Lauri 2012 nro 4 (2 2)

VANTAAN

Husein Muhammed oikoo muslimeihin liittyviä käsityksiä ➤ 6

Espoon uusi piispa Tapio Luoma tulee Pohjanmaalta ➤5



..

www.vantaanlauri.fi

Mari ja Hannu Pöntinen: ”Onni täällä vaihtelee” ➤ 15

Uusperheessä sovitellaan yhteiselämää ➤7

Raha-asiat solmussa

Sirpa Päivinen

➤ 8–9

Meitä jokaista tarvitaan ehkäisemään lähimmäisten epätoivoa — Raija Sollamo ➤ 3

Uutiset

Pakistanilaisnainen vetoaa Suomen viranomaisiin

Pääkirjoitus 2.2.2012

Kotimainen velkaongelma YLiVeLkaantuminen ei ole vain muutamien eurooppalaisten valtioiden ongelma, vaan monen suomalaisen arkea. Pikavippiyritykset ovat osa ongelmaa, yhä lisääntyvät maksuhäiriöt samoin. Taustalla voi olla yli varojen elämistä, sitä, ettei omaa taloutta osata hoitaa. Mutta yksi iso tekijä on myös se, että perusturvan varassa elävät eivät saa kohtuuhintaista lainaa yllättäviin, usein tuiki tarpeellisiin menoihin.

Kirkon Yhteisvastuukeräyksellä on tapana nostaa kissa pöydälle ja puuttua ongelmiin, jotka huutavat ratkaisua. Yhteisvastuukeräyksen keräystuotto auttaa monia, mutta varsinainen juttu on siinä, että keräys nostaa tärkeitä asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja haastaa etsimään niihin ratkaisua. Niin tänäkin vuonna, kun Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena on Takuu-Säätiön pienlainahanke.

2

Mariam on keski-ikäinen kristitty nainen, joka saapui Suomeen sukulaisensa kanssa . Sitä ennen häntä vainosi Pakistanissa vaikutusvaltainen muslimiyhteisö. Mariam oli yrittänyt paeta vainoa vaihtamalla paikkakuntaa maan sisällä ja kääntynyt asiassa paikallisen poliisin puoleen, mutta asialle ei tehty mitään.

—Vakavan vainon kohteeksi joutuneiden kristittyjen on erittäin hankalaa saada suojelua oman maansa viranomaisilta. Pakistanin jumalanpilkkalakia käytetään uskonnollisia vähemmistöjä vastaan ja tämä johtaa omankädenoikeuteen ja väkivaltaan, kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia kertoo.

Suomessa Mariam anoi turvapaikkaa, mutta maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen turvapaikka-anomuksensa. Helsingin hallinto-oikeus ei ole muuttanut kielteistä turvapaikkapäätöstä, eikä korkein hallinto-oi-

keus antanut valituslupaa. Päätöksestä valitettiin myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta se ei antanut keskeytyspäätöstä Mariamin käännytyksestä.

Maahanmuuttovirasto on väittänyt Mariamin kertomusta epäuskottavaksi, vaikka yhtäkään hänen toimittamaansa kirjallista dokumenttia ei ole tutkittu ja todettu virheelliseksi. Maahanmuuttovirasto ei ole myöskään suostunut kuulemaan häneen kohdistuneen hyökkäyksen nähnyttä todistajaa.

Hallinto-oikeus ei taas ole suostunut kuulemaan Mariamia suullisesti.

Kristityt mielletään vihollisiksi Kielteistä turvapaikkapäätöstä perustellessaan maahanmuuttovirasto on todennut, että Mariamia ei voida pitää korkeasti profi loituneena tai merkittävänä uskonnollisena toimijana. Marja-Liisa Laihia pitää perustetta kohtuuttomana, sillä kristityt ja muut uskonnolliset vähemmistöt ovat Pakistanissa vaa-

rassa ja vaino on otettava yhtä vakavasti kenen tahansa kohdalla.

— Ääri-islamin vaikutus on vahvistunut Pakistanissa. Kristittyjen ajatellaan olevan islamin vastustajia ja vihollisia ja islamin puolustaminen kääntyy yksittäisiä henkilöitä vastaan, itsekin Pakistanissa kuusi vuotta asunut Laihia kertoo.

Laihia pitää myös ongelmallisena sitä, että Mariamin tilannetta selvitettäessä on kuultu paikallisia poliiseja. Pakistanissa poliisi on korruptoitunut ja luotettavaa tietoa on vaikea saada.

— Mielestäni tällaisessa tilanteessa pitäisi pyytää selvitystä ihmisoikeusjärjestöiltä.

Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan Mariam välttelee Pakistaniin paluuta viimeiseen asti, sillä hänellä on todellinen syy pelätä henkensä puoelsta.

— Jos ei viranomaisista kuulu mitään, Mariam jää varmasti Suomeen, hän uskoo.

Hanna Antila

Valitus Kaivokselan kirkon purkupäätöksestä hylättiin

R

eilut viisi vuotta kestänyt vääntö Kaivokselan kirkon kohtalosta liikahti askeleen, kun kirkkohallitus hylkäsi kirkon purkupäätöksestä tehdyn valituksen.

Samalla se vahvisti Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen kirkon purkamisesta.

— Etenemme asiassa mahdollisimman pian, kun saamme kirkkohallituksen päätöksestä virallisen dokumentin, sanoo kiinteistökehitysjohtaja Olavi Jaskara Vantaan seurakunnista.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti kesäkuussa 11, että tulipalossa pahoin tuhoutunut Kaivokselan kirkko puretaan. Vantaalainen Marja-Leena Nuo-

●

herättäjäjuhLat aiotaan järjestää Vantaalla 2016. Herättäjäjuhlat on luterilaisen kirkon hengellisistä kesäjuhlista toiseksi suurin, niille osallistuu 20 000–0 000 henkeä.

Järjestelyihin tarvitaan noin 1 500 vapaaehtoista. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi suunnitelman ja Vantaan kaupunginhallitus suhtautui juhlien järjestämiseen periaatteessa myönteisesti. Asiaan palataan, kun sopiminen muun muassa kustannuksista etenee.

Juhlien järjestämisestä päättävät Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto helmikuussa ja Herättäjä-yhdistys maaliskuussa.

ra valitti päätöksestä. Nuora perusteli valitustaan muun muassa sillä, että kirkkovaltuuston päätös oli puutteellisesti valmisteltu. Hän muistutti myös Kaivokselan asuntoalueen kaupunkikuvallisesta merkityksestä.

Kirkkohallituksen mukaan Vantaan kirkkovaltuuston päätös on tehty kirkkolain mukaisessa järjestyksessä ja se on tarkoituksenmukainen, koska seurakunnilla ei ole käyttöä Kaivokselan kirkolle. Myyrmäen kirkko on vain parin kilometrin päässä.

Kaivokselan kirkko tuhoutui käyttökelvottomaksi tuhopoltossa lokakuussa . Huonokuntoinen rakennus on seissyt siitä asti tyhjillään.

●

●

Markku Mattila

VeLkaonGeLma on sYYtä ottaa muutenkin vakavasti ennen kuin se räjähtää käsiin. Suomalaisten maksuhäiriöt ovat kasvussa: viime vuonna 21 000 kuluttajaa sai uuden maksuhäiriömerkinnän. Entistä useamman merkinnän takana on nettikaupasta tehty ja maksamatta jätetty ostos.

Pitkä pakoilu takana

Vaille turvapaikkaa jääneen Mariamin puolesta osoitettiin mieltä Kolmen Sepän patsaalla.

Mielenosoituksessa mukana oli myös Mariamin tukijoukkoon kuuluva pastori Arto Antturi.

Sanna Krook

takuu-säätiÖ aLoitti toimintansa 1990-luvun alussa Yhteisvastuukeräyksen kautta hankitulla alkupääomalla. Säätiö pyrkii auttamaan taloudellisissa kriiseissä olevia ihmisiä. Nyt tarkoitus on käynnistää pienlainahanke.

200–2000 euron suuruisia pienlainoja voisi säätiöltä saada välttämättömiin kertaluontoisiin menoihin, joita luoton saaja ei kykene muuten rahoittamaan. Kyse on lainasta, joka maksetaan takaisin ja jonka edellytys on, ettei lainanhoito saa johtaa talousvaikeuksiin. Pienlainojen myöntäminen alkaa ensi vuonna aluksi muutamalla kokeilupaikkakunnalla.

Vastaavantyyppistä sosiaalista luototusta on eräissä kaupungeissa, muun muassa Vantaalla. Jotta pikavipeistä päästäisiin eroon aiheuttamatta uutta ongelmaa, pitäisi sosiaalista luototusta kuitenkin laajentaa. Vähävaraiset perheet ovat muuten pulassa, jos jokin kodinkone hajoaa, tulee yllättäviä sairausmenoja tai vaikka avioero.

Eduskunta toivon mukaan käsittelee tänä keväänä joko pikavippilainsäädännön tiukentamista tai jopa pikavippien kieltämistä kokonaan. Hyvä olisi, jos ne kiellettäisiin.

U

skontonsa vuoksi kotimaassaan vainottu kristitty pakistanilaisnainen vetoaa Suomen viranomaisiin turvapaikan saamiseksi.

Mariamiksi kutsutun naisen tapausta voi pitää esimerkkinä siitä, ettei Suomen maahanmuuttoviranomaisilla ole riittävää ammattitaitoa selvittää uskontonsa tai vaikka seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi vainottujen ihmisten tilanteita. Tätä mieltä ollaan Vapaa liikkuvuus -verkostossa, joka järjesti maanantaina 31.1. tiedotustilaisuuden Mariamin kohtelusta.

Vapaa liikkuvuus -verkoston ja Mariamin muiden tukijoitten mielestä hänen kohdallaan on tehty useita virheitä. Tilanne on johtanut umpikujaan. Mariam elää Suomessa paperittomana, eikä uskalla hakea uutta turvapaikkaa poliisilaitokselta, sillä pelkää poliisin käännyttävän hänet kotimaahansa. Pakistanissa Mariamin kimppuun on käyty ja hänet on yritetty tappaa.

—Odotamme viranomaisilta vastausta Mariamin pyyntöön lähiviikkoina. Toivomme, että hän voi saada asiansa uudestaan vireille ilman vaaraa käännytyksestä ja korjata viranomaisten virheelliset käsitykset, Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta toteaa.

Hans von Schantz

Pauli Juusela päätoimittaja

Kaivokselan kirkko voidaan pian purkaa.

VantaaLLe VaLmistui viime vuonna poikkeuksellisen paljon asuntoja, yli 2000. Suurin osa uusista asunnoista on kerrostaloissa. Eniten asuntoja valmistui Aviapoliksen suuralueelle, mutta kasvua oli myös Kivistössä, Koivukylässä ja Myyrmäessä. Vuokra-asuntoja valmistuneista asunnoista on yli kolmannes. taLousPääLLikÖksi Vantaan seurakuntiin on valittu kauppatieteiden maisteri Juha Venho, joka on aikaisemmin työskennellyt

Herättäjäjuhlat järjestetään ulkoilmassa.

muun muassa talousjohtajana ja rahoituspäällikkönä liike-elämässä sekä yrittäjänä. Kiinteistöjohtajaksi valittiin insinööri Sari Turunen, joka toimii parhaillaan Espoon seurakuntien kiinteistöjohtajana. Valinnat teki yhteinen kirkkoneuvosto. ●

kuoPion hiiPPakunnan PiisPanVaaLissa jatkavat professori Miikka Ruokanen ja piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen.

Ruokanen sai 1 ääntä ja Jolkkonen 12 ääntä. Koska kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta annetuista äänistä, vaalissa järjestetään toinen kierros 20.2. Vaalissa oli mukana kuusi ehdokasta.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Toivoa tarvitaan Vuosi sitten kirjoitin toivomuksista, joita kirkko esitti hallitusohjelmaan.

Ne koskivat ihmisten eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemistä.

Tilanne oli huolestuttava, vaikka silloin elettiin vielä siinä uskossa, että pientä talouskasvua tapahtuu ja jaettavaa riittää.

Tämän vuoden alkaessa talous- ja työllisyysnäkymät ovat synkät. Koko Eurooppa näyttää vajoavan. Miltei päivittäin kuulemme huonoja uutisia, milloin Kreikasta, milloin Italiasta tai Irlannista. Pitkän ja kivuliaan prosessin jälkeen EU:ssa on kypsymässä näkemys, että kaikki EU-maat ovat samassa veneessä. Pysyäksemme pinnalla ja päästäksemme eteenpäin meidän on autettava toinen toistamme. Yhtäkään maata emme voi päästää konkurssiin, niin kauan kuin se on yhteisin toimenpitein estettävissä.

Terttu Särmäntö on laulanut Hämeenkylän kirkkokuorossa neljä vuotta.

Harrasta ja iloista Terttu Särmäntö toimii seurakuntien musiikkityössä vapaaehtoisena.

P

ähkinärinteen läpi kävellen löytyy vihdoin Varisto ja rauhallinen päättyvä tie. Koululaisia kävelee vastaan luistimet olalla. Terttu Särmäntö, 9, huhuilee jo pihalla, että tänne päin. Eteisessä vastaan kiehnää löytökissa Tassu — eläinlääkärin arvion mukaan noin kuusivuotias — ja haluaa tehdä tuttavuutta.

— Olen asunut Vantaalla vuodesta 19, ensin Martinlaaksossa ja sitten täällä Varistossa. Aivan avioliittomme alussa asuimme pari vuotta Tikkurilassa appivanhempieni omakotitalon yläkerrassa, Särmäntö kertoo.

Särmäntö on leski. Hänen ensimmäinen aviomiehensä kuoli 39-vuotiaana ja toinen viisi vuotta sitten. Tytär syntyi ensimmäisestä avioliitosta. Eläkkeellä Särmäntö on ollut kymmenisen vuotta, sillä selkävaivat pakottivat hänet varhaiseläkkeelle.

— Työurani tein työturvallisuusalan markkinointiyrityksissä.

Laulua yhdessä Terttu Särmäntö on aina pitänyt laulamisesta. Hänen kuoroharrastuksensa alkoi Myyrmäen kirkolla kokoontuneessa Laulupajassa,

jossa laulettiin virsiä ja hengellisiä lauluja.

Särmännöstä oli hauskaa ja rentouttavaa laulaa yhdessä.

— Minusta tuntui, että laulamisessa voisi olla enemmän haastetta. Hakeuduin Hämeenkylän kirkkokuoroon, joka laulaa neliäänisesti. Olen ollut siinä mukana neljä vuotta.

Kuorossa laulamisen lisäksi Särmäntö käy konserteissa ja oopperassa, ja hän on löytänyt itselleen mieluisan vapaaehtoistyön seurakuntien musiikkityössä. Hän käy Pähkinärinteen Senioritalossa laulamassa. Aloitettuaan vapaaehtoistyön hän oli joka kerta mukana laulamassa, ja nykyisin hän onkin lauluryhmän vetäjä. Hämeenkylän lauluryhmässä on 1 laulajaa.

— Kaikki laulajat eivät ole aina mukana, paikalla on ollut yleensä kymmenisen henkeä. Vierailemme Pähkinärinteen Senioritalon kahdella osastolla kerran kuukaudessa.

Emme esiinny siellä, vaan laulamme yhdessä.

Tunteita pintaan Lauluryhmän vetäjänä toimiminen vaatii organisointia, laulujen valintoja ja yhteydenpitoa ryhmän jäseniin. Terttu Särmäntö miettii jokaiseen tilaisuuteen aiheen, jonka mukaan hän valitsee laulut.

Särmäntö lähettää valitsemansa laulut ryhmäläisille tiedoksi, jotta he voivat valmistautua. Ryhmäläiset tapaavat palvelutalolla puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. He avaa-

vat äänensä ja laulavat lauluja läpi.

Tilaisuuteen osallistuvat Senioritalon asukkaat kuuntelevat lauluja tai laulavat mukana voimiensa mukaan. Lapsuudesta tutut, vanhat laulut kirvoittavat joskus kyyneleitä tai herättävät unen rajamailla olevan nykyhetkeen. Asukkaista paikalla on yleensä naisenemmistö. Kun miesasukkaita on kysytty mukaan laulamaan, vastauksena on joskus ollut se, että ”en minä, kun te laulatte niitä virsiä”.

— On hyvä laulaa sekä hartaita että iloisia lauluja, ja mitä useampia laulajia saamme talosta mukaan sitä hauskempaa meillä on.

Suurella sydämellä

p ä ivä

rohkenen ajateLLa, että kirkoilla on nyt vertaansa vailla oleva tilaisuus pitää yllä ihmisten tulevaisuuden uskoa ja toivoa. Kristinuskon perussanoma on hyvä tuote. Sen varassa kestää.

Musiikin vapaaehtoistyöntekijä Terttu Särmäntö käy myös Hämeenkylän seurakunnan oopperakerhossa ja kirjallisuuspiirissä. Kotona ja kesäasunnollaan hän tekee pihatöitä.

Senioritalossa laulamassa käyminen on Särmännön mielestä vuorovaikutusta.

— Palvelutalon asukkaat tarvitsevat virikkeitä ja vaihtelua. Yhteislaulu antaa sitä kaikille, myös meille vierailijoille. Kun lähdemme talosta, on iloinen olo. Tuntuu siltä, että kun olemme antaneet heille aikaamme, ehkä muistojakin, olemme myös itse saaneet.

Vantaan seurakuntien Musiikkia hoitolaitoksiin -vapaaehtoistoimintaan on jatkuva haku. Lisätietoja saa musiikin vapaaehtoistyön koordinaattorilta Marja Raukolalta p.  4 141 tai marja.raukola@evl.fi tai osoitteesta www.suurellasydamella.fi.

Hämeenkylän laulur yhmä vierailee Pähkinärinteen S enioritalossa su ..

Va i n

miten Pieni ihminen selviää päivästä päivään masentavan uutistulvan ja synkkien ennusteiden keskellä? Entä sitten kun työttömyys uhkaa tai konkurssi tulee? Mitä tahansa tulevaisuus tuokin tullessaan, meidän on yhdessä vahvistettava kaikkia mahdollisia turvaverkkoja, jotta yksikään meistä ei putoa veneestä. Yhteiskunta tekee voitavansa. Kirkon diakoniatyö tarjoaa sitten vihoviimeisen turvaverkon, kun kaikki muu on pettänyt.

Viimeaikojen epätoivoiset teot kuten perhesurmat pakottavat kysymään, riittävätkö yhteiskunnan, kirkon ja järjestöjen turvaverkot kaikkien suojaksi. Ajattelen, että meitä jokaista tarvitaan, jotta jo ennakolta voitaisiin ehkäistä lähimmäisten epätoivoa. Lähimmäisten tuki ja huolenpito ovat loppujen lopuksi arvaamattoman tärkeitä meidän kaikkien henkiselle jaksamiselle. On luotava toivoa ja uskoa siihen, että huominen on parempi. Yksin ei selvitä, mutta yhdessä pärjäämme. Mielestäni presidentinvaalit arvokeskusteluineen ovat tuoneet virkistävän tuulahduksen synkkien uutisten keskelle.

e l ä m ää

Nina Riutta Raija Sollamo professori

3

Pisteitä

Ota kantaa

Kevään ensimmäistä hiljaista musiikkiretriittiä vietettiin to 26.1. Pyhän Laurin kirkossa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 0101 Vantaa • tekstiviestit 050 4 75

Miltä tunnin retriitti tuntui?

Kirkon opittava noudattamaan lakeja

Markku Mattila

Jani Johansson, 

Niina Alatalo, 

Jaakko Hyttinen, 

Mitä odotit hiljaiselta musiikkiretriitiltä?

— Tilaisuus oli minulle poikkeuksellinen, sillä esiinnyin elämäni ensimmäistä kertaa kuorolaisena. Aloitin Quo vadis -kuorossa vuodenvaihteen jälkeen, enkä ole koskaan ennen laulanut kuorossa.

— Jännitin etukäteen, miten puolisoni Jenna selviää soolo-osuudestaan.

Mitä sait?

— Kuorolaulujen lisäksi tilaisuudessa oli yhteislauluja sekä viulu- ja urkumusiikkia. Pappi luki raamatunkohdat laulamalla.

— En kaipaa mitään erityismessuja, minulle riittävät ihan tavalliset. Silti on hyvä, että ihmiset voivat viipyä uskonasioiden ympärillä erilaisissa tilaisuuksissa.

Miten arvioit retriittiä pisteillä 1–5?

— Annan  pistettä. Oli kivaa.

Jenna lauloi kauniisti. Huippuonnistunut tilaisuus.

Mitä odotit hiljaiselta musiikkiretriitiltä?

— En osannut odottaa mitään.

Tuttavapariskunta kutsui minut tänne. En asu Vantaalla enkä myöskään ole aikaisemmin käynyt Pyhän Laurin kirkossa.

— Yritin etukäteen etsiä seurakunnan nettisivuilta tietoja tilaisuudesta, mutten löytänyt. Ilman henkilökohtaista kutsua en olisi mitenkään tiennyt tulla.

Mitä sait?

— Tilaisuus oli varsin miellyttävä ja loogisesti etenevä kokonaisuus. Oli mahdollista hiljentyä ja rauhoittua ja osallistua yhteislauluihin. Ne olivat Messulauluja-kirjasta ja minulle ennestään tuttuja.

Miten arvioit retriittiä pisteillä 1–5?

— Annan  pistettä retriittikokonaisuudelle. Mieleeni jäi etenkin kuoron jälkimmäinen kappale. Hyvä tilaisuus, vastasi omia tarpeitani.

Mitä odotit hiljaiselta musiikkiretriitiltä?

— Musiikkiretriitti on seurakunnassamme uudentyyppinen toimintamuoto. Saimme itse suunnitella ja muokata sen ohjelman.

— Uutta toimintaa ei useinkaan huomata heti. Siksi odotin, että tilaisuuteen tulee ehkä vain vähän väkeä, mutta ihmisiä sentään tuli.

Mitä sait?

— Laulujen, raamatuntekstien, rukouksen ja meditaation kokonaisuudessa lähdettiin tummemmista tuntemuksista ja edettiin iloon päin.

— Kun on itse toteuttamassa tilaisuutta, joutuu keskittymään tekemiseen eikä voi vain olla ja antaa hiljaisuuden tulla. Tietenkin toivon, että se toteutuu toisilla.

Miten arvioit retriittiä pisteillä 1–5?

— Silloin kun ollaan Jumalan edessä, kun hän on läsnä ja hoitaa, ei voi antaa vähempää kuin täydet  pistettä.

Kirkko käy 13.. tärkeimmät vaalinsa, kirkolliskokousvaalit. On harmillista, että seurakuntien jäsenet eivät pääse suoraan vaikuttamaan kirkon ylimmän päättävän elimen kokoonpanoon. Äänestäjiä ovat syksyllä 1 valitut luottamushenkilöt. Hyvää onkin se, että luottamuselimet uusiutuivat aika lailla muun muassa täällä Vantaalla. Kirkon uudistajien Tulkaa kaikki -liike menestyi Vantaalla hyvin, ja uudet luottamushenkilömme ovat olleet hyvin aktiivisia vaikuttajia.

Yhdenvertaisuutta kannattava ja kaikkea syrjintää vastustava liikkeemme osallistuu Helsingin hiippakunnan Tulkaa kaikki -yhteislistalla kirkolliskokousvaaleihin sekä pappien että meidän maallikoiden sarjassa.

Kirkossa vallitsee epäselvyyttä muun muassa siitä, saavatko piispat syrjiä seksuaalivähemmistöihin kuuluvia pappisvihkimyksen pyytäjiä — rikoslain mukaan eivät saa — ja siitä, pitääkö kirkkohallituksen kokouspöytäkirjoihin kirjata äänestyspäätösten tekijöiden nimet — perustus-

lain mukaan pitää. Uuden kirkolliskokouksen tehtäviin kuuluu muun muassa kirkon hallinnon selkiyttäminen.

Yksi vaihtoehto on, että kirkon omia säädöksiä karsitaan ja turvataan yleisissä asioissa Suomen lainsäädäntöön, jota joka tapauksessa on noudatettava. Kirkossakaan ei saa tehdä rikoksia.

Kirkolliskokouksella on laaja vastuu myös kirkon taloudesta ja rakennemuutoksista esimerkiksi kuntaliitoksissa.

Seurakuntalainen! Kun seuraavan kerran näet tuttua luottamushenkilöä lähikaupan kassajonossa, muistuta häntä kirkon uudistamisen tärkeydestä. Kirkko kehittyy kyllä, kun sitä yhdessä kehitämme.

Johanna Korhonen Tulkaa kaikki -liike

Tekstiviestit Jorma Söderholmin kannanotossa sanottiin, että kirkko voisi vaikuttaa ihmisoikeusasioissa ja vastaavissa ongelmissa esimerkillään. On varmasti juuri näin, mutta jäsenet luovat kirkon. Kuinka jäsenet voisivat toimia, kuka antaisi alkusysäyksen?

Kirsi Pajari kirkon jäsen

Musiikkia Vantaan kirkoissa 5.–26.2.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Uffe Krokfors, Junnu Aaltonen ja Seppo J. Järvinen soittavat negrospirituaaleja sunnuntaina 12.2. Rekolan kirkossa.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ●

●

Konsertti Yhteisvastuun hyväksi ke 8.2. klo 19. Hakunilan koulun musiikkiluokat, Sotungin lukion oppilaita, Hakunilan seurakunnan näytelmäryhmä ja Hakunilan seurakunnan nuoria. Mukana myös kanttori Outi Noponen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ystävänpäiväkonsertti su 12.2. klo 16. Itä-Hakkilan koulun L-luokan oppilaat ja viulistit, oopperalaulajat Hannu Forsberg ja Mervi Rautiainen sekä huilisti Taru Ranta. Vapaa pääsy, ohjelma  e.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●

Tuula Hirvoselle, 63, tärkeä osa elämää on Eppu-koira.

 %

 %

 %

Synnyin Jämsässä kolmilapsisen perheen esikoiseksi. Äidillä ja isällä oli maitotila. Minä kävin kauppaoppilaitoksen Mäntässä ja parikymppisenä muutin ystävättäreni kanssa ensin Tampereelle, myöhemmin Helsinkiin Haagaan. Työskentelin kirjanpitäjänä. Tulevan puolisoni tapasin Helsingin iltaelämässä.

4

Vantaalainen

Muutimme Havukoskelle vuonna 196. Kaksostyttäremme syntyivät vuonna 198 asuessamme Tikkurilassa. Asuimme Simonmetsässä kahdessa eri osoitteessa ennen muuttoa paritalokotiin Ruskeasannalle. Olen ollut osakkaana tilitoimistossa ja koulutusyrityksessä. Luovuttuani omasta talousalan koulutusyrityksestäni olen toiminut HTM-tilintarkastajana. Harrastuksenani toimin Vantaan liike- ja virkanaiset -yhdistyksen puheenjohtajana.

Laavatie 2

Sysmäläinen

Suurimman osan kesää vietän mökillämme Sysmän Nuoramoisissa. Heinolan kesätorin tunnelmaa ei voita mikään. Joulua ja vuoden vaihtumista vietämme Ylläksellä.

Käymme siellä myös keväisin hiihtämässä.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●

Kustaantie 22 ●

Uomatie 1 ●

●

●

MarjaSarja: Country-gospelia su 12.2. klo 1. Trubaduuri Jim Guitar.

Vapaa pääsy.

Myyrmäen kirkko Onnen raapaisuja ke 8.2. klo 18.0.

Runon ja musiikin ilta elämän tunnoista. Mari ja Hannu Pöntinen sekä Kari Jerkku. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Lähelle ihmistä la 11.2. klo 19. Petri Laaksosen konsertti. Vapaa pääsy,

Valo! Strings attached su 12.2. klo 18. Valo!-sunnuntaisarjassa laulaja Sanni Orasmaan vieraana on Markus Hohti, sello. Liput 10 e. Ennakkovaraukset: info@sanni.fi.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kivistön kirkko ●

Jämsäläinen

Bachin kauneimmat kitaralla su 12.2. klo 19. Janne Lehtinen, kitara.

Vapaa pääsy, ohjelma  e.

●

ohjelma 15 e. Osa tuotosta Yhteisvastuukeräykseen.

Beethovenin sinfoniat pianolla V la 26.2. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassaan kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin pianosovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konsertti su 5.2. klo 16. Eija Honkanen, piano, ja Vesa Ahvenainen, viulu. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Glory Hallelujah — negrospirituaaleja su 12.2. klo 16. Uffe Krokfors, Junnu Aaltonen, Seppo J. Järvinen ja Tiina Sinkkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 e.

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●

Laulusilta-kuoromatinea la 18.2. klo 15. Naiskuoro Vanaemad Tallinnasta johtajana Silvia Mellik ja Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit johtajana Ari Pärnänen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sattuma ja Jumala sopivat yhteen Espoon uusi piispa Tapio Luoma ei koe luonnontieteitä uhkaksi kirkolle.

K

ristinuskon ja luonnontieteiden on väitetty olevan konfliktissa, ellei suorastaan sotajalalla. Espoon hiippakunnan uusi piispa Tapio Luoma on kuitenkin toista mieltä. Luoma on hyvin perehtynyt luonnontieteisiin ja tehnyt väitöskirjansa teologian ja luonnontieteiden suhteesta. Hän teki tutkimustyötään Edinburghin yliopistossa.

— Ei kristinuskon ja luonnontieteiden välillä ole vastakkainasettelua. Mutta toki se edellyttää, että Raamatun kirjaimellisesta tulkinnasta luovutaan. Jyrkkä kreationismi, joka pitää maailmankaikkeutta vain muutaman tuhannen vuoden ikäisenä ja jossa aikaa lasketaan Raamatun sukuluetteloista, on tietenkin mahdoton.

Toisaalta yhtä väärin kuin käyttää Raamattua luonnontieteen oppikirjana on se, että Raamatun kirjoittajien käsityksiä vaikka-

pa sateen synnystä arvostellaan nykypäivän näkökulmasta.

— Kun he kirjoittivat, kuinka taivaan kaaret on vedetty maan ylle ja kuinka ne avautuvat, kun sateet tulevat, niin siltä maailma heidän silmissään näytti. Ei Raamatun ajan ihmisillä ollut käytössään sellaisia tutkimusmenetelmiä ja tietoa kuin nykyisin, Luoma huomauttaa.

Sama maailma, eri näkökulmat Luoman mukaan usko ja tieto, teologia ja luonnontiede, käsittelevät samaa maailmaa, mutta eri näkökulmista. Ne eivät kuitenkaan ole täysin erillään, vaan niiden on hyvä käydä hedelmällistä vuoropuhelua.

Konfliktejakin on ollut, mutta esimerkiksi Galileo Galilein tapauksessa ei ollut kyse kristillisestä uskosta, vaan siitä, että kirkko oli jämähtänyt pakanallisen fi losofin Aristoteleen maailmankuvaan.

— Eivätkä kaikki kristityt vastustaneet Darwinin teoriaa lajien kehityksestä, vaan oli monia, jotka näkivät teorian kuvaamassa kehityksessä Jumalan kädenjäljen. Yliopistolaitos syntyi kirkon suojissa, vaikka totta kai silloin näkemys tieteistä oli toisenlainen.

Teologiaa pidettiin kaiken täyttymyksenä.

— Minusta kirkon pitää tukea luonnontieteiden kehitystä. Tiede kyllä korjaa itse itseään, kunhan se on avointa eikä alistu min-

kään maailmankatsomuksen käsikassaraksi, Luoma korostaa.

Luoman mukaan muutamat viimeaikaiset uusateistiset kirjat ovat esimerkkejä siitä, miten luonnontieteitä käytetään hyväksi oman maailmankatsomuksen ajamisessa. Toisaalta se kertoo siitä, että vaikka luonnontiede itsessään ei voi sanoa sitä tai tätä Jumalan olemassaolosta, perimmäinen kysymys tulee väistämättä vastaan.

— Ihminen ei pääse eroon kysymyksestä, mikä on kaiken takana vai onko mitään.

Toisinkin olisi voinut käydä Hyvä esimerkki uskon ja luonnontieteiden erilaisista näkökulmista on sattuman käsite, joka usein asetetaan vastakkain luomisen kanssa.

— Siis onko maailmankaikkeus sattumaa vai suunnittelun tulosta? Kehittyykö elämä sattumalta vai luomisen kautta? Koko tämä asettelu on hiukan harhaanjohtava, jos ajatellaan sitä, mitä sattuman käsite luonnontieteissä tarkoittaa.

— Vaikkapa evoluutioteoriassa tai kvanttifysiikassa sattuma kuvaa ainoastaan sitä, että jokin ilmiö ei välttämättä seuraa jostakin sitä edeltävästä ilmiöstä, vaan asiat olisivat voineet tapahtua toisinkin.

Luoman mukaan sattuman käsite ei ota kantaa siihen, onko Jumala olemassa vai ei.

— Kristitty voi ajatella, että sattuma ilmaisee sen, että Jumala on luonut jotakin jonkinlaiseksi, vaikka hän olisi voinut luoda sen myös aivan toisenlaiseksi.

— Uskonnoton ei tietenkään ajattele näin, eikä luonnontiede tarvitse Jumalaa selittäjäksi.

Todellisuus voi olla suurempi Entä miten suhtautuvat toisiinsa tiede ja kristinuskon kaksi suurta ihmettä neitsees-

täsyntyminen ja ylösnousemus? Vievätkö ne kirkolta uskottavuuden?

— Nykyisin löydettyjen luonnonlakien valossa nuo ihmeet ovat tietysti mahdottomia, mutta eivät ne silti vie pois kristinuskon uskottavuutta. Ne ovat uskon piiriin kuuluvia asioita, mysteerejä. Niissä on kristinuskon voima. Niihin perustuu armo ja toivo. Ilman niitä usko muuttuu moraaliksi ja jää tähän elämään.

— Minulle inkarnaatio ja ylösnousemus eivät ole älyllinen ongelma. Jos uskoo siihen, että on olemassa Jumala, niin silloin todellisuus voi olla paljon suurempi ja ihmeellisempi kuin meidän nykyisin tiedossa olevat luonnonlakimme voivat kertoa.

Palataan luonnonlaeista vielä Raamattuun ja luomiskertomukseen, jossa kerrotaan, miten ihminen sai antaa nimen kaikille eläville olennoille maailmassa.

— Se kuvaa hyvin ihmisen luonnetta kyselevänä ja ihmettelevänä olentona. Ihminen hahmottaa asioita luokittelemalla niitä.

Pauli Juusela

Pohjanmaalta Espooseen

T

apio Luoma, 9, vihitään Espoon piispaksi 12.2. Käytännössä Luoma ottaa piispan tehtävät hoitaakseen jo helmikuun alusta, kun hiippakunnan ensimmäinen piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle.

Luoma on syntynyt ja kasvanut Pohjanmaalla ja tehnyt siellä myös suurimman osan pappisurastaan. Espooseen hän siirtyy Seinäjoen kirkkoherran tehtävistä.

Etelä-Pohjanmaalla kirkon asema on vankka. Esimerkiksi valtakunnallisten yrittäjäpäivien ohjelmaan liittyi luontevasti seurakuntien ”hyvän mielen aamiainen”.

— Etelä-Suomen tilanne on haastavampi, mutta kyllä kirkko täälläkin on yhä monessa paikassa arvostettu yhteistyökumppani. Mutta selvää on, että kirkko joutuu etelässä kohtaamaan moniarvoisemman ja kriittisemmän ilmapiirin. Toisaalta minusta on kirkon kannalta hyvä, ettei se voi luottaa vanhoihin asetelmiin.

On pakko miettiä omaa rooliaan, identiteettiään ja toimintaansa entistä perusteellisemmin, Luoma sanoo.

Myös Pohjanmaalla on muiden uskontojen ja monien kulttuurien edustajia, mutta Espoossa maahanmuuttajia on paljon enemmän. Luoma odottaa kohtaamisia innokkaasti.

— Meillä on paljon opittavaa muualta tulleiden uskonnollisuudesta. Heillä on usein selkeä identiteetti.

Kyllä meidänkin pitäisi pystyä olemaan rohkeasti kristittyjä. Ei siinä pitäisi olla mitään pahaa eikä loukkaavaa, että ilmaisen reilusti oman uskoni ja toinen kertoo uskovansa toisin. Olennaista on eri tavalla ajattelevien ja uskovien keskinäinen kunnioitus ja halu rakentaa yhdessä hyvää elämää.

Anssi Rauhala

Tapio Luoma vaihtaa Pohjanmaan lakeudet espoolaiseen kauppakeskusmiljööseen.

5

Ihan tavallisia ihmisiä Suomen muslimit eivät tarvitse erityiskohtelua, sanoo lakimies Husein Muhammed, joka on itsekin muslimi.

L

akimies, kirjailija Husein Muhammed on tottunut oikomaan muslimeihin liittyviä väärinkäsityksiä. Niistä yleisin on hänen mukaansa se, että Suomen muslimit olisivat yksi yhtenäinen ja uskonnollisesti aktiivinen joukko.

— Usein luullaan, että toisin kuin maallistuneet länsimaalaiset, kaikki muslimit noudattavat kirjaimellisesti uskontonsa määräyksiä ja kieltoja. Se ei vastaa todellisuutta, eikä uskonto ole läheskään kaikille muslimeille tärkein identi-

teettiä määrittävä tekijä, Muhammed sanoo.

Hänen mukaansa myös monet muslimeihin myönteisesti suhtautuvat toimivat ennakkoluulojen pohjalta. He saattavat ajatella, että muslimit ovat eksoottisia ja kummallisia, ja tarvitsevat siksi erityisjärjestelyjä ja vapauksia sopeutuakseen Suomeen.

Husein Muhammed huomaut-

taa, että Suomen muslimit ovat taustoiltaan hyvin monenkirjavaa väkeä. Monissa Länsi-Euroopan maissa valtaosa muslimeista kuuluu yhteen etniseen ryhmään, kuten turkkilaiset Saksassa, algerialaiset Ranskassa ja pakistanilaiset Britanniassa, mutta Suomen muslimit tulevat monesta eri etnisestä ryhmästä ja monelta eri alueelta.

On somaleita, arabeja, kurdeja, iranilaisia ja albaaneja.

Kirjavista taustoista seuraa myös se, ettei muslimeilla Suomessa välttämättä ole muuta yhteistä kieltä kuin suomi. Suurin osa muslimeista ei osaa arabiaa enempää kuin mitä perusrukousten lausuminen vaatii.

— Arabiaa osaavat vain arabimaissa asuvat muslimit, joita on noin viidennes maailman muslimeista. Monissa isoissa muslimimaissa kuten Indonesiassa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Turkissa ja Iranissa ei puhuta arabiaa.

Husein Muhammed itse on kotoisin Irakin Kurdistanista. Hänen perheensä tuli Suomeen kiintiöpakolaisina vuonna 1994, kun Husein oli 13-vuotias.

— Aluksi asuimme Kemissä.

Olimme siellä ensimmäisiä kurdiperheitä. Kyllä meitä tuijotettiin kadulla. Kemissä oli vain vähän muita maahanmuuttajia, joten oli pakko ystävystyä suomalaisten kanssa ja opetella kieli. Sopeutumista hel-

pottivat koulu ja varsinkin kirjasto. Sekin auttoi, että puhuin paljon.

Muslimit eivät Suomessa muodosta myöskään yhtä uskonnollista yhteisöä. Varsinkin isommilla paikkakunnilla he ovat jakautuneet etnisen taustan tai teologisten painotusten mukaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eri ryhmät kokoontuvat omissa rukoushuoneissaan. Ylipäätään vain pieni osa muslimeista on minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä.

— Itse asiassa islam on Suomessa monimuotoisempaa kuin missään muslimimaassa. Täällä islamin eri suuntaukset elävät rinnakkain, eikä ketään pakoteta tiettyyn muottiin, kun yhtä virallista uskontoa ei ole, Husein Muhammed sanoo.

Hän on huomannut, että moni muodostaa käsityksensä muslimeista sen pienen joukon perusteella, joka erottuu pukeutumisellaan tai uskonnollisella aktiivisuudellaan. Huivittomia musliminaisia ei aina huomata muslimeiksi ollenkaan.

— Muslimeiksi mielletään vain ne, jotka poikkeavat mahdollisimman paljon valtaväestöstä. Ja sitten oletetaan, että kaikki muslimit ovat sellaisia.

Muhammedia harmittaa myös se, että suomalaisessa monikulttuurisuuskeskustelussa samastetaan usein muslimit ja maahanmuuttajat. Hän muistuttaa, että suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Ja afrikkalaisista maahanmuuttajista suurin osa on muita kuin muslimeita.

Osa ennakkoluuloista juontaa Husein Muhammedin mukaan juurensa ääriryhmien tekemistä terrori-iskuista.

— Äärimuslimit ovat pieni ryhmä. Pieni ryhmä ovat myös länsimaiden äärioikeistolaiset, jotka suhtautuvat muslimeihin vihamielisesti. Molempia ajaa todellinen tai teeskennelty pelko, että tuo toinen ryhmä tuhoaa meidän kulttuurimme ja uskontomme.

— Ääri-islam pitää länsimaista kulttuuria rappeutuneena, imperialistisena ja moraalittomana. Eurooppalainen äärioikeisto puolestaan pelottelee, että Eurooppa islamilaistuu kovaa vauhtia maahanmuuton ja käännytystyön myötä.

Husein Muhammedin mukaan molemmat ryhmät pyrkivät levittämään ennakkoluuloja, koska niiden tavoitteena on pitää eurooppalaiset ja muslimit erillään toisistaan. Kyse on kulttuurien välisestä sodasta, jossa toisen osapuolen vihamielinen reaktio antaa toiselle oikeuden vastata samalla mitalla ja vahvistaa viholliskuvia. Ääriryhmät ruokkivat toisiaan.

Muhammedin mielestä vastakkainasettelun sijasta kannattaisi nähdä, kuinka paljon samaa islamissa ja kristinuskossa on — onhan niillä yhteiset juuret ja vaikutteita on kulkeutunut puolin ja toisin.

— Kun asetetaan kulttuureja toisiaan vastaan, haetaan väkisin eroavuuksia, vaikka yhtäläisyyksiä olisi paljon enemmän. Kyse ei olekaan siitä, voimmeko elää yhdessä vaan haluammeko elää yhdessä.

Useimmat islamin ja suomalaisen kulttuurin arkiset yhteentörmäykset ovat Husein Muhammedin mukaan ratkaistavissa helposti. Esimerkiksi islamin ruokavalio sianlihakieltoineen ei ole ongelma kouluissa, kun tarjolla on joka tapauksessa kasvisvaihtoehto.

— Joskus on tullut ristiriitoja rukouksista. Niihin menee vain muutama minuutti, joten minusta ne pitäisi saada suorittaa koulu- ja työpäivän aikana silloin, kun muutkin pitävät taukoa tai välituntia. Toisin kuin usein luullaan, rukouksia ei tarvitse suorittaa tarkalleen tietyllä kellonlyömällä, vaan ennen seuraavan rukousajan alkamista.

Toinen kysymys, jota Suomessakin on jouduttu ratkomaan, on se, saavatko musliminaiset käyttää huivia työpaikalla.

— Minun mielestäni huivia pitäisi saada käyttää, jos siitä ei ole konkreettista haittaa työnteolle.

Kasvojen peittäminen on jo ihan eri asia, eikä islam edes vaadi sitä.

Mutta on myös asioita, joissa suomalaiset ovat suvaitsevaisuuden nimissä valmiita tekemään turhia myönnytyksiä. Husein Muhammed on sitä mieltä, että muslimioppilaiden pitäisi suorittaa koulussa kaikki, mitä oppivelvollisuuteen kuuluu.

— Olen ylpeä suomalaisesta koulujärjestelmästä, joka antaa myös muualta tulleille mahdollisuuden menestyä. Kuvaamataito, musiikki ja seksuaalivalistus ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta.

Jotkut muslimivanhemmat ovat uskontoon vedoten halunneet kieltää niiden opiskelun lapsiltaan, mutta siihen ei pidä suostua. Lapsille olisi taattava oikeus oppia.

Muhammed ei hyväksy myöskään sitä, että muslimeille tai maahanmuuttajille ylipäätään annettaisiin automaattisesti oikeus valita esimerkiksi lääkäri sukupuolen perusteella.

— Jos kaikki potilaat, suomalaisetkin, saavat valita, niin sitten se on ookoo. Mutta kulttuurin perusteella ei pidä tehdä poikkeusta.

Kaisa Halonen

Hans von Schantz

Husein Muhammed alustaa aiheesta Suomalaistuuko islam — islamilaistuuko Suomi? ke 8.2. klo 14–16 Foibe-akatemiassa, Sairaalakatu 7.

Osallistumismaksu 5 e.

6

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Saara Vuorjoki

Tuoreen uusperheen isä

J

arno Sandell, 33, muutti marraskuun alussa Tiinan ja tämän lasten, seitsemänvuotiaan Ellan, viisivuotiaan Eetun ja kohta kaksivuotiaan Eelin kanssa yhteiseen osoitteeseen.

Joka toinen viikonloppu Jarnon yhdeksänvuotias poika Atte ja kahdeksanvuotias tytär Ada tulevat isän luo. Kun koko porukka on paikalla, kerrostalokolmiossa on vähän ahdasta — ainakin keittiössä.

Myös eteisessä on ollut ruuhkaa, kun koko porukka on riisunut märkiä ulkovaatteita pulkkamäestä tultaessa.

— Asenne ratkaisee. Olen sanonut Tiinalle, että joskus me vielä muistelemme tätä aikaa nauraen, Jarno sanoo.

Avioeron jälkeen Jarno sanoi kavereilleen toivovansa, että hänen tulevalla kumppanillaan olisi lapsia.

— Pidän lapsista ja lapsiperhe-elämästä. Tykkään olla ja touhuta perheen kanssa.

Etävanhemman ikävä Jarno ja hänen ex-puolisonsa laittoivat avioeron vireille toissa syksynä. Jarno jäi asumaan perheen silloiseen kotiin. Lapset asuivat vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona.

Viime syksynä Jarno ja hänen ex-vaimonsa sopivat, että lapset tapaavat isäänsä joka toinen viikonloppu. Lapset itse olivat toivoneet, että he asuisivat yhdessä paikassa. Kysyttäessä kumman luona lapset haluaisivat asua, he valitsivat äidin. Jarno suostui siihen.

— Kun he asuivat vuoroviikoin minun ja äitinsä luona, kumpikaan meistä ei pysynyt kunnolla selvillä lasten kouluasioista, eivätkä lasten kaverit aina tienneet, kummassa kodissa lapset kulloinkin olivat. Lisäksi minulla oli silloin tiedossa, että saattaisin muuttaa Vantaalle Tiinan ja hänen lasten kanssa, Jarno kertoo.

Etävanhempana oleminen ei ole ollut Jarnolle helppoa. Lapsia on ollut ikävä.

— Vaikeinta on se, etten enää ole mukana omien lasteni arjessa. Lohduttaa, kun tiedän, että lasten on hyvä olla äitin-

Jarno Sandell tykkää touhuta lasten kanssa.

sä kanssa ja että lapset asuvat lähellä kavereitaan. Sain onneksi viettää Aten ja Adan kanssa tiiviisti aikaa heidän ollessa pienempiä.

Aikaa kolmistaan Melko pian sen jälkeen, kun Jarnon lapset olivat muuttaneet pysyvästi äitinsä luo, hän oli Tiinan ja tämän lasten kanssa uimahallissa. Sattumalta myös hänen oma poikansa Atte oli siellä.

— Olin itse Tiinan lasten kanssa uimassa, ja näin poikani isäpuolensa kanssa samassa hallissa. Se oli hämmentävä kokemus, Jarno kertoo.

— Itselle tuli aluksi mieleen, että täällä minä vain kasvatan toisen lapsia, enkä näe omiani kuin joka toinen viikonloppu. Siinä piti vain mennä itseensä ja hyväksyä tilanne, Jarno sanoo.

Jarno on yrittänyt järjestää aikaa, jolloin hän on kolmisin vain omien lastensa kanssa.

— Joululomallani vietimme päivisin aikaa kolmistaan. Kävimme yhdessä uimassa ja Aten kanssa kaksin elokuvissa, Jarno kertoo.

Iltaisin puhutaan haaveista Jarno tapasi Tiinan ensimmäisen kerran ollessaan 18-vuotias. Tapaamisen jälkeen soiteltiin ja käytiin elokuvissa.

— Nyt jälkikäteen on käynyt ilmi, että olimme silloin molemmat kiinnostuneita toisistamme, mutta tosi ujoja. Sitten soitteleminen vain jäi.

Nyt he elävät yhteisessä uusperheessä ja luovat samoja sääntöjä kaikille lapsille. Jarnon mukaan Tiinan lapsilla on ollut tiukemmat säännöt kuin hänen lapsillaan. Jarno on myös huomannut, että eron myötä hän an-

toi lapsille aiempaa helpommin periksi.

— Kun lapset olivat minun luonani, halusin tarjota heille mahdollisimman hyvää viikkoa. Annoin Atelle helpommin luvan pelata tietokonetta. Kun lapset jättivät tavaroita ympäriinsä, minä siivosin ne, hän sanoo.

Tilanne, jossa parilla on yhteensä viisi lasta, asettaa myös parisuhteen rakentamiselle omat haasteensa. Kahdenkeskeistä aikaa on yleensä vain iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Silloin ei avata televisiota vaan syödään ja jutellaan yhdessä lapsista, eroista, päivän tapahtumista ja haaveista.

Mistä Jarno haaveilee?

— Tila-autosta ja omakotitalosta, Jarno toteaa naurahtaen.

— Pääasia on, että lapsilla on hyvä olla.

Se on suurin toiveeni, hän lisää.

Soili Pohjalainen

” V a i k e i n t a o n s e , e t t e n e n ä ä o l e m u k a n a o m i e n l a s t e n i a r j e s s a .”

Hämäränhetki

Hakunilan urheilupuisto, N 60°16.706’ E 025°07.102’ 26. tammikuuta klo 16.44.

Markku Mattila

7

Yhteisvastuukeräys tor Heikko perusturva vie monet velkakierteeseen.

M

onella suomalaisella on nykyään vaikeuksia hallita talouttaan tai selviytyä yllättävistä menoista.

Esimerkiksi kodinkoneen rikkoutuminen, avioero tai sairastuminen voi olla alku velkakierteelle, varsinkin jos tulot ovat pienet eikä säästöjä ole. Kohtuuhintaista lainaa on vaikea saada, jos luottotiedot ovat menneet tai vakuudet puuttuvat.

Vuoden 1 Yhteisvastuukeräys kerää varoja suomalaisten ylivelkaantumisen torjuntaan. Jo 1, miljoonalla suomalaisella on ku-

lutusluottoja, 9–34-vuotiaista lähes joka toisella. Velat eivät ole välttämättä suuria, mutta kun tulot ovat pienet ja velat kasvavat nopeasti korkoa, talous voi mennä solmuun ja tilanne alkaa tuntua toivottomalta.

— Diakoniatyöntekijät tapaavat entistä enemmän ylivelkaantuneita asiakkaita, esimerkiksi eläkeläisiä ja toimeentulotuella ja työttömyyskorvauksilla eläviä, joille on vain tullut jokin yllättävä meno. Perusturva on -luvulla jäänyt kolmanneksen jälkeen muusta ansiotason kehityksestä ja se näkyy, Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo.

Pajunen on huolissaan siitä, että köyhyys periytyy, eikä monilla ole enää mahdollisuutta saada taloudellista apua lähipiiristään.

— Rahattomuus vaikuttaa myös ihmisten sosiaaliseen verkostoon. Kun rahaa ei ole esimerkiksi harrastuksiin, sosiaalinen elämä rajoittuu.

Sinuiksi elämäntilanteen kanssa Ylivelkaantuminen ja vaikeudet hallita omaa taloutta näkyvät myös Vantaan seurakuntien diakoniatyössä. Tikkurilan seurakunnan vastaavan diakonin Anita Salosen mielestä moni asiakas ei ole sinut elämäntilanteensa kanssa vaan haluaa tarjota ainakin lapsilleen leveämpää elämää kuin mihin rahat riittävät. Yleistä on myös se, että esimerkiksi työttömyyden

Toisen tuella laskupinon kimppuun

P

arikymppinen Joni on aina elänyt säästäväisesti, mutta joutui velkakierteeseen mielenterveysongelmien vuoksi.

Joni on asunut yksin 1-vuotiaasta alkaen ja yrittänyt hoitaa talousasiansa itse. Välillä masennus, syömishäiriöt ja ahdistus ovat kuitenkin vieneet voimat. Pikavippien ottaminen pakollisia menoja varten pahensi tilannetta entisestään.

— Jälkeenpäin tuntuu tosi naurettavalta ajatella, että en vain saanut itseäni ylös sängystä ja otin pikalainoja vuokrien maksuun, Joni toteaa.

Käänne parempaan tapahtui viime syksynä, kun hän puhui tilanteestaan koulukuraattorille.

— Menin sinne, koska minulla ei ollut varaa opinnoissa tarvittaviin materiaaleihin. Puhuin veloistani koulukuraattorille, ja siitä alkoivat kaikki muutkin ongelmat selvitä. Hän myös ohjasi minua eteenpäin, psykologille, diakonille ja sosiaalitoimeen.

Heiltä saadut neuvot ja rohkaisu auttoivat Jonia eteenpäin.

8

— Velkaneuvoja sanoi, että ei ole järkeä, jos joudun maksamaan siitä, että olen ollut sairas. Samaa ovat sanoneet diakoni ja kuraattori. Se on ollut tärkeää.

Kuin musta pilvi Jonin ottamat pikavipit olivat useimmiten noin sadan euron lainoja, jotka hän otti vuokranmaksua tai ruokaa varten.

— Osaan kyllä arvostaa rahaa enkä ole mielestäni koskaan törsännyt mihinkään turhaan.

Joni oli tietoinen pikalainojen riskeistä, mutta kun rahan tarve oli kova, hän ei laskenut lainojen korkoja vaan oli varma, että saa kaiken maksettua. Vanhemmiltaan hän ei halunnut lainata.

— Olen sen ikäinen, että minun pitää huolehtia itsestäni.

Isä ja äiti kyllä tietävät talousongelmistani ja ovat suhtautuneet ihan hyvin. Eivät he ole minua syytelleet.

Jossakin vaiheessa Joni menetti luottotietonsa. Milloin se

vuoksi pienentyneisiin tuloihin ei sopeuduta riittävän nopeasti.

Osalla diakonian asiakkaista on talousvaikeuksien lisäksi muitakin ongelmia kuten masennusta. Erityisesti silloin laskupinoon tarttuminen voi tuntua ylivoimaiselta, mikä vain pahentaa tilannetta.

— Laskujen läpikäymiseen kannattaa pyytää apua ennemmin kuin lykätä asiaa. Moni ajattelee, että velat vanhenevat ulosotossa,

rjuu ylivelkaantumista mutta se ei pidä paikkaansa, eivät ne käytännössä vanhene, Salonen muistuttaa.

Apua taloudellisiin ongelmiin voi saada diakoniatoimistojen lisäksi muun muassa kaupungin tai Kuluttajaviraston velkaneuvonnasta ja sosiaalitoimesta. Nämä tahot tekevät myös yhteistyötä ja voivat auttaa vaikkapa neuvotteluissa maksuaikatauluista.

— Lähtökohtana meillä on asunnon säilyttäminen. Muistutamme aina, että vuokra

maksetaan ensin, vaikka olisi muitakin velkoja. Sitten laitetaan velkoja järjestykseen ja tehdään maksusuunnitelma, Salonen kertoo.

Monen asiakkaan pahimpia pelkoja on luottotietojen menetys, mutta joillekin se voi olla hyödyksikin.

— Joskus on hyvä, ettei pysty enää ottamaan lisää velkaa. Se katkaisee kierteen. Joitakin asioita kuten netistä ostamista luottotietojen menetys tietysti hankaloittaa, mutta esimerkiksi asunnon saamisessa vaikuttavat lähinnä vuokrarästit, eivät muut, Salonen sanoo.

Pikavippejä velkojen päälle Yksi ylivelkaantumiseen ja tulojen riittämättömyyteen liittyvä ilmiö ovat pikavipit, joita ottavat erityisesti nuoret aikuiset. Diakoniatoimistossa pikavippien ottaneita käy varsinkin syksyisin, kun nuoret ovat muuttaneet omilleen ja tehneet hankintoja kotia varten.

Osalla on ennestään lainoja, ja pikavipit otetaan niiden lisäksi, arkisiin kuluihin.

— Pikalainoja otetaan yleensä ihan tavallisiin asioihin, ei mihinkään ravintolassa istumiseen ja juhlimiseen, Anita Salonen kertoo.

Koska pikavipeistä on puhuttu viime vuosina paljon, moni tietää jo niiden vaarat, mutta uskoo silti selviävänsä.

— Moni ei hahmota sitä, kuinka nopeasti maksettava summa nousee. Maksut kertautuvat nopeasti, Salonen muistuttaa.

Tapio Pajusen mielestä pikavipeistä puhuttaessa pitäisi muistaa, etteivät ne yleensä ole

talousvaikeuksien syy vaan seurausta rahojen riittämättömyydestä ja huonosta perusturvasta. Pajunen toivoo pikavippien kieltämistä, mutta pitää tärkeänä, ettei se veisi huomiota niiden taustalla olevasta ongelmasta eli heikosta perusturvasta.

— Pikavipit ovat ihmisen hädänalaisen tilan hyväksikäyttöä, hän sanoo.

Pienlainoja ja neuvoja Yhteisvastuukeräyksen tuotto kotimaassa käytetään tänä vuonna Takuu-Säätiön pienluototushankkeeseen, jonka tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista. Takuu-Säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka on luotu auttamaan velka- ja maksuvaikeuksien vuoksi kriisitilanteessa olevia. Hankkeessa halpakorkoisia pienluottoja myönnetään ihmisille, joiden pienituloisuus tai menetetyt luottotiedot estävät muiden luottojen saamisen.

Yhteisvastuuvarat käytetään Takuu-Säätiön lainapääoman kartuttamiseen. Takuu-

Apua lähelle ja kauas ●

Yhteisvastuukeräys 2012 torjuu ylivelkaantumista Suomessa Takuu-Säätiön kautta ja tukee pienrahoitustoimintaa Ugandassa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

●

Yhteisvastuukeräyksen suojelija on tasavallan presidentti.

●

Varoja kerätään listojen, lippaiden, pankkisiirtojen, internetin, lahjoituspuhelimen, yrityskirjeiden, tapahtumien ja myyjäisten avulla.

●

Keräys alkaa sunnuntaina 5.2.

Lisätietoja keräyksestä www.yhteisvastuu.fi

tapahtui, sitä Joni ei tiedä, sillä postin läpikäyminenkin on tuntunut välillä ylivoimaiselta.

— Luottotietojen menetys kävi ilmi, kun viime syksynä yritin hakea opintolainaa. Ei se yllättänyt, sillä jo olin pitkään miettinyt, että niin voi käydä. Se on ollut yksi ahdistusta aiheuttava asia, kuin musta pilvi, mutta nyt se on hälventynyt.

Jokainen tekee virheitä Diakonin vastaanotolle Joni saapui mukanaan lähes muovikassillinen laskuja ja maksukehotuksia.

— Niitä sitten avasimme yhdessä. Psyyke ei olisi varmaan kestänyt sitä urakkaa yksin.

— Kun aloimme käydä niitä läpi, määrä väheni varmaan puoleen. Osa oli muistutuslaskuja.

Diakoniatoimistosta Joni sai myös ruoka-apua ja neuvon käydä sosiaalitoimessa ja sosiaalipalveluita tarjoavassa Riihenajassa. Talousasioiden selvittely on osoittautunut aikaa vieväksi. Joni ei vielä tarkalleen tiedä, missä mennään, mut-

Säätiö antaa myös neuvoja, kuinka lainanottaja tulevaisuudessa voisi selvitä pienemmilläkin tuloilla.

— Kyse ei ole siitä, että maksettaisiin kenenkään lainoja, Pajunen painottaa.

— Ihminen saa lainan esimerkiksi takuuvuokran maksuun, mutta sitoutuu maksamaan kaiken takaisin. Takaisinmaksu on monelle kunniakysymys, olisi häpeä olla maksamatta. Tämä on kunniallinen malli. Kun laina on maksettu, joku muu voi saada apua. Pääoma kiertää. tekstit Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

Lahjoittaa voi myös pankkiautomaatilla Yhteisvastuukeräykseen voi lahjoittaa tänä vuonna myös käteisautomaateilla ympäri Suomen. Otto-automaateilla käteisnoston yhteydessä lahjoitettava summa on yksi euro. Aloite yhteistyöhön tuli laitteista vastaavalta Automatia Pankkiautomaatit -yhtiöltä.

Yhteisvastuukeräys on kolmas Otto-automaatteihin otettu hyväntekeväisyyskampanja. Aiemmin rahaa on kerätty Planille ja WWF:lle. Yhteistyökumppanilta vaaditaan keräyslupien lisäksi valtakunnallisuutta, tunnettuutta ja luotettavuutta.

ta velkaneuvojat ovat olleet yhteydessä velkojiin ja maksuaikatauluista on neuvoteltu.

Nyt Joni on luottavainen. Hän uskoo selviytyvänsä talousvaikeuksista, hän on aloittanut etälukion ja haaveilee taidealan opinnoista.

— Olen oppinut, että elämässä on hyvää ja pahaa ja että jokainen mokaa jossakin asiassa. Jos mokaa, pitää olla aidosti pahoillaan, mutta ei tarvitse hävetä.

Talousvaikeuksiin joutuneille hänellä on kahdenlaisia ohjeita.

— Jos joku joutuu ongelmiin siksi, ettei ole ymmärtänyt rahan arvoa ja siksi törsännyt oikein kunnolla, sanoisin, että herää tähän kaupalliseen aivopesuun, jonka mukaan kaikkea on pakko saada. Muille haluaisin sanoa, että talousongelmiin pitää hakea apua ja pitää kertoa tilanteestaan ihmiselle, johon voi luottaa. Minä ainakaan en olisi voinut selvitä yksin.

Haastateltavan nimi on muutettu.

9

www.yhteisvastuu.fi

10

Esko Jämsä

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi

allillaan m t a i s A

-vuotias Helsingin helmi Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain puoli miljoonaa vierasta.

T

Pitkän perinteen huipentuma Vilhelm Helander suunnitteli tuomiokirkon laajat korjaustyöt 199-luvulla. Silloin rapattiin ja maalattiin uudestaan huonoon kuntoon päässyt julkisivu, restauroitiin apostolit ja kunnostettiin krypta. Myös helsinkiläisten auringonpaistattelupaikkana ja monien kulttuuritapahtumien näyttämönä toimivat portaat uusittiin.

Nykyään tuomiokirkko on yksi Helsingin suosituimmista nähtä-

Terhi Anneli Koivisto

änä vuonna juhlitaan Helsingin -vuotista historiaa pääkaupunkina ja Helsingin ehkä tunnetuin rakennus, tuomiokirkko, täyttää 1 vuotta. Kirkko, joka alun perin tunnettiin nimellä Nikolainkirkko, vihittiin käyttöön 1..18. Tuomiokirkko siitä tuli vasta vuonna 199, kun Helsingin hiippakunta perustettiin.

— Kirkko suunniteltiin uuden pääkaupungin symboliksi. Se oli aivan ylisuuri kaupungin väkilukuun nähden, sillä kun kirkkohanke alkoi, Helsingissä oli vain vähän yli 4 asukasta, kertoo arkkitehti, professori Vilhelm Helander.

Kirkko on osa arkkitehti Carl Ludvig Engelin ja kaavoittaja Johan Albrecht Ehrenströmin suunnittelemaa Helsingin empirekeskustaa.

— Ehrenströmin piirtämissä asemakaavoissa oli alusta pitäen ajatus, että Senaatintorin korkeimmalle kalliolle sijoitetaan ristinmuotoinen kirkko, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Engel toteutti idean ja suunnitteli kirkon kaupungin kruunuksi.

Kirkon peruskivi laskettiin vuonna 183. Rakennustyöt kestivät yli  vuotta, sillä valmistumista viivytti Engelin kuolema. Hänen työtään jatkoi arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann.

— Yleinen maku oli jo muuttunut, ja Engelin suunnitelmaa pidettiin liian puhdasmuotoisena.

Lohrmann lisäsi kulmatornit. Hän suunnitteli myös erillisen kellotapulin, johon kellot siirrettiin kupolista, sillä niiden pelättiin vahingoittavan rakenteita. Kellotapulin pariksi tehtiin itäinen kappelipaviljonki. Samalla tilattiin apostoliveistokset kirkon kattoa koristamaan, Vilhelm Helander kertoo.

Kirkon sisätilat sen sijaan ovat koruttomammat kuin Engel alun perin suunnitteli.

— Oletettavasti rahat alkoivat loppua. Mutta lopputuloshan on hieno: vaalean hohtava ja pelkistetty tila.

Tuomiokirkon alttaritaulua reunustavat kullatut sinkkienkelit on tehnyt saksalainen kuvanveistäjä August Wredow.

Helsingin tuomiokirkon juhlaviikko .–.. ●

●

●

●

●

Professori Vilhelm Helanderin luento Nikolainkirkko, Suurkirkko, Helsingin tuomiokirkko — arkkitehtuurin helmi ke 8.2. klo 18 kryptassa Lastenkonsertti Virsi aikakoneessa la 11.2. klo 11 Perinnemessu vuonna 1852 käytössä olleen kirkkokäsikirjan mukaan la 11.2. klo 18 -vuotisjuhlamessu su 12.2. klo 10 Vihkimispäivän juhlakonsertti ke 15.2. klo 18. Cantores Minores -kuoro ja Harri Viitanen, urut.

Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

vyyksistä. Se on jumalanpalvelus- ja konserttikäytössä päivittäin. Vuosittain kirkossa ja sen tilaisuuksissa käy lähes puoli miljoonaa ihmistä eri puolilta maailmaa.

Helanderin mielestä tuomiokirkko on tasapainoinen ja hieno rakennus. Siinä on Engelille tyypilliset rauhalliset ja vakaat mittasuhteet.

— Uusklassinen tuomiokirkko liittyy arkkitehtuuriltaan pitkään perinteeseen. Se on niin kutsuttu keskeiskirkko, jonka pohjana on kreikkalainen risti ja keskellä kohoaa kupoli. Se ei ole radikaali tai uraauurtava vaan pikemminkin pitkän tradition komea finaali. Sen jälkeen Suomeen alettiin rakentaa jo ihan toisenlaisia, uusgoottilaisia kirkkoja.

Toisin kuin moni olettaa, kaupungin laella hohtava tuomiokirkko ei ole valkoinen.

— Tarkkaan ottaen kirkko on harmaa. Se on maalattu kolmella eri vaaleanharmaan sävyllä, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Kyllä sen joskus puolipilvisinä päivinä huomaa.

Kaisa Halonen

Valoa kohti.

Tule Tuomasmessuun! Kynttilänpäivänä 5.2.

tuomasmessu.fi

Carl Ludvig Engelin suunnittelema tuomiokirkko on Helsingin maamerkki.

Saarnaa päätoimittaja Mari Teinilä Liturgina Jussi Rytkönen Musiikkivieraana Hannu Lepola Juontaa Karoliina Malmelin Yhteistyössä Kotimaa-lehden kanssa

TUOMAS

M ESSU

Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23,

Helsinki › Ratikka 3B, bussi 14

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

senioRiPYsäkki®

aaMukoRVa

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry Kevään 2012 asiantuntijaluennot:

14.2. klo 16.30 Kahdella jalalla loppuun asti, jalkaterapeutti Katja Toivonen ▪Pumppu diabeteksen hyvän hoitotasapainon saavuttamisen apuna, diabetologi Saraheimo ▪Karppauksen hyödyt ja haitat, diabetologi Saraheimo ja ravitsemustieteilijä Mustajoki ▪Diabetes ja silmät, lääkäri Paula Summanen ▪Diabetes ja liikunta huomioon otettavat asiat terveystieteenkanditaatti, Petteri Lindblad ▪Henkinen hyvinvointi, voimavarat ja diabeteksen omahoito, diabeetikko Piia Laine Paikka:Kampin palvelukeskus, Helsinki Tarkemmat tiedot: www.psdiabetes.fi tai puhelimitse numerosta 09 586 0520 Liity jäseneksi: www.diabetes.fi

11

Hammashoitoa

Messussa soi Junnu Vainio Ari Ojala/Lehtikuva

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

Vuokrata halutaan

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

SUOMEN KIVIVALMISTE

K&P

Tikkurilan kirkko muotoutuu kynttilöistä

A

settuuko saarnatuoli pihatielle? Ulottuvatko kirkonpenkit jalkakäytävälle?

Oy HAUTAKIVET Tikkurilaan suunnitellun uuden kirkon ääriviivoja voi käydä katsastamassa perjantaina 3.. Ne hahmotellaan nykyisen kirkon ympärille kynttilöillä.

Ulkona pidetään klo 14.3 hartaus sillä paikalla, johon uuden KOTISIIVOUSTA kirkkosalin saarnatuoli voisi asetIkkunanpesua, muuttosiivousta, tua. Nykyisen kirkon aula on avoinremonttisiivousta ammattina klo 13–1.3, jolloin siellä voi tutaidolla. OLKPALVELUT.FI tustua uuden kirkon hankesuunni040 762 5615 vähen. 45% telmaan. Paikalla on hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Jussi Palva.

Tip Top Siivous Tikkurilan uuden kirkon mahsiivousta jo vuodesta 1995 KOTISIIVOUSP dollisesta rakentamisesta päätetään - kaikki kodin siivoukset - ikkunanpesut - viikkosiivoukset - muuttosiivoukset - remonttisiivoukset Opastetut juna-lentomatkat: kodinhoidon veroväh. 45%

Palveluja tarjotaan

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

l

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

12

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Trans Siperian halki Pekingiin 3490 e

”Romanovin perhe ja Grigori Rasputin - tsaariperheen jäljillä” 1980 e

l

l

Helsinki-Moskova-Nizza 2690 e

l

Kuuluisa Silkkitie 3520 e

Oy Traveller Ab

puh. 09 - 660 002 www.traveller.fi www.travellerfinland.com

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ilmastoinnin puhdistushuolto ja säätö sekä muut kiinteistöhuoltopalvelut.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923 KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

VANTAAN

Ostetaan

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi

Iltamessu Junnu Vainion sanoin ja sävelin su 5.2. klo 18 Kivistön kirkossa

www.vantaanlauri.fi

loppuvuodesta 1. Arkkitehtuurikilpailu kirkon rakentamisesta pidettiin .

Tikkurilan tapahtuma on osa 3.–.. pidettävää designpääkaupunkiviikonloppua. Silloin muotoiluun liittyviä tilaisuuksia järjestetään Helsingissä, Vantaalla, Espoossa Kauniaisissa ja Lahdessa.

Viikonlopun ohjelma löytyy netistä osoitteesta wdchelsinki1.fi.

Lotta Numminen

www.hautaus.fi

Tuottelias lauluntekijä Junnu Vainio kuoli vuonna 1990. Kuva vuoden 1987 Syksyn sävel -kilpailusta.

M

yyrmäen kirkossa kymmenpäinen kuoro asettuu puolikaareen. Kohta kuullaan lauluja haitarin, kontrabasson ja pianon säestämänä.

— Jos virheitä tulee, sillä ei ole väliä, huikkaa diakoni Jukka-Pekka Virtanen kuorolaisille keventäen tunnelmaa.

Kuoro harjoittelee Kivistön kirkossa Juha ”Junnu” Vainion lauluista ja sävellyksistä koostuvaan yhteislaulumessuun.

— Kuuluuko laulaa kauniisti ja nuotin mukaan, vai tulkitsemalla Junnun tyylillä? kuuluu kysymys kuorolaisten joukosta.

— Valitkaa itse, käyttötavaraahan nämä ovat. Laulut ovat iskelmiä, eikä niitä ole tehty minnekään piirongin laatikkoon, vastaa Virtanen.

Sanat ovat monelle ennestään tuttuja ja kohta salissa kaikuu Kotkan poikii ilman siipii.

— Siitä se aukeaa. Hienoa, puhelee Virtanen pianon ääreltä. Perään kuullaan Yksinäinen saarnipuu ja hieman tuntemattomampi Loppuelämäni ensimmäinen päivä.

Messun ideaan kuuluu, että myös kuulijat laulavat. Virtanen on nyt ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä tämäntyyppistä messua.

— Tarjolla on erilainen vaihtoehto osallistua perinteiseen messuun toisenlaisin sanoin ja sävelin. Näihin kappaleisiin liittyy paljon muistoja. Yritämme välittää laulun kautta jotain siitä maailmasta, toteaa Virtanen.

Designpääkaupunkitapahtuma pe .2. klo 1–15.0 Tikkurilan kirkolla. Hartaus ulkona klo 14.0.

Tikkurilan kirkko talviasussa.

HERÄNNÄISSEURAT La 4.2. klo 18 Pentin seurat Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, Hki. Su 5.2. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 15 Kotiseurat Emilia Karhulla, Muijalantie 176, Lohja.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Erkki Helminen, Kalle Hiltunen ja Pentti Simojoki.

Ma 6.2. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Kahvit klo 18.30.

Ke 8.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs., Hki. To 9.2. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki. Klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit klo 18 Omenan olohuoneen puolella.

Facebookissa ja Twitterissä www.facebook. com/vantaanlauri www.twitter.com/ vantaanlauri

ISSN 199-9022. juLkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

LeVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 0101 Vantaa, p. 09 80 62, faksi 09 820 16, vantaan.lauri@evl.fi. toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 80 62, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 80 628, pauli.juusela@evl.fi. toimitusPääLLikkÖ Heli Kulmavuori, p. 09 80 62, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, p. 050 20 815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 80 619, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 80 626, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen p. 09 80 629, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. iLmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 5 220, Jaana Mehtälä, p. 020 5 209, Sari Havia p. 020 5 228, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 5 261. iLmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 2%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 2%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. iLmoitustraFiikki /-VaLmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 1), 00181 Hki, p. 020 5 225, faksi 020 5 2, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. jos et oLe saanut Lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 01 000, www.posti.fi/palaute.

Vantaan seurakunnat 2.2.–.2.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Lapsille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla kuukauden kolmantena sunnuntaina eli seuraavan kerran 19.2. ja Hakunilan kirkolla parittomilla viikoilla sunnuntaisin klo 12–13.

Kotipyhäkoulu Hakunilassa Hevoshaantie 9 D, Asta Enqvistillä, parillisilla viikoilla sunnuntaina klo 11–12. Kotipyhäkoulu ItäHakkilassa Hyvärisillä, Riekkomäentie 8, parittomilla viikoilla torstaisin klo 18–19.

Lumiseikkailuleiri hiihtolomalla 1–2-luokkalaisille 20.– 22.2. Asikkalan Tontunniemessä. Ulkoilua ja liikkumista. Leiri ei sovellu vaikeista ruoka-aineallergioista kärsiville. Hinta 35 e.

Ilm. kirkkoherranvirastoon 10.2. mennessä p. 09 830 6500. Lisätietoja pastori salla.poropudas@ diak.fi.

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Yhteisvastuukeräyksen avausmessu ja kerääjien siunaaminen tehtävään su 5.2. klo 12.

Hans Tuominen, Harri Nurminen, Anne Viljamaa, Heli Leskinen, Vesa Häkkinen. Kirkkokahveilla infoa ja myynnissä yhteisvastuutuotteita. Keräyslistojen jakoa ja mahdollisuus varata lipaskeräysvuoroja.

Kohtaamispaikka su 5.2. klo 17–19. Illan vieraana radiopastori Jukka Norvanto. Housebändinä nuorten yhtye Poikkipuut, sanaa, teetä ja kahvia.

Matalan kynnyksen maanantai maanantaisin klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Omaishoitajienryhmä ma 6.2.

16–17.30.

Lähetyspiiri ma klo 18.30–20.

Päiväraamattupiiri ti 7.2. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ke 8.2. klo 19. Hakunilan koulun musiikkiluokat, Sotungin lukion oppilaita ja seurakunnan nuorten näytelmäryhmä. Vapaa pääsy. Ohjelman 5 euroa ja buffetin tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Aikuisrippikoulu alkaa 15.3. klo 17.30. Lisätiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Kahvitarjoilu 6.–9.2. klo 9–14 Yhteisvastuukeräykselle.

Länsimäen kirkko

Hämeenkylän kirkko

Kastettu Ida Maria Ahlqvist, Ella Amanda Mäntylä, Amanda Iida Eveliina Kivinen, Nora Andrea Pinilla Santanen.

Avioliittoon kuulutettu Timo Juhani Pennanen ja Sini Kaarina Vainio.

Hautaan siunattu Sulo Johannes Tamppinen 74 v, Timo Paavo Olavi Laitinen 53 v, Pasi Juhani Hoskonen 42 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Auratie 3, p. 09 830 6459

Puuroperjantai klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messua ei ole su 5.2. Tervetuloa Hakunilan kirkkoon Yhteisvastuukeräyksen avausmessuun.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Seniorikerho ti 7.2. klo 13–14.30.

Diakoni Elina Vepsäläinen vierailee. Alkuhartaus, kahvit, vierailijoita ja mukavaa yhdessä olemista. Lisätietoja p. 050 593 5503.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Messu, kynttilänpäivä, yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen maksulliset kirkkokahvit, myytävänä kynttilöitä ja muuta yhteisvastuumateriaalia. Tuotto keräykseen.

Muksukirkko ke 8.2. klo. 9.30.

Aiheena Simeonin sylissä Vantaan kristilliset eläkeläiset -yhdistyksen tilaisuus ti 7.2. klo 13. Kahvitarjoilu, mukavaa yhdessäoloa ja yllätysvieras.

Nykytystä ja tykytystä jumppa aikuisille 7.2.–24.4. tiistaisin klo 15–16.

Lainan päivän iltamat ke 8.2. klo 18.30. Ohjelmassa nuorten esittämiä sketsejä, musiikkia, herkullista syötävää, arpajaiset ja työntekijöiden esittämä näytelmä. Piletit 10 e sis. tarjoilun.

Pilettejä voi ostaa kirkkoherranvirastosta, työntekijöiltä ja ovelta. Tuotto yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Isä meidän -luentosarja to 9.2. klo 18.30. 5. pyyntö : Anna meille meidän syntimme anteeksi. Luennoitsijana pastori Jouni Salko.

Vapaaehtoistyön rekrytointi-ilta to 16.2. klo 18.30. Vapaaehtoistyötä tarjolla yhteiseksi

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Kynttilänpäivän Mukulamessu su 5.2. klo 15. Messun kunniavieraiksi on kutsuttu vuoden 2011 aikana kastetut lapset perheineen, isovanhempineen ja kummeineen.

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Ryhmä äideille ja vauvoille 14.2. alkaen tiistaisin klo 13– 14.30. Tule vauvan kanssa jakamaan kokemuksia ja ajatuksia

iloksi. Tule kuulemaan, miten toimia vapaaehtoisena Hämeenkylän seurakunnassa. Ohjelmassa vapaaehtoisten puheenvuoroja, Heikki Heikurinen Vantaan seurakuntayhtymästä esittelee Suurella sydämellä -kampanjaa, musiikkia ja iltatee.

Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu 10 kertaa 20.2. alkaen maanantaisin klo 13. Hahmotaideterapiasta voi löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Saat ymmärtävää tukea vertaisryhmältä keskusteluosuudessa. Etukäteistaitoja tai – tietoja ei tarvita. Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille p. 0400 269 397, 09 898 386.

Miesten sauvakävelypiiri parittomien viikkojen sunnuntaisin. Lähtö kirkolta klo 18. Seuraava 5.2.

Matti Kolho/Kuvaario

Hakunila

äitiydestä yhdessä toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äidille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin alle 6-kuukauden ikäisiä. Keskustelun lisäksi loruilemme ja opimme vauvojen laululeikkejä. Tarjolla on myös kahvia ja teetä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 9.2. mennessä Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa. pietila@evl.fi.

Kynttilänpäivän Mukulamessu su 5.2. klo 15 Pyhän Annan lastenkirkossa.

Messun kunniavieraiksi kutsutaan vuoden 2011 aikana kastetut lapset perheineen, isovanhempineen ja kummeineen.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 6.2. klo 12.

Kirjana Viivi Luikin Varjoteatteri.

Nettikerho ke 8.2. klo 14–16. Aiheena verkkokaupat.

Lammaspolku 1 Aikuisten raamattupiiri to 2.2. klo 16. Mukana rovasti Jaakko Rantasalo.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 9.2. klo 11. Vieraana aluejohtaja Jukka Niemelä.

Lapsille ja perheille Talviretki perheille Holman leirikeskukseen la 3.3. Ohjelmassa riemukkaita ulkoleikkejä, askartelua sisätiloissa, lounas ja makkaranpaistoa kodassa. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 9.30, paluulähtö Holmasta klo 15.30.

Hinta 20 e / aikuiset, 10 e / lapset yli 3v, 5 e/ lapset alle 3v. Ilmoittautumiset 17.2. mennessä Eila Paulúnille p. 050 544 7647 / eila. paulun@evl.fi tai lapsityön kerhoihin.

Muuta Ehtoollishartaus to 9.2. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Senioreiden kartanoretki Viron Lahemaan alueelle 14.– 15.5. Lähtö Hämeenkylän kirkolta. Oma bussi mukana koko ajan. Hinta 160 e sis. bussi- ja laivamatkat, yöpyminen 2 h huoneessa, aamiainen, 2 ruokailua ja suomenkielisen oppaan palvelut. Tarkemmat tiedot osallistujille kirjeitse. Ilmoittautumiset 15.2 mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450

Kastettu Elias Veli Hermanni Mäki, Eveliina Vieno Orvokki Hietala, Kasper Edvard Laaksonen.

Saares ja Ursula Hynninen. Yhteisvastuukeräyksen avaus ja kirkkokahvit. Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä, keräyslippaita ja yhteisvastuutuotteita.

Runopiiri ma 6.2. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 6.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 6.2. klo 18.30.

Miesten raamattupiiri 7.2. klo 18, Apostolien teot.

Katulähetyksen ruokailu ke 8.2. klo 11.

Lähetyspiiri ke 8.2. klo 13.

Arki-illan ehtoollinen ke 8.2. klo 18. Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 8.2. klo 18.30. Yhteisvastuukeräyksen keräyspäällikkö Risto Auvinen kertoo keräyskohteista ja miten voit osallistua. Iltatee. Lastenhoito järjestetty.

Rukousryhmä ke 8.2. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 9.2. klo 13. Risto Auvinen.

Naisten saunailta to 9.2. klo 18.

vielä tilaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoro-opisto.com tai p. 040 732 6453.

Kirkon kulma

Hautaan siunattu

Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Reino Johannes Huittinen 85 v, Elvi Kyllikki Salomaa 74 v.

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Runomummot joka kuukauden ensimmäinen perjantai 3.2. alkaen klo 13. Ensimmäisen kokoontumisen teema on Ikäihmisten ilot. Tule kuulemaan ja jakamaan myös omat lempirunosi.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri, ti 7.2. klo 13 Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.

Nuorille

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Torstaina 9.2. avoinna klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 2.2. klo 13, Anne Saviranta.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 2.2. klo 18.

Miesten saunailta to 2.2. klo 18.

Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo 10, Risto Auvinen, Kimmo

Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 5.2. klo 10. Sara Nummi.

Soita ja laula -pyhäkoulu su 5.2. alkaen klo 15. Pyhäkoulu on tarkoitettu kaikille viisi vuotta täyttäneille ja se kokoontuu viisi kertaa. Ilmoittautumiset Erja Lindholmille p. 050 336 5797. Kirsi Kallio ja Susanna Väyrynen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Uudet muskariryhmät Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit kokoontuvat maanantaisin seuraavasti: 1-vuotiaat klo 12.15– 12.45, 2-vuotiaat klo 12.45–13.15, 3–5-vuotiaat klo 13.15–14.00.

Paikka seurakuntasali, Merikotkantie 4. Kaikissa ryhmissä on

Muuta Diakonian matka Valamoon su 11.–ti 13.3. Matkan hinta 210 €. Hintaan sis. matkat, majoitus luostarihotellissa 2 hh:ssa, puolihoito ja luostariopastus. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Diakoniatyö etsii vapaaehtoisia alueen vanhainkoteihin.

Tunti ajastasi riittää ja sitoudut vain täksi kevääksi. Vapaaehtoisen tehtäviä voivat olla seurustelu, lehden tai Raamatun lukeminen tai vierellä olo. Tehtävään perehdytetään ke 29.2. klo 16 Kirkon kulmassa, os. Merikotkantie 2. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Savirannalle p. 050 599 9068.

Kastettu Dani Oliver Voutilainen, Noora Erika Mähönen, Aada Maija Emilia Loikkanen.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, pe suljettu Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700 Kahvitarjoilu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ma–to klo 10– 15, myynnissä YV-tuotteita.

Honkanen, piano ja Juha Ahvenainen, viulu. Vapaa pääsy.

Kohtaamisia sanan äärellä su 5.2. klo 17.30. Marja-Liisa Malmin aiheena ”Ehtoollisen siunaus”, musiikki Toivo Paavilainen. Lasten kerhon aiheena ”Jeesus parantaa tytön”.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 6.2. klo 18.30.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 7.2. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.30–20.

Torstaipiiri 9.2. klo 13.

Runoryhmä to 9.2. klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 6.2. klo 15.

Yksinhuoltajailta to 9.2. klo 17.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Israel-piiri ke 8.2. klo 18.30.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Isko 1 ti 7.2. klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Varhaisnuorille Kuviskerho tiistaisin klo 17– 18.30 kirkolla. Opetellaan kuvataiteen perusteita monipuolisesti. Ilmoittautumiset Mari Vuorisalmi, p. 050 535 3072 tai mari. vuorisalmi@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Lapsille

Asolantie 6, p. 050 342 6155

Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11 kirkolla ja tiistaisin klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Kirkon Idolit — koululaisten periodipyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Rekolan kirkolla alakerran kerhohuoneessa 29.1.–4.3. Pyhäkoulussa tutustumme kirkon omiin idoleihin, historian kirkkoisiin ja pyhimyksiin, luovasti ja toiminnallisesti. Pyhäkoulu kokoontuu kuusi kertaa. Ryhmä on avoin kaikille yli 7-vuotiaille lapsille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Ryhmää ohjaavat teol.yo:t Laura Pekkola ja Päivi Pulakka.

Lapsikuoro Vivido keskiviikkoisin kirkolla klo 16.15 Vivimusic keskiviikkoisin

Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10–12

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 5.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye avustaa. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Rekolan Marttojen järjestämät kirkkokahvit, YV-infoa messun jälkeen. Myynnissä Marttojen leivonnaisia, Silmukkaryhmän käsitöitä ja YV-tuotteita.

Konsertti su 5.2. klo 16. Eija

13

Vantaan seurakunnat 2.2.–.2. kirkolla klo 17–17.30. Tiedustelut kanttori Noora Hultin, p. 050 433 3329.

Muuta Elämys- ja hiljaisuusmatka 15.– 21.9. Muotkatuntureiden maisemiin Inariin. Ohjelmassa mm. vaellusta luonnossa, porotila, saamelaismuseo Siida, Pielpajärven erämaakirkko, Inarin kirkko ym. Matkan hinta on n. 470 €, joka sisältää: matkat, majoituksen, ruokailut perillä ja retkieväät.

Etusija rekolalaisilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.3. mennessä diakoni Siru Rantaselle, p.

050 342 6155. Matka tehdään yhdessä Hausjärven seurakunnan kanssa.

Kastettu Elisa Eeva Maria Günther, Alex Tuomas Koljonen, Frans Oliver Rantanen, Michelle Maria Soraja.

Hautaan siunattu Aura Sylvi Räihä 100 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta.

Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Kynttilänpäivänmessu su 5.2. klo 12. Heikki Leppä, Tiina Komulainen ja Terje Saard.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 2.2. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja

keskustelupiiri to 2.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Kirkon maalausryhmä to 2.2. klo 18–21 ryhmähuoneessa. Tule mukaan, olet maalannut aiemmin tai et. Muut kokoontumiskerrat 16.2. ja 1.3.Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 5939214.

Laulupiiri pe 3.2. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 4.2. klo 15 Olotilassa.

Kynttilänpäivänmessu su 5.2. klo 10. Jaakko Hyttinen, Janne Silvast ja Simo Santaranta sekä Tikkurilan kirkkokuoro. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Messun yhteydessä siunataan Yhteisvastuun vapaaehtoiset. Kirkkokahvit.

Kynttilänpäivän vauvakirkko su 5.2. klo 16. Maria Koukkari, Päivi Romula ja Terje Saard. Vauvojen kanssa leikitellään ja lauletaan. Vauvat kutsutaan myös alttarille siunattaviksi. Tervetuloa erityisesti vuoden aikana kastetut lapset perheineen, isovanhempineen ja kummeineen. Lopuksi tarjoilua. Ota oma helistin mukaan.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 5.2. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa. Tied. Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Eläkeläiskerho ma 6.2. klo 13 kahviossa. Lähetyslentotyö, pastori Jarkko Korhonen.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 6.2. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 7.2. klo 12. Ehtoollishartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Israel-piiri ti 7.2. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Miesten saunailta ti 7.2. klo 17–21 Betaniassa, Unikkotie 5 aB. Saunomista, uimista, iltapalaa (5e), keskustelua, laulua ja rukousta.

Arki-illan ehtoollinen ke 8.2. klo 18. Jaakko Hyttinen, Toomas Takala ja Terje Saard.

Tikkurilan Hannat to 9.2. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 9.2. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 9.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin -ryhmä to 9.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaan avun kautta.

Leipää ja viiniä ➤

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 9.2. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken piiri ke 8.2. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 3.2. klo 18.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 8.2. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 8.2. klo 17.30–19.30. Lauri Wendland.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Walkers nuortenkahvila pe 3.2. klo 19–22 nuorisotilassa.

NUortenSUnnuntai su 5.2. klo 12–16 rippikoululuokassa.

Iso 1 A -koulutus ti 7.2. klo 16.30 rippikoululuokassa.

YV-lipaskeräysilta ke 8.2. klo 16–20 nuorisotilassa.

Koululaisille Tikkurilan seurakunnan iltapäiväkerhohaut lukuvuodelle 2012–2013 ovat alkaneet. Ilmoittautumiset kaupungin kautta.

Lapsille ja perheille Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Maksu on 2 €/perhe. Ilm. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä Pulkkinen/Savolainen p.

050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston

kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Ei ennakkoilmoittautumista. Tarjoilumaksu 1,5€/perhe.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa.

Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Isä–lapsiretki Kuntokallion leirikeskukseen la 3.3. Lähtö klo 9.30, Unikkotie 5. Ulkoilua yhdessä, ruokailu, linnunpönttöpaja, sauna, uinti, makkaranpaisto yms. Paluu noin klo 16.30. Retken hinta: aikuinen 22 e, 12–17-v 16 e, 3–11-v 12 e. Ilmoittautuminen 17.2. mennessä Meikku Salo p. 050 327 1634 tai Päivi Romula p. 050 410 3863.

Muuta Nuorten aikuisten lauluryhmä to 2.2. klo 18–20 Tikkurilan seurakunnan Nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. 2.2. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Uusia laulajia otetaan mukaan kaikkiin ääniin.

Lauluryhmä esiintyy Tikkurilan seurakunnan messuissa ja muissa sopivissa tilanteissa. Tiedustelut samppa.laakso@evl.fi, p. 050 330 1582.

Aikuisrippikoulu Mistä kristinuskossa on kyse? Haaveena kirkkohäät? Kummiksi? Liittyisinkö kirkkoon? Jäikö rippikoulu aikoinaan käymättä? Nyt olisi mahdollisuus hoitaa asia. Ryhmä kokoontuu keväällä kuusi kertaa klo 18–20 tiistaisin 6.3. alkaen.

Ilmoittautuminen viimeistään 29.2. kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6717 Tiedustelut pastori Heikki Leppä p. 050 363 4382, heikki.leppa@evl.fi ja Tiina Komulainen p. 050 310 6824,tiina. komulainen@evl.fi.

Kastettu Oskari Aaron Salosaari, Emil Toivo Kristian Uimonen, Helmi Sointu Maritta Miettinen, Milja Aila Jemina Laaksonen, Koda Christian Stenman, Ilari Armas Adamczak, Sofia Alexandra Hintsala, Elias Juho Olavi Pasanen, Ellen Livia Olenius, Akseli Elmeri Elo, Laura Elina Salmi, Aatu Mikael Salonen, Mikael Harry Teever, Santeri Aleksi Keronen, Jesper Armas Johannes Niemi, Elsa Viola Vänskä, Aleksi Onni August Koivula, Silja Peppi Maria Koivula, Minea Emilia Olenius.

Hautaan siunattu Aino Elina Kokko 87 v, Veikko Kalervo Kauramäki 86 v, Reijo Valtteri Lehtinen 78 v, Marita Aulikki Säkkinen 63 v, Jouko Antero Jokitöyrä 61 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 2.2. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 2.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Messu su 5.2. klo 10. Diakonian kirkkopyhä, Yhteisvastuukeräyksen avaus. Saarna Hannu Pöntinen, liturgia Reija Vienola, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Messun jälkeen kirkkokahvit, tarjolla tietoa Yhteisvastuukeräyksestä ja myynnissä keräystuotteita. Yhteisvastuun keräyslistoja ja keräyslippaita saa avaustapahtumasta sekä 6.2. alk. kirkkoherranvirastosta.

Pyhäkoulu su 5.2. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 5.2. klo 14.

Keikkapankin kokoontuminen su 5.2. klo 16.45–19 takkahuone.

Maanantaipiiri ma 6.2. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 6.2. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 6.2. klo 17.30–19 takkahuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 7.2. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Mammaraamis ke 8.2. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Runon ja musiikin ilta: Onnen raapaisuja ke 8.2. klo 18.30. Runon ja musiikin ilta elämän tunnoista. Mari ja Hannu Pöntinen, Kari Jerkku. Vapaa pääsy. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Eläkeläiskerho to 9.2. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 9.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Messuavustajakurssi alkaa 12.2. messun jälkeen noin klo 11.30. Seuraavat kerrat ovat Myyrmäessä ke 15.2. klo 18.30, 19.2. messun jälkeen ja 11.3. messun jälkeen. Monenlaisia tehtäviä tarjolla Myyrmäen kirkon, Martinristin, Kivistön kirkon ja Seutulan kappelin messuissa.

Ilmoittautuminen Ulla PohjolanPirhoselle p. 040 5691 731, ulla.pohjolan-pirhonen@evl.fi tai päivystävälle papille p. 09 8306 419 ma–ti ja to–pe klo 9–14.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto avoinna to 2.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Iltamessu Juha Vainion sanoin ja sävelin su 5.2. klo 18. Pasi Kilpeläinen, Tapio Koivu, JP Virtanen, piano, Sinikka Honkanen, haitari, Arto Nurmi, kontrabasso, esilauluryhmä. Kirkkokahvit.

Raamattu-rukouspiiri ti 7.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho ke 8.2. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan.

Uudet rohkeasti mukaan.

Miesten saunailta ke 8.2. klo 18.30–21. Mukaan omat saunamakkarat ja -juomat.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 7.2. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 2.2. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 2.2. klo 18.30–20.30 Olotila.

Perhemessu su 5.2. klo 11. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Mukana Vantaanlaakson päivä- ja iltapäiväkerhot sekä ohjaajat Salme Lehtinen ja Sirpa Henriksson.

Sanan ja rukouksen ilta su 5.2. klo 18. Ehtoollinen. Mukana pastori Tapio Rahkonen.

Diakoniapiiri ma 6.2. klo 12–14.

Lähetyspiiri ti 7.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho to 9.2. klo 13– 14.30.

Käsityökahvila Kantapään kautta to 9.2. klo 18–20. Käsityökahvila on tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 9.2. klo 18.30–20.30 Olotila.

Ensi sunnuntai on kynttilänpäivä. Sen aihe on Kristus, Jumalan kirkkauden säteily.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 4:11–15, Mal. :1–2, 1. Joh. 1:5–7 ja Luuk. 2:22–.

Kuninkaantiellä Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.

Luuk. 2:0–2

14

Ilolan seurakuntatalo

O

n helpompi tehdä pitkääkin matkaa, kun tietää jonkun odottavan perillä. Tie ei ole vain matkantekoa varten, vaan valtatie yhdistää monia paikkakuntia ja

ihmisiä.

Kynttilänpäivän evankeliumissa kerrotaan vanhasta kilvoittelijasta Simeonista, joka oli hurskas ja Jumalaa pelkäävä mies. Nämä sanat aukeavat monelle vaikeasti. Helpommin ehkä ymmärrämme sanoja, kun ajattelemme niitä Jumalan todesta ottamisena ja Luojamme lupauksiin luottamisena.

Simeon kyseli Jumalan johdatusta ja suostui siihen.

Johdatus vei hänet jumalanpalvelukseen näkemään luvatun pelastajan. Jeesus-lapsi tuotiin vanhan tavan mukaan temppeliin. Uusi aika Kristuksessa kohtasi vanhan.

Uutta voidaan rakentaa vain vanhan pohjalle.

Pitkä elämänkokemus ja hengellinen viisaus olivat Jeesuksen syntymän aikaan arvossaan. Tänäänkin

saamme kohdata Vapahtajan kirkossa sanassa ja sakramenteissa. Pyhä Henki johdatti Simeonin Kuninkaantielle Kristuksen luo. Meitä johdatetaan monin tavoin elämässämme kohti Kristusta. Suostummeko Jumalan johdatukseen?

Jumalan valo ja kirkkaus tulee elämäämme vain Kristuksesta. Uusi aika on alkanut kohdallamme jo pyhässä kasteessa. Meidät on siirretty pimeydestä elämään ja valoon, Kuninkaantielle. Siksi kastehetkessä lapselle sytytetään kynttilä.

Kristus on avannut meille tien luoksensa.

Kynttilänpäivän juhlapyhä on kevään merkki. Valo voittaa pimeyden. Jeesuksen Kuninkaantie lähtee tänään seurakunnan Jumalan perheväen keskeltä. Meitä odotetaan, ja me saamme odottaa Jumalan koulussa.

Jukka Nevala Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra

Hans von Schantz

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 8.2. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 8.2. klo 19–21.

Tapahtumia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Hakunilan kirkko ●

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

●

Pyhäkoulu su 5.2. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Mahdollisuus opetella tietokoneen käyttöä (mm. sähköposti, Facebook, nettipankki, Skype) Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden ohjauksessa.

Ohjausta on tarjolla 7.2., 14.2. ja 21.2. Ilmoittautumiset Olotilan ilmoittautumislistaan kahvilan aukioloaikoina.

Kädet-kädentaitoryhmä su 5.2. klo 17–19. Kädentaitoihin keskittyvä ryhmä, jossa eri ikäiset osanottajat kokoontuvat yhdessä askartelemaan ja tekemään käsitöitä. Näitä voi tehdä osaksi itselleen ja osaksi diakoniatyötä tukevia diakoniamyyjäisiä varten.

Nuorille Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18 Erityisnuorisotyön toimisto, Uomatie 13.Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Käsittelyssä Johanneksen evankeliumi.

Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä. JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30. Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa sunnuntaisin klo 11–12.

Kastettu Eevi Maria Kiiskinen, Elli-Noora Lilli Laakso, Aili Cecilia Tarpila, Sandra Beatrix Tarpila, Ellen Matilda Kääriäinen, Josefiina Emilia Nevalainen, Ella Riikka Amanda Matikainen, Lara Inkeri Metsäranta.

Hautaan siunattu Kauko Oskari Kankaanpää 82 v, Anssi Kalevi Saarinen 79 v, Martti Johannes Korhonen 71 v, Päivi Maritta Lairikkala 53 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Hämeenkylän kirkko ●

●

●

●

Afrikkalainen yhteisöllisyys ja huolenpito ovat tehneet vaikutuksen Mari ja Hannu Pöntiseen.

Onni täällä vaihtelee Mari ja Hannu Pöntinen ovat kokeneen onnen vaihteluja niin Afrikassa kuin koti-Suomessakin.

K

irkkoherra Hannu Pöntisellä ja hänen vaimollaan, teologian tohtori Mari Pöntisellä on erityissuhde Afrikkaan. Pappispariskunta kävi 199-luvulla lähetystyönkurssin, jonka jälkeen koko perhe muutti Afrikkaan, Botswanaan.

— Ajatuksena oli, että muutamme kerran ja olemme siellä kymmenen vuotta. Toisin kävi. Muutimme viiden vuoden aikana kaikkiaan kahdeksan kertaa ja niistä neljä kertaa eri mantereelle, Hannu muistelee.

Ensimmäisen muuton aikoihin perheen neljäs poika Sakari oli kolmen kuukauden ikäinen. Vuoden vanhana hänellä todettiin maksasyöpä, ja koko perhe muutti takaisin Suomeen.

— Hoidot saatiin läpi vuodessa, ja ne onnistuivat hyvin. Sakarin maksaa jouduttiin leikkaamaan. Pienen ihmisen maksa kasvoi kuitenkin nopeasti takaisin. Edes sytostaattihoidot eivät heikentäneet hänen pituuskasvuaan, vaan hänestä on tullut pojistamme pisin, Mari kertoo.

Sakarin syöpähoitojen loput-

tua Pöntiset palasivat Afrikkaan.

— Asuimme Woodpeckerin teologisessa seminaarissa, aivan puskassa ja lähellä jokea, jossa oli krokotiilejä. Siellä oli myös monenlaisia käärmeitä, Mari selvittää.

Seuraavana kesänä Hannun sydän alkoi oireilla. Tutkimuksissa selvisi, että hän tarvitsi ohitusleikkauksen.

— Minulle sanottiin, etten selviäisi hengissä lentomatkasta Suomeen. Hoitopaikka löytyi onneksi muutaman sadan kilometrin päästä Pretoriasta. Hoito oli taattua, sillä Etelä-Afrikassa tehtiin aikanaan esimerkiksi maailman ensimmäinen sydämensiirto, Hannu toteaa.

Pöntisille ovat jääneet mieleen afrikkalaiset ihmiset ja se, kuinka vahvaa yhteisöllisyys voi olla.

— Kun tuli tieto, että isäni oli kuollut, naisia tuli heti aamulla luoksemme itkemään kanssani. Illalla tuli sellaisiakin naapureita, jotka eivät olleet kovin tuttuja. Opiskelijat olivat pyytäneet mukaan myös paikallisen pastorin. Yhdessäolo ja huolenpito oli perheenomaista, Mari kertoo.

— Afrikassa asuessamme opimme puhumaan keskenämme kaikesta. Sairaudet ja muut asiat on käyty yhdessä läpi, hän jatkaa.

Suomessa Pöntiset ovat asu-

neet vuodesta . Mari Pöntinen on työskennellyt Suomen Lähetysseurassa, jossa hän on vastannut

Verksamhet Veckomässa fre 3.2 kl. 14 Folkhälsans hus, Vallmovägen 28, Dickursby, Anu Paavola.

Högmässa sö 5.2 kl. 10 i Helsinge kyrka St Lars, Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 5.2 kl. 12 i St Martins kapell, Kaj Andersson, Nina Fogelberg. Kyrkkaffe. Gemensamt Ansvar -info av diakon Carita Dahlberg.

Ungdomsmässa ti 7.2 kl. 18 i Helsinge kyrka St Lars, lit. Kaj Andersson, pred. Daniela Hildén, kantor Nina Fogelberg.

De Vackraste Andliga Sångerna on 8.2 kl. 14 på Folkhälsanhuset med Nina Fogelberg.

Insamlingen Gemensamt Ansvar inleds 5.2. Tema: Gemenskap och omsorg. Du kan göra en inbetalning på något av

Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 12. Messu, jonka jälkeen kirkkokahveilla tietoa keräyksestä ja keräystuotteita myynnissä. Keräyslistoja saatavilla ja mahdollisuus varata lipaskeräysvuoroja.

Nuorten Yhteisvastuukonsertti ke 8.2. klo 19. Hakunilan koulun musiikkiluokat, Sotungin lukion oppilaita, Hakunilan seurakunnan näytelmäryhmä ja Hakunilan seurakunnan nuoria. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Buffetti.

följande konton: Nordea 2089186775, Pohjola Pankki 50000120236228, Sampo 800016-51651, Handelsbanken 313110-465124, Aktia 405500-1414841, Ålandsbanken 660100-2282580. Använd referensnumret 305776.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa p. 050 346 8358.

Kehitysvammaistyö Vanhempien vertaistukiryhmä ma 6.2. klo 17–19.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A,

3. krs. Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232 tai minna. kovalainen@evl.fi.

Musakerho la 4.2. peruttu.

Kuurojentyö Viittomakielinen messu su 5.2. klo 13 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4, Espoo.

Ei vastaanottoa ti 7.2. klo 14–16 Myyrmäen kirkolla.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.2. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Tuunauspiiri ke 8.2. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Askartelemme ja tuunaamme Kuurojen Lähetyksen hyväksi.

kansainvälisiin tehtäviin lähtevien työntekijöiden koulutuksesta.

Hannu Pöntinen on työskennellyt muun muussa Kirkon koulutuskeskuksessa ja Kirkkopalveluissa.

Keväällä 9 hän oli valmistautumassa toisen aforismikokoelmansa Onnen raapaisuja (Kirjapaja 9) julkistamiseen, kun hän sai kuulla, että hänet irtisanottaisiin työstään.

— Viikkoa aikaisemmin olin kuullut, että on tulossa organisaatiomuutos. Sain viikon aikaa tyhjentää työpöytäni. Kirkollisissa ympyröissä sellainen oli siihen aikaan aika harvinaista.

— Työttömän on vaikea nähdä omaa ihmisarvoaan, eikä tilanteesta taida kukaan selvitä ilman perheen ja ystävien tukea. Minua auttoivat myös kuntoilu ja tutkimustyö.

Uuden työpaikan hakuprosessit olivat pitkiä ja uuvuttavia. Sitten Hannu valittiin Vantaankosken seurakunnan kirkkoherraksi, ja hän pääsi viime kesänä aloittamaan työt.

Nyt Hannu ja Mari esiintyvät yhdessä Myyrmäen kirkossa. He laulavat ja lausuvat runoja. Pöntisen perheessä on aina harrastettu musiikkia. Nuorempana Mari jopa opiskeli pop- ja jazzopistossa ja mietti laulamista urakseen.

Ulla-Maija Vilmi

Onnen raapaisuja — runon ja musiikin ilta elämän tunnoista ke 8.2. klo 18.0 Myyrmäen kirkossa. Hannu ja Mari Pöntinen sekä Kari Jerkku. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Viittomakielinen perhekerho pe 10.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Näkövammaistyö Miestenilta ma 6.2. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Myyrmäen kerho ti 7.2. klo 13– 15 Myyrmäen kirkolla. Maksaminen muutoksessa, kuluttajasihteeri Kirsi Ilmarinen Näkövammaisten Keskusliitosta. Kahvitarjoilu.

Päihdetyö Usko ja elämä -ryhmä maanantaisin klo 15–16 Itä-Vantaan A-klinikalla, Kielotie 20 C, 2. krs.

Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Messu, jonka jälkeen kirkkokahvit ja keräystuotteita myynnissä.

Kahvitarjoilu 6.–9.2. klo 9–1 kirkkoherranvirastossa Yhteisvastuukeräykselle.

Lainanpäivän iltamat ke 8.2. klo 18.0. Työntekijöiden esittämä näytelmä, nuorten esittämiä sketsejä, musiikkia, yhteislaulua, arpajaiset ja buffetti. Liput 10 e (sis. tarjoilun). Lippuja voi ostaa kirkkoherranvirastosta, työntekijöiltä tai ovelta.

Mukulamessu su 12.2. klo 16. Messun jälkeen lapsille ruletti, kasvomaalausta ja Nooan arkki.

Korson kirkko ●

●

Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Messu, jonka jälkeen kirkkokahvit, musiikkia ja keräystuotteita myynnissä. Tietoisku keräyskohteesta Ugandasta. Musiikista vastaavat seurakunnan kanttorit Mikkolan koulun musiikkiluokan kanssa. Keräyslippaita saatavilla.

Yhteistä vastuuta kantamaan — varaventtiili-ilta Yhteisvastuukeräyksen merkeissä ke 8.2. klo 18.0.

Pastori Risto Auvinen kertoo keräyskohteista. Iltatee. Lastenhoito järjestetty.

Myyrmäen kirkko ●

●

●

Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Messu, jonka jälkeen kirkkokahveilla tietoa keräyksestä ja keräystuotteita myynnissä. Saatavilla keräyslistoja ja -lippaita.

Onnen raapaisuja — runon ja musiikin ilta elämän tunnoista ke 8.2. klo 18.0. Hannu ja Mari Pöntinen sekä Kari Jerkku. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Lähelle ihmistä — Petri Laaksosen konsertti la 11.2. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa tuotosta Yhteisvastuukeräykselle.

Rekolan kirkko ●

●

Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Messu, jonka jälkeen kirkkokahveilla tietoa keräyksestä. Leivonnaisia, käsitöitä ja keräystuotteita myynnissä.

Kahvitarjoilu 6.–9.2. klo 10–15 kirkkoherranvirastossa Yhteisvastuukeräykselle. Keräystuotteita myynnissä.

Ruusuvuoren koulu, Kisatie 21 ●

Myräkkä-tapahtuma su 12.2. alkaen klo 9. Keräystuotteita myynnissä ja kasvomaalausta.

Tikkurilan kirkko ●

Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Messu ja kirkkokahvit.

Mukana pappi ja diakoniatyöntekijöitä.

Usko ja elämä -ryhmä torstaisin klo 12.30–13.30 Länsi-Vantaan A-klinikalla, Korutie 3 A. Mukana pappi ja diakoniatyöntekijöitä.

Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön peruskurssi 24.–26.2. Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla. Ilmoittautumiset 10.2. mennessä elina.piippo@ evl.fi tai p. 050 321 3282.

Yksinhuoltajaperheiden leiri Yksinhuoltajaperheiden leiri 16.–18.3. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Hinta aikuiset 40 euroa, 12–17-v. 30 euroa, 3–11v. 20 euroa ja alle 3-v. ilmaiseksi.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, etusijalla ovat ensikertalaiset. Ilmoittautumiset diakoniapastori Lea Karhiselle 10.2. mennessä, p. 050 381 8757.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 6.2. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö. Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

Taidetta esillä 3.2.–2.3. Kristiina Snellmannin ”Tanssijat”. Burmalaisia öljyvärimaalauksia.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Untuvaputouksia ja albadyynejä Lumi, sohjo, räntä, tuisku, tykky, viti, nuoska, kohva ja tiera. Jääkiteiden ja ilman muodostamalla talven ihmeaineella on monta muotoa ja nimeä.

Brittiläinen lauluntekijä Kate Bush on lumoutunut lumesta. Hän ei ole tehnyt pelkästään oodia lumelle, vaan kokonaisen talvilevyn. Lauluis-

sa lumi tuo iloa ja lohtua, mutta myös salaperäisyyttä ja äärettömyyttä. Levyllä esiintyvät lumiukko, joka sulaa laulajan vuoteeseen, ja sympaattinen lumimies, joka ei saa joutua pahojen ihmisten kynsiin.

Bush luo 50 Words For Snow ‑levynsä (Fish People 2011) nimikappa-

2012 jKr.

leessa myös oman lumisanastonsa.

Miltäpä kuulostavat sorbettivedenpaisumus, vaniljavirta, vuoristoniiskaisu, hohtokimallus ja untuvaputous, vapaasti suomennettuina? Tai albadyyni, joka on hauska johdannainen messupaidasta ja hiekkakummusta?

Lotta Numminen

Valoa koko vuodeksi

Siunattuja kynttilöitä?

Ainaiselle joulullekin koittaa loppu, sillä sunnuntaina vietettävä kynttilänpäivä on viimeinen joulunpyhä. Päivä on saanut nimensä siitä, että entisaikaan kirkoissa siunattiin silloin kynttilät koko vuoden tarpeisiin.

— Ennen asiat tehtiin luonnon ehdoilla. Tammikuu oli hiljaista aikaa.

Metsätöihinkään ei päässyt, kun hanki ei kantanut. Siksi silloin tehtiin puhdetöitä, esimerkiksi kynttilöitä. Helmikuun alussa ihmiset sitten toivat kynttilöitä kirkolle, ja ne siunattiin, kertoo Tikkurilan seurakunnan kappalainen Heikki Leppä.

Lepän mukaan perinne hiipui, kun kirkkoihin tulivat ensin öljylamput ja sitten sähkövalo. Kynttilöitä alettiin ostaa sitä mukaa kuin niitä tarvittiin.

Nyt Tikkurilan seurakunnassa koe­ tetaan tehdä vanhasta perinteestä uusi perinne. Kirkkokynttilöitä ei tosin enää kerätä seurakuntalaisilta, vaan

niitä tilataan laatikoittain. Esimerkiksi Pyhän Laurin kirkossa kuluu vuodessa lähes tuhat kynttilää. Kynttilänpäivänä siunataan myös perheisiin jaettavat kastekynttilät, joita vuodessa menee noin 600 kappaletta.

— Nyt olisi kerrankin jotakin nähtävää myös nuoremmille kirkossakävijöille, Leppä lupaa ja toivoo paikalle erityisesti 5–10-vuotiaita lapsia.

Kirkkokynttilät siunataan kynttilänpäivänmessussa su 5.2. klo 10 Tikkurilan kirkossa ja klo 12 Pyhän Laurin kirkossa

”Monelle suomalaiselle luterilaisuus on kirosana, mutta minulle se on jotain ihan muuta. Kirkossa olen aina saanut olla, mitä olen.”

Kate Bush katsoo talvea uusin silmin.

Näyttelijä ja laulaja Maria Ylipää Gloria-lehdessä 1/2012

Likainen arki

Brittien yläluokalla oli pinttyneet tavat.

2.2.

Onnea, Jemina!

●● ●● ●●

Vuonna 1851 brittiläinen maalaispastori Thomas Mars­ham rakennutti itselleen suuren pappilan Norfolkiin. 160 vuotta myöhemmin kirjailija Bill Bryson siirtyilee samassa talossa huoneesta toiseen ja kertoo tarinoita. Ne on koottu kirjaan Sisään. Lyhyt historia lähes kaikesta kotona (WSOY 2011).

Brysonin tarinat alkavat aina huoneesta, mutta leviävät milloin minnekin, useimmiten brittiläiseen ihmiseloon keskiajalta 1800-luvulle. Aikajänteen loppupuolella Britannia oli maailman suurvalta, mutta Bryso-

Helmikuun toisen päivän naisia ovat Aamu, Lumi ja Jemina.

Siinä missä Aamu-nimi kuvaa toiveikasta vuorokaudenaikaa ja Lumi luo mielikuvia puhtaudesta, Jemina liittyy kärsivään Jobiin.

Nimi tulee heprean kielen Jemimasta, joka merkitsee kyyhkystä. Jemima oli yksi Vanhan testamentin Jobin kolmesta tyttärestä.

Viime vuonna 99 tyttöä sai Suomessa nimen Jemina.

T

Tähtipoika

16

Sielun nurkista alkaa valua katkeran mustaa nestettä. Ei kai pienen pojan elämä voi päättyä näin? Eihän minulle voi käydä näin? Rantalomakin juuri varattiin.

Puhelin soi. Tuntematon numero. Sen täytyy olla poliisista. Ääni on kuitenkin tuttu. Naapurin mies. Se kysyy: ”Olettekos muuten kotona?” ”Ei”, vastaan ytimekkäästi. ”Niin mä vähän aattelinkin, kun teidän poika kiertää tossa epätoivoissaan taloa. Sillä taitaa olla kylmä.”

En ehdi vastata mitään, kun hyppään Transportterin rattiin ja karautan kilometrin päässä olevaan kotipihaan. Autoa vastaan juoksee lumienkeliksi muuttunut poika. ”Miten ihmeessä löysit kotiin?” saan soperrettua kyynelten läpi. ”No iskä, et sä tajuu, tuo tähti tuolla näytti, missä koti on. Mä seurasin sitä. Se on mun oma tähti.”

Mikko Salmi

Jani Laukkanen

Vartin retriitti

ransportterin liukuovi on jäänyt oudosti raolleen. Tuuli hakkaa sitä lukkoa vasten. Auton sisällä ei näy liikettä.

Hätääntyneenä riuhtaisen oven niin auki kuin mahdollista. Pojasta ei näy jälkeäkään.

Sytytän kaikki auton sisävalot ja huudan keuhkoni ruvelle: ”Ville!” Ainoastaan lähimetsässä asuva kaiku toistaa karjaisuni vaisusti.

Mielestä alkaa pulputa epämääräistä tekstiä: Sen piti olla autossa. Sen piti odottaa, kun vien Emmin balettiin. Mihin se on nyt voinut mennä? Eihän se voi olla kaukana? Täällä on yli kymmenen astetta pakkasta!

Sisäinen kiihtymys vaihtuu ensin lamauttavaan pelkoon ja yltyy lopulta hallitsemattomaksi kauhuksi: nelivuotias poikani on eksyksissä ilman kunnollisia päällysvaatteita hyytävässä talvisäässä.

Alan säntäillä pitkin koulun pihaa. Tarkistan pyöräkatoksen, hylätyn maakellarin ja jopa talonmiehen asunnon. Poika on kadonnut jäljettömiin.

nin tarinoiden perusteella järkyttävä arkielämän takapajula.

Makuuhuoneessa käsitellään gynekologiaa, tai oikeastaan sen olemattomuutta, sillä lääkärin ei ollut soveliasta lähestyä naisen ruumista. Lastenhuoneesta aukeaa näkymä järkyttävään lapsikuolleisuuden, lapsityövoiman, köyhyyden ja viktoriaanisen kasvatuksen tylyyn maailmaan. Kylpyhuone vie likaisuuden, peseytymisen ja ulosteiden käsittelyn haisevaan ja tautiseen historiaan.

Elämä perustui usein omituisiin moraalisiin luuloihin ja pinttyneisiin tapoihin. Monessa asiassa antiikin aikana oltiin paljon sivistyneempiä kuin parituhatta vuotta myöhemmin Euroopan reunalla. Roomalaiset esimerkiksi kylpivät ahkerasti, mutta britit uskoivat että peseytyminen avaa ihohuokoset ja päästää näin tauteja aiheuttavan huonon ilman ihon alle.