Lauri 2012 nro 9 (8 3)

VANTAAN

Maria Nordin kuvasi puoli vuotta elämäänsä ➤ 3

9

8.3.12

www.vantaanlauri.fi

Painijalupaus Elias Kuosmanen ei uhoa ➤➤7 Vaarin tarinat kiinnostavat pojanpoikia ➤➤8–9

Jani Laukkanen

Onnelliseksi tulee huomioimalla toiset ➤➤15

Laura Sippola ja virsien kaiho

➤➤5

Jos sattuu, huuda täyttä kurkkua — Antti Nylénin kolumni ➤ 3

Uutiset

Icehearts tukee yhä useampaa poikaa

Pääkirjoitus 8.3.2012

Tabusta on vaikea puhua Suomalaisilla on omituinen suhde alkoholiin. Se näyttää olevan tabu, jonka aiheuttamista ongelmista on vaikea puhua asiallisesti saamatta niskaansa moralistin tai holhoajan leimaa.

Monet kytkevät alkoholin vapauteen ja vapaus — etenkin vapaus valita — on nyky-yhteiskunnan ylimmäinen arvo. Useimmilla ihmisillä alkoholinkäyttö pysyy kohtuuden rajoissa. Mutta jos homma karkaa lapasesta, alkoholista tulee vapauden irvikuva. Riippuvuus on orjuuden kaltainen tila, jossa nautintoaine vie elämästä nautinnon.

En ole Päivi Räsäsen fani, mutta hänen keskustelunavauksensa anniskelupaikkojen aukiolon rajoittamisesta olisi ansainnut asiallisemman keskustelun kuin nettiadressin keräämisen.

Varsinkin, kun Räsäsen puheenvuoron taustalla oli poliisikunnan toive ja havainto siitä, että humalahakuinen juominen on aamuyöstä lisääntynyt. Juomisen kellonajalla on oma vaikutuksensa muun muassa rattijuopumuksiin. Sopii myös kysyä, onko ravintoloidenkaan etu, että niihin tullaan valmiiksi humalassa. Ei se ainakaan katetta kasvata.

En ole absolutisti enkä ajattele, että Suomeen pitäisi saada kieltolaki.

Mutta jos halutaan, että alkoholi on renki eikä isäntä, pitäisi sen aiheuttamiin ongelmiin puuttua. Valistus on hyvästä, mutta ei se ole mikään taikasana varsinkaan, jos alkoholista on jo tullut ongelma.

Pitkäjänteistä työtä Ilkka Turkan mielestä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi tehdään liian vähän ja liian lyhytjänteistä työtä. Icehearts onnistuu, koska työ on pitkäjänteistä.

— Pojat tulevat joukkueeseen yleensä kuusivuotiaina ja kasvattaja sitoutuu joukkueeseen 12 vuodeksi. Tärkeintä on, että hän on sellainen aikuinen, joka pitää minkä lupaa.

Taustat pojilla ovat monenlaisia. On yksinhuoltajaperheiden lapsia, maahanmuuttajataustaisia lapsia ja suurperheiden lapsia.

Yhdistävä tekijä on, että ilman Iceheartsia pojilla ei olisi välttämättä mahdollisuutta harrastaa.

— Vanhemmilla voi olla työttömyyttä, masentuneisuutta ja heidät leimataan helposti kyvyttömiksi, vaikka ei ongelmia tarvitsisi hävetä. Iceheartsista he saavat myötäkulkijan.

Koulunkäynnistä ei luisteta Ensimmäisissä Icehearts-joukkueissa mukana olleista pojista on jo varttunut aikui-

sia, joista osa jatkaa kasvattajana Iceheartsissa. Diedonne Mavunda toimii kakkosvalmentajana Rajakylän palloiluhallilla harjoittelevassa salibandyjoukkueessa, jossa pelaa 11–13-vuotiaita poikia.

— Kun minä olin heidän ikäisensä, Icehearts oli minulle sellainen turvapaikka, jossa sai olla sellainen kuin oli, Diedonne kiteyttää.

Urheiluvalmennuksen lisäksi Mavunda tukee poikia koulunkäynnissä.

— Autan esimerkiksi läksyissä. Urheilu on tässä ehdottomasti se helpoin osuus. Kyllä pojat kaikenlaista yrittävät välillä, mutta saan heidät kuriin. Edistystä koulunkäynnissä on tapahtunut, ja jotkut pojat ovat siirtyneet pienryhmäopetuksesta isoon ryhmään.

12-vuotias Jasin Schihin on ollut joukkueessa vuoden. Hän käy harjoituksissa kahdesti viikossa, harjoitusten lisäksi on pelejä.

— Iceheartseissa mukana oleminen on ollut todella hauskaa. Meillä on hyvät valmentajat ja joukkuekaverit on hyviä. Näen heitä muutenkin kuin harjoituksissa.

Jasinin mielestä Iceheartseihin liittymisestä on ollut hyötyä myös koulunkäynnin kannalta. Hän toivoo voivansa olla joukkueessa aikuisuuteen asti.

— Olin ennen erityisluokalla, mutta nyt olen taas isommassa ryhmässä. Valmentajat kyllä pakottavat meidät tekemään läksyjä. Koulujutut eivät saa jäädä tekemättä harrastusten vuoksi.

Hanna Antila

Naisten Pankki auttaa 12 maassa

V

Kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä tukeva Naisten Pankki juhlii naistenpäivänä. ●●

●●

2

Diedonne Mavunda valmentaa salibandyjoukkuetta, jossa Jasin Schihin pelaa.

Eri- ikäisiä vantaalaisia etsitään arvioimaan kaupungin liikuntapaikkoja ja -palveluja. Arvioijat kokoontuvat ensin omissa ikäryhmissään ja laativat ehdotuksia ja kysymyksiä. Lopuksi ne esitetään suoraan päättäjille. Ryhmiä on 5–6-vuotiaille, 13–28-vuotiaille ja aikuisille. Tapaamiset ovat Kartanonkosken koululla. Mukaan mahtuu noin 120 vantaalaista. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.vantaa.fi.

Vantaan Lauri ‑ lehteä voi lukea nyt myös iPad-versiona. Sovellus löytyy App Storesta hakusanoilla Vantaan Lauri. Tällä hetkellä saatavilla on Vantaan Laurin kolme viimeisintä numeroa. Tulevat numerot ilmestyvät automaattisesti luettaviksi tästä lähtien.

uosipäiväänsä kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. juhlivan Naisten Pankin toiminta laajeni vuonna 2011 niin maailmalla kuin kotimaassakin. Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto kerää lahjoituksia kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseksi. Naisille tarjotaan muun muassa pienlainoja ja ammattikoulutusta.

Naisten Pankki toimii 12 maassa. Uusia Naisten Pankin hankemaita ovat Angola, Guatemala, Haiti, Kosovo ja palestiinalaisalueet. Hanketyö jatkui Kambodzhassa, Liberiassa, Nepalissa, Ugandassa, Sierra Leonessa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Lahjoituksia saatiin vuoden aikana yli 1,1

●●

Vaikka Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 103 prosenttia, vain 44 prosentilla työssäkäyvistä vantaalaisista on työpaikka Vantaalla. Tämä käy ilmi tuoreimmasta kaupungin tilastokatsauksesta. Helsingissä työssä käyviä vantaalaisia vuonna 2009 oli noin 40 000, Vantaalla työssä käyviä helsinkiläisiä noin 24 000.

●●

Sarjakuvataiteilija Ville R anta on saanut Suomen PEN:in sananvapauspalkinnon. Ranta piirtää muun muassa Kirkko ja kaupunki -lehteen. Perustelujen mukaan hän on pelkäämättä tarttunut vaikeisiin, ristiriitoja herättäviin aiheisiin ja nostanut yhteiskunnallisen pilakuvan uuteen kukoistukseen. Rannan pilakuvat ovat haastaneet lukijoita ja herättäneet voimakkaita reaktioita. Suomen PEN on kirjailijoiden sa-

miljoonaa euroa. Vuoden lopussa osakkaita oli 1197 ja kuukausilahjoittajia 2082. Naisten Pankin osakkeita hankkivat yksityishenkilöt ja yhteisöt. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnan Martinlaakson aluetoimikunta tukee Naisten Pankin toimintaa ja sillä on neljä osaketta.

Kotimaassa kuukausilahjoittajien määrä kaksinkertaistui vuoden 2011 aikana ja yhdeksän uutta aluesolua aloitti toimintansa.

Naisten Pankilla on nyt toimintaa 26 paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla toimii sekä aluesolu että erilaisia harrastesoluja. Solujen aktiivisuus näkyy myös tapahtumatilastossa. Elo-joulukuun aikana naistenpankkilaiset järjestivät yli 200 varainhankinta- tai tiedotustapahtumaa eri puolilla Suomea. nanvapausjärjestö ja osa yli 100 maassa toimivaa PEN Internationalia.

Pekka Ala-aho

Jos etsitään yhtä tehokasta säästökeinoa kansantalouden ongelmiin, kannattaisi pyrkiä vähentämään alkoholihaittoja. Ei tarvitse kuin mennä iltamyöhään terveyskeskuksen päivystykseen, niin huomaa, että odotushuoneessa on usein jopa enemmistö päihtyneitä. Miten paljon lääkäreiden, hoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja poliisien työaikaa ja veronmaksajien rahaa kuluu alkoholista aiheutuneiden haittojen korjaamiseen? Runsaasti alkoholia käyttävien sairaspäivien määrä on jopa kolminkertainen raittiisiin ja kohtuukäyttäjiin verrattuna.

Kaikkein käsittämättömin juttu on, että voidaan edes tosissaan pohtia, saako raskaana olevia äitejä ohjata hoitoon, jos sikiö on vaarassa. Onko äidin vapaus juoda suurempi kuin lapsen oikeus elää terveenä?

P

oikien syrjäytymisen ehkäisemiseksi työtä tekevä Icehearts on kasvanut valtakunnalliseksi yhdistykseksi. Icehearts-toiminta aloitti Vantaalla vuonna 1996 ja on levinnyt Helsinkiin, Ulvilaan ja Lahteen. Suunnitelmia toiminnan käynnistämiseksi on Espoossa, Jyväskylässä ja Tampereella, Seinäjoella toiminta alkaa huhtikuussa.

— Tarvittiin valtakunnallinen kattoyhdistys, joka hoitaa keskitetysti varainhankinnan. Tähän mennessä rahoitus on tullut pääasiassa kaupungilta. Lisää tukijoita tarvitaan, Iceheartsin perustaja Ilkka Turkka kertoo.

Icehearts-toiminnassa pojille tarjotaan mahdollisuus harrastaa jotakin joukkuelajia ja he saavat kasvattajan, joka toimii paitsi valmentajana, myös tukena muussa elämässä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti perheitten, koulun ja sosiaalitoimen kanssa. Työ on ollut tuloksellista, Ilkka Turkan mukaan Icehearts tekee pienillä rahoilla ihmeitä.

— Joukkueen vuosikustannukset ovat 50 000 euroa, yhden huostaanoton kustannukset ovat paljon enemmän, Turkka havainnollistaa.

Icehearts on saanut lukuisia palkintoja onnistuneesta työstään. Esimerkiksi vuoden 2011 lopulla Icehearts palkittiin Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa innovatiivisesta työstä syrjäytymistä vastaan.

Mikke Pöyhönen

Pauli Juusela päätoimittaja

Ville Ranta sai sananvapauspalkinnon.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Provosoitukaamme!

Pahuus on yleensä jonkin hyvän tavoittelua väärin tavoin. Mies, joka murhaa perheensä, pyrkii vapauteen. Huijarikapitalisti tavoittelee turvallisuutta. Salliessaan myrkkyjen valuttamisen mereen tehtaanjohtaja pyrkii tehokkuuteen. Keinot ovat vääriä, eivät päämäärät.

Siksi pahuudella on aina puolustajansa. Tonnikalasushi on hyvää. Niinpä ryöstökalastuskin on hyvää.

Tämä on pääsääntö. Pahaa tehdään hyvästä syystä.

Kiusaaminen on siitä poikkeuksellista pahuutta, ettei sillä pyritä mihinkään hyvään. Siksi kukaan ei puolustakaan sitä. Kiusaaminen on kaikkien mielestä väärin, myös kiusaajien, jotka eivät taida tietää mitä ja kuinka väärin he tekevät.

Kiusaajiin kohdistuvat väkivaltafantasiat, jollaisia kaikki koulukiusatut mielessään hellivät vuoroin itsemurhasuunnitelmien kanssa, voivat säilyä aikuisiälle. Anteeksianto voi käydä henkisesti mahdottomaksi. Silloin kiusattu jää itsekin armoa paitsi. Hän tulee riippuvaiseksi omasta kostonhalustaan.

Koska kiusaamista ei kukaan hyväksy, sitä on vaikea olla hyväksymättä.

Mitä auttaa sanoa, ettei saa kiusata toisia? Pitäisi keksiä parempaa sanottavaa.

Maria Nordin on pienen vauvan ja kaksivuotiaan Fidel-pojan äiti.

Maailma minun silmin

Maria Nordin kuvasi puoli vuotta elämäänsä.

E

nsi tiistaina alkavassa Iholla-tv-sarjassa seurataan kuutta eri-ikäistä naista, jotka ovat tallentaneet elämäänsä kameralle noin puolen vuoden ajan. Yksi sarjan rohkeista naisista on muusikko-näyttelijä Reino Nordinin puoliso Maria Nordin, 28, joka otti kameran mukaan myös toisen lapsensa synnytykseen.

Iholla perustuu israelilaisformaattiin Con‑ nected, joka on herättänyt kotimaassaan paljon tunteita ja keskustelua.

— Minulle Iholla-sarjan tekemisen tärkein anti on ollut itseni hyväksyminen entistä paremmin, Maria Nordin sanoo.

Jotain erilaista Kun Mariaa pyydettiin mukaan tv-sarjaan viime toukokuussa, hän ei heti innostunut ajatuksesta.

— Olimme ehdottaneet Reinon kanssa tuotantoyhtiölle ohjelmasarjaa talonrakennusprojektistamme. Minut bongattiin sarjaan sitä kautta, Maria kertoo.

Päätöksen sarjaan lähtemisestä hän teki vasta koekuvausjakson lopulla. Sitä ennen hän halusi kuulla, minkälaisia sarjan muut naiset ovat. Maria on näkemiensä valmiiden jaksojen perusteella yllättynyt siitä, kuinka eriikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien naisten tarinat kutoutuvat yhteen.

— Joku muu on saattanut pohtia samaa ai-

hetta kuin minä, mutta eri näkökulmasta.

Kun perheenäiti päättää kuvata elämäänsä tv-yleisölle, asia koskee väistämättä koko perhettä. Sarjaan lähteminen ei ollut Marian kotona läpihuutojuttu.

— Jouduin perustelemaan asiaa Reinolle.

Tässä ohjelmassa ei kilpailla. Se on hyvä asia.

Olen valittanut tv-ohjelmien pinnallisuudesta. Nyt voin itse olla antamassa toisenlaista vaihtoehtoa. Saattaa myös olla, että joku katsoja voi samastua ajatuksiini ja elämäntilanteeseeni, Maria kertoo.

Ihan tavallinen Maria päätti päivittäisen elämänsä kuvaamisen tammikuun lopulla. Hänellä on kuitenkin vielä kuvattavana sarjaa varten jotakin pientä.

Maria tottui nopeasti siihen, että kamera kulki jatkuvasti mukana.

— Aluksi jännitti kävellä ulkona kameraan höpöttäen. Mietin, mitä muut siitä ajattelevat, Maria kertoo.

— Kuvaaminen vaikutti tekemisiini siten, että jos minulla oli ollut monta tylsää päivää, tuli lähdettyä tavallista helpommin taidemuseoon tai teatteriin, että sain nauhalle kiinnostavaa materiaalia.

Kameralle tallentui perhe-elämää sellaisena kuin se on.

— Kuvatessa tuli kyllä mietittyä, onko oma elämäni sellaista, että voin näyttää sen muille.

Toisaalta kaikilla on joskus vaikeaa. Tämä on vain elämää, Maria pohtii.

Ennen Iholla-sarjaa Marialle oli vaikeaa kuunnella omaa ääntään ja katsoa itseään videolta. Nyt on toisin.

— Ennen ajattelin, että minulla on kauhea nariseva ääni. Nykyisin olen mielestäni ihan tavallinen tyyppi. Tiedän myös olevani vahva kaiken kokemani jälkeen.

Mitään ei näytelty Satoja tunteja elämäänsä kuvannut Maria ei enää edes muista, mitä kaikkea hän on kuvannut.

— On kiinnostavaa nähdä, minkälaisen tarinan ohjaaja materiaalistani tekee, hän sanoo.

— Sarjan ohjaaja katsoi kertynyttä kuvamateriaalia säännöllisesti ja saattoi pyytää esimerkiksi, voisitko kuvata kauppareissun.

Kaikki kuvattu on kuitenkin totta. Mitään ei näytelty.

Tv-julkisuus on kaksivuotiaan Fidel-pojan ja pienen vauvan äidille uusi juttu.

— Julkisuuden sääntö numero yksi on ”älä välitä”. Sitä Reino on hokenut minulle. Reino on neuvonut, ettei kannata käydä netissä lukemassa, mitä siellä kirjoitetaan, Maria kertoo.

Neuvosta huolimatta Maria on kuitenkin jo käynyt tv-ohjelman nettisivuilla kurkkaamassa mahdollisia kommentteja.

— Vielä kukaan ei ollut kirjoittanut sinne.

Enkä enää aio mennä lukemaan kommentteja, Maria lupaa.

Maria on ammatiltaan arkkitehti. Hän on suunnitellut perheelleen ekotalon, jota rakennettiin sarjan kuvaamisen aikana.

— Pidin kuvaamisesta paljon. Olen miettinyt, voisinko tulevaisuudessa käyttää kuvaamista osana arkkitehtuurikasvatustyötä, Maria sanoo.

TV-sarja Iholla alkaa ti 13.3. klo 22 Subilla.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Kiusaaminen saattaa olla pahuutta pahuuden vuoksi, sujuvaa ja huomaamatonta, kuten paholaisen työ aina on.

Silti vain tietyissä oloissa ja paikoissa kiusataan.

Koulu on paikoista tavallisin, mutta yhä enemmän puhutaan työpaikkakiusaamisesta. Ja netissä vasta kiusataankin. Sitähän yhdistää työpaikkaan ja kouluun tietty turhautumisen ja tyhjäntoimittamisen ilmapiiri. Nettiaddiktio vastaa oppivelvollisuutta tai taloudellista pakkoa. Jokapäiväinen toiminta itsessään on mieletöntä. Ja koska älykäs nisäkäs ei oikein kestä merkityksettömyyttä, hän rupeaa tekemään tylsyydestä draamaa. Hän alkaa purra toisia, kuten siat nykysikaloissa.

Nyt en sano, että kiusaaminen olisi nykyajan ilmiö. Sanon, että kaikkialle hiipivät tulosvaatimukset ja saatanallinen kilpailun ihanne tekevät turhautumisen ja siksi myös kiusaamisen helpoksi.

Lisäksi kiusaajan työrauha varmistetaan vaientamalla uhrit iskulauseilla. On halveksittavaa ”leikistä suuttua”.

Vielä enemmän vihaan toista suosittua hokemaa: ”Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.”

Väärin! Jos sattuu tai harmittaa edes, huuda täyttä kurkkua.

Soili Pohjalainen

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Pisteitä

Ota kantaa

Ruotsinkielistä viikkomessua vietettiin Folkhälsanilla Tikkurilassa perjantaina 2.3.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä perjantain messu antoi?

Uusi suunta Suomelle Markku Mattila

Inga Vartema, 88

Eric Lönnqvist, 92

Anu Paavola, 38

Oletko aikaisemmin käynyt perjantain messussa?

— Tämä oli toinen kertani täällä. Kävin ensimmäistä kertaa pari kuukautta sitten. Tulen Folkhälsanille tien toiselta puolelta, jossa olen asunut yli 30 vuotta.

— Käyn Folkhälsanilla syömässä joka päivä. Asun yksin niin kuin entinen koulutoverini Gunborg Eriksson. Käymme täällä hänen kanssaan yhdessä.

Mitä messussa tapahtui?

— On mukava kuulla joskus papin puhetta ja viettää ehtoollista, niin kuin nytkin. Olen huono kirkossakävijä, mutta kotona kuuntelen jumalanpalveluksen radiosta.

Kaikki messussa kävijät ovat niin tuttuja, että täällä voi hyvin lausua mielipiteitään.

Pisteillä 1–5, miten messu onnistui?

— Annan 4 pistettä. On hienoa, että messu pidetään lähellä kotiani. Virret olivat pikkuisen vieraita, mutta muuten messu oli hyvä.

Oletko aikaisemmin käynyt perjantain messussa?

— Olen. Nykyään, kun kuljen rollaattorilla, en jaksa käydä kirkossa, mutta nuorempana kävin paljon.

Pietarsaaressa asuessani kävin vuorotellen kaupungin ja maalaiskunnan kirkoissa. Vantaalla olen asunut yli 40 vuotta ja Folkhälsanilla talon valmistumisesta asti.

— Käyn täällä messussa siksi, että olen saanut apua ylhäältä ja olen kiitollinen Jumalalle.

Mitä messussa tapahtui?

— Oli mielenkiintoista kuulla, miten ajattelu on muuttunut vuosikymmenten mittaan. Jumalaa ei enää pidetä niinkään tuomarina vaan lääkärinä, joka hoitaa rikkinäistä ihmistä ja sielun haavoja.

Pisteillä 1–5, miten messu onnistui?

— Annan 5 pistettä hyvälle kokonaisuudelle, joka antoi ajattelemisen aihetta. Laulut toivat vaihtelua.

Oletko aikaisemmin käynyt perjantain messussa?

— Työhöni Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa kuuluu muun muassa diakoniatyö. Vantaan palvelutaloista Folkhälsanilla on paljon ruotsinkielisiä asukkaita.

Niinpä ajattelin, että voin pappina tarjota kerran kuukaudessa mahdollisuuden ehtoolliseen niille, jotka eivät helposti pääse kirkkoon.

Seurakunnasta käydään toki muissakin palvelutaloissa.

Mitä messussa tapahtui?

— Viikkomessun osanottajista on muotoutunut yhteisö, johon otetaan vastaan myös uusia kasvoja. Messu toteutuu kotoisasti jutustellen, ja siksi se on lempityötehtäviäni.

Pisteillä 1–5, miten messu onnistui?

— Annan 4 pistettä. Yksi piste jää puuttumaan siksi, ettei yksikanttorisessa seurakunnassa voi saada kanttoria joka messuun. Pisteitä saavat hyvä tunnelma ja iloiset ihmiset.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Kuopiolainen

Isäni oli mukana hakemassa MiG-hävittäjiä Suomeen, kun minä synnyin. Muutimme pian syntymäni jälkeen Kouvolasta Kuopioon. Sain 6-vuotiaana pikkusiskon.

Lapsuuteni talvet kuluivat Puijon rinteillä hiihtäen ja lasketellen.

4

30 % Kouvolalainen

Olin yläasteella, kun palasimme Kouvolaan.

Mummo ja vaari asuivat paritalokodin toisessa päässä. Koulupäivän jälkeen kävin heillä kahvilla. Nyt meillä on maaseutukoti Kouvolassa Karhulajärven rannalla.

Joel Linnainmäki

Sovittelija kuolevan tueksi Olen eutanasiakirjoittelussa havainnut takinkääntäjien mentaliteettia. Ensin ollaan humanisteja käännellen ja väännellen kuoleman merkitsemän potilaan tilaa: ei olla suoria, vaan loppuriveillä jo sallitaan nukutus- ynnä muita lopettamismenetelmiä kuolinavuksi. Näin tekevät jopa ne, joilla on kokemuksia kuolevasta potilaasta.

Ihmisoikeuksiin kuuluu saada kuolla arvokkaasti, oli elämä ollut miten laadukasta tai laadutonta tahansa. Lakia automaattisen eutanasian sallimiseksi ei Suomessa pidä laatia. Lääkkeillä voidaan helpottaa muttei pitkittää elämää. Niitä käänteleviä käsipareja tarvitaan entistä enemmän ja pystyyn nostajia aikaisemmin.

Niin kauan kuin on elämää, on toivoa, kuuluu vanha sanonta. Parantumattomasti sairaan näkökulmasta se merkitsee muun muassa sitä, että elämän taistoissa ja ristiriidoissa voi aina haluta sopia asioita niin kauan kuin aivot toimivat kirkkaasti.

Voidaan tarvita sovittelijaa kuolevan vuoteen ääreen. Siinä on hoitohenkilökunnalle haastetta kerrakseen. Pappikin voi olla oikea maallinen välittäjä, välittävä lopussa, jos ei aikaisemmin.

Tapahtui pari vuotta sitten, että äiti päätti hajottaa perheen ja vieraannuttaa pienen pojan isästään. Äiti muutti toiseen asuntoon 700 metrin päähän, eikä antanut isän enää tavata 1,5-vuotiasta poikaansa. Poika huusi isiä tämän kadulla nähdessään, mutta äiti vei hänet saman tien pois.

Isä kääntyi hädässään paikallisten sosiaalivirkailijoiden puoleen ja sai kuulla ohjeen: ”Tyydy sinäkin vain siihen joka toiseen viikonloppuun kuten muutkin eroisät.”

Mutta isä ei tyytynyt, vaan lähti hakemaan oikeutta tuomioistuimen kautta, koska halusi säilyttää tiiviin suhteen poikaansa. Asia tuli käräjäoikeuteen, jossa isä kertoi, ettei missään tapauksessa halunnut eristää äitiä ja poikaa toisistaan, mutta halusi vain olla mukana poikansa elämässä sekä arjessa että pyhässä kuten oli aiemminkin ollut.

Tuomari, jo eläkeikäinen mies, teki ratkaisun, jonka mukaan isä sai tavata pikkuistaan joka toisena viikonloppuna 48 tunnin ajan. Päätöstään tuomari perusteli sillä, että isä liioittelee.

Mitä hyvää yksilöille ja yhteiskunnalle tuomarit kuvittelevat tekevänsä tällaisilla päätöksillä? Tässäkin tapauksessa äidille avattiin tie tehokkaampaan kiusantekoon, eikä mennyt kuukauttakaan tuomioistuimen päätöksestä, kun tämä muutti lapsineen 300 kilometrin päähän.

Ei pitäisi tarvita juristin koulutusta nähdäkseen, kumpi vanhemmista käyttäytyy riidanhaluisesti ja haluaa lyödä toista lapsi aseenaan. Luulisi sen näkyvän vanhempien vaatimuksista, kun toinen haluaa taata lapsen suhteen toiseenkin vanhempaan ja toinen sen taas minimoida.

Tyypillistä on sekin, että kun toinen vanhemmista ei suostu kommunikoimaan toisen kanssa, päättää tuomioistuin, että yksinhuolto on yhteishuoltoa parempi ratkaisu — ja antaa yksinhuollon juuri sille yhteistyökyvyttömälle. Joskus käy niinkin, että hyvä äiti syrjäytetään lapsensa elämästä ja huolto annetaan narsistiselle isälle.

Jos se pahantahtoinen osapuoli on ulkomaalainen, saa hän yksinhuoltajana viedä lapsen pois maasta ja erottaa tämän toisesta vanhemmastaan kokonaan. Tällä tavalla meillä ikään kuin laillistetaan kansainvälinen lapsikaappaus, jossa pieni Suomen kansalainen lähetetään pois synnyinmaastaan ja rakkaidensa luota.

Mihin tieteelliseen tutkimukseen perustuu se, että on lapsen edun mukaista nähdä toista vanhempaansa vain harvoin? Eikö olisi mielekkäämpää siirtyä käytäntöön, jossa toinen vanhempi jää etäiseksi vain joko omasta halustaan, tai niissä tapauksissa, joissa tällä on selkeitä vaikeuksia toimia vastuullisena vanhempana?

Mitä mieltä olet?

Riitta Eiskonen, 49, nauttii neulomisesta.

25 %

Presidentinvaalit kiinnostivat, koska ne tarjosivat ihmisille mahdollisuuden keskustella Suomen tilasta. Vaalien muistettavimmat hetket eivät liittyneet Natoon, Venäjään, Iraniin tai euron kriisiin. Ehdokkaat olivat vakuuttavimmillaan silloin kun he asettautuivat kohtaamiensa ihmisten asemaan, osaksi heidän tarinoitaan. Hetken aikaa kansanvalta puski läpi päivänpolitiikan ja ihmisistä kaukana olevan hallinnoinnin.

Konfliktit ja vastakkainasettelut ovat helppoja, kuunteleminen ja ymmärtäminen vaikeampaa. Hetken aikaa suomalaiset ylittivät keskinäiset kinansa ja katsoivat yhdessä eteenpäin.

Moni löysi ensimmäistä kertaa itselleen tilaa hengittää ja ajatella vapaasti. Presidentinvaaleissa yhdistettiin kansakunta, ei jaettu sitä.

Vaalien jälkeinen Suomi on erilainen. Olemme nähneet välähdyksen niistä voimavaroista ja luovuudesta, joita kansakunnan yhdistäminen voi vapauttaa. Politiikka ei enää voi olla vain valmiiden ratkaisujen sanelemista ihmisille.

Kuntauudistus, varuskuntien lakkautukset ja budjettileikkaukset nousevat nyt päivänpolitiikassa pinnalle. Näissäkin paras lopputulos syntyy, kun erilaiset mielipiteet kohtaavat ja parhaat ideat otetaan käyttöön. Platon sanoi aikoinaan: ”Elämä ilman kritiikkiä ei ole elämisen arvoinen”.

Itse aion kuunnella yhtä paljon kuin puhua. Vain kuuntelemalla voi koettaa ymmärtää toisen ihmisen elämää ja löytää uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin.

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa

45 % Länsivantaalainen

Opintojeni alussa punkkasin tätini luona Martinlaaksossa, kunnes sain opiskelija-asunnon Myyrmäestä. Palasin Helsingistä Martsariin vuonna 1986 tyttäreni ollessa vauva.

Avioeron jälkeen jäimme hänen kanssaan Kivimäen kotiin, jonne nykyinen puolisoni sittemmin muutti. Työskentelen it-alalla palveluliiketoimintajohtajana. Pian muutamme Vantaanlaakson rivitalokodista pienempään asuntoon Martintorniin Martinlaaksoon. Pyörätuolilla liikkuva tyttäreni voi vierailla helpommin uudessa kodissamme.

Laura Hakkarainen

Julle Tuuliainen tukihenkilö

Sydänverta ja Siionin virsiä Laulaja ja lauluntekijä Laura Sippola teki uuden taiteellisen aluevaltauksen pohjalaisvirsiin keskittyvällä levyllä Trenkipoika.

M

aalaistalon ympärillä oli loputon lakeus peltoa ja tasaista metsää. Lapsuudenmaisema on Laura Sippolan sielunmaisema. Hän arvostaa suuresti pohjalaisia juuriaan.

— Suoruus, konstailemattomuus ja itsepäisyys ovat lapualaisia piirteitä. Maisema on suora kuin mieli.

— Olen iloinen siitä, että olen kotoisin maalta, tunnistan traktorit ja mullan tuoksun. Rakastan kotiseudulla myös murretta, laulaja ja lauluntekijä Laura Sippola kertoo.

Isä on maanviljelijä, äiti taiteilija. Miira-sisko on teatteriohjaaja.

— Taiteilijoita ei pidetä EteläPohjanmaalla omituisina. Se on kulttuurisesti rikasta aluetta, jolla on vahva teatteri- ja musiikkiharrastus sekä talkooperinne.

Murheen laaksoista hilpeään ilotteluun Pianoa pienestä pitäen soittanut Laura Sippola muutti 15-vuotiaana yksin Ouluun päästäkseen konservatorioon ja musiikkilukioon.

Oulusta hän siirtyi Helsinkiin Sibelius-Akatemiaan, jossa on työn alla taiteellinen tohtorintutkinto.

Aiheena ovat laulaja-lauluntekijät, jotka vastaavat Lauran tapaan itse sävellyksistä, sanoituksista, soitosta ja laulusta.

Sippolan lupaava esikoislevy Sa‑ hara ilmestyi vuonna 2004. Hel‑ singin Sanomat valitsi Toinen-albumin vuoden 2009 kiinnostavimpien levyjen joukkoon. Stadion-levyn (2010) kappaleesta Kesäyö tuli ensimmäinen radiohitti.

Sippolan rohkean omaleimainen ja intiimi musiikki liikkuu laajalla tunnerekisterillä: syvimmän murheen laaksoista arjen sattumusten ja ihmiskohtaloiden kautta hilpeään ilotteluun.

Laura Sippolan suvussa ei ole körttiläisiä, mutta musiikin kautta välittyvässä tunteiden vuoristoradassa on sukulaisuutta Siionin virsiin.

Säveliä pohjalaisten sisuskaluista Kun Laura Sippola kutsuttiin taiteelliseksi johtajaksi Lapuan Spelit-festivaaleille, hän alkoi tutkia, mikä on ollut hänen kotiseudullaan tärkeintä musiikkia. Kansanmusiikin professori Heikki Laitinen päivitteli, ettei körttiveisuu ole saanut ansaitsemaansa huomiota.

— Minua viehätti Siionin virsis‑ sä kansanomaisuus: niissä kuuluivat tavallisten ihmisten sydänäänet ja eteläpohjalainen sielunmaisema.

Spelien taiteellinen johtaja päätti soittaa festivaaleillaan polskien ja rekilaulujen ohessa virsiä.

Konsertti oli Lapuan tuomiokirkossa.

Yllättäen juuri virret olivat suuri menestys ja moni pyysi levyttämään niitä. Projekti vyöryi lumipalloefektillä.

Pian Laura Sippola huomasi olevansa tekemässä Trenkipoika-levyä, jolla Siionin virret ovat pääosassa. Mukana on myös pohjalaisia kansanlauluja ja omia kappaleita.

— Olin aiemmin levyttänyt laulujani, jotka on tehty sydänverellä.

Tuntui helpottavalta työstää materiaalia, joka ei tullut suoraan omista sisuskaluista.

Pukeudu vaikka bikineihin Laura Sippola pelkäsi vähän virsisovitustensa vastaanottoa. Hänellä ei ollut vahvaa kosketusta veisuuperinteeseen, vain hataria muistikuvia lapsuudesta, jolloin hän oli Siionin virsiä kuullut ja veisannutkin.

— Taiteellisesti sain vapaat kädet. Toisaalta virsistä on olemassa vakiintuneita tulkintoja. Olisivatko perinteisiin tulkintoihin tottuneet valmiita ottamaan minun versioni vastaan?

Räväkkäänkin pukeutumiseen lapsesta lähtien tottunut muusikko epäröi myös sitä, miltä hänen odotettiin näyttävän Herättäjäjuhlien levynjulkaisukeikalla Oulu-hallissa.

— Ennen keikkaa kysyin järjestäjiltä, kuinka minun tulisi pukeutua. He neuvoivat nauraen, että pukeudu vaikka bikineihin!

Körttiläiset olivat innoissaan versioista, jotka avasivat tuttuihin ja rakkaisiin virsiin uusia tulokulmia.

Fadon, virren ja tangon kaiho Körttiläisessä ja pohjalaisessa kansanperinteessä on yllättävän paljon yhtymäkohtia modernin eteläsuomalaisen kaupunkilaisen elämään.

— Meidän kaikkien juuret ovat maaseudulla. Olemme samasta puusta pudonneita niin maalla kuin kaupungissa, Laura Sippola muistuttaa.

”

— Körttiliike ei ole mikään tuomitsijoiden kehto. Se on enemmänkin elämäntapa kuin dogmikirja.

Siinä on paljon samaa kuin suomalaisten sielun pohjimmaisissa soinneissa.

Kun Sippola luki portugalilaiseen fado-musiikkiin kuuluvasta kaihosta englantilaisilta nettisivuilta, hän törmäsi häkellyttävään näkemykseen.

Samanlaista musiikin takana olevaa tunnetta ja kaihoa kuin fadossa kerrottiin löytyvän myös Sii‑ onin virsistä ja suomalaisesta tangosta.

— Oli kiehtovaa, miten nämä kolme musiikkityyliä yhdistettiin.

Nostalgia ja kaihomieli puhuttelevat niissä kaikissa. Fadossa ja tangossa katse suuntautuu samaan suuntaan kuin Siionin virsissä: Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa…

Musiikki Jumalan puheena Tänä talvena Laura Sippolan ohjelmassa on ollut kabareen tekemistä yhdessä Jonna Järnefeltin ja Hanna Kailan kanssa. Nolot vanhem‑ mat ‑esityksen ensi-ilta oli Ateneumin taidemuseossa 2.3.

Työn alla on englanninkielinen levy, joka on tyylillisesti lähellä sitä, mitä laulaja-lauluntekijä on tehnyt suomeksi.

Suhde virsiin syvenee entisestään, sillä Sippola on ottanut tavakseen käydä sunnuntaisin messussa.

— Tykkään perinteisestä luterilaisesta messumeiningistä. On ihanaa laulaa virsiä tuntemattomana muiden joukossa.

— Mutta ei kai siellä kirkon penkissä voi vuositolkulla piileskellä paljastumatta.

Lauraa pyydettiin ensin soittamaan ehtoollismusiikkia ja sitten ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin. Muusikko pääsi läpi sekä seurakuntaneuvostoon että Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon. Innostuneen valtuutetun tärkeimpiä teemoja ovat ekologiset kysymykset ja nuorten aikuisten näkökulma.

— Ihminen on tässä maailmassa yksin, mutta uskon vahvasti, että meidän kuuluu etsiä yhteyttä toistemme kanssa. Musiikki on yhteyden väline sekä toisiin ihmisiin että Jumalaan.

— Ymmärrän Jumalan olleen koko ajan läsnä elämässäni juuri musiikin kautta. Uskon Jumalan puhuvan kullekin ihmiselle sillä kielellä, mitä tämä ymmärtää. Minulle musiikki on Jumalan puhetta.

Janne Villa

Siionin virsissä kuuluivat tavallisten ihmisten sydänäänet ja eteläpohjalainen sielunmaisema.”

Laura Sippola rentoutuu Piuku-kissan kanssa.

Jani Laukkanen

5

Kelttiläisen ristin alkuperää on vain arvailtu. Siinä yhdistyvät perinteinen risti ja auringon ympyrä.

Pyhyyttä luonnonhelmassa Kelttikristityt ammentavat voimaa maanläheisestä ja nöyrästä hengellisyydestä.

K

elttiläinen kristillisyys kiehtoo nykyihmisiä. Sen luonnonläheisyys sekä nöyrä ja kokonaisvaltainen ihmiskuva puhuttelevat monia. Kelttikristillisyydessä korostetaan sitä, ettei ihminen ole kaiken keskipiste vaan avautuu Jumalallekin yhdessä koko muun luomakunnan kanssa.

Kelttiläinen kristinusko syntyi ajanlaskumme ensi vuosisatoina, ja sitä harjoitetaan edelleen ennen kaikkea Skotlannissa, Irlannissa, Walesissa ja Cornwallissa.

ihan asiallista, mutta toinen ääripää soveltaa aihetta nykypäivän tarpeisiin ja luo aivan omaa mielikuvaansa kelttiläisestä kristillisyydestä vailla mitään todellisuuspohjaa.

Tosin nykyään on hiukan pakkokin turvautua mielikuvitukseen ja luoda omia myyttejä, sillä keltit eivät tuottaneet kirjallisia lähteitä.

Kelttikristillisyys vetoaa Ritarin mukaan nykyihmisiin, koska se koetaan aidoksi ja alkuperäiseksi, jonkinlaiseksi instituutionaalisten kirkkojen vastavoimaksi. Siihen liitetään ihmisläheisyys, suora ja henkilökohtainen jumalasuhde, luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys sekä naismyönteisyys.

Koko luonto ystävänä Andy Phillips arvelee, että kelttikristillisyys tuntuu monista turvaatuovalta.

— Siinä ei korosteta uhkia vaan kaikkeen

— koko ihmiseen ja koko luomakuntaan — ulottuvaa rakkautta ja pyhyyttä.

— Pyhyyttä löytyy luonnosta, jossa näkyy vahvasti Jumalan kädenjälki. Toisia ihmisiä ja muita luontokappaleita pidetään ystävinä.

Yksi Covethas Peran Sans ‑seuran tärkeä toiminta-ajatus on ekologisuus. Se näkyy kaikessa toiminnassa, oli sitten kyse sähkön säästöstä, autoilun vähentämisestä tai kierrätyksestä.

— Kaikilla meillä on sama huoli planeettamme tulevaisuudesta, Phillips toteaa.

— Vaikka saammekin luonnossa ja pyhillä paikoilla paljon energiaa sekä myyteistä ja kansanperinteestä uutta luovaa inspiraatiota, palvomme aina Jumalaa ja Raamattu on toimintamme kulmakivi, hän lisää.

Seura kokoontuu Cornwallin kirkoissa.

— Niistä ihastuttavimmat ovat St Non’s,

Kirjoja, koruja ja siideriä Cornwallissa toimii Covethas Peran Sans ‑seura, joka vaalii kelttikristillisyyttä ja kreivikunnan omien pyhimysten perinteitä. Seura perustettiin vuonna 2006, ei siksi että kelttiläisyys on trendikästä, vaan siksi että se on osa Cornwallin omaa kulttuuriperintöä.

— Kelttiläisyys on suosittua, ja ihmiset ostavat mielellään siihen liittyviä kirjoja, musiikkia ja koruja. Monet liittävät kelttiläisyyden muinaiseen romantiikkaan, sotureihin ja mystiikkaan. Todellisuudessa varhaiskristillinen kelttiläisyys oli hyvinkin karua ja yksinkertaista, kertoo Andy Phillips, joka on yksi seuran perustajista.

— Väärät mielikuvat syntyvät muun muassa sen vuoksi, että valitettavasti monet aiheesta kirjoitetut kirjat ovat suoranaista soopaa, Hollywood-elokuvista puhumattakaan, Phillips puhisee.

Samoilla linjoilla on kelttiläisiä runoja suomentanut uskontotieteilijä Katja Ritari.

— Kelttileimalla myydään jopa siideriä.

Myös kelttiläisyyttä käsittelevien kirjojen kirjo on valtava.

— Osa populaarista kirjallisuu­ desta on

6

St Endellion, St Clether ja St Neot. Lausumme monet rukouksistamme muinaisella kornin kielellä, jota täällä kreivikunnassa yritetään kovasti elvyttää, Phillips kertoo.

Kelttiläisen ristin alkuperä on epävarma.

Irlantilaiset kertovat mielellään siihen liittyen tarinaa maansa suojelupyhimyksestä Pyhästä Patrikista ja tämän luovista viestintätaidoista. Tarinan mukaan Pyhä Patrik käännytti irlantilaisia kristinuskoon lisäämällä kristittyjen risti-symboliin auringon ympyrän saadakseen pakanat ymmärtämään paremmin ristin merkityksen.

Pyhillä paikoilla Pyhimykset kuuluvat keskeisesti kelttiläiseen elämäntapaan, ja heidän nimiään kantavat niin kirkot, ihmiset, pyhät paikat, koulut, luostarit, pyhiinvaellusreitit kuin kadutkin.

Cornwallissa juhlitaan kahdesti vuodessa näyttävästi kreivikunnan omaa suojelupyhimystä arkkienkeli Mikaelia. Mikaelin on sanottu ilmestyneen paikallisille kalastajille 400-luvulla, ja saman näyn koki tarinan mukaan myös italialainen piispa.

Vanhoissa kelttikirkoissa voi edelleen aistia muinaisen hartaan tunnelman, johon nykyihminen saa vapaasti yhtyä. Varhaiset kelttirunot kuulostavat edelleen moderneilta ja viehättäviltä, kuten luonnonläheinen irlantilaisrukous: ”Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen, päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon.

Ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan.” teksti ja kuvat Katarina Boijer

St Endellionin kirkko sijaitsee Cornwallissa. Se on saanut nimensä pyhimys Endellionilta, joka oli walesilaisen kuningas Brychanin tytär. Kirkossa järjestetään vuosittain musiikkifestivaalit.

Kelttiläisiä rukouksia ja musiikkia Irlannista, Skotlannista ja Bretagnesta su 11.3. klo 17 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Kirsi Vinkki, viulu ja kampiliira, Jyrki Koivisto, kitara ja irlantilainen busuki, sekä Rauno Junkkari, huilut, tinapilli ja kaksirivinen haitari. Vapaa pääsy.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Saara Vuorjoki

Poika painimatolta

E

lias Kuosmanen, 16, voitti kreikkalais-roomalaisen painin kadettien eli alle 17-vuotiaiden MMkultaa Unkarissa viime elokuussa. Kilpailuissa alle 85-kiloisten sarjassa paininut ei uskonut saavuttavansa kisoissa kultamitalia.

— Toisen ottelun jälkeen MM-kulta alkoi kuitenkin tuntua mahdolliselta, Elias toteaa.

Loppuottelu oli tiukka, ja maailmanmestaruus ratkesi vasta kolmannen painijakson lopulla. Tänä vuonna Eliaksen tavoitteena on uusia kadettien maailmanmestaruus sekä saavuttaa Pohjoismaiden ja Euroopan mestaruudet.

— Pohjoismaiden mestaruutta arvostetumpi EM-kulta on tämän kauden suurin tavoitteeni, painijalupaus kertoo.

Oppia paremmilta Elias muistelee olleensa 4- tai 5-vuotias aloittaessaan painiharrastuksen. Koska isoveli oli aloittanut urheiluharrastuksen, Eliaskin halusi.

— Paini oli ainoa laji, johon pääsin niin pienenä mukaan, hän sanoo.

Rekolan Raikkaassa harrastuksensa aloittanut Elias paini pitkään Korson Vedon riveissä. Kuluvan kauden alussa hän siirtyi edustamaan Järvenpään Voimailijoita.

Menestystä lajin parissa alkoi tulla vasta toissa kauden lopulla, jolloin Elias pääsi edustamaan kansainvälisiin kisoihin.

Suomen mestaruuden hän saavutti viime keväänä.

Nuorempana Elias hävisi lähes kaikki ottelut. Ikäisekseen isokokoinen Elias joutui usein ottelemaan itseään vanhempien poikien kanssa.

— Olen ottanut paremmista oppia, hän sanoo nyt.

Sotungin lukion urheilulinjalla opiskeleva Elias harjoittelee noin 12 kertaa viikossa. Harjoitusohjelma ei ole pelkkää painia. Elias käy myös punttisalilla, uimassa ja juoksemassa.

— Nyt talvisäällä en pyöräile. Hiihtämistä olen kokeillut kerran tänä talvena, hän sanoo.

Välillä on naama rutussa Vantaan Kuusikossa asuva Elias muuttaa pian Rekolaan. Perheen valmistumassa oleva omakotitalo on rakennettu Eliaksen isovanhempien naapuriin. Vapaa-ajal-

Elias Kuosmanen haastaa itsensä ja treenaa kovaa.

laan Elias on ollut töissä uuden kodin rakennustyömaalla.

— Olen oppinut siellä työmiesten apupoikana kaikenlaista. Olen maalannut, hionut, kiinnittänyt listoja ja asentanut parkettia, Elias luettelee.

Eliaksen isoveli ja pikkuveli pelaavat koripalloa. Veljessarjan keskimmäinen on perheen ainoa painija. Äiti ja etenkin isä kuljettavat häntä treeneihin. Isä myös käy usein katsomassa Eliaksen otteluita. Hän oli katsomassa ottelua silloinkin, kun Elias paini MM-kultaa. Äiti hoitaa pyykinpesun ja laittaa ruokaa.

— Laitan kyllä itsekin aika usein ruokaa itselleni, Elias kertoo.

Ala-asteikäisenä Elias harrasti myös jalkapalloa. 12-vuotiaana hän sai rasitusvamman, minkä jälkeen hän ei enää palannut jalkapalloharrastuksen pariin. Painissakin on sattunut kaikenlaista. Kahdessa lannenikamassa on ollut rasitusmurtuma, toinen

korvanlehti on rustottunut, on sattunut venähdyksiä ja sormia on mennyt sijoiltaan.

— Ja välillä on naama rutussa, Elias sanoo.

Rauhallisen oloisella 187 senttimetriä pitkällä Eliaksella ei ole mitään tarvetta esitellä painijantaitoja molskin ulkopuolella.

— En ole mikään uhoaja. Näytän matolla, mitä osaan.

Mielessä miesten sarjan MM-kulta — Paini on kovaa leikkiä. Siinä saa haastaa itseään ja treenata kovaa, Elias sanoo.

Lajissa on myös se hyvä puoli, että sen ansiosta Elias on saanut paljon kavereita Suomesta ja maailmalta, muun muassa Venäjältä, Iranista, Unkarista ja Japanista.

— Kielten opiskelu on ollut minulle koulussa hankalaa. Kisamatkoilla olen kuitenkin tottunut puhumaan englantia.

Elias ei laske tulevaisuuttaan pelkän painin varaan. Hän haaveilee lääkärin amma-

tista ja on valinnut lukiossa kursseja sen mukaisesti.

— Vaikka pääsisin painijana huipulle, ei siellä tienaa niin paljon rahaa, että sillä voisi elättää itsensä loppuelämän ajan, hän toteaa.

MM-voiton jälkeen Elias on saanut kaksi kutsua miesten maajoukkueleireille. Kuluvan kauden aikana hän on käynyt hakemassa ottelukokemusta myös miesten sarjassa.

Hänen tulevaisuuden haaveenaan on saavuttaa menestystä painin miesten kansainvälisissä arvokisoissa. Unelmissa on miesten sarjan MM-kultamitali.

— Painijat ovat uransa huipulla yleensä parikymppisinä, suomalaispainijat tavallisesti vähän myöhemmin. Menestys miesten kansainvälisissä arvokisoissa voisi olla minulle mahdollista aikaisintaan neljän viiden vuoden kuluttua, Elias arvioi.

Soili Pohjalainen

” E n o l e m i k ä ä n u h o a j a . N ä y t ä n m a t o l l a , m i t ä o s a a n .”

Hämäränhetki

Vaarala, N 60°16.173´ E 025°05.705´ 2. maaliskuuta klo 18.23.

Markku Mattila

7

Kolme s

Juha Pitkän pojat Joona ja Aaro ovat kuulleet tarinoita Keijo-vaarinsa lapsuudesta.

J

uha ja Eeva Pitkän eteisen seinällä roikkuu naru, johon on kiinnitetty pyykkipojilla Eevan suvun vanhoja mustavalkoisia valokuvia. Keittiön kahviprännäri ja kuparipannu ovat nekin peräisin Eevan suvulta. Kodin seinään kiinnitetyt keritsimet ja karstat ovat puolestaan Juhan suvun esineitä.

Perheen pojat, kahdeksanvuotias Joona ja kuusivuotias Aaro, ovat tutustuneet äitinsä

puoleiseen sukuun muun muassa selailemalla kirjaksi painettua sukututkimusta, jossa komeilevat myös poikien nimet. Juhan isä Keijo Pitkä on puolestaan kertonut pojanpojilleen tarinoita omasta lapsuudestaan.

Sukuseikkailua yökylässä Kerran kun Joona ja Aaro olivat mummin ja vaarin luona yötä, pojilla oli mukanaan kirja nimeltä Sukuseikkailu. Koko porukka alkoi yhdessä selvittää suvun historiaa täyttämällä

kirjan kustantajan internetsivuilta tulostettavaa, perinteisen sukupuun tapaan täytettävää sukupyrstöä.

Vaari myös innostui laskemaan ja merkitsemään sukupyrstöön, kuinka monta prosenttia pojanpojissa on karjalaisuutta. Kun vanhemmat tulivat hakemaan poikia kotiin, aikuiset rupesivat kahvipöydässä keskustelemaan sukusanoista. Mikä olikaan lanko? Entä nato?

Keijo kertoo olleensa aina kiinnostu-

nut historiasta. Vanhemmalla iällä hän ryhtyi selvittämään sukujuuriaan, jotka johtivat 1700-luvun Antreaan. Suvun vaiheiden selvittäminen ei ole tuottanut hänelle suuria yllätyksiä.

— Ei ole löytynyt varkaita eikä kuninkaita, Keijo kertoo hymyillen.

— Se hieman yllätti, että joskus sukunimemme on ollut Taponen, hän sanoo.

Pojista nopein Joona ja Aaro ovat myös käyneet mumminsa kanssa retkellä Suomenlinnassa, missä hän on asunut lapsena. Aaro muistaa tarinan mummin lapsuudesta.

— Kerran mummi oli laskenut suksilla mäkeä ja törmännyt puuhun. Siinä rytäkässä toinen suksi oli katkennut. Se oli korjattu pellin palalla, mutta sen jälkeen suksi ei ollut enää luistanut yhtä hyvin.

Aaro muistaa myös tarinan vaarista ja linnunpesästä.

— Vaari oli löytänyt kavereidensa kanssa koulumatkan varrelta linnunpesän, jossa oli kolme munaa. Koulun jälkeen vaari ja hänen kolme kaveriaan kilpailivat siitä, kuka ehtisi saada itselleen pesästä munan. Vaari oli pojista nopein.

— Sitten keksimme rikkoa munat. Minua harmittaa se vieläkin. Jos olisin ollut porukan hitain, en olisi syyllistynyt kuovin pesän rikkomiseen, Keijo sanoo.

Joona kertoo muistavansa monta vaarin kertomaa tarinaa. Yksi niistä sijoittuu talvisodan jälkeiseen Karjalaan, jossa oli kaadettu puita hankien ollessa korkeita. Kun lumet sulivat, maasta törrötti suurin piirtein metrin mittaisia kantoja.

— Silloin vaari näki oravan ja kutsui koiran katsomaan sitä. Koira lähti jahtamaan oravaa. Orava kiipesi pakoon puuhun, joka pahaksi onneksi olikin vain korkea kanto.

Oravalle kävi huonosti.

Matka vaarin synnyinseudulle Aaro, Joona, Juha ja Keijo Pitkä suunnittelevat matkaa suvun vanhoille paikoille.

8

Keijo oli kolmevuotias, kun hän joutui lähtemään ensimmäisen kerran evakkoon kotoaan Heinjoen pitäjästä, Kääntymän kylästä.

— Muistan, että minut nostettiin kuor-

sukupolvea poikia

●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●●

●● ●●

anoppi = puolison äiti appi = puolison isä miniä = pojan vaimo vävy = tyttären mies isoäiti = isän tai äidin äiti (mummi, mummo) isoisä = isän tai äidin isä (vaari, ukki, pappa) lapsenlapsi = tyttären tai pojan lapsi täti = äidin tai isän sisko setä = isän veli eno = äidin veli serkku = tädin, sedän tai enon lapsi pikkuserkku = isän tai äidin serkun lapsi käly = puolison sisko, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo lanko = puolison veli, siskon mies tai puolison siskon mies nato = kansanrunoudessa käytetty nimitys aviomiehen siskosta kyty = kansanrunoudessa käytetty nimitys aviomiehen veljestä

ma-auton lavalle. Matkaa tehtiin pressun alla.

Jatkosodan jaloista paettaessa Keijo oli ehtinyt käydä ensimmäisen luokan kansakoulua.

Silloin hän olisi halunnut ottaa kissan mukaan evakkomatkalle. Kissa laitettiin koriin, ja korin päälle asetettiin huivi.

— Kissa kuitenkin repäisi huivin rikki ja juoksi pakoon, Keijo kertoo.

Juha muistelee olleensa 17- tai 18-vuotias,

Ei pidä unohtaa Keijo on tallettanut tietokoneelleen muistelmiaan.

— Joona ja Aaro voivat niitä sitten joskus myöhemmin lukea. Ei pidä unohtaa, mistä on lähdetty, hän sanoo.

— Olen laittanut ylös asioita, joita olen muistanut. Olen tosin päässyt vasta vuoteen 1943, enkä ole nyt kirjoittanut moneen vuoteen, Keijo kertoo.

Juhan suunnitelmissa on ollut tehdä poikien kanssa matka Keijon lapsuudenkotiin itärajan taakse, kunhan pojat ovat tarpeeksi isoja.

Vaari tulee tietysti matkalle mukaan.

— Ensi kesänä voisi olla sen matkan aika, Juha toteaa.

Soili Pohjalainen kuvat Sini Pennanen

Oma historia on tärkeä ja arvokas Sukuseikkailu on koko perheen kirja, jonka avulla lapset ja aikuiset voivat yhdessä tutustua oman sukunsa historiaan. Kirja vinkkaa esimerkiksi kokoamaan yhteen suvun suosikkireseptit, piirtämään lapsuuden kotipihan kartan ja leikkipaikat sekä tekemään leikekirjan suvun eläimistä.

Kirjassa kehotetaan ottamaan asioista selvää. Kenen kanssa mummo ja vaari leikkivät lapsena? Mitä isä ja äiti toivat ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa? Entä mistä asioista suvussasi vaietaan?

Kirjan kirjoittaja Liisa Lauerma kiinnostui oman sukunsa menneisyydestä tultuaan äidiksi 17 vuotta sitten.

Hän alkoi selvittää, minkälaiseen sukuun oma lapsi ja hän itse aikoinaan ovat syntyneet.

— Minua kiinnosti, onko sukupolvien ketjussa ollut sylejä, ja onko niissä ollut hyvä olla.

Lauerma on perehtynyt sukunsa menneisyyteen muistojen, valokuvien ja esineiden avulla. Hän kirjoittanut, tehnyt leikekirjoja ja koonnut digitaalisia valokuva-albumeja.

Omien sukujuurien selvittäminen on ollut Lauermalle voimauttava kokemus, vaikka se ei ole aina tuntunutkaan helpolta.

— Löysin suvustani asioita, joihin haluan liittyä, mutta myös asioita, joihin en halua liittyä. Nyt tiedän, kuka olen suhteessa sukuuni, Lauerma toteaa.

Hän löysi suvustaan muun muassa vaikeita sotaan liittyviä asioita.

— Ihmisten elämään mahtuu vaikka mitä. Ajan kuluminen antaa ymmärrystä asioille, Lauerma sanoo.

— Joskus aivan lähisuvussa saattaa kuitenkin olla niin traumaattisia kokemuksia, että niiden käsittelemiseen tarvitaan ammatti-ihmisen apua, hän muistuttaa.

Anne Nisula

Sukulaisia

kun hän teki isänsä kanssa ensimmäisen yhteisen matkan rajan takaiseen Karjalaan.

— Matka isän kotipaikalle oli mielenkiintoinen ja jännittävä.

— Siihen aikaan suomalaisilla ei ollut lupa mennä sille alueelle. Ajoimme salaa taksilla kuoppaista tietä pitkin. Loppumatka piti kävellä, Juha kertoo.

Kotitalosta samoin kuin pihasaunasta, jossa Keijo on syntynyt, oli jäljellä vain risukkoa kasvavat kivijalat. Pihasta löytyi sotilaan kypärä ja pomminraato. Pihapiirissä olevan kumpareen päällä näkyi vähän jotakin metalliesinettä, jonka päällä Juha seisoi ja hyppi. Myöhemmin esinettä on arveltu panssarimiinaksi.

— Lapsena suvun menneisyys oli tiedossa, vaikkei siitä erityisesti puhuttu. Ehkä osittain hävettiinkin sitä, että oli jouduttu lähtemään kotoa pakoon. Olen miettinyt, minkälaista elämä olisi ollut, jos sotaa ei olisi tullut. Olisinko syntynyt Karjalassa? Juha pohtii.

Omien juurien selvittäminen on ollut Liisa Lauermalle voimauttava kokemus.

Lauerman mukaan pienetkin arkisen elämän lomassa kerrotut tarinat suvusta vahvistavat lapsen kokemusta sukupolvien ketjuun kuulumisesta.

— Oman perheen historian tunteminen antaa lapselle arvokkuuden kokemuksen. Lapsi voi kokea, että minä olen minä ja minun historiani on tärkeä ja ainutkertainen.

Liisa Lauerma ja Ismo Rekola: Sukuseikkailu.

Lasten Keskus 2011.

9

Eila Jaatinen — in memoriam

E

ila Jaatinen siirtyi rajan toiselle puolelle Peijaksen sairaalassa sunnuntaina 26.2.2012.

Eila oli monipuolinen kielen ammattilainen, toisaalta herkkävaistoinen ja runollinen, toisaalta maanläheinen. Hän oli sekä kirjailija, runoilija, kääntäjä, kolumnisti, kriitikko että toimittaja. Hän ohjasi harrastajakirjoittajia, oli perustamassa Lastenmaa-lehteä ja toimi Kirjapajan kustannustoimittajana.

Hänen kirjoituksiaan on julkaistu kaikissa pääkaupunkiseudun seurakuntalehdissä. Vantaalainen Eila Jaatinen oli syntynyt Heinolassa 17.11.1952.

Omien teostensa, proosan, runojen ja lastenkirjojen, lisäksi Eila käänsi muun muassa englannista, ruotsista, ranskasta, saksasta ja italiasta. Vuonna 1995 Eila Jaatinen palkittiin kirjastopalvelun kriitikkopalkinnolla.

Kielten lisäksi vanha musiikki oli Eilan intohimo. Kesien kohokohtia olivat osallistumiset Karjaan vanhan musiikin kurssille. Kiinnostus tuotti monia vanhaa musiikkia tai vanhoja soittimia käsitteleviä lehtijuttuja. Eila otti yksinlaulutunteja ja lauloi Saksalais-suomalaisessa kuorossa 30 vuotta.

Aviomiehen avustamana — Eilahan oli viimeiset vuodet pyörätuolissa — pari matkusteli pitkin Eurooppaa: Tanskassa, Saksassa ja monet kerrat Tallinnassa. Italia oli Eilalle moneen kertaan käyty maa, jonka kieli oli myös tuttu.

Kun Vantaan Lauri kuusitoista vuotta sitten perustettiin, tarvittiin kirjoittajavahvistusta. Uudeksi toimittajaksi palkattiin Eila Jaatinen.

Vasta aloittaneen lehden verkosto-

ja oltiin vasta kehittämässä, kun eräänä aamuna työpaikalle saapui kanssani vain Eila. Muut työntekijät olivat vuoteen omina, flunssan kaatamina. Silloin näin vielä uuden Eilan, kylmäverisesti työhönsä sitoutuneen ihmisen, joka ei järkkynyt mahdottomalta tuntuneen savotan edessä: ”Tehdään lehti sitten kahdestaan.”

Niin tehtiin.

Kun Eilan toimittajuus Vantaan Laurissa päättyi, hän jatkoi lehden avustajana kirjoittamalla juttuja sekä arvioimalla kirjoja, elokuvia ja teatteria. Kaksi viimeiseksi jäänyttä kirja-arvostelua julkaistaan tässä lehdessä. Mietiskelyyn ohjaavia lyhyitä kirjoituksia, Vartin retriittejä, syntyi kymmeniä. Viimeinen, Amaryllis, ilmestyi tammikuussa. ”Suurin osa kauneuden, ilon ja valon koodeista vain viittaa johonkin mahdolliseen, tulevaan”, Eila kirjoitti.

Rajan tällä puolella Eilaa jäivät kaipaamaan sukulaisten ja ystävien lisäksi aviomies Raimo ja tytär Milka. Toisella puolella oli vastassa Sakari, rakas poika.

Aila Alarotu Eläkkeellä oleva Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö

ETSITKÖ ITSELLESI TAI LÄHEISELLESI TURVALLISTA KOTIA JA HOIVAA? Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitseva Wilhelmiina on erikoistunut ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen sekä hyvinvointija kuntoutuspalveluihin.

Ainako anteeksi?

Anteeksiannon parantava ja eheyttävä voima

NAISTENPÄIVÄ

Tikkurilan kirkko Asematie 12, Vantaa La 24.3. klo 10-16 Teologi-kirjailija Anna-Liisa Valtavaara.

Musiikki Iko Raatikainen ja Terje Saard. Lounas 2 €.

Mukana rovasti Pirkko Yrjölä.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS KIRKKOPYHÄ su 11.3.2012

Vanhassa kirkossa, Lönnrotink. 6

Klo 10.00 Messu Saarna Kalevi Silvola Liturgia Arto Antturi Messun jälkeen siirrymme seuroihin rukoushuoneelle Fredrikinkatu 61 B. Kirkosta tulon jälkeen voileipätarjoilu.

Seurat alkavat klo 12.30.

Puhujina ovat Martti Peräaho ja Arto Antturi sekä pianotaiteilija Risto Lauriala.

Kahvitarjoilu Seurat jatkuvat Puhujina ovat Kalevi Silvola ja Matti Latvala

10

Soita 09 473 473 ja kysy pitkä- tai lyhytaikaisen asumisen vapaista paikoista.

Sovi samalla tutustumiskäynnistä.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 9.3. klo 19 Kotiseurat Tarja ja Simo Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Hki. Su 11.3. klo 9 Aamuveisuut Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16.

Klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Saarnaa Esa Ruuttunen. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 15 Kotiseurat Murtoniemellä, Jakob Forssellinkatu 18, Loviisa.

Ti 13.3. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 14.3. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. Pe-su 25.-27.5. Retki Aholansaaren ystävien kevätpäiville.

Tied. ja ilm. Pentti Aalto, p. 0500 446 140, pentti.aalto@elisanet.fi

Taavetti Laitisen katu 4 • 00300 Helsinki • www.wilhelmiina.fi

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Facebookissa ja Twitterissä www.facebook.com/vantaanlauri www.twitter.com/vantaanlauri

Chimamanda Ngozi Adichie: Huominen on liian kaukana. Otava 2011.

Samat ovat naisten huolet kaikkialla: Onko tukka hyvin, onko hame kireällä? Miten pääsisi hyviin naimisiin?

Vai ovatko sittenkään? Kun nainen jonottaa Lagosissa Yhdysvaltain suurlähetystön edessä viisumia Amerikkaan, on kyllä kyse naimisiinmenosta. Mutta samassa jonossa ruoskitaan mustaa miestä, ja jonottaminen kestää vuorokausikaupalla. Nainen on suorittanut maisterintutkinnon ja haluaa päästä sukunsa vallasta, vaikka avioliitto onkin järjestetty.

Chimamanda Ngozi Adichie kertoo leppeissä tarinoissaan nykymaailmasta, jossa afrikkalainen nainen ei ole enää vain vedenkantaja vaan myös väitöskirjan tekijä.

Silti hän saattaa olla sukunsa määräysvallan alainen.

Adichien novelleissa hyvin erilaisissa tilanteissa elävät naiset sinnittelevät ollakseen hyviä vaimoja ja äitejä. He koettavat kelvata mie-

Kirja

Kirsi Salovaara/Otava

Afrikkalaisia nykynaisia hille erikoisessa järjestettyjen afroamerikkalaisten avioliittojen systeemissä. Joku heistä menettää lapsensa. Joku pääsee viime hetkellä pakoon maahantunkeutujia. Sota on kaikkialla.

Kertomuksissa kulkee yhtaikaa kirpeä kepeys ja traaginen ote. Tarinat eivät ole sentimentaalisia vaan ennemminkin koruttomia. Tarinat eivät myöskään ratkea, saati pääty onnellisesti.

Eila Jaatinen

Lahjoita katastrofirahastoon IBAN: FI38 8000 1400 1611 30 BIC: DABAFIHH Viesti: AUTA

Nigerialainen Chimamanda Ngozi Adichie on palkittu kirjailija.

Keräyslupa: Manner-Suomi 2020/2010/3168, voimassa 2011–2012, myönnetty 15.11.2010, Poliisihallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2012–2013 aikana Suomen Lähetysseuran katastrofityöhön.

Elämä kuin Neva-joki Laila Hirvisaari: Minä, Katariina. Otava 2011.

Venäjän keisarinna Katariina II oli räväkkä nainen. Kirjailija Laila Hirvisaari tuo hänet lukijan eteen 14-vuotiaana Anhalt-Zerbstin prinsessana, joka haetaan Venäjälle valmistautumaan keisarinnaksi.

Romaanin kehyskertomus on älykäs. Siinä vanha kamaripalvelija ja Katariina selvittelevät keisa-

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Sähköposti

Puhelin

Postinumero ja -toimipaikka

Osoite

Nimi

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.suurellasydamella.fi

Eila Jaatinen

Jokainen ihminen on Luojan luoma ihme.

Kotimaa kertoo, mitä siitä seuraa.

15. JOULUK UUTA 2011

|

HINTA: 3,00€

|

107. VUOSIK ERTA

|

004359 5–11–51

MATTI KARPPINEN

puhelu + 6,9snt/min, matkapuhelimesta 8,21snt/puhelu + 14,9snt/min) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta  Lähetä tilauskortissa mainitut tiedot ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. sähköpostilla osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse tai sähköpostilla.

Tilaan Kotimaa-lehden 3 ilmaista näytenumeroa!

Tarjous on voimassa 31.5.2012 saakka, ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjoustunnus KM 21 9/12.

1.1.2012 lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 9% ja Digilehden 23%.

Kotimaa maksaa postimaksun.

Voit tehdä tilauksen myös

 020 754 2333 (lankaverkosta 8,21snt/

Kyllä kiitos!

non jälkeen Katariina synnytti lapsia, joiden hoitaminen häneltä kuitenkin estettiin.

Raju, turmeltunut, valtaan rakastunut nainen analysoi kamaripalvelija Leonin kanssa omiakin vikojaan ja syntejään välillä uskomattoman suoraan. Hän on perillä politiikasta, mutta havahtuu myöhään köyhien ja orjien kohtaloon.

Hirvisaaren kerronta on ronskia, kaunista ja lumoavan ristiriitaista.

Henkilökuvista piirtyy uskottavia.

Romaanin lujuus on ihailtavaa.

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 VASTAUSLÄHETYS

Kirja

rinnan elämää muistiinpanojen, salattujen kirjeiden ja muistikuvien varassa. He haluavat, että asioiden kulku esitetään historiallisesti oikein ja kipeätkin asiat kerrotaan rehellisesti.

Kehitysvammaisen homoseksuaalin suurruhtinas Pietarin kanssa Katariinalta ei onnistunut avioliiton perimmäinen tarkoitus: lapsen saaminen.

Niinpä diktaattorikeisarinna Elisabet määräsi raskauden alkamaan vierain voimin. Kolmen keskenme-

Kotimaa päivittää kerran viikossa Suomen suurimman yhteisön, kirkon, kuulumiset.

Lehti kertoo myös kiinnostavia tarinoita elämästä sekä pyhästä arjessa.

Nauti lukemisesta, jossa on sisältöä.

Tilaa 3 kpl Kotimaa-lehden näytenumeroita.

TÄSSÄ IÄSSÄ

Tilaa 50 näytenumerot ILMAISEKSI!

KALLIS RAHA

Pikavippi on epäreali stinen yritys siirtää velkakrii siä, tietää Takuu-Säätiön Jukka Heinonen.

SIVULL A 2

Näyttelijä Eila Roine, 80, ja viisi muuta iäkästä ihmistä kertovat, mistä on tehty hyvä elämä .

Sivuilla 10–15 JOULURADIO

Sosiaalinen media siivittää seurakuntien joulumu siikkikanavan suosiota.

SIVULL A 4

KUNNIOITTAEN

Lähetysjärjestöjen johtajat kirjoittivat yhteisen, hyvän tahdon julkilausuman.

SIVULL A 9

11

Hautauspalveluja

Musiikkia Vantaan kirkoissa 8.–18.3.

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

Musiikkiviikolla kuuluu hakunilalaisuus

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

H

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

akunilassa vietetään perinteistä musiikkiviikkoa yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna musiikkiviikot ovat laulupainotteiset. Ohjelmassa kuuluu myös hakunilalaisuus.

Valitse sinulle sopivat konsertit viikon tarjonnasta:

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

●●

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

●●

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

●●

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

●●

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

●●

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan huoneistoja

●●

ASUNTO RAHAKSI!

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Hakunilan musiikkiviikolla esiintyy Tenorissimo: Ulla-Stina UusitaloIkonen, Reijo Ikonen, Pekka Itkonen, Jussi Makkonen ja Matti Pesonen.

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Asianajajia

Hakunilan kirkko

Vuokrata halutaan

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

●●

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

●●

Ostetaan ●●

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Anna Pohjola, viulu, Rista Tuura, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Mika Seppänen, sello, ja Pete Vuorio, continuo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hakunilantie 48 ●●

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Su 11.3. Afrikkalaisessa gos‑ pelmessussa on iloisia rytmejä ja yhdessä tekemistä.

Mukana sudanilainen musiikkiryhmä.

Ma 12.3. Bachin kauneim‑ mat kitaralla ‑konsertti tarjoaa akustista barokkimusiikkia hiljentymistä kaipaaville.

Ke 14.3. HowManyMotherslauluyhtye esittää rakkaudesta kertovaa musiikkia kansanlauluista hittibiiseihin.

To 15.3. Tenorissimo tarjoaa perinteisiä kirkkomusiikin helmiä.

Pe 16.3. Mielen maisemia ‑konsertti sisältää yksinlaulun ja pianomusiikin vuoropuhelua Su 18.3. Musiikkiviikon päätöskonsertissa soitinyhtye ja solistit esittävät kaksi Bachin kantaattia.

Hammashoitoa ●●

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Bachin kauneimmat kitaralla ma 12.3. klo 19. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Katse kaunis pauloi — lauluja rak‑ kaudesta ke 14.3. klo 19. HowManyMothers-lauluyhtye, johtajana Anne Viljamaa. Tommi Varis, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tenorissimo to 15.3. klo 19. Reijo Ikonen, tenori, Pekka Itkonen, tenori, Jussi Makkonen, sello, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, harppu ja kantele, ja Matti Pesonen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Mielen maisemia ‑laulumusiikkia pe 16.3. klo 19. Minna Nappari, sopraano, ja Elina Heinonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Cantate! ‑konsertti su 18.3. klo 18. J. S. Bachin soolokantaatit Mein Herze schwimmt im Blut, BWV 199 ja Vergnügte Ruh! BWV 170. Outi Noponen, sopraano, Anne Viljamaa, altto, Seidi Palonen, oboe, Riitta Rainio, huilu,

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●●

Soi kunniaksi Luojan ‑soolopia‑ nokonsertti su 18.3. klo 18.15. Janne Maarala esittää sovituksiaan tunnetuimmista virsistä, gospelmusiikin klassikoita ja jazzikivihreitä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

ja Caccinin Ave Mariat sekä Händelin Largo oopperasta Xerxes. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●●

●●

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●●

●●

Valo! Spirit in me su 11.3. klo 18. Valo! ‑sunnuntaisarjassa esiintyy laulaja Sanni Orasmaa vieraineen. Vieraana Petri Krzywacki, kitara. Liput 10 e. Ennakkovaraukset info@sanni.fi.

Kellot kappelissa su 18.3. klo 18. Matineakonsertti, jossa esiintyvät Käsikelloyhtye Sonus johtajana Sanna Helasterä ja Sonuskvartetti. Ohjelmassa Schubertin, Bach-Gounod´n

Yhteisvastuukonsertti to 15.3. klo 18.30. Rekolan alueen koulujen opettajat ja oppilaat tempaisevat. Kolehti vantaalaisten talousvaikeuksista kärsivien nuorten hyväksi.

Veren maku suussa — paastonajan virret su 18.3. klo 16. Pekka Kivekäs kertoo kärsimysvirsistä ja Sirkku-Liisa Niemi laulattaa. Vapaa pääsy.

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●●

MarjaSarja: Kelttiläisiä rukouksia ja musiikia Irlannista, Skotlannis‑ ta ja Bretagnesta su 11.3. klo 17. Kirsi Vinkki, viulu ja kampiliira, Jyrki Koivisto, kitara ja irlantilainen busuki, ja Rauno Junkkari, huilut, tinapilli ja kaksirivinen haitari. Vapaa pääsy.

Palveluja tarjotaan Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

• huoneistoremontit, autotallit/ katokset, suunnitelmat • jätekatokset, maalaukset, aidat, terassit • monipuolista kotisiivousta, muuttoapua • lumenpudotukset

040 847 2721

www.rakennusjasiivouspalvelumkp.fi mkp.rakennus@gmail.com REMONTIT SOPUHINTAAN

VANTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

www.vantaanlauri.fi

-

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

Remontit ammattitaidolla www.remonttivarma.fi p. 050 308 1010

KOTISIIVOUSP

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Tarvitsetko remonttimiestä, joka tulee paikalle silloin kun sovitaan, tekee työt valmiiksi asti sovitussa aikataulussa ja laskukin on sovitun mukainen.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointikäynti! Teemme kaikki kodin pienremontit. www.hilpi.fi Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

12

Vantaan seurakunnat 8.3.–15.3.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio suljettu pe 9.3.

Avoinna ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Afrikkalainen gospelmessu ja lähetyslounas su 11.3. klo 12.

Hakunilan seurakunnan 9. musiikkiviikon avajaismessussa mukana Kaija Laalo-Lipponen, Sari Kokkonen, Mika Aspinen, Hakunilan nuorten laulu- ja soitinryhmä, sudanilainen musiikkiryhmä, Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen. Messun jälkeen lounas ja kahvi tarjotaan kaikille, mutta vapaaehtoinen lahja on mahdollista antaa lähetyksen hyväksi.

Matalan kynnyksen maanan‑ tai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Musiikkiviikon konsertti: Bachin kauneimmat kitaralla ma 12.3. klo19. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelman tuotto 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 13.3. klo 13– 14.30. Pauli ja Eeva Wikström, lähetystyö ja musiikkia.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää ‑ryhmä ke 14.3. klo 14–16.

Luentosarja Johanneksen evankeliumista ke klo 18. Jari Araneva. 11. Minä olen ylösnousemus ja elämä. 12. Rakkauden aterialta kohti kärsimystietä.

Musiikkiviikon konsertti Kat‑ se kaunis pauloi — lauluja rak‑ kaudesta ke 14.3. klo 19. HowMany Mothers ‑lauluyhtye, johtaa Anne Viljamaa, Tommi Varis piano. Vapaa pääsy, ohjelman tuotto 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

Viikkomessua ei ole to 15.3.

Musiikkiviikon konsertti Te‑ norissimo to 15.3. klo 19. Tenorit Reijo Ikonen ja Pekka Itkonen, Jussi Makkonen, sello, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, harppu ja kantele, Matti Pesonen, urut. Vapaa pääsy, ohjelman tuotto 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

Aikuisrippikoulu alkaa to 22.3. klo 17.30. Lisätiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 11.3. Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan. Voisitko lahjoittaa lankaa?

Lankojen tulisi sisältää vähintään 50 prosenttia villaa, jotta peitoista tulee lämpimät. Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla. Tule

Kastettu Iida Amanda Jääskeläinen, Senni Katariina Ala-Nikkola, Jonna Sofia Kukkurainen, Jan Dave Koivuranta.

Hautaan siunattu Ester Maria Munkberg 96 v, Eeva Tuulikki Lanne 91 v, Eila Kyllikki Sjöman 61 v.

Sini Pennanen

Hakunila

mukaan neulomaan ja kokoamaan peittoja.

Omaishoitajaryhmä ti 13.3. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja sau‑ nailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 15.3. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 Naisten voimaantumiskeidas la 10.3. klo 12–17. Buffettarjoilua 4e/hlö, HowManyMothers laulaa ja laulattaa klo 13, Naisen tarinan kauneus ja kipu, kirjailija Maija Nyman klo 13.40. Hierontahoitoja. Voit tulla koko ajaksi tai osaksi aikaa nauttimaan yhdessäolosta, hoidoista, herkuista.

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Päiväkerhot 4–6-vuotiaille kokoontuvat kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Hinta 99 e lukukaudelta. Hämeenkylän kirkolla koontuvissa vekkuli- ja päiväkerhoissa pidetään toisena kerhopäivänä 45 min. mittainen musiikkileikkikoulu, jonka ohjaa musiikkileikkikouluopettaja.

Muskari-vekkulikerhon hinta 178 e ja muskari-päiväkerhon hinta 189 e lukukaudelta. Kerhopaikat Hämeenkylä, kirkko, Auratie 3, Pähkinärinne, Lammaspolku 1 ja Vapaala, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Hakukaavakkeita saa kerhopaikoista, lapsityön toimistosta sekä seurakunnan nettisivuilta. Hakukaavake palautetaan maaliskuun loppuun mennessä kerhoihin tai lapsityöntoimistoon, Auratie 3, 01630 Vantaa. Lisätietoja Eila Paulún p. 09 830 6457, 050 544 7647 tai eila.paulun@evl.fi.

Varhaisnuorille Kadonneen aarteen metsäs‑ tys ‑seikkailupäivä Holmassa su 29.4. 7–14–vuotiaille tytöille ja pojille. Ilmoittautuminen internetissä osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla/seurakunnan-toiminta/varhaisnuoret/leirit/. Lisätiedot Pasi Alholta pasi.alho@evl.fi tai 050 518 7967.

Muuta

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitus‑ ten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko

Hämeenkylän seurakunta jär‑ jestää kuljetuksen Turkuun Evankeliumijuhlille la 30.6.

Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 7.30, jota ennen kyytiin haetaan tarpeen mukaan Tikkurilasta ja Myyrmäestä. Paluulähtö Turusta n. klo 18. Hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan, noin 35 e. Tiedustelut Riitta Ahonen p.

0400 558 308.

Kastettu Eemil Jan Truchan, Eemil Onni Kaveri Saastamoinen.

Hautaan siunattu Vieno Annikki Vepsä 89 v, Pekka Ilmari Kuoppakangas 57 v, Saara Juulia Salmi 87 v.

Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, Herättäjän kirkkopy‑ hä su 11.3. klo 10. Saarnaaja rovasti, oopperalaulaja Esa Ruuttunen, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat. Seuroissa puhuvat professori Jyrki Knuutila, Jukka Nevala, Anna-Kaisa Inkala ja Esa Ruuttunen.

Isä meidän — luentosarja to 8.3. klo 18.30. Aamen.

Etninen kokkausilta to 15.3. klo 18.30. Japani. Mukana Rika Teerikangas ja Mio Orpo.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 14.3. klo 18. Laura ja Pasi Alho kertovat Etiopian matkastaan.

Kirjallisuuspiiri ma 2.4. klo 12.

Kirjana Gudbergur Bergssonin Joutsen.

Lammaspolku 1 Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin klo 16. Seuraava 15.3.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 8.3. Vieraana Sanansaattajan päätoimittaja, toimitusjohtaja Hannu Kippo.

Kohtaamispaikka to 15.3. klo 11–12.30. Vierailijana kanttori Hannu Lehtikangas.

Lapsille Soita ja laula ‑musiikkipyhä‑ koulu kokoontuu su 11.3.–1.4. klo 16–17 Lammaspolku 1:n kerhotilassa. Lisätietoja pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrelliltä p. 040 837 9875 Muksukirkko ke 14.3. klo 9.30.

Aiheena anna anteeksi.

Haku ensi syksyn vekkuli- ja päiväkerhoihin 1.–31.3. Vekkulikerhot 3–4-vuotiaille kokoontuvat kerran viikossa 2 tunnin ajan. Hinta 44 e lukukaudelta.

Korso

Maija Nyman kertoo naisen tarinaa Pyhän Annan lastenkirkolla.

Hyvää oloa naisille

P

yhän Annan lastenkirkolla naiset saavat huomiota voimaantumiskeitaalla.

Mukaan voi mennä koko ajaksi tai vain osaksi aikaa nauttimaan yhdessäolosta, hoidoista, herkuista, rohkaisupuheista ja laulusta.

Koko päivän tarjolla on erilaisia hierontahoitoja ja ripsien ja kulmien laittoa, joihin ilmoittaudutaan paikan päällä. Klo 12– 16 on buffettarjoilua 4 eurolla. Klo 13 esiin-

tyy HowManyMothers-lauluyhtye, johtajanaan kanttori Anne Viljamaa. Klo 13.40– 15 puheenvuoron saa kirjailija Maija Nyman aiheenaan Naisen tarinan kauneus ja kipu.

Tilaisuudessa järjestetään arpajaiset kirkon kummilapsen hyväksi.

Naisten voimaantumiskeidas la 10.3. klo 12–17 Pyhän Annan lastenkirkolla

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 8.3. klo 13, Kari Pekka Kinnunen.

Naisten saunailta to 8.3. klo 18.

Messu su 11.3. klo 10, Kimmo Saares, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö. Messussa siunataan tehtäviinsä seurakunnan uudet työntekijät. Lounas, jonka yhteydessä juhlimme varhaisnuorisotyöntekijä Liisa Oksasen eläkkeelle siirtymistä musiikin ja runon siivin.

Runopiiri ma 12.3. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 12.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Satu Leisola.

Englanninkielinen raamat‑ tupiiri ma 12.3. klo 18.30, Mikko Rainio.

Paastonajan katumusvesper ma 12.3. klo 19.30, Henri Järvinen. Kappeli on auki hiljentymiselle klo 19 alkaen.

Katulähetys ke 14.3. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 14.3. klo 13, Irmeli Salminen. Kuvia Intiasta.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.3. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 14.3. klo 18.30, Annele Rantavuori. Tuttu

Olotilassa tieto- ja keskustelutilaisuuksia Tikkurilan Olotilassa järjestetään kevään aikana tieto- ja keskustelutilaisuus Kelan, velkaneuvonnan ja oikeusaputoimiston kanssa.

Ideana on, että vantaalaiset voivat tulla kuulemaan ja keskustelemaan ko. virastojen palveluista.

●●

Keskustelusarjan ohjelma:

Tieto- ja keskustelutilaisuus Kelan palveluista ke 14.3. klo 13–14 Tikkurilan Olotilassa

●●

ke 14.3. klo 13–14. Vieraana apulaisjohtaja Ai‑ ni Karvonen Kelan Vantaan-Porvoon vakuutuspiiristä.

ja tuntematon Taizé. Lastenhoito järjestetty.

Rukousryhmä ke 14.3. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 15.3. klo 13, Sanna Heikurinen.

Miesten saunailta to 15.3. klo 18, Vesa Ruokonen.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 9.3. klo 13, Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 11.3. klo 10, Johanna Kaunisto.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa

to 12.4. klo 13–14. Vieraana Vantaan kaupungin talous- ja velkaneuvoja. ●● ti 8.5. klo 13–14. Vieraana johtava julkinen oikeusavustaja, asianajaja Anja LaukkanenKuosmanen Itä-Uudenmaan oikeusaputoimistosta.

(Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit kokoontuvat maanantaisin seuraavasti: 1-vuotiaat klo 12.15– 12.45, 2-vuotiaat klo 12.45–13.15, 3–5-vuotiaat klo 13.15–14. Paikka seurakuntasali, Merikotkantie 4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoroopisto.com tai p. 040 732 6453.

Muuta Aikuisrippikouluryhmä pe 9.3. klo 18. Ilmoittautuminen ensimmäisessä kokoontumisessa. Tiedustelut pastori Vesa Ruokonen, p. 050 574 7285.

Kastettu Emilia Lilja Ilona Valkonen, Sanni Eveliina Pullinen, Kasper Niklas Santaharju, Emilia Aleksandra Järvinen

Kuulutettu Timo Toimi Tapani Pennanen ja Viivi Lotta Camilla Niemi.

Hautaan siunattu Jalmar Edvard Taskinen 87 v, Esko Ensio Hirvonen 71 v, Raimo Tapio Marttinen 29 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys toistaiseksi vain

13

Vantaan seurakunnat 8.3.–15.3. kirkolla ti ja to klo 10–12, ei diakoniapäivystystä to 15.3.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Tikkurila

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Torstaipiiri 8.3. klo 13.

Runoryhmä to klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 11.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin, lapsikuoro Vivido.

Kohtaamisia sanan äärellä su 11.3. klo 17.30. Jukka Norvannon aiheena Kaksi rukoilijaa, Luuk.

18:9–14, musiikki Riina Matikainen. Lasten kerhon aiheena Kansa kulki erämaassa.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmu‑ koiksi ‑ryhmä ke klo 9.30.

Rekolan alueen koulujen kon‑ sertti to 15.3. klo 18.30 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Opettajat valmistelevat laulu- ja soittonumerot oppilaiden kanssa.

Ohjelman kokoaa kanttori Noora Hultin. Tempaistaan erityisesti vantaalaisten talousvaikeuksista kärsivien nuorten puolesta.

Asolan seurakuntatalo Asolan ankkuri -aamukahvi‑ la to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Perheiden raamattupiiri ti 13.3. klo 18, lastenhoito järjestetty.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Isko2 ti 13.3. klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanva‑ raus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tuntuuko aika pitkältä? Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta p. 050-548 6078/ Päivi Mäkinen.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 11.3. klo 12. Liturgi Jaakko Hyttinen, Sonja Turunen, kanttori Iina Katila.

Sanan ja rukouksen ilta su 11.3. klo 18. Vieraana lehtori Leena Lehtinen. Mukan pastori Jarkko Korhonen, kanttori Iina Katila ja Quo Vadis ‑kuoro.

Hiljainen musiikkiretriitti to 15.3. klo 19.10–20.10. Pastori Jaakko Hyttinen. Kanttori Simo Santaranta ja Tikkurilan kirkkokuoro. Tule kiireen keskeltä rauhoittumaan tunnelmalliseen kirkkoon. Saamme levähtää yhdessä musiikin keskellä. Tilaisuudet alkavat klo 19.10, joten pääset paikalle Tikkurilasta kätevästi bussilla (linja 55 klo 18.44 Tikkurilan asemalta ja linja 611 klo 18.41 kaupungintalolta).

Tikkurilan kirkko

Vanhemman väen iltapäivä ti 13.3. klo 12 Havunneulassa.

Lähetyksen kotipiiri ke 14.3.

Pentti Heikkilällä, Virsutie 4–6 I 113, kahvitarjoilu klo 18.

Kastettu Juho Tuomas Ahola, Toni Matias Ahola, Sandra Martina Hanka, Leo Ilmari Lindström, Nelli Maria Karoliina Sirviö.

Avioliittoon kuulutettu Timo Toimi Tapani Pennanen ja Viivi Lotta Camilla Niemi.

Tikkurilan Hannat to 8.3. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 8.3. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Näppärin sormin ‑ryhmä to 8.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Miesten raamattu- ja keskus‑ telupiiri to 8.3. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Laulupiiri pe 9.3. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous ja laulupiiri la 10.3. klo 15 Olotilassa.

Messu su 11.3. klo 10. Kirsti

Leipää ja viiniä ➤

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 15.3. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 14.3. klo 18. Raamattuopetusta. Lapsille omaa ohjelmaa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamat‑ tupiiri ke 14.3. klo 17.30–19.30.

Lauri Wendland.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 14.3. klo 12.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Näytelmäkerho ma 12.3.

11–21-vuotiaille nuorisotilassa klo 18–20.

Iso 2 ‑koulutus ti 13.3. klo 17 rippikoululuokassa.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Koululaisille Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401 enni.korhonen@evl.fi.

Kesäkerhot 4.–21.6. ma–pe klo.

9–15. Kerhopaikat Viertolan koululla ja Ylästön seurakuntatalolla. Hakuaika alkaa 23.4. klo 11 soittamalla Viertolaan p. 050 575 1787 tai Ylästöön p. 050 370 2705.

Iltapäiväkerhotoimintaa 1–2-luokkalaisille Kerhot alkavat 14.8. Ylästössä, Viertolassa ja Tikkurilassa. Hakuaika käynnissä.

Haku Vantaan kaupungin kautta. Lisätietoja saa p. 050 327 1634 merja.salo@evl.fi.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhojen ilmoittautumiskaavakkeita saa kirkkoherranvirastosta ja kerhopakoista kerhoaikoina 19.3. alkaen. Kaavakkeen voi tulostaa myös Tikkurilan seurakunnan kotisivulta. Täytetty kaavake palautetaan lastenohjaajille kerhopisteeseen, kirkkoherranvirastoon tai lapsityöntoimistoon, Unikkotie 5 A, 01300 Vantaa. Ryhmät jaetaan toukokuun puolessa välissä, ilmoittautumisjärjestyksessä. Tieto koteihin lähetetään kesäkuun alussa. Kerhopisteet Ilolassa, Kartanonkoskella, Pakkalassa, Ristipurossa, Tammistossa, Tikkurilassa ja Ylästössä. Päi‑ väkerhot kokoontuvat säännöllisesti 2 kertaa viikossa ja niihin otetaan 2008–2007 syntyneitä lapsia. Lukukausimaksu: 2x3 tuntia viikossa maksaa 80 €. Sisaralennus on 50 prosenttia. Kerhot alkavat viikolla 34. Vekkuliker‑ hot on tarkoitettu 2009 syntyneille lapsille ja ne kokoontuvat 1–2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu on 1x2 tuntia 40 € ja 2x2 tuntia viikossa 70 €. Kerhot alkavat viikolla 34. Tiedustelut lapsityönohjaaja Päivi Romula paivi.romula@ evl.fi tai p. 050 4103863 Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 €/perhe. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan

seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Ilolan, Kartanonkosken ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm.

Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kaakaopyhäkoulu Tikkurilan kirkolla ke 14.3. klo 18–19.

Muuta Eläkeläiskerho ma 12.3. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa.

Elämänkaari -ryhmä Ilolan seurakuntatalolla 10.4.–22.5. tiistaisin (paitsi 2.5.) klo 18–20. Pienryhmässä tarkastellaan omaa elämänpolkua syntymästä tähän päivään. Ilmoittautumiset 27.3. mennessä p. 050 469 1634, sähköposti: merja.laakso@tum.fi.

Bussiretki Viipuriin 20.–21.4.

Lähtö Tikkurilasta. Retkeen sisältyy mm. kiertoajelu, Viipurin kirkko, Dikoni, majoitus hotelli Viipurissa 2hh. Matkalla mukana Kalevi Niemi ja Sipe Jalokinos.

Pakettihinta 173 e, ilmoittautumiset Matka-Prima p. 020 768 9970 viimeistään 30.3.

Kastettu Saimi Iida Katriina Vilén, Leevi Luukas Alakoski, Eetu Olavi Ketola, Saimi Alisa Pohtila, Vertti Teo Tapani Ahonen, Milja Olivia Holopainen, Joonas Eemeli Joensuu, Anni Sofia Virtanen, Ella Aleksandra Väre, Sampo Eemil Rintala, Ada Alexandra Moilanen, Eevi Ilona Ronkainen, Severi Johannes Pietilä, Emmi Lotta Suomalainen, Amanda Ellen Tori.

Avioliittoon kuulutettu Mika Jari Kristian Koponen ja Sirkku Pauliina Jantunen, Jukka Antero Möttönen ja Sara-Johanna Hägglund, Janne Johannes Hanka ja Jenni Maria Uusikallio.

Hautaan siunattu Caius Filip Kajanti 97 v, Sirkka Liisa Kaipainen 65 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi ti 13.3. klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten vara‑ us p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Lou‑ hela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaak‑ so Martinristissä, Laajaniityntie

2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 8.3. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 8.3. klo 17.30 kerhohuone 4.

Messu su 11.3. klo 10. Saarna Reija Vienola, liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Pyhäkoulu su 11.3. klo 10 kerhohuone 4.

Eläkeläiskerho ti 13.3. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Ystäviä – onko heitä? Raimo Lampinen.

Israelpiiri ti 13.3. klo 18–19.30.

St. Martin.

Siioninvirsiharjoitukset ti 13.3. klo18.30–19.30 kerhohuone 4.

Niekuissa emme nuukaile!

Raamattupiiri ke 14.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 14.3. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Eläkeläiskerho to 15.3. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 15.3. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Soppalounas seurakuntasalis‑ sa to 8.3. klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Paastonajan hartaushetki klo 12 kirkossa.

Kelttiläisiä rukouksia ja mu‑ siikkia Irlannista, Skotlannis‑ ta ja Bretagnesta su 11.3. klo 17.

Marja-sarjan konsertti. Kirsi Vinkki, viulu ja kampiliira, Jyrki Koivisto, kitara ja irlantilainen busuki, Rauno Junkkari, huilut, tinapilli ja kaksirivinen haitari. Vapaa pääsy.

Aamurukous ti 13.3. klo 9–10.

Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Eläkeläiskerho ke 14.3. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 14.3. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan.

Soppalounas seurakuntasalis‑ sa to 15.3. klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Paastonajan hartaushetki klo 12 kirkossa.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Messu su 11.3. klo 12. Saarna ja liturgia Reija Vienola, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ti 13.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 8.3. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 8.3. klo 18.30–20.30 Olotila.

Perhemessu su 11.3. klo 11.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Sinikka Honkanen.

Ensi sunnuntai on 3. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Jeesus, pahan vallan voittaja.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 25:11–20, Jer. 7:23–26, 1. Joh. 5:18–20 ja Joh. 8:46–59.

Todellista Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.

1. Joh. 5:20

14

Ilolan seurakuntatalo

Naisten rukouspiiri pe 9.3. klo 18.

Asematie 12, p. 09 830 6223

Muuta

Pentti Tapio Ryymin 48 v.

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Pyhän Laurin kirkko

Asolantie 6

Hautaan siunattu

Kirkkoherranvirasto

Hildén, Maria Koukkari ja Terje Saard.

Siionin kannelseurat su 11.3. klo 15 kahviossa. Vieraana Ulla ja Jussi Kataja. Seurakahvit klo 14.30.

Usko, toivo ja rakkaus — on‑ nellisuuden perusta su 11.3 klo 15, kahvit klo 14.30 neuvotteluhuoneessa. Ihmisen onnellisuudesta luennoi professori Markku Ojanen. Hinta 6 e Yhteisvastuukeräykseen.

Lukupiiri: Raamattu läpi kol‑ messa vuodessa ma 12.3. klo 18 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisil‑ le ja yksinäisille ti 13.3. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 13.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Tuula Sysimies kertoo Etiopian kuulumisia.

Yhteysilta ti 13.3. klo 18.30 kahviossa. Heikki Aspelund puhuu apostolien elämästä.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 13.3. klo 18.30 nuorisotilassa. Tiedustelu Terje Saard p. 050 4343043.

Arki-illan ehtoollinen sekä il‑ tatee ja -kahvit ke 14.3. klo 18.

Jarkko Korhonen ja Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 15.3. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten Raamattu ja keskus‑ telupiiri to 15.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

E

nsi pyhän tekstit eivät äkkiseltään anna kovin voimaannuttavaa oloa, vaan ennemmin niistä tulee moitteita kansalle. Moitteen ruoska viuhuu Juudean kansan ja fariseusten yllä tai yhtälailla sinun ylläsi ja minun ylläni. ”Ette ole totelleet, ette kuulleet, ettekä oppineet.” Moitteiden tarkoitus lienee johdattaa meitä oikealle tielle.

Johanneksen kirjeessä puhutaan kieltä, josta haluaisin kuulla lisää: ”Jumalan Poika on antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme Todellisen.”

Todellisuudessa eläminen on oikeastaan helppoa. On vain minä, sinä, tämä hetki ja todellisuus, joka ympäröi meitä. Todellisuudessa seteli on vain paperia ja puhtain timanttikin on vain kovaa hiiltä.

Ihminen luo arvot, säännöt, rakenteet ja oikeaoppi-

suuden — välillä hyvää tarkoittaakseen ja välillä pahaa.

Jeesuksen merkitys pahan vallan voittajana tulee esille siinä, että hän antaa ymmärryksen Todellisesta. Jeesuksen tarkoituksena oli tulla maailmaan, ei siksi että me olisimme oikealla tavalla uskovaisia tai oikeinoppineita, vaan siksi että me kaikki saisimme yltäkylläisen elämän.

Tämän Todellisen elämän parasta palvelusta on elää elämä, jossa huolehdimme lähimmäisestä ja rakastamme lähimmäistä niin kuin itseämme.

Heikki Heikurinen Vantaan seurakuntien Suurella sydämellä ‑projektityöntekijä

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 14.3. klo 13– 14.30. Ystäviä — onko heitä? Raimo Lampinen.

Työikäisten raamattu-rukous‑ piiri ke 14.3. klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 11.3. klo 11–12.

Isä–lapsi-ilta ti 13.3. klo 18.15– 19.45. Tule viettämään aikaa lapsesi kanssa yhteisen tekemisen merkeissä.

Erityisnuorisotyön toimisto Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18.Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 14–15.30, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Kastettu Leo Emil Anton Joutkoski, Elliida Eleonor Yliluoma, Joonatan Aarne Artturi Immonen, Alvar Henrik Antero Luokkanen, Anni Mikaela Jaskari, Roni Ensio Leinonen, Elsa Birgitta Ala-Heikkilä, Rasmus Reino Tapani Tofferi, Enni Marianna Jumisko.

Hautaan siunattu Saimi Airiina Blomqvist 92 v, Terttu Tuulikki Malmi 88 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fr kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 11.3. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson och Nina Fogelberg. Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 11.3. kl. 12 i S:t Martins kapell, Martin Fagerudd och Nina Fogelberg.

Söndagsskola sö 11.3. kl. 12 i S:t Martins kapell, Päivi Fagerudd.

ViAndakören övar ti 13.3. kl.

13.30 i Dickursby kyrkas sal.

ViAndakören – en kör för dej 60+. Vi samlas varje vecka, övar och dricker kaffe.

Ungdomsmässa ti 13.3. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson och Nina Fogelberg.

Dickursby pensionärskrets on 14.3. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Carita Dahlberg.

Fredagsgruppens utfärd fr 16.3. kl. 11, Annakatri Aho.

Sini Pennanen

Vantaanlaakson ja Martinristin päiväkerholaiset ja iltapäiväkerholaiset avustavat.

Naisten raamattupiiri ma 12.3. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 15.3. klo 13– 14.30. Ystäviä — onko heitä? Raimo Lampinen.

Käsityökahvila Kantapään kautta to 15.3. klo 18–20. Käsityökahvila on tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 15.3. klo 18.30–20.30 Olotila.

Döpta Rasmus Emil Ikävalko, Jessica Meeriann Keskinen, Jesse Otto Kristian Salovuo, Silver Emil Suninmäki, Noah Henry Melin, Kristian Sakari Holopainen.

Döda Maj-Len Vikström 69 år, Erik Vilhelm Vikström 79 år, Astrid Sofia Blomqvist 96 år, Maire Marita Jakobsson 87 år, Fredrik Eugen Nyholm 31 år, Jarl Magnus Ammondt 48 år, Leif Runar Wahlström 61 år, Pentti Johannes Pärepalo 74 år.

Yhteiset Rukouslaulun ilta Rukouslaulun ja hoitavan ää‑ nen ilta to 22.3. klo 17.30–20 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Mukana Pia Skibdahl.

Laulutaitoa ei tarvita. Iltatee. Ilmoittautuminen elina.piippo@ evl.fi tai p. 050 321 3282.

Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti klo 9–11 diakoniakeskuksessa p. 050 346 8358.

Huonokuuloistyö Kansainvälisen naistenpäivän juhla pe 8.3. klo 18 palvelukeskus Foiben takkahuoneessa, Sairaalakatu 1. Kakkukahvit ja yhteislauluja.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 9.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamis‑ paikka ti 13.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa.

Vammaistyö Pyhä-retki su 1.4. Retken aikana tutustutaan Pyhän Annan kirkkoon ja uuteen siunauskappeliin sekä osallistutaan selkomessuun Pyhän Laurin kirkossa klo 12. Tilausbussi lähtee Myyrmäen kirkolta klo 8.30 ja Tikkurilasta Unikkotie 5:sta klo 9. Retki päättyy noin klo 16. Hintaan 15 euroa sisältyvät kuljetukset, aamukahvi ja lounas. Ilmoittautumiset viimeistään 14.3. diakoniakeskuksen sihteerille Päivi Mäklinille p.

050 553 8486 tai 09 830 6264.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 12.3. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö. Henkilökohtainen ohjaus. Myös kännykän käytön opastusta.

Tule kuulemaan Kelan palve‑ luista ke 14.3. klo 13–14. Vieraana apulaiskaupunginjohtaja Aini Karvonen Kelan Vantaan-Porvoon vakuutuspiiristä.

Pitsinnypläysnäytös to 15.3. klo 13–15. Voit myös kokeilla pitsin nypläystä ja kuulla pitsin teon historiasta.

Nyplätyn pitsin näyttely 30.3. saakka.

Onko sinulla ylimääräistä ai‑ kaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, levyjä ja urheiluvälineitä. Kirjoja ja lehtiä ei oteta vastaan.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

— Aidon onnen tuntee lempeästä hymystä, ystävällisyydestä, ymmärryksestä, levollisuudesta ja kiitollisuudesta, sanoo Markku Ojanen.

Tekojen kautta Onnelliseksi tulee huomioimalla toiset.

M

arkku Ojasella on titteli, jota ei liene kenelläkään muulla: onnellisuusprofessori. Ojanen teki työuransa Tampereen yliopiston psykologian laitoksella tutkimusalueinaan mielenterveys, erityisesti skitsofrenian kuntoutus. Onnellisuusprofessoriksi häntä alettiin tituleerata 1990-luvun puolivälissä.

— Liikunta ja tiede ‑lehdestä soitettiin minulle ja pyydettiin kirjoittamaan liikunnasta ja mielenterveydestä. Kirjoitin lehteen onnellisuudesta.

Aika pian sen jutun julkaisemisen jälkeen joku toimittaja soitti ja kysyi, että oletteko te se onnellisuusprofessori.

Nimike jäi elämään. Siihen aikaan onnellisuudesta puhuminen ei ollut Suomessa tavallista. Ojanen alkoi saada paljon luento- ja haastattelupyyntöjä.

— Minun oli helppo tarttua aiheeseen, sillä olen tutkinut ihmisten hyvinvointia. Jo vuonna 1969 tein tutkimusta, jossa kysyttiin ihmisten tyytyväisyyttä elämään, vahvuuksia ja myönteisiä puolia, eikä niistä ole pitkä hyppäys onnellisuuteen, Ojanen kertoo.

Ojasesta onnellisuusprofessori-nimike on hauska, sillä mieluummin hän on se kuin skitsofreniaprofessori tai masennusprofessori. Nykyisin Ojanen viettää aktiivisia eläkepäiviä Lem-

päälässä. Hän muun muassa kirjoittaa kirjoja, käy luennoimassa ja tekee vapaaehtoistyötä.

Psykoanalyysi ei koskaan ole eri-

tyisesti kiinnostanut Markku Ojasta, vaan ihmiselämän ongelmakohdissa häneen on vedonnut käytännöllinen ote: miten tästä eteenpäin.

— Kiinnostuin myös logoterapiasta ja käyttäytymisterapiasta, joissa on optimistinen ja toiveikas suhtautuminen elämään. Vaikka ihmisellä on ongelmia, niiden loputon kaivelu ei hyödytä mitään, vaan pitäisi päästä kiinni siihen, mitä voisi vielä oppia, harjoitella ja aloittaa uudestaan.

Elämänkatsomus auttaa onnellisuuden saavuttamisessa. Ojanen sanoo, että rakentava uskonto tai ideologia, joka auttaa näkemään toisen ihmisen lähimmäisenä ja jossa on mukana toivoa ja rakkautta, edistää onnellisuutta.

— Mutta maailmankatsomus voi olla myös tuhoava, niin kuin historia opettaa. Ei sekään ole yksiselitteinen asia ihmisen elämässä.

Onnellisuus ei ole pysyvä tila. Ojasen mukaan siinä on, jos ei nyt ihan minuuttivaihtelua, niin tunti-, vuorokausi-, kuukausi- ja vuosivaihtelua.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että onnellisuuden perustaso, jonka ympärillä tämä vaihtelu tapahtuu, on aika vakaa.

— Muutosta on, jokainen voi huomata sen ihan omassa elämässään.

Tänään voi olla alakuloinen olo ja huomenna ei oikein muistakaan, minkälainen päivä eilinen oli.

— Onnellisuus on aaltokäyrää. Menetyksissä on hyvä muistaa, että ihmisessä tapahtuu palautumista. Mutta palautumista tapahtuu myös myönteisissä asioissa. Eivät lottovoitto, kultamitali tai valtava menestys vaikuta pysyvästi — kyllä sieltä vain alaspäin tullaan perustasolle.

Nykyajan yksilökeskeinen kulttuuri väheksyy Markku Ojasen mielestä toisten ihmisten huomioonottamista.

Tärkeintä olisi vain toteuttaa itseään.

— Vuosi vuodelta enemmän ja enemmän korostetaan yksityisyyttä ihan kuin se olisi onnellisuutta edistävä asia. Mutta ei ihminen pelkkää yksityisyyttä kestä. Onnellisuuden kannalta se on kauhea asia, koska ihmissuhteet kuihtuvat.

Ojasen mielestä jo arkijärki osoittaa, miten hyvä sana tai teko tuottaa meille itsellemme ja toiselle hyvää mieltä.

— Voimme lisätä lähellämme olevien ihmisten onnellisuutta. Olemme ymmärtäneet jotakin elämästä, jos näemme, että olemme täällä ihan sitä varten, että tehtävämme on hoitaa muita. Siinä meillä on tavattoman suuret mahdollisuudet.

Nina Riutta

Markku Ojanen luennoi aiheesta Usko, toivo ja rakkaus — onnellisuuden perusta su 11.3. klo 15 Tikkurilan kirkolla. Kahvitarjoilu klo 14.30. Hinta 6 euroa Yhteisvastuukeräykseen.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Sanotaan, että ikä on vain numero. Kentuckylaisen Da‑ na Jacksonin numero on sata. Satavuotisjuhlan kunniaksi Jackson rullasi pyörätuolillaan vihille mielitiettynsä Bill Staussin kanssa. Sulhoa voidaan pitää varsinaisena nuorikkona, sillä hän on vasta 87-vuotias.

Pari vihittiin Rosewood Health Care Centerissä, samassa vanhainkodissa, jossa he tapasivat ja rakastuivat kaksi

vuotta sitten. Morsian on ollut naimisissa kolme kertaa, ensimmäisen kerran 85 vuotta sitten, kertoo Daily News ‑lehti.

Sulhasella on takanaan vain yksi liitto, joka kesti 55 vuotta.

Tulevalla rouva Staussilla oli päällään kokovalkoinen silkkinen hääpuku, jonka yläosa oli tehty pitsistä. Lähes valkoisten hiustensa peittona hänellä oli pitkä huntu.

Eikä häitä ilman polttareita! Pariskunnasta tehty video näyttää, kuinka Jackson juhlii itseään nuoremmassa naisseurassa viinirypälemehun voimin. Polttarilahjaksi hän sai muun muassa valkoisen sukkanauhan ja hajuvettä.

Videolla näkyy myös, kuinka liikuttunut sulhanen odottaa tulevaa vaimoaan papin vieressä.

— En voi kuin kuvitella, kuinka kauniilta hän näyttää, kun hän saapuu käytävää pitkin, sanoo lähes täysin sokea Stauss.

Parin vihkinyt pastori Steve Hohman katolisesta Pyhän Hengen seurakunnasta sanoi puheessaan, etteivät vieraat todennäköisesti tule näkemään vastaavaa tapahtumaa toiste.

Videolinkki löytyy Vantaan Laurin nettisivuilta www.vantaanlauri.fi.

Ja he elävät onnellisina elämänsä loppuun asti.

”Etsin pitkiähousuja.

Outoja nimiä Ruotsin pikkuprinsessan etunimi Es‑ telle on saanut kansalaiset keskustelemaan siitä, mikä on sopivan soinnukas nimi ihmislapselle.

Suomessa kärkisijoilla ovat pysytelleet jo sata vuotta Johannes, Olavi, Mikael, Maria, Aino ja Emilia, mutta eksoottisempiakin ehdotelmia piisaa. Nimilaki asettaa nimen valinnalle omat rajoituksensa, mutta kyse on silti usein makuasiasta. Vai miltä kuulostavat Väestötietorekisterin listoilta löytyvät Aamen, Babar, Hilu, Joulu, Killu, Musta, Valko, Yrmy, Tupuna tai Obelix?

On 2000-luvun suomalaislapsille haluttu antaa kirkkohistoriallisiakin nimiä, kuten Luther tai Sienna, Pyhän

Riikka Juvonen

Vuosisadan vihkipari

2012 jKr.

Onnittelin isoäitiä.

Caterina da Sienan muistoksi. Vielä enemmän nykypolvea kiehtovat luontoon ja kotimaiseen mytologiaan liittyvät nimet kuten Väinämöinen, Pellonpekko, Carelia, Herne, Revontuli, Yö ja Ruska.

Meikäläinen Väestötietorekisterikeskus ei ole ainoana maailmassa ihmettelemässä vanhempien nimiehdotelmia. Esimerkiksi Meksikossa viime vuonna muuan lapsukainen sai nimekseen 37 kirjaimen luettelon, jossa ei suurta tolkkua ole. Mutta on se ainakin koko maan, ellei koko maailman pisin nimi.

Meksikossa ei ole nimenantoa rajoittavaa lainsäädäntöä. Paikallinen si-

Panin ruokaan mustaapippuria tai mustapippuria.

Vieraita tulee siis pitkänäperjantaina — kuten vanhastaan — tai pitkäperjantaina.”

Kielenhuollon asiantuntija Aino Piehl Kielenhuollon käsikirjassa (Suomen Yrityskirjat 2012)

viilirekisteri tosin pitää luetteloa oudoista nimistä ja välillä kieltäytyykin hyväksymästä joitakin listoilleen. Silti maassa vilistää useampikin Hitler, Dollar, Welcome, Excel, Microsof, Lady Di ja James Bond.

Muotia ovat jenkkinimet latinoittain äännettyinä. Lisäksi yhä useampi antaa pienokaiselleen intiaaninimen.

Silläkin uhalla, että vielä löytyy pappeja, jotka kieltäytyvät kastamasta vauvoja ”pakanallisilla” nimillä kuten Cuitlahuac, Nayelli tai Xitlalli.

Marialla on monet kasvot.

Asuuko sinussakin Maria?

— Jokaisessa kristillisen kulttuurin piirissä kasvaneessa naisessa asuu pieni Maria, sanoo taiteilija Riikka Juvonen.

Hän on sitä mieltä, että maailmanhistoria tuskin tuntee toista naista, joka olisi vaikuttanut yhtä paljon meidän käsitykseemme naisesta ja naisten käsitykseen itsestään.

— Vaikka Maria on historiallinen henkilö, niin lähes kaikki, mitä hänestä näemme ja kuulemme, on tulkintaa, joka kertoo enemmän meistä kuin hänestä, Juvonen toteaa. ●● ●●

Kansainvälinen naistenpäivä to 8.3.

Riikka Juvosen Maria-aiheisten maalausten näyttely 9.–30.3. Helsingin Tuomiokirkon kryptassa.

Herne vai Excel?

8.3.

Onnea, Vilppu!

●● ●● ●●

Vilppu on suomalainen muunnos kreikankielisestä nimestä Filippus, joka merkitsee hevosten ystävää.

Nimi tulee Raamatusta, jonka tunnetuin Filippus on yksi Jeesuksen kahdestatoista oppilaasta.

Yhteensä 514 poikaa on Suomessa saanut nimekseen Vilppu.

P

Eleetön paasto

aastoaminen on trendikästä. Niin voisi luulla, kun lukee ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapaan keskittyviä julkaisuja. Paastoviikoilla kirkkokin liittyy kuoroon, jossa kehotetaan paastoamaan ja hiljentymään. Kirkko kyllä muistaa lisätä, että oikea paasto on leivän antamista nälkäiselle, omasta luopumista.

Jeesuksen Vuorisaarnassa antama paasto-ohje ei ole kovin trendikäs: ”Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa.” Paastosta ei pidä tehdä julkista ohjelmanumeroa. Sama koskee rukousta ja köyhien auttamista. Hyviä tekoja ei ole tarkoitettu toisten katseltaviksi.

Jeesus antoi nämä ohjeensa vähävaraisille ja vähäpätöisinä pidetyille ihmisille, joilla ei ollut, millä kers-

16

kata, eikä paljon, mistä luopua. Ja kuitenkin he saivat astua Jumalan eteen oman arvonsa tuntien, pää pystyssä kuin ainakin aristokraatit, jotka saattoivat kylpeä vaikka joka päivä.

Jeesus näki näissä maan hiljaisissa kärsivällisyyttä ja oikeudenmukaisuuden janoa, sydämen puhtautta ja hengen vaatimattomuutta, laupeutta ja uskollisuutta. Kun heitä katsoi Jumalan armahtavin silmin, he olivat autuaita.

Minkälainen voisi olla Vuorisaarnaan mukainen paasto? Mitä tarkoittaa, että kieltäytyisi tuomitsemasta toista? Mitä se, että puhuisi totta ja oikeaa? Mitä tarkoittaa, että tekisi sitä hyvää, mitä tekee, ilman että keräisi näyttöpisteitä? Mitä se, että lakkaisi murehtimasta, mitä se, että eläisi elämäänsä ja kiittäisi siitä Jumalaa?

Lauri Maarala

Jani Laukkanen

Vartin retriitti