Lauri 2012 nro 5 (9 2)

VANTAAN

Entinen sissi Otim Sisto aloittaa uutta elämää polkupyöränkorjaajana ➤ 15

5

9.2.12

www.vantaanlauri.fi

Parisuhde syvemmäksi keskustelemalla ➤➤6

Vanhempien valitsemat rakastavaiset ➤➤3

Kyläsepät tarjoavat nykyajan naapuriapua ➤➤7

Pitäisikö kirkon lähetystyö laittaa uusiksi? ➤➤5

! u u k k u K

Jani Laukkanen

Arvaa, mit ä me tehdä ä n sun

nuntain a?

➤➤8–9

Sanojen merkitys muuttuu, ne voivat jopa pilaantua — Antti Nylén ➤ 3

Uutiset

Pääkirjoitus 9.2.2012

H

elsingin hiippakunnan kirkollisko­ kousehdokkaat pääsivät esittelemään mielipiteitään ja edustamiaan ryhmiä Helsingissä järjestetyssä paneelikeskustelus­ sa 1.2. Vaalipaneelissa mielipiteitä jakoivat eniten kysymykset homoparien oikeuksista kirkossa ja siitä, onko lähetysjärjestöjä liikaa.

— Toivoisin, että lähetystyötä tehtäisiin enemmän saman lipun alla, mutta lähetys­ järjestöjä ei voi pakottaa sulautumaan toi­ siinsa, Ville Jalovaara (Sosiaalidemokraatti­ set maallikot) pohti.

— Minusta ajatus siitä, että olisi vain yksi lähetysjärjestö, tuntuisi tavattoman hyvältä, olettaen etteivät resurssit vähene, Satu Kantola (Tulkaa kaikki) sanoi.

Juhana Pulli (Elävä kirkko – avoin ja sitoutunut) piti lähetysjärjestöjen moninai­ suutta hyvänä asiana ja vetosi muun muas­ sa siihen, että niiden tukijat ovat kirkon ak­ tiivijäseniä.

— Paperilla voi näyttää siltä, että isom­ pi olisi parempi, mutta ei se niin välttämät­ tä oikeasti ole.

Maallikkolistan ehdokkaista mukana oli­ vat helsinkiläiset Sami Ojala (Elävä kirkko kaupungissa), Juhana Pulli ja Ville Jalovaara sekä vantaalaiset Tapio Peltohaka (Vantaan avoin ryhmä) ja Johanna Korhonen (Tulkaa kaikki). Pappisehdokkaista paneelikeskuste­ luun osallistuivat Matti Poutiainen (Kaik­ kien kirkko), Jussi Mäkelä (Vehreämpi kirk­ ko) ja Satu Kantola.

Lapiohommia ja sillanrakennusta Tuleva presidentti Sauli Niinistö aloitti vaalien jälkeisen aamunsa lumitöillä. Jatkossa hän tuskin pihaansa itse auraa, mutta muuten töitä riittää.

Presidentti kohtaa työssään monenlaisia haasteita sekä arvovaikuttajana että ulkopolitiikan johtajana.

Niinistö on itse ottanut esille kaksi asiaa, joihin hänen varmaan toivotaan vaikuttavan. Ensimmäinen on se, että Niinistö on luvannut pyrkiä koko kansan presidentiksi. Jotta hän tässä onnistuu, hänen on tuotava keskusteluun niiden ihmisten huolet ja toiveet, jotka nyt ovat jääneet syrjään.

Haaviston tavassa toimia on paljon sellaista, jonka toivoisi jatkossa näkyvän niin tulevan presidentin työssä kuin laajemminkin politiikassa. Haavisto rakensi siltoja, ojensi sovinnon kättä ja ylitti vastakkaisten ideologioiden välisiä muureja. Tämä ei ole harmaata konsensusta, vaan sitä erimielisyyden etiikkaa, josta piispa Irja Askola on aiemmin puhunut. Konservatiivit–liberaalit-kahtiajaon ylittämiseksi tarvitaan erilaisten ihmisten ja näkemysten kohtaamista, ei jyrkkää jyräämistä.

Presidentin suurimmat haasteet odottavat kuitenkin ulkomailla: Euroopan talouskriisi, Syyrian ja Iranin tilanne, mahdollinen turvallisuusneuvoston jäsenyys. Maailmalla riittää kriisejä, joissa Niinistölle voisi olla apua myös Haaviston kokemuksesta.

Papeilla liikaa valtaa?

Kysymys siitä, onko papeilla liikaa valtaa kirkollisessa päätöksenteossa kirvoitti kom­ mentteja puolesta ja vastaan. Johanna Kor­ honen olisi valmis karsimaan pappien valtaa.

— Kirkossa on yhä joitakin keskiaikai­ sia piirteitä, vaikka toisin kuin keskiajalla, nyt me kaikki muutkin osaamme lukea, ei­ vät vain papit. Esimerkiksi lapsityöntekijöit­ ten ääni kuuluu kirkossa liian vähän. Ja kyl­ lä me maallikotkin osaamme pitää uskontun­ nustuksesta huolta, Korhonen totesi.

Myös Tapio Peltohaka olisi valmis jaka­ maan valtaa toisin. Nykyään esimerkiksi yh­ teisen seurakuntaneuvoston puheenjohtaja­ na toimii aina joku kirkkoherroista.

— Sitä en tiedä, johtuuko uudistusten hi­

Kirkolliskokousehdokkaiden vaalipaneeliin osallistuivat muun muassa Tapio Peltohaka, Juhana Pulli, Johanna Korhonen ja Ville Jalovaara. taus kirkossa sitten maallikoista vaiko pa­ peista. Työ olisi kuitenkin demokraattisem­ paa, jos maallikoilla olisi enemmän valtaa.

Papit Matti Poutiainen ja Jussi Mäkelä pi­ tivät nykyistä mallia hyvänä.

— Kirkolliskokouksessa käsitellään monia sellaisia asioita, jotka yksinkertaisesti vaati­ vat teologista tietämystä, Mäkelä perusteli.

Kirkon työntekijät ihmisten pariin Kirkolliskokousehdokkaita pyydettiin pohti­ maan, mitä on tehtävissä, kun kirkosta eroaa vuosittain paljon ihmisiä eivätkä läheskään kaikki kirkkoon kuuluvat vanhemmat pää­ kaupunkiseudulla kasta lapsiaan.

— Seurakuntien pitäisi katsoa tarkem­ min, keitä sen alueella asuu. Ei pitäisi tarjota

Tekstaritupu aloitti Vantaalla

K

oululaisten tekstiviesti­ tukipuhelin Tekstaritupu aloitti Vantaalla 7.2. Valta­ kunnallinen palvelu on tarkoitet­ tu kouluikäisille ja siitä vastaavat kirkon nuorisotyön ammattilai­ set. Vantaalla puhelin kiertää vuoroissa eri seurakuntien päi­ vystävillä työntekijöillä.

Tupulle koululaiset voi­ vat viestiä heitä askarruttavis­ ta kysymyksistä. Koululaisilla on mahdollisuus kysyä ja saa­ da vastauksia vaikeisiinkin asi­

Markku Mattila

Vaalien äänestysprosentissa näkyi se, että syrjäseuduilla palvelujen katoaminen ja väen väheneminen on johtanut toivottomuuteen ja passiivisuuteen. Osa ei viitsinyt vaivautua uurnille, koska koki, ettei kumpikaan ehdokas aja hänen asiaansa. Tosin Niinistö ja Haavisto tekivät molemmat paljon töitä vakuuttaakseen päinvastaista ja kiersivät maakunnissa. Tätä työtä Niinistön kannattaisi jatkaa, tehdä samoin kuin Martti Ahtisaari aikanaan, vaikka häntä silloin maakuntakierroksista moitittiin.

Toinen Niinistön esittämä haaste on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Tämä on ongelma, joka ei koske vain osaa Suomesta, vaan on myös Etelä-Suomen ja suurten kaupunkien asia. Niinistö aikoo asettaa työryhmän asiaa selvittämään. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan työryhmän esityksiin pitäisi myös tarttua. Tähän puolestaan tarvitaan presidentin, hallituksen, eduskunnan ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Lähetysjärjestöjen määrä puhutti kirkolliskokousehdokkaita

TUKITEKSTA

RI KOULULA

oihin tekstiviestin kautta koulu­ päivien aikana. Palvelussa toteu­ tuvat luottamuksellisuus, nimet­ tömyys ja yhteydenottajan kun­ nioittaminen.

Vantaalla Tekstaritupu toimii numerossa 045 6340 303 nor­ maalin tekstiviestin hinnalla ja sähköpostilla osoitteessa teks­ taritupu.vantaa@evl.fi. Nettitu­ pu ja chatti löytyvät osoitteesta www.nettitupu.net.

Valtakunnallinen Tekstaritu­ pu on perustettu vuonna 2004,

●●

2

Hanna Antila

TEKSTARITU

●●

Kylmäojanmetsässä kelpaa pesiä.

kaikkea kaikille. Sekin on tärkeää, ettei vaa­ dittaisin olemaan aktiivisia kirkon jäseniä, sillä se ei ole kaikille elämäntilanteen vuoksi mahdollista. Kuulumisen ja uskomisen pitäi­ si riittää, Satu Kantola sanoi.

Sami Ojalan mielestä seurakuntien ei pi­ täisi niinkään ajatella, miten saada ihmisiä kirkkoon vaan aloittaa siitä, että kirkon työn­ tekijät olisivat enemmän ihmisten keskellä.

— Ei kirkolle välttämättä tarvitse kutsua kuin jumalanpalvelukseen, hän perusteli.

Kirkolliskokousvaalit käydään 13.2. Kir­ kolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedus­ tajaa ja 32 pappisedustajaa. Äänestää saavat papit ja seurakuntien luottamushenkilöt.

PU

ISILLE

WWW.TEKST ARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurak unnat Församlingar na i Vanda

Tupu vastaa ty ttöjen ja poiki en erila luottamukselli sesti. Voit teksta isiin kysymyksiin ta milloin vain normaalin tek stiviestin Viesteihin vasta avat nuorisotyö hinnalla. ntekijät koulup vuor äivinä Voit myös maila okauden kuluessa. ta te ks ta ritupu.vanta Nettitupu ja ch a@ evl.f atti osoitteessa www.nettitupu i. .net.

ja siinä on mukana 12 seurakun­ taa tai seurakuntayhtymää ym­ päri Suomen.

Kylmäojanmetsä Ilolan ja Rekolan välillä on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Uudenmaan ELY-keskuksen päätös laajensi rauhoitettua aluetta, sillä metsä sijaitsee aiemmin suojellun Kylmäojankorven vieressä. Nyt suojeltu alue on yhteensä 37 hehtaaria. Alueella on pesinyt kanahaukka ja havaintoja on myös viirupöllöstä ja mehiläishaukasta. Alueen omistavat Vantaan kaupunki ja Vantaan ja Helsingin seurakunnat.

Sähköiset reseptit eli eReseptit otetaan Vantaalla käyttöön vaiheittain huhtikuusta al­kaen. eResepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa tie-

Lapset ja nuoret voivat saada apua tekstiviesteillä.

tokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Paperireseptiä ei enää tarvita. Uusi järjestelmä parantaa potilasturvallisuutta. ●●

Haitiin valmistuu vuoden loppuun mennessä 13 koulua. Kirkon Ulkomaanavun tuella maahan rakennettiin viime vuonna kaksi koulua ja tänä vuonna 11. Suunnitelmissa on rakentaa vuosittain 11 koulua seuraavien 4–5 vuoden aikana. Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu on torjunut koleraa muun muassa valistuksella ja vedenpuhdistustableteilla.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Kielenhuoltoa Koska teen töitä sanojen parissa, katselen ja tutkin niitä joka päivä hieman samoin kuin maalari, joka aina tarkistaa sävyn ennen kuin koskettaa siveltimellään kangasta. Joskus sitä huomaa, että jonkin sanan väri on jossakin välissä selvästi muuttunut niin, ettei sitä voi enää käyttää kuten ennen. Se on hätkähdyttävä havainto. Sanatkin pilaantuvat!

Nyt näyttää siltä, että niinkin tavallinen sana kuin hyvä on menossa pilalle, ainakin tietyssä käyttöyhteydessään. Ketään ihmistä ei voi enää kehua hyväksi. Hyvästä on päinvastoin tullut haukkumasana. ”Hyvä ihminen” tarkoittaa tekopyhää ja ylimielistä tyyppiä, joka kuvittelee olevansa parempi kuin muut mutta on oikeasti samanlaista harmaata massaa kuin kaikki.

Presidentinvaalien alla Pekka Haaviston kannattajia solvattiin juuri niin: ollaanpa sitä nyt hyvää, edistyksellistä ja suvaitsevaista, kun oikein sivarihomoa äänestetään! Pilkkahuutojen kätketympi ja tietenkin tärkeämpi merkitys oli, että Sauli Niinistön kannattajat, siis pilkkaajat itse, tekivät valintansa täysin puhtain ja epäitsekkäin asiaperustein. Kaikki iva on itsekehua ja siksi niin rumaa.

Bapurao ja Pallavi Kadam viihtyvät Aditi-tyttärensä kanssa Myyrmäessä.

Toisillensa valitut Bapurao ja Pallavi Kadam elävät onnellisessa järjes­tetyssä avioliitossa.

A

haa, tuolta minun tuleva puoli­ soni näyttää.

Pallavi ja Bapurao Kadamille oli selvää jo ensi tapaamisella, että he menisivät naimisiin. Ky­ se ei kuitenkaan ollut salamarakastumises­ ta vaan vanhempien tarkoin punnitsemasta päätöksestä.

Kumpikin oli oikein tyytyväinen vanhem­ piensa valintaan.

— Pallavi on samanlainen kuin perheenjä­ senensä, rauhallinen, Baburao kehuu vaimo­ aan ja luo tähän hellän katseen.

— Äiti kyllä tuntee tyttärensä ja tietää, millaisen miehen tämä tarvitsee, Pallavi kiit­ tää.

Pariskunnan nelivuotias tytär Aditi rien­ tää väliin esittelemään koiraa, jonka on askar­ rellut päiväkodissa.

Appi salapoliisina Myyrmäessä asuvat Kadamit ovat kotoisin In­ tiasta, Mumbaista. Kihlautumista edeltää siel­ lä perinteisesti kuukausien salapoliisityö ja useat treffit. Niillä eivät tosin useinkaan koh­ taa nuoripari itse vaan heidän sukulaisensa.

— Nämä tarkkailevat treffeillä toisiaan, sillä millainen on perhe, sellainen on lap­ si. Lisäksi morsiamen isä käy vakoilemassa, millainen koti ja koulutus nuorella miehellä

on ja onko hän saanut potkuja töistä, Bapu­ rao kertoo.

Avioliittoa puuhaavia perheitä palvelevat Intiassa aviopuolisonvälitystoimistot. Niiden markkinoilla kovinta valuuttaa on koulutus.

Se määrittää yhteiskunnallisen aseman valta­ vien elintasoerojen maassa.

— On tavallista, että ihmiset hake­ vat kumppania, jolla on saman alan koulu­ tus. Lääkäri haluaa naimisiin toisen lääkärin kanssa, Pallavi selittää.

Tämä ei tosin päde Kadameihin, sillä Ba­ purao suunnittelee työkseen rakennuksia ja Pallavi on opetusalalla.

Viimeisen sanan sanoi heidänkin kohdal­ laan astrologi, joka varmisti heidän horos­ kooppiensa yhteensopivuuden tähdistä.

Tee-se-itse-avioliitto netistä Tietokone on yhä tärkeämpi työkalu nykyai­ kaiselle aviopuolisonvälitystoimistolle.

Intialaiset kumppaninhakukoneet ovat te­ hokkaita. Niihin syötetään, saako kumppani esimerkiksi käyttää alkoholia tai syödä lihaa, kuinka painava hän saa olla ja onko kastilla väliä. Tietokone pyörittää myös horoskooppi­ en yhteensopivuuslaskuria.

Naimaikäisten nuorten vanhemmatkin ovat tarttuneet tietokoneajan mahdollisuuk­ siin.

— Espoossa asuva naimaton ystävämme saa jatkuvasti perheeltään Intiasta linkkejä sopivien tyttöjen profiileihin puolisonhaku­ palvelussa. Ystävämme puhuu tyttöjen kans­ sa puhelimessa, ja kun mukavan oloinen tyttö löytyy, hän antaa vanhemmilleen luvan men­ nä käymään tytön kotiin, Pallavi kertoo.

Yhä useampi intialainen etsii kuitenkin netistä kumppanin itse ilman välikäsiä. Ba­ puraon mukaan nyky-Intiassa jo 40 prosent­ tia avioliitoista perustuu esiaviolliseen rakas­ tumiseen eikä sukulaisten vaivannäköön.

— Ystävättäreni laittoi nettiin tiedot it­ sestään, ja löysi 10–15 sopivaa sulhasta, Pal­ lavi toteaa.

Riskien minimointia Kadamit eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita sii­ tä, että kumppania kannattaisi etsiä omin päin.

— Kun poika etsii tyttöä, hän ajattelee hel­ posti vain ulkonäköä, Baburao epäilee.

Pallavi on huolissaan siitä, antavatko net­ tiheilat itsestään totuudenmukaisen kuvan.

Ja entäpä jos lempi leimahtaa ennen kuin tär­ keimmät yhteensopivuusseikat on kunnolla selvitetty?

— Olen seurannut, millaista joidenkin itse kumppaninsa löytäneitten kavereiden rakka­ us on. He haluavat erota ja palata yhteen, ero­ ta ja palata yhteen, Pallavi ihmettelee.

— Jos järjestetyssä avioliitossa tulee on­ gelmia, vanhemmat auttavat selvittämään ne.

Jos löytää kumppanin itse, vastuukin on itsel­ lä, Pallavi jatkaa.

Kadamit ovat kotiutuneet Suomeen hyvin viidessä vuodessa. Kielikään ei enää ole vieras.

Mitäpä jos Aditi-tytär eräänä päivänä tuo ko­ tiin suomalaisen poikaystävän?

Pallavi ja Bapurao hymyilevät.

— Sitten meidän täytyy vain hyväksyä se.

— Emmehän me voi edes kuvitella, millä tavoin ihmiset etsivät elämänkumppania sit­ ten, kun Aditi tulee siihen ikään.

p ä ivä

e l ä m ää

Mitä sitten tehdä omalle syntisyydelle? Sitä sopii pohtia nyt, kun pitkä paasto taas lähestyy.

Syntien tunnustaminen niistä pääsemiseksi on vaikeaa, vaikka osaisi laatia kuinka tarkan luettelon niistä. Ripillä ei ole paljonkaan tekemistä sanojen kanssa, ja kuitenkin sanat ovat siinä hyvin tarpeellisia. Se on niitä harvoja tilanteita, joissa on pakko puhua pelkästään totta, ilman hämäryyttä tai ivailua.

Hyvä sielunhoito on myös tehokasta kielenhuoltoa.

Natalia Kisnanen

Ystävänpäivää, jok a on perinteisesti myös rak astavaisten päivä, vietetään ti 1 4.2.

Va i n

Ilmeisesti kyvyttömyys käyttää sanaa hyvyys muussa kuin ivallisessa ja paatuneessa mielessä on oman otsan alla jomottavan syyllisyyden vaientamista. ”Jos sinä olet hyvä vain näennäisesti, en minäkään ole paha kuin näennäisesti. Mikä helpotus!” Puolustusmekanismin havaitseminen ei vaadi tarkkaa psykologista silmää.

Tärkeämpää on tajuta, että se perustuu väärään lähtöoletukseen: siihen, että hyvä ja paha olisivat vaihtoehtoisia asioita, vastakohtia. Todellisuudessahan meistä useimmilla on kaikki valmius sekä hyvään että pahaan. Ne tulevat erinomaisesti toimeen samassa sielussa. Eikä kumpaakaan noin vain työnnetä yli laidan.

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Pisteitä

Ota kantaa

Yhteisvastuukerääjät olivat liikkeellä lippaineen Korson S-Marketin aulassa maanantaiaamuna 6.2.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Miksi annoit rahaa keräyslippaaseen?

Valtakunnat kohtaavat toisensa

Markku Mattila

Johanna Korhonen kovisteli kir­ joituksessaan (VL 2.2.), että kir­ kon on opittava noudattamaan lakeja. Mutta mitä se merkitsee käytännössä?

Siitä, miten kirkko ja valtio kohtaavat toisensa, keskustel­ tiin myös presidentinvaalien yh­ teydessä. Aihe on ajankohtainen jatkuvasti. Missä kulkee kuuli­ aisuuden raja yhteiskunnassa ja kirkossa?

Meille luterilaisil­ le osallistuminen yh­ teiskunnan tehtäviin on ollut luonnollis­ ta uskonpuhdistuk­ sen ajoilta asti. Kirk­ komme päätunnustus, Augsburgin tunnustus, toteaa yhteiskunnan lail­ listen järjestysten olevan Juma­ lan hyviä tekoja, ja kristityillä on lupa toimia erilaisissa esival­ lan viroissa.

Tunnustus vetää rajaa myös ylihengelliseen uskonnollisuu­ teen ja muistuttaa: ”Kristitty­ jen tulee välttämättä totella esi­ valtaansa ja sen lakeja, mikä­ li ne eivät käske tekemään syn­ tiä”. Luterilaiset ja katoliset teo­ logit ovat yhdessä pohtineet tun­ nustuksen sisältöjä ja todenneet: ”Augsburgin tunnustus oli keho­ tus osallistua vastuuntuntoisesti oman aikakauden ihmisten jul­ kiseen elämään”.

Petri Jousa, 44

Riitta Syrjä, 47

Miksi annoit rahaa keräyslippaaseen?

— Annan aina rahaa Yhteis­ vastuulle ja muihin diakoniakerä­ yksiin. En pysty antamaan paljon, mutta osallistun kuitenkin.

— Lipaskerääjän tapaaminen oli iloinen asia siksikin, että olen tä­ nään päässyt pitkästä aikaa liik­ keelle rollaattorin kanssa. Koval­ la pakkasella en pysty liikkumaan ulkona hengitysvaikeuksien takia.

Mitä ajattelet hyväntekeväisyydestä?

— Toisten auttamisesta tulee itselle hyvä mieli. Hyvää voi teh­ dä muutenkin kuin antamalla ra­ haa, vaikka käymällä Metsokodis­ sa tapaamassa tai auttamassa huo­ nokuntoisia vanhuksia. Minusta ei kyllä enää ole siihen, kunhan vain itse selviän kotona.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Yhteisvastuun lipaskeräykselle?

— Annan 5 pistettä hyvälle asi­ alle.

Miksi annoit rahaa keräyslippaaseen?

— En anna rahaa aina enkä kaikkiin keräyksiin. Olen kuullut juttuja siitä, miten joidenkin kerä­ ysten tuotot häviävät. Tänään oli kerääjänä ihminen, jonka tunnen.

Luotan hänen keräykseensä.

— Se, että keräyksellä pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista, kuulostaa hyvältä. Ylivelkaantumi­ sesta tulevat mieleen aikanaan yli­ velkaantuneet yrittäjät, jotka jäivät ilman apua ja armoa.

Mitä ajattelet hyväntekeväisyydestä?

— On selvää, että ihmisiä pitää auttaa tsunamin tai maanjärjestyk­ sen kaltaisissa katastrofitilanteissa.

Tuntuu siltä, että ainakin niissä ti­ lanteissa voisi rahaa antaa enem­ mänkin, jos tietäisi varmasti, että se menee perille.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Yhteisvastuun lipaskeräykselle?

— Annan 5 pistettä hyvälle asi­ alle ja hyvälle kerääjälle.

Millaista oli seisoa keräyslippaan kanssa kaupan aulassa?

— En ole koskaan ennen ollut liikkeellä keräyslippaan kanssa.

Koin saamisen iloa, kun ohikulkijat laittoivat rahaa lippaaseen.

— Tulimme tänne jo yhdeksältä aamulla. Aluksi tuntui, että ihmi­ set vain kävelevät ohi. Silloin mie­ tin, että hei, eivätkö ihmiset tosi­ aankaan anna rahaa, vaikka tietä­ vät, miten hyviin tarkoituksiin se menee.

Mitä ajattelet hyväntekeväisyydestä?

— Otan itse helposti osaa kerä­ yksiin. Yhteisvastuu on mielestäni turvallinen keräys. Nyt keräyskoh­ teet ovat herättäneet ihmisissä eri­ laisia tuntemuksia. Kun jotkut kuu­ livat sanan ylivelkaantuminen, he sanoivat, etteivät anna rahaa. Sik­ si, että ovat itse joutuneet pärjää­ mään yksin.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Yhteisvastuun lipaskeräykselle?

— Annan 4 pistettä ilolle saa­ da ja oikeudelle antaa tai olla an­ tamatta.

Mitä mieltä olet?

Pertti Sistonen teol. lis.

Timo Saarinen

Ester Sandelin, 83

Moni suomalainen tuntee tä­ nä aikana, miten jännite yhteis­ kunnallisten lakien sekä kristil­ lisen uskomme pohjalta nouse­ vien näkemysten välillä kasvaa.

Tässä tilanteessa kristityn kuu­ liaisuutta yhteiskunnan vaati­ muksille rajaa tunnustuksem­ me tarkennus: ”mikäli ne eivät käske tekemään syntiä”. Kirkos­ sa olemme valinnan edessä, ku­ marrammeko keisaria vai Juma­ laa.

Toisin kuin muissa suuris­ sa uskonnoissa, kristinuskossa on aina viitattu luomisjärjestyk­ seen ja ihmiselle annettuun järkeen. Tätä periaatet­ ta tähdensi myös apos­ toli Paavali puhues­ saan pakanoista, jot­ ka saattavat luonnos­ taan tehdä, mitä laki vaatii: ”Näin he osoit­ tavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydä­ meensä.”

Toivottavasti kirkkomme ei tee samoja virheitä, joihin lute­ rilaiset teologit Saksassa sortui­ vat viime vuosisadan alkupuo­ lella. He jättivät lain ensimmäi­ sen eli yhteiskunnallisen käy­ tön lähinnä esivallan huoleksi.

Kirkko menetti mahdollisuuten­ sa yhteiskunnalliseen kritiikkiin, ja sukupolvea myöhemmin tä­ mä sopi kuin käsi hansikkaaseen natsismin valtaannousulle.

Tue Yhteisvastuu­ keräystä tykkäämällä Vantaan Laurista Facebookissa.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

V

Johanna Jurva, 34, silittää työvaatteet itse.

100 % Vantaalainen

Kun synnyin, asuimme äitini vanhempien luona Kivistössä. Sieltä muutimme Seutulaan isän vanhempien tontilla sijaitsevaan pieneen asuntoon, sitten vuokra-asuntoon Myyrmäkeen. Kun olin 10-vuotias, perheeni osti kerrostaloasunnon Myyrmäestä. Olen esikoinen. Minulla on kaksi pikkuveljeä.

Nuorena kauppakoulu jäi kesken.

4

Aloitin työurani puhelinmyyjänä.

22-vuotiaana tulin äidiksi. Poikani on nyt 12-vuotias ja tyttäreni 7-vuotias.

Louhelan kaksiosta muutimme kolmioon Vaskipeltoon. Kun ostimme Kivistöstä omakotitalon, ajattelin, että täällä asun loppuelämäni.

Kesällä 2009 muutin kuitenkin lasten kanssa Kilterinmäkeen. Avioero oli kova kolaus. Lähihoitajaopin-

toni olivat kesken, ja jouduin hakemaan toimeentulotukea. Nyt asumme rivitalokodissa Vantaanlaaksossa. Miesystäväkin minulla on, mutta asumme erillämme. Vanhempani ja isovanhempani asuvat lähellä. Perhe on minulle tärkeä. Äidinisä kannusti minua lähtemään kunnallispolitiikkaan ja sitten kansanedustajaksi.

antaan Lauri lähtee mukaan kevään 2012 Yhteisvastuukeräykseen lahjoittamalla siihen summan, joka kertyy lehden Facebook-sivulle tehtyjen tykkäysten perusteella. Tarkoituksena on kerätä yhdelle postaukselle 500 tykkäystä ja lahjoittaa sama summa euroina Yhteisvastuulle. Lehden Facebook-sivulla seurataan, kuinka nopeasti määrä saadaan kasaan.

Postaus on tehty keskiviikkona 8.2., ja se löytyy helpoiten Vantaan Laurin Facebook-sivun kuvista. Kuvituksena käytetään samaa kuvaa kuin tässä jutussa.

Lahjoituksen myötä lehden toimitus haastaa kaikki lukijat mukaan keräykseen. Tykkäysten keräämistä voi harrastaa myös omassa Facebook-profiilissa ja lahjoittaa saamiensa tykkäysten verran euroja Yhteisvastuulle.

Lähde fanittamaan Vantaan Lauria Facebookissa ja tykkäämään Yhteisvastuu-postauksesta osoitteessa www.facebook.com/vantaanlauri.

Sinä tykkäät — Vantaan Lauri lahjoittaa

Suomen Lähetysseuran kuvapalvelu

Hannes Sjöblom (tummassa asussa edessä keskellä) ja Erland Sihvonen (vaaleassa asussa keskellä) työskentelivät Suomen Lähetysseuran alkuaikoina Kiinassa.

Lähetystyö remontin tarpeessa Tekeekö lähetystyötä liian moni järjestö?

L

ähetysjärjestöjen asemasta ja ra­ hoituksesta käytiin viime vuo­ den lopulla ärhäkkää keskuste­ lua. Erityisesti Vantaan ja Hel­ singin seurakuntayhtymien te­ kemät päätökset olla rahoitta­ matta joitakin lähetysjärjestöjä saivat aikaan kannanottoja sii­ tä, mikä on kirkon suhde lähetysjärjestöihin.

Lapuan piispa Simo Peura paheksui Helsin­ gin ja Vantaan päätöstä leikata tukia ja vaati kirkkoa tarkentamaan lähetysstrategiaansa.

Suurinta osaa kirkon jäsenistä moinen no­ kittelu kummastuttaa. Miksi teologiset eri­ mielisyydet tulivat yhteistyön tielle juuri nyt?

Miksi lähetysjärjestöjä on niin monta? Ja en­ nen kaikkea, jos lähetysjärjestöjen tekemä työ ei kaikille seurakunnille kelpaa, miksei kirk­ ko tee lähetystyötä itse?

Jakautuneisuuden pitkä historia Suomalaiset lähetystyöntekijät eivät ole kos­ kaan olleet kirkon vaan yksittäisten järjestö­ jen palveluksessa. Niitä ovat muun muassa Suomen Lähetysseura ja herätysliiketaustai­ set järjestöt kuten Suomen Evankelisluteri­ lainen Kansanlähetys. Lähetystyön jättämi­ nen siihen erikoistuneille järjestöille juontaa juurensa historiaan.

Ensimmäisenä nykyään lähetystyötä te­ kevistä järjestöistä perustettiin Suomen Pip­ liaseura vuonna 1812. Suomen Lähetysseura aloitti toimintansa vuonna 1859.

Lähetystyön tekeminen on jakautunut monen järjestön vastuulle siksi, että Suomes­ sa on monia kirkon sisällä toimivia herätys­ liikkeitä, joilla on omat lähetysjärjestönsä.

Muutoksella kiire Nykyään kirkko tekee lähetystyötä seitsemän eri järjestön kautta. Jokaisella järjestöllä on omat kohdemaansa, tapansa ja työntekijän­ sä. Suomen luterilaisen kirkon tukemien lä­ hetysjärjestöjen työntekijöitä on ulkomailla noin 350 yli 30 maassa.

Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko näkee nykytilanteessa hyviä ja huo­ noja puolia.

— On myönteistä, jos kukin järjestö löy­ tää juuri sille omimman tavan toteuttaa kir­ kon lähetystehtävää ja erikoistuu johonkin lä­ hetystyön osa-alueeseen. Niin vältetään pääl­ lekkäisyyksiä. Kielteistä on, jos nykytilanne johtaa toisen järjestön vähättelyyn tai kilpai­ luun seurakuntien talousarviomäärärahoista ja piittaamattomuuteen yhteisestä suunnitte­ lusta ja toiminnasta.

Nykymalli on Risto Jukon mielestä kirkol­ le haasteellinen. Kun järjestöjä on paljon, työ­ tä on vaikea ohjata ja koordinoida, mikä on Kirkon Lähetystyön Keskuksen tehtävä.

Järjestöistä vankin asema on Suomen Lä­ hetysseuralla. Sitä pidetään yleiskirkollisena lähetysjärjestönä ja kaikki luterilaiset seura­ kunnat ovat sen yhteisöjäseniä. Lähetysseu­ ran johtaja Seppo Rissasen toivoo, että lähe­ tystyön uudelleen järjestelystä alettaisiin pi­ an keskustella.

”

Kilpailu synnyttää ristiriitoja seurakunnissa. Koordinointiin ja hallinnolliseen päällekkäisyyteen kuluu liikaa varoja.”

Seppo Rissanen

— Nykyinen järjestelmä aiheuttaa mo­ nenlaista hämmennystä seurakunnissamme, muissa kirkoissa ja ekumeenisissa järjestöis­ sä. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymi­ en tekemät ratkaisut osoittavat, että asial­ la on jo kiire.

Rissanen näkee järjestöt toistensa kilpai­ lijoina.

— Kilpailu synnyttää ristiriitoja seura­ kunnissa. Koordinointiin ja hallinnolliseen päällekkäisyyteen kuluu liikaa varoja, jot­ ta järjestelmää voitaisiin pitää oikeutettuna.

Kirkolta vahvempaa roolia Suomen Lähetysneuvosto hoitaa muun mu­ assa yhteyksiä jäsenjärjestöjen kesken, koko­ aa Suomessa toimivien kirkkojen lähetystyön tilastoja ja hoitaa järjestöjen yhteisiä asioi­ ta. Neuvoston puheenjohtaja Timo Reuhkala toimii Sanansaattajien ulkomaisen työn johtajana. Hän näkee nykytilanteessa ongel­ mia, joista yksi on kilpailu, joka ei koske vain kirkon tukemia järjestöjä. Reuhkala toivoo­ kin kirkon ottavan vahvemman roolin lähe­ tystyössä.

— Kirkon pitäisi olla vahvemmin sitout­ tamassa lähetystyöntekijät kirkon läheteiksi ja järjestöt kirkon järjestöiksi. Kirkon pitäisi panostaa enemmän koordinointiin.

Reuhkala ei sulkisi pois sitäkään vaihto­ ehtoa, että kirkko ottaisi lähetystyön vas­ tuulleen, mutta se vaatisi paljon aikaa ja re­ sursseja.

Toisaalta hän näkee nykytilanteessa hy­ viäkin puolia. Kun järjestöt ovat kilpailutilan­ teessa toisiinsa nähden, ne ovat joutuneet ke­ hittymään ja tarkkailemaan talouttaan enem­ män. Toinen etu on ollut nopea mukautumi­ nen uusiin tilanteisiin, mihin kirkko ei vält­ tämättä pysty.

Muuttaako perussopimus mitään?

Ongelmista huolimatta vaikuttaa siltä, et­ tei lähetystyön organisointiin ole luvassa vie­ lä muutoksia.

— Kirkkohallituksen täysistunto vahvisti marraskuussa 2010 periaatteen, että lähetys­ järjestöjen moninaisuus säilyy. Toisenlainen ratkaisu olisi edellyttänyt suuria hallinnol­ lis-taloudellisia muutoksia lähetystyön orga­ nisoinnissa. Kirkko siis toteuttaa jatkossakin lähetystehtäväänsä lähetysjärjestöjen kanssa ja kautta, Risto Jukko arvioi.

Jokin saattaa kuitenkin muuttua, sillä kirk­ ko aikoo tehdä lähetysjärjestöjen kanssa pe­ russopimuksen, joka määrittelee järjestöjen oikeudet ja velvollisuudet. Sen jälkeen vain al­ lekirjoittaneet voivat toimia kirkon tukemi­ na lähetysjärjestöinä. Suomen Lähetysseuran Seppo Rissanen on kuitenkin epäileväinen.

— Valitettavasti kyseinen suunnitelma vain vakiinnuttaisi nykyisen tilanteen, mutta tekisi siitä samalla entistä sekavamman, epä­ varmemman ja kalliimman.

Hänen mielestään suunnitelmassa on mo­ nia puutteita ja esimerkiksi ajatus siitä, että jatkossa lähetysjärjestöt maksaisivat kirkon palveluksessa olevien hiippakuntasihteerien palkat, on mahdoton.

Rissanen uskoo kuitenkin muutokseen ja on varma, että teologiset, taloudelliset ja eku­

”

Kymmenen vuoden päästä lähetystyötä tehdään paremmin ja järjestöjä rankataan yhteistyökyvyn ja raportoinnin tehokkuuden perusteella.”

Timo Reuhkala

meeniset syyt pakottavat kirkon järjestämään lähetystyön ja kansainvälisen avustustoimin­ nan uudestaan kymmenen vuoden kuluessa.

Monissa muissakin maissa luterilaisen kir­ kon lähetystyötä tekee vain yksi toimija, joten sen ei pitäisi olla mahdotonta Suomessakaan.

Timo Reuhkala ei usko yhtä nopeisiin muutoksiin.

— Kymmenen vuoden päästä joku järjes­ tö on saattanut menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä. Lähetystyötä tehdään pa­ remmin ja järjestöjä rankataan yhteistyöky­ vyn ja raportoinnin tehokkuuden perusteel­ la, hän ennustaa.

Hanna Antila

5

”

Matti Pikkujämsä

Aikuisten välistä rakkautta pidetään monesti mysteerinä, vaikka se on kaikista merkittävin henkiinjäämisen koodi.”

Pintataso ei riitä Tunnekeskeisessä pariterapiassa heitetään kaikki peliin.

V

antaan seurakuntien per­ heneuvonnassa alkaa uu­ dentyyppinen parisuh­ dekurssi, jossa tavoittee­ na on ymmärtää, mitä on rakkaus, ja vahvistaa tun­ neyhteyttä parin välillä. Ei mikään pieni haaste. Ryh­ män vetäjänä toimii perheneuvoja, paripsyko­ terapeutti Riitta Tapionsalo.

— Aikuisten välistä rakkautta pidetään monesti mysteerinä, vaikka se on kaikista merkittävin henkiinjäämisen koodi, Tapion­ salo sanoo.

Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla läh­ detään tutkimaan omia ja kumppanin tun­ teita ja tarpeita, opetellaan tunnistamaan ja pysäyttämään suhteessa pyöriviä negatiivi­ sia kehiä ja aletaan rakentaa myönteistä ja ra­ kastavaa sidettä kumppaniin. Kaikki tämä ta­ pahtuu keskustelemalla.

Kanadalainen psykologian professori Susan M. Johnson alkoi kehittää tunnekeskeis­ tä pariterapiaa 1980-luvulla. Terapia perustuu kiintymyssuhteisiin.

— Alun perin kiintymyssuhteita on tut­ kittu vanhemman ja lapsen välillä, mutta ny­ kytiedon valossa aivan samanlaiset mekanis­ mit toimivat myös parisuhteessa. Ihmisellä on synnynnäinen tarve kiintymyssuhteeseen, toteaa Tapionsalo.

Kun parisuhteessa tunneyhteys on hei­ koilla, sitä pyritään korjaamaan.

— Lähelle haluamisen tarvetta voi purkaa valittamalla, syyttämällä ja puuttumalla epä­ kohtiin. Kuulostaa luotaantyöntävältä, mut­ ta pohjalla on tunne siitä, että läheisyys on uhattuna, Riitta Tapionsalo sanoo.

— Kumppani voi taas kokea toisen nega­ tiivisuuden ja syyttelemisen niin uhkaavaksi, että vetäytyy ja on hiljaa, vaikka hänen sisäl­ lään voi olla paljonkin tunteita.

6

vat nostaa jonkun vanhan pettymyksen tun­ teen. Se voi tulla pariskunnan aikaisemmasta vuorovaikutustilanteista tai edellisistä suh­ teista, tai siinä voi olla jotain tuttua lapsuu­ desta, Riitta Tapionsalo kertoo.

Parisuhteen vuorovaikutuksessa näem­ Ulospäin näyttää siltä, että vaikeneva ja me usein vain pintatason, sen, mitä tapah­ vetäytyvä ei tunne mitään. Se vahvistaa syyt­ tuu: toinen huutaa ja toinen on hiljaa. Syvem­ televän pelkoa siitä, että yhteys on vaaras­ mällä, ihmisen tunnemaailmassa voi olla esi­ sa. Vaikeneva puolestaan yrittää suojella suh­ merkiksi pelkoa, pettymystä, surua tai yksi­ detta sillä, ettei päästä tilannetta isommaksi näisyyttä. konfliktiksi. Näin pariskunta ruokkii toisiaan — Negatiivisilla kehillä yritetään kovas­ puolin ja toisin. Turvallinen tunneside mure­ ti tuoda itseä tiettäväksi, mutta ei uskalle­ nee, eikä enää voi sanoa, mistä kaikki alkoi. ta puhua omista läheisyyden ja kiintymyk­ — Toisen reagoinnit vaikuttavat, ja niis­ sen tarpeista. Näin kumppaneista tulee vi­ tä tehdään helposti negatiivi­ hollisia, jotka taistelevat toi­ sia tulkintoja omien pelkojen siaan vastaan. Kurssin tavoit­ ja huolien kautta. Kun tällai­ teena on nähdä tämä paris­ set kehät toistuvat, niitä voi ol­ kunnan yhdessä aikaansaama la aika vaikea pysäyttää. kehä. Se on se vihollinen, jo­ — Juutumme tuhoaviin ka uhkaa ja tulee heidän lähei­ keskusteluihin, kun emme ym­ syytensä väliin. märrä, että parisuhde on tun­ — Voi miettiä, miten kum­ nesuhde. Saatamme lähettää pikin suhteessa toimii, kun 1. Tuhoavien keskusteluhämmentäviä viestejä, emme­ sen sijaan että pääsisi lähelle, jen tunnistaminen. kä aina ole tietoisia, miten vai­ joutuukin kauemmaksi toises­ kutamme kumppaniimme tai ta. Jokaisen ihmisen perustar­ 2. Arkojen paikkojen mitkä ovat omat ja toisen tar­ ve on kuitenkin tulla hyväksy­ löytäminen. peet, Tapionsalo selittää. tyksi, rakastetuksi ja vastaan­ 3. Paluu vaikeaan Hänen mukaansa tunne­ otetuksi. hetkeen. tason peruskysymykset tällai­ Tilanne, jossa vain toi­ 4. Pidä minut lähelläsi sella negatiivisella kehällä ovat: nen selvittää parisuhdetta ja — sitoutuminen ja Olenko tärkeä? Kelpaanko mi­ etääntymistä siinä, on epärei­ keskinäinen yhteys. nä? lu.

— Siinä toimivat vanhat 5. Loukkausten Yksi tavoite tunnekeskei­ roolit. Onhan tosi raskasta, anteeksiantaminen. sellä parisuhdekurssilla on, et­ jos toinen joutuu hoitamaan 6. Tunnesuhteen vahvistä pyritään tunnistamaan, mi­ ongelman selvittämisen aivan taminen seksin ja koskä on oma tyypillinen tapa rea­ kuin kumppani ei olisi siihen ketuksen avulla. goida. Mitä minä teen? Mitä osallinen, muutoin kuin asioi­ 7. Rakkauden sinä teet? Meillä jokaisella on den ollessa hyvin. ylläpitäminen. kohtia, jotka voivat olla toisel­ — Tehokkainta olisi yhtei­ le yllättäviä. sesti katsoa, miten kumpikin Lähde: — Arat kohtamme voi­ tilanteessa toimii. Tunnekes­ Susan M. Johnson: Kunpa vat olla tosi pieniä, itsekään keinen pariterapia korostaa sinut tuntisin paremmin. ei välttämättä tunnista, mistä molempien vastuuta hakemat­ Keskustelemalla tunnekesne tulevat. Pelkästään kump­ ta syyllisiä, Tapionsalo sanoo. keiseen parisuhteeseen panin pään kääntäminen tai (Bookwell 2011).

Tunnekeskeiselle pari­ huolimaton huomautus saatta­

Seitsemän parisuhdetta muuttavaa näkökulmaa

suhdekurssille ei kannata lähteä, jos toinen on innostunut ja toinen ei. Kurssi vaatii si­ toutumista ja siellä tehdään yhdessä tehtäviä.

— Mutta se riittää, että haluaa hakea lä­ heisyyttä toiseen ja suhteen syventämistä.

— Lähtökohta on, että kurssilla katsotaan suhdetta ja itseä vähän syvemmältä. Parin kannattaa keskustella, ovatko he tosissaan kiinnostuneita ja tuntuuko siltä, että tässä vaiheessa elämää on valmis ottamaan riskin, koska tietynlaista riskinottoahan parisuhteen syventäminen on. Pintataso ei riitä, Riitta Ta­ pionsalo sanoo.

Kurssin edetessä ja parisuhteen kuvion muuttuessa — kun tulee paremmin nähdyksi ja kuulluksi — turvallisuus lisääntyy.

— Pariskunnalle tulee luottamus siihen, että me olemme samalla puolella ja pyrimme samaan suuntaan. Se vaikuttaa myös kykyyn ratkoa suhteen ongelmia. Ja kun on riittävän turvallinen, voi olla toisesta erillinen.

Nina Riutta

Kiinnostuitteko?

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi alkaa ke 18.4. seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A. Kurssi kokoontuu tiistai- ja keskiviikkoiltaisin yhdeksän kertaa huhti–kesäkuussa. Ohjaajana on perheterapeutti Riitta Tapionsalo.

Kurssille otetaan kahdeksan pariskuntaa ja hakevat parit haastatellaan etukäteen.

Kurssilaisilta edellytetään osallistumista jokaiseen kertaan. Kurssi on ennaltaehkäisevä eikä se sovi akuutissa kriisissä tai erouhan alla oleville pareille. Kurssin aikana luetaan Susan M. Johnsonin kirja Kunpa sinut tuntisin paremmin. Keskustelemalla tunnekeskeiseen parisuhteeseen.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 23.3. mennessä perheasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330, riitta.tapionsalo@evl.fi tai p. 050 347 6451. Kurssi on maksuton.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Pakissa porakone

A

skistossa asuvasta Eero Tulosmaasta tuli kyläseppo yli neljä vuotta sitten. Vastikään Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherrana aloittanut Jukka Nevala kysyi silloin, ryhtyisikö Tulos­ maa organisoimaan kyläseppotoimintaa.

Eläkkeellä oleva lennonjohtaja vastasi myöntävästi, ja niin syntyi hämeenkylä­ läinen kyläseppoilun malli.

— Pientä käytännön apua kaipaavat ihmiset voivat soittaa kirkkoherranviras­ toon. Sieltä pyyntö tulee minulle sähkö­ postilla ja soitan sitten sille kyläsepol­ le, joka mahdollisesti voisi mennä hoita­ maan homman.

Kukin kyläseppo on itse yhteydessä asiakkaaseen, selvittää tarkemmin tehtä­ vän ja sopii sen tekemisen aikataulusta.

— Kyläsepot tekevät vapaaehtoistyötä, joka on luonteeltaan naapuriavun jatke.

Palvelu on ilmaista. Teemme vain pieniä töitä, tavallisimmin korkeintaan tunnin tai kahden keikkoja. Emme myöskään tee mitään akuutteja hälytyskeikkoja.

— Tarkoitus on, ettemme vie työtä am­ mattilaisilta. Emme siis tee sellaista, jo­ ta tekemään voi ostaa ammattilaisen, ku­ ten vaikkapa ikkunanpesuun, isoihin lu­ mitöihin tai lumen pudottamiseen katolta.

Valaisimia kattoon ja lamput vaihtoon Tehtäväpyyntöjä toteutetaan vuosittain satakunta. Tulosmaan mukaan pyyntöjä voitaisiin ottaa vastaan enemmänkin. Asi­ akkaat ovat usein yksineläjiä, yksinhuolta­ jia ja iäkkäitä naisleskiä.

— Jos asiakkaana on vanha pariskun­ ta, on tavallista, että toinen puoliso on toi­ sen omaishoitaja. Joskus nuorempikin vä­ ki voi tarvita apua taulujen ja peilien ri­ pustamiseen.

Tavallisia tehtäviä ovat myös valaisi­ men kiinnittäminen kattoon ja lampun vaihto. Seurakunta hankki jo alkuvaihees­ sa kyläseppoja varten työkalupakin. Sii­ nä on iskuporakone, ruuveja ja muuta tar­ peellista pikkutilpehööriä.

— Selkäkivun tai nivelvaivojen takia voi joku tarvita kesällä nurmenleikkuu­ ta rivitalon pikkupihaan. Joskus leikataan myös pensaita tai omenapuita, vaikka ky­ läsepoilla ei ole siihen ammattitaitoa. Sil­ loin on omistajan vastuulla kertoa, miten työ tehdään.

— Teemme vapaaehtoistyötä, joka on luonteeltaan naapuriavun jatke, sanoo kyläseppojen yhdysmies Eero Tulosmaa.

Viimeksi Tulosmaa itse kävi liimailemas­ sa tuoleja 90-vuotiaalle asiakkaalle.

Omat kädentaidot toisten käyttöön Tätä nykyä kyläseppoja on kymmenkunta.

Tulosmaa ottaisi heitä mielellään lisää.

— Kyläsepoilta ei edellytetä mitään eri­ tyistaitoja. Ajatuksena on, että kukin antaa elämänkokemuksen myötä karttuneet kä­ dentaitonsa toisten käyttöön.

Tosin on kyläsepoissa ollut niitäkin, jot­ ka ovat ammatissaan oppineet, mihin piu­ hat menevät digiboksi-, DVD- ja TV-asen­ nuksissa.

Omia kädentaitojaan Tulosmaa on kehit­ tänyt vapaa-ajallaan, vastapainona stressaa­ valle työlleen.

— Työni oli kuitenkin sellaista, että kun työpaikan oven laittoi perässään kiinni, ei­ vät työt tulleet mukana kotiin.

Tulosmaa on tehnyt kodin sisäremon­

tit ja ollut rakentamassa kolme taloa: talot omalle perheelleen ja tyttärensä perheelle sekä kesämökin.

— Rakentaessani sain talkooapua kave­ reilta ja tutuilta. Apua on kiva antaa, kun on sitä itse saanut.

Kukka sai uuden kodin Asiakkaat ovat yleensä hyvin iloissaan siitä, että kyläseppo tulee ja hoitaa pois päiväjär­ jestyksestä jonkin arkisen ongelman.

— Usein kyläsepon toivotaan jäävän kii­ tokseksi kahville. Aina se ei tietenkään ole mahdollista.

Moni asiakas myös tuputtaa maksua työstä.

— Meidän työmme ei maksa mitään.

Mutta jos tuntuu siltä, että on aivan pakko korvata se jotenkin, sen voi tehdä antamalla rahaa kolehtiin tai Yhteisvastuukeräykseen.

Kyläsepot kokoontuvat kerran kuukau­

dessa Hämeenkylän kirkolle juttelemaan työstään ja sen pelisäännöistä. Vapaaeh­ toistyöstä kertyy monenlaisia mukavia ko­ kemuksia ja muistoja.

Vuosien mittaan Tulosmaa on käynyt useammankin kerran samassa paikassa.

— Hyvin valmennetun Rottweilerin temppuja on ollut joka kerta yhtä hauska katsoa.

Kerran Tulosmaa oli keikalla toisen ky­ läsepon kanssa. He saivat tehtäväkseen vie­ lä lopuksi viedä ison kukan roskiin.

— Pihalla oli mies, jolta kyselimme, on­ ko hänellä avainta lukittuun roskalaatik­ koon. Hän ihmetteli, olemmeko tosiaankin heittämässä kukan pois. Ja niin kävi, että kukka sai uuden kodin.

Ulla-Maija Vilmi

Vapaaehtoistyön rekrytointi-ilta to 16.2. klo 18.30 Hämeenkylän kirkolla

” J o s k u s n u o r e m p i k i n v ä k i v o i t a r v i t a a p u a t a u l u j e n j a p e i l i e n r i p u s t a m i s e e n .”

Hämäränhetki

Tammisto, N 60°16.373’ E 024°58.270’ 2. helmikuuta klo 16.55.

Markku Mattila

7

Erilainen päivä Haapiaisten perheessä sunnuntai on parhaimmillaan rauhallisen olemisen aikaa.

V

antaalla asuva Timo-Matti Haapiainen vastasi myön­ tävästi, kun häntä pyydet­ tiin mukaan kirjoittamaan opasta sunnuntain vietosta.

Timo-Matti on kirjoittanut Onneksi on pyhä! ‑kirjaan (Kirjapaja 2011) muun mu­ assa korkealle paikalle kiipeämisestä, pienois­ mallin rakentamisesta, neppisskaboista ja vie­ railusta urheilukatsomoon.

Hän on ammentanut teksteihin paljon omasta elämästään. Esimerkiksi neppisauto­ kisoista Timo-Matilla on kokemusta myös ai­ kuisiällä.

— Ei siitä ole kovin monta vuotta, kun osal­ listuin kaverin polttareissa neppisskaboihin.

Ehkä neppailua tulee harrastettua taas enem­ män, kun omat pojat vähän kasvavat, arvelee 4-vuotiaan Danielin ja reilun vuoden vanhan Kasperin isä.

Vinkki urheilukatsomossa vierailusta nou­ see sekin omasta kokemuksesta. Timo-Matti

käy esikoispoikansa Danielin kanssa katsomas­ sa jääkiekko-otteluita. Isä ja poika kannustavat Kiekko-Vantaata ja Jokereita, mutta Timo-Ma­ tin sydän sykkii myös hänen veljensä kotikau­ pungin seuralle Rauman Lukolle.

Messun jälkeen pitsaa Timo-Matti työskentelee Kirkkohallituksessa valtakunnallisen jumalanpalveluselämän ke­ hittämishankkeen koordinaattorina.

Messussa käyminen on osa hänen oman perheensä sunnuntainviettoa. Hänen vaimon­ sa Sophie-Madeleine sekä pojat Daniel ja Kas­ per kuuluvat katoliseen kirkkoon. Sen vuok­ si perhe käy sunnuntaisin välillä Pyhän Ma­ rian kirkossa Helsingin Meilahdessa ja välillä kivenheiton päässä kotoa sijaitsevassa Myyr­ mäen kirkossa.

— Jutellessani lapsiperheiden kanssa moni on kertonut epäröivänsä pienten lasten otta­ mista messuun. On totta, että toisinaan lapset saattavat tehdä jotain odottamatonta, mutta ei se haittaa. Seurakunta tarvitsee lapsia, kos­

Timo-Matti ja Sophie-Madeleine haluavat kasvattaa lapsia kiireettömyyteen ja ihmettelyyn.

ka lapset pakottavat katsomaan asioita uudella tavalla, Timo-Matti sanoo.

Sophie-Madeleine kertoo, että he ottavat pojilleen messuun mukaan leluja ja rusinoita, jotta he viihtyisivät.

— Koska messu on minulle ja Timo-Matille tärkeä, otamme pojat mukaan sinne. Haluam­ me, että hekin saavat kokea messun, SophieMadeleine toteaa.

Kirkossa käynnin jälkeen perhe tulee kotiin syömään lounasta. Myyrmäen kirkosta kävel­ lään toisinaan kotiin läheisen pitserian kautta.

Ihminen tarvitsee lepopäivän Sunnuntaisin Haapiaisten kotona on lupa olla siivoamatta ja pesemättä pyykkiä.

— Pyykin pesu sunnuntaina ei ole meillä kiellettyä, mutta ajattelen, että sunnuntaisin minun ei tarvitse pestä pyykkiä. Voin hoitaa pyykit sitten arkena, kertoo Danielia ja Kaspe­ ria kotona hoitava Sophie-Madeleine.

— Jeesus muistutti, että systeemi on ihmis­ tä varten eikä ihminen systeemiä varten, Ti­ mo-Matti lisää.

Hänen mukaansa lepopäivän tarve on tul­ lut nyky-yhteiskunnassa voimakkaasti esiin, kun on keskusteltu kauppojen sunnuntaiau­ kiolosta.

— Ihminen tarvitsee lepopäivän, seurasi­ pa hän kristillistä ideologiaa tai ei, Timo-Mat­ ti toteaa.

Sophie-Madeleine kertoo tarinasta, jonka mukaan afrikkalaismiehet pitävät taivalluk­ sensa lomassa taukoja, jotta heidän sielunsa pysyisi matkassa mukana.

— Kertomukseen sisältyy suuri viisaus.

Vaikka lepopäivää tarvitaan, täytyy muis­ taa, että kaikki eivät voi viettää sunnuntaina vapaapäivää.

— Esimerkiksi poliiseja ja sairaanhoita­ jia tarvitaan työssä myös pyhäpäivinä. Itsekin tein seurakuntapappina töitä sunnuntaisin, Ti­ mo-Matti kertoo.

Timo-Matin mielestä lepopäivän vietossa ei pidä olla turhan tiukkapipoinen.

— En esimerkiksi järjestäisi itse muuttoa sunnuntaipäivälle, mutta jos kaveri tarvitsi­ si pyhänä muuttoapua, menisin tietysti aut­ tamaan.

Timo-Matin vinkit sunnuntain viettoon Ole läsnä, älä suorita!

Tutustu lähiseutuun!

●●

●●

Sunnuntaina kannattaa keskittyä tekemään asioita, jotka tuottavat iloa itselle. Sunnuntaista ei pidä tehdä päivää, jolloin ei saa tehdä sitä tai tätä. Sunnuntaipäivään voi mahtua monenlaista tekemistä, sekä rauhallisempia että riehakkaampia hetkiä.

8

Ihminen urautuu helposti. Esimerkiksi kauppaan ja töihin kuljetaan usein samaa reittiä. Entä jos poikkeaisi pyhänä tutulta polulta ja kokeilisi uutta kävelylenkkiä? Tutustakin ympäristöstä voi löytää uutta kävelemällä kiireettömästi ja katsomalla asioita uusin silmin, esimerkiksi tarkkailemalla rakennusten yksityiskohtia.

Juttele tuntemattomienkin kanssa! ●●

Esimerkiksi newyorkilaiset tervehtivät hymyillen myös tuntemattomia ja afrikkalaisilla on aikaa vaihtaa muutama sana vastaantulijan kanssa. Me suomalaiset voisimme ottaa heistä mallia. Ehkä sunnuntaina voisi keskustella läheisten kanssa, jutella naapurille, tervehtiä vierasta vastaantulijaa ja uskaltautua jopa juttelemaan tuntemattoman kanssa.

Mene messuun! ●●

Sunnuntaina kannattaa mennä messuun, ja kokea se avoimin mielin. Kirkossa on paljon arjesta poikkeavia, mystisiä elementtejä, jotka rauhoittavat. Niitä ovat esimerkiksi kynttilät, hiljaisuus, värit ja ristinmerkit. Jo yksi käynti voi antaa paljon. Vielä enemmän saa, kun ottaa kirkossa käynnin tavaksi.

Kasper, Daniel, Sophie-Made

eleine ja Timo-Matti Haapiainen eivät siivoa eivätkä pyykkää sunnuntaina.

Salapoliisityötä ja luovaa hulluutta Haapiaisten viidennen kerroksen kodin ikku­ nasta näkyy kauas. Korkeat luonnonpaikat ovat Timo-Matille erityisen mieluisia.

— Syksyllä kävimme koko perheen kanssa ihailemassa maisemia Malminkartanon täyt­ tömäellä, Timo-Matti kertoo.

Sophie-Madeleine arvelee, että retki täyttö­ mäen huipulle olisi ollut erilainen, jos he olisi­ vat lähteneet sinne Timo-Matin kanssa kaksin.

— Kun lapset olivat mukana, emme kiireh­ tineet vaan ihailimme maisemia rauhassa. Jos olisimme olleet siellä ilman lapsia, reissu olisi varmasti mennyt juoksemiseksi.

— Lapset voivat opettaa aikuista kiireettö­ myyteen ja ihmettelyyn. Heidän kanssaan pie­ nistä asioista kuten kävelyretkestä tai junamat­ kasta tulee suuria, Timo-Matti jatkaa.

Onneksi on pyhä! ‑kirjassa Timo-Matti vinkkaa rakentamaan sunnuntaina pienois­ mallia. Alle kouluikäisestä pienoismalleja har­ rastanut Timo-Matti on rakentanut varsin­ kin historiallisten sotalentokoneiden pienois­ malleja.

Parhaillaan hänellä on tekeillä pienois­ malli matkustajakoneesta, jolla Timo-Matti ja Sophie-Madeleine lensivät häämatkalle Es­ panjaan. Kesken on myös pienoismalli konees­ ta, jonka kyydissä Daniel-poika teki ensimmäi­ sen lentomatkansa.

— Näiden tekeminen on sellaista salapolii­ sityötä yhdistettynä luovaan hulluuteen. Ko­ neisiin sopivia siirtokuvia löysin netistä, ja ti­ lasin ne Yhdysvalloista, hän kertoo.

Yhdessä kirjan luvussa Timo-Matti kehot­ taa tekemään retken oman elämän tärkeil­ le paikoille. Sitä hän on itse tehnyt yhdessä Sophie­-Madeleinen kanssa.

— Olen esimerkiksi näyttänyt hänelle mi­ nulle tärkeän Paratiisikurun, joka sijaitsee Ur­ ho Kekkosen kansallispuistossa.

— Sophie-Madeleine puolestaan vietti lap­ suudessaan lomia isovanhempiensa luona Ranskassa. Siellä käydessämme olen saanut tutustua paikkoihin, jotka ovat hänelle mer­ kityksellisiä.

Fiiliksen mukaan Timo-Matti, 34, ja Sophie-Madeleine, 31, muuttivat yhteen vasta naimisiinmenon jäl­ keen.

— Siinä mielessä olemme olleet vanhanai­ kaisia, Timo-Matti kertoo.

Daniel syntyi 10 kuukautta häiden jälkeen, joten kaksin vietetyt sunnuntait ovat olleet pa­ riskunnalle lyhyt ja ohimenevä vaihe.

Pikkulapsiperheessä tietyt rutiinit kuten ruoka-ajat ja päiväunet toistuvat samanlaisi­ na, olipa sitten pyhä tai arki.

— Rutiinit eivät kuitenkaan tee päivää yh­ tään huonommaksi, päinvastoin. Rutiinit ovat hyvä juttu, Timo-Matti vakuuttaa.

Parhaimmillaan sunnuntai on Haapiaisten perheessä rauhallisen olemisen aikaa. He saat­ tavat tavata Timo-Matin vanhempia, käydä lä­ hellä asuvien Sophie-Madeleinen vanhempien luona syömässä tai tavata ystäväperheitä.

Toisinaan koko perhe käy yhdessä kävelyllä.

Myös Timo-Matin ja Danielin yhteiset käyn­ nit Ilmailumuseoon ovat sattuneet usein sun­ nuntaille.

Jokaviikkoista messussa käymistä lukuun ottamatta perhe pitää sunnuntait vapaana säännöllisistä harrastuksista. Sunnuntaita vie­ tetään fiiliksen mukaan.

— Jos on monta päivää mennä kohellettu, niin sunnuntaina ollaan vaan, vaikka jotain muuta olisi suunniteltu. Lapsista huomaa, kun he ovat tauon tarpeessa, Timo-Matti sanoo.

Timo-Matti nauttii viikonloppujen tarjo­ amasta mahdollisuudesta viettää aikaa las­ ten kanssa.

— Arkisin minun töistä tulon ja lasten nuk­ kumaanmenon välinen aika on melko lyhyt.

Viikonloppuna voin olla enemmän poikien kanssa.

Isä ja pojat nauttivat sunnuntaista leikkien ja joskus nukkumalla päiväunet yhdessä.

Soili Pohjalainen kuvat Jani Laukkanen

Mitä messussa tapahtuu? ‑seurakuntailta ke 15.2. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa.

Vieraana Timo-Matti Haapiainen.

9

Ulkomaisia romaaneja

Oudon onnellinen Richard Powers: Suopeus.

Gummerus 2011.

T

arjoamme muistisairaille asiakkaille yksilöllistä ja laadukasta palvelua kodinomaisessa ympäristössä Hiekkaharjussa. Toiminta on virikkeellistä ja asukasta arvostavaa.

Tarjoamme mahdollisuuden ulkoiluun.

Meille voi tulla asukkaaksi: - Lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumispalveluun - Omaishoidon lomapäiviksi Hoivakoti Atzalea on Helsingin-, Vantaan- ja Oulun kaupunkien hyväksymä palvelusetelituottaja Tervetuloa tutustumaan!

Miia Tolonen p. 09 – 851 1577 / vastaava sairaanhoitaja Tuija Uusitalo p. 050 – 563 4086 / toiminnasta vastaava Kyläkaivontie 6 D, 01350 Vantaa

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi

allillaan m t a i s A

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

4.-10.4.2012

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 4.4. klo 19. Paluu ti 10.4. klo 8 mennessä. Hinta 580,-€.

Latuoppaina jo 24. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset p: (09) 51239130 tai 0500-603786.

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 8.15.9.2012.

Lisäinfoa: www.tuohioja.fi

Ihmisiä sodan varjoista

Paul Auster: Sunset Park.

Tammi 2011.

David Grossman: Sinne missä maa päättyy. Otava 2011.

Miles Heller on 28-vuotias ja ali­ suoriutuu elä­ määnsä eteenpäin.

Taustalla on trage­ dia velipuolen kuo­ lemasta, josta hän syyttää itseään.

Miles on kat­ kaissut siteet perheeseensä ja muuttanut Floridaan, jossa hän ansaitsee elantonsa tyhjentämäl­ lä asuntolainakriisin autioittamia huoneistoja. Lopulta hän löytää it­ sensä New Yorkin Brooklynista, jossa hän liittyy tyhjillään olevassa talossa majailevaan kommuuniin.

Kuudennessatoista romaanis­ saan Paul Auster kulkee edelleen kohti perinteisempää tarinanker­ rontaa. Toki yhä mukana kuvioissa on todellisten ja fiktiivisten henki­ löiden lomittumista toisiinsa sekä sattumien kirjoa.

Keskeisiä asioita Sunset Parkissa ovat baseball ja sen menneen ajan tähdet sekä yksi tietty eloku­ va, The Best years of our lives vuo­ delta 1946. Se kytkee yhteen Mile­ sin menneisyyden ja nykyisyyden.

Elokuva kertoo toisen maailman­ sodan rintamilta palaavien soti­ laiden vaikeuksista sopeutua sivii­ lielämään, ja se vertautuu monin tavoin Milesin ja tämän perheen kamppailuun erilläänolosta ja kai­ pauksesta.

Yhtä kaikki Sunset Park on yksi tekijänsä sujuvimpia kirjoja. Vaik­ ka romaani on moniääninen, kol­ mannen persoonan kertoja pureu­ tuu tasavertaisesti henkilöiden ta­ juntaan ja tekee heistä ymmärret­ täviä. Auster on tehnyt jälleen ker­ ran taidetta siitä, että ei tapahdu varsinaisesti mitään erityistä, ja kuitenkin kaiken arkisuuden kes­ kellä syntyy pakotonta uskotta­ vuutta ja tunteita, joihin on help­ poa samastua.

Israelilaisen David Grossmanin Sinne missä maa päättyy on järisyttävä lu­ kukokemus. Liki 700-sivuinen teos tuo sodan todelli­ suuden ja sen run­ telemat ihmiset niin lähelle, että romaania täytyy sulatella hitaasti.

Ora, Ilan ja Avram ovat nuori kolmikko, joka kohtaa toisensa sai­ raalassa kuuden päivän sodan ai­ kana 1967. Kuumehöyryiset, riutu­ neet nuoret saavat toisiinsa yhtey­ den, joka leimaa koko heidän lop­ puelämänsä.

Kirja on kirjoitettu juutalais­ naisen näkökulmasta. Se luotaa syvältä perhettä ja sen rakentu­ mista, äidin ja poikalapsen suh­ detta, rakkautta ja ystävyyttä, kas­ vua ja kärsimystä. Väkivallan uhka ja tietoisuus Israelia ympäröivistä lukuisista vihollisista tuhoaa pait­ si ihmissuhteita myös mielenter­ veyttä ja kykyä rakentaa mitään kestävää.

Romaanin ydinkysymys on, mi­ ten selvitä kauheasta ja sen mah­ dollisuudesta. Erilaiset neurootti­ set käyttäytymismallit saavat val­ lan siellä, missä ei voi luottaa sel­ viävänsä hengissä edes tavallises­ ta bussimatkasta. Yksityiskohdat tulevat oudon merkityksellisiksi, miltei maagisiksi.

Kertominen ja kirjoittaminen ovat tapoja pitää rakkaat elossa.

Grossmanille ne ovat myös kei­ noja välttää uhriutuminen ja säi­ lyttää kielen, tunteiden ja ajatus­ ten rikkaus sodan kuihduttamas­ sa maailmassa.

Grossman on Israelissa tunnet­ tu poliittisesti aktiivinen vasem­ mistolainen pasifisti, jonka oma poika kuoli sotilaspalveluksessa Is­ raelin ja Libanonin sodassa. Tie­ to värittää lukijan matkaa kirjan kanssa.

Kristina Svensson

Hannu Kylkisalo

Kristina Svensson

UUsi senioritalo saga HelapUisto

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Varaa esittelyaikasi nyt!

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 044 55 66 104

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.2. klo 14 Jumalan sanan kylvö Kaisa ja Erkki Halme

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

VANTAAN

www.hoivakotiatzalea.fi

Hoivakoti Atzalea

Meillä on oikeus ja miltei pakko elää onnellisena, viestii nykymedia.

Jos geeniteknologia voisi korjata sinut onnellisemmaksi, suostuisitko?

Richard Powersin romaanissa parikymppi­ nen algerialaisnainen Thassa he­ rättää Chicagon yliopiston kirjoit­ tajaryhmässä ihastusta. Miten jär­ kyttävissä olosuhteissa varttunut pakolainen voi levittää kaikenkat­ tavaa auvoa ympärilleen? miettii opettaja, kirjailijaunelmansa ka­ dottanut Russel.

Thassan sädekehän mysteeri saa tiedelehtiä avustavan Russe­ lin paneutumaan niin Algerian lä­ hihistoriaan kuin onnellisuustut­ kimuksiin. Kun psykoterapeutti tutkii Thassan, selviää, että tämä kuuluu pieneen vähemmistöön, hypertyymisiin ihmisiin, jotka ovat poikkeuksellisen onnellisia, energisiä ja luovia olematta maa­ nisia tai epärealistisia, olivat hei­ dän elämänkokemuksensa millai­ sia tahansa.

Oman geeniperimänsä kartoit­ tanut Powers on ilmeisen syväl­ lä geenitieteen saloissa. Kirjassa onnellisuuden genetiikkaa selvit­ tävä tutkija saa Thassan tutkimus­ kohteekseen. Hänelle on alusta as­ ti selvää, että onnellisuus on kemi­ allista ja sitä voidaan ennen pitkää jakaa kaikille. Miksi ihmiskunnan siis pitäisi sietää tai siirtää tule­ ville polville kärsimystä, ahdistus­ ta, masentuneisuutta ja muita epä­ miellyttäviä tiloja, jos niistä voi­ si geenitieteen avulla päästä pal­ jon parempaan, jatkuvan ylävirei­ syyden tilaan?

Iso kysymys onnellisuuden merkityksestä jää kirjassa vali­ tettavasti tiedeslangin, median ja geenitutkijoiden kiistojen jalkoi­ hin. Jäljelle jää kuvaus siitä, min­ kälainen kehäraakki Thassasta tu­ lee kaikkien haluamana ja riepot­ telemana.

Oman elämänsä alisuoriutuja

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

10

1/26/2012 1:36:04 PM

Jätetty nainen

Michel Houellebecq: Maasto ja kartta. WSOY 2011.

Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä.

Otava 2011.

Michel Houellebecqin Maasto ja kartta on romaani työstä, rahasta ja vieraantuneisuu­ desta. Kirjan pää­ henkilö on Jed Martin, kuvataitei­ lija, joka kuvaa te­ oksissaan ihmisten tekemää maail­ maa. Hän esimerkiksi valokuvaa tiekarttoja aitojen maisemien sijas­ ta.

Jedin suurmenestys on maala­ ussarja, joka esittää eri ammatti­ en edustajia työnsä parissa. Taitei­ lija tienaa toisten työtä kuvaamalla moninkertaisesti sen, mitä useim­ mat maalausten mallit ansaitsevat omalla työllään. Taide ei ole enää käsityöläisammatti, vaan isoa bis­ nestä.

Houellebecqin romaania voi lu­ kea taidemaailman ja sitä ympäröi­ vän pintajulkisuuden kritiikkinä, ja siinä mainitaan nykytaiteen kuu­ luisimmat rahastajat Jeff Koons ja Damien Hirst. Näitä esittävän maalauksensa Jed tuhoaa. Toisaal­ ta Jedin tilalla voisi olla monen muunkin ammatin edustaja. Eivät taiteilijat ole ainoita, joiden työn hinnan määräävät vaikeasti selitet­ tävät lainalaisuudet.

Romaanihenkilönä Jed on mo­ nella tavalla tuttu. Taas yksi bohee­ mi mies, joka tuntuu kulkevan lä­ pi elämänsä siitä suuremmin iloit­ sematta tai kärsimättä, mihinkään pahemmin kiintymättä. Niin isä kuin tyttöystävätkin jäävät hänel­ le etäisiksi. Lämmityslaitteen oi­ kuttelu tuntuu olevan hänelle yh­ tä suuri harmi kuin seurustelusuh­ teen päättyminen.

Maasto ja kartta on pahaentei­ sen koukuttava ja tarkkanäköinen romaani. Se, samoin kuin Jedin vii­ meinen taideteos, muistuttaa siitä, kuinka lyhyt ihmisen tai minkään hänen tekemänsä elinikä on.

Siri Hustvedt ker­ too romaanissaan 55-vuotiaasta ru­ noilijasta Miasta, jonka elämä menee sekaisin aviomie­ hen rakastuttua 35-vuotiaaseen työ­ kaveriinsa. Miehen uusi suhde vie yli kolmekymmentä vuotta vakaasta avioliitosta nautti­ neen Mian psykiatriselle osastolle.

Sieltä hän lähtee toipumaan äitinsä luokse. Kesästä tulee varsin kiih­ keä, ilman miehiä.

Mia on eloisa kertoja. Hän ymp­ pää tarinaansa runojaan, kirjalli­ sia ja filosofisia viitteitä, havaintoja aivotutkimuksista sekä pohdintaa naisen ja miehen eroista. Hän liik­ kuu ees taas omaa elämäntarinaan­ sa ja kirjoittaa seksuaalisten koke­ mustensa historiaa elvyttääkseen loukattua naiseuttaan — ja kaipaa kaiken keskellä Borista.

Mia saa elämäänsä koko jou­ kon uusia ihmisiä: naapurin nuo­ ren Floran ja tämän perheen, runo­ ryhmällisen esiteini-ikäisiä tyttöjä ja vanhan äitinsä ystäväpiirin. Näi­ den eri-ikäisten naisten kautta Mia luotaa naiseuttaan ja paikkaansa naisten jatkumossa.

Runopajan tyttölauman raa­ kuus herättää Mian muistot omas­ ta nuoruudesta. Ovelasti hän saa kirjoitustehtävillään tytöt oivalta­ maan kiusaamisen julmuuden. Äidin yhdeksänkymppinen ys­ tävätär esittelee Mialle salaisia ris­ tipistotöitään, joissa kuvataan var­ sin sävähdyttäviä seksuaalisia nä­ kymiä naisen elämästä. Välil­ lä vanhusten raihnaisuus ja äidin muistelut isästä virittävät tunnel­ man haikeaksi.

Mahtuu mukaan ripaus mystee­ riäkin salaperäisen Mr. Nobodyn muodossa.

Kaiken kaikkiaan Hustvedtin tuttu kertojanääni puhuu jälleen viihdyttäen ja oppineesti.

Kaisa Halonen

Kristina Svensson

A. S. Byatt osaa luoda taianomaisen vaikutelman.

Lapsuuden lumous särkyy A. S. Byatt: Lasten kirja. Teos 2011.

Brittiläisen A. S. Byattin Lasten kirja on yksi upeimmista romaa­ neista, joita viime vuosina olen lu­ kenut. Siinä on sellainen lapsuuden lempikirjoista muistuttava, taian­ omainen tuntu, että aina kirjaan palatessaan tulee maailmaan, jon­ ka henkilöt ovat läheisiä ja miljööt ja maisemat tuttuja.

Lasten kirja seuraa neljän ystä­ väperheen lasten varttumista ai­ kuisiksi 1800–1900-lukujen Eng­ lannissa ja lopulta ensimmäisen maailmansodan pyörteissä. Byat­ tin kuvaamat perheet ovat oman aikansa etuoikeutettua sivistyneis­ töä ja vapaamielisiä niin naisten asemaa, seksuaalimoraalia kuin politiikkaakin koskevissa kysy­ myksissä.

SATO SenioriKoti®

Laadukasta ja viihtyisää vuokra-asumista senioreille Martinlaakso

HUONEISTOESIMERKIT C-talo 3h+kk+s, 65 m2 vuokra alk. 1 183 €/kk 2h+kk, 41,5 - 48,5 m2 vuokra alk. 855 €/kk A-B -talo 3h+kk+s, 63,5 m2 vuokra alk. 1 168 €/kk 2h+kk+s, 43,5 - 53,5 m2 vuokra alk. 853 €/kk 2h+kk, 42 - 43,5 m2 vuokra alk. 840 €/kk

SATO Vuokraus ja myynti

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Martinlaakson uuteen keskustaan tulee ensisijaisesti senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Ostoskeskuksesta löytyvät mm. kaupat, apteekki- ja pankkipalvelut. Kävelyetäisyydellä myös kirjasto ja terveyspalvelut. Asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat.

Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa asumista helpottava tukivarustelu.

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Asukkaalla mahdollisuus tilata omalla kustannuksellaan myös muita palveluita Hoiva Oy:ltä.

LISäTIEdOT: Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361

Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki

Kirjan päähenkilöistä Olive Wellwood on menestyvä lasten­ kirjailija, Benedict Fludd taas ne­ rona pidetty keraamikko. Heidän lisäkseen tarinaa kuljettaa jouk­ ko kiinnostavia ja aikakauden uu­ sia aatteita hyvin havainnollistavia henkilöitä teatteriväestä anarkis­ teihin ja feministeihin.

Kiinnostavaa on, kuinka suu­ rella vakavuudella vanhemmat suhtautuvat lapsiinsa ja heidän tulevaisuudensuunnitelmiinsa ja kohtelevat heitä yksilöinä — eivät vain lapsina. Myös tyttöjä kuun­ nellaan ja kannustetaan opiskele­ maan. Mutta onnellisissakin per­ heissä on pinnanalaisia salaisuuk­ sia ja jännitteitä, jotka keriytyvät auki liki tuhatsivuisen romaanin edetessä. Läheisyydessä ja rakkau­ dessa on tuhoisat ja riistävät puo­

lensa, joita kohdatessaan lapsi on avuton.

Lasten kirjassa on koskettavia kasvukertomuksia, useita toisiin­ sa limittyviä tarinoita oman tien ja paikan hakemisesta ja hapuilusta rakkaudessa. Mutta kirja on myös kiehtova ja yltäkylläinen, tarkkoja yksityiskohtia rönsyävä kuvaus vä­ rikkäästä, uuteen kurkottavasta ai­ kakaudesta.

Byatt kuvaa vivahteikkaasti ja kuin itsekin niiden kauneudesta lumoutuneena keramiikkaesinei­ tä, nukketeatteriesityksiä ja taide­ teoksia. Ja hän on luultavasti ai­ noa nykykirjailija, joka romantti­ sen viihteen ulkopuolella paneutuu huolellisesti päähenkilöiden puku­ jen ja ulkonäön kuvailuun. Sillekin on kirjan runsaudessa tilaa.

Kaisa Halonen

HERÄNNÄISSEURAT

sato.fi

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Miehiä työssä

Pe 10.2. klo 19 Kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Hki. La 11.2. klo 18 Kotiseurat Sari ja Jarmo Kokkosella, Vaaralankulma 19 A. Su 12.2. klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

Klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2. Seurat srkkeskuksessa. Klo 11 Kirkkopyhä Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Yhteisveisuut ELY:n kanssa Hyvinkään vanhassa kirkossa, Uudenmaankatu 13.

Klo 15 Kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. Klo 16 Virsi-ilta Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Samuli Korkalainen esittelee siioninvirsiuudistuksen sävelmätyöskentelyä.

Ti 14.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.suurellasydamella.fi

11

The State Hermitage Museum, St. Petersburg / Vladimir Terebenin

Kokouksia

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 14.2.2012 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 6.2.2012 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Jeesus saarnaa -teos noin vuodelta 1649.

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Rembrandt oli grafiikan edelläkävijä.

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Hammashoitoa PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Ilmastoinnin puhdistushuolto ja säätö sekä muut kiinteistöhuoltopalvelut.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923

KOTISIIVOUSP

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888 KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Kaisa Halonen

Rembrandt — Kuparilaatan mestari 29.4. asti Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä

Lakiasioita

Ostetaan huoneistoja

ILMAINEN NEUVO OY:n

ASUNTO RAHAKSI!

www.ilmainenneuvo.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kristus säteilee valoa ympäröivään synkkyyteen.

Vahvojen kontrastien lisäksi Rembrandt taitoi myös pienet vi­ vahteet. Valon ja pimeyden vaih­ telun kuvaus ja eri sävyjen rikkaus on ehkä hämmästyttävintä teokses­ sa Enkelin ilmestyminen paimenille.

Siinä öiseen maisemaan tunkeutu­ va taivaallinen valo säikyttää pai­ menet ja heidän laumansa.

Grafiikka on yksityiskohtien tai­ detta, ja Rembrandt oli siinä ih­ meellisen taitava, on kyseessä sit­ ten äärimmäisen tarkasti toteutettu muotokuva tai niinkin pieni ja arki­ nen aihe kuin kotilon kuori.

Jeesus kansan edessä -teos vuodelta 1655.

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

KOTISIIVOUSTA

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Vaikka Sinebrychoffin näyttelyä ei ole rakennettu teosten aiheiden pe­ rusteella, huomiota kiinnittää se, kuinka monet teoksista pohjau­ tuvat Raamatun kertomuksiin tai ovat muuten aiheeltaan uskonnol­ lisia. Rembrandtille rakas aihe oli Jeesuksen perheen pako Egyptiin.

Myös Jeesuksen kärsimyshisto­ rian eri vaiheet kiinnostivat häntä.

Jeesuksen hautaaminen puolestaan on aihe, joka tarjosi Rembrandtil­ le hienon tilaisuuden leikkiä valon ja pimeyden dramatiikalla. Sen hän hallitsi suvereenisti: kuolleenakin

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Paljon uskonnollisia aiheita

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

REMONTIT SOPUHINTAAN

12

H

ollantilainen taiteilija Rembrandt van Rijn (1606–69) on kuuluisa erityisesti tum­ masävyisistä maalauksistaan, mutta aikalaiset tunsivat hänet ehkä paremmin graafikkona. Rem­ brandtin grafiikkaa kerättiin jo hä­ nen elinaikanaan. Kaikkiaan Rem­ brandtin tuotantoon kuuluu 290 grafiikanlehteä, jotka syntyivät yli 30 vuoden aikana.

Yksi maailman huomattavim­ pia Rembrandtin grafiikan kokoel­ mia on Pietarin Eremitaasissa. Nyt tuon Dmitri Rovinski ‑kokoelman 55 teosta on saatu lainaan Helsin­ kiin Sinebrychoffin taidemuseoon.

Näyttelyn kokoamisessa pääpaino on ollut Rembrandtin ainutlaatui­ sen, monimuotoisen tekniikan esit­ telyllä. Hän hallitsi mestarillises­ ti viivasyövytyksen ja kuivaneulan käytön ja kokeili uusia työskentely­ tapoja ja erilaisia paperilaatuja.

Toisin kuin aikalaisensa Rem­ brandt piti työskentelyprosessin eri vaiheissa syntyneitä vedoksia itse­ näisinä taideteoksina, eikä arkail­ lut tehdä muutoksia laattoihinsa.

Yksityiskohtia lisäämällä ja poista­ malla ja kuvan tummuutta ja sävy­ jä vaihtelemalla hän teki ikään kuin sarjakuvaa.

Kerrotaan, että Rembrandt myös varjeli tekemiään keksintöjä mus­ tasukkaisesti taiteilijakollegoil­ ta. Hän työsti grafiikkaansa yksi­

näisyydessä ja piti teostensa laatat itsellään. Vedokset tehtiin hänen omassa verstaassaan, vaikka Rem­ brandtin kotikaupungissa Amster­ damissa oli tuolloin peräti 200 gra­ fiikanpainajaa.

The State Hermitage Museum, St. Petersburg / Vladimir Terebenin

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

Sävyjen rikkautta

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Vantaan seurakunnat 9.2.–16.2.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 12.2. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen.

Matalan kynnyksen maanan‑ tai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki jossa on lyhyt alkuhartaus jonka jälkeen ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 14.2. klo 13– 14.30. Liisi Jokiranta, raamatunopetus. Alkuhartaus, kahvit, vierailijoita ja mukavaa yhdessä olemista. Lisätietoja p. 050 593 5503.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää ‑ryhmä ke klo 14–16. Tule mukaan tekemään hyvää!

Luentosarja Johanneksen evankeliumista ke 15.2. klo 18.

Jari Araneva. 7. Autiomaan kuivuudesta Elämän Veden Lähteelle. 8. Herra Jeesus Kristus, maailman Valkeus.

Viikkomessu to klo 18. Rippikoululaisia messussa mukana.

Aikuisrippikoulu alkaa 15.3. klo 17.30. Lisätiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 12.2. Sari Kokkonen, Outi Noponen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su 12.2. klo 15–18.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Omaishoitajaryhmä ti 14.2. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja -sau‑ nailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 16.2. klo 18.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Ystävänpäivän konsertti su 12.2. klo 16. Itä-Hakkilan 3-luokkalaisia ja viulistit, oman kylän oopperalaulajat Hannu Forsberg ja Mervi Rautiainen, huilisti Taru Ranta, säestäjänä Outi Noponen esiintyvät leirikoulun hyväksi. Väliajalla buffetti. Ohjelma 4 euroa.

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Muuta Siioninvirsiseurat la 11.2. klo 18, Sari ja Jarmo Kokkosella os.

Vaaralankulma 19 A.

Lapsille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla kuukauden kolmantena

sunnuntaina eli seuraavan kerran 19.2. ja Hakunilan kirkolla parittomilla viikoilla sunnuntaisin klo 12–13. Kotipyhäkoulu Hakunilassa Hevoshaantie 9 D, Asta Enqvistillä, parillisilla viikoilla sunnuntaina klo 11–12. Kotipyhäkoulu Itä-Hakkilassa Hyvärisillä, Riekkomäentie 8, parittomilla viikoilla torstaisin klo 18–19.

Lumiseikkailuleiri hiihtolo‑ malla 1–2 luokkalaisille 20.–22.2.

Asikkalan Tontunniemessä. Leirillä ulkoillaan ja liikutaan. Leiri ei sovellu vaikeista ruoka-aineallergiosita kärsiville. Hinta 35 e.

Ilm. kirkkoherranvirastoon 10.2. mennessä p. 09 830 6500. Lisätietoja pastori Salla Poropudas, salla.poropudas@diak.fi.

Kastettu Jade Mariia Hankilanoja, Emil Rafael Silvennoinen, Matias Emil Karjalainen, Matilda Wilhelmiina Lund, Noel Mikael Pehkonen, Julius Oliver Suomi, Nooa Johannes Palvo.

Avioliittoon kuulutettu Ari Oskari Björlin ja Liisa Johanna Pajula.

Hautaan siunattu Maire Margareeta Eskola 91 v, Risto Matti Urho Immonen 63 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitus‑ ten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 12.2. klo 10. Hämevaaran kirkkopyhä. Saarnaaja rovasti Ensio Klemi, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen Hämevaaraseura tarjoaa kirkkokahvit. Hämevaaran ajankohtaisista asioista kertoo seuran puheenjohtaja Mariitta Savolainen.

Isä meidän ‑luentosarja to 9.2. klo 18.30. 5. pyyntö: Anna meille meidän syntimme anteeksi. Luennoitsijana pastori Jouni Salko.

Bachin kauneimmat kitaral‑ la su 12.2. klo 19. Diplomikitaristi Janne Lehtinen esittää uuden levynsä ohjelman. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Päiväkahvin aikaan ma 13.2. klo 13 isossa seurakuntasalissa.

Kappalainen Anna-Kaisa Inkala kertoo Topeliuksesta kirjailijana ja hänen tuotannostaan. Mukana rovasti Kersti Rantasalo.

Nykytystä ja tykytystä jump‑ pa aikuisille ti 14.2. klo 15.

Vapaaehtoistyön rekrytointiilta to 16.2. klo 18.30. Vapaaehtoistyötä tarjolla yhteiseksi iloksi! Tule kuulemaan, miten toimia vapaaehtoisena Hämeenkylän seurakunnassa. Ohjelmassa vapaaehtoisten puheenvuoroja, Heikki Heikurinen Vantaan seurakuntayhtymästä esittelee Suurella sydämellä ‑kampanjaa, musiikkia ja iltatee.

Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu 10 kertaa 20.2. alkaen maanantaisin klo 13. Hahmotaideterapiasta voi löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Saat tukea vertaisryhmältä keskusteluosuudessa. Etukäteistaitoja tai -tietoja ei tarvita. Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille p. 0400 269 397 / 09 898 386

Lammaskuja 2 B:n kerhotila

Diakonian matka su 11.–ti 13.3.

Valamoon. Matkan hinta 210 €.

Hintaan sis. matkat, majoitus luostarihotellissa 2 hh:ssa, puolihoito ja luostariopastus. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Diakoniatyö etsii vapaaehtoi‑ sia alueen vanhainkoteihin.

Tunti ajastasi riittää ja sitoudut vain täksi kevääksi. Vapaaehtoisen tehtäviä voivat olla seurustelu, lehden tai Raamatun lukeminen tai vierellä olo. Tehtävään perehdytetään ke 29.2. klo 16 Kirkon kulmassa, os. Merikotkantie 2. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Savirannalle p. 050 599 9068.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 15.2. klo 18. Vieraana lääninrovasti, kirkkoherra Jukka Nevala.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 9.2. klo 11. Vieraana aluejohtaja Jukka Niemelä.

Lauluseurat ja kirkkohetki su 12.2. klo 16. Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä.

KimaraKahvila su 26.2. klo 18.

Keskustellaan Jeesuksen ensimmäisestä tunnusteosta Kaanaan häissä.

Varhaisnuorille

Kastettu

Tyttöjen ja poikien kerhot ovat käynnissä. Tarkista netistä seurakunnan sivuilta.

Lumi Aada Emilia Hujanen, Onni Pietari Repo, Iisa Lotta Leskinen, Dani Aleksi Mehtola.

Lapsille ja perheille Mukulamessu su 12.2. klo 16.

Jouni Salko ja Hannu-Pekka Heikkilä. Seurakunnan lapsikuoro esiintyy. Messun jälkeen tarjoilua ja lopuksi maksullista toimintaa lapsille Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Talviretki perheille la 3.3. Holman leirikeskukseen. Ohjelmassa ulkoleikkejä, askartelua sisätiloissa, lounas ja makkaranpaistoa kodassa. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 9.30, paluulähtö Holmasta klo. 15.30. Hinta 20 e / aikuiset, 10 e / lapset yli 3v, 5 e/ lapset alle 3v. Ilmoittautumiset 17.2. mennessä Eila Paulúnille p.

050 544 7647 / eila.paulun@evl.fi tai lapsityön kerhoihin.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11. ma Variston päiväkodissa Luhtimäki 2, ti Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja ke Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3 sekä Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1.

Nyyttikerho ma klo 13–14.30.

Lammaspolku 1:ssä ja Taaperokerho ke klo 13.30–15. Lammaspolku 1:ssä.

Muuta Ehtoollishartaus to 9.2. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Senioreiden kartanoretki 14.– 15.5. Viron Lahemaan alueelle. Lähtö Hämeenkylän kirkolta. Oma bussi mukana koko ajan.

Hinta 160 e sis. bussi- ja laivamatkat, yöpyminen 2 h huoneessa, aamiainen, 2 ruokailua ja suomenkielisen oppaan palvelut. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Kastettu Tarmo Onni Johannes Vainionpää, Varpu Vieno Ilona Vainionpää, Sini Kristiina Nieminen, Fiia Josefiina Krigsholm, Lucas Christofer Angelo Hasa, Viljami Eevert Attila, Macu Jaki Johannes Mustonen.

Avioliittoon kuulutettu Päivi Hannele Palokangas ja Ari Seppo Juhani Kumara.

Hautaan siunattu Einar Olavi Helander 95 v, Juha Pekka Hoikkala 45 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Torstaina 9.2. avoinna klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Avioliittoon kuulutettu Harri Tapio Ratinen ja Marika Susanna Kosonen.

Hautaan siunattu

Trubaduuri Jim Guitar esittää country-gospelia su 12.2. klo 17 Kivistön kirkossa. Vapaa pääsy.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 9.2. klo 13, Risto Auvinen.

Seurakuntakuoron harjoituk‑ set to 9.2. klo 18.

Naisten saunailta to 9.2. klo 18.

Messu su 12.2. klo 10, Riitta-Maija Palmusaari, Martti Sirviö ja Hanna Vaittinen. Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 13.2. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 13.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattu‑ piiri ma 13.2. klo 18.30.

Miesten raamattupiiri ti 14.2. klo 18.

Katulähetyksen ruokailu ke 15.2. klo 11.

Lähetyspiiri ke 15.2. klo 13.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.2. klo 18. Risto Auvinen, Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 15.2. klo 18.30.

Vanhemman väen piiri to 16.2. klo 13. Ursula Hynninen.

Miesten saunailta to 16.2. klo 18.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 12.2. klo 10 Heljä Junkkari Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Uudet muskariryhmät Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit kokoontuvat maanantaisin seuraavasti: 1-vuotiaat klo 12.15– 12.45, 2-vuotiaat klo 12.45–13.15, 3–5-vuotiaat klo 13.15–14. Paikka seurakuntasali, Merikotkantie 4.

Kaikissa ryhmissä on vielä tilaa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoroopisto.com tai p. 040 732 6453.

Muuta Myräkkä-tapahtuma su klo 12.2. klo 9 Ruusuvuoren koululla, Kisatie 21. Ulkoilutapahtuma, jossa mm. yhteisvastuutuotteita ja tietoa keräyksestä.

Åke Jorma Ferdinand Jormola 84 v, Erkki Ilmari Matikainen 73 v, Matti Aatos 63 v.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11 kirkolla ja tiistaisin klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Kirkon Idolit — koululaisten periodipyhäkoulu su klo 10 Rekolan kirkolla alakerran kerhohuoneessa. Pyhäkoulussa tutustumme kirkon omiin idoleihin, historian kirkkoisiin ja pyhimyksiin, luovasti ja toiminnallisesti.

Tällä kerralla tutustumme kirkkoisistä merkittävimpään, Augustinukseen. Ryhmä on avoin kaikille yli 7-vuotiaille lapsille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Muuta

Diakoniatoimisto

Hartaus to 9.2. klo 14 Vanhusten palvelukeskuksessa, Karsikkokuja 13, 1. krs.

Elämys- ja hiljaisuusmatka 15.– 21.9. Lappiin Muotkatuntureiden maisemiin Inarissa. Ohjelmassa mm. vaellusta luonnossa, porotila, saamelaismuseo Siida, Pielpajärven erämaakirkko, Inarin kirkko ym. Matkan hinta on n. 470 €, joka sisältää: matkat, majoituksen (Tunturikylä Muotkan Ruoktu), ruokailut perillä ja retkieväät.

Etusija rekolalaisilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pe 2.3. mennessä diakoni Siru Rantaselle, p.

050 342 6155. Matka tehdään yhdessä Hausjärven seurakunnan kanssa.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Kastettu

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12, ti 14.2. päivystys peruttu.

Aaron Adom Ahenkora, Frans Oliver Rantanen, Aatu Onni Antero Soininen.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Hautaan siunattu

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna to klo 9–15, suljettu ma–ti 13.–14.2., ke avoinna klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 9.2. klo 13.

Runoryhmä to klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 12.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Glory Hallelujah! ‑konsertti su 12.2. klo 16. Negrospirituaaleja ja Duke Ellingtonin hengellisiä sävelmiä esittävät Tiina Sinkkonen, laulu, Junnu Aaltonen, saksofoni ja huilu, Uffe Krokfors, kontrabasso ja Seppo J. Järvinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 euroa.

Kohtaamisia sanan äärellä su 12.2. klo 17.30. Jukka Norvannon aiheena Yöllinen leivän hakija (Luuk. 11:5–13). Lasten kerhon aiheena Jeesus kutsuu pienen miehen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamumessu ke 15.2. klo 9, Ben Ahlroos ja Noora Hultin.

Lähimmäisen rakkaus silmu‑ koiksi ‑ryhmä ke klo 9.30.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri ‑aamukahvi‑ la to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Yksinhuoltajailta to 9.2. klo 17.

Raamattupiiri to klo 18.

Rukouspäivä Rukous-ASKI la 11.2. klo 12–14.30 yhdessä Vantaankosken seurakunnan kanssa.

Perheiden raamattupiiri ti 14.2. klo 18, lastenhoito järjestetty.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Heikki Olavi Tanner 80 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastos‑ sa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanva‑ raus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko pientä apua kotii‑ si? Esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 12.2. klo 12. Marja Ruuska, Maria Koukkari ja kanttori Iina Katila.

Sanan ja rukouksen ilta su 12.2. klo 18. Vieraana koululaistyöntekijä Olli Lehmonen OPKOsta, aiheenaan Heräämisiä.

Jarkko Korhonen, kanttori Iina Katila ja Quo Vadis ‑kuoro.

Hiljainen musiikkiretriit‑ ti to 16.2. klo 19.10–20.10. Tiina

13

Vantaan seurakunnat 9.2.–16.2.

Komulainen, Terje Saard ja Pyhän Laurin kuoro. Tule kiireen keskeltä rauhoittumaan tunnelmalliseen kirkkoon. Saamme levähtää yhdessä musiikin keskellä. Tilaisuudet alkavat klo 19.10, joten pääset paikalle Tikkurilasta kätevästi bussilla (linja 55 klo 18.44 Tikkurilan asemalta ja linja 611 klo 18.41 Kaupungintalolta).

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 9.2. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 9.2. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskus‑ telupiiri to 9.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin ‑ryhmä to 9.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaan avun kautta.

Laulupiiri pe 10.2. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous ja laulupiiri la 11.2. klo 15 Olotilassa.

Messu su 12.2. klo 10. Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen ja kanttori Simo Santaranta. Messun jälkeen kirkkokahvit ja evankelinen lähetysjuhla kahviossa, puhuja ELY:stä.

Lukupiiri: Raamattu läpi kol‑ messa vuodessa ma 13.2. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisil‑ le ja yksinäisille ti 14.2. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 14.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Lähemmäs toisiamme — avio‑ liiton ja parisuhteen parhaaksi luentosarja ti 14.2. klo 18. Katriina ja Petri Lehti: Hellyys ja seksuaalisuus. Voit tulla yksin tai kaksin. Lastenhoito järjestetty. Illoissa mukana pastorit Pirjo Kettu p.

050 363 2372 ja Toni Fagerholm p. 050 310 5020.

Yhteysilta ti 14.2. klo 18.30 kahviossa. Ritva Ruppa puhuu ystävyydestä.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 14.2. klo 18.30–19.45 nuorisotilassa, kaikki laulunhalukkaat tervetuloa. Tiedustelu Terje Saard p. 050 4343043.

Vantaan kristilliset eläkeläiset ke 15.2. klo 13 aikuisten kerhohuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.2. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Toomas Takala, Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 16.2. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskus‑ telupiiri to 16.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Kirkon maalausryhmä to 16.2. klo 18–21 ryhmähuoneessa.

Tule mukaan, olet maalannut

aiemmin tai et. Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 5939214.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 9.2. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Elämänkaari-ryhmä 10.4.– 22.5. tiistaisin (paitsi 2.5.) klo 18– 20. Pienryhmässä tarkastellaan omaa elämänpolkua syntymästä tähän päivään. Ilmoittautumiset 27.3. mennessä p. 050 469 1634, merja.laakso@tum.fi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Meritähdet ke 15.2. klo 18. Jippii-kuoro.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 10.2. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raa­mat­ tupiiri ke 15.2. klo 17.30–19.30.

Lauri Wendland.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 15.2. klo 12.

Jarkko Korhonen.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Näytelmäkerho ma 13.2. 11– 21 -vuotiaille nuorisotilassa klo 18–20.

Iso 1B ‑koulutus ti 14.2. klo 16.30 rippikoululuokassa.

Iso 1C ‑koulutus ke 15.2. klo 16.30 rippikoululuokassa.

Koululaisille Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401 enni.korhonen@evl.fi.

Tikkurilan seurakunnan ilta‑ päiväkerhoihin hakeminen lukuvuodelle 2012–2013 on alkanut. Ilmoittautumiset kaupungin kautta.

Lapsille ja perheille Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2.krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Maksu on 2 €/perhe. Ilmoitt.

Leipää ja viiniä ➤

Muuta Eläkeläiskerho ma 13.2. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 16.2. klo 18–20 Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Uusia laulajia otetaan mukaan kaikkiin ääniin. Lauluryhmä esiintyy messuissa ja muissa sopivissa tilanteissa. Tiedustelut samppa.laakso@evl.fi, p. 050 330 1582.

Aikuisrippikoulu tiistaisin 14.2. alkaen klo 18–20. Mistä kristinuskossa on kyse? Haaveena kirkkohäät? Kummiksi? Liittyisinkö kirkkoon? Jäikö rippikoulu aikoinaan käymättä? Nyt olisi mahdollisuus hoitaa asia. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 viimeistään 13.2.

Tiedustelut pastori Heikki Leppä p. 050 363 4382, heikki.leppa@evl.fi tai Tiina Komulainen p. 050 310 6824, tiina.komulainen@evl.fi.

Ryhmänohjaajakoulutus vapaaehtoisille torstaisin 8.–29.3. klo 18–19.30 Nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2.krs. Ryhmänohjaamisesta kiinnostuneille ja ohjaajan tehtävässä jo toimiville.

Kouluttajina toimivat nuorisotyönohjaaja Reetta Leppänen ja pastori Tiina Komulainen. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille p. 050 548 6078 / paivi. makinen@evl.fi.

Kastettu Ada Sofia Mikaela Sivén, Lukas Eevert Pärnänen, Anni Elina Salo, Ella Lumikki Salo, Elli Aleksandra

Mäkipernaa, Saara Maria Juka, Samu Mikael Saarela, Luca Andrés Rafael Toivonen, Leo Martti Tapani Majanto, Elsa Hymy Linnéa Linsén, Ada-Sophia, Erika Blom, Sofia Alexandra Eronen, Oliver Kangas, Veeti Joakim Grims, Elle Adele Heikkinen, Otto Timo Johannes Roine, Sara Martta Laine, Matias Olavi Anttoni Mettänen.

Avioliittoon kuulutettu Arto Tapio Piippo ja Niina-Liisa Lindström, Jaan Heikki Valtteri Häyry ja Sanna Maija Wikstén.

Hautaan siunattu Salli Kaarina Koponen, 89 v, Matti Taneli Koliini 84 v, Nils Gösta Jousikari 84 v, Helvi Maria Annikki Supponen 77 v, Elma Annikki Still 75 v, Leena Liisa Salo 74 v, Pauli Juhani Karjalainen 73 v, Heikki Juhani Puittinen 62 v, Johanna Leena Marjut Koskipää 34 v.

Arkipyhäkoulu to 16.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Siioninvirsiharjoitukset ti 14.2. klo18.30–19.30 St. Martinin kappelissa. Niekuissa emme nuukaile!

Raamattupiiri ke 15.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Emmauksen tieltä messuun ke 15.2. klo 18.30. Miksi messua vietetään? Mitä messussa tapahtuu? Vierailija: pastori Timo-Matti Haapiainen.

Laulupaja ke 15.2. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 16.02. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to16.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Me kynät ‑kirjoittajaryhmä pe 17.2. klo 16–19. Tiedustelut ohjaaja Riitta Eloranta p. 050 300 5641.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten vara‑ us p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Ystävänpäivän yhteisvastuu‑ tempaus ti 14.2. klo 9–15. Kahvitarjoilu. Myynnissä yhteisvastuutuotteita. Kokeile onneasi arpajaisissa.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Lou‑ hela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaak‑ so Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Petri Laaksosen konsertti: Lä‑ helle ihmistä la 11.2. klo 19. Osa tuotosta Yhteisvastuukeräykseen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa.

Messu su 12.2. klo 10. Saarna Pekka Mäkipää, Lähetysjohtaja/Kylväjä, liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Ritva Holma.

Pyhäkoulu su 12.2. klo 10 kerhohuone 4.

Eläkeläiskerho ti 14.2. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israel-piiri ti 14.2. klo 18–19.30 St. Martin kappeli.

Rauhanyhdistyksen järjestä‑ mät seurat pe 10.2. klo 19 MarjaSarja:Country-gospel il‑ ta su 12.2. klo 17. Country-Gospelin tunnelmissa musisoi Jim Guitar-trubaduuri Jussi Savolainen. Vapaa pääsy.

Aamurukous ti 14.2. klo 9–10.

Eläkeläiskerho ke 15.2. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 15.2. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kylämessu su 12.2. klo 12. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Ritva Holma. Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ti 14.2. klo 12.30–14.

sähköposti, Facebook, nettipankki, Skype) Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden ohjauksessa.

Ilmoittautumiset Olotilan ilmoittautumislistaan kahvilan aukioloaikoina.

Isä–lapsi-ilta ti 14.2 klo 18.15– 19.45. Tule viettämään aikaa lapsesi kanssa yhteisen tekemisen merkeissä.

Nuorille Leffayö pe 10.2. klo 18 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G-ovi). Leffoja, sauna, nyyttäripöydästä herkkuja, yhdessäoloa.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18 Erityisnuorisotyön toimisto, Uomatie 13. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa su 12.2. klo 11–12

Kastettu Lilli Helmi Inkeri Erlund, Hugo Oskari Galkin ,Aino Emilia Anfiisa Tolvanen, Anna Elisabeth Pihlakari, Henri Johannes Valkeapää, Samuli Veikka Vartiainen ,Lilja Kerttu Loviisa Pessa, Tinja Kaisa Helinä Ikonen, Mimmi Elviira Loponen, Venla Viola Eilola.

Avioliittoon kuulutettu Markku Juhani Oksanen ja Minna Anne-Mari Kelonen.

Hautaan siunattu Ilta Kyllikki Andersson 96 v, Eeva Liisa Kaskinen 88 v, Lauri Johannes Jylhä 70 v, Liisa Eliina Aittola 67 v , Janne Juhani Merger 37 v.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Naisten raamattupiiri ma 13.2. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Runoryhmä Omat runot ke 15.2. klo 17–18.30. Ryhmän jäsenet kirjoittavat itse omia runoja, joita luetaan ja kommentoidaan. Ilm. aikuistyön toimistoon Kaisa Aallolle, p. 050 512 1168.

Ryhmään mahtuu seitsemän osallistujaa.

Eläkeläiskerho to 16.2. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 16.2. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 15.2. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukous‑ piiri ke 15.2.klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 12.2. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti 14.2. klo 11– 13.30. Mahdollisuus opetella tietokoneen käyttöä (mm.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 12.2 kl. 10 i Helsinge kyrka St Lars, Martin Fagerudd, Kaj Andersson, Anu Paavola och Nina Fogelberg. Välsignelse av församlingens nya medarbetare, ungdomsarbetsledare Daniela Hildén och kantor Nina Fogelberg. Kyrkkaffe på Prostgården.

Ingen mässa i St Martin sö 12.2.

DiB ti 14.2 kl. 15 i Bagarstugan, Daniela Hildén.

Dickursby pensionärskrets ons 15.2. kl. 14, Folkhälsans hus, Rea Anner.

Fredagsgruppen fre 17.2 kl. 10, Dickursby kyrkas kafferum, Annakatri Aho.

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai ennen paastonaikaa. Sen aihe on Jumalan sanan kylvö.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 44:2–5, Jes. 5:1–7, 1. Kor. 1:20–25 ja Matt. 13:31–33.

Siellä seassa Vielä hän esitti heille vertauksen: ”Taivasten valtakunta on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani.”

Matt. 13:33

14

viim. edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho. Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm.

Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Isä–lapsiretki Kuntokallion leirikeskukseen la 3.3. Lähtö klo 9.30, Unikkotie 5, Tikkurila. Ulkoilua yhdessä, ruokailu, linnunpönttöpaja, sauna, uinti, makkaranpaisto yms. Paluu noin klo 16.30. Ota mukaan ulkoiluvarustus, oma pulkka tai liukuri, uima-asu, pyyhe, yms. Retken hinta: aikuinen 22 e, 12–17 v 16 e, 3–11 v 12 e. Ilmoittautuminen 17.2. mennessä Meikku Salo p. 050 327 1634 tai Päivi Romula p. 050 410 3863.

H

istoriassa on hetkiä, jolloin itsensä kristityiksi määrittelevät ovat halunneet sulkea itsensä maallisen elämän ulko- ja yläpuolelle. Eikä ole tänäänkään tuntematon sellainen oikeassa olemiseen tukehtuva ja pystyyn pyhittynyt asenne, jossa keskeistä on selkeä rajalinja meidän ja niiden toisten välille. Samalla itselle otetaan Jumalan valtuudet päättää, kenelle jaetaan taivaspaikkoja ja ennen kaikkea kenelle ei.

Jeesuksen vertaukset ovat välillä vaikeasti tulkittavia ja monitasoisia. Toisaalta taas äärimmäisen yksinkertaisia ja pelkistettyjä, oman aikansa koti- ja maataloudesta napattuja.

Vertaus hapatteesta on hieno. Se kertoo, miten taivasten valtakunta leviää ihmisten keskuudessa.

Ihmiseltä ihmiselle. Se muuttaa maailmaa peruutta-

mattomasti niin kuin hapate taikinaa. Ruumiillisen työn tekijöiden, aikansa uskon ammattilaisten halveksimien opetuslasten käsiin Jeesus jätti sanoman Jumalan holtittomasta armosta. Raadollisesta, erehtyvästä rupusakista tulee rakkauden vallankumouksen etujoukko.

Nyt viesti on meidän käsissämme. Ei hapatetta jätetä tiinuun kuivumaan, eikä suolaa hyllylle pölyyntymään. Eikä kristittyjen tehtävä ole eristäytyä maailmasta, käpertyä omaan erinomaisuuteen, vaan olla rohkeasti seassa, niin hapatteena kuin suolanakin. Siellä se on Jumalakin, pyhyyden ammattilainen arjen ja ihmisten keskellä.

Kimmo Saares Korson seurakunnan vt. kirkkoherra

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti klo 9–11 diakoniakeskuksessa p. 050 346 8358.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 10.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielisen messun suunnittelua ma 13.2. klo 13 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniityntie 2. Sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta.

Viittomakielinen kohtaamis‑ paikka ti 14.2. klo 12.30-14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Näkövammaistyö Yhteislauluilta ma 13.2. klo 17.30-19.30 Vaskipellon kerhohuone, Aapramintie 1, käynti Vaskipellontien puolelta.

Naisten ilta ti 14.2. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Päihdetyö Naistenryhmä ti 14.2. klo 16.30– 18 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja ryhmästä päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774 tai eeva.nurminen@evl.fi.

Usko ja elämä ‑ryhmä maanantaisin klo 15–16 Itä-Vantaan A-klinikalla, Kielotie 20 C, 2. krs.

Ryhmässä mukana pappi ja diakoniatyöntekijöitä.

Usko ja elämä ‑ryhmä torstaisin klo 12.30–13.30 Länsi-Vantaan Aklinikalla, Korutie 3 A. Ryhmässä mukana pappi ja diakoniatyöntekijöitä.

Yksinhuoltajaperheiden leiri Yksinhuoltajaperheiden leiri 16.–18.3. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Hinta aikuiset 40 euroa, 12–17-v. 30 euroa, 3–11-v. 20 euroa ja alle 3-v. ilmaiseksi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, etusijalla ovat ensikertalaiset. Ilmoittautumiset diakoniapastori Lea Karhiselle 10.2. mennessä, p. 050 381 8757.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 13.2. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö. Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

Taidetta esillä 3.2.–2.3. Kristiina Snellmannin ”Tanssijat”. Burmalaisia öljyvärimaalauksia.

Onko sinulla ylimääräistä ai‑ kaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Epilepsiakohtaukset sekä arvet käsissä ja jaloissa muistuttavat Otim Sistoa melkein kuolemaan johtaneesta pakomatkasta sissien joukoista.

Polkupyörien korjaaja Entinen sissi Otim Sisto tekee paluuta arkeen perustamassaan pyöräkorjaamossa.

U

gandalainen Otim Sisto, 44, jättää joka keskiviikkoaamu vähän ennen kymmentä pyöräkorjaamonsa ja käve­ lee toiselle puolelle kylää mangopuun alla olevalle kokouspaikalle. Siellä hän istuu kapealle penkille muiden viereen. Niin Otim on tehnyt joka viikko helmikuusta 2010 lähtien, jolloin hän liittyi Kony wa (Auta meitä) ‑säästöryhmään.

Nimenhuudon jälkeen jokainen ryhmän jäsen käy vuorollaan tiputtamassa 200 shillingin koli­ kon eli noin 6 senttiä muovikippoon. Se on lah­

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, levyjä ja urheiluvälineitä. Kirjoja ja lehtiä ei oteta vastaan.

Otim Sisto on hankkinut pyörän varaosia säästöryhmästä ottamallaan lainalla.

joitus ryhmän sosiaaliseen rahastoon, josta jäse­ nillä on mahdollisuus saada korotonta lainaa esi­ merkiksi lääkkeiden ostoa tai lääkärissä käyn­ tiä varten.

Sitten on varsinaisten säästöjen vuoro. Kun­ kin ryhmäläisen säästöt merkitään ryhmän yh­ teiseen tilikirjaan ja jokaisen omaan säästövih­ koon. Otim käy antamassa oman 2000 shillin­ gin setelinsä. Koko ryhmältä kertyy tällä kertaa yhteensä 42 000 shillinkiä eli runsaat 10 euroa.

Yhteisestä kassasta ryhmäläiset voivat saa­ da henkilökohtaista lainaa. Lainasumma voi ol­ la korkeintaan kolme kertaa se summa, jonka on itse pystynyt säästämään. Otim on ottanut ryh­ mältä yhden lainan, jolla hän on hankkinut pol­ kupyörän varaosia korjaamoonsa. Säästöryhmäl­ lä on hänelle kuitenkin paljon suurempikin mer­ kitys.

”Olin mukana tappamassa” Oli vuosi 1992. Reilut kaksikymppinen Otim oli tullut kotiin töistä pitämään ruokataukoa, kun ovensuussa seisoi äkkiä LRA:n (Lord’s Resistan­ ce Army) sissejä osoittamassa häntä aseella. He riisuivat häneltä paidan, sitoivat kädet ja ottivat mukaansa. Kotiin jäi raskaana ollut vaimo.

Monien muiden LRA:n kaappaamien tavoin Otim päätyi Sudaniin, jossa hänet pakotettiin to­ teuttamaan LRA:n hirmutekoja.

— Olin mukana tappamassa ihmisiä. Jos ei tappanut, joutui itse tapetuksi. Halusin paeta, mutta pelkäsin, koska ne, jotka jäivät kiinni pa­ koyrityksestä, tapettiin raa’asti, Sisto kertoo.

Lopulta vuonna 2004 Sisto yritti pakoon kah­ deksan kaverinsa kanssa. Heidät saatiin kiinni.

Sisto näyttää arpia päässään ja käsissään ja luo­ din jälkiä jaloissaan. Hänet yritettiin tappaa am­ pumalla ja lyömällä veitsellä päähän, mutta hän sai kätensä puoliksi eteen. Jaloissa on yhä luoteja.

Ne tuntuvat ihon läpi.

— He jättivät minut, koska luulivat, että olin kuollut. En tiedä, mitä muille kävi. Uskon, että he kuolivat.

Siston onneksi ugandalaiset sotilaat löysivät hänet ja toimittivat sairaalaan, josta hänet siir­ rettiin kuntoutuskeskukseen. Päävamman vuok­ si Sisto saa edelleen epileptisia kohtauksia. Ja jos­ kus hän ratkeaa juomaan, kun menneet teot alka­ vat kummitella mielessä.

Apua Ugandaan Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen avustustyöhön. Tänä vuonna tuetaan muun muassa Pohjois-Ugandassa Paderin läänissä toteutettavaa maaseudun kehitysohjelmaa ja erityisesti siihen kuuluvaa säästö- ja lainaryhmätoimintaa.

Julman LRA-sissiliikkeen terroria paenneet ihmiset ovat menettäneet kaiken omaisuutensa ja monet myös läheisensä. Tavoitteena on auttaa evakosta palaavia aloittamaan normaali elämä kotikylissään.

”Ryhmä pitää minut kasassa” Otimilla on nyt kaksi vaimoa ja yhdeksän lasta.

Vanhin lapsista on 17-vuotias, nuorin kaksi. Hän itse asuu Wolin kylän keskustassa, koska ei enää pysty vammojen vuoksi maatöihin. Vaimot ja lapset asuvat kotitilalla puolentoista kilometrin päässä. Otim sai kuntoutuskeskuksessa mekaa­ nikon koulutuksen ja on sen turvin hankkinut elantonsa polkupyörien korjaamisella.

Luterilaisen maailmanliiton kylätyöntekijä David Amone kehuu, että kunnossa ollessaan Otim on kova tekemään töitä. Pyörien korjaami­ sen lisäksi hän on hankkinut käytettyjä aurin­ kopaneeleja, joiden avulla hän lataa kännyköitä.

Säästöryhmästä Otim kiinnostui nähtyään, miten muut hyötyivät siitä.

— Saan joskus sen verran ylimääräistä ra­ haa, että voin jättää jotain säästöön. Olen otta­ nut 70 000 shillingin lainan polkupyörän va­ raosien ostamiseen. Toivon, että voin laajentaa korjaamoa kouluttaakseni lapset. Rukoilen, että voin maksaa lasten koulumaksut. Olen sitoutu­ nut kouluttamaan heidät.

Ryhmän ansiosta Otim on saanut takaisin luottamuksen ihmisiin. Hänet on valittu äänes­ tyksellä ryhmän sihteeriksi.

— Olen oppinut elämään toisten kanssa. Saan ryhmässä tukea. Siellä minua ei syrjitä. Muut ryhmäläiset rohkaisevat minua lopettamaan juo­ misen ja auttavat unohtamaan pahat muistot. Se, että he luottavat minuun, pitää minut kasassa. teksti ja kuvat Maija Sankari

15

koonnut Heli Kulmavuori

Jolly/Shutterstock.com

Kunnia korkeuksissa 78-vuotiaan puolalaisen pastorin Sylwester Zawadzkin päässä alkoi itää ajatus. 22 000 asukkaan pikkukaupunkiin Świebodziniin pitää saada Jeesus-patsas! Aluksi piirustuslaudalle hahmottui maltillisen kokoinen veistos, mutta pikkuhiljaa korkeutta tuli lisää, kunnes lopulta oltiin lähellä Rio de Janeiron kuuluisan Jeesus-patsaan mittoja.

Siinä vaiheessa pastori päätti, että Świebodziniin ei nouse mikään maltillinen monumentti. Eläkeläispappi keräsi rahaa ja valmisteli projektia viisi vuotta. Työn tuloksena nousi Puolan itälaitamille, lähelle Saksan rajaa maailman korkein Jeesus-patsas.

Ja kyllä: se on korkea. 33-vuotiaalla Jeesuksella on pituutta metri per vuosi eli 33 metriä. Vapahtajan päähän painettu kruunu on kolmemetrinen. Kädet ovat kuusimetriset, ja matka sormenpäästä sormenpäähän on 24 metriä. Painoa patsaalla on 470 tonnia.

Koko komeus pystytettiin puolalaiselle kaalipellolle ja sen verran korkean kukkulan päälle, että Świebodzinin Jeesus nousee 51 metrin korkeuteen. Viereen on rakennettu supermarket ja huoltoasema.

Urakka maksoi 1,5 miljoonaa dollaria. Patsaan pystytys hoitui yksityisten lahjoitusten turvin. Puolalaiset toivovat patsaasta valtavaa vetonaulaa ja turistien houkutinta Rio de Janeiron Jeesus-patsaan tapaan. Onhan puolalaisten pystyttämä versio kolme metriä korkeampi.

Paikallisten viranomaisten mukaan patsasta on käynyt ihmettelemässä jo yli 100 000 kävijää. Pastori Zawadzkin mielestä luku on paljon suurempi. Pastorilla on aiempaakin kokemusta rakennusurakoista, sillä pappistyönsä ohella hän on rakennuttanut kotikaupunkiinsa kaksi kirkkoa ja useita muita rakennuksia.

Puolalaiset pystyttivät maailman korkeimman Jeesus-patsaan.

”Tule hyvä kakku” Unohda perinteiset rengasvuokaan kyhätyt kuivakakut ja leivo tänä vuonna katedraalikakku vaikkapa ystävänpäivän kunniaksi. Juhlava paakelsi sopii hyvin myös pääsiäispöytään.

Jos kokintaitoja haluaa kokeilla kirkollisen arkkitehtuurin äärellä laajemminkin, vuoassa valmistuvat myös jäädykkeet ja hyydykkeet.

Nordic Waren katedraalivuoka on non stick -pinnoitettu, joten kirkkorakennus valahtaa vuoasta vaivattomasti. Vuoan halkaisija on 22 cm, korkeus 10 cm ja vetoisuus 2,4 litraa. Kakkukesteille voi kutsua siis suuremmankin vierasjoukon.

Leivontatarvikkeisiin erikoistuneessa Ullanunelma-nettikaupassa myytävän vuoan hinta on 39,90 euroa.

”Kun ihaillaan kirkkoa, ihaillaan ihmisen työn jälkiä. Kautta maailman ihmisen rakentamat pyhäköt kertovat nimenomaan työn, yhteisen työn, yhteistyön, yhteisen päämäärän merkityksestä.

Siksi katto on niin korkealla. Kaikki tuo avaruus, kaikki nuo kuvat, lahjat, symbolit, kynttilät, kaiverrukset, kulta ja mirhami, jotta pyhä viihtyisi ja armahtaisi, jotta onni kääntyisi, jotta yhteys löytyisi.”

Kirjailija ja toimittaja J. P. Pulkkinen kirjassaan pieni kaistale maata (Teos 2011)

Saisiko olla pala katedraalia?

9.2. Onnea, Raija!

●● ●● ●●

Ekologista riistaa purkista Sari ja Petri Ahonen ovat riistaruokaihmisiä. Myös perheen kolme koululaista ovat tottuneet syömään hirvenlihaa ympäri vuoden.

Pariskunta päätti koota vuosien varrella kertyneet riistareseptinsä yksiin kansiin. Näin syntyi kirja Herkkuja riistasäilykkeistä (Gummerus 2011).

Kirja vaikuttaa jo pelkän nimensä perusteella täsmävastaukselta suunnitelmiini viilata perheen arkiruokia eettisempään ja ekologisempaan suuntaan. On epäilemättä parempi valita lautaselleen vapaana vaeltaneen hirven tai poron lihaa kuin tehotuotettua sikanautajauhelihaa.

Pääosa kirjan ruoista tehdään hirvisäilykkeistä. Hirvikiusaus ja Poro-Aura-juustopasta osoittautuivat ihan kelpo arkiruoiksi. Molempiin käytetyissä säilykkeissä oli mukana vajaa viidennes possua. Poron- ja hirvenlihasäilykkeet, joissa ei ole mukana sianlihaa ovat kalliimpia, mutta kotiraatimme mukaan myös maukkaampia.

Pelkkää hirvenlihaa sisältävästä säilykkeestä loihdittiin pekonilla höystettyä herkullista hirvipizzaa. Makunautintoa tosin laimensi hieman hampaisiin osunut kova pala, jota arveltiin säilykelihan seassa olleeksi rustonpalaksi.

16

Pyhä Ignatius on jesuiittajärjestön perustaja, hurskas espanjalainen. Hän on tunnettu hengellisistä harjoituksistaan.

Kuin ihmeen kaupalla Ignatius on ehtinyt kanssani samaan junaan ja kysyy minulta kaksi kysymystä: ”Mikä on tehnyt sinut viime päivinä onnelliseksi? Mikä on vienyt sinulta erityisesti voimaa?”

Niitä kahta kysymystä miettiessäni rakkaat ja vaikeat ihmiset kuljeksivat mielessäni. Onnea tuntuu ensi silmäyksellä olevan vähän, mutta mitä tarkemmin katson, sitä enemmän löydän. Raskaita asioita nousee sen sijaan etsimättä mieleen. ”Katsele niitä Jumalan kanssa”, veli Ignatius sanoo. ”Häntä kiinnostaa kovasti.”

Kaisa Raittila

Jani Laukkanen

Junaileva jesuiitta

ämä retriitti vaatii yleensä vartin sijaan seitsemäntoista minuuttia. Sen verran kestää matka kotoa määränpäähän. Mutta suunnilleen näin se kerta toisensa jälkeen toteutuu.

Talot vilistelevät silmissä. Juna hidastaa ja kiihdyttää. Virolainen nainen puhuu puhelimeen. Huono musiikki kuuluu vieressä istuvan korvanapeista läpi. Rattaissa istuva lapsi heittää lapaset lattialle, kun äiti ei ota syliin. Likaista lunta on pakkautunut oviaukon askelmaan.

Ohikulkijat saavat tuuppia minua reunapenkkiläistä laukuillaan, mutta se ei haittaa. Olen matkalla pyhän Ignatiuksen kanssa, ja katselemme ikkunassa vaihtuvan maiseman sijaan elämäni juuri elettyjä päiviä.

Svengaa kuin hirvi.

Venäläisperäiset puhuttelunimet olivat aikoinaan hyvin yleisiä Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa.

Niihin kuuluvat muun muassa 9.2. juhlivat Raisa ja Raija.

Raija on suomalainen muunnelma venäjänkielisestä Raisasta, joka puolestaan tulee alun perin kreikan kielestä ja merkitsee kevyttä.

Viime vuonna Suomessa vain pari tyttöä sai nimekseen Raija.

Vartin retriitti

T

2012 jKr.