Lauri 2013 nro 13 (18 4)

Vantaan Lauri 13 • Armon asialla • 18.4.2013 • www.vantaanlauri.fi

Suomessa oli 1600-luvulla karmea nälänhätä 6

Löydä päivän mietiskelysanat

10

Tomas von Martens on hengellinen surffailija 14

Pappi puhui avioliitosta elämänmittaisena maratonina.

Pienet häät Seutulan kappelissa Minua harmittaa aina, kun uskoa väännetään prosenteiksi – Johanna Korhonen

2

8

2 Markku Mattila

Pääkirjoitus

Pastori Ulla Pohjolan-Pirhonen toimitti messun Myyrmäen kirkossa viime sunnuntaina.

Pauli Juusela

Sään armoilla Tänä vuonna kevät on myöhässä. Lumen hidas sulaminen ja koleat ilmat harmittavat, mutta entä jos koko elämä olisi kiinni säästä? Niin on yhä monin paikoin maapallolla, niin voi ilmastonmuutoksen edetessä olla laajemminkin ja niin oli Suomessa vielä varsin lyhyt aika sitten.

Vasta teollistuminen, maatalouden kehittyminen ja hyvät liikenneyhteydet ovat muuttaneet tilanteen niin, että ainakin vauraissa länsimaissa pitkä talvi tai loppukesästä iskevä halla ei aiheuta katastrofia. Nälkä on vähentynyt, mutta se ei ole kokonaan poistunut uutisotsikoista. Paikallisten luonnonkatastrofien lisäksi ruoan korkea hinta tai vallanpitäjien sorto johtavat siihen, että ihmiset kärsivät nälästä.

Myös Suomessa nälkä on ollut monien todellisuutta viime vuosisadan sotien aikana eikä ruoka ole itsestäänselvyys vähävaraisimmissa perheissä vieläkään. 1800-luvun lopulla 150 000 suomalaista menehtyi nälkään ja sairauksiin. 1600-luvun lopun suurina kuolonvuosina Suomessa tehtiin kyseenalainen Euroopan ennätys. Peräkkäiset katovuodet jään saartamassa maassa ja hallinnon jäykkyys aiheuttivat sen, että ruoka loppui ja 25–30 prosenttia väestöstä kuoli.

Historia opettaa ainakin sen, että on syytä olla kiitollinen siitä, miten hyvin asiat nyt ovat. Toinen keskeinen opetus on, että ihminen on yhä edelleen luonnon armoilla. Ei tarvita kuin yksi jättimäinen tulivuorenpurkaus, joka heittää taivaalle pitkäksi aikaa pimentävän tuhkakerroksen, niin olemme vai­keuk­sissa.

Kolumni

Pösilöt prosentit Jokunen viikko sitten luin uutisen Kirkon tutkimuskeskuksen ja Radio Dein kyselystä. Oli selvitetty, kuinka moni kirkon työntekijä uskoo mihinkin. Oli saatu selville, että miespapeista 68 prosenttia ja naispapeista 50 prosenttia ”uskoo vakaasti” Jeesuksen syntyneen neitsyestä. Loput pitivät neitseestäsyntymistä ”todennäköisenä” tai ”epätodennäköisenä”, elleivät sitten suorastaan mahdottomana ajatuksena.

Kyselyn julkistuksen jälkeen kirkollisilla rähinäpalstoilla keskusteltiin muun muassa siitä, ovatko epäileväiset naispapit vähemmän uskonnollisia ja muutenkin kelvottomampia kuin miespapit.

Minua harmittaa suuresti aina, kun tilasto-oppineet vääntävät uskoa ja uskontoa prosenteiksi, keskiarvoiksi ja jakaumiksi. Ei kristinuskoa voi pelkistää muutamaksi väitelauseeksi, joihin sitten otetaan kantaa niinkin vivahteikkaalla asteikolla kuin ”kyllä” tai ”ei”. Tulokseksi saadaan siistejä prosenttilukuja, joiden sisältö on aika pösilö.

Hyvästä esimerkistä käy neitseestäsyntymiskysymyskin.

Raamatun alkukielissä ”neitsyt” tarkoitti muun muassa nuorta naista. Ihan varmasti Jeesus syntyi nuoresta naisesta, koska vanhat naiset eivät synnytä. Mitä tulee Marian mahdolliseen kihlausaikaiseen seksielämään, kyseessä on tämän nuoren naisen yksityisasia, jonka sorkkiminen on vähintään epähienoa. Ketä semmoinen edes kiinnostaa? Toki enkeli ilmoitti raskaudesta ja sen ihmeenomaisesta alkuperästä, mutta myös enkelin ilmoitukseen on viisainta suhtautua hienotunteisen kunnioittavasti, biologiasta ja raskaustesteistä mitään mekastamatta. Jumalan ja ihmisen yhdistelmä on mysteeri puhtaimmillaan.

Kyselyt antavat pahimmillaan kristinuskosta aika oudon kuvan. Täällä me keskenämme otamme yksiviivaisiin väitteisiin kantaa puolesta ja vastaan ja kiistelemme, kuka on prosentteineen ja desimaaleineen eniten oikeassa.

Jumalan todellisuus on prosenttien tuolla puolen.

Johanna Korhonen

Messusta toivotaan kirkon yhdistäjää Piispa rohkaisee ”sohvaperunaluterilaisia” kasvattamaan lapsensa kristityiksi ja käymään kirkossa.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaisten kristillinen identiteetti on ohentunut. Se näkyy esimerkiksi kasteiden ja kirkollisten vihkimisten vähenemisenä. Jokainen uusi sukupolvi on vähemmän uskonnollinen kuin edellinen.

– Uskonnollista perinnettä ei enää ole siirretty seuraaville sukupolville, arvioi Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Hanna Salomäki.

Hän puhui viime viikolla Kirkon tutkimuskeskuksen järjestämässä Haastettu kirkko -seminaarissa, jossa pohdittiin muun muassa kirkon yhteisöllisyyttä.

– Miksi ihmiset arkailevat lastensa kastamista ja miksi kaikki kirkon jäsenet eivät löydä tietä ehtoollispöytään? kysyi Kuopion piispa Jari Jolkkonen.

Hän kuvaili suomalaisia luterilaisia sohvaperunakristityiksi, jotka rukoilevat itsekseen saunanlauteilla tai sienimetsässä, mutta harvoin yhdessä. Vain noin joka kymmenes kirkon jäsen käy säännöllisesti kirkossa, vaikka jumalanpalvelus on luterilaisen uskonkäsityksen mukaan hengelli-

sen elämän keskus.

Jolkkosen mielestä kirkon pitäisi nyt keskittyä jäsentensä kristillisen identiteetin vahvistamiseen eli rohkaista ihmisiä kasvattamaan lapsensa kristityiksi, osallistumaan jumalanpalveluksiin ja kantamaan vastuuta lähimmäisistä.

Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mukaan kirkossa on pitkään eletty synkistelyvaihetta laskevien käyrien äärellä.

– Isoja kulttuurisia trendejä emme pysty kääntämään, mutta omaan toimintaamme voimme vaikuttaa. Yksi konkreettinen esimerkki on jumalanpalvelusten kehittäminen.

Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi Haapajärvellä, jossa seurakuntalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana messujen tekemisessä ja jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat kasvaneet selvästi.

– Kun ympäröivä kulttuuri ei enää tue kristittynä elämistä, jumalanpalvelukselle asetetaan ihan uudenlaisia vaatimuksia kristillisen identiteetin raken-

tajana, Keskitalo muistutti.

Kirkossa puhutaan paljon konservatiivien ja liberaalien ristiriidoista. Vaikka esimerkiksi kirkon työntekijöistä noin kolmannes ei katso kuuluvansa kumpaankaan ryhmään, esimerkiksi suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin tai lähetystyöhön jakaa mielipiteitä jyrkästi.

– Toisaalta samaa mieltä ollaan esimerkiksi siitä, että kirkon on puhuttava rohkeammin Jumalasta ja oltava aktiivinen mediassa.

Samoin diakoniatyön tärkeydestä ollaan yhtä mieltä, Hanna Salomäki huomautti.

Emeritusarkkipiispa John Vikströmin mukaan ei voi oikeastaan puhua kahtiajaosta, sillä omaa totuuttaan viljeleviä ryhmiä on useampia. Sekavassa tilanteessa pitäisi hänen mukaansa muistaa, että ensisijaisia eivät ole eri ryhmien edut ja niiden yhteensovittaminen, vaan yhteisen seurakunnan rakentaminen.

– Elävässä seurakunnassa on tilaa ja vapautta keskustella, etsiä ja kysellä samalla kun jumalanpalveluksessa yhdytään vanhan uskontunnustuksen ilmaisuihin. Yhteisellä messulla on keskeinen rooli erilailla ajattelevien ryhmien kokoajana, Vikström totesi.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kirkolle on avautumassa mahdollisuus järjestää rahankeräyksiä ›› Lähetysjuhlat pidetään kesäkuussa Helsingissä ›› Ruotsin kirkon kampanja toi rukoukset Tukholman busseihin ›› HelsinkiMission mainos palkittiin

toimittaja ja Vox Silentii -yhtyeen laulaja

Kannen kuva Sirpa Päivinen

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Tyypillinen tamma Stina Eklund-Uusitalo, eläinlääkäri: ”Iinan virallinen nimi on Potpuri, mutta kotona kutsumme sitä Iinaksi. Iina syntyi vuonna 2001. Se on ensimmäisen hevoseni tyttärentytär.

Iina on rauhallinen ja määrätietoinen, aika lailla tyyppitamma. Se on yhteistyökykyinen, mutta omilla ehdoillaan.

Menin ensimmäistä kertaa tallille ystäväni kanssa 10-vuotiaana. Aluksi loimme kakkaa ja harjasimme hevosia. Myöhemmin sain oman hevosen. Nyt meillä on suomenhevosia ja yksi poni.

Ajamme Iinan kanssa Seutulan hääpäivässä vanhoilla trilla-rattailla, jotka tulevat isäni suvusta. Ajelimme niillä hääpaikalle, kun menin mieheni kanssa naimisiin.”

Saila Keskiaho

Stina Eklund-Uusitalo ja Iina kyyditsevät hääpareja Seutulan kappelin hääpäivässä la 18.5. klo 12–15. Lue lisää hääpäivästä sivuilta 8–9.

4

Väitellään

Kristillinen kasvatus on aivopesua, Eila Paulún!

Tutut rutiinit kuten rukous luovat turvaa läpi elämän.

Hämeenkylän seurakunnan lapsi- ja perhetyön sihteerin Eila Paulúnin mielestä päiväkerho on hyvä vaihtoehto päivähoidolle.

Alle kouluikäinen tarvitsee virikkeitä ja ikäistensä seuraa.

– Kyllä, mutta ihan pienille riittää kotona puuhastelu. Kerhossa tai osapäivähoidossa voi leikkiä toisten kanssa. Lapsi tarvitsee kasvurauhaa, ei monia harrastuksia.

Päiväkerho on hyvä vaihtoehto, jos ei halua vielä viedä lasta päivähoitoon.

– Kyllä. Kerhossa oppii toimimaan muiden kanssa.

Markku Mattila

Ujoa lasta ei kannata tuoda päiväkerhoon.

– Miksi ei? Kerhoon voivat tulla kaikenlaiset lapset, mutta ketään ei tietenkään saa pakottaa.

Seurakunnan päiväkerhossa istutaan ringissä ja kuunnellaan, kun kerhonvetäjä lukee Raamattua.

– Ei todellakaan! Kerhot ovat iloista toimintaa täynnä. Kerhossa vietetään pieni hiljentymishetki, jolloin sytytetään kerhokynttilä ja sanotaan kerhorukous. Ihmettelylle ja leikille on paljon tilaa. Kerhoissa myös harjoitellaan kädentaitoja, syödään välipala ja joskus ulkoillaan.

Kristillinen kasvatus on aivopesua.

kuolemaa jälkeen.

– Kyllä lapsi on hengellinen ja miettii tuollaisia asioita, myös kuolemaa. On tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi ja hänen kysymyksensä otetaan vakavasti.

Kerhossa saa musiikkikasvatusta.

– Kyllä. Kaikissa kerhoissa lauletaan paljon. Meillä Hämeenkylän seurakunnassa on vielä erikseen muskaripäiväkerhot, joissa musiikkikoulun opettaja pitää muskarihetken.

– Sitä se ei todellakaan ole.

Työmme on lapsilähtöistä. Kristillinen kasvatus on sitä, että yhdessä ihmetellään elämän pieniä ja joskus suuriakin asioita. Tutut rutiinit kuten rukous luovat turvaa läpi elämän.

Parasta kerhossa on eväiden syöminen.

Kristinuskossa on liian hurjia juttuja lapsille. On kuolemaa, sairautta ja väkivaltaa.

Kerhot maksavat liikaa. Ei kotona lapsen kanssa olevalla vanhemmalla ole varaa tuoda lasta seurakunnan kerhoon.

– Totta, mutta joitakin juttuja suodatetaan paremmin lapsille sopivaksi. Pääsiäisenä ei esimerkiksi korosteta, että Jeesus naulittiin ristiin, vaan sanotaan, että Jeesus kuoli ristillä. Kaikessa pitää korostaa Taivaan Isän rakkautta.

Ei lapsella ole hengellisiä tarpeita. Ei hän mieti, onko olemassa Jumala tai elämää

– Tätä pitää kysyä lapsilta. Joidenkin mielestä se on parasta, toiselle parasta on hetki ohjaajan sylissä tai ötökän ihmettely pihalla.

– Toivomme, etteivät kerhomaksut olisi este kenellekään.

Kerhomaksuihin on mahdollisuus saada alennusta tai kerhoon vapaapaikka.

Hanna Antila

Linkkejä Vantaan seurakuntien päiväkerhotoimintaan on koottu osoitteeseen www.vantaanlauri.fi tämän jutun yhteyteen.

HERÄNNÄISSEURAT Su 21.4. klo 10 Kirkkopyhä Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Saarna Mika Katajamäki.

Mukana Haapajärven herättäjäjuhlien järjestäjiä.

Ennakkotiedoista poiketen ei kirkkopyhää Korson kirkossa.

Klo 15 Kotiseurat Apajalahdella, Koivumäentie 2, Tesjoki, Loviisa.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Puhujina mm. pastori Mika Katajamäki Haapajärveltä, Annamari Salmi-Vilhunen. Mukana Haapajärven herättäjäjuhlien järjestäjiä. (Pentti Simojoen esitelmä on siirtynyt sunnuntaille 5.5.) Klo 16 Lohjan srk-talon takkahuoneella, Sibeliuksenkatu 2.

Klo 18 Järvenpään Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3.

Ke 24.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 A, 3. krs.

To 25.4. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2.

KALUSTENEUVOS OY KALUSTENEUVOS OY

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja KALUSTENEUVOS OY antiikista nykyaikaan KALUSTENEUVOS OY Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja antiikista nykyaikaan - 1500 m2 TÄYNNÄ -

I LU A 40 VUOTT A VIIKINKISEIKKA

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

- www.kalusteneuvos.fi 1500 m2 TÄYNNÄ -

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

www.kalusteneuvos.fi

22.3.–6.10.2013 Y! PÄIVÄLEHDEN MUSEO • LUDVIGINKATU 2–4, HELSINKI • PUH 09-122 5210 ÄS AVOINNA TI–SU KLO 11–17 • WWW.PAIVALEHDENMUSEO.FI Ä P A PA VA

Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi

5

Muutosvoima Hans von Schantz

Olli-Pekka Poutanen jäi reilu vuosi sitten eläkkeelle Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikön tehtävistä.

Ateriat suoraan kotiin

Omat kuljettajamme toimittavat maukkaat ateriat suoraan kotiisi viikon jokaisena päivänä • • •

neljä eri pääruokavaihtoehtoa erityisruokavalioita lisäksi kauppakassipalvelua

Tutustu ruokalistaan ja lue lisää www.mainiovire.fi Tilaukset ja tiedustelut: Ateria- ja kauppakassipalvelut puh. 020 581 3660 tai ateriaali@mainiovire.fi Mainio Vire on maamme suurimpia sosiaali- ja hoivapalveluyrityksiä.

Tarjoamme monipuolisia palveluita vanhuksille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, vammaisille, lapsille ja nuorille, päivähoitopaikkoja perheen pienimmille sekä tuomme kotiin turva-, kotihoito-, ateria- ja kauppakassipalveluita. Toimimme arvojemme mukaisesti, vastuullisesti ja välittäen, osaamisemme varmistaa yli 1000 ammattilaisen joukko.

Virkoja haettavana

Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana seuraava virka ja viransijaisuus:

Oppilaitosdiakonin virka 1.8.2013 alkaen

Mallia Amerikasta Jatko-opiskeluvuosi Yhdysvalloissa toi pitkäaikaisia ystäviä.

Mahdollisuus lähteä vuodeksi Yhdysvaltoihin jatko-opiskelemaan oli 1970-luvulla uransa alussa olevalle diplomi-insinöörille iso juttu. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelussa työskennellyt Olli-Pekka Poutanen sai kipinän lähtemiseen silloiselta esimieheltään.

Poutanen pääsi opiskelemaan Evanstoniin Northwestern Universityyn. Hän hankki opiskelija-asuntolasta huoneiston, jonne majoittuivat myös Yhdysvaltoihin myöhemmin lentäneet vaimo ja nelikuinen tytär. Perhe asui Evanstonissa syksystä 1975 seuraavan vuoden kesäkuuhun.

Jatko-opiskeluvuotta varten tarvittiin stipendejä ja omaakin rahaa piti laittaa likoon. Mutta Poutasen mukaan se kannatti.

– Ulkomailla vietetty vuosi opetti ja avasi silmiä sekä ammatillisesti että sosiaalisesti, hän kertoo.

Etukäteen Poutanen luuli, että suuressa maailmassa asiat tehdään hienommin ja paremmin kuin pienessä Suomessa.

Pian hän sai kuitenkin huomata, että Yhdysvalloissa suunniteltiin liikennettä kyllä hieman eritavalla kuin kotimaassa, mut-

ta samojen pulmien parissa sielläkin painittiin.

– Opiskeluvuosi antoi itsevarmuutta ja uskoa omaan ammattitaitoon, hän toteaa.

Opiskeluvuonna Poutanen perheineen pääsi viettämään yhdysvaltalaisille tärkeää kiitospäivää erään Finleyn pariskunnan luokse. Siitä alkoi pitkäaikainen ystävyys.

Pariskunta vei Poutaset myös omaan kotikirkkoonsa, jossa heidät esiteltiin papille ja lopuksi kättelytettiin kaikkien paikalla olleiden seurakuntalaisten kanssa. He myös järjestivät Poutasten tyttärelle 1-vuotissyntymäpäiväjuhlan.

Finleyn pariskunnan lisäksi Poutanen solmi elämänmittaiset ystävyyssuhteet kahteen opiskelutoveriinsa.

Vuonna 1990 Poutaset kävivät Yhdysvalloissa. Silloin perheessä oli jo kaksi tytärtä. Lapsille näytettiin, missä oli asuttu ja vierailtu. Finleyt vierailivat kerran Poutasten luona heidän Kivimäen-kodissaan.

Kirjeenvaihto pariskuntien välillä jatkui pitkään.

– Herra Finley oli mielenkiin-

toinen persoona. Hän työskenteli osakkeenvälitysfirmassa ja saarnasi kirkossa. Hän menehtyi jäätyään iäkkäänä auton alle. Pari vuotta sitten rouva Finleyltäkään ei enää saapunut jokavuotista joulukirjettä.

Koko työuransa Poutanen työskenteli Helsingin kaupungin liikennesuunnittelussa. Hän jäi eläkkeelle reilu vuosi sitten.

Työuran saavutuksista Poutaselle on jäänyt mieleen erityisesti Helsingin asukaspysäköintijärjestelmä, jota hän oli luomassa.

– Seuraan yhä oman alan tapahtumia tiiviisti, mutta yritän muuten pysyä työasioista erossa, hän toteaa.

Eläkepäivät kuluvat kuntoillessa, lastenlasten parissa ja vaimon kanssa matkustellessa. Yhdysvalloissa vietetty vuosi antoi eväitä paitsi työhön myös muuhun elämään. Poutanen uskoo, että osasi ottaa jotakin opiksi yhdysvaltalaisten avoimuudesta ja sosiaalisuudesta.

Soili Pohjalainen

Olli-Pekka Poutanen ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoima-sarjaan linja-autonkuljettaja Albert Aittamaata.

Oppilaitosdiakoni on sijoitettu vaativuusryhmään 502, ja siitä maksettava palkka on kokemuksen mukaan 2313 – 2659,95 euroa kuukaudessa.

Oppilaitosdiakoni tekee työtä pääasiassa toisen asteen oppilaitoksissa.

Oppilaitospapin viransijaisuus ajalle 1.8.2013 – 19.4.2014 Oppilaitospastorin virka on sijoitettu vaativuusryhmään 602, ja siitä maksettava palkka on kokemuksen mukaan 3074,58 – 3535,76 euroa kuukaudessa.

Oppilaitospastori tekee työtä pääsääntöisesti ammattikorkeakouluissa.

LAAJEMMAT TIEDOT JA HAKUOHJEET: Oppilaitosdiakonin viran ja –papin viransijaisuuden hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan (sisältäen hakuohjeet ja viran/viransijaisuuden laajemmat tehtävänkuvat sekä kelpoisuusehdot) luettavissa osoitteessa: http://www.vantaanseurakunnat.fi/fi/hallinto/ tyonhakijoille/avoimet-tyopaikat HAKUAJAT PÄÄTTYVÄT: Molempien virkojen hakuaika päättyy tiistaina 7.5.2013 klo 12.

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

6

Nälkä toi Suomeen

kuolonvuodet

Halla ja sade tuhosivat sadot 1600-luvun lopussa ja Suomi oli jäiden saartama. teksti Pauli Juusela kuvat Joni Heinonen

N

älän pullistamat vatsat ovat tuttu näky kehitysmaiden nälkäkatastrofeja käsittelevistä uutisista. Vuosina 1695–97 niitä näkyi Suomessa, kun täällä koettiin katastrofi, jota pahempaa saa maailmalta etsiä.

Suurina kuolonvuosina kuoli nälkään ja nälän seurauksena levinneisiin tauteihin 25–30 prosenttia suomalaisista. Esimerkiksi Etiopian tai Somalian viime vuosien nälänhädissä ei päästä lähellekään näitä lukuja.

Tuttu Suvivirsi saa aivan uutta sisältöä, kun tulee ajatelleeksi, että se otettiin suomalaiseen virsikirjaan vuonna 1701. Silloisille suomalaisille virren sanat, joissa laiho lainehtii laaksoissa, merkitsivät aivan jotain muuta kuin nykypäivän suomalaisille.

Kyse ei ollut vain kesän iloista, vaan elämästä ja kuolemasta.

Pieni jääkausi kylmensi ilman Euroopan ilmastohistoriassa 1600-luvun loppu oli erityisen kylmää aikaa. Elettiin niin sanottua pientä jääkautta ja suomalainen talonpoika viljeli peltojaan ääriolosuhteissa. Kasvukausi oli lyhyempi kuin nykyisin ja poikkeuksellisen hyvänkin kesän sadon saattoi tuhota loppukesän tai alkusyksyn halla.

Talvi 1694–95 oli koko Euroopassa poikkeuksellisen kylmä.

Ruotsin valtakunnassa, johon Suomi kuului, lumi suli niin hitaasti, että kylvötöihin päästiin vasta kesäkuussa. Sen jälkeen alkoi yhtäjaksoinen sade, eikä vilja ehtinyt kypsyä ennen kuin halla sen tuhosi.

Yksittäistä katoa pidettiin kuitenkin vain yhtenä Jumalan langettamana koettelemuksena muiden joukossa. Suomen maaherrat raportoivat hätätilasta

vasta seuraavan vuoden puolella, kun kävi ilmi, ettei siemenviljaa ollut. Ei oivallettu, että edessä oli paljon pahempaa.

Katastrofin mittasuhteita ei ymmärretty Ruotsin valtio ja yksinvaltias kuningas reagoivat hätään, mutta byrokraattisen hitaasti. Keskitetty ja etuoikeuksiin perustuva säätely- ja sääty-yhteiskunta rajoitti yksityistä kaupankäyntiä ja esti virkamiesten oma-aloitteisuuden. Tieto kulki hitaasti ja katastrofin mittasuhteet selvisivät vasta vähitellen.

Valtio oli muutenkin käymistilassa: aatelistolta oli viety maita ja valtaa ja samalla heikennetty heidän mahdollisuuksiaan auttaa. Lisäksi kuningas oli vakavasti sairas, kuolemassa syöpään.

Piittaamattomuudesta ei ollut kyse. Hallitsijan jumalalli-

nen velvollisuus oli huolehtia kansastaan ja suurvalta tarvitsi veronmaksajia ja sotilaita.

Kato iski kuitenkin laajalti koko valtakuntaan, myös sen viljaaittaan Liivinmaalle. Suomi oli erityisen hankalassa asemassa, sillä puolet vuodesta maa oli käytännössä saarroksissa jäiden vuoksi eikä apua saatu tuotua.

Talvi 1696 ei ollut kylmä, vaan aluksi petollisen leuto. Vetinen talvisää tuhosi syksyllä kylvetyt siemenet ja kevättalvella saatiin ylettömästi lunta. Kesällä sade ei tuntunut lakkaavan lainkaan ja elokuussa iski taas halla.

Isonkyrön asukkaat valittivat epätoivoissaan käräjillä, ettei vilja riittäisi edes jouluun: ”Jumalan vihan ruoska oli käynyt yli maan”. Niin tuohon aikaan ajateltiin: Jumala antoi ja Jumala otti, hän oli säiden herra.

Vuosi 1697 oli kaikkein pahin.

Kruunun makasiineista riitti vil-

jaa vain harvoille, vaikka nyt sitä sai paikoin hankkia velaksi. Pahinta nälkäaikaa oli kevättalvi ja kevät, jolloin ihmisiä kuoli kymmeniä tuhansia.

Hätäruoka ja taudit tappoivat Suurina nälkävuosina ruoka loppui monin paikoin eikä sitä ollut riittävästi edes säätyläisillä. Ihmisiä kuoli nälkään, mutta vielä paljon enemmän nälän seurannaisvaikutuksiin.

Kun nälkä kurni suolistossa eikä kunnon ruokaa ollut, turvauduttiin hätäruokaan. Yksi niistä oli männyn nilakerroksesta tehty pettujauho, mutta nyt ei ollut ruisjauhoja, joihin sitä sekoittaa. Kevättalvella 1697 nälän heikentämät ihmiset eivät lumisohjossa jaksaneet edes kaataa puita.

Petun lisäksi käytettiin myrkyllistä suovehkaa, olkia, niin-

7

tä ja sammaleita. Oljen käyttäminen aiheutti ensin ummetuksen, sitten kuolemaan johtaneen ripulin. Myös pilaantunut vilja sairastutti.

Riistakanta väheni ja kalavedet tyhjenivät kylien läheltä, joten hyvät erätaidotkaan eivät enää auttaneet. Säilömiseen ei ollut suolaa. Kaikkia metsän antimia, kuten sieniä, ei osattu käyttää.

Kun kotieläimet jouduttiin tappamaan, oli edessä lopun alku. Kaikkialla näkyi nälkiintyneitä, joiden vatsat ja raajat turposivat proteiinin puutteesta.

Jotkut, kuitenkin yllättävän harvat, turvautuivat kannibalismiin.

Myös kulkutaudit alkoivat levitä. Ennestäänkin huono hygieniataso romahti. Kerjäläislaumat vaelsivat ruuan toivossa paikkakunnalta toiselle ja toivat tullessaan kuoleman. Punatauti, lavantauti ja pilkkukuume tappoivat väen kokonaisista kylistä.

Helsingissä kaivettiin joukkohautoja Vaikka Uusimaa selvisi keskimääräistä paremmin, kuolleisuus kipusi täälläkin noin 20 prosenttiin. Katovuodet veivät sadon ja kerjäläiset toivat taudit.

Helsingin pitäjän talonpojat saivat ostaa Porvoon saaristoon uponneesta laivasta osittain pilaantunutta viljaa syötäväksi.

Helsingin kruununmakasiinia jouduttiin vartioimaan. Viljaa jaettiin, mutta maksusta. Vuonna 1697 saatiin lupa myydä viljaa velaksi ja joillekin nälkää näkeville sotilaille annettiin jopa ilmaiseksi muutamia kapallisia.

Ruumiita oli niin paljon, että Kamppiin kaivettiin joukkohauta sadoille ihmisille. Kaikkia

Pettuleipä oli hätäravintoa, jota saatiin männyn jälsi- ja nilakerroksesta kuoren alta.

Heidi Hännisen, 26, ranteeseen on tatuoitu Vapaalan postinumero Saara Vuorjoki

”Kun kotieläimet jouduttiin tappamaan, oli edessä lopun alku.”

Kuinka vantaalainen?

ei jaksettu edes haudata. Eräs Helsingin pitäjän kirkonkylän asukas tuomittiin kesällä 1697 sakkoihin, koska hän oli antanut koiransa syödä talossaan ruumiin.

Moni tila jäi tyhjilleen ennen kuin sää muuttui, ruokaa saatiin tuotua ja nälänhätä vihdoin loppui. T Lähteet: • Historian tutkija Mirkka Lappalaisen haastattelu.

• Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697. Siltala 2012.

• Markku Kuisma: Helsingin pitäjän historia 1550–1713.

Gummerus 1980.

Euroopan nälkämaa Vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet ovat yksi Euroopan pahimmista nälkäkatastrofeista, ellei pahin. Nälkään ja tauteihin kuoli noin 100 000 suomalaista.

Myös muualla Ruotsin valtakunnassa pääkaupunki Tukholmaa myöten nähtiin nälkää.

Virossa arviolta viidesosa asukkaista menehtyi samoin kuin valtakunnan vilja-aittana pidetyllä Liivinmaalla.

Nälänhätä iski koko karmeudessaan Suomeen jälleen vuosina 1866–68. Ihmisiä kuoli noin 150 000, mikä oli noin 15 prosenttia väestöstä.

Myös viime vuosisadalla sota- ja pula-aikoina ruuasta oli Suomessa pulaa. ”Naapuritalossani asuva iäkäs nainen kertoi, miten hänen oli lapsena usein mentävä nälkäisenä nukkumaan. Hän näkee yhä unia, joissa saa leipäpalan. Suomen nälkäinen menneisyys on lähellä. Olisi hyvä muistaa, että modernikin ihminen on riippuvainen luonnosta ja maan antimista,” kertoo 1600-luvun kuolonvuosia käsittelevän kirjan Jumalan vihan ruoska kirjoittaja Mirkka Lappalainen.

Lue Nälkää seurasi sota, rutto ja miehitys -juttu osoitteessa www. vantaanlauri.fi.

95 % länsivantaalainen

5 % pyhtääläinen 95 % länsivantaalainen Asuin isän, äidin ja isovelipuolen kanssa omakotitalossa Vapaalassa, kunnes 18-vuotiaana muutin silloisen poikaystäväni kanssa Myyrmäkeen.

Palasin välillä takaisin lapsuudenkotiin, sitten muutin Myyrmäkeen yhdessä kaverini kanssa. Nykyiseen kerrostalokotiini Pähkinärinteeseen muutin kolme vuotta sitten.

Sitä ennen asuin naapuritalossa. Asun yhdessä poikaystäväni ja kahden kissan kanssa.

Lukion jälkeen ajattelin pitää yhden tai kaksi välivuotta, ja menin kauppaan töihin. Nyt työskentelen apu-

laispäällikkönä autovaraosia, autotarvikkeita ja työkaluja myyvässä liikkeessä. Olen kouluttautunut työn ohessa.

5 % pyhtääläinen Lapsuudessani viettimme perheen kanssa kesäisin lomia ja viikonloppuja mökillä Pyhtäällä. Isäni kuoli vuonna 2009. Sen jälkeen mökki on ollut minun. Otin isäni muistoksi enkelitatuoinnin jalkaani. Otin samalla kertaa myös postinumerotatuoinnin ranteeseen. Siten minulla on koti aina mukana, missä ikinä olenkin.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi energiajuomat halutaan kieltää alle 16-vuotiailta?

Suomen Vanhempainliitto teki kansalaisaloitteen energiajuomien myynnin kieltämiseksi alle 16-vuotiaille. Se keräsi noin 30 000 nimeä, mikä ei riitä eduskuntakäsittelyyn. Aiotteko silti jatkaa työtä energiajuomien myynnin rajoittamiseksi, toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila?

unen määrään. Nuori ei pysty rauhoittumaan illalla, jos on juonut paljon energiajuomia. Myös esimerkiksi suuhygienistit ovat huolissaan juomien vaikutuksista hampaisiin.

– Kampanja jatkuu, kunnes energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kielletään.

Kampanja tuotti paikallisia myyntikieltoja. Esimerkiksi Iin kunnassa kaikki kaupat päättivät, etteivät myy energiajuomia alle 16-vuotiaille. Myös monen kunnan hallinnossa asiaan herättiin.

– Kyllä niistä on tullut osa lapsi- ja nuorisokulttuuria. Ryhmän paine on kova. Niitä käytetään niin Helsingissä kuin Pohjois-Suomessakin.

Kaupoissa myydään paljon muitakin terveydelle haitallisia tuotteita. Miksi haluatte kieltää juuri energiajuomat?

– Energiajuomat linkittyvät alkoholikulttuuriin ja alkoholiin. Joidenkin on vaikea hahmottaa, mikä on lonkeroa, mikä energiajuomaa. Energiajuomilla on monia fyysisiä vaikutuksia. Ne vaikuttavat esimerkiksi ruokahaluun ja

Onko energiajuomien liiallinen käyttö vain pienen porukan ongelma?

Osa kaupoista on päättänyt olla myymättä energiajuomia alle 16-vuotiaille. Miten rajoitukset käytännössä toimivat?

– Ne ovat toimineet hyvin. Ei sitä ole niin vaikea valvoa. Tärkeää on, että kauppa antaa viestin, että energiajuomat eivät kuulu lapsille ja nuorille. Nuoret eivät suinkaan aina riko sääntöjä, vaan haluavat myös sitoutua niihin. Moni on ollut sitä mieltä, että rajoitukset ovat hyvä juttu.

Hanna Antila

8

Häävieraina vauva ja mummi Riitta Moksen-Turunen ja Juha Turunen saivat toisensa Seutulan kappelissa.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Sirpa Päivinen

K

annistolaisessa keittiössä oranssit palaset katoavat yksi kerrallaan Lassi Turusen,

3, suuhun.

– Appelsiininpoikasia, Lassi hihkuu.

Välillä hänet houkutellaan rusinoiden avulla ottamaan korvatulehdukseen määrätty antibiootti.

Lassin vanhemmat Riitta Moksen-Turunen ja Juha Turunen palaavat muistoissaan puolentoista vuoden taakse. Silloin oli syyskuu ja vihdoinkin aika mennä naimisiin.

Tulilatvoja hääkimppuun Oikeastaan kaikki alkoi jo melkein 90 vuotta sitten. Silloin perustettiin Karl Fazerin tehtaiden urheiluseura, joka on nykyään Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut urheiluseura.

Sen jäseniksi päätyivät myös Fazerin suunnittelijoina työskentelevät Riitta ja Juha. Aluksi he törmäilivät toisiinsa seuran treeneissä ja matkoilla.

Aktiivinen liikunta yhdistää pariskuntaa yhä. Molemmilla on takanaan muutamia maratoneja.

Nykyään, kun lähdetään yhdessä lenkille, Lassi pakataan juoksukärryihin.

Alun perin Riitan ja Juhan ajatuksena oli mennä naimisiin samalla, kun Lassi kastetaan. Tuoreilla vanhemmilla oli vastasyntyneessä pienessä ihmeessään kuitenkin niin paljon tekemistä, että hääjärjestelyt tuntuivat ylivoimaisilta. Talouskaan ei suosinut suuria kaverihäitä.

– Mietimme myös Pyhän Laurin kirkossa järjestettyä hääyötä, koska se tuntui helpolta vaihto-

ehdolta, Riitta muistelee.

Kynnyskysymykseksi nousi pappi: Juha ja Riitta halusivat, että heidät vihkii sama ihminen, joka kastoi Lassin.

Seutulan kappeli tuntui sopivalta vihkipaikalta. Riitta on päässyt kappelissa ripille ja pitää sitä lähikirkkonaan. Juhallekin kappeli oli tuttu Kauneimmista joululauluista.

Kysymykselle häävieraiden määrästä Riitta ja Juha nauravat.

– Ensimmäinen ajatus oli, että menisimme naimisiin kahdestaan ja Lassi jäisi mummille hoitoon. Lopulta paikalla oli meidän lisäksemme pappi, mummi, Lassi, kanttori ja vahtimestari.

Syyskuun lopussa mummin pihalla kukki vielä tulilatvoja. Niitä taiteltiin Riitan morsiuskimppuun. Morsiuspuku löytyi kirpparilta pari viikkoa ennen häitä.

Hikoilua vihkiryijyllä Molempien muistikuvat varsinaisesta vihkimisestä ovat hieman hataria. Juhalle tulee mieleen ennen kaikkea kuumuus.

Lassi istui aluksi mummin kanssa kirkonpenkissä, mutta siirtyi nopeasti häärimään hääparin ympärille. Lopulta hän kömpi Juhan syliin. Pieni poika lämmitti tummiin pukeutunutta sulhasta ja nosti hien pintaan.

– Pappi puhui avioliitosta elämänmittaisena maratonina, Riitta kertoo.

– Ja vihkiryijyn muistan. Äidilläni on ihan samanlainen. Seisoimme ryijyn päällä vihkitoimituksen ajan, Juha täydentää.

Kappelista Juha, Riitta, Lassi ja mummi siirtyivät juhlakahville. Sitten vastavihityt jättivät Lassin mummin hoiviin ja suuntasivat keskustaan. Tarkoitukse-

na oli mennä syömään ja päiväelokuviin.

– Silloin oli aika vähän valinnanvaraa elokuvissa, joten menimme katsomaan… Juha aloittaa.

– Tarvitseeko siitä nyt välttämättä lehteen kirjoittaa? Riitta keskeyttää nauraen.

– No miksi ei! Menimme katsomaan Nalle Puhin uudet seikkailut, Juha jatkaa lauseensa loppuun.

– Ja palasimme kaupan kautta kotiin.

Häiden jälkeen Riitan ja Juhan arki on rullannut samalla tavalla kuin ennenkin. Vihkiminen ei muuttanut elämää taikaiskusta toisenlaiseksi.

– Mutta ehkä sitä silti on jotenkin enemmän sitoutunut, kun on naimisissa, Riitta pohtii. T

Hääpäivänä vaivatta vihille Seutulan kappelissa järjestetään helluntaiaattona eli lauantaina 18.5. Heila helluntaina -hääpäivä. Silloin on helppo mennä naimisiin ilman suuria järjestelyjä.

Kenelle tapahtuma on tarkoitettu?

Hääpäivässä voi mennä naimisiin. Silloin ainakin toisen vihittävistä täytyy olla rippikoulun käynyt evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Myös toisen täytyy kuulua johonkin kristilliseen kirkkoon.

Hääpäivässä voi myös pyytää siunauksen maistraatissa solmitulle avioliitolle tai rukoushetken rekisteröidyn parisuhteen puolesta.

Miten hääpäivään ilmoittaudutaan?

Ilmoittautukaa viimeistään 10.5. Vantaankosken seurakunnan päivystävälle papille p.

09 8306 419. Pappi päivystää maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–14.

Mitä muuta pitää tehdä ennen hääpäivää?

Vihittävä pariskunta tarvitsee todistuksen avioliiton esteettömyyden tutkinnasta. Sen voi pyytää joko omasta kotiseurakunnasta tai Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä p.

09 830 6345. Esteettömyystodistus pitää pyytää viimeistään 10.5.

Ketä kappelissa on paikalla?

Voitte tuoda kappeliin omat vieraanne tai tulla sinne kahdestaan. Kappelissa on pappi, kanttori ja tarvittaessa kaksi todistajaa.

Mitä vihkimisen jälkeen?

Seurakunta tarjoaa klo 12–15 hääpareille hevoskärryajelun.

Hääjuhlaa voi jatkaa haluamallaan tavalla. Vantaalaisia juhlapaikkoja esitellään esimerkiksi osoitteessa www.vantaa.fi/fi/ matkailijoille.

Heila helluntaina -hääpäivä la 18.5. klo 12–18 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Heila helluntaina ‑ryhmä Facebookissa.

9 Seutulan kappeli on rakennettu talkoovoimin.

Maalaiskirkko kartanon katveessa

I

käistään vanhempi. Siltä Seutulan kappeli näyttää. Äkkiseltään sitä voisi hyvinkin luulla 1800-luvulla rakennetuksi maalaiskirkoksi.

– Vaikka kappeli on rakennettu 1920-luvulla, siinä ei ole modernistisia piirteitä, esimerkiksi funkista. Se on suunniteltu vanhojen puukirkkojen tyyliin, rakennustutkija Anne Vuojolainen Vantaan kaupunginmuseosta kiteyttää.

Seutulan kappelia ei olisi ilman vuonna 1910 perustettua Seutulan lähetysyhdistystä.

Se kokosi ihmisiä yli kirkkoja herätysliikerajojen. Samoissa kokouksissa istui niin luterilaisen seurakunnan pappeja kuin baptisteja, helluntailaisia ja vapaakirkon jäseniä.

Yhdistyksen rautanaiseksi nousi kansakoulunopettaja Maija Metiäinen, joka luotsasi väkeä oman rukoushuoneen rakentamiseen. Uudet kokoontumistilat vaativat taloudellisia ponnistuksia.

– Metiäinen vei seudun jokaiseen kotiin keräyslippaan, johon piti laittaa joka viikko tietty summa rahaa rakennusprojektia varten, Vuojolainen kertoo.

Kansalaiskeräyksen ohella rukoushuoneen rakentamista vauhditti Königstedtin kartanon silloisen isännän majuri Mikael Gripenbergin suopeus. Gripenbergit lahjoittivat tontin ja runsaasti rakennusmateriaalia. Rukoushuoneen seinälaudat syntyivät kartanon sahalla.

Nykypäivänä rakennusprojektia luonnehdittaisiin yhteisölliseksi. Työtä johti rakennusmestari Selim Nurmi, jolla oli pari palkattua työmiestä. Lisäksi rakennuksilla oli paljon talkootyövoimaa.

Rukoushuone otettiin käyttöön vuonna 1925. Alun perin se tunnettiin Königstedtin kappelina. 1960-luvulla kappeli siirtyi Helsingin pitäjän seurakuntien omistukseen. Kun rakennus monien korjaustöiden jälkeen vihittiin uudelleen käyttöön 1970-lu-

vulla, sen nimi muuttui Seutulan kappeliksi.

Millaisen rukoushuoneen seutulalaiset saivat?

– Kappeli on yksilaivainen pitkäkirkko, joka on rakennettu hirsistä. Se on ollut yksinkertainen rakentaa, Anne Vuojolainen sanoo.

Kappelin rakennustöitä vauhdittaneiden Gripenbergien avokätisyys ei ollut täysin pyyteetöntä. Lahjoituksille asetettiin tiukat ehdot: kappelin suunnittelisi Gripenbergien valitsema arkkitehti ja he saisivat päättää rakennuksen värityksen.

On omituista, että vaikka arkkitehdin valinta oli yksi lahjoitusehdoista, arkkitehdin nimi ei ole jäänyt historiaan. Kappelin alkuperäisiä rakennuspiirroksia ei ole säilynyt. Kansallisarkistosta löytyvissä 1960-luvulla tehdyissä rakennuspiirroksissa ei arkkitehdin nimeä mainita.

– Mielikuvitukseni lähti laukkaamaan ja aloin miettiä, voisiko arkkitehti olla Jarl Eklund, joka suunnitteli paljon kartanoita ja teollisuusrakennuksia, Vuojolainen pohtii.

Eklund osallistui Königstedtin kartanon rakennusten korjaus- ja uudistustöihin 1910ja 1930-luvulla.

Eklundin tyyli noudatteli ajan funkisihanteita. Hän suunnitteli muun muassa Fazerin kahvilan sisustuksen, mutta piirsi myös Ranuan ja Tervakosken kirkot.

– Ne molemmat ovat pieniä perinteisiä maalaiskirkkoja. Varsinkin Tervakosken hirsikirkko on suunniteltu sellaiseksi, että se oli helppo rakentaa talkoilla, Vuojolainen kertoo.

Se kuulostaa erehdyttävän paljon Seutulan kappelilta. Jarl Eklundin nimeä ei kuitenkaan voida varmistaa säilyneiden historiallisten lähteiden pohjalta. Kappelin suunnittelija pysyy siis toistaiseksi arvoituksena.

Tiedätkö sinä jotain Seutulan kappelin arkkitehdista? Kerro lisää: saila.keskiaho@evl.fi, p. 050 584 6821.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

21.4.

Kirkoissa saarnataan kristittyjen taivasikävästä.

”Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat.”

(Jesajan kirja 40:30–31)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten löytää päivän mietiskelysanat?

Ikivanha tapa lukea Raamattua voi auttaa.

Yksi sana oikeaan aikaan voi parantaa, antaa lohdun, tuoda toivon ja avata elämän. Yksikin sana voi haavoittaa ja jopa tappaa. Siksi on hyvä miettiä, mitä sanoo ja mihin sanoihin tarttuu.

Siinä voi auttaa ikivanha tapa lukea Raamattua. Sitä sanotaan lectio divinaksi, hengelliseksi lukemiseksi. Siinä etsitään kirjoitetun sanan takaa elävää sanaa.

Varaa päivästäsi hetki rukoukseen ja raamatunlukuun. Se antaa sinulle tilaisuuden saada kiinni päivän sanasta. Se ei ehkä aina pelasta päivääsi, mutta antaa siihen tarvittavan hengitystilan, tuo oikean pulssin.

Jumala puhuu sinulle Raamatussa. Sitä lukiessasi voit kohdata elävän sanan. Kun luet sitä rukoillen, et etsi selityksiä etkä ikuisia ohjeita, vaan asetut aloillesi kuullaksesi Jumalan hiljaisen kuiskauksen: ”Tässä olen.”

Jumala asuu hiljaisuudessa.

Siksi meidän pitää ensin hiljentää itsemme. Rukoile yksinker-

taisesti: ”Herra, avaa silmäni ja sydämeni.”

Lue sitten esimerkiksi jostakin psalmista tai evankeliumista valitsemasi kohta. Lue se rauhallisesti, muutaman kerran toistaen ja hiljentyen lukemisten välillä. Kuuntele sanoja, jotka erityisesti puhuttelevat mieltäsi ja sydäntäsi.

Sitten voit laskea Raamatun käsistäsi ja mietiskellä hetken sanoja, jotka kiinnittivät huomiosi, tai mielikuvaa, joka niistä nousi. Toista sanoja mielessäsi ja anna niiden painua sydämesi muistiin. Niin kuin Jeesuksen äidistä Mariasta sanotaan Luukkaan evankeliumissa, hän ”kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä”.

Seuraavaksi voit kuunnella rukousta, joka nousee nyt sisimmästäsi ja siitä, mitä olet lukenut. Anna rukouksen pyhittää päiväsi, koskettaa sinua syvästi ja alkaa tehdä työtään sinussa.

Lopuksi voit vain olla ja le-

vätä hetken pyhän läsnäolossa, Jumalan kasvojen alla, eläväksi tulleen sanan koskettamana.

Olet saanut pitää hetken taukoa omista sanoistasi ja kuulla niitä sanoja, jotka vakuuttavat, että Jumala tahtoo kulkea kanssasi.

”Kuuntele sanoja, jotka erityisesti puhuttelevat mieltäsi ja sydäntäsi.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Uskonnolla on kielensä. Toisin kuin uskontunnustusten täsmälauseista voisi luulla, se on kertomuksen kieli. Mieti vaikka Jumalaa, joka Jeesuksen nahoissa kävelee poikien kanssa pellonreunaa ja lopulta kuolee syyttömänä hyvyyden puolesta, tai laupiasta samarialaista, joka toimittaa hakatun ja ryöstetyn hoitoon, vaikka muut menevät ohi. Sellaista on tosi rakastaminen, tahtoo kertomuksen kieli sanoa.

Uskonnollisella ihmisellä on kiusaus nostaa joukkoon kuulumisen rima korkealle. ”Vihkiydy salaisuuksiin”, ulkopuoliselle sanotaan, vaikka useimmat asiat voisi ilmaista ihan selvällä suomen kielellä.

Pääsiäisenä kristityt iloitsevat: ”Kristus nousi kuolleista!” ”Ei hätää!” tarkoittavat he. ”Kaikki on sittenkin hyvin!” Vuosisataista tapaa kantavien sanojen alta paljastuu toivo valoisammasta huomisesta.

Uskonnollinen klisee on kuin asvaltin raosta työntyvä voikukka. Sen kliseisempää kuvaa ei ole, ja silti se riemastuttaa perin juurin joka kevät.

Pääsiäistoivotus lohduttaa: Kuolema ei ole lopullinen. Saan nähdä rakkaani vielä. Minä tarvitsen voikukan uhkarohkeaa määrätietoisuutta ihan muuhun. Suurempi kysymys kuin se, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, on se, miten jaksan elää kuolemaani saakka.

Kaisa Raittila

Virpi Pakkala

Asvaltin raosta

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan.

Muualla

Tehdään yhdessä! Tule aloittamaan

uutta toimintaa aikuisille. Mitä se voisi olla? Lukupiiri, virsikaraoke, lautapelejä? Ideoidaan yhdessä! Soita Helille p. 050 468 6410.

■■ Kotipyhäkoulu su 21.4. klo 11– 12 Asta Enqvistin kotona, os. Hevoshaantie 9 D. ■■ Isien ja lasten peli- ja saunailta ke 24.4. klo 18–20.30 Kuntokalliossa.

Pelejä, leikkejä, sauna, uimista, iltarukous ja iltatee. Ota mukaan uimaasu, pyyhe ja liikunta-asu.

■■ Retki seurakunnan alueella asuville lapsiperheille Vivamon lastenkylään ke 12.6. klo 10–18. Aikuiset 25 e, 3–12-vuotiaat 10 e. Ilm. viimeistään 3.5. virastoon 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi.

■■ Ilmoittaudu kesäleireille: www. nmkyvantaa.fi.

Kastettu Saaga Hilja Matleena Nokia, Veikka Jussinpoika Oosi, Viivi Asta Elviira Riippa, Juuso Samuel Steinmetz.

Hautaan siunattu Sylvi Rauha Elisabet Järvinen 99 v, Lempi Juliana Tuominen 94 v, Iida Marjatta Riipinen 85 v, Paavo Kalervo Maljanen 82 v, Pauli Elmeri Jansson 65 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12, p 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl. fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe 9–13, ke klo 9–12 p.

09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus, seurakun-

taan muuttaneiden kutsukirkko su 21.4. klo 10. Jukka Nevala, Marja Mäkilä ja Hannu-Pekka Heikkilä. Hämeenkylän ja Vehkalahden kirkkokuorot. Kirkkokahvit.

■■ Te Deum -konsertti su 21.4. klo 15.

Hämeenkylän kirkkokuoron 20-vuotisjuhlat. Mukana myös Vehkalahden kirkkokuoro. Kuoroja johtavat Hannu-Pekka Heikkilä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e, sis. juhlakahvit. Alkamisaika muuttunut!

Nuorten avoimet su 21.4. ja ti 23.4. klo 18–20.30.

■■■ Lasten kevätkonsertti ti 23.4. klo 18. Lapsikuoro Nomparellit, Hämeenkylän muskarin kantelistit ja bändit sekä Musiikkikoulu Musiken soitto-oppilaat.

Rukouspiiri ti 23.4. klo 18.30 pienessä srk-salissa.

■■ Perhekerho ke 24.4. klo 9.30–11.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet ti 23.4. klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 24.4. klo 14–16. Virtuaalimatkoilla.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24.4. klo 18. Riitta Ahonen.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 25.4. klo 13.

Kirjallisuuspiiri ma 6.5. klo 12. Katri Lipsonin Kosmonautti.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 19.4. klo 12–13.30.

■■ Perhekerho ma 22.4. klo 9.30–11.

Palvelupiiri HAIK ti 23.4. klo 13.

■■ Taaperokerho ke 24.4. klo 13.30– 15.

Aikuisten raamattupiiri to 25.4. klo 16.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Perhekerho ti 23.4. klo 9.30–11.

Liikuntarata.

Kohtaamispaikka to 25.4. klo 11.30– 12.30.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 19.4. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Kahvikammari ke 24.4. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Diakonian kevätretki to 16.5. Klaukkalaan leirikeskus Holmaan. Lähtö klo 9.30 ja paluu klo 15.30. Muistelemme Olavi Virran elämää ja kuuntelemme hänen musiikkiaan muusikkojen esittämänä sekä laulamme yhdessä. Hinta 15 e, sis. kuljetus, lounas, kahvi ja ohjelma. Ilm. viim. 2.5. kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Olivia Nea Amanda Toivonen, Maximilian John Toivo Neale, Hilla Katri Liliana Sievilä.

Hautaan siunattu Pentti Kullervo Hacklin 90 v, Maija-Liisa Haapanen 85 v, Eino Antero Vilokkinen 64 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15, ke 24.4 klo 9–13. korson.seurakunta@evl.fi, www. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 10–14 p. 09 8306 554, korson. papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p. 8306 560.

Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p.

09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Vanhemman väen piiri to 18.4. klo 13. Vesa Ruokonen. Vanhan kansan arvoituksia.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 18.4. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 18.4. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Iltarukoushetki torstaisin klo 20 kappelissa.

■■ Perhekerho pe 19.4. klo 9.

Messu su 21.4. klo 10. Pirkko Yrjölän näytesaarna kirkkoherranvaaleissa.

Juha Ropponen ja Ursula Hynninen.

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 10.

Kylväjäpiiri su 21.4. klo 15 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Heikki Hilli kertoo terveisiä Bangladeshista.

Nuorten Kaino-kahvila su 21.4. klo 17–20 nuorten tilassa.

L Perhekerho ma 22.4. klo 12.

Runopiiri ma 22.4. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 22.4. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 22.4. klo 18.30 kokoustilassa.

Katulähetys ke 24.4. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä

Hommissa

Lapsikuorolainen Tanja Niemelä ”Musiikki on iso osa elämääni. Kuuntelen enemmän klassista musiikkia kuin poppia. Harrastan pianonsoittoa, ja lempiaineeni koulussa on musiikki. Seuraan televisiosta The Voice of Finlandia ja KIDSingiä.

Olen ollut Hämeenkylän seurakunnan lapsikuoro Nomparelleissa syksystä 2010 lähtien, jolloin kuoro perustettiin.

Yhdessä laulaminen on kivaa. Kuoronjohtaja kanttori HannuPekka Heikkilä on tosi positiivinen.

Samoihin aikoihin kun liityin Nomparelleihin, minut kiinnitettiin Suomen Kansallisoopperan lapsikuoroon. Tällä hetkellä on menossa kuudes oopperaproduktio, jossa olen mukana. Ammattihaaveeni liittyvät musiikkiin. Haluaisin päästä isona töihin Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan tai kuoroon.

Tulevaan kevätkonserttiin valmistaudun avaamalla ääntä kotona itsekseni, vaikka teemme äänenavauksen myös yhdessä muiden kuorolaisten kanssa ennen esitystä. Laulamme konsertissa kansanlauluja. Oma suosikkini konsertin kappaleista on Minun kultani kaunis on. Äiti, isä ja isoveli tulevat kuuntelemaan konserttia. Minua ei jännitä. Olen oppinut nauttimaan esiintymisestä.”

Soili Pohjalainen

Lasten kevätkonsertti ti 23.4. klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Konsertissa esiintyvät seurakunnan lapsikuoro Nomparellit, Hämeenkylän Muskarin kantelistit ja bändit sekä Musiikkikoulu Musiken soitto-oppilaat.

Mikke Pöyhönen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Lähetyspiiri to 18.4. klo 18.30.

Puuroperjantai 19.4. klo 11. Hartaus ja puurolounas.

Messu su 21.4. klo 10. Vesa Häkkinen ja Juha Paukkeri.

■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 10.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti klo 11–13.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ti 23.4. klo 13.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

■■ Perhekahvila kaikenikäisille ke 24.4. klo 9–11.

Ehtoollishartaus ke 24.4. klo 18.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille to klo 14–15.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho ke 24.4. klo 9–11.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 15. Äijien saunailta ke 24.4. klo 18. Teuvo Puolakka.

■■ Perhekahvila to 25.4. klo 9–11.15.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kahvio suljettu 22.4.–1.5.

Rukousryhmä pe 19.4. klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

Kirppis la 20.4. klo 10–13 alakerrassa.

■■ Kansanlaulukirkko ja seniorisunnuntai 21.4. klo 12. Vesa Häkkinen, Tarja Meijer, Riikka Jäntti, lapsikuorot Ilopisarat & Kuunloiste ja Kultaisen Iän Laulajat. Jos sinulla on kansallispuku, tässä messussa kannattaa pukeutua siihen!

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 12 yläkerrassa.

Matalan kynnyksen maanantai 22.4. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki ja voileipätarjoilu. Ehtoollishartaus klo 11.30.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 22.4. klo 15.

Ilosanomapiiri ma 22.4. klo 18.30– 20. Jari Araneva.

■■ Perhekerho ti 23.4. klo 9–11.

Seniorikerho ti 23.4. klo 13. Viinipuu-lauluyhtye.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18– 20.

Nuortenilta Lepaani ti klo 18 alakerrassa.

Päivärukoushetki ke klo 12.30 kappelissa.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 24.4. klo 14–15.30.

Kirppis ke 24.4. klo 17–19 alakerrassa.

Matteuksen evankeliumi -luennot ke 24.4. klo 18–20. Jari Araneva.

■■ Sibelius-konsertti ke 24.4. klo 19. Vantaan Suzuki-soittajat Maaria Vannemaan johdolla. Victoria Vatanskaja, piano, Effi Hänninen, sello, Kari Vannemaa, huilu, rumpu ja kitara, Heikki Oksanen, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Viikkomessu to 25.4. klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17.

Bilisilta nuorille to klo 18.30 alakerrassa.

11

Seurakunnissa tapahtuu 18.4.–25.4.

Lapsille

Karjalaista iloa Ilomessua karjalaisittain vietetään Asolan seurakuntatalossa la 20.4. klo 16. Messu toimitetaan vanhan käsikirjan mukaan.

Musiikista vastaa Noora’s Ark. Kirkkokahvit toteutetaan nyyttäriperiaatteella: tuo mukanasi karjalaisia tai muita herkkuja.

Messun jälkeen tilaisuudessa on vieraita Vantaan Karjalaseurasta ja Itä-Karjalan abuniekoista. Abuniekat tukevat Sodderin luterilaisen seurakunnan toimintaa Karjalan tasavallassa.

12

Seurakunnissa tapahtuu 18.4.–25.4.

kaikille avoin kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 24.4. klo 13. Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 24.4. klo 17–20.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.4. klo 18. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Varaventtiili-ilta ke 24.4. klo 18.30.

Mitä tarkoittaa pyhitys nykyihmisen elämässä? Risto Auvinen.

Rukousryhmä ke 24.4. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 25.4. klo 13. Ursula Hynninen. Heräävän kevään laulut ja lintuset.

Miesten saunailta to 25.4. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Vanhasta uutta – askartelua koko perheelle su 28.4. klo 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 19.4. klo 15.

Nuorten aikuisten raamis su 21.4. klo 14.

Raamattu ja rukouspiiri su 21.4. klo 17. Psalmit. Risto Auvinen ja Petri Väljä.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.

Nuorten Nupe-kahvila pe 19.4. klo 18–21.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 23.4. klo 9.

Muualla

Diakonian matka Venäjälle, Sorta-

valaan ja Käkisalmeen 6.–9.8.2013.

Hinta 410 e/hlö/2hh, yhden hengen huoneen lisämaksu 35 e/yö. Sis. matkat, ateriat, majoitus, viisumi, laivaliput Valamoon, kiertoajelut ja opastus. Viisumianomuslomakkeen voi täyttää kirkkoherranvirastossa ilmoittautumisen yhteydessä. Viisumianomusta varten tarvitaan kopio passin kuvasivusta ja passikuva. Passin tulee olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Sitovat ilmoittautumiset 3.5. mennessä kirkkoherranvirastoon p.

09 8306 550.

L Vanhempi-lapsi -sählykerho perjantaisin klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27.

Kastettu Jonas Ensio Riipinen.

Hautaan siunattu Eetu Tauno Matti Nieminen 83 v, Ari Juhani Linnama 63 v, Matti Antero Nieminen 60 v, Lauri Antero Juslin 60 v, Pertti Tapio Nieminen 56 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parilliset viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi, www. vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin Kustaantie 22 E klo 10–12 p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

■■ Family group on Thu 9.30 am in English and in Finnish.

■■ Perheiden kirkkohetki ja ehtoollinen to 18.4. klo 9.30 perhekerhon yhteydessä. Laura Leverin ja Noora Hultin, mukana lapsityöntekijöitä.

Torstaipiiri 18.4. klo 13. Ikäihmisten raamattupiiri.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Messu su 21.4. klo 10. Ben Ahlroos, Noora Hultin.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Raamattu- ja keskustelupiiri ti 23.4. klo 19.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Iltamessu ke 24.4. klo 20. Ben Ahlroos, Sanna Tirkkonen, Noora Hultin.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.4. klo 12. Aiheena henkinen hyvinvointi, vieraana Pirkko Lahti. Keittolounas 5 e klo 12, ohjelma klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

■■ Yksinhuoltajaperheiden ilta to 18.4. klo 17.30. Iltapala, lastenhoito järjestetty.

■■ Ilomessu karjalaisittain la 20.4. klo 16. Laura Leverin, Päivi Peittola, musiikki Noora’s Ark. Vanhan kaavan messu. Messun jälkeen Karjala-aiheinen tilaisuus ja kirkkokahvit. Mukana Vantaan Karjala-seura ja Itä-Karjalan abuniekat. Tuo kirkkokahveille karjalaisia tai muita herkkuja!

Hiljaisuuden päivä la 4.5. klo 12–18.

Ilmoittaudu viim. 26.4. Päivi Peittolalle p. 09 830 6741, paivi.peittola@ evl.fi tai Vappu Olsbolle p. 09 830 6737, vappu.olsbo@evl.fi.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

■■ Mitä ihmettä! -periodipyhäkoulu torstaisin 2.5. asti klo 17.30–19. Ei ennakkoilmoittautumista, lisätietoja Terhi Kiiskiseltä p. 050-3392703.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri perjantaisin klo 19. lltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 13.

Muualla Hartaus to 18.4. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Ostosten pakkaustempaus Yhteisvastuun hyväksi pe 19.4. klo 16–20 Koivukylän Citymarketissa, Koivukylän Puistotie 11. Autamme kaupassa asioivia pakkaamalla viikonlopun ostokset kasseihin. Vapaaehtoiset lahjoitukset Yhteisvastuu-lippaisiin.

Kirkon kerho ma 22.4. klo 13 Koivutorilla, Hakopolku 4.

Havunneulan vanhemman väen kerho ti 23.4. klo 12, Paimenentie 2.

Kastettu Minea Isabella Fagerström, Matilda Annikki Jokela, Valtteri Olavi Siira.

Hautaan siunattu Saima Elisabet Vesanen 95 v, Mauno Heikki Olavi Ylönen 72 v, Ritva Sinikka Virtanen 63 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717, tikkurilan.seurakunta@ evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30 p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3.krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Nikkaristit auttavat kodin pienissä askareissa diakonisin perustein maksutta. Lisätiedot Päivi Mäkinen 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 21.4. klo 12. Messuun on erityisesti kutsuttu vuoden alkupuoliskolla 80 ja 85-vuotta täyttävät seurakuntalaiset. Jaakko Hyttinen, Tiina Komulainen, Iina Katila.

■■ Janne Maaralan konsertti to 25.4. klo 19. Soi kunniaksi Luojan: kauneimpia virsiä ja omia sävellyksiä.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Tikkurilan Hannat to 18.4. klo 9.30.

Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Ilosanomapiiri torstaisin klo 16.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattupiiri torstaisin klo 18. Neuvotteluhuone.

Messu su 21.4. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Päivi Helén, Jari Parviainen.

■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 10. Kirkon päiväkerhotilat. Tiedustelut Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Paluumuuttajien piiri su 21.4. klo 15. Terveisiä Petroskoin kirkolta kuvin ja sanoin! Vieraana Tanja Vähäoja ystäväseurakuntatyöstä. Mukana Päivi Helén. Kahvio.

Naiset sanan äärellä ma 22.4. klo 10.

Kirkon päiväkerhotilat, käynti kirkon itäpäädystä.

Kirkon ruokailu ti 23.4. klo 12. Vuoronumerot kirkon aulasta ja ruokailu nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 23.4. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 24.4. klo 7. Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.4. klo 18. Jaakko Hyttinen, Jari parviainen.

Seurakuntien talo Unikkotie 5

Walkers-nuortenkahvila keskiviik-

koisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22. C-porras, 2.krs.

■■ Torstaitupa yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen torstaisin klo 17– 19. Lastenhoito järjestetty. B-porras, 2.krs.

Näppärin sormin -käsityöryhmä to 18.4. klo 18. aA-porras, 4.krs kokoushuone.

■■ Avoin perhekerho pe 19.4. klo 9.30. B-porras, 2.krs.

Laulupiiri pe 19.4. klo 13. Nuorisotila. C-porras 2.krs.

Mitä on luterilainen usko? -keskusteluryhmä ma 22.4. klo 18. Betanian kokoushuone aA-porras, 4.krs.

Nuoret aikuiset Sanan äärellä ma 22.4 klo 18, Unikkotie 5C. ■■ Perhekerho ti 23.4. klo 9.30. Kerhotilat, B-porras, 2.krs.

■■ Omalla äänellä -kuoro ti 23.4. klo 18.30. Nuorisotila. C-porras, 2.krs.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 ■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 11.

■■ Perheolkkari ti 23.4. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 23.4. klo 13.

■■ Ilorieha 28.4. klo 13–16. Huom!

oikea aika. Viime viikon Laurin kolmossivulle oli tullut väärä kellonaika. Kansanlaulukirkko klo 13, lapsille askartelua, partiolaisten seikkailurata, kasvomaalausta, vappupalloja, poliisin autopartion vierailu. Lasten kirppis, pöytävaraukset p. 050 572 2811. Taimienvaihtopöytä, vappuherkkuja. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Lisätietoja Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi. helen@evl.fi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 19.4. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 11.

Kartanokosken piiri ke 24.4. klo 18.

Lähetystyö Keski-Aasiassa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perheolkkari ti 23.4. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 23.4. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11a, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 19.4. klo 18.

■■ Avoin perhekerho ti 23.4. klo 9.30.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 24.4. klo 14.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri torstaisin klo 17.30.

■■ Avoin perhekerho ma 22.4. klo 9.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30.

Lukupiiri ke 24.4. klo 18.

Muualla

Nettiwalkers torstaisin klo 19–21.

Nuorille päivystys Facebook-sivulla TiksinWalkers Nettikahvila.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 22.4. klo 18. Malminiityntie 16B. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 20.4. klo 16 Olotilassa Vehkapolun kävelykadulla Tikkurilassa.

■■ Ilmoittaudu syksyn 2013 vekkuli- ja päiväkerhoihin! Kaavakkeita on saatavilla kerhopisteissä, kirkkoherranvirastossa sekä seurakuntamme kotisivuilla, palautus lapsityön toimistoon tai lastenohjaajille 17.5. mennessä.

■■ Retki Vivamon Raamattukylään la 8.6. Osallistumme Salomo- ja Kalastajat-esityksiin. Lähtö Seurakuntien talolta klo 10, paluu klo 17. Aikuiset 25 e, ensimmäinen lapsi 20 e, toinen lapsi 15 e ja kolmas lapsi 10 e, alle 3-vuotiaat maksutta, sis.

Raamattukylän passi, lounas, kuljetus. Ilmoittaudu ja kysy lisää 31.5. mennessä Maaret Hirvensalo p. 050572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Sofia Mella Amanda Petrell, Veeti Johannes Viitanen, Iiris Pihla Mathilda Pitkänen, Iisa Amelia Säkkinen.

Hautaan siunattu Elin Mathilda Laine 99 v, Helmi Virkki 90 v, Aino Annikki Luumi 88 v, Irja Sisko Virtanen 83 v, Elvi Marita Kaires 78 v, Matti Olavi Aalto 65 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6440, vantaankosken. seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna ma–pe klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kukkia pihalta ja pientareilta -taidenäyttely 21.4. saakka. Päivi Maanaviljan akvarelleja. Tied. vahtimestari p. 050 409 0497. Vapaa pääsy.

Seniorikerho to 18.4. klo 13–14.30 takkahuone.

■■■ Soita ja laula -pyhäkoulu torstaisin klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Miesten piiri to 18.4. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Pöntinen: Luther.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Messu su 21.4. klo 10. Mark Saba, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Eveliina Pulkkinen.

■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Iloa – Valon kaiku -kuoron kevätkonsertti su 21.4. klo 18.15. Joht.

Hanna Perkola-Musikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

■■ Perhekerho ti 23.4. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 23.4. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 23.4. klo 18–19.30 pieni srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 24.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila.

■■ Laulupaja ke 24.4. klo 18–19.30 takkahuone. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Seurakuntailta ke 24.4. klo 18.30.

Timo-Matti Haapiainen: Syvemmälle Raamattuun.

Seniorikerho to 25.4. klo 13–14.30 takkahuone.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma 22.4. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 24.4. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 19.4. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 23.4. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 18.4. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Messu su 21.4. klo 12. Tapio Rahkonen, Eveliina Pulkkinen.

Toivon tuulet su 21.4. klo 17.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 22.4. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 18.4.–25.4.

Lapsille

Markku Mattila

Markku Mattila

Kylässä

Kuunteleminen on tärkeää diakoni Liisa Juuselan työssä.

Uutta alkua etsimässä Diakoniapäivystykseen voi tulla monenlaisten huolten kanssa.

Diakoniatyöntekijä Liisa Juusela on juuri päättänyt päivystysvuoronsa Hakunilan kirkolla. Kukin seurakunnan viidestä diakoniatyöntekijästä päivystää vuorollaan Hakunilassa ja tiistaisin Länsimäen kirkolla.

– Vastaanotolla kävi uusia ihmisiä. Ruokatukea tarvitseva kyseli, kuinka usein tänne voi tulla hakemaan tukea.

Seurakunnan ruokatuki on eräänlaista ensiapua.

Tuen suuruus on 15–20 euroa. Tukea voi saada kerran tai pari tilanteessa, jossa rahat ovat täysin loppu.

– Kerromme myös ilmaisista ruokailumahdollisuuksista. Hakunilan kirkolla sellainen on matalan kynnyksen maanantaissa ja Länsimäessä puuroperjantaissa.

Taloudellinen tilanne on tavallisin syy tulla tapaamaan diakoniatyöntekijää.

– Selvittelemme, mikä on tilapäisen tai pitkäaikaisen pulan syy ja miksi sosiaalitoimisto ei auta.

Esimerkiksi avioerossa mies voi jäädä puille pal■■ Taaperokerho ke 24.4. klo 14.30– 16.

■■ Esikoisvauvakerho ke 24.4. klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 24.4. klo 17.30 Olotila. Mario Vargas Llosa: Paratiisi on nurkan takana.

Seniorikerho to 25.4. klo 13–14.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 24.4. klo 13–14.30.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 19.4. klo 17–20.

■■ Perhekerho ke 24.4. klo 17.30–19.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 21.4. klo 11–12.

jaille. Toimeentulotuki on vain 477 euroa kuukaudessa. Jos joutuu laskujen maksamisen lisäksi ostamaan esimerkiksi kengät, ei ruokaan sitten ehkä jääkään rahaa, Juusela kertoo.

Päivystyksessä keskustellaan paljon terveyteen ja sairauteen liittyvistä asioista.

– Ihmiset ovat entistä sairaampia. Kaikilla ei ole varaa hoidattaa hampaitaan. Moni ajattelee, ettei lääkäriaikaa kuitenkaan saa tai ettei häntä haluta hoitaa.

Myös ihmissuhdekysymykset tulevat usein puheeksi.

– Vaikeassa elämäntilanteessa elävälle voi tehdä hyvää, että pääsee purkamaan huoltaan ja hätäänsä, ehkä itkemään ulos ahdistustaan. Uusi alku voi löytyä, kun uskaltaa puhua asioistaan toiselle.

Ulla-Maija Vilmi

Diakoniapäivystysten yhteystiedot ja päivystysajat löytyvät seurakuntien ilmoitusten yhteystietolaatikosta.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–

13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaisek-

si tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kastettu Anton Wen Olof Rejström, Julius Tapani Hyttinen.

Avioliittoon kuulutettu Vesa Ilmari Mäkelä ja Heini SuviPilvikki Leskinen.

Hautaan siunattu Olavi Jalmar Ojaniemi 95 v, Rauni Irmeli Kauppinen 69 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262, 8306294 Öppet: månd-fred kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi, www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa 21.4 kl.10, Anu Paavola, Nina Fogelberg. Sång Agnes Auer, sopran.

Vanhempi konstaapeli Juuso Marttila Osallistut Koivukylässä järjestettävään Kyläkävelyyn, jossa mietitään muun muassa alueen turvallisuutta. Mistä asukkaiden turvallisuudentunne syntyy?

– Turvallisiksi koetaan hyvin hoidetut, siistit ja pimeän aikaan valaistut alueet. Myös poliisin näkyminen alueella lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta.

Millaiset paikat koetaan pelottaviksi?

– Pimeät, sotkuiset ja autiot alueet aiheuttavat turvattomuudentunnetta, samoin epämääräisesti käyttäytyvät ihmiset. Koivukylän aseman seutu ja ostoskeskus on koettu rauhattomiksi.

Miten omaa turvallisuutta voi lisätä?

– Kannattaa välttää syrjäisiä paikkoja ja liikkumista yksin pimeällä. Kännykkä on hyvä olla aina mukana. Kannattaa ilmoittaa poliisille, jos havaitsee häiriötä.

Miten poliisin toiminta näkyy Koivukylässä?

– Olemme lisänneet partiointia Koivukylässä. Teemme yhteistyötä koulujen ja nuorisotalon kanssa. Nuoret näkevät paljon ja heidän tiedoistaan on hyötyä poliisille.

Soili Pohjalainen

Kyläkävely ke 24.4. klo 19 Koivukylässä. Lähtö Kirnun aukiolta.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429 Högmässa 21.4 kl. 12, Anu Paavola, Nina Fogelberg. Sång Agnes Auer, sopran.

Missionskväll on 24.4 kl. 18 i Mis-

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 B ■■ Familjecafé to 25.4. kl 9–12 konferensrummet. Kontakt Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Bibel- och kaffesamtal to 25.4 kl. 18.

Martin Fagerudd. Pastorskansliet.

Döda Ebba Mathilda Tammelin, 89 år, Kaj Alarik Salenius, 88 år.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500 Sottungsby – Håkansböle pensionärskrets 25.4 kl. 13–15.

kurilan Olotilassa Vehkapolun kävelykadulla. Kimmo Järvinen.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2, tfn 050 404 9109 ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 22.4 kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt. Kontakt Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören ti 23.4. kl. 13.15– 15.30. Helsinggård, Konungsv. 2.

OBS kl. 15.30–16 extra stämrep.

■■ Allsång på Folkhälsanhuset on 24.4 kl. 14–15 med allsångsledare Gunnar Weckström och Klaus Pennanen.

sionsmuseet, Observatoriegatan 18, Helsingfors. Församlingen ordnar ett museiebesök med guidning. Tilläggsuppgifter Kaj Andersson, tfn 050 537 4221.

Vammaistyö Huonokuuloisille

Teemapäivä la 20.4. klo 13–16 Tik-

Näkövammaisille ■■ Yhteislauluilta ma 22.4. klo 17– 19, Martinristin seurakuntasalissa, Laajaniityntie 2. Ritva-Leena Tuuli.

Viittomakielisille Messu suomenruotsalaisella viittomakielellä su 21.4. klo 12.15 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. Maria Lindberg.

Tuunauspiiri ke 24.4. klo 15–17.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

■■ Viittomakielinen perhekerho pe 26.4. klo 9.30–12 Sellon kauppakeskuksen Lastenkappeli Arkissa, 3.kerros, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Valokuvaus. Lastenhoito klo 10–11.

■■ Perheleiri 24.–26.5. Hvittorpin

leirikeskuksessa Kirkkonummella.

Leiri alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 15. Hinta 80 e–35 e perhekoon mukaan. Alle 3-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Ilmoittaudu ja kysy lisää 30.4. mennessä: helena.rakemaa@evl.fi.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a, Tikkurila Avoinna ma-pe klo 9.30–15. Suljettu 29.4.–1.5. www.tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Taruakin ihmeellisemmät tytöt.

Marika Vanhatalon taidetekstiilejä 26.4. saakka.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13. Henkilökohtainen opastus.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy lisää p. 09 8306 302 (klo 9–15), olotila@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

14

Buddhakin puhuu totta Luterilaisen teologian olisi aika päivittää suhdettaan muihin uskontoihin.

Upinniemi 1979. Nuori mies seisoo asennossa. Hän on laivaston lääkintämies, ja nyt hänet konfirmoidaan varuskunnan sotilasrippikoulussa.

– Menin armeijassa rippikouluun siksi, että pystyisin sitten paremmin argumentoimaan uskoon tullutta isoveljeäni vastaan, muistelee Tomas von Martens.

Armeijan jälkeen hän ystävystyi evankeliseen herätysliikkeeseen kuuluneen ikätoverin kanssa.

– Konservatiivinen teologia viehättää minua, mutta tunnepuolella koen helposti henkistä klaustrofobiaa, jos yhteisö uskoo, että sillä on muita parempi totuus hallussaan.

Pian von Martens jätti van-

hoillisen luterilaisuuden löytääkseen jotain uutta. Hän kulki maailman merillä laivakokkina, teki maanviljelystöitä israelilaisella mosavilla, heräsi aikaisin työvuoroonsa islantilaisella kalatehtaalla, hoiti kunnansihteerin töitä Ahvenmaalla ja auttoi kehitysvammaisia selviytymään arjessa.

Henkinen etsintä vei bahá’íuskon pariin. Myöhemmin von Martens tutustui psykoanalyysiin, buddhalaisuuteen ja uusateismiin.

– Ateismivaiheessakin ajattelin, että olen hyvin uskonnollinen ateisti.

– Lopulta olen palannut aina etsimään omaa tapaani olla kristitty.

Tässä kohtaa von Martens oi-

valsi jotakin omalta kannaltaan keskeistä: Ihminen voi sitoutua johonkin perinteeseen vain niiltä osin, jotka hän aidosti kokee omikseen.

– Traditioon juurtuminen on tärkeää. Silti jokaisen on itse päätettävä, mikä traditiossa on juuri minulle totta. Omalla kohdallani se on vaihdellut paljonkin.

Wittenberg 1544. Müncheniläisen maisterin Johannes Faberin tohtorintutkinnon väitöstilaisuus. Vastaväittäjänä on 61-vuotias professori Martti Luther.

Latinaksi käydyssä väitösti-

laisuudessa tohtori Luther tuo esiin oman käsityksensä ihmisyydestä: ”Adam oli ennen lankeemusta omine töineen pelkkää paskaa.”

Luterilaisen opin mukaan ihmiset syntyvät luonnostaan ”ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina”. Kirkon virallisen opin mukaan ihminen ilman kastetta on Jumalan vihan alla. Tästä on päätelty, että muut uskonnot ovat väärässä.

Pessimistisen ihmiskäsityksen voi nähdä teologisena työtapaturmana, kun mustamaalaamalla ihmistä on koetettu kir-

kastaa Jumalan armollisuutta.

Piispainkokouksen pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen myöntää, että luterilainen teologia on näissä kohdissaan ongelmallista.

Samalla Komulainen muistuttaa, että luterilaisia tunnustuskirjoja lukiessa pitää olla suhteellisuudentajua. Lutherin aikana maailma oli toisenlainen kuin nyt.

– Löytöretketkään eivät vielä vaikuttaneet Eurooppaan merkittävästi. Keskiajan ihminen ei kristinuskon lisäksi tuntenut juurikaan muita kulttuureita kuin ”juutalaiset ja turkkilai-

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

6 90

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

alk.

Värikäs risti Salvadorista

Puiset värikkäät ristit ovat käsinmaalattuja. Iloisten ja suuren suosion saaneiden ristien aiheina ovat mm. eläinten ja talojen muodostamat maisemat.

7 cm 6,90, 15 cm 13,00, 30 cm 18,00

2890 Meri-Anna Hintsala, Mauri Kinnunen (toim.)

Tuoreet oksat viinipuussa

Vanhoillislestadiolaisuus peilissä Teos pureutuu niin Suomen suurimman herätysliikkeen perustaviin kysymyksiin kuin aiemmin vaiettuihin teemoihin. Kirja avaa sitä kuka voi toimia liikkeessä puhujana, oppia seurakunnan rajoista, raamattukäsitystä, suhdetta yhteiskuntaan ja etikkaan.

28,90 (32,20)

2890 Pauliina Kainulainen

Antti Nylén

Metsän teologia

Tunnustuskirja

Teos yhdistää suomalaiskansallisen luontosuhteen kristilliseen uskoon ja teologiaan. Kainulainen tarkastelee sitä, miten vanha suomalainen maailmankatsomus on palautettavissa, ja etsii samalla kulttuurisen ja ekologisen muutoksen voimanlähdettä kristinuskon Jumalasta.

28,90 (32,30)

Kristinuskon sisältö niille, jotka ovat sen unohtaneet. Uskonnottoman kasvatuksen saanut, katoliseen kirkkoon aikuisiällä liittynyt kirjailija kertoo itsestään sekä suhteestaan kirkkoon ja sen opetuksiin henkilökohtaisesti, vaativasti – ja tunnustuksellisesti.

22,50 (25,10)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

2125

2250

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

C. S. Lewis

Ilon yllättämä Kirjassa Ilon yllättämä rakastettu kertoja ja Narnia-tarinoiden isä C. S. Lewis kuvaa kasvun vuosiaan lapsuudesta aikuisuuteen.

C. S. Lewis oli nuoruudessaan ateisti, mutta koki kuitenkin kaipausta, joka viittasi toiseen, hengelliseen todellisuuteen.

21,25 (26,20)

www.sacrum.fi

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Sirpa Päivinen

set”, kuten Luther asian ilmaisi.

Komulaisen mukaan luterilainen teologia tarvitsee uskontojen kohtaamisessa päivitystä. Avuksi siihen hän suosittelee Raamattua.

– Uudessa testamentissa on paljon myönteisiä lähtökohtia muiden uskontojen kohtaamiseen.

Komulaisen mielestä yksi vaikuttava kuvaus on Apostolien tekojen 17. luku, jossa Paavali pitää kuuluisan puheensa Ateenan Areiopagi-kukkulalla: ”Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta. Kun kierte-

lin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: ’Tuntemattomalle jumalalle.’ Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan.”

– Siinä tulee taitavasti esiin uskontojen välinen jatkuvuuden ja epäjatkuvuuden jännite, Komulainen sanoo.

– Toinen tärkeä kohta on Johanneksen evankeliumin alku.

Siinä Kristus valaisee jokaisen ihmisen ja on läsnä koko luomakunnassa.

Komulainen kuitenkin vierastaa sitä, että esimerkiksi islamin

ja kristinuskon erot tasoiteltaisiin olemattomiin.

– Islamin kannaltahan on loukkaus sanoa, että Jumala on Kolminaisuus, joka tulee lihaksi ja vereksi meidän keskellemme Jeesuksessa.

Komulaisen mukaan nykyaikaista luterilaista teologiaa auttaa myös parantunut suhde katolilaisuuteen.

– Katolilaisuudessa ajatellaan, että muissa uskonnoissa on paljon valonsäteitä, ja kristinuskolla on mahdollisuus oppia niistä, Komulainen sanoo.

– Tässä suhteessa luterilaisuus voi ammentaa paljonkin katolilaisilta. Tämä ajatus löytyy myös kirkkoisiltä, joita Luther itsekin piti arvossa.

Helsinki 2013. Kyrkpressenin toimittajana ja toimitussihteerinä työskentelevä Tomas von Martens on tullut tunnetuksi ennakkoluulottomana totuu­ den­etsijänä.

Taannoisessa Kyrkpressenin artikkelissaan hän vaihtoi lennosta rooliaan konservatiiviksi, liberaaliksi, feministiksi ja ateistiksi. Lukija luuli koko ajan, että juuri tämä on se todellinen von Martens.

Miten se siis on: missä määrin luterilainen voi yhdistellä omaan näkemykseensä element-

tejä muista uskonnoista?

– Liberaalit ajattelevat, että pinnalta uskonnot ovat erilaisia, mutta syvässä ytimessään ne ovat kaikki samaa. Konservatiivit taas näkevät, että juuri pinnalta uskonnot ovat samanlaisia, mutta ytimessään ne ovatkin yhteensovittamattomat, von Martens hahmottelee.

Mihin siis asemoisi itsensä?

Von Martens vastaa epäsuorasti.

– Kun minulla ei taustassani ole mitään uskonnollista, on minun täytynyt opetella, mitä on hengellisyys.

– Tajusin yhdessä vaiheessa, että uskon pitää elävänä ainoastaan aktiivinen hartaudenharjoitus. Oikeastaan juuri buddhalaisuuden kautta aloin ymmärtää hartauselämän tärkeyden. Ei usko pysy elävänä kirjoja lukemalla, von Martens sanoo.

– Kun kokemuksellinen hartauselämä eli lähisuhde Jeesukseen on elävä, ei tarvitse pelätä mitään, mitä lukee.

Usko olisi von Martensin mielestä kuitenkin liian helppoa, jos se perustuisi pelkkään jumalalliseen pressitiedotteeseen, joka lopettaisi hengellisen liikehdinnän ja etsinnän.

– Jos taivas on totta, sen pitää olla seikkailu, joka on vähintään yhtä jännittävä kuin tämä elämä.

Juhani Huttunen

Hammashoitoa

Seurat 21.4. klo 14

Jumalan Henki ja oma minä

Airi Sorsamo ja Paavo Räsänen

Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt. Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 www.tapioraivio.fi

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian 70 €/h. Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Myydään hautakiviä

Kokouksia

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 www.debora.fi

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

Lakiasioita Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

OSTAMME KODIN IRTAIMISTOT vintistä kellariin.

Kuolinpesät, muutot, loppusiivoukset sop. mukaan.

040 377 5159 *ONNI*

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 23.4.2013 klo 18.00

Vuokrata halutaan

Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 15.4.2013 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

4

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki Sini Pennanen

Eero Ojanen sai ulkoilu­ kaverikseen lainakoiran.

Jeesuksen japanilaiset jäljet Miksei minulle ikinä kerrota mitään? Vasta eilen sain tietää, että Jeesus on kuulemma elänyt ja kuollut Japanissa kolmen lapsen isänä.

Onhan siitä huhuttu, että Jeesus olisi elellyt Intiassa. Nyt japanilaisesta Shingon kylästä kerrotaan, että Jeesus olisi ollut sen pitkäaikainen asukki.

Tarina menee nopeutettuna näin. Jeesus vieraili Japa-

nissa ensimmäisen kerran 21–33-vuotiaana. Hän opiskeli paikallista kieltä ja kulttuuria, mutta palasi Jerusalemiin. Shingossa hän työskenteli riisinviljelijänä, avioitui ja sai kaksi lasta.

Legendan mukaan shintolainen pappi löysi vuonna 1935 tukun hepreankielisiä todisteita Jeesuksen jäljistä. Alueelta löytyy myös Jeesuksen hauta – ja hämmentävää kyllä, myös hänen veljensä hauta. Haudoista on tullut kiinnostava matkakohde.

Asiasta ovat raportoineet sekä CNN että BBC. Krista Susi

Vaatteilla hyvää

Koira filosofin opettajana Eero Ojanen: Koiran filosofia.

Kirjapaja 2013.

neen, pienen valkoisen coton de tuléar -rotuisen Oliwerin elämä sammui lähes vuosi sitten. Ojasen mukaan Oliwer oli koira, jolla oli jalo sydän ja hieno mielenlaatu.

Ojanen sanoo oppineensa koirilta paljon. Koiran matkan seuraaminen rasavillistä pennusta heikoksi vanhukseksi on opettanut ajallisuudesta ja ajasta. Aika on sekä lyhyt että pitkä.

– Yhdellä sanalla sanottuna olen oppinut koirilta viisautta.

Soili Pohjalainen

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään ke 24.4.

Näin ojanen kirjoittaa: ”Kun yhteiskunnan vaatimustaso menee aina vain hullummaksi, koira edustaa monelle jotain sellaista tervettä järkeä, jonka turvin ja kanssa voi selviytyä.”

Naisia ristivedossa Yli vuorten. Ohjaus: Cristian Mungiu.

Romanialaisen Cristian Mungiun tosipohjaisen elokuvan keskeisissä rooleissa on kaksi nuorta naista. Alina saapuu ortodoksiseen luostariin tapaamaan ystäväänsä Voichitaa. Heillä on yhteinen nuoruus orpokodissa.

Naiset ovat aiemmin olleet rakastavaisia, mutta toinen on

valinnut uskon tien ja toinen mennyt Saksaan töihin. Alinan tunteet eivät ole sammuneet, ja hän haluaisi tempaista Voichitan mukaansa. Luostarin säännöt eivät kuitenkaan mahdollista entistä elämää. Alina ei voi lähteä eikä jäädä. Siitä ristiriidasta syntyy elokuvan lohduton, loppuun saakka etenevä perusasetelma.

Mungiu näyttää osoittelematta ja tuomitsematta romanialai-

Lahjoituksena saadut vaatteet ja tavarat lajitellaan ja joko myydään kirpputoreilla tai viedään avustuksena Karjalaan tai Baltiaan. Huonokuntoisista vaatteista tehdään esimerkiksi öljynimeytysmattoja.

Hanna Antila

Korson Marttojen keräys 19.– 20.4. klo 9–20 osoitteessa Satakielentie 3.

Timo Saarinen

Koiran filosofia kertoo koirasta tavalla, joka herättää tajuamaan, kuinka ainutlaatuinen eläin ihmisen paras ystävä oikein on. Koira voi opettaa vastaanottamaan hyvää ja edistää inhimillisyyttä. Koiralla on kyky kuunnella ja myötäelää. Se rakastaa varauksetta ja ilman epäilyjä. Kehonkielen ja muun sanattoman viestinnän ymmärtämisessä koirat ovat taitavampia kuin ihmiset.

Koira on ollut tiivis osa ihmisen elämää noin 13 000 vuoden ajan. Suomessa on tällä hetkellä noin 650 000 koiraa. Mihin koiria tarvitaan?

– Koiran ihmeellisyys on siinä, kuinka moneen tehtävään se sopii. Hämmästyttävää on, että kaikkein moderneimmassa yhteiskunnassa koiralle on tullut lisää tehtäviä. Koira voi työskennellä esimerkiksi hoitolaitoksessa tai kirjastossa, filosofi-kirjailija Eero Ojanen sanoo.

Koiranomistaja juttelee lemmikistään usein me-muodossa.

Puhuessaan koirastaan ihminen puhuu usein myös itsestään.

– Me-muotoa käyttäessään ihminen ei puhu vain koirasta eikä pelkästään ihmisestä vaan kyse on molemmista ja heidän välisestä suhteestaan.

Tällä hetkellä Ojasen kotona ei ole koiraa. 14-vuotiaaksi elä-

Farkut, joihin et ole vuosiin mahtunut. Neule, joka on sittenkin liian räikeä. T-paita, jota kuopus rakasti – viisitoista vuotta sitten.

Korson Martat auttavat nyt pääsemään eroon vaatekaapin möröistä. Marttojen ke­räyk­seen voi viedä käyttökelpoisia vaatteita ja liinavaatteita sekä kenkiä, laukkuja, leluja ja kodin pientavaroita.

Keräyksessä otetaan vastaan myös hyväkuntoisia tyynyjä, peittoja ja mattoja. Hyväkuntoiset langatkin kelpaavat, mutta alusvaatteet eivät.

Myös huonokuntoisia tekstiilejä voi viedä, kunhan ne ovat puhtaita ja kuivia. Materiaalin on oltava trikoota, puuvillaa tai neuleenomaista villaa.

3 x vantaalainen blogi Kaunis turhuus Viisikymppisen vantaalaisäidin, vaimon ja erityisopettajan blogissa eletään arkea, kaunistetaan kotia ja kokataan. Se innoitti ostamaan tulppaaneja kotiin. Kun ostaa kauniita kukkia, voi siisteydestä vähän tinkiä, blogissa kerrotaan. kaunisturhuus.blogspot.fi

sen arjen niin markkinatalouden hallitsemassa kaupungissa kuin omalakisessa luostarissakin. Kuvat syksyisen ja talvisen maaseudun hiljaisuudesta ovat riipivän kauniita ja hiipivän odottavia.

Tunnelmassa on jotakin samaa kuin edesmenneen puolalaisohjaajan Krzysztof Kieslowskin tuotannossa.

Viimeisessä kohtauksessa bukarestilaisella kadulla luostarin sakramentit ovat vaihtuneet poliisien lakoniseen keskusteluun.

Yli vuorten -elokuva pakottaa katsojan pohtimaan syyttömyyttä ja syyllisyyttä, sillä ihmiset eivät tiedosta tekevänsä toisilleen vääryyttä, edes luostarissa.

Hannu Kylkisalo Voichita (Cosmina Stratan) on nuori nunna, joka saa vieraakseen lapsuudenystävänsä Alinan (Cristina Flutur).

Rock´n Vantaa Blogi esittelee vantaalaista rockkulttuuria ja nuorisobänditoimintaa 1960-luvulta alkaen. Keikkailukommelluksia-otsikon alta löytyvä muistelu erään bändin Hämeenlinnan-keikasta sai nauramaan vedet silmissä. Blogi on osa projektia, joka tähtää Vantaan kaupunginmuseossa vuonna 2014 avautuvaan näyttelyyn. rocknvantaa.blogspot.fi

Pullahiiren leivontanurkka Pullahiiren leivontanurkan emäntä on vantaalainen Taru Vihavainen, jonka blogista löytyy ideoita ja reseptejä niin arkeen kuin juhlaan. Taikinoista tykkäävän kannattaa kokeilla Cookie dough fudgea, jota ei laiteta uuniin vaan jääkaappiin. www.pullahiiri.com

Soili Pohjalainen