Lauri 2013 nro 1 (17 1)

Vantaan Lauri 1 • Armon asialla • 17.1.2013 • www.vantaanlauri.fi

Lasse Kaikkonen mopoilee pakkasessa 4

Kotiäiti kaipaa vaihtelua 6

Rukous alkaa hengityksestä

10

Antti Kylliäinen:

”Joka kerta kun sanoo jotakin, voi valita, puhuuko totta vai valehteleeko.”

Hyveet työpaikalle

8

Elämme pin-koodien, sim-korttien maailmassa Kirkossa ei tarvitse pinnistelläja – salasanojen Johanna Korhonen 2

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Uusi Lauri Selkeyttä, tunnetta, ryhtiä, nykyaikaisuutta, iloisuutta. Siinä uudistetun Vantaan Laurin suunnittelijoiden Anna Mattssonin ja Kaarle Hurtigin ajatuksia siitä, millainen kädessäsi oleva lehti on.

Vantaan Laurin toimitus on elokuusta lähtien miettinyt lehden sisältöjä ja hyödyntänyt siinä muun muassa edellisvuonna tehtyä lukijatutkimusta. Yksi perusratkaisu uudistukseen tehtiin jo vajaa vuosi sitten, kun päädyimme siihen, että lehden sivukokoa muutetaan.

Uudistus näkyy heti etusivulta, jossa lehti esitellään persoonana, Laurina. Lähes kaikki lehden palstat on uusittu ja sisältöjä ryhmitelty uudella tavalla. Esimerkiksi seurakuntien ilmoitukset ja menovinkit ovat väripohjalla ja niiden yhteydessä on hengellisyyttä käsittelevä Taivaspaikka-sivu.

Ajankohtaisuus, paikallisuus ja halu olla mukana ihmisten arjessa ja pyhässä ovat lehden sisällön kulmakiviä, joista emme aio tinkiä.

Myös lehden nettisivut uudistuvat samaan aikaan paperiversion kanssa, vaikka netin näköislehti hiukan viivästyy. Osoitteessa www. vantaanlauri.fi on lisämateriaalia, joka täydentää lukukokemusta. Sinne päivittyy tuoreita uutisia ja sieltä voi käydä katsomassa videolta perheneuvoja Paula Ruotsalaisen parisuhdevinkin.

Vaikka uudistus on nyt tehty, se on vielä pitkään kesken. Aivan kuten te lukijat, myös toimitus opettelee lehden uutta muotoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sisällön kehittämiseen. Lauri katsoo maailmaa yhtä ennakkoluulottomasti kuin muutkin 17-vuotiaat.

Jos haluat kommentoida uutta Lauria ja sen juttuja, voit tehdä sen esimerkiksi Facebookissa. Siellä Laurilla on jo lähes 500 kaveria.

Pauli Juusela päätoimittaja

Kolumni

Kutsu lepoon Ihminen on tottunut siihen, että kaikenlaiset organisaatiot vaativat häneltä koko ajan jotakin. Päiväkodissa pitää olla aktiivinen ja koulussa ahkera. Työpaikka vaatii työntekoa, verohallinto veroja, pankki lainanlyhennyksiä ja urheiluseura reipasta osallistumista harjoituksiin. Taloyhtiö vaatii osallistumaan pihatalkoisiin ja koulun vanhempainyhdistys tuomaan kakkuja myyjäisiin. Vanhainkodissa saa suosiota, jos on "pirteä" tai vähintään esittää sellaista.

On yksi organisaatio, joka periaatteessa ei vaadi keneltäkään mitään suorituksia. Kirkkoon kelpaavat kaikki, ja kelvottomat aivan erityisesti. Kirkossa ei tarvitse pinnistellä.

No, kirkkokin vaatii jäsenmaksua eli kirkollisveroa. Sitä maksavat ne, joilla on tuloja. Kirkollisveron periminen on kirkon eli meidän kaikkien jäsenten tekemä päätös. Jeesus ei siihen kehottanut, joten häntä on turha syyttää!

Jeesus lupasi itse asiassa aivan päinvastaista. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien ja uuvuttamat, minä annan teille levon. Levon. Jeesuksen ylösnousemuksen aiheuttaman ilon tähden perustettu organisaatio, kirkko, tarjoaa lepoa!

Kirkon touhu ei toki läheskään aina vaikuta erityisen lepuuttavalta. Jäsenet rientävät kiireissään, henkilökunta uurastaa hiki hatussa, luottamushenkilöt nahistuvat kokouksissa. Tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että kirkon viestin syvässä ytimessä on kutsu lepoon.

On kauhea väärinkäsitys, että kristinuskon ydin on istumista kirkonpenkissä sunnuntaisin ja oikeita kristittyjä ovat vain ne, joiden istumalihakset moisen kestävät. Jumalanpalvelus on parhaimmillaan lepoa, mutta Jumalassa voi levätä muuallakin.

Kristinusko ei koostu ihmisten suoritteista. Kirkolla organisaationa on se ylivoimainen etu, että sen ei tarvitse eikä pidäkään edellyttää jäseniltään osaamista, suorittamista eikä muuta rasittavaa.

Kun väsynyt on ensin saanut lepoa, hänessä syntyy jotain uutta.

Johanna Korhonen toimittaja ja Vox Silentii

Kaj Andersson ja Harri Kröger suunnittelevat ekumeenista jumalanpalvelusta Pyhän Laurin kirkossa.

Kirkot pyrkivät hyvään naapuruuteen Ekumenia helpottaa niin lapsiperheiden kuin maahanmuuttajienkin elämää.

Kirkot ympäri maailmaa viettävät 18.–25.1. ekumeenista rukousviikkoa, mutta niiden yhteistyö on muutakin kuin hartaushetkien järjestämistä. Kaukana häämöttää ekumenian lopullinen päämäärä, kristittyjen näkyvä ykseys samassa kirkossa. Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteerin, ortodoksipappi Heikki Huttusen mielestä paljon on jo sekin, että oivalletaan aitoa kristinuskoa olevan myös oman kirkon ulkopuolella.

Usein ekumeniaa kuvataan kirkolliseksi diplomatiaksi, piispojen ja oppineiden teologisiksi keskusteluiksi. Huttusen mukaan paikallinen ekumenia, jossa eri kirkkokuntien kristityt oppivat tuntemaan toisiaan, on vähintään yhtä tärkeää.

– Ekumenian peruskokemus on ahaa-elämys. Tuo toinen, joka on erilainen, on myös Kristuksen opetuslapsi. Samalla kun opin uutta hänestä, opin uutta myös omasta perinteestäni ja siitä, mikä kristinuskossa on yhteistä ja olennaista.

Suomessa kirkot tekevät paljon käytännön yhteistyötä maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Vantaalaisille tuttu esimerkki

siitä on muutaman vuoden takainen egyptiläisisoäidin tapaus.

Vantaalla näkyvintä ekumeniaa ovat tammikuisen rukousviikon tapahtumat, kertoo Vantaan ekumeenisen toimikunnan puheenjohtaja, ruotsinkielisen seurakunnan kappalainen Kaj Andersson.

Yhteistyötä kirkot kuitenkin tekevät ympäri vuoden. Siihen kuuluu esimerkiksi vieraanvaraisuus: katolilaiset viettävät kerran kuussa messua ortodoksisessa kirkossa Tikkurilassa, ortodoksit puolestaan kerran kuussa liturgiaa Myyrmäen kirkossa.

Pastori Harri Kröger, joka luotsaa vuoden vanhaa helluntailaista Kotikirkkoa, korostaa ekumenian ajankohtaisuutta.

– Ekumenia kuuluu moniarvoiseen yhteiskuntaan. Erilaisuus ei erota vaan rikastuttaa.

Kotikirkossa on noin sata jäsentä. Pienen seurakunnan pastori toivoo, että kun julkisuudessa puhutaan kristinuskosta, nostettaisiin esiin muitakin kuin luterilaisen kirkon pappeja ja piispoja.

– Toivoisin myös, että kirkot voisivat yhdistää voimavarojaan ih-

misten auttamiseksi. Yksin meidän resurssimme eivät riitä esimerkiksi ruoka-avun jakamiseen, Kröger sanoo.

Kaj Andersson muistuttaa, että ekumenia koskettaa myös monia perheitä. Viime vuonna Vantaalla solmittiin yli 50 avioliittoa, jossa toinen puolisoista on luterilainen ja toinen kuuluu johonkin toiseen kirkkoon tai uskontokuntaan.

– Jos seurakuntien johtajat pitävät hyviä naapuruussuhteita yllä, se helpottaa paljon tällaisten perheiden tilannetta. Silloin lasten kastetilaisuuksissa voi olla kummankin kirkkokunnan pappi mukana ja lapset voivat osallistua toimintaan molemmissa kirkoissa, Andersson sanoo.

Kaisa Halonen

Ekumeeninen rukousviikko 18.–25.1.

• Yhteysilta la 19.1. klo 16 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa • Ekumeeninen kaksikielinen sanajumalanpalvelus su 20.1. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa • ”Sanon teitä ystävikseni” -iltatilaisuus ti 22.1. klo 19 Myyrmäen helluntaiseurakunnassa, Liesikuja 7. Ristisaatto lähtee klo 17.20 Hämeenkylän kirkosta ja klo 18.30 Myyrmäen kirkon A-ovelta.

vantaanlauri.fi uutisia

›› Juha Ropponen on välivaiheen kirkkoherra Korsossa ›› Hautajaiset voi nyt varata kirkkoherranvirastosta ›› Kirkosta erosi vähemmän vantaalaisia kuin vuosiin ›› Rekolassa kaikki kastetut vauvat saavat töppöset ›› Vantaan seurakunnat lahjoittaa vanhoja tietokoneita Meksikoon

-yhtyeen laulaja

KANNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Sukset kuntoon Timo Palotie, voitelumestari ja hiihdonopettaja: "Vaikka nykyään on monenlaisia suksia, voitelutaidoille on yhä tarvetta. Pitopohjasukset käyvät vain tietynlaisiin olosuhteisiin, joten hiihtäjä tarvitsee kahdet erilaiset sukset.

Hiihto ei silti ole mitään välineurheilua. Jos hiihtää vaikka 200 kilometriä talvena aikana, riittää kun kerran tekee peruskunnostuksen.

Hiihtobuumi jatkuu, ja nuoret aikuisetkin ovat taas innostuneet hiihtämisestä. On ollut hyvät kelit, ja kun vielä välineet ovat kunnossa, hiihtäminen on kivaa ja helppoa."

Hanna Antila

Vantaan Ladun suksien huoltoilta to 31.1. klo 17 Kuusijärvel­lä

4

Väitellään

Talvimopoilu on hullua, Lasse Kaikkonen Markku Mattila

Lasse Kaikkonen on Marjakirkkoprojektin sihteeri ja mopoilee töihin. ”Oli kesä oli mopo”, lauloi Sleepy Sleepers aikoinaan.

Talvella ei mopolla aja kukaan täysjärkinen.

– Kyllä talvimopoilijalla pitää jossain määrin päässä viirata. Ei mopoilu talvella kovin järkevää ole, kun ottaa huomioon liukkaan kelin riskit ja kylmyyden. Itsekin välillä mietin, olisiko jokin helpompi tapa liikkua, esimerkiksi auto, mutta mopolla ajelu on paljon hauskempaa.

Kauas on mopolla todella pitkä matka.

– On kysymys siitä, kuinka paljon on valmis varaamaan matkaan aikaa. Olen ajanut useammankin Tampereen-reissun, tosin kesällä.

Berliinin-matka oli suunnitteilla, mutta parin viikon loma ei olisi riittänyt juuri muuhun kuin edestakaisin ajamiseen. Takapuoli olisi puutunut. Mutta käytän mopoa paljon työssäni Vantaankosken seurakunnan alueella.

Hankit mopon elääksesi uudelleen nuoruuttasi.

– En ole elänyt moponuoruutta, sillä minulla ei ollut nuorena omaa mopoa. Mutta kaverillani Espoossa oli. Yhteisistä pääkaupunkiseudun moporeissuista on hyviä muistoja. Varmasti se vaikutti.

Muistutat mopon selässä Michelin-ukkoa.

– Pitää pitkälle paikkansa. Pakkasella täytyy pukea niin paljon vaatteita päälle, että paksuuskerroin on varmaan sama. Viimeksi hankin moottorikelkkahaalarin. Siinä ei ole kiristyslenkkejä, joten onneksi keskivartalolle ei synny samanlaisia saumoja kuin Michelin-ukolla.

– Kymmenessä pakkasasteessa voin ajaa runsaat kymmenen kilometriä kerrallaan. Kovin paljon sitä kylmemmässä en aja. Kädet ja varpaat vaatisivat erikoisvarusteita ja mopo pitäisi saada lämpimään, jotta se lähtisi käyntiin.

Ostit moottoripyörän hankkiaksesi lisää katuuskottavuutta.

– Mopo on minusta katu-uskottavampi. Moottoripyörän hankkii moni keski-ikäinen, mutta mopossa on nuoruuden fiilis. Oma moottoripyöräni on samannäköinen kuin moponi.

Siinä on vain isompi moottori.

Vaikka moottoripyörällä pääsee lujempaa, valitsen mieluummin mopon.

Pauli Juusela

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Rohkeasti uutta luoden

Kenet minä lähetän - evankeliumin haaste ja tehtävä tänään 25.–27.1.2013 Kutsu kaikille, jotka yhdessä tahtovat rakentaa tulevaisuuden kirkkoa.

Tulevaisuuden kirkkoa rakentamassa: KRS:n toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma Kaste velvoittaa evankelioimaan: Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen Usko ja rakkaus kuuluvat yhteen: Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Tapio Tähtinen Ulla Rukous on palvelutehtävä: Lehtori Leena Lehtinen Lähetyksen monet kasvot: Kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala, Sanansaattajat Tapauskertomus: eläinlääkäri Matti Junnila Nuoren sukupolven rooli evankeliumin työssä meillä ja maailmalla: Opkon pääsihteeri Jussi Miettinen Virpi Onko minusta siihen? KRS:n koulutusjohtaja Virpi Nyman Lapset saavat tulla: Vivamon johtaja Anna-Mari Kaskinen ja Hengen uudistus kirkossamme -järjestön lapsityöntekijä Elina Vaittinen Kalle Haasteet ovat voittamista varten: Radio Dein toimitusjohtaja Kirsi Rostamo Kaiken keskellä Jumala: KRS:n varatoiminnanjohtaja Kalle Virta Uskon ja tieteen rajapinnalla: Airi Kannisto, fil. tri, (fysiikka) Anna-Mari Lisäksi: Messu sunnuntaina klo 11.00.

Kurssimaksu: 30 e. Täysihoitohinta koko ajalta: 122–164 e/hlö.

Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

HERÄNNÄISSEURAT Su 20.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaankatu 22, Vantaa. Saarnaa Eveliina Ojala. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 18 Järvenpäässä, Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3.

Klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5.

Ke 23.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3.krs

Haetaan vapaaehtoistyöntekijää kirkon ruokailuun Tikkurilassa.

Tehtävään voit ilmoittautua netissä vantaa.suurellasydamella.fi

Vivamo

Vivamontie 2, 08200 Lohja 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo.fi

www.kansanraamattuseura.fi

Va n t a a n s e u r a k u n t i e n

vapaaehto i sto iminta Haetaan: - Järjestyksenvalvojia tapahtumiin - Yhteisvastuu 2013 lipaskerääjiä - Kirkon ruokailuun Tikkurilassa - Korson katulähetyksen ruokailuun Tehtäviin voit ilmoittautua netissä

5

Muutosvoima Jani Laukkanen

Ota kantaa!

Vantaan Lauri /Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen ongelmat nousivat esiin kuntavaalikeskustelussa. Kuka tuottaa palvelut?

Kilpailevatko tuottajat hinnalla? Uudistusta on perusteltu sillä, että valinnanvapautta on enemmän, kun terveyskeskukset ja yksityiset sairaalat kilpailevat.

Toisen näkökulman tähän tuovat kansainväliset tutkimukset, jotka arkkiatri Risto Pelkonen nostaa esiin. Hänen mukaansa yksityistämisellä ja kilpailuttamisella ei paranneta laatua eikä tehdä terveydenhoitoa halvemmaksi. Lisäksi Pelkonen väittää, että terveyspalveluja ei voi mitata sama tavalla kuin esimerkiksi siivouspalveluja.

Kuntalaisten kokemus palveluista on jäänyt keskustelussa taka-alalle. Onnistuneessa palvelussa on kysymys hyvästä mielestä. Mitä vähemmän käyntejä potilaan on tehtävä saadakseen hoitoa, sitä tehokkaampaa perusterveydenhuolto on. Hyvin hoidettu palvelu tuo säästöjä, lisää asukaspysyvyyttä ja tuo veronmaksajia. Kun kuntalaista siirrellään paikasta toiseen tai kun hän joutuu jonottamaan, hän kokee palvelun huonoksi. Hän ei saa asiaansa kerralla hoidettua.

On kolme keinoa, joilla terveyspalveluja voidaan parantaa tuottajasta riippumatta. Asiakaskokemusta on arvioitava jatkuvasti. Virheistä on opittava. Terveydenhuollon asiantuntijoita on kannustettava ja valmennettava palautteen perusteella. Sen antavat kuntalaiset, eivät vain lääkärit tai muut esimiehet. Tietoa hyvistä käytännöistä on levitettävä hoitohenkilökunnalle. Lopulta kaikki, kuntalaiset, kunta ja terveydenhuollon tuottajat, voittavat.

Jukka Hyttinen, toimitusjohtaja, SN4Mobile Oy

Pointin kirjaston informaatikko Paula Niemi lumoutui lapsena Maameren tarinoiden maailmasta.

Kiltin tytön rohkaisija Atuanin holvihaudat -kirjan sankaritar opetti, kuinka tärkeää on lähteminen.

Parhaassa kirjojen ahmimisiässä, noin 11-vuotiaana, Paula Niemi poimi Seinäjoen kaupunginkirjaston hyllystä synkeäkantisen kirjan. Se oli Ursula K. Le Guinin Atuanin holvihaudat, toinen osa Maameren tarinat -kirjasarjaa.

Kirja kertoo Arha-tytöstä, joka irrotetaan perheestään ja valitaan nimettömien jumalien uudeksi ylipapittareksi. Eräänä päivänä sysipimeässä, miehiltä kielletyssä labyrintissä kulkiessaan Arha näkee jotakin yllättävää: valoa ja velho Gedin. Hän päättää karata Gedin kanssa ja luopuu ylipapittaren roolistaan.

Tarina imaisi Paula Niemen heti mukaansa.

– Hyvä, kun uskalsin hengittää kirjaa lukiessani. Taisi mennä yöunetkin.

– Koin voimakkaan samastumisen tunteen ja elin mukana tapahtumissa. Kun kirjassa kuvailtiin, kuinka Arha ja toinen tyttö istuvat aidalla ja syövät omenoita, pystyin haistamaan ne omenat.

Kun kirja päättyi, Paula kiiti kirjastoon hakemaan sarjan edel-

listä osaa.

Paula Niemi kokee olleensa ujo ja kiltti tyttö. Häneen teki vaikutuksen Arhan rohkeus heittäytyä ja lähteä uusiin ympyröihin. Samantapaista rohkeutta hän tarvitsi itsekin muun muassa silloin, kun lähti opintolainan turvin Skotlantiin nettituttavuuttaan tapaamaan, ja vuonna 2000, kun hän lähti töihin Hong Kongiin.

– Joskus on vain uskallettava.

Ylipapittarena Arhan oli tietysti helppo tuoda itseään esiin, mutta hän uskalsi tehdä sitä roolista luovuttuaankin, hän pohtii.

Nyt Paula Niemi on 39-vuotias ja työskentelee informaatikkona Pointin kirjastossa Vantaalla.

– Haaveilen yhä uusista lähdöistä. Lähteminen voi olla konkreettista matkustamista tai vertauskuvallista vaikkapa jostakin tilanteesta lähtemistä tai ajattelutavasta luopumista.

Työssään hän on päässyt suosittelemaan Atuanin holvihautoja ja muita sarjan kirjoja uusille lukijoille. Vaikka kirjassa on synkkiä sävyjä, lohikäärmeitä, ahdis-

tava labyrintti ja naisten välistä juonittelua, hän on suositellut sitä lapsillekin aina neljäsluokkalaisista alkaen.

– Tavallaan kirja on aikuisten satufantasia, mutta voi sitä lukea lapsikin. Lapsena kirjaa luki seikkailukertomuksena eikä ymmärtänyt niitä asioita, jotka eivät kuuluneet omaan kokemuspiiriin.

– Olen sitä mieltä, ettei lapsia pidä suojella liikaa. He ovat kiinnostuneita aika vaikeistakin aiheista.

Paula Niemi on palannut Atuanin holvihautoihin yhä uudestaan ja löytänyt uusia tasoja ja lukutapoja. Kirjaa voi pitää myös uskontokritiikkinä, mutta hänelle se on yhä ennen kaikkea selviytymistarina, joka muistuttaa lähtemisen tärkeydestä. Kirjojen pohjalta tehtyä minisarjaa tai japanilaista animaatioelokuvaa Paula Niemi ei ole suostunut katsomaan.

– Se on ollut ihan tietoinen päätös. Pelkään, että hieno tarinani menisi rikki.

Hanna Antila

Paula Niemi ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoimasarjaan Vantaan sanataidekou­lun ohjaajaa Maami Heikkistä.

Tikkurilan kirkon purkamisesta tulee luopua! Käsittääkseni ei ole mitään todellisia syitä purkaa kirkkoa. "Kun jalat kastuu, potilas sairastuu" — tästä on kysymys.

Tehdään täydellinen salaojaverkoston korjaus ja estetään kapillaarisen kosteuden nousu rakenteisiin. Uskon, että suurin ongelma saadaan näin korjattua. Muut sisäilmaongelmat johtuvat varmasti osittain kapillaarisesta kosteusongelmasta ja huonosti eristetyistä kylmistä pinnoista, joihin tiivistyy kosteutta ja home leviää sitten sisätiloihin. Kirkon sisätilat voi muuttaa vastaamaan nykyajan tarpeita. Lisätään wc:t, invaluiska ynnä muuta sellaista. Muutokset on helppo toteuttaa ja ne ovat kustannuksiltaan kohtuullisia.

Etsimällä oikeat ratkaisut korjauskustannukset voivat olla parhaimmassa tapauksessa vain uuden kirkon perustusten hinta. Seurakunnan pitää tilata ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntija, jonka tietojen avulla voidaan säilyttää aikansa ikoni ja säästää seurakunnan varoja.

Väitetään, että kirkon tilat ovat riittämättömät. Sanoisin kuitenkin, että kaksi kirkkoa ja uusi siunauskappeli riittävät.

Rakentamalla lisää kirkkoja kävijämäärät eivät välttämättä kasva. Kirkko voisi aloittaa joinain juhlapyhinä kuljetukset, jolloin moni vanhus voisi käydä kirkossa.

Arvo Lahtinen

Paulan parisuhdevinkit ”Miten kahden ihmisen erilaiset odotukset vaikuttavat parisuhteeseen?”

Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Paula ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä. Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

6 Lauri Wirtanen, Katja Sepponen ja Satu Tonttila viihtyvät lastensa kanssa Korson kirkon perhekerhossa.

Lasten S kanssa kotona Kun hoitaa kotona pieniä lapsia, kaipaa päiviin välillä vaihtelua. Perhekerho tarjoaa seuraa sekä lapsille että heidän vanhemmilleen.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

atu Tonttila, 30, ja hänen nuorimmaisensa, 3-vuotias Veeti ja 1,5-vuotias Aava, käyvät maanantaisin Korson kirkolla kokoontuvassa perhekerhossa.

– On ihanaa, kun voi puhua jonkun kanssa esimerkiksi siitä, kuinka ärsyttävää on pukea lapsille talvivaatteita, Satu toteaa.

Samassa kerhossa käy myös Katja Sepponen, 36, vajaan kahden vuoden ikäisen Toivo-poikansa kanssa.

– Perhekerho on yksi meidän viikon kohokohdista. Siellä voi rauhassa vaihtaa kuulumisia toisten äitien kanssa samaan aikaan, kun lapset leikkivät keskenään, Katja kertoo.

Heidän kerhotuttujaan ovat myös Lauri Wirtanen, 29, ja hänen reilun vuoden ikäinen tyttärensä Mimosa.

Perhekerhossa käymiseen Sadulla, Katjalla ja Laurilla on sama syy. Se tarjoaa toimintaa ja teke-

mistä kotihoidossa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen.

”Mitä minä täällä teen?”

Katjalle oli jo Toivoa odottaessa selvää, että hän hoitaa lasta kotona tämän kolme ensimmäistä ikävuotta. Selvää oli myös, että Katja ei jäisi lapsen kanssa neljän seinän sisälle. Perhekerhoon he menivät ensimmäisen kerran samalla reissulla, kun kävivät kirkolla sopimassa Toivon kastetoimituksesta.

– Toivon kummitäti kävi aikoinaan omien lastensa kanssa samassa perhekerhossa, joten tiesin toiminnasta. Silti mukaan meneminen jännitti. Mietin, että mitä minä täällä teen. Sain kuitenkin nopeasti juttuseuraa ohjaajista ja muista kerhon äideistä, Katja kertoo.

Satu käy perhekerhossa jo viidettä vuotta. Hän meni sinne ensimmäisen kerran kaksospoikiensa Leevin ja Roopen ollessa viisikuisia.

Nyt 4,5-vuotiaat pojat käyvät kaupungin järjestämässä päiväkerhossa ja välillä äidin ja pikkusisarusten kanssa myös perhekerhossa.

Aluksi Satua arvelutti se, että kerho on seurakunnan järjestämä.

– Mietin, miten suuressa roolissa uskonto on kerhossa. En koe olevani kovin hengellinen ihminen. Joskus osallistumme hartaushetkeen, joskus emme.

Lauri arvelee, että hartaushetki on palvellut ehkä enemmän häntä kuin pientä Mimosaa. Katjan Toivo-poika on osallistunut niihin mielellään.

– Kun triangeli soi hartaushetken alkamisen merkiksi, Toivo tietää, minne juosta, hänen äitinsä kertoo.

Kotona kolmevuotiaaksi Kolmatta lastaan odottavalla Katjalla on laskettu aika kesäkuun alussa. Hänen kotonaoloaikansa

7

siis pitenee, sillä hän aikoo olla kotiäitinä siihen saakka, kun perheen uusin tulokas on ainakin kaksi- tai mieluiten kolmevuotias. Sitten Katjan on tarkoitus palata töihin Arabian tehtaalle.

– Nyt 14-vuotias esikoiseni meni päiväkotiin alle vuoden ikäisenä. Näin jälkeenpäin se harmittaa. Lapset ovat niin vähän aikaa pieniä. Silloin minulla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia jäädä kotiin. Yhteinen aika lapsen kanssa jäi vähäiseksi, kun vein hänet päiväkotiin vartin yli kuusi ja hain puoli viideltä.

Toisaalta päiväkodissa huomattiin, ettei Katjan esikoinen kehittynyt normaalisti. Poika oli kömpelö, hän törmäili päin seiniä, hänen puheensa ei kehittynyt normaalisti eikä omatoiminen pukeminen onnistunut.

– Olen kiitollinen, että päiväkodin henkilökunta osasi puuttua asiaan. Äitinä ajattelin, että kaikki lapset kehittyvät eri tahdissa.

Pojallani todettiin kuitenkin älyllinen kehitysvamma.

Mimosan vanhemmat ovat työskennelleet päiväkodissa. Lauri tietää, että Suomessa päivähoito on hyvää ja laadukasta.

– Silti tuntuu, että kaikkein pienimmät jäävät päiväkodissa muiden jalkoihin. Pyrimme hoitamaan Mimosaa kotona kolmevuotiaaksi saakka. Jos se ei ole mahdollista, toivottavasti hän pääsee perhepäivähoitoon tai järjestyy jokin hoitorinkisysteemi, Lauri miettii.

Kaikki lapset kotihoidossa Kaksosia odottaessaan Satu ajatteli palaavansa töihin lasten ollessa vuoden ikäisiä. Toisin kävi. Hänen kaikki neljä lastaan ovat olleet tähän asti kotihoidossa. Nuorimmaistaan odottaessaan Satu irtisanoutui työstään. Vuosi sitten hän perusti oman tilitoimiston.

– Aava ja Veeti aloittavat päiväkodissa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun isoveljet Leevi ja Roope menevät esikouluun, hän suunnittelee.

– Olisihan minulla helpompaa, jos lapset olisivat päiväkodissa ja tekisin töitä heidän ollessaan hoidossa. Aava on kuitenkin vielä niin pieni, etten voi ajatella laittavani häntä päiväkotiin, ja jos olen yhden lapsen kanssa kotona, miksi veisin muitakaan lapsia päivähoitoon.

Tällä hetkellä Lauri opiskelee päätoimisesti ja hänen vaimonsa käy töissä kahtena päivänä viikossa. Mimosa on silti kotihoidossa. Kotihoidontuen lisäksi maksettavaa Vantaa-lisää maksetaan

Kuinka vantaalainen?

Silja Sillanpään, 37, työhuone on kotona.

Saara Vuorjoki

”Nyt 14-vuotias esikoiseni meni päiväkotiin alle vuoden ikäisenä.

Näin jälkeenpäin se harmittaa. Lapset ovat niin vähän aikaa pieniä.” helmikuun alusta alkaen vain alle puolitoistavuotiaalle perheen nuorimmalle lapselle. Aiemmin lisää on maksettu alle kaksivuotiaalle perheen nuorimmaiselle.

– Meidän perheelle parinsadan euron suuruinen Vantaa-lisä on ollut merkittävä summa. Jos tarve vaatii, yritän hankkia keikkatöitä, sanoo teologiaa ja psykologiaa opiskeleva Lauri.

Äitiporukalla syömään Satu ja Katja ovat käyneet perhekerhossa viikoittain, Lauri silloin tällöin. Kerhoon voi mennä ja sieltä voi lähteä joustavasti omien aikataulujen mukaan. Esimerkiksi Lauri ja Mimosa ovat tulleet suunnilleen tunnin alkamisajan jälkeen, jotta Mimosa on saanut nukkua päiväunet rauhassa tavalliseen tapaan.

Lauri kehuu kerhonohjaajien ammattitaitoa.

– He ottavat kaikki vanhemmat ja lapset hienosti huomioon.

Satu antaa kiitosta toimivista ja avarista tiloista, joissa lasten on hyvä leikkiä. Itse hän on saanut perhekerhosta monta ystävää. Osa heistä on jo palannut työelämään, mutta yhteys ei ole katkennut. He ovat muun muassa käyneet äitiporukalla ulkona syömässä ilman lapsia.

Katja painottaa, että perhekerhossa puhutaan muustakin kuin vaipoista, vauvaperheen valvomisista ja talvivaatteiden pukemisen ärsyttävyydestä.

– Ja jos on murheita, niistä voi puhua myös ohjaajien kanssa henkilökohtaisesti, hän sanoo.

– Uskon, että perhekerho tuo monille pienten lasten vanhemmille kaivatun hengähdyshetken arkeen. Mieheni sanoi minulle kerran, että olen aina perhekerhon jälkeen tavallista paremmalla tuulella. Se on varmasti totta.

Siellä huolet unohtuvat.

Seurakuntien perhekerhoja www.vantaanseurakunnat.fi

Suurin osa päivähoidossa • 64 % alle kouluikäisistä vantaalaislapsista on kunnallisessa päivähoidossa.

• 4,1 % on yksityisessä päivähoidossa.

• 25,5 % hoidetaan kotihoidon tuella. Heistä noin 14 % on kuitenkin kunnallisessa kerhotoiminnassa.

• Noin 6–7 prosenttia lapsista ei käytä mitään päivähoidon palveluita.

Lähde: Vantaan kaupungin sivistystoimi

40 % jylliläinen

55 % vantaalainen

5 % hämeenkyröläinen

5 % hämeenkyröläinen Synnyin Hämeenkyrössä. Koulun aloitin Iisalmessa. Sieltä muutimme Viljakkalaan ja takaisin Hämeenkyröön. Olen sisarussarjamme neljästä lapsesta toiseksi vanhin. F. E. Sillanpää on isoisoisäni. Olen aina tiennyt, että kirjoittaminen voi olla ammatti. Muuten en ehkä olisi uskaltanut suuntautua kirjoittajan työhön.

55 % nikinmäkeläinen Kotoa muutin Tampereelle opiskelemaan teatterin ja draaman tutkimusta. Teatteriharrastukseni ansiota oli, että hain YLE:n

lastenohjelmiin töihin. Nyt teen käsikirjoittajan ja lastenkirjailijan töitä freelancerina. Muutin mieheni luo Helsinkiin vuonna 2004. Nikinmäkeen rakennuttamamme koti valmistui neljä vuotta sitten.

40 % jylliläinen Tarvitsen oman maiseman. Minulla ja miehelläni on mökki Jyllissä Ikaalisissa kosken rannalla. Ostimme ensin kesämökin ja vasta sitten oman kodin. Meillä on 5- ja 2-vuotiaat pojat. Ennen lasten syntymää asuin mökillä varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten koulujen tasavertaisuutta lisätään?

Opetusministeriö myönsi Vantaalle 2,35 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen vuosiksi 2013–2014. Tukea saavat koulut, joiden alueella on työttömyyttä, heikompi koulutustaso tai paljon maahanmuuttajia. Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, paljonko Vantaalla on kriteerit täyttäviä kouluja?

– Tällaisia kouluja on 31 Vantaan 46 koulusta. Osa näistä kouluista saa enemmän tukea oppilasta kohden, toiset vähemmän, mutta kaikki saavat.

Mihin tukirahat käytetään?

– Niillä tuetaan sellaisten oppilaiden oppimista ja kasvua, joiden lähtökohdat eivät välttämättä ole niin hyvät. Keskeisiä keinoja ovat pienryhmäopetus esimerkiksi erityisopettajan johdolla, läksykerhojen perustaminen, oppilaanohjauksen lisääminen ja suomi toisena kielenä -ryhmien perustaminen niille, jotka

puhuvat kotona jotakin muuta kuin suomea. Osa keinoista otetaan käyttöön jo tänä keväänä, osa seuraavana lukuvuonna. Koulukohtaiset suunnitelmat ovat tiedossa huhtikuussa.

Saavatko koulut itse määritellä, mihin rahat käytetään?

– Koulut tekevät rahojen käytöstä alustavat suunnitelmat. Niiden pohjalta tehdään päätökset avustuksen käytöstä.

Vantaan talouden vakauttamisohjelma on koskenut myös kouluja, vaikka niillä on ennestään niukat resurssit. Paikkaillaanko valtion myöntämällä tuella tehtyjä säästöjä, vai olisiko tukea haettu myös paremmassa taloustilanteessa?

– Ilman muuta olisi haettu. Valtio jakaa tällaista kohdennettua määrärahaa nyt ensimmäistä kertaa. Avustusta hakivat lähes kaikki kaupungit.

Hanna Antila

8

Aristoteles, Antti ja hyve-etiikka Antti Kylliäisen uusin kirja Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen (Otava 2012) soveltaa hyve-etiikkaa nykyajan työelämän tarpeisiin. Kylliäisen mukaan ei ole mitenkään kummallista, että 2300 vuoden takaiset opit toimivat edelleen.

– Ihminen ei ole kahdessa tuhannessa vuodessa muuttunut, vaikka maailma on. Hyveet ovat edelleen täyttä tavaraa, ne vain täytyy löytää ja soveltaa uusiin tilanteisiin, Kylliäinen sanoo.

Hyve-etiikan tärkein edustaja on 300-luvulla eKr. elänyt Aristoteles. Hänen mukaansa elämässä tavoittelemisen arvoisinta oli onnellisuus. Onnellisuuden välttämätön ehto puolestaan on hyveellisyys.

Hyveet Aristoteles jakaa kahteen lajiin. Intellektuaalisiin hyveisiin kuuluu esimerkiksi viisaus ja luonteen hyveisiin esimerkiksi kohtuullisuus. Hyveet ovat kahden eri ääripään keskivälillä sijaitsevia ominaisuuksia. Esimerkiksi anteliaisuus sijaitsee ahneuden ja tuhlaavaisuuden keskivälillä.

9

Hyvä työssään Haluatko paremman työn tai onnellisemman elämän? Hyveistä voi olla apua.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

J

o muinaiset kreikkalaiset tiesivät sen, mikä monilla nykyihmisillä tuntuu olevan hukassa: ollakseen onnellinen ja elääkseen hyvän elämän on oltava hyveellinen. Näin väittää pappi ja kouluttaja Antti Kylliäinen, joka haluaa tuoda antiikin Kreikasta peräisin olevan hyve-etiikan 2010-luvun suomalaisille työpaikoille.

Kylliäinen on sitä mieltä, että ihmiselle tekisi hyvää, jos elämä olisi yksi kokonaisuus, jossa eri elämänpiirit nivoutuisivat joustavasti yhteen eivätkä olisi toisistaan erillisiä maailmoja. Tasapainon löytäminen työn, perhe-elämän, ystävyyssuhteiden ja vaikkapa harrastusten välillä on Kylliäisen mukaan helpompaa, kun oivaltaa, että kaikkialla elämässä toimivat samat hyveet.

Oikeudenmukaisuutta tarvitsee niin kotiaskareita lapsilleen jakava isä kuin palkankorotuksista päättävä johtaja. Ilman rehellisyyttä ei pärjää parisuhteessa eikä ystävyydessä.

Kylliäinen tarkentaa, että kyse ei ole siitä, että työ ja sen vaatimukset saisivat nielaista koko elämän.

– Jos on perhettä, sen pitäisi kuitenkin olla elämässä ykkösasia.

Jos yllättäen sattuisit kuolemaan, mihin jäisi suurin aukko? Töihin olisi jo parin viikon päästä palkattu uusi ihminen, joka tekee hommat vähintään yhtä hyvin. Sen sijaan kotona sinua muistettaisiin ja kaivattaisiin joka päivä.

Velvollisuus vai väline?

Suomalainen työelämä on Kylliäisen mukaan tällä hetkellä varsin kirjavaa. Erot työpaikkojen välillä ovat suuria. On työpaikkoja, joissa viihdytään, ja niitä, joissa työntekijät voivat huonosti. Myös työmäärä vaihtelee paljon.

– Hoitoalalla tehdään työtä kieli vyön alla, eikä aika silti riitä kaikkeen. Toisaalta esimerkiksi monis-

sa seurakunnissa tahti on varsin leppoisa eikä ajankäyttöä ole viimeiseen saakka tehostettu.

Eroja on sukupolvienkin välillä. Vanhemmille ikäluokille työ on merkittävämpi elämänsisältö kuin nuoremmille, ja myös velvollisuus ja kunnia-asia.

– Nuoremmille työ on väline hyvinvointiin ja itsensä toteuttamiseen. Sen avulla hankitaan asioita, jotka ovat elämässä oikeasti mielekkäitä ja merkityksellisiä, Kylliäinen kuvailee.

Paperilta käytäntöön Viime vuosina yhdellä jos toisella työpaikalla on nimetty ar-

– Ei riitä, että firmalla on tietyt arvot. Myös perushyveet on oltava hallussa, jotta työyhteisö toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Parempaa arkea Hyveet kuulostavat Antti Kylliäisen puheissa lähes ihmelääkkeeltä työelämän ongelmiin. Niiden avulla parannetaan niin laatua ja tulosta kuin työhyvinvointiakin. Eikä niiden oppiminen edes ole vaikeaa.

– Vaikka hyveistä ei ole paljon puhuttu, itse asiat, kuten vaikka reiluus, rehellisyys ja suvaitsevaisuus, ovat meille tuttuja. Ja pakko ollakin, sillä ilman niitä mikään yhteisö ei pysyisi kasassa.

tärkein hyve.

– Jos se ei toimi, on ihan sama, miten muut asiat ovat.

Oikeudenmukaisuus koskee suuria periaatteita. Sitä tasapainottamaan tarvitaan reiluutta, tilannekohtaista harkintaa.

– Oikeudenmukaista on, että samaa palkkaa saavat tekevät yhtä paljon töitä. Mutta jos samaa palkkaa saava työkaverini on viimeisillään raskaana, olen reilu, jos hoidan rippileirillä enemmän yövalvomisia kuin hän, Kylliäinen havainnollistaa.

Myös avoimuutta Kylliäinen pitää tärkeänä hyveenä. Viikonlopun tekemisiä ei tarvitse työpai-

”Jos oikeudenmukaisuus ei työyhteisössä toimi, on ihan sama, miten muut asiat ovat.” voja. Niitä on painettu kiiltävälle paperille vuosikertomuksiin ja toisteltu juhlapuheissa.

Antti Kylliäinen on sitä mieltä, että hienoimmatkin arvot jäävät monesti tyhjäksi puheeksi.

Kuilu niiden ja käytännön välillä saattaa olla suuri.

Sitä vaaraa ei Kylliäisen mukaan ole, kun siirrytään arvoista hyveisiin: hyve on hyve vasta sitten, kun se toimii käytännössä.

– Samat asiat saattavat olla sekä arvoja että hyveitä. Arvoina ne ovat ihanteita, joiden toivotaan ohjaavan toimintaa ja joita kohti pyritään. Hyveitä ne ovat sitten, kun ne siirtyvät käytäntöön. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus voi olla minulle keskeinen arvo, vaikka jatkuvasti tulisin toimineeksi epäoikeudenmukaisesti. Hyveeni se on vasta, kun todellakin toimin oikeudenmukaisesti, Kylliäinen selittää.

Kylliäinen kehottaa miettimään, onko tärkeämpää tehdä työtä mahdollisimman suurella voitolla vai mahdollisimman hyvin.

– Jos halutaan tehdä työ mahdollisimman hyvin, yrityksellä täytyy olla hyviä työntekijöitä – siis ihmisiä, joilla on hallussaan työn tekemisen keskeiset hyveet.

– Jos haetaan mahdollisimman nopeaa ja maksimaalisen suurta taloudellista hyötyä, hyveet eivät tietenkään auta. Orjatyövoima on silloin tosi tehokas ratkaisu.

Kylliäinen lisää, että hyveet ovat olennaisia, jos halutaan parantaa työnteon arkea ja saada ihmiset viihtymään työssään.

– Tyky-päivät ja kuntokortit ovat kyllä kivoja, mutta lähinnä kosmetiikkaa.

Puhu pahaa Oikeudenmukaisuus on Antti Kylliäisen mukaan työyhteisön

kalla raportoida, mutta työhön liittyvistä asioista on pystyttävä puhumaan – myös tunteista, jotka monella työpaikalla ovat vaikea ja vaiettu asia.

– Ikävätkin tunteet voi purkaa puhumalla, kunhan vain löytää vuodatukselleen oikeanlaisen kuuntelijan, Kylliäinen sanoo.

– Jos työkaverini on loukannut minua, ei välttämättä ole järkeä mennä vihaisena huutamaan hänelle. Asia hukkuu tunnemyrskyn sisään. Fiksumpaa on, että käyn purkamassa tunteeni ja haukkumassa hänet kolmannelle osapuolelle. Rauhoituttuani voin käsitellä asian minua loukanneen ihmisen kanssa. Tämä toimii, kunhan se, jolle olen purkanut kiukkuani, ymmärtää, mistä on kyse, eikä lähde levittämään asiaa työyhteisössä eteenpäin.

Tässä tullaan jo seuraavan hy-

veen, hyväntahtoisuuden, liepeille.

– Hyväntahtoisuuteen kuuluu se, että tahdomme toisillemme hyviä asioita emmekä esimerkiksi levittele pahoja puheita.

Aika hyvä elämä Usein ajatellaan, että ihminen joutuu valitsemaan joko sen, mistä hän itse hyötyy, tai sen, mikä on oikein. Antti Kylliäinen huomauttaa, että niin ei tarvitse olla. Eikä olekaan, kun hyveistä on kyse.

– Hyvin ja oikein toimimalla saa suurimman mahdollisen henkilökohtaisen hyödyn. Silloin toimii niin kuin ihmisen pitää toimia, rakentaa omaa onnellisuuttaan ja saa hyvän elämän.

Kylliäisen mielestä, jokainen ihminen rakentaa oman elämänsä tarinaa.

– Nuorena ihminen miettii, millaiseksi haluaa tulla ja millaista elämää haluaa elää. Jotta toivottu elämä toteutuisi, hänellä täytyy olla tiettyjä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä.

– Hyvä elämä on sellainen, jossa tavoitteet ja unelmat ovat toteutuneet. Tai jos eivät ole, tilalle on tullut jotain muuta vähintään yhtä hyvää. Hyvän elämän elettyään voi todeta, että on ollut aika hyvä ihmiseksi, vaikkei täydellisyyteen yltänytkään.

Kylliäinen muistuttaa, että missään vaiheessa ei ole liian myöhäistä pyrkiä hyvään elämään.

– Aina on mahdollisuus muuttua. Esimerkiksi rehellisyyden hyvettä on helppo harjoitella.

Joka kerta kun sanoo jotakin, voi valita, puhuuko totta vai valehteleeko.

– Niin kauan kuin henki kulkee, voi harkita, mikä kulloisessakin tilanteessa on oikea tapa toimia. Vielä kuolinvuoteellakin voi oppia vaikkapa anteeksiantamisen hyveen. ■

10

Koti Taivaspaikka ja kaupunki

Pyhäpäivä

20.1.

Kirkoissa saarnataan siitä, miten Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa.

”Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toisianne. Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita.”

(Kirje roomalaisille 12:9–11)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten pysäytän itseni?

Rukous on yksinkertaista, mutta kiireessä se usein unohtuu.

Kun hengität, et yleensä ajattele sitä. Sinä vain hengität ja teet, mitä satut tekemään. Vasta kun jostain syystä hengästyt, huomaat, että olisi hyvä pysähtyä.

Rukous on kuin ilma, jota hengität. Tarvitset sitä, että voisit elää, vaikka et sitä kaiken aikaa muistakaan. Sitten havahdut, että tarvitset raitista ilmaa. Joskus koko olemuksesi tuntuu huutavan lisää happea.

Rukous on yhtä luonnollista.

Hengität sisään, keuhkosi täyttyvät ilmasta, vartalosi ojentuu ja tunnet, miten tulet taas eläväksi.

Hengität ulos, tunnet, miten ilma virtaa sisältäsi, rentoudut ja päästät irti. Kun teet tätä vähän aikaa, voit kuulla, miten sydämenlyöntisi asettuvat.

Sinä voit rauhoittua ja pysähtyä missä tahansa. Istahdat vain hetkeksi ja lakkaat tekemästä muuta. Tai otat muutaman rauhallisen askeleen ja vain kuuntelet hengitystäsi. Näin olet jo astunut rauhan tielle ja avannut oven sisäiseen pyhäkköösi.

Missä tahansa oletkin, Jumala on yhtä lähellä kuin ilma, jota hengität.

Raamatun alkukuva rukouksesta on hengitys. Paratiisikertomuksen mukaan Jumala teki ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Rukous on elvyttämistä, Jumalan hengitystä sinussa. Hän puhaltaa sinut henkiin ja tekee sinusta taas elävän olennon.

Olet ehkä huomannut, että rukouksen vaikeus on juuri sen yksinkertaisuudessa. Rukouksen tapoja on vaikka kuinka paljon.

Mikä niistä sopisi itselle? Mistä tietää, mikä on oikea tapa? Ja miten pääsisi alkuun?

Entä jos panisit aluksi kaikki tekniikat syrjään ja ajattelisit, että rukous ei ole jotain, mitä sinä teet? Saat luopua kaikesta hallinnasta, osaamisesta ja tekemisestä. Se on vaikeaa, mutta rukouksen salaisuus on siinä, että saat panna omat tietosi ja taitosi syrjään ja olla vasta-alkaja, aivan kuin ensimmäinen ihminen

paratiisissa. Rukous on syntymälahjasi.

Mitä jos aloittaisit tästä: Hengitä hetki rauhassa ja kuuntele sisimpäsi huokauksia. Sano: Tässä olen. Tässä hengitän. Hengitän sinussa. Opeta sinä minua rukoilemaan.

”Missä tahansa oletkin, Jumala on yhtä lähellä kuin ilma, jota hengität.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

En nyt vaivaa sinua legendalla neljännestä tietäjästä. Muistatko hänet, joka heti itäiseltä maalta lähdettyään tuhlasi Jeesus-vauvalle tarkoitetun lahjan auttaakseen hädänalaisia? Lopulta hän suostui jopa kaleeriorjaksi vapauttaakseen köyhän lesken ainoan pojan. Kun hän sitten kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin vapautui, sattui hän Jerusalemiin pääsiäisjuhlan aikaan ja ajautui väkijoukon mukana teloituspaikalle, jossa oli kolme miestä ristillä.

Niin kuin arvata saattaa, hän tunnisti Jeesuksen heti ja pahoitteli, ettei hänellä ollut lahjastaan enää killinkiäkään jäljellä. Jeesuksen vastauskin on päivänselvä. Juuri neljännen tietäjän lahja oli hänen mielestään kaikista arvokkain.

Mutta neljännen tietäjän sijaan haluaisin tänään

kertoa viidennestä tietäjästä, siitä, joka katseli kaikkea sivusta, ikävöi aina muualle kuin missä oli ja syytteli epäonnestaan muita.

Viides tietäjä pääsi liikkeelle kavereitaan myöhemmin, koska arvosti omaa tahtiaan. Ryhmämatka ei tälle ikuiselle itsensä etsijälle sopinut. Perille pääseminen oli hänestä niin tarpeetonta, että häneltä jäivät näkemättä Herodeksen palatsin loisto ja seimen lapsen hiljainen uni. Jerusalemilaiselle teloituspaikalle hän osui vasta, kun mäki oli jo tyhjä ja ylösnousseen todistajat toisaalla.

Tapasin tämän viidennen tietäjän loppiaisen jälkeen. Siinä hän minun nahoissani ihmetteli, miksi on niin ulkopuolinen olo.

Kaisa Raittila

Timo Saarinen

Viides tietäjä

Musiikkia

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys Tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Törmälän kurssikeskuksessa Rautalammella. Pitkä liikunnallinen viikonloppu, mm. hiihtoretkiä, saunomista, laulua ja hengellistä ohjelmaa. Hinta 290 e sis. bussimatkat, puolihoidon sekä majoituksen jaetussa kahden hengen huoneessa. Ennakkomaksu 50 e tammikuussa, loput helmikuussa.

Sitovat ilmoittautumiset 25.1 mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Lisätiedot matkanjohtajilta: Tytti Pietilä p. 050 511 2955 tai Harri Nurminen p. 050 354 7648.

Kastettu Mea Mikaela Mirjami Kontkanen, Aliisa Eelia Lasma, Inna Aleksandra Leppänen, Veera Julia Tiainen, Linnea Elli Anniina Uuttu.

Hautaan siunattu Erkki August Tikka 81 v, Maila Inkeri Äkkänen 75 v, Seppo Ilmari Penttilä 74 v, Tuula Orvokki Mori 69 v, Tiina Kaarina Ahonen 52 v, Kirsi Maarit Lehti 37 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto Auratie 3 p. 09 830 6450.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Parillisten viikkojen ke 9–13. hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hameenkylanseurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoitukset ke 23.1. klo 15–16. Äijien saunailta keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 Hätäensiapukoulutus vapaaehtoistyöntekijöille la 19.1. klo 10–14 nuortentilassa. Väliajalla keittoa ja kahvit. Ilmoittautumiset Marja Mäkilälle, p. 050 554 0457.

Messu su 20.1. klo 10. Jaakko Kara, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Pyhäkoulu lapsille.

■■ Mukulamessu su 20.1. klo 16.

Jouni Salko ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Lapsikuoro. Toiminnallinen ja musiikkipainotteinen jumalanpalvelus koko perheelle.

Nuorten aikuisten iltapäiväkaffet su 20.1. klo 16 nuortentilassa. Muistojen merkitys ja kodin esineiden tunnearvo. Tuo mukanasi sinulle tärkeä esine tai kuva siitä.

Miesten sauvakävelypiiri su 20.1. klo 18. Lähtö kirkolta. Kävelysauvat mukaan.

Nuorten avoimet su 20.1. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Aikuisten jumppa ti 22.1. klo 15–16 fysioterapeutin johdolla.

■■■ Lapsikuoro ti 22.1. klo 17–18.

Mukaan voivat tulla kaikki laulamisesta innostuneet tytöt ja pojat.

Ristisaatto ekumeenisen rukousviikon tilaisuuteen ti 22.1. klo 17.20. Kävelemme Myyrmäen kirkon kautta helluntaiseurakuntaan, Liesikuja 7, jossa klo 19 ekumeenisen rukousviikon tapahtuma.

■■ Kirkkokuoro ti 22.1. klo 18–19.30.

Mukaan voivat tulla laulamisesta innostuneet aikuiset.

Nuorten avoimet ti 22.1. klo 18–20.30 nuortentilassa.

■■ Perhekerho ke 23.1. klo 9.30–11.

Kasvattajien illan ajankohta on siirtynyt tammikuulta to 28.2. klo 18.

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18.

■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

Muualla Hiihtolomanen aikuisille 28.2.–3.3.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet ti 22.1. klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 23.1. klo 14–16. Hakupalveluja.

Kirjallisuuspiiri ma 4.2. klo 12.

Finlandia-palkittu Ulla-Lena Lundbergin Jää.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 18.1. klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 20.1. klo 10. Harri Nurminen ja Kirsi Honkanen-Punkari.

■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 10.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti 22.1. kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 22.1.klo 13. Kanttori Kristiina Nurmi vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Kahvila kaikille ke 23.1. klo 9–11.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30. Välipala.

Lähetyspiiri to 24.1. klo 18.30.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 18.1. klo 12–13.30 vauvaperheille ja vauvaa odottaville.

Palvelupiiri HAIK ti 22.1. klo 13.

■■ Taaperokerho ke 23.1. klo 13.30– 15 kahdeksan kuukautta täyttäneille vauvoille ja heidän vanhemmilleen.

■■ Perhekerho ma 21.1. klo 9.30–11.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 11.

■■ Perhekerho ti 22.1. klo 9.30–11.

Kenian lähetyspiiri to 24.1. klo 11.

Lähettikoulutus- ja aluekoordinaattori Sirkka-Liisa Huhtinen.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 18.1. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Sisäpelikengät mukaan. Oma maila ei välttämätön.

■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 21.1. klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa.

Kastettu Nelli Eevi Serafia Nummijoki, Vertti Elmeri Karvonen, Vilho Ilmari Kela.

Avioliittoon kuulutettu Ville Tuomas Viinanen ja Tea Annika Järvinen, Pekko Tapio Poduschkin ja Jenna Maaria Tulokas.

Hautaan siunattu Kirsti Louise Wallinheimo 86 v, Tauno Valter Vuori 86 v, Rauha Huttunen 81 v, Eero Juhani Karoma 80 v, Ilma Elina Rantsi 79 v, Ulla Elisabet Jalava 66 v.

Hommissa

Perheneuvoja Leena Jokinen ”Vanhemmilla on usein huoli lapsensa selviämisestä ja kasvattamisesta. Myös tunne-elämä ja rajojen asettaminen herättävät kysymyksiä.

Muun muassa näitä asioita käsitellään Valoa vanhemmuuteen -ryhmässä, jota ohjaan Hellevi Hilska-Salosen kanssa. Ryhmä on tarkoitettu 4-10-vuotiaiden lasten vanhemmille, ja se kokoontuu seitsemänä tiistai-iltana perheasiain neuvottelukeskuksessa.

Olen sitä mieltä, että vanhempien ei tarvitse olla lastensa kavereita. He joutuvat myös kieltämään ja opettamaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Ryhmässä etsitään käytännön konsteja arjen hankaliin tilanteisiin.

Ei ole olemassa listaa oikeista kasvatustavoista, vaan elämä on vaihtelevaa. Ryhmässä vanhemmat voivat jakaa omia oivalluksiaan.

He voivat myös huomata, etteivät ole ongelmiensa kanssa yksin.

Kysymykset ovat lopulta aika samanlaisia.”

Saila Keskiaho

Valoa vanhemmuuteen -ryhmä ti 5.2. alkaen klo 18 Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Ilmoittautumiset 30.1. mennessä perheasiain neuvottelukeskukseen p.

09 830 6330, Leena Jokiselle p. 050 347 6846 tai Hellevi HilskaSaloselle p. 050 347 6846.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14 p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys Seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10 - 12, p. 8306 560.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahvilaherkkuja edullisesti.

Rukousryhmä pe 18.1. klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

■■■ Lähetä minut -äänitteen julkistamiskonsertti la 19.1. klo 16. Jippiikuoro ja orkesteri. Kuoroa johtaa Tuula Peti-Peti. Vapaa pääsy.

Messu su 20.1. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen ja Riikka Jäntti.

Leijonien kirkkopyhä.

Matalan kynnyksen maanantai 21.1. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Verenluovutus ma 21.1. klo 14–19.

Järjestäjänä SPR. Lähetyspiiri ma 21.1. klo 18.30.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Päiväraamattupiiri ti 22.1. klo 12.

Jari Araneva.

Raamatturyhmä ti 22.1. klo 18–20.

Päivärukoushetki ke 23.1. klo 12.30 kappelissa.

Kirppis ke 23.1. klo 17–19 alakerrassa.

Viikkomessu to 24.1. klo 18. Auli Hynninen, Kirsi Honkanen-Punkari, isoskuoro ja nuorten musaryhmä. Nuorten veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17.

Nuorten bilisilta torstaisin klo 18.30 alakerrassa.

11

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.-24.1.

Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 550 Vanhemman väen piiri to 17.1. klo 13.

Aikuisten näytelmäkerho to 17.1. klo 19.

Miesten saunailta to 17.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 18.1. klo 9.

Messu su 20.1. klo 10. Vesa Ruokonen, Juha Ropponen, Martti Sirviö.

Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 20.1. klo 10.

Kylväjä-piiri su 20.1. klo 15.

Nuorten Kaino-kahvila su 20.1. klo 17–20.

■■ Perhekerho ma 21.1. klo 12.

Runopiiri ma 21.1. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 21.1. klo 18 kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 21.1. klo 18.30.

Katulähetys ke 23.1.klo 11.

Lähetyspiiri ke 23.1. klo 13.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.1. klo 18.

Nuorten Kake-kahvila ke 23.1. klo 17–20.

Rukousryhmä ke 23.1.klo 20.

Vanhemman väen piiri to 24.1. klo 13.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 24.1. klo 17.30.

Naisten saunailta to 24.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Näytellen kohti pääsiäistä Rekolan seurakunnan Ylös Jerusalemiin -pääsiäistapahtumaan etsitään näyttelijöitä moniin erilaisiin rooleihin. Harjoitukset alkavat lauantaina 19.1. klo 15–18 Rekolan kirkolla.

Pääsiäisvaellus on Rekolassa jokavuotinen perinne. Tällä kertaa Ylös Jerusalemiin -tapahtuman ohjaa ja käsikirjoittaa Antti Sevanto.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Heidi Salminiitty p. 050 553 8459 tai Päivi Peittola p. 040 410 3832.

12

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.-24.1.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten raamis su 20.1. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 17.1. ja 24.1. klo 9.

Nupe-kahvila pe 18.1. klo 18–21.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 22.1. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 22.1. klo 13.

Muualla Vanhempi-lapsi -sählykerho perjantaisin 18.1. alkaen klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27.

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14 -vuotiaille tytöille 15.–18.2. ja pojille 18.–21.2. Hinta 60 e, ilmoittautumiset Tytti Malinen, p. 050 5736 359 tai Terho Kettunen, p. 050 5208 286.

Kastettu Jasper Juhani Huhtakallio, Niklas Oliver Jokinen, Nella Kaisa Camilla Markkanen, Mila ja Aila Anastacia Korp, Lotta Karoliina Konttinen, Miro Lauri Arvid Lehto, Alvar Elias Peltonen, Konsta Eemeli Länsisola, Vili Voitto Valtteri Hallaniemi, Leevi Onni Ilmari Nikkarinen, Neea Julia Aleksandra Mäkelä.

Avioliittoon kuulutettu Jarl Daniel Södergård ja Johanna Maria Lindroos.

Hautaan siunattu Alli Annikki Liimatainen 95 v, Helvi Maria Tiira 93 v, Rauha Kyllikki Lindström 87 v, Eero Eelon Salmi 84 v, Sirkka-Liisa Koponen 66 v, Kari Juhani Korpela 63 v, Kalle Erkki Juhani Ahola 63 v, Matti Vilhelm Pietiäinen 63 v, Eeva Liisa Anttonen 62 v, JukkaPekka Eskelinen 61 v, Kari Tapani Aaltonen 60 v, Vuokko Marjatta Strandberg 58 v.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Yksinhuoltajien ilta to 17.1. klo 17. Iltapala, lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 21.1. klo 18.15. Lastenhoito järjestetty.

■■ Perhekerho ti 22.1. klo 9.30.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9, alle 3-vuotiaille lapsille.

■■ Perhekerho ti 22.1. klo 9.30.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri pe 18.1. klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma 21.1. klo 13.

Muualla Hartaus to 17.1. klo 13 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Lähetyksen kotipiiri ke 23.1. klo 18 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22.

Kastettu Topias Antti Kaleva Hautamäki, Julia Anna Elisabeth Laukkanen, Onni Leo Kustaa Markkanen, Ilari Elias Tiainen, Lilja Alma Matilda Oksanen, Miska Antti Mikael Harju, Aaron Elias Mannermaa, Aleksi Antero Allén, Ulpu Minttu Marikki Ekman, Barna Kristian Kovács, Theo Toivo Olavi Toikkanen, Silja Jolán Kovács, Alex Antero Kristian Malmberg, Aino Sofia Sarkimaa.

Avioliittoon siunattu Ann-Mari ja Kari Talonpoika.

Hautaan siunattu Pentti Jaakko Pihkala 90 v, Hilkka Helena Viskari 88 v, Tor Börje Degerlund 86 v, Aino Pessi 83 v, Viljo Ensio Pirhonen 73 v, Viljo Kalevi Bäckman 68 v, Sirkka Kyllikki Laukka 64 v, Pirjo Birgitta Matikainen 61 v, Hannu Sakari Tirkkonen 59 v, Kim Håkan Malm 58 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomat viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/fi/ toiminta/rekolan-seurakunta Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys Ma ja to Kustaantie 22 E klo 10–12 ja ti Asolantie 6 klo 10–12 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Family group on Thursdays 9.30 am in English and in Finnish.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30 suomeksi ja englanniksi.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

■■ Vauvakerho pe 18.1. klo 9.

Ylös Jerusalemiin -pääsiäisvaelluksen harjoitukset la 19.1. klo 15–18. Lue lisää menovinkistä. Ilmoittautumiset: Heidi Salminiitty, p. 050 553 8459. Seuraa Facebookissa: Pääsiäisvaellus Rekolan seurakunnassa.

Yhteysilta la 19.1. klo 16. Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus, lopuksi kahvi- ja teetarjoilu.

Messu su 20.1. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarnaaja Eveliina Ojala, liturgi Vappu Olsbo, kanttori SirkkuLiisa Niemi. Kirkkokahvit ja seurat.

■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 10.

Yläovi auki aikuisille ma 21.1. klo 18.

Iltapala, sauna.

Miesten raamattupiiri ma 21.1. klo 18.15.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri ke 23.1. klo 9.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B Avoinna ma–pe klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys Maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, Unikkotie 5A 3krs.

Samaan aikaan puhelinpäivystys ja ajanvaraus, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Pyhän Henrikin messu la 19.1. klo 18. Messu keskiaikaiseen tapaan. Musiikista vastaa Schola Sancti Henrici.

Jaakko Hyttinen, Heikki Leppä.

Messu su 20.1. klo 12. Tiina Komulainen, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Miesten raamattupiiri to 17.1. klo 18.

Takkahuone.

Laulupiiri pe 18.1. klo.13. Kahvio.

■■ Pyhäkoulu su 20.1 klo 10–11 Tikkurilan kirkon alakerrassa.

Messu su 20.1. klo 10. Sonja Turunen, Heikki Leppä. Messun jälkeen n. klo 11.15 kirkkokahvit kahviossa ja raamattulähetysjuhla ”Malawissa tapahtuu”.

Puhujana rovasti Martti Asikainen, musiikki Asta Kokkarinen.

Paluumuuttajien piiri su 20.1. klo 15. Kahvio.

Naiset sanan äärellä ma 21.1. klo 10.

Lastenhoito järjestetty. Kahvio.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 21.1. klo 13. Kahvio.

Sansan radiopiiri ma 21.1. klo 18.30.

Neuvotteluhuone.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 22.1.klo 12. Vuoronumero kirkon aulasta, ruokailu Nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.1. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 23.1. klo 7. Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.1. klo 18.

Tikkurilan Hannat to 24.1. Lähtö lenkille kirkon edestä n. 9.30, klo 10 kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta.

Ilosanomapiiri to 24.1. klo 15.30.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattupiiri to 24.1. klo 18.

Takkahuone.

■■ Lapsiparkki perjantaisin klo 12– 15. Tuo lapsesi hetkeksi hoitoon. Ilmoittaudu viimeistään to klo 16 mennessä tekstiviestillä p. 050 573 6235.

Vastausviestissä kerromme, mahtuuko lapsesi mukaan. Alle 3-vuotiaiden hoidosta sovittava erikseen. Lisätietoja Päivi Romula p. 050 410 3863, paivi.romula@evl.fi.

■■ Yhdessä tekemisen iloa! La 2.2. klo 10–13 Tikkurilan kirkolla. Käsityöpajoja yms. pientä maksua vastaan (2–6 e).

Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa 17.1. ja 24.1. klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. Unikkotie 5 B, 2. krs.

Walkers-nuortenkahvila pe 18.1. klo 19–22. Nuorisotila.

Nuorten aikuisten lautapeli-ilta ma 21.1 klo 18. Nuorisotila.

Perhekerho ti 22.1. klo 9.30–11. Tied.

Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Iso 1B -koulutus ti 22.1. klo 16.30. Rippikoululuokka.

Iso 1C -koulutus ke 23.1. klo 16.30.

Rippikoululuokka.

Walkers nuortenkahvila ke 23.1. klo 18–20. Avoimet ovet nuorille.

Näppärin sormin — kansainvälisen diakonian käsityöryhmä to 24.1. klo 18. Käynti Unikkotie 5aA 4.krs.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Pyhäkoulu su 20.1 klo 11–12 ■■ Perheolkkari ti 22.1. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 22.1. klo 13.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 18.1. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 11.

Meritähdet ke 23.1. klo 18.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Vauvaolkkari ti 22.1. klo 12. Vauvaolkkari on tarkoitettu alle vuoden ikäisten esikoislasten vanhemmille.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 18.1. klo 18.

■■ Pyhäkoulu su 20.1 klo 11–12.

■■ Avoin perhekerho ti 22.1. klo 9.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri to 17.1. ja 24.1. klo 17.45.

■■ Avoin perhekerho ma 21.1. klo 9.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495 ■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 10.

■■ Perheolkkari ti 22.1. klo 9.30–11.

Tied. Outi Myllylä p. 050 3271634 ■■ Perhekerho to 24.1. klo 9.30–11.

Muualla Nettiwalkers torstaisin klo 19–21.

Nuorille päivystys Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 19.1. klo 16. Olotila.

Retki naisille Vivamon naistenpäiville la 2.2. Lähtö noin klo 8 Unikkotie 5:n parkkipaikan kohdalta. Paluu samaan paikkaan noin klo 18.30. Retkimaksu 35 e, sis. kuljetuksen, osallistumismaksun, lounaan ja iltapäiväkahvin. Ilmoittautumiset ja ruoka-aineallergiatiedot 28.1 mennessä: Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Kastettu Kerttu Rebekka Sopula, Topi Herman Siltanen, Aaron Benjamin Viljamaa, Jiri Joakim Varpainen, Leo Aimo Verneri Vanhanen, Kaapo Kaarlo Emil Kosonen, Eveliina Alisa Laitila, Hertta Vilhelmiina Qvist, Helvi Kaarina Hyytiä, Vili Markus Ahokas, Daniel Oliver Soininen, Eelis Väinö Ojala, Lilia Ilona Sauna-aho, Aapo Armas Nikunlaakso, Minea Marianne Bau, Mila Alexandra Erfving, Max Oliver Maaninen, Lenni Axel Tapani Eskola, Tito Aulis Emilio Matikainen, Erik Tuomas Tapio Mehtälä, Helka Ilona Koskela, Hertta Karolina Salmenharju, Amalia Aallotar Paju.

Avioliittoon kuulutettu Pasi Antero Jääskeläinen ja Heli Marjatta Isoaho, Markku Pekka Ilmari Kyllönen ja Erja Orvokki Kähkönen, Juha Tapani Hiltunen ja Laura Hannele Korhonen, Jari Lassi Honka ja Paula Helena Ajanto.

Hautaan siunattu Elisa Rantanen 103 v, Arvo Sakari Passi 98 v, Tyyne Elvira Strömberg 96 v, Suoma Cyrilla Karppinen 91 v, Veera Maria Pitkänen 89 v, Pekka Vihtori Nieminen 89 v, Jarmo Elias Erälaukko 87 v, Saimi Eva Maria Porko 87 v, Ida Elli Sanelma Hytönen 87 v, Jenni Katri Kokko 87 v, Aino Susanna Jukka 85 v, Esko Osvald Muhonen 85 v, Unto Ensio Huttunen 84 v, Viljo Kalevi Soininen 79 v, Yrjö Sirvio 75 v, Jouko Armas Hyttinen 71 v, Antti Iivari Rajamäki 71 v, Markku Lennart Kari 66 v, Timo Johannes Leivo 64 v, Briitta Liisa Mikkonen 64 v, Kalle Kustaa Aimonen 63 v, Terttu Mirjami Kauramäki 63 v, Heikki Tapio Malinen 59 v, Kari Juhani Manninen 54 v, Ville-Petri Rajala 40 v, Robert Juhani Meri 37 v, Jari Juhani Salminen 26 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi 23.1. avoinna klo 12–15 ja 24.1. klo 9–13.45. p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys Maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

■■ Soita ja laula -pyhäkoulu to 17.1. klo 17.30–19, kerhohuone 4.

■■ Käsikelloyhtye Sonus harjoittelee torstaisin klo 18.30–20.30. Otam-

me mukaan uusia soittajia! Auttava nuotinlukutaito tarvitaan. Tied. Sinikka Honkanen 050 565 1435 ja Sanna Helasterä sanna.helastera@welho. com.

Messu su 20.1. klo 10. Riparisunnuntai. Saarna ja liturgia Sanna Uusitalo, avustava pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen.

■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 10 kerhohuone 4.

Maanantaipiiri ma 21.1. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 21.1. klo 17–18.30 iso srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 21.1. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

■■ Perhekerho ti 22.1. klo 9.30–11.

Soul-jumppaa ti 22.1. klo 12–13.30 takkahuone. Keskusteluryhmä miehille. Jukka-Pekka Virtanen.

Seniorikerho ti 22.1. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

■■ Mammaraamis ke 23.1. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17–19 nuorisotila.

Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke 23.1. klo 18–20 St. Martinin kappeli. Joh. 11. ja 12. Jari Araneva.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Seniorikerho to 24.1. klo 13–14.30 takkahuone.

Miesten piiri to 24.1. klo 18.30–20 takkahuone. Aiheena Paratiis, alustaa diakoni Jukka-Pekka Virtanen. Lisätietoja Kari Teerioja, p. 0400 876 978.

■■ Soita ja laula -pyhäkoulu to 24.1. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma klo 9.30–11.

■■ Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset maanantaisin 18.30–20. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

■■■ Lapsikuoron harjoitukset tiistaisin klo 17–18. Alakoulu- ja eskariikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon!

Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p.

050 358 9217.

Rukouspiiri ti 22.1. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu-rukouspiiri ti 22.1. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 23.1. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 23.1. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 18.1. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 22.1. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Ylistyslaulu- ja rukousilta to 17.1. klo 18.30–20.30.

Naapurimessu su 20.1. klo 12. Saarna ja liturgia Kai Sadinmaa, kanttori Sinikka Honkanen.

Toivon tuulet su 20.1. klo 17. Puhujina Antti Lindroos ja Veli-Pekka Hartikainen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 22.1. klo 18.30–20 srksali. Anna-Kaarina ja Matti Palmu: perhetyö eri puolilla maailmaa.

■■ Taaperokerho ke 23.1. klo 14.30–16.

■■ Esikoisvauvakerho ke 23.1. klo 14.30–16.

Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotilassa. Suomen akatee-

13

Seurakunnissa tapahtuu 17.1.-24.1.

Markku Mattila

Ida Nisonen

Schola Sancti Henricissä laulavat Hannu Vapaavuori, Samppa Laakso, Vesa Mäkeläinen, Samuli Korkalainen ja Jussi Hirvonen.

Tähtiä

Anna-Maria Laukkanen osallistui Hakunilan kirkossa sunnuntaina 6.1. loppiaisen lähetysjuhlaan, jossa Niko ja Marija Ijäs siunattiin Kylväjän lähetystyöhön Mongoliaan.

Aikamatka latinaksi Pyhän Henrikin messu ei ole roolipeli.

Ramus virens olivarum per columbam panditur eli kyyhkynen tuo mukanaan öljypuun viheriöivän oksan. Näin alkaa Suomen suojeluspyhimykselle Henrikille omistettu hymni. Se lauletaan messussa, jota vietetään pyhimyksen muistopäivänä. lauantaina 19.1 Pyhän Laurin kirkossa.

Messu toimitetaan lähes kokonaan latinaksi. Ovella jaetaan suomenkielinen käsiohjelma. Lauluosuudet toteuttaa Schola Sancti Henrici -lauluyhtye.

– Messu on todellinen aikamatka, mutta kyseessä ei silti ole mikään roolipeli, vaan aito messu, sanoo yhtyeessä laulava kanttori Samppa Laakso.

Hän myöntää, ettei pyhän Henrikin historiallisuus ole täysin varmaa.

– Joku vastaavantyyppinen hahmo on joka tapa-

misten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho to 24.1. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 24.1. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho to 17.1. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 23.1. klo 13–14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 23.1. klo 19–21.

■■ Perhekerho to 24.1. klo 9.30–11.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 18.1. klo 17–20.

■■ Perhekerho ke 23.1. 17.30–19.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho to 17.1. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ma 21.1. klo 18–19.

Uusi ryhmä!

■■ Perhekerho to 24.1. klo 9.30–11.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 20.1. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

■■ Äiti–lapsi -ilta ti 22.1. klo 18– 19.30.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie–Uomakuja 12 ■■ Pyhäkoulu ma 21.1. klo 10.30.

uksessa ollut olemassa.

Pyhä Henrik oli legendan mukaan englantilainen piispa, joka tuli ristiretkeläisten mukana nykyiseen Varsinais-Suomeen. Henrikin kerrotaan kärsineen marttyyrikuoleman, kun talonpoika Lalli surmasi hänet.

Messun ainoa suomenkielinen osuus on saarnan tilalla laulettava pyhän Henrikin legenda. Laakso kertoo sen sisältävän monenlaisia yksityiskohtia.

– Lalli varasti piispan hiipan ja laittoi sen päähänsä.

Kun Lalli yritti ottaa hiippaa pois, koko päälaki lähti irti sen mukana. Teksti ei siis ole kovin ryppyotsaista.

Mitä messussa tapahtui?

– Vietimme tavallista messua, jonka keskellä oli lähetystyöntekijöiden siunaaminen matkaan. Messussa saarnasi Aleksei Aljoshkin Mordvasta.

Mikä juhlasta jäi erityisesti mieleen?

– Ennen kaikkea Aljoshkinin puhe. Hän puhui itämaan tietäjistä.

Aljoshkin on hyvin valoisa, hymyilevä ja onnellisen oloinen ihminen.

Olet mukana seurakuntasi lähetyspiirissä ja käyt monissa lähetystapahtumissa. Miksi?

– Monet minulle läheiset ihmiset ovat olleet lähetystyössä muun muassa Israelissa ja eri puolilla Afrikkaa. Työ on tullut heidän kauttaan tutuksi.

Miksi annoit tapahtumalle neljä tähteä?

– Siksi, että tapahtumassa ei saatu kaikkia laitteita toimimaan, emmekä siis voineet katsoa yhdessä valokuvia. Tunnelma oli kuitenkin hyvä, ja Ijäkset kertoivat kiinnostavasti elämästään ja tulevasta työstään Mongoliassa.

Saila Keskiaho

Saila Keskiaho

Pyhän Henrikin messu la 19.1. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä.

Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Koululaisten hiihtolomaleiri Pekkasten leirikeskuksessa Joutsassa alakouluikäisille tytöille ja pojille 18.–22.2.

Mäenlaskua, lumikenkäilyä, saunomista, yhdessäoloa ja hartaushetkiä. Hinta 120 e. Tied. Johanna Isaksson, p. 040 746 5626. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Isä-lapsi -leiri Kuntokalliossa 2.-3.2.

Leirin hinta 80 e/perhe. Ilmoittautumiset 23.1. mennessä: maari.santala@ evl.fi. Mainitse ilmoittautuessasi yhteystiedot, lasten nimet, iät ja allergiat.

Kastettu Aleksi Matias Kallio, Luukas Risto Markku Kalliola, Iisa Sofia Livola, Ellen Anja Matilda Malmi, Chinyere Maria Nwachukwu, Lumi Erika Irene Tikka, Elina Marianne Tsupari, Joose Juhani Vainikainen, Kaarle Juhani Ärölä, Jimi Mikael Devin Leinonen, Alex Sebastian Tapani Leppälä, Oliver Aare Nool, Oona Ellen Emilia Savolainen, Reetta Vuokko Anneli Anttila, Linnea Aurora Laine, Väinö Viljami Lipponen, Oiva Mauri Antero Tauro, Valtteri Feodor Volotinen.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Matias Ilkka ja Vilhelmiina Emilia Mäkinen.

Hautaan siunattu Sirkka Maria Tikkanen 95 v, Orvokki

Helin 91 v, Hilkka Mailis Dahlsten 90 v, Aira Kyllikki Salokangas 86 v, Ari Kaarle Ilmari Mattila 84 v, Aune Elisa Liimatainen 82 v, Anna Liisa Tukia 80 v, Arvo Aulis Antero Anslin 79 v, Kimmo Severi Lepistö 77 v, Matti Kalevi Likander 74 v, Ritva Liisa Peltonen 74 v, Seppo Erkki Salomon Marttila 71 v, Maija Liisa Kopakka 69 v, Ilkka Kullervo Kontula 67 v, Juho Erkki Olavi Koskinen 65 v, Marja-Leena Anneli Purmonen 60 v, Juliette Patricia Väyrynen 51 v, Irina Kristiina Lamminen 43 v, Jani Juhani Määttänen 38 v, Veera Rosi Helena Varenti 36 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262,8306294, e-post: vandasvenska@evl.fi. Öppet: månd-fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. kl. 9–12.

Vantaankosken seurakunnan lähetyspiiri vierailee su 27.1. lähetysmuseo Kumbukumbussa ja osallistuu Lähetyskirkon messuun.

Lisätietoja: Kaisa Aalto p. 050 012 1168 tai kaisa.aalto@evl.fi.

■■ ViAnda-kören startar sin vårtermin ti 22.1. kl. 13–15.30.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109 (vaktmästaren) ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 21.1. kl. 9–12 i eftisrummet.

Avgift 2e/familj inkl.kaffe/te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Bagarstugan Kurirvägen 1 ■■ Dagsläger för barn i åk 1-6 på sportlovet 18-22.2. Vi börjar dagen kl.

8.30 och avslutar kl. 16.30. Under lägret leker, sjunger, pysslar och äter vi tillsammans. Lägret kostar 55 e.

Anmälning senast fredag 1.2 till alexandra.blomqvist@evl.fi eller per telefon 28.1-1.2 kl. 9-15 på tel 050 566 8266. Meddela vid anmälan barnets namn, adress, ålder och eventuell specialdiet samt vårdnadshavarens namn och telefonnummer.

YHTEISET

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian) Ekumenisk tvåspråkig gudstjänst sö 20.1. kl.10. Kaj Andersson, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg, Päivi Helén, Harri Kröger, Manskör, dir. Markus Valerius från Vantaan Kotikirkko (pingstförsamling) medverkar.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ Familjecafé to 17.1. kl. 9–12 i bakre delen av kyrkosalen.

■■ Inget familjecafé to 24.1. pga personalutbildning.

Diakoninen asuntotyö Asuntotyön info ke 23.1. klo 10-11.

Diakoni Jari Hirvonen, p. 050 573 6354.

Huonokuuloistyö Retki Tuomasmessuun Mikael Agricolan kirkkoon 3.2. Lähtö palvelukeskus Foibesta klo 15.50 ja Tikkurilan kirkon edestä klo 16.10. Ennen messua kirkkokahvi Cafe Jugendissa. Retken hinta 10 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Mariela Salminen 050 5282056 ja Lea Karhinen 050 3818757.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 25.1. klo 9.30–12.00 Lastenkappeli

Arkissa, Espoossa kauppakeskus Sellossa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros.

Lastenhoito klo 10–11.

Pyhän tanssin kurssi viittomakielisille su 3.2. klo 9-15 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniityntie 2, sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta.

Kouluttajana pastori ja pyhän tanssin ohjaaja Sanna Bäckvall. Kurssille otetaan max 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen Seija Einolalle 25.1. mennessä, seija.einola@evl.fi tai tekstiviesti 050 338 6212. Kurssiin sisältyy viittomakielinen tanssimessu klo 13, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Olotila Vehkapolun kävelykatu/Unikkotie 5 A, Tikkurila. Avoinna ma-pe klo 9.3015. Avoin olohuone kaikenikäisille.

Harrastajataiteilija Sinikka Revon maalauksia 1.2.saakka.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy lisää p. 09 8306 302 klo 9–15 tai pia. talvela@evl.fi. Kysy myös muista seurakuntien tarjoamista vapaaehtoistyömahdollisuuksista.

Perheneuvonta Eroryhmä erosta toipuville. Ryhmä alkaa maaliskuussa ja kokoontuu 10 kertaa. Vetäjät Paula Ruotsalainen ja Lauri Anttila tapaavat osallistujat ennen ryhmän alkua. Varaa aika: Perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 830 6330, paula.ruotsalainen@evl.fi.

Valoa vanhemmuuteen -ryhmä 5.2. alkaen. Lue lisää menovinkistä.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www. vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Esse 14.2 Vantaan Lauri 17.1 14.3 14.2 11.4 14.3 2.5 11.4

14 Esko Jämsä

- Feminismi on sitä, että pyrimme elämään täyttä elämää, Isabel Phiri sanoo.

Sikstuksen kappeli

Michelangelo SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

15.2.2013–19.5.2013

Bulevardi 40 . www.sinebrychoffintaidemuseo.fi . opastus lauantaisin klo 14 Pääsy 10–8 e, alle 18-v. ilm. . ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 11–17, ma suljettu

Haluttuja kaksioita vapautuu EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

Feministiksi kasvanut Malawilaissyntyinen teologi Isabel Phiri vaatii naisia kirkkojen johtoon.

Työhuoneen ikkunan läpi lentää kivi. Auto tuhotaan. Väkivaltainen reaktio yllättää Isabel Phirin. Mitta täyttyy, kun opiskelijat terrorisoivat Phirin lasten elämää. Perhe muuttaa Lilongwen kaupungista Mala­wista naapurimaahan Namibiaan.

Levottomuudet alkoivat, kun Isabel Phiri julkaisi tutkimuksen seksuaalisen häirinnän ja raiskauksien määrästä omassa yliopistossaan.

Isabel Phiri on sitä mieltä, että ympäristö muovaa ihmisen hengellisyyttä. Hänen hengellisyyteensä ovat vaikuttaneet muun muassa syntyminen vuonna 1957 kuusilapsiseen perheeseen Malawissa, isän kuolema pari vuotta Isabelin syntymän jälkeen, äidin

uusi puoliso ja presbyteerisen kirkon virret.

Presbyteerit ovat yksi protestanttisuuden haara. Phirin sukulaiset olivat vankkoja presbyteerejä mutta eivät turhan tarkkoja kirkkomatkansa suunnasta.

– Yleensä mentiin lähimpään kirkkoon tunnustuskuntia miettimättä. Opin jo varhain rakastamaan kirkkoa, mutta en vain yhtä tiettyä kirkkoa.

Myöhemmin Phiri löysi itselleen helluntailaisen puolison.

Tätä nykyä Genevessä asuva perhe käy vuoroviikoin presbyteerisissä ja helluntailaisissa palveluksissa.

Isabel Phirin uskoo kirkkojen väliseen yhteistyöhön eli ekumeniaan.

Malawin presbyteerinen kirk-

ko salli naisten pappeuden vasta vuonna 2000, joten teologiaa opiskelleen Phirin ura ei johtanut pappeuteen vaan opetustyöhön ja viimein ekumenian huipulle Kirkkojen maailmanneuvostoon. Siellä hänen tittelinsä on apulaispääsihteeri ja erikoisalueenaan julistustyö ja diakonia.

Isabel Phiri puhuu paljon miesten vallasta.

– Se on yhä liiankin totta monissa kirkoissa. Mies on sääntö ja nainen poikkeus. Naista kohdellaan toisen luokan kansalaisena.

Se ei ollut Phirin mukaan Jumalan ajatus luomistyössä, vaan mies ja nainen tehtiin toistensa kumppaneiksi.

– Siksi myös naisilla pitää olla pääsy kirkkojen johtaviin asemiin, Phiri sanoo.

Saila Keskiaho

Upeaa rivitaloasumista. Nauti elämän mukavuuksista kotona.

Vapaita pienkaksioita AS 5, 2H+K 36 m2 AS 15, 2H+K 36 m2

690 €/kk 780 €/kk

SOVI Y ESITTEL

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Hoitajan viikkovastaanotto, fysioterapeutin jumpparyhmä, yhteisiä hetkiä, talosauna 2 kert./vko. Lisämaksusta mm. jalkahoitaja kotiin.

Lisätietoja 010 292 2000, www.emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaan arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää: Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Vantaan seurakuntien hautausmaille haetaan Haetaan Yhteisvastuu 2013 lipaskerääjää.

Tehtävään voit ilmoittautua netissä vantaa.suurellasydamella.fi Va n t a a n s e u r a k u n t i e n

vapaaehto i sto iminta Haetaan: - Järjestyksenvalvojia tapahtumiin - Yhteisvastuu 2013 lipaskerääjiä - Kirkon ruokailuun Tikkurilassa - Korson katulähetyksen ruokailuun

kausityöntekijöitä Edellytämme hakijoilta 16 vuoden ikää Tarkemmat hakuohjeet vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja Hakuaika päättyy 1.3.2013

Debora Kotihoito 010 320 8844 Hoivakoti Harmonia 010 320 8848 Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Elossa! – raamattutyö Malawissa Su 20.1.13 raamattulähetyspyhä Tikkurilan kirkossa.

Klo 10 messu, Sonja Turunen, Heikki Leppä ja Tea Polso.

Klo 11.15 kirkkokahvit ja lähetysjuhla kahviossa, Martti Asikainen, Sipe Jalokinos. Tervetuloa!

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, vantaa.suurellasydamella.fi p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna. antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan. lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. Ulkoasu-uudistus AD Anna Mattsson / Suomi Design, Uudistuskonsultti Kaarle Hurtig / Kaarle & kumppanit PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi Tehtäviin voit ilmoittautua netissä

Palveluja tarjotaan

Ostetaan

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Va n t a a n s e u r a k u n t i e n

4

vapaaehto i sto iminta

KIRJA-ALE

21.1–8.2.2013 satoja kirjoja alkaen 2 € / kpl

Haetaan: - Järjestyksenvalvojia tapahtumiin

Hammashoitoa

- Yhteisvastuu 2013 lipaskerääjiä

PROTEESITYÖT - Kirkon ruokailuun Tikkurilassa - Korson katulähetyksen ruokailuun

1190

1390

Tehtäviin voit ilmoittautua netissä

vantaa.suurellasydamella.fi

NOPEASTI JA KIVUTTOMASTI

Lakiasioita

Soita ja varaa maksuton tarkastusaika – Teemme myös kotikäyntejä

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm

Johanna ja Juha Tanska

Kaisa Raittila

Talo minussa, minä talossa

Ikonin hiljainen puhe

13,90 (29,80) KIRJAPAJA

010 271 5100

www.ilmainenneuvo.fi

Myydään huoneistoja

11,90 (24,90) KIRJAPAJA

450

TAMMIKUUN AIKANA ALOITETUT TYÖT VIELÄ

Myydään palvelutalosta

osakehuoneisto ylin krs., hyväkuntoinen 2h, k, 48 m2 Havukoski, Eteläinen Rastitie 12. 120 t €, ks. www.uniquelkv.fi/asunnot ja www.vanhustenkotiapu.fi.

RELANDER UNIQUE LKV OY Kauppakartanonkatu 7 A 80 00930 Hki, p. 0440 310 101.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Tehtävään voit ilmoittautua netissä vantaa.suurellasydamella.fi

AMMATTITAIDOLLA EDULLISESTI perunkirjat, testamentit, avioehdot ym. P. 050 594 2303 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

Haetaan järjestyksenvalvojia tapahtumiin.

1490

VIIME VUODEN HINNOILLA!

Erikoishammasteknikko Ossi Vallemaa

Keskustan Erikoishammasteknikot Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki

Outi Lehtipuu

Markus Similä

Muistatko vielä sen virren? Raamatun äidit

14,90 (34,90) KIRJAPAJA

4,50 (34,20) KIRJAPAJA

200

790 Kylpyhuoneremontit vastuullisesti ”avaimet käteen” –periaatteella lähes 20 –vuoden kokemuksella!

Anna-Maija Raittila

Richard Rohr

Ikuisuutesi pisara

Suostu elämään

7,90 (18,10) KIRJAPAJA

OFFSEASON –KAMPANJA:

2,00 (27,80) KIRJAPAJA

850

Kampanja etuna lattialämmitys veloituksetta kylpyhuoneremontin yhteydessä!

800

Bill Hybels

Rohkeaa uskoa päivittäin 8,50 (28,50) PÄIVÄ

Pyydä tarjous ja hyödynnä kampanja etu!

800

Herra Jänis ja rouva Karhu 8,00 (24,00) KIRJAPAJA

Markku Manninen Projektipäällikkö Puh. 045 860 9929 markku.manninen@blosius.fi

Hannu Hänninen Projektipäällikkö, DI, LKV Puh. 040 574 6809 hannu.hanninen@blosius.fi

8,00 (20,00) UUSI TIE

KIRJA-

Christa Kempter

WWW.BLOSIUS.FI

Minun oma Raamattuni

ALE

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

16

Aikamerkki

Messin mielikirjat

Helen Hunt on poliopotilasta seksiasioissa auttava sijaiskumppani.

Kysymykseen, onko hän uskovainen, Messi vastaa, ettei ole uskonnollisesti kovin aktiivinen, mutta uskoo kyllä Jumalaan.

Kentälle saapuessaan Messi tekee ristinmerkin, kuten monet muutkin huippujalkapalloilijat. Heistä osa tosin pitää Messiä jumalana.

Lluis Gene/AFP/Lehtikuva

FC Barcelonan argentiinalaistähti Lionel Messi valittiin jo neljännen kerran maailman parhaaksi miesjalkapalloilijaksi.

Tittelin kunniaksi jaettava Kultainen pallo alkaa olla Messille kohta yhtä tuttu kuin pelipallo. Sen hän latasi viime vuonna vastustajan maaliin ennätykselliset 91 kertaa.

Italialaisen urheilutoimittajan Luca Caiolin tekemässä elämäkerrassa Poika, josta tuli jalkapallolegenda (Minerva 2012) Messin lähipiiri kertoo hänen tarinansa. Messi on kirjan mukaan kentällä virtuoosi, mutta ihmisenä ujo ja nöyrä.

13-vuotiaana Messin mielikirja oli Raamattu. Nykyinen lempikirja on Diego Maradonan elämäkerta, jota hän ei kuitenkaan ole vielä lukenut loppuun.

Jokapaikan Jeesus

Kosketusta vailla The Sessions. Ohjaus Ben Lewin.

Pääosissa John Hawkes, Helen Hunt ja William H. Macy.

Vammautunut ihminen on päähenkilönä peräti kolmessa tuoreessa elokuvassa.

Olivier Nakachen ja Eric Toledanon Koskemattomat kertoo pyörätuoliin sidotusta neliraajahalvaantuneesta miehestä, jonka elämään uusi avustaja tuo säpinää. Jacques Audiardin elokuvassa Luihin ja ytimiin jaloistaan vammautunut valaskouluttaja saa takaisin elämänhalunsa

ja kaupanpäälliseksi rakkauden.

Vaikein lähtötilanne taitaa olla Ben Lewinin ohjaaman The Sessions -elokuvan päähenkilöllä Markilla. Hän on sidottu suuren osan päivästä rautakeuhkoon eli alipaineella toimivaan hengityslaitteeseen.

Makuuasentoon tuomittu Mark päättää päästä eroon poikuudestaan. Avuksi hän löytää seksuaaliterapeutin. Hyvänä tukihenkilönä toimii maalaisjärkeen tukeutuva kirkonmies, isä Brendan.

Toisen ihmisen kohtaaminen

Kun Suomessa nähtiin nälkää Aki Ollikainen: Nälkävuosi.

Siltala 2012.

Vauraissa länsimaissa on varaa heittää hukkaan valtavia määriä ruokaa. Samaan aikaan muun muassa Länsi-Afrikassa nälkäkriisi pahenee. Silti järkyttävätkään uutiskuvat eivät hetkauta meitä jatkuvaan kuvavirtaan turtuneita.

Entäpä jos kuvataankin suomalaista nälkäkriisiä? Nälkä on riivannut suomalaisia useaankin kertaan, viimeksi maanlaajuisesti

1860-luvulla. Tuskallisena vuonna 1867 pelloilta saatava sato ei riittänyt edes siemenviljaksi.

Aki Ollikaisen järkyttävässä romaanissa Nälkävuosi talvinen Suomi ei tarjoa nälkäisille enää muuta kuin kuolemaa. Äidin ja tämän lasten mielessä siintää luvattu kaupunki, Pietari, jonne rakennetaan hätäaputyömaana Helsingistä junarataa.

Aihe on rankka mutta Ollikaisen kieli häikäisevän kaunista ja kirkasta.

Hannu Kylkisalo

ei ole yksiselitteistä, joten elokuvassa riittää jännitettävää: kuka antaa, kuka ottaa, missä menevät ihmisyyden, roolien ja rakkauden rajat? Markin viisas huumori luo elokuvaan sen keskeisen tunnelman.

The Sessions on humaani yhden asian elokuva. Se kertoo, miten saada elämästään irti jotain sellaista, minkä ei pitänyt olla mahdollista. Tositapahtumiin perustuvan elokuvan loppukohtaus on komea. Markin kaltaiset miehet muistetaan pitkään.

Hannu Kylkisalo

Jeesus on kaikkialla. Ainakin mikäli nettisivustoa jesuseverywhere.tumblr.com (Jeesus kaikkialla) on uskominen.

Sivulle on kerätty valokuvia, joissa keskushahmona on Jeesus. Kuvankäsittelyllä Vapahtajamme on saatu lekottelemaan aurinkorannalla, johtamaan orkesteria, kannustamaan lempijoukkuettaan ja käymään tyynysotaa.

Kuvien Jeesus näyttää erehdyttävästi maailmantaiteesta tutulta hahmolta. Sähköisellä leikkaa ja liimaa -periaatteella Jeesus on mukana kuvissa, joissa kaikkein vähiten voisi olettaa.

Kuten drive in -hampurilais-

paikan myyjänä tai rumpusoolon esittäjänä. Sivusto toteaakin: ”Kaikkialla minne menet, Jeesus on siellä.”

Kuvankäsiteltyä Jeesusta voi seurata myös Twitter-tilillä @ JesusWasThere. Sinne ilmestyvät uusimmat kuvat Jeesuksen hämmentävistä ilmestymisistä.

3 x kirja Sally Butcher: Vegestan — kasvisruokaa Lähi-idästä. Moreeni 2012.

Kasviskeittokirjasta voi poimia ikiaikaisia reseptejä ja niihin liittyviä tarinoita. Kun valmistaa munakoisoa jogurtin kera, on hauska tietää, että ruoka on saanut nimensä mesopotamialaisen kuningattaren mukaan. Kirjan kuvat ovat värikylläisiä kuten Lähi-idän ruokakin.

Kaisa Raittila ja Matti Pikkujämsä: Pikku Päkän purjopäivä. Lasten Keskus 2012.

Pikku Päkän päivä ei ala hyvin: Päkää purjottaa ja tutille hän sanoo pöh. Alle kouluikäisille tarkoitettu, hauskasti kuvitettu ja sanaleikeillä etenevä kirja saa suun hymyyn myös aikuisella. Päkä leipoo auringon ja katsoo naurun ikkunasta. Näkyypä kauas!

Richard C. Morais: Herkullinen elämä.

WSOY 2012.

Herkullinen ruokaromaani vie Intiaan, Englantiin ja Ranskaan. Kirjaa lukiessa tulee paitsi nälkä myös kokkaushimo. Lukija pääsee seuraamaan intialaisen Hassanin matkaa Ranskan ravintolamaailman huipulle. Tie ei ole helppo, mutta sitäkin mielenkiintoisempi.

Lotta Numminen