Lauri 2012 nro 38 (15 11)

VANTAAN

Juho Leppänen kävi pakettiautolla Nepalissa ➤ 3

38

15.11.12

www.vantaanlauri.fi

Puoliso Turkista ➤➤5 Savusaunan lämmittäjä ➤➤7 Tuore rabbi ➤➤9

Mistä tietää, että on löytänyt sen oikean?

Jani Laukkanen

➤➤6

Tulevat sukupolvet maksavat halvasta jauhelihasta katkeran hinnan — Antti Nylén ➤ 3

Sirpa Päivinen

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 15.11.2012

Apua uhreille

Henrikssonin esitys on saanut paljon tukea, mutta myös vastustusta. Vastustajien joukossa on seksityöntekijöiden tilannetta Suomessa tutkinut nykyinen kansanedustaja Anna Kontula (vas). Hän arvioi seksinostokiellon vaikeuttavan heikoimmassa ja köyhimmässä asemassa olevien prostituoitujen tilannetta. Seksityöntekijöitä auttavan Pro-Tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen pelkää seksin oston täyskiellon johtavan alan muuttumiseen piilorikollisuudeksi. Tällöin kynnys puhua tilanteesta poliisille kohoaa.

Ulkopuolisen on vaikea arvioida, kumpi näkemys pitää paikkansa. On kuitenkin selvää, että nykyinen laki ei toimi. Kun kielletty on vain seksin osto alaikäisiltä ja parituksen tai ihmiskaupan uhreilta, näytön saaminen ostajien tuomitsemiseksi on vaikeaa. Kiristyksiä lakiin on saatava kautta linjan, mutta myös uhrien auttamista on tuettava. Heillä on usein takanaan traumaattisia kokemuksia.

Ihmiskaupan tekijöihin kuuluvat myös uhreja hyväksikäyttävät asiakkaat. Ilman heitä ei toimintaa olisi.

Miksi seksityöhön pakotetun hyväksikäyttö on lain mukaan vain hyväksikäyttöä eikä raiskaus? Siitähän siinä on kyse, ei seksistä, vaan jatkuvasta joukkoraiskauksesta, josta maksetaan rikollisille.

2

Mitja Matias Kaarnakoski kastettiin Pakarituvassa.

Mukana äiti Merja, sylittäjänä isosisko Milla ja ihailijana isoveli Miro.

Kastepäivässä vietettiin helppoa juhlaa

L

auantaina 10.11. vietettiin Vantaalla ja Helsingissä yhteistä kastepäivää. Seurakunnat tarjosivat perheille mutkattoman kastejuhlan. Vantaalla kastettiin 16 lasta, joista kymmenen oli tänä syksynä syntyneitä vauvoja ja vanhin 14-vuotias. Lisäksi kastettiin kolme 1–2-vuotiasta ja kaksi 10–12-vuotiasta lasta. Helsingissä kastettiin 40 lasta.

Kastepäivänä yhteensä kahdessatoista eri paikassa Vantaalla ja Helsingissä oli valmiina papin lisäksi kakkukahvit. Helsingissä lapset kastettiin yhtä aikaa kello 13, Vantaalla kullekin kasteelle sovittiin oma aika.

Päivän tarkoituksena oli muistuttaa, ettei kasteella ole ikärajaa. Kirkossa suositetaan, että lapsi kastetaan kahden kuukauden kuluttua syntymästä, mutta kaikenikäisiä voidaan kastaa.

Mitja Matiaksen ensimmäinen juhla Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitsevassa Pakarituvassa pienten tyttöjen heiluvat hameenhelmat ja pienten poikien kiiltävät juhlakengät vilistivät ohi täyttä vauhtia, kun alkamassa oli serkussarjan nuorimmaisen kas-

tetilaisuus. Päivän päätähti suhtautui juhlaansa tyynesti ja tyytyi siristelemään silmiään salamavalojen välkkeessä ja uusien äänien keskellä.

Vantaan kastepäivässä eniten lapsia kastettiin Pakarituvassa, jossa heitä oli yhteensä seitsemän. Ensimmäisenä heistä kastettiin Mitja Matias Kaarnakoski. Mukana olivat kummit ja lähisuku neljässä sukupolvessa isomummista alkaen.

— Kastepäivä järjestettiin kuin tilauksesta. Olimme suunnitelleet kastejuhlaa seuraavalle viikonlopulle ja halusimme pitää sen Pyhän Laurin kirkolla. Sitten tuli seurakunnalta kirje, jossa oli tieto tästä päivästä ja se ratkaisi. Tämä oli helpotus, äiti Merja Kaarnakoski kertoo.

— Kotona olisi ollut ahdasta ja juuri nyt on remonttikin kesken, isä Miko Kaarnakoski sanoo.

Vanhemmat lapset Milla, 10, ja Miro, 8, on kastettu kirkossa. Kaarnakoskien ei ole tarvinnut miettiä, kastettaisiinko lapset.

— Kyllä meille on ollut selvää, että kaikki kastetaan. Myöhemmin he saavat itse päät-

tää, mitä tekevät, Merja Kaarnakoski toteaa.

— Kaste on lapsen ensimmäinen juhla.

Kyllä sitä odottaa ja se sykähdyttää vanhempia.

Mitja Matias sai neljä kummia, joista kolme kuuluu kirkkoon. Kaarnakoskilla ei ollut vaikeuksia löytää kummeja vaan heillä oli päinvastoin lähipiirissä monta vaihtoehtoa, joista piti valita.

Kastettavien osuus pienenemässä Ensimmäistä kastepäivää, jossa seurakunta tarjosi juhlan puitteet, vietettiin Vantaalla lokakuussa 2010. Silloin kastettiin 30 lasta ja nuorta. Lapset ovat olleet iältään vauvoista 15-vuotiaaseen.

Sekä Vantaalla että Helsingissä kastettujen osuus kaikista syntyneistä on laskenut erityisesti 2000-luvulla. Vuonna 2011 kaikista Vantaalla syntyneistä kastettiin 66 prosenttia, kun viisi vuotta aiemmin kastettiin 77 prosenttia. Helsingissä viime vuonna syntyneistä lapsista kastettiin 53 prosenttia.

Katriina Harviainen

Miehet kutsutaan kuntokatsastukseen

V

Miehiä houkutellaan huolehtimaan terveydestään. ●●

Aloite kirkollisten rakennusten suojelumääräysten muuttamiseksi kumottiin kirkolliskokouksessa Turussa. Aloitteessa ehdotettiin, että kaikki 50-vuotiaat ja sitä vanhemmat kirkolliset rakennukset olisivat automaattisesti suojeltuja. Nykyään suojeltuja ovat vain ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset, sitä nuoremmat vain erillisillä päätöksillä.

●●

antaalla käynnistyy joulukuussa Mies 40 -hanke, jossa kartoitetaan 35–45-vuotiaiden miesten terveyttä.

Miehiä kutsutaan maksuttomaan kuntokatsastukseen, johon pääsee täyttämällä tervey­ dentilaa kartoittavan kyselyn verkossa tai Koivukylän ja Korson terveysasemalla, jossa voi myös mittauttaa painonsa ja verenpaineensa.

Kyselyn jälkeen miehet pääsevät laboratoriokokeisiin HUSLABin Korson ja Tikkurilan toimipisteisiin. Varsinaiset kuntokatsastukset tehdään Korson ja Koivukylän alueen terveysasemilla.

— Korson alueella on paljon miehiä, jotka eivät pidä huolta terveydestään. He ovat vaarassa sairastua esimerkiksi kakkostyypin dia-

Vuoden 2012 Kulttuuriseppää etsitään Vantaalla. Tunnustuksen saaja voi olla yksityishenkilö tai yhteisö, joka on edistänyt kulttuurien välistä vuorovaikutusta Vantaalla. Ehdotuksia voi lähettää marraskuun loppuun asti kulttuuri@vantaa.fi tai Vantaan kulttuuripalvelut, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Vantaan monikulttuurisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.

Solar Films

Ryhdytäänkö ihmiskaupan uhreja auttamaan nykyistä paremmin? Jäävätkö rikoksen tekijät kiinni aiempaa helpommin? Lasketaanko tekijöiksi myös uhreja hyväksikäyttävät asiakkaat ja miten heitä pitäisi rangaista?

Tässä on muutama keskeinen kysymys, joiden perusteella oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp) esitystä seksin oston täyskiellosta pitää erityisesti arvioida. Henrikssonin mukaan lailla pyritään parantamaan ihmiskaupan uhrien asemaa. Mallia haetaan muista Pohjoismaista.

Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa seksin osto on kielletty. Laki on Ruotsin hallitukselta saatujen tietojen mukaan helpottanut puuttumista ihmiskauppaan ja muuttanut asenteita. Tosin tietojen paikkansapitävyydestä keskustellaan. Seksin myyntiä ei ole Pohjoismaissa kielletty, sillä sen pelätään vievän toiminnan maan alle ja auttavan uhrien sijaan rikollisia. Kaikki prostituoidut eivät myöskään koe olevansa uhreja.

betekseen, kertoo hanketta vetävä tutkimushoitaja Svetlana From.

— Miehiä on usein vaikea saada tarkastukseen, mutta uskon, että tällaiset testit ja numerotieto kiinnostavat.

Tavoitteena on saavuttaa erityisesti ne miehet, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä ja jotka kuuluvat riskiryhmiin.

Jos aihetta ilmenee, miehelle tarjotaan huoltopaketti, jossa on tiedot senhetkisestä terveydentilasta ja muun muassa ravinnosta, liikunnasta ja levon vaikutuksista terveyteen. Miehille tarjotaan myös kuntokursseja, jossa voi löytää tavan huolehtia fyysisestä kunnostaan.

Lisätietoa hankkeesta saa osoitteesta www.vantaa.fi/mies40. ●●

Ohjaaja Aku Louhimiehen elokuva Vuosaari voitti kansainvälisen kirkkojen palkinnon Lyypekissä Nordische Filmtage -festivaaleilla, jossa esitetään pohjoismaista elokuvaa. Elokuvapalkinnon saajan valitsi papeista koostuva raati.

Raati kiinnitti huomiota muun muassa elokuvan vahvoihin näyttelijäsuorituksiin.

Aku Louhimiehen Vuosaarielokuva palkittiin.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Rami Marjamäki

Kolumni Olen ulkopuolinen K aikki tietävät ulkopuolisuuden tunteen. Sen, kun on ymmällään ja kuuntelee toisia ihmisiä kuin unessa. Se voi olla hauskaakin. Kun ei käsitä, mitä ympärillä tapahtuu, pääsee vastuusta.

Eräässä kirjeessään Gustave Flaubert kirjoitti, miten hyvältä tuntuu kuunnella kiivasta oudonkielistä keskustelua. Ymmärtämisen tuska rasitti äreää kirjailijaa suunnattomasti. Hän rakasti ja kaipasi typeryyden tunnetta, koska se suojeli häntä — typeryydeltä. Se suojasi häntä toisenlaiselta ulkopuolisuudelta, vihalta ja epätoivolta.

Ne ovat erityisen kauheita tunteita siksi, että niissä on aina ylpeyttä mukana.

Näkemyksissään taipumattomat tosiuskovaiset valittavat noita tunteita usein, kuten taipumattomat tosiuskonnottomatkin. He näkevät elinympäristönsä joko täysin epäkristillisenä tai täysin kristillisenä. Kumpikaan ei ole totuus, mutta puhehan onkin tunteista. Tunteita ei tarvitse epäillä. Sekä fundamentalistin että kiihkoateistin turhautuminen on aito kokemus, koska ihmisten enemmistö suhtautuu kristinuskoon järkevästi ja maltillisesti, ellei välinpitämättömästi.

Vanha postiauto teki Juho Leppäsen kanssa hyväntekeväisyysmatkan Nepaliin.

Maailmanmuuttaja Juho Leppänen haki Nepalista pakettiautolla korvakoruja.

J

otain voisi itsekin yrittää tehdä, ajatteli Juho Leppänen, 23, kierreltyään pari vuotta sitten Etelä- ja KaakkoisAasiassa kuvaamassa avustuskohteita.

Eikä asia jäänyt vain ajatuksen asteelle. Elokuussa Juho starttasi firmansa pakettiauton ja lähti ajamaan kahden kaverinsa kanssa kohti nepalilaista turvakotia.

Nepalin-matkan tarkoituksena oli hakea turvakodin naisten valmistamia koruja myytäväksi Suomeen. Korujen myynnin ansiosta muun muassa ihmiskaupan ja perheväkivallan uhreiksi joutuneet naiset voivat ansaita itse elantonsa.

— Tempauksemme on tuottanut tähän mennessä yli 50 000 euroa lahjoitettavaa Fida Internationalille, joka valittiin toimittamaan keräämämme rahat perille, Juho kertoo.

”Ei pelottanut” Nuoret miehet taittoivat matkaa vanhalla postiautolla, jonka mittarissa oli lähtöhetkellä 250 000 kilometriä. Matkareitti kulki halki Venäjän, Kazakstanin, Kirgisian, Kiinan, Pakistanin ja Intian. Matka ei sujunut ongelmitta. Maanjäristys oli vienyt Pakistanissa 27 kilometriä tietä. Siksi matkaa jatkettiin vesiteitse.

— Pakettiauto lastattiin lauttaan, joka oli

oikeastaan hieman kirkkovenettä suurempi vene, Juho Leppänen kertoo.

Reissaajat kokivat kolme kuukauden aikana monenlaista. Juhoa ei kuitenkaan kertaakaan varsinaisesti pelottanut. Ei edes silloin, kun matkattiin terroristiuhan alla Pakistanissa. Seurue ajoi samaa tietä, missä oli edellisenä päivänä tapettu 21 ihmistä.

— Minua ei pelottanut, koska tiesin, että matkalla on tarkoitus. Saimme myös kannustavia viestejä, ja tiesin, että meidän puolestamme rukoiltiin Suomessa.

Hänen ideoimansa tempaus keräsi ympärilleen parinkymmenen ihmisen tiimin. Projektia seurattiin Autolla Nepaliin -blogin ja Facebookin kautta, jossa hanke sai yli 11 000 tykkääjää.

Tasa-arvon takia Autolla Nepaliin -hankkeen tuotolla halutaan auttaa paitsi turvakodin naisia myös katulapsia sekä kastittomien kylien hyljeksittyjä ihmisiä. Juho Leppäsen mielestä auttaminen on oikeastaan väärä sana. Hänen mukaansa Nepaliin lähdettiin tasa-arvon takia.

— Me Suomessa kasvaneet nuoret olemme saaneet osaamisemme maksuttoman koulujärjestelmän ansiosta. On väärin, että toiset saavat paljon ja toiset eivät juuri mitään. Halusimme omalta osaltamme korjata tätä epäkohtaa, Juho sanoo.

Auttaminen kuulostaa Juhon mielestä hassulta senkin vuoksi, että nepalilaiset tuntuivat olevan onnellisempia kuin suomalaiset.

Yhden videopäivityksen Juho ja kumppanit lähettivät nepalilaisesta kylästä, jossa asuu köyhiä kastittomia.

— Ihmiset, jotka eivät kokeneet olevansa minkään arvoisia, näkivät että heidän vuokseen ajettiin Nepaliin Suomesta asti. Ehkä he sen ansiosta alkavat itsekin arvostaa itseään ja uskoa olevansa oikeutettuja parempaan kohteluun ja elämään, Juho miettii.

Kolari kotimatkalla Kotimatkalla auton kyytiin pakattiin muutama sata korvakorua. Lähes 5000 kaulakorua toimitettiin lentorahtina Suomeen. Turvakodin naisten valmistamia koruja myy Store of Hope -verkkokauppa.

Paluu synkkään Suomeen on tuntunut Juho Leppäsestä juhlalta ja arki kotona levolliselta.

— On kivaa, kun saa olla töissä ja täyttää kotona astianpesukonetta.

— Suomessa ei tarvitse kantaa käsidesiä mukanaan ulos syömään mennessä, ja Suomen byrokratia tuntuu pieneltä, kun on taistellut Intian tullin kanssa, hän listaa kotimaan hyviä puolia.

Nyt Juho keskittyy käytettyä valokuvauskalustoa myyvän nettikauppansa pyörittämiseen. Pitkän matkan tehneeseen pakettiautoon on vaihdettu talvirenkaat alle. Maaliskuussa on edessä katsastus.

— Saa nähdä miten pitkä korjauslista on tiedossa, Juho toteaa.

Ei ole kirkossa kuulutettu, etteikö Juho taas jonain päivänä saattaisi pistää pystyyn hyväntekeväisyysprojektin. Ainakin vuoden hän aikoo olla aloillaan.

— Olen miettinyt, että saatan kirjoittaa Nepalin-reissusta kirjan.

Soili Pohjalainen

Juho Leppänen vei nepalilaisen k aulakorun kehitysministeri Heidi Hautalalle ke 14.11.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Koska olen koko aikuisikäni ollut kasvissyöjä, on ulkopuolisuuden tunteen inhottava puoli minulle tuttu. Elän lihansyöjien maailmassa. Eikä se ole pelkkä vaikutelma.

Tuska ja raivo täyttivät sisukseni äskenkin, kun luin sanomalehden ruokajutusta, että jauheliha on ”lapsiperheen pääraaka-aine”. Minun lapsilleni se on yhtä outo asia kuin seitan maakuntien miehille.

Mutta tällaiseen on totuttu. Meitä ei oteta lukuun.

Typerä lause teki minut surulliseksi siksi, että eräs kulttuuri-ilmiö jälleen meni luonnontieteellisestä faktasta: lapset eivät suostu syömään kasviksia.

Eivät tietenkään, kun heidät on määrätietoisesti kasvatettu syömään eläimiä.

Vielä oli suruni pohjalla sekin tieto, että lihansyönti on parasta, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ilmastokatastrofin edistämiseksi.

Kuulkaa, lapsiperheet. Tulevat polvet saavat maksaa teidän halvasta jauhelihastanne varsin katkeran hinnan.

Lasten kasvattaminen lihansyöjiksi on kuin kouluttaisi merimiehet poraamaan reikiä laivan pohjaan.

Ymmärrän, jos ette ymmärrä.

Tässähän puhuu ulkopuolinen, jolla on pokkaa väittää ymmärtävänsä, mitä ympärillä tapahtuu.

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Pisteitä

Ota kantaa

Hämeenkylässä tutustuttiin kirkon arkkitehtuuriin ja taiteeseen to 8.11.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Miltä Hämeenkylän kirkko tuntuu?

Toimeentulotuen käsittelyajat pitkittyneet

Markku Mattila

Rauno Leppänen, 80

Liisa Rajamäki, 70

Olli Pekka Jokela, 57

Millainen Hämeenkylän kirkko on?

— Olen seurannut kirkkojen rakentamista Vantaalle ja olen tyytyväinen näkemääni. Myyrmäen kirkon suunnitellut Juha Leivistä on minua vähän nuorempi arkkitehtikaverini ja Hämeenkylän kirkon arkkitehti Olli Pekka Jokela on meitä molempia nuorempi. En ole itse suunnitellut yhtään kirkkoa. Molemmat kirkot rakentuvat valon ympärille.

Mikä Hämeenkylän kirkossa puhuttelee sinua?

— Kirkkosali on valon mestariteos. Sen ilmansuunnat, valaistukset ja aukotukset ovat kohdillaan. Auringonvalo pääsee vaikuttamaan, kun jumalanpalvelus on oikeaan aikaan. Ilmapiiri on turvallinen ja kotoinen. En tiedä, mitä tähän sakraalitilaan voisi lisätä tai mitä siitä voisi ottaa pois.

Pisteillä 1–5, kuinka iltatilaisuus onnistui?

— Annan 5 pistettä kauniille tilaisuudelle.

Millainen Hämeenkylän kirkko on?

— Se on ainutlaatuinen. Mieleeni ei tule toista tämäntyyppistä kirkkoa, enkä tiedä, mistä taidekirkon idea tuli. Nykyaikaiseen kirkkorakennukseen olisi vaikea ajatella keskiaikaisia kirkkomaalauksia, mutta teokset ovat niin abstrakteja, että seurakuntalaisen voi olla vaikea yhdistää Silja Rantasen maalauksia kärsimyshistoriaan. Martti Aihan teokset ovat ehkä vielä vaikeampia, mutta niissä tekstit puhuvat.

Mikä Hämeenkylän kirkossa puhuttelee sinua?

— Kirkkosalin kokonaisuus on levollinen. Se rauhoittaa. Tärkeää on myös hautausmaan sijainti kirkon vieressä.

Pisteillä 1–5, kuinka iltatilaisuus onnistui?

— Annan 5–. Oli mielenkiintoista kuulla, että yhden teoksen keltainen teksti näkyy vain alttarikaiteen ääreen polvistuneelle ihmiselle.

Millainen Hämeenkylän kirkko on?

— Kun pääsin suunnittelemaan kirkkoa, olin sen verran nuori arkkitehti, etten ymmärtänyt jännittää. En tiennyt, kuinka harvinaista työtä pääsin tekemään. Kokonaisuus oli seurakunnalta kunnianhimoinen satsaus. Taide ja arkkitehtuuri kulkivat käsi kädessä. Olimme taiteilijoiden kanssa suunnilleen samanikäisiä.

Mikä Hämeenkylän kirkossa puhuttelee sinua?

— Rakennus ei ole kovin iso.

Erityisesti kiinnitettiin huomiota yhteen seinään, joka nousee ympäristön sekamelskan yläpuolelle. Se on alttariseinä, mutta se ei hahmotu eikä näy ulospäin.

Pisteillä 1–5, kuinka iltatilaisuus onnistui?

— Oli yllätys, että kirkkosali on samanlainen kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Täydet pisteet seurakunnalle rakennuksen hoidosta.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Toivo Ukkonen, 8, treenaa jäällä viidesti viikossa.

100 % Länsi-vantaalainen

Olin kaksi viikkoa vanha, kun muutimme vanhempieni ja kolmen sisarukseni kanssa Espoon Lintuvaarasta Hakkilaan. Sieltä muutimme Askistoon. Vanhempieni erottua muutimme Hämeenkylään. Viime keväänä muutimme äidin, isoveljen ja kahden valkoisenpaimenkoiramme kanssa pienempään rivitaloasun-

4

toon naapuritaloyhtiöön.

Harrastan taitoluistelua. Olen ollut vuoden mukana kilparyhmässä. Harjoittelen jäällä viidesti viikossa. Neljä kertaa viikossa on oheisharjoitukset. Siellä treenataan esimerkiksi kehonhallintaa ja venytellään.

Luisteluharrastukseen kuuluu balettitunti kerran viikossa. Lisäksi käyn

tanssitunnilla poikaryhmässä, jossa opetellaan katutanssilajeja.

Koulussa kivointa ovat päässälasku, kaunokirjoitus ja käsityö. Kotona leikin usein legoilla. Olen rakentanut lego-ukkelin, joka on puoliksi ihminen ja puoliksi lepakko. Kesäisin käyn tädin mökillä Mikkelissä. Siellä on kivaa, koska siellä voi nähdä käärmeitä ja sorsia.

Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat kiinnittäneet huomiota toimeentulotuen pitkittyneisiin käsittelyaikoihin.

Vantaan seurakunnissa toimii 40 diakoniatyöntekijää ja kohtaamme vuosittain yli 15 000 asiakasta. Olemme tehneet vuosien varrella laaja-alaista yhteistyötä Vantaan aikuissosiaalityön työntekijöiden kanssa.

Tilanne on heikentynyt tänä syksynä huomattavasti, kun Vantaan kaupunki on jättänyt täyttämättä 12 määräaikaista toimeentulotuen etuuskäsittelijän vakanssia. Asiakkailta saamamme tiedon mukaan toimeentulotukihakemusten käsittely voi nykyisillä henkilökuntaresursseilla kestää 3–6 viikkoa. Edes uudet asiakkaat eivät pääse ajoissa sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle ja hakemusten täydentäminen venyttää käsittelyaikoja vielä enemmän.

Toimeentulotuki on tarkoitettu viimeiseksi turvaksi, kun muita tuloja tai varoja ei ole tai ne ovat vähäiset. Pitkät käsittelyajat heikentävät asiakkaiden vuokranmaksukykyä esimerkiksi pätkätöiden päättyessä sekä työttömyyden tai sairausloman alkaessa.

Toimeentulotuen puuttuessa asiakkaat myös velkaantuvat eikä taloudenpitoa pysty suunnittelemaan. Asiakkaiden ongelmat lisääntyvät ja laajenevat vuokrarästien erääntyessä. Laskujen odottaessa sosiaalitoimistossa asiakkaalla ei ole mahdollisuutta niitä maksaa, ja pitkien käsittelyaikojen takia asiakkaalle kertyy perintäkuluja.

Toimeentulotukilaissa määrätään, että hakemukset on käsiteltävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta, kiireellisissä tapauksissa jopa samana päivänä. Samassa aikataulussa tulisi myös ilmoittaa hakemuksen täydentämisen tarpeesta. Lain mukaan toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt.

Tällä hetkellä Vantaan kaupunki ei pysty vastaamaan lain säätämiin velvoitteisiin, vaan sosiaaliohjaajat ja -työntekijät joutuvat ohjaamaan asiakkaita hakemaan avustusta Vantaan seurakuntien diakoniatyöltä toimeentulotukipäätöstä odottaessa. Diakoniapäivystyksiä ja ruuanjakelua mainostetaan myös sosiaalitoimen internetsivuilla.

Vantaan seurakuntien diakoniatyö ei voi huolehtia sosiaalitoimen asiakkaiden toimeentulosta lakisääteisen toimeentulotuen käsittelyn venyessä. Olemme myös huolissamme sosiaalitoimen työntekijöiden jaksamisesta ja työturvallisuudesta ruuhkautuneessa työtilanteessa.

Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijöiden puolesta Anita Salonen, Eija Miettinen, Annakatri Aho, Satu Enrold, Liisa Juusela, Tiina László, Sannamari Rusi, Sirkka Väätäinen

Kiitos neuvokkaille auttajille!

Pyhäinpäivänä 3.11. Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla vieraillut vanhempi naishenkilö oli jäänyt lukkojen taakse levähdyspaikan wc-tiloihin. Ohikulkijat olivat toimineet neuvokkaasti ja soittaneet henkilökuntaa apuun sekä rauhoitelleet naista.

Oven lukon toiminnassa oli ongelmia ja sen kunto on nyt tarkastettu. Pahoittelen syvästi tapahtunutta ja haluan välittää naishenkilön kiitokset häntä auttaneille.

Milla Viita siivoustyönjohtaja, Vantaan seurakunnat

Kaste ei ole yksityistilaisuus Vantaan Laurissa (1.11.) käsiteltiin kastetta mukavassa haastattelussa, jossa lapsiperheen arjesta kertoi äiti Minna Aalto. Lapsi oli viety kasteelle, pappi oli ollut miellyttävä ja kastepukuna oli suvun arvokas puku. Kiva lehtijuttu, mutta ingressi on omituinen: Matias Aalto kastettiin Hämeenkylän kirkossa, koska kotona olisi tullut liian tiivis tunnelma.

Onko kastaminen nimenomaan kirkossa vain hätäratkaisu silloin, kun kodin tilat eivät riitä? Tällaisen käsityksen jutusta saa. Tekstissäkin toistuu, että kirkkoon oli mentävä kun kotiin ei olisi mahduttu.

Meillä luterilaisessa kirkossa kaste on todellakin yksityistetty kotien seinien sisälle, vaikka raamatullisesti kaste ei voi olla yksityistilaisuus. Siinä tapahtuu kirkkoon liittäminen ja seurakunnan yhteyteen ottaminen.

Kirkossa tapahtuvaa kastetta ei tulisi pitää poikkeustapauksena, ei ainakaan seurakuntalehdessä, jonka yksi tehtävä on informaation jakaminen.

Aikana ennen autoistumista papit kastoivat lapsia kodeissa kinkerimatkoilla. Tämä voi olla yksi syy siihen, että luterilaisen kirkon kasteet tapahtuvat usein kodeissa ja sitä pidetään normina. Kirkossa messun yhteydessä tai muuna aikana tapahtuvan kasteen tulisi olla ykkösvaihtoehto eikä poikkeusjärjestely niille, joilla on pienet kodit.

Sirpa-Maija Vuorinen

Tekstiviestit

Tiedoksi vaan Natalia Kisnaselle, että luostareiden hau­ tausmaiden tyhjät haudat eivät ole pelkästään keskiaikainen käytäntö! Vierailin kesällä Lintulan luostarissa. Siellä oli juuri siunattu hautaan igumenia Marina. Saman tien hautausmaalle oli kaivettu uusi tyhjä hauta odottamaan seuraavaa vainajaa.

Mitä mieltä olet?

Sini Pennanen

Freija Özcan on kristitty, mutta naimisissa muslimin kanssa. Perheen pojille kumpikin on kertonut omasta uskonnostaan.

Ihan tavallisen erilaiset Freija Özcanin perheessä on kaksi kieltä ja kaksi uskontoa.

L

ähtöasetelma kuulostaa suorastaan kliseiseltä. Suomalainen nainen lähtee matkalle Turkkiin ja ihastuu hotellin baarissa työskentelevään mieheen.

Kaikki muu tarinassa meneekin sitten toisin kuin voisi kuvitella. Kohtaamisesta ei syntynytkään pientä lomaromanssia vaan avioliitto, joka on kestänyt jo 17 vuotta.

Freija Özcan, Sana-lehden toimituspäällikkö ja pappi, tapasi miehensä Tanerin Istanbulissa vuonna 1995. Freija oli lähtenyt tapaamaan siellä työskenteleviä ystäviään ja vietti välillä aikaa myös hotellin baarissa, jossa hän joi vettä ja luki kirjaa. Taner ei voinut olla huomaamatta näin omituisesti käyttäytyvää suomalaisturistia, joka kaiken huipuksi osasi vähän turkkia.

— Hän pyysi minua kanssaan Yerebatan Sarayaan, joka on sellainen vedenalainen vesisäiliö. En ollut siellä vielä käynyt, joten ajattelin, että mikäs siinä.

Pian kummastakin alkoi tuntua, että tästä on syntymässä jotakin vakavampaa. Kun Freija palasi Suomeen, hän alkoi järjestellä uutta Istanbulin-matkaa. Viiden kuukauden kuluttua he avioituivat.

Kulttuurinopettelua keittiössä Freija olisi ollut valmis muuttamaan Turkkiinkin, mutta tuoreen avioparin asuinpaikaksi valikoitui Suomi. Taner saapui Suomeen helmikuussa, keskelle poikkeuksellisen kylmää talvea.

— Muistan, kuinka kävelimme jäällä Kaivopuiston rannassa. Se oli hänestä ihan ihmeellistä, Freija kertoo.

Taner löysi nopeasti töitä ja alkoi opetella suomen kieltä, sillä englantia hän ei osannut kovin hyvin. Aluksi Freijan piti ottaa jonkin verran vastuuta miehensä kotiutumisesta, auttaa häntä esimerkiksi vero- ja pankkiasioiden hoitamisessa.

— Sen jälkeen olen yrittänyt välttää sitä, että teen asioita hänen puolestaan. Ajattelin, että jos minulle vaikka sattuu jotakin, hänen täytyy osata hoitaa asiat itse.

Freija puolestaan opetteli valmistamaan turkkilaisia ruokia.

— Mieheni ei aluksi oikein pitänyt suomalaisista ruoista, paitsi poronkäristyksestä, jota meillä syödään, koska olen Lapista kotoisin.

Elämänarvot yhdistävät Se, että Freija on luterilainen ja vieläpä pappi ja Taner on muslimi, ei ole tuottanut ongelmia.

Freijan mielestä kummankin elämänarvot ovat samankaltaiset ja uskonnoissa on paljon samaa.

— Uskonto ei ole mielestäni ratkaiseva tekijä parisuhteessa vaan se, tullaanko ihmisinä toimeen.

Jo suhteen alussa sovittiin, että jos lapsia tulee, heille kerrotaan kummastakin uskonnosta.

Samaa periaatetta on noudatettu kielten kanssa. Pariskunnalla on 15- ja 7-vuotiaat pojat, joille kumpikin vanhempi puhuu omaa äidinkieltään.

— Lasten täytyy oppia ajattelemaan itse. Joka tapauksessa he valitsevat lopulta itse uskontonsa, kasvatti heidät miten vain. Esikoisemme kastettiin ennen konfirmaatiota.

Freija on opettanut pojille iltarukouksen, Turkissa pojat käyvät aina moskeijassa. Juhlapyhiä vietetään suomalaisittain, mutta pöytään katetaan turkkilaistakin ruokaa.

— Joissakin asioissa lastenkasvatuksessa minä olen tiukempi, joissakin mieheni. Ainoa ero on ehkä siinä, että mieheni on hieman ylihuolehtivainen. Hän on sitä mieltä, etteivät pojat voi olla keskenään kotona, hehän ovat niin pieniä.

Suomalaisessa kulttuurissa lapset ovat itsenäisempiä.

Riitelyn aiheetkin kahden kulttuurin liitossa kuulostavat tavanomaisilta. Jupinaa tulee lähin-

Muslimit ja kristityt keskustelevat perheestä Muslimien ja kristittyjen ystävyysviikolla järjestetään tiedekeskus Heurekassa kaikille avoin tapahtuma Hyvä perhe? Islamin ja kristinuskon näkökulmia.

Lauantaina 17.11. voi Heurekassa kuulla nuorten esittämää musiikkia ja osallistua keskusteluun, jossa eri-ikäiset ja eri kulttuureista tulevat ihmiset kertovat omia kokemuksiaan ja uskontojensa näkökulmia. Koko tapahtuman ajan ovat avoinna moniaistiset tilat, joissa voi tutustua islamilaiseen ja luterilaiseen kulttuuriin. ●●

klo 12–13 Al-Teslim- ja Poikkipuut-yhtyeet

●●

klo 13–14 paneelikeskustelu, jossa mukana muun muassa tutkija Sylvia Akar, toimituspäällikkö Freija Özcan sekä kirjailija Kaija Pispa

●●

klo 14–16 keskusteluklinikka, jossa voi esittää kysymyksiä vantaalaisille imaameille ja kirkkoherroille

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Heurekan näyttelyihin on normaali pääsymaksu.

nä rahankäytöstä ja joskus kotitöistä, jotka kuitenkin menevät lähes tasan.

Aluksi suhteen kestävyyttä epäiltiin Lastensa elämää seuratessaan Freija on huomannut, ettei Suomessakaan ole enää mitään outoa siinä, että jollakulla on juuret jossakin muualla. Hänen miehensä ei ole kohdannut Suomessa varsinaista rasismia, mutta aluksi suhteen kestävyyttä epäiltiin.

— Vanhempani olivat aluksi aika järkyttyneitä, mutta osa ystävistäni suhtautui hyvin. Turkissa sukulaiset suhtautuivat yhdessäoloomme paremmin, vaikka minun pitikin käydä mieheni enon haastateltavana, Freija kertoo.

— Tuli vähän sellainen olo, että ihmiset pitivät minua tyhmänä. Sen tyylisiä kommenttejakin tuli, että etkö Suomesta miestä löytänyt.

Freija uskoo, että ennakkoluuloihin vaikutti se, että mies oli turkkilainen muslimi. Ruotsalainen, saksalainen tai vaikka yhdysvaltalainen mies olisi varmasti otettu avoimemmin vastaan.

Puhukaa ja arvostakaa puolisoanne!

Kahden kulttuurin avioliitto ei Freija Özcanin mukaan välttämättä vaadi sen suurempia kompromisseja ja sopeutumista kuin muutkaan avioliitot, sillä ihmiset ovat joka tapauksessa erilaisia ja muuttuvat ajan kuluessa.

— Mieheeni on tullut suomalaisia piirteitä, Freija arvioi.

— Hän on alkanut puhua omakotitalosta ja siitä, että kotona olisi oma rauha, eikä tarvitsisi nähdä niin paljon ihmisiä ympärillä.

Freija itse taas kokee omaksuneensa turkkilaista joustavuutta ja toiveikkuutta: asiat kyllä järjestyvät ja niistä voi neuvotella.

Monikulttuurisille pareille Freija antaa saman neuvon kuin muillekin: puhukaa, sopeutukaa ja arvostakaa toisianne. Toisen kieltä kannattaa opetella, jotta puheen vivahteetkin välittyvät.

— Pitää myös näyttää, että arvostaa toisen kulttuuria ja uskontoa. Koskaan ei saa puhua lapsille pahaa toisen uskonnosta tai kulttuurista.

Hanna Antila

5

Alkuhuuman jälkeen Perheneuvoja Paula Ruotsalainen tuntee nuorten aikuisten parisuhteiden tyypilliset karikot, joten kysytään häneltä muutama vinkki.

Mistä tietää, että on löytänyt sen oikean?

— Kumppanin sopivuutta kannattaa miettiä tarkasti heti suhteen alkumetreillä. On kurjaa huomata myöhemmin, että tuli mentyä naimisiin ja tehtyä lapset väärän ihmisen kanssa. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka kumppani suhtautuu omiin vanhempiinsa ja sinun vanhempiisi. Miten hän suhtautuu lapsiin? Pohdi myös, minkälaisia ajatuksia tekemäsi havainnot herättävät sinussa. Omassa ihastumisessaan voi olla sokea. Siksi on hyvä myös pistää merkille, miten kaverinne suhtautuvat kumppaniisi.

— Joku voi valita isänsä tai äitinsä kaltaisen kumppanin, joku toinen taas oman vanhemman vastakohdan. Niin tai näin, oma valinta on hyvä tiedostaa. Jos valitset isäsi kaltaisen miehen, pohdi onko isä ollut hyvä mies. Vai mietitkö aina, miten ihmeessä äiti jaksaa olla tuollaisen kanssa? Yhden ainoan oikean sijaan on luultavasti olemassa monta mahdollista oikeaa. Ei riitä, että toi-

nen on mielestäsi ”ihan ok”. Elämänkumppanin pitää olla enemmän.

Miten pärjätä saman katon alla?

— Jos molemmat ovat kovin samanlaisia tai samankaltaisista perheistä lähtöisin, elämä saman katon alla voi sujua ilman suurempia ongelmia. Toiset joutuvat hiomaan särmiä enemmän.

Silloin voidaan päätyä riitelemään vaikka siitä, kummin päin vessapaperirulla laitetaan telineeseen. Jos sinä et näe siivoamisessa mitään järkeä ja toinen on pikkutarkka siivousintoilija, ongelmia on edessä ennen pitkää.

— Kotitöistä ja rahankäytöstä kannattaa sopia hyvissä ajoin, muuten niistä saa riidellä jatkuvasti. Toivottavasti kukaan ei eroa siksi, että siivoamisesta on erimielisyyttä. Toisinaan saatetaan riidellä siivoamisesta, vaikka oikeasti mieltä kalvaa vakavampi kysymys, kuten onko kumppani sitoutunut tähän suhteeseen tai välittääkö hän minusta?

Saako/pitääkö olla omaa aikaa?

— Seurustelun alkuvaiheessa eletään rakkauden huumassa. Toisesta ei saa näppejään irti ja katse hakeutuu jatkuvasti toisen silmiin. Alkuhuuma on tärkeää aikaa. Silloin luodaan pohja suhteelle. Tuohon vaiheeseen ei kuitenkaan jäädä pysyvästi. Onneksi, sillä yhteiskunta ei pyörisi, jos ihmiset istuisivat kaiket päivät kotona tuijottamassa toisiaan rakastuneina silmiin.

— Alkuhuuman jälkeen tuleva erillisyyden tarve voi ilmetä eri tavoin ja eri tahdissa. Toinen haikailee viikonloppureissuun kavereiden kanssa, kun toinen haluaisi vain olla kaksin ja pitää kädestä kiinni. Tuossa vaiheessa ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä ja erota suin päin. Kyseessä on ohimenevä vaihe, jonka aikana etsitään tapoja olla yhdessä ja erillään.

Baarikierroksia vai koti-iltoja?

— Parisuhteet alkavat usein märissä olosuhteissa, baarissa tai bileissä. Ehkä seurustelun alkuvaiheessakin tapaillaan viinilasin tai oluttuopin äärellä. Ongelmia on tiedossa siinä vaiheessa, kun toinen haluaa rauhoittua ja toinen jatkaa entistä baarielämää. Jos yhteistä taivalta halutaan jatkaa, molempien täytyy joustaa. Voidaan sopia, kuinka usein on ok viettää baari-iltaa tai käydäänkö ehkä yhdessä ravintolassa kerran kuussa. Sopimuksen täytyy tyydyttää molempia osapuolia.

— Etenkin suhteen alussa kannattaa tarkkailla parisuhteen vaaranmerkkejä. Niitä ovat runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö, kaikenlainen väkivalta ja voimakas mustasukkaisuus. Ne ovat ongelmia, jotka eivät poistu kuvioista itsestään tai vain rakastamalla.

Kuinka usein seksiä on tarpeeksi?

— Suhteen alussa molemmat saattavat haluta seksiä koko ajan, mutta myöhemmin tarpeet voivat olla hyvin erilaiset. Silloin tarvitaan kompromisseja. Ehkä joskus voi pitää toista hyvänä hänen mielikseen. Toisinaan taas kumppani voi joustaa ja ollaan muuten vain lähekkäin. Hyvä seksielämä on sellainen, johon molemmat ovat tyytyväisiä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka usein muut harrastavat seksiä. Vertailu muihin on aivan turhaa ja jopa vahingollista.

— Nettiporno on tuonut suoritus- ja ulkonäköpaineita nuorten parien makuuhuoneisiin. Rakasteluun ei kuitenkaan tarvita ihmeellisiä asentoja tai välineitä, kaksi ihmistä riittää. Seksivälineissä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos molemmat haluavat käyttää niitä ja välineet toimivat vain seksin mausteena.

— Nuorilla miehillä esiintyy yhä enemmän seksuaalista haluttomuutta. Se voi johtua ulkoisista tekijöistä, kuten työ- tai opiskelupaineista. Joskus taustalla voi olla esimerkiksi lapsuuden trauma. Toisinaan seksuaalinen haluttomuus viestii parisuhteen tilanteesta.

Pitääkö kaikesta puhua?

— Puhuminen suoraan ja rakentavasti sekä hellittely ja toisen hyvänä pitäminen kantavat pitkälle. Nämä parisuhteen hyvät tavat kannattaa opetella heti suhteen alkuvaiheessa. Pahanmielen nieleminen ja asioiden lakaiseminen maton alle ei kannata. Kun kumppanille kertoo reilusti sen, että joku asia loukkaa, toisella on mahdollisuus huomata se ja muuttaa käytöstään. Vaikeista asioista puhuminen on helpompi opetella suhteen alussa kuin kahdenkymmenen vuoden kuluttua perheneuvojan vastaanotolla.

Entä jos rakkaus ei kestäkään?

— Seurustelusuhteen tai avoliiton päättyminen eroon voi olla yhtä rankkaa kuin avioero.

Päättyneen suhteen myötä ovat saattaneet mennä omat tulevaisuuden toiveet, suunnitelmat yhteisen asunnon ostamisesta ja lasten hankkimisesta. Muiden vakuuttelut siitä, että suru menee ohi, eivät lohduta sillä hetkellä, kun tuntuu, että kaikki on ohi.

— Ero ei välttämättä ole kummallekaan osapuolelle helppo. Parisuhteen päättävä osapuoli on saattanut miettiä ratkaisua mielessään jo pitkään. Jätetyksi tullut voi kokea, ettei hän kelvannut sellaisena kuin on. Sydänsurujen keskellä ei pidä jäädä yksin. Kannattaa hakeutua kavereiden seuraan ja ryhtyä rakentamaan omannäköistään elämää. Vaikka suhteen päättyminen tuntuisi maailmanlopulta, jälkikäteen saattaa ajatella, että ero oli sittenkin hyvä asia.

Soili Pohjalainen

Jani Laukkanen

Perheneuvojat netissä Ihmissuhteiden ja perhe-elämän kiemuroihin voi kysyä neuvoa City.fi:n Suhdeklinikalta. Siellä kysymyksiin vastaavat kirkon perheneuvojat.

Suhdeklinikka voi esimerkiksi auttaa kysyjää kartoittamaan, selviääkö ongelma omin neuvoin vai tarvitaanko asian ratkaisemiseen ammattiapua.

6

— Ongelmasta on ehkä jo puhuttu kumppanin ja kavereiden kanssa. Perheneuvojan vastaus voi antaa tilanteeseen uudenlaisen näkökulman, sanoo Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen, joka on yksi Suhdeklinikka-blogin kirjoittajista.

Paula Ruotsalainen vastaa ihmissuhdekysymyksiin osoitteessa www.city.fi/suhdeklinikka.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

Savuntuoksua Kuusijärvellä

K

irpeässä syysaamussa tuoksuu savu, nurmi ratisee jäisenä askelten alla ja päivän ensimmäinen uimari nousee höyryävästä järvestä. Tunnelmassa on jotain taianomaista. Kuusijärven savusaunojen lämmittäjälle Marek Aaltoselle, 34, näkymä on arkipäiväinen.

— Eivät nämä ole yhtään pahemmat maisemat tehdä hommia. Kun saan saunat lämpiämään ja katselen tuonne järvelle, niin kyllä siinä aina on jotain erityistä.

Voiko parempaa työmaisemaa olla? mies kehaisee.

Viime syksynä Kuusijärven savusanat otettiin käyttöön joka arkipäivä ja niille tarvittiin kokopäiväinen lämmittäjä. Aaltonen on syyskuun alusta lähtien toiminut saunojen lämmittäjänä, tai saunamajurina, kuten hän itse sanoo.

Unelmaduunissa Marek Aaltosen päivä alkaa kahdeksalta kahvilla. Saunalla on omat rutiininsa.

— Ensimmäisenä napsautetaan päälle radio. Parasta on, jos sieltä tulee 1950-luvun rokkenrollia. Siinä saatan laulaa mukana.

Tuli palaa kiukaiden pesissä ennen yhdeksää. Kahden saunan lämmitykseen kuluu neljä kottikärryllistä puita päivässä.

Lämmitykseen käytetään leppää ja kuorittua koivua.

— Lopuksi käytän vain leppää, koska siitä ei tule silmiä kirvelevää katkua. Koivusta taas tulee lämpöä. Vielä aamulla, kun tulen töihin, saunoissa on jäljellä 30 astetta lämpöä.

Savusaunojen lämmitys vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Pesää ei saa päästää palamaan tyhjäksi.

— Lämmitys ei ole kuitenkaan mitään ydinfysiikkaa. Hommaan menee koko päivä. Puita lisätään tasaiseen tahtiin. Kun kiuaskivet ovat punaiset, on sauna valmis ja lähden kotiin, kertoo Aaltonen.

Ensimmäiset saunojat tulevat lauteille kolmelta iltapäivällä, ja saunat pysyvät lämpiminä iltaan saakka.

— Tämä on unelmaduuni. Saa olla paljon ulkona ja tehdä töitä omaan tahtiin.

On hetkiä jolloin tuntuu, etten olisi töissä

Marek Aaltoselle sauna on paitsi työ- myös rauhoittumispaikka. ollenkaan. Vaikka ei tämä mitään oleskelua ole, vaan hommat tehdään kunnolla.

Lauteilla ei mutrusuita näy — Yleisesti ottaen saunojat ovat onnellisen oloista porukkaa, ei täällä mutrusuita käy.

Mutta saunanlämmityksen onnistumisesta voi samana päivänäkin tulla ristiriitaista palautetta, toinen tykkää ja toinen ei, Marek Aaltonen kertoo.

Kuusijärven kauniit maisemat ovat antaneet valokuvausta harrastavalle Aaltoselle idean. Hän taltioi vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa maisemaa joka maanantai ja lataa kuvat nettiin.

— Niistä näkee, miten tämä maisema muuttuu. Kuvat löytyvät Cafe Kuusijärven Facebook-sivuilta.

Savusaunojan nenään käy ensimmäisenä saunojen tuoksu, mutta niiden lämmittäjä on siihen jo tottunut.

— En haista savua enää, mutta ensi alkuun sen kyllä haistoi, toteaa lämmittäjä ja kumartuu savuverhon alta lisäämään puita pesään.

Savu ja lämpö aiheuttavat sen, että Aaltosen pitää juoda päivän aikana pari litraa vettä.

— Silmät ovat jo tottuneet savuun. Ensimmäiset pari viikkoa ne vuotivat. Nyt osaan jo myös varoa vaatteita, etteivät ne nokeennu. Välillä täytyy haukata happea ja häkälöylyjä heitellessä varoa hengittämästä myrkkyjä.

Saunamajuri nauttii pehmeistä löylyistä Savusaunoista ei Marek Aaltosella ole kokemusta kuin niiden parin kuukauden verran, jotka hän on ollut töissä Kuusijärvellä.

— Kävelin elämäni ensimmäistä kertaa sisälle savusaunaan, kun tulin tänne har-

joittelemaan lämmittämistä.

Lämmittämiensä saunojen löylyihinkin hän kiipesi vasta hiljattain. Löylyt tuntuivat hänen makuunsa yllättävän kuivilta.

— Pidän pehmeistä löylyistä. Kun työvuoro loppuu iltapäivästä, sauna on kuumimmillaan eikä sinne tule mentyä. Joskus käyn duunin jälkeen tuossa sähkösaunassa, Aaltonen kertoo.

Entisaikaan saunoissa synnytettiin ja niissä myös pestiin kuolleiden ruumiit. Moni liittää saunomiseen jotain taianomaista, jopa pyhää. Aaltoselle sauna on kuitenkin vain työpaikka.

— Sauna on sauna. En näe siinä mitään erikoista. Itselleni sauna on rauhoittumispaikka, johon kuuluu mukavaa pientä jutustelua ja rento meininki.

Lotta Numminen

Kuusijärven savusaunat ma–pe klo 15–20

” K u n k i u a s k i v e t o v a t p u n a i s e t , o n s a u n a v a l m i s j a l ä h d e n k o t i i n .”

Vantaan teillä Lotta Numminen

Pähkinäpensaiden valtakunta

P

ähkinärinteen asuinalue on kirjaimellisesti saanut nimensä pähkinäpensaista. Läheisen Lammaslammen pohjasta otettujen näytteiden mukaan alueella kasvoi pähkinäpensaita jo lammen muodostumisen aikoihin noin 6650 vuotta sitten.

Pähkinärinteen kerrostaloalueet on rakennettu pääosin 1970-luvulla. Alueella risteää muun muassa Pähkinänsärkijänpolku, Pähkinätie, Pähkinänkuori ja Pähkinärinteentie. Pähkinäpuiston pähkinäpensaslehto on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2002.

Vantaalla on muitakin paikallisten puulajien mukaan nimettyjä alueita, kuten Tammisto ja Koivukylä.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä: lotta.numminen@evl.fi

7

Hans von Schantz

David Lazar sai palkinnon seksuaalisten vähemmistöjen puolustajana Ruotsissa.

Rajojen ylittäjä

T

änä keväänä Tukholman juutalaisen seurakunnan rabbi David Lazar, 55, pokkasi Ruotsissa Vuoden hetero -palkinnon. Palkinnon voittajan äänestävät seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan QX-verkkosivun lukijat. Lazaria kiitettiin aktiivisesta sateenkaariliikkeen tukemisesta.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten Lazar olisi tuskin edes halunnut saada Vuoden heteron titteliä. Hän syntyi Yhdysvalloissa poliittisesti ja uskonnollisesti liberaaliin, synagogassa aktiivisesti käyvään juutalaisperheeseen.

Kun tuli kapinoinnin aika, vaihtoehdot olivat vähissä. Kun veli retkahti hippiliikkeeseen, Lazar itse korjasi omaa juutalaisuuttaan ankarampaan suuntaan. Oikeaoppisuutensa merkiksi hän muutti Israeliin ja meni naimisiin ortodoksijuutalaisen naisen kanssa.

Ajatusmaailma avartuu Jerusalemissa asuessaan David Lazar halusi syventyä Raamattuun, joten hän meni opiskelemaan yliopistoon. Siellä hän kohtasi kriittisen raamatuntutkimuksen.

— Ensimmäisen vuoden ajan tappelin professorieni kanssa.

Vaivihkaa Lazarin ajatusmaailma alkoi kuitenkin avautua kohti liberaalimpaa juutalaisuutta. Viimeisen sysäyksen antoi naisten heikko asema ortodoksijuutalaisuudessa. Lazar siirtyi rukoilemaan liberaaliin synagogaan.

8

Uutta suuntaa seurasivat rabbivuodet Jerusalemissa ja Tel Avivissa. Jo siellä hän oli aktiivinen seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustaja. Miksi?

— Epäoikeudenmukaisuuden takia, yksinkertaisesti. Juutalaisuudelle on tyypillistä puolustaa niitä, joita sorretaan. Kun Jumala loi ihmisen, hän loi tämän omaksi kuvakseen. Heterot, homot, lesbot, bi- ja transseksuaalit ovat yhdessä Jumalan kuva.

Terrori-isku 2001 Vuosi 2001 oli monin tavoin vaikea. Israelilaisten ja palestiinalaisten välit kärjistyivät.

David Lazar kaipasi aikaa väitöskirjalleen.

— En muuten koskaan saanut sitä väitöskirjaa valmiiksi.

Niinpä Lazar päätyi viettämään sapattivuotta. Eräs tuttu rabbi kehotti häntä menemään kristilliseen Taizé-yhteisöön Ranskaan.

Sinne hän suuntasikin syyskuussa. Hän luuli menevänsä paikkaan, jossa olisi ehkä parikymmentä veljeä viettämässä hiljaista elämää. Toisin kävi: tuhatpäiset vierasjoukot velloivat jo portilla.

Rukous ei anna kirkkojen tai synagogien seinien rajoittaa itseään.”

Kaksi

Pian vieraille selvisi, että David Lazar oli juutalainen rabbi. Kiinnostukselle ei ollut tulla loppua.

Automatkalla ystäviensä luokse Pariisiin Lazar lauloi koko matkan Taizén lauluja. Päästyään perille hän liimautui kaikkien muiden tavoin televisioruudun ääreen. Oli syyskuun 11. päivä, World Trade Centeriin oli juuri hyökätty.

— Ensimmäinen ajatukseni oli, että haluan ajaa takaisin Taizén yhteisöön rukoilemaan veljien kanssa. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska lentoliput odottivat.

Sapattivuoden harkinta-aika sai David Lazarin siirtymään muutaman mutkan kautta pois Israelista Tukholman juutalaisen seurakunnan palvelukseen.

Lazar käyttää synagogassaan Taizén rukouslauluja.

— Sovitin laulujen musiikin heprealaisiin sanoihin. Monet Taizé-lauluista ovat duurissa, kun taas juutalaisessa perinteessä musiikki on mollivoittoista. Siksi ne tuovat hauskaa vaihtelua.

Uskontojen välistä yhteyttä David Lazar vierailee tiuhaan uskontodialogia käsittelevissä konferensseissa.

— Ne ovat tärkeitä, mutta pelkkä keskustelu ei riitä. Meidän eri uskontojen edustajien on rukoiltava yhdessä.

Avartuminen ja uuteen kasvaminen ovat olennainen osa Lazarin ajattelua. Hän ker-

too vanhasta juutalaisesta viisaudesta, jonka mukaan maailma pysyy pystyssä kolmen asian varassa: opiskelun, rukouksen ja vääryyksien korjaamisen.

— Ensimmäisestä ja viimeisestä kohdasta vallitsee laaja yksimielisyys yli uskontojen ja aatteiden rajojen. Mutta rukous on vaarallinen sana. Kaikki juutalaiset eivät edes puhu mielellään Jumalasta, sillä juutalaisuus on heille ennen kaikkea kulttuuria.

Siksi Lazar käyttääkin mieluummin sanaa hengellisyyden harjoittaminen.

— Siihen voivat samastua myös ne, joilla on vaikeaa jumalakäsitteen kanssa. Ajattelen, että hengellisyyden harjoittamista on rukouksen ohella esimerkiksi taiteen katsominen ja luonnossa liikkuminen.

Vakaumuksellisena kasvissyöjänä David Lazar vertaa jumalayhteyttä sieniin.

— Mikä olisikaan hengellisempää? Yhtenä aamuna sienet vain ovat metsässä, kukaan ei tiedä, mistä ne nousevat. Niissä on vaaransa: on tiedettävä, mitä syö, jotta ei saa myrkytystä. Sienipaikat ovat salaistakin salaisempia, ihmiset varjelevat löytöjään. Ja oi, ne ovat niin hyviä!

— Rukous ei anna kirkkojen tai synagogien seinien rajoittaa itseään. Kristitty teologiystäväni sanoi, että hänen merkittävin hengellinen kokemuksensa oli se, kun hän vietti kesän yksin maalla.

Saila Keskiaho

Sirpa Päivinen

rabbia

Simon Livson on Helsingin juutalaisen seurakunnan ensimmäinen suomenkielinen rabbi.

Tradenomista rabbiksi

H

elsingin juutalainen seurakunta sai tänä vuonna historiansa ensimmäisen suomenkielisen rabbin. Ensi vuoden tammikuussa Simon Livson, 30, vihitään lisäksi koko Suomen ylirabbiksi. Käytännössä hän vastaa ainoana rabbina sekä Helsingin että Turun juutalaisesta seurakunnasta.

Simon Livson on Helsingin juutalaisen seurakunnan seitsemästoista rabbi. Suurin osa hänen edeltäjistään on ollut kotoisin ulkomailta.

Livsonin suku on asunut Helsingissä yli sata vuotta, suunnilleen yhtä kauan kuin nykyinen, vuonna 1906 rakennettu synagoga on seissyt Malminkadulla.

Juuret Valko-Venäjällä Useimpien suomenjuutalaisten tapaan Simon Livsonin Valko-Venäjältä tulleessa suvussa oli kantonisteja, jotka palvelivat tsaarin armeijassa. Suomen juutalaisyhteisö syntyi, kun juutalaiset sotilaat saivat luvan jäädä maahan palvelusvuosiensa jälkeen.

— Uskon, että sekä seurakunnan sisällä että suhteissa seurakunnan ulkopuolelle on eduksi se, että puhun suomea ja ymmärrän suomalaista kulttuuria, Livson sanoo.

Jerusalemissa syntynyt Livson on viettänyt suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruutensa Pohjois-Savossa.

— Muutimme Varpaisjärvelle Korpijärven kylään, kun olin seitsemänvuotias. Helsin-

gissä kasvanut ja Israelissa arkeologina sekä matkaoppaana työskennellyt isäni halusi ryhtyä maanviljelijäksi, Livson kertoo.

Ovi aina auki Ylioppilaaksi päästyään Livson opiskeli Porvoossa tradenomiksi. Maallistuneessa kodissa kasvanut Livson kiinnostui juutalaisuuden uskonnollisesta puolesta, kun hän tutustui Helsingissä amerikkalaiseen juutalaisperheeseen.

— Aloin lukea juutalaista uskontoa ja lakia koskevia kirjoja. Kiinnostukseni huomattiin myös juutalaisessa seurakunnassa. Minulle ehdotettiin, että lähtisin seurakunnan tuella opiskelemaan rabbiksi ja palaisin töihin Helsinkiin.

Livson opiskeli yhteensä kuusi vuotta Israelissa ja New Yorkissa. Hän valmistui rabbiksi viime kesäkuussa ja muutti Suomeen israelilaisen vaimonsa Sivanin ja kohta kaksivuotiaan tyttärensä kanssa.

— Ensimmäiset kuukaudet työssäni ovat olleet kiireisiä, mutta olen nauttinut niistä.

Rabbin työssä saan olla mukana seurakuntalaisteni elämän kaikissa vaiheissa, sekä iloissa että suruissa. Oveni on aina auki keskusteluja varten.

Pulmana perinne — Suomen juutalaisyhteisön suurin haaste on pysyä elinvoimaisena, Simon Livson pohtii.

Suomessa asuu vajaat 1500 juutalaista,

”

Suurin haasteeni on luoda uutta yhteisöllisyyden tunnetta ja saada ihmiset kiinnostumaan siitä, mitä on olla juutalainen.”

joista suurin osa pääkaupunkiseudulla.

Viime vuosina määrä on ollut pienessä kasvussa. Yhteisö on kansainvälistynyt muun muassa israelilaisten ja venäläisten maahanmuuttajien myötä.

— Sekä Helsingin että Turun juutalainen seurakunta edustavat perinteeltään ja käytännöiltään ortodoksijuutalaisuutta. Suurin osa seurakuntien jäsenistä on kuitenkin melko maallistuneita, Livson kertoo.

Livsonin mukaan merkittävimmät kysymykset liittyvät tällä hetkellä perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Seka-avioliittoja on paljon, ja vain reilu kolmannes suomenjuutalaisista lapsista käy juutalaista koulua.

— Monilla nykyjuutalaisilla ei enää ole esivanhempiemme tavoin palavaa tarvetta säilyttää perinnettä. Suurin haasteeni on luoda uutta yhteisöllisyyden tunnetta ja saada yhteisömme jäsenet kiinnostumaan siitä, mitä on olla juutalainen. Toivon, että etenkin nuoret ja nuoret aikuiset löytäisivät seurakuntaan.

Livson on kiinnostunut myös yhteistyöstä kristittyjen kanssa.

— Tulen mielelläni kertomaan juutalaisuudesta esimerkiksi kristillisiin seurakuntiin, jos kutsutaan. Juutalaisuudella ja kristinuskolla on yhteisten juuriensa vuoksi hyvät lähtökohdat vuoropuhelulle ja toisiltaan oppimiselle.

Anu Heikkinen

9

Kuin viimeistä Suomi ja Libanon kohtaavat elokuvaohjaaja Jean Bitarin keittiössä.

L Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 18.11. klo 14 Vanha ja uusi minä Juha Lankinen ja Matti Latvala

HERÄNNÄISSEURAT Pe 16.11. klo 19 Kotiseurat MarjaLeena Hassisella, Sidetie 10, Hki. Su 18.11. klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Hki. Saarnaa Heikki Sippola.

Kirkkokahvit ja seurat Kappelisalissa. Klo 10 Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16. Saarnaa Samuli Korkalainen. Kirkkokahvit ja seurat srk-keskuksen juhlasalissa.

Klo 15 Loviisan srk-kodilla, Itäinen tullikatu 6. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Samuli Korkalainen, Jukka Rakemaa, Salla Ranta ja Juhani Veikkola. Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo.

Klo 18 Röykän Toimelassa, Männikönaukiontie 4, Nurmijärvi.

Ke 21.11. klo 18 Hakunilan kirkon kappelissa, Hakunilantie 48.

KALUSTENEUVOS OY

Pyhiinvaellus Milanosta Roomaan La Via Francigena 15.–22.6.

Matkaa taitetaan bussilla ja jalan.

Asiantuntijaopas FT Liisa Väisänen.

1868 €

KALUSTENEUVOS OY

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja KALUSTENEUVOS OY antiikista nykyaikaan KALUSTENEUVOS OY Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja antiikista nykyaikaan

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: 10-18, La 10-15, -Su 12-16 2 TÄYNNÄ - Ma-Pe 1500 m

www.kalusteneuvos.fi

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

www.kalusteneuvos.fi

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviyty-

Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

www.kalusteneuvos.fi

Wille Riekkinen

Karjalaisten pikkujouluristeily Tallinnaan

m/s Baltic Princess 25.–26.11.

Yksityistilaisuudessa monipuolinen ohjelma mm. emerituspiispa Wille Riekkinen, Pirkko Mannola, Vieno Kekkonen, Marjatta Leppänen, Viipurin Lauluveikot, Sawotta orkesteri & Pekka Hartonen.

Bussikuljetukset eri puolilta Suomea! alk. 47 € Helsingistä alk. 79 € sis. bussikuljetuksen

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

& 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8120 (Helsinki) Puhelut 8,21 snt/puh + 17,04 snt/min. Palvelumaksu 15 e

Hyvinvointia jaloillesi Onko sientä kynsissä, varpaanväleissä ja iholla?

Haiseeko pahanhajuinen jalkahiki, kärsitkö kivuliasita känsistä tai syylistä, halkeilevatko ehkä kantapäät? Vaivaako lihaskrampit (suonenveto)?

Onko atooppinen iho tai psoriasis ongelmasi?

Vocca tuoteperheestä apua ongelmiin!

Vocca tuotteita myyvät apteekit, terveyskaupat, SOKOKSET, sekä Voccan verkkokauppa WWW.VOCCA.FI

Verkkokaupasta 24 h www.lomalinja.fi

10

Oikeastaan Jean Bitarista olisi pitänyt tulla juristi tai lääkäri. Vanhemmat toivoivat niin, mutta Bitar piti päänsä ja suuntautui elokuvaan.

— Jos olisin lääkäri, voisin hoitaa elämässäni ehkä kymmeniätuhansia potilaita. Nyt kun olen ohjaaja, voin hoitaa miljoonaa ihmistä yhdessä illassa.

Bitarin isovanhemmat olivat kotoisin Syyriasta, kuten Hakunilan ruokaillan toinen kokki Burhan Hamdonkin. Isovanhemmilla oli talo lähellä Hamdonin kotikaupunkia Homsia.

Homs kärsi vakavia tuhoja viime keväänä, kun Syyrian sisällissota vyöryi kaupungin yli. Bitarista on ollut surullista seurata synnyinseutujen taistelu-uutisia.

— Mutta niin kauan kuin olen elänyt, Lähi-idässä on ollut ongelmia. En tajua, mikä heitä vaivaa.

Bitarin äiti oli ortodoksi ja isä

virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti

Pääsiäismatka Lutherin ja Bachin jalanjäljillä 28.3.–1.4.

Wittenberg, Leipzig, Erfurt, Eisenach, Potsdam. Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka.

1288 €

Uusi vuosi Istanbulissa 29.12.–2.1. sis. Top Kapin palatsi, Hagia Sofia, Sininen Moskeija, turkkilainen ilta, risteily Bosporin salmella.

Asiantuntijaopas Senni Sollo.

950 €

Liedellä lämpiää täyteläinen suppilovahverokeitto. Kun Jean Bitar puhuu sienistä, hänen katseensa terävöityy.

— Voi, Suomessa on niin paljon erilaisia sieniä! Tiedän paikan, josta kerää tunnissa aivan valtavasti suppilovahveroita.

Rakkauden ruokaan Bitar jakaa ystävänsä Burhan Hamdonin kanssa. Miehet järjestävät Hakunilan kirkolla ruokaillan maanantaina 19.11. Illassa kokataan Välimeren rantojen ruokaa: tabouleh-salaattia, hummusta ja falafeleja.

Ruokaillan tarkoituksena on pistää Suomessa syntyneet ja Suomeen muualta muuttaneet tutustumaan toisiinsa mutkattomasti keittiön to-

Miljoona potilasta

misen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme

Ikuinen Rooma 29.3.–1.4., 9.–12.5., 27.–30.9., 24.–27.10.

Asiantuntijaopas Päivi Romu. alk. 995 €

Hurtigruten -maailman kaunein merimatka 29.3.–3.4. Trondheimistä Kirkkoniemeen 15.–22.5. Bergenistä Kirkkoniemeen 11.–17.6. Kirkkoniemestä Bergeniin Risteilyllä täysihoito ja mielenkiintoinen retkiohjelma. Asiantuntijaopas Marja Rantanen. alk. 1924 €

Laajentunut ruokatajunta

hinassa.

Jean Bitarin rakkaimmat ruokamuistot liittyvät hänen äitinsä resepteihin. Erityisesti täytetyt viininlehtikääryleet, kesäkurpitsat ja munakoisot tuovat veden yhä kielelle.

Bitar on Suomen-vuosikymmeninään saanut seurata, kuinka matkustaminen on laajentanut suomalaisten ruokatajuntaa. Kun hän aikoinaan tuli tänne, muiden maiden keittiöistä ei tiedetty juuri mitään.

Harva koski edes salaattiin.

— Yleisradiossa kollegani siirsivät salaattinsa minun lautaselleni.

- 1500 m2 TÄYNNÄ -

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan 23.–30.5.

Matkaa taitetaan bussilla ja jalan.

Asiantuntijaopas FT Liisa Väisänen.

1590 €

Armenia 29.4.–7.5., 3.–11.6. ja 26.8.–3.9. Asiantuntijaopas Marianne Tillman. alk. 1298 €

apsuutensa Libanonissa Jean Bitar, 63, innostui elokuvista. Tekniikka ei niinkään kiinnostanut vaan se, että elokuvissa pussailtiin.

— Halusin tietää, pussaavatko näyttelijät ihan oikeasti, Bitar kertoo naureskellen vantaalaiskeit­ tiössään.

— Sittemmin opin, että hyvän elokuvan täytyy pussata ja halata koko maailmaa.

Elokuvakiinnostus syveni niin, että Bitar muutti 19-vuotiaana opiskelemaan alaa Moskovaan. Rakkaus toi hänet Suomeen, ja tänne hän jäi.

Elokuvia hän on ohjannut ja tuottanut yli kolmekymmentä.

Paraikaa Bitar työstää kolmea eri vaiheessa olevaa elokuvaa omakotitalonsa rauhassa.

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000 / vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ruissalontie 6, 20200 Turku Finland, puh. +358 2 250 6620, +358 41 457 8218 www.vocca.fi

Jani Laukkanen

ateriaa maroniittikristitty. Maroniitit ovat katolilaisia, mutta heidän jumalanpalveluksensa ovat hyvin samanlaisia kuin ortodoksisen kirkon. Bitar itse on ryhtynyt luterilaiseksi.

— En pidä fanaatikoista enkä fundamentalisteista. Juutalaiset, kristityt, muslimit — meillä kaikilla on sama Jumala.

Höystetty suomalaisuus Jean Bitarin perhe on hajaantunut ympäri maailmaa, niin kuin lähes kaikki libanonilaiset.

— Keksimme muinoin merenkulun. Emme pidä paikallaan olemisesta, hän toteaa.

Bitar on ylpeä libanonilaisuudestaan, mutta hän ei halua käyttää itsestään sanaa maahanmuuttaja. Kysyjille hän vastaa olevansa suomalainen.

Bitarin suomalaisuusreseptissä on kuitenkin libanonilaisia höysteitä: avoimuutta, vieraanvaraisuutta, uskallusta ja iloa. Se muistuttaa hänen ruoanlaittofilosofiaansa.

Omassa keittiössään Bitar yhdistelee sulavasti Libanonin ja Suomen perinteitä. Muun muassa rakkaat sienet ovat ujuttautuneet Lähiidän raaka-aineiden rinnalle.

Ruokaan ja elokuvaan Jean Bitar suhtautuu samalla intohimolla.

— Teen kaiken kuin tekisin sen viimeistä kertaa, kuvaisin viimeistä elokuvaa, laittaisin viimeisen aterian.

Saila Keskiaho

Tervetuloa keittiöön! Välimeren makuja ma 19.11. klo 18–20 Hakunilan kirkolla. Ilmoittaudu viimeistään 16.11. p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Jean Bitarin rakkaimmat ruokamuistot liittyvät hänen äitinsä resepteihin.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

3400

2500

Yhteisvastuu

Old is gold T-paita

musta, suora malli 25,00 valkoinen, muotoonommeltu malli 34,00

2590

2290

2690

Eero Huovinen

C.S. Lewis

Kari Kuula

Enkeli taivaan

Tätä on kristinusko

Kotona Kristinuskossa

Uusi painos hengellisen kirjallisuuden klassikkokirjasta, jossa Lewis pohtii mistä kristinuskossa on kyse.

25,90 (28,90)

Kriittinen ja omakohtainen teos uskomisen mahdollisuuksista.

Kuula käy läpi kristinuskon keskeiset näkemykset selkeästi ja ymmärrettävästi.

26,90 (29,90)

Kauniissa kirjassa Huovinen kertoo lempivirtensä tarinan. Martti Lutherin jouluvirsi on jouluvirsistä lauletuin, vähitellen etenevä jännityskertomus, johon kaikki voivat laulaessaan osallistua. Miksi Jumalan edessä ei kelpaa kunnia, ei korkeus, valta, kulta eikä kunnia?

22,90 (29,60)

KIRJAPAJA

KIRJAPAJA

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Päiväntasaaja cd 25-vuotisjuhlalevy.

12 uutta laulua.

19,90 (21,90)

WSOY

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Exit

puh. 020 754 2350

1990

www.sacrum.fi

11

Musiikkia Vantaan kirkoissa 15.–30.11.

PSYKOANALYYTTINEN TERAPIARYHMÄ alkaa alkuvuodesta 2013 Tikkurilassa.

Tiedustelut: psykologi Ulla Rissanen, ryhmäpsykoanalyytikko VET (Kela, Valvira), puh: 050 346 9516, sp: ulla@tikkurilanterapia.fi Lisätiedot: www.tikkurilanterapia.fi

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ●●

●●

TIKKURILAN TERAPIA

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

Lapsenpäivän konsertti ke 21.11. klo 14.30. Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Kun joulu on la 24.11. klo 15. Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro esittää jouluisia lauluja adventin ajan kynnyksellä.

Vapaa pääsy.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●●

Palveluja tarjotaan

●●

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

VALOISAT PÄIVÄT VÄHENEVÄT

Suo itsellesi aikaa nauttia vapaa-ajastasi ilman turhaa stressiä kodin siistimisestä.

Hyödynnä kotitalousvähennyksesi. Me siivoamme kotisi puolestasi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 ●●

Uomatie 1 ●●

Varaa ajoissa JOULUSIIVOUS ●●

gsm. 0400 997 116

...... Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa

Hautauspalveluja

LKV tarjoaa rehell. ja huomaav. palv. kodin osto, myynti ym. puh. 044 211 2665 /0445 777 737 mikkidiili.fi Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Maanrakennus Lin-Vep www.lin-vep.fi p. 0400 619 111 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Lapsenpäivän konsertti ke 21.11. klo 9.15. Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Myyrmäen kirkko

KAIKKI kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset Myös ikkunoiden pesu Ota yhteyttä myös iltaisin.

Lapsenpäivän konsertti ti 20.11. klo 10 ja 11. Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

The Holy River su 25.11. klo 18. Mieskvartetti Kajaus: Hannu Lehtikangas, Pekka Soranummi, Elja Puukko ja Jari Parviainen. Vapaa pääsy, ohjelma, 10 e.

Kirkko, kamari ja lied: saksalainen ilta su 18.11. klo 18.15. Brahmsin, Schumannin ja Richard Straussin liedejä.

Carolina Backman ja Tuuli HamarilaTheakston, sopraano, Samuli Hyvärinen, baritoni, ja Annalina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maria, Clara, Fanny to 22.11. klo 19.

Musiikin suojelupyhimyksen Cecilian muistokonsertissa esitetään Maria-lauluja ja naissäveltäjien musiikkia.

Marianpoimijat-kvartetti, Esa Ruuttunen, baritoni, ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pekka Laukkarisen ja Matti Laitisen lapsenpäivän konserteissa myös lapset saavat soittaa, laulaa ja leikkiä. Konsertteja on Hakunilan, Hämeenkylän, Länsimäen ja Rekolan kirkoissa.

●●

●●

●●

●●

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●●

Kellot kappelissa — matineakonsertti su 18.11. klo 13.30. Käsikelloyhtye

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

●●

Sonus, SonusKvartetti ja Lauluyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Marraskuun romantiikkaa su 18.11. klo 18. Meritähti-pianotrion konsertti. Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, ja Laura Berg, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Abendmusik, Bachin sonaatteja pe 23.11. klo 19. Viola Räisänen, barokkiviulu, ja Tea Polso, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ma 26.11. klo 18. Vapaa pääsy.

Joulun ylistys jazzin lämpimissä kääreissä ke 28.11. klo 19. Mia Simanainen ja Ahava. Mia Simanainen, laulu, Kari Heinilä, huilut ja tenorisaksofoni, Kari Ikonen, piano, ja Mika Kallio, rummut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kohti Joulua to 29.11. klo 19. Maarit Hurmerinta, Verneri Pohjola ja UMO.

Ostetaan

●●

Liput: 25/20/12,50 e, www.lippupalvelu.fi.

Adventtikonsertti pe 30.11. klo 19.

Koop Arponen, James Lascelles ja Dane Stefanik sekä Kansallisoopperasta laulajat Päivi Karjalainen, Leena Liimatainen, Mervi Rautiainen, Anna Karlsson ja Mari Sares ja pianisti Jussi Miilunpalo. Liput 25 e ovelta tai Vantaa/ Simonkylä Lions club.

Rekolan kirkko Kustaantie 22 ●●

Lapsenpäivän konsertti ma 19.11. klo 9 ja 10. Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●●

Lauluilta, kirkkovuoden viimeiset virret su 25.11. klo 18.30. Tikkurilan kirkkokuoro ja Simo Santaranta. Vapaa pääsy.

Ostetaan huoneistoja

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Vuokrata halutaan

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Hammashoitoa

Adventtikampanja Kotimaa-yhtiöiden medioissa.

Alennukset jopa

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Ota yhteyttä ja kysy lisää. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/kampanjat

hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi

VANTAAN

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi.

Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

12

Vantaan seurakunnat 15.11.–22.11.

Kirkkoherranvirasto

Pyhän Annan lastenkirkko

Hakunilantie 48

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15.

Lapsenpäivän hyvä hetki ti 20.11. klo 10–10.30. Pieni kirkkohetki lapsille ja perheille Lapsenpäivän kunniaksi.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16. Äijien saunailta keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka.

Diakoniatoimisto Päivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11 p. 050 573 6313. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen ke ja to klo 10– 13 edullisesti.

Vincent-Tyttöjen kutsunäyttely Tyttöenergiaa yhdeksällä sydämellä ti 27.11. asti ma–pe klo 9–16 ja tilaisuuksien aikana.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 18.11. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Kimmo Hakasalo,piano, Mimmu Kyrönseppä. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Omaishoitajaryhmä ma 19.11. klo 15–16.30.

Teemme välimerellistä ruokaa ma 19.11. klo 18–20. Kokkimestareina Jean Bitar ja Burhan Hamdon. Pullaa leivotaan ti 27.11. klo 18–20. Leipurimestareina ItäHakkilan Martat. Ilm. virastoon p.

09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Seniorikerho ti 20.11. klo 13– 14.30. Levyraati.

Lapsenpäivän konsertti ke 21.11. klo 14.30 lähialueen päivähoidon väelle ja lapsiperheille.

Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen musisoivat. Konsertti on tarkoitettu yli 3-vuotiaille ja se sisältää perinteisiä lastenlauluja, joista osa on hengellisiä.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 19–20.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 21.11. klo 14–16.

Siioninvirsiseurat ke 21.11. klo 18–20. Mukana Samuli Korkalainen ja Sari Kokkonen.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa nuorten veisuja ja virsiä. Musaryhmän harjoitus klo 17.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Puuroperjantai klo 11. Hartaus ja puurolounas kaikille.

Pyhäkoulu su 18.11. klo 10–11.

Messu su 18.11. klo 10. Harri Nurminen, Mimmu Kyrönseppä.

Kirkkokahvit.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13.

Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11. Pikkurahalla kahvia, mehua ja syötävää. Lehtiä luettavaksi ja lapsille leluja.

Konsertti Lapsenpäivän kunniaksi ke 21.11. klo 9.15 ja klo 10.15 lähialueen päivähoidon väelle ja lapsiperheille. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen musi-

set diakoniatoimistoon p. 09 830 6472 pe 23.11. mennessä.

Vielä ehdit lähettää muiston Hämeenkylän kirkosta. Kirkon 20-vuotisjuhlan kunniaksi keräämme sanallisia ja kuvallisia muistoja seurakunnan ja kirkon vaiheista. Lähetä muistosi pe 23.11. mennessä hameenkylan. seurakunta@evl.fi. Kirjoitukset ja kuvat julkaistaan seurakunnan blogissa ja niistä koostetaan näyttely kirkon aulaan adventin ajaksi. Osallistuneiden kesken arvotaan Reilun kaupan herkkukori 2.12. adventtitapahtumassa.

Kastettu Eelis Antti Ilmari Kapanen, Pinja Kaarina Jauhiainen.

Vaaralan kirkko

Korso

Kirkkokuja 2

Nuorten ilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Skaboja, syötävää, rentoa meininkiä ja lopuksi iltahartaus ja laulua.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

Nuorille Bilisilta torstaisin klo 18.30– 20.30 kirkon alakerrassa.

Liikkari torstaisin klo 20–21.30 Sotungin koululla. Norsupalloa, sählyä, futista.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30 kirkon alakerrassa.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Kastettu

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Liia Peppi Maria Bergström, Otto Kaarlo Juhani Kärki, Simo Arthur Syrjäläinen.

Vanhemman väen piiri to 15.11. klo 13. Mari Liimatainen, aiheena rauhanturvaajan arkea Afganistanissa. Myytävänä joulukortteja lähetystyön hyväksi.

Naisten saunailta to 15.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 15.11. klo 19 päiväkerhotilassa.

Petri Winckel.

Messu su 18.11. klo 10. Hanna Vaittinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Kylväjäpiiri su 18.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Runopiiri ma 19.11. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten Raamattupiiri ma 19.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 19.11. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 21.11. klo 11.

Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 21.11. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.11. klo 18. Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Etsijä-illat — viisi kohtaamista uskosta ja epäuskosta ke 21.11. klo 18.30. Tuomas Nevanlinna: ”Oliko Jeesus oikeistolainen, vasemmistolainen vai ei kumpaakaan?”

Rukousryhmä ke 21.11. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 22.11. klo 13. Vesa Ruokonen.

Miesten saunailta to 22.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 22.11. klo 19 päiväkerhotilassa.

Petri Winckel.

Korso–Rekolan rintamaveteraanien joulujuhla ti 4.12. klo 14. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Irma Jääskeläiselle p. 09 872 1456.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11 p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 18.11. klo 10. Varttuneen väen kirkkopyhä. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Marja Mäkilä ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kirkkokahveilla esiintyy Johnny Kerttunen eli Meri-Sofia Lakopoulos, Helena Leminen ja Virpi Köyhäjoki. Kirkkopyhään järjestetään kuljetus seniori-ikäisille.

Ilmoittautumiset kuljetukseen pe 16.11. mennessä diakoniatoimistoon p. 09 830 6472.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 21.11. klo 18. Japanilainen ateria.

Lapsille ja perheille Vauvakirkko su 18.11. klo 16.

Perheen pienimpien omassa kirkossa lauletaan, sylitellään ja körötellään. Kirkkohetken jälkeen aikuisille kirkkokahvit ja vauvoille omaa tarjoilua. Kirkkokahveilla muskarihetki. Oma tuttipullo mukaan!

Lapsen oikeuksien viikon konsertti ti 20.11. klo 10 ja 11. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen musisoivat.

Muuta Adventtiretki to 29.11. Somerolle. Tutustumme Someron kirkkoon, Reino Koivuniemen taiteilijakoti Hiidenlinnaan ja Pellavakeskukseen. Lounas Seurahuoneella. Retken hinta 35 € ,sis. kuljetuksen, lounaan, pääsylipun ja päiväkahvin. Ilmoittautumi-

Tim Sträter

Hakunila

soivat. Konsertti on tarkoitettu yli 3-vuotiaille ja se sisältää perinteisiä lastenlauluja, joista osa on hengellisiä.

Iltarukoushetki ja ehtoollinen ke 21.11. klo 18–18.30.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nupe-kahvila perjantaisin klo 18–21 Nikinmäen seurakuntakodissa. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua mukaan ohjaamaan ja saavat tehtäviinsä koulutuk-

Tilaa miesten surulle S ururyhmiä järjestetään seurakunnissa säännöllisesti, mutta niihin tulee usein lähinnä naisia. Siksi Vantaankosken seurakunta järjestää vantaalaisille miehille oman sururyhmän.

— Tänne voi tulla kaikkialta Vantaalta.

Ryhmään otetaan kahdeksan miestä. Kokoonnumme ensi vuoden puolella viiden viikon aikana viisi kertaa, selvittää diakoni Jukka-Pekka Virtanen.

Ryhmään voi tulla, jos omaisen kuolemasta on kulunut yli puoli vuotta. Aivan akuutti kriisi ei ole paras hetki käsitellä asioita vertaistukiryhmässä.

sen. Lisätiedot Tero Fleminch p.

050 461 0568.

Varhaisnuorille Perheleiri kouluikäisten perheille 30.11.–2.12. Kuntokalliossa Helsingissä. Vielä muutama paikka vapaana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tytti Malinen p. 050 573 6359.

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 15.–18.2. tytöille ja 18.–21.2. pojille. Hinta 60 e. Ilmoittautumiset tytti.malinen@evl.fi (tyttöjen leiri) ja terho.kettunen@evl.fi (poikien leiri).

Lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi/korso/tytotjapojat.

Lapsille ja perheille

— Miesten tapa käsitellä surua on usein erilainen kuin naisten. Mies saattaa vetäytyä autotalliin, musiikkiin tai metsäkävelyille. Kun mies sanoittaa suruaan, hän puhuu usein aika suoraan. Siksi voi olla helpompi puhua toisten miesten kanssa kuin perinteisessä sururyhmässä.

Ilmoittautumiset ryhmää ohjaavalle diakonille Jukka-Pekka Virtaselle p. 050 407 1176 tai jukka-pekka.virtanen@evl.fi.

Miesten sururyhmä alkaa tammikuussa 2013 Länsi-Vantaalla.

tavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään ti ja to klo 10–12 p. 09 830 6560.

Kastettu Sisu Elias Väisänen, Nuutti Samuel Heino.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Rekola Kirkkoherranvirasto

Pyhäkoulu su 18.11. klo 10. Sara Nummi.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstai-iltapäivisin Nikinmäen seurakuntakodilla (Surviaisenkuja 1). Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Muuta

Kustaantie 22, vahtimestari p.

09 830 6710 tai 050 590 3495.

Retki Vivamon Raamattukylän Jouluvaellus-näytelmään ke 12.12. klo 8 bussilla Kirkon kulman edestä (Merikotkantie 2).

Hinta 18 e sisältää pääsylipun, kuljetuksen, joulupuuron ja pullakahvit. Ilmoittautuminen ja maksu käteisellä Kirkon kulmaan 29.11. mennessä. Jouluvaellus tapahtuu ulkona, joten varaudu lämpimin vaattein ja jalkinein.

Vapaaehtoiset Nikkaristit aut-

ta su klo 17.30. Jukka Norvannon aiheena ”Taivas on”. Musiikki Noora Hultin. Iltatee, lapsille omaa ohjelmaa.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Saunomista, keittotarjoilu, laulua ja jutustelua.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Rekolan joululaulukuoron harjoitukset ke klo 18.

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, perhepäivystys Asolan seurakuntatalossa ti 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Torstaipiiri 15.11. klo 13–14.

Ikäihmisten raamattupiiri.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

Messu su 18.11. klo 10. Diakoniapyhä. Liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin.

Kirkkokahvilla avataan mahdollisuuksia lähimmäisyyteen mm.

Suurella Sydämellä -toiminnassa.

Pyhäkoulu su klo 10.

Kohtaamisia Sanan äärellä -il-

Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30. Ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,50 €.

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 15.11. klo 17. Luottamuksellinen vertaistukiryhmä.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe 16.11. klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15.

Nuorille Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Isko 2 ti 20.11. klo 18 kirkon nuorisotilassa.

Open doors keskiviikkoisin klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho torstaisin klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho suomeksi ja englanniksi torstaisin klo 9.30 kirkolla.

Family group in English and Finnish on Thursdays at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

13

Vantaan seurakunnat 15.11.–22.11.

Tikkurilan kirkko

Ristipuron seurakuntatila

Asematie 12

Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 16.11. klo 18.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. To 22.11. kirkkoherravirasto suljetaan jo klo 14.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Laulupiiri pe 16.11. klo 13 kahviossa. Tea Polso.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 17.11. klo 15 olotilassa.

Messu su 18.11. klo 10. Isovanhempien kirkkopyhä perheen sunnuntaina, messun jälkeen kirkkokahvit kahviossa. Kirsti Hildén, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Siionin kannel -seurat su 18.11. klo 15. Seurakahvit klo 14.30 neuvotteluhuoneessa.

Paluumuuttajien piiri su 18.11. klo 15. Kahvio. Mukana Päivi Helén.

Winkut su 18.11. klo 16–18. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä neuvotteluhuoneessa.

Naiset sanan äärellä ma klo 10– 12 takkahuoneessa. Kahvit. Lastenhoito järjestetty.

Sansan radiopiiri ma 19.11. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Johanneksen ilmestys — Kun verho vedetään sivuun ma 19.11. klo 18.30 kahviossa. Ilkka Rytilahti luennoi.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 20.11. klo 18.30 nuorisotilassa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 20.11. klo 12.

Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.11. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Tikkurilan kirkon ovet ovat avoinna ke 21.11. klo 14–17. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan kirkkoon tai hiljentymään hetkeksi arjen kiireiden keskellä.

Aamurukouspiiri ke 21.11. klo 7 toimituskappelissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.11. klo 18. Marja Ruuska, Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 22.11. klo 16 neuvotteluhuoneessa.

Maalauspiiri to 22.11. klo 18 ryhmähuoneessa. Avoin piiri kaikentasoisille, työskentely omaan tahtiin, eli läsnäolo ei ole joka kerta välttämätön. Tied. Tiina Komulainen p. 050 310 6824, tiina.komulainen@evl.fi. Vetää Leila Nuotio.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 22.11. klo 18 takkahuoneessa.

Diakoniatoimisto

Ilolan seurakuntatalo

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko kotiisi pientä korjausapua? Seurakuntamme vapaaehtoisten Nikkaristi-ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Sanan ja rukouksen ilta su 18.11. klo 18. Vierailijana Ulpu Leino. Mukana Veikko karhumaa, Iina Katila, Quo vadis. Kahvitarjoilu.

Pyhän Laurin kirkko

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Vauvakerho pe klo 9 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Lasten oma kirkkohetki.

Perhekerhot ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Lapsenpäivän konsertti ma 19.11. klo 9 ja klo 10. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen -duo soittaa musiikkia lapsille ja vähän isommillekin. Lapset saavat itse osallistua soittamiseen, leikkimiseen ja laulamiseen. Vapaa pääsy.

Enkelit-periodipyhäkoulu ti 20.11. klo 17.30–19 Päiväkummun seurakuntatalossa. Pyhäkoulussa mm. askarrellaan oma enkeliasetelma. Kokoontumiset neljänä peräkkäisenä tiistaina 4.12. asti.

Muuta Hartaushetki to 15.11. klo 13–14 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Hartauden pitää pastori Annaelina Tähtinen.

Lähetyksen kotipiiri ke 21.11.

Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22. Kahvi klo 18, ohjelma alkaa klo 18.30.

Kastettu Petrus Veikko Matias Paajanen, Jaakko Juhani Kettunen ja Oskari Aleksander Rekunen.

Avioliittoon kuulutettu Markku Harri Olavi Eld ja Merja Hannele Marianne Ikonen, Eero Markus Teurokoski ja Sanna Mari Tarkkonen.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 18.11. klo 12. Heikki Leppä, Päivi Helén, Terje Saard.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken piiri ke 21.11. klo 18.

Ylästön seurakuntatila Eläkeläiskerho ke 21.11. klo 12.

Leipää ja viiniä ➤

Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 22.11. klo 17.30.

Lapsille ja perheille Jouluvaellus Ihmeellinen Ilo to 13.12. Vivamossa. Retki on tarkoitettu lapsiperheille. Ennen retkeä nautimme Vivamossa joulupuuron ja pullakahvit. Pukeuduthan lämpimästi! Maasto soveltuu rattaille. Retkelle lähtö kello 15.30 Unikkotie 5, Terveysaseman parkkipaikan kohdalta, paluu noin klo 20.30. Hinta aikuiselta 15 e, yli 3-v. lapselta 10 e, perheen toiselta aikuiselta 10 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Hinta sisältää matkat, osallistumismaksun, joulupuuron ja pullakahvit. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 28.11. mennessä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539 tai Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Avoimet perhekerhot Tikkurila pe klo 9.30. Kartanonkoski pe klo 14. Tammiston kerhohuone ma klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30.

Vauvaolkkarit ti klo 13 Ilolan seurakuntatalolla ja klo 13.30 Pakkalan kerhohuoneessa. Askartelua, leikkiä, laulua, tarjoilua (maksua vastaan) ja hartaushetki. Ei ilmoittautumista. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot to klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs, to klo 9.30 Ylästössä.

Perheolkkari ti klo 9.30 Pakkalan ja Ilolan seurakuntatalolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut su klo 10 Tikkurilan kirkko ja Ylästö, klo 11 Kartanonkoski, Ristipuro ja Ilola.

Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Kaksi lastenohjaajaa järjestää lapsille tekemistä ja valvoo yhdessäoloa. Parkissa pidetään pieni, rauhallinen eväshetki, joten varaa mukaan jotain pientä purtavaa. Alle 3-v. hoidosta aina neuvoteltava etukäteen ja heidän hoitoaikansa on enintään kaksi tuntia.

Parkki on maksuton. Parkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p.

050 5736235 viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Viestiin tulee aina vastaus, mahtuuko lapsi parkkiin. Lisätiedot Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi

Nuorille NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Walkers-nuortenkahvilaa ei ole pe 16.11.

Walkers-nuortenkahvila ke 21.11. klo 18–20.

Muuta toimintaa Malminiityn eläkeläiskerho ma 19.11. klo 13.30.

Koe Israelin kevät 7.–10.3. Näe Jerusalem, Betlehem ja Galilea sekä monet pyhät paikat, monipuolinen ohjelma. Lisätietoa lähetyssihteerit Sipe Jalokinos Tikkurila p. 050 414 7234 ja Kaisa Aalto Vantaankoski p. 050 512 1168 tai Toiviomatkat p. 09 565 7170. Hinta 1545 e sis. suorat lennot, majoitus, puolihoito ja retket. Vain muutama paikka vapaana.

Kastettu Sylvi Katri Helena Salo, Lilja Eveliina Holopainen, Nessa Siiri Inkeri Vasarainen, Eetu Ukko Santeri Vepsä, Max Alexander Hällfors, Martti Evert Väinämö Härmä.

Avioliittoon kuulutettu Jani Erik Uddman ja Laura Pauliina Kallio.

Hautaan siunattu Väinö Oskari Juntunen 93 v, Raili Mirjami Markkanen 73 v, Pentti Eedvard Karppinen 73 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi ma 19.11. klo 9–10.30, ti 20.11. klo 10–15, to 22.11. klo 9–13.45.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Terttu Lemströmin taidenäyttely Kasvokkain 2.12. asti takkahuoneessa ja seurakuntasalissa.

Avoinna kirkon aukioloaikoina.

Seniorikerho to 15.11. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 15.11. klo 17.30–19 kerhohuoneessa 4.

Messu su 18.11. klo 10. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahveilla Kirkkojen maailmanneuvoston apulaisjohtaja, professori Isabel Phiri ja Johannesburgin yliopiston hallintojohtaja professori Tinyiko Maluleke.

Pyhäkoulu su 18.11. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Kirkko, kamari ja lied: saksalainen ilta su 18.11. klo 18.15. Carolina Backman ja Tuuli Hamarila-Theakston, sopraano, Samuli Hyvärinen, baritoni, ja Annalina Backman, piano. Brahmsin, Schumannin ja Richard Straussin liedejä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetyspiiri ma 19.11. klo 17– 18.30 isossa srk-salissa. Vieraana seurakuntamme Meksikon nimikkolähetti Jorma Haivio.

Seniorikerho ti 20.11. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa.

Israelpiiri ti 20.11. klo 18–19.30 takkahuoneessa.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Mammaraamis ke 21.12. klo 9–11 kerhohuoneessa 4.

Raamattupiiri ke 21.11. klo 14– 15 St. Martinin kappelissa.

Ilta perheille ke 21.11. klo 18.

Lähde yksin tai yhdessä mukaan pienelle pyhiinvaellukselle tutustuen Raamatun kertomuksiin eri aisteja käyttäen. Voit vaeltaa omaan tahtiin. Matkaevästä on tarjolla.

Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke 21.11. klo 18–20 takkahuoneessa. Jari Araneva avaa evankeliumitekstejä. Kaksi luentoa, joiden välissä tauko ja lopuksi keskustelua.

Laulupaja ke 21.11. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Ilta perheille: Pieni pyhiinvaellus ke 21.11. klo 18.

Lasten oikeuksien viikon lastenlaulukonsertti to 22.11. klo 10. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen esiintyvät. Vapaa pääsy.

Seniorikerho to 21.11. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 21.11. klo 17.30–19 kerhohuoneessa 4.

Cecilianpäivän konsertti to 22.11. klo 19. Musiikin suojeluspyhimyksen, pyhän Cecilian muistopäivän konsertissa esiintyvät mm. Marianpoimijat-kvartetti, Esa Ruuttunen, baritoni, ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

MarjaSarja: Kansanmusiikkikonsertti to 15.11. klo 19. Vantaan musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Iltamessu su 18.11. klo 18. Liturgi Antti Isopahkala, kanttori Maija Maltela. Musaiikin naiskuoro Musaico. Iltatee.

Aamurukous ti 20.11. klo 9–10

sakastissa. Rukoilemme erityisesti Kivistö-Seutulan alueen asioiden mutta myös jokaisen omien rukousaiheiden puolesta.

Lapsikuoron harjoitukset ti 20.11. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seniorikerho ke 21.11. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Seniorikerho ti 20.11. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Seniorikerho to 15.11. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 15.11. klo 18.30–20.30.

Toivon tuulet su 18.11. klo 17.

Puhujana pastori, psykoterapeutti Marko Mattila. Aiheena kärsimys.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 19.11. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Omat runot -piiri ke 21.11. klo 17–19 Olotilassa.

Seniorikerho to 22.11. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 22.11. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 21.11. klo 13– 14.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 18.11. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, Uomatie 1.

Varhaisnuorille Isien ja lasten joulupuuhat ma 26.11. klo 17.30–19 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa. Valmistamme joulukarkkeja ja -kortteja sekä joulukoristeita. Hiljennymme myös pohtimaan adventin aikaa. Materiaalimaksu 10 e / perhe. Ennakkoilmoittautuminen www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja Soita ja laula -pyhäkoulu torstaisin

Ensi sunnuntai on valvomisen sunnuntai. Päivän teemana on hengellinen valvominen ja Kristuksen paluun odotus.

Raamatuntekstit ovat Ps. 90:1–6, 12–15, Ps. 94:8–15, 1. Tess. 5:12–15.

Valvokaa Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.

Matt. 24:42

14

Tammiston seurakuntatila

Wintin ovet avoinna nuorille keskiviikkoisin klo 17–20.30.

Nuorten aikuisten ilta su 25.11. klo 17 Tikkurilan kirkossa. Stand up-koomikko Mikko Vaismaa, NMB Duon konsertti, musiikillinen iltamessu, nuoria aikuisia ja Sonja Turunen. Iltapalaa.

E

lämme vuoden pimeintä aikaa ja päivän lyhyys väsyttää useimpia meistä. Monen mieli ja keho kaipaavat pitkän syksyn jälkeen jo lepoa, mutta silti on pakko jaksaa hoitaa työt ja monet muut velvoitteet.

Vuoden ajankohtaan nähden tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen teema ”valvokaa” saattaa kuulostaa vaativalta. Kehottaessaan meitä pysymään valveilla Jeesus ei kuitenkaan väheksynyt meidän tarvettamme lepoon. Hän ei myöskään esittänyt vaateita ylimääräiseen ponnisteluun, vaan hän muistutti meitä hengellisen valvomisen merkityksestä.

Jeesus varoitti siitä, että ihminen saattaa kotiutua liikaa vain tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Valvomisen sijasta voitaisiinkin puhua valppaana pysymisestä, sen tiedosta-

misesta, että meidät on luotu elämään yhteydessä Jumalaan ja tiedostamaan iankaikkisuus.

Kristillinen toivo elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen antaa jatkuvuuden näkökulman. Saamme olla vapaita ja elää siinä luottamuksessa, että Jumalan aloittama työ meissä ei jää kesken.

Valvominen on vastuullisuutta. Se merkitsee avoimuutta elämän moninaisuudelle, mutta myös uskallusta heittäytyä elämään. Se on myös jokapäiväistä luottamusta ja turvautumista Jumalan armoon.

Jumala, joka on kasteessa meidät nimeltä kutsunut, vie meidät myös kerran kuoleman jälkeen perille.

Pontus Salmi Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja

Muuta Miesten sururyhmä alkaa vuoden 2013 alussa. Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi läheisen kuolemasta luottamuksellisesti toisten surevien kanssa. Ryhmä kokoontuu 5 kertaa.

Ilm. ja tied. diakoni Jukka-Pekka Virtanen p. 050 407 1176, jukkapekka.virtanen@evl.fi

Kastettu Luukas Toivo Johannes Määttänen, Amanda Mea Matilda Tanska, Alvar Tapani Ketola, Venla Maaria Lehikoinen, Veera Elena Grahn, Rasmus Valtteri Kupari.

Hautaan siunattu Aili Ihanelma Järvenpää 80 v, Mikko Jooseppi Rimpiläinen 79 v, Reijo Armas Herman Aronen 72 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagningen ti kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 (sakristian)

Högmässa sö 18.11. kl. 10. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Kvällsmässa ti 20.11. kl. 18. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429 (vaktmästaren).

Högmässa sö 18.11. kl.

12. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 20.11. kl.13. Kaffeservering.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12

ViAnda- kören ti 20.11. kl. 13.15– 15.30.

Familjecafé to 22.11. kl. 9–12, i bakre delen av kyrkosalen. Babyrytmik med kantor Nina kl.

9.30. Kaffe med dopp. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 19.11. kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e / familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Julpyssel för stora och små lö 24.11. kl. 10–13. Kom och gör dina egna julkort eller kanske en julklapp! Församlingen bjuder på material och servering.

Ingen anmälan eller avgift.

Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Prostgården i Helsinge kyrkoby Kyrkovägen 45.

Församlingens julfest sö 9.12. kl. 11.30 i Prostgården, Helsinge Kyrkoby, Kyrkovägen 45. Traditionell julmat, kaffe, program.

Anmälan senast den 3.12. till Pastorskansliet tfn 09 8306 262 , diakonissan Annakatri Aho tfn 050 464 5068, diakon Carita Dahl-

Hans von Schantz

klo 17.30–19, Viherpuiston asukaspuistossa ma 19.11. klo 10.30, Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa sunnuntaisin klo 11–12. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

berg må–ons tfn 050 330 1828 eller e-post vandasvenska@evl.fi.

Folkhälsanhuset Vallmovägen 28

Dickursby pensionärskrets ons 21.11. kl. 14. Gäst Rea Anner. Kaffeservering.

Skriftskolan 2013 Föräldrasamling med info om skriftskolan 2013 ons 21.11. kl.

18.30–19.30 i Bagarstugan, Kurirvägen 1, parkering vid kyrkan.

Döpta Linda Mimosa Kinnunen, Rebecca Anne Eleonora Itämäki.

Döda Tor Olof Nyholm, 63 år, Vera Maria Sjögren, 90 år.

Yhteiset Asuntotyö Palvelu- ja puhelinaika ke 21.11. klo 10–12 Hakunilan kirkon takkahuoneessa, p. 050 573 6354.

Huonokuuloistyö Ikäihmiset ja mielenterveys -teemailtapäivä la 17.11 klo 13– 16 Tikkurilan kirkon kahviossa.

Kahviossa on induktiosilmukka.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 23.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa Sellon kauppakeskuksessa Espoossa, Leppävaarankatu 7 B, 3.kerros. Lastenhoito klo 10–11.

Näkövammaistyö Yhteislauluilta ma 19.11. klo 17.30–19.30 Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2.krs. Ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli.

Hämäräretki Vuosaareen su 18.11. klo 14–16.30, leirikeskus Merihiekka, Ramsinniementie 32. Jos haluat reippailla, Terhi Suonsivu lähtee Rastilan metroaseman ylätasanteelta klo 13.30 kävellen kohti Merihiekkaa. Kävellen matka kestää noin tunnin. Tervetuloa ulkoilemaan, juomaan glögiä ja laulamaan adventtilauluja. Jos haluat paistaa makkaraa, ota omat makkarat mukaan. Kävelijät lähtevät paluumatkalle klo 16.30.

Joulunäytelmä ke 12.12. klo 16 Vivamon kurssikeskuksessa Lohjalla. Lähtö Tikkurilan ja Myyrmäen kirkoilta. Retken hinta 15 e. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6278 tai 050 381 8758, sähköpostilla terhi.suonsivu@evl.fi 29.11. mennessä.

Olotila Unikkotie 5a, Vehkapolun kävelykatu, Tikkurila

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kynttilätapahtuma su 18.11. klo 17.30. Ohjelmassa alustus itsemurhista Vantaalla. Klo 18.45 kynttiläkulkue Veininmyllylle, jossa muistohetki ja glögitarjoilu.

Ei internetneuvontaa ma 19.11.

Myyjäiset ma 19.11. klo 10–14.

Tue tallinnalaisen Peetelin lastenkodin katulapsityötä.

Lasten taidetta pe 23.11. saakka. Näyttely yhteistyössä Vantaan kuvataidekoulun kanssa.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy myös muista seurakuntien tarjoamista vapaaehtoistyömahdollisuuksista.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

Kari Nurmi on mukana Vantaan mielenterveysyhdistyksen toiminnassa.

Kynttilä itsemurhan tehneen muistolle Kari Nurmi on järjestämässä kynttilätapahtumaa, jossa surraan itsemurhan uhreja.

K

ynttilätapahtumia on järjestetty itsemurhan uhrien muistopäivänä eri puolilla Suomea vuodesta 1992.

Vantaalla tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna.

— Toive paikallisen tapahtuman järjestämisestä tuli osanottajilta. On monia, jotka eivät halua lähteä ilta-aikaan Helsinkiin, kertoo tapahtuman järjestelyihin osallistuva Kari Nurmi.

Hän on Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvien Tuulien jäsen.

— Olen ollut mukana yhdistyksessä kymmenen vuotta. Sinä aikana on tullut tutuiksi ja ystäviksi myös sellaisia jäseniä, jotka ovat myöhemmin tehneet itsemurhan.

Itsemurha tuntuu käsittämättömän rankalta ratkaisulta.

— Ehkä on niin, että ylitsepääsemättömältä tuntuvassa tilanteessa ihminen ei hahmota, kuinka ainutkertainen ja peruuttamaton teko itsemurha on.

Olisiko jotain voinut tehdä toisin?

Sillä, että lähisukulainen tai hyvä ystävä kuolee itsemurhan kautta, voi olla monenlaisia seurauksia.

Jonkun elämä voi mullistua niin, ettei se palaa enää entiselleen. Moni miettii, onko oma havaintokyky ollut jollain tavalla kapea ja puutteellinen.

— Omaisissa ja ystävissä herää kysymys, mitä olisin voinut tehdä toisin.

Olisi pitänyt huomata toisen muuttu-

minen, se miten hän sulkeutui. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään silloin, kun ystävään ei saanut katsekontaktia.

— Moni pohtii, että varmaankin olisi useammin pitänyt kysellä, mitä on tapahtunut ja mitä toiselle kuuluu.

Kokonaishyvinvointi voi pettää Hyvät tuulet -yhdistyksen 350 jäsenellä on kokemusta siitä, miten ihmisen kokonaishyvinvointi voi pettää ja mieli järkkyä. Kari Nurmi kertoo omaa tarinaansa. Hän pitää työstressiä taustana omalle masentumiselleen kaksitoista vuotta sitten.

— Masennuksen merkit olivat ilmassa pitkään, mutten huomannut niitä. Ajattelin, että väsymys menee ohi nukkumalla viikonlopun yli.

— Perhe huomasi, ettei minusta ollut muuhun kuin makaamaan sohvalla. Lopulta tilanne kihahti yli niin, että minun oli pakko lähteä hakemaan apua.

Psykiatrinen hoito auttoi Kari Nurmea toipumaan. Kahden vuoden kuluttua masennus uusiutui. Elämässä alkoi sairauslomapätkien jakso.

— Sairauslomaa myönnettiin milloin kolme kuukautta, milloin puoli vuotta. Omat voimat olivat vähissä, mutta toimeentuloturvan takia piti käydä jatkuvaa paperirumbaa Kelan kanssa. Välillä oli kaksi kuukautta, jolloin ei tullut rahaa ollenkaan.

Tilannetta hankaloitti, että sairastumisen yhteydessä oli tullut avioero.

Niinpä eläkepäätös viisi vuotta sitten tuntui helpotukselta.

— Takaporttina on, että voin laittaa eläkkeen lepäämään ja mennä töihin, mikäli jaksan ja jos töitä on tarjolla, kertoo Kari Nurmi.

Hän on työskennellyt autokoulunopettajana ja linja-autonkuljettajana.

Yhdistyksen retkillä hän on nyt päässyt ylläpitämään kuljettajan taitojaan.

Hoitoon pääsy hidasta Tätä nykyä Kari Nurmi kertoo elävänsä lääkitys kävelykeppinään ja Hyvät Tuulet -yhdistys tukenaan. Hän syö arkipäivisin lounaansa yhdistyksen tiloissa Hiekkaharjussa. Hän myös tukee yhdistyksen muita jäseniä.

— Minulla on terveyskeskuksessa kontrollikäynti kerran vuodessa, mutta tuntuu, ettei se aivan riitä. Jos tarvitsen apua akuutisti, minun on mentävä terveyskeskuslääkärille, joka voi kirjoittaa lähetteen eteenpäin. Sitten voi mennä kaksikin kuukautta ennen kuin pääsen asiantuntijan puheille.

Kari Nurmi arvelee, että hoitoon pääsyn hitaus vaikeuttaa ratkaisevasti ainakin joidenkin toipumista.

Toki Nurmen elämään mahtuu muutakin kuin terveyden ja sairauden kanssa kamppailemista tai ystävien kuolemia. Hän on paitsi isä myös isoisä.

— Autotallilla entisöin vanhaa Velocifero-merkkistä peltiskootteria. Lisäksi korjaan ja puran vanhaa autoani, vaikkei siinä olisi mitään vikaa.

Ulla-Maija Vilmi

Kynttilätapahtuma su 18.11. klo 17.30 Olotilassa. Ohjelmassa muun muassa HUSin edustajan alustus itsemurhista Vantaalla.

Klo 18.45 kynttiläkulkue Veininmyllylle, jossa muistohetki ja glögitarjoilu.

15

koonnut Heli Kulmavuori

2012 jKr.

Lohdutuksen siunattu juoma ”On siedettävä pientä nousuhumalaa, kun otetaan juoma tai kaksi liikaakin raskaan työn jälkeen tai kun alakulo on vallannut mielen. Se on ilon hakemista. Mutta istua päivät ja yöt kaatamassa juomaa kurkkuunsa, se on sikamaista. Jos olet väsynyt tai alakuloinen, ota tuopillinen, mutta se ei tarkoita, että olet kuin sika etkä tee muuta kuin ahnaasti ryyppäät. Sinun pitäisi olla kohtuullinen juomisessasi; meidän

ei siis pidä olla kännissä, vaikka olisimmekin hilpeällä tuulella.”

Aamen, mutta kuka näin kirjoittaa? Luterilaisuuden isä Martti Luther saarnassaan vuonna 1539.

Lari Junkkari, luterilaisia pastorismiehiä hänkin, esittelee kirjassaan Olut ja elämisen taito (Kirjapaja 2012) suurta rakkauttaan eri näkökulmista.

Lutherin olutrakkauteen yhdistyi myös rakkaus vaimoon, Katharina von Boraan. Tämä valmisti erinomaiseksi kehuttua olutta, jota aviomies nautiskeli kotonaan muun muassa oppilaidensa kanssa. Luther oli myös pienpanimoiden ystävä, joka matkoillaan iloitsi löytämistään hyvistä paikallisista oluista.

Lari Junkkarin mukaan olut on ilon ja lohdun juoma. ”Olut on halvempaa kuin terapia”, lukee Junk-

karin noin 2000 olutpullon kokoelman sisältävän huoneen oven yläpuolella.

Junkkari ei kuitenkaan ole sokea alkoholin haitoille. Hän neuvoo muun muassa Laurentius Petrin saarnakirjassa olevan kolmen pikarin säännön. Ensimmäinen on tarpeen pikari, toinen terveyden pikari ja kolmas on ilon pikari. Neljättä ei pidä enää ottaa, koska se on kiukkuisten pikari.

Laurentius Petri muuten oli ruotsalainen piispa, joka kävi Martti Lutherin opissa Wittenbergissä 1500-luvulla. Kukaties hänkin oli nauttinut Katharina von Boran oluita Lutherin illanistujaisissa.

”Ainoa sielunvaellus, johon uskon, on sielun vaeltaminen muukalaisena muistojen ja kaipauk­sen maastossa.”

Kirjailija-pappi Erkki Jokinen Sanansaattaja-lehdessä 2/2012

Jeesukselta näyttävä hipsteri Tiedäthän hipsterit? Nuo musiikkimaultaan, pukeutumistyyliltään ja mielenkiinnon kohteiltaan erottautumaan pyrkivät nuoret kaupunkilaiset, joita tapaa varmimmin Kalliossa tai Punavuoressa. Hipsteriyden varmoja tunnusmerkkejä ovat Conversen tennarit, pillifarkut, vintagemekot — ja Jopo-pyörät, joilla hipsterit viilettävät etsimässä uusia kiinnostavia ilmiöitä.

Viikolla hipsteri suuntaa töihin johonkin kiehtovaan media- tai mainosalan yritykseen ja viikonloppuna hipsterikaveripiirin kanssa luomu­ brunssille siihen vasta avattuun kahvilaan, jonka hän bongasi ihan ensimmäisenä.

Mieshipsteri on usein kasvattanut ironiset viikset ja parran, ja monien hiustyyli näyttäisi periytyneen 1970-luvulta. Jälkihippimäinen olemus saa monen mieshipsterin näyttämään, no, Jeesukselta. Tällä yhdennäköisyydellä ilottelee verkkosivusto Hipster or Jesus? (Hipsteri vai Jeesus?).

Sivustolle on koottu viileän trendikkäitä miesihmisiä, jotka

Hipsteri matkalla ehtoolliselle vai puistopiknikille? näyttävät hämmentävästi maailmantaiteesta tutulta Jeesukselta. Muutama kuvattava on vielä korostanut yhdennäköisyyttä pukeutumalla toogamaiseen kaapuun. Se ei — ainakaan vielä — näyttäisi olevan nouseva pukeutumistrendi hipstereiden keskuudessa.

Timo Saarinen

Rakkaudesta, naisista ja synnistä

Lutherista kertoo myös Luther Urtyp ‑olut, jota valmistetaan Wittenbergissä.

15.11. Onnea, Janina!

●● ●● ●●

— Blues on ensirakkauteni. Löysin sen 13-vuotiaana. Bluesin myötä innostuin huuliharpun soitosta, Eero Turkka kertoo.

Kansanmuusikoksi kouluttautunut ja kansainvälistä mainettakin niittäneen huuliharppuorkesteri Svängin riveissä soittava Turkka esiintyy lauantaina 17.11. Rekolan Kinolla. Hän aikoo vetää täyden setin bluesia laulaen ja kitaraa ja huuliharppua soittaen. Luvassa on Mississippijoen suistoalueelta peräisin olevaa vanhaa akustista bluesia.

Turkka luonnehtii musiikkia raa’aksi, karkeaksi ja arkaaiseksi.

Pitkään Hiekkaharjussa asuneen Turkan kotimaa on nyt kolmatta vuotta Bulgaria. Enimmäkseen Keski-Euroopassa esiintyvän SvänEero Turkka soittaa Rekolassa gin keikoille Turkka lentää SofiasMississippi-bluesia.

Me olemme koneita

16

Mitä pienen ihmisen pitäisi tästä kaikesta sitten ajatella? Olennaista on pohtia, miten meihin — sinuun ja minuun — vaikuttaa se, että olemme hiljalleen muuttumassa koneiksi. Muutosta ei pidä pelätä, mutta se pitää tiedostaa ja ottaa vakavasti.

Yksi asia, missä koneet eivät pysty ihmistä päihittämään, ovat monimutkaiset ihmissuhteet. Sähköteknologia ei ponnisteluista huolimatta ole keksinyt ratkaisua siihen, miksi rouva mököttää lauantain saunaillan jälkeen tai miksi mies puhuu mieluiten vaivoistaan.

Tämän kaiken keskellä meidän kannattaa muistaa se, mikä on lääketieteessä osoittautunut korvaamattomaksi keksinnöksi: toinen ihminen.

Mikko Salmi

Jani Laukkanen

K

Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo sekä Eero Turkka la 17.11. klo 18 Rekolan Kinolla. Liput 15/20€ ennakkoon Tiketistä tai www.remy.fi.

Janina ja samana päivänä juhlivat Janika ja Janita ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Kaikkien taustalla ovat Raamatusta tutut nimet Johannes ja Johanna.

2000-luvulla on nimetty Janinaksi 1044, Janikaksi 616 ja Janitaksi 377 tyttöä.

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa naiskolmikko on ollut vuodesta 1995.

Vartin retriitti

anadalainen kulttuurifilosofi Marshall McLuhan havahdutti maailmaa parikymmentä vuotta sitten väittämällä, että ihmiskunta on pikkuhiljaa muuttumassa koneeksi. Hänen kuuluisin väittämänsä on, että sähköteknologia on ihmisen keskushermoston jatke.

Ihmislajin kehittymisen historia on jakaantumisen ja laajentumisen historiaa. Evoluution myötä tieto on alkanut liikkua yhä hämmästyttävämmällä nopeudella. Maailman luomisesta alkanut hurja kehityskaari on kuljettanut meitä imunesteen, verenkierron ja hermoston kautta aina modernien tietoverkkojen maailmaan, jossa maailmankaikkeus toimii kuten yksi elävä organismi. Me kaikki olemme siis yhtä, niin kuin Jeesus kerran rukoili, halusimmepa sitä tai emme.

ta, jossa hän asuu vaimonsa ja pienen poikansa kanssa. Turkka soittaa myös bulgarialaisessa bluesbändissä.

Rekolan Kinon soolokeikalla kuullaan lauluja rakkaudesta, naisista ja synnistä.

— Syvän etelän ilmapiiri oli kahtiajakautunut. Uskonnollisuuden rinnalla vaikutti taikausko. Osa bluesmuusikoista toimi maallikkosaarnaajina. Joskus he lankesivat ryyppäämään, ja silloin laulettiin vähän synkemmistä aiheista, Turkka selvittää.