Lauri 2012 nro 35 (25 10)

VANTAAN

Zorana Jovanovic tuli 15-vuotiaana Suomeen ➤ 8–9

35

25.10.12

www.vantaanlauri.fi

Pyhä tuntuu ➤5 Kolmosten äidillä riittää vipinää ➤7 Suru helpotti ➤ 19

Rakas

selkä

➤ 10–11

2000-luvun aikuisuus on vaativaa — Johanna Sumialan kolumni ➤ 3

Uutiset

Tutkimushanke selvittää elämää kirkonkylällä Pääkirjoitus 25.10.2012

Pieni vaiva, iso asia Äänestämättä jättämistä ei kuntavaaleissa, eikä ainakaan Vantaalla voi perustella sillä, ettei niissä päätettäisi tärkeistä asioista. Facebook ei demokratiassa ratkaise, äänestämällä vaikutetaan.

Kuntavaalit ovat ennen kaikkea lähiyhteisön vaalit, vaikka niillä on myös valtakunnallista merkitystä. Siksi puoluejohtajat kiertävät maakuntia ja nostavat puolueidensa profiilia. Tällä kertaa auki on isoja kysymyksiä, kuten kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuleva järjestämistapa. Äänestäjän kannalta ikävää on, että selkeitä vastauksia näihin ei vielä ole.

Varmaa kuitenkin on, että Vantaallakin tulevat kuntapäättäjät joutuvat ottamaan kantaa siihen, miten palvelut metropolialueelle järjestetään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vahvin vaihtoehto ei ole kuntien yhdistäminen, sillä Espoo ei suostu maksumieheksi ja helsinkiläistenkin into hiipuu.

Vantaalla kanta kuntaliitokseen ei tämän hetken poliittisessa keskustelussa ole suurin ja akuutein asia. Sen on syrjäyttänyt keskustelu kaupungin velkaohjelmasta, siihen kirjatuista säästöistä ja veroprosentista. Vielä kesäkuussa näytti siltä, että velkaohjelma etenee kuin juna, mutta sitten alkoi kansalaiskeskustelu, puolueet epäröivät ja vaalit lähestyivät. Äänestäjän kannalta tilanne on kiinnostava, valinnanvaraa riittää.

2

elsingin pitäjän kirkonkylän menneisyyttä ja nykypäivää tutkitaan seuraavien kahden vuoden ajan. Vantaan kaupunginmuseo on aloittanut tutkimushankkeen, jonka tulokset kootaan kirjaksi ja verkkomuseoksi. Niiden on tarkoitus olla valmiina vuoden 2014 lopussa.

Kirkonkylä on yksi pääkaupunkiseudun tärkeimpiä historiallisia keskuksia. Nyt tutkitaan ensimmäistä kertaa tällaisen keskuksen tarina tähän päivään saakka.

— Helsingin pitäjän kirkonkylä oli satoja vuosia alueen keskus. Oikeastaan näin oli siihen asti, kun Senaatintorista tuli alueen keskuspaikka, muistutti Vantaan museoiden johtaja Leena Hiltula, kun hanke esiteltiin kirkonkylän asukkaille.

Kaivaukset ensi kesänä Hankkeen aikana kylässä järjestetään arkeologisia kaivauksia, tutkitaan rakennuksia ja haastatellaan entisiä ja nykyisiä asukkaita. Kaivausten avulla selvitetään kylän vanhimpia asutusvaiheita, jotka eivät näy historiallisissa lähteissä.

— Ensimmäinen kartta kirkonkylästä on vuodelta 1699. Kaivauspaikat selvitetään kevään aikana kartta-analyyseilla ja esimerkiksi maatutkan avulla. Kaivaukset toteutetaan heinä-elokuussa, hankkeen projektipäällikkö Andreas Koivisto Vantaan kaupunginmuseosta sanoo.

Rakennuksia tutkimalla selvitetään, miten rakennuksia ja pihapiirejä on käytetty ja miten niiden käyttö on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana. Museon tutkijat vierailevat taloissa haastattelemassa asukkaita ja valokuvaamassa.

— Dokumentoimme myös nykytilannetta, emme mene vain ajassa taaksepäin, Koivisto korostaa.

Entisiä ja nykyisiä asukkaita haastatellaan myös muusta kylän lähihistoriasta. Tutkijoita kiinnostavat esimerkiksi kokoontumispaikat, kyläjuhlat ja -tapahtumat, seuratoiminta, työpaikat, palvelut, koulunkäynti ja kylän yhteis-

Helsingin pitäjän kirkonkylä oli satoja vuosia alueen keskus. omistuksessa olleet mylly ja saha.

Vanhoja valokuvia toivotaan lainaksi digitointia varten. Asukasillassa esiin nousi myös partiolippukunta Pyhän Laurin Ritarit, jonka partiokolo sijaitsee kirkonkylässä.

Tutkimuksen rahoittaa Helsingin pitäjän kirkonkylän säätiö.

Ei mikään museokylä Kaupunginmuseo ottaa hankkeeseen aktiivisesti mukaan kirkonkylän asukkaat, joita on noin 150 henkeä.

— Ilman muuta avaamme ovemme tutkijoille. On erittäin hyvä, että tällainen tutkimus tehdään, vahvistaa Mats Bergström, yksi kylän aktiivisista asukkaista.

— Kylästä on kirjoitettu aiemminkin, mutta nyt selvitetään historiaa moderneilla menetelmillä ja myös henkilötason näkökulma on mukana. Aiemmista tutkimuksis-

ta ovat puuttuneet ihmiset.

Myös asukasillassa muistutettiin useammassa puheenvuorossa, että tutkimuksessa näkyisi kylän tämän päivän elämä ja se, ettei kyse ole museokylästä.

Mats Bergströmin mukaan kirkonkylälle on viime aikoina muuttanut uusia ihmisiä, mutta edelleen kylässä asuu myös vanhoja sukuja, jotka ovat asuneet siellä jo 200– 300 vuotta.

Kylä on vahvasti kaksikielinen ja sillä on oma yhdistys Helsinge kyrkoby ungdomsförening, johon kuuluu yli 200 jäsentä. Se järjestää muun muassa yhteisiä juhlia, retkiä ja talkoita.

Tutkimushanketta voi seurata ja kommentoida Facebookissa www.facebook.com/ Kirkonkyla.

Katriina Harviainen

Sateet ja jätevesi samentaneet Vantaanjokea

V

antaanjoen vedestä on tullut syksyn runsaiden sateiden vuoksi sameaa ja huonolaatuista. Keravanjoen ja Vantaajoen alajuoksuilla veden kiintoainepitoisuudet olivat syyskuussa kymmenkertaisia tavanomaiseen verrattuna. Vesiin on kulkeutunut myös paljon orgaanista ainetta ja ravinteita maalta sateiden mukana.

Paikoitellen sateet ovat jo hellittäneet ja vesi laskenut, mutta syksyn edetessä tulvarajoja saatetaan kolkutella entistä nopeammin kun haihdunta loppuu ja maa on jo ennestään niin märkää.

— Viime viikonlopun sateet nostivat taas vedenpintaa. Vantaanjoen varrella on paikoin peltotulvia, limnologi Heli Vahtera Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo.

Sateiden lisäksi Vantaanjokea ovat rasittaneet ainakin Riihimäeltä tulleet jätevedet. Riihimäellä on paljon sekaviemäreitä ja jätevettä on päästetty jokeen myös käsittelemättömänä.

Käsittelemättömissä jätevesissä on paljon rehevöittävää liuennutta fosfaattia sekä happea kuluttavaa orgaanista ainetta.

Vahteran mukaan vedenlaadun heikkeneminen Vantaanjoessa tänä syksynä saattaa nä-

●●

TUPAKOINTI SAATETAAN kieltää Kuusijärven ja Vetokannaksen uimarannoilla. Vantaan kaupunginvaltuustossa tehdyssä aloitteessa ehdotettiin tupakointikieltoa julkisiin ulkoilutiloihin kuten uimarannoille ja leikkipuistoihin. Kaupunginhallitus esitti tupakointikieltoa vain kahdelle uimarannalle.

●●

EDUSKUNTA KÄSITTELEE kirkkolain muutosesitystä, jonka mukaan hautapaikoille on määriteltävä hinta. Muutos tulisi voimaan jo

kyä alueen järvissä talvella ja kasvattaa niiden humuskuormaa.

— Jos tulee jäät aikaisin ja pitkä jäätalvi, saattaa syntyä happikatoa.

Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskesta mereen virtaavan veden fosforipitoisuudet ovat korkealla.

Timo Saarinen

Eniten keskustelua ovat herättäneet kouluavustajien vähentäminen sekä Luontokoulun ja Pähkinärinteen kirjaston lakkauttaminen. Kaikkia näitä on vastustettu kansanliikkeillä. Pähkinärinteen kirjastoa tukevaan adressiin kerättiin kahdessa viikossa yli 4600 nimeä. Nyt näyttää siltä, että tällä on ollut vaikutusta, mutta ratkaisut asiasta tehdään vasta vaalien jälkeen. Muitakin asioita on säästölistalta haluttu poistaa ja veronkorotuksia tai vaihtoehtoisia tulonhankkimiskeinoja esitetty. Perusyhtälö on kuitenkin hankala: vuonna 2016 Vantaalla on velkaa yli miljardi euroa.

Kirkko linjasi ennen vaaleja tärkeiksi asioiksi yksinhuoltajaperheiden tilanteen ja vanhukset etenkin syrjäseuduilla. Vantaalla vanhuksia on vielä vähän, mutta väestö ikääntyy hurjaa vauhtia. Uurnille mennessä voi miettiä myös näitä ryhmiä. Jos ei tunne ehdokkaita, voi kokeilla erilaisia vaalikoneita.

H

Lotta Numminen

Pauli Juusela päätoimittaja

joulukuussa. Nykyään monet seurakunnat tarjoavat hautapaikkoja myös maksutta tai nimelliseen hintaan. Kun hautausmaiden ylläpitoon käytetään myös kirkollisveroa, ihmiset ovat eri asemassa.

Hautausmaksuja pyritään yhdenmukaistamaan.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Elämän sietämätön keveys ”Onpa sulla paljon meikkiä, äiti”, toteaa 9-vuotias tytär ja katsoo töihin kiirehtivää äitiään moittivasti. Kyseinen kommentti ei 100 vuotta sitten olisi varmasti ollut mahdollinen. Ensinnäkään äidit eivät käyneet samalla tavoin töissä silloin. Toiseksi, naisten esiintymistä meikattuina julkisissa tiloissa ja kadulla ei katsottu kovin hyvällä. Maalattu nainen oli stigmatisoitu nainen. Kolmanneksi, tuolloin monissa perheissä lapset teitittelivät vanhempiaan. Silloiseen lapsen rooliin ei kuulunut äitien tekemisten arvostelu tai kommentointi.

Kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen luottaa mummoihin, jotka terveysongelmistaan ja krempoistaan huolimatta kulkevat silmät ystävällisesti vilkkuen.

Mummoenergia jyllää Viihtyisässä lähiössä on sopivasti mummoja.

K

aupunkisosiologian professori Matti Kortteisen mielestä lähiöistä puhutaan useimmiten liian yleistävästi. Lähiöitä on monenlaisia. Hän muistuttaa, että sosiaalisia ongelmia ja huono-osaisuutta on muuallakin kuin lähiöissä.

Kortteinen on haastatellut suurten vuokrataloyhteisöjen isännöitsijöitä.

— Isoilla vuokrataloyhteisöillä on oma kehityskaarensa. Yleensä on aluksi levotonta, mutta aikaa myöten kehitys eriytyy. Toiset yhteisöt rauhoittuvat, toiset eivät. Se, millä ehdoilla kehitys etenee, ei ole aivan selvää. Rauhoittumisen taustana on se, että paikalliset erityisongelmat saadaan ratkaistua.

Lähiöelämästä on niin paljon luuloja siksikin, ettei nykytilanteesta ole kovin paljon tutkittua tietoa. Kortteisella on kuitenkin kaksi kiinnostavaa esimerkkiä.

Mummot ja yksinhuoltajaäidit liittoutuvat Matti Kortteinen tutki 1990-luvulla Kontulassa Kontulankaaren pohjoispään aluetta. Se oli perinteisesti levoton. Tilastoista näkyi, ettei esimerkiksi asukkaiden taloudellinen tilanne ollut kovin hyvä.

— Alueelta löytyi pääasiassa kolmenlaisia asukkaita: yksin asuvia mummoja, yksinhuoltajaäitejä lapsineen ja yksin asuvia miehiä, joilla oli alkoholiongelma.

Eri ryhmillä oli omat porukkansa, mutta

sen lisäksi mummot ja äidit olivat liittoutuneet huolehtimaan lapsista ja puolustamaan heitä juoppoja vastaan. Asetelma oli jatkunut samantapaisena vuosikausia, ja hyvin tuloksin.

— Kahden sukupolven naiset ylläpitivät yhdessä järjestystä ja sosiaalista kontrollia.

Viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyivät, kun alueen ihmiset muodostivat verkostoja ja ottivat itse vastuun ympäristöstään.

Tutkitulla alueella asui 500 ihmisiä. Heistä noin kymmenen prosenttia osallistui aktiivisesti alueen omaehtoiseen hyvinvointityöhön.

— Riittää, kun muutama kymmenen ihmistä pitää yhtä ja tietää mitä tekee, niin he voivat saada ihmeitä aikaan.

— Olennaista on, että vanhemmalla naispuolisella väestöllä on tarvittavaa elämänkokemusta. He ymmärtävät yksinhuoltajaäitejä ja voivat vahtia vauvaa sen aikaa, kun äiti käy hakemassa uuden vaipan.

sa ja Vallilassa.

Ikäihmiset mukaan lukien kaksi kolmesta Jyrkkälän asukkaasta viettää päivänsä kotikonnuillaan. Eri ryhmillä on omia kokoontumispaikkojaan. Sosiaalinen valvonta on tiukkaa.

— On verkostoja ja auktoriteettirakenteita. Kun alue on hyvässä järjestyksessä ja siisti, kaikkien hyvinvointi lisääntyy.

— Juopoille ei tule mieleenkään jäädä pussikaljoittelemaan pihalle. Miehet sanovat, etteivät halua antaa huonoa esimerkkiä lapsille, ja menevät metsään.

Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisää sekin, että Jyrkkälässä asuu suuria sukuja.

— Monet aikuiset muistavat lapsuutensa Jyrkkälän mukavana paikkana. Niinpä he muuttavat sinne takaisin kasvattamaan perhettään. Ratkaisua tukee alueen edullinen vuokrataso, ja tietenkin se, että äiti tai isoäiti asuu siellä.

Järjestys ja siisteys lisäävät hyvinvointia

Korjausprojektit yhdessä asukkaiden kanssa

Jyrkkälän lähiössä Turussa tehdyssä kyselytutkimuksessa asukkaat kertovat olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Siitäkin huolimatta, että alueella näkyy meneillään oleva rakennemuutos. Alueen työikäisistä asukkaista, opiskelijat pois lukien, käy töissä alle 50 prosenttia.

— Se, että työtä ei ole, ei ole ihmisten vika. Ei Suomen 1960–1970-lukujen taitteen rakennemuutoskaan ollut työtä vaille jääneiden pienviljelijöiden vika. Hanttihommia ei vain kerta kaikkiaan enää nykyään ole samaan tapaan kuin oli entisaikojen työläisille Kallios-

Se, että 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt ovat tulleet peruskunnostusikään, tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisen elämän kehittämiseen.

— Olisi viisasta hoitaa vuokratalojen korjausprojektit niin, että ne tukisivat yhteisöllisyyttä. Se, että asukkaat kutsutaan pohtimaan kunnostusta ja sen toteuttamista, tutustuttaa heitä toisiinsa ja piristää.

— Toisaalta on edelleenkin epävarmaa, voidaanko yhteisöllisyyttä synnyttää ulkoisin keinoin, pohtii Matti Kortteinen.

Ulla-Maija Vilmi

Matti Kortteinen puhuu lähiöistä to 25.10. Vantaan sosiaalifoorumissa.

Va i n

p ä ivä

e l äm ää

Ennen ei varmasti kaikki ollut paremmin.

Silti 2000-luvun aikuisuus on ajoittain aika vaativaa. Äitinä pitää olla luja ja lempeä, pedagogisesti ja terapeuttisesti viisas. Pitää ymmärtää lasten elämää ja jaksaa uppoutua heidän todellisuuteensa, mutta ei saa olla liian kaverillinen. Turvallinen auktoriteetti, sitä meiltä odotetaan.

Työelämässä on oltava dynaaminen, innovatiivinen ja luova. On kyettävä uudistumaan. Työmarkkinoilla kukaan ei kaipaa kärttyisää, muutosvastarintaista, keskinkertaista akkaa.

Myös puolisona oleminen verottaa. Keski-ikäisenä vaimona pitää jaksaa huoltaa itseään. Tätä varten on kehitetty kokonainen life style - ja kemianteollisuus. Sen tehtävänä on tuottaa erilaisia anti-age-tuotteita. Lopputuloksena on doupattu puumanainen, joka yrittää epätoivoisesti ahtautua funky lady -tyyppisiin hepeniin peittääkseen raskausajasta sitkeästi riippumaan jääneitä makkaroita.

Ystävyyssuhteissa ja sukuvelvollisuuksissakin riittää hoitamista. Ystävien erot ja surut. Sukulaisten sairaudet ja kummin kaiman ristiäiset. Kaikkeen on venyttävä, jos haluaa pysyä kunnon ihmisen kirjoissa.

Onneksi meillä on ruotsalaiset naapurissa. Solsidan-sarja nauraa lempeästi keski-ikäiselle ja keskiluokkaiselle elämälle. On rentouttavaa katsella omaa elämää koomisessa valossa. Siitä voimautuneena jaksaa taas paremmin kohdata sen raivoavan teinin keittiössä, happaman puolison sohvalla tai työnantaja uudet strategiat sähköpostissa.

Ja kun katsoo peiliin, eivät ne makkarat niin kamalilta näytä. Kuten italialaiset sen taitavat sanoiksi pukea: Bella Figura.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Ota kantaa

Näkökulmia saattohoitoon -luentosarjassa Tikkurilassa pohdittiin 22.10. elämää surun kanssa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä saattohoito on?

Hakunilan ulkoistus tukee kunnallisia terveysasemia

Markku Mattila

Heli Vartiainen, 31

Eija Salmenkivi, 69

Iiro Leino, 42

Mikä sai sinut tulemaan luennolle?

— Tulin työn puolesta. Olen sairaanhoitaja. Tosin bongasin kaksiosaisen luentosarjan itse lehdestä, ja kysyin, saanko tulla tänne työajalla. Ensimmäisellä luentokerralla oli harvinainen mahdollisuus kuulla Terhokodin ylilääkäri Juha Hännistä. Olin viime kesänä töissä palvelukeskuksessa, ja huomasin tarvitsevani lisätietoa saattohoidosta.

Mitä jäi mieleen?

— Tärkeää oli kuulla, että saattohoito on muutakin kuin kivun lievitystä. Siihen kuuluu myös kuolevan kunnioittava kohtelu ja kohtaaminen, hyvä perushoito ja viimeisten toiveitten toteuttaminen. Myös omaisnäkökulma oli mielenkiintoinen. En ole aikuisena kokenut lähiomaisen kuolemaa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan sarjalle 3 pistettä. Olisin kaivannut lisätietoa sairaalapappien käytännön työstä.

Mikä sai sinut tulemaan luennolle?

— Tulin useammastakin syystä. Olen mukana työryhmässä, joka suunnittelee tammikuuksi seminaaria, jonka aiheena on kuolemaan valmistautuminen. Seminaarin järjestää Vantaan vanhusneuvosto. Lisäksi silloin kun kohtaa vakavasti sairaita tai kuolemaa, huomaa oman avuttomuutensa. Hain siihen lievitystä sekä toisten kertomuksia ja sanoja kuolemasta.

Mitä jäi mieleen?

— Mielessäni vahvistui toivon näköala. Vakavasti sairaan on mahdollista saada hyvää hoitoa ja kuolla arvokkaasti. Kun ihmistä kohtaa suuri suru, hän voi aikaa myöten päästä siirtymään surun tontilta toivon tontille. Kivun tai surun kanssa voi oppia elämään, sitä voi oppia sietämään.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan 4,5 pistettä. Jäin kaipaamaan jotain, vaikken oikein tiedä mitä.

Mikä sai sinut tulemaan luennolle?

— Olen ollut mukana järjestämässä tätä luentosarjaa, joka on suunniteltu Vantaan Aikuisopiston ja meidän sairaalapappien yhteistyönä. Samoja aiheita käsitellään Kilterin koululla Myyrmäessä tiistaina 6.11. ja 13.11. Olin tämän illan toinen alustaja.

Mitä jäi mieleen?

— Lähtökohtaisesti kuolemasta puhuminen on hankalaa siksi, ettei ihminen voi ymmärtää, mitä kuolema on. Toisaalta kuolema on yleinen ja yhteinen asia. Se on yhtä lailla luonnollinen ja myös ihmeellinen osa elämää kuin syntymä. Ja toisaalta kuolema on hyvin yksityinen asia.

Jokainen kohtaa kuolemansa yksin.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan 5 pistettä aktiivisille osanottajille ja illan toiselle luennoitsijalle Johanna Ervastille uusista ajatuksista ja omakohtaisuudesta.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Sari-Anneli Ruonila, 36, aloitti teatteriharrastuksen 13-vuotiaana.

75 %

20%

5%

Vantaalainen

Pertunmaalainen

Veikkolalainen

Ensimmäinen kotini oli Kulomäessä. Myöhemmin asuin kahdessa eri osoitteessa Rekolassa. Lasteni isän kanssa asuimme Asolassa, Martinlaaksossa, Etelä-Haagassa ja Espoon Vanttilassa. Päiväkummun omakotitaloon muutin vuonna 2007 kolmen tyttäreni kanssa. Nyt asumme samassa talossa uusperheenä. Työskentelen lastenhoitajana päiväkodissa.

Äidinäitini nukkui pois pari kuukautta sitten.

Hän oli minulle erittäin läheinen. Vietin lapsena kesät ja paljon viikonloppuja mummolassa, vanhalla maatilalla Pertunmaalla.

Aloitin teatteriharrastuksen Tikkurilan Teatterissa. Teininä vietin teatterissa paljon aikaa. Toissa kesänä tein tähän saakka tärkeimmän roolini kesäteatterissa Veikkolassa. Esitin palavasilmäistä, juoruilevaa, Tampereen murretta puhuvaa miestä. Isäni asuu Veikkolassa. Isän puolelta minulla on kolme sisaruspuolta.

4

Kokenut terveyskeskuslääkäri Mia Venhola esittää huolensa Vantaan terveysasemien toiminnan järjestelyistä (VL 18.10.).

Häntä ei ole kuitenkaan informoitu Hakunilan ulkoistetun terveysaseman käytännöistä.

Hakunilan terveysasemalla työskentelevät pysyvät ja kokeneet yleislääketieteen erikoislääkärit. Tämä on mahdollistanut sen, että lääkärikäyntien määrä on noussut 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Lääkärin vastaanotolle pääsee Hakunilassa saman päivän aikana akuuteissa asioissa ja 10 päivän sisällä muissa asioissa. Lisäksi kokeneet sairaanhoitajat pitävät itsenäisiä vastaanottoja.

Hakunila on tukenut ympäröivien ruuhkautuneiden Vantaan kunnallisten terveysasemien toimintaa järjestämällä lokakuun alusta kerran viikossa erikoislääkärin vastaanottopäivän.

Potilastyytyväisyys Hakunilassa on kohentunut ulkoistuksen jälkeen. Kaiken tämän on mahdollistanut Hakunilassa työskentelevä erittäin pysyvä ja motivoitunut työryhmä.

Peijaksessa terveyskeskuspäivystyksen ulkoistus jatkuu viidettä vuotta ja tilaaja on ollut tyytyväinen. Myöskään potilaiden valitukset eivät ole lisääntyneet ulkoistuksen jälkeen.

Vuonna 2010 tehdyn laajan selvityksen perusteella tämä Suomen suurin päivystysulkoistus on säästänyt Vantaalle rahaa ja laatu on parantunut. Samalla on vapautettu Vantaan virkalääkärit päivystysvelvollisuudesta hoitamaan vantaalaisia alueellisille terveysasemille.

Jarmo Kantonen erikoislääkäri, Hakunilan terveysasema ja Vantaan terveyskeskuspäivystys

Anekauppaa Olin kuuntelemassa Pirkko Jalovaaraa vuosia sitten Rekolan kirkossa ja nyt 9.10. uudelleen Hakunilassa. Molemmista kerroista jäi hyvin voimakas tunne sisimpääni, nimittäin rahastuksen maku.

Edellisen kerran akuutti syy oli muistaakseni Pirkon auto, josta oli tullut öljyt pihalle. Nyt tarvitaan rahaa kansainväliselle God-tv:lle, jonka kelkkaan Pirkko on hypännyt ja joka tuottaa omistajilleen hillittömiä voittoja.

Aulassa jo jaettiin tulijoille virsikirja ja lehti, jonka välistä tipahteli God-tv:n tilillepanolappuja. Se, joka alkaa lahjoittaa rahaa kyseiselle järjestölle kuukausittain, tulee enkeliksi. Kolikko God-tv:lle kilahtaa, enkelisielu taivaaseen vilahtaa!

Luther jo hyökkäsi katolisen kirkon harjoittamaa anekauppaa vastaan 1500-luvulla — onko ympyrä sulkeutunut? Ei vaadi evankelistalta kovin paljon sel-

vänäkökykyä sanoa yleisölle, josta yli puolet on eläkeikäisiä, että näen jollakin kaihin silmässä. Kolehdinkeruun tuotto meni sekin — yllätys, yllätys — Godtv:lle. Amerikan tv-mogulit sen tietävät: “There is no business like show business!”

Lompsa levällään

Käsittämätön päätös Meno nykykirkossa on täysin käsittämätöntä. Asioista päätetään ilman minkäänlaista käsitystä Jumalan tahdosta.

Jeesuksen tärkeimpiä käskyjä on lähetyskäsky, ei tasa-arvo tai sukupuolikysymykset. Ketä kirkko kuuntelee, ketä pelkää?

Jumalan tahto lukee Raamatussa. Sen pitäisi olla ainoa ohjenuora kirkolliseen toimintaan.

Jos yhteiskunta ei hyväksy, kirkko erotkoon valtiosta ja puhdistukoon, aloittakoon alusta oikealta pohjalta.

Ainoa asia on sielujen pelastus. Ensin Jumalan valtakunta, sitten kaikki muu sen muassa.

Ritva Kaartinen

Lähetystyö ja tasa-arvo Lukiessani pääkirjoitusta lähetystyöstä (VL 18.10.) mielessäni kuohahti joidenkin piispojen opillinen kannanotto lähetystyöhön ja seurakuntien kiistaan rahanjaossa.

Piispat ovat oikeassa: heidän päätettävissään on kirkon linja. Valtionkirkon johtaja-paimenien on sitouduttava maan valtaväestön uskonoppiin. He eivät nykyaikanakaan voi asettua liikemiesmäiselle akselille hallitsemaan jäseniä rahan voimalla.

Kirkon johto on kuitenkin vastuussa kirkon politisoitumisesta, joka on johtanut vallitsevaan tilanteeseen, riitelyyn rahanjaosta tasa-arvon nimissä.

Kristillisen armon ja rakkauden — ja niiden väärinkäytön ja -tulkinnan — levittämisessä on oltava hyvin tarkkana. Lähettejä ja heidän perheitään ei pidä toimittaa kuin etäpäätteiksi. Se on liian vaarallista sotaherkissä olosuhteissa, joissa tarvitaan enemmän konkreettista apua, kuten ruokaa ja puhdasta vettä.

Minusta olisi suotavaa, että kirkolliskokous hajottaisi seurakuntien puoluepoliittiset piilomandaatit. Luottamushenkilöiden tulisi edustaa seurakuntalaisia eikä poliittista puoluettaan.

Laura Hakkarainen

Mitä mieltä olet?

Sunnuntaina 28.10.12 Tikkurilan kirkolla

Suuntana Mongolia

Klo 10 messu, Tuula Lapvetelainen, Päivi Helén ja Tea Polso.

Klo 11.15 kirkkokahvit ja lähetysjuhla, Mongoliaan lähtevä Niko Ijäs Kylväjästä, Asta Kokkarinen ja kitara sekä Sipe Jalokinos. Tervetuloa!

Hans von Schantz

Tärkeimmät kokemukset tulevat aina yllättäen. Siksi ne voivat särkeä ihmisen ja päästää Jumalan lähelle, Jari Ehrnrooth sanoo.

Yhteinen jaettava

”

Uskosta pitäisi voida puhua vilpittömästi, sanoo kirjailija ja kulttuurihistorioitsija Jari Ehrnrooth.

V

uoden 1994 pitkänäperjantaina Jari Ehrnrooth soitti rumpuja performanssissa Vanhalla ylioppilastalolla. Tauotonta rummutusta oli jatkunut kolmisen tuntia, kun Ehrnroothin näkökenttään ilmestyi ilmassa valtaistuimellaan istuva mies.

Mies oli vanha, mustaihoinen ja kunnioitusta herättävä.

Ilmestys myös puhui. Hän toisti kolme kertaa painokkaasti saman lauseen. Vielä nytkään Ehrnrooth ei tiedä, mitä kieltä sanat olivat tai mitä ne tarkoittivat.

— Kokemus elää edelleen mielessäni.

Hahmotan sitä aina uudella ja uudella tavalla. Voimakkaat uskonnolliset kokemukset tulevat ihmiseen niin syvälle, että niitä pohtii koko loppuelämänsä. Niihin tuntuu sisältyvän jotakin ehtymätöntä, Ehrnrooth sanoo.

Pikkuhiljaa hän on oivaltanut ilmestyksen ja sen kummallisten sanojen viestin: Sanoille ei tarvitsekaan löytää suomennosta.

Pyhä ei kerro tai ilmoita, vaan tekee.

— Pyhä saa ihmisen tajuamaan, ettei hän ole oman itsensä herra, ja lopettaa ihmisen pakkomielteisen pyrkimyksen tietää ja hallita kaiken.

Kokemuksesta, että on jotakin, jota ei voi tietää eikä hallita, mutta joka vaikuttaa ratkaisevasti omaan elämään, kumpuaa Jari Ehrnroothin mukaan uskontunto.

— Kaikilla ihmisillä on uskontunto. Myös ateisteilla on joku vastaus kokemukseen ihmistiedon rajallisuudesta, olkoon se sitten vaikka se, että kaikki on vielä joskus tieteen keinoin selitettävissä.

Toisissa kokemus elämän hallitsemattomuudesta herättää uskon: tunteen siitä, että on olemassa jokin suuri mysteeri, korkeampi voima. Uskossa on Ehrnroothin mukaan kyse ennen kaikkea voimakkaasta, pysyvästä tun-

teesta. Sitä ei voi saavuttaa järjen tai päättelyn kautta.

— Uskosta on vaikea keskustella sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ole siitä kokemusta, koska hän lähestyy asiaa älyllisesti. Hän ei voi ymmärtää, mistä uskossa on kysymys.

Väittely uskon piiriin kuuluvista asioista on siksi turhaa, samoin kuin käännyttäminen.

— Ihmisen sisäinen kokemus ei ole muutettavissa. Se ei myöskään synny tietämisestä, joten sitä ei voi toiseen istuttaa, vaikka voimmekin antaa toisillemme virikkeitä. Lopulta vain ihmistä suurempi rakkaus voi särkeä itseriittoisuuden ja kirkastaa uskon. Niin minulle kävi.

Iän myötä Jumalan läsnäoloa tunteva hengellinen takaminä on alkanut lämmittää olemustani.”

Silti uskosta voi ja pitää Ehrnroothin

mielestä puhua.

— Minusta on tärkeää, että ihmiset puhuvat avoimesti sisäisestä, hengellisestä elämästään. Sen sijaan kukaan ei saisi tuputtaa omaa tapaansa uskoa tai ymmärtää. Silloin yritetään kontrolloida sellaista, joka alkuperältään on kontrolloimatonta.

Jari Ehrnrooth sanoo vastustavansa kaikenlaista säätelevää uskonnollisuutta. Hänen mielestään hengellisen elämän ja ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen pitäisi perustua itse kunkin omaan, vilpittömään uskoon — ei siihen, mitä jonkun instituution mielestä pitää uskoa.

— Olisi pidettävä kirkkaana mielessä, että kellään ei ole oikeutta puhua toisen puolesta. Ihmisen keksimien totuuksien sijaan

olisi tyydyttävä kumartamaan ihmeellisesti välkehtivää rakkauden lähdettä.

Jumala on salattu, mutta kätkeytyy kaikkialle, myös ihmiseen itseensä.

Suuret maailmanuskonnot syntyivät aikana,

jolloin kansat ja sivilisaatiot elivät toisistaan melko erillään. Joutuessaan tekemisiin toistensa kanssa uskonnot näyttävät Jari Ehrnroothin mukaan kamppailevan siitä, kenellä on oikea usko.

— Jostain syytä uskonnoilla on kova tarve kiillottaa omaa kilpeään ja esiintyä oman puhtautensa vaalijoina. Uskonnot palvovat itseään sen sijaan, että pyrkisivät saattamaan koko ihmiskunnan saman pyhän äärelle. Kuitenkin kaikista suurista uskonnoista löytyvät samat eettiset opetukset, kuten rakkaus ja keskinäinen kunnioitus.

Ehrnroothin ratkaisu tilanteeseen olisi universaali usko, todellinen maailmanuskonto.

— Jos kerran on yksi Jumala, hän on kyllä kaikille sama. Ja se tunnesuhdekin, joka ihmisillä on Jumalaan, on pohjimmiltaan kaikilla aika samanlainen, vaikka jokaisella onkin oma yksilöllinen tarinansa.

Jari Ehrnrooth itse ei toistaiseksi kuulu mihinkään uskontokuntaan. Hänellä on tarve elää ja kehittyä hengellisesti sen mukaan, minkä hän kokee sisäisesti todeksi.

— En ehkä ole tehnyt eroa kristinuskoon, vaan pikemminkin löytänyt siihen oman suhteeni. En voi olla kaikessa samaa mieltä

kuin Luther tai kirkko. Sen sijaan Jeesuksen opetuksissa on paljon kestävää sanomaa, esimerkiksi opetukset anteeksiannosta, väkivallattomuudesta ja kaikkien ihmisten veljeydestä ja rakkaudesta.

Yhteisöä ja hengellistä yhdessäoloa kaivatessaan Ehrnrooth saattaa pistäytyä kirkkoon: Portugalissa katoliseen, Suomessa luterilaiseen messuun.

— Tärkeää on se, että en silloin ota kasvoilleni sellaista naamiota, että nämä ovat minun hengelliset kasvoni. Menen omana itsenäni. Ei minua poiskaan ole ajettu.

— Messussa tuntee ja näkee, että ihmisillä on tunnesuhde Jumalaan. Se on kaiken pohja.

Pitkänperjantain näyn lisäksi Jari Ehrnroothilla on ollut useita muitakin kokemuksia, jotka hän tulkitsee hengellisiksi.

Hän on päättänyt puhua ja kirjoittaa niistä.

— Voimakkaat pyhän kokemukset tulee kertoa muille. Se on niiden tarkoitus. Olisi rakkauden vastaista pitää ne itsellään.

Uskoon ja hengellisyyteen liittyvät teemat ovat kulkeneet mukana Ehrnroothin tuotannossa koko ajan. Uusimmassa kirjassa Tietämättä uskon (Kirjapaja 2012) ne ovat pääosassa.

— Tunsin pakottavaa tarvetta ilmaista mahdollisimman paljaasti, mistä uskossa on minulle kysymys.

— Koen, että ihmisessä on kaksi minää.

Nuorempana suorittava ja saavutuksiinsa samastuva etuminä oli vahvempi. Iän myötä Jumalan läsnäoloa tunteva ja kaikkien ihmisten veljelliseen yhteyteen kaipaava hengellinen takaminä on alkanut lämmittää olemustani. Olen huomannut, että monille ystävilleni on käynyt samoin.

Kaisa Halonen

5

Ami Lindholm

Arkea ja ohikiitävää onnea Rahan ja oman ajan puute hiertää pikkulapsiperheiden vanhempia. Onnenhetket löytyvät läheisistä ihmissuhteista.

Y

hteiskuntamme kaipaa muutosta, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Maritta Törrönen.

— Jatkuva puhe kasvusta viestii, että tarvitsisimme koko ajan enemmän kuin meillä nyt on. Pitäisi siirtyä menestyksen tavoittelusta hyvän jakamiseen.

Törrönen on tutkinut pikkulapsiperheiden arkea vanhempien näkökulmasta. Työn tuloksena syntyi kirja Onni on joka päivä: Lapsiperheen arki ja hyvinvointi (Gaudeamus 2012).

Kuten muutenkin nyky-yhteiskunnassa myös pikkulapsiperheissä hyvinvointi ja pahoinvointi kasautuvat. On perheitä, joilla on hyvä työtilanne, mukava asunto, talous mallillaan ja mahdollisuus matkustaa. Isovanhemmat auttavat ja vanhemmilla on mahdollisuus toteuttaa omia toiveitaan.

Toisessa ääripäässä ovat perheet, joiden taloudellinen tilanne on ollut pitkään heikko, asumisessa on puutteita ja terveydessä ongelmia. Saattaa olla, että äiti vastaa yksin lasten- ja kodinhoidosta eivätkä isovanhemmat ole auttamassa.

Kun perhe voi hyvin, vanhemmat myös puhuvat elämästään myönteiseen sävyyn. Pahoinvoinnin kasautuessa väsymys, näköalattomuus ja pelko tulevasta kuuluvat vanhempien puheessa.

Armoa armottomaan aikaan Nykyaikaa leimaa nopeatempoisuus, taloudellinen epävarmuus, jatkuva suorittaminen ja oman toiminnan vertailu muihin.

Maritta Törrösen mielestä taloudellisen menestymisen mittaamisen sijaan tulisi poh-

6

Avaimia arkiseen hyvinvointiin

• Näe hyvä itsessäsi.

• Näe hyvä lapsissasi ja läheisissäsi. Kerro se heille.

• Tiedosta oma tapasi olla suhteessa • • •

muihin. Miten puhut muille? Miten katsot toisia? Samalla annat lapsellesi mallia siitä, miten maailmassa ollaan.

Vastavuoroisesti voit saada sen, mitä itse annat.

Selvitä vaikeudet puhumalla.

Anna anteeksi lapsillesi, puolisollesi ja omille vanhemmillesi. Oma elämä helpottuu, kun ei kanna kaunaa pitkään.

Isovanhemmilla on usein tärkeä rooli perheen arjen auttajina. Parhaimmillaan sukulaissuhteet toimivat elämässä kantavina voimina. Jos perheellä ei syystä tai toisesta ole isovanhempia auttamassa, tukea voi saada esimerkiksi ystäväpiiristä tai muilta samassa elämäntilanteessa olevilta.

tia, miten me suhtaudumme toisiin ihmisiin.

— Armoton aika tarvitsee armollisuutta, hän sanoo.

— Hyvinvointi ei ole vain itsestä kiinni.

1990-luvun lama osoitti, että taloudellinen epävarmuus voi kohdata kenet tahansa. Kuka tahansa voi joutua työttömäksi, vaikka olisi hyvin koulutettu ja tekisi työnsä hyvin.

Myös työelämän vaativuus näkyy kodeissa. Pikkulapsiperheiden arjessa työelämän paineet näkyvät esimerkiksi isän poissaolona. Isä saattaa lähteä töihin ennen kuin lapset heräävät ja palata kotiin vasta hieman ennen lasten nukkumaanmenoa.

Törrösen tutkimuksen mukaan perheiden hyvinvointi koostuu monista asioista. Työelämän käänteisiin ei välttämättä voi itse vaikut-

taa, mutta tapahtumiin oman kodin seinien sisällä voi. Törrönen antaa sinne pari vinkkiä.

— Vanhempien keskinäinen työnjako kannattaa neuvotella omalle perheelle sopivaksi.

Puolisoiden on myös tärkeä huomata toistensa työpanos yhteisen kodin ja perheen eteen.

— Se, miten puhumme toisillemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Jos puolisot kehuvat toisiaan, myönteinen puhe muutenkin lisääntyy.

Onnea on katsoa televisiota yhdessä Suomessa on puhuttu yhteisöllisyyden häviämisestä ja yksilöllisyyden noususta.

— Tosiasiassa perhearvot ovat vahvistuneet. Perhe ja sukuyhteisö koetaan tärkeiksi.

Onnellisuus ei synny yksinäisyydessä, Maritta Törrönen sanoo.

Suuri osa suomalaisista isovanhemmista on jollakin tavalla mukana lastenlastensa elämässä. Toisinaan vanhemmilla ja isovanhemmilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten paljon televisiota katsotaan, milloin on karkkipäivä tai miten lapsia komennetaan. Hyvät suhteet isovanhempiin kestävät kuitenkin asioista neuvottelemisen.

Perheitä on monenlaisia. Jotkut vanhemmat eroavat. Voi olla, että äiti on yksin saadessaan lapsen. Joku asuu uusperheessä.

— Onni ei ole varattu vain ydinperheille.

— Elämässä on merkitystä isoilla asioilla, mutta myös pienillä arkisilla asioilla voi olla suuri merkitys. Lapsen itsetunnon kehittymiseen vaikuttaa esimerkiksi se, millä lailla häntä kuullaan ja miten tärkeä hän kokee olevansa.

Törrösen tutkimuksen mukaan lapsiperheiden onnenhetket löytyvät ennen muuta läheisistä ihmissuhteista.

— Onnea on hetki, jolloin näkee lapsen silmissä ilon. Onnea on se, kun lapsi kiipeää syliin. Onnea on se, kun huomaa olevansa lapselleen turva. Se, että voi yhdessä iloita ja nauraa tai istua sohvalla katsomassa televisiota.

Soili Pohjalainen

Kun on pieniä lapsia, oma aika on ihan minimissä, samoin kahdenkeskinen aika miehen kanssa. Onnea on se, kun näkee, että lapset ovat iloisia ja tasapainoisia. Oli hienoa nähdä, miten isompi poikamme iloitsi oppiessaan sukeltamaan. Riemastuimme kaikki, kun puolivuotiaamme keksi, miten hyppykiikussa hypitään. Onnenhetket tulevat pieninä palasina pitkin päivää. Ei niiden tarvitse olla isoja juttuja.”

Sanna, 32 (lapset 4 ja 1/2 vuotta) Meidän perheessämme on niin monta pientä autettavaa, ettei rauhallisia hetkiä juuri ole. Kun kotonamme oli lastenhoitaja, arki oli helpompaa. Aamulla neljän lapsen herättely, pukeminen ja päiväkotiin vieminen on aikamoinen urakka. Onnenhetkiä huomaa lähinnä viikonloppuisin, arkisin ne ovat aika vähissä. Mukavalta tuntuu, kun lapset tulevat kertomaan tarinoita ja on aikaa jutella heidän kanssaan. Sellaisina hetkinä vaikuttaa siltä, että he taitavat tykätä minusta.”

Vesa, 45 (lapset 6, 4, 3 ja 3 vuotta) Asun lapseni kanssa kaksin. Oman ajan löytäminen on haasteellista ja arki taloudellisesti tiukkaa. Onnea on se, kun huomaa, miten lapsi kasvaa, kehittyy ja oppii uutta. Sitä on ihan mieletöntä seurata. Sitten ovat tietysti ne hetket, jolloin tehdään jotain erityistä ja meillä molemmilla on tosi hauskaa. Kesällä sellainen spesiaalihetki oli, kun vietimme päivää Linnanmäellä.”

Minttu, 28 (lapsi 4 vuotta)

H

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

K

e

Onnennumero kolme

un perheessä on kolme parivuotiasta poikaa, meno on toisinaan vauhdikasta. Esimerkiksi silloin, kun Salli Allénin, 35, pojat halusivat lähteä leikkimopoillaan kotipihalta autotielle.

Salli vei ensin Pauluksen ja Konstan aidatulle piha-alueelle. Sitten Salli haki uhmakkaasti tielle lähteneen Reinon.

Kuului huutoa. Paulusta oli pistänyt ampiainen sormeen. Salli murensi hänelle kyytabletin hedelmäsoseen joukkoon. Sosepurkki putosi pirstaleiksi pihakivetykselle.

— Meno on välillä aika koomista. Arjessa on paljon huumoria, jos sitä jaksaa katsella siitä näkökulmasta, Salli toteaa.

Ultraäänitutkimuksen kolme sykettä Salli oli 33-vuotias, kun perheeseen syntyi kolme poikaa. Lapsivesi tuli yöllä kello kolme. Neuvolassa laskettiin, että hedelmöitys olisi tapahtunut 3.3.

— Kolme taitaa olla meidän onnennumeromme, Salli tuumii.

Kolmosraskaus havaittiin heti alkumetreillä. Ultraäänitutkimuksessa nähtiin kolme sykettä. Silloin Sallin puoliso Miikka pohti ääneen, miten hän ehtisi enää käydä töissä, kun lapsia syntyy kerralla kolme.

— Minulla meni muutama viikko ennen kuin uskoin asian todeksi. Lääkäri muistutti, että raskaus oli alkuvaiheessa ja joku sikiöistä saattaisi jäädä pois matkasta. Kaikki kolme kuitenkin kasvoivat tasaisesti, Salli kertoo.

Hän ei osannut pelätä tulevaa vauva-arkea. Ajatukset keskittyivät odotukseen. Kolmosraskaus on riskiraskaus. Kolmen lapsen odottaminen oli Sallin mielestä paitsi jännittävää myös ”huikea juttu”.

Aika pian Salli ja Miikka ryhtyivät etsimään isompaa asuntoa. Yhden vauvan kanssa olisi sopinut hyvin kaksioon. Kolmen kanssa tulisi ahdasta.

Yhteinen uni- ja ruokailurytmi

Konsta on Sallin mukaan joukon herkkis, äidin poika ja kolmikon ujoin. Reino on voimakastahtoinen poika, jonka pillin mukaan veljet toimivat. Paulus on pojista itsenäisin. Hän keksii omia leikkejään, mutta tulee hyvin juttuun myös muiden

Salli Allénin mukaan meno Reinon, Pauluksen ja Konstan kanssa on välillä koomistakin. lasten kanssa.

— Paulus sanoo, jos jokin on huonosti, mutta turhasta hän ei valita, Salli toteaa.

Arjesta selviämistä on helpottanut se, että pojilla on alusta alkaen ollut yhteinen uni- ja ruokailurytmi. He myös alkoivat nukkua läpi yön hieman alle nelikuisina.

— Silti alussa tuntui, että tarvitsisimme kotiimme laitoshoitajan, joka sekoittaisi korviketta ja desinfioisi tuttipulloja. Jääkaappiin ladattiin aina noin vuorokauden maitoannos, parikymmentä tuttipulloa, kerrallaan.

Miikka oli poikien syntymän jälkeen vuoden vuorotteluvapaalla. Hän hoiti poikia yhdessä Sallin kanssa ja työskenteli aina, kun pystyi perheen omakotitalon rakennustyömaalla. Sallin mukaan kolmeen poikaan tutustuminen on vienyt aikaa. Siksi hän ei

halunnut palata töihin heti vanhempainvapaan päätyttyä.

Ystävien avun määrä yllätti

Allénin kolmikko herättää kadulla huomiota. Se on Sallin mielestä luonnollista. Toisinaan vastaantulijoiden kysymykset, kuten utelut imetyksestä tai siitä, miten kolmikko on saanut alkunsa, hämmentävät.

— Toisaalta oli aika huvittavaakin, kun tuntematon vanha mies tuli kysymään, miten synnytys meni.

Joskus aamulla oltuaan vasta puoli tuntia hereillä ja vaihdettuaan jo seitsemän vaippaa Salli on miettinyt, että yhden lapsen perheessä seitsemän vaippaa on ehkä koko päivän saldo. Kolmosten rattaiden kanssa ei mahdu kauppoihin, eikä Salli lähde yksin poikien kanssa aitaamattomaan leikkipuistoon.

Kerran viikossa kaksi kaupungin kotipalvelun työntekijää ottaa pojat kolmeksi tunniksi hoitoonsa. Sillä välin Salli siivoaa, tekee kotitöitä, käy kaupassa tai pistäytyy ehkä kirpputorille.

Poikien isovanhemmat asuvat lähellä, ja myös molemmat tädit auttavat lastenhoidossa. Ystävät ovat yllättäneet lastenhoitoavun määrällä. Toisen kolmosperheen tarjoama vertaistuki on ollut arvokasta.

— Jos meillä olisi ollut ennestään yksi lapsi, tietäisin miten paljon hän on saanut huomiota ja mistä kaikesta pojat jäävät nyt paitsi, Salli sanoo.

— Meille elämä kolmosten kanssa on ihan tavallista arkea. Olen ylpeä kolmikostamme. Ainakin pojilla on seuraa toisistaan ja he voivat olla tukena toisilleen, Salli miettii.

Soili Pohjalainen

”Alussa tuntui, että tar vitsisimme laitoshoitajan, jok a desinfioisi tuttipulloja.”

Vantaan teillä Lotta Numminen

Kaivokselan rautainen tarina

V

antaan Kaivoksela on saanut nimensä vuonna 1744 löydetyn rautakaivoksen mukaan. Sillbölen kaivosalue oli aikanaan merkittävä rautamalmin tuottaja. Esimerkiksi vuonna 1833 sieltä nostettiin lähes puolet koko maan tuottamasta rautamalmista. Kaivostoiminta loppui vuonna 1866.

Nykyinen Kaivokselan alue sai alkunsa 1960-luvulla, jolloin sinne rakennettiin lähiö.

Aiemmin paikka tunnettiin nimellä Silvola. Kaivokselasta löytyy muun muassa Louhijantie, Kaivostie ja Kaivosvoudintie. Kaivosalue on nykyisin suojeltu muinaisjäännösalue, ja sieltä löytyy edelleen 12 kaivoskuilua ja muutamia louhoksia.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä lotta.numminen@evl.fi

7

229

Marja-Liisa Kari Yrittäjä, kauppateknikko

Kun uskonto

Yhdessä yrittäen, toisista huolehtien - Toimivat peruspalvelut ikään katsomatta - Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö - Yhteisöllistä välittämistä Keskusta.fi Uudenmaan vaalipiiri

Varavaltuutettu, ympäristölautakunnan jäsen, srk-yhtymän kuvataidetoimikunnan jäsen

marja-liisa.kari@iki.fi www.marja-liisa.fi

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu

Taivasseminaari Vivamossa 2.-4.11.2012 Taivasseminaari on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kokoontua aavistelemaan taivasta ja muistelemaan heitä, jotka ovat jo muuttaneet sinne. Teemme matkaa välillä hiljaisuudessa, välillä kuunnellen sanaa, runoja ja musiikkia. Käymme sytyttämässä lyhdyt Vivamon muistolaaksoon Lohjanjärven rantaan.

Taivasseminaari alkaa Taize-laulujen iltamessulla perjantai-iltana klo 18.30 ja päättyy pyhäinpäivän messuun sunnuntaina klo 11.

Ohjelmavastuussa Anna-Mari Kaskinen, Pia Perkiö ja Kalevi Rautjoki.

Musiikkivieraina Timo Kouri (kantele) ja Matti Kolehmainen (piano).

Osallistumismaksu 50 €/hlö.

Täysihoitohinta koko ajalta 138-150 €/hlö. Alennus eläkeläisille ja opiskelijoille täysihoitohinnasta koko ajalta.

Tapahtuma yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo

Vivamontie 2, 08200 Lohja 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo.fi

www.kansanraamattuseura.fi

Vaikuttaja valtuustoon Kaupunginvaltuutettu Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

JUKKA HAKO

6

www.jukkahako.fi jukka.hako@kellastupa.fi

Haluttuja kaksioita vapautuu

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

Upeaa rivitaloasumista. Nauti elämän mukavuuksista kotona.

690 €/kk 780 €/kk

SOVI Y S E ITTEL

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Hoitajan viikkovastaanotto, aulaemännän palvelut, talosauna 2 kert./vko. Lisämaksusta mm. jalkahoitaja kotiin.

Lisätietoja 010 292 2000, www.emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

8

H

uhtikuussa vuonna 1992 Zorana Jovanovic hikoili matematiikan kokeessa, kun isä tuli hakemaan kotiin kesken päivän.

— Hän sanoi, että lähtisimme isovanhempien luo Belgradiin Serbian puolelle, ja kehotti pakkaamaan tavaroita vähän pidemmäksi viikonlopuksi. Tajusin kyllä, mistä oli oikeasti kyse.

Zoranan äiti oli sillä aikaa järjestellyt asioita. Vaikka kaikki moottoritiet oli suljettu, koko perhe pääsi ajamaan Belgradiin erään sisäministeriön virkamiehen perässä.

Uhkarohkeus pelasti

Filosofian maisteri

Vapaita pienkaksioita AS 11, 2H+K 36 m2 AS 15, 2H+K 36 m2

Zorana Jovanovic pakeni Jugoslavian sisällissotaa 15-vuotiaana.

21.–28.10. vietettävän Ekumeenisen Vastuuviikon aikana nostetaan esiin niiden ihmisten ääni, jotka ovat joutuneet lähtemään pakolaisiksi uskonnollisen vakaumuksensa takia.

Zorana Jovanovic on yksi heistä.

Kun entinen Jugoslavia alkoi hajota, Dobojissa syntynyt Zorana oli 15-vuotias lyseolainen. Levottomuudet leimahtivat huhtikuussa 1992.

Zorana kuvailee kotikaupunkiaan paikaksi, jossa kaikki kolme uskonsuuntaa — katolinen kirkko, ortodoksinen kirkko ja islam — elivät sovussa. Sitten sisällissota hiipi lähelle ja etniset erot kärjistyivät niin, että huhtikuussa Jovanovicien ortodoksiperhe päätti lähteä.

Pelastava ajomatka Dobojista Belgradiin oli piinaavan pitkä.

— Vähän väliä oli tarkastuksia.

Emme tienneet, kuka niitä teki, oliko kyseessä Jugoslavian armeija, kylän oma armeija vai puolisotilaalliset joukot. Ajoimme kuusi tuntia. Se oli todella uhkarohkea temppu. Monet perheet yrittivät poistua, mutta he vain katosivat matkalla. Vanhemmat palasivat vielä hetkeksi töihin Dobojiin.

Parin viikon kuluttua perheen matka jatkui Belgradista Suomeen.

Zoranan isällä oli ollut vuosikymmenien ajan kirjekaveri Suomessa.

Hänen lapsensa olivat interrailanneet Jovanovicin perheen luo Sarajevon olympialaisten aikaan. Nyt oli suomalaisten vuoro houkutella ystävänsä pois sodan jaloista.

Kirkko juurrutti Suomeen Zorana Jovanovicin perhe maksoi itse matkansa Suomeen eikä paennut sotaa virallisen pakolaisprosessin kautta. Siitä seurasi ongelmia,

kun saavuttiin perille.

— Kun haimme turvapaikkaa Suomesta, meitä ei uskottu. Lähdimme niin varhaisessa vaiheessa, että avustusjärjestöt eivät olleet vielä saapuneet, Zorana kertoo.

Aluksi perhe majoittui isän kirjeenvaihtotoverin luona mutta siirtyi pian vastaanottokeskukseen.

— Se oli aivan kamala paikka.

Onneksi kirjeenvaihtotoverin äidillä oli omakotitalo Parolassa, jossa perhe asui isän kuolemaan asti.

Tärkeä kiinnekohta löytyi Hämeenlinnan ortodoksisesta seurakunnasta, jossa toimitettiin silloin tällöin palveluksia kirkkoslaaviksi.

— Ortodoksinen kirkko on osa elämääni. Kun menen kirkkoon, on kuin menisin olohuoneeseeni.

Uutiset kotimaasta olivat hyvin sekavia.

— Enoni perhe jäi asumaan Dobojiin. Pidimme vaihtelevasti yhteyttä. Puhelinyhteydet eivät aina toimineet ja kirjeet palautettiin joskus Budapestista.

Zorana aloitti lukion, aluksi englanniksi mutta jo toisena vuonna suomeksi. Kielen omaksuminen kesti vuoden.

— Kirjoitin ylioppilaaksi suomeksi. Jokainen pilkkuvirhekin laskettiin.

Lukion jälkeen Zorana siirtyi ammattikorkeakouluun ja opiskeli insinööriksi.

Politiikkaa uskonnon kaavussa Synnyinmaan tilanne ei kuitenkaan jättänyt rauhaan. Niinpä Zorana Jovanovic päätti ryhtyä rauhanturvaajaksi. Hän luki Helsingin Sanomista hakuilmoituksen ja huojentui huomatessaan, ettei kaikkiin tehtäviin vaadittu armeijan käymistä. Zorana päätyi Tuzlan Camp Eagle Base -tukikohtaan vuodeksi. Hän käänsi ja toimi tulkkina suomalaisille rauhanturvaajille. Virallinen titteli oli media- ja kulttuurivastaava.

Yksi tärkeä tehtävä oli uskontojen yhteisen joulukalenterin laatiminen.

Zorana kokosi yhteen katoliset, ortodoksiset ja islamilaiset juhlapyhät joulun ympäriltä. Paikallisten viranomaisten on kunnioitettava niistä jokaista. Kalenteriin oltiin niin tyytyväisiä, että Zorana laati vastaavan koko vuoden ajalle.

— Minulta kysyttiin usein mielipidettäni konfliktista. Jouduin väistelemään ja toteamaan, että olen neutraali.

Tilanne alueella alkaa rauhoittua, mutta sota on horjuttanut etnisten

Zorana Jovanovicin kolmikuukautisesta Uroš-pojasta kasvaa kaksikielinen. Isä puhuu hänelle suomea ja äiti serbokroaattia.

ryhmien luottamusta toisiinsa.

— Sisällissota on raainta, mitä voi olla. Oma väki käy typerää kamppailua toisiaan vastaan. Menee ainakin yksi sukupolvi ennen kuin tilanne korjaantuu.

Zorana Jovanovicin oma elämä on Helsingissä. Hän on naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja työskentelee työmaainsinöörinä — tosin juuri nyt hän on äitiyslomalla kolmikuisen Uroš-pojan kanssa. Pojalleen Zorana puhuu äidinkieltään serbokroaattia.

Kysyjille hän vastaa olevansa kotoisin Bosniasta.

— Kun menin naimisiin, en ottanut mieheni sukunimeä enkä edes kaksoisnimeä. Meillä vietetään kahta joulua ja kahta pääsiäistä suomalaisen ja serbialaisen ortodoksisen kalenterin mukaan. Kaksia joululahjoja ei sentään tule — lahjat jaetaan jo Pyhän Nikolaoksen päivänä joulukuun alussa.

Saila Keskiaho

www.vastuuviikko.fi

heidät erotti Sirpa Päivinen

Vaino saa pakenemaan

K

okoontumispaikkojen tuhoaminen. Kidutus.

Pahoinpitely. Uhkailu. Työpaikan menettäminen. Tappaminen. Tässä on vain osa uskonnon takia harjoitetun syrjinnän muodoista.

— Rikkomuksia voivat tehdä valtiot, kuten Kiina, tai paikallisviranomaiset, kuten Venäjällä on tapahtunut.

Myös valtioiden viralliset uskonnot tai ääriliikkeet voivat syyllistyä rikkomuksiin, kuten on tapahtunut muun muassa Intiassa. Joissakin valtioissa uskonnon vaihtaminen on kiellettyä. Syrjintää voi olla myös perheen sisällä, luettelee Vastuuviikon sihteeri Anna Hyvärinen Suomen ekumeenisesta neuvostosta.

Maahanmuuttovirasto ei tilastoi turvapaikanhakijoiden uskontokuntaa. Siksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka moni hakee turvapaikkaa uskonnollisen vainon vuoksi. Lisäksi uskonnon ohella voi olla muita syitä turvapaikan hakemiseen.

Ulkoministeriö arvioi, että 75 prosenttia uskon-

non vuoksi turvapaikkaa hakevista ihmisistä on kristittyjä. Hyvärisen mukaan uskonto saa lähtemään

muun muassa Kiinasta, Iranista, Irakista, Afganistanista, Pakistanista ja Nigeriasta.

Maahanmuuttoviraston roolia Hyvärinen kommentoi varovaisesti.

— Siellä on alettu olla kiinnostuneita uskonnosta, mutta ymmärrys aihetta kohtaan on vähäinen, vaikka uskonto on Suomen ulkomaalaislain ja kansainvälisen oikeuden mukaan turvapaikkaperuste. Eivät ihmiset voi palata kotimaahansa ja olla vaiti, kun heitä on vainottu uskonnon tähden. On pakolaisoikeuden vastaista joutua salaamaan oma uskontonsa.

— Maahanmuuttovirastossa myös epäillään turvapaikanhakijoiden vakaumuksen aitoutta. Mutta kuinka viranomainen voi arvioida ihmisen vakaumusta? Hyvärinen kysyy.

Maahanmuuttovirasto arvioi kaikkien turvapaikanhakijoiden kertomuksia.

— Hakijan tulee kertoa kokemuksistaan niin, että turvapaikkapuhuttelija vakuuttuu niiden aitoudesta ja omakohtaisuudesta. Uskon aitouden arviointi

on vain osa sitä, ylitarkastaja Elisa Alho-Kullström Maahanmuuttovirastosta kertoo.

— Hakija saa turvapaikan, jos hän on vaarassa joutua vainotuksi uskontonsa takia. Jos henkilö joutuisi esimerkiksi vankilaan vakaumuksensa vuoksi, turvapaikan saamisen edellytykset todennäköisesti täyttyisivät.

Hakemus voidaan hylätä esimerkiksi silloin, kun hakija voi muuttaa toiselle paikkakunnalle ja näin välttää yksityisten henkilöiden harjoittaman vainon.

— Jos hakija vetoaa siihen, että esimerkiksi hänen sukunsa vainoaa häntä, on selvitettävä, voiko hakija turvautua kotimaansa viranomaisten suojeluun.

Pelkkä tiettyyn uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen ei riitä perusteeksi pakolaisaseman vaatimiselle, Alho-Kullström toteaa.

— Monet vähemmistöryhmät eivät voi avoimesti tuoda esiin mielipidettään. Tällainen ilmaisun rajoittaminen tai syrjintä ei kuitenkaan yksinään muodosta turvapaikkaperustetta.

9

10

Jani Laukkanen

Liike on lääke Vartalosi on kuin jousi, joka toimii hyvin vasta viritettynä, vinkkaa fysioterapeutti Arto Kojo.

M

oni nykyihminen tekee työtä, jossa kaikki luontainen hyötyliikunta loistaa poissaolollaan. Näyttöpäätteen edessä kuin tatti päivästä toiseen istuva saattaa joutua maksamaan kalliin hinnan kehon kipuina ja toimintahäiriöinä, ellei hän pidä kunnostaan huolta.

Tikkurilassa praktiikkaansa pitävän fysioterapeutti Arto Kojon, 53, ammattikunnalta eivät siis ainakaan asiakkaat lopu. Hänen luokseen tulee erityisesti staattisen istuma-asennon jumittamia selkä- ja niskavaivaisia.

Miehet hakeutuvat hoitoon usein vasta kun kipu on jo vaivannut pitkään, eivätkä särkylääkkeet enää riitä lievittämään tuskaa.

— Olemme tottuneet toivomaan lääkkeiltä apua lähes kaikkiin epämukaviin olotiloihin ja sairauksiin. Surua hoidamme masennuslääkkeillä, liikunnan puutetta kolesteroli- ja verenpainelääkkeillä, liiallista syömistä laihdutuslääkkeillä.

— Omilla päivittäisillä valinnoilla voisi edistää helposti hyvinvointiaan ja elää terveempänä pitkään. Oikein annosteltuna liike on lääke moneen vaivaan, Kojo toteaa.

Simppeli kuin suomipoika

Arto Kojon erityisosaamisaluetta ovat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat. Hoitotekniikan perustana on ortopedinen manuaalinen terapia, OMT. Tämä fysioterapian erityisalue keskittyy nivelten ja lihasten liikkuvuuden analysointiin ja liikehäiriöiden korjaamiseen.

Akuutissa kivunlievityksessä Kojo käyttää myös länsimaista mallia akupunktiosta. Sillä saa laukaistua teräviä lihasperäisiä kipuja, minkä jälkeen voi aloittaa varsinaisen ongelman hoitamisen.

Kojo muistuttaa, että nivelliikkuvuudesta voi pitää huolta hyvin yksinkertaisilla venyttelyliikkeillä, kunhan ne tekee säännöllisesti. Naiset ovat sikäli viisaampia, että he noudattavat jumppaohjeita tunnollisemmin ja hakeutuvat herkemmin hoitoon, jolloin vaivat eivät pääse äitymään niin pahoiksi.

”

Liikunta on minulle yksi suurimmista voimavaroista. Sen avulla olen päässyt yli useista ikävistä jutuista.”

— Osa miehistä alkaa liikkua ja venytellä, mutta osa jättää suositellut liikkeet tietoisesti tekemättä ja palaa aina uudelleen hoitoon, kun oireet palaavat. Sekin ajatusmalli on fysioterapeuttina hyväksyttävä. Ketään ei voi pakottaa liikkumaan.

Kojo on keksinyt työnsä tueksi Bodybow-harjoittelukaaren ja -jumppaohjelman. Keskivartaloa vahvistava harjoituskaari auttaa pitämään varsinkin selkä- ja vatsalihakset kunnossa.

— Systeemi on yksinkertainen, tehokas ja toimiva, kuten suomalainen mieskin, keksijä sanoo ylpeänä vuosien tuotekehitystyön tuloksesta.

Kuntoillen kriisien yli

Arto Kojo on paiskinut toisinaan töitä liikaa. Hän kehitteli Bodybow-kaartaan pitkään normaalityön päälle, iltaisin ja viikonloppuisin.

Burnoutin partaalle hän ei ole itseään vetänyt. Fysioterapeutti on aina pitänyt ammatistaan. Raskasta työtä jaksaa helpommin, kun ponnistelu tuntuu mielekkäältä.

Toisten auttaja on poikkeuksellisesti elänyt kuten on opettanut. Hän on aina pitänyt huolta fyysisestä kunnostaan.

— Pahin kriisi oli, kun polvesta meni ristiside rikki. Leikkaus epäonnistui. Sain sairaalabakteerin ja olin puolitoista kuukautta tiputuksessa. Puhdistusleikkaus ei onnistunut, vaan bakteeri karkasi sisälle elimistöön.

Antibiootit söivät polvesta rustopinnan. Siihen loppui maratonin juokseminen. Polveen rakennettiin uusi ristiside, ja lenkkeilyharrastus jatkuu taas pari kolme kertaa viikossa.

— Kaipaan kuntoilusta eniten sen tuottamaa hyvää oloa. Liikunta on minulle yksi suurimmista voimavaroista. Sen avulla olen päässyt yli useista harmillisista ja ikävistä jutuista.

— Moni asia näyttää paremmalta liikunnan jälkeen.

Yöunikin on laadukkaampaa.

Hyvän avioeron salaisuus

Viime kesänä Arto Kojolle tuli ero 20 vuoden avioliiton jälkeen. Omilleen muuttaminen laittoi uusiksi totutut elämänkuviot. Lapset olivat onneksi jo aikuistuneet ja ero sujui rauhallisesti, ilman suurempia riitoja. Pariskunta pystyi sopimaan käytännön asiat.

— Hyvän eron salaisuus on järjen käyttäminen. On unohdettava tai painettava taka-alalle suurimmat tunteet ja keskityttävä käytännön asioihin. Ääntä korottamalla asiat eivät parane vaan mutkistuvat, mies tuumii rauhalliseen tyyliinsä.

Viisikymppiselle, yksin asuvalle miehelle avioero merkitsee toisinaan katastrofia, jonka jälkeen elämänhallinta pettää. Kojolle ei tullut avioeron yhteydessä henkistä romahdusta. Hän ei ratkennut juomaan tai sekoittanut turvallisia rutiinejaan. Elämä jatkui, tosin tietysti toisenlaisena.

— Eroa tehdessä huomasin, että voimavarani olivat välillä vähissä. En saanut lenkilläkään koneistosta irti sitä, mitä olisi pitänyt. Silloinkin, kun tuntui oikein pahalta, jatkoin sitkeästi lenkkeilyä. Lenkin jälkeen olo oli aina parempi sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Sielun temppelin tukipilarit

Entä vaikuttaako ihmisen hengellinen puoli hänen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa?

— Ihmiset, joilla on hengellinen tausta, näyttävät usein pärjäävän paremmin myös fyysisten ongelmiensa kanssa. He kestävät enemmän kipuja ja elämän tuskaa. Ei ole sellaista tunnetta, että vajoaa täysin pohjalle tai toivottomuuteen, fysioterapeutti vastaa.

Arto Kojolle ihminen on kokonaisvaltainen paketti. Kaikki liittyy hyvinvoinnissa kaikkeen, niin ruumis, mieli kuin sielukin.

— Jos minulla olisi valtaa, määräisin liikuntaa lääkkeeksi psyykkisistä vaivoista kärsiville. Se vähentää henkistä pahoinvointia. Jos joku ei usko tätä, niin kannattaa kokeilla — se ei maksa mitään!

Kojon äiti oli pyhäkoulunopettaja, ja pyhäkoulusta poika ammensi ensimmäiset kristilliset oppinsa.

— Olen ollut tavallinen luterilainen lapsesta lähtien.

Rippikoulu oli hyvä kokemus. Opiskellessaan Turussa lääkintävoimistelijaksi Kojo oli mukana Kansan Raamattuseuran opiskelijatyössä.

— Meidän kaveriporukkamme piti tiiviisti yhtä melkein kymmenen vuotta. Se aika loi tietyn hengellisen pohjan, joka on kestänyt näihin päiviin asti.

Nykyisessä elämänvaiheessaan Kojo kaipaa hiljais-

ta rukousta, yksinoloa ja kristillisen kirjallisuuden lukemista.

— Olen työn puolesta niin paljon tekemisissä ihmisten kanssa, että haluaisin välillä vetäytyä hiljaisuuteen, jossa voi paremmin kuulla Jumalaa ja tulla kuulluksi.

Kaatui lenkkarit jalassa

Yksi Arto Kojon pitkäaikaisista asiakkaista oli viime vuonna kuollut rovasti Kalevi Lehtinen. Hän oli Kojolle myös tärkeä keskustelukumppani.

— Pohdimme yhdessä sitä, että etenkin miehille olisi hyvä järjestää seurakunnassa enemmän tekemistä, jossa ruumiillinen ja hengellinen puoli yhdistyisivät.

Kojo on miettinyt, voisiko hän vetää kaarijumppaansa miehille myös seurakunnan toimintana. Taustalla voisi soittaa rauhallista hengellistä musiikkia, vaikkapa taizélauluja, jotka sopisivat ilmapiiriin.

Kojoon teki vaikutuksen erityisesti se, miten saumattomasti Lehtinen yhdisti ruumiin ja sielun toiminnot. Maratonia harrastanut evankelista tapasi selvittää ajatuksiaan pitkillä ja rauhallisilla juoksulenkeillä. Hän suunnitteli saarnansa ja puheensa yleensä juosten.

— Lenkillä aivot saavat happea ja ajatus uusia kuvioita. Kalevilla oli pitkään paha sydänvika, mutta hän pysyi niin hyvässä kunnossa, että jaksoi juosta loppuun asti.

Lehtinen kaatui kirjaimellisesti lenkkikengät jalassa, kesken juoksun. Hän antoi Kojolle esimerkin intohimoisesta asenteesta elämään, työhön ja oman vision toteuttamiseen.

— Iän myötä minunkin elämänhaluni on vain lisääntynyt. Siihen liittyy tuntemus, ettei aikaa ole enää niin paljon edessä kuin takana. On kysyttävä, mitä haluan tehdä sillä rajallisella ajalla, joka minulla on vielä käytettävissäni tässä maallisessa vaelluksessa. Jotta tekisin oikeita asioita oikeassa paikassa.

Janne Villa

Näillä keho pärjää pitkälle • Harrasta 3–4 kertaa viikossa jotakin, josta tulee • • • • • •

•

hiki, ja josta nautit. Ilon on oltava osa liikuntaa, muuten sitä ei jaksa pitkään.

Ota huomioon kehon erilaiset tarpeet: lihasten vahvistaminen, liikkuvuus, kestävyys ja nopeus.

Venyttely lisää nivelliikkuvuutta, jonka merkitys kasvaa iän myötä.

Hyötyliikunta, kuten kerrostalossa portaiden kävely, on yksinkertaista mutta tehokasta. Samoilu metsässä tekee hyvää. Kestävyysharjoittelua voi tehostaa pitkillä (sauva)kävelyillä, hölkällä, pyöräilyllä ja uinnilla.

Liikunta ei kuulu vain vapaa-aikaan. Tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä voi vaalia päivän aikana pienillä liikkeillä.

Tee heti herätessäsi 2–5 minuutin aamuvenyttely vaikka sängyssä. Siihen kuuluu rauhallinen pakaran venytys ja polven ojennusliikkeet.

Ennen kuin avaat tietokoneen, tee muutama kyykkyyn–ylös-liike kantapäät maassa. Se helpottaa pitkää istumista, josta selän välilevy kärsii.

Täsmälääke selälle on roikkuminen tangosta tai puolapuusta. Jo pari puolen minuutin roikkumista päivässä keventää selän kuormitusta: huono ryhti suoristuu ja hartiaseudun lihakset rentoutuvat.

Työpäivän lopussa tee taas muutama kyykkyyn–ylös-liike, jotta alaselän nivelet saavat liikettä ja ovat valmiit unohtamaan päivän rasituksen.

11

PÄÄTETÄÄN ”Senioria ei jätetä”

P-E Sandell eläinlääkäri

195 Palveluja tarjotaan Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Hautauspalveluja

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Sirkka-Liisa Helenius

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Vuokralle tarjotaan

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kauneudenhoitoa

✃

PÄÄ-ASIAA !

w w w.vantaanlauri.fi Joulumatkalle!

TALLINNAAN

BALTIAAN

JOULU TALLINNASSA Valitse itsellesi sopiva matkan pituus ja nauti joulun tunnelmasta Tallinnassa.

2 pv : lähtö 24.12.

3 pv : lähdöt 23.12., 24.12.

4 pv : lähtö 23.12.

5 pv : lähtö 23.12. alk/hlö Metropol***-/ Central***

74€ 3 pv.................................................99€ 4 pv.............................................124€ 5 pv.............................................144€ 2 pv.................................................

Valittavanasi on useita hotelleja sekä hotellimatka jouluillallisella!

”Tyyli on tukassa” alk. 20 e Parturi Hairlocks Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

RISTEILYLLE

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

EUROOPPAAN

JOULU KYLPYLÄSSÄ

PÄIVÄKSI TUKHOLMAAN

VILNA, 4 pv

Tallinna, Haapsalu, Saarenmaa, Pärnu, Laulasmaa tai Rakvere 5 pv su 23. - to 27.12.

8 pv su 23. - su 30.12.

Silja Linella 3 pv, 23.-25.12. tai 24.-26.12.

23.12. (lento)

alk/hlö/B-lk (ClubOne-kortilla)

BRATISLAVA, 4 pv 23.12. (lento)

5 pv/alk/hlö/Pärnu

Viking Linella 3 pv, 24.-26.12.

JOULUKSI RIIKAAN 5 pv, 23.-27.12.

179€

229

alk/hlö bussi/laiva € Hinta sis. laivamatkat, kuljetukset Tallinna-Riika, hotellimajoitus 2hh aamiaisin.

VIHULAN KARTANOJOULU 4 pv, 23.-26.12.

249

alk/hlö € Hinta sis. laivamatkat, kujetukset Tallinna-Vihula, majoitus 2hh aamiaisin, jouluillallinen.

174€ 167

alk/hlö/B-lk € Hinnat sis. risteily, aamiainen, 2xbuffet, brunssi.

3 pv, 24.-26.12. alk/hlö/B4 (ClubOne-kortilla)

BUDAPEST, 4 pv 23.12. (lento)

BARCELONA, 5 pv

38€

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min matkapuhelimesta + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

509€ 899€

899€

GARMISCH-PARTENKIRCHEN SAKSA, 4 pv 23.12. (lento)

TALLINNAAN BALTIC PRINCESSILLÄ

KATSO KAIKKI JOULUMATKAMME NETISTÄ www.matkapojat.fi/joulu

12

Ostetaan huoneistoja

23.12. (lento)

999€

1049€

sis. lennot Helsingistä, hotellimajoitus 2hh, kuljetukset ja ateriat matkaohjelman mukaan.

www.matkapojat.fi/joulu/eurooppa

Laila Jouhki Lähimmäisyys luo hyvinvointia!

528

Lue lisää www.vantaankd.fi

maksaja: ehdokas ja KD:n paikallisosasto

sosiaalityöntekijä, yht.maist, Jokiniemi

Vantaan alueen tuntemusta jo 36 vuoden ajalta Uudenmaan Tekniikan Porvareiden puheenjohtaja Etelä-Vantaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja Myyrmäen aluetoimikunnan jäsen

139

Tavoitteenani on vantaalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden saannin turvaaminen kokoomuslaisessa hengessä.

Kuntatalous on kuitenkin hoidettava laaditun suunnitelman mukaisesti siten että vältytään turhilta verojen korotuksilta.

Pekka Kaukonen LKV, insinööri p. 0400-729755

Silvo Kaasalainen • hallintotieteiden tohtori • kunnallispolitiikan dosentti • kunnallistalouden ja -hallinnon asiantuntija • Suomen Senioriliikkeen jäsen • Virkanimitysruletti -kirjan tekijä

287

Tahdon

• turvata senioreiden palvelut ja ihmisarvoisen elämän ”Demokratia alkaa tahdosta” • korjata Vantaan talouden Samuli Paronen terveelle pohjalle, www.silvokaasalainen.fi peruspalveluista tinkimättä • säilyttää lähikirjastot www.facebook.com/ silvo.kaasalainen ja lähikoulut • lopettaa poliittiset virkanimitykset

Suomessa tehdään ennätysmäärä lasten huostaanottoja.

Huostaanotto on äärimmäinen keino suojella lasta, kun perhe on hädässä. Mutta jos perheet saisivat apua ajoissa, huostaanotot ja lasten syrjäytyminen voitaisiin estää.

Tule mukaan auttamaan ennen kuin on myöhäistä.

HelsinkiMissio etsii vapaaehtoisia lapsiperheiden tueksi. Katso, miten pelastamme tämän sukupolven. www.pelastakaasukupolvi.fi

13

Tyttökirjan sankari on selviytyjä Sini Pennanen

Aikuislukijalle tyttökirjat voivat tuoda lohtua vaikeaan elämäntilanteeseen.

Y

ksi tyttökirjabloggaaja Sara Kokkosen suosikkityttökirjoista on kanadalaisen Louisa M. Alcottin Pikku naisia. Se on myös teos, josta tyttökirjallisuuden lasketaan alkaneen.

Lukutoukaksi tunnustautuva Sara perusti neljä vuotta sitten kirjablogin. Samoihin aikoihin hän innostui uudelleen tyttökirjoista, jotka veivät hänet mennessään.

Sara on perustanut klassisiin tyttökirjoihin keskittyvän verkkokirjakaupan, joka on hänelle harrastus ja sivutoiminen työ. Tyttökirjojen parista löytyi myös aihe Saran kasvatustieteelliseen väitöskirjaan.

Tyttökirja tarjoaa nuorelle lukijalleen roolimallin ja samastumiskohteen. Saran arvion mukaan tyttökirjojen roolimallit ovat ”ihan hyviä”.

— Osa roolimalleista vahvistaa perinteisiä sukupuolirooleja, osa rikkoo niitä, hän sanoo.

Erottamaton osa tyttökirjalli-

Sara Kokkonen bloggaa, pitää verkkokauppaa ja valmistelee väitöskirjaa tyttökirjoista. suutta ovat onnellinen loppu ja hyveellinen sankaritar. Lajin sankarittaria yhdistää uskallus poiketa valtavirrasta ja olla erilainen.

Vanhoissa tyttökirjoissa on yleensä kristillinen maailmankuva.

Niin vanhoissa kuin uusissa tyttökirjoissa ongelmia sankarittaren

Tyttökirjavinkkejä aikuislukijalle Louisa M. Alcott: Pikku naisia (1862, suom. 1916). Uranuurtajan teos on toiminut innoittajana monelle tyttökirjailijalle.

Lucy Maud Montgomery: Sininen linna (1926, suom. 1930). Voimaannuttava aikuisten kirjaksi luokiteltu teos. Anna-kirjojen ja Pieni runotyttö -kirjojen lukijoille tuttu montgomeryläinen maailma lumoaa luontokuvauksellaan, huumorillaan ja tarkkanäköisellä ihmiskuvauksellaan.

Anni Swan: Pikkupappilassa (1922). Teosta pidetään Swanin omaelämäkerrallisimpana teoksena. Kirjassa kuvataan nuorten elämää 1900-luvun alun sääty-yhteiskunnassa. Anni Swan loi nuortenromaanin ja tyttökirjallisuuden lajityypin Suomessa.

Aili Konttinen: Inkeri palasi Ruotsista (1947). Topelius-palkittu kirja kertoo 6-vuotiaan sotalapsen paluusta Suomeen jatkosodan päätyttyä.

Koskettava ja herkkä aikalaiskuvaus tärkeästä aiheesta.

Anni Polva: Tiina aloittaa oppikoulun (1957). Nostalgiamatka suositun suomalaisen tyttökirjahahmon, reippaan ja rehdin Tiinan seikkailuihin.1.

14

elämään tuo usein äiti-tytär-suhde.

Uudemmissa kirjoissa erilaiset ongelmat nostetaan reilummin ja selkeämmin esiin.

Merri Vikin kirjojen Lotta ja toisen ruotsalaiskirjailijan Martha Sandvall-Bergströmin Gulla olivat Saran suosikkihahmoja, kun hän oli lapsi.

— Torpparielämää kuvaavissa Gulla-kirjoissa on realismia ja yhteiskunnallista sanomaa. Huumoripitoisista Lotta-kirjoista ei puutu kommelluksia. Gulla on selviytyjä.

Lotta-kirjat saivat hyvälle tuulelle, Sara kertoo.

Kun Sara kysyi bloginsa lukijoilta suomalaisen tyttökirjallisuuden vaikuttavinta hahmoa, eniten ääniä sai Anni Polvan rämäpäinen Tiina. Toiseksi tuli Anni Swanin Iris rukka ja kolmanneksi Rauha S. Virtasen Selja-sarjan Virva.

— Tiina on poikamainen tyttö, joka on aikoinaan varmasti murtanut perinteisiä odotuksia siitä, millainen tytön pitää olla, Sara pohtii.

Naisille suunnatun kepeän ja viihteellisen chick-lit-kirjallisuuden on sanottu olevan eräänlaista jatkumoa tyttökirjoille. Mutta aikuiset naiset lukevat myös lapsuudestaan tuttuja kirjoja. Joku haluaa sairastaessaan käpertyä viltin alle tutun tyttökirjan kanssa. Joku toinen on lukenut niitä synnyttäessään. Tyttökirjan lukeminen aikuisiällä voi tuoda lohtua vaikeaan elämäntilanteeseen, ja lapsia on aina nimetty myös kirjojen sankarittarien mukaan.

VANTAAN

Hyveellisiä sankarittaria

Prinssi Edwardin saarelle?

Luettuaan aikuisena uudestaan L. M. Montgomeryn kirjoja Vihervaaran Annasta ja Uudenkuun Emiliasta Sara pääsi kiinni omiin muistoihinsa, siihen minkälaista oli lukea samoja kirjoja kymmenen–yhdentoista ikäisenä.

— Mutta olen löytänyt kirjoista myös uusia asioita, joita en lapsena lukiessani huomannut, Sara kertoo.

Aikuiseen Saraan on tehnyt vaikutuksen se, kuinka tarkasti Montgomery kuvaa ihmisiä ja heidän välisiä suhteitaan. Aikuisen lukijan ihastusta on herättänyt myös Montgomeryn tapa kuvata ympäröivää luontoa.

Saran unelmana on päästä osallistumaan kesällä 2014 järjestettävään L. M. Montgomeryn tieteelliseen konferenssiin, joka järjestetään Kanadassa Prinssi Edwardin saarella. Samalla saarella kirjailija Montgomery on syntynyt ja asunut, ja sen maisemia hän on kuvannut kirjoissaan.

Työkseen Sara kouluttaa ja suunnittelee koulutuksia. Tyttökirjaharrastus on nyt limittynyt myös hänen jatko-opintoihinsa Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Viime syksynä Sara vaihtoi väitöskirjansa aihetta. Hän päätti tarkastella siinä vanhempia suomalaisia tyttökirjoja kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta. Muun muassa keskustelut kirjablogin lukijoiden kanssa

ovat tuoneet tutkimustyöhön uusia ideoita ja näkemyksiä.

Papinperhettä ja pararomantiikkaa Sara toivoo, että tyttökirjaperinne jatkuisi Suomessa vahvana. Nykykirjailijoista Tuija Lehtinen on tuottelias tyttökirjojen tekijä. Lehtisen kirjoittamia tyttökirjoja on ilmestynyt jo neljällä eri vuosikymmenellä. Hänen tuorein sankarinsa on punatukkainen papintytär Rebekka.

Uudemmista tekijöistä Sara nostaa esiin Terhi Rannelan, joka tunnetaan erityisesti kantaaottavista nuortenromaaneistaan. Hän on käsitellyt teoksissaan muun muassa rasismia ja nuorten seksuaalista identiteettiä.

Viimeisimpänä tyttökirjallisuuden trendinä Sara pitää suomalaiseen nuortenkirjallisuuteenkin rantautunutta pararomantiikkaa, jossa viritellään romanttisia kuvioita tavallisten kuolevaisten ja yliluonnollisten olentojen, kuten vampyyrien, välille.

— Tyttökirjoja luetaan tyypillisesti iässä, jossa kirjat voivat tehdä lukijaan valtavan vaikutuksen.

Myöhemmin luetut kirjat eivät välttämättä koskaan päihitä näitä lapsuuden lukukokemuksia, Sara sanoo.

Soili Pohjalainen

sarankirjat.blogspot.fi www.tyttokirjaklassikot.fi

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

miasalminvuo.ehdolla.fi

Vantaa välittämään vantaalaisista !

Markku WeckMan

Auno Mäkinen

194

ylikonst. evp

neuvottelupäällikkö pastori teologian sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteri Vantaanlaakso

Mia Salminvuo

241

Erityisluokanopettaja Tradenomi

Ota yhteyttä: auno@auno.fi

www.auno.fi

044 906 3710

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.piplia.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

USKOMATON PIPLIA LÄPPÄKIRJA

Piplia pikkuisille Avaa 48 luukkua ja ylläty!

Hauska lukukokemus alle kouluikäisille. 15 €

Kokenut Osaava Turvallinen

LIPPAKIRJA Psalmien innoitusta taskukokoisessa kirjassa, jossa teksti on ainutlaatuisesti sivuittain. 10 €

www.markkuweckman.net

Tilaukset: myynti@piplia.fi puh. 010 838 6520

209

EERO TULOSMAA

RAAMATTU

lennonjohtaja, eläk. aktiivinen kirkon vapaaehtoistyössä Vantaa 203

Tyylikäs, keskikokoinen Raamattu sisältää apokryfikirjat.

Juhlavuoden hinta. 8,50 €

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

Turvallisuuden TekijäT

521

522

523

524

525

526

Vantaan Kristillisdemokraatit tutustu eHdokkaisiimme www.VANTAANKd.fi

528

Riitta Ahonen

Antero Aura

Ernesto Munoz

Maher Gerges

Soili Haverinen

Maija Hurri

Laila Jouhki

s iH t e e r i

van H empi konsta a peli, tak sinkul j.

l äH iHoita ja

tak sinkul je t ta ja

tutkija, teologian maisteri

toimit ta ja, valtuute t tu

sos i a a l i t y ö n t e k i j ä , yH t. m a i s t.

532

535

539

543

547

551

555

529

530

Jouko Jääskeläinen Maria Jääskeläinen k a n s a n e d u s ta j a , va lt. t r i

556

k a r t o i t ta j a

557

Ros-Britt Kangas

Sami Kosonen

Sakari Moilanen

Tuija Numminen

Matti Piirainen

Juha Ropponen

Paula Soralahti

Caroliina Tuhkanen

Tiina Tuomela

s a i r a a nH o i ta j a

l abor ant ti

var a stosmies

toimit ta ja, my yjä

merkonomi, arkistojär jestelijä

atk-merkonomi, vammaisavustaja

k i r j e e n va iHta j a

tradenomi, Hr.coordin

l k t, l a s t e n ta u t i e n e r i ko i s l ä ä k ä r i

maksaja: kd:n vanta an kunnallisjärjestö ja eHdokkaat

Hy vinvointi teHdään läHellä.

15

Vantaan seurakunnat 25.10.-1.11.

YHTEISEN VASTUUN ASIALLE

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

16 Pentti Puoskari

Hakunila

Valt.tri, FM,

Kirkkoherranvirasto

Kaupunginvaltuutettu www.puoskari.net Esse

Hakunilantie 48

Kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen

3.10.

Vantaan Lauri 3.10.

17.10.

17.10.

Kuntavaalit 28.10.2012.

31.10. Ennakkoäänestys 17.-23.10.2012 31.10.

14.11.

14.11.

Ilmoituksen maksaa ehdokas itse

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p.

09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys ti Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaina to kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Romanttinen näkymä

Kokoelma Rademakers

13.9.2012–13.1.2013 | Opastus lauantaisin klo 14.00

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

Pääsy 10 | 8 e, alle 18-v. ilm. ti, pe 10–18, ke, to 10–20 | la, su 11–17, ma suljettu Bulevardi 40, 09 1733 6460, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

182 keä r ä j n e e t u o l a T H y vää a rkea Asumisen ja yrittäjyyden asiantuntija Tikkurilasta.

Valtuuta minut jatkamaan työtäni!

JARI PORTHÉN www.jariporthen.fi

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14. Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13 edullisesti.

Viikkomessu torstaisin klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa nuorten veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17–17.45.

Nuorille bilisilta to klo 18.30–20.30 kirkon alakerrassa.

Liikkari klo 20–21.30 Sotungin koululla. Pelataan mm. norsupalloa, sählyä ja futista.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20– 22.30 alakerrassa.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 28.10. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen ja Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 29.10. klo 18.30. Pekka Palosaari kertoo Karjalassa tehtävästä työstä.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Päiväraamattupiiri ti 30.10. klo 12. Jari Araneva.

Ekumeeninen kirkkokonsertti ti klo 18. Hakunilanrinteen koulun musiikkiluokat esiintyvät. Mukana myös kirkkoherra Hans Tuominen ja ortodoksipappi isä Mikael Sundkvist. Vapaa pääsy.

Virsivartti ke 31.10. klo 12.30 kappelissa.

Kerho 7–8-v. tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 17–18.30 alakerrassa.

Muutama paikka vapaana.

Paavalin kirjettä galatalaisille avaa Jari Araneva ke klo 18–20. Illan aiheina ”Vapauteen!” ja ”Kantakaa toistenne kuormia”. Äitien iltakerho to 1.11. klo 17–18.30.

Pieni hartaus ja keskustelua, teetä ja pientä purtavaa. Lapsille omaa ohjelmaa. Vetäjinä Eija Hyytiäinen ja Sinikka Kurunsaari.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja ilm. Susanna Heikkinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 28.10. klo 14 Apostolin tehtävä Jouko Lauriala ja Heikki Junttila

Välitämme.

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

16

HERÄNNÄISSEURAT Pe 26.10. klo 19 Kotiseurat Tarja ja Simo Lipastilla, Vanha Puistolantie 10, Hki. La 27.10. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 28.10. klo 10 Kirkkopyhä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro.

Kirkkokahvit ja seurat. Klo 16 Seuratupateologit Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Tomi Karttunen alustaa aiheesta ”Salattu Jumala herännäisyydessä ja ortodoksisuudessa”. Klo 16 Lohjan srk-talon takkahuoneessa, Sibeliuksenkatu 2.

Klo 18 Kotiseurat Purovaaroilla, Vuohirinne 3 A 1, Vantaan Korso.

Klo 18 Keravan kirkon alasalissa, Papintie 2.

Ti 30.10. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30.

Puuroperjantai klo 11. Hartaus ja puurolounas kaikille.

Messu su 28.10. klo 10. Harri Nurminen ja Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Cecilia-lauluyhtyeen konsertti ”Laulun iloa 20 vuotta!” su klo 18. Johtaa Kristiina Nurmi, säestää Sinikka Honkanen. Vapaa pääsy.

Seniorikerho ti 30.10. klo 13–14.30.

Hengellistä musiikkia ja Jumalan Sanaa, Eeva ja Pauli Wikström.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11.

Riikka-kanttorin muskarihetki klo 10.

Iltarukoushetki ja ehtoollinen ke 31.10. klo 18–18.30. Isoskoululaiset laulavat ja laulattavat nuorten veisuja ja virsiä.

Lähetyspiiri to 1.11. klo 18.30.

Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16 Riikka-kanttorin johdolla.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21.

Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua.

Teuvo Puolakka.

Rauhanyhdistyksen seurat ke 31.10. klo 19.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 1.11. klo 12 – 15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Vaaralan kirkko

Diakoniatoimisto

Kirkkokuja 2

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Kokkikerho tiistaisin klo 16.30–18.

Paikkoja vapaana 7–9v. tytöille ja pojille.

Nuorten ilta Lepaani tiistaisin klo 18– 21. Skaboja, syötävää, rentoa meininkiä ja lopuksi iltahartaus & laulua.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Kastettu Siaka Sebastian Kassama, Benjamin Robin Klingberg, Veikko Reino Tapio Nätti, Alex Oliver Alexander Romakkaniemi, Amanda Marita Kristiina Törrönen

Hautaan siunattu Veera Matilda Aro 88 v, Jari Juhani Hurme-Rouvali 51 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Perhejumalanpalvelus ja kummitapahtuma su 28.10. klo 10. Saarnaajina Taika-Petteri, Jakke Jääkarhu ja Valtteri Ankka, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Jumiksen jälkeen kummitapahtumassa esiintyy TaikaPetteri. Seurakunnan lapsikuoro esittää kappaleita tulevalta Minä olen ihme!

-levyltä. Näyttely kastemekoista ja kastepöydistä. Tarjolla maksuton lounas.

Iltamessu su 28.10. klo 18. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Vastuuviikon askarteluilta to 25.10. klo 18.30. Askartelemme suojelusenkeleitä, jotka lahjoitetaan vanhuksille diakonian kirkkopyhässä 18.11.

Seurakuntailta to 1.11. klo 18.30. Kauneimmat kansakoululaulut.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 31.10. klo 14. Julkisten palvelujen portaalit.

Vapaalan seurakuntalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian lähetyspiiri to 1.11. klo 11. Vieraana aluejohtaja Jukka Niemelä.

Lapsille ja perheille Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu su 28.10. klo 16–17 Lammaspolku 1:n kerhotilassa.

Muuta toimintaa Ehtoollishartaus to 1.11. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Pappi ja kanttori Vantaankosken seurakunnasta. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Kastettu Vilma Maria Jäntti, Jare Vihtori Kiiski, Santtu Eemil Kristian Nyberg, Teemu Hemmo Optimus Rautiainen, Kalle Valtteri Kinnunen.

Hautaan siunattu Jouko Juhani Hannula 70 v, Paavo Tapio Tuominen 69 v, Kari Juhani Waaramäki 51 v, Kai Juhani Ruuska 55 v, Jesse Olavi Palosaari 5 v.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 25.10. klo 13. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Päivän teemana elämänkaari.

Miesten saunailta to 25.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho torstaisin klo 19 päiväkerhotilassa. Petri Winckel.

Messu su 28.10. klo 10. Teologian tohtori Keijo Nissilä, Vesa Ruokonen, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 29.10. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 29.10. klo 18, Kotkansiiven saunatiloissa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 29.10. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 31.10. klo 11. Ehtoollishetki ja ruokailu. Risto Auvinen.

Lähetyspiiri ke 31.10. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 31.10. klo 18.

Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Etsijä-illat – viisi kohtaamista uskosta ja epäuskosta ke 31.9. klo 18.30. Elina Vuola puhuu ruumiillisuuden teologiasta.

Rukousryhmä ke 31.10. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 1.11. klo 13.

Martti Sirviö, aiheena ”Harmonista!”

Naisten saunailta to 1.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Maahanmuuttajanaisten suomen kielen piiri to 25.10. ja 1.11. klo 17. Maiju Tykkyläinen. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 26.10. klo 15. Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 30.10. klo 13.

Leena Lehto, vieraana Kari-Pekka Kinnunen.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nupe-kahvila avoinna nuorille Nikinmäen seurakuntakodissa perjantaisin klo 18–21. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua mukaan ohjaamaan oman aikataulunsa mukaisesti ja saavat tehtäviinsä koulutuksen. Lisätiedot: Tero Fleminch, p. 050 461 0568.

Varhaisnuorille Matkailukerho 7–14-vuotiaille tiistaisin klo 16.30–18 Korson kirkon nuorisotiloissa. Tutustutaan eri maiden kulttuureihin askarrellen ja kokkaillen.

Bändikerho 10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 17–18 Korson kirkon bänditiloissa. Kerhossa rummut, kitara, sähkökitara, basso.

Moottoritekniikkakerho 8–12-vuotiaille tiistaisin klo 18–19. Kulomäen seurakuntakoti, Kulotie 5. Moottoreiden huoltoa ja korjausta.

Kerhoissa on vielä tilaa. Ilmoittautumiset: kerhoilmoittautumiset@gmail. com Perheleiri kouluikäisille ja heidän vanhemmilleen Kuntokalliossa 30.11.–2.12.

Ilmoittautumiset 28.10. mennessä. Hinta 50 e/aikuinen ja 25 e/lapsi.

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 15.–18.2. tytöille ja 21.– 24.2. pojille. Hinta 60 e.

Ilmoittautumiset: tytti.malinen@evl.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 28.10. klo 10, Satu Leisola ja Päivi Miettinen.

5-vuotiaiden synttärit su 4.11. klo 15, Korson seurakuntakeskuksessa. Juhlissa on nukketeatteriesitys ja jäätelötarjoilu.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstai-iltapäivisin Nikinmäen seurakuntakodilla, Surviaisenkuja 1. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Muuta Kunniakäynti mereen menehtyneiden muistomerkillä la 3.11. klo 12 Eiran rannassa, Helsingissä. Paikalla ovat kaikkien merenkulun organisaatioiden edustajat. Meripelastusseuran alukset suorittavat ohimarssin.

Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Kastettu Minnie Sofia Alexandra Rinkinen, Amanda Silja Vilhelmiina Lehtikangas, Maija Kristiina Rossi

Hautaan siunattu Leo Pauli Karppinen 71 v, Helga Helinä Räsänen 66 v, Pirjo Hannele Kärkkäinen 59 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 31.10. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, Asolan seurakuntatalossa perhepäivystys ti 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6710 tai 050 590 3495.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.10. klo 12, isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen. Tilaisuus alkaa lounaalla, 5 e, jonka jälkeen keskustelua Karjalasta ja evakkokokemuksista.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30– 20.

Kristillinen kansanmusiikkiklubi to 1.11. klo 18.30–20. Aikuisten avoin musiikkiworkshop.

Christian folk music club on Thursday, November 1st at 6.30 pm in St. Andrew’s Church.

Rauhanyhdistyksen iltakirkko la 27.10. klo 18. Messun toimittaa Keijo Nissilä.

Messu su 28.10. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja soitin- ja lauluyhtye Kantelettaret. Kirkkokahvit ja messu tutuksi -koulutus. Rovasti Jukka Yrjölä luennoi aiheesta ”Sana rakentaa uskoa”.

Kohtaamisia Sanan äärellä -ilta su klo 17.30–20. Kirkkoherra Mikko Matikaisen aiheena ”Tun-

nustautumisen hinta ja ilo”. Iltatee, lapsille omaa ohjelmaa.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Saunomista, keittotarjoilu, laulua ja seurustelua.

Miesten raamattupiiri ma 29.10. klo 18.30–20.

Naisten saunailta ja jumppa ti 30.10. klo 18. Saunan jälkeen takkatulen lämmössä iltahartaus ja mehuhetki. Oma pyyhe mukaan.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.

Iltamessu ke 31.10. klo 20. Messun toimittavat pastori Ben Ahlroos ja kanttori Noora Hultin yhdessä nuorisotyöntekijöiden kanssa.

Ilmoittautuminen sururyhmään ke 7.11. mennessä, p.

09 830 6700. Ryhmä alkaa to 15.11.2012 klo 18 ja jatkuu 6–8 kertaa. Luottamuksellinen, suljettu vertaisryhmä, enintään 8 henkilöä mahtuu mukaan. Läheisen kuolemasta olisi hyvä olla kulunut 4–5 kuukautta.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30. Aamuhartaus, ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,5 e.

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 25.10. klo 17–18.45, luottamuksellinen vertaistukiryhmä.

Raamattupiiri to klo 18–19.30.

Perheraamis ma 29.10. klo 18.15– 19.30. Lastenhoito järjestetty.

Yksinhuoltajien ilta to 1.11. klo 17–20, keskustelua ja iltapala, lastenhoito järjestetty.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19–21.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13–15.

Nuorille Sähly torstaisin klo 16.30–17.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Iso-tapahtuma 2012 iskolaisille su 28.10. Korson Lumossa klo 14–18.

Nuorten leffailta ti 30.10. klo 18–21 kirkolla.

Open doors ke 31.10. klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho torstaisin klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho suomeksi ja englanniksi torstaisin klo 9.30 Rekolan kirkolla.

Family group in English and Finnish on Thursdays at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

Vauvakerho pe klo 9 Rekolan kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10, lasten oma kirkkohetki.

Perhekerhot ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Muuta Ehtoollishartaus to 1.11. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12. Mukana pastori Marja-Liisa Malmi ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Kastettu Emma Amanda Mäkelä.

Hautaan siunattu Aimo Mikael Soljava 91 v, Lauri Armas Nykänen 83 v ja Markku Tapani Mannonen 61 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniatoimisto Sini Pennanen

fi (tyttöjen ja perheleiri) ja terho. kettunen@evl.fi (poikien leiri).

Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/korso/tytotjapojat.

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Talous solmussa? Tervetuloa taloudenhallinnan kurssille, jolla käsitellään päivittäisiin raha-asioihin liittyviä ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja. Kurssi alkaa 8.11. klo 10, Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3.krs.

Kolme kurssikertaa. Ilmoittautuminen pe 2.11. mennessä: johanna.lehmusmies@evl.fi tai diakoniapäivystyksiin ma ja to klo 1012 p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 28.10. klo 12. Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu. Mukana Corvus Laurencij -kuoro. Veikko Karhumaa, Maria Koukkari, Iina Katila, Samppa Laakso.

Lauluilta ma 29.10. klo 18.30. Piristystä syksyn harmauteen vuoroin veisaten. Pyhän Laurin kuoro, Terje Saard, Tea Polso.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Laulupiiri pe 26.10. klo 13. Kahvio, Tea Polso.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 27.10. klo 15. Olotila.

Messu su 28.10. klo 10. Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu ja Kylväjän lähetyspyhä.

Tuula Lapveteläinen, Päivi Helén, Tea Polso. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla messun jälkeen n. klo 11.15. Puhujana Mongoliaan lähtevä Niko Ijäs Kylväjästä, mukana myös Asta Kokkarinen ja Sipe Jalokinos.

Paluumuuttajien piiri su 28.10. klo 15. Kahvio. Mukana vieras Inkerin kirkosta ja Päivi Helén p.050 572 2666.

Winkut su 28.10. klo 16. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä.

Tied. Hanna Raunu.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 29.10. klo 9.30–11. Huom. poikkeava aika vain tällä kerralla.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 30.10. klo 12.

Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla.

Ennen ruokailua hartaus kirkossa klo 12. Pirkko Yrjölä, Hanna Raunu, Tea Polso.

Lähetyksen päiväpiiri ti 30.10. klo 13–14.30. Neuvotteluhuone.

Kirkon avoimet ovet ke 31.10. klo 14–17. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan kirkkoon tai hiljentymään hetkeksi arjen kiireiden keskellä.

Aamurukouspiiri ke 31.10. klo 7.

Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 31.10. klo 18. Sonja Turunen, Tea Polso.

Tikkurilan Hannat to 1.11. Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 1.11. klo 15.30.

Neuvotteluhuone.

Näppärin sormin to 1.11. klo 18.

Kansainvälisen diakonian käsityöryhmä. Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri to 1.11. klo 18. Ryhmähuone. Avoin piiri kaikentasoisille. Tied. Tiina Komulainen p. 050 310 6824 tiina.komulainen@evl.fi. Vetäjä Leila Nuotio.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 1.11. klo 18. Takkahuone.

Israel-piiri to 1.11. klo 18.30. Aikuisten kerhohuone.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Meritähdet ke 31.10. klo 18.

Avoin lasten liikunnallinen kuoro, ilta sisältää myös raamattuopetusta.

Kastepäivänä seurakunta tarjoaa kakkukahvit Vantaalla vietetään lauantaina 10.11. klo 14–17 kastepäivää.

Kastepäivänä kastejuhlan järjestelyt on pyritty tekemään perheille mahdollisimman mutkattomiksi. Seurakunta tarjoaa samaan aikaan kuudessa eri paikassa kauniit tilat ja kakkukahvit.

Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi pienen tai isomman lapsen. Useimmiten lapsi kastetaan 2–3 kuukauden iässä, mutta kasteella ei ole ikärajaa. Mukaan juhlimaan voi kutsua lähipiirin.

Kastepäivään ilmoittaudutaan ennakkoon. Samalla varataan papin kanssa aika tutustumiskeskustelulle, joka käydään ennen kastetta.

Kannattaa muistaa, että ainakin toisen kastettavan lapsen huoltajista on kuuluttava kirkkoon. Kastettavalla pitää lisäksi olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi. Jos kummin löytäminen on vaikeaa, seurakunta voi auttaa kummin etsimisessä.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 26.10. klo 18.

Raamattu- ja rukouspiiri ma 29.10. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 1.11. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Lapsille ja perheille Naiset sanan äärellä ma 29.10. klo 10-12. Lastenhoito järjestetty. Tikkurilan kirkon takkahuone.

Avoimet perhekerhot Tikkurila pe 26.10. klo 9.30. Kartanonkoski pe 26.10. klo 14. Tammiston kerhohuone ma 29.10. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila ti 30.10 klo 9.30.

Vauvaolkkarit ti 30.10. Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30.

Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot to klo 9.30 Tikku-

Kastepaikat ja -papit — Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 Matti Hyry p. 050 491 0954, matti.hyry@evl.fi — Korson kirkko, Merikotkantie 4 Sanna Heikurinen p. 050 599 8971, sanna. heikurinen@evl.fi — Martinristin seurakuntakeskus, Laajaniityntie 2 Maari Santala p. 050 347 6045, maari.santala@evl.fi — Pakaritupa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, Kuriiritie 1 Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@ evl.fi — Pyhän Annan lastenkirkko, Itä-Hakkila, Koulutie 11 Tarja Meijer p. 050 356 5715, tarja.meijer@ evl.fi — Rekolan kirkko, Kustaantie 22 Marja-Liisa Malmi p. 050 340 1913, marja-liisa.malmi@evl.fi Lisätietoja: www.kastepaiva.fi

rilassa Unikkotie 5 B 2.krs, Ylästö to 1.11. klo 9.30.

Perheolkkari ti 30.10. klo 9.30 Ilolan seurakuntatalolla ja Pakkalan kerhohuoneistolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to 1.11. klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2. krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut su 28.10 klo 10 Tikkurilan kirkko, klo 11 Kartanonkoski, Ristipuro ja Ilola. Ylästön pyhäkoulu viettää 28.10 syyslomaa.

Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Lapsiparkissa on kaksi lastenohjaajaa. Varaa lapsellesi mukaan pieni eväs. Neuvottele etukäteen alle 3–vuotiaan hoidosta. Heidän hoitoaikansa on maksimissaan kaksi tuntia. Parkki on maksuton. Ilmoittaudu parkkiin tekstiviestillä p. 050 5736235, viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Viestiin tulee aina vastaus, jossa kerrotaan, mahtuuko lapsi parkkiin.

Lisätiedot Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi.

Nuorille NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Walkers nuortenkahvila pe 26.10. klo 18–20 Amerikka-teema.

Iso 2 -koulutus ke 31.10. klo 17.

Rippikoululuokka.

Walkers nuortenkahvila ke 31.10. klo 18–20.

Wintin ovet avoinna nuorille keskiviikkoisin klo 17–20.30.

Muuta toimintaa Hiljaisuuden retriitti pe–su 23.11–25.11. kurssikeskus Holmassa. ”Olkoot puhtaat sydämemme Kristuksen kasvot nähdäksemme” Retriitin teemana on elokuussa 2012 poisnukkuneen kirjailijan ja virsirunoilijan Anna-Maija Raittilan tuotanto.

Retriitti on tarkoitettu ensisijaisesti Tikkurilan seurakunnan jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 tai paikan päällä Unikkotie 5B, ma-pe klo 9-15. Ilm. 2.11. mennessä. Paikkoja on rajoitetusti. Hinta 80 e, sis. ohjelman, ruokailut, majoituksen omas-

17

Vantaan seurakunnat 25.10.-1.11. sa huoneessa, liinavaatteet ja pyyhkeen sekä saunan perjantaina. Infokirje postitetaan marraskuussa. Vetäjinä pastorit Tiina Komulainen ja Heikki Leppä.

Lisätietoja Tiina Komulaiselta, puh. 050 310 6824 tiina.komulainen@evl.fi

Kastettu Malla Elisabet Saari, Luna Linnea Johanna Kosonen, Lara Emilia Vainio, Hilma Inkeri Magdaleena Ikonen, Akseli Oiva Olavi Alho, Helmi Eleonora Häyry, Jesse Mikael Nurminen, Rasmus Mikael Jokinen, Alva Lia Alexandra Heikkala, Romeo Kristofer Nevala, Noel Elias Sinivaara, Veera Anni Juulia Välimaa, Akseli Onni Vilhelmi Välimaa.

Avioliittoon kuulutettu Juha Matti Jumisko ja Hanna Kreeta Kangas, Tomi Ilmari Airila ja Sari Anneli Sinisalmi.

Hautaan siunattu Helvi Ilona Jaakkola 89 v, Kristiina Oili Martta Aromäki 67 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjä–Yhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa. Myynnissä myös reilun kaupan tuotteita.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2. krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho to 25.10. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 25.10. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Nuorten aikuisten kahvilailta to 25.10. klo 18–20 takkahuone.

Raamatun tutkimista, rentoa jutustelua ja kahvittelua. Illan lopuksi hartaus.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 26.10. klo 19.

Säveliä syksyn pimeyteen

-konsertti la 27.10. klo 15. Esiintyjinä Viipurin lauluveikot solisteineen ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistykselle. Kahvio väliajalla.

Messu su 28.10. klo 10. Saarna ja liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, avustava pappi Timo-Matti Haapiainen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 28.10. klo 10 kerhohuone 4.

Runomatinea su 28.10. klo 14.

Martinristin Omat runot -runoryhmä esittää runojaan. Musiikki Sinikka Honkanen. Tilaisuudessa myös Terttu Lemströmin näyttelyn avajaiset.

Terttu Lemströmin taidenäyttely Kasvokkain 28.10.–2.12. takkahuoneessa ja seurakuntasalissa. Avoinna kirkon aukioloaikoina.

Maanantaipiiri ma 29.10. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.10. klo 17.30–19 iso srk-sali.

Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho ti 30.10. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Diakoniapiiri ke 31.10. klo 14.30.

Mammaraamis ke 31.10. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Seurakuntailta: Henkinen hyvinvointi vanhetessa ke 31.10. klo 18.30. Vanhuspsykiatri Pirjo Juhela kertoo kokemuksistaan ja seikoista, jotka tukevat henkistä hyvinvointia iän karttuessa.

Seniorikerho to 1.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 1.11. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vauvakirkko su 28.10. klo 10.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Maija Maltela. Kirkkokahvit.

Iltamessu su 28.10. klo 18. Saarna ja liturgia Sanna Uusitalo, kanttori Kari Jerkku, musiikissa avustaa Urpo Pakarinen. Iltatee.

Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset maanantaisin 18.30–20. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Lapsikuoron harjoitukset ti 30.10. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Raamattu-rukouspiiri ti 30.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 31.10. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 31.10. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 1.11.

Leipää ja viiniä ➤

R

ekolan seurakunnassa aloittaa joululaulukuoro, joka laulaa adventin ja joulunajan lauluja ja virsiä. Ohjelmistoon on koottu lauluja yksiäänisistä kolmiäänisiin, tuttuja joululauluja ja harvinaisempia helmiä.

Kuoro konsertoi joulukuussa Rekolassa. Joululaulukuoron huipennus on Hartwall Areenalla perjantaina 14.12. järjestettävä Maailman kauneimmat joululaulut -konsertti, joka myös televisioidaan. Joululaulukuoro on osa valtavaa suurkuoroa. Konsertti juhlistaa Suomen Lähetysseuran Kauneimpien joululaulujen 40– vuotisjuhlavuotta.

Konsertissa esiintyvät muun muassa Jari Sillanpää, Veeti Kallio, Robin, Diandra ja Jo Stancen nimelläkin keikkaillut Johanna Försti.

Musiikista vastaa Olli Ahvenlahden juhlaorkesteri.

Rekolan seurakunnan joululaulukuoron johtajana toimii kanttori

klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Seniorikerho ti 30.10. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Seniorikerho to 25.10. klo 13– 14.30. Ihminen, missä olet?, rovasti Raimo Lampinen.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 25.10. klo 18.30–20.30.

Lähimmäispalveluryhmä su 28.10. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11– 13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 30.10. klo 18.30– 20 srk-sali.

Seniorikerho to 1.11. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 1.11. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 31.10. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 31.10. klo 19–21.

Johanna Försti esiintyy Maailman kauneimmat joululaulut -konsertissa, jossa myös Rekolan joululaulukuoro laulaa. Kuoro on tarkoitettu työikäisille.

Sirkku–Liisa Niemi.

Harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo 18–19.45 Rekolan kirkossa.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 28.10. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Isä–lapsi-ilta su 28.10. klo 16.30–18.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1. Alfred Norsu kertoo lisää toiminnasta: www.facebook.com/AlfredNorsu

Lapsille ja perheille Perhekerhot Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho Vaskipellossa pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho Martinristissä ke 14.30–16, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintara-

Joululaulukuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18 Rekolan kirkolla.

joitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi–apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon, niin kerromme lisää.

Kastettu Meea Melissa Husso, Jessica Mikaela Mattila, Oliver August Adrian Ahlgren, Salla Veera Sofia Välimäki, Nea Laura Lang, Viona Helena Wennäkoski, Anton Mikael Ilari Tossavainen, Vilja Marja Wallinmaa.

Avioliittoon kuulutettu Janne Ensio Savolainen ja Jasmin Maria Turunen.

Hautaan siunattu Greta Alice Suomi 89 v, Heljä Tyyne Elisabet Järvelä 87 v, Helvi Sevonen 74 v, Thea Hannele Elisabeth Tallgren 65 v, Erin Katriina Doyle.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Öppet månd-fred kl. 9-13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9-12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa sö 28.10. kl. 10. Martin Faderudd, Nina Fogelberg.

Kyrkvärdar från Borgå gästar församlingen. Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren)

Högmässa sö 28.10. kl. 12. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12

Familjecafé to 1.11. kl. 9- 12 i bakre delen av kyrkosalen. Kaffe med dopp. Fotografering. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48. Tfn 050 409 0500(vaktmästaren)

I brytning mellan kulturer -missionskväll ons 31.10. kl. 1820 i brasrummet. Kaj Andersson.

Gäst: Carl- Gustav Henricson.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren)

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 29.10. kl. 9 -12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt.

Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Ensi sunnuntai on Uskonpuhdistuksen muistopäivä. Päivän aihe on Uskon perustus.

Päivän tekstit ovat Ps. 46:2–8, Jer. 17:5–8, Room. 10:12–18, Matt. 5:13–16.

Suolaa ja valoa Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

Matt. 5:16

18

Keikkaile Johanna Förstin kanssa

J

eesus puhui suolasta, valosta ja hyvistä teoista. Kaikki kolme liittyvät tavalla tai toisella uskoon ja tasapainoiseen elämään.

Joissakin kokkiohjelmissa on sanottu, että ruoka olisi kaivannut hieman lisää suolaa tai sitten suolaa on ollut liikaa.

Oikea määrä suolaa tuo esiin muidenkin mausteiden parhaat puolet ja tekee ruuasta maistuvan. Suolaa siis tarvitaan.

Pimenevän syksyn keskellä ymmärtää valon tarpeellisuuden. Pimeys vaikuttaa mielialaan, jaksamiseen ja elämän hallintaan. Siksi tarvitsemme riittävää yleisvalaistusta ja kohdevalaistusta. Kirkasvalolamppujen käyttö voi helpottaa kaamoksen vaikutuksia.

Jeesuksen mielestä valon tulisi loistaa kaikille ihmisille. Valo tuo esiin hämärään kadonneen ja mahdollistaa sen löytämisen. Löytäminen tai

löydetyksi tuleminen tuottavat iloa ja rauhaa. Jumalan valoa tarvitaan.

Suola tekee ruuasta maistuvaa, usko tuo elämään syvempiä sävyjä ja tasapainoa. Valo auttaa kohdistamaan katseemme eteenpäin ja poistaa osaltaan pimeyttä. Usko auttaa meitä katsomaan Jeesukseen, avaa tulevaisuutta ja antaa rohkeuden toimia.

Kun Jumalan valo kohdistuu meihin, tulemme löydetyiksi ja hoidetuiksi. Parhaimmillaan se tuo elämäämme uskon, joka heijastuu eteenpäin myös tekoina. Toisten hyvät teot tuovat meille iloa. Hyviä tekoja tarvitaan.

Mikko Matikainen Rekolan seurakunnan kirkkoherra

Hans von Schantz

Prostgården i Helsinge kyrkoby Kyrkovägen 45

ViAnda-kören ti 30.10. kl. 13.

Kören sjunger vid församlingens födelsedagsfest.

Folkhälsanhuset Vallmovägen 28

Har du visor min vän? Allsång ons 31.10. kl. 14 med Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Veckomässa med Allhelgonatema fre 2.11. kl. 14. Anu Paavola, Agnes Auer.

Kretser Foibekretsen må 29.10. kl. 14 i Foibe servicehus, Sjukhusgatan 7, brasrummet. Kaffeservering.

Sjöskog diakonikrets ti 30.10. kl. 13 hos Märta Pentikäinen. Kaffeservering.

Döpta Frida Märta Christina Westerlund.

Yhteiset Asuntotyö Palvelu- ja puhelinajat p.

050 573 6354 ke 7.11. klo 10–12 Korson kirkolla ja ke 14.11. Tikkurilan kirkolla klo 10–12.

Kuurojentyö Vaalikokous ke 24.10. klo 17.30 Vaku ry:ssä Pakarituvalla, Kirkkotie 45. Tervetuloa valitsemaan uusi kuurojen seurakuntaneuvosto 2013–2016.

Viittomakieliset seniorit ma 29.10. klo 12 Tikkurilan kirkon kahviossa. Vierailijana Päivi Lappi Kuurojen Liitosta.

Viittomakielinen messutyöryhmä ma 29.10. klo 16–18 Tikkurilan diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. kerros. Suunnittelemme yhdessä Tikkurilan kirkon 4.11. messua.

Näkövammaistyö Tikkurilan kerho su 28.10. klo 13–15 Olotilassa. Uskonpuhdistuksen muistopäivä, Lutherin teesit.

Näkövammaisten kädentaitoryhmä ke 31.10. klo 17.30–20, Inkun ideapaja, Korsonpolku 4, 2.krs. Jatketaan luontomateriaaleilla ja kokeillaan paperimassadippausta Ilmoittautumiset Inkun Ideapajaan edellisenä päivänä p. 09 872 1025 tai toimisto@ inkunideapaja.net.

Kaamosleiri ke–pe 21.–23.11.

Hvittorpissa Kirkkonummella. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje ja ohjelma. Ilmoittautumiset 1.11. mennessä ti ja to klo 9–11 Terhi Suonsivulle p. 09 830 6278 tai terhi.suonsivu@evl.fi. Leirin hinta on 35 e.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a, Tikkurila

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Avoin olohuone kaikenikäisille.

Lasten ja nuorten taidetta 29.10.–23.11. Vantaan kuvataidekoulun oppilaiden teoksia.

Kysy neuvoa kännykän ja internetin käytössä ma klo 12–13.

Avoimet ovet ke 31.10. klo 17 saakka. Klo 15.30 teemaluento Elämä Marevan -hoidon kanssa. Luennoitsijana terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja Päivi Ronkainen.

Iltapäivä ihmissuhdeasioista to 1.11 klo 13. ”Vie sie, mie vikisen.” Luennoitsijana toiminnanjohtaja, pastori Liisa Välilä Kataja ry:stä.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy myös lisää muista seurakuntien tarjoamista vapaaehtoistyömahdollisuuksista.”

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www.vantaanseurakunnat. fi/keskusrekisteri

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vappu Rolinin aviomies kuoli vuosi sitten syyskuussa.

Matkatovereita surun tiellä Vappu Rolin osallistui sururyhmään miehensä kuoleman jälkeen.

V

appu Rolinin aviomies Karl-Johan kuoli syyskuun ensimmäisenä päivänä viime vuonna. Kuukauden lopulla pariskunta olisi viettänyt 56. hääpäiväänsä. Aviomiehen kuolema tuli yllättäen, sillä pariskunta oli elänyt kesää toisenlaisissa tunnelmissa.

Miehellä oli todettu syöpä edellisenä kesänä. Hän oli sairastanut syövän jo kerran aikaisemmin, liki kymmenen vuotta sitten. Talvikausi 2010–2011 oli kulunut hoitoihin. Ne näyttivät tehonneen. Mies toipui, ja kesällä hänen kuntonsa saatiin kohoamaan.

— Pääsimme käymään merellä. Mieheni kävelymatka piteni kahteen kilometriin.

Elokuussa miehen piti mennä sairaalaan tutkimuksiin. Puolentoista viikon jälkeen todettiin, ettei mitään ollut enää tehtävissä. Metastaaseja oli joka puolella.

— Viikon ajan mieheni tiesi kuolevansa. Sinä aikana puhuimme asiat selviksi ja sovimme monista käytännön järjestelyistä. Asioiden hoitaminen ei ole ehtimisestä kiinni. Jollain tavalla se viikko oli asiallista ja seesteistä aikaa. Mieheni oli valmis kuolemaan.

Apua puhumisesta Aviomiehen toiveen mukaisesti hänet siunasi hautaan sukulaispappi, pariskunnan kummipoika Kuhmoisista.

— Ensi alkuun ikävässä auttoi se, että piti hoitaa monia käytännön asioita, kuten hankkia arkku. Pojanpoika oli silloin kaverinani. Muutenkin lapset ja lastenlapset ovat olleet tukenani.

Kun Vappu Rolin kävi varaamassa kotiseurakunnastaan Rekolasta tilat siunaus- ja muistotilaisuutta varten, hänelle kerrottiin, että pyhäinpäivän jälkeen kirkolla aloittaisi sururyhmä.

— Yleensä toivotaan, että läheisen kuolemasta olisi kulunut noin puoli vuotta ennen sururyhmään tuloa. Marraskuussa aloittavaa ryhmää aja-

tellen olin siis leskenä liian nuori, vaikka ikävuosia minulla toki on, toteaa Vappu Rolin, 77.

Tilavarauksen yhteydessä seurakunnan pappi kävi juttelemassa Vappu Rolinin kanssa.

— Sitten puhuin puhelimessa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. En muista, miten ja mistä sain ajan. Hoitaja oli sitä mieltä, että voisin mennä sururyhmään.

Ennen miehensä kuolemaa Vappu Rolin olimenettänyt omat ja miehensä vanhemmat ja joitakin muita läheisiä ihmisiä. Hän on nähnyt surua myös ammatissaan perushoitajana Marian sairaalan päivystys-ja tarkkailuosastolla.

Hänen mielestään puhuminen auttaa kaikenlaisissa vaikeuksissa ja ongelmissa.

— Olen aina pystynyt puhumaan kipeistä asioista. Tiedän, että puhumalla paranee.

Aikaa toipumiselle Viime talvikauden Vappu Rolin kävi Rekolan seurakunnan sururyhmässä, johon osallistui yhteensä neljä lähiomaisensa menettänyttä.

— Ryhmässä kukin sai kertoa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Mitä kuului ja miten on mennyt, kuinka elämä ja suru on edennyt.

— Sururyhmässä ei tarvitse hävetä omista tunteistaan puhumista. Saa itkeä.

Sururyhmä kokoontui seitsemän kertaa. Lisäksi ryhmäläiset tapasivat kevään lopulla ja vieläkin on tarkoitus tavata.

Rolinin mielestä keskeistä sururyhmässä oli vertaistuki. Mukana ollut pappikin oli enemmän kuuntelija kuin puhuja.

— On aivan turha pelätä, että seurakunnan sururyhmä olisi vain jotain virrenveisuuta.

— Voi olla, että juuri siksi, että ryhmäläiset ovat toisilleen vieraita, heille on helpompi puhua kuin omille tuttaville. On niitäkin, jotka eivät ollenkaan halua puhua surustaan tutuille. Ehkäpä he ovat joskus huomanneet, että heidän vointiaan kysellään vain uteliaisuudesta tai muodon vuoksi.

Vappu Rolin on keskustellut surusta monien naapureiden ja tuttujen kanssa.

— Eräs leski kertoi, että puolison kuolemasta toipumiseen voi mennä kolmekin vuotta. Miehen kuolema oli hänelle pitkään aamulla ensimmäinen ja illalla viimeinen ajatus. Sitten se vain yhtäkkiä hävisi.

— Minä saatan yhä aamulla herätessäni miettiä, onkohan mieheni herännyt aikaisemmin ja lähtenyt vaikka keittämään kahvia.

Toivo tuonpuoleisesta Miehen haudalla käyminen ei ole ollut Vappu Rolinille päivittäinen tai viikoittainen tapa. Siihen vaikuttaa sekin, että miehen tuhkauurna laskettiin sukuhautaan Kirkkonummelle.

— Mieheni kuoleman jälkeen on uskoni kuolemanjälkeiseen elämään vahvistunut. Minusta tuntuu, että mieheni on jossain, hän näkee ja kuulee.

— Viimeisessä henkäyksessä henki pakenee ja ihminen muuttuu. Jäljelle jää vain maallinen kuori, henki lähtee jonnekin. Vaikka ruumis poltetaan ja tuhkataan, jotain jää jäljelle.

Vappu Rolin oli viime vuoden pyhäinpäivänä Rekolan kirkossa, kun siellä luettiin vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Hän on viettänyt miehensä kuoleman ja siunaamisen vuosipäiviä käymällä messussa kotikirkossa.

— Kun kävelin kirkon rappuja ylös ja kirkonkellot alkoivat soida, minulta tuli itku. Vuosi sitten kellot soittivat mieheni viimeiselle maalliselle matkalleen.

Ulla-Maija Vilmi

Uusia sururyhmiä alkaa • Hakunilan kirkolla pe 9.11. klo 13. Lisätie• • •

toja ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Susanna Heikkinen p. 050 593 5503.

Hämeenkylän kirkolla ke 8.11. klo 18. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Puumala p. 09 830 6472.

Myyrmäen kirkolla to 29.11. klo 17.30. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pastori Antti Isopahkala p. 050 347 3096.

Rekolan kirkolla to 15.11. klo 18. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä seurakunnan virastoon p. 09 830 6700.

19

koonnut Heli Kulmavuori

Kummitusjuhla kristilliseksi

2012 jKr.

Ensi keskiviikkona 31.10. amerikkalaiset viettävät halloweenia, tuota karkkien ja keppostelun juhlaa. Kadut täyttyvät vampyyreistä, kummituksista, hirviöistä ja ihmissusista, mutta yksi puuttuu: Jumala.

Pastori Paul Adea moinen epäpyhyys ja kristinuskon puute alkoi häiritä kymmenen vuotta sitten niin paljon, että hän kehitteli juhlapäivälle oman vastavetonsa: Jesus Weenin. Pastori toivoo, että lokakuun viimeisenä päivänä kaikki kristityt pukeutuvat valkoiseen ja jalkautuvat kaduille ja kotioville jakamaan Raamattuja ja levittämään ilosanomaa.

Jesus Ween järjestää halloweenin aikaan kristinuskosta kertovia seminaareja Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Liike on aktiivinen sekä Facebookissa että Twitterissä, mutta tykkääjien ja seuraajien joukko on vaatimaton.

Vanhaan kelttiläiseen perinteeseen pohjautuvan haamujuhlan muuttaminen kristittyjen kekkereiksi saattaa olla pastori Adelle ja hänen kannattajilleen liian iso pala. Mutta kristillisiä elementtejä juhlaan ujuttavat ne lukuisat nettikaupat, jotka myyvät uudenlaisia sapluunoita kurpitsalyhdyn kaivertamiseen. Kurpitsakummituksen sijaan pihaasi voi koristaa kurpitsaan kaiverrettu Jeesus, Nooan arkki, enkeli tai vaikkapa Maria ja Joosef matkalla Betlehemiin.

Kurpitsan kummitus on vaihtunut Jeesukseksi.

Nenäliinoihin on kirjottu surua ja rakkautta.

Taidetta nenäliinoista

Kansainvälisesti koskettava Korso Pohjola-filmi

Korsoteorian mukaan ”elämä on raiteilla seisova lehmä, johon K-juna osuu”.

Korsoteoria on uusi kotimainen elokuva, joka kertoo varastolla työskentelevästä Ellistä ja hänen pitkäjänteisestä, joskin hitaasti etenevästä matkasäästämisestään. Arjen yksitoikkoisuus saa uusia käänteitä, kun Ellin läheisyyttä tavoittelee nuori ja vilpitön ihailija Heze. Hezen vaikutuksesta ankeiden olosuhteiden kovettaman Ellin suojakilvet alkavat pikkuhiljaa murtua.

Ohjaaja Antti Heikki Pesonen sanoo, että hän haluaa elokuvallaan auttaa katsojaa ymmärtämään lähiöoloja. Hän on itse lähtöisin Itä-Vantaalta. Hänen lähiökuvauksensa on koskettanut ainakin elokuva-alan ihmisiä, sillä Korsoteoria on saanut useita kansainvälisiä palkintoja.

Armi Toivanen on Korsoteorian Elli.

Korsoteoriaa esitetään elokuvateattereissa kahden lyhytelokuvan

25.10. Onnea, Sointu!

Lähiöleffat-koosteessa perjantaista 26.10. alkaen

●● ●● ●●

20

Eeva Kilpi uudessa kirjassaan Kuolinsiivous (WSOY 2012)

Heikki Heikurinen

J

Tukki silmässä

raan.

Jeesus osasi myös liioitella saadakseen ihmiset näkemään, mistä on kysymys: ”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?”

Kun on tukki silmässä, vika on aina toisessa. Tuo toinen ei näe minua, hän on itsekäs, kohtuuton ja tuomitseva eikä näe, mitä pahaa saa aikaan. Tai jos vika ei ole kenessäkään tietyssä ihmisessä, niin sitten se on järjestelmässä, johdossa tai rakenteissa. Tai ehkä olen vain sattunut syntymään väärään maahan, väärään aikaan ja väärään seurakuntaan. Kunhan vain minun ei tarvitse pysähtyä ja katsoa, mitä omien reaktioideni takana on.

”Kun jaksaisi.

Onkohan se edes mahdollista?

On se.

Mahdollista kuin myöhäinen sieniretki auringossa, kuin äkkiarvaaamatta löytynyt karpalosuo, jonka näkee harjanteelta, kuin puolukat lokakuussa, kuin mustikat lumen alta.”

mieltä, että ne voisivat auttaa muita menetyksen kokeneita käsittelemään tunteitaan.

Syntyi sydänverellä tehty ja alkuvoimaisen surullinen Good Grief -teosten sarja. Nenäliinojen lähempi tutkiminen paljastaa taidokkaan ompelutyön ja pikkutarkat yksityiskohdat. Monissa on myös raamatunlauseita.

Jacquin mielestä suremiselle pitää antaa aikaa ja toipumisessa on hyvä tehdä asioita, joista nauttii, olivat ne sitten kirjoittamista, käsitöitä tai puutarhanhoitoa.

— Minulle ompeleminen on ollut parasta terapiaa. Se on auttanut rakentamaan sillan minun ja surun välille.

— Olen myös oppinut, että mitään ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Kanssaihmisiä pitää rakastaa ja kunnioittaa, ja myös kertoa se heille. Koskaan ei tiedä, mikä päivä voi olla viimeinen, hän sanoo.

Nyt Jacqui Parkinsonin surunenäliinat kiertävät kirkkoihin pystytetyissä näyttelyissä eripuolilla Iso-Britanniaa osana hänen suosittua Katedraali-sarjaansa.

Sointu on musiikkisanastosta napattu nimi, jota alettiin käyttää 1900-luvun alussa. Samoihin aikoihin ehdotettiin myös nimeä Soiva. Sointu otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1929. Soivasta ei tullut etunimeä.

Aluksi Sointua annettiin nimeksi sekä tytöille että pojille. Myöhemmin se on vakiintunut tytönnimeksi.

2000-luvulla 212 tyttöä on saanut nimekseen Sointu.

Vartin retriitti

eesuksen katse oli tarkka. Hän näki ihmisten sydämeen ja osasi lukea kehon kieltä. Hän puhui ihmisille, niin kuin he olisivat aikuisia eivätkä huomionkipeitä lapsia. Aikuisille voi puhua suo-

Tekstiilitaiteilija Jacqui Parkinsonin ensimmäinen aviomies kuoli syöpään vuonna 2007. Kuoleman jälkeen Jacqui alkoi kirjailla nenäliinoihin surusta ja rakkaudesta pulppuavia lauseita.

— Nenäliinat olivat hyvin henkilökohtaisia ja kooltaan pieniä. Mutta ystäväni olivat sitä

Miten pysäyttää keskinäisen syyttelyn peli? Miten voisi lakata kiistelemästä pelisäännöistä ja katsoa sen sijaan peliä ja miettiä, miten parantaisi siinä omaa suoritustaan? Miten oppisi tunnistamaan omat reaktionsa?

Miten voisi päästää irti kivestä, joka on jo kädessä? Miten voisin ymmärtää, että en voi muuttaa toisia, en olosuhteita enkä ainakaan korjata koko maailmaa?

Muutos alkaa siitä, että minun on otettava vastuu itsestäni ja omista reaktioistani ja kuunneltava, mikä sisäinen ohjelma saa minut toimimaan niin kuin toimin.

En voi muuttaa mitään, jos en itse ole löytänyt rauhaa, astunut rauhan ja sovinnon polulle, Jumalan katseen alle. Kun havahdumme siihen, että olemme kaikki saman kaikkinäkevän silmän alla, meillä ei ole enää varaa tuomita toisiamme.

Lauri Maarala