Lauri 2012 nro 6 (16 2)

VANTAAN

Kalle Holmberg on alkanut tarkkailla omaa pihiyttään ➤ 8–9

6

16.2.12

www.vantaanlauri.fi

Ota käyttöön paastopurkki

➤➤5

Sosionomiopiskelijat neuvovat senioreita ➤➤3

Jani Laukkanen

Muotoilua ääriolosuhteisiin ➤➤6–7 Rukous on yhtä yksinkertaista kuin hengitys – Lauri Maarala ➤ 12

Uutiset

Verkkokeskustelu on diakonin työtä

Pääkirjoitus 16.2.2012

Pääasia ei ole kuntien määrä Kuntauudistuksen oleellisin kysymys ei ole, montako kuntaa Suomessa on muutaman vuoden päästä. Tärkeämpää on pohtia sitä, miten taataan ihmisille peruspalvelut tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti eri puolilla maata. Tämän takaamiseksi vaaditaan sitä, että myös lähidemokratia toimii ja ihmiset saavat äänensä kuuluville.

Kuntarakenneuudistus ei ole läpihuutojuttu edes hallituspuolueissa.

Maakunnissa se on herättänyt huolta siitä, miten turvataan palvelut syrjäseuduilla. Metropolialueella taas jakolinja näyttää olevan tuttu. Helsingissä ollaan innolla ajamassa alueen kaupunkeja yhteen, Espoossa ollaan jyrkästi vastaan. Vantaalla ei olla ihan yhtä tiukkoja, mutta päättäjien enemmistö on itsenäisen Vantaan ja metropoliyhteistyön muunlaisen kehittämisen kannalla. Miljoonakaupunkiin kaavaillut Kauniainen ja Sipoo ovat vastaan.

Sen kuntarakennetyöryhmän esitys teki, että keskustelu on lähtenyt liikkeelle. Hyvä olisi, jos löydettäisiin niin koko maan kuin pääkaupunkiseudunkin asukkaiden — ei siis esimerkiksi puolueiden — kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut. Ratkaisuja haettaessa on hyvä pohtia, mitkä asiat kuuluvat kuntien ja mitkä valtion tehtäväksi. Eri alueilla pitää myös saada hakea joustavasti asukkaiden kannalta parhaita ratkaisuja.

Pääkaupunkiseudulla on väläytetty myös sitä, että tehtäisiin yksi kunta, jossa osa asioista päätettäisiin paikallisesti. Kaupunginvaltuustoon valittaisiin edustajat vaalipiireittäin peruskunnista tai tätä pienemmistä alueista, jottei nykyinen Helsinki jyräisi reuna-alueita. Tämä kuulostaa samalta kuin kirkon hallinnossa seurakuntayhtymä. Tietyt asiat on sovittu hoidettavaksi yhdessä ja kirkkovaltuusto valitaan seurakunnittain. Yhtymään kuuluvilla seurakunnilla on kuitenkin myös omat seurakuntaneuvostot ja suuri itsenäisyys päättää omista asioistaan budjetin rajoissa. Malliin sisältyy lähidemokratia ja alueen tuntemus, mutta kokonaisedun ajaminen vaatii joskus työtä ja tahtoa.

T

ikkurilan seurakunnan diakoni Meiju Riihelä aloitti kirkon Hengellinen elämä verkossa -hankkeen verkkokeskustelijana helmikuun alussa. Riihelä työskentelee muun muassa Suomi24-palvelun Kirkko kuulolla -sivuilla ja Vauva-lehden keskustelupalstalla.

— Lähdin mukaan Hengellinen elämä verkossa -hankkeeseen vuosi sitten. Uuden työn myötä pystyn keskittymään enemmän tähän.

Hengellinen elämä verkossa -hanke sai juuri Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon.

— Olen siitä ylpeä. Kirkko on siellä missä ihmiset ovat. Verkossa pyritään olemaan ihmisenä, ei virastona. Puhutaan yhteisestä uskosta, mutta kirkko on moniääninen. Kirjoitan omalla äänelläni ja joku toinen voi jatkaa siitä omalla kommentillaan.

KirkkoSisko tai diakoni meiju Meiju Riihelä on työskennellyt 27 vuotta diakonina Vantaalla. Verkkokeskustelijaksi hän päätyi omasta mielenkiinnostaan.

— Tykkään kirjoittaa ja lukea. Olen Vantaalla ollut perustamassa Huojentamoa, joka on ollut ensimmäisiä verkkoauttamisen keinoja kirkossa. Haluttiin tai ei, ihmiset keskustelevat verkossa. Jos kirkko vaikenee, muut äänet nousevat esiin enemmän. Olemme siellä, missä keskustelu on aitoa.

Riihelän työhön kuuluu myös keskustelua Facebookissa, Kirkko Suomessa -sivulla, jossa on kirkon ensimmäinen suora chat. Vastamassa on seurakuntien työntekijöitä eri puolilta Suomea ja eri työaloilta. Keskustelut käydään anonyymisti.

— Palvelu on osoittanut tarpeellisuutensa. Keskustelun on tarkoitus olla lyhyt juttutuokio. Tarvittaessa ohjaamme ihmisten eteenpäin esimerkiksi oman seurakuntansa diakoniatyöntekijän luo.

Vauva-lehden sivuilla Meiju Riihelä tunnetaan nimellä KirkkoSisko ja muilla palstoilla Diakoni Meijuna.

— Työ on muutakin kuin se, mitä kirjoitan verkkoon. Selailen keskusteluja ja valitsen mihin vastaan tai missä avaan keskustelun ja miten.

Tikkurilan seurakunnan diakoni Meiju Riihelä tunnetaan netissä Diakoni Meijuna.

Talousasioita ja suruja Verkkokeskustelut käsittelevät muun muassa kirkon oppia ja varojen käyttöä. Ihmiset haluavat tietää kirkon suhtautumisesta eettisiin asioihin ja arvokysymyksiin. Kahdenkeskisissä chat-keskusteluissa halutaan kertoa elämän ongelmista ja ajankohtaisista asioista.

— Se on lohdun etsimistä hädässä. Keskustelijana yritän tarjota armon ja rakkauden näkökulmaa. Se, miten kohtaamme toisemme verkossa heijastaa sitä, miten Jumalan ajatellaan kohtaavan ihmisen.

— Verkossa ihmiset toimivat nimettöminä, siinä tarvitaan uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Tämä on silmillä kuuntelua ja näppiksellä puhumista.

Netti ei syö muuta auttamista Meiju Riihelän mukaan kasvotusten käytyä keskustelua ja verkkoa ei voi asettaa vastak-

kain. Ihmisen kohtaamisen lainalaisuudet pätevät myös verkossa.

— Verkossa on suurempi vaara tulla ymmärretyksi väärin. Sanojaan tulee miettiä, mutta ei liikaa, tai keskustelun aitous kärsii.

Riihelä kertoo käyttävänsä keskusteluissa hymiöitä. Joskus ne ovat tarpeen.

Tilastokeskuksen mukaan joka toinen suomalainen käyttää internetiä useasti päivässä. Yli 65-vuotiaiden netin käyttö on vähäisintä, yhteisöpalveluja heistä käyttää vain muutama prosentti. Jäävätkö vanhukset keskustelun ulkopuolelle?

— Nettiä käyttävien vanhusten määrä nousee koko ajan. Verkkoauttaminen ei vähennä muuta auttamista. Diakoniatyöntekijän voi edelleen pyytää vaikka kotiin, jos ei itse pääse tulemaan vastaanotolle.

Lotta Numminen

Vantaalta kolme edustajaa kirkolliskokoukseen

U

uteen kirkolliskokoukseen valittiin Vantaalta kolme edustajaa.

Seurakuntien luottamushenkilöistä valittiin filosofian maisteri Pirjo Ala-KapeeHakulinen sosialidemokraattien ryhmästä ja toimittaja Johanna Korhonen Tulkaa kaikki -ryhmästä. Ehdolla olleista papeista kirkolliskokoukseen pääsi raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen Tulkaa kaikki -ryhmästä.

Edellisessä kirkolliskokouksessa vantaalaisedustajia oli viisi. Nyt valituista kirkolliskokouksessa on aiemmin ollut vain Aspinen.

●●

— Haluan välittää kirkolliskokoukseen vantaalaisen vahvan ajatuksen kaikkien osallistumisesta.

Usein tuijotetaan vain kirkon virallisen organisaation tekemisiä, mutta kirkko olemme me kaikki, sanoo Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen, joka on myös Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

— Vantaalla tiedetään, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, koska olemme monissa muutoksissa etunenässä. Meillä on paljon annettavaa.

Vantaa kuuluu Helsingin hiip- Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen.

Vuoden viittomakieliteko 2012 -palkinnon ovat saaneet kirkon viittomakieliset kääntäjät Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki. He ovat luoneet viittomat keskeisille teologisille Aarne Ormio/KT

Kirkossa ja seurakunnissa seurataan kuntauudistusta, mutta mietitään myös siitä riippumatta omia rakenneratkaisuja. Näkökulmat ovat samat: miten saadaan rahat riittämään ja toimitaan samalla niin, että seurakunnan yhteisöluonne ei katoa.

2

Jani Laukkanen

Pauli Juusela päätoimittaja

Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki ovat kääntäneet Raamattua viittomakielelle.

käsitteille sekä Raamatun henkilöille ja paikoille. Viittomakielelle on käännetty Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit sekä osia Vanhasta testamentista. Viittomakielellä on saatavissa myös messu ja kirkolliset toimitukset. Viittomakieliset käännökset julkaistaan dvd:nä. Palkinnon myönsi Kuurojen liitto. ●●

Östersundomin yleiskaavan suunnitteluryhmä esittää yhden metroaseman rakentamista Vantaalle. Östersundomin yleiskaavaehdotuksia tekevä ryhmä pitää parhaimpana mallia, jossa metroreittiä laajennettaisiin viidellä asemalla. Yksi niistä olisi Vantaan Länsimäessä, kolme Helsingin Östersundomissa ja yksi Sipoon Majvikissa. Mallissa on varaus raitiotielle. Esitettävän mallin lisäksi luottamushenkilöiden päätettäväksi menee neljä muuta vaihtoehtoa.

pakuntaan, jonka edustajaryhmä kirkolliskokouksessa uusiutui suurimmalta osaltaan. Sen 12 edustajasta seitsemän on uusia. Ryhmään äänestettiin yksi alle 30-vuotias edustaja, Katri Korolainen-Virkajärvi Tulkaa kaikki -ryhmästä. Koko kirkolliskokoukseen kuuluu 96 edustajaa. Vaalitulokset vahvistetaan 20.2.

Turussa kokoontuva kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, kirkon eduskunta. Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensimmäisen kerran 7.–11.5. Lisätietoja vaalien tuloksista www.vantaanseurakunnat.fi.

●●

Vantaalla järjestetään vuonna 2016 kirkon toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat eli herättäjäjuhlat. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti tiistaina anoa Herättäjä-Yhdistykseltä juhlien järjestämistä. Herännäisyyden eli körttiläisyyden vuosittaiseen suurtapahtumaan osallistuu 20 000–30 000 henkeä. Järjestelyihin tarvitaan noin 1500 talkoolaista. Seurakuntien osuus kustannuksista on enintään 230 000 euroa.

●●

Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden Pyhä-taidekilpailuun tuli yli 30 työtä. Kilpailussa on kolme sarjaa: kuvataide, sanataide ja multimedia/ kollaasi. Joka sarjassa jaetaan 700 euron pääpalkinto ja 200 euron tunnustuspalkinto. Voittajat valitaan kevään aikana ja töistä järjestetään näyttely Helsingin Lasipalatsissa 26.4.–8.5.

Kilpailun järjesti pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien oppilaitostyö.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Markku Mattila

Kolumni Haittaaks se? ”Mä oon ihan tyhmä ja ruma”, toteaa teini keittiönpöydän ääressä. Äänensävy on synkkä ja totaalinen. Takana on epäonnistuminen kokeissa (7-) ja katastrofi poikaystävän luona (finni leuassa).

Aikuisten vakioselitykset teinin ahdistukseen löytyvät biologiasta ja sukurasitteista. Hormonit ja huono itsetunto kelpaavat vastaukseksi mihin tahansa nuoren ja vähän vanhemmankin vaivaan.

Uskallan epäillä, että nykyteinin purkauksiin voi löytyä muitakin selityksiä. Ainakin hysteerinen kilpaileminen levittäytyy taudin lailla koko yhteiskuntaan. Taloudellinen ja poliittinen eliitti hokee mantran tavoin: ”menestykseen tarvitaan huippuja”.

Ei riitä, että on ihan hyvä. Pitää olla paras.

Huiput tunnistaa siitä, että ne menestyvät erilaisten ranking-listojen kärjessä. Ihmiset, koulut, yliopistot, työpaikat, kaupungit ja jopa maat kilpailevat keskenään. Kerro, kerro kuvastin, kenen brändi on houkuttelevin.

Hanna Perälä opiskelee sosionomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Kunnioittavan kohtaamisen puolesta Hanna Perälä uskoo, ettei oppimisen ilo ole ikäkysymys.

K

anniston koulun nuorisotiloissa tiistaipäivisin auki olevan Olotila-kahvilan tietokonenurkkauksessa on ruuhkaa. Kahvilassa käyvät ikäihmiset ovat pitkään toivoneet opastusta netin ja erilaisten ohjelmien käytössä, ja kolme Tikkurilan Laurean ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa on tullut helmikuun ajaksi apuun.

— Halusin tulla tänne, koska tiesin, ettei näitä oppijoita tarvitse erikseen motivoida, sanoo sosionomiksi Laurean luovien toimintojen suuntautumisohjelmassa opiskeleva Hanna Perälä, 29.

— Esittäytymiskierroksella he ilmoittivat olevansa ikinuoria senioreita. Vanhukset ovat kuulemma niitä, jotka eivät kävele.

Hanna kertoo, että Olotilan kurssilaiset ovat 60–80-vuotiaita ja heidän nettitaitonsa vaihtelevat huomattavasti riippuen esimerkiksi siitä, missä vaiheessa he ovat jääneet pois työelämästä.

— Yksi haluaa oppia käyttämään Skypeä ja vieressä toinen kysyy, mikä on Skype.

Taidetta sosiaalityön arkeen Tammikuussa toisen opiskeluvuotensa aloittanut Hanna ohjaa nyt ikäihmisiä ensimmäistä kertaa. Aiemmin hän on työskennellyt lasten ja nuorten parissa: vetänyt rippileirejä ja tehnyt luokanopettajan sijaisuuksia.

Ohjaajan rooliin palaaminen on tervetul-

lutta vaihtelua opiskelijan arkeen. Koulutuslinja, jolla Hanna opiskelee, on ainoa laatuaan Suomessa.

— Me opettelemme käyttämään sosiaalityössä apuna taiteita kuten draamaa, kuvataidetta ja tanssia. Luova lähestymistapa ulottuu myös opiskelumetodeihin. Melkein kaikkia aiheita lähestytään pohtimalla, ja joskus tuntuukin, että opiskelu on pelkkää pähkäilyä.

Kyllä mekin silti tenttikirjoja luemme.

Hannalla on paljon työkokemusta, mutta ammatillinen tutkinto on hänen ensimmäisensä. Hänellä ei vielä ole kovin tarkkaa kuvaa unelma-ammatistaan.

— Olen haaveillut työstä lasten ja nuorten parissa, mutta saattaisin viihtyä myös esimerkiksi toiminnanohjaajana ikäihmisten päiväkeskuksessa.

Ikäihmisenkin kannattaa kokeilla Jos Hanna saisi tältä istumalta viikoksi ohjattavakseen ryhmän erilaisia eläkeläisiä, jotka miettivät, kuinka käyttää päivänsä, mitä hän tekisi?

— Ensiksi tutustuisin tietysti porukkaan ja kysyisin jokaiselta, mitä he toivovat. Toiminnan pitää aina lähteä ihmisen omasta kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista.

Hanna sanoo, että olisi hienoa antaa ryhmäläisille tilaisuus kokeilla jotain, mitä he eivät ole ikinä kokeilleet — vaikkapa ratsastusta.

— Yrittäisin saada mukaan paljon muutakin liikuntaa— ja musiikkia.

Luovien toimintojen sosionomilinjan opiskelijoilla on mahdollisuus syventyä opinnoissaan kahteen tai korkeintaan kolmeen taiteenlajiin. Hanna on jo aloittanut tanssin erikoistumiskurssit ja harkitsee, onko seuraava eri-

koistumisalue musiikki vai draama. Hän on harrastanut sekä viulunsoittoa että teatteria.

Kunnioitus ratkaisee Hanna sanoo olevansa sosiaalialalla, koska tietää miltä toivottomuus tuntuu.

— Koska olen itse selvinnyt siitä, haluan auttaa muitakin selviämään.

Häneltä elämän suunnan löytäminen on vaatinut monta alanvaihtoa ja pitkällistä pohdintaa.

— Minun on ollut pakko oppia arvostamaan itseäni kantapään kautta.

Hanna tietää hyvin, että sosiaalialalla työskentelevä kohtaa toivottomuutta erityisesti ikäihmisten joukossa. Hänen äitinsä on tehnyt työuransa perushoitajana pitkäaikaissairaiden osastolla.

— En suostu uskomaan, että toivottomuus sinänsä olisi kiinni iästä tai edes terveydentilasta, ja aion olla samaa mieltä vielä kahdenkymmenen vuoden päästä.

Hän sanoo, että varsinkin silloin kun ihminen on riippuvainen muista, hoitajan kunnioittava suhtautuminen on kaiken a ja o.

— Ei auta, vaikka olisi rahaa, hienot tilat ja runsaat toimintamahdollisuudet, jos henkilökunnan perusasenne on väärä.

Toki rahakin merkitsee paljon.

— Minusta sellainen ajattelu, ettei vanhusten hyvinvointiin kannata satsata, on absurdia, kun miettii, paljonko useimmat meistä oppivat omilta isovanhemmiltaan. Ikäihmisiltä löytyy korvaamatonta hiljaista tietoa, ja monet heistä osaavat luottaa elämään, vaikka terveys reistailisi. Kuinka moni meistä nuoremmista pystyy samaan?

Laura Kimari

Sosionomiopiskelijat opastavat senioreita tietokoneen käytössä ti 21.2. klo 11 Kanniston Olotilassa

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Parhaaksi ihmiseksi tuleminen on vaativa projekti. Se pitää aloittaa jo kohdusta. Ensin kilpailutetaan sairaalat. Pienokaiselle ja perheelle kun pitää saada paras synnytyskokemus, ettei synny traumoja heti alkumatkalla.

Sitten on päivähoidon vuoro.

Vauva-lehden nettipalstoilla pohditaan kuumeisesti, laittaisiko mussukan kielikylpyyn, montessoriin vai minne. Ilmoittautua kannattaa ajoissa, sillä parhaat paikat viedään käsistä. Myös asuinalue ratkaisee, kun lähdetään kartuttamaan perillisen sosiaalista pääomaa.

Seuraavaksi tulevat harrastukset ja koulutie. Vain parasta. Etäisyyksistä ja sääolosuhteista piittaamatta vanhemmat sukkuloivat urheasti pääkaupunkiseudun ruuhkissa tarjotakseen lapselleen vain parasta virikettä koulupäivän jälkeen.

Nykypäivän hyvä vanhemmuus onkin jatkuvaa ryntäilyä erilaisten myyjäisten, varainkeruutempausten, arviointikeskustelujen, treenien ja esitysten välillä. Ja jos johonkin rientoon ei millään pääse, syyttävää sormea ei suinkaan osoita oma teini vaan luokkakaverin äiti. Hienovaraisesti tietysti, kuten parhaissa piireissä tapana on.

Vain ykkösenä oleminen ratkaisee.

Kolmas varasija pääsykokeissa on maailmanloppu.

Mutta ihan oikeesti, haittaaks se?

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Ota kantaa

Classic Praise ja Tiina Sinkkonen esittivät negrospirituaaleja sunnuntaina 12.2. Rekolan kirkossa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mikä negrospirituaaleissa koskettaa?

Onko nuorisotyö hukassa?

”Nuorisotilan puute piinaa.” Raitiovaunun sähköisen uutistaulun juttu sunnuntaina 5.2. pani aprikoimaan, varsinkin kun uutisessa viitattiin Vantaan Tikkurilaan. Piina on kuulemma ollut aluillaan 1990-luvulta lähtien. Nyt Tikkurilan keskustaan, Orvokkitielle, suunnitellaan lasten ja nuorten kulttuurikeskusta.

Vuosina 1985–89 vastasin Tikkurilan seurakunnassa sekä nuoriso- että rippikoulutyöstä.

1986 perustettiin nuorisokahvila Jallen Pubi — Katutaso Asematielle Tikkurilan kirkon eteisaulaan. Se oli avoinna perjantai-iltaisin kello 21–24. Turhaan ei puhuttu sosiaalisesta tilauksesta. Parhaimmillaan yhtenä iltana oli jopa 500 kävijää. 1990-luvulle tultaessa, kun kirkon eteisaulan

kahvila oli passé, Walkers-nuorisokahvila jatkoi Tiksissä.

Luonnollisesti seurakunta ja kaupunki tekivät 1980-luvulla nuorisotyössä yhteistyötä. Myös Vantaan poliisi suhtautui seurakunnan nuorisokahvilaan myönteisesti.

Onko Tikkurilan nuorisotyö vuonna 2012 hukassa? Vuoden 1985 alussa tapahtuneen seurakuntajaon jälkeen Tikkurilan asukasluku on noussut arviolta yli 10 000 hengellä.

Mitä mieltä olet?

Markku Mattila

Jenni Rikala, 32

Tenho Vanhanen, 64

Tiina Sinkkonen, 51

Miten tutustuit negrospirituaaleihin?

— En muista, milloin olen kuullut negrospirituaaleja ensimmäisen kerran, mutta minusta tuntuu, että olen aina pitänyt niistä hirveän paljon. Olen kuunnellut niitä levyiltä ja laulanut niitä.

Mikä negrospirituaaleissa koskettaa sinua?

— Laulujen melodiat, rytmit ja sanoitukset ovat syntyneet rankoista kokemuksista. Kun mustat ihmiset olivat Amerikassa orjia ja myöhemminkin sorrettuja, he turvautuivat Jumalaan ja kokivat saavansa voimia ja apua häneltä.

— Negrospirituaalit herättävät tunteita ja purkavat niitä. Jumala tietää ja ymmärtää sen, jos menee hyvin, ja senkin, jos on aivan pohjalla.

Pisteillä 1–5, kuinka konsertti sujui?

— Annan 5 pistettä koskettavalle kokonaisuudelle ja huippuhyville muusikoille.

Miten tutustuit negrospirituaaleihin?

— Ehkä se tapahtui joskus 1960-luvulla, kun aloin kuunnella jazz-musiikkia. Olemme vaimoni kanssa monenlaisen musiikin aktiivikuuntelijoita.

— Myös lapsuudenkodissani Ylöjärvellä saatoin kuulla negrospirituaalien tapaista musiikkia, reippaita hengellisiä lauluja. Molemmat vanhempani lauloivat helluntaiseurakunnan kuorossa, joka kävi harjoittelemassa meillä kotona.

Mikä negrospirituaaleissa koskettaa sinua?

— Rytmikkyys ja ilo. Konsertin kappaleista esimerkiksi Go Down, Moses eli Matkaan Mooses oli minulle ennestään tuttu. Se on hieno laulu, ja hyvä oli esityskin.

Pisteillä 1–5, kuinka konsertti sujui?

— Annan 5 pistettä. Ei ollut mitään rutiinisoittoa. Kiitokset järjestäjille, että pikkukylään saatiin näin hienoja esiintyjiä.

Miten tutustuit negrospirituaaleihin?

— Ensimmäinen kerran tutustuin negrospirituaaleihin joskus nuorena tyttönä Puistolan kirkolla.

Kun ryhdyin opiskelemaan laulua, tutustuin niihin uudemman kerran. Kolmen viime vuoden aikana olemme Classic Praisen taiteellisen johtajan ja pianistin Seppo J. Järvisen kanssa esittäneet niistä uusia tai Suomessa tuntemattomia jazzsävyisiä sovituksia.

Mikä negrospirituaaleissa koskettaa sinua?

— Negrospirituaalit ovat syntyneet vaikeuksien keskellä. Siksi ne ovat totta ja päästävät iholle. Ne eivät ole kuvakieltä vaan puhuvat oikeista asioita, jollaisia jokainen voi joutua kohtaamaan. Vaikeuksien keskelle tulee iankaikkinen toivo.

Pisteillä 1–5, kuinka konsertti sujui?

— Annan 4,5 pistettä. Vain Jumala on täydellinen.

Ku i n k a

Jalle Sörensen pastori, Helsinki

Tekstiviestit Vinkiksi riistajutun kirjoittajalle: perheen ruokavaliota voi viilata paljon eettisemmäksi jättämällä lihan pois. Halvemmaksikin tulee ja sopii siis pienituloisillekin! Muuten, missä se jutussa mainittu pekoni oli vaeltanut vapaana?

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi

allillaan Asiat m HERÄNNÄISSEURAT Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhlat 18.-19.2.

Ariel Neulaniemi, 29, on Radio Dein aamujuontaja ja tuore isä.

4% Viitasaarelainen Olen viisilapsisen perheen kuopus. Asuin elämäni ensimmäiset neljä vuotta Viitasaarella. Asuimme pappilan pihapiirissä. Isä työskenteli diakonina ja äiti sairaanhoitajana.

4

50 % Kurikkalainen

En kaipaa lakeuksia, mutta huomaan rauhoittuvani lenkkeilemällä peltomaisemassa. Kurikan seurakuntanuoret olivat minulle tärkeä yhteisö. Parikymppisenä menin paikallisradiokanavan johtajan puheille. Sanoin, että olisi kiva soittaa rocklevyjä radiossa, ja sain oman ohjelman.

46 % Pääkaupunkiseutulainen

Muutettuani vuonna 2004 pääkaupunkiseudulle olen asunut Kauniaisissa, Kontulassa, Munkkiniemessä, Sörnäisissä ja Paloheinässä. Mentyäni Elinan kanssa naimisiin muutin hänen luokseen Kannelmäkeen. Nykyisen paritalokodin ostimme Martinlaaksosta syksyllä 2009.

Viime kesänä meillä sattui vesivahinko, ja sen jälkeen asuimme jonkin aikaa Kampissa. Radiotöiden lisäksi teen silloin tällöin keikkaa trubaduurina. Isänpäivänä syntyneelle Samuelille tein laulun hänen ristiäisiinsä.

La 18.2. klo 14 ”Välähdyksiä siitä kuinka sen itse ymmärrämme” -juhlaseminaari Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18, Hki. Klo 18 ”Arjen halleluja” -konsertti Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Hki. Mm. Laura Sippola, Esa Ruuttunen, Vox Silentii ja Histan veisaajat. Klo 20 seurat Johanneksenkirkossa.

Su 19.2. klo 10 Juhlamessu Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Saarnaa Jukka Hautala, mukana suurkuoro. Kirkkokahvit kryptassa ja grillimakkaran myyntiä pihalla.

Klo 13 Päiväjuhla tuomiokirkossa.

Juhlaesitelmä Juha Siltala ja seurat, mukana Aholansaari Sinfonietta ja Herännäisnuorten kuoro.

Su 19.2. klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12.

Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ke 22.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Lappi_pelkkailmo_2012.indd 1

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

4.-10.4.2012

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 4.4. klo 19. Paluu ti 10.4. klo 8 mennessä. Hinta 580,-€.

Latuoppaina jo 24. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset p: (09) 51239130 tai 0500-603786.

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 8.15.9.2012.

Lisäinfoa: www.tuohioja.fi

www.vantaanlauri.fi

tekstit Kaisa Halonen kuvat Ami LIndholm

Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona 22.2.

5

Designia, V Vantaa on mukana Helsingin design-pääkaupunki­ vuodessa – eikä suotta.

A

alto-jakkara, Teema-muki, Unikko-verhot ja Fiskarsin sakset. Musiikkitalo, Kalevala-koru, pallotuoli ja Block-valaisin. Sitäkö on se paljon puhuttu design?

— Kaikki esineet ovat designia, muotoiltuja joko hyvin tai huonosti, sanoo Merja Kosonen, muotoilun koulutusohjelman lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikkurilan toimipisteestä.

— Minulle muotoilu on asia, joka helpottaa arkea ja tuo esteettisiä elämyksiä. Esineen pitää olla ennen kaikkea toimiva ja täyttää tehtävänsä. Sen, mitä on hyvä design, määrittelee jokainen itse.

Suurin osa teollisesti valmistetuista tuotteista on niin sanottua anonyymia muotoilua, jolloin suunnittelijaa tai suunnittelijoita ei nosteta esiin. Sitten on ”tähtimuotoilijoita” ja tuotteita, joita markkinoidaan suunnittelijan nimeä korostaen.

— Se on yksi markkinoinnin keino, jolla saadaan tuote erottumaan. Itse en ostaisi mitään pelkän nimen perusteella, toimivuus ratkaisee, Kosonen toteaa.

Muotoilun koulutusohjelmassa voi opiskella tekstiili- tai sisustussuunnittelua tai teollista muotoilua. Teollisen muotoilun opiskelijat voivat suunnitella periaatteessa ihan mitä vain aina aurinkolaseista paperikoneisiin, kunhan löytävät yhteistyökumppaneita muilta opiskelualoilta tai alan yrityksistä.

Merja Kosonen on tottunut arvioimaan hyvin erilaisia esineitä.

— Kun arvioin opiskelijan työtä, mietin ensimmäisenä, vastaako se tehtävänantoa. Sitten mietin, onko tuote kiinnostava, mitkä ovat tuotantokustannukset ja mitkä ovat materiaalit ja miten niitä on käytetty.

Muotoilijan ammatti muistuttaa insinöörin tai lääkärin ammattia siinä mielessä, että kun on oppinut perusasiat, voi alkaa erikoistua siihen, mikä kiinnostaa. Monilla suunta on selvä jo opiskeluaikana.

— Muotoilun kenttä on laaja. Vaikka tuotteiden valmistus on osittain siirtynyt pois Suomesta, tuotemuotoilu on säilynyt Suomessa. Palvelumuotoiluun on tullut jopa työpaikkoja. Taloudellinen tilanne vaikuttaa, Kosonen kertoo.

Palvelumuotoilun lisäksi nyt työllistävät esimerkiksi koneiden ja laitteiden suunnittelu sekä terveysala. Tarvetta on ollut esimerkiksi verensokerinmittareiden ja hammaslääkärilaitteiden suunnittelijoille.

Täysin vapaita käsiä muotoilijat ja muotoilun opiskelijat harvoin saavat. Asiakas määrittelee tavoitehinnan ja suunnitteluvaiheessa tehdään yhteistyötä muitten alojen ammattilaisten kanssa.

— Muotoilu on ajatteluammatti. Koko ajan pitää olla hereillä ja silmät avoinna. Tuotteita suunnitellaan aina tulevaisuutta varten, ei tähän päivään.

Merja Kososen mielestä muotoilu on ajatteluammatti.

6

Antti Kujalan suunnittelemia tuotteita testaavat monet aktiiviurheilijat.

Huipputekniikkaa ranteeseen

T

uotteen pitää olla sellainen, että sitä voi käyttää hanskat kädessä etelänavalla kaamoksen aikaan. Näin opastettiin Antti Kujalaa, kun hän noin vuosi sitten aloitti Suunnon muotoilujohtajana. Yhtiön tuotteita viedään yli sataan maahan ja niitä valmistetaan ulkomailla, mutta tuotekehitys ja muotoilu tehdään Vantaalla.

Antti Kujalan työkenttään kuuluu muun muassa sukellustietokoneita, sykemittareita ja rannetietokoneita, tuotteita joiden muotoilua ei yleensä opita koulunpenkillä.

— Tulin Suuntoon Nokian palveluksesta. Täällä valmistetaan laitteita, joista minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta meillä on onneksi hyvä tiimi, joka on opastanut, Kujala sanoo.

Suunnon muotoilutiimiin kuuluu viisi suunnittelijaa. Tuotekehityksessä ovat mukana myös käyttäjät.

— Talossa on töissä paljon aktiiviurheilijoita, ja meillä on myös kohderyhmäpaneeli, joka saa tuotteita testikierroksella. Heiltä saamme palautetta.

Osa muotoilijoiden työtä on trendien haistelu. Tuotteita suunnitellaan muutaman vuoden päähän, joten suunnittelussa pitäisi osata arvioida, mihin suuntaan mieltymykset ja tarpeet kehittyvät.

— Vaikutteita otetaan esimerkiksi urheiluvaatteista ja kelloista. Lisäksi jokaisella on jokin oma juttunsa. Itse olen kiinnostunut autoista.

Urheiluvälineissä ja tekniikassa erimaalaisten ihmisten mieltymykset eivät poikkea toisistaan niin paljon kuin vaikkapa vaatteissa ja huonekaluissa. Pieniä vivahde-eroja markkina-alueitten välillä kuitenkin on.

— Pohjois-Amerikan markkinoilla käyvät kaupaksi hyvin sporttiset mallit. Aasiassa designilla ja sillä, miltä tuote näyttää, on paljon merkitystä, Antti Kujala arvioi.

Suunnon muotokieltä Kujala kuvailee selkeäksi ja kauniiksi ja sellaiseksi, jossa materiaali saa rehellisesti näyttää itseltään, metalli metallilta, muovi muovilta. Tuotteen pitää myös näyttää kestävältä ja kestää — jokin aikaa sitten tuotteita todella tarvitsi etelänavalle kävellyt retkikunta.

Arto Alangon mielestä Leinelän päiväkoti on onnistunutta arkk

Vantaalla?

kitehtuuria.

Muotia kaikelle kansalle

A

rja Paakkola-Saarisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä suomalainen katumuoti näyttää. Hän työskentelee Seppälän design managerina ja on mukana päättämässä esimerkiksi vuoden päätrendeistä ja väreistä osana noin 20 hengen suunnittelijatiimiä.

Tämän hetken muotia Paakkola-Saarinen luonnehtii moni-ilmeiseksi. Esimerkiksi yhtä ja oikeaa hameen pituutta ei ole, vaan muodikas voi olla niin nilkkapituisessa kuin minissäkin. Suunnittelijoiden tehtävänä on kaivaa muodin virrasta päätrendejä.

— Ennen oli helpompaa sanoa, mistä muoti tulee, kun oli vain lehdet, elokuvat ja televisio. Nyt vaikutteita tulee kaikkialta. Käyn alan seminaareissa ja messuilla ja seuraan trenditoimistojen ennusteita. Monet suunnittelijat seuraavat muotiblogeja.

— Seuraan ihmisten pukeutumista oikeastaan kaikkialla, missä liikun, se on sellainen ammattitauti. Bussissakin saatan hiplata jonkun vaatetta, jos siinä on jokin kiinnostava materiaali, Paakkola-Saarinen kertoo nauraen.

Vaatteiden hyvää designia on Arja Paakkola-Saarisen mukaan vaikea määritellä.

— Minkä tahansa yksittäisen tuotteen voi pukea hyvällä tai huonolla maulla. Kaikki on kiinni siitä, miten vaatetta käyttää.

Seppälän muotisuunnittelijat seuraavat muotia myös tutkimalla myyntilukuja. Ne kertovat, mikä kuluttajien mielestä näyttää hyvältä tai tuntuu mukavalta. Toisinaan myyntiedot tuottavat yllätyksiä. Niin kävi esimerkiksi viime vuonna, kun kauppoihin lanseerattiin erä potkupukumaisia aikuisten haalareita. Monia niiden suosio epäilytti, mutta haalarit myytiin hetkessä loppuun.

— Suomalaisten pukeutuminen on muuttunut todella paljon.

Tarjonta on kasvanut, eikä pukeutumiseen enää suhtauduta niin ryppyotsaisesti kuin aiemmin. Värejä käytetään rohkeasti ja varsinkin meidän vaatteiltamme niitä oikein odotetaan.

Seppälän liikkeitä on nykyään myös Venäjällä, Virossa, Ukrainassa, Latviassa ja Liettuassa. Vaatteet valmistetaan eri puolilla maailmaa, mutta suunnittelutyö tehdään Vantaalla.

Vantaalaisten pukeutuminen saa Arja Paakkola-Saariselta hyväksyvän arvion. Ensi kesäksi hän tarjoaa muutaman helposti toteutettavan muotivinkin.

— Sekä naisille että miehille suosittelen rohkeita värejä. Jos ei uskalla hankkia väriä isona pintana, tyyliä saa uudistettua myös asusteilla. Vaatteissa, kengissä, laukuissa ja koruissa on nyt tarjolla todella herkullisia värejä

Arja Paakkola-Saarinen poimii päätrendejä muodin virrasta.

Muunneltavia julkisia tiloja

V

antaan kaupunginarkkitehdin Arto Alangon mielestä hyvän arkkitehtuurin tunnistaa ennen kaikkea siitä, että rakennuksesta jää miellyttävä muistikuva.

Lisäksi on olemassa pitkä liuta muita kriteereitä. Vaikeimmin määriteltävä niistä on kauneus.

— Hyvin suunniteltu talo sopeutuu ympäristöönsä, muttei liikaa. Siinä on myös luonnetta ja se täyttää roolinsa. Esimerkiksi kirkko tai kaupungintalo saakin pompata esiin ympäristöstään. Julkisilla rakennuksilla on vielä omat vaatimuksensa. Niiden on oltava helppokäyttöisiä, muunneltavia ja sellaisia, että kun sinne astuu sisään, tietää mihin mennä, Alanko luettelee.

— Pientä herkistävääkin saisi rakennuksissa olla, ja asioitten tulisi olla oikeassa mittakaavassa.

Esimerkiksi koulun pitäisi olla sellainen, että sitä on pienen ihmisen helppo lähestyä, vaikka se onkin suuri.

Alanko on työskennellyt Vantaan kaupungilla yli 20 vuotta, kaupunginarkkitehtina 16. Sinä aikana Vantaa on kasvanut valtavasti. Kasvutahti on yhä hurja. Kaupungin arkkitehtien työhön ei kuulu enää varsinaista suunnittelua vaan muun muassa tarve-

selvitysten ja hankesuunnitelmien laatimista. Sitä mukaa kun palveluiden tarve vaihtelee, mietitään aina myös kaupungin tilojen kohtaloa.

Jugendin ja kansallisromantiikan ystäville Vantaalla ei ole juuri tarjontaa, mutta muuten täälläkin on kiinnostavaa ja hyvää arkkitehtuuria.

— Esimerkiksi Pyhän Laurin kirkko, Heureka, Tikkurilan lukio, Kanniston koulu ja Leinelän päiväkoti ovat esimerkkejä onnistuneesta arkkitehtuurista. Hyvästä lähiörakentamisesta esimerkkinä käy varhainen Simonmetsän kerrostaloalue, myöhempinä Kartanonkoski ja Myyrmäen täydennysrakentaminen.

Julkiseen rakentamiseen näyttää olevan tulossa väriä ja vaihtelua pelkistetyn ja hillityn tyylin rinnalle.

— Nuorten arkkitehtien töissä näkyy jo reipasta irtiottoa pelkistetyn arkkitehtuurin perinteestä, erityisesti muotokielessä. Esimerkiksi Kanniston koulu on sellainen, ja se onkin jakanut mielipiteitä. Jotkut ovat sitä mieltä, että se on mukavaa irrottelua, toiset sitä mieltä, että pröystäilyä.

tekstit Hanna Antila kuvat Jani Laukkanen

7

K

orson kirkossa on laskiaissunnuntaina kansainvälinen messu. Sen toimittavat kirkkoherra Kimmo Saares, pastori Samuel Luak ja pastori Riitta-Maija Palmusaari.

— Korsossa on aiemminkin järjestetty kansainvälisiä messuja. Haluamme, että seurakuntamme alueella asuvat eri kulttuureista tulevat ihmiset saavat tilaisuuksia muodostaa suhteen omaan seurakuntaan, kertoo Saares messun taustaideasta.

Messun kaava on perinteinen.

Saarnan Saares ja Luak toteuttavat dialogina suomeksi ja englanniksi. Raamatun tekstit luetaan venäjäksi, burmaksi ja arabiaksi.

Käsiohjelmista löytyvät messun

keskeiset tekstit suomeksi ja englanniksi. Messussa esiintyy eteläsudanilainen musiikkiryhmä.

— Osa messussa laulettavista virsistä on perinteisiä, niissä on vahvaa suomalaista virsirunoutta. Osa virsistä on kansainvälisempiä, Saares kertoo.

Messun jälkeen kokoonnutaan kirkkokahveille ja Petteri Kerkon Via Appia Antica ‑taidenäyttelyn avajaisiin.

Kansainvälinen messu / The Holy Mass of Sunday before Lent su 19.2. klo 10 Korson kirkossa Petteri Kerkon Via Appia Antica ‑taidenäyttely 19.2.–12.3. Korson seurakuntakeskuksessa

Petteri Kerkon maalauksia voi katsella Korson seurakuntakeskuksessa.

Facebookissa ja Twitterissä www.facebook.com/vantaanlauri www.twitter.com/vantaanlauri

SATO SenioriKoti®

Perimänä ekologise Kalle Holmberg soutelee puuveneellä ja kävelee aina kun voi.

E

vankelisluterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto järjestävät tänä vuonna Ekopaasto-kampanjan. Tarkoituksena on kannustaa suomalaisia muuttamaan elämäntapojaan ilmastoystävällisemmiksi. Yksi kampanjaan pyydetyistä ja mukaan lähteneistä on eläkkeellä oleva ohjaaja Kalle Holmberg, 72.

— En tuntenut olevani vieraalla maalla, kun minulle kerrottiin ekopaastosta. Se on osa jokapäiväistä elämää. On hyvä, jos tämä auttaa ihmisiä tarkentamaan suhdettaan kulutukseen ja näkemään maailmassa muutakin kuin viihdettä, formulaa ja kvartaalia.

Holmberg arvaa ehkä ärsyttävänsä kritisoimalla näitä kolmea monelle nykyihmiselle perustavanlaatuista asiaa, mutta hän kertoo näkevänsä jo ammattinsa puolesta, miten ihmiset voivat nykyään.

— Näen vaaran, että ihminen jotenkin läsähtää paikoilleen. Ei halua luopua, eikä astua varjosta valoon.

Ihminen luulee tarvitsevansa ulkoapäin tulevaa viihdyttämistä.

Holmbergin mielestä viihde on ajan kuluttamista.

— Yleisradion muuttuminen vuosikymmenien aikana on tästä ehkä paras esimerkki. Teatterin ja elokuvan kuoleutuminen ovat myös hyviä esimerkkejä.

Holmberg on aina ihmetellyt, miten ihmiset jaksavat katsoa televisiosta sitä, kun joku pörrää formulalla ympäri rataa. Formula on hänen mielestään ajan yliarviointia — niin kiihdyksissä ei saisi olla.

— Kun ihmisellä on kiire, ja ajanvietekin liittyy rauhattomuuteen, siitä tulee tapa.

— Kvartaali ei liity työn tekemiseen eikä toimeentuloon, elämän realiteetteihin, se on vain hyötynäkökulma. Joskus työssä on ol-

13-14

Laadukasta ja viihtyisää vuokra-asumista senioreille Martinlaakso

HUONEISTOESIMERKIT C-talo 3h+kk+s, 65 m2 vuokra alk. 1 183 €/kk 2h+kk/k, 41,5 - 59,5 m2 vuokra alk. 855 €/kk 1h+kk, 35 m2 vuokra alk. 749 €/kk A-B -talo 3h+kk+s, 63,5 m2 vuokra alk. 1 168 €/kk 2h+kk+s, 43,5 - 53,5 m2 vuokra alk. 853 €/kk 2h+kk, 42 - 43,5 m2 vuokra alk. 840 €/kk

SATO Vuokraus ja myynti

8

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Martinlaakson uuteen keskustaan tulee ensisijaisesti senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Ostoskeskuksesta löytyvät mm. kaupat, apteekki- ja pankkipalvelut. Kävelyetäisyydellä myös kirjasto ja terveyspalvelut. Asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat.

Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa asumista helpottava tukivarustelu.

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Asukkaalla mahdollisuus tilata omalla kustannuksellaan myös muita palveluita Hoiva Oy:ltä.

LISäTIEdOT: Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312

Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki

sato.fi

lut luonnollisuutta, kun miettii, miten lapset ennen oppivat työnteon. Maailmanloppu tulee, kun työ muodostuu pelkäksi rahan tarpeeksi. Viihde, formula ja kvartaali — eli kiire — ovat tehneet ihmisestä itsensä ja toisten kanssa viihtymättömän.

Ekopaasto-kampanjassa on

tarkoitus luopua jostakin ilmaston hyväksi, esimerkiksi autoilla vähemmän, jättää liha pois ruokavaliosta, lyhentää suihkussaoloaikaa, sammutella turhia valoja tai ostaa vähemmän kulutustavaroita.

Kalle Holmberg ei voi enää vähempää autoa ajaa.

— En ole ikinä ajanut autoa, koska minulla ei ole ajokorttia. En aikanaan tarvinnut yksityisautoa, koska oli joukkoliikennevälineet.

1960-luvulla oli radikaalia, etten halunnut yksityisomaisuutta. Mutta ei autoilemattomuus minua kyllä nyt pelasta, sillä perheelläni on auto ja vaimoni ajaa sitä.

Holmberg on joutunut liikkumaan yksityisautoilla tietenkin työnsä puolesta. Korttia hän ei kuitenkaan ole ajanut, sillä hän haluaa kävellä sen, minkä voi. Eikä hän enää mielellään käytä taksia, koska ennen sitä tuli käytettyä turhankin huolettomasti. Kesäpaikassaan Hämeessä Holmbergilla on puuvene, eikä hän ole suostunut laittamaan siihen moottoria, vaikka siitä on perheen kesken keskusteluja käyty.

— Rupean vähitellen olemaan kylillä pilailun ja naurun kohde, että siellä se ukko soutelee iltaruskoaan kohti. Mutta minä myös tykkään soutamisesta.

Ekologinen ajattelutapa on tullut Holmbergille perimänä, mutta vanhemmiten hän on tullut siitä tietoisemmaksi ja alkanut ymmärtää valintojaan.

Paastosta puhuttaessa Holmbergia innostaa ajatus siitä, että luopuisi esimerkiksi ahneudesta.

— Tämä ortodoksinen matka on opettanut minulle suvaitsevaisuutta ja elämän paradoksaalisuuden ymmärtämistä, sanoo Kalle Holmberg.

Palveluja tarjotaan

Esitte su 19.2. kl ly o

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995 Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Kansainvälinen messu

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, K O T I S I I V O remonttisiivousta USP ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi Ilmastoinnin puhdistushuolto ja säätö sekä muut kiinteistöhuoltopalvelut.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923 Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888 KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

set aatteet Sini Pennanen

Paastoamisen myötä Kal-

le Holmberg on alkanut ymmärtää vuoden kiertoa, joka ei hänelle ole pelkästään kesä, syksy, talvi ja kevät.

— Paastossa on syntymä ja kuolema. Tarvitsen sen vuotuisen tietoisuuden.

Ortodoksiseen paastoon kuuluvia ruokarajoituksia Holmberg noudattaa voimiensa mukaan.

Paastossa hänestä tärkeintä on ylipäätään sulkea suu.

— Mieti vähän, mitä päästät suustasi. Tärkeintä ei ole se, mitä syöt, vaan se, mitä puhut. Kun sulkee suunsa, silloin ehkä miettii, missä omassa elämässä mennään.

Paaston aika on tie ylösnousemukseen. Se ei ole koulussa kuultu raamatunkertomus vaan Jeesuksen kärsimysnäytelmän sisäistämistä.

Holmberg sanoo, että paaston ajat suojelevat, jos ajaa liian kovalla vauhdilla vuotuista kiertoa. Vauhti hidastuu ainakin joksikin aikaa.

Ekopaastosta voi myös tulla elämäntapa.

— Ekopaasto näillä minun mahdollisuuksillani on ollut olemassa jo 25 vuotta. Mutta nyt yritän skarpata ja kävellä vielä enemmän. Ja jos katsoisi töllöä vähemmän.

Kuuliaisuustehtävät ovat ny-

— Kun tulee vanhaksi, huomaa itsessään pihejä piirteitä. Olen tukistanut itseäni siitä, ja antanut ropoja kerjäläisille — ihan yksi hailee, mitä sanotaan, pitäisikö antaa vai ei. Pitää tarkkailla omaa pihiyttään voidakseen luopua jostakin, ettei rupea kasaamaan ja tulemaan ahneeksi.

Kalle Holmberg erosi 1960-luvulla luterilaisesta kirkosta. Noin nelikymppisenä eli ”normaalissa järkkymisiässä” hän joutui miettimään elämänsä näkökulmaa uusiksi. Holmberg kiinnostui ortodoksisuudesta ja vietti paljon aikaa Valamon luostarissa ja keskusteli ortodoksi-isien kanssa.

— Oppi-isät sanoivat, että älä

höyrähdä, ellet ole ihan varma.

Viisi vuotta meni, ja pitkien pohdintojen jälkeen Holmberg liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Siitä alkoi hänen elämänsä toinen näytös.

— Jotkut tulevat mainiosti toimeen yhdellä näytöksellä, yhdellä elämällä, jos elävät sen viisaasti.

Tällaisella kulkijalla ja rettelöijällä niin kuin minä ensimmäinen elä-

Hammashoitoa

mä kulutetaan loppuun ja jossakin vaiheessa on mahdollisuus tarkistaa valintojaan.

— Kolmas näytös on kuolema.

Ja ylösnousemus, mikäli sitä on.

Se on arvoitus, jota me emme tule koskaan ratkaisemaan, mutta se on meidän keskellämme täällä ja siinä ortodoksisuus on minua auttanut.

kyisin Kalle Holmbergin arkea.

Hän on Valamon Ystävien puheenjohtaja ja häntä pyydetään puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Ehkä häneltä ilmestyy kolmas kirja.

— Ei maailma enää kaipaa minun ohjauksiani. Se tie tuli käytyä loppuun. Mihin minä tänä päivänä ohjaisin? Kaikki on niin kaupallista. Pitäisi perustaa oma ryhmä. Mutta ei ole helppo luopua teatterista, jota 40 vuotta tuli tehtyä, sanoo mies, joka oli haastattelua edeltäneenä kahtena päivänä ollut yötä myöten kuvauksissa. Tällä kertaa näyttelijänä.

Nina Riutta

●●

●●

Laskiaissunnuntain ekomessu su 19.2.

Johanneksen kirkossa Helsingissä.

Ekopaasto-kampanja 22.2.–8.4.

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Vanta an Lauri VANTAAN

Pitenevien päivien lukuhetkiä www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

K&P HAUTAKIVET

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Vuokralle tarjotaan

Sirkka-Liisa Helenius

Talvilämmin rantamökki Hankasalmella mukavuuksilla, Häkärinteet 7 km, Revontuli-golf 2,5 km. Hgistä n. 300 km. P. 040 593 6180.

Vuokrata halutaan

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

9

Vantaan seurakunnat 16.2.–23.2.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14, suljettu ajalla 21.–27.2.

Puuroaamiaista ei ole tarjolla 22.–23.2.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 19.2. klo 12. Vesa Häkkinen, Hans Tuominen, Anne Viljamaa, Outi Noponen. Messun jälkeen on Nissin ystävyysseurakunnan vapaaehtoisten muistaminen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja sen jälkeen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 20.2. klo 18.30– 20.

Päiväraamattupiiriä ei ole 21.2.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Aikuisrippikoulu alkaa to 22.3. klo 17.30. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 19.2. Vesa Häkkinen, Anne Viljamaa.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan. Voisitko lahjoittaa lankaa?

Lankojen tulisi sisältää vähintään 50 prosenttia villaa. Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla. Tule mukaan neulomaan ja kokoamaan peittoja.

Seniorikerho ti 21.2. klo 13– 14.30. Teemana Yhteisvastuu. Alkuhartaus, kahvit, vierailijoita ja yhdessä olemista. Lisätietoja p.

050 593 5503.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 18. Vesa Häkkinen, Anne Viljamaa.

Lapsille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla kuukauden kolmantena sunnuntaina eli seuraavan kerran 19.2. ja Hakunilan kirkolla parittomilla viikoilla sunnuntaisin klo 12–13.

Kotipyhäkoulu Hakunilassa Hevoshaantie 9 D, Asta Enqvistillä, parillisilla viikoilla sunnuntaina klo 11–12. Kotipyhäkoulu ItäHakkilassa Hyvärisillä, Riekkomäentie 8, parittomilla viikoilla torstaisin klo 18–19.

Kastettu Aatos Kasperi Kuusi, Yan Wang.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Ilmari Luomala ja Kirsi Marja Pirinen.

Hautaan siunattu Taina Marja-Leena Hartikainen 46 v.

Hämeenkylä Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Avioliittoon kuulutettu Juhani Miikka Lankinen ja Maria Susanne Mäenpää.

Matti Aatos Tapani Nurmi 63 v, Elli Esteri Luukkonen 90 v, Jorma Kalevi Alén 81 v, Erkki Juhani Saarinen 70 v, Timo Antero Kilpeläinen 43 v.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila

Rekola

Nettikerho ke 22.2. klo 14–16.

Aiheena teksti– ja kuvakirjapalveluja.

Kirjallisuuspiiri ma 5.3. klo 12.

Kirjoina Paavo Kettusen Kätketty ja vaiettu ja J.M. Coetzeen Häpeäpaalu.

Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 23.2. klo 11. Vieraana pastori, lähetystyöntekijä Pasi Hujanen.

KimaraKahvila su 26.2. klo 18.

Keskustellaan Jeesuksen ensimmäisestä tunnusteosta Kaanaan häissä.

Perhekerhot tauolla viikon 8 talviloman ajan.

Kastettu Lenni Topias Lehto, Oliver Lauri Tapio Korhonen.

Hautaan siunattu Aino Agnes Bertula 102 v, Pentti Kalervo Koskikari 65 v, Jorma Sakari Vaskisalmi 53 v.

Hämeenkylän kirkko

Korso

Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 19.2. klo 10. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Paastonajan aloitusmessu ke 22.2. klo 18. Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Vapaaehtoistyön rekrytointiilta to 16.2. klo 18.30. Tule kuulemaan miten toimia vapaaehtoisena Hämeenkylän seurakunnassa. Ohjelmassa vapaaehtoisten puheenvuoroja, Heikki Heikurinen Vantaan seurakuntayhtymästä esittelee Suurella sydämellä –kampanjaa, musiikkia ja iltatee.

Israel-iltapäivä su 19.2. klo 15 isossa seurakuntasalissa. Aiheena esikoisen lunastuksen rituaali. Puhujavieraana FM Daniel Brecher.

Hahmotaideterapiaryhmä ma 20.2. alkaen maanantaisin klo 13.

Hahmotaideterapiasta voi löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille p. 0400 269 397 / 09 898 386.

Nykytystä ja tykytystä jumppa aikuisille. Viikolla 8 jumppaa ei ole talviloman vuoksi.

Isä meidän ‑luentosarja to 23.2. klo 18.30. 6. ja 7. pyyntö:

Olivia Hämäläinen, Emma Kristiina Talonpoika.

Hautaan siunattu

Diakoniatoimisto Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Lapsille

Kirkkoherranvirasto

Leipää ja viiniä ➤

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 16.2. klo 13.

Miesten saunailta to 16.2. klo 18.

Laskiaissunnuntain kansainvälinen messu su 19.2. klo 10, Kimmo Saares, Samuel Luak, Riitta-Maija Palmusaari, Lauri Kiviranta. Messu toimitetaan suomen, englannin, venäjän ja burman kielillä. Kirkkokahvit.

Kohtaaminen Via Appia Anticalla, Petteri Kerkon taidenäyttelyn avajaiset su 19.2. messun jälkeen n. klo 11.30.

Näyttely on avoinna 12.3. asti seurakuntakeskuksen aukioloaikoina.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 23.2. klo 12 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Aiheena Minä ja minun Vantaani. Vieraana libanonilaissyntyinen, vantaalainen elokuvaohjaaja Jean Bitar (kuvassa). Tilaisuudessa katsotaan hänen ohjaamansa elokuva Pyhän Laurin Kappeli.

Lounas 5 euroa. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Runopiiri ma 20.2. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 20.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 20.2. klo 18.30.

Lähetyspiiri ke 22.2. klo 13, Riitta-Maija Palmusaari.

Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 18, Riitta-Maija Palmusaari ja Lauri Kiviranta.

Varaventtiili-ilta ke 22.2. klo 18.30 teemana Tuunataan yhdessä. Otetaan vanhat vaatteet, kankaat ja muut materiaalit yhdessä ideoiden hyötykäyttöön.

Rukousryhmä ke 22.2. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 23.2. klo 13, Anne Saviranta. Vierailijana Maija Sankari Kirkon Ulkomaanavusta kertoo Yhteisvastuukeräyksestä.

Naisten saunailta to 23.2. klo 18.

keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 19.2. klo 10, Riina Laurila-Castrén.

Soita ja laula -pyhäkoulu su 19.2. klo 15, Kirsi Kallio ja Susanna Väyrynen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Viikolla 8 (20.–24.2.) päiväkerhot, perhekerhot ja muskarit ovat talvilomalla.

Muuta

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Runoryhmä to klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 19.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, avustajana Discantus-kuoro, jota johtaa Nina Melasalmi.

Kohtaamisia sanan äärellä su 19.2. klo 17.30. Liisi Jokirannan aiheena ”Jumala tuntee ahdistukseni”, musiikki Maria Kuurne.

Lasten kerhon aiheena ”Jumalan kuvaksi luotu lankesi”.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 20.2. klo 18.30.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Tuhkakeskiviikon messu 22.2. klo 19, liturgi ja saarnaaja MarjaLiisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Pyhän Andreaan kirkon kuoro avustaa.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 23.2. klo 12 alkaa Marttojen valmistamalla lounaalla (5 e). Päivän aiheena ”Minä ja minun Vantaani”. Vieraana libanonilaissyntyinen, vantaalainen elokuvaohjaaja Jean Bitar. Katsomme elokuvan Pyhän Laurin kappeli. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Vanhemman väen piiri ti 21.2. klo 13, Riitta-Maija Palmusaari.

Diakoniatyö etsii vapaaehtoisia alueen vanhainkoteihin.

Tunti ajastasi riittää ja sitoudut vain täksi kevääksi. Vapaaehtoisen tehtäviä voivat olla seurustelu, lehden tai Raamatun lukeminen tai vierellä olo. Tehtävään perehdytetään ke 29.2. klo 16 Kirkon kulmassa, os. Merikotkantie 2. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Savirannalle p. 050 599 9068.

Aikuisrippikouluryhmä pe 9.3. klo 18. Ilmoittautuminen ensimmäisessä kokoontumisessa. Tiedustelut pastori Vesa Ruokonen, p. 050 574 7285.

Nuorille

Kastettu

Rautkalliontien kerhohuone

Onni Mikko Samuli Salminen, Noora Karoliina Pyyhtiä, Jeanna

Rukouspiiri to klo 19.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Nuorten kahvilat

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri ‑aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 20.2. klo 15. Jorma Kuusijärvi alustaa aiheesta: valmistautuneena vastaanotolle.

Rautkalliontie 4

Ensi sunnuntai on laskiaissunnuntai. Sen aihe on Jumalan rakkauden uhritie.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 31:2–6, Hes. 18:30–32, 1. Kor. 13 (1. vuosikerta) tai 1. Tim. 2:4–6 ja Mark. 10:32–45.

Pienin on suurin Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.

Mark. 10:43–45

10

Älä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Senioreiden terveyspäivä 13.3. klo 9.30–14. Vierailijoina proviisori Päivi Sippola ja suuhygienisti Saila Vesterinen. Ohjelmassa myös runoja, musiikkia, tietoa Kirkon Ulkomaanavun toiminnasta ja keittolounas jälkiruokineen. Hinta 10 e. Ilmoittautuminen helmikuun aikana ma–pe Kaarina Johanssonille p. 050 543 0980, Paula Haavistolle p. 050 300 1317 tai Marjatta Tammisalolle p. 09 8543 434.

Jani Laukkanen

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

J

eesus kertoo seuraajilleen koruttomasti tulevan kohtalonsa: kärsimys ja kuolema odottavat. Kukaan ei tunnu ymmärtävän. Opetuslapsetkin pyrkivät vain varmistelemaan parhaita paikkoja lopun voitonjuhlassa.

Vaikka Jeesus oli monta kertaa opettanut, että Jumalan valtakunnassa on toisenlainen järjestys, tieto ei läpäise edes lähimpiä, opetuslapsia. Niin tiukassa elää halu kunniaan, olla ykkönen, voittaa muut. Vielä kerran Jeesus joutuu selittämään järjestyksen: se joka haluaa olla ensimmäinen, olkoon kaikkien orja.

Jumalan silmissä pienin ja heikoin on jotain.

Jeesus ei lupaa seuraajilleen helppoa elämää eikä kunnian hetkiä. Mutta hän lupaa olla läsnä jokaisessa hetkessä.

Kohta alkava paastonaika kutsuu tarkastelemaan itseä, omaa elämää, arvoja ja asenteita. Se ei tarkoita uhraamista.

Jeesuksen ristinkuoleman edessä meidän uhraamisemme olisivat naurettavia.

Se tarkoittaa silmien avautumista omalle heikkoudelle ja toisen kärsimykselle. Miten minä tänään voisin palvella toista?

Jumalan valtakunta toteutuu siellä, missä heikot ja hauraat tulevat yhteen, tajuten sen, että jos toisella on hyvä olla, silloin on minullakin.

Kirsi Vuorikivi Rekolan seurakunnan lapsityönohjaaja

Nuorille Nuorten sähly to 16.2. klo 16.30–17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to 16.2. klo 18 kirkolla.

Lapsille Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Kirkon Idolit — koululaisten periodipyhäkoulu su klo 10 kirkolla alakerrassa. Tällä kerralla tutustumme Pyhään Franciskukseen luovasti ja toiminnallisesti. Ryhmä on avoin kaikille yli 7-vuotiaille lapsille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Muuta Elämys- ja hiljaisuusmatka Lappiin 15.–21.9. Muotkatuntureiden maisemiin Inarissa. Ohjelmassa mm. vaellusta luonnossa, porotila, saamelaismuseo Siida, Pielpajärven erämaakirkko, Inarin kirkko ym. Matkan hinta on n.

470 €, joka sisältää: matkat, majoituksen, ruokailut perillä ja retkieväät. Etusija rekolalaisilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.3. mennessä diakoni Siru Rantaselle, p. 050 342 6155. Matka tehdään yhdessä Hausjärven seurakunnan kanssa.

Kastettu Emil Johannes Koski, Rainer Dimitri Allan Lindeman, Olavi Johannes Markkanen.

Hautaan siunattu Rosa Lempi Heikkuri 84 v, Anna Maria Hiedanpää 76 v, Raija Seija Tuulikki Öhman 73 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta.

Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Hiljainen musiikkiretriitti to 16.2. klo 19.10 – 20.10. Tiina Komulainen, puhe, laulu, kantele. Kanttori Terje Saard ja Pyhän Laurin kuoro. Tule kiireen keskeltä rauhoittumaan tunnelmalliseen kirkkoon. Saamme levähtää yhdessä musiikin keskellä. Tilaisuudet alkavat klo 19.10, joten pääset paikalle Tikkurilasta kätevästi bussilla (linja 55 klo 18.44 Tikkurilan asemalta ja linja 611 klo 18.41 Kaupungintalolta).

Laskiaissunnuntain messu 19.2. klo 12. Tiina Komulainen, Heikki Leppä, Iina Katila ja Terje Saard.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 16.2. klo

16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 16.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Kirkon maalausryhmä to 16.2. klo 18–21 ryhmähuoneessa. Tule mukaan, olet maalannut aiemmin tai et. Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 5939214.

Laulupiiri pe 17.2. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 18.2. klo 15 Olotilassa.

Laskiaissunnuntain messu su 19.2. klo 10. Liturgi Toni Fagerholm, saarna Jenni Jerkku, kanttori Samppa Laakso.

Siionin virsiseurat su 19.2. klo 15 neuvotteluhuoneessa.

Inkreripiiri su 19.2. klo 15.

Eläkeläiskerho ma 20.2. klo 13 kahviossa.

Sansan radiopiiri ma 20.2. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 20.2. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Lähetyksen päiväpiiri ti 21.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 18. Kirsti Hildén, Tiina Komulainen, Simo Santaranta.

Tikkurilan Hannat to 23.2. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 23.2. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 23.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin ‑ryhmä to 23.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon ulkomaan avun kautta.

Viipuri ja Dikoni to 23.2. klo 18 Tikkurilan kirkon kahviossa. Kalevi Niemi ja Sipe Jalokinos kertovat kevään matkasta ja perhekodin avustustarpeista.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken piiri ke 22.2. klo 18. Raamattuopetusta.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 17.2. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 22.2. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 22.2. klo 17.30–19.30.

Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Laskiaisrieha su 19.2. klo 10–14.

Koko perheen tapahtuma. Seikkailurata klo 10–13, Nukketeatteri Sananjalka: esitykset klo 10.30 ja 12, askartelua, hernesoppaa , makkaraa, laskiaispullaa ja juomia. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Wintin ovet avoinna nuorille to 16.2. klo 17–20.30.

Koululaisille Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Tikkurilan seurakunnan iltapäiväkerhoihin hakeminen lukuvuodelle 2012–2013 on alkanut. Ilmoittautumiset kaupungin kautta.

Sisarusleiri 31.3.–1.4. Holmassa, hinta 10€/osallistuja. Nuoret ja kouluikäiset sisarukset yhdessä leirillä. Vähintään yhden sisaruksista pitää olla vuonna -96 syntynyt. Ilmoittautumiset 29.2. mennessä puhelimitse Enni Korhonen 050 526 9401 tai Reetta Leppänen 050 369 3529.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla (Ylästössä laskiaisrieha) sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Isä–lapsiretki la 3.3. Kuntokallion leirikeskukseen. Lähtö klo 9.30, Unikkotie 5. Ulkoilua yhdessä, ruokailu, linnunpönttöpaja, sauna, uinti, makkaranpaisto yms. Paluu noin klo 16.30. Ota mukaan säänmukainen ulkoiluvarustus, oma pulkka tai liukuri, uima-asu, pyyhe, yms. Huom!

Lasten allasta ei ole erikseen: muista kellukkeet uimataidottomille! Retken hinta: aikuinen 22 e, 12–17 v 16 e, 3–11 v 12 e. Ilmoittautuminen 17.2. mennessä Meikku Salo p. 050 327 1634 tai Päivi Romula p. 050 410 3863.

Muuta Ryhmänohjaajakoulutus Koulutus uusille ryhmänohjaamisesta kiinnostuneille sekä ohjaajan tehtävässä jo toimiville vapaaehtoisille torstaisin 8.3.–29.3. klo 18–19.30 Nuorisotilassa Tikkurilassa (Unikkotie 5 C, 2.krs.). Kouluttajina toimivat nuorisotyönohjaaja Reetta Leppänen ja pastori Tiina Komulainen. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille p. 050 548 6078 / paivi.makinen@evl.fi.

Iina Maija Eveliina Lauren, Tessa Amanda Blomqvist, Enni Elisabet Niemi-Aro, Pinja Aino Anneli Kulmala, Saana Pihla Sofia Kivekäs, Waltter August Herold, Ella Ilona Nevalainen, Jake Aulis Johansson, Viktor Daniel Juhani Serni, Eloise Amy Harriet Sistonen, Suzanne Sistonen.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Juhana Loikkanen ja Riikka Helga Sofia Rustholkarhu, Mika Matias Kalliokuusi ja Anna Sofia Vesterinen.

Hautaan siunattu Kalevi Alarik Liimatainen 81 v, Esko Antero Johannes VehmaanKreula 79 v, Martti Kalevi Järvinen 66 v, Väinö Tapani Kankkunen 60 v.

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

T seu ietoa ra toim kuntie ja p innas n t ww alvelui a w s seu .vanta ta raku a nna nt.fi

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 16.2. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 16.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Messu su 19.2. klo 10. Saarna Elina Hellqvist, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 19.2. klo 10 kerhohuone 4.

Maanantaipiiri ma 20.2. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 20.2. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.2. klo 17.30–19 takkahuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 21.2. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Mammaraamis ke 22.2. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Tuhkamessu ke 22.2. klo 18.30.

Saarna Heli Ojalehto, liturgia Risto Pottonen, kanttori Kari Jerkku.

Eläkeläiskerho to 23.2. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 23.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 19.1. klo 12. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahvit.

Raamattu-rukouspiiri ti 21.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho ke 22.2. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 22.2. klo 18.30–21. Mukaan omat saunamakkarat ja pyyhe.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 21.2. klo 12.30–14.

Martinristi Eläkeläiskerho to 16.2. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 16.2. klo 18.30–20.30 Olotila.

Toivon tuulet su 19.2. klo 17. Puhujana Juhani Happonen.

Diakoniapiiri ma 20.2. klo 12– 14.

Lähetyspiiri ti 21.2. klo 18.30– 20 srk-sali.

Lukupiiri ke 22.2. klo 18 Olotila.

Anja Snellman: Parvekejumalat.

Eläkeläiskerho to 23.2. klo 13– 14.30.

Käsityökahvila Kantapään kautta to 23.2. klo 18–20. Käsityökahvila on tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 23.2. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kaivosristi

Vantaankoski

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Kastettu

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie

Sakari Sarkimaa

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Koko perheen laskiaisrieha su 19.2. klo 10–14 Ylästön seurakuntatalolla. Seikkailurata klo 10–13, Nukketeatteri Sananjalan (kuvassa) esitykset klo 10.30 ja 12, askartelua sekä hernesoppaa, makkaraa, laskiaispullia ja juomia. mennessä. Matkataan kaupungin toiselle laidalle ja takaisin bussilla 56. Retki maksaa Vantaan sisäisten bussilippujen verran.

Peliretki Megazoneen to 23.2.

Tavataan Myrrtmäen kirkolla klo 12.25 ja tähdätään 12.34 junaan.

Paluu klo 15.30 mennessä. Reissu maksaa 11 e ja seutuliput.

Lapsille ja perheille Haku koululaisten kesäleiritoimintaan 13.2.–30.4. Kesän päiväleirit järjestetään 4.–5.6. ja 8.–20.6. ma–pe klo 9–15 Kivistön kirkossa, Myyrmäen kirkossa, Vaskipellon seurakuntakodissa ja Vantaanlaakson kerhopisteessä. Leirillä lapsi saa viettää aikaa turvallisen aikuisen ja ikätovereidensa kanssa. Joka päivä tarjotaan välipalaa ja leiripäivänä on hyvä ottaa myös omat eväät sekä juomapullo mukaan. Leirin hinta on 10 e / pv. Kesäleiripaikkaa haetaan täyttämällä seurakunnan internetsivuilla oleva ilmoittautumislomake, joka palautetaan suoraan kerhopisteeseen tai osoitteeseen Lapsi- ja perhetyön toimisto, PL 13, 01601 Vantaa. Lisätietoja: lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka, p. 050 381 6353 tai laura.sydanmaanlakka@evl.fi.

Kastettu Julia Aino Matilda Luojus, Kasper Petteri Kärki, Alvar Aarno Juhani Hakanen.

Avioliittoon kuulutettu Rauli Juhani Ala-Heikkilä ja Maria Johanna Huilaja.

Hautaan siunattu Aune Annikki Simonen 97 v, Jaakko Olavi Hamunen 86 v, Irja Helena Salmilampi 80 v, Lauri Tapani Oinas 64 v, Marco Richard Olavi Karhunen 40 v.

Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 22.2. klo 13– 14.30.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 19.2. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti 21.2. klo 11– 13.30. Mahdollisuus opetella tietokoneen käyttöä (mm. sähköposti, Facebook, nettipankki, Skype) Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden ohjauksessa.

Nuorille Maistuva retki Fazerilaan ti 21.2. Lähtö Myyrmäen kirkolta klo 12.10 ja paluu klo 16.30

S:t Martin, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 23.2 kl. 13 i Håkansböle kyrka, Rea Anner.

Söndag 26.2 håller Vanda Västra Diakoniförening årsmöte efter högmässan i St Martin och bjuder på kyrkkaffe.

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 10.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Retki Kuurojen Lähetyksen vuosijuhlille 24.–25.3. Mikkeliin.

Retkipaketti 90 euroa (junaliput, majoitus 2hh ja ruokailut), 120 euroa (junaliput, majoitus 1hh ja ruokailut). Lähtö la 24.3. klo 8.12 Helsingin rautatieasema – Tikkurila klo 8.28 – Mikkeli klo 10.28.

Ilmoittautuminen 24.2. mennessä seija.einola@evl.fi tai p. 050 338 612. Ilmoita nimesi, osoitteesi, erityisruokavaliosi ja oikeutesi VR:n eläkeläislippuun.

Vammaistyö Pyhä-retki su 1.4. Vantaalla. Retken aikana tutustutaan Pyhän Annan kirkkoon ja uuteen siunauskappeliin sekä osallistutaan selkomessuun Pyhän Laurin kirkossa klo 12. Tilausbussi lähtee Myyrmäen kirkolta klo 8.30 ja Tikkurilasta Unikkotie 5:sta klo 9. Retki päättyy noin klo 16. Hintaan 15 euroa sisältyy kuljetukset, aamukahvi ja lounas. Ilmoittautumiset viimeistään 14.3. diakoniakeskuksen sihteerille Päivi Mäklinille p. 050 553 8486 tai 09 830 6264.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 8306262

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 20.2. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö. Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Fredagsgruppen fre 17.2 kl. 10, Dickursby kyrkas kafferum, Annakatri Aho. Högmässa sö 19.2 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 19.2 kl. 10 kl. 12 i

11

koonnut Heli Kulmavuori

2012 jKr.

Yllättäviä ilmestyksiä

Taivaalliset luottotiedot kunnossa?

Rukousapu lompakossa ja puhelimessa K atolilaisilla on kaikkia kivoja tavaroita. Esimerkiksi rukousnauhat eli ruusukot, ne ihanat helmikorut, joita Madonna ja muut myöhemmät poptähdet ovat väärinkäyttäneet kaulakoruinakin.

Ruusukkoja on valmistettu aikanaan kallisarvoisista materiaaleista: meripihkasta, norsunluusta ja kullasta. Nyt kekseliäät katoliset ovat keksineet perinteiselle versiolle vaihtoehtoja.

Luottokorttiruusukko on nimensä mukaisesti luottokortin kokoinen ja mallinen. Helmet ja risti on kiinnitetty kortin pintaan. Luottokorttimallia myy muun muassa katolinen perheyhtiö Catholic

Supply of St. Louis. Yhtiön mukaan uutuus on suoranainen menestystuote, joka sopii matkailijoille ja kaikille katolilaisille, jotka haluavat harjoittaa hartautta vähäeleisesti ja piilossa katseilta.

Ja tietenkin ruusukkoja löytyy myös iPhone- ja iPad-aplikaatioina. Hienostunein, Rosary Deluxe, paksahtaa puhelimeen englannin-, italian-, espanjan-, ranskan- tai latinankielisenä. Sovelluksessa voi vaihdella helmien ja ristin muotoa ja väriä sekä ladata omia kuvia. Taustamusiikkina soi Ave Maria tai In His Way, ”jonka avulla pääsee meditoivaan mielentilaan”. Ja kaikki tämä vain 1,99 dollarilla.

Tutkimattomat ovat Herran tiet.

Tutkitusti hän on viime aikoina löytänyt tiensä ainakin kauppakuittiin ja pizzaan.

Yhdysvaltalainen syvästi uskonnollinen pariskunta Etelä-Carolinasta luuli käyvänsä aivan tavallisilla ostoksilla kauppaketju Walmartissa. Mutta kun he muutaman päivän päästä palasivat jumalanpalveluksesta, lattialle pudonneeseen kauppakuittiin olivat ilmestynyt Jeesuksen kasvot. ”Tämä on siunaus, jonka Jumala meille antoi ja joka avasi silmämme”, kertovat Jacob Simmons ja hänen kihlattunsa Gentry Lee Sutherland Fox Newsin mukaan.

Toisella mantereella, Australian Brisbanessa pizzeria Posh Pizzasssa työskentelevä Maree Phelan kiskaisi ties monennenko kolmen juuston

”Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti, joten pettymyksiä välttääksemme kuvittelemme, että meidän on paras muuttua ensin. Mutta miksi innovoida itsensä kokonaan uudestaan, jos voi tuotekehitellä omaa persoonaansa rauhassa hitusen tuoreemmaksi?”

Jeesus ilmestyi Amerikassa kauppakuittiin… … ja Australiassa päivän pizzaan. pizzan uunista ulos. Tämä pizza ei kuitenkaan ollut tavallinen tuotos.

Pizzanpaistaja tunnisti siinä välittömästi Vapahtajan kasvot. ”Jeesus siunasi uuniamme ja valitsi pizzan ilmestyksensä välineeksi”, pohdiskeli Phelan News Com:issa.

Jeesuksen kasvot ovat ilmestyneet myös paahtoleipään, pannukakkuun, perunalastuun, tortillaan, kalapuikkoon, perunaan, appelsiiniin ja suklaapatukkaan. Kuvat kaikista näistä kulinaarisista ihmeistä löytyvät netistä.

Kolumnisti Tero Kartastenpää Trendi-lehdessä 2/2012

Hukkaan valuva arki Päiväkirja täyttyy ruokavaliota, ruumiinoireita, satunnaisia kohtaamisia, muistikuvia, vuodenaikoja ja säätiloja koskevista huomioista.

Perheettömän miehen lähes kaikki ihmissuhteet ovat kariutuneet. Hän pudottelee päiväkirjaansa punnittuja lauseita ihmisluonnosta ja naisesta: ”Naisten puhe on eräänlaista aivovuotoa, jossa järjen hivenet sekoittuvat joutavuuden limaan.”

Ihmeen tarkasti hän havainnoi myös omaa erityislaatuaan. Musiikista ja kirjallisuudesta hän toteaa: ”Minulta puuttuu mielikuvitus täyttää niiden käyttämien merkkien välinen tila todellisuudella ja erilaisilla tunteilla.”

Kristina Carlson on kirjoittanut jälleen niukan, tiiviin ja koskettavan teoksen. William N. Päiväkirja (Otava 2011) kertoo erakoituneesta vanhasta jäkälätutkijasta. Päähenkilön esikuvana on 1800-luvulla elänyt suomalainen kasvitieteilijä W. Nylander.

Nylander on herkullisen kitkerä vanhamies, joka tekee tiliä elämänsä kanssa. Hänelle tiede ja yliopistoissa koetut takapakit ja edistysaskeleet ovat olleet se suuri projekti.

Nyt arki toistuu näennäisen tylsänä. Hukkaan valumisen tunne uhkaa koko ajan. Silti mieli kurottaa rutiinien tuolle puolen. Ihmisvihastaan huolimatta Nylanderkin toivoo, että saisi edes kuoleman jälkeen ansaitsemansa tunnustuksen.

16.2. Onnea, Kai!

●● ●● ●●

Miehennimi Kai otettiin suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1950. Nimi perustuu vanhaan roomalaisnimeen Caius.

Suomeen nimi on tullut ruotsin kielestä, jossa se on muodossa Kaj. Tunnetuimpia nimen kantajia on natsien vuonna 1944 murhaama tanskalainen pappi ja näytelmäkirjailija Kaj Munk.

Viime vuonna Suomessa 24 poikaa sai nimekseen Kai.

Hengityksen rukous

alven iloja on hiihtäminen. Minun on vaikea keksiä harrastusta, joka toisi suuremman ilon, kuin hiihtolenkki raikkaassa talvisäässä.

Parasta on päästä umpihankeen avaamaan latua neitseelliseen lumeen. Tahti rauhoittuu itsestään. Voi katsella lumisia puita, ihastella hangen kimallusta, seurata eläinten jälkiä ja ilahtua joka kerta, kun metsäkanalintu pyrähtää lentoon lumikiepistä. Väliin saa pysähtyä vain hengittämään ja aistimaan raitista ilmaa. Siitä tulee kuin itsestään tietoisen läsnäolon harjoitusta.

Rukous on yhtä yksinkertaista kuin hengitys. Sen myötä voi avautua kaikelle sille, mitä on. Mitään muuta ei sillä hetkellä tarvita.

Mikä voisi olla yksinkertaisempaa, perustavampaa ja lähempänä kuin oma hengitys? Missä tahansa voit hetkeksi rauhoittaa itsesi ja seurata tovin sitä. Sinun ei tarvitse syventää hengenvetojasi eikä laskea niitä.

12

Seuraat vain niiden luonnollista rytmiä, tunnet, miten ilma virtaa sisään ja ulos, miten palleasi nousee ja laskee, rintakehäsi laajenee ja supistuu.

Hengityksen rauhallinen seuraaminen rauhoittaa mielen ja auttaa ajatuksia keskittymään. Se virkistää ja antaa eloa.

Hengitys voi olla myös rukousta, sen muistamista, kuka olet ja kenen edessä. Hengität sisään häntä, joka on kaiken perusta. Niinhän Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen se, joka olen.”

Kun hengität rukoillen, muistat häntä, joka teki ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän. Hengität Jumalan elämää. Jokainen hengenvetosi on Jumalan lahjaa. Kiität häntä ja avaudut elämän ihmeelle ja ilolle. Tulet tietoiseksi siitä, että niin kauan kuin elät, et ole yksin. Jokaisen hengityksen myötä saat avautua Jumalan armon ihmeeseen.

Lauri Maarala

Juha Tuomi/Rodeo

Vartin retriitti

T

William havainnoi tarkasti myös omaa erityislaatuaan.