon.

Tuija Kivikoski

Paulan parisuhdevinkit Millainen on hyvä rakastaja?

Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä. Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

6

Kitaristilegendan uus 1970-luvun kuvissa on herkkä pitkätukkainen kitaramies, viiden vuoden takaisissa langanlaiha sekavakatseinen takkutukka. Nyt hänestä näkyy rauha.

Teksti Elina Raunio Kuva Jukka Granström

J

ukka Tolonen katsoo käsiään, kitaravirtuoosin työkaluja. Nivelrikon jäykistämät sormet eivät enää taivu tutun soittimen kaikille kielille.

– Luultavasti amfetamiinilla on osansa tähän, hän sanoo.

Neljä vuosikymmentä kitara oli hänelle kuin osa omaa kehoa.

Tolosen soitto Tasavallan Presidentti -yhtyeessä herätti ihailua ja arvostusta 1960-luvun lopulta lähtien maamme rajojen yli.

Muusikko myöntää, että kitarasta luopuminen on ottanut lujille, mutta sanoo silti, että nyt hänelle kuuluu oikein hyvää.

– Kuuluu paljon parempaa kuin viisi vuotta sitten, ja koko ajan yhä parempaa.

Keväällä 2008 Tolonen oli narkomaani matkalla vankilaan. Vuosikymmenen mittainen päihteiden käyttö oli kulminoitunut siihen, että hän puukotti hengenvaarallisesti omaa naisystäväänsä.

– Harkintakyvyn menetys johtui omasta paatuneisuudestani, idioottimaisuudesta, hän tuhahtaa.

– Huumepäissäni olin täynnä energiaa, soitin maanisesti kitaraa tai poljin polkupyörällä päiväkausia päämäärättömästi ympäriinsä. Ja lopulta tein sen hirveän teon.

Tolonen sai tuomion törkeäs-

tä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksesta ja hänet marssitettiin oikeussalista suoraan vankilaan. Hänellä oli seinä vastassa monella tavalla.

– Olin niin totaalisessa huumekoukussa, että en uskonut pääseväni siitä irti. Huumeriippuvuuden fyysiset vieroitusoireet eivät kuitenkaan olleet niin pahat kuin henkinen tuskani. Väkivallantekoni lisäksi tajusin, miten paljon pahaa olin tehnyt myös muille ihmisille.

Olin omalla uskottomuudellani rikkonut kaksi avioliittoa ja aiheuttanut kärsimystä myös lapsilleni ja ystävilleni. Kaikkien syntieni jälkeen en voinut katsoa itseäni peilistä.

Pikku-Jukka kävi vanhempi-

ensa ja kolmen sisarensa kanssa Johanneksen kirkossa juhlapyhinä. Jouluisin perhe lauloi ensin hengelliset laulut ja sitten vasta tonttupolkat. Äiti opetti iltarukouksen. Isoksi kasvettuaan poika huomasi myös, miten monet hänen isänsä käyttämät sanonnat olivat peräisin Raamatusta.

– Lapsenusko on aina kulkenut mukanani. Olen oikeastaan aina etsinyt Jumalaa, haeskellut häntä buddhismista ja krish­na­ laisuudesta. Naisystäväni luki minulle Raamattua, vaikka olisin ollut kuinka sekaisin päihteistä. Hänelle Jeesus oli Jumalan poika, minulle vain yksi mieliprofeetoistani. Ehkä siksi ajattelin paljon Jeesusta vankilaan mennessäni.

Tolonen rukoili, että hänen puukottamansa naisystävä selviytyisi, ja niin myös kävi. Hän on sittemmin antanut anteeksi ja elää nyt onnellisessa avioliitossa ulkomailla.

– On hämmästyttävää, miten ymmärtäväisiä ihmiset ovat.

Ruotsissa asuvaa, avioliiton ulkopuolella syntynyttä viidettä lastani en ole vielä tavannut,

mutta olen pyytänyt ja saanut anteeksi myös molemmilta entisiltä vaimoiltani ja neljältä lapseltani.

Vanhimman poikansa Dimitrin ja hänen vaimonsa kanssa Tolonen on hyvissä väleissä.

Nuoripari sai juuri toisen lapsen, joten Jukka Tolonen on myös tuplaukki.

– Ennen kaikkea olen nyt kiitollinen Jeesuksen armosta ja mahdollisuudesta uuteen elämään. Tiedon syntien anteeksiantamisesta sain vankilassa selvänä rukousvastauksena. Jeesuksen luokse minut johdatti vapaaehtoisena vankilalähettinä toiminut Väinö ”Väiski” Ahola.

Hän tuli hartaustilaisuuden jälkeen pyytämään minua raamattupiiriin. Hän näki sieluni tilan.

Tolosen usko on ekumeenista laatua. Hän sanoo kuuluvansa Jeesuksen seurakuntaan. Vankilasta vapauduttuaan hän halusi Aholan mukana helluntaiseurakuntaan kasteelle ja on sittemmin liittynyt Töölön Siion-seurakuntaan. Eniten hän käy esiintymässä evankelisluterilaisissa

7 Kuinka vantaalainen?

Liisa Aarni, 76, harrastaa naisvoimistelua Saara Vuorjoki

Wanhan ajan elämysillat Syksyn kolmena torstai-iltana lähdetään aikamatkalle 1700- ja 1800-luvulle ja suomalaisten herätysliikkeiden juurille.

Tilaisuudet pidetään 1920-luvulla rakennetussa Hämeenkylän Bygårdin kartanossa (Ainonkuja 9).

Kunkin illan alussa nähdään näytelmä yhden herätysliikkeen synnystä. Sen jälkeen lauletaan vanhoja virsiä ja kuullaan hengellisiä puheita vanhan ajan henkeen rakennetuissa herätyskokouksissa.

Tällä tavoin tutustutaan rukoilevaisuuteen, körttiläisyyteen ja evankelisuuteen.

80 % martinlaaksolainen

20 % lappilais-majakkasaarelainen • Rukoilevaisuus to 26.9. klo 18.30. Vieraana Jukka Tolonen. Hän esittää vuoteen 1756 sijoittuvassa näytelmässä kylän surutonta riekkujaa, joka tulee tunnontuskiin, kun kohtaa paimenesta palaavan nuoren Liisa Eerikintyttären.

• Körttiläisyys to 17.10. klo 18.30 • Evankelisuus to 14.11. klo 18.30

usi elämä Kuka?

Jukka Tolonen, 60, kitaristi ja pianisti, säveltäjä ja laulaja.

Mistä?

Tolonen tuli tunnetuksi Tasavallan Presidentti -yhtyeen kitaristina ja säveltäjänä. Hän soitti myös muun ­muassa Wigwamissa ja Piirpaukessa.

Mitä?

Yli 30 levytystä, ensimmäinen 14-vuotiaana. Viimeisin Juudan leijona -virsilevy vuodelta 2011. Toinen hengellinen levy on tekeillä parhaillaan.

seurakunnissa, mutta on laulanut muutaman kerran myös ortodoksikirkon kuorossa.

– Ortodoksisuuteen käännyin 1980-luvulla ensimmäisen vaimoni mukana ja olen edelleen myös sen seurakunnan jäsen. Ortodoksisuudessa minua viehättää sen muuttumatto-

muus, pitäytyminen perinteessä. Eri uskonnoissa on omat vivahteensa, mutta Raamattu on se tärkein pohja kaikelle. Muusikkoystäväni Junnu Aaltonen sanookin Raamattua ihmisen käyttöohjeeksi, Tolonen kertoo hymyillen.

Vankilan papin avustuksella Tolonen sai vankiselliinsä Uuden testamentin ja psalmien lisäksi virsikirjan. Hän löysi monia puhuttelevia ja lohduttavia virsiä, ja sai tietää vasta jälkeenpäin, että hänelle tärkeimmät osoittautuivat körttivirsiksi. Osa niistä on päätynyt vuonna 2011 julkaistulle levylle. Kitaraa levyllä soittaa suurimmaksi osaksi Marzi Nyman, Tolonen keskittyy pianoon ja laulamiseen.

– En oikein siedä omaa lauluääntäni. Ortodoksisissa liturgialauluissa se on onneksi vain yksi neljästä, bassoni hukkuu sinne muiden sekaan. Laulaen pystyn kuitenkin parhaiten välittämään Jumalan sanaa. Virret ovat rukouksia – joko aivan selvää sananjulistusta tai ihmisen huokauksia Jumalan puoleen. T

80 % martinlaaksolainen Isäni kuoli kolme päivää syntymäni jälkeen. Olin 2-vuotias, kun lähdimme äidin kanssa Lappeelta Imatralle. Äiti meni taloudenhoitajaksi perheeseen, jossa oli leski-isä ja kuusi lasta. Meistä tuli perhe, ja sain vielä viisi sisarusta lisää. Olin vuoden verran sotalapsena Ruotsissa. Siitä jäi hyvät muistot. 17-vuotiaana lähdin emäntäkouluun ja myöhemmin kouluttauduin apuhoitajaksi.

Olen asunut usealla paikkakunnalla, Martinlaaksossa vuodesta 1970.

Avioliittoni päättyi eroon. Kun kol-

me lastamme olivat lähteneet kotoa, minä muutin naapurirappuun pienempään asuntoon. Ennen eläkkeelle jäämistä työskentelin Kivimäen terveysasemalla.

20 % lappilais-majakkasaarelainen Aloin käydä parikymmentä vuotta sitten Lapissa vaeltamassa. Nykyisin osallistun vain päiväretkille. Majakkaharrastus on vienyt minut tähän mennessä 17 majakan luokse. Toissa kesänä olin Gustavsvärnin majakalla talkootöissä. Uutta vuotta aion viettää jo neljättä kertaa Utön majakalla.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten köyhyys vaikuttaa lapsiin?

Heurekassa järjestettiin 13.9. seminaari, jossa käsiteltiin lapsiperheiden köyhyyttä. Tilaisuudessa puhunut asiantuntijalakimies Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, onko lapsiperheiden köyhyys yleistynyt?

– Viime vuosina köyhien lapsiperheiden määrä on hieman vähentynyt, mutta tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2011 ja tilanne on saattanut muuttua. Pääkaupunkiseudulla on paljon yksinhuoltajaperheitä ja asuminen on kallista, joten täällä tilanne on muuta maata vaikeampi.

Mikä tekee lapsiperheestä köyhän lapsiperheen?

– Yleisiä syitä köyhyyteen ovat työttömyys, pätkätyöt ja matalapalkkaisuus.

Etuuksien kuten lapsilisien ja kotihoidontuen reaaliarvon lasku on vaikuttanut lapsiperheisiin erityisen ankarasti. Tyypillistä köyhille lapsiperheille on myös se, että lapset ovat alle kouluikäisiä ja lapsia on monta.

Murehtivatko lapset perheen taloutta?

– Lapset saattavat olla enemmän huolissaan perheen rahojen riittävyydestä

kuin heidän vanhempansa. He voivat kokea tilanteesta pelkoa, ahdistusta ja huolta, mutta myös syyllisyyttä.

– Lapset eivät välttämättä kehtaa pyytää vanhemmilta asioita, joita tarvitsisivat. He saattavat kokea syyllisyyttä myös siitä, etteivät vanhemmat voi hankkia itselleen mitään.

Miten yksittäinen kaupunki kuten Vantaa voisi vähentää lapsiperheiden köyhyyttä?

– Arvioimalla, miten päätökset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin, ja kuuntelemalla heitä. Kaupungin tulisi huolehtia varhaiskasvatuspalveluiden saavutettavuudesta ja siitä, että kouluissa lapset eivät joudu epätasa-arvoiseen asemaan.

– Lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintojen saavutettavuudesta tulee huolehtia.

Esimerkiksi kirjastot ja liikuntapalvelut ovat tärkeitä. Koululaisten iltapäivätoiminnassa sekä lasten ja nuorten vapaaajanpalveluissa on oltava maksuvapautus- ja alennusmahdollisuuksia. Myös toimeentulotuen kautta kaupunki voi tukea köyhien perheiden lasten harrastuksia.

Hanna Antila

8

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA Markus pentikäinen / Lehtikuva

”Jotakin on pakko Vanhoillislestadiolaisuuden pinnan alla kuplii.

Perinteitä ja oppia haastetaan sanoilla ja teoilla.

R

ajat, yhteisö, identiteetti.

Ne ovat avainsanoja, kun uskontososiologi, tutkijatohtori Valdemar Kallunki tarkastelee vanhoillislestadio­laista herätysliikettä.

– Vanhoillislestadiolaiset ovat kiinteä yhteisö, jolla on sel­keät rajat muuhun yhteiskuntaan päin. Rajoilla määritetään liikkeeseen kuuluvien ihmisten identiteettiä ja siten luodaan yhteisyyttä.

Selkeät rajat ovat seurausta lestadiolaisten seurakuntaopista: liike on pitänyt itseään ainoana todellisena seurakuntana, jonka ulkopuolella ei ole pelastusta.

Kallunki huomauttaa, että pelkkä oppi ei kuitenkaan riitä vaan erojen täytyy tulla myös konkreettisesti näkyviin. Erottavat tekijät ovat perinteisesti liittyneet suuriin lapsiperheisiin ja tiettyihin elämäntapavalintoihin, jotka koskevat esimerkiksi televisiota, meikkaamista ja alkoholin käyttöä.

Vanhoillislestadiolaisten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta arviot liikkuvat 100 000:n paikkeilla. Kallunki on toisinaan törmännyt käsitykseen, että liike on yksiselitteisen autoritaarinen.

– Se ei ole totta. Ei niin isoa joukkoa olisi mahdollista hallita käskyttämällä. Pikemminkin liike pysyy koossa siksi, että sen ylläpitämiseen osallistuvat kaikki jäsenet.

Kallunkia askarruttaa erityisesti seurakuntaopin tehtävä.

Hän sanoo, ettei usko lestadiolaisten itsekään uskovan oppiinsa kirjaimellisesti.

– Liikkeen ja sen jäsenten toiminta todistaa muuta. Jos liikkeessä uskottaisiin, että vain siihen kuuluvat pelastuvat, silloinhan sen pitäisi tehdä paljon aktiivisemmin lähetystyötä. Huolen pelastumattomista pitäi-

si kohdistua ihan muualle kuin omaan jäsenistöön ja lähipiiriin, Kallunki sanoo.

Hän arvioikin, että seurakuntaoppi palvelee yhteisön sisäistä elämää ja vahvistaa erottelua meidän ja muiden välillä. Kallunki epäilee, että kun uskostaan luopuneiden sanotaan joutuvan helvettiin, uhka konkretisoituu tiiviin hengellisen kodin menettämisessä, ei niinkään ajatuksessa kuolemanjälkeisestä rangaistuksesta.

Myös lestadiolaisuus maallistuu Yksi tapa korostaa omaa erityislaatua ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta on Kallungin mukaan se, että yhteisö näkee itsensä uhrin

huomattavasti maallistuneempi kuin muutamia kymmeniä vuosia sitten. Jo nyt sosiaaliseen elämään liittyvät tekijät voivat painaa enemmän kuin uskonnollinen sisältö.

– Yhteisöllisyytensä vuoksi liike on poikkeuksellisen vahva. Vaikka liike maallistuisikin, se voi olla vahva identiteetin antaja. Lestadiolaisuuden vaikutus Pohjois-Suomessa on suuri, ja uskon että se säilyy pitkään kulttuurissa, vaikka alkuperäiset uskomukset katoaisivatkin, Kallunki sanoo.

Itkevät äidit pysäyttivät Muutosta on tapahtunut jo, ar­vioi puolestaan Meri-Anna Hintsala, joka on yhdessä Mau-

”Muutospaineet näkyvät siinä, että kaikki eivät noudata normeja.” asemassa suhteessa muuhun yhteiskuntaan.

– Yhteisöllisellä uhriutumisella voidaan torjua ulkopuolinen kritiikki, jolloin sitä ei tarvitse oikeasti käsitellä. Mitä enemmän lestadiolaiset kokevat painostusta tai muuta kielteistä oman hengellisen taustansa takia, sitä todennäköisemmin liike pysyy kiinteänä ja vahvana, Kallunki sanoo.

– Uhriutumisen pahin vihollinen on aidosti moniarvoinen yhteiskunta, jossa erilaisuus – myös lestadiolaisten elämäntapa – hyväksytään. Silloin liike ja sen jäsenet eivät enää voi nähdä itseään uhreina.

Muutkin yhteiskunnan muutokset näkyvät väistämättä myös lestadiolaisuudessa. Kallunki arvioi, että maallistuminen uhkaa liikkeen yhtenäisyyttä.

– Vaikka lestadiolaisuus säilyttäisi tiiviin luonteensa, se saattaa tulevaisuudessa olla

ri Kinnusen kanssa toimittanut lestadiolaisuutta käsittelevän Tuoreet oksat viinipuussa -kirjan (Kirjapaja 2013). Hänen mukaansa muutos näkyy siinä, että ihmiset ovat rohkaistuneet tekemään toisenlaisia valintoja omassa elämässään – on kyse sitten ehkäisystä tai vaikkapa televisionkatselusta.

Hintsala itse teki valinnan, joka nousi otsikoihin. Hänet vihittiin papiksi viime joulukuussa.

Pappisvihkimyksen vuoksi Espoon rauhanyhdistys ilmoitti, ettei Hintsala voi enää toimia hengellisissä tehtävissä yhdistyksessä. Aiemmin hän oli vapaaehtoisena toiminut liikkeen lapsi- ja nuorisotyössä.

– Tiesin kyllä, että pappisvihkimykseni on vastoin lestadiolaisyhteisön todellisuutta, mutta koin sen silti oikeaksi ja tärkeäksi, Hintsala sanoo.

Samanlainen tunne hänellä oli ollut aiemminkin. Hän teki

gradunsa teologiseen tiedekuntaan vanhoillislestadiolaisten äitien verkkoyhteisöistä ja tuli kysyneeksi haastattelussa äideiltä myös heidän tulevaisuudennäkymistään.

– Yhdestätoista haastatellusta ehkä yksi tai kaksi näki oman tulevaisuutensa valoisana. Useampi alkoi itkeä ja loput sanoivat, etteivät uskalla ajatella asiaa.

Minut se pysäytti totaalisesti.

Samoihin aikoihin lestadiolaisäitien asema nousi muutenkin keskusteluun, kun Ihmisoikeusliitto antoi lausunnon, jonka mukaan ehkäisykielto loukkaa ihmisoikeuksia. Hintsalasta tuli julkisuudessa kysytty asiantuntija.

– Vaikka minulla oli koko ajan sellainen olo, että se, mistä puhun, on liikkeen ykseydelle haitallista, minusta tuntui, että aiheesta täytyy puhua. Ei voi olla niin, että naisilla ei ole tulevaisuudenuskoa eikä oikeutta itse päättää, mitä heidän kehossaan tapahtuu. Heidän elämänsä on jonkun muun määrittelemää.

Hintsalan mukaan ehkäisykysymys ja naisten asema ylipäätään ovat iso haaste vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle. Naiset ovatkin muutaman viime vuoden aikana olleet keskustelussa aloitteellisia.

– Naiset elävät opin todeksi omassa kehossaan. Minun sukupolvelleni päätäntävalta omasta kehosta on itsestäänselvempää kuin vanhemmille naisille.

Me nuoremmat emme myöskään ole henkilökohtaisesti kokeneet hoitokokousaikoja, jotka ovat hiljentäneet monet vanhemmista ihmisistä.

Hintsala työskentelee viestintäsuunnittelijana Kirkkohallituksessa ja tekee väitöskirjaa vanhoillislestadiolaisuutta koskevista verkkokeskusteluista.

– Liikkeen kulttuuri ja puhetapa on ollut sulkeutunut eikä siihen ole mahtunut poikkeavia elämänkokemuksia ja -kohtaloita. Internet on antanut mah-

Vuonna 2009 vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja vietettiin Oripäässä.

9

o tapahtua”

dollisuuden kertoa omista kokemuksista aluksi anonyyminä.

Kun samoin kokevat ihmiset ovat netissä löytäneet toisensa ja voimaantuneet, keskustelusta on tullut avoimempaa ja julkisempaa, Hintsala kertoo.

Pelko pitää hiljaisena Vuokko Ilola jätti vanhoillislestadiolaisen liikkeen pari vuotta sitten, mutta oli jo aiemmin alkanut kysellä ja kyseenalaistaa sen opetuksia – myös julkisesti.

– Tajusin, että yhteisössä ei ole paikkaa ihmiselle, joka haastaa keskusteluun ja kritisoi liikkeen opetuksia.

Liikkeen johdon arvostelu onkin Ilolan mukaan rike, jota ei katsota läpi sormien. Hän kertoo, että rauhanyhdistykset ottavat ihmisiä puhutteluun nykyisinkin, joskin pienemmässä mittakaavassa kuin 1970-luvun hoitokokouksissa. Sama mekanismi toimii myös perheissä.

– Äiti voi vaikkapa sanoa meikkaavalle teinille, että tämä ei enää ole uskovainen. Silloin nuori, jonka suku ja kaverit ovat liikkeen sisällä, jää tyhjän päälle, Ilola sanoo.

Hän lisää, että yhteisön harjoittama kontrolli on usein epäsuoraa.

– Siellä vaikuttaa eräänlainen anonyymi auktoriteetti: ”emmehän me halua” -ajattelu. Kaikki esimerkiksi tietävät, mitä tarkoittaa se, ettei enää pidetä uskovana. Siinä yhdistyvät sekä sosiaalinen pelko että helvetinpelko. Liikkeen ulkopuolinen on ”helvetinmatkalainen”.

Ilolan mukaan vanhoillislestadiolaisuudessa elää rinnakkain monta todellisuutta. Liikkeessä on mukana myös niitä, jotka eivät allekirjoita liikkeen opetuksia mutta pysyvät hiljaa seurausten pelossa ja sosiaalisten paineiden vuoksi.

– Muutospaineet näkyvät siinä, että kaikki eivät noudata normeja. Nyt jo naisilla näkee korvakoruja ja kodeissa telkka-

reita, eikä niihin puututa. Monella on sellainen sisäinen tunne, että jotakin on pakko tapahtua, Ilola kertoo.

Hänkin nostaa esiin internetin vaikutuksen.

– Ennen nettiä ihmiset olivat yksin kysymystensä kanssa. Kun pakotie on avautunut, nykytilanteesta on vaikea palata entiseen kuuliaisuuteen. Eikä hoitoko­kouk­siakaan ole helppo järjestää, kun joku aina juoruaa niistä nimettömänä Suomi24sivustolle.

Juuret liikkeeseen ovat vahvat Vuokko Ilola on nyt viisikymppinen. Rajuimmat hoitokokousajat 1970-luvulla osuivat hänen lapsuuteensa ja varhaisnuoruuteensa. Ilolalla on omaakin kokemusta niistä: 12-vuotiaana hän joutui julkisesti tekemään parannusta.

– Minun sukupolvellani hoitokokousten pelko on selkäytimessä.

Kun Ilolan ystävät 2000-luvulla joutuivat hoitotoimenpiteiden kohteeksi, hänen maailmansa kääntyi ylösalaisin.

– Siihen asti olin ollut täysillä mukana ja ihan aivopesty. Mutta pikkuhiljaa aloin ajatella, että onko todellakin Jumalan tahto, että ihminen joutuu romahduksen partaalle, kun häntä puhutellaan. Tajusin, että en voi kuulua sellaiseen liikkeeseen, Ilola sanoo.

Meri-Anna Hintsala kertoo, ettei hän tällä hetkellä ole aktiivisesti liikkeen toiminnassa mukana, mutta kokee olevansa juuriltaan vahvasti lestadiolainen.

Liikkeen opetuksissa on paljon sellaista, johon ei kohdistu muutospaineita.

– Se, että liike on syntien anteeksiantamuksen asialla, on kaunis ja hieno opetus. Samoin se, että usko on yksinkertainen asia, jonka lapsikin voi ymmärtää. On sääli, että yhteisön käytännöissä se ei aina näy. T

Liike pitää kiinni muuttumattomasta opista Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteeri Tuomas Hänninen arvioi, että muutospaineet kohdistuvat aina niihin asioi­hin, joita halutaan vaalia muuttumattomina.

– Raamatulliselle opetukselle on tunnusomaista, että se muuttumattomana joutuu haastetuksi myös vanhoillislestadiolaisuuden piiris-

sä. Erilaisia opillisia muutospaineita yhdistää ajatus, että luovutaan Raamatun arvovallasta ja mukautetaan sen opit tämän päivän vaatimuksiin, Hänninen linjaa.

Hänen mukaansa vanhoillisles­ tadiolaisen herätysliikkeen organisaatio, toimintatavat ja yhteisöelämä ovat jatkuvan arvioinnin ja päivittämisen tarpeessa. Sen sijaan

liikkeen opetus uskonasioissa on muuttumaton.

– Kenellekään ei ole annettu valtuuksia tehdä muutoksia raamatulliseen Kristuksen oppiin.

Lue pääsihteeri Tuomas Hännisen vastaukset Vantaan Laurin kysymyksiin www.vantaanlauri.fi:ssä.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

22.9.

Kirkoissa puhutaan kristityn vapaudesta, eli siitä ettei tarvitse perustaa elämäänsä tekojen, perinnäissääntöjen eikä toisten mielipiteiden varaan.

”Vapauteen Kristus meidät vapautti.

Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.”

(Kirje galatalaisille 5:1)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Voisiko kipua hellittää?

Kokeile rauhoittumisharjoitusta matolla.

Kärsin aika ajoin selkäkivusta.

Lääkäreiltä ja fysioterapeuteilta olen saanut muutamia hyviä liikkeitä, jotka ovat lievittäneet kipua. He ovat myös kärsivällisesti opastaneet, että säännöllinen harjoittelu pitää kivun loitolla.

Kipu muistuttaa minua, että harjoitukset ovat jääneet tekemättä.

Nuo yksinkertaiset selkäliikkeet ovat minulle myös tietoisen läsnäolon harjoitusta. Ne auttavat olemaan tietoinen siitä, mitä minussa tapahtuu. Ne muistuttavat minua myös rukouksesta.

Selkäkipu on joskus niin kova, etten voi tehdä muuta kuin hengittää: hengittää tietoisesti sisään ja ulos. Yksin se rauhoittaa. Harhailevat ajatukset pysähtyvät, mieli asettuu ja keho rentoutuu.

Tämän yksinkertaisen hengitysharjoituksen voit tehdä vuoteessa tai lattialla matolla.

Asetu selinmakuulle. Tue jal-

kapohjasi alustaan ja pidä jalkojasi hieman koukussa. Se helpottaa, jos selässäsi on kipua.

Jos olet lattialla, voit asettaa jalkasi myös vuoteelle tai tuolille, niin että ne lepäävät sillä ja polvesi ovat noin yhdeksänkymmenen asteen kulmassa. Se voi helpottaa painetta ristiselässä.

Kätesi lepäävät alustalla vartalosta vähän erillään kämmenet ylöspäin.

Hengitä hetken aikaa rauhallisesti sisään ja ulos. Kun hengität sisään, otat vastaan. Kun hengität ulos, päästät irti. Näin tyynnytät kehosi jäsen jäseneltä ja lihas lihakselta.

Raamatussa jokainen, joka koskettaa Kristusta, paranee. Aina kipu ei parane. Voit kuitenkin päästää siitä irti vähän kerrassaan, hengitys hengitykseltä.

Hengityksen myötä asetut olemaan nykyhetkessä. Rauha ei ole jossain muussa hetkessä

tai toisessa paikassa. Suo se itsellesi tässä ja nyt. Kun hengität ulos, päästät jännityksen ja huolen menemään. Kun hengität sisään, hengität rauhaa ja lepoa. Samalla voit muistaa Kristusta, joka sanoo: ”Oman rauhani minä annan teille.”

Lauri Maarala

”Kun hengität sisään, otat vastaan.

Kun hengität ulos, päästät irti.”

Vartin retriitti

Vapaus ei taida olla niitä ominaisuuksia, joilla kristittyjä on tapana luonnehtia. Useimmiten uskovaan ihmiseen liitetään mielikuvia kielloista, käskyistä ja tuomioista, jopa arkuudesta ja uskalluksen puutteesta.

Uskon maailma yllättää, jos uskaltaa päästää irti mielikuvistaan ja väljähtyneistä tottumuksistaan.

Kristinusko on todellisuudessa vapautusliike.

Jos ihminen suostuu ystävystymään Jumalan kanssa, uskallus kasvaa.

Malliksi kelpaavia vapautuneita taitaa ikävä kyllä olla harvassa, sillä me kaikki kannamme mukanamme omaa historiaamme ja ratkaisujemme seurauksia. Ne saavat meidät suojautumaan, varomaan ja kätkeytymään. Ihminen, joka piilottelee itsensä osia tai jopa häpeää koko olemistaan, ei ole vapaa.

Miksi usko sitten vapauttaa? Ainakin kolmen asian tähden: luottamuksen, hyväksynnän ja uuden mahdollisuuden takia.

Jumala luottaa ihmisiin niin paljon, että hän on antanut heille koko maailman ja elämän huimat mahdollisuudet: Elä elämäsi parhaasi mukaan ja minä olen aina kanssasi, hän lupaa.

Jumala tietää, mistä meidät on tehty eikä häpeä vaan rakastaa: Minä tunnen sinut ja tiedän, mitä sisimpäsi kaipaa. Sinun ei tarvitse kieltää mitään, mikä on totta. Sinun ei tarvitse pelätä mitään, hän rohkaisee.

Jumala ei koskaan kyllästy kompuroivaan, erehtyvään ja väsyvään ihmiseensä: Älä pelkää elämääsi, äläkä sitä mitä sinussa on. Tässä on jälleen uusi päivä. Minun lahjani sinulle, hän sanoo.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Vapauta itsesi

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma—to klo 9—16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10—14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 25.9.

Hommissa

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Syystempaus la 21.9. klo 10–13.

Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori. Myyntipöytä 6 e, varaus ja maksu ma–to virastoon, p. 09 830 6500. Lapsikuoro klo 11, arpajaiset, Niinan kahvila ja askartelua.

Parisuhdeilta ti 24.9. klo 18. Parisuhteen hoitaminen, parisuhdekouluttaja Terhi Väisänen Katajaparisuhdekeskuksesta. Lastenhoito 10:lle leikki-ikäiselle, varaukset lastenohjaaja Eija Hyytiäinen p. 050 511 1670.

■■ Perhekerho ke 25.9. klo 9–11. Tarjoilua ja ehtoollishetki.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45. Alakouluikäisille pojille ja tytöille. Lisätietoja kanttori Riikka Jäntti, p. 050 533 0756.

■■■ Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30. Lauletaan, leikitään, soitetaan, kuunnellaan ja liikutaan. Lisätietoja kanttori Riikka Jäntti, p.

050 533 0756.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Mielenterveyskuntoutujien ryh-

Bussinkuljettaja Janne Perkkiö

Kastettu Jaajo Axel Pentti Kaartinen, Josefiina Amanda Pelli, Iida Riitta Eveliina Sallinen.

Avioliittoon kuulutettu Saarinen Petri Timo Juhani ja Suomalainen Anita Hannele, Malmgren Kai Marko ja Långström Joanna Marietta.

Hautaan siunattu Martti Harvio 84 v., Hannu Arvi Kalevi Hytti 73 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459 Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Selkomessu su 22.9. klo 10. Lea Karhinen, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Messu toteutetaan selkokielellä. Viitotun puheen tulkkaus ja tekstitulkkaus. Messukaava ja virret saatavissa pistekirjoituksella ja isokirjoituksella. Huonokuuloisia varten käytössä on induktiosilmukka.

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulun syyskausi alkaa su 22.9. Pyhäkoulu sunnuntaisin kirkolla klo 10.

Nuorten avoimet su 22.9. ja ti 24.9. klo 18–20.30 nuortentilassa.

Rukouspiiri ti 24.9. klo 18.30 pienessä srk-salissa.

■■ Muksukirkko ke 25.9. klo 9.30.

Noin 20 minuuttia kestävä jumalanpalvelustuokio lasten ehdoilla.

■■ Oopperakerhon kerhoilta ke 25.9. klo 17.30 nuortentilassa. Giacomo Puccinin elämä ja musiikki.

Isokoulu ke 25.9. klo 19.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä ti 24.9. klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.

klo 18.

mä to 26.9. klo 13.

Kirjallisuuspiiri ma 7.10. klo 12.

Minna Lindgrenin Kuolema ehtoolehdossa.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 23.9. klo 9.30.

■■ Nyyttikerho ma 23.9. klo 13. Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Palvelupiiri HAIK ti 24.9. klo 13.

Aikuisten raamattupiiri to 26.9. klo 16.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulun aloitus su 22.9. klo 10.

■■ Perhekerho ti 24.9. klo 9.30.

Kohtaamispaikka to 26.9. klo 11.30.

Muualla ■■ Pyhäkoulun aloitus su 22.9. klo 10 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulun aloitus ma 23.9. klo 18 Askistossa, Uudentuvantie 6:n kerhotila.

Kahvikammari ke 25.9. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. ■■ Wanhan ajan elämystapahtuma to 26.9. klo 18.30 Hämeenkylän Bygårdissa, Ainonkuja 9. Lähde aikamatkalle 1700-luvulla syntyneen rukoilevaisen herätysliikkeen juurille.

Ilta alkaa historiallisella näytelmällä ja jatkuu 1700-luvun tunnelmaa jäljittelevällä herätyskokouksella. Lauletaan vanhoja herätysvirsiä yhdessä lauluryhmän kanssa ja kuullaan puheenvuoroja mm. muusikko Jukka Toloselta. Voit pukeutua teeman mukaisesti.

”Minulla on ollut bussinkuljettajan kortti 22 vuotta. Vuodesta 1993 olen tehnyt enemmän tai vähemmän alan hommia.

Nykyisin minulla on Kirkkonummella oma yhtiö. Firmalla on kolme bussia. Pienimpään mahtuu 16 henkeä ja isoihin 45–50 henkeä.

Bussinkuljettaja minusta tuli, kun lähdin Pohjanmaalta töiden perässä etelään. Olen kotoisin Kuortaneelta. En suoranaisesti pikkupoikana haaveillut kuljettajan ammatista, ja jossain vaiheessa minusta piti tulla maanviljelijä, mutta ei tullutkaan.

Olen ajanut parisen kuukautta sunnuntaisin tilauskyytiä Tikkurilan kirkolta Ilolan seurakuntakodille messuun. Joskus ratissa on ollut meidän toinen kuljettajamme. Kyydissä on ollut 15–40 matkustajaa, yleensä naisia, mutta aina on yksi mieskin joukossa. Toinen messun toimittavista papeista tulee aina bussikyytiin mukaan.

Matka Tikkurilasta Ilolaan kestää vartin verran. Bussi ei ole tähän mennessä pysähtynyt millään pysäkillä, mutta nyt bussin kyytiin voi nousta myös matkan varrelta, kun bussi ajaa uutta reittiä. Messun jälkeen palataan samaa reittiä takaisin.”

Nina Riutta

Messu su 22.9. klo 10 Ilolan seurakuntakodissa. Bussi lähtee klo 9.30 Tikkurilan kirkolta ja kulkee reittiä: Kielotie – Valkoisenlähteentie – Koivukyläntie – Simonkalliontie – Laaksotie – Koivukylänväylä.

Kastettu Elmeri Topias Laitinen.

Hautaan siunattu Jaakko Kasurinen 88 v, Aira Martta Magdaleena Mertanen 93 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–pe klo 7 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 19.9. klo 13 seurakuntasalissa. Raakel Laaksonen. Aiheena Tasaus-keräys.

Naisten saunailta to 19.9. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Aikuisten teatteri-ilmaisun kerho alkaa to 19.9. klo 19 lapsityön tiloissa, ohjaajana Petri Winckel.

Ilmoittautuminen paikan päällä.

Kerhomaksu 15 euroa syyskaudelta. Lisätiedot Tytti Maliselta, p. 050 5736 359.

■■ Perhekerho pe 20.9. klo 9.

Aikuisrippikoulu pe 20.9. klo 18.15 kirjastossa. Tiedustelut pastori Vesa Ruokonen, p. 050 5747 285 tai vesa.ruokonen@evl.fi.

Tasauspäivän messu su 22.9. klo 10. Kirsti Kosonen Suomen Lähetysseurasta saarnaa, Vesa Ruokonen

Piia Hietamies / KuvaKotimaa

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9–11 ja koko perheen muskari klo 10–10.30.

Puuroperjantai 20.9. klo 11–12.

Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 22.9. klo 10.Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti, Cecilia-kuoro.

Pyhäkoulu su 22.9. klo 10.

Bethel World Wide Evangelical Ministry sunnuntaisin klo 13–16.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miestenpiiri tiistaisin klo 18.30. Sanaa ja saunaa.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Viikkomessu ke 25.9. klo 18.

Lähetyspiiri to 26.9. klo 18.30.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30

alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Hans von Schantz

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45.

Rukousryhmä pe 20.9. klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 19.30.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Messu su 22.9. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-ilta su 22.9. klo 17–19. Harri Nurminen, vierailijana Ritu Ylipahkala.

Matalan kynnyksen maanantai 23.9.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Ilosanomapiiri ma 23.9. klo 18.30.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Seniorikerho ti 24.9. klo 13–14.30.

Enkeliaskartelua.

■■ Lennokkikerho tiistaisin klo 17.30–19.30.

Raamatturyhmä ti 24.9. klo 18–20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Virsivartti ke 25.9. klo 12.30 Enkeliaiheisia virsiä ja lauluja laulattaa Riikka Jäntti.

Matteuksen evankeliumi avautuu ke 25.9. klo 18–20. Jari Araneva.

Puuroaamiainen tarjolla ke ja to klo 10–13. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e/aik. ja 1,50 e/lapsi.

Perehdytys Nikkaristin hommaan to 26.9. klo 13–15. Etsimme vapaaehtoisia henkilöitä alueen vanhusten avuksi pieniin kodintöihin. Ilm. 23.9. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6500.

■■ Kaakaopyhäkoulu torstaisin klo 18–19 yläkerran kerhohuoneessa.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa pe 4.10. klo 13. Ryhmässä keskustellaan kuolemaan ja suruun liittyvistä kokemuksista ja ajatuksista. Mukana pastori Vesa Häkkinen ja diakoni Heli Leskinen. Ilm. 1.10. mennessä virastoon p. 09 830 6500.

11

Seurakunnissa tapahtuu 19.–26.9.

Erosta eteenpäin Perheasiain neuvottelukeskus järjestää syksyn aikana vertaistukiryhmän erosta toipuville. Eroa mietitään yhdessä monesta näkökulmasta: mikä on muuttunut, mistä on joutunut luopumaan, miten lapset eron kokevat, miltä ero tuntuu ja miten itse pärjää.

Ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa perheasian neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Antila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

12

Seurakunnissa tapahtuu 19.–26.9.

ja Heikki Seppänen. Kirkkokahveilla Kirsti Kosonen kertoo Tasauksen keräyskohteesta. Lisäksi myytävänä leivonnaisia ja kortteja Tasaus-keräyksen hyväksi.

■■ Pyhäkoulu su 22.9. klo 10.

■■ Tasauspäivän seikkailu – ”Matkustan ympäri maailmaa” su 22.9. klo 12–15. Tue Tasaus-keräystä ja tule nauttimaan eksoottista ruokaa ja askartelemaan. Hinta lapset 5 euroa ja aikuiset 10 euroa.

Raamattupiiri su 22.9. klo 17 kokoustilassa. Risto Auvinen. Aiheena Efesolaiskirje.

Runopiiri ma 23.9. klo 13 kokoustilassa.

■■ Perhekerho ma 23.9. klo 12.

Naisten raamattupiiri ma 23.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 23.9. klo 18.30 kokoustilassa.

Käsityön aamu ti 24.9. klo 10 kokoustilassa. Perinteisistä isoäidinneliöistä torkkupeitoiksi, patalapuiksi ja tyynynpäällisiksi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marja-Liisa Karille, p. 040 5647 879.

Katulähetys ke 25.9. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Mari Liimatainen ja Martti Sirviö. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 25.9. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.9. klo 18.

Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

■■ Varaventtiili-ilta ke 25.9. klo 18.30. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Aiheena Minun lauluni. Mikä on sinun hengellisen tiesi matkalaulu, hengellinen laulu tai virsi?

Tuo toivelaulusi, niin lauletaan se yhdessä.

Rukousryhmä ke 25.9. klo 20 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 26.9. klo 13 seurakuntasalissa.

Miesten saunailta to 26.9. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuortenkulman avoimet ovet su 22.9. ja ke 25.9. klo 17–20.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 20.9. klo 15.

Nuorten aikuisten Raamis su 22.9. klo 14.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 24.9. klo 9.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 19.9. klo 9.

NuPe, nuorten perjantai pe 20.9. klo 17.30–20.30.

Vantaan Rauhanyhdistyksen seurat ke 25.9. klo 19.

■■ Vauvamuskareihin ilmoittautuminen ke 25.9. klo 9 alkaen Satu Kurviselle, p. 050 5747 283. Vauvamuskarit pidetään viitenä peräkkäisenä keskiviikkona 9.10.–6.11.

■■ Perhekerho to 26.9. klo 9.

Muualla Muista tuntematonta merenkulkijaa. Merimieskirkon joulupaketit voi toimittaa pe 11.10. mennessä kirkkoherranvirastoon. Paketin päälle tulee merkitä, onko sisältö naiselle vai miehelle ja minkä kielistä tekstiä siinä on. Jätä pois helposti pilaantuva tavara kuten suklaa. Myös rahalahjoituksia voi osoittaa Merimieskirkon tilille, yhden paketin hinta on 15 e. Tilinumero on Sampo FI91 1745 3000 0222 79 NDEAFIHH. Merkitse viitenumeroksi 3052 tai viestikenttään tieto: Joululahja merenkulkijalle.

Kastettu Vili Topias Lappalainen, Eino Johannes Talonpoika, Aini Olivia Kauppinen, Hanna Reetta Heiskanen, Sami Jari Teodor Mäkinen, Eeli Oliver Sorakivi.

Avioliittoon kuulutettu Kari Juhani Mattila ja Sari Maria Karhinen.

Hautaan siunattu Kari Johannes Roni Hagert 25 v, Maire Marjonella Hongisto 86 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706. Huom. Diakoniapäivystys on peruttu to 19.9.

Kiireellisissä asioissa soita pe 20.9. diakoni Siru Rantaselle, p. 050 342 6155 tai jätä soittopyyntö kirkkoherranvirastoon.

Rekolan Pyhän Adreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Torstairaamattupiiri 19.9. klo 13.

■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30. Lauletaan, liikutaan ja soitetaan tuttujen ja uusien laulujen tahdissa.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Tarkoitettu alle 1-vuotiaille lähiaikuisen seurassa.

■■■ Hertan ja Iitan konsertti la 21.9. klo 18. Nuoret Hietikon siskokset soittavat viulua ja pianoa lapsille ja aikuisille. Vapaa pääsy ja ohjelma.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Messu su 22.9. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori SirkkuLiisa Niemi. Messu on katsottavissa myös osoitteessa bambuser.com/ channel/Rekolannettikirkko klo 9.50 alkaen. Nauhoitus säilyy netissä viikon ajan.

Kirkon yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors keskiviikkoisin klo 18 nuorisotilassa.

Isko 1 ti 24.9. klo 18–19 A-ryhmä ja B-ryhmä 19–20.30.

Iltamessu ke 25.9. klo 20. Ben Ahlroos, Mari Vuorisalmi, Noora Hultin, nuorisotiimi.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.9. klo 12. Keittolounas 5 e. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen vieraina Raija ja Matti Sollamo, aiheena ”Käymme yhdessä ain!”. Sollamot kertovat yhteisestä taipaleestaan pariskuntana.

Vanhojen nuorten tapaaminen to 26.9. klo 18.

■■ Kastepäivä su 29.9. klo 13–16, lisätietoja ja ilmoittautuminen 27.9. klo 15 mennessä pastori Marja-Liisa Malmille, p. 050 340 1913. Lapsen voi tuoda kastettavaksi ilman suuria juhlajärjestelyjä. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30– 10.30 Aamukahvila aikuisille.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

Kohtaamispaikka-ilta su 22.9. klo 16.30. Raamattuopetusta, rukousta ja iltatee. Jukka Norvannon aiheena ”Kenelle Jeesus kuuluu?”. Lapsille omaa ohjelmaa.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 23.9. klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e/perhe.

Alfa-kurssi ti 24.9. klo 18.30. Kurssi kristinuskon perusteista. Illan aikana ruokailu, opetusta ja keskustelua.

Ilmoittaudu mukaan: paivi.peittola@evl.fi tai p. 050 410 3832.

Rukouspäivä la 28.9. klo 12–17. Voit tulla koko päiväksi tai olla osan aikaa. Mukana Vappu Olsbo ja Päivi Peittola.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e / perhe.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Ota mukaan vaaleapohjaiset sisäpelikengät.

Rukouspiiri perjantaisin klo 19, Rautkalliontie 4.

Ikäihmisten raamattupiiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Lähetyksen kotipiiri ke 25.9. Klo 18 kahvit, ohjelma klo 18.30, Tellervo Meripaaden kotona, Havukallionkatu 5 B 22. Vieraana Hongkongin nimikkolähettimme Elisa Nousiainen.

Hartaushetki to 26.9. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksen ruokasalissa, Karsikkokuja 13. Sisäänkäynti radan puolelta, 1. krs.

Kastettu Siiri Matleena Korhonen, Miclas Kaspian Pakarinen.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15, p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Vapaaehtoisten nikkaristien ryhmä tarjoaa apua esim. kattolamppujen vaihtamiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Apua annetaan diakonisin perustein maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen, p. 050 5486078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Hääyö pe 20.9. klo 19.30. Ajanvaraus alkaa klo 19.30. Ensimmäinen vihkiminen klo 20.

■■ Pyhäkoulu su 22.9. klo 12. Pyhän Laurin kirkon odotustila.

Messu su 22.9. klo 12. Päivi Helén, Satu Huttunen, Samppa Laakso.

Valon messu su 22.9. klo 17. Satu Huttunen. Toteutus ja suunnittelu: nuoret aikuiset. Musiikkia ja rukousta. Lastenhoito järjestetty. FB: ”Valon messu Tikkurilassa”.

■■ Kastepäivä su 29.9. klo 15–18.

Seurakunta tarjoaa kastekahvit pappilassa. Lisätiedot ja kasteaikojen varaus 27.9. klo 15 saakka pastori Satu Huttuselta p. 050 434 5539 tai satu. huttunen@evl.fi.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Suljettu sisäilmaongelmien vuoksi.

Bussikuljetus Ilolan seurakuntakodille lähtee klo 9.30 kirkon edestä.

Bussin reitti ja pysäkit: Tikkurilan kirkko (Asematie 12) – Kielotie – Val-

koisenlähteentie – Koivukyläntie – Simonkalliontie – Laaksotie – Koivukylänväylä.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat to 19.9. klo 9.

Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30.

Klo 10.30 kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Emmauksen kokoushuoneessa, A-rappu, 3. krs.

■■ Torstaitupa to 19.9. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla iltapala 2 e/perhe. B-rappu, 2. krs.

Maalauspiiri to 19.9. klo 17.30. Piiri kaikentasoisille maalareille. Rippikoululuokka. A-rappu, 2. krs.

Näppärin sormin -käsityöpiiri to 19.9. klo 18. Käsityöpiirissä tehdään tuotteita jaettavaksi diakoniatyön kautta ja myytäväksi kansainvälisen diakonian hyväksi. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Miesten raamattupiiri to 19.9. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

■■ Perhekerho pe 20.9. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

■■ Laulupiiri pe 20.9. klo 13. Nuorisotila, A-rappu, 2. krs.

Walkers-nuortenkahvila pe 20.9. klo 19–22. C-rappu, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 21.9. klo 15. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu 3. krs.

Siionin kannel -seurat su 22.9. klo 15. Vierailevana puhujana rovasti Heikki Karjalainen, säestys Tellervo Meripaasi, mukana myös Sipe Jalokinos.

Naiset sanan äärellä ma 23.9. klo 10.

Keskustelua ja kahvitarjoilu, lastenhoito järjestetty. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Mitä on luterilainen usko? ma 23.9. klo 18. Betanian kokoushuone, aArappu, 4. krs.

■■ Perhekerho ti 24.9. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 24.9. Vuoronumerot jaetaan Nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 Nuorisotilalla, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 24.9. klo 13. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Aamurukouspiiri ke 25.9. klo 7. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs.

Walkers-nuortenkahvila ke 25.9. klo 18. C-rappu, 2. krs.

Nuorten aikuisten raamis ke 25.9 klo 18.45 Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs.

■■ Torstaitupa to 26.9. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla iltapala 2 e/perhe. B-rappu, 2. krs.

Maalauspiiri to 26.9. klo 17.30. Rippikoululuokka. A-rappu, 2. krs.

Miesten raamattupiiri to 26.9. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Arki-illan ehtoollinen ke 25.9. klo 18.

Kristiina Kartano, Iina Katila.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 20.9. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 22.9. klo 10.

Messu su 22.9. Marja Ruuska, Toni Fagerholm, Terje Saard. Messuun on ilmainen kuljetus, bussin reitti ja uudet pysäkit: Tikkurilan kirkko (Asematie 12) – Kielotie – Valkoisenlähteentie – Koivukyläntie – Simonkalliontie – Laaksotie – Koivukylänväylä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 19.9. klo 9.30.

■■ Tytöt tanssii! -kerho to 19.9. klo 17. Varhaisnuorten kerho. Lisätiedot Merja Rantala, p. 050 526 9401.

■■ Pyhäkoulu su 22.9. klo 11.

Lukupiiri ke 25.9. klo 18.

■■ Perhekerho to 26.9. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 20.9. klo 18.

■■ Perhekerho ma 23.9. klo 9.30.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 25.9. klo 14.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 20.9. klo 12.30– 15.30. Varaukset tekstiviestillä p. 050 494 8744, lisätietoja nettisivuilta ja Päivi Romulalta.

■■ Perhekerho ti 24.9. klo 9.30. Aamupala 2 e /perhe, leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisätiedot lapsityönohjaaja Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 24.9. klo 17.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 24.9. klo 9.30. Tarkemmat tiedot Outi Myllylä p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi.

■■ Äitien perhekerho ke 25.9. klo 9.30.

Kartanokosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Perhekerho pe 20.9. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 22.9. klo 11.

Kartanokosken lähetyspiiri ke 25.9. klo 18. Japani. Kansanlähetyspiiri, lapsille ohjelmaa.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19.

Makuja maailmalta su 22.9. klo 18

Wintillä, Ylästöntie 35. Ilmoittautumiset netissä 19.9. asti.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 23.9. klo 13.30. Malminiityntie 16 B kerhohuone.

Wintin nuortenilta ke 25.9. klo 17.

(13–17-v.). Ylästöntie 35.

Retki Naisten päiville Vivamoon la 12.10. Lähtö klo 12 Tikkurilan kirkon edestä paluu samaan paikkaan klo 21. Osallistumismaksu 35 e sisältää kuljetuksen, iltapäiväkahvin, päivällisen ja ohjelman. Retkellä mukana Päivi Romula ja Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Tervetuloa lähetyskirjekerhoon!

Lähetyskirjekerhossa tutustut 8-vuotiaan suomalaispojan Jeremias Korhosen arkeen lähetyskentällä Tansaniassa. Saat säännöllisesti kirjeen kotiisi, jossa kerrotaan Jeremiaksen kuulumisia, lähetyslentäjän työstä ja lähetystyöstä Tansaniassa ja Japanissa. Ilmoita osoitteesi merja.rantala@evl.fi ja olet mukana lähetyskirjekerhossa.

Kastettu Niina Liisa Daria Niemelä, Kasper Johannes Loman, Mila Mimosa Moilanen, Lara Sofia Laisola, Mila Maria Kärppä, Vera Maria Olivia Santanen, Niklas Mikael Limnell, Okko Olavi Koivula, Alisa Isla Adele Tölli, Suvi Katariina Wikström, Aleksi Elias Palonkoski, Ilari Sebastian Koski, Veikka Juhani Taskila, Neela Saara Anniina Kivistö, Alina Iida Sofia Mensonen, Celia Susanna Sirviö, Milena Isabella Christine Ropponen, Hertta Ilona Iijolainen, Aatos Eemil Oliver Aalto, Vilma Linn Mustaparta.

Musiikkia

Tule lähemmäksi

Ami Lindholm

teesta saa paljon kestävämmän ja mukavamman, sanoo parisuhdekouluttaja Terhi Väisänen.

Parisuhdetta ei hoideta pelkästään niin, että varataan kalentereista puolison kanssa aina yksi yhteinen ilta kuukaudessa teatteriin tai jääkiekkomatsiin.

– Ensisijaisesti parisuhteen hoitaminen on tutustumista itseen ja itsenä kasvamista sillä tavoin, että kiinnittää huomiota omaan käyttäytymiseen.

Avioliittoon kuulutettu Erkki Juhani Siukola ja Mervi Hannele Hynninen, Eero Samuli Puustinen ja Anette Helena Lindgren, Tomi Tapani Pulkkinen ja Tiia Maria Wenetpalo.

Hautaan siunattu Saga Ingegerd Suominen 91 v, Urho Elias Suonpää 88 v, Liisa Inkeri Turkki 76 v, Timo Kurt Lindy 72 v, Mauri Juhani Nikkinen 68 v, Maarit Dagmar Vannula 48 v.

Lis toimätietoja w w in n a st seurw.vanta a a aku nna nt .fi

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to

Kirkonpenkissä

Kukin voi tykönään miettiä, miten huomioi toista, kuinka toimii erilaisissa tilanteissa, miten puhuu toiselle ja kuunteleeko toista.

– Parisuhteen hoitamiseen liittyy myös se, että kumpikin tunnistaa, millä tavoin toinen ja millä tavoin itse kokee tulevansa rakastetuksi.

Erilaiset vaiheet kuuluvat parisuhteeseen.

– Parisuhteen ei tarvitse olla sitä, että minä saan aina kaikki tarpeeni tyydytettyä, vaan pitäisi hyväksyä se, että saan edes joskus ne tyydytettyä. Onneaan ei voi perustaa toisen ihmisen varaan.

Omia tarpeitaan olisi hyvä oppia ilmaisemaan niin, ettei syytä eikä vaadi.

– Vuorovaikutuksessa on erilaisia tasoja. Mitä enemmän uskaltautuu läheiseen puheeseen, eli puhumaan omista tunteistaan, tarpeistaan ja peloistaan vilpittömästi, sitä lähemmäs toinen tulee. Tämä vaikuttaa myös seksielämään: mitä enemmän läheisyyspuhetta, sitä enemmän seksiä ja hyvinvointia.

✪✪✪ / ✪✪✪✪✪ Sini Pennanen

Parisuhteen hoitaminen on itseen tutustumista.

Rakastumisvaiheen jälkeen parisuhdetta pidetään usein itsestäänselvyytenä. Ajatellaan, että elo jatkuu itsestään samanlaisena. Usein kuitenkin kuulee sanottavan, että ”kasvoimme erillemme”.

Ja yhtä usein kuulee, että parisuhdetta pitää hoitaa.

– Jo parisuhteen alussa on hyvä muistaa, että tutustumalla toiseen paremmin ja opettelemalla vuorovaikutustaitoja, suh-

13

Seurakunnissa tapahtuu 19.–26.9.

Lapsille

Leviää kivasti Fysioterapeutti Anu Arminen-Vaetoja testasi Korson kirkon tuolien ergonomian.

• tuolissa on jonkinlainen huopakangas, johon housut tarrautuvat kiinni • tyypillinen neukkarituoli • jalkatila on riittävä ja säädeltävissä • ei paikkoja laukulle tai virsikirjalle • selkänojasta saa hyvän tuen ja pystyy istumaan suorassa • vaikea vaihtaa asentoa, koska on kuin tarralla kiinni istuimessa, toisaalta pysyy hyvin, ei lähde luisumaan • penkistä nouseminen on vaikeahkoa, ei saa tukea mistään, nousemista ei ole helpotettu millään tavalla • tuolissa ei ole reunoja ja siihen leviää kivasti, ei ahdista eikä leveämpääkään takamusta paina

Nina Riutta

Nina Riutta

Parisuhdeillat: Parisuhteen hoitaminen ti 24.9. klo 18 ja Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ti 29.10. klo 18 Pyhän Annan lastenkirkossa. Parisuhdekouluttaja Terhi Väisänen Kataja-parisuhdekeskuksesta. Lastenhoito 10 leikki-ikäiselle, varaukset Eija Hyytiäinen p. 050 511 1670.

• Korson kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1962. Penkit uusittiin tuoleiksi vuonna 2000. Kirkkosalissa on 355 istumapaikkaa.

• Tasauspäivän messu su 22.9. klo 10 Korson kirkossa.

19.9. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 19.9. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Pöntinen: kirkon näköalat ja roolit.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20.

Messu su 22.9. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Ahti Riihimäki, Pasi Kilpeläinen, Ritva Holma.

Helsingin Rauhanyhdistyksen kuoro, joht. Maija Rimpiläinen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 22.9. klo 10 kerhohuone 4.

Myyrmäen kirkon kotiruokalounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e.

Alfa-kurssi ma 23.9. klo 18.30–20.30.

Ilm. p. 050 573 8532 tai erkki.halme@elisanet.fi.

Seniorikerho ti 24.9. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 24.9. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis keskiviikkoisin klo 9.30–11.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 25.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenilta ke 25.9. klo 17–19 nuorisotila. Mitä merkitystä on mun teoilla?

Nepalilainen ilta ke 25.9. klo 18–

20. Sanaa, musiikkia ja nepalilaista ruokaa. Mukana sosiaaliohjaaja Parakash Dhakal. Liput 12 e / aikuiset, 5 e / lapset. Ennakkoliput kaisa.aalto@evl.fi, p. 050 512 1168. Lippuja saa myös ovelta.

Raamattu-lähetysilta to 26.9. klo 18–19.30 pieni srk-sali. Uusi ryhmä.

Raamatun tutkimista, yhteinen esirukous ja lähetysinfo. Musiikkia ja yhteislaulua. Kristityn tehtävä ja voima, Seppo Palonen.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 26.9. klo 17.30. Lastenohjaaja Ritva-Leena Tuuli.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma 23.9. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 25.9. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ti 24.9. klo 12.30–14.

■■ Omatoimiperhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Naapurimessu su 22.9. klo 12. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Eveliina Pulkkinen. Vieraana Juhani ”Junnu” Aaltonen. Kirkkokahvit.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 23.9. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

■■ Familycafé on Wednesdays 1–3 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 25.9. klo 17– 19 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 25.9. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta ti 24.9. klo 17.45– 19.15.

Kastettu Aleksi August Ilmari Allonen, Julius Emil Juhani Enlund, Onni Eemeli Hares, Anton Oliver Huhtala, Maija Annika Huttunen, Aliisa Inkeri Saksa, Noah Johannes Spry, Vincent Hugo Oliver Ylikangas, Tiina Linda Kaarlela, Vilja Vellamo Välimäki, Niki Kristian Boijer-Spoof, Sanni Ida Aurora Puuri, Ike Junior Hayes, Cecilia Sydnicia Achsatu Momodu, Sabina Jasmin Maria Rahman.

14

Seurakunnissa tapahtuu 19.–26.9.

Hautaan siunattu Kerttu Tellervo Vilkman 92 v, Lea Marjatta Riukula 89 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262, 09 830 6294 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må-fre.

Diakonimottagningen ti kl. 9–12 Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian) Högmässa sö 22.9. kl. 10. Kaj Andersson, Ingmar Hokkanen.

■■ Familjemässa sö 29.9. kl. 10.

Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3 ■■ En kväll med Sankte Per och Thomas Tvivlaren sö 22.9. kl. 17. Thomas Lundin och Per Rosenius i musikalisk kväll med visor, schlager, tango och psalmer. Gratis inträde, program 10 e vid ingången, till förmån för Finska Missionssällskapet.

Busstransport till konserten enligt följande bussrutter: Rutt 1: kl. 15.50 Korso kyrka – Sottungsby (Fagerlund) – Håkansböle kyrka – Dickursby (Folkhälsanhuset) – kl. 16.45 S:t Lars kapell. Rutt 2: kl. 16.05 Sjöskog (Katrineberg) – Luhtabacka – Kivistö kyrka – Gamla Nurmijärvi-

vägen – Vandaforsen – kl. 16.45 S:t Lars kapell. Retur med bussarna efter konserten. Mera info ger kansliet på tfn 09 830 6292 eller www. vandasvenskaforsamling.fi.

Döpta Ida Linnea Kristina Lähde, Saul Daniel Södergård.

Döda Helge Rudolf Bäckström 85 år.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ Familjecafé fre 20.9. kl. 10–12 i konferensutrymmet. Servering.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets to 26.9. kl. 13.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren) Högmässa sö 22.9. kl. 12. Kaj Andersson, Ingmar Hokkanen.

■■ Familjecafé må 23.9. kl. 9–11.30.

Andra utrymmen Vanda Lantmannagilles skörde- och museidag lö 21.9. kl. 10–14 på Lantbruksmuséet. Basarbord och våffelstekning. ViAnda-kören medverkar.

Foibe pensionärskrets må 23.9. kl.

14 i Foibe servicehus, brasrummet, Sjukhusgatan 7.

■■ ViAnda-kören övar ti 24.9. kl.

13.30 på Helsinggård, Konungsv. 2 i Dickursby.

■■ Allsång on 25.9. kl. 15 på Folkhälsanhuset i Dickursby. Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

■■ Barnläger 16.–19.10. i Sjömansro.

För barnen som går i åk 1–6. Pris 45 e syskonrabatt 15 e. Anmälning senast 30.9. till ungdomsarbetsledare Daniela Hildén tfn 050 566 8112.

Perheneuvonta Unikkotie 5 aA, 3. krs, p. 09 830 6330 Eroryhmä erosta toipuville. Ryh-

mässä käsitellään erotilannetta monesta näkökulmasta. Kokoontumiskertoja on kymmenen. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Vammaistyö Selkomessu su 22.9. klo 10 Hä-

meenkylän kirkossa. Jaakko Kara, Lea Karhinen, Hannu Lehtikangas.

Selkokieli, viitotun puheen tulkkaus, tekstitulkkaus, induktiosilmukka, messukaava ja virret pistekirjoituksella ja isokirjoituksella.

Kirkkokahvit.

Retki su 29.9. klo 18 Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessuun Helsinkiin. Bussi Myyrmäen kirkolta klo 16.30 ja Tikkurilan kirkolta klo 17.

Vammaisryhmien erityistarpeet on otettu huomioon. Ilmoittautumiset viimeistään 26.9. Tiina Gröhn, p. 050 5538486.

Huonokuuloisille Teemailtapäivä la 21.9. klo 13–16 Tikkurilan Olotilassa, Vehkapolun

Musiikkia

kävelykatu, Unikkotie 5 a. Kimmo Järvinen.

Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

Unikkotie 5 aA. Voit tuoda omia vanhoja nappeja mukanasi. Lounas ja kahvitarjoilu. Hinta 5 e. Ilmoittautumiset 25.9. mennessä seija.einola@evl.fi. tai p. 050 338 6212.

Näkövammaisille Kädentaitoryhmä to 26.9. klo 17– 20 Inkun ideapajassa, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset edellisenä päivänä p. 09 872 1025 tai toimisto@ inkunideapaja.net.

Näkö menee – mitä jää? Vertaistukiryhmä hiljattain näkövammautuneille. Seitsemän kokoontumiskertaa Espoon seurakuntayhtymän tiloissa, Kirkkokatu 1. Ohjaajina näkövammautunut kuvataiteilija Maarit Hedman ja diakonissa Tarja Huttunen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.9. mennessä tarja.huttunen@evl.fi tai p. 040 734 7715.

Kurssimatkoihin voi anoa avustusta Vantaan seurakuntien näkövammaistyöltä: terhi.suonsivu@evl.fi, p.

09 830 6278, ti ja to klo 9–11.

Krito – kristillisen toipumistyön vertaisryhmä joka toinen tiistai 1.10. klo 13–15 alkaen diakoniakeskuksen ryhmähuoneessa, Unikkotie 5 aA. Kaksitoista kokoontumiskertaa. Ohjaajina Leena Siponkoski ja Terhi Suonsivu. Ilmoittautumiset 24.9. mennessä ti ja to klo 9–11 terhi. suonsivu@evl.fi tai p. 09 830 62 78.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fiwww.facebook.com/olotila Kysy neuvoa internetin ja känny-

kän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Kangasväripainantaa 23.–25.9. klo 9.30–15. Oma t-paita, pöytäliina tms. mukaan tai paikan päältä kangaskasseja ja tyynyliinoja omakustannushinnalla.

Olotilaan vapaaehtoiseksi? Kysy lisää klo 9–15, p. 09 830 6302 tai olotila@evl.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Viittomakielisille Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 24.9. klo 15–17, Vanhaistentie 6, Helsinki.

Viittomakielinen perhekerho pe 27.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Aiheena vauvahieronta.

Nappikorupaja la 5.10. klo 10–15 Tikkurilan diakoniakeskuksessa, 17

17

Jäsen 36

J

17 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Ve

Toimitusjohtaja

www.kotimaa.fi

17

L m

Jäsen 360°

Jaakko Tapaninen puh. 020 754 2230

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

gsm 040 508 0062 Jaakko Tapaninen

Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi

Versio 2.1. Windows & Mac

www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Jäsen 360°

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Toimitusjohtaja jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

Jäsen 3 Lorem aliqua V

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi

Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Kumppanit Appsit Jäsen 360° Taustat Seurakuntatiedotus Käytä vaikutusvaltaasi!

Artikkelit Videot Arviot Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Ilmoittaudu Kotimaa Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Lin Pro -kehittäjäksi.

Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Saat ammattilaiskanavan koekäyttöösi Appsit Kumppanit Jäsen 360° Taustat Seurak Visuaalinen ilme Kumppanit Appsit Tapahtumat Feedit Seurakuntatiedotus ensimmäisten joukossa Käytä vaikutussyksyllä 2013.

Uutiset Videot Taustat Kuvat Pilvityökalu valtaasi!

Artikkelit VideotKoulutus ArviotBlogit Koulutus Blogit Kuva Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

Kotimaa

Visuaalinen ilme

Tuotesovellukset

Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Koti

Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Blogit Arkistot Kuvat Koulutus Lin Appsit Jäsen 360° KumppanitKalenterit Taustat Seurakuntatiedotus Käytä vaikutusPro -kehittäjäksi.

Linkit valtaasi!

Saat ammattilaisArtikkelit Videot Arviot Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Kumppanit Appsit Tapahtumat Feedit Seurak Visuaalinen ilme kanavan koekäyttöösi Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje ensimmäisten joukossa Uutiset Videot Taustat Blogit Kuva Koulutus Kumppanit Appsit Tapahtumat Feedit Seurakuntatiedotus syksyllä 2013.

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Varaa paikkasi: www.kotimaapro.fi/ Ilmoittauduvaikuttaja Kotimaa Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Ilmoittaudu Kotimaa Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin -kehittäjäksi. tunnelma. VärikkyysPro kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta Saat ammattilaismaailmasta.

Tuotesovellukset

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi

Pyydä ILMAINEN näyte!

Lapsille

APU VIRTSANKARKAILUUN! Laaja valikoima suojia eri asteiseen virtsankarkailuun. Omat mallit naisille ja miehille.

kanavan koekäyttöösi ensimmäisten joukossa

syksyllä 2013.

Uutiset Videot Taustat Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Varaa paikkasi: Varaa paikkasi: www.kotimaapro.fi/ vaikuttaja www.kotimaapro.fi/ vaikuttaja

On nyt enemmän. Kotimaa on On nyt enemmän. Kotimaa on

Tietoa, sisältöä, palveluja.

Nyt kaikki samassa paikassa.

Kotimaa Pro on seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ammattilaiskanava, joka kokoaa verkkoon yhteen paikkaan monipuoliset sisällöt ja palvelut.

Kaikki on nyt Kotimaassa ja Kotimaa on Tietoa, sisältöä, palveluja. kaikkialla!

Tietoa, sisältöä, palveluja.

Nyt kaikki samassa Nyt kaikki samassa paikassa. paikassa.

Kotimaa Pro on seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ammatti-

Varmoja Istuvat hyvin Hajua neutraloivia

FENNO MEDICAL OY 09 276 360 I asiakaspalvelu@fennomedical.fi I fennokauppa.fi

laiskanava,Pro joka kokoaa verkkoon yhteen Kotimaa on seurakunnan paikkaan monipuoliset sisällöt ja palvelut.

Kaikki on nyt Kotimaassa ja Kotimaa on työntekijöiden ja luottamuskaikkialla! henkilöiden ammattilaiskanava, joka kokoaa verkkoon yhteen Kotimaa-lehti Näköislehti sisällöt Nauti paikkaan tutun lehden monipuoliset Lue koko Kotimaa-lehti seurasta joka torstai. verkossa – tietokoneella, palvelut. on nyt Löydäja tietoa, taustoja Kaikki tabletilla ja älypuhelimella. ja väitteitä kirkosta anno Aikaan ja paikkaan Kotimaassa ja Kotimaa domini 2013. katsomatta. on kaikkialla!

Kotimaa-lehti Näköislehti Nauti tutun lehden Lue koko Kotimaa-lehti www.kotimaapro.fi seurasta joka torstai. verkossa – tietokoneella, Löydä tietoa, taustoja ja väitteitä kirkosta anno domini 2013.

tabletilla ja älypuhelimella.

Aikaan ja paikkaan katsomatta.

K24

Ammattilaiskanava

Seuraa ajankohtaisia uutisia, blogeja ja keskusteluja.

Käytä verkkopalvelun sisältöä helpottamaan työtäsi. Kotimaa Pro tarjoaa työhön parhaat käytännöt sekä työmuotokohtaiset teemasisällöt. www.kotimaapro.fi

K24

Ammattilaiskanava

Seuraa ajankohtaisia uutisia, blogeja ja keskusteluja.

Käytä verkkopalvelun sisältöä helpottamaan työtäsi. Kotimaa Pro tarjoaa työhön parhaat käytännöt sekä työmuotokohtaiset teemasisällöt. www.kotimaapro.fi

Palveluja tarjotaan

Mukava ja mutkaton

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

KASTEPÄIVÄ

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Helsingissä ja Vantaalla

www.ergadesign.fi

29.9. kastepaiva.fi

Yksityistä päihdehoitoa viiveettä kotiin

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

LAADUKASTA REMONTOINTIA!

Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi ● P. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Päihdelääkärit.fi

s-posti:info@paihdelaakarit.fi ● puh. 040 662 1144

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Terveydenhoitoa

PUH. 045 - 141 0300

Myydään

Hautauspalveluja

MYYDÄÄN vähän käytetty SÄHKÖPYÖRÄTUOLI SHOPRIDL 4-pyörävetoinen, kesä- ja talvirenkaat ym. varusteita. 040 567 2023

OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Vuokrata halutaan

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, Ihmiskauppa elää köyhyydestä.

Katkaise köyhyys.

4

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan

Kotimaa24 taskussasi!

Jo 10 eurolla mahdollistetaan ihmiskaupan uhrin turvallinen kotiinpaluu.

Lähetä tekstiviesti Tasaus5 (5 €) tai Tasaus10 (10 €) numeroon 16155.

Lue lisää www.tasaus.fi.

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2012/2695, voimassa 2013-2014, myönnetty 27.9.2012, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2012/6893, voimassa 2013, myönnetty 27.8.2012, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2013-2015 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki Stefan Bremer

Märtan (Cécile Orban) ja Henrikin (Petri Manninen) välillä säkenöi.

”Minun lapseni selviävät varmaan ilman isää yhtä hyvin kuin minäkin olen selvinnyt julmasta isästäni”, sanoo Uno Stadius, Märta Tikkasen isoisä Vuosisadan rakkaustarinat -näytelmän alkupuolella. Siinä kiteytyy näytelmän yhden miehen kantama perintö, toisilla on omat taakkansa.

Kaisa Korhonen on ohjannut Kansallisteatterin Pienelle näyttämölle tarinan Märta Tikkasesta, hänen äidistään Margitista ja isoäidistään Emmasta. Kaikkien elämään vaikuttivat voimakkaasti heidän miehensä: Henrik Tikkanen, Gösta Cavonius ja Uno Stadius.

Naiset etsivät elintilaa vahvojen miesten rinnalla. Emmasta tuli nuorena yksinhuoltaja, kun Uno liehui Ruotsissa kansaa sivistämässä. Margit ei koskaan saanut omaa kirjoituspöytää, koska kodissa ei Göstan mielestä ollut sille tilaa. Märta on uuden ajan nainen, joka valitsee Henrikin, tilaa vievän taiteilijan, mutta samalla miehen, joka saa hänen verensä liikkeelle.

Cécile Orban on hurmaava Märta: viaton, vahva ja intohimoinen. Hän haluaa koota suvun tarinat ja ymmärtää äitinsä ja isoäitinsä elämää ja ratkaisuja.

Emmasta hän oppii, miten paljon nainen kestää ja osaa. Äidiltä periytyy mielikuvituksen lento.

Petri Mannisen Henrik on hyvä vastapari Orbanin Märtal-

le. Heidän välillään säkenöi niin intohimo, epätoivo kuin suuri surukin. ”Yritin muuttaa oman maailmani sinulle kelpaavaksi, etsin sinua kaikkialta, mutta loppujen lopuksi se mitä löysin, olin minä itse”, tiivistää Märta suhteensa Henrikiin. Moni nainen jakaa hänen kokemuksensa.

Pienelle näyttämölle rakennettu valkoinen huone, jonka seinillä näkyy välillä vanhoja valokuvia ja Henrik Tikkasen piirroksia, toimii hyvin ja luo unen kaltaisen tilan. Siellä ovet avautuvat entiseen, kuolleet ovat läsnä ja mennyt ja nykyisyys ovat yhtä aikaa totta. Niin kuin todellisessakin elämässä yllättävän usein on.

Marja Kuparinen

Näin toteaa Märta Henrikille: ”Kuinka olet voinut saada päähäsi, että tieni vapauteen kulkee sinun ruumiisi yli?”

Body Worlds menee ihon alle Body Worlds -näyttely 22.9. asti joka päivä klo 10–22 Heurekassa.

Heurekan Body Worlds -näyttely tekee saman kuin hyvä kirja, syvällinen keskustelu tai koskettava teatteriesitys. Se vie ihmisen ja ajantajun mukanaan.

Näyttely esittelee ihmisen anatomiaa, fysiologiaa ja terveyttä aitojen ruumiiden avulla.

Ruumiit on lahjoitettu tieteen käyttöön, opetustarkoitukseen ja julkisesti esille laitettaviksi.

Viimeksi mainittu on mahdollista plastinointi-menetelmän ansiosta. Siinä ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla.

Näyttelyssä katsoja pääsee

Skottien säästäväisyydestä ei puhuta turhaan. Invernessissä asuva pariskunta selvisi syyshäistään punnan kuluilla, vaikka vieraita oli 70.

Tarjoilu hoidettiin nyyttikestiperaatteella: vieraat toivat ruokia ja juomia. Morsiamen täti leipoi hääkakun ja saksofonisti-isä soitti jazzia.

Pappikin tuli ilmaiseksi.

Morsian, taitelija Georgina Porteous valmisti itse sormukset pihalta löytyneistä hirvensarvista. Sulhanen, laulaja-lauluntekijä Sid Innes pukeutui vuosia sitten osta-

maansa pukuun. Morsian sai 1960-luvun pukunsa nettikierrätyksestä punnalla.

Juhlajärjestelyillään pariskunta halusi kyseenalaistaa sen, että häihin käytetään keskimäärin 20 000 puntaa. Heidän mielestään pääasia eivät ole kalliit ja mielikuvitukselliset juhlat, vaan se, että menee naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa.

Avioliiton esteiden tutkiminen ja rekisteröiminen ovat Britanniassa maksullisia. Niitä ei tämäkään pariskunta voinut välttää. Niihin meni 70 puntaa.

Ulla-Maija Vilmi

Vaatteita isältä pojalle

Kaiken se kestää Vuosisadan rakkaustarinat Kansallisteatterissa.

Häät punnan budjetilla

konkreettisesti ihmisruumiin iholle ja sen alle. Moni ruumis on asetettu tekemään jotakin: potkimaan palloa, soittamaan kitaraa tai jopa harrastamaan seksiä. Vaikuttavimpia näkyjä on raskaana olevan naisen ruumis.

Verisuonten, luiden ja lihasten keskellä ajatukset harhailevat kuolemasta elämän ihmeeseen. Näyttelyn yksi tarkoitus on kiinnittää huomio elämäntapoihimme, siihen mitä sisuksissamme tapahtuu, kun esimerkiksi tupakoimme tai lihomme.

Huomion herättämisessä onnistutaan. Kuolema tulee niin lähelle, että elämän vaaliminen omassa kehossa alkaa kummasti kiinnostaa.

Lotta Numminen Ruumis juoksee Heurekassa.

Keskiajalla vaatteet tehtiin kestämään, sanoo artenomi Satu Hovi. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Keskiajan puvut (Art House).

Useimmat tekivät keskiajalla

vaatteensa itse. Kotikutoisuus sai näkyä, eikä vaatteita heitetty noin vain pois. Loppuun käytetyistä vaatteista hyödynnettiin kaikki käyttökelpoinen.

Vaatteita myös testamentattiin sukulaisille ja palvelijoille, jotka saattoivat tuunata puvuista itselleen uutta päälle pantavaa.

Muotivirtauksia tuli ja meni keskiajallakin, mutta klassikkomallit saattoivat säilyä jopa vuosisatojen ajan. Esimerkiksi kirkkotekstiileissä käytetään yhä samoja kaavoja, materiaaleja, kuvioita ja muotokieltä kuin keskiajalla.

Soili Pohjalainen

Itse tehdyt asut.

3 x kirkko korkealla Chapelle Saint-Michel d’Aiguilhe Kappeli on yksi Ranskan vanhimmista, mutta erikoiseksi sen tekee sijainti. Kappeli on rakennettu 85 metriä korkean vulkaanisen huipun laelle.

Vuonna 962 rakennettuun pyhäkköön johtaa 268 askelmaa, jotka on kaiverrettu vuoren rinteeseen. Jeanne d’Arcin, Ranskan kansallissankarin ja katolisen pyhimyksen kerrotaan rukoilleen kirkossa vuonna 1429.

Isä Maximuksen luostari Katshkin kylän liepeiltä, Georgiasta löytyy 40 metrin korkuinen kalkkikivipilari, jonka laelle on rakennettu kirkko ja pienenpieni luostari. Ensimmäinen rakennelma on 800-luvulta.

Luostaria asuttaa munkki isä Maximus.

Hän on asunut huipulla yksin jo 20 vuotta.

Paikalliset nimittävät rakennelmaa ”elämän pilariksi”. Aiemmin huipulle kiivettiin köysien varassa, nykyään perille johdattaa teräsportaikko.

Chêne Chapelle Ranskalaisessa Allouville-Bellefossen kylässä on todellinen puukirkko: se on rakennettu tuhat vuotta vanhaan tammeen.

1500-luvun lopulla tammeen iski salama. Iskusta huolimatta puu jatkoi kasvuaan, ja ihmeen kunniaksi siihen rakennettiin minikappeli sekä runkoa kiertävä portaikko. Paikalliset kristityt tekevät vuosittain elokuun 15. päivänä pyhiinvaelluksen puulle.

Krista Susi