Lauri 2012 nro 8 (1 3)

VANTAAN

Ali Jahangiri on puoliksi vantaalainen ➤ 4

8

1.3.12

www.vantaanlauri.fi

Maarit ja Sami Hurmerinta: ”Suuri rakkaus tuntuu joka päivä” ➤➤3

Aamuhartaudella on yli 200 000 kuulijaa ➤➤8–9

Kansikuvassa Lempi Salo ja lähihoitaja Mia Suvanto Palvelukeskus Foibesta. Kuva Sirpa Päivinen.

Koiran ja taiteilijan töitä Lapissa ➤➤5

Viimeisessä kodissa ➤➤6–7

Olen konservatiivi — Johanna Korhosen kolumni ➤ 3

Markku Mattila

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 1.3.2012

Kuolinapua vai ei?

Julkisuudessa on keskusteltu viime päivinä eutanasiasta. Taustalla on valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan kannanotto asiasta ja neuvottelukunnan jäsenen, ylilääkäri Juha Hännisen puheenvuorot mediassa.

Hänninen on saattohoitoon erikoistuneen Terhokodin johtaja, joka on ollut mukana noin 8000 ihmisen kuolemassa. Hän on nähnyt tilanteita, joissa mikään apu ei ole tuonut kärsimykseen helpotusta. Tämä on saanut hänet muuttamaan aiemmin kielteistä kantaansa aktiiviseen kuolinapuun.

Eettinen neuvottelukunta, jossa on mukana kirkon entinen sairaalasie­ lunhoidon johtaja Kirsti Aalto, päätyi siihen, että voi olla joitakin yksittäisiä tilanteita — muutamia kymmeniä vuodessa — joissa eutanasian vaihtoehtoa ei voida eettisesti torjua.

Nyt Suomen laki, kuten lähes kaikkien muidenkin maiden lait, kieltävät eutanasian. Lääkäriliitto on aina ollut sitä mieltä, että potilaan aktiivinen surmaaminen on lääkärin etiikan vastaista. Tätä mieltä se on myös nyt, vaikka ei tyrmää asiasta keskustelua.

M

arja-Vantaan asuinalue on vasta rakenteilla, mutta töitä sen kehittämiseksi tehdään jo. Vantaankosken seurakunnassa on alkanut kolmivuotinen projekti, jossa suunnitellaan, testataan ja kehitetään tapoja yhteyden luomiseksi uusiin asukkaisiin. Projektityöntekijänä aloitti helmikuun alussa Lasse Kaikkonen.

— Vielä ei tiedetä tarkalleen, koska Marja-Vantaa on valmis ja keitä sinne muuttaa, mutta tarkoituksena on etsiä keinoja, joilla seurakunta voi olla läsnä ihmisten elämässä, Kaikkonen kertoo.

Aluksi Lasse Kaikkosen työhön on kuulunut lähinnä alueeseen ja sen varalle tehtyihin suunnitelmiin tutustumista ja materiaalin keruuta. Jatkossa on tarkoitus edetä asukasryhmien erittelyyn, jonka perusteella voidaan ennustaa muun muassa Marja-Vantaalle muuttavien arvoja.

Vantaankosken seurakunta on osa MarjaVerkkoa, johon kuuluu muun muassa kaupungin, vanhempainyhdistyksen, omakotiyhdistyksen ja Keimolan Kaiku -urheiluseuran edustajia. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi tilojen käytössä.

Viime syksynä toimintansa aloittanut Kanniston koulu on esimerkki yhteistyöstä, sillä samassa rakennuksessa toimii koulun lisäksi päiväkoti, hammashoitola ja asukas- ja

Seurakuntakin kasvaa Lasse Kaikkonen on aiemmin työskennellyt nuorisotyöntekijänä Espoossa ja valmistunut teolliseksi muotoilijaksi Aalto-yliopistosta.

Taustasta on Kaikkosen mukaan hyötyä, sillä hän pystyy miettimään palveluita nuorten näkökulmasta.

— Muotoilijan taustaakin voi tässä työssä hyödyntää, erityisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Myös sosiaalisesta muotoilusta voidaan puhua, vaikka termi on moniselitteinen. Tässä yhteydessä se voi tarkoittaa eikaupallista muotoilua, jolla vaikutetaan yhteisön toimintatapoihin ja seurakunnan lähestyttävyyteen.

Haasteena Marja-Vantaalla voivat olla alueelle muuttavat kiireiset lapsiperheet, joilla ei välttämättä ole aikaa seurakunnalle.

— Heistä moni kuitenkin arvostaa kirkon tarjoamaa arvoyhteisöä ja tahtoo, että kirkko on mukana elämän käännekohdissa. Kirkko voi myös tukea vaikeissa tilanteissa. Vaikeuksia ei puutu ihmisen elämästä, usein ne vain ovat piilossa, Kaikkonen toteaa.

Marja-Vantaasta on kasvamassa kotiseutu noin 27 000 ihmiselle, mikä vaatii paljon

Asuntomessut näytön paikka Uusissa asuinalueissa on aina olemassa se riski, että ihmiset eivät tunne aluetta omakseen.

— Kirkkonummen Sundsberg on esimerkki siitä, kuinka tämä voidaan välttää. Se on uusi alue, mutta juuret ihmisille ovat kasvaneet nopeasti, sillä siellä on aktiivinen asukasyhdistys, joka on pystynyt luomaan yhteisöllisyyttä. Uskon, että jos rakentaa talon Marja-Vantaalle, haluaa olla vaikuttamassa oman asuinalueen asioihin. Alueen seurakuntalaisilla on vanhastaan ollut talkoohenkeä, Lasse Kaikkonen kertoo.

Marja-Vantaalle keskeisen Kivistön aseman on arvioitu valmistuvan vuonna 2014, osa asuintaloista ja palveluista vasta hieman sen jälkeen. Vuonna 2015 alue on varmasti kiinnostuksen kohteena asuntomessujen vuoksi.

— Seurakunnalla ei ole vielä niiden varalle tarkkoja suunnitelmia, mutta on selvää, että se on näytön paikka.

Hanna Antila

Nälkäkriisi pahenee Länsi-Afrikassa

S

uomen Lähetysseura varautuu nälkäkriisin pahenemiseen Länsi-Afrikassa.

Kriisi syvenee viime vuoden heikkojen sateiden takia. Viljan hinta on noussut ja köyhillä on entistä vähemmän varaa ostaa ruokaa. Senegalissa ja Mauritaniassa nälkä uhkaa 1,3 miljoonaa ihmistä.

— Suuressa osissa kyliä sato menetettiin lähes kokonaan. Viljavarastot, jotka ovat normaalisti tähän aikaan vuodesta täysiä, ovat jo tyhjiä. Väestö sinnittelee muualla asuvien sukulaisten avun varassa, mutta huoli toimeentulosta ja ruuan riittämisestä on suuri, kertoo kehitysyhteistyökoordinaattori Tiina Tuominen.

Suomen Lähetysseura valmistautuu tukemaan kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä paikallisten kumppaniensa kautta. Järjestö lähetti tammikuussa Luterilaisen maailmanliiton Mauritania-maaohjelmalle 150 000 eu-

●●

●●

2

myös seurakunnalta.

— Uudenlaiseen toimintaan varat löydetään toimintaa tehostamalla ja uudelleen järjestelemällä. Toivomme myös, että tulevaisuudessa vapaaehtoisille on yhä enemmän tilaa.

nuorisotila Kannu, jota seurakuntakin käyttää. Samaa ideaa toteutetaan alueelle suunnitellussa palvelurakennus Aurinkokivessä.

Vantaan kaupunki tarjoaa yhteishaussa apua nuorille, jotka eivät opiskele tällä hetkellä. Kipinä-tukikeskuksessa 16–24-vuotiaat saavat apua lomakkeen täytössä ja voivat pohtia tulevaisuudensuunnitelmiaan yhdessä työntekijöitten kanssa. Ohjausta saa ilman erillistä ajanvarausta 16.3. asti ma klo 9–16 ja ke klo 14–18.

Tapaamisen voi sopia myös muuhun ajankohtaan.

Vantaan Lauri lahjoittaa 500 euroa Yhteisvastuukeräykseen. Vantaan Lauri keräsi Facebook-sivuillaan tykkäyksiä ja lupasi lahjoittaa klikkauksista kertyneen summan Yhteisvastuu-

Nainen keittää velliä lapsille kuivuusalueella Fassalan pakolaisleirissä Mauritaniassa.

roa. Tämä ei Tuomisen mukaan riitä. Mauritaniassa tilannetta hankaloittavat naapurimaasta Malista tulleet pakolaiset.

— Ruokavarastot tyhjenevät entisestään ja pakolaistilanne pahenee. Lisäapua joudutaan antamaan. Tätä varten Lähetysseuralla on käynnissä katastrofikeräys.

Tilanteesta tulee erityisen kriittinen toukokuusta lähtien, jolloin pitäisi aloittaa uusi kylvökausi.

— Ihmisten voimat ovat silloin vähissä ja he sairastuvat herkemmin. Kriisi leviää uusille alueille, kun viljavarastot loppuvat myös sieltä, missä saatiin edes jonkinlainen sato. Näin avunsaanti heikoimmassa asemassa oleville alueille heikentyy edelleen.

Suomen Lähetysseuran katastrofirahasto FI38 8000 1400 1611 30

keräyksen hyväksi. 500 euron tavoite täyttyi alle kolmessa viikossa. ●●

Lukulomaa viettäville abeille on oma Tuomasmessu Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa 4.3. klo 18. Myös abien perheet ovat tervetulleita. Messussa saarnaa pastori Antti Siukonen ja musiikkivieraana on Tommi Kalenius. Abimessun järjestää Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien oppilaitostyö.

●●

Yhä nuoremmat hakeutuvat kirkon perheneuvontaan. Vuonna 2011 suuri osa asiakkaista oli 30–39-vuotiaita pienten lasten vanhempia.

Myös 18–29-vuotiaiden osuus on kasvanut.

Timo Saarinen

Entä avaisiko kuolinavun hyväksyminen joissakin tapauksissa tien siihen, että tapauksia löytyisi jatkossa lisää? Tulisiko eutanasiasta säästötapa?

Marja-Vantaasta luodaan yhteisöllistä asuinaluetta

Luterilainen maailmanliitto

Eutanasia on esimerkki eettisestä ongelmasta, jota ei pidä ratkaista gallupeilla. Jo käsitteet menevät helposti sekaisin. Eutanasia tarkoittaa toisen ihmisen elämän päättämistä tämän pyynnöstä esimerkiksi lääkkeillä.

Se on eri asia kuin lopettaa hyödytön hoito ja sallia luonnollinen kuolema.

Niin sanottu passiivinen eutanasia on mahdollista jo nyt ja ihminen voi ilmaista tahtonsa esimerkiksi hoitotestamentissa.

On kuitenkin toinen asia lopettaa hoito kuin antaa tappava lääkitys. Voiko lääkäriä tai ketään muutakaan velvoittaa tähän? Entä mikä on kärsimystä, joka riittää perusteluksi? Fyysinen kipu vaiko myös psyykkinen sairaus tai tarkoituksettomuuden tunne? Toisaalta kun on olemassa kärsimystä, jota ei lopeta edes ihmisen vaivuttaminen unen kaltaiseen tilaan, niin pitääkö kuolinapu silloinkin kieltää? Entä mistä kertoo se, että moni sellainenkin potilas, joka ei pysty kuin räpäyttämään silmiään, haluaa elää?

Lasse Kaikkonen tutustuu Marja-Vantaaseen mopolla.

Kivistön kirkon lähelle nousee rautatieasema.

Vantaan Lauri kampanjoi Yhteisvastuulle Facebookissa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Konservatiivin kaivauksilla Kirkossa kuuluu olevan liberaaleja ja konservatiiveja. Minä olen konservatiivi, ainakin mitä tulee kirkkomusiikillisen osaamiseni ydinalueeseen eli kirkkolauluun. Latinan verbi conservare merkitsee säilyttämistä.

Olen oikeastaan vielä säilyttäjääkin pahempi konservatiivi, sillä laulajaystäväni Hilkka-Liisa Vuoren kanssa olemme parikymmentä vuotta laulaneet jo moneen kertaan kuopattua musiikkia. Sitä on pergamenteilla Kansalliskirjastossa useita tuhansia hauraita sivuja, osa hyväkuntoisia, osa madonsyömiä tai tulipaloissa kärsineitä. Laulajat saavat aineistot käyttöönsä valokuvattuina.

Kun katson usean sadan vuoden takaista pergamenttikuvaa ja nykyisen virsikirjan sivua, jossa periaatteessa on sama laulu, tunnen konservatiivisia kauhunväristyksiä. Niin paljon informaatiota on matkan varrella hävinnyt.

Käsin kirjoitetussa pergamenttilehdessä musiikki ja teksti ovat yhtä. Rytmi, aika-arvot, painotukset, musiikin ja tekstin tärkeät ja vähemmän tärkeät sanat näkyvät siitä, miten nuotin kopioija on informaation järjestänyt. Jos jollekin annetaan paljon aikaa, se saa kuvassa myös enemmän tilaa.

Tähän informaation määrään verrattuna virsikirjan sivu näyttää ylisiistiltä, samankokoisista legopalikoista rakennetulta tapetilta. Jos se lauletaan samaan palikkatyyliin, tulos on monotoninen, vivahteeton, epäkiinnostava.

Maarit ja Sami Hurmerinta ovat paitsi aviopari, myös työtovereita.

Työtä ja myötäelämistä Maarit ja Sami Hurmerinta ovat toistensa voimavarat.

O

n vuosi 1974 ja Helsingin Kulttuuritalolla on alkamassa Maaritin keikka. Sami Hurmerinta on tutun basistin siivellä päässyt kuuntelemaan bändin harjoituksia. Maarit on tuttu levyiltä, mutta livenä Sami ei häntä ole nähnyt.

— Tapasimme siinä Kulttuuritalon lavan sivussa. Maarit tuli takahuoneeseen ja siinä vaihdettiin katseet ja muutamat sanat, muistelee Sami.

Juttu jatkui keikan jälkeen kahviossa limsalla. Yhteinen sävel löytyi heti. Muutamien viikkojen kuluttua Sami oli Maaritin Afrikan tähti ‑bändissä kitaristina ja pian pari jo seurusteli.

— Toinen tuntui heti tutulta. Yhdessäolo oli helppoa. Mutta ei niin nuorena tietenkään ajatellut, että olen toisen kanssa loppuelämäni, toteaa Maarit.

Innostus kantaa yhä Musiikin tekeminen yhdessä oli luonnollista alusta lähtien.

— Meillä on aina ollut samanlaiset musiikilliset mieltymykset. Taiteen tekemisessä on tärkeää, että päämäärä on samansuuntainen, sanoo Maarit.

Maarit ja Sami olivat tavatessaan nuoria, silti molemmat tekivät jo ammattimaisesti

musiikkia. Alkuajat täyttyivät musiikin kuuntelusta, kaksikon levyhyllyt olivat paljon toistensa kaltaiset.

— Oli mahtavaa, kun kävi ilmi, miten samantyyppinen musiikkimaku meillä on. Osa musiikista oli sellaista, johon toinen ei ollut niin hyvin perehtynyt, ja siksi oli ihanaa vaihtaa ideoita. Oli valtava palo päästä tekemään musiikkia yhdessä, kertoo Sami.

Innostus on kantanut pitkälle. Matkan varrella pari on oppinut toisistaan ja parisuhteesta.

— Aiemmin minulla oli kiltin tytön syndrooma, en osannut pitää puoliani. Sami taas on paljon räiskähtelevämpi kuin uskoisikaan.

On ihanaa, kun parisuhde on kuin turvaverkko, jossa voi ilmaista rehellisesti kaikenlaisia tunteita. Kun suhde on turvallinen, tunteet ovat tavallaan puhtaita, sanoo Maarit.

Työtä ja myötäelämistä Tunteita näytetään Hurmerintojen parisuhteessa paitsi äänekkäästi lavalla, myös kotona.

— Kyllä meillä tapellaan ja huudetaan, mutta se ei ole vaarallista, kun huomaa pyytää anteeksi. Riidan kanssa ei pidä mennä nukkumaan, kertoo Maarit.

Riidat sovitaan aina, eikä niitä kanneta mukana lavalle.

— Pitkä parisuhde vaatii tahtoa, työtä ja myötäelämistä. Totta kai myös rakkautta, joka säilyy, kun suhdetta hoitaa. Kummallakin on eri aikataulut ja tarpeet, se täytyy ymmärtää. Toisen kunnioitus on ykkösjuttu.

— Meillä on kaikki hyvät asiat: suuri rak-

kaus, joka tuntuu joka päivä. Se on perusjuttu, joka ei hetkahda pienestä riidasta. Hyvät asiat ovat riitoja isompia, ne ovat aitoja ja tosia, pohtii Sami.

Sanatonta kommunikointia Kun on vuosikymmeniä tehnyt musiikkia yhdessä, se myös näkyy lavalla.

— Eräs kanttori sanoi kirkossa olleen keikan jälkeen, että hienon esityksen lisäksi oli kiva seurata sanatonta kommunikointiamme.

Vaatii tekemistä ja aikaa, että oppii ymmärtämään toista niin, Maarit kertoo.

Luova työ vaatii henkistä ja fyysistä tilaa.

— Meillä on iso talo. Naurankin usein, että meillä on niin isot egot, että tarvitaan tilaa. Jos asuisimme kaksiossa, se hankaloittaisi työskentelyäkin. Nyt molemmat voivat tehdä musiikkia omissa oloissaan vain laittamalla oven kiinni, sanoo Maarit.

Se, että saa tehdä töitä haaveammatissaan oman puolison kanssa, kuulostaa toteutuneelta unelmalta.

— Se on välillä kaukana unelmasta. Tämä ammatti antaa paljon, mutta se on myös yksi haastavimmista ammateista. Muusikon ura on kuin miinakenttä: et koskaan tiedä, mihin astut seuraavaksi. Se, että työskentelee yhdessä puolisonsa kanssa, tekee miinakentästä helpomman ja lempeämmän, miettii Maarit.

— Välillä maailma myllertää ympärillä. Sellaisina hetkinä on hienoa, kun on kumppani, jonka kanssa voi jakaa asiat ja saa myös lämpöä ja turvaa. Se on valtava voimavara, toteaa Sami.

Lotta Numminen

Hurmerinnat e siinty vät Ainalämmin olk apää ‑konser tissa M ar tinus-salissa la 3.3. klo 19.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Keskiajan virret ovat aika tylsiä, ei niitä viitsi juuri seurakunnalla laulattaa, tuttava sanoo ja on omalla tavallaan oikeassa. Keskiajan virsi nykyisessä virsikirjassamme on kuin alun perin herkullinen hedelmä, joka sittemmin on keitetty, paistettu, kaltattu, höyrytetty, raaputettu, hiudutettu ja määrämuotoiseksi pursotettu. Ei ihme, jos hedelmän alkuperäinen maku, tuoksu, rakenne ja muoto ovat käsittelyssä hieman kärsineet.

Oopperalaulaja Jorma Hynninen kertoo Pekka Hakon tuoreessa kirjassa Sielun maisemia pitävänsä eniten vuoden 1943 virsikirjasta. Ymmärrän Hynnistä, vaikka itse pidän monista nykyvirsikirjan uusista virsistä. Ne ovat eläviä aivan toisella tavalla kuin virsikirjan vanhimmat, mankelin läpi kulkeneet virsiressukat.

Iloista on, että se vanhakin informaatio on suureksi osaksi yhä tallella.

Konservatiiveilla riittää kaivettavaa.

Johanna Korhonen toimittaja ja Vox Silentii ‑yhtyeen laulaja

3

Pisteitä

Musiikkia Vantaan kirkoissa 4.–18.3.

Varaventtiilissä Korson kirkolla kokeiltiin tuunaamista keskiviikkona 22.2.

Mitä varaventtiili tarjoaa?

Tomas Boström on Gotlannissa asuva lauluntekijä ja pappi.

Markku Mattila

Satu Leisola, 35

Eea Haaranen, 43

Maiju Tykkyläinen, 38

Mikä varaventtiili on?

— Kuulin varaventtiilistä ennen kuin se alkoi syksyllä, ja luin myös ilmoituksia. Varaventtiili on seurakuntalaisten omista ideoista lähtevää toimintaa ilta-aikaan joka toinen keskiviikko. Esille otetaan erilaisia teemoja.

— Viisivuotias lapseni ei ollut nyt mukanani, mutta muulloin olen jättänyt hänet kirkolle järjestettyyn lastenhoitoon. Isommat lapset pärjäävät keskenään kotona.

Mitä tuunasit illan aikana?

— Otin kotoa mukaani nappeja. Ajatuksenani oli, että ehkä joku muukin voisi innostua tekemään nappikoruja.

— Olen kerännyt nappeja kirpputoreilta ja suunnitellut tekeväni niistä jotakin, mutta en ole juuri ehtinyt muilta hommilta. Teen kyllä muuten paljon käsitöitä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat illalle?

— Annan 5 pistettä kivalle, epämuodolliselle tunnelmalle. Messu on hyvä osa iltaa.

Mikä varaventtiili on?

— Olen ollut varaventtiilissä mukana alusta eli viime syksystä lähtien. Iltojen aiheet ovat ihmislähtöisiä, keskustelua ja erilaisia tekemisiä vuorotellen. En ollut ideoimassa tämän illan aihetta, mutta monia muita kylläkin. Olen myös vetänyt rentoutumisaiheisen illan.

— Varaventtiili on aikuisten olohuone, jossa juodaan teetä ja jutellaan. Se on ennen kaikkea hengellinen tapahtuma, ei pelkkä tuunauskerho. Varaventtiili rakentuu messun ympärille. Iltamessu sopii hyvin aikatauluihini.

Mitä tuunasit illan aikana?

— Ompelin valmiiksi virkattuja koristeita hattuun, meikkipussiin ja villapuserooni. Koristeet tekevät vaatteista kauniimman ja persoonallisemman näköisiä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat illalle?

— Annan 5 pistettä. Ylitin itseni. Tein sellaista, mitä en yleensä tee.

Mikä varaventtiili on?

— Varaventtiili on aikuisten kerho tai ajanviettopaikka kirkolla.

Tavoitteena on yhteisö, jossa monenlaisten ihmisten on hyvä olla yhdessä. Tarkoituksena on saada voimia arkeen ja ideana vallata käyttöön kirkon nurkkia. Kaiken ei tarvitse tapahtua ammattilaisvoimin.

— Toimintaa on mietitty seurakunnan aikuistyön tukiryhmässä, johon kuulun. Keskiviikkoillan messua oli vietetty jo aiemmin. Sen jälkeen alkavassa varaventtiilissä voidaan ottaa käyttöön ihmisten vahvuudet. Esimerkiksi minä pidän tanssimisesta, ja olen vetänyt kaksi tanssi-iltaa.

Mitä tuunasit illan aikana?

— Alun perin suunnittelin ompelevani päällisen sohvatyynyyn, kun kotona en saa sellaista aikaan.

Jäi tekemättä. Aika meni muuhun.

Pisteillä 1–5, paljonko annat illalle?

— Annan 5 pistettä kivalle tekemisen meiningille.

Ku i n k a

Leonard Cohen -tulkintoja

T

omas Boström on Gotlannissa asuva lauluntekijä, trubaduuri, kirjailija ja metodistikirkon pastori. Hän saapuu Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kutsumana Pyhän Laurin kappeliin laulamaan omia laulujaan ja Leonard Cohen ‑tulkintoja.

Omien laulujensa lisäksi Boström on säveltänyt virsiä, joita on Ruotsin kirkon uuden virsikirjan liitteessä. Hän on levyttänyt kymmenkunta levyä ja kirjoittanut romaaneja, novelleja sekä lasten ja rippikoululaisten materiaalia.

Boström on esiintynyt ympäri Ruotsia tehden yhteistyötä paikallisten seurakuntakuorojen kanssa.

●●

●●

Hakunilan kirkko

●●

●●

●● Saara Vuorjoki

●●

Bachin kauneimmat kitaralla ma 12.3. klo 19. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

Katse kaunis pauloi — lauluja rak‑ kaudesta ke 14.3. klo 19. HowManyMothers-lauluyhtye, johtajana Anne Viljamaa. Tommi Varis, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tenorissimo to 15.3. klo 19. Reijo Ikonen, tenori, Pekka Itkonen, tenori, Jussi Makkonen, sello, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, harppu ja kantele, ja Matti Pesonen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Mielen maisemia ‑laulumusiikkia pe 16.3. klo 19. Minna Nappari, sopraano, ja Elina Heinonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Cantante— J. S. Bachin soolokan‑ taatteja su 18.3. klo 18. Mein Herze schwimmt im Blut, BWV 199 ja Vergnügte Ruh! BWV 170. Outi Noponen, sopraano, Anne Viljamaa, altto, Seidi Palonen, oboe, Riitta Rainio, huilu, Anna Pohjola, viulu, Rista Tuura, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Mika Seppänen, sello, ja Pete Vuorio, continuo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hämeenkylän kirkko Kiitos sulle, Jumalani su 4.3. klo 18.

Hengellisen musiikin konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Esiintyjinä oopperalaulaja Hannu Niemelä, kitaristi Janne Lehtinen sekä kanttorit Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Korson kirkko

Ali Jahangiri, 30, harrastaa avantouintia Kuusijärvellä.

Maakotkantie 4 ●●

50 % Iranilainen

Asuin Teheranissa kolmekerroksisessa talossa. Alakerrassa asui tädin perhe, yläkerrassa sedän perhe ja keskimmäisessä kerroksessa asuimme minä, pikkuveli, äiti ja isä. Vuonna 1988 päättynyt sota on läsnä useissa muistikuvissani. Olin katolla leikkimässä, kun näin ohjusten menevän kohti lastensairaalaa, äitini työpaikkaa.

Koulussa opetettiin suojautumista.

4

50 % Vantaalainen

Tulimme vuonna 1991 tätini luo Saloon. Sen jälkeen asuimme vastaanottokeskuksissa Turussa ja Perniössä. Vuonna 1993 saimme kodin Päiväkummusta. Olen tehnyt töitä nuoresta asti, muun muassa jakanut lehtiä, siivonnut risteilyaluksia ja työskennellyt urheilukaupassa. Keväällä 2010

jätin projektipäällikön työn voidakseni keskittyä stand up ‑komiikkaan. Olen asunut Kontulassa, Mikkelissä, Japanissa ja Vuosaaressa. Nyt asun vaimoni ja tyttövauvamme kanssa luhtitalossa Hakunilassa. Aion valmistua kauppatieteiden maisteriksi tänä keväänä.

Kiven juurilla ‑konsertti su 4.3. klo 16. Aleksis Kiven runoihin sävellettyjä

Du dukar ett bord för mig (Katat minulle pöydän) — gotlantilainen psalmimessu su 4.3. klo 18 Pyhän Laurin kappelissa

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●●

●●

Kirkko, Kamari ja Lied: Ruotsalaisespanjalainen ilta su 4.3. klo 18.15.

Carolina Backman, sopraano, Tapani Heikinheimo, sello, Soile Pohjasniemi ja Annaliina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Soi kunniaksi Luojan ‑soolopia‑ nokonsertti su 18.3. klo 18.15. Janne Maarala esittää sovituksiaan tunnetuimmista virsistä, gospelmusiikin klassikoita ja jazzikivihreitä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●● ●● ●●

●●

Auratie 3 ●●

Tomas Boströmin konsertti la 3.3. klo 18 Pyhän Laurin kappelissa

lauluja esittävät Juha Poikela, laulu ja runot, ja Ilmari Räikkönen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Hakunilantie 48 ●●

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Hän on vieraillut kerran aiemmin Suomessa, mutta nyt hän esiintyy ensimmäistä kertaa Vantaalla.

Lauantain konsertin lisäksi Boström osallistuu sunnuntaina gotlantilaiseen psalmimessuun Pyhän Laurin kappelissa. Mukana ovat myös ViAnda, Con Brio ja Breeze ‑kuorot johtajanaan Nina Fogelberg. Liturgina Kaj Andersson.

Tomas Boströmin konsertti la 3.3. klo 18. Vapaa pääsy.

Kustaantie 22 Yhteisvastuukonsertti to 15.3. klo 18.30. Rekolan alueen koulujen opettajat ja oppilaat tempaisevat. Kolehti vantaalaisten talousvaikeuksista kärsivien nuorten hyväksi.

Paastonajan virret — Veren maku suussa su 18.3. klo 16. Pekka Kivekäs kertoo kärsimysvirsistä ja Sirkku-Liisa Niemi laulattaa. Vapaa pääsy.

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●●

MarjaSarja: Kelttiläisiä rukouksia ja musiikia Irlannista, Skotlannis‑ ta ja Bretagnesta su 11.3. klo 17. Kirsi Vinkki, viulu ja kampiliira, Jyrki Koivisto, kitara ja irlantilainen busuki, ja Rauno Junkkari, huilut, tinapilli ja kaksirivinen haitari. Vapaa pääsy.

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

senioRiPYsäkki®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

aaMukoRVa

Luontoon kietoutuneena Leena Valkeapää

Leena Valkeapää on poromiehen vaimo ja porokoiran äiskä.

K

Enontekiöläinen Oula Valkeapää on elänyt koko ikänsä porojen lähellä ja porojen kanssa. Porojen paimentaminen on ollut satoja vuosia saamelaisten perinteinen ja ainutlaatuinen elinkeino ja elämäntapa, vaikka aika harvat harjoittavat sitä nykyään.

— Kun Oula oli pieni, isoäiti Susanna Valkeapää kertoi hänelle poroista ja siitä millaista oli kotalapin aikaan – siis silloin, kun saamelaisten asuntona oli kota, kertoo Leena Valkeapää.

Vielä 1900-luvun alkupuolella porojen kulkua seurattiin niin, että kokonaiset perheet vaihtoivat asuinpaikkaansa vuodenaikojen mukaan. Liikkuminen oli hidasta, sillä ennen vanhaan maastossa kuljettiin kävellen, hiihtäen tai porolla ajaen. Moottorikelkat ja mönkijät ovat mullistaneet liikkumismahdollisuudet maastossa.

— Isoäiti oli vanha, kun hän alkoi piirtää kertomuksiaan ja kokemuksiaan kuviksi. Oulan eno, tai-

Isona Biggon työ on paimentaa poroja. teilija ja kirjailija Nils-Aslak Valkeapää on kertonut joiuillaan ja runoillaan pohjoisen elämästä niin saameksi kuin suomeksi.

Nils-Aslak on kirjoittanut poroelämästä porotokan muotoisen runon. Sitä ei ole käännetty eikä ehkä koskaan käännetäkään suomeksi.

Poroa voi luonnehtia saameksi yhdellä sanalla niin nasevasti, ettei sama onnistu porokulttuuria huonosti tuntevalla suomen kielellä. vat laumoina, jopa satoja poroja käsittävinä porotokkina, ne eivät ole yhtä massaa, vaan yksilöitä.

— Yksi on arka, toinen rohkea, kolmas ujo, neljäs utelias. Joku on valkokarvainen. Yksi on kaunis­ sarvinen, toinen sarvipuoli. Saamen kielessä on nimityksiä erilaisille poron luonteille ja ulkomuodoille, Leena Valkeapää sanoo.

Poronvasat syntyvät toukokuussa. Syksyyn mennessä niillä on sarvet. Eri sukupuolilla on erimalliset sarvet ja ne kantavat sarvia eri aikaan: hirvas tarvitsee niitä ryki-

ja. Se käsittelee saamelaiskulttuurin luontoon kietoutunutta elämismaailmaa ja olemisen tapaa.

— En ole aivan varma siitä, mitä teen seuraavaksi. Olosuhteet asettavat tietenkin omat rajansa. Työhuoneeni Turussa oli suurempi kuin koko nykyinen kotitalomme.

Biggo otti kotiin palaavan Lee-

Vaikka puolivillit porot kulke-

Leena Valkeapää

Pikkuinen Biggo vuonna 2010.

Oula Valkeapää

un porokoira Biggo tuli Valkeapään taloon, se oli niin nuori, ettei jaksanut kävellä kahdenkymmenen metrin matkaa autolta veneelle.

Pienuudesta oli hyötyäkin: Biggo mahtui hyvin isäntänsä Oula A. Valkeapään taskuun. Siellä oli turvallista, kun oltiin veneessä, jolla kuljettiin kolmen kilometrin matka kotiin Kivijärven toiselle rannalle.

Biggon uusi äiskä Leena Valkeapää ei tullut veneeseen mukaan, vaan jäi tien varteen odottamaan linja-autoa. Hän oli lähdössä parin viikon matkalle Etelä-Suomeen.

— Vaikka Oula lähti joka päivä paimentamaan poroja, ei Biggovauvan tarvinnut jäädä yksin sisälle kotiin tai talon pihaan. Samassa pihapiirissä asuvat Oulan isä ja setä, ja pihassa oli jo ennestään kaksi isompaa porokoiraa. Toinen niistä ryhtyi kasvatusvanhemmaksi uudelle tulokkaalle, Leena Valkeapää kertoo.

Pian Biggo pääsi Oulan paidan sisällä ensimmäiselle mönkijäajelulleen ja katsomaan perheen poroja.

Leena Valkeapää lumoutui pohjoisen maisemista. mä- eli kiima-aikaan, vaadin puolustaakseen vasaansa.

Talviaikaan porot viihtyvät metsäseudulla, kesällä tunturissa. Entisaikaan, silloin kun valtioiden rajoja ei ollut, kuljettiin kesällä Jäämerelle asti.

— Porot ovat sekä sosiaalisia että itsepäisiä eläimiä. Ne reagoivat herkästi lumenlaadun tai tuulensuunnan muutoksiin.

— Talvella porot syövät jäkälää, kesällä vihreitä kasveja ja syksyllä sieniä. Porot ovat sopeutuneet talveen niin, että syövät silloin aika vähän ja laihtuvat.

Porojen paimentamisen ideana on ylläpitää laidunkiertoa ja huolehtia siitä, että ruokaa riittää vastakin. Joissakin perheissä on useampia paimenia, mutta Oula Valkeapää tekee työtään yksin.

Leena, omaa sukuaan Ikonen, kasvoi Oulun seudulla. Opiskeltuaan kuvanveistoa Turussa hän jatkoi siellä taiteilijana. Hänen tunnetuin teoksensa on kallioleikkaus Jäähuntu (1999) Helsinginkadun

varrella Turussa.

Leena on retkeillyt Lapissa lapsesta asti ja tehnyt siellä myös ympäristötaideteoksia. Kerran tunturissa hiihdellessään hän tapasi sattumalta Oulan, ja myöhemmin sitten vielä uudemman kerran. Kun pohjoinen alkoi aina vain enemmän vetää puoleensa, Leena valitsi lopulta Lapin.

— Alkuaikoina kuljin paljon Oulan mukana. Asuimme kämpissä tai laavussa, joka on pystytukien varaan viritetty kangas, kuin kodan kevytversio. Perheen yhteisestä pihapiiristä löytyi majapaikaksemme saunakamari.

Sen jälkeen kun Leena ja Oula rakensivat itselleen talon, on Leena pysytellyt paljolti kotimiehenä: pitänyt taloa lämpimänä, tehnyt ruokaa, ommellut ja korjaillut poromiehen varusteita.

Leenan mielestä tärkeää on ollut myös se, että hänellä on ollut aivan omaa tekemistä. Se on tiennyt silloin tällöin matkoja Etelä-Suomeen. Suuri projekti oli viime syksynä valmistunut taiteen väitöskir-

nan niin iloisesti vastaan kuin vain avoin ja leikkisä koira osaa. Sitten vauveli sai olla kotona äiskän kanssa. Samalla se oppi tämän päivärutiinit.

— Kun laitoin jalkaan kevyet kengät tai solmin kengännauhat huolimattomasti, Biggo ei piitannut paljonkaan. Se tiesi, että äiskä oli vain matkalla hakemaan avannolta vettä tai liiteristä puita.

Mutta jos Leena solmikin nauhat kunnolla kiinni ja otti pikkurepun selkäänsä, oli syytä valpastua.

Edessä oli postinhakureissu, kolme kilometriä tien varteen ja takaisin.

Postilaatikolle kuljetaan järven rantaa seuraten, kävellen tai hiihtäen.

— Kun myyrät ja sopulit alkoivat viime kesänä vilistellä pihassa, Biggo sai ensimmäisen vartiointitehtävänsä. Sen piti katsoa, ettei yksikään vilistäjistä majoitu isännän kenkään.

Biggo on pian kaksivuotias. Meneillään on ensimmäinen talvi, jolloin se tekee porokoiran töitä Oulan kaverina. Mitähän kaikkea se ehtii oppia ja miten selviää tehtävistään? Tai mitä tapahtuu ensi kesänä kotipihassa, jos tulee kunnon sopulikesä?

Ulla-Maija Vilmi Leena Valkeapää: Luonnossa. Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa. Maahenki 2011.

Biggoon ja poroihin voi tutustua videon välityksellä 1.4. asti Annantalon Pohjoinen-näyttelyssä, Annankatu 40, Helsinki. Vapaa pääsy.

5

Vanhustenhoidolla on huono maine, mutta Vantaan vanhainkodeissa on viime vuosina tehty paljon muutoksia vanhusten elämän parantamiseksi.

Mainettaan par ”Hoitajien vastuu on suuri”

”S

airaanhoitajana olen jokapaikanhöylä. Työhön kuuluu lääkehoidosta vastaamista, tarviketi­ lauksia, hoitoneuvotteluja, yhteistyötä esimerkiksi fysioterapeutin kanssa ja perushoitoon osallistumista. Sairaanhoitajan vastuu on suuri, sillä lääkäri käy 1–2 kertaa viikossa. Tykkään työstäni, se on itsenäistä. Ehdin tehdä työni kunnolla. Lähihoitajilla on

6

kiireisempää ja fyysisesti rankempaa, vuoron aikana on suihkutuksiakin. Ei siinä juuri jää aikaa seurustelulle.

Aamuvuoro alkaa raportilla. Sen jälkeen on työnjakoa, verikokeiden ottamista, tilausten tekemistä, aamupalan jakoa, syömisessä avustamista, suihkutuksia. Sitten teen paperitöitä.

Päivä rytmittyy ruokailujen mukaan.

Aamupalaan menee tunti, lounaaseen tunti, sitten onkin iltapäiväkahvit, päi-

vällinen ja iltapala. Välillä tuntuu, että elämä on täällä yhtä syömistä.

Vanhukset tulevat tänne loppuelämäkseen. Monilla on pitkälle edenneitä muistisairauksia. Siitä huolimatta he kuntoutuvat täällä. Heidät avustetaan pyörätuoliin istumaan ja tarjotaan fysioterapiaa. Kaikki vanhukset eivät halua nousta vuoteesta. Osa käy itse vessassa, osa autetaan vessaan. Monilla on vaipat, mutta ei meillä sanota, että nyt ei ehditä auttaa vessaan, laske vaippaan vaan. Kyllä vessaan pääsee, kun on tarve.

Saunaan osa vanhuksista pääsee kerran viikossa. Ulkoilumahdollisuuskin tarjotaan. Hoitajavoimin se hoituu, ja kesällä omaiset ovat aktiivisia. Pitkään vanhainkodissa ollut vanhus laitostuu. Kun kysytään, haluaako hän lähteä ulkoilemaan, hän saattaa vastata, että ei, kävin jo viime kuussa.

Väen­paljoudesta ja normaaleista asioista tulee pelottavia.

Koko ajan mietitään, ovatko kaikki lääkkeet tarpeen ja lääkkeiden vähentämistä kokeillaan ajoittain. Nukahtamislääkkeitä ei mielellään käytettäisi lainkaan, ja on ollut aikoja, ettei niitä ole ollut kenelläkään. Nyt vanhuksilla on niin paljon virikkeitä päivisin, että yöt ovat rauhoittuneet.

Omaisten kanssa pidetään hoitokokouksia. Silloin kun vanhuksen voinnissa on ollut muutoksia, tavataan useammin. Yleensä omaiset toivovat, että vanhus voisi olla loppuelämänsä vanhainkodissa ja saisi riittävän kivunlievityksen loppuvaiheessa. Omaisten kanssa käydään läpi kuolemaan liittyviä asioita ennen kuin vanhuksen vointi huononee. Kysymme, onko hoitotahtoa. Keskustelu on yleensä asiallista.

Jos jotakin saisin muuttaa, niin haluaisin lisää käsipareja töihin, vaikka kylvettämään vanhuksia. Osaaville ihmisille pitäisi myös saada lisää valtuuksia, esimerkiksi lähihoitajille lää-

”

Nyt vanhuksilla on niin paljon virikkeitä päivisin, että yöt ovat rauhoittuneet.”

kehoitoon liittyen. Olisi ihanteellista, jos lääkäri olisi läsnä joka päivä.

Toivoisin myös, että omaiset olisivat osallistuvampia. On surullista, että jollakin voi olla viisi lasta, eikä kukaan tule katsomaan. Läheisen kaipuu on monilla kova, mutta muistisairaalla se saattaa olla äiti, jota hän kaipaa.

Työni ei ole kauheasti vaikuttanut siihen, miten suhtaudun vanhenemiseen.

Toivon kuitenkin, ettei tarvitsisi viettää pitkään laitoksessa, sillä eihän elämä siinä kunnossa enää herkkua ole, varsinkaan jos ei ole omaisia.”

Outi, sairaanhoitajana kaupungin vanhainkodissa

”Vältän sanaa koti”

”M

ieheni on ollut vanhainkodissa muutaman vuoden. Sanoisin, että hän ei joutunut sinne vaan pääsi. Paikka ei järjestynyt ihan heti. Jonoa oli, mutta mies- ja naispaikat ovat erikseen ja miehiä oli vähemmän. Aluksi häntä kuntoutettiin paljon, vietiin kuntosalillekin. Nyt hän on huonommassa kunnossa, mutta olen toivonut, että hänet nostettaisiin istumaan voinnin mukaan.

Lisää hoitajia tarvitaan aina, erityisesti siksi, että on muistisairaita, jotka liikkuvat hyvin, eikä hoitaja aina ehdi joka paikkaan. Toisaalta nyt hoitajilla on aikaa seurustella. On mukavaa, kun he vaikka katsovat televisiota vanhusten kanssa. Hoitajia on monenlaisia ja -ikäisiä, mutta heitä en voi moittia. Mieheni omahoitaja on ihana, hän tekee enemmänkin kuin välttämättömimmän. Hoitajat eivät näytä väsymystä tai kiirettä vanhuksille,

rempaa hoivaa mutta joskus vuoron päätteeksi saattaa kuulua huokaus.

Käyn vanhainkodilla usein auttamassa syöttämisessä ja juttelemassa.

Syöttäminen vie aikaa, siinä voi mennä yli tunti. Ei hoitajilla välttämättä olisi aikaa sellaiseen. Ruoka on erittäin hyvää. Suolatonta se on, mutta onneksi suolaa saa lisätä.

Vessaan vanhukset pääsevät avustettuina, mutta joskus avun saaminen voi kestää. Silloin minä käyn sanomassa hoitajalle, että tuo rouvan tuolla pitäisi päästä vessaan, vaikka tiedän, ettei omaisen pitäisi tällaisiin puuttua.

Vuosien aikana olen oppinut välttämään sanaa koti. Kun olen lähdössä, sanon miehelleni lähteväni kauppaan tai syömään, enkä kotiin. Se on helpompaa hänelle. Säästän miestäni monilta asioilta. Kotiin en ole enää häntä ottanut käymään, se oli liian raskasta.

Ulos vien, ja kesällä käydään jäätelöl-

”

lä ja tervehditään tuttavia. Ohjelmaa vanhainkodeissa on paljon. On lauluryhmiä, seurakuntien ryhmiä, haitarimusiikkia, tuolijumppaa, askartelua ja bingoa. Musiikki on selvästi tär­keää vanhuksille.

On vanhuksia, joita ei käydä katsomassa koskaan. Sellaisten puolesta voisin itkeä. Joitakin käy katsomassa joku vapaaehtoinen. On karmea tilanne, kun samassa huoneessa toisen luona käyvät lapset ja lastenlapset ja toisella ei käy koskaan kukaan. Yritän vaihtaa muutaman sanan kaikkien kanssa.

Lääkäri käy talossa ainakin kerran viikossa. Vaihtuvuus on ollut suuri.

Kerran yksi muutti mieheni lääkitystä näkemättä miestäni, pelkän sairas­ kertomuksen perusteella. Lääkärin päätöksiä harvoin kyseenalaistetaan.

Yleisesti ottaen lääkkeiden käyttöä on vähennetty. Mielestäni saan hyvin tie-

Hoitajilla on aikaa seurustella. On mukavaa, kun he vaikka katsovat televisiota vanhusten kanssa.”

toa siitä, miten mieheni on voinut, mutta vaikeampi on saada tietoa siitä, missä mennään hänen sairaudessaan.

Haluaisin tietää, ovatpa uutiset hyviä tai huonoja, jotta osaisin valmistautua. Sitä elämäni on viime vuodet ollut, valmistautumista johonkin.

Kun olen seurannut elämää vanhainkodissa, ei minua pelota vanheneminen. Olen nähnyt, kuinka naisten hiuksia föönataan, kynnet lakataan ja laitetaan meikkiä ja hajuvettä, sellaista minäkin toivon! Sanoisin, että Vantaalla vanhustenhoito on järjestetty hyvin ja hoitoa saa, mutta omaisen pitää jaksaa selvittää, osata hakea ja vaatia. Täytyy uskaltaa, täytyy perustella, mutta sen jälkeen ei mikään ole mahdotonta.

Marja, vanhainkodissa olevan miehen vaimo Outin ja Marjan nimet on muutettu.

Suurin osa hoitopaikoista ostetaan yksityisiltä

V

antaan kaupungilla on kolme omaa vanhainkotia: Simonkylän vanhustenkeskus, Metsonkoti ja Myyrinkoti. Loput ympärivuorokautista hoivaa tarjoavat vanhainkotipaikat ostetaan yksityisiltä.

Niitä tarvitaan paljon. Yksityisistä vanhainkodeista ostettavat paikat kattavat jo 70 prosenttia kaikista kaupungin hoitopaikoista.

— Vantaa on yksi nopeimmin vanhenevista kaupungeista. Vanhainkotipaikkojen tarve on silti pysynyt melko vakaana. Tulevaisuudessa tarve kasvaa, mutta uskon, että tarvetta on enemmänkin erilaisille palvelutaloille, kaupungin vanhainkodeista vastaava ylihoitaja Tuula Lahti kertoo.

Lahden mukaan vanhustenhoidossa on tapahtunut paljon muutoksia parin viime vuoden aikana. Vanhainkotien johtaminen on yhdistetty ja toimintaa yhdenmukaistettu. Yhä useamman vanhuksen vointi kohe-

nee vanhainkodissa muun muassa fysioterapian ja viriketoiminnan ansiosta.

— Kun vanhus tulee vanhainkotiin, hänelle nimetään omahoitaja ja tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Selvitetään, mikä on vanhuksen toimintakyky, minkälaista hänen elämänsä on ollut aiemmin ja millaisista asioista hän on kiinnostunut. Pyritään siihen, että toimintakyky voisi säilyä ja vanhus voisi syödä itse ja käydä itse vessassa, Tuula Lahti sanoo.

Ravitsemukseen on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Vanhainkodeissa on ravitsemustyöryhmät, joita vetää ravitsemusterapeutti.

— Ravitsemus on tärkeää. Kunnollisen iltapalan ansiosta vanhukset nukkuvat paremmin. Moni on syönyt kotona huonosti, koska ei ole jaksanut laittaa itse ruokaa. Joihinkin sairauksiin kuitenkin kuuluu se, et-

tä ruoka ei enää maistu ja ihminen laihtuu.

Sille ei kukaan voi mitään.

Vantaalla tavoitteena on ollut myös lääkkeiden vähentäminen, ja esimerkiksi unilääkkeistä on monilla osastoilla päästy eroon. Päiviksi on paljon ohjelmaa, käsitöitä, askartelua, musiikkia, ulkoilua, kuntosalia, pelaamista ja joskus retkiä. Vanhainkodeissa on viriketoiminnan ohjaajat, mutta myös vapaaehtoisten rooli on suuri.

Hoitajien vakanssit Vantaalla on saatu täytettyä melko hyvin. Tällä hetkellä hoitajamitoitus on suositusten mukainen, mutta Tuula Lahden mielestä ammattirakennetta voisi monipuolistaa. Esimerkiksi kuntoutushenkilökuntaa voisi olla enemmän.

— Mitoitus on vaikeaa. Ei voi määritellä, kuinka monta hoitajaa on oltava vanhusta kohden, sillä osastot ovat niin erilaisia. Se, kuinka paljon hoivaa ja apua kukin tarvit-

see, ratkaisee työvoiman tarpeen.

Oletus siitä, että hoitajat ehtisivät tehdä vain välttämättömimmät työt päivän aikana, ei täysin pidä paikkaansa.

— Vanhustyö on raskasta työtä, mutta myös asennetyötä. Jos on motivoitunut, työajasta riittää muuhunkin kuin perushoivaan. Toki esimerkiksi raportoinnit ja tilastoinnit vievät enemmän hoitajien aikaa kuin ennen.

Kaupungin vanhainkodeilla ei ole omaa lääkäriä, vaan lääkäri tulee kaupungin sairaalapalveluista.

— Tarvetta omalle lääkärille ei välttämättä ole. Tärkeintä on, että lääkäri on geriatri ja tavoitettavissa, Lahti arvioi. tekstit Hanna Antila kuvat Sirpa Päivinen

Kuvat on otettu Palvelukeskus Foibessa, joka ei liity juttuun.

7

Tarvitsetko siunausta?

Abit perheineen ja kaikki siunausta kaipaavat!

Tervetuloa Tuomasmessuun 4.3. 2012 klo 18.00 Mikael Agricolan kirkkoon tuomasmessu.fi

Saarnaa pastori Antti Siukonen Liturgina Antti Malinen Musiikkivieraana Tommi Kalenius

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

4.-10.4.2012

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 4.4. klo 19. Paluu ti 10.4. klo 8 mennessä. Hinta 580,-€.

Latuoppaina jo 24. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset p: (09) 51239130 tai 0500-603786.

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 8.15.9.2012.

Lisäinfoa: www.tuohioja.fi

Lappi_pelkkailmo_2012.indd 1

Musiikissa Mikko Pettinen ja Peripherials Juontaa Elina Hellqvist ja Heidi-Maria Pautola

Yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan oppilaitostyön kanssa

TUOMAS Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23,

M ESSU Helsinki › Ratikka 3B, bussi 14

Kaksikieliset talviseurat Helsingissä pidetään 3-4.3.2012 Seurat alkavat lauantaina klo 14.00 Fredrikinkatu 61 B:ssä ja jatkuvat klo 18.00 ehtoollisen vietolla Temppeliaukion kirkossa. Sunnuntaina seurat alkavat klo 13.00 Fredrikinkatu 61 B:ssä (pyhäkoulu klo 12.15).

Tervetuloa!

Eteläsuomen Rauhan Sana

HERÄNNÄISSEURAT Pe 2.3. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 4.3. klo 11 Kirkkopyhä Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro.

Klo 12 Kirkkopyhä Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Hki. Saarnaa Pentti Simojoki, mukana Seuratuvan virsikuoro. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Samuli Korkalainen, Hannu Pöntinen, Minna Ruuttunen ja Heikki Sippola.

Ma 5.3. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Kahvit klo 18.30.

Ke 7.3. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. To 8.3. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki.

Joskus hartaus kosk Radiohartauksia kuunnellaan monin korvin.

K

un järvenpääläinen Anneli Vartiainen lähtee aamulla puoli kahdeksan aikoihin junalla töihin, hän laittaa nappikuulokkeet korviinsa.

— Rutiineihini kuuluvat radion Hartaat sävelet ja aamuhartaus.

Hartauden päätyttyä juna on juuri sopivasti perillä Helsingissä. Iltahartauden kuuntelen satunnaisemmin, hän kertoo.

Yle Radio 1:stä kello 7.50 tulevaa aamuhartautta kuuntelee lähes 150 000 ihmistä. Yhteensä aamuhartaudella on yli 200 000 kuulijaa, sillä kello 6.15 saman hartauden on kuunnellut yli 60 000 ihmistä.

— Aina silloin tällöin hartaus koskettaa minua niin, että saan nieleskellä kyyneleitäni.

Sen jälkeen kun toimituspäällikkö Anneli Vartiainen on saapunut työpaikalleen Kirkon tiedotuskeskukseen, hän alkaa kuunnella hartausohjelmia toisin korvin. Hän on hartausohjelmien vastaava toimittaja.

Hartausohjelmat ovat kuuluneet kansallisten radioyhtiöiden ohjelmatarjontaan alusta asti. Yleisradiotoiminta käynnistyi Suomessa 1926, ja jo neljäntenä toimintapäivänä radiosta tuli jumalanpalvelus. Säännölliset hartaudet alkoivat aamuhartaudella 7.3.1932. Alku-

aikoina kaikki radiolähetykset olivat suoria, ja hartaudet lähetettiin Vanhasta kirkosta Helsingistä.

Hartausohjelmien lähettäminen kuuluu Yleisradion lakisääteisiin tehtäviin. Mutta siitä, kuinka paljon hartauksia pitää olla tai mihin aikaan ne pitää lähettää, ei laki sano mitään.

Aina kun hartausohjelmiin tai niiden lähetysaikoihin on suunniteltu muutoksia, on niitä vastustettu vahvasti. Perinne on tärkeä monille. Vartiainen arvioi, että hartausohjelmien asema säilyy vakaana.

— Muutos ei ole todennäköinen niin kauan kuin hartausohjelmilla on suuri kuulijakunta. Sunnuntain jumalanpalvelus, jolla on yli 200 000 kuuntelijaa, on kanavansa kuunnelluin ohjelma.

— Lisäksi yleinen ilmapiiri on uskontomyönteinen.

Voisi sanoa, 1/26/2012 1:36:04 PM että on uskontorauha.

Vartiainen ei vierasta ajatusta, että radiosta tulisi myös muiden uskontojen hartausohjelmia.

— Se sopisi hyvin yhteen myönteisen uskonnonvapausajatuksen kanssa. Harva tulee käyneeksi moskeijassa tai synagogassa, vaikka tutustuminen toisten uskoon voisi tehdä hyvää.

Hartausohjelmat toteutetaan yhteistyönä: Yle hoitaa tekniikan, eli ohjelmien äänittämisen ja lähettämisen. Sisällöstä vastaavat kirkot — luterilaisen kirkon osalta Kirkon tiedotuskeskus.

— Radiohartaudet ovat ekumeenisia. Luterilaisten lisäksi pu-

Nyt lehtipisteessä.

UUsi senioritalo saga HelapUisto Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti. ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h. Varaa esittelyaikasi nyt!

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 044 55 66 104

Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

8

www.suurellasydamella.fi

VANTAAN

www.askellehti.fi www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Jani Laukkanen

kettaa

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Myydään hautakiviä Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Anneli Vartiainen on hartausohjelmien ammattilainen, mutta liikuttuu joskus niitä kuunnellessaan. hujissa on ortodokseja, katolilaisia ja vapaiden suuntien edustajia.

Vastaava toimittaja suunnittelee ohjelmia ja ohjelmasarjoja. Hän järjestää koulutusta uusille puhujille ja tekee muutenkin yhteistyötä heidän kanssaan. Hän myös kuuntelee osan hartauksista etukäteen. Kyse ei ole sensuurista.

— Ammattimaisena kuuntelijana en ajattele, että puhujan pitäisi olla minun kanssani samaa mieltä.

Sen sijaan katson, että ohjelmissa noudatetaan tiettyjä sääntöjä.

Hartauksissa ei saa arvostella toisen uskoa ja oppia. Ei saa mainostaa eikä vedota kuulijoihin edes minkään yleisesti hyvänä pidetyn

asian puolesta. Ei saa ottaa puoluepoliittisesti kantaa. Jos käsittelee jotain kiistaa, sitä on käsiteltävä molemmista näkökulmista.

Kuuntelijapalautteessa sa-

notaan toisinaan, että hartaudet ovat huonoja siksi, ettei niissä enää kuule Jumalan sanaa.

— Usein kyse on siitä, ettei puhuja käytä samaa uskonnon äidinkieltä, kuten jonkun herätysliikkeen puhetapaa, kuin kuuntelija, Vartiainen tulkitsee.

— Moni vierastaa myös kertomuksellisia puheita. He saattavat kaivata tilalle raamatunlauseita muistamatta, että Jeesuskin opet-

ti kertomuksilla, jotka nousivat ihmisten elinympäristöstä.

Kun kuulijoita on paljon, ei jokainen puhe voi koskettaa kaikkia.

Tavoitteena on, että jokainen voisi jossakin hartaudessa viikon mittaan kuulla jotain, joka koskettaa häntä.

Radiohartauksien 80-vuotisjuhlahartaudessa Helsingin Vanhassakirkossa ke 7.3. klo 7.45 puhuu emeritusarkkipiispa John Vikström. Yleisö on tervetullut kirkkoon ja sen jälkeen kirkkokahveille Annankulmaan, Bulevardi 16 B.

KOTISIIVOUSTA

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Vuokrata halutaan

siivousta jo vuodesta 1995

040 847 2721

www.rakennusjasiivouspalvelumkp.fi mkp.rakennus@gmail.com REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Haemme Kotimaa-yhtiöiden mediamyyntiin

MYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ äitiysloman sijaiseksi.

Tip Top Siivous • huoneistoremontit, autotallit/ katokset, suunnitelmat • jätekatokset, maalaukset, aidat, terassit • monipuolista kotisiivousta, muuttoapua • lumenpudotukset

Palvelukseen halutaan Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin mediatalo. Vuonna 2011 Kotimaa-yhtiöiden liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 100. Kustannamme lähes 40 lehteä, jotka tavoittavat yhteensä n. 1,3 miljoonaa lukijaa. Yhtiön tunnetuimpia tuotteita ovat Kotimaa- ja Askel-lehti, verkkomedia www.kotimaa24.fi, paikalliset seurakuntalehdet sekä Kirjapajan kirjat.

Ostetaan

Palveluja tarjotaan Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Sirkka-Liisa Helenius

Ulla-Maija Vilmi

Vuokralle tarjotaan Kirkkopalvelut / Kotimaan talosta osoitteessa Hietalahdenranta 13 toimistotilaa 40 + 20 m2. Talossa henkilöstöravintola, neuvottelutiloja, aulaemännän palvelut.

Tied. Kirkkopalvelut / Kervinen 0400 570820.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi

Työssäsi vastaat itsenäisesti nimettyjen asiakkuuksien ilmoitusmyynnistä valtakunnallisesti sekä haet myös aktiivisesti uusia asiakkaita.

Vastaaat myös nimettyjen paikallisten seurakuntalehtien myynnistä puhelimitse. Toivomme, että sinulla on kokemusta media-alasta ja näyttöä tuloksellisesta myyntityöstä. Odotamme sinulta ennakkoKOTISIIVOUSP luulotonta otetta myyntiin, tiimihenkisyyttä ja halua sitoutua tulostavoitteisiin. Olet innokas, yhteistyöhaluinen sekä työskentelet asiakaslähtöisesti ja pitkäjänteisesti.

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden toimia osana ammattitaitoista myyntitiimiämme ja kilpailukykyisen palkan, joka on sidottu tuloksiin sekä muut työsuhde-edut. Toimistomme sijaitsee Helsingin keskustassa Hietalahdenrannassa. Työsuhde alkaa 2.5.2012.

Lisätietoja tehtävästä antaa myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 tai minna.zilliacus@kotimaa.fi.

Hakemukset sähköpostilla viimeistään 18.3. mennessä.

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888 Remontit ammattitaidolla www.remonttivarma.fi p. 050 308 1010

WWW.KOTIMAA-YHTIOT.FI HIETALAHDENRANTA 13 | 00180 HELSINKI

Hammashoitoa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

9

Vantaan seurakunnat 1.3.–8.3.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Pyhän Annan lastenkirkko

Hakunila

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Konfirmaatiomessu Rautalampi 1. la 3.3. klo 11. Auli Hynninen, Margit Hakamäki, Mira Miikki, Iina Katila.

Messu su 4.3. klo 12. Vesa Häkkinen, Kaija Laalo-Lipponen, Anne Viljamaa. Mukana pianisti Kimmo Hakasalo. Vapaaehtoisten rekrytointimessu.

Kohtaamispaikka su 4.3. klo 17– 21 lähetyksen merkeissä. Terhi Smeds, Tuula Sysimies.

Matalan kynnyksen maanan‑ tai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus, jonka jälkeen ilmainen voileipätarjoilu.

Maanantaimessu ma 5.3. klo 12–13. Vesa Häkkinen.

Lähetyspiiri ma klo 18.30–20.

Päiväraamattupiiri ti 6.3. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Viikkomessu to 8.3. klo 18.

Aikuisrippikoulu alkaa to 22.3. klo 17.30. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 4.3. Vesa Häkkinen, Tuomas Heikkilä.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan. Voisitko lahjoittaa lankaa?

Lankojen tulisi sisältää vähintään 50% villaa, jotta peitoista tulee lämpimät. Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla.

Seniorikerho ti 6.3. klo 13– 14.30. Pauli ja Eeva Wikström, lähetystyö ja musiikkia. Alkuhartaus, kahvit ja mukavaa yhdessä olemista.

Miesten raamattupiiri ja -sau‑ nailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Vekarakirkko su 4.3. klo 15. Voit laittaa päällesi jotain violettia tai sinistä. Liikumme, laulamme, hiljennymme ja ihmettelemme yhdessä. Vietämme myös ehtoollista. Vekarakirkon alussa jaamme tehtävät ja toteutamme messun yhdessä. Kirkkomehut ja keksit.

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Naisten voimaantumiskeidas la 10.3. klo 12–17. Voit tulla koko ajaksi tai osaksi aikaa nauttimaan yhdessäolosta, hoidoista, lauluista ja klo 13.40 ”Naisen tarinan kauneus ja kipu” kirjailija Maija Nyman. Buffettitarjoilu 4 euroa/hlö.

Lapsille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla sunnuntaisin 18.3., 15.4. ja 20.5. klo 10. ja Hakunilan kirkolla parittomilla viikoilla sunnuntaisin klo 12. Kotipyhäkoulu Hakunilassa Asta Enqvistillä Hevoshaantie 9 D, parillisilla viikoilla sunnuntaina klo 11–12. Kotipyhäkoulu Hyvärisillä Itä-Hakkilassa Riekkomäentie 8, parittomilla viikoilla torstaisin klo 18–19. Kotipyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki yli 4-vuotiaat lapset tai koko perhe yhdessä.

Kastettu Sonja Anni Isabella Hosio, Vilho Matti Tapani Saarinen, Sofija Retsä.

Hautaan siunattu Ester Maria Munkberg 96 v, Rauno Elias Häyhä 64 v, Ritva Annikki Heiskanen 59 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitus‑ ten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Konfirmaatiomessu, talven päivärippikoulu su 4.3. klo 10.

Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Etninen kokkausilta, Etiopia to 1.3. klo 18.30. Tehdään ja maistellaan yhdessä etiopialaista ruokaa ja jutellaan Etiopiasta Pasi Alhon kanssa. Mukana myös lähetystyöntekijä Helena Mustakallio.

Yhteisvastuutanssit la 3.3. klo 12–14 kirkon nuortentilassa pastori Jaakko Karan johdolla

Leipää ja viiniä ➤

Lammaskuja 2B:n kerhotila Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä to 1.3. klo 13.

Mukana diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

Kirjallisuuspiiri ma 5.3. klo 12.

Kirjoina Paavo Kettusen Kätketty ja vaiettu ja J.M Coetzeen Häpeäpaalu.

Nettikerho ke 7.3. klo 14–16. Aiheena julkishallinnon portaalit (Suomi, EU).

Vapaalan seurakuntatalo

050 518 7967 tai pasi.alho@evl.fi.

Tai tule mukaan ensimmäiseen kokoontumiseen Hämeenkylän kirkolle perjantaina 9.3. klo 11.

Kastettu Veera Eveliina Ollila, Niko Kristian Jokinen, Vilma Matilda Pönniö.

Hautaan siunattu Arja Irmeli Himanka 66 v.

Korso

Aikuisrippikouluryhmä pe 9.3. klo 18. Ilmoittautuminen ensimmäisessä kokoontumisessa. Tiedustelut pastori Vesa Ruokonen, p. 050 574 7285.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Nuorten messu ke 7.3. klo 19.

Messua valmistellaan yhdessä klo 18 alkaen.

Muuta Ehtoollishartaus to 1.3. klo 14. senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Pääsiäisvaellukseen haetaan vapaaehtoisia. Näytöksiä on pääsiäisenä sekä päivä - että iltaaikoina. Lisätiedot Pasi Alholta p.

Pyhäkoulu su 4.3. klo 10, Raija Lindqvist ja Janne Tervo.

Soita ja laula ‑pyhäkoulu su 4.3. klo 15, Kirsi Kallio ja Susanna Väyrynen Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Muuta

Kohtaamispaikka to 1.3. klo 11.

Vierailijana lääninrovasti, kirkkoherra Jukka Nevala.

Kenian piiri to 8.3. klo 11. Vieraana Sanansaattajan päätoimittaja, toimitusjohtaja Hannu Kippo.

Nuorille

Lapsille ja perheille

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Soita ja laula -musiikkipyhä‑ koulu kokoontuu su 11.3.–1.4. klo 16–17 Lammaspolku 1:n kerhotilassa.

Haku ensi syksyn vekkuli- ja päiväkerhoihin 1.3.–31.3. Vekkulikerhot 3–4-vuotiaille kokoontuvat kerran viikossa 2 tunnin ajan. Hinta 44 e lukukaudelta. Päiväkerhot 4–6-vuotiaille kokoontuvat kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Hinta 99 e lukukaudelta. Musiikkipainotteiset kerhot. Hämeenkylän kirkolla koontuvissa vekkuli- ja päiväkerhoissa pidetään toisena kerhopäivänä 45 min. mittainen musiikkileikkikoulu, jonka ohjaa musiikkileikkikouluopettaja.

Muskari-vekkulikerhon hinta 178 e ja muskari-päiväkerhon hinta 189 e lukukaudelta. Kerhopaikat Hämeenkylä, kirkko, Auratie 3, Pähkinärinne, Lammaspolku 1 ja Vapaala, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Hakukaavakkeita saa kerhopaikoista, lapsityön toimistosta sekä seurakunnan nettisivuilta. Hakukaavake palautetaan maaliskuun loppuun mennessä kerhoihin tai lapsityöntoimistoon, Auratie 3, 01630 Vantaa. Lisätietoja Eila Paulún p. 09 830 6457, 050 544 7647 tai eila.paulun@evl.fi.

Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Nuorten messu ke 7.3. klo 20.

Kirkkoherranvirasto

Vanha Hämeenkyläntie 9

Lapsille

Nuorille

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 1.3. klo 13, Anne Saviranta, vierailijana Marja-Leena Colerus.

Miesten saunailta to 1.3. klo 18, Vesa Ruokonen.

Messu su 4.3. klo 10, Nonna Lemola-Palm, Sanna Heikurinen, Annele Rantavuori, Ursula Hynninen.

Kylväjäpiiri su 4.3. klo 15, Raili ja Reijo Savolaisella, Kotkansiipi 2 b 38.

Kiven juurilla ‑konsertti su 4.3. klo 16, A. Kiven runoihin sävellettyjä lauluja. Juha Poikela/laulu ja runot, Ilmari Räikkönen/piano.

Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Runopiiri ma 5.3. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 5.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattu‑ piiri ma 5.3. klo 18.30.

Paastonajan katumusvesper ma 5.3. klo 19.30, Henri Järvinen.

Kappeli on auki hiljentymiselle klo 19 alkaen.

Katulähetys ke 7.3. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 7.3. klo 13. Kuvia kummityöstä Nepalissa.

Rukousryhmä ke 7.3. klo 18.30.

Nuorten messu ke 7.3. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 8.3. klo 13, Kari Pekka Kinnunen.

Naisten saunailta to 8.3. klo 18.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Runomummot pe 2.3. klo 13.

Ilona lintu metsässä, lapsi pieni lattialla — runoja ja juttuja lapsista.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 6.3. klo 13, Nonna Lemola-Palm.

Kastettu Isa Kristiina Kiviniemi, Jami Tapani Alexander Ranta, Olivia Aurora Liski.

Hautaan siunattu Helena Mirjami Rautiainen 61 v, Leif Runar Wahlström 61 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 7.3. suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Runoryhmä to klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 4.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Kohtaamisia sanan äärellä su 4.3. klo 17.30. Heikki Hilvon aiheena Usko saa voimaa rukouksesta, musiikki Maria Kuurne.

Lasten kerhon aiheena Johtaja Mooses.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 5.3. klo 18.30.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 6.3. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisen rakkaus silmu‑ koiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Torstaipiiri 8.3. klo 13.

Ilonpilarit-kuoro kaipaa uusia laulajia. Kuorossa lauletaan aikuisten kevyitä hengellisiä lauluja ja rytmimusiikkia. Jos mietit laulamista tällaisessa kuorossa, ilmoittaudu pikaisesti kanttori

Noora Hultinille p. 050 433 3329.

Harjoitukset ovat kirkolla torstaisin klo 18.30–20.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri ‑aamukahvi‑ la to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 5.3. klo 15. Jorma Kuusijärvi alustaa aiheesta: Lomalle hoidosta.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Isko 1 ti 6.3. klo 18.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Muuta Sovellettu rentoutus — ei lää‑ kinnällinen kivunhallintakei‑ no ‑ryhmä maanantaisin klo 15.30–17, alkaen 12.3. (8 kertaa) Rekolan kirkon nuorisotilassa, Kustaantie 22 C. Ryhmän tavoitteena on oppia taitoja ja menetelmiä, joiden avulla tullaan paremmin toimeen pitkäaikaisen kivun kanssa. Ohjaajana kipuhoitaja Ulla Järvinen Peijaksen kipupoliklinikalta. Ilmoittautumiset 5.3. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 tai rekolan. seurakunta@evl.fi.

Elämys- ja hiljaisuusmatka Lappiin 15.–21.9. Muotkatuntureiden maisemiin Inarissa. Matkan hinta on n. 470 €, joka sisältää: matkat, majoituksen, ruokailut perillä ja retkieväät. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.3. mennessä diakoni Siru Rantaselle, p.

050 342 6155.

Kastettu Adieng Gowag, Väinö Kristian Kukkonen, Romeo Leevi Eemeli Laurila.

Avioliittoon kuulutettu Markku Henrik Heinonen ja Paula Anneli Nissinen.

Hautaan siunattu Aune Elina Koponen 88 v, Pekka Juhani Savolainen 62 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän

Ensi sunnuntai on 2. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Rukous ja usko.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 25:1–10, 1. Moos. 32:23–32, Jaak. 1:2–6 ja Luuk. 7:36–50.

Elämän paino Hän kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille: ”Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan.”

Luuk. 7:44

10

kreikkalaisin askelin. Mukaan sisätossut, sisäliikuntaan sopivat vaatteet ja juomapullo. Lipas kiertää yhteisvastuun hyväksi.

Kiitos sulle Jumalani — hen‑ gellisen musiikin konsertti su 4.3. klo 18. Esiintyjinä oopperalaulaja Hannu Niemelä, diplomikitaristi Janne Lehtinen ja kanttorit Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä. Ohjelma 7 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Isä meidän – luentosarja to 8.3. klo 18.30. Aamen.

K

un poikani olivat pieniä, kaksi vanhinta veljestä keskusteli Jumalasta ja hänen mahdollisuuksistaan. He miettivät, jaksaako Jumala kantaa maailmaa ja päätyivät toteamaan: ”Kyllä jaksaa.”

Seuraavaksi he suhteuttivat asiaa lähemmäksi todellisuutta ja miettivät, jaksaako iskä kantaa maailmaa. Usko omaan isään oli siinä vaiheessa luja ja he päätyivät toteamaan: ”Kyllä jaksaa.” Sitten nuorempi katsahti äitiä ja sanoi suojelevasti: ”Älä sinä koske siihen, se on hyvin painava.”

Elämä pysäyttää meitä itse kutakin painonsa äärellä. Kyynel kertoo väsymyksestä, vaillinaisuuden

tunteesta, hyväksytyksi tulemisen kaipuusta. Joskus niitä riittää jalkojen pesuun, joskus vain silmäkulma kostuu. Kaipuu painojen pois heittämiseen on kuitenkin iso.

Käden kosketus olkapäällä, hiljainen myötäeläminen, kohtaava katse kertovat: ”Minä kuulen.”

Kristus tahtoo tänäänkin sanoa: ”Minä jaksan, sinun ei tarvitse. Jätä painot ja murheet, vaikka kuinka isot. Minä kannan. Kaikki. Kaikkien.”

Hannu Pöntinen Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanva‑ raus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta.

Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1

Elämänkaari-ryhmä 10.4.–22.5. tiistaisin klo 18–20. Pienryhmässä tarkastellaan omaa elämänpolkua syntymästä tähän päivään. Ilmoitt. 27.3. mennessä p. 050 469 1634, merja.laakso@ tum.fi.

klo 18. Marja Ruuska ja kanttori Terje Saard. Iltatee ja -kahvit.

Tikkurilan Hannat to 8.3. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 8.3. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Näppärin sormin ‑ryhmä to 8.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa.

Miesten raamattu- ja keskus‑ telupiiri to 8.3. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu ke 7.3.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten vara‑ us p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Päivystykset: Myyrmäki, Lou‑ hela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaak‑ so Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 2.3. klo 18.

Aikuisten naisten iltapäivä‑ kerho ke 7.3. klo 13.30. Lähetyslentotyö, pastori Jarkko Korhonen.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Nuorille

Konfirmaatiomessu su 4.3. klo 12. Päivi Helén ja kanttori Samppa Laakso. Konfirmaatio Koivupuisto 1. Mukana Reetta Leppänen ja Heli Varstala.

Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

Ilosanomapiiri to 1.3. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskus‑ telupiiri to 1.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Kirkon maalausryhmä to 1.3. klo 18–21 ryhmähuoneessa. Viimeinen kokoontumiskerta. Tied.

Leila Nuotio p. 044 9495824.

Laulupiiri pe 2.3. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous ja laulupiiri la 3.3. klo 15 Olotilassa.

Messu su 4.3. klo 10. Jarkko Korhonen, Jaakko Hyttinen ja kanttori Terje Saard.

Kansanlähetysjuhla ja kirk‑ kokahvit messun jälkeen n. klo 11.15. Tuomo ja Eila Heikkilä kertovat työstä Japanissa. Mukana Mika Ebeling Kansanlähetyksestä, Sipe Jalokinos, Pekka ja Eeva Kuvaja sekä yhtye Täydellinen sovitus.

Winkut – työikäisten leski‑ en vertaistukiryhmä su 4.3. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa. Tied. Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 5.3. klo 13 kahviossa. Ilo liikkua, liikuntasuunnittelija Anne Pakarinen.

Lukupiiri: Raamattu läpi kol‑ messa vuodessa ma 5.3. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisil‑ le ja yksinäisille ti 6.3. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 6.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Miesten saunailta Betaniassa ti 6.3. klo 17.30–21. Saunomista, uimista, iltapalaa (5e), keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Israelpiiri ti 6.3. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry:n raamattupiiri ke 7.3. klo 13. aikuisten kerhohuoneessa, Taisto Lipponen.

Omaiset mielenterveystukena ‑vertaistukiryhmä ke 7.3. klo 17. neuvotteluhuoneessa.

Naisten saunailta ke 7.3. klo 17.30 Betaniassa, Unikkotie 5 a B. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.3.

Kirkkoherranvirasto

Diakonia

Pyhän Laurin kirkko

Asematie 12, p. 09 830 6223

Vantaankoski

Meritähdet ke 7.3. klo 18. Jippii-kuoro.

Nuorten aikuisten raamattu‑ piiri ke 7.3. klo 17.30–19.30. Lauri Wendland.

Tikkurilan kirkko

Runoja lausumaan!

Hagelstamintie 20 A

Ristipuron seurakuntatila

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

NUSU, Nuorten Sunnuntai su 4.3. klo 13–15 nuorisotilassa.

NOA, Nuorille Ovet Avoinna Wintillä su 4.3. klo 16–19.

Iso 1B ‑koulutus ti 6.3. klo 16.30 nuorisotilassa.

Iso 1C ‑koulutus ke 7.3. klo 16.30 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila ke 7.3. klo 18–20 ja perjantaisin klo 19– 22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille to 8.3. klo 17–20.30.

Lapsille ja perheille Rukous on silta luokse Juma‑ lan — Puuhajumis su 4.3. klo 16. Tikkurilan kirkossa. 3–5 v. tarkoitettu toiminnallinen koko perheen kirkkohetki, jossa yhdessä puuhastellaan ja lauletaan. Lapset kutsutaan alttarille siunattaviksi. Tilaisuuden kesto 45 min. Lopuksi tarjoilua.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Kartanonkosken ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Hertta kirkonrotta Jumbossa ke 7.3. klo 11–11.30. laulattaa ja hauskuuttaa lapsia sekä kertoo satuja Jumbon leikkipaikalla.

Kastettu Josefina Elin Susanna Hiekkanen, Lukas Ahti Jaakko Manu, Sulo Santeri Olavi Lahnala, Benjamin David Walker, Markus Onni Akseli Mustonen, Iiris Anitta Aurora Viuha, Niilo Kristian Ålenius ja Lilja Säde Anneli Koivisto.

Avioliittoon kuulutettu Simo Antti Matias Liukko ja Saara Elina Ahola, Marko Antero Salminen ja Anna Johanna Lindborg.

Hautaan siunattu Kusti Renne Korhonen 90 v, Helmi Kuikka 85 v, Pirkko Eva Helinä Palmroos-Harjula 73 v ja Irja Orvokki Mäkinen 64 v.

T seu ietoa raku toim ntie ja p innas n t a l v elui a ww w s seu .vanta ta raku a nna nt.fi

Barbro Wickström/Rodeo

Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastos‑ sa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 1.3. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 1.3. klo 17.30 kerhohuone 4.

Messu su 4.3. klo 10. Saarna Hannu Pöntinen, liturgia Päivi Niemi-Impola, kanttori Sinikka Honkanen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Päivi Niemi-Impolan lähtöjuhla. Mukana lauluryhmä Hans ja Mari Tuominen & Tapio Koivu.

Pyhäkoulu su 4.3. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 4.3. klo 14.

Kirkko, kamari ja lied: Ruot‑ salais-espanjalainen ilta su 4.3. klo 18.15. Carolina Backman, sopraano, Tapani Heikinheimo, sello, Soile Pohjasniemi ja Annalina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin väliajalla kahvio.

Maanantaipiiri ma 5.3. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 5.3. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 5.3. klo 17.30–19 takkahuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 6.3. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Mammaraamis ke 7.3. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Kiinalainen ilta ke 7.3. klo 18.30–20. Kiinalainen ilta on yhdistelmä sanaa, musiikkia ja kiinalaista ruokaa. Mukana kiinalaisen luterilaisen seurakunnan pastori Paolos Huang. Liput vain ennakkoon viimeistään pe 2.3. kirkkoherranvirastosta arkisin klo 9–15. Aikuiset 10 e, lapset 5 e. Lipputiedustelut myös p. 050 512 1168.

Eläkeläiskerho to 8.3. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 8.3. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto avoinna to 1.3. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Iltamessu su 4.3. klo 18. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Dolcetti-kuoro johtajanaan Hanna Perkola-Musikka. Kirkkokahvibuffet Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Raamattu-rukouspiiri ti 6.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho ke 7.3. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 7.3. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Miesten saunailta ke 7.3. klo

O

letko aina haaveillut siitä, että saisit lausua lempirunojasi yleisölle? Korsossa siihen on oivallinen tilaisuus aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina, kun runomummot valtaavat Kirkon kulman keskellä päivää. Mene sinne mukaan lausumaan! Tai jos et itse niinkään esiintymisestä välitä, paikalle voi myös mennä kuuntelemaan muiden tulkintoja.

Runomummoilla on joka kerralle oma aiheensa. Seuraavan kerran kokoonnutaan energisoivan aiheen merkeissä, kun aiheena on: Ilona lintu metsässä, lapsi pieni lattialla — runoja ja juttuja lapsista.

Kirkon kulma on viime vuoden joulukuussa avattu Korson seurakunnan kahvila, jossa voi kahvitella edullisesti, lukea päivän lehtiä ja tavata toisia. Se on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Runomummojen runokahvila pe 2.3. klo 13 Kirkon kulmassa, Merikotkantie 2 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 6.3. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 1.3. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 1.3. klo 18.30–20.30 Olotila.

Sanan ja rukouksen ilta su 4.3. klo 18. Ehtoollinen. Pastori Ulla Pohjolan-Pirhonen, vierailijana Kari Kylmänen.

Diakoniapiiri ma 5.3. klo 12–14.

Lähetyspiiri ti 6.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho to 8.3. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 8.3. klo 18.30–20.30 Olotila.

internetsivuilla oleva ilmoittautumislomake, joka palautetaan suoraan kerhopisteeseen tai osoitteeseen Lapsi- ja perhetyön toimisto, PL 13, 01601 Vantaa.

Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka, p. 050 381 6353 laura.sydanmaanlakka@evl.fi Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30. Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa sunnuntaisin klo 11–12. Viherpuiston asukaspuistossa ma 5.3. klo 10.30.

Kastettu Milja Matilda Kumpulainen, Venla Katariina Kuivasniemi, Severi Petteri Taivainen, Pinja Maria Sylvia Paajala, Iisa Kukka-Maaria Leinonen, Berangaria Annabel Cecilia Tala, Leon Emanuel Puhakka.

Kaivosristi

Avioliittoon kuulutettu

Kaivosvoudintie 3

Pekka Tapio Skinnari ja Maija-Liisa Linnea Päiväsaari.

Eläkeläiskerho ke 7.3. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukous‑ piiri ke 7.3. klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu

Hautaan siunattu Mauri Kalevi Saarelainen 78 v, Risto Tapio Ahonen 74 v, Jorma Kalevi Korpi 70 v, Esa Matti Pentti 66 v.

Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 4.3. klo 11–12.

Kädet-kädentaitoryhmä su 4.3. klo 17–19. Askartelua ja käsitöiden tekoa osaksi itselle ja osaksi diakoniatyön myyjäisiä varten.

Erityisnuorisotyön toimisto Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (Govi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Lapsille ja perheille Haku koululaisten kesäleiri‑ toimintaan 13.2.–30.4. Kesän päiväleirit järjestetään 4.–20.6. ma–pe klo 9–15 Kivistön kirkossa, Myyrmäen kirkossa, Vaskipellon seurakuntakodissa ja Vantaanlaakson kerhopisteessä. Joka päivä tarjotaan välipalaa ja leiripäivänä on hyvä ottaa myös omat eväät sekä juomapullo mukaan. Leirin hinta on 10 e / pv. Kesäleiripaikkaa haetaan täyttämällä seurakunnan

Vanda svenska

Yhteiset Huonokuuloistyö Kansainvälisen naistenpäivän juhla to 8.3. klo 18 Palvelukeskus Foiben takkahuoneessa, Sairaalakatu 7. Kahvitarjoilu, yhteislauluja ja yksinlauluesityksiä.

Kehitysvammaistyö Musakerho la 3.3. klo 10–11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

Vanhempien vertaistukiryh‑ mä ma 5.3. klo 17–19.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232 tai minna. kovalainen@evl.fi.

Kuurojentyö Viittomakielinen messu su 4.3. klo 13 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajasuontie 2. Suomenruotsalainen viittomakieli.

Tuunauspiiri ke 7.3. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen perhekerho pe 9.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B. Lastenhoito klo 10–11.

Näkövammaistyö Miesten ilta ma 5.3. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Myyrmäen kerho ti 6.3. klo 13–15 Myyrmäen kirkolla. ”Hyvä uni”, Pentti Fri, Uniliitto. Kahvitarjoilu.

Pastorskansliet

Perheneuvonta

Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Eroryhmä erosta toipuville alkaa maaliskuussa ja kokoontuu Tikkurilassa iltapäivisin kymmenen kertaa. Ryhmäläisiltä saa tukea ja uusia näkökulmia. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Vetäjät tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Sovi aika perheasiain neuvottelukeskus p.

09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Pastorskansliet stängt on 7.3

Verksamhet Veckomässa fre 2.3 kl. 14 i Folkhälsans hus, Vallmovägen 28, Dickursby, Anu Paavola.

Körverkstad lö 3.3 kl 13–17 i Dickursby kyrka för inbjudna körer.

Viskonsert med Tomas Bo‑ ström lö 3.3 kl 18, S:t Lars kapell, Helsinge kyrkoby. Fritt inträde.

Konfirmationshögmässa sö 4.3 kl. 9.30 i Helsinge kyrka St Lars, Anu Paavola liturg, Kaj Andersson konfirmator och predikant.

Deltagarna i sportlovsskriftskolan konfirmeras. Sång av Tomas Boström (Gotland).

Ett bord för mig– en gotländsk psaltarmässa sö 4.3 kl 18 i S:t Lars kapell, av och med Tomas Boström. Körerna ViAnda, Con Brio och Breeze. Nina Fogelberg piano o dirigent, Kaj Andersson, liturg. Kollekt Gemensamt Ansvar.

ViAndakören har ingen övning ti 6.3.

De vackraste andliga sånger‑ na 7.3 kl. 14 på Folkhälsanhuset med Klaus Pennanen.

Rukouslaulun ilta Rauhoittavan rukouslaulun ja hoitavan äänen ilta to 22.3. klo 17.30–20 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Laulutaitoa ei tarvita. Mukana Tuovi Lehtinen, Liisa Pietilä, Tarja Korpela ja Markku Elo. Iltatee. Ilmoittautuminen elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 5.3. klo 12–13.

11

Heureka

koonnut Kaisa Halonen

2012 jKr.

Kahlaa — tai tee jotain!

Heurekan Klima X ‑ uutuusnäyttelyssä yleisö lompsottelee keltaisissa kumppareissa. Näyttelytiloissa vellovan veden tarkoituksena on muistuttaa ilmaston lämpenemisen konkreettisista seurauksista: sadan viime vuoden aikana merenpinta on noussut 10–20 senttimetriä ja nykyisin se nousee kolmen millimetrin vuosivauhdilla.

Vaikka Suomi ei ole peittymässä kokonaan veteen niin kuin Tuvalun saarivaltio Tyynessä valtameressä, täälläkin joudutaan sopeutumaan lisääntyviin sateisiin ja tulviin. Tänä talvena on nähty, että sade voi tulla myös lumena.

Hukkuuko maailma?

Kastuuko jalat?

— Ei ole tarkoitus lannistaa, vaan saada ihmiset ajattelemaan. Me voimme tehdä jotakin ja vaikuttaa muutoksen nopeuteen, sanoo Heurekan projektipäällikkö Sampsa Piira.

Vaikuttamistapoja on listattu ympäristöjärjestö WWF Suomessa, jossa on selvitetty, mitkä kulutusvalinnat vaikuttavat eniten suomalaisten hiilijalanjälkeen. Jos haluat kulkea pikkukengissä tulevina kesinä, kannattaa vaikkapa vaihtaa tuulisähköön, pyöräillä autoilemisen sijasta, vähentää lentämistä ja naudanlihan syömistä ja lopettaa ruoan kippaaminen roskiin.

Klima X -näyttely 27.1.2013 asti Heurekassa Ingram Images

”Kirkossa ja teatterissa on hirveän paljon samaa. Se‑ hän on kuin ensi-ilta, kun pappi saarnaa.”

Näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin Kodin Kuvalehdessä 5/2012

Hannele Anttila

5-vuotiaan tytön näkemys uudesta presidentistä.

Onnea ja marjoja presidentille

Pakoon ankeaa todellisuutta.

Pyhän Annan lastenkirkon 4–5-vuotiaat päiväkerholaiset ovat piirtäneet muotokuvia 1.3. virkaan astuvasta presidentti Sauli Niinistöstä. Valokuva nuorten taiteilijoiden teoksista on lähetetty presidentille, samoin onnittelukortti ja kutsu tulla tutustumaan Pyhän Annan lastenkirkkoon.

Kannattaa tulla, sillä kerholaisilla oli myös lahjaideoita.

— Kysy, haluaisitko paljon marjoja, ehdotti eräs poika.

— Meillä on uudessa kodissa niin paljon vattupuskia, että riittäis presidentillekin, kehaisi toinen poika.

Presidentin muotokuvat ovat saaneet osakseen kritiikkiäkin. Lastenkirkon iltapäiväkerholaiset totesivat piirroksista, etteivät ne oikein ole Niinistön näköisiä.

— Ei oo ryppyjä.

1.3. Onnea, Alpo!

●● ●● ●●

Happy end Elämässä ei voi varautua tulevaan, unelmoida lötköttelystä paratiisisaarella sitten joskus, säästää uutta elämää varten. Tai voi, mutta siinä saattaa käydä niin kuin Shep Knackerille Lionel Shriverin romaanissa Jonnekin pois (Avain 2011). Shep on keskiikäinen mies, joka on jo toteuttanut amerikkalaisen unelman, luonut menestyvän firman ja myynyt sen pois. Nyt hän aikoo toteuttaa unelmansa vapaasta, huolettomasta elämästä jossakin kaukana.

Yhtäkkiä Shepin säästöille onkin muuta käyttöä, kun hänen vaimonsa Glynis sairastuu ja vanha isä tarvitsee hoivaa. Vapaus vaihtuu velvollisuuteen. Päiväunet eivät enää tarjoa lohdutta-

Alpo-nimi on suomalainen muunnelma Albinuksesta. Pyhä Albinus oli 500-luvulla elänyt ranskalainen piispa.

Albinus juontaa juurensa latinan sanasta albus, valkoinen. Kristillisessä symboliikassa valkoinen on ilon ja puhtauden väri.

Suosituimmillaan Alpo-nimi oli 1920–30-luvulla, jolloin se annettiin yhteensä 4328 pojalle.

S

Diagnoosi

12

Ystävienkin keskellä muutuin yksinäiseksi. Vastailin usein kahvipöydässä lakonisesti ihmisten kysymyksiin, enkä kyennyt aitoon läsnäoloon. Sukulaistytön tekemä abortti ja naapurin koiran kuolemakaan eivät hetkauttaneet jäätynyttä mieltäni.

Eräänä aamuna hyvin valvotun yön jälkeen istuin jälleen auton ratissa. Radiopuuron keskeltä erotin sattuvan lauseen: väännän kolmea duunia, en saa mollista duuria. ”Toi on niin mun elämä!”, huusin niin kovaa, että naapurivolvon meikkaava nainenkin kääntyi katsomaan. Biisin loputtua juontaja ilmoitti kappaleen nimen: F32.

Jo samana iltapäivänä luin saman koodin sairauslomatodistuksestani. Masennus on kuulemma meidän aikamme tauti. Jumal’ auta.

Mikko Salmi

Harri Tahvanainen/Gorilla

Vartin retriitti

e livahti vasemmasta korvasta sisään varoittamatta ja hyppäsi otsalohkon päälle irvailemaan. Hetken päästä se hävitti kolme minuuttia elämästäni. Kysyin basistilta, lauletaanko seuraavaksi Ankkurinappi. ”Oliks toi joku vitsi?”, heitti hölmistyneen näköinen pelimanni ja taitteli J. Karjalaisen hittibiisin nuotit kasaan.

Ja niin siitä tuli minun uusi, sietämätön elämänkumppanini. Alkuun ei sattunut mitään dramaattisempaa, pieniä unohduksia vain. Kummilasten syntymäpäivät alkoivat olla yllättävän kovan pinnistelyn takana ja sihteerin nimi unohtui kesken kokouksen. Ensi kerran huolestuin oikein kunnolla, kun unohdin nuorimman lapseni syntymäpäivän. Kun vielä oma puhelinnumerokin katosi yläkerran kovalevyltä, tiesin, et­ ten selviä tästä kuivin jaloin ja silmin.

vaa pakopaikkaa, huolenpito perheestä niittaa Shepin tiukasti todellisuuteen.

Shriver kuvaa purevasti henkilöidensä itsepetosta ja ristiriitaisia yllykkeitä. Eikä hän kaunistele näyttäessään, kuinka vaikea meidän on hyväksyä tai edes kunnolla ajatella kuolemaa tai vakavaa sairautta. Romaani onnistuu ravistelemaan myös naiivia käsitystä siitä, että kärsimys jotenkin jalostaisi. Vakavasti sairas Glynis ottaa ilon irti muiden vastoinkäymisistä ja on yhtä itsekäs ja sarkastinen kuin terveenäkin.

Ettei armoton aihe liikaa ahdistaisi, tässä juonipaljastus: kirjan viimeinen sana on ”mahtavaa”.