Lauri 2013 nro 24 (29 8)

Vantaan Lauri 24 • Armon asialla • 29.8.2013 • www.vantaanlauri.fi

Kipu oli katkaista peliuran

5

Lennokkikerhossa oppii kärsivällisyyttä Naimisiin mutkattomasti

6

13

Avaruuden peilissä 8

Haluaisimme eroon kosmisen yksinäisyyden tunteesta ja kysymme, onko muissa aurinkokunnissa älyllistä elämää.

2 Julia Sjöberg/Gorilla

Pääkirjoitus

Usko ei saisi olla lapselle taakka eikä pelottava asia.

Pauli Juusela

Nojatuolikirkossa TV-jumalanpalvelus minun makuuni on Nojatuolikirkko: valoisa, koskettava, kaunis ja ajatuksia herättävä.

Kolme varttia kestävä ohjelma on juuri sopivan mittainen ja tyyliltään televisionomainen. Saarnan sijasta kulloisetkin vieraat istuvat juontajapapin kanssa nojatuoleissa ja keskustelevat päivän teemasta. Katsoja tuntee pääsevänsä mukaan.

Kokemus on hyvin intiimi.

Ohjelman musiikista vastaa houseband, joka on hoitanut tehtävänsä upeasti. Päivän artistivieras, joka viimeksi oli gospel­legenda Jaakko Löytty, on kuin piste iin päälle. Ei ihme, että ohjelma on keskellä kesää kerännyt mukavasti katsojia, ensilähetys ja uusinta yhteenlaskettuna 120 000–160 000.

Ohjelman Facebook-sivuilla on jo yli 1600 tykkääjää.

Nojatuolikirkon ensimmäinen tuotantokausi tuli Vantaalta Seutulan kappelista, toinen kausi on kuvattu Helsingin Oulunkylän vanhassa kirkossa. Syksyllä esitetään vielä kaksi Nojatuolikirkkoa.

Vaikka Nojatuolikirkko on televisio-ohjelma, siinä on elementtejä, joita voisi soveltaa seurakunnan päiväjumalanpalveluksessa, mutta kenties vielä paremmin jossain arki- tai sunnuntai-illan kirkkohetkessä. Lisäisin pakettiin kuitenkin ehtoollisen.

Kun kokemus on lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi, arkeen tarttuu jokin ajatus pohdittavaksi. Edellisestä Nojatuolikirkosta jäin miettimään sitä, miten meissä ihmisissä on kaikessa vajavaisuudessamme hämmästyttävän paljon hyvää.

Kirkossa ensin mainittu usein korostuu, mutta jälkimmäisestä voisi puhua enemmän.

Kolumni

Nimipäiväkansa Viime viikon keskiviikko oli hieno päivä veljeni perheessä.

Tuolloin suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisättiin 22 tyttöjen nimeä ja 17 poikien nimeä. Velipojan molemmat lapset saivat kertaheitolla oman nimipäivän.

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto tekee vastaavan uudistuksen viiden vuoden välein. Uudistus on suoraviivainen: mukaan pääsee nimi, joka on annettu 500 lapselle viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.

Näitä onnekkaita ovat nyt esimerkiksi herrat Eemi, Luka ja Sisu. Suosion kasvun taustalla voi olla esimerkiksi pop-tähti tai formulakuski. Ainakin mukaan ovat nyt mahtuneet niin Robin kuin Kimikin.

Naisten listalla taas useilla uusilla nimillä on jonkinlainen kytkös vanhempiin nimiin: esimerkiksi Annu ja Nanna ovat lähellä Annaa, Aavan tuttuutta voi lisätä yhteys Eevaan. Myös kansainvälisyys nostaa päätään: Melissa, Mirella, Nadja ja Stella juhlivat pian nimipäiviään.

Uudistus on ainakin sosiaalisen median reaktioista päätellen tärkeä. Nimipäivän saaneet tai lähinnä heidän vanhempansa ovat juhlineet. Yhä vain ilman nimipäivää jääneet ovat parkuneet.

Miksi oikeastaan moinen häly? Eihän lapsen nimeä ole pakko valita kalenterista. Uusien nimien julkaisutilaisuudessa etunimitutkija Minna Saarelma-Paukkala tarjosi uskottavan selityksen.

Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi ovat nimipäivien suhteen poikkeusmaita. Koko nimipäiväperinne on tullut Suomeen Ruotsin kautta katolisesta Euroopasta. Siellä nimipäivänvieton pääosassa olivat kuitenkin pyhimykset.

Uskonpuhdistus muutti tilanteen. Kalenteriin lisättiin pyhimysten lisäksi esimerkiksi hallitsijoiden nimiä ja pian myös aivan tavallisia nimiä. Samalla nimipäiväjuhlan keskiöön nousi nimenkantaja itse.

Vielä 1900-luvun alkupuolen Suomessa nimipäivät olivat kovempi juttu kuin syntymäpäivät.

Historia siis selittää, miksi almanakkatoimiston uudistus kiinnostaa. Me olemme nimipäiväkansaa!

Lari Kotilainen

Uskontojen lapsiuhrit jäävät piiloon Ahtaissa yhteisöissä lapsen etu ja uskonnollinen oppi saattavat olla ristiriidassa.

Moni sulkeutuneessa uskonnollisessa yhteisössä kasvava lapsi elää jatkuvassa pelossa, joka kumpuaa yhteisön hengellisestä opetuksesta.

– Vanhoillislestadiolaisella lapsella saattaa olla huoli siitä, onko kaikki synnit varmasti pyydetty anteeksi vai joutuuko hän helvettiin, jos sattuu yön aikana kuolemaan. Eräs helluntailainen kertoo pelänneensä lapsena kovasti Jeesuksen toista tulemista: mitä jos äiti ja isä temmataan pois ja hän jää tänne yksin? kuvailee teologian maisteri Aila Ruoho.

Hän keräsi pro gradu -tutkielmaansa ja Päästä meidät pelosta -kirjaansa varten hengellistä väkivaltaa kokeneiden kertomuksia.

– Jehovan todistajilla ei ole erillistä opetusta lapsille. He istuvat pienestä pitäen aikuisten joukossa kokouksissa, joissa opetus saattaa olla lapsen näkökulmasta pelottavaa, Ruoho kertoo.

Kun hengellisyydestä tulee lapselle pelottava asia ja se aiheuttaa esimerkiksi painajaisia ja ahdistusta, uskonnollinen kasvatus on Ruohon mukaan epäterveellä pohjalla.

– Tervehenkisessä kristillisessä kasvatuksessa uskosta pyritään tekemään lapselle turvallinen asia. Opetetaan iltarukous ja kerrotaan, että Jumala rakastaa ja enkelit suojelevat. Uskosta kerrotaan lapselle ymmärrettävästi, siitä ei tehdä hänelle taakkaa eikä esimerkiksi rajata pelastusta vain omaan yhteisöön.

Monet ahtaissa yhteisöissä kasvaneet ovat kertoneet joutuneensa taustansa vuoksi silmätikuiksi.

– Jos perhe noudattaa yhteisön sääntöjä kovin tiukasti, lasten asema on hankala. Heidät saatetaan eristää ikätovereistaan, jotteivät he saisi huonoja vaikutteita. Koulussa esimerkiksi Jehovan todistajat joutuvat kieltäytymään yhteisistä juhlista. Lestadiolaisten suurperheiden lapset puolestaan saattavat hävetä sisarustensa määrää, Ruoho kertoo.

Hänen mukaansa lasten tilanteeseen on ulkopuolisten hankala puuttua, ellei viitteitä suoranaisesta fyysisestä väkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä ole.

– Mutta miten psyykeen vai-

kuttaa se, että jää suurperheessä syliä vaille, on koulussa kiusattu erilaisuutensa vuoksi ja lisäksi elää jatkuvan pelon ja syyllisyydentunteiden kanssa? Ruoho kysyy.

Lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula kertoo saaneensa jonkin verran yhteydenottoja, joiden aiheena on lasten asema suljetuissa hengellisissä yhteisöissä.

– Niissä jäykkä oppi ei aina taivu siihen, että lapset voisivat elää hyvää arkea.

Joissakin yhteisöissä on esimerkiksi kuritettu lapsia ruumiillisesti, mutta Aula huomauttaa, että se on yksiselitteisesti laissa kielletty. Hengellisen väkivallan, huonon kohtelun tai laiminlyönnin arvioiminen on sen sijaan hankalampaa.

– Uskonnonvapauteen kuuluu, että vanhemmilla on oikeus antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta. Heidän on kuitenkin toimittava siinäkin lasten edun mukaisesti. Jos arvioidaan, että lapsen hyvinvointi on vaarassa uskonnollisten tai muiden oppien noudattamisen takia, siihen voidaan puuttua lastensuojelun keinoin, Aula sanoo.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Docventures kertoo, mitä maailmasta pitäisi tietää ›› Retkipäivänä lähdetään luontoon ›› Kirkon kulma -kahvila muuttaa uusiin tiloihin Korsossa ›› Mikkelin piispa harmistui Helsingin seurakuntien rahan­jaosta ›› Hartaita säveliä on kuunneltu jo 50 vuotta

suomen kielen tutkija ja opettaja

Kannen kuva Shutterstock / Pixelparticle / Marcel Clemens

3

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Tuntumaa taiteeseen Niia Sidoroff, näyttelyvieras: ”Olen 10-vuotias ja käyn kolmatta luokkaa Veromäen koulussa. Asun Kartanonkoskella, siellä Risto Räppääjä -elokuvien maisemissa.

Tykkään kuunnella musiikkia. Lempimusiikkiani ovat Risto Räppääjä -laulut ja Jesse Kaikurannan kappaleet. Katson myös telkkaria ja kuuntelen äänisatuja.

Olen käynyt Eläinmuseossa ja Kansallismuseossa, mutta siitä on aika kauan.

Täällä kivoin teos oli sellainen, josta lähti hiljaista ääntä. Mitään en haistanut, koska minulla on nuha ja nenä ihan tukossa.

Minua vähän pelotti, kun täällä oli vieraita ihmisiä. Myös yksi teos pelotti minua, mutta pikkuveljeni Miki tykkäsi siitä.”

Hanna Antila

Näkövammaisille lapsille ja nuorille suunnattu Tuntumaa-näyttely taidetalo Pessissä maanantaisin 16.9. asti ja taidetalo Toteemissa 23.9.–18.10. Teoksiin saa koskea ja niitä voi liikuttaa.

4

Väitellään

Homottelu on vain huumoria, Atlas Saarikoski!

Seksuaalinen suuntautuminen on yksityisasia, josta ei pitäisi liikaa huudella.

Lääketieteellisestikään ei pidä paikkaansa, että sukupuolia olisi vain kaksi.

– Käytännössä väite tarkoittaa, että jos olet homo, ole hiljaa. Se sisältää ajatuksen, että kaikki muu kuin heteroseksuaalisuus on yksityistä. Heteroseksuaalisuushan ei ole millään lailla yksityistä, se näkyy mainoksissa, televisiossa, kaikkialla.

Normit nurin -kampanjaa vetävä Atlas Saarikoski luopuisi tyttöjen ja poikien erillisistä liikuntatunneista.

Homottelu on vain huumoria.

– Nimittelyn kautta päästään hyvin kiinni normeihin. Normit paljastuvat, kun mietitään, keille kaikille esimerkiksi läski, huora tai homo on haukkumasana, ja keille ei. Haukkuminen vahvistaa normeja. Se kertoo, että tietyt olemisen tavat eivät ole sallittuja.

Sukupuolia on kaksi, mies ja nainen.

Paula Lehto

– Sukupuoli on pikemminkin jatkumo. Tärkeintä on ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan. Lääketieteellisestikään ei pidä paikkaansa, että sukupuolia olisi vain kaksi. Jako asettaa monet ahtaalle.

– Syrjinnän ajatellaan usein olevan tietoista, mutta sitä se ei todellakaan aina ole. Ihmiset eivät välttämättä ole ilkeitä tahallaan. He eivät vain huomaa normeja, ääneen lausumattomia oletuksia esimerkiksi sukupuolesta, seksuaalisuudesta tai ihonväristä.

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA ● SENIORIPALVELUT

Vain soitto ja lääkäri tulee kotiisi 020 7419970 Tarjoamme ihmisläheistä hoitoa koko perheelle pääkaupunkiseudulla.

Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja kotiisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi. Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset. Soita Lähilääkärille!

.tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www www.lahilaakarit.

.anotok aotioh ätsiehkotona. älsimhI Ihmisläheistä hoitoa kotona.

Ihmisläheistä hoitoa

Hartaita säveliä

Tyttöjen ja poikien erillisistä liikuntaryhmistä voisi jo luopua.

– Kyllä. Olen yrittänyt löytää opetussuunnitelmasta perusteita jaolle, mutta sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Kiinnostus liikuntaan ei ole riippuvainen sukupuolesta.

Koulujen seksuaalikasvatus keskittyy liikaa heteroseksuaalisuuteen.

– Ei pelkästään siihen, vaan ote on usein kovin anatominen.

Tunneilla saatetaan keskittyä lii-

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

kaakin yhdyntään. Tärkeämpää olisi opetella tunnistamaan omia rajoja ja tunteita ja oppia kunnioittamaan toista. Jotkut ei-heteronuoret ovat koulussa ajatelleet, että heillä ei voi olla perhettä tai parisuhdetta, koska oppituntien esimerkeissä on vain heteroita.

Kiusaamiseen ja syrjintään on vaikeaa puuttua yksin.

– Niin on. Monet kiusatut ajattelevat, että kiusaaminen on heidän oma vikansa. Kyse ei ole kuitenkaan vain yksittäisistä ihmisistä. Syrjinnän ja normien käsitteleminen on ennen kaikkea koulujen vastuulla. Pitäisi miettiä, millaista ajattelua ja millaisia rakenteita syrjinnän takana on. Tällä hetkellä opettajilla ei ole ehkä tarpeeksi aikaa siihen, eikä se kuulu opettajien koulutukseen. Syrjityt opiskelijat ovat kokemustensa kanssa hyvin yksin. He eivät välttämättä kerro opettajalle tai poliisille edes rankoista jutuista, sillä he eivät usko saavansa apua.

Saila Keskiaho

Normit nurin -kampanja nostaa esiin ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijoiden kokemuksia syrjinnästä. Lisätietoja: www.normit.fi.

HERÄNNÄISSEURAT Su 1.9. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Saarnaa Minna Ruuttunen.

Kahvit ja seurat.

Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 2.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2.

Ti 3.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. Ke 4.9. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1. Jaakko Simojoki, Minna Ruuttunen.

50 vuotta Välitämme.

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

0

Tervetuloa juhlakonserttiin Helsingin Vanhaan kirkkoon 2.9.2013 klo 18.30

Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki ja Juhani Haapasalo Mikko Helenius Iltahartaus, Piispa Tapio Luoma Radioinnin vuoksi yleisöä pyydetään olemaan paikalla klo 18.15

5

Muutosvoima Jani Laukkanen

Entinen maajoukkuepelaaja Pauliina Miettinen valmentaa PK-35 Vantaan naisten edustusjoukkuetta.

Soita saadaksesi maksuton tapaaminen:

010 841 7400 Palvelemme pääkaupunkiseudulla.

Sinulle kysymys on oikean valinnan tekemisestä...

Meille se on henkilökohtaista.

Etsitpä henkilöä avustamaan läheistäsi muutaman tunnin viikossa tai kattavampaa hoivaa, Home Instead voi auttaa.

• Kumppanuus • Ruoanvalmistus • Kodinhoito

• Lääkemuistutukset • Kuljetukset/asiointi • Alzheimer-hoiva

Jokainen Home Instead Seniorihoiva franchise -toimisto on yksityisesti omistettu ja johdettu. © 2011 Home Instead Finland Oy

www.homeinstead.fi

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA SENIORIPALVELUT

Kotihoiva, välittävää huolenpitoa 020 7419970 Iäkkäille asiakkaille Kotihoito-palvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja välittävää huolenpitoa ja hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Hyödynnäsairauskuluvakuutukset.

Soita Lähilääkärille!

Kiropraktikko Ihmisläheistä hoitoa kotona. palautti pelikunnon

www.lahilaakarit. .tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www

.anotok aotioh ätsiehkotona. äkotona. lsimhI Ihmisläheistä hoitoa www.lahilaakarit. Ihmisläheistä hoitoa

Pauliina Miettisen jalkapalloilijan ura oli katketa lukioiässä.

Jalkapallovalmentaja Pauliina Miettinen, 41, on PK-35 Vantaan naisten edustusjoukkueen päävalmentajana johdattanut joukkueen Naisten Liigaan, Suomen mestaruuksiin, Suomen Cupin voittoihin sekä Mestarien liigan pudotuspeleihin. Yhdysvalloissakin valmentanut entinen maajoukkuepelaaja pelasi itse uransa aikana niin maalivahtina, puolustajana kuin hyökkääjänä.

Pauliina aloitti jalkapallon pelaamisen alakouluikäisenä. Lupaavan pelaajan tie oli katketa lukioiässä alkaneeseen selkävaivaan. Röntgenkuvassa näkyi 2,5 senttimetrin liukuma ala­selän nikamassa. Nuorten maajoukkueessa pelannut Pauliina ei voinut harjoitella. Istuminenkin oli hankalaa. Preliminäärikokeissa, joissa harjoitellaan ylioppilaskoetta varten, Pauliina kirjoitti vastaukset patjalla maaten.

Lääkäri suositteli leikkausta selän hoitamiseksi. Pauliina ei halunnut leikkauspöydälle.

– Minua pelotti, ja selkäleikkauksissa on riskinsä. Leikkausta ei koskaan mietitty tosissaan, hän sanoo.

– Henkinen tuska oli kova.

Olin aina urheillut, ja yhtäkkiä en voinutkaan tehdä mitään.

Olin varmaan aika hankala kotonakin siihen aikaan. Äidin kanssa tuli riitaa, Pauliina sanoo.

Jos Jumala on päättänyt, et­ tä et pelaa enää päivääkään jalkapalloa, sitten et pelaa, äiti sanoi Pauliinalle.

– Se kolahti. Ymmärsin, että paraneminen ei ollut vain itsestäni kiinni.

Naapurustossa asunut mies oli kuullut Pauliinan tilanteesta ja kertoi kiropraktikosta, joka saattaisi osata auttaa Pauliinaa.

Pauliina epäili, sopi tapaamisen kiropraktikon kanssa ja oli vähällä perua sen. Aluksi kiropraktikko käsitteli selkää useamman kerran viikossa. Vaiva alkoi vähitellen helpottaa.

– Yksinhuoltajaäitini talous oli tiukalla. Kiropraktikko ei koskaan ottanut hoidoistani mitään maksua. Toin hänelle joskus maajoukkueleiriltä likööripullon tuliaisiksi, Pauliina kertoo.

Päästyään takaisin pelikentälle Pauliina pelasi entistä in-

nokkaammin. Muutaman vuoden jälkeen selkäkipu iski Ruotsissa, minne Pauliina matkusti katsomaan MM-ottelua. Myöhemmin Yhdysvalloissa, kaksi päivää ennen yliopistojen mestaruusottelua, selkäkipu pani Pauliinan polvilleen itkemään.

Sillä kertaa apu löytyi yhdysvaltalaiselta kiropraktikolta. Parin kiropraktikolla käynnin jälkeen Pauliina pystyi pelaamaan. Joukkue voitti mestaruuden.

– En olisi ikinä uskonut pystyväni pelaamaan mestaruusottelussa. Kipu oli ollut niin kova, että hengittäminenkin oli vaikeaa.

Kolmekymppisenä Pauliinan selässä todettiin murtuma ja välilevyn repeämä. Leikkauspöydälle hän ei suostunut vieläkään. Ura pelaajana sai jäädä. Rakkaus lajiin ei ole hävinnyt. Pauliina pelaa Naisten Kakkosessa Puistolan Vedon riveissä ja innostuu joskus pelaamaan myös valmennettaviensa kanssa treeneissä. Terävät käännökset ja äkkinäiset liikkeet muistuttavat toisinaan vanhasta vaivasta.

– On harmi, etten muista enää kuopiolaisen kiropraktikkomiehen nimeä. Haluaisin lähettää hänelle kukkakimpun. Olen todella kiitollinen hänen avustaan, Pauliina sanoo.

Soili Pohjalainen

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Koulutusta

Lähde liikkeelle -koulutus lähetystyöstä kiinnostuneille aikuisille Lähetystalo, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Lähijaksot kolmena viikonloppuna 28. -29.9., 26. -27.10. ja 23. -24.11.2013 Tule tutustumaan tämän päivän lähetystyöhön ja pohtimaan omaa paikkaasi lähetystyössä kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kasvatussihteeri Kirsti Kosonen, puh. 040 759 1170 tai kirsti.kosonen@suomenlahetysseura.fi Osallistumismaksu 200 e, sis. ruokailut, (70 e/lähijakso).

6 Janne Ropponen näyttää Caspar Koskelalle, miten Toka-liidokin sivuvakaajan alaosa kiinnitetään.

Liidokkeja ja lentäjän työtä Lennokkikerhossa aloitetaan heitettävistä liidokeista ja päädytään radio-ohjattaviin lennokkeihin.

K

artanonkosken kerhotilassa suhisee hiekkapaperi, kun MAF Eagles -kerholaiset hiovat lennokkien balsapuisia osia. Caspar Koskela ja Otto Helminen rakentavat heitettäviä Toka-liidokkeja. Aikaisemmin he ovat rakentaneet Eka-liidokit ja Miniwings-kumimoottorilennokit. Pojat ovat olleet mukana lennokkikerhossa noin vuoden.

Samaan aikaan Aleksi Aalto ja Henrik Kiuru päällystävät radio-ohjattavien Cessna 180 -lennokkiensa siipiä ja peräsimiä muovikalvolla, joka tarttuu kiinni silitysraudalla. Molemmat ovat olleet kerhossa kaksi ja puoli vuotta ja rakentaneet aikaisemmin samanlaiset lennokit kuin Caspar ja Otto.

Radio-ohjattavat lennokit ovat niin monimutkaisia, että ennen niitä lennokkien rakentaminen ja lennättäminen täytyy opetella yksinkertaisempien mallien avulla.

Opettaa kärsivällisyyttä MAF Eagles -kerhotoiminta on tarkoitettu 10–14-vuotiaille lap-

teksti ja kuvat Matti Pirhonen

sille ja nuorille. Kartanonkosken kerho on toiminut neljä vuotta.

Se on osa Tikkurilan seurakunnan varhaisnuorisotyötä.

Vapaaehtoisena vetäjänä on alusta lähtien toiminut Janne Ropponen. Päätyönään hän lentää Finnairin Embraer-matkustajalentokoneita Suomessa ja muualla Euroopassa. Lisäksi hän toimii lähetyslentäjien järjestön MAF Suomen osa-aikaisena toiminnanjohtaja.

Toinen lentokoneen ohjaimissa viihtyvä vetäjä on Mikko Warme. Hän on aloittanut yksityislentäjän lupakirjakurssin.

Kerhon vetäjistä eniten kokemusta lennokkien tekemisestä on Ville Paljakalla. Hän on jo yli 20 vuoden ajan rakennellut ja lennättänyt erilaisia lennokkeja, haastavimpina radio-ohjattavat helikopterit.

– Liidokkien ja lennokkien teossa oppii tekemään käsillä, ja siinä jos missä oppii myös kärsivällisyyttä, Ropponen toteaa.

Lentokoneen kyydissä Lennokkien rakentamisen lisäksi MAF Eagles -kerhossa tutustutaan lentokoneisiin ja ilmailun maailmaan muun muassa tekemällä vierailuja lentoasemille.

Kartanonkosken kerholaiset ovat käyneet Malmin lentoasemalla tutustumassa lennonjohtotorniin, Rajavartiolaitoksen helikoptereihin ja lentäjäkoulutukseen.

– Malmilla pojat pääsivät myös lentokoneen kyytiin ja kokeilemaan lentosimulaattoria, jolla harjoitellaan lentokoneen ohjaamista, Ropponen kertoo.

Vierailuja on tehty myös Helsinki-Vantaan lennonjohtoon, Finnairin tekniikkapuolelle ja ilmailumuseoon sekä Pyhän Laurin kirkkoon. Kartanonkosken kentällä on oltu katselemassa kuumailmapalloa.

Erilainen uravalinta Yksi tärkeä asia kerhossa on lähetyslentäjien työhön tutustuminen. Sen työn kerhon vetäjä Janne Ropponen todella tuntee.

Ennen MAF Suomen toiminnanjohtajan pestiään hän toimi lähetyslentäjänä Ugandassa ja Mongoliassa kansainvälisen MAF:n eli Mission Aviation Fellowshipin palveluksessa MAF:n lentäjät avustavat lähetystyötä, kehitysyhteistyötä ja muuta avustustyötä tekeviä järjestöjä kehitysmaissa huolehtimalla lentokuljetuksista ja tieto-

liikenneyhteyksistä. Lisäksi lentäjät tekevät paljon ambulanssilentoja. Tällä hetkellä toimintaa on 35 maassa ja lentokoneita noin 135.

Ropponen on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja liikennelentäjä. Hengellisen heräämisen koettuaan hän jätti sekä nousujohteisen uran Nokialla että tutkijanuran tietoliikennehankkeiden riskienhallinnan parissa ja lähti lähetyslentäjäksi. Ilmailua hän oli harrastanut jo yli 20 vuoden ajan.

Päätös herätti monissa ihmisissä kysymyksiä.

– Vastasin seuraavani Jumalan kutsua. Halusin, että elämässäni olisi jotain, jolla saisi aikaan suurempaa ja pysyvämpää kuin oma hyvinvointi, Ropponen sanoo.

– Mottoni on: Kannattaa ahkeroida hyviä asioita, niin jää vähemmän aikaa pahan tekemiseen.

Ugandan ja Mongolian taivaalla Ugandaan Ropponen lähti töihin vuonna 1998. Siellä hän kuljetti pääasiassa lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijöitä.

Sisällissota oli päättynyt muuta-

maa vuotta aikaisemmin, mutta liikkeellä oli edelleen aseistautuneita rosvo- ja kapinallisjoukkoja, joiden järjestämien väijytysten vuoksi osa maanteistä oli vaarallisia.

– Lentokoneessa oli turvallista siksi, että yleensä voitiin lentää korkealla, luotien ulottumattomissa, Ropponen kertoo.

Mongoliassa haasteena olivat sääolosuhteet. Talvella voi olla pakkasta 40 °C ja kesällä saman verran hellettä. 2000-luvun alussa suuri osa paimentolaisten karjasta kuoli nälkään, kun laitumet sekä jäätyivät että peittyivät lumeen kahtena peräkkäisenä talvena ja kesäisin vaivasi kuivuus. Ropponen ja muut lähetyslentäjät auttoivat silloin kansainvälisiä avustusjärjestöjä huolehtimalla ilmakuljetuksista.

Toisena tärkeänä tehtävänä olivat ambulanssilennot.

– Mongoliassa ei varsinaisesti ole tiestöä vaan tien virkaa toimittavat ajettaessa syntyneet urat. Niiden kuoppaisuuden vuoksi autokyyti on loukkaantuneille ja vakavasti sairaille lähinnä hengenvaarallinen vaihtoehto.

Mongolian jälkeen Ropponen työskenteli Suomen Lähetys-

7

seurassa, ensin henkilöstöhallinnossa ja sitten varainhankinnan päällikkönä.

Kun Finnairille haettiin vuonna 2007 kokeneita lentäjiä, Ropponen haki ja pääsi perämieskurssille. Kurssin jälkeen hän on toiminut liikennelentäjänä. Viime vuoden heinäkuusta lähtien hän on ollut osittaisella palkattomalla virkavapaalla Finnairilta ja hoitaa osa-aikaisesti MAF Suomen toiminnanjohtajan tehtävää.

Kartanonkosken MAF Eagles -lennokkikerho alkaa aina hartaudella. Kerhoiltojen päätteeksi pyydetään MAF:n lennoille Jumalan varjelusta. T

MAF Eagles ‑kerho alkaa ma 2.9. klo 18–19.30 Tikkurilan seurakunnan Kartanonkosken kerhotilassa, Hagelstamintie 20 A. Lisätietoja www.mafsuomi.fi tai Janne Ropponen p.

040 876 8387

Kuinka vantaalainen?

Juha Riihimäki, 50, harrastaa golfia Saara Vuorjoki

”Malmilla pojat pääsivät myös lentokoneen kyytiin ja kokeilemaan lentosimulaattoria.”

Uusi harrastus kerhosta Kokkausta, salibandya, shakkia, näytelmiä ja moottoritekniikkaa. Kouluikäisten arki-iltoihin on tarjolla Vantaan seurakuntien kerhoissa monenmoista tekemistä.

Joukossa on myös kerhoja, joiden ohjelma on väljä. Kerho voi olla vaikkapa puuhakerho kuten Kivistössä tai Kaiken kattava kerho kuten Päiväkummussa. Kerhohetket sisältävät esimerkiksi leikkiä, askartelua ja liikuntaa ulkona tai sisällä. Päätavoite on, että lapset saavat purkaa energiaa ja tekemisen tarvetta toisten lasten kanssa vastuullisessa ohjauksessa.

Aina ei tarvitse harrastaa päämäärätietoisesti. Hämeenkylän seurakunnan kerhosivuilla todetaankin, että kerhoon tullessa ei tarvitse entuudestaan osata mitään. Sen sijaan voi huomaamatta käydä niin, että kerhossa oppii jotain uutta.

Seurakuntien kerhot koululaisille käynnistyvät syyskuussa. Kerhoihin ilmoittaudutaan elo–syyskuun vaihteessa. Kerhot ovat ilmaisia lukuun ottamatta joidenkin kerhojen materiaalimaksuja.

Tarkemmat tiedot kouluikäisten kerhoista vantaanseurakunnat.fi.

MAF Eagles -kerhon vetäjät ja kerholaiset Toka-liidokkien äärellä.

50 % riihimäkeläinen

50 % riihimäkeläinen Synnyin ja kasvoin Riihimäellä. Olen työläisperheen ainoa lapsi. Koulussa opettajat huomasivat käyttökelpoisen lauluääneni ja pääsin esiintymään koulun juhliin. Kaverini houkutteli minut alakouluikäisenä Riihimäen Teatterin toimintaan. Teatteri vei täysin mukaansa. Opettajan sijaisuudet ja näyttelijän työ vaihtuivat tenorin ammattiin 1980-luvun puolivälissä. Tapasin Savonlinnassa naisen, joka on nykyisin vaimoni. Olin siellä oopperajuhlilla kuorossa, hän maskeeraajana.

50 % korsolainen

50 % korsolainen Vuonna 1988 ostimme kerrostalokodin Korsosta ja menimme naimisiin. Esikoisemme syntyi sinä kesänä Savonlinnassa. Korsontien kodista muutimme Teeritielle, sieltä Vierumäkeen omakotitaloon vuonna 1997. Esiinnyin ensimmäisen kerran Suomen Kansallisoopperassa vuonna 1987 ja sain kiinnityksen solistikuntaan vuonna 2001. Olen esiintynyt useissa oopperataloissa Euroopassa. Myös kaikki kolme lastamme ovat suuntautuneet musiikkialalle.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Löytyvätkö seurakuntien kadonneet varaustiedot?

Vantaan seurakuntien tilaisuuksien varausjärjestelmään tuli vikaa, ja keskiviikkona 21.8. ja torstaina 22.8. tehdyt varaukset pyyhkiytyivät pois.

Katosivatko tiedot kokonaan, Vantaan seurakuntien rekisteripäällikkö Emilia Launonen?

– Sähköisessä kalenterijärjestelmässä, jonka kautta varataan sekä tilat että työntekijät, oli kaksi ongelmaa yhtä aikaa. Järjestelmätoimittajasta johtuvasta syystä kahden päivän aikana tallennetut tiedot hävisivät järjestelmästä, eivätkä ne siirtyneet varmuuskopiolle. Meille kerrottiin, että tietoja on todennäköisesti mahdoton palauttaa.

Mitä häiriö tarkoittaa?

Henrik Kiuru on aloittamassa radio-ohjattavan Cessna 180 -lennokin rungon päällystämistä.

– Ongelma koskee 21.–22.8. tehtyjä tilojen ja työntekijöiden varauksia eli lähinnä tuolloin varattuja kasteita, häitä ja hautajaisia. Niitä ei ole sähköisessä kalenterissa.

Löytyykö varauksista muita tietoja?

– Päivystävien pappien ja virastojen työntekijöiden kännyköistä tarkistetaan noiden kahden päivän puhelutiedot. Monet tekivät merkintöjä myös paperikalentereihin. Esimerkiksi seurakuntien hautatoimistossa on käytössä myös perinteinen paperinen kalenteri. Pyrimme tavoittamaan kaikki 21.–22.8. varauksia tehneet ja varmistamaan, että varaukset ovat kunnossa.

Tarvitseeko seurakunnissa kyseisinä päivinä asioineiden tehdä itse mitään?

– Pyydämme kaiken varalta heitä, jotka kyseisinä päivinä tekivät varauksia, ottamaan yhteyttä samaan paikkaan, jossa tuolloin asioivat. Jos seurakunnasta on jo otettu yhteyttä ja varaus varmistettu, asia on kunnossa eikä heidän tarvitse ottaa enää yhteyttä. Pahoittelemme kovasti tätä hämminkiä.

Katriina Harviainen

8

Ihminen etsii täh omaa kuvaan Mitä jos maailmankaikkeus on täynnä maailmoja, jotka muistuttavat omaamme?

Teologeille ajatus ei ole uusi. tekstit Taneli Kylätasku kuva Timo Saarinen ja Shutterstock / Pixelparticle / Marcel Clemens

A

rkeologi Elisabeth Shaw löytää kalliopiirroksen, jossa pitkän mieshahmon käsi osoittaa kohti tähtikuviota. Käy ilmi, että kalliopiirros on maan ulkopuolisen sivilisaation esittämä kutsu: ”Tulkaa ja löytäkää meidät.”

Kohtaus on peräisin viime vuonna ensi-iltansa saaneesta tieteiselokuvasta Alien: Prometheus. Tosielämässä ihmiskunta on tehnyt parhaansa vastatakseen kutsuun tai ainakin löytääkseen viestejä, jotka viittaisivat maan ulkopuoliseen elämään.

Vuodesta 1960 lähtien radioteleskoopit ovat kuunnelleet herkeämättä taivasta ja tutkijat etsineet avaruuden ”äänien” joukosta älyllisen sivilisaation lähettämää signaalia.

Aurinkokunnan ulkopuolisia eksoplaneettoja on löydetty vuodesta 1995 alkaen.

Tieteellisellä etsinnällä on myös teologinen ja uskonnollinen ulottuvuus.

Turpa rullalle, tiedemies!

Vuonna 2010 tunnettu fyysikko Stephen Hawking ilmoitti tulleensa siihen tulokseen, että Jumalaa ei enää tarvita, koska vieraiden aurinkokuntien löytyminen tekee elämän syntymisestä todennäköistä ilman Luojaakin.

Näkemys ei vakuuttanut edes Hawkingin kollegoja.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on pitänyt lausuntoa hyvänä esimerkkinä siitä, että ”tieteentekijöiden kannattaisi pitää teologisissa kysymyksissä turpansa rullalla”.

Myös Valtaojan kanssa keskustelukirjan tehnyt emerituspiispa Juha Pihkala on tyrmännyt Hawkingin päättelyn. Hänen mukaansa ajatusta toisista maailmoista, jotka eivät tiedä meistä mitään, pohdittiin teologiassa jo 1600ja 1700-luvuilla.

Teologi ja uskonnonopettaja Vesa Nissinen vahvistaa Pihkalan näkemyksen oikeaksi. Nissinen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa maan ulkopuolisen elämän teologiasta.

Kun ajatus maan ulkopuolisesta elämästä alkoi yleistyä 1600-luvulta lähtien, monet kristilliset ajattelijat antoivat sille tukensa. Heidän mielestään oli mahdoton ajatus, että Luoja olisi jättänyt valtavan avaruuden tyhjäksi.

Pelastus tulee ylhäältä?

Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä tutkiva astrobiologia on tiukkaa luonnontiedettä, mutta Vesa Nissisen mukaan monissa tutkijoiden pohdinnoissa on selvä uskonnollinen pohjavire. Kysymme, olemmeko yksin maailmankaikkeudessa ja etsimme peiliä, jonka kautta voisimme nähdä itsemme selkeämmin.

– Haluaisimme päästä eroon kosmisen yksinäisyyden tunteesta. Kristillisessä teologiassa Jumala on Sinä, jota vasten ihminen voi ymmärtää oman äärellisyytensä, Nissinen sanoo.

Kriittisten teologien tehtäväksi on jäänyt kiinnittää

9

hdistä nsa huomiota pohdiskelujen virheisiin ja uskonvaraisiin aineksiin.

Kun vieraan älyn edustajat oletetaan ihmistä edistyneemmiksi niin tieteen kuin moraalinkin alueella, teologi huomaa taustalla uskonnollista toiveajattelua ja jälkiä vanhakantaisesta kolmikerroksisesta maailmankuvasta.

Monet ufoaktiivit liittävät avaruusolentoihin ajatuksen korkeammasta tietoisuudesta ja luonnonlait ylittävistä kyvyistä. Heidän uskotaan seuraavan ihmiskunnan kehitystä, mutta kosmisten lakien vuoksi historian kulkuun ei puututa aktiivisesti.

Ufokontakteissa vastaanotetaan myös viestejä, joiden

”Avaruusteleskooppi Keplerin viimeisimmät löydöt viittaavat siihen, että vähintään kolmanneksella tähdistä on planeettoja.”

Siinä ylin kerros eli taivas oli jumalten asuinpaikka. Ihmiset elivät maan päällä. Alimpana maan alla oli kuolleiden valtakunta.

Nissisen mukaan ihmisen on vaikea välttyä ajatukselta, että taivaalliset olennot ovat ihmistä kehittyneempiä ja pelastus eli vastaus ihmiskunnan suuriin ongelmiin tulee ylhäältä.

Tällä tavoin järkeilevä tiedemies itse asiassa heijastaa huomaamattaan oman kuvansa taivaalle.

Stephen Hawking uskoo, että vieraat elämänmuodot voivat olla ihmiskunnalle vaarallisia. Siksi hän vaatii, että yritykset maan ulkopuolisen elämän löytämiseksi lopetetaan välittömästi.

Vesa Nissinen arvelee, että Maan ulkopuolella syntyneen älykkään elämän löytyminen olisi ihmiskunnalle pikemminkin jättipotti kuin katastrofi.

– Jos muukalaiset ovat selvinneet niistä suurista ongelmista, joiden kanssa ihmiskunta parhaillaan taistelee, voisi olettaa, että he ymmärtävät myös moraalin päälle. Varsinaista kontaktinottoa pitäisi kuitenkin valmistella tarkasti, Nissinen sanoo.

Elokuvateollisuus on hyödyntänyt kumpaakin suhtautumistapaa vieraaseen älyyn.

Alien-elokuvissa vieras laji on äärimmäinen hirviö, joka pyrkii leviämään ja turvaamaan olemassaolonsa millä keinolla hyvänsä. Steven Spielbergin luoma E.T.-hahmo ja Tähtien Sota -elokuvien Yoda puolestaan ovat hyväsydämisiä olentoja. E.T. on eräänlainen messiashahmo ja Yoda idän uskontoihin viittaava henkinen opettaja.

Ufokulttuuri hipoo uskontoa Tieteellisen keskustelun rinnalla kasvaa elinvoimaisia alakulttuureja, joissa odotetaan merkkejä vieraan sivilisaation kohtaamisesta sekä jaetaan ufohavaintoja ja ufokohtaamisiin liittyviä kokemuksia.

– Asiaan liittyvän nettiaineiston ja kirjallisuuden määrä on huima. Ufokulttuuri on mielenkiintoinen ja vahva juonne länsimaisessa kulttuurissa, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg sanoo.

”Kastaisin, jos ne pyytäisivät” Marraskuussa 2009 katolinen kirkko kutsui 30 avaruustutkijaa Vatikaaniin konferenssiin, jossa pohdittiin, miten maan ulkopuolisen elämän löytyminen vaikuttaisi kirkkoon. Maakeskeisen näkökulman lisäksi myös käsitys ihmisestä Jumalan kuvana joutuisi haastetuksi.

Vatikaanin observatorion astronomi, jesuiittaveli Guy Consolmagno uskoo, että jokaisella älyllisellä olennolla, jolla on vapaa tahto ja kyky rakastaa, on myös sielu. Kun Consolmagnolta kysyttiin, olisiko hän valmis kastamaan avaruusolentoja, hän vastasi: ”Vain jos ne pyytäisivät.” T Lucasfilm

Moraalisia ja vaarallisia olentoja

uskotaan sisältävän tietoja ihmiskunnan tai yksilön tulevaisuudesta. Kohtaamiskokemuksia seuraa usein käänne, jonka yhteydessä ihminen suuntautuu henkisyyteen tai hengellisyyteen.

Ranskassa on syntynyt jopa Raelilainen kirkko, joka yhdistää modernin ajan ufomyyttejä Raamatun kertomuksiin. Kirkon opetuksen mukaan Elohim-rotuun kuuluva muinainen astronautti synnytti ihmislajin geneettisten kokeilujen avulla.

– Uskontotieteilijänä en ota kantaa kysymykseen ”Ovatko he siellä?”, mutta on perusteltua sanoa, että osassa ufokulttuuria on vahvoja uskonnollisia piirteitä, Sohlberg summaa.

kien ajan lähetystyöntekijät veivät evankeliumin uusille mantereille?

Vai onko mahdollista, että ihminen kohtaa joskus muukalaisen, jolla on hallussaan aivan erilainen pelastusmyytti?

Kumpikin vaihtoehto sisältää Vesa Nissisen mukaan ongelmakohtia. Tutkimuksensa perusteella hän arvioi kuitenkin, että elämän tai edes älyllisen elämän löytyminen maapallon ulkopuolelta ei aiheuttaisi teologiassa vakavaa kriisiä.

– Ei uskonto eikä kristinusko siihen kaatuisi. Uskon, että kristillinen teologia on riittävän joustava ja pystyy vastaaman maailmasta löytyviin asioihin.

Missä ne ovat?

Etsintä jatkuu. Avaruusteleskooppi Keplerin viimeisimmät löydöt viittaavat siihen, että vähintään kolmanneksella tähdistä on planeettoja. Elokuussa 2011 Marsiin laskeutunut Curiosity-mönkijä etsii naapuriplaneetaltamme elämän merkkejä.

Toistaiseksi tutkijat eivät ole löytäneet yhtään radiosignaalia, joka kertoisi avaruuden älykkäästä elämästä.

Myöskään todisteita maan ulkopuolisesta elämästä ei ole löydetty.

Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää ja edellytykset älyllisen elämän kehittymisestä ovat suotuisat, miksi emme ole kuulleet avaruuden muista asukkaista mitään? Tunnettu fyysikko Enrico Fermi kiteytti ongelman jo 1950-luvulla kysymykseen ”Missä ne ovat?”.

– Itse ajattelen niin, että elämää mitä todennäköisimmin kehittyy myös muualle kuin Maan päälle, mutta älykäs elämä ei välttämättä ole kovin yleistä, Vesa Nissinen sanoo.

Kristinusko ei kaatuisi Nissisen mukaan älykkäiden olentojen löytyminen pakottaisi kirkon pohtimaan, ovatko nekin langenneita ja pelastusta tarvitsevia, ja millä tavalla niiden pelastus toteutuisi.

Onko pelastava ilmoitus annettu ainoastaan ihmiskunnalle, ja olisiko tehtävämme viedä evankeliumi muukalaisille maapallolta käsin samalla tavalla kuin löytöret-

Jedi-uskonto yllättää Populaarikulttuuri, fiktio ja uskonnollisuus yhdistyvät yllättävällä tavalla vuonna 2001 syntyneessä, Tähtien sota -elokuvien hahmoista ammentavassa jedi-uskonnossa.

Alussa kyse oli vain Englannissa ja Walesissa toimitettuun väestönlaskentaan liittyvästä sähköpostikampanjasta. Ihmisiä kehotettiin ilmoittamaan jediuskonto omaksi uskonnokseen, ja vajaa prosentti noudatti kehotusta.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan jedi-uskontoa on luonnehdittu moderniksi hyper-todelliseksi uskonnoksi. Leikillä, huumorilla ja parodialla on siinä keskeinen merkitys.

Viime vuosina on kuitenkin syntynyt muutamia uudenlaisia jedi-yhteisöjä, joissa keskitytään fiktion lisäksi myös henkisiin arvoihin.

– Niissä pyritään rakentamaan uskonnollista jediperinnettä, jossa on vakavampi ulottuvuus, Sohlberg sanoo.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

1.9.

Kirkoissa puhutaan kiitollisuudesta.

”Hän antaa ravinnon kaikille luoduille. Iäti kestää hänen armonsa!

Kiittäkää taivaan Jumalaa!”

(Psalmit 136:25–26)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten sydämesi voi tänään?

Jumala puhuu sinulle koko olemuksessasi, jos vain maltat kuunnella.

Jumala voi puhua sinulle miltei missä tahansa. Oikeastaan ei ole mitään, minkä kautta Jumala ei voisi sinua koskettaa. Jumala etsii sinua kaikessa, minkä kohtaat.

Jossakin sisälläsi tiedät, että sinä tarvitset Jumalaa enemmän kuin mitään muuta elämässäsi. Yhtä lailla Jumala tarvitsee sinua. Sinua ei olisi, ellei Jumala kaipaisi sinua. Kuuntelemalla elämääsi opit kaiken, mitä siitä tarvitsee tietää. Kuuntelemalla omaa ruumistasi, mieltäsi, sydäntäsi ja sieluasi saat selville, mitä sinulle kuuluu ja mitä tarvitset.

Seuraavan harjoituksen olen oppinut englantilaiselta hengelliseltä ohjaajalta Henry Morganilta.

Istu mukavasti ja rentoudu.

Anna sitten aikaa muutamalle kysymykselle.

Kysy itseltäsi: Miten ruumiini voi tänään? Mitä kehoni sanoo minulle? Onko se väsynyt? On-

ko siinä kipua? Onko se jännittynyt? Onko se täynnä energiaa?

Kaipaako se lepoa? Olenko janoinen tai nälkäinen? Olenko kylläinen? Mitä Jumala tahtoo sanoa minulle tänään kehoni kielellä?

Kysy itseltäsi: Mitä mielessäni liikkuu tänään? Mitä ajattelen?

Olenko läsnä tässä hetkessä vai valtaako joku muu mieleni? Onko se täynnä ajatuksia? Kaipaako se lepoa? Mitä Jumala sanoo siinä, mitä mielessäni liikkuu?

Kysy itseltäsi: Miten sydämeni voi tänään? Mitä se tuntee?

Onko se täynnä rakkautta? Tunnenko sydämessäni vihaa tai ärtymystä? Vai tuntuuko se kylmältä, niin ettei siellä mikään tunne liikahda? Vai onko se täynnä energiaa ja elämäniloa? Onko se toiveikas, odotusta täynnä? Mitä Jumala sanoo minulle sydämessäni?

Kysy itseltäsi: Miten on sieluni laita tänään? Tuntuuko se elävältä vai kuivettuneelta? Kaipaako se syvää kosketusta? Tunteeko sieluni itsensä haavoittuneek-

si, Jumalan hylkäämäksi? Tuntuuko Jumala kaukaiselta vai läheiseltä? Mitä Jumala tahtoo sanoa minulle sieluni sopukoissa?

Lopuksi kysy itseltäsi: Miten voin tänään? Mitä Jumala sanoo minulle koko olemuksessani? Mihin Jumala minua tänään kutsuu? Mitä vastaan? Mikä rukous siitä syntyy?

”Onko sydän täynnä rakkautta? Vai tuntuuko se kylmältä?”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Kiitollinen ihminen tunnistaa, että on toinen ja että tämä toinen on tehnyt hänelle hyvää. Hän, jolle hyvää on tehty, on ollut riittävän nöyrä ottaakseen hyvän vastaan. Hänen katseensa suuntautuu itsestä pois – iloisesti ylöspäin toista kohti. Lapsi katsoo aikuista luottavasti ylöspäin.

Kiitollisella on omanaan sekä vastaanotettu hyvä että suhde hyväntekijään. Se, että vastaanotetusta hyvästä on tullut hänen omaisuuttaan, tekee hänestä myös itsenäisen ja vapaan.

Hyvä on annettu hänen nautinnokseen. Nauttiminen ei sulje pois iloista kiitollisuutta hyvän tekijää kohtaan.

Kiitollinen tunnistaa, että ihmisten välisissä suhteissa välittyy hyvää. Hän on luopunut asemastaan keskuksena, jolle kaikki hyvä itsestään selvästi kuuluu. Hänen hyvänsä ei ole oikeus vaan

iloa tuottava lahja. Hän on sekä vapaa että riippuvainen toisista – hänellä on asema yhteisössä.

Raamatun varhaiset lukijat hämmästyivät: Jumala ilmenee meille kolmena, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen välisenä suhteiden verkostona, jossa kukin persoona kannattelee toista. Persoonat kannattelevat toisiaan vapaaehtoisesti, rakkaudesta. He elävät toistensa rakkaudesta ja ilosta.

Kolminaisuus on kaikkien yhteisöjen äiti, perheen, yhteiskunnan ja kansakuntien. Elämä on vastaanottamista ja antamista. Kukaan ei riitä yksikseen vaan tarvitsee muita. Omasta hyvästä jakaminen on rakkautta. Siinä ei ole väkivaltaa eikä alistamista, vaan iloa, hyväksymistä, vapautta ja yhteyttä. Kiitollisuus on rakkauden lahja.

Pekka Yrjänä Hiltunen

Lotta Numminen

Kiitollinen

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma—to klo 9—16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10—14 p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11 (ei 29.8.). Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p.

050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna 2.9. alkaen ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä pe 30.8. klo 18–20 kappelissa.

Messu su 1.9. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su klo 17–19. Rukoilen, mutta kuuleeko kukaan? Mukana Heljä Markkula, Harri Nurminen ja nuorten bändi Poikkipuut.

Kahvia ja teetä.

Matalan kynnyksen maanantai 2.9.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Tarjoilu 100 ensimmäiselle, maksu vapaaehtoinen. Jos olet kiinnostunut toimimaan vapaaehtoisena, soita Hele Leppänen, p. 050 377 3905.

Lähetyspiiri ma 2.9. klo 18.30. Israel-ilta, vierailijana Anna-Liisa Viita.

■■ Perhekerho ti 3.9. klo 9–11. Tarjoilua, yhdessäoloa sekä pieni hiljentymishetki.

Päiväraamattupiiri ti 3.9. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Raamatturyhmä ti klo 18–20.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 4.9. klo 14– 15.30. Neulomme lapasia ja sukkia oman seurakuntamme alakoululaisille.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee to 5.9. klo 18.45–20.45. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Grillepaani ti 3.9. klo 18–21 ulkona.

Huonolla säällä käytämme sisätiloja.

■■ Perhekerho ke 4.9. klo 9–11. Tarjoilua, yhdessäoloa ja hiljentymishetki.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoro starttaa ke 4.9. klo 15–15.45. Alakouluikäiset pojat ja tytöt tervetuloa laulamaan rennolla meiningillä. Lisätietoja kanttori Riikka Jäntti, p.

050 533 0756.

■■■ Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille ke 4.9. klo 16–16.30.

Ryhmään mahtuu enintään 15 lasta ja se täytetään paikan päällä 4.9. ilmoittautumisjärjestyksessä. Opetus

on maksutonta ja ensisijalla ovat Hakunilan seurakunnan jäsenet. Kuoromuskarissa lauletaan, leikitään, soitetaan, kuunnellaan ja liikutaan.

Ryhmää ohjaa kanttori Riikka Jäntti.

■■ Perhekahvila to 5.9. klo 9–11.15.

Yhdessäoloa ja pientä tarjoilua, Riikka Jäntin muskarihetki klo 10.

Syystempaus la 21.9. klo 10–13. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori. Myyntipöytä 6 e, varaus ja maksu ma–to kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6500.

■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 24.9. klo 13–14.30 alkaen. Kahdeksan kokoontumiskertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä, pappi Tiina Palmu ja lastenohjaaja Taina Anttila. Ilm. ja tied. p. 050 337 7312 tai liisa.pietilä@evl.fi. Ryhmä on ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kk.

■■ Kastettu Eevi Inkeri Kinnarinen, Nuutti Johannes Leonard Ruhanen, Gabriel Raimo August Lindholm, Aleksi Joakim Muli, Emilia Jasmin Närhi, Emilia Aurora Säteri, Nanna Sini Susan Völkel, Jessica Merja Maarit Völkel.

Avioliittoon kuulutettu Asko Oskari Hosio ja Rita Marjut Laatikainen, Jan Markus Dillemuth ja Julia Ljudmila Pöllänen.

Hautaan siunattu Hannu Tapio Talka 86 v, Pauli Veli Muhonen 81 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13 p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455 Diakoniapäivystys keskiviikkoisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459 Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 1.9. klo 10. Herättäjä-yhdistyksen kirkkopyhä. Minna Ruuttunen, Jouni Salko ja Hannu Niemelä. Kirkkokahvit ja Siionin virsi -seurat.

Ripariencore su 1.9. klo 18. Rippikoulunsa 2013 käyneille nuorille, isosille, appareille ja nuorten vanhemmille. Muistellaan riparia, katsotaan kuvia ja lauletaan ripariveisuja Hannu-Pekka Heikkilän johdolla.

Miesten sauvakävelypiiri su 1.9. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat kävelysauvat mukaan.

Nuorten avoimet ti 3.9. klo 18–20.30 nuortentilassa.

■■ Perhekerho ke 4.9. klo 9.30.

■■■ Lapsikuoron syyskausi alkaa ke 4.9. klo 16. Lapsikuorossa on paikka jokaiselle laulusta innostuneelle tytölle ja pojalle. Uudet laulajat tervetulleita.

■■ Kirkkokuoron syyskausi alkaa ke 4.9. klo 17. Kuoroon ovat tervetulleita kaikki laulusta innostuneet.

Isokoulu alkaa ke 4.9. klo 19.

Hahmotaideterapia-ryhmä kokoontuu tiistaisin 10.9. alkaen klo 13 nuortentilassa. Ilmoittautumiset pe 6.9. mennessä taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386.

■■ Tyttöjen ja poikien kerhot 7–14-vuotiaille alkavat viikolla 36 ja ilmoittautuminen on käynnissä. Lisätiedot bofferikerhoista, kokkiker-

hoista, kuviskerhosta ja shakkikerhosta nettisivuiltamme.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 2.9. klo 12. Hannu Väisäsen Taivaanvartijat.

Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15.

Luetaan yhdessä -ryhmä ti 3.9. klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Puhutaan, luetaan ja kirjoitetaan suomen kieltä yhdessä joka tiistai.

Nettikerho ikäihmisille ke 4.9. klo 14–16. Vantaan palvelut netissä.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 2.9. klo 9.30.

■■ Nyyttikerho ma 2.9. klo 13. Vauvaperheille ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 KimaraKahvila su 1.9. klo 18. Hyvyyden voima, uskollinen suoja.

■■ Perhekerho ti 3.9. klo 9.30.

Kenian lähetyspiiri to 5.9. Pastori Ari Norro.

Muualla

Teatteriretki senioreille to 17.10. klo

19 Tohtori Zivago -musikaaliin Helsingin kaupunginteatteriin. Bussikuljetus. Hinta 74 euroa. Sitovat ilmoittautumiset ma 9.9. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Lauri Matias Taipale, Aleksi Mällinen, Benjamin Oliver Rannisto, Juho Mikael Norrman, Liam Nikolas Danellakis, Minnesota Amelia Alexandra Koivu.

Avioliittoon kuulutettu Minna Marika Vekki ja Jarkko Leo Mattila.

Hautaan siunattu Sinikka Sanelma Hellevi Haapanen 66 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys 31.8. asti ti ja to klo 10–11, 1.9. alkaen klo 10–12, p. 09 8306 560 Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 ■■ Perhekerho pe 30.8. klo 9.

Messu su 1.9. klo 10. Mari Liimatainen ja Sanna Heikurinen. Kirkkokahvit.

Ikebana-taidenäyttely 1.–4.9. klo 9–15 ja seurakunnan tilaisuuksien aikana. Esillä japanilaista kukkienasettelutaidetta kirkossa.

Nuorten aikuisten kokkauskerho su 1.9. klo 14 nuorten tilassa.

Nuorten kulman avoimet ovet su 1.9. klo 17–20 nuorten tilassa.

■■ Perhekerho ma 2.9. klo 12.

Naisten raamattupiiri ma 2.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Pyhän tanssin ryhmä ti 3.9. klo 18.

Tanssitaitoa ei tarvita. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa. Mukana pastori Elina Jokipaltio ja diakonissa Pia Olkkonen.

Katulähetys ke 4.9. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.9. klo 18.

Sanna Heikurinen.

Rukousryhmä ke 4.9. klo 20 kappelissa.

Hommissa

Pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskinen ”Olen Rekolan seurakunnan pyhäkoulusihteeri. Joku voi luulla, että minä olen aina sunnuntaisin kirkolla kello kymmenen pitämässä pyhäkoulua, mutta en ole.

Työhöni kuuluu lastentapahtumien ja -messujen suunnitteleminen ja valmistaminen yhdessä lapsityönpapin ja lapsityönohjaajan kanssa.

Hoidan yhteyttä lähipäiväkoteihin esimerkiksi lähettämällä kutsuja jumalanpalveluksiin tai tapahtumiin. Viimeksi kutsuimme Kotikirkko tutuksi ‑viikolle. Pyydettäessä menen pitämään pyhäkouluhetkiä päiväkotiin.

Toimin ohjaajana perhekerhossa ja tuuraan iltapäiväkerhossa, jos tarvitaan.

Seurakunnassamme on seitsemän vapaaehtoista pyhäkoulunopettajaa. Minä pidän heistä huolta niin, että heillä on tarvittavat materiaalit. Tapaamme kerran kuukaudessa.

Syyskuussa alan vetää kerran viikossa perheiden kirkkomuskaria. Sinne ovat kaikenikäiset lapset tervetulleita vanhempien, isovanhempien, kummien tai jonkun muun aikuisen kanssa.

Kirkkomuskarissa laulamme ja liikumme tavallisten ja hengellisten lastenlaulujen tahdissa, soitamme kapuloilla, triangeleilla ja marakasseilla. Voi olla, että siellä kuullaan myös kanteleen ja ukuleleen soittoa. Kirkkomuskariin kuuluu aina hartaus.

Jännityksellä odotamme, minkälaiseksi ryhmä muodostuu: me avaamme ovet ja ovesta saa tulla sisään lasten kanssa.”

Nina Riutta

Kirkkomuskari torstaisin 5.9. alkaen klo 14.30–15.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Vetäjinä pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskinen ja lastenohjaaja Kristiina Mattila.

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.

Nuorten jengi-ilta pe 30.8. klo 19.

Messu su 1.9. klo 10. Sari Kokkonen ja Juha Paukkeri.

Bethel World Wide Evangelical Ministry sunnuntaisin klo 13–16.

Peittopiiri ti 3.9. klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 3.9. klo 13–14.30.

Vaihdamme kesäkuulumisia.

Miestenpiiri ti 3.9. klo 18.30. Sanaa ja saunaa.

Naisenergiaa Raamatun äärellä ti 3.9. klo 19.

■■ Torstaimesta to 5.9. klo 14–15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

11

Seurakunnissa tapahtuu 29.8.–5.9.

Leffoja Manalassa Myyrmäen kirkossa alkaa kokoontua aikuisille tarkoitettu leffakerho Bio Manala. Kerhon nimi juontaa juurensa kerhopaikkana toimivasta nuorisotilasta, jota kutsutaan Manalaksi. Elokuvan katsomisen jälkeen jutellaan sen nostamista ajatuksista. Tiistaina 3.9. klo 13 nähdään Charles Chaplinin Chaplinin poika. Seuraavat elokuvat ovat 1.10. Robert Guédiguainin Kilimanjaron lumet ja 5.11. Woody Allenin Hannah ja sisaret. Tiistaina 3.12. kerholaiset saavat päättää, mikä leffa katsotaan.

12

Seurakunnissa tapahtuu 29.8.–5.9.

Vanhemman väen piiri to 5.9. klo

13 seurakuntasalissa. Mari Liimatainen.

■■ Seurakuntakuoron harjoitukset pidetään torstaisin 5.9. alkaen klo 18 kirkkosali 2. Lisätiedot kanttori Ursula Hynniseltä, p. 050 5736 368.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Avoinna 29.8. asti ma, ti, to ja pe klo 9–15 ja 2.9. alkaen klo 10–14. Suljettu 30.8.

Aamurukoushetki ma–pe klo 7, ei 30.8.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kirkon kulma siirtyy seurakuntakeskuksen nuorten tiloihin ma 2.9. alkaen, os. Merikotkantie 4, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 3.9. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 3.9. klo 13.

Leena Lehto.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 29.8. klo 9.

Nupe nuorten perjantai pe 30.8. klo 17.30.

■■ Perhekerho to 5.9. klo 9.

Muualla

Varhaisnuorten kerhot alkavat vii-

kolla 38. Kerhojen tiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta viikolla 35 ja kerhoihin ilmoittaudutaan ma 9.9. alkaen sähköisellä ilmoittautumislomakkeella.

Kastettu Tinka Saga Maria Peltolehto, Leevi Mikael Haapanen, Aapo Valtteri Sepponen, Eero Johannes Voho, Eerika Elisabeth Rautio, Ella Laura Susanna Rahikainen.

Avioliittoon kuulutettu Henrik Poika Hautakangas ja Heli Johanna Villikka, Ville Veikko Kääriäinen ja Johanna Maarit Janatuinen, Jukka-Pekka Huuskonen ja Nana Heini Germeroth.

Hautaan siunattu Valto Aimo Lehmuslinna 82 v, Väinö Olavi Lustig 74 v, Anne Hannele Korhonen 56 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. To 29.8. virasto on kiinni. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

To 29.8. ei päivystystä.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706. To 29.8. ei päivystystä.

Rekolan Pyhän Adreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Tarkoitettu alle 1-vuotiaille lähiaikuisen seurassa.

■■ Pyhäkoulu su 1.9. klo 10. Kirkkohetki lapsille: pyhäkoulussa kerrotaan Raamatun kertomuksia, lauletaan, hiljennytään, jutellaan ja leikitään ja piirretään.

Messu su 1.9. klo 10. Saarnaaja ja liturgi Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Kirkon yläovi auki aikuisille ma 2.9. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 2.9. klo 18.15.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors keskiviikkoisin klo 18

nuorisotilassa.

Torstaipiiri 5.9. klo 13. Raamattupiiri.

■■■ Perheiden kirkkomuskari to 5.9. klo 14.30. Perheiden musiikkileikkikoulussa lauletaan, liikutaan ja soitetaan tuttujen ja uusien laulujen tahdissa torstaisin. Tiedustelut: terhi.kiiskinen@evl.fi tai kristiina.mattila@evl.fi.

■■ Pyhän Andreaan kirkon kuoron syyskausi alkaa 4.9. Harjoitukset joka keskiviikko kirkossa klo 18. Uusia työikäisiä laulajia kaivataan mukaan, ei koelaulua.

■■ Rekolan vokaaliyhtye on tarkoitettu laulajille, joilla on vankka kuorokokemus. Harjoitukset periodeittain 7.9. alkaen. Sovi koelaulusta kanttori Sirkku-Liisa Niemen kanssa. Tiedustelut 1.9. jälkeen sirkku-liisa.niemi@evl.fi tai p. 050 336 6798.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e/ perhe.

Kohtaamispaikka-illat sunnuntaisin klo 16.30. Raamattuopetusta, rukousta ja iltatee. Lapsille omaa ohjelmaa. Teol.lis. Jukka Norvanto puhuu su 1.9. Matteuksen evankeliumista.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e/ perhe.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Ota mukaan vaaleapohjaiset sisäpelikengät.

Hautaan siunattu Elsa Emilia Elisabet Welling 86 v, Matilda Survo 80 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15, p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Vapaaehtoisten nikkaristien ryhmä tarjoaa apua esim. kattolamppujen vaihtamiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Apua annetaan diakonisin perustein maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 5486078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Kesäopas paikalla elokuun loppuun saakka arkisin klo 12.30–20 (ma 12.45–20) Messu su 1.9. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Satu Huttunen, Terje Saard.

Pyhän Laurin kappeli Papppilankuja 3 ■■ Pyhän Laurin kuoron harjoitukset ma 2.9. klo 18 isossa salissa.

Ilta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille ke 11.9. klo 17.45–20.15. Ilmoittautuminen 4.9 mennessä p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Suljettu sisäilmaongelmien vuoksi. Messut sunnuntaisin Ilolan seurakuntakodissa. Maksuton kuljetus Ilolan seurakuntakodille sunnun-

taisin Tikkurilan kirkon edestä lähtee klo 9.30.

työnohjaaja Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi

Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa to 29.8. klo 17.30. Brappu, 2. krs. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille on omaa ohjelmaa. Tarjolla iltapala 2e/ perhe.

■■ Perhekerho pe 30.8. klo 9.30. Mukana Ulla-Maija Aro. B-rappu, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 31.8. klo 15. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu 3. krs.

Intensiivirippikoulu alkaa ma 2.9. klo 18. Syyskuun ensimmäisellä viikolla iltaisin 2.–6.9. Betanian kokoushuoneessa, aA-rappu, 4. krs. Lisätietoja Heikki Leppä 09 830 6218.

Naiset sanan äärellä ma 2.9. klo 10.

Nuorisotila. C-rappu, 2. krs.

■■ Perhekerho ti 3.9. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 3.9. klo 13.

Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Miesten saunailta Betaniassa ti 3.9. klo 17.30. aB-rappu, 5. krs.

Israel-piiri ti 3.9. klo 18.30. Israeliin liittyvä alustus sekä keskustelua ja rukousta. Viraston asiakastila, A-rappu, 1. krs.

Aamurukouspiiri ke 4.9. klo 7. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs.

Naisten saunailta Betaniassa ke 4.9. klo 17.30. aB-rappu, 5. krs.

Tikkurilan Hannat to 5.9. klo 9. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30.

Klo 10.30 kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

■■ Torstaitupa to 5.9. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille on omaa ohjelmaa. Tarjolla iltapala 2e/ perhe. Brappu, 2. krs.

Miesten raamattupiiri to 5.9. klo 18.

Emmauksen sielunhoitohuone. Arappu, 3. krs.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 3.9. klo 9.30. Tarkemmat tiedot Outi Myllylä p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi ■■ Äitien perhekerho ke 4.9. klo 9.30.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 30.8. klo 9.30–14.

Messu su 1.9. klo 10. Jaakko Hyttinen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Ilmainen kuljetus messuun lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, Asematie 12.

■■ Kesäpyhäkoulu su 1.9. klo 10.

Tiedustelut Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811.

■■ Laulusuzukioppilaiden syksyinen konsertti su 1.9. klo 18. Kaius, Taika ja Virvatuli Uusimäki laulavat lauluja eri maista. Lauluina mm.

Schumann: So wahr die Sonne scheinet, Morante: ”Noi de la Mare”, Don Besig ”Flying Free”.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 29.8. klo 9.30. Mukana Ulla-Maija Aro. ■■ Perhekerho to 5.9. klo 9.30. Mukana Ulla-Maija Aro.

Kartanokosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 ■■ Perhekerho pe 30.8. klo 9.30.

Kartanokosken lähetyspiiri ke 4.9. klo 18. Kansanlähetyspiiri, lapsille omaa ohjelmaa.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19.

■■ Kirkonrotta Hertta Jumbossa ke

4.9. klo 11. Hertta kirkonrotan satuhetki Jumbossa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.

Wintin nuortenilta ke 4.9. klo 17.

Ylästöntie 35.

■■ Koululaisten iltakerhot alkavat.

Ilmoittautumista ei tarvita. Lisätiedot Merja Rantalalta p. 050 526 9401.

Tietoa kerhoista seurakuntakodeilla, netissä (7-14-vuotiaat tytöt ja pojat), koulun ilmoitustaululla ja reppupostina.

■■ Leiri yhden vanhemman perheille 20.–22.9. Holman kurssikeskuksessa. Aikaa vietetään yhdessä ollen, jutellen, puuhaillen ja nauttien ympäröivästä luonnosta. Aikuiset 60 e, ensimmäinen lapsi 30 e, toinen 25 e, kolmas 20 e, alle 3-v. maksutta. Ilmoittautumiset 6.9. klo 13 mennessä diakonia.tikkurila@evl.fi tai p.

040 509 7306. Leiristä vastaa diakoni Hanna Nikama. Voit myös jättää vastaajaan yhteystietosi, otamme sinuun yhteyttä.

Retki Naisten päiville Vivamoon la 12.10. Lähtö klo 12 Tikkurilan kirkon edestä, paluu samaan paikkaan klo 21. Retkellä osallistumme Lohjan Vivamossa naistenpäivien ohjelmaan.

Maksu 35 e sisältäen kuljetuksen, iltapäiväkahvin, päivällisen ja ohjelman. Retkellä mukana Päivi Romula ja Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Ronja Rebekka Leikas, Joonatan Veikka Kulmala, Jaron Ilmari Alius Mast, Juho Evald Antero Perälampi, Ilona Hertta Maaria Klemola, Jukka Kasperi Pursiainen, Aleksi Kaapo Mikael Laitinen, Minttu Kristiina Tervala, Mila Alexandra Pikkmaa, Mariabi Sofia Adeliina Karam, Aava Anita Kotilainen.

Avioliittoon kuulutettu Raimo Antero Jaatinen ja Arja-Leena Hietamies, Marko Henrik Siro ja Jaana Irmeli Tamski, Ville Vilhelm Tiainen ja Nina Johanna Rekula, Sami Markus Syrjälä ja Pia Elina Piironen.

Hautaan siunattu Hilkka Helena Leino 88 v, Eeva Kyllikki Tiainen 81 v, Leena Annikki Wilkman 44 v.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 30.8. klo 18.

■■ Perhekerho ma 2.9. klo 9.30.

Ristipuron miesten raamattupiiri ma 2.9. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 30.8. klo 12.30– 15.30. Varaukset tekstiviestillä p. 050 494 8744, lisätietoja nettisivuilta ja Päivi Romulalta.

■■ Perhekerho ti 3.9. klo 9.30. Pieni aamupala 2 € /perhe, leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisätiedot lapsi-

Lis toimätietoja w w in n a st seurw.vanta a a aku nna nt .fi

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–20.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 30.8. klo 17–20.

Messu su 1.9. klo 10. Liturgia Pasi Kilpeläinen, avustava pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Siioninvirsiseurat su 1.9. klo 14.

Valon messu su 1.9. klo 17 St. Martinin kappeli. Liturgi Antti Isopahkala.

Nuorten bändi. Uusi, rento iltamessu. Lastenhoito järjestetty. Messujatkot klo 18–20. Tervetuloa valmistelemaan messua klo 16.

Myyrmäen kirkon kotiruokalounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e.

Maanantaipiiri ma 2.9. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 2.9. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

■■ Perhekerho ti 3.9. klo 9.30–11.

Bio Manala ti 3.9. klo 13 nuorisotila ”Manala”. Uusi leffakerho neljä kokoontumiskertaa. Katsomme elokuvia ja juttelemme niistä. Ensimmäinen elokuva: Charles Chaplin: Chaplinin poika.

■■ Mammaraamis ke 4.9. klo 9.30– 11. Äideille lapsineen.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Nuortenilta ke klo 17–19 nuorisotila.

Raamattuluentosarja Matteuksen evankeliumista ke 4.9. klo 18–20 St. Martinin kappeli. Jari Araneva. Luento ja keskustelua.

Aikuis- ja senioritoiminnan syyskauden aloitusjuhla to 5.9. klo 13.

Ehtoolliskirkko ja kirkkokahvit. Liturgi Antti Isopahkala, avustaja Jukka-Pekka Virtanen, kanttori Ritva Holma.

Alfa-kurssi maanantaisin 16.9.– 18.11. klo 18.30–20.30 ja la 26.10.

Teemapäivä Kivistön kirkossa. Ilm. p. 050 573 8532 tai erkki.halme@elisanet.fi

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 29.8.–5.9.

Lapsille

Markku Mattila

Elämisen meininkiä Hääyössä mennään ja tullaan ja hoidetaan hommat.

Suositussa ja tunnelmallisessa Pyhän Laurin kirkossa vietetään perjantaina 20.9. jälleen Hääyötä. Tänä vuonna palvelun saa pariskunnan niin halutessa alusta loppuun asti myös ruotsiksi.

Ensimmäisen kerran yöllä non-stoppina naimisiin pääsi vuonna 2009.

– Ajatus Hääyöstä lähti kahvikupin ääressä siitä, että mitä jos joku Helsingin kirkoista olisi Taiteiden yönä avoinna kaste-, vihkimis- ja rippikeskusteluja varten, kertoo hääyöidean isä, pastori Heikki Leppä.

Tuo idea ei toteutunut, mutta asia jäi Lepän mieleen hautumaan. Hän mietti, että Pyhän Laurin kirkko on väärässä paikassa Taiteiden yötä ajatellen, mutta siellähän voisi viettää hääyötä.

– Ensimmäinen Hääyö oli sellainen menestys, että seuraavalla viikolla tuli jo kysely, että miten te sen teitte, Leppä kertoo.

Nykyisin hääöitä vietetään ympäri maata. Jokainen paikkakunta tekee omannäköisenKivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhemessu su 1.9. klo 12. Liturgia Sanna Uusitalo, kanttori Eveliina Pulkkinen.

■■ Perhekerho ma klo 9.30–11.

■■ Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset maanantaisin 18.30–20.

Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

■■■ Lapsikuoron harjoitukset tiistaisin klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset tervetuloa. Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Vaatevarasto avoinna to 5.9. klo 10– 12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p.

050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

■■ Omatoimiperhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.30. Vapaaehtoisten ohjaama kerho.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■■ Perhemuskariin ilmoittautuminen pe 30.8. klo 14.30–16.

0–6-vuotiaiden lasten ja vanhempien yhteinen muskari. Kokoontuu viikoittain samaan aikaan. Syyskausi 60 e. Tied. p. 050 358 9217 tai ritva-leena.tuuli@evl.fi.

Sanan ja rukouksen ilta su 1.9. klo 18. Ehtoollinen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Ensimmäisenä Hääyönä vuonna 2009 vihittiin 92 paria.

sä tilaisuuden tai ainakin antaa omaleimaisen nimen. Esimerkiksi Sipoossa on tänä vuonna Susiparien yö.

– Hääyö sopii pariskunnille, jotka eivät halua järjestää isoja häitä. Se ei ehkä sovi sellaisille, jotka haluavat, että häissä kaiken pitää olla tarkkaan suunniteltu ja omassa hallinnassa, Leppä pohtii.

– Hääyöhön tulijoilla pitää olla sellaista luottamusta, että mennään vaan! Kyky nopeaan toimintaan on epäilemättä etu.

man sitä ei vihkimistä suoriteta, muistuttaa Leppä.

– Jos hakee liitolleen siu­naus­ ta, mukana pitää olla todistus avioliiton voimassaolosta.

Asiakirjojen tarkistuksen jälkeen valitaan pariskunnalle sopiva vihkimisaika, ja puoli tuntia ennen h-hetkeä tullaan kirkkoon takaisin keskustelemaan papin kanssa. Vihkiminen kestää 15 minuuttia.

– Hääyönä kirkossa on elämisen meininki. Ihmisiä tulee ja menee ja he hoitavat asiansa. Paikalla on hyvin erilaista väkeä, toiset ovat pyntänneet viimeisen päälle ja toiset tulevat

moottoripyörällä nahkatakit yllään. Tunnelma on hyvin välitön.

Varsinaista pukeutumiskoodia ei Hääyössä ole.

– Jokainen tulee omiin häihinsä sellaisessa asussa, joka tuntuu itsestä oikealta, toteaa Leppä.

Vihkimiseen tarvitaan myös kaksi todistajaa. Jos heitä ei ole omasta takaa, paikan päältä löytyy.

Muistakaa sormukset.

Naimisiin menevien Hääyö alkaa Pyhän Laurin kirkon etei-

sessä, jossa tarkistetaan henkilöllisyystodistukset ja se, että kirkollisen vihkimisen edellytykset ovat voimassa.

– Avioliiton esteettömyystodistus pitää tilata kirkkoherranvirastosta tai maistraatista, mutta tietenkin suosittelemme kirkkoherranvirastoa, koska sieltä saa rippikoulunkäymistiedon varmasti, Heikki Leppä sanoo.

Esteettömyystodistus pitää pyytää viikkoa ennen vihkimispäivää eli tänä vuonna viimeistään 13.9.

— Se on tärkeä dokumentti, jos aikoo päästä naimisiin, il-

Sauvakävelijät lähtevät lenkille jo-

Kuntosali käytettävissä ilmaisek-

Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Kastettu Anton Gonzalez Hulkkonen, Edward Arvo Tapio Baxter, Isla Bettiina Tiikkainen, Juho Viljo Mikael Wedman, Konsta Heikki Kustaa Rintaniemi, Niilo Olavi Piippo, Oskari Samuli Palmén, Rasmus Eerik Johannes Erikkilä.

Avioliittoon kuulutettu Ilkka Juhani Hulkko ja Tiina Tuulikki Sirniö.

Hautaan siunattu Irja Liisa Loikkanen 96 v, Terttu Marjatta Freese 69 v.

Dickursby kapell Stationsvägen 12 B Veckomässa ons 4.9. kl. 8.30. Kaj Andersson.

-ryhmä alkaa ti 17.9. klo 18–19.30.

Kokoontumiskertoja on kuusi. Ryhmä on tarkoitettu murrosikäisten lasten vanhemmille. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä p. 09 830 6330 tai 050 347 6846 tai 050 347 2917.

ka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

■■ Familycafé on Wednesdays 1–3 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

■■ Taaperokerho ke 4.9. klo 14.30– 16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho ke 4.9. klo 14.30–16.

Luetaan yhdessä -ryhmä 5.9. alk. torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 4.9. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Kädet – aikuisten askarteluryhmä su 1.9. klo 17–19. Tehdään käsitöitä itselle ja diakoniatyötä tukevia myyjäisiä varten. Tied. Kati Pyykkö, p.

050 357 7726.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

si tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet må–fre kl. 9–13 tfn 09 8306262, 09 830 6294 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre Diakonimottagningen ti kl. 9–12 Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian) Högmässa sö 1.9. kl. 10. Kaj Andersson. Nina Fogelberg.

Kvällsmässa ons 4.9. kl. 18. Anu Paavola Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ Familjecafé fre 6.9. kl. 10–12 i konferensutrymmet. Servering.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren) Högmässa sö 1.9. kl.12.Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören för dig 60+. Höstuppstart ti 3.9. kl. 13.15 på Helsinggård, Konungsvägen 1, Dickursby.

Döpta Rasmus William Hellström.

Perheneuvonta Unikkotie 5 aA, 3. krs, p. 09 830 6330 Eroryhmä erosta toipuville. Ryh-

mässä käsitellään erotilannetta monesta näkökulmasta. Kokoontumiskertoja on kymmenen. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330 tai paula. ruotsalainen@evl.fi.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi alkaa to 5.9. klo 16.30–18.30. Kokoontumiskertoja on kahdeksan.

Kurssi on ennaltaehkäisevä eikä sovellu akuutissa kriisissä oleville pareille. Vetäjinä perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset p.

09 830 6330.

Vanhemmuuden riemut ja riesat

Nina Riutta

• Hääyö pe 20.9. klo 19.30 al­ kaen Pyhän Laurin kirkossa.

• Lisätietoja: www.haayo.fi.

Viittomakielisille Viittomakielinen messu su 1.9. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.9. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2. Sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta. Viva-vapaaehtoinen Tuula Ikonen paikalla.

Vastaanotto ke 4.9. klo 14–16 Tikkurilan diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna elokuun loppuun ma–pe klo 10–14. Syyskuun alusta avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Marjut Fribergin maalauksia esil-

lä 2.–27.9.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

Olotilaan vapaaehtoiseksi? Tarvitsemme uusia tekijöitä. Kysy lisää p. 09 830 6302 (klo 9–15) tai olotila@evl.fi.

Timo Saarinen

Hammashoitoa

Riittämättömyyden tunne on tämän päivän polttavin hengellinen kysymys, sanoo hengellisenä ohjaajana pitkään toiminut Raili Heikinheimo.

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Myydään hautakiviä Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius Lakiasioita

Vuokrata halutaan

Herra, minua revitään joka suuntaan.

Pitäisi olla kunnon kansalainen, työntekijä, isä, puoliso, ystävä, kansalainen.

Jokainen odottaa minulta jotain: panostani, neuvoani, aikaani.

He imevät minut kuiviin.

Herra, nyt tahtoisin vain olla sinun levossasi.

S

OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA

Jumala, riitänkö mi

Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232.

uunnilleen tuolta kenties kuulostaa jokin niistä huokauksista, jotka nousevat juuri nyt Vantaan tai-

vaalle.

Harva jakaa henkilökohtaisia rukouksiaan edes parhaiden ystävien kanssa. Siksi voi yllättää, että yli puolet suomalaisista rukoilee vähintään kerran vuodessa. Runsas viidennes kertoo rukoilevansa päivittäin. Jos he käyttävät työmatkojaan rukoilemiseen, ruuhkaisessa paikallisjunassa on aika monta rukoilijaa.

Rukouksen rinnalla elää myös muita hiljentymisen muotoja.

Noin 14 prosenttia suomalaisista meditoi vähintään kerran vuodessa ja muutama prosentti joko

päivittäin tai viikoittain. Joogaa, taijia tai muita henkisen kasvun menetelmiä harrastetaan suunnilleen yhtä ahkerasti kuin meditointia.

Raili Heikinheimo on toiminut hengellisenä ohjaajana 15 vuoden ajan. Hänen ohjattavanaan on ollut sekä kirkon työntekijöitä että seurakuntalaisia.

Heikinheimo ohjaa myös retriittejä, ja ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli pitkään pappina Espoonlahden seurakunnassa.

Lukuisissa hengellisissä keskusteluissa Heikinheimolle on muodostunut käsitys siitä, minkälaisia hengellisiä kysymyksiä suomalaiset pohtivat. Hänen mukaansa tämän ajan kipeä kysymys liittyy ennen muuta jaksamiseen.

– Monissa käymissäni keskusteluissa teemaksi on noussut tunne omasta riittämättömyydestä sekä elämän puurtaminen, suorittaminen ja ilon hukkaaminen. Tämä tuntuu olevan nyt perustunnelma koko Pohjois- ja Keski-Euroopassa.

Heikinheimon mukaan suomalaisille on tyypillistä asettaa itselleen vaatimuksia myös rukouselämässä ja ahdistua, kun rukous uupuu niiden alla. Ihminen kaipaa hiljaisuutta tai rukousta, mutta syyllistyy, kun ei onnistukaan järjestämään itselleen aikaa.

Rukouksen hiljaiseen kutsuun sisältyy aavistus siitä, että kysymys ei ole lisäsuorituksesta ylikuormittuneessa elämässä. Rukous on jotakin muuta, mutta tuosta ”muusta” on vaikea saada otetta.

Mitä rukous on? Mitä pitää tehdä, jos rukoileminen tuntuu vaikealta?

Heikinheimo nostaa esiin kaksi asiaa, jotka ovat tulleet hänen omassa rukouksessaan tärkeiksi. Ensimmäinen niistä on tietoisuus.

– Rukous ei riipu tietynlaisista sanoista tai muodoista, vaan kyse on siitä, että ihminen tiedostaa olevansa rakastettuna ihmisenä Jumalan edessä.

Toiseksi, rukous on vastavuoroista yhteyttä Jumalaan. Rukoi-

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

4

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

LAADUKASTA REMONTOINTIA!

Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi ● P. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

15

minä? leva yrittää kuunnella, eikä vain puhua Jumalalle.

– Itse yritän kuunnella Raamatun sanan kautta. En odota ilmestystä, joka olisi tarkoitettu vain ja ainoastaan minulle.

1980-luvun alussa Heikinheimo teki löydön, joka vaikutti hänen koko elämäänsä. Hän osallistui Marianpäivän retriittiin katolisen hiippakunnan toimintakeskuksessa Stella Mariksessa.

Jo ensikosketus hiljaisuuden liikkeeseen toi rukoukseen uudenlaista avaruutta ja vapautta.

Hiidenveden rannalla ei etsitty sanoja, vaan läsnäoloa Jumalan edessä.

– Tiesin teoriassa, että Jumala on kaikkitietävä, mutta en ollut tehnyt tiedostani käytännön johtopäätöksiä. Siihen saakka olin yrittänyt selittää Jumalalle rukouksessa omia ja toisten asioita.

Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Inga-Brita Castrén piti retriitissä virikepuheen Mariasta, joka vastasi Jeesuksen syntymästä kertoneelle enkelille ”tapahtukoon minulle sanasi mukaan”. Castrén lisäsi, että Jumalan tahto ihmistä kohtaan on aina hyvä.

Heikinheimo mietti sanoja intensiivisesti 20 minuutin ajan.

Aikaisemmin Heikinheimo oli kamppaillut voidakseen sanoa Jumalalle ”sinun tahtosi eikä minun”. Sanoihin liittyi tunne, että omassa tahdossa on automaattisesti jotakin väärää. Hiljaisuudessa erilliset tahdot alkoivatkin lähestyä toisiaan.

– Se oli todella vapauttavaa.

Näinkin yksinkertainen asia merkitsee jotakin vasta silloin, kun se tulee elämyksellisesti todeksi.

Kolmas retriitin antama ope-

Ignatiaaninen rukoilija pyrkii menemään mielessään tekstin tapahtumapaikalle ja eläytymään siihen ”kaikilla aisteillaan”. Vuorovaikutus Raamatun ja oman elämäntilanteen välillä oli Heikinheimolle yllättävä ja häkellyttävä kokemus.

– Olipa raamatunkohta melkein mikä tahansa, se kosketti jotakin hyvin ajankohtaista ­asiaa elämässäni. Mikään inhimillinen ei ole tälle rukoustavalle vierasta.

työelämän kauhea ongelma on se, että elämä tulee liian tiiviiksi, Heikinheimo sanoo.

Siinä se taas on: riittämättömyyden kokemus. Kasvavat työelämän vaatimukset pieksevät ihmistä sääliä tuntematta. Minkälaisia neuvoja hengellinen ohjaaja antaa rukoilijalle, jonka jaksaminen on katkolla?

– Se ihmeellinen asia tässä on, että minun ei oikeastaan tarvitse antaa ohjeita. Kun ihminen malttaa pysähtyä Raamatun ää-

”Rukous on yksinkertaisimmillaan tietoisuutta siitä, että olen nyt Jumalan edessä.” tus oli vieläkin käytännöllisempi. Heikinheimo oli jo pitkään kaivannut hiljaista rukousta, mutta perheenäidille koko viikonlopun kestävä retriitti tuntui mahdottomalta ajatukselta.

– Kun palasin kotiin, perheeni oli hädin tuskin huomannut, että olin poissa, Heikinheimo sanoo.

Seuraavaan tärkeään löytöön johti osallistuminen kahdeksan päivää kestävään ignatiaaniseen retriittiin Reuillyn protestanttisen sisaryhteisön sisar Helvi Pullan kutsusta.

Hiljaisen ja kuuntelevan rukoustavan löytäminen johti vähitellen elämänmuutokseen.

Heikinheimo siirtyi osa-aikatyöhön, koska kokopäivätyö ei jättänyt riittävästi tilaa papin tehtävien vaatimalle valmistautumiselle ja latautumiselle.

Puolipäiväisen papin työn ja retriittien ohjaamisen rinnalle tuli hengellisen ohjaajan ja työnohjaajan tehtäviä.

– Koin papin tehtävät läheisiksi, mutta minulle ei sovi elämä, jossa pitää koko ajan rientää paikasta toiseen. Nykyisen

relle, se alkaa puhutella ja vapauttaa häntä. Aloite on Jumalalla ja ihminen vastaa siihen, mitä kuulee hänen puhuvan.

Heikinheimo palaa siihen, mitä rukous kaikkein yksinkertaisimmillaan ja paljaimmillaan on: tietoisuutta siitä, että ”nyt olen tässä Jumalan edessä”.

Siihen riittää pieni, ohikiitävä hetki.

tä. Sellaisen voi tarjota esimerkiksi aamu, ilta tai kävelylenkki ulkona.

– Sellaiseen hetkeen voisi sopia jokin lyhyt rukoushuokaus, Heikinheimo ehdottaa.

Kristikunnan yhteisiä rukoushuokauksia ovat esimerkiksi Jeesuksen nimi ja huokaus ”Herra armahda”. Niitä voi toistaa mantran tavoin ääneen tai mielessään. Hengityksen rytmissä voi rukoilla myös niin sanottua Jeesuksen sydämen rukousta: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika – armahda minua syntistä.”

– Kun tällaista lyhyttä rukousta toistaa toistamasta päästyään, se tekee vähitellen tilaa itsessä.

Mieleen nousee omia tärkeitä asioita, ja niille alkaa tapahtua jotakin, Heikinheimo sanoo.

Herra, sinä tiedät mikä minulle on parasta.

Käyköön niin tai näin, kunhan tahtosi tapahtuu.

Anna mitä tahdot, niin paljon kuin tahdot ja silloin kun tahdot.

Taneli Kylätasku

Pysähtyminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Rauhallisen hetken voi yrittää löytää ihan tavallisesta päiväs-

Alkurukous kirjasta Taivas varjele.

Joka äijän rukouskirja. LK-kirjat 2012.

Loppurukous Tuomas Kempiläinen (suom. Anna-Maija Raittila) kirjasta Rukousten kirja. Arkeen ja juhlaan. Kirjapaja 2012.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv.

24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki

Joogatunteja koirille

Vammaisten lasten asema oli keskiajalla luultua parempi.

Halvaantunut poika ja hänen äitinsä on kuvattu teoksessa Les Miracles de Saint Louis.

Ravaatko metsissä koirasi kanssa? Harrastatteko agilityä? Unohda ne, sillä aikaansa seuraavat käyttävät lemmikkejään joogassa.

Koirajoogan eli doogan keksi yhdysvaltalainen Suzi Teitelman, kun hänen spanielinsa alinomaa änkesi mukaan joogaamaan. Teitelman arveli, että muutkin koirat voisivat nauttia harjoituksista, ja aloitti koirien ja omistajien yhteistunnit. Nyt yksitoista vuotta myöhemmin Teitelman on alansa guru, dogi.

Doogassa on kyse perinteisestä joogasta koirien anatomian asettamissa rajoissa. Pieniä haukkujia

Keskiajan ihmisen elämä vaikuttaa monien elokuvien ja televisiosarjojen perusteella Hei tonttu-ukot, hyppikää -laulun kuvaamalta: lyhyeltä ja vähän synkältä ja ikävältä. Erityisen murheelliseksi maalataan lasten maailma.

Ville Vuolanto ja Sari KatajalaPeltomaa tuovat kuvaan uusia sävyjä kirjassaan Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla.

Sukupuoli oli keskeinen antiikin ja keskiajan lasten elä-

mää muovannut tekijä. Se näkyi muun muassa koulutuksessa: korkeampi oppi ja tietyt ammatit varattiin pojille. Toisaalta vain tytöistä saattoi tulla tärkeän roomalaisen Vestan kultin vaalijoita.

Lasten tekemä työ hämmentää nykyihmistä. Antiikissa ja keskiajalla moni lapsi ja nuori oppi ammattinsa eräänlaisen oppisopimusjärjestelmän kautta. Leikille jäi vähän aikaa, sillä työstä vapaa lapsuus loppui varhain. Silti leluja tunnettiin jo antiikin Roomassa ja keppihevosia tehtiin keskiajan Lontoossa massatuotantona.

Moni on lapsena saanut kastelahjaksi perinteisen kummilusikan. Siihen on yleensä kaiverrettu nimi, syntymäpaino, -pituus ja -kellonaika.

Jos kummilusikka on unohtunut kaapin perälle, se kannattaa kaivaa esiin. Sille voi nimittäin antaa uuden elämän vaikkapa koruna, joka muistuttaa tärkeästä päivästä.

Nuoreksi kädentaitajaksi vuonna 2010 valitun Laura Saarivuori-Eskolan käsissä kummilusikoista syntyy rannekoruja. Niitä on teetetty esimerkiksi rippi- ja ylioppilaslahjoiksi. Tilauksia ovat tehneet myös aikuistuneet kummilapset itse.

– Kummilusikan leveäs-

Ei kirjassa lapsiin liittyviä ongelmia kielletä, mutta ne asetetaan mittasuhteisiin. Monet antiikin ja keskiajan epäkohdista, kuten ruumiillinen kuritus, aliravitsemus ja korkea lapsikuolleisuus, ovat nykyisinkin arkea kehittyvissä maissa.

Kirjan aikajänne on laaja. Kirjoittajat joutuvatkin välillä pikakelaamaan. Silti keskeisin ajatus on kirkas: antiikin ja keskiajan lapset olivat lähtökohtaisesti rakastettuja ja arvostettuja yhteisönsä jäseniä – aivan kuten nykylapsetkin.

Saila Keskiaho

Näin lapsen hoivaaja käytti valtaa: ”Hän päätti esimerkiksi siitä, mihin hoitokeinoon sairaudessa tuli turvautua: jumalten tai pyhimyksen apuun, loitsuihin, taikuuteen, yrtteihin tai koulutuksen saaneisiin lääkäreihin.”

Soili Pohjalainen

www.ekoru.fi

Pekka Matilainen: Kupoli. Atena 2013.

Vuonna 1423 ylhäisen suvun poika löytyy Firenzen sivukujalta murhattuna. Murhasta syytetään Medicien kirkon pappia. Tämän vanha ystävä Antonio Loschi lähtee etsimään totuutta. Pekka Matilaisen esikoisromaani on historiallinen dekkari. Renessanssin tuntemus näkyy, ja aistillinen teksti vie mukanaan. Uusi aika on syntymässä, kirkkoa ja tiedemaailmaa uudistetaan. Elävä tarina herättää kiinnostuksen menneeseen.

sen suurmiehen poika ystävystyy kohtalokkaasti köyhän katupojan kanssa.

Harppova kerronta on kiinnostava, mutta se luo omat haasteensa. Tarinat kyllä täydentävät toisiaan sulavasti, mutta jo rakkaiksi tulleiden henkilöiden jättäminen yhä uudestaan tuntuu jopa tympeältä. Lähes kaikkien tarinoiden olisi toivonut jatkuvan ja niiden päähenkilöitä jää ikävöimään.

Olle Lönnaeus: Menneisyyden hinta. Minerva 2013.

Ruotsalaisen Olle Lönnaeuksen dekkaria sävyttää ajankulun vääjäämättömyys. Toimittaja Konrad Jonssonin elämä suistuu raiteiltaan kollegan ja adoptiovanhempien kuollessa. Hänen on kuitenkin kohdattava niin nykyisyys kuin nuoruuskin. Lönnaeuksella on taito kietoa tarinaan koko ihmiselämä uskonnollisia juonteita unohtamatta. ”Onnen muisto ei ole enää onni, mutta kärsimyksen muisto on kärsimystä alati”, kirjoittaa Lönnaeus.

Heikki Kylkisalo

Ismail Kadaren Seuraaja. Into 2013.

Albanialaisen Ismail Kadaren Seuraaja on hyytävä kuvaus rikoksesta, jonka järjestelmä tekee ihmiselle. Johtajan Seuraajaksi nimitetty mies löydetään kotoaan kuolleena. Murha vai itsemurha? Kadaren teksti on kuulasta ja tiivistä. Se näyttää, miten systeemi on päässyt ihmisten ihon alle, ajatuksiin asti. Se syyttää, muuttaa todellisuuden ja vie vapauden.

Khaled Hosseinin romaanin henkilöitä jää ikävöimään.

Elena Seibert

Koskettavista ja kantaaottavista romaaneistaan tunnettu Khaled Hosseini vie uudessa romaanissaan Ja vuoret kaikuivat lukijan jälleen Afganistanin maisemiin.

Kirja kertoo kokonaisen perheen ja sen lähipiirin tarinan 1950-luvulta nykypäivään.

Tarina potkaistaan käyntiin todella upeasti iltasadulla, jonka isä kertoo erottamattomille sisaruksille Abdullahille ja Parille. Koskettava satu kertoo siitä, kuinka ”joskus sormi on leikattava, jotta käsi pelastuisi”. Pian sadun tapahtumat tuntuvat toistuvan Abdullahin ja Parin omassa elämässä: sisarukset joutuvat kylmästi erilleen toisistaan.

Kirja koostuu yhdeksästä luvusta, joista kussakin seurataan Abdullahin ja Parin lähipiirin vaiheita yhden henkilön näkö-

kulmasta. Episodeissa liikutaan muun muassa Kreikassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa sekä tietenkin Afganistanissa, johon kaikkien juuret johtavat.

Hosseini kuvaa tuttuun tapaansa levottomissa oloissa tapahtuvia tragedioita ja yhteiskuntaluokkien välisiä julmia kuiluja. Erään perheriidan seurauksena viaton tyttö saa päähänsä kirveeniskun. Toisaalla paikalli-

tä, koristellusta ja kaiverretusta varresta saa näyttävän rannekorun, Saarivuori-Eskola sanoo.

– Voisi kummilusikka taipua myös riipukseksi tai rintakoruksi, hän tuumii.

3 x rikos

Menetysten Afganistan Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat. Otava 2013.

Sari Varpula

Kummilusikasta koruksi

Lapsia rakastettiin ennenkin Sari Katajala-Peltomaa ja Ville Vuolanto: Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla. Gaudeamus 2013.

voi nostella ja taivutella erilaisiin asentoihin, isommat doogaavaat rötköttämällä omistajiensa päänalusina.

Lisäksi dooga sisältää hierontaa, meditaatiota, kahdenkeskistä tuijottelua ja murahtelua. Niiden uskotaan syventävän yhteyttä lemmikin ja omistajan välillä ja vahvistavan hauvojen hyvinvointia.

Newyorkilainen eläinlääkäri Robin Brennen on havainnut doogan hyödyttävän erityisesti stressaantuneita ja ahdistuneita koiria. Hän tosin epäilee, että rento yhdessäolo omistajan kanssa on eläimelle tärkeämpää kuin itse harjoitukset.

Marja Kuparinen