Lauri 2013 nro 24 (28 8)

Vantaan Lauri 24 • Armon asialla • 28.8.2014 • www.vantaanlauri.fi

Nosta lippu salkoon nimipäivänä!

6

Syrjintä voi synnyttää nuoressa häpeäraivoa 14

Ansu Kivekkään dekkari sijoittuu Vantaalle 16

Toisiin keskittyminen oli minulle suojakeino.

Paula Hohti:

Ripustauduin läheisiini 8

Ruumiisi kertoo, mitä olet toivonut ja mihin olet pettynyt – Lauri Maarala

10

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Kristiina Kontoniemi

2 Kalastaja-filosofi Pentti Linkola, ekoteologi Pauliina Kainulainen ja ympäristöaktivisti Sini Saarela keskus­ telivat Kirkon ympäristöpäivillä.

Tämä ainoa pallomme ”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen!

Kuitenkin sinä häntä muistat.” Näin kuvaillaan psalmissa 8 Luojan suuruutta ja luomakunnan ihmeellisyyttä.

Ihminen on kaikkeuden keskellä kuin hiekanjyvä autiomaassa ja maapallo yksi planeetta muiden joukossa.

Se, että maapallolla on elämää, kertoo toiselle Jumalan luomistyöstä, toiselle käsittämättömästä, mutta suurten lukujen kaikkeudessa todennäköisestä sattumasta. Ihmeellistä joka tapauksessa on, että niin maan etäisyys auringosta, sen kallistuskulma kuin monet muut yksityiskohdat ovat juuri otolliset elämälle – ja vieläpä ihmisen synnylle.

Vaikka asun kaupungissa, olen omille lapsilleni halunnut opettaa luonnon kauneutta. Ehkä olen siinä jossain määrin onnistunutkin, sillä pari vuotta sitten sain aikuiselta tyttäreltäni piirroksen, jossa hän pienenä tyttönä ihmettelee suuria puita kanssani käsi kädessä.

Toivon, että hän ja muut lapsemme saisivat vuorostaan tutustuttaa omat lapsensa luonnon kauneuteen. Tämä maapallo on ainoa, joka meille on annettu. Ainakaan lähiavaruudessa ei ole toista elämälle sopivaa paikkaa. Sitä tärkeämpää on pitää maapallosta parempaa huolta kuin tähänastiset sukupolvet ovat tehneet.

Talouskriisi ja sekä ihmisiä että luontoa tuhoavat sodat ovat jättäneet varjoonsa vakavan, kaikkia koskevan viestin. Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tämän vuoden osalta käytetty runsas viikko sitten. Loppuvuoden elämme velaksi.

Kirkon ääntä kaivataan ympäristöasioissa Sini Saarela toivoo, että kirkko tarjoaisi jäsenilleen vaikuttamisen kanavia.

Kolumni

Pidetään kiinni kirjastoista Pääkaupunkiseudun kirjastotilanne on kohtalainen. Helsingissä kirjastoja rakennetaan jopa lisää, Vantaalla pidetään vanhoista kiinni ja vaikka Espoossa väännetään kättä kirjastojen lukumäärästä, neliöt näyttäisivät pysyvän ennallaan. Toisin on muualla. Kuntaliitokset ja kuntien rapistuva talous ovat johtaneet rajuihin leikkauslistoihin.

Tämä on uutta. Suomessa on säästetty monista asioista, mutta ei koskaan kirjastoista. Kirjastoja on pidetty lähes pyhinä. Syystäkin. Kansakuntamme rakentaminen alkoi vuonna 1860 siitä, että perustettiin suomenkielinen kansakoululaitos ja alueelliset kirjastolaitokset.

Molemmat ovat tällä hetkellä saroillaan maailman ehdotonta huippua. Suomalainen lainaa kirjastoista keskimäärin 20 kertaa vuodessa. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa, vaikka Ruotsikin kuuluu maailman kirjastokärkeen Saksan, Hollannin, Tanskan ja Norjan ohella.

Lukutaidon pitkä traditio selittää luterilaisen Euroopan etumatkan, mutta Suomen erottuminen tästäkin joukosta johtuu ainutlaatuisesta tavasta, jolla kansakuntamme on rakentunut.

Ymmärsin tämän, kun juttelin norjalaisen kirjastoaktiivin kanssa, joka valitteli resurssipulaa. Norjalaiset satsaavat museoihin. Selitys on tämä: kun Norja itsenäistyi 1905 pitkän tanskalais- ja ruotsalaisvallan päätteeksi, kansallista identiteettiä alettiin rakentaa viikinkiperinnölle. Laivoja ja esineitä kaivettiin maasta, vietiin museoihin ja lopuksi kuljetettiin koululaiset katsomaan, että tällaisia me olemme. ”Teille kirjallisuus on vain kirjallisuutta”, sanoin. Kaveri vastasi vähän hämmästyneenä: ”Kyllä.”

Meille kirjallisuus ei ole vain kirjallisuutta, vaan näyttämö, jolla kansallisesta identiteetistä on kiistelty siitä lähtien kuin Aleksis Kivi julkaisi Seitsemän veljestä vuonna 1867. Ja kiistellään yhä. Jokainen lakkautettava kirjasto lohkaisee pienen palan tuosta identiteetistä pois.

Jukka Relander

Ilmastonmuutos on keskeinen syy siihen, että Sini Saarelasta on tullut ympäristöaktivisti.

– Olemme tilanteessa, jossa on yksinkertaisesti pakko toimia. Ei ole aikaa odottaa jotakin suurta ratkaisua, joka annettaisiin meille yläpuolelta.

Saarela puhui viime viikolla Kirkon ympäristöpäivillä Jyväskylässä. Hän kertoi tuntevansa ilmastonmuutoksen vuoksi huonoa omaatuntoa. Kasvaminen Suomessa on tehnyt taakasta henkilökohtaisen.

Saarela muistutti, että maapallon lämpeneminen vaarantaa jo nyt satojen tuhansien ihmisten elinolot. Vaikka suurin osa päästöistä syntyy Suomen kaltaisissa rikkaissa maissa, suomalaiset eivät vielä joudu kärsimään lämpenemisen seurauksista. Sen sijaan nautimme monista eduista, jotka on tuotettu fossiilisen energian avulla.

Saarela suree sitä, että ympäristönsuojeluun liittyvät moraaliset kysymykset nähdään Suomessa usein tunneasioina. Kyse on kuitenkin tosiasioiden kohtaamisesta ja siitä, mikä on oikein ja

mikä väärin.

Vaikka Saarela ei kuulu kirkkoon, hän kokee kirkon arvot läheisiksi.

– Kirkko voi nostaa ilmastonmuutokseen liittyviä moraalisia kysymyksiä esiin uskottavalla tavalla. Olisi hienoa tehdä yhteistyötä kirkon kanssa.

Saarela toivoo, että kirkko irrottautuisi uusiutumattoman energian käyttämisestä ja investoinneista fossiilisiin energiamuotoihin. Lisäksi hän ehdottaa, että seurakunnat kantaisivat enemmän vastuuta omistamiensa arvokkaiden metsien suojelusta.

Kolmas Saarelan toive liittyy luonnon tilasta huolestuneisiin kirkon jäseniin.

– Monilla ihmisillä on kasvava tarve toimia, mutta he eivät löydä itselleen sopivia vaikuttamiskeinoja. Seurakunnat voisivat tarjota heille toiminnan kanavia.

Kirkkojen rooli moraalisina vaikuttajina nousi esille myös Helsingissä järjestetyssä seminaarissa, joka käsitteli vihreää taloutta ja globaalia oikeudenmukaisuutta. Nykyinen, jatkuvaan kasvuun perustuva talousjärjestelmä on

nähty sekä ympäristön kannalta kestämättömäksi että epäoikeudenmukaiseksi.

– Kirkot ovat tästä yksimielisiä. Kritiikkiä ovat esittäneet niin paavi Franciscus kuin ortodoksinen Konstantinopolin patriarkka Bartolomeos, kertoo Kirkkojen maailmanneuvoston ympäristökysymysten ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden koordinaattori Guillermo Kerber.

Hänen mukaansa Kirkkojen maailmanneuvostossa on yritetty määritellä ahneusrajan käsitettä.

– Yleensä puhutaan köyhyysrajasta ja arvioidaan, ketkä ovat sen alapuolella. Mutta ketkä ylittävät ahneusrajan?

Kerberin mielestä oikeudenmukaisuuden vaatimus ulottuu niin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja köyhimpiin maihin kuin tuleviin sukupolviin.

– Jatkuvan kasvun tavoittelun sijaan olisi pohdittava sitä, kuinka kohtuullisuutta noudattamalla taattaisiin kaikille hyvä elämä.

Oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän vaatimus ei koske vain ihmisiä. Esimerkiksi ekoteologiassa ajatellaan, että pelastus ei kuulu vain ihmisille vaan koko luomakunnalle.

Taneli Kylätasku Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Piispat kantavat huolta kirkon ykseydestä ›› Partion jäsenmäärä kasvaa tasaisesti ›› Seurakuntien iltapäiväkerhojen määrä on Vantaalla pysynyt ennallaan ›› Ylijääneen kouluruuan jakelu alkoi Vantaalla

yhteiskunnallinen keskustelija

KANNEN KUVA JANI LAUKKANEN

3

Tässä ja nyt

Saara Vuorjoki

Ikiliikkujaksi Taru Tanskanen, Suomen Voimisteluliiton projektikoordinaattori: ”Liikunnasta on hyötyä, aloittipa sen minkä ikäisenä tahansa. Liikunnan aloittaminen pitkän tauon jälkeen voi tuntua vaikealta, mutta säännöllisen harjoittelun tulokset näkyvät melko pian tasapainon, lihasvoiman ja liikkuvuuden paranemisena.

Ikiliike on ikääntyvien liikunnan kehittämishanke, jonka yksi tavoite on saada voimisteluseuroihin lisää yli 60-vuotiaita.

Suomessa on paljon ikääntyviä, jotka eivät liiku terveyden kannalta riittävästi. Vaikkei haaveilisi tekevänsä seitsemänkymppisenä patikkaretkeä vuorille, toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää, jotta arki kaupassa käynteineen sujuu vielä myöhemmälläkin iällä.”

Soili Pohjalainen

Infotilaisuus ikääntyvien liikunnasta pe 5.9. klo 13–14 Tikkurilan Olotilassa (Vehkapolun kävelykatu). Tilaisuuden yhteydessä liikuntatuokio.

4

Väitellään

Olemme Eevan jälkeläisiä, Chris Stringer!

Jo 100 000 vuotta on ollut ihmisiä, joilla on aivan samanlaiset aivot kuin meillä.

Esittävä taide näyttäisi olevan ainutlaatuinen ihmisten juttu.

– Tämä lienee suurelta osin totta, sillä ainakin 100 000 vuoden ajan ihmiset ovat valmistaneet monimutkaisia työkaluja, käyttäneet maaleja ja koristautuneet koruilla. Jotkut asiantuntijat, minä mukaan lukien, uskovat kuitenkin, että aivojen evoluutio on jatkunut ja ihminen on 100 000 vuoden sisällä saanut uusia kognitiivisia kykyjä, joista on ollut apua muun muassa silloin, kun ihminen lähti Afrikasta uusille mantereille.

Paleoantropologi Chris Stringer tutkii ihmislajin alkuperää.

Esi-isiemme palasten esiin kaivaminen on tylsää ja raskasta työtä.

– Voi se olla sitäkin, sillä jokaista merkittävää fossiilikaivantoa kohden on olemassa sata ei-merkittävää kaivantoa. Mutta sitten kun löytää vaikkapa kivityökalun, jota on viimeksi pidellyt 50 000 vuotta sitten elänyt neandertalin ihminen, tuntee saaneensa suoran yhteyden muinaisihmisiin.

Eurooppalaiset ovat neandertalin ihmisten jälkeläisiä.

– Eurooppalaisilla on keskimäärin 1,7 prosenttia neandertalilaisten DNA:ta. Vaikka lajimme ovat sekoittuneet, yli 90 prosenttia kaikkien ihmisten yhteisestä DNA:sta on tuoretta afrikkalaista alkuperää.

& seppo Häkkinen

tapio luoma

www.johtamiskoulutukset.fi puh. 0405480241 17

Jäsen 360°

Jäsen 360°

17 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Versio 2.1. Windows & Mac

puh. 020 754 2230

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh.

020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

© Kotimaa 2013

– Vaikuttaisi pikemminkin siltä, että ihmisaivot ovat virittyneet uskomaan hengellisiin asioihin. Uskonnollisuus on luultavasti auttanut uskovia ihmisiä ja ihmisyhteisöjä selviytymään muita ryhmiä paremmin. Yhteiset rituaalit ja moraalikäsitykset ovat mahdollistaneet esimerkiksi kattavammat sosiaaliset verkostot.

Natalia Kisnanen

Chris Stringer: Vain yksi jäi – miten meistä tuli ainoa ihmislaji.

Gaudeamus 2014.

Ohjelmaa Temppeliaukion kirkossa to ja pe klo 18–21 ja Johanneksenkirkossa la klo 10–20 ja su klo 10–16.

timo Junkkaala Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

Kotimaa

Kotimaa

lisäksi seminaareja, ohjelmaa lapsille, varkkareille ja nuorille sekä sielunhoito- ja esirukouspalvelu. Kirjamyynnistä syksyn kristilliset uutuuskirjat. suora lähetys Radio Deissä la klo 10–20 ja su klo 10–11.

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360°

musiikista vastaavat mm. Hannu Kiiski & Veisu Ensemble, Lauluryhmä Avadim, Haava-trio sekä Ilmajoen Tuomaskuoro, joht. Heini Kataja-Kantola.

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

gsm 040 508 0062 Jaakko Tapaninen

Toimitusjohtaja

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jäsen 360°

Toimitusjohtaja

Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Versio 2.1. Windows & Mac

Jaakko Tapaninen

Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

– Ihmisen ja muiden lajien kommunikointikykyjen väliset erot näyttäisivät tuoreitten tutkimusten valossa olevan pikemminkin määrällisiä kuin laadullisia. Esittävä taide näyttäisi olevan ainutlaatuinen ihmisten juttu, mutta muidenkin lajien tiede-

Evoluutio-oppi osoittaa uskonnot tarpeettomiksi.

tapahtumassa puhuvat mm.

Seppo Häkkinen, Liisi Jokiranta, Eero Junkkaala, Saara Kinnunen, Raimo Mäkelä, Olavi Peltola, Jouko Talonen ja Juha Vähäsarja.

Tutustu nyt: Ilmainen analyysi !

17

Vain nykyihminen osaa puhua ja tehdä taidetta.

– Teoriat ovat idearakennelmia, jotka tulkitsevat faktoja.

Faktat eivät katoa mihinkään, vaikka ihmiset kuinka väittelisivät niitä selittävistä teorioista.

Painovoiman kaltaisena faktana voidaan pitää sitä, että ihmiset ovat kehittyneet ihmisapinoista. Eri asia on sitten se, tapahtuiko se Darwinin teorian mukaisella tavalla vai jotenkin muuten. Evoluutioteoreetikot eivät väitä julistavansa ikiaikaista totuutta, toisin kuin heitä arvostelevat kreationistit.

pääjuhlassa lauantaina klo 15.30 puhuvat Tapio Luoma ja Timo Junkkaala.

Teatteriesityksenä katkelmia Urho Muroman ja Raamattuopiston vaiheista.

Uudella tavalla, vähemmän väsyen ja enemmän aikaan saaden

www.kotimaa.fi

– Vain naisten välityksellä periytyvän mitokondrio-DNA:n perusteella meillä kaikilla on yhteinen esiäiti, joka eli noin 150 000 sitten Afrikassa. Tuosta onnekkaasta naisesta lähti hedelmällisten tyttärien ketju, joka on keskeytyksettä jatkunut tähän päivään asti. Hän oli kuitenkin vain yksi monista samaan aikaan eläneistä äideistämme ja isistämme.

Evoluutio on vain teoria. Se on keksitty käännyttämään ihmiset pois Raamatun maailmankuvasta.

Hengelliset syventymispäivät Helsingissä 28.–31.8.2014

ILOA ARKEEN JA VOIMAA JOHTAMISEEN

17

Meillä kaikilla on yhteinen esiäiti nimeltä Eeva.

tään saavan nautintoa tiettyjen kuvioitten ja värien luomisesta tai katselusta.

Katso ohjelma www.sro.fi/hsp

haayo.fi

5

Hans von Schantz

Muutosvoima

– Vuoden 1955 Chevyn kori on patarautaa, eikä sitä saa millään puhki, kertoo Seppo Hartikainen, joka bongasi amerikanraudan vaaralalaisesta autokatoksesta.

Vuokralle tarjotaan

Seesteistä elämää

SATO SenioriKoti Arvostatko asuntoa, joka on turvallinen, tilava ja toimiva, myös apuvälineiden kanssa liikkuessa? Tarvitset hissin ja arvostat sijaintia palveluiden läheisyydessä. SATO SenioriKoti on tehty sinua varten. Arjen helppoutta ja turvallisuutta voit halutessasi lisätä tilaamalla kotiisi palveluita luotettavilta yhteistyökumppaneiltamme.

Vapaita vuokrakoteja eri puolilla pääkaupunkiseutua, kysy lisää!

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4301 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Terveydenhoitoa

APUA KIPUIHIN

jaloissa selässä käsissä olkapäissä hartioissa niskassa ●

●

Perunapellolla Idahossa tehtiin töitä auringon noususta sen laskuun. Lisäksi Seppo soitti seurakunnan bändissä ja piti pyhäkoulua. Parin kesän jälkeen hänestä alkoi tuntua siltä, että Yhdysvaltoihin voisi muuttaa pysyvämminkin.

– Ihastuin amerikkalaiseen elämäntyyliin ja henkilökohtaiseen vapauteen. Siellä you can be you.

Seppo aloitti kuitenkin opintonsa Suomessa. Hän opiskeli teologiaa kolme vuotta, mutta sitten kuoronjohtaminen ja pianonsoitto veivät hänet mennessään.

– Lapsena isä pakotti minut pianotunneille. Meillä oli kodinhoitaja, joka vahti, että soitan joka päivä, vaikka minua kiinnostivat enemmän jalkapallo ja jääkiekko.

Keikkailun lisäksi Hartikainen teki töitä väliaikaisena musiikinopettajana Hakunilassa ja Jakomäessä yhteensä 15 vuotta. Yhdysvallat säilyi kuitenkin mielessä koko ajan.

– Vaimoni oli töissä Pan Amilla ja Deltalla. Matkustimme Amerikkaan aina kuin mahdollista. Siellä oli aina töitä roh-

kealle pimputtelijalle.

Vähitellen Hartikaiset päätyivät siihen, että halusivat muuttaa Yhdysvaltoihin keinolla millä hyvänsä.

Seppo teki teologian opinnot loppuun ja hänet vihittiin Suomessa papiksi Yhdysvaltoihin.

– Siellä homma on erilaista kuin Suomessa. Pappi on yksityisyrittäjä ja toimitusjohtaja.

Palkkaa saa, jos sen kerää ensin itse kokoon värväämällä tähtiesiintyjiä ja maksavia asiakkaita.

– Olen Amerikassa myynyt myös joskus autoja, kun papin palkka ei riittänyt.

Myös päätyössään Seppo Hartikainen on saanut vääntyä moneksi: häissä kukkapojaksi ovelle, kanttoriksi soittamaan häämarssia pianolla, vahtimestariksi keittämään kahvit ja papiksi vihkimään kolmella kielellä.

Isän opettamalle supliikille ja myyntitaidoille on ollut käyttöä.

– Isäni oli kristitty mies. Hän hyväksyi ammatinvalintani ja oli ylpeä työstäni.

Paikkoja avoinna

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA hakee

DIAKONIAN VIRANSIJAISTA 11.9.2014 klo 14 mennessä. Haastattelut 19.9.2014.

Tarkempi hakuilmoitus osoitteessa: www.espoonseurakunnat.fi/web/tuomiokirkko/tyopaikat

#seurakuntavaalit2014

”Pystyy tarjoamaan olka­pään tai käden” Ritva Vanhatalo, Olotilan ja näkövammaistyön vapaaehtoinen

Ulla-Maija Vilmi

Katso video: Messu Amerikan malliin su 31.8. klo 12 Hakunilan kirkossa. Seppo Hartikaisen vieraana hänen Floridan-tuttunsa Eino Grön.

vantaanlauri.fi

Lotta Numminen

Seppo Hartikainen, 55, on tehnyt viime kuukaudet papin töitä Hakunilan seurakunnassa.

Hän tuli sinne kesätöihin Lake Worthista Floridasta.

Siellä Hartikainen on työskennellyt pappina Amerikan suurimmassa suomalaissiirtolaisten seurakunnassa. Sitä ennen hän teki vastaavaa työtä Seattlessa.

Papin hommissa Amerikassa on vierähtänyt yhteensä 17 vuotta.

– Halusin tulla kokeilemaan, olisiko minun mahdollista palata suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa maksetaan veroja, eletään kylmässä, ei katsota silmiin eikä avata ovia naisille. Eikä sanota koko ajan, kuinka mukavaa on, eikä kiitellä vapaaehtoisia 40 kertaa joka jumalanpalveluksessa.

Amerikkalaiseen elämänmenoon Hartikainen tutustui jo koululaisena.

– Isäni oli autokauppias Kymenlaaksossa. Hän myi amerikkalaisia ja japanilaisia autoja, mutta ei osannut englantia. Hän halusi minusta, vanhimmasta pojastaan, jatkajan työlleen.

Olin laiska koulussa, ja niinpä hän lähetti minut 15-vuotiaana kesätöihin Amerikkaan oppimaan kieltä ja työntekoa.

●

Katso lisää www.jasenkorjauslehtinen.fi Kalevi Lehtinen, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. 050 544 6033. Kuhatie 7 B, Vantaa.

Amerikan malliin Isä toivoi autokauppiasta, mutta pojasta tuli pappi.

●

6

”Vanhat nimet kiertävät muotiin sadan vuoden välein.”

Almanakka peilaa nimimuotia Moni harvinaisen nimen kantaja kaipaa nimipäivää kalenteriin.

Seuraavan kerran uusia nimiä pääsee almanakkaan ensi vuonna.

TEKSTI ANU HEIKKINEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

P

erisuomalainen uutuusnimi Sisu saa nimipäivän ensi vuonna, osuvasti Kalevalan päivänä.

Sen sijaan Neelat, Mirkat, Teot ja Oulat saavat vielä odotella.

Silti almanakassa keikkuu vuodesta toiseen sellaisia muinaismuistoja kuin Kaapro ja Valio.

Milloin nimi pääsee kalenteriin ja millä perustella? Yliopiston almanakkatoimiston johtajalta Minna Saarelma-Paukkalalta tätä kysellään jatkuvasti.

– Nimipäivät ovat suomalaisille tärkeitä ja ne herättävät tunteita. Yleensä soittajat ovat lasten vanhempia tai isovanhempia, hän kertoo.

Helsingin Tähtitorninmäellä sijaitsevassa almanakkatoimistossa nimipäivät tarkistetaan viiden vuoden välein. Tällä hetkellä suomenkielisistä nimipäivistä vastaa Saarelma-Paukkala, suomenruotsalaisista Lei-

la Mattfolk. Nimiasiantuntijoiden ehdotukset hyväksyy yliopiston rehtori.

Ensi vuonna almanakkaan pääsee 22 uutta tytön nimeä ja 17 pojan nimeä. Kriteerinä nimen almanakkaan saamiselle on, että se on annettu ensimmäiseksi etunimeksi vähintään 500 lapselle nimipäiväuudistusta edeltävien 50 vuoden aikana. Yhdysnimet karsiutuvat, sillä usein niiden osilla on jo omat nimipäivänsä.

– Lisäksi vaalimme nimien suomalaisuutta. Esimerkiksi Alex ja Wilma eivät päässeet kalenteriin, sillä siellä oli jo Aleksi ja Vilma. Sen sijaan mukaan otettiin Robin, jolla ei ole suomalaista vastinetta.

Viime aikoina uudistuksissa on linjattu, ettei harvinaiseksi käyneitä nimiä pudoteta pois.

Kalenterissa on tilaa uusille nimille, ja nimi voi tulla taas muotiin. Kaikkiaan almanakassa on tällä hetkellä 834 nimeä.

Nimet heijastavat historian vaiheita

Yliopiston almanakka on varsinainen bestseller. Suomenkielistä almanakkaa on julkaistu vuodesta 1705 lähtien. Sen edeltäjä oli Turun hiippakunnan katolinen pyhimyskalenteri. Suurin mullistus almanakan nimistössä tapahtui 1800-luvulla, jolloin suomalaisuusaate toi mukaan satoja uusia suomalaisia nimiä.

Nykyään yli 85 prosenttia suomalaisista löytää ensimmäisen etunimensä almanakasta.

Minna Saarelma-Paukkalalle nimet ovat intohimo. Väitöskirjansa hän teki namibialaisesta nimistöstä. Kiinnostavinta nimissä ovat hänen mielestään kulttuurihistorian heijastumat.

– Suomalainen nimistö on tilkkutäkki, jossa näkyvät maamme historian vaiheet. Kielessä etunimet ottavat helpoimmin vaikutteita muista kielistä.

Nimipäiväperinne on Suo-

messa erityisen voimakas. Vastaavaa löytyy vain Ruotsista, jonka kautta maallinen nimipäiväkäytäntö saapui Suomeen 1700-luvulla. Vahvimmillaan nimipäivän vietto oli 1900-luvun alussa.

– Silloin nimipäiväsankarille saatettiin pystyttää koristeltu juhlasalko tai kuusi lahjoineen.

Naimattomille vietiin oljesta tehty nukke puolisoksi.

Tuleeko tytöstä Vadelma vai Puolukka?

Suomalaisten nimien määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Kun 1980-luvun alussa oli käytössä 32 000 eri nimeä, niin 2000-luvun alussa niitä oli jo yli 80 000.

Tuoretta kartoitusta ei ole, mutta Saarelma-Paukkala arvelee, että nimiä voi olla jo 100 000.

– Ennen suosittiin suomalaisia perusnimiä, kuten Heikkiä tai Maijaa. Nyt halutaan mahdollisimman erikoisia nimiä. Jo vii-

si prosenttia lapsista saa nimen, jota ei ole kenelläkään muulla samana vuonna syntyneellä, hän kertoo.

Kansainvälistyminen, populaarikulttuuri ja julkisuuden henkilöt vaikuttavat nimien suosioon. Nimiä etsitään almanakan lisäksi myös internetistä ja keksitään itse.

– Luontonimet, kuten Lumi ja Vadelma ovat suosittuja. Myös olemassa olevista nimistä tehdään mukaelmia.

Vanhat nimet kiertävät uudelleen muotiin noin sadan vuoden välein. Viime aikojen suosikeissa on paljon 1900-luvun alun muotinimiä, kuten Emma ja Eino.

– Oman ja vanhempien ikäpolven nimet tuntuvat usein kuluneilta, sitä vanhemmat nimet taas tuoreilta ja erikoisilta.

Harvinaisten nimien suosiosta huolimatta ihmisille on tärkeää saada viettää nimipäivää.

7 – Yleensä sopiva vaihtoehto löytyy. Esimerkiksi Puolukkaa voi juhlia Marjan päivänä.

Kalenteriin pääsevät Pipsa ja Peetu

Maahanmuuttajien vaikutus näkyy jo nimistössä, mutta ei juurikaan nimipäivissä. Syynä on se, että suomalaisessa nimipäiväkalenterissa huomioidaan vain suomenkielisiksi rekisteröityjen lasten nimet. Uutena tulokkaana kalenteriin pääsee venäläistaustainen Nadja. Musliminimillä on vielä matkaa almanakkaan. Lähimpänä on Omar, joka on reilun sadan suomenkielisen pojan ensimmäisenä etunimenä.

– Musliminimien yleistyessä nimipäivistä tulisi neuvotella myös Suomen muslimien edustajien kanssa. Nimipäiväthän eivät alun perin kuulu islamilaiseen kulttuuriin, SaarelmaPaukkala huomauttaa.

Nimipäivien lisäksi kansalaiset ehdottavat almanakkatoimistoon myös uusia merkkipäiviä ja liputuspäiviä, joiden sijoittelusta kalenteriin toimisto huolehtii. Useimmiten ehdotetaan jonkin asian, toisinaan myös jonkun henkilön muistamista.

Päätöksen uusista merkkipäivistä tekee almanakkatoimiston hallitus. Uusista liputuspäivistä päätetään yhdessä sisäministeriön kanssa.

Liputuspäivissä näkyy edelleen miehinen historia. Seitsemästä henkilöiden liputuspäivästä kuusi on omistettu miehille. Minna Canth sai ensimmäisenä naisena virallisen liputuspäivän vasta vuonna 2007.

Mikään ei kuitenkaan estä liputtamasta silloin kun haluaa.

– Lipun voi nostaa salkoon vaikka omana nimipäivänä, Saarelma-Paukkala ehdottaa. T

Minna Saarelma-Paukkala johtaa Yliopiston almanakkatoimistoa.

Kuinka vantaalainen?

Pertti Oksman, 66, on kirjastovaari Saara Vuorjoki

Valtaosalla suomalaisista on Raamattuun tai kristilliseen perinteeseen pohjautuva nimi.

Suomalaista nimistöä tutkinut professori Eero Kiviniemi on arvioinut, että noin 40 prosentilla väestöstä on raamatullinen nimi ja 30 prosentilla pyhimysnimi.

Myös suomalaisuusaatteen synnyttämä nimistö heijastelee osin kristillistä perinnettä. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Usko ja Rauha. Mukana on myös pyhimysnimien käännöksiä, kuten Felixistä tuleva Onni.

– Pyhimysnimet kuten Katariina ja Olavi ovat edelleen vanhoilla paikoillaan. Kun vanhoja pyhimysnimiä otetaan kalenteriin, ne sijoitetaan yleensä alkuperäisille muistopäivilleen, Saarelma-Paukkala kertoo.

Raamatulliset nimet ovat yhä tasaisen suosittuja. Ensi vuoden nimipäiväkalenterin uusista nimistä peräti 11 tytönnimeä ja 11 pojannimeä on kristillistaustaisia. Esimerkiksi Annu on muunnelma Marian äidin nimestä Annasta, Pipsa tulee Pyhästä Birgitasta ja Peetu on aiemmin ollut monen Pietarin lempinimi. Nimen kristillinen alkuperä ei kuitenkaan ole useimpien valintaperuste.

– Harva antaa pojalleen nimeksi Luka siksi, että haluaa muistaa evankelista Luukasta.

Useimmiten nimi valitaan, koska se kuulostaa mukavalta.

Lippu salkoon nimipäivänä!

100 % itävantaalainen 100 % itävantaalainen Isäni oli Karjalasta ja äiti Hämeestä.

Meillä oli rintamamiestalo Itä-Hakkilassa. Valmistuttuani putkiasentajaksi työskentelin rakennuksilla. Parikymppisenä olin kahteen otteeseen Moskovassa opiskelemassa. Opiskelin myös Sirola-opistossa.

Myöhemmin rakensin lapsuudenkotini tontille talon, jonka toiseen päätyyn vanhempani muuttivat.

Asuimme vielä keskeneräisessä talossa, kun ensimmäinen lapsemme syntyi vuonna 1984. Meillä on viisi lasta.

En ole kokenut, että meillä olisi iso

perhe. Itselläni on kaksoisveljeni lisäksi viisi sisarusta. Työurasta suurimman osan toimin putkimiehenä, viimeiset vuodet kylmäkoneasentajana.

Muutama vuosi sitten loukkasin olkapääni ja jouduin jäämään eläkkeelle.

Olin ensimmäisen kerran ohjaajana pioneerileirillä 1960-luvun alussa.

Parina vuonna olen ollut leirivaarina.

Tyttärenpoikani kanssa olemme rakennelleet mielikuvituslaitteita. Nykyisin toimin kirjastovaarina Hakunilan kirjastossa. Siellä pelaan lasten kanssa, juttelemme yhdessä niitä näitä ja olemme vaan.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi saattohoidon vapaaehtoiset haluavat palauttaa tuen?

Yle Uutiset kertoi 18.8., että Vantaan saattohoidon vapaaehtoiset haluavat palauttaa kaupungin myöntämän tuen. Yhdistys oli anonut 900 euroa toimintakuluihinsa, mutta sai 500 euroa. Miksi halusitte palauttaa tuen, Kirsti Martikainen Vantaan saattohoidon vapaaehtoisista?

– Meille myönnetty avustus jäi pieneksi, eikä meillä ole mahdollisuuksia järjestää arpajaisia tai muuta varainhankintaa, kun työ on muutenkin voimia vievää. Yhdistyksen hallituksessa päätimme palauttaa tuen, sillä siitä ei olisi jäänyt meille käteen juuri mitään. Vielä sitä ei ole tehty, koska kaupungilta ei ole tullut laskua, jolla tuki palautetaan.

Kaupungille lähettämässänne kirjeessä toteatte, että työtänne ei joko tunneta tai arvosteta. Mitä saattohoidon vapaaehtoiset tekevät ja paljonko teitä on?

– Teemme saattohoidon vapaaehtoistyötä Katriinan sairaalan osasto 5:ssä,

Myyrinkodissa, Metsonkodissa ja Simonkodissa. Työ on potilaan luona olemista ja rinnalla kulkemista. Vapaaehtoiset on koulutettu yhdessä kaupungin ja sairaalasielunhoidon kanssa.

– Jäseniä yhdistyksessä on 21. Keväällä koulutettiin 15 uutta saattohoidon vapaaehtoista. Saattohoitajana toimiminen vaatii paljon henkistä kanttia, inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Onko saattohoitotyötä tekevien vapaaehtoisten tarve kasvanut Vantaalla?

– Kyllä siltä vaikuttaa. Hoitohenkilökunta on hyvää, mutta heillä ei juurikaan ole aikaa istua potilaan vuoteen vierellä.

Mitä aiotte tehdä nyt, kun ette saaneet kaupungilta anomaanne tukea?

– Yhdistys pannaan tauolle, mutta työmme jatkuu. Saattohoidon vapaaehtoiset ovat sitoutuneita vapaaehtoistyöhönsä ja meitä tukevat sairaalapastorit ja laitosten henkilökunta.

Hanna Antila

8

Liian riippuvai Paula Hohti löysi syyn ahdistukselle ja ihmissuhdeongelmille.

TEKSTIT NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

P

aula Hohti, 45, työskentelee Kööpenhaminan yliopistossa taidehistorian tutkijana.

Hänellä on koti sekä Tanskassa että Suomessa. Neljä ja puoli vuotta sitten hän lähti opiskelemaan Tommy Hellstenin perustamaan Ihminen tavattavissa -koulutukseen.

– Opiskelin mentoriksi eli terapeutin kaltaiseksi henkilöksi.

Tein lopputyöni läheisriippuvuudesta. Minulla on siitä myös hyvin vahvasti omakohtaista kokemusta.

Hylkäämisen pelko 19-vuotiaana Paula Hohti tapasi miehen, johon rakastui. Rakkauden tunteet heräsivät varsinkin silloin, kun hän pääsi tekemään miehen onnelliseksi.

– Koin, että olen vastuussa kumppanini onnellisuudesta.

Suunnittelin paljon elämäämme, että se pysyisi hallinnassa ja tein kaikkea toisen puolestakin.

Paula pelkäsi jäädä yksin kotiin, sillä hän koki sen hylkäämisenä. Hän tulkitsi riitoja ja miehen tekoja niin, että poissaolollaan mies halusi lopettaa koko suhteen.

– Minua ahdisti hirveästi, jos mies lähti vaikka bänditreenien jälkeen kavereiden kanssa jonnekin eikä pyytänyt minua mukaan.

Tytär syntyi, kun Paula oli 24-vuotias. Samalla parisuhdeahdistus katosi.

– Siirsin läheisriippuvuuteni lapseen. Tajuan sen nyt, kun ajattelen sitä näin jälkeenpäin, mutta en tajunnut silloin, kun se tapahtui.

– Kun siirsin riippuvuuden lapseen, minulla oli turvallisempi olo, koska lapsi ei ainakaan pystynyt lähtemään mihinkään.

Parisuhde päättyi vuoden kuluttua lapsen syntymästä. Mies lähti. Paula syytti erosta miestä.

– Nyt näen oman osuuteni eroon. Minä omin lapsen niin, että mies jäi kokonaan ulkopuolelle. Näen myös sen, kuinka omalla käyttäytymiselläni tukahdutin suhdetta.

Äiti ja uranainen Paula jäi lapsen kanssa kahden, eikä mielestään tarvinnutkaan ketään. Hän pärjäisi kyllä. Kontrolloimisen tarve oli voimakas.

– Olin hyvin vahvasti yksinhuoltaja ja kaiken piti olla minun hallinnassani – myös toisen ihmisen.

Paula yritti olla täydellinen äiti ja keskittyi vain siihen. Hän jätti itsensä huomiotta. Kaikki tarpeet ja tunteet liittyivät lapseen.

– Olin myös hirveä suorittaja. Lähdin opiskelemaan yliopistoon ja samaan aikaan aloin tehdä töitä. Sillä tavalla suojasin itseäni niiltä vaikeilta tunteilta, joita sisälläni oli. Minun elämäni oli sitä, että olin äiti, opiskelin ja tein ihan hirveästi töitä.

Ystäviä Paulalla kuitenkin oli, ja pari uutta parisuhdeyritystä.

Ne eivät kantaneet kovin pitkälle.

– Oli hirveän raskasta olla koko ajan yksin vastuussa kaikesta,

täreni erilleen, eikä kumppanini saanut puuttua mihinkään.

– Minusta tuli valevahva uranainen ja yksinhuoltaja, oikea sankariäiti.

Uranaisen ja sankariäidin asenne kutsui luokseen miehiä, jotka viehättyvät naisesta, joka ei tarvitse mitään eikä ketään.

Mutta siitä seurasi ristiriita, koska todellisuudessahan Paula tarvitsi toista ihmistä. Häntä ahdisti, eikä hän elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut, mutta ei tiennyt, mitä tehdä.

– Olen ollut kaikissa parisuhteissani vaikeuksissa. Nyt olen tiedostanut olevani riippuvainen ja kärsiväni hylkäämisen pelosta. Aiemmin en tiennyt läheisriippuvuudestani, mutta se tuhosi tosi paljon sitä hyvää, mitä parisuhteissa oli.

Omat tarpeet hukassa Läheisriippuvaiseksi ei kasveta vain alkoholisti- tai mielenterveysongelmaperheissä. Usein vanhempien voimavarat eivät riitä vastaamaan kaikkiin lapsen emotionaalisiin tarpeisiin niin sanotuissa normaaleissakaan perheissä. Paula on pohtinut oman läheisriippuvuutensa syitä sekä mentorikoulutukses-

ti hässäkkää vaatimalla tai raivoamalla.

– Ristiriitatilanteissa vanhemmillani ei aina ollut välineitä käsitellä tunteitani. Jos tunteet torjutaan, lapsi tuntee jäävänsä yksin selviytymään vai-

”Minusta tuli valevahva uranainen ja yksinhuoltaja, oikea sankariäiti.” mutta parisuhteilla ei ollut mitään mahdollisuutta toimia, koska olin sijoittanut lapsen ja äitiy­ den ykkösasiaksi, enkä antanut kenenkään tulla siihen kuvioon.

Jos kumppani yritti vähänkin kritisoida, auttaa tai kyseenalaistaa Paulan valintoja, hän ei pystynyt ottamaan sitä vastaan.

– Sen sijaan, että olisin kutsunut kumppanin elämääni ja olisimme olleet siinä tasavertaisia ja huolehtineet yhdessä perheestä, minä asetin itseni ja tyt-

sa että psykoterapiassa. Läheisriippuvuus on hänen mukaansa varsinkin hyvin herkkien ihmisten ongelma.

– Muistan lapsuudestani iltoja ennen nukkumaan menoa, kun minua pelotti ihan hirveästi. Meidän piti mennä tosi aikaisin, jo kuuden–seitsemän maissa, sänkyyn. Koin sen hylkäämisenä, vaikka minua ei oikeasti hylätty.

Paula muistaa myös tilanteita, joissa hän lapsena aiheut-

keasta tilanteesta.

Läheisriippuvuus-termi on niputtanut Paulan omassa elämässään tunnistamat ongelmat ja antanut välineen oman itsen kanssa työskentelyyn.

– Läheisriippuvaiselle on tyypillistä se, ettei hän osaa tuoda suhteessa esille omia todellisia tarpeitaan ja tunteitaan. Pidemmän päälle suhde alkaa sitten voida huonosti ja siihen tulee valtapelejä.

– Kaikki strategiat, jotka lä-

heisriippuvainen on elämänsä aikana kehittänyt suojatakseen itseään, tulevat mukaan parisuhteeseen, ellei läheisriippuvainen ala käsitellä riippuvuuttaan.

Suojautumiskeinot murtuvat Tyttären murrosikä oli Paulalle rankkaa aikaa. Lapsi yritti itsenäistyä, mutta äiti ei antanut siihen tilaa. Murrosikä meni ohi, ja Paula oli edelleen lapsessa liian kiinni. Ystävätkään eivät enää jaksaneet ainaista tilitystä tyttärestä. Paula ei koskaan puhunut itsestään.

– Psykoterapiassa käynti oli minulle ratkaisevaa, sillä siellä aloin oikeasti ymmärtää, että minä tarvitsin tytärtä siihen, ettei minun olisi tarvinnut kokea omia pelkojani.

– Sehän on hirveän hyvä suojautumiskeino, kun keskittyy koko ajan toiseen ihmiseen. Ei tarvitse miettiä omia asioita.

Paulan ja tyttären suhteessa on paljon hyvää, mutta kolhuil-

9

inen

takaan ei ole voitu välttyä.

– Olen ollut liian kontrolloiva äiti ja olen jopa jollain tapaa luonut tyttärelle ongelmia, koska olen tarvinnut hänet niin lähelle. Tiedostin ja tunnistin sen, mutta en pystynyt tekemään asialle mitään.

Terapeutti kysyi Paulalta viime joulun kieppeillä, että milloin hän tekisi asialle jotakin.

Paulan teki mieli vastata, että odotetaan vielä vuosi.

Mutta sitten Paula tajusi, että hän oli käynyt terapiassa jo lähes viisi vuotta, eikä hän haluaisi käydä siellä loppuelämäänsä.

– Aloin laittaa tyttärelle rajoja, jotka tuntuivat aluksi ihan tyhmille ja teennäisille. Sovimme, että tapaamme vain kaksi kertaa viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin. Tytärkin sanoi, että ne ovat ihan tyhmät säännöt.

Mutta se oli ainoa tapa, jolla pystyin aloittamaan irtaantumisen.

Irtaantuminen oli Paulalle niin raskasta, että hänen on vaikea kuvailla sitä sanoin.

– Tajusin, että yksinäisyyden ja tyhjyyden kuilu oli juuri se, jota olin koko elämäni yrittänyt välttää kaikilla eri keinoilla: miessuhteilla, tyttäreen liimautumisella, opiskeluilla, suorittamisilla ja titteleillä.

Paula ja tytär keskustelivat kuitenkin koko ajan, vaikka se oli vaikeaa.

– Meidän välimme eivät menneet poikki, vaan jatkoimme rajojen etsimistä ja kävimme kumpikin omassa terapiassa.

Helpottava hyväksyminen Paulan 22-vuotias tytär on tyytyväinen äidin irtiottoon. Hän on löytänyt itsenäisyyden ja on helpottunut, ettei tarvitse koko ajan roikkua äidissä.

Paula pyysi tytärtään kirjoittamaan siitä, miltä on tuntunut olla läheisriippuvaisen äidin tytär.

– Tytär antoi kirjoittamansa lapun minulle. Se oli aika kauheaa luettavaa: ”Itsetunto laskee,

Läheisriippuvuus on suojautumiskeino • Läheisriippuvuus on lapsuudessa opittu suojautumis- ja puolustautumiskeino, jonka avulla ihminen pyrkii välttämään hylätyksi ja torjutuksi tulemisen.

• Läheisriippuvaisella on tunne-elämän ja läheisyyden ongelmia. Hän kohdistaa huomionsa korostuneesti muihin, heidän ongelmiinsa ja tarpeisiinsa sekä etsii elämää ja merkitystä itsensä ulkopuolelta.

• Läheisriippuvaisen henkilön lapsuudesta puuttuu lapsen tarvitsema hyväksyntä ja rakkaus sekä kokemus siitä, että hän on omana itsenään erityinen ja tärkeä.

• Läheisriippuvaista auttaa terveen itsekkyyden löytäminen esimerkiksi terapian avulla sekä huomion siirtäminen toisista omaan elämään ja omiin asioihin tunnistamalla, myöntämällä ja hyväksymällä oma läheisriippuvuus.

Ben Malinen: Taakkana läheisriippuvuus.

Kenen elämää elät? Kirjapaja 2014.

kun tuntuu, että äiti koko ajan arvostelee, eikä koskaan pääse kokemaan itsenäisyyttä, vaan on koko ajan tosi avuton olo.”

Kirjelappusen lukeminen oli Paulalle silmiä avaava hetki. Hän tajusi, kuinka paljon vahinkoa hän tekee, jos hän ei kannusta tytärtään pärjäämään elämässä ihan itse.

– En ole antanut tyttäreni kokea tarpeeksi pettymyksiä, vaan olen koko ajan yrittänyt suojella häntä kaikelta pahalta. Siinä olen tietysti tehnyt hänelle tiedostamattani karhunpalveluksen.

Irtaantumisprosessia käydään vielä, mutta Paula kokee jo nyt saaneensa uuden elämän. Hän on käynyt ystävien kanssa Kreikassa ja alkanut seurustella.

– On ollut suuri helpotus tajuta, miten läheisriippuvuus on vaikuttanut elämässäni. Olen myös alkanut nähdä suhteen tyttäreeni eri tavalla kuin ennen.

Nyt näen sen jatkumona. T

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

31.8.

Kirkoissa puhutaan oman elämäntavan arvioimisesta.

”Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.”

(Kirje roomalaisille 7:21)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Maltatko kuunnella ruumiistasi?

Ruumiisi kertoo, mihin olet uskonut, mitä olet toivonut ja mihin olet pettynyt.

Tuntuuko sinusta luontevalta puhua kehonrakennuksesta, mutta vaikealta ruumiillisuudesta? Ruumista emme palvo, mutta kehoa moni palvoo.

Olet kuitenkin ruumiissasi niin kauan kuin elät. Et pääse siitä mihinkään. Voit vain ehkä yrittää unohtaa sen.

Mutta missä muualla voisit olla hengissä kuin ruumiissasi?

Missä muualla voisit hengittää, missä muualla toivoa, pelätä, ahdistua tai tuntea häpeää? Missä muualla voisit pakahtua onnesta ja hyppiä riemusta? Missä muualla riutua ikävästä tai haluta ja himoita jotakin niin, että se tuntuu munaskuissa asti?

Ruumiissasi tunnet loukkaukset ja kiitokset. Siinä elät ja kuolet.

En tiedä ruumiillisempaa kirjaa kuin Raamattu. Sinun ei tarvitse kuin avata Psalmien kirja ja löydät lihaa ja verta olevan ihmisen, joka lankeaa maahan, kääntää katseensa, kohottaa kätensä ja huutaa kohti taivasta tullak-

seen nähdyksi ja kuulluksi.

Tuska polttaa hänen luissaan.

Hänen mielensä murtuu ja sydämensä särkyy. Hänen sielunsa ja ruumiinsa puhkeaa riemuun, kun hän saa avun.

Hän vapisee pyhän edessä, sulkee suunsa ja vaikenee. Hän nostaa kätensä raivosta, kun katsoo vääryyttä ja väkivaltaa. Hän pelkää kuolemaa ja taistelee sairasvuoteella.

Psalmeissa kohtaat myös Jumalan, jolla on silmät, korvat ja suu. Hän näkee ja kuulee. Hän kallistaa korvansa ja vastaa. Hän voi myös vaieta ja kääntää selkänsä, olla kuuro ja mykkä.

Illalla psalmien rukoilija menee levolle ja nukahtaa ja herää sitten uuteen aamuun. Välillä Jumalakin istuutuu, verhoutuu, nukkuu ja herää, ja kääntää sitten taas katseensa ja ojentaa kätensä ja auttaa.

Rukouksessa sinun ei tarvitse käyttää kiertoilmauksia. Saat puhua siitä, mitä juuri sillä hetkellä tunnet ja mitä ruumiissa-

si koet. Sinun ei tarvitse kieltää valintojasi, peitellä mielialojasi, tukahduttaa tunteitasi eikä paeta ajatuksiasi.

Elämä on jättänyt jälkensä sinuun. Ruumiisi kertoo, mihin olet uskonut ja luottanut, mitä olet toivonut ja rakastanut ja mihin olet pettynyt.

Jumalan edessä ei tarvitse selitellä. Kaikki se, mitä olet, huutaa sinussa Jumalan puoleen.

”Ruumiissasi tunnet loukkaukset ja kiitokset.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Hymyn evääminen ja katseen pois kääntäminen voi tuntua iskulta vasten kasvoja. Hyvän kylväminen ei vaatisi paljon, mutta sitä en vain meinaa millään saada arjen tuoksinassa aikaiseksi.

Kuinka minä, Facebookista riippuvainen, malttaisin tehdä arkipäivän pieniä hyvyyksiä ilman peukutusten tuomaa huomiota?

Nykypolitiikassa ja -talouselämässä huomiota saavat ja luotettavuutta lisäävät lihasmassa ja juoksukilometrit. Kauppalehdessä kerrottiin, miten työelämässä menestyjä tuotteistaa ja myy itsensä työhaastattelussa kokonaisvaltaisena pakettina. Sinun tulee osata esittää oman elämäsi menestyjää ja pitää kynttilää vakan päällä. Jos satut kerran olemaan niin hyvä, niin so what!

Erään mediaseksikkään tuotantoyhtiön kahvihuoneessa on taulu, jossa esitellään prosessin kymmenen vaihetta. Sen viimeisessä kohdassa palkitaan ne, jotka ymmärsivät jäädä tiimin ulkopuolelle jo alkuvaiheessa. Kyynisimpiä tämä naurattaa: kun et tee mitään, et mokaa. Samaan aikaan jokainen tietää, ettei vilpitönkään hyvä aikomus aina johda hyvään.

Minä uskon, että tämän jatkuvan epävarmuudenkin keskellä kannattaa uskaltaa laittaa itsensä likoon. Vaikka ei saisi vastahymyjä eikä peukutuksia, työprosessi menisi välillä kiville eikä tulisi kutsuja työhaastatteluihin, itsensä alttiiksi laittaminen valmistaa meitä kohtaamaan suuren tuntemattoman.

Markku Heikkinen

Lotta Numminen

Mä oon niin hyvä!

Musiikkia

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkossa ti klo 9–11, Hakunilan kirkossa to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p.

050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan.diakonia@evl.fi.

Muualla

Matalan kynnyksen retki ma 22.9.

klo 9–15 Kuntokallioon. Ilmoittautumiset maksamalla 5 euron retkimaksu kirkkoherranvirastoon 12.9. mennessä. Ohjelmassa saunomista, uimista, ulkoilua, mölkyn pelaamista, hartaushetki, lounas ja kahvit. Tiedustelut Liisa Juusela p. 050 349 0793 tai Natasa Stambej p. 050 381 8775.

Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi? Erityistä koulutusta tai kokemusta ei tarvita, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

■■ Vantaan NMKY:n syksyn harraste-, liikunta- ja perhekerhot löydät sivuiltamme www.nmkyvantaa.fi.

13.9. perhevaellus Sotungissa.

■■ Tilapäinen lastenhoito ma 1.9. klo 9–11 päiväkerhohuoneessa. Maksu 8 euroa / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Hoitajina toimii kaksi lastenohjaajaa. Ilmoittautumiset 28.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Mahdolliset peruutukset suoraan ohjaajalle, p. 050 573 6356.

Kotikirkon keittolounas ke 3.9. klo 11 seurakuntasalissa. Oletko arkena kotona ja kaipaat taukoa keittiövuorosta? Lautasellinen herkullista keittoa leivän kera maksaa 2 euroa.

■■ Kirkkokuoron syyskausi alkaa ke 3.9. klo 17–18.15. Kuoroon voivat tulla kaikki laulusta innostuneet. Kuoroon voi tulla myös kesken kauden.

Lisätietoja kanttori Hannu-Pekka Heikkilältä, p. 044 383 8414.

Miesten kirjallisuuspiiri to 4.9. klo 18. Leo Tolstoin Sota ja rauha. Mukana keskustelemassa kappalainen Matti Hyry.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 1.9. klo 12. Joyce Carol Oatesin Haudankaivajan tytär.

Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin alkaen 2.9. klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Puhutaan, luetaan ja kirjoitetaan suomen kieltä yhdessä.

Nettikerho ikäihmisille ke 3.9. klo 14–16. Aiheena sähköposti ja liitetiedostot.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 3.9. klo 18. Vieraina Taiwanin lähetit Matti ja Ilona Welling.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 4.9. klo 11.

Vieraana Sanasaattaja-lehden päätoimittaja Hannu Kippo.

Muualla

Ehtoollishartaus to 4.9. klo 14 Päh-

kinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran mantelikodissa.

Kastettu Lilja Maria Isabella Enbuska, Lotta Annika Lestinen.

Kastettu Lilja Josefiina Nieminen, Julius Juhana Louhi, Taika Elviira Aalto.

Hautaan siunattu Taimi Kaarina Nummela 95 v, Ritva Helinä Paulaharju 79 v, Pirjo Tuulikki Brander 71 v, Erkki Kimmo Edvard Kosonen 69 v, Riitta Helena Paakkari 64 v, Raimo Wilhelm Uhlenius 63 v, Sirpa Helena Keskinen 50 v, Emilia Alina Aleksandra Blomberg 26 v.

Avioliittoon kuulutettu Krista Melina Anneli Kosunen ja Sami Herman Ylä-Rotiala.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla 1.9. alkaen tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 31.8. klo 10. Marianna Saartio-Itkonen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Kirkkomaajuhla su 31.8. klo 18 uurnahautausmaalla. Hiljentymistä ja laulua kirkkomaalla sekä tutustumista alueeseen.

Voimaa maanantaihin ma 1.9. klo 8.30. Lyhyt aamuhartaus, jossa lauletaan, kuullaan päivän sana ja rukoillaan.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on kesäaikana (kesä-, heinä- ja elokuu) ti ja to klo 10–11. Viikosta 36. alkaen päivystys on ti ja to klo 10–12. p.

09 830 6560.

Hommissa

Perheneuvoja Hellevi Hilska-Salonen ”Murrosikäisten vanhemmille tarkoitetussa Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmän kokoontumisissa pidän aluksi alustuksen sen kerran aiheesta. Alustuksen jälkeen ryhmäläiset saavat keskustella. Aiheina meillä on muun muassa vanhempien voimavarat, tunteet, päihteet, rajojen asettaminen ja elämä verkossa.

Nuoret osaavat ottaa vanhemmasta irti kaiken sen, mikä hänestä on irti otettavissa. Hyvä olisi, jos vanhempana pystyisi säilyttämään malttinsa, vaikka edessä olisi minkälainen tilanne. Niin, ettei vanhempi sorru menemään samalle tasolle kuin tunnemyllerryksessä oleva nuori. Vanhemman kannattaa pitää mielessään, että ’tämä kuuluu tähän ikään ja nyt minä kuuntelen’. Vastaan inttämisellä ei murrosikäisen kanssa kovin pitkälle pääse.

Tähän ryhmään voi tulla mukaan kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Perheessä voi jo olla murrosikäinen tai niin, että murrosikä on kolkuttelemassa. Vanhemmat voivat tällöin vähän ennakoida, mitä nuoren kanssa saattaa olla edessä. Vaikka ei murrosikä aina tuo mukanaan mitään kummallisuuksia.”

Nina Riutta

Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmä murrosikäisten vanhemmille kokoontuu tiistaisin 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Ohjaajana Hellevi HilskaSalonen. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä p. 09 830 6330 tai p.

050 347 6846.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391.

■■ Perhekahvilaa ei ole 29.8.

Messu su 31.8. klo 10. Seppo Hartikainen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 2.9. klo 13–14.30. Kesäkuulumiset.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Kirkonmäellä tapahtuu la 6.9. klo 10–13. Mm. makkaranpaistoa, tavarankierrätyspöytä ja muskarikirkkohetket klo 10.30 ja 11.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 ■■■ Kuunloiste-lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16– 16.30.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11.

Yhdessäoloa ja pientä tarjoilua.

■■ Syystempaus perheille la 13.9. klo 10–13. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori. Myyntipöytä 6 e, varaus ja maksu ma–to kirkkoherranvirastoon klo 9–16 p. 09 830 6500.

■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 30.9.–18.11. klo 13.30–15, yhteensä 8 kertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja lastenohjaaja Taina Anttila. Ilm. ja tied. 29.7. alkaen Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa. pietila@evl.fi.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio toistaiseksi suljettu.

Aikuisrippikoulu alkaa 28.8. klo 17.

Voit vielä ilmoittautua pastori Harri Nurmiselle p. 050 354 7648 tai kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

■■ Perhekerhoa ei ole pe 29.8.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 19–22.

Messu su 31.8. klo 12. Lähtösaarna Seppo Hartikainen, messussa mukana taiteilija Eino Grön. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 1.9. klo 11. Hartaus klo 10.30, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 2.9. klo 12– 13.30.

Lepaani nuorille tiistaisin klo 18–21.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 3.9. klo 14– 15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi asukkaita neulomalla esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin porukassa. Langat saa kirkolta.

Arkiretriitti keskiviikkoisin 3.9.– 22.10. klo 17–18.30. Osallistujat lukevat kotona jokaiselle päivälle annetut raamatunkohdat. Tekstin nostamia ajatuksia voi kirjoittaa muistiin. Viikoittaisissa tapaamisissa jaetaan raamatunkohtien esiin nostamia ajatuksia. Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Hartausvalmennusryhmä maanantaisin 8.9.–13.10. klo 12–15. Antaa valmiuksia hartauksien toteuttamiseen mm. palvelutaloissa. Valmennukseen valitaan 12 osallistujaa, puhelinhaastattelu. Osallistuminen edellyttää koulutukseen sitoutumista.

Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Sururyhmä läheisensä menettäneille tiistaisin 11.11. alkaen klo 18.

Ilmoittautuminen 3.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Otamme yhteyttä kaikkiin ilmoittautuneisiin ennen ryhmän alkamista. Ryhmään voidaan ottaa enintään 8 ryhmäläistä. Mukana pastori Tiina Palmu ja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

11

Seurakunnissa tapahtuu 28.8.–4.9.

Lapsille

Tiedot piireistä, perhekerhoista,

varhaisnuorten kerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme ja kesäesitteestämme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 ■■ Seurakunnan kuoro to 28.8. klo 18. Kuoro osallistuu säännöllisesti jumalanpalveluselämään ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin ja konsertoi säännöllisesti Vantaan muiden kirkkokuorojen kanssa. Yhdessä tekeminen, yhteiseen päämäärään pyrkiminen, uuden oppiminen ja yhteisen soinnin löytäminen on suunnattoman palkitsevaa ja hauskaa.

Kuorosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kanttori Ursula Hynniseen, p. 050 573 6368.

■■ Perhekerho pe 29.8. klo 9.

Messu su 31.8. klo 10. Sanna Heikurinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

■■ Perhekerho ma 1.9. klo 12.

■■ Satakieli-kuoro ma 1.9. klo

Eläydytään väreihin Asolan seurakuntatalolla (Asolantie 6) maalataan maanantaisin klo 11.30. Kyseessä on elämysmaalausryhmä, jossa käytetään vesivärejä ja märkää märälle -tekniikkaa. Tarkoituksena on työstää omia tunteita ja hakea värien harmonisoivaa vaikutusta. Maalaustaitoa ei tarvita. Tarvikemaksu on noin 10 euroa.

Ohjaajana toimii taideterapeutti Annika Toivanen.

12

Seurakunnissa tapahtuu 28.8.–4.9.

16.30–17.30 kirkkosali 2:ssa. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Ei tasovaatimusta, vaihteleva ohjelmisto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: AnneMari Vanamo-Kallio, p. 041 501 7071.

Naisten raamattupiiri ma 1.9. klo 18.

■■ Satakieli-orkesteri ti 2.9. klo 15– 16.30 kirkkosali 2:ssa. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Ei tasovaatimusta, vaihteleva ohjelmisto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 501 7071.

Katulähetys ke 3.9. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä klo 10.

Arki-illan ehtoollinen ke 3.9. klo 18.

Risto Auvinen ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 3.9. klo 18.45 kappelissa. Ryhmän vetäjänä toimii Päivikki Telenius.

Vanhemman väen piiri to 4.9. klo 13.

Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Miesten saunailta to 4.9. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 28.8. klo 9.

■■ Perhekerho to 4.9. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 2.9. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 2.9. klo 13. Leena Lehto ja Riikka Wikström.

■■ Muskariryhmät ke 3.9. klo 9. Ohjaaja Kirsi Vikman. Muskarimaksu on 60 euroa. Lisätietoa ja ilmoittautumiset kirsi.vikman@musiikkipalveludolce.com tai p. 040 700 2034.

Kastettu Felix Jonatan Lind, Lilian Aurelia Puskala, Joel Johannes Vähälä, Rasmus Aleksander Markovic.

Avioliittoon kuulutettu Kari Voitto Ilmari Kanninen ja Mari Hannele Paavola, Tapio Pauli Juhani Salminen ja Tytti Annina Seppälä.

Hautaan siunattu Meeri Maria Tiusanen 80 v, Lasse Antero Paasonen 75 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys to 28.8. klo 9–11 kirkolla ja ti 2.9. klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, to 4.9. klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11 alle 2-vuotiaille lapsille vanhemman seurassa. Kerhossa on hartaus, siellä lauletaan, leikitään ja ollaan yhdessä. Omat eväät mukaan.

■■ Kirkon avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset.

Omat eväät mukaan.

Messu su 31.8. klo 10, Juha Ropposen lähtösaarna, Ben Ahlroos, Kantelettaret ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi

-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors ja Isko-ilmoittautuminen ke 3.9. klo 18.

Uusiutunut Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja ”kuoronjohtokoulu” aloittaa ke 3.9. Harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo 18–19.30. Uudet laulajat tervetuloa jo klo 17.45. Kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi.

Arkiretriitti torstai-iltaisin 4.9. alkaen klo 18–19.30. Ryhmään voidaan ottaa seitsemän henkilöä. Osallistujat sitoutuvat päivittäiseen hiljentymiseen kodeissaan annettujen raamatunkohtien äärellä. Yhteisissä kokoontumisissa he kertovat toisille omista hiljaisista hetkistään sen, mitä haluavat. Kuuntelemme toisiamme kommentoimatta, kyselemättä, opettamatta. Tarkempia tietoja ja ilmoittautumiset vappu.olsbo@evl.fi tai p. 050 414 5610.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Asolan avoimet ovet perheille torstaisin klo 12–15 ja tiistaisin klo 9–12. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset. Omat eväät mukaan.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.30. Työskentelyä vesiväreillä eläytyen värien tuomiin tunnelmiin.

Tarkoituksena työstää omia tunteita ja hakea värien harmonisoivaa vaikutusta. Maalaustekniikkana märkää märälle. Maalaustaitoa ei tarvita, tarvikemaksu n. 10 euroa. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen.

Perheiden raamattupiiri ma 1.9. klo 18. Lastenhoito järjestetty.

Puutarhapiiri ti 2.9. klo 17. Asiaa puutarhasta, kasveista, elämästä.

Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille.

Aikuisten ja varhaisnuorten Alfakurssi ke 3.9. klo 17.30. Alfa-illat rakentuvat yhteisestä ruokailusta, luennoista ja ryhmäkeskusteluista.

Aikuisille ja varhaisnuorille oma ohjelma.

Kastettu Daniel Caj Aarre Aaltonen, Maija Kirsti Helena Lepola, Alex Henrik Kristian Svanberg.

Hautaan siunattu Eila Annikki Tomukorpi 78 v, Timo Juhani Tilus 77 v, Raili Annikki Haikarainen 75 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 31.8. klo 12, Johanna Jakonen, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

■■ Barokkiyhtye Le Fiaben konsertti su 31.8. klo 19. Lintu ja leijona, vahvuus vastakohdissa. Lennox Berkeleyn kantaatti Una and the lion (1979) sopraanolle, nokkahuilulle, viola da gamballe ja cembalolle. J. Hookin Hark ’tis the Lark -lintuaarian, Telemannin triosonaatti nokkahuilulle, gamballe ja cembalolle.

C. F. Abelin aaria Frena le belle lagrime sopraanolle, obligatogambal-

le ja cembalolle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 Siioninvirsiseurat su 31.8. klo 16.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa–tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 28.8. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe, Outi Kankaanpää.

■■ Perhekerho pe 29.8. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Mukana Ulla-Maija Aro. Aikuisille tarjolla pientä aamupalaa 1,50 e.

Ota mukaan lapselle omat pienet eväät. Lisätietoja: Outi Myllylä p.

050 327 1634.

Walkers nuortenkahvila pe 29.8. klo 19 nuorisotilassa.

Winkut / työikäiset lesket su 31.8. klo 16, Unikkotie 5 A, 3. krs, Emmauksen kokoushuone.

■■ Tikkurilan perhekerho ti 2.9. klo 9.30–12 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.9. klo 13, Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Israel-piiri ti 2.9. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Aamurukouspiiri ke 3.9. klo 7, Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Naisten saunailta ke 3.9. klo 17.30 Betaniassa.

Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille Tikkurilan kirkon edestä to 4.9 klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

■■ Torstaitupa–tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 4.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe, Outi Kankaanpää.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 4.9. klo 18 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta Arki-illan ehtoollinen ke 3.9. klo 18, Päivi Helén, Samppa Laakso.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentien puolelta Messu ja kirkkokahvit su 31.8. klo 10, Toni Fagerholm, Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 28.8. klo 9.30. Mukana Ulla-Maija Aro. Aikuisille tarjolla pientä aamupalaa 1,50 e. Ota mukaan lapselle omat pienet eväät.

Lisätietoja: Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Eläkeläisten kerho ke 3.9. klo 12.

■■ Arki-illan pyhäkoulu 3.9. klo.18– 19.

■■ Perhekerho to 4.9. klo 9.30–11.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 29.8. klo 18.

■■ Ristipuron perhekerho ma 1.9. klo 9.30.

Miesten raamattupiiri ma 1.9. klo 13.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho 2.9. klo 9.30–11. Tarjolla pientä aamupalaa 2 e / perhe.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 2.9. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Kartanokosken perhekerho pe 29.8. klo 9.30.

Muualla

Kylväjän raamattupiiri ma 1.9. klo

14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Miesten saunailta ti 2.9. klo 17.30 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Saunomista, iltapala (5 e) ja hengellistä keskustelua. Kulkeminen omilla autoilla tai yhteiskyydillä Tikkurilan kirkon edestä klo 17.

Naisille tarkoitettu Hyvän mielen ryhmä kokoontuu Tikkurilassa 3.9 alkaen viitenä keskiviikkona. Keskitymme harjoitteiden avulla positiivisiin tunteisiin ja niiden merkitykseen jaksamisessa. Apuna käytämme HEHKU-tunnepalikoita. Ryhmään mahtuu kahdeksan henkilöä, jotka pysyvät samoina koko ryhmän ajan.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot 2.9. mennessä Sanna Tuusa p. 050 347 4995 tai sanna.tuusa@evl.fi.

■■ Koululaisten kerhoilmoittautuminen on alkanut. Kerhoihin ilmoittaudutaan sähköisesti Tikkurilan seurakunnan nettisivujen kautta (7–14-vuotiaat tytöt ja pojat). Lisätietoja Merja Rantala p. 050 526 9401.

Oletko innokas virkkaaja? Seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa jaetaan yllätyksenä virkattuja sydämiä. Vapaaehtoisten virkkaajien luomuksia otetaan tätä tarkoitusta varten vastaan. Väri, materiaali ja tekniikka ovat vapaat, mutta sydämen korkeuden tulisi olla 5–10 cm.

Sydämet voi tuoda 10.9. mennessä Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon, Unikkotie 5 A tai lähettää osoitteella Meiju Riihelä, Unikkotie 5 B, PL 69, 01301 Vantaa.

Lisätiedot meiju.riihela@evl.fi tai p.

040 509 7305.

Kastettu Nana Maria Adele Saranpää, Lukas Kasmir Kalliojärvi, Milla Susanna Hietanen, Väinö Oskari Ruhanen, Rauha Maria Sund, Meea Odessa Mattila, Viola Juliaana Barinova, Leo Matias Weckström, Olavi Kaarlo Kristian Niemi, Vivian Ira Olivia Hosio.

Avioliittoon kuulutettu Tony Kristian Olof Andersson ja Heini Maria Antila, Petri Tapani Känkänen ja Niina Kirsikka Luoto, Juha Tapani Heiskanen ja Jana Vösa, Henri Tapani Arkko ja Tiina Riitta Keränen, Christian Evert Westermark ja Heli Johanna Vänskä, Esa Topi Antero Salenius ja Henna Maria Virtanen.

Hautaan siunattu Kaija Terttu Annikki Hiltunen 78 v, Ulla Markit Anttila 77 v, Eero Kailavuori 77 v, Kyllikki Sylvia Uljala 77 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–14. Suljettu 28.–29.8. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 (1.9. alk.) Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot kaikesta toiminnastamme

löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo

11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Raamattu ja kuvataide -ryhmä la 30.8. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta. Ohjaaja Arja Arasmo.

Uusi ryhmä!

Messu su 31.8. klo 10. Antti Isopahkala, Hannu Pöntinen, Sinikka Honkanen.

■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 1.9. klo 17.30–19.

Alfa-kurssi maanantaisin 8.9.–10.11. klo 18.30–20.30 sekä la 18.10. (Kivistön kirkolla). Kurssi kristinuskon perusasioista. Tied. ja ilm. Erkki Halme, p. 050 573 8532, erkki.halme@ elisanet.fi.

■■ Perheraamis ke 3.9. klo 10–11.30.

Ohjaaja Reetta Mannola.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Parisuhdepäivystys ke 3.9. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

Lähetystilaisuus ke 3.9. klo 18– 19.30. Mukana lähettejä mm. Jorma Haivio. Mark Saba, Arja Gröhn.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Iloa vauvaperheeseen la 30.8. klo 10–11.30. Isälle, äidille ja vauvalle tarkoitettu ryhmä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Ryhmään voi tulla koko perhe tai toinen vanhemmista vauvan kanssa. 4 krt syksyllä. Tied. Laura Sydänmaanlakka, p. 050 381 6353 laura.sydanmaanlakka@evl.fi.

■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Rukouspiiri ti 2.9. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 2.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Vaatevarasto avoinna to 4.9. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■■ Muskari perhepäivähoitajille lapsineen to 28.8. klo 9.15–11. Hinta 60 e / lapsi / kausi.

■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Messu su 31.8. klo 12. Hannu Pöntinen, Sinikka Honkanen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka ti klo 10 Martinristin edestä.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 3.9. klo 18–20 Olotila.

Luetaan yhdessä torstaisin 4.9. alk. klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 3.9. klo 19–21.

Opitaan hiljaa olemista Arkiretriitti totuttaa viettämään omaa hiljaista hetkeä päivittäin.

Arkiretriittejä • Hakunilan kirkolla (Hakunilantie 48) keskiviikkoisin 3.9.–22.10. klo 17. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

• Korson kirkolla (Merikotkantie 4) tiistaisin 2.–30.12. klo 17. Ilmoittautumiset ja lisätietoja risto.auvinen@evl.fi tai p.

050 310 7032.

• Myyrmäen kirkolla (Uomatie 1) torstaisin 2.– 30.10. klo 18. Ilmoittautumiset ja lisätietoja helena. fyhr@evl.fi tai p. 050 380 6500.

• Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla (Kustaantie 22) torstaisin 4.9.–23.10. klo 18. Ilmoittautumiset ja lisätietoja vappu.olsbo@ evl.fi tai p. 050 414 5610.

Mitenkähän elämäni muuttuisi, jos viettäisin hiljaista hetkeä päivittäin? Olisin hiljaisuudessa varttitunnin tai puoli tuntia, – Nuoruudessani puhuttiin aamuvartiosta. Päivittäistä hiljaista hetkeä Raamatun äärellä pidettiin tärkeänä, kertoo pappi Vappu Olsbo, joka ohjaa arkiretriittiä Rekolan seurakunnassa.

Arkiretriittiin kuuluu puolentoista tunnin ryhmäkokoontuminen kerran viikossa. Siinä annetaan raamatunkohdat viikoksi eteenpäin. Niitä osanottajien on tarkoitus lukea ja mietiskellä omissa hiljaisissa hetkissään päivittäin.

– Tavallisesti puhutaan, vaikkapa raamattupiireihin liittyen, että siellä tutkitaan Raamattua.

Usein voisi olla tarpeen antaa

Raamatun tutkia meitä. Voisi miettiä, mitä se sanoo minulle ja minusta Jumalan edessä.

Ajatuksiaan ja löytöjään voi halutessaan kirjoittaa myöhemmin muistiin. Yhteisissä kokoontumissa pääsee lyhyesti kertomaan omista kokemuksistaan.

– Ryhmässä jokainen saa puhua yhtä pitkään. Yhden puhuessa toiset eivät saa katkaista hänen puhettaan kysymällä tai kommentoimalla. Toista ei saa myöskään opettaa, ei edes tilaisuuden jälkeen. Myöskään ryhmän ohjaaja ei saa tehdä sitä.

Osallistujilta edellytetään sitoutumista ja luottamuksellisuutta.

– Ei ole tarkoitus, että joku kuulee kokemuksiaan kerrottavan kaupan kassajonossa.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Felice Beatrix Miliana Mikonsaari, Jooa Heikki Kaspian Alho, Neela Amanda Hopeasaari.

I. Tuhkalainen. Konfirmanderna medverkar. Kvällsmässa ons 3.9. kl. 18. K. Andersson, J. Granlund, A. Ekberg.

Avioliittoon kuulutettu Tuukka Juhana Tuomisto ja HannaReeta Pauliina Sallinen.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 1.9. kl. 9–12.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Charlotta Surichaya Heinimäki, Nella Sofia Laaksonen, Peetu Mikael Eriksson, Wilma Sofi Alexandra Manner, Luca Antero Lehtola,

Ulla-Maija Vilmi

Hautaan siunattu Taimi Alina Kurri 90 v, Hilkka Liisa Auvinen 87 v, Ilppo Uolevi Nummelin 81 v, Matti Kalevi Riski 67 v, Inkeri Himmanen-Raunio 59 v, Kari Pekka Rytkönen 51 v, Jukka Kalevi Nummelin.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, fr.om. 1.9. Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–to kl. 9–13, fr.om. 1.9. må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning ti kl.

9–12, fr.o.m. 1.9. må och to kl.

10–11.30. Ingen diakonimottagning to 4.9. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 31.8. kl. 10. A. Paavola,

Döpta Daniel Allan Aate Kovanen.

PERHENEUVONTA Perheasiain neuvottelukeskus, Unikkotie 5 aA, 3. krs, p. 09 830 6330.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi ti

16.9. klo 16.30–19.30, la 27.9. klo 10– 16, to 9.10. klo 16.30–18.30, la 25.10. klo 10–16 ja to 6.11. klo 16.30–19.30.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.9. mennessä p. 09 830 6330. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo.

Vanhemmuuden riemut ja riesat – ryhmä murrosikäisten vanhemmille tiistaisin 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19.30. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä p. 09 830 6330 tai ryhmän ohjaajalle perheneuvoja Hellevi Hilska-Saloselle p.

050 347 6846.

Vieraana Markku Mattila

Arkiretriitissä mietitään, miten raamatunlauseet puhuttelevat.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

13

Seurakunnissa tapahtuu 28.8.–4.9.

Lapsille

Kuvaario / Kniel Synnatzschke

Musiikkia

Nokkahuilisti Satu Parkkonen Mikä on La Fiabe -yhtye?

– Le Fiabe -barokkiyhtye perustettiin vuonna 2002. Kokoonpanoon kuuluvat sopraano Katja Vaahtera, barokkisellisti Louna Hosia, cembalisti Anna Franzon ja minä olen nokkahuilisti.

Soitamme barokkimusiikkia, eli noin 1650–1770 välisenä aikana sävellettyjä teoksia, ja myös barokkisoittimille tehtyä uutta musiikkia.

Miksi soitat nokkahuilua, eikö nokkahuilu ole lasten soitin?

– Barokin aikana soitettiin kahta eri huilusoitinta, nokkahuilua ja traversoa, eli barokin ajan poikkihuilua. Nokkahuiluja on useita kokoja, joista monelle tuttu koulusoitin on nimeltään sopraanonokkahuilu. Tavallisimmin soitetaan neljää eri kokoa: sopraanoa, alttoa, tenoria ja bassoa. Konsertissamme soitan sekä sopraano- että alttonokkahuiluja.

Mistä Pyhän Laurin kirkossa esittämänne kantaatti kertoo?

– Esitämme konsertissa Lennox Berkeleyn kantaatin Una and the Lion, joka on sävelletty 1970, eli se on uutta musiikkia barokkisoittimille. Kantaatti kertoo kuningattaren ja leijonan dramaattisesta kohtaamisesta.

Mikä barokkimusiikissa kiehtoo?

– Selkeät tunnetilat, jotka vaihtelevat laidasta laitaan. Barokin kappaleet ovat myös aika lyhyitä verrattuna vaikka 1800-luvun sävellyksiin, jolloin se on varsin yleisöystävällistä. Kappaleiden tanssillisuus tuo myös oman vivahteensa konserttiin.

Nina Riutta

Le Fiabe -barokkiyhtyeen Una and the Lion -konsertti su 31.8. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

VAMMAISTYÖ

Viittomakielisille Opastettu kävelyretki ke 27.8. klo 17.15–18 Helsingin pitäjän kirkon ympäristössä. Lippu 5 euroa. Lipun myynti klo 17. Oppaana Ritva Engblom. Tapaaminen kirkon portilla.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 2.9. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2, sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta. Viva-vapaaehtoinen Tuula Ikonen paikalla. Tervetuloa juttelemaan kahvikupin äärelle.

Näkövammaistyö Miesten ilta ma 1.9. klo 18–21, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs., saunomisen, uimisen ja yhdessäolon merkeissä. Illassa mukana Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Myyrmäen kerho ti 2.9. kello 13–15 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Toivo kannattelee, diakoni J-P Virtanen. Kerhon ohjaaja Leena Siekkinen. Kahvitarjoilu.

Kehitysvammaistyö Musakerho la 30.8. klo 10–11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3. Kerho sopii kaiken ikäisille kehitysvammaisille, jotka nauttivat musiikista ja rytmistä. Ohjaajina Ritva-Leena Tuuli, Maaret Hirvensalo ja vapaa-

ehtoisia. Lisätietoja: vs. kehitysvammaistyön diakoni maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 433 4232.

OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 10–14. Avoinna 1.9. alkaen ma– pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Valokuvia 1920–80-lukujen Tikku-

rilasta esillä 25.9. saakka. Perunanpesua Keravanjoessa. Vantaan kaupunginmuseo.

Infotilaisuus ikääntyvien liikunnas-

ta pe 5.9. klo 13–14. Liikuntatuokio ikääntyville.

Kysy neuvoa puhelimen ja interne-

tin käytössä maanantaisin klo 12–13.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

TROOPPINEN PUUTARHA GARDENIA

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Avoin raamattukoulu Investoi elämääsi – tule opiskelemaan lukuvuodeksi tai vaikka vain viikoksi Kauniaisiin aikuisopiskelijoiden omaan raamattukouluun, Arkkiin. Meillä opiskelet innostavien ja asiantuntevien opettajien johdolla. Aiheena Raamatun kirjat, kirjoittajat ja päähenkilöt. Vuodessa luetaan koko Raamattu läpi. Tutustu viikko-ohjelmiin www.sro.fi/ark ja ilmoittaudu mukaan!

Syksyn arkkiviikot 1.9.–12.12.2014 Kevään arkkiviikot 12.1.–15.5.2015 Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, p. 09 512 3910

Vuokrata halutaan

4

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, pöytätasot.

Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Juhlat ja kokoukset Puutarha-alan kurssit Opastukset Lasten synttärit

KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT ––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

Katso lisää

www.gardenia-helsinki.fi tai soita puh. (09) 3478 4050 PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

Gardenia-Helsinki, Viikki, Helsinki puh. (09) 3478 400 info@gardenia-helsinki.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA tutustu lAAJAAN MAllistooN: apuajoneuvo.fi KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: 040 1244 282 S JA TOIMITU

888WA 2300,-

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Su 31.8. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Pakarituvassa, Kirkkotie 45.

Ma 1.9. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuonessa Veräjäkallionkatu 2 Espoo.

Kahvit 18.30.

Ke 3.9. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa.

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

778NR 2200,Maahantuonti, Myynti ja vuokraus:

889Xl 3300,-

PARAS HINTA- / LAATUSUHDE

S H O P R I D E R®

Koulutusta

Kuusiluoto oy | KehittäjänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apuajoneuvo.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Lakiasioita Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232

Sekalaisia Annetaan Ragdoll.kisu hyvään kotiin, pientä korvausta vastaan sisäkissaksi.

Tiedustelut p. 044 511 8888.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Hans Eiskonen

Koulusyrjintä kasvattaa vihaa Nuorten äärimmäiset väkivallanteot kääntävät tutkijoiden katseen koulujen arkeen.

N

uorten turhautuminen on purkautunut viime vuosina äärimmäisinä väkivallantekoina: iskuina kouluihin, koulu-uhkauksina sekä viime keväänä paljastuneena Helsingin yliopistoon kohdistuvan iskun suunnittelemisena.

Poliittista väkivaltaa ja terrorismia tutkiva yliopistolehtori Leena Malkki on tutustunut yliopistoiskua suunnitelleiden nuorten sähköpostikirjeenvaihtoon. Esiin nousi koulukiusaamista, nöyryytyksen kokemuksia ja synkkä kuva omasta tulevaisuudesta.

Malkki johti elokuussa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa paneelikeskustelua, jossa tutkijat analysoivat nuorten radikalisoitumisen yhteiskunnallisia syitä.

Väkivalta on usein viimeinen hätähuuto, jonka taustalla on pitkään jatkunut häpeän kokemus.

Sosiologian professori Matti Kortteinen kohtasi häpeän kokemuksen 1990-luvulla tutkiessaan laman aikana irtisanottujen pitkäaikaistyöttömien selviytymistä.

– Nyt samat asiat nousevat

esiin Nuorisobarometreissa, Kortteinen sanoi.

Yliopistonlehtori, koulututkija Tarja Tolosen mukaan häpeän taustalla on nuorten kokemus omasta ihmisarvostaan markkinayhteiskunnassa.

– Nuoret mittaavat kelpaavuuttaan sillä, onko heillä kaveriarvoa, pärjäävätkö he koulussa ja onko heillä tulevaisuudessa työmarkkina-arvoa.

Iskujen kohteet valikoituvat Tolosen mukaan tämän pohdinnan seurauksena: väkivalta kohdistuu jonnekin, mihin itsellä ei ole pääsyä.

Mediatutkija Johanna Sumiala-Seppäsen mukaan kouluampumiset kertovat siitä, että huomiosta ja näkyvyydestä käydään entistä raaempaa kamppailua.

– Tuloksena on julma maailma, jossa pahin kohtalo on olla tavallinen.

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Nuotio toi esiin sen, että suomalaiset nuoret tekevät verraten vähän henkirikoksia. Korkeat itsemurhaluvut kertovat kuitenkin häpeän ja nöyryytyksen kokemisesta. Iskuissakin on usein kyse myös itsemurhasta.

Harvardin yliopistossa tehty tutkimus nostaa esiin Yhdysvalloissa tapahtuneiden kouluampumisten yhteisiä piirteitä, jotka sopivat Matti Kortteisen mukaan Suomessa tapahtuneisiin koulusurmiin.

Ampumiset ovat tapahtuneet pienellä, yleensä maaseutumai-

sella paikkakunnalla, jossa yhteisöllisyys on vahvaa. Tekijöitä yhdistää kokemus siitä, että heidät on suljettu yhteisön ulkopuolelle.

– Ongelmana ei ole niinkään perinteinen syrjäytyminen, vaan ostrakismi: kiinteä yhteisö on sulkenut tekijän ulos. Pienellä paikkakunnalla kerran saatua leimaa ei voi paeta, vaan eristäminen seuraa nuorta joka paikkaan. Kokemus tuottaa joko mu-

Tarja Tolonen sanoi.

Koulututkijan mukaan eristämisen huomaa usein luokan istumajärjestyksestä.

Matti Kortteinen pitää välttämättömänä, että kouluissa löydetään nykyistä parempia keinoja eristämisen havaitsemiseen ja purkamiseen.

– Ongelmat paikantuvat kouluissa tapahtuvaan ulossulkevaan käyttäytymiseen, joten ehkäisevän työn pitäisi keskittyä

”Ongelmana ei ole perinteinen syrjäytyminen, vaan se, että yhteisö on sulkenut nuoren ulos.”

Professori Matti Kortteinen

sertavaa masennusta tai häpeäraivoa.

Kouluampumisia yhdistävät myös tekijöiden aikaisemmat mielenterveysongelmat, aseiden saatavuus ja heikko valvonta sekä kulttuuriset mallit, joita löytyy uutisoinnista, peleistä ja nettiryhmistä.

Kun nuorilta itseltään kysyy, millainen ihminen on syrjäytynyt, he vastaavat yksinkertaisesti.

– Nuorten mielestä syrjäytynyt on se, jolla ei ole kavereita,

sinne, Kortteinen perusteli.

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että suomalaiset nuoret tarvitsevat nykyistä vahvempaa aikuisten läsnäoloa ja pitempään jatkuvaa kasvatuksellista otetta.

Kouluampujat valikoituvat joukosta, jonka on erityisen vaikeaa pyytää apua ja luottaa toisiin ihmisiin. Siksi vallitseva varhaisen itsenäistymisen ja yksin pärjäämisen ihanne on kyseenalaistettava.

– Nyt syli auki, Kortteinen kiteytti.

– Tässä yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvitaan paljon muutakin kuin yksin pärjäämisen eetosta. Jos ajattelet, että pärjäät yksin tai et ollenkaan, sinun käy huonosti.

Rippikoulu- ja kasvatustyön asiantuntija, kirkkohallituksessa työskentelevä Jarmo Kokkonen kiinnittää huomiota seurakuntien mahdollisuuksiin nuorten eristämisen ja yksinäisyyden purkamisessa.

Kokkosen mukaan rippikoulussa syntyy lähes aina yhteishenki, joka auttaa erityisesti tukea tarvitsevia nuoria.

– Koulussa kaksi nuorta voi olla monta vuotta samalla luokalla puhumatta koskaan toisilleen. Rippikoulussa tämä on sula mahdottomuus.

Tiiviin yhteisöllisyyden aiheuttama angsti on kirkon nuorisotyöntekijöille tuttu ilmiö, vaikka yhteisön henki olisi hyväkin. Kokkonen painottaa, että ryhmää arastelevalle nuorelle on annettava aito mahdollisuus edetä hitaasti.

Seurakuntien nuorisotyön ”matala kynnys” on Kokkosen mukaan usein totta. Esimerkiksi isostoimintaan osallistuu tutkitusti myös nuoria, jotka eivät ole sosiaalisesti lahjakkaita.

– Usein nuori, joka on kouluyhteisössään ulkolaidalla, kokee seurakunnassa, että ’täällä minut jotenkin hyväksytään’, Kokkonen sanoo.

Taneli Kylätasku

16

Aikamerkki Marissa Tammisalo

Ansu Kivekäs on syntynyt Tikkurilassa ja asunut Vantaalla lähes koko elämänsä.

Maramuresin maakunnassa Romaniassa on kaikkialla krusifiksejä. Ennen niitä veistivät paikalliset käsityöläiset puusta, mutta nyt taidot ovat rapautuneet ja käsityöstä tullut liian kallista. Niinpä ristillä riippuvat Jeesukset tilataan Kiinasta ja muista halpatuotantomaista – ja ne ovat muovia.

Romanialainen valokuvaaja Vasile Dorolti on tallenta-

tai koko ajan miettiä, onko tämä nyt liian rankkaa.

Rankkaa monien kirjan henkilöiden elämä onkin. He notkuvat vantaalaisissa lähiöbaareissa tai pyörivät huumekuvioissa. Niin poliisilla kuin erityisopettajallakin juominen lipsahtaa välillä överiksi. Monilla erityisluokan pojista on sietämättömät kotiolot.

Kivekäs sanoo, ettei ahdistavista asioista kirjoittaminen ollut helppoa. Seksinkin kuvaaminen tuntui aluksi vaikealta.

– Sitten muistin, että kirjoitan nyt aikuisille, joten antaa mennä vaan.

Kaisa Halonen

Krista Susi

Käpylintu Myös ristinokkaisten käpylintujen kerrotaan auttaneen Jeesusta ristillä. Kansanperinteen mukaan lintujen yrittäessä irrottaa nauloja Jeesuksen käsistä niiden nokka vääntyi ja höyhenpuku tahriintui vereen. Silloin Jeesus sanoi käpylinnuille, että ne saavat punaisen rinnan ja vääntyneen nokan muistoksi ystävyydestään ja avuliaisuudestaan.

Käki Sortavalassa on kerrottu, että käki lensi aikanaan Jeesuksen ristin päälle kukkumaan. Rangaistuksena siitä käen lauluaikaa lyhennettiin, ja niinpä se saa kukkua vain kevätkesän ajan.

Soili Pohjalainen

Ossi Ilvonen / Matti Koutonen / Sampo Kiviniemi / Vastavalo

Juuri sitä hän ei kuitenkaan itse osaa muuta kuin kontrollin kadotessa.

Mian hahmo on Dreamteamin kiinnostavin. Hänessä on karismaa, joka houkuttaa johtajaa etsiviä naisia. Johtajan osa voi olla kuitenkin raskas. Paljastuminen pelottaa. Dreamteamin viimeinen pyyntö onkin: ”Armoa!”

Marja Kuparinen

Elämäntaitovalmentajalla ei olekaan kaikki kunnossa. .

nut muutoksen kuvasarjaansa People and Crosses (Ihmisiä ja ristejä). Rujot ristiinnaulitut kertovat traditioiden katoamisesta. Aiemmin tien vierillä, porteissa, hautausmailla ja toreilla näkyvät kristilliset symbolit sisälsivät viittauksia paikallisiin perinteisiin. Kiinalaisten käsittelemä Kristus näyttää toisenlaiselta.

Punatulkku Punatulkusta kerrotaan, että alun perin valkorintainen lintu sai punaisen rintansa nyppäistyään ristille kulkevan Jeesuksen otsasta orjantappurakruunun piikin. Toisen kansanperinteen mukaan väri on peräisin vedestä ja puolukoista, joita lintu vei ristiinnaulitulle Jeesukselle. Kolmas selitys on, että punatulkun rintaan roiskui verta sen istuessa koivussa ristiinnaulitun Jeesuksen lähellä.

Vertti Teräsvuori

”Minä pysyn aina sun vierellä.

Mä en jätä sua ikinä”, lupaa Mia (Minttu Mustakallio) mahdolliselle tulevalle yhtiökumppanilleen Eevalle (Katariina Kaitue).

Suunnitelmissa on neljän naisen yritys, joka tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Ensin Mian, Eevan, Hannan (Paula Siimes) ja Jutan (Sari Puumalainen) on vain opittava luottamaan toisiinsa.

Minna Nurmelinin Dreamteam-näytelmässä huvitellaan ihmisten epävarmuuden ja nykyisen elämänvalmennusbuumin kustannuksella. Mistä meille onkin siunaantunut näitä asiantuntijoita, jotka opastavat meitä syömään, liikkumaan ja stailaamaan itseämme ja kotejamme loputtomiin? Elämän on oltava monelle täydellinen suoritus ja kaiken hallinnassa.

Myyrmäen kirkon valo huikaisee.

3 x lintu ja risti

Me ei oteta paineita ”Me ei oteta paineita”, vakuuttaa hankkeen käynnistänyt Mia. Dreamteam paljastaa, että valmennushommista havittelevilla naisilla elämä on kaikkea muuta kuin järjestyksessä. ”Kuuntele itseäs. Mitä sun sisältä oikeasti kuuluu?” heittää Mia.

Hanna Antila

Krusifiksi suoraan Kiinasta.

TÄLLAINEN ON ANSU KIVEKKÄÄN VANTAA: ”Vantaassa on kiehtovinta värikkyys, rosoisuus, luonto ja lähiöt. Täällä on rumaa ja kaunista rinnakkain.”

Dreamteam Kansallisteatterissa.

kirkko (22 ääntä). Yhteensä äänestäneitä oli 144.

Myyrmäen kirkolla on muutenkin aihetta juhlaan, sillä se täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Luvassa on muun muassa juhlamessu, jossa vierailee piispa Irja Askola, sekä opastettuja kirkkokierroksia.

Sini Pennanen

Koisorock, adventtimessu Pyhän Laurin kirkossa, Hakkilan teollisuusalueen kontit ja Peijaksen sairaala. Ansu Kivekkään Perhosveitsi-dekkarissa liikutaan sujuvasti Vantaalla. Se ei ole ihme, sillä Kivekäs on syntynyt Tikkurilassa ja asunut Vantaalla lähes koko elämänsä.

– Vantaata on käytetty dekkareissa vähän. Vaikka minulle Vantaa on tuttu ympäristö, joillekin toisille se saattaa vaikuttaa eksoottiselta, Kivekäs sanoo.

Kivekkään romaanin keskeisiä henkilöitä ovat erityisluo-

kan pojat ja heidän opettajansa. Maailma oli erityisopettajana työskennelleelle Kivekkäälle tuttu.

– Taustani helpotti koulumaailman ja nuorison kuvaamista, mutta samalla pelkäsin, että leimaan oppilaita tietystä muotista tuleviksi. Kirjaani ei ole tarkoitettu sosiaalipornoksi eikä varsinkaan dokumentiksi.

Perhosveitsi on Kivekkään ensimmäinen aikuisten romaani.

Aiemmin hän on kirjoittanut kolme nuortenromaania ja yhden lastenromaanin.

– Kun kirjoittaa aikuisille, ei ole mitään suodatinta. Ei tarvitse esimerkiksi varoa kirosanoja

Vantaan Laurin lukijoiden mielestä Vantaan kaunein moderni kirkko on Myyrmäen kirkko.

Arkkitehti Juha Leiviskän taidonnäyte nappasi Vantaan kaunein moderni kirkko -äänestyksessä ylivoimaisen voiton saamalla 50 ääntä. ”Kirkon sisällä oleva valo huikaisee.” ”Kirkkosali on kaunis, kodikas ja luonnonvaloa täynnä.” ”Korkealta alas laskeutuvat lamput ovat hienot!” ”Vantaan kaunein rakennus.” Näin äänestäjät luonnehtivat Myyrmäen kirkkoa.

Toiseksi tuli Hämeenkylän kirkko (25 ääntä) ja kolmannen sijan jakoivat Pyhän Annan lastenkirkko ja Korson

Romanian muovi-Jeesukset

Rosoinen Vantaa Ansu Kivekäs: Perhosveitsi. Crime Time 2014.

Kirkoista kaunein