Lauri 2012 nro 34 (18 10)

VANTAAN

Elina Lappalainen: ”Syömme liikaa lihaa” ➤ 5

34

18.10.12

www.vantaanlauri.fi

Kastiton ei usko olevansa edes ihminen ➤➤3 Kirjailija Ansu Kivekäs nauttii kuvittelusta ➤➤7 Lähetystyön tuesta päätetään monessa paikassa ➤➤14–15

On aika

antaa

ääni Jani Laukkanen

➤➤9–11

Maailman silmissä katolinen kirkko käpertyy — Antti Nylénin kolumni ➤ 3

Uutiset Mikke Pöyhönen

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 18.10.2012

Päätösten aika Mikä on kirkon ylimmän johdon vastuu lähetystyön tulevaisuudesta ja kirkon järjestöjen tasa-arvolinjauksista?

Kirkon ulkoasiain keskus järjestää marraskuussa seminaarin ihmisoikeuksista ja kirkon kansainvälisestä työstä. Sen taustalla on Helsingin piispan Irja Askolan viime vuonna järjestämä tapaaminen, jossa olivat mukana Helsingin ja Vantaan yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat ja eri lähetysjärjestöjen edustajia. Se oli hyvä alku, mutta ei riitä osoittamaan kirkon johdon vastuunkantoa.

Jotkut piispat ovat ottaneet kantaa lähetysjärjestökeskusteluun kysymällä, miksi seurakunnat puuttuvat asiaan, joka opillisesti kuuluu piispoille. Ne ovat tehneet sen siksi, että seurakuntien luottamushenkilöt päättävät rahoista ja haluavat ohjata niiden käyttöä mielestään oikeaan suuntaan.

V

antaalaisista peruskoululaisista 81 pro­ senttia opiskelee koulussa evankelislu­ terilaista uskontoa. Noin 9 prosenttia oppilaista opiskelee elämänkatsomustietoa ja noin 6 prosenttia islamia. Lisäksi Vantaalla opetetaan ortodoksista, katolista, buddha­ laista ja krishna-uskontoa.

Kunta on velvollinen järjestämään ope­ tusta, jos vähintään kolme uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta sitä vaatii. Ryhmässä voi olla oppilaita eri kouluista.

Pieni osa peruskoululaisista ei kuitenkaan osallistu ollenkaan katsomusaineiden ope­ tukseen, ei edes elämänkatsomustiedon tun­ neilla.

— Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen, mitä katsomusainetta lapselle opetetaan.

Tuolloin koulu järjestää oppilaille korvaa­ vaa toimintaa, joka tapahtuu muun opetuk­ sen yhteydessä, kertoo opetuspäällikkö Tapio Lahtero Vantaan sivistysvirastosta.

Osalle oppilaista uskonnontunnit järjes­ tyvät omassa uskonnollisessa yhteisössä. Esi­ merkiksi Jehovan todistajat, helluntailaiset ja

Pätevöityminen ei ole aina mahdollista Suuri osa muun kuin luterilaisen uskonnon opettajista on epäpäteviä tehtäväänsä. He voivat opettaa lukuvuoden kerrallaan, mutta virkaan heitä ei voida valita.

— Yritämme aina löytää tehtäviin sopi­ vimmat toimijat, mutta kaikkein pienimpiin ryhmiin on haastavaa löytää päteviä opetta­ jia, Tapio Lahtero sanoo.

Ollakseen pätevä opettajan tulee suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, johon kuuluu opetettavaa ainetta ja pedagogiset opinnot.

— Kaikkia aineita ei ylipäätään ole mah­ dollista opiskella yliopistossa Suomessa, Lah­ tero huomauttaa.

Vaikka uskonnonopetuksen tulee olla tunnustuksetonta, osa helsinkiläisistä ja tur­ kulaisista muslimivanhemmista on ollut tyy­ tymättömiä opetukseen, koska islaminopet­ taja ei ole ollut muslimi. Vantaalla tällais­ ta keskustelua ei ole syntynyt. Toistaisek­

si opettajat kuuluvat itse siihen uskontokun­ taan, jonka mukaista katsomusainetta opet­ tavat.

Islamin opettajien suhteen tilanne on ko­ henemassa. Useat määräaikaiset opettajat ovat suorittaneet pedagogisia opintoja. Hel­ sinki, Vantaa ja Espoo ovat yhdessä kannus­ taneet opettajia pätevöitymään tehtäviinsä.

Opettajana eri-ikäisille

Tapio Paljakka opettaa krishna-uskontoa pääkaupunkiseudun kouluissa. Hän on pä­ tevöitynyt opettajaksi liikkeen omassa kor­ keakoulussa ja Helsingin yliopistossa suori­ tetuissa opinnoissa.

Krishnatietoisuus on hindulaisuuteen pohjautuva uskonto, johon lasketaan kuulu­ van maailmassa 250–400 miljoonaa ihmistä.

Kaikkiaan krishnatietoisuus on 30 vantaalai­ sen peruskoululaisen uskonto. Joskus tunnil­ la on yksi oppilas, joskus viisitoista eri ikäis­ tä koululaista.

— On haastavaa pitää tuntia ryhmälle, jossa on oppilaita jokaiselta luokka-asteelta, kertoo Paljakka.

Pauliina Koponen

Myllerrys asemanseudulla Tikkurilassa alkaa

T

ikkurilan asemakeskuksen uudis­ taminen alkaa. Nykyistä asemaa lähimpänä oleva liityntäpysäköin­ tialue poistuu käytöstä 22.10. ja muuttuu työmaa-alueeksi. Jokiniemen puolelle on rakennettu 215 uutta liityntäpysäköinti­ paikkaa.

Työt vaikuttavat myös liikennejärjes­ telyihin läheisillä kaduilla. Bussilaiturit Tikkurilan asemalla pysyvät ennallaan vuoden 2014 loppuun asti, jolloin uusi bussiterminaali valmistuu.

YIT:n toteuttaman Tikkurilan asema­ keskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2014 lopussa. 12-kerroksiseen ra­ kennukseen tulee muun muassa päivit­ ●●

●●

2

mormonit opettavat usein uskontoa lapsil­ leen omassa seurakunnassaan.

Vantaan seurakuntien luottamushenkilöistä kuntavaaleissa ovat ehdolla myös Eve Rämö (vihr), Anneli Karlsson (r), Mona Lanaeus (r) ja Ulla-Stina Palomaa (r). Heidän nimensä puuttui 11.10. julkaistusta uutisesta, joka käsitteli kuntavaaleissa ehdolla olevia Vantaan seurakuntien luottamushenkilöitä.

Vantaalaisille yläkouluille on valmistunut Elämisen taitoja -materiaali. Opettajat voivat käyttää sitä elämän- ja ihmis-

täistavarakauppa, liike- ja toimistotilo­ ja sekä 500 autopaikkaa. Myös Tikkuri­ lan seurakunta saattaa saada omat tilansa.

— Meillä on alustavia suunnitelmia 20 neliön suuruisesta asiakaspalvelutilasta, jossa voisi kohdata seurakunnan työnte­ kijöitä ja vapaaehtoisia, Tikkurilan seura­ kunnan kirkkoherra Janne Silvast kertoo.

Seurakunnan suunnitelmat kuitenkin riippuvat siitä, avaako Vantaan kaupun­ ki yhteispalvelupisteen asemakeskukseen, sillä seurakunnan on ajateltu tulevan kau­ pungin tilojen alivuokralaiseksi. Vantaan vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakun­ ta jätti asian pöydälle lokakuun alussa, sil­ Uuteen asemakeskukseen saattaa tulla tilat myös Tikkurilan seurakunnalle. lä vuokraa pidetään korkeana.

suhdetaitojen opetteluun nuorten kanssa. Opettaja voi pyytää myös seurakunnan työntekijältä apua teemojen työstämiseen.

Materiaalin ovat tehneet Vantaan seurakuntien koulutyöntekijät ja se löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi ●●

Kierrätyskeskuksen maksuttoman noutoauton voi nyt tilata myös taloyhtiöön. Keräysautoon otetaan ehjää ja hyväkuntoista pientavaraa kuten astioita, vaatteita, kirjoja, levyjä ja harrastusvälineitä.

Suurille esineille auto tilataan erikseen. Auto tulee tilata vähintään kaksi viikkoa ennen noutoa.

Timo Saarinen

Huolestuttavaa on, että kiista le­viää kilpalaulannaksi. Tampereella pari seurakuntaa myönsi tukea niille järjestöille, joilta Vantaalla leikattiin, ja jätti Kirkon Ulkomaanavun ilman tukea.

Tämä osoittaa, että kirkon johdon pitää ottaa asiasta vastuu ja miettiä, miten lähetystyö ja tasa-arvoasiat otetaan vakavasti. Siis päättää, mitä on kirkon lähetystyö.

Vantaalla opetetaan kuutta eri uskontoa

YIT

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on halunnut antaa viestin. Sen mukaan ei voi olla oikein, että osa kirkon virallisista lähetysjärjestöistä toimii jatkuvasti kirkon peruslinjauksia vastaan. Siksi niiltä on leikattu avustuksia ja siirretty niitä järjestöille, joiden kirkkoneuvosto on katsonut toimivan tasa-arvoisesti suhteessa naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.

Päätöksiä tehdessään kirkkoneuvoston jäsenet ovat olleet tietoisia siitä, että myös järjestöt, joilta varoja leikataan, tekevät hyvää työtä. Siksi päätöksenteko ei ole ollut helppoa, vaan asiasta on äänestetty ja leikkauksia porrastettu ajallisesti. Vantaan eri seurakunnissa on käyty samaa keskustelua, mutta niissä näkökulma on toinen: apu annetaan yleensä tutun nimikkolähetin työhön.

Aktiivisissa lähetystyön tukijoissa on niitä, jotka eivät pidä päätöksiä oikeina. Heidän mielestään järjestöjen linjauksilla ja käytännön toiminnalla ei ole sellaista yhteyttä, joka oikeuttaisi leikkaukset. He kysyvät, mitä kehitysprojekteille ja ihmisille kohdemaissa tapahtuu.

Tapio Paljakka opettaa krishnauskontoa Divja Soodille Länsi­ mäen koulussa.

●●

Uusia virsiä ja niiden aiheita voi ehdottaa virsikirjaan. Uudet virret tulevat virsikirjan lisävihkoon. Ehdotuksia uusista virsistä ja niiden aiheista voi lähettää sähköpostiosoitteeseen virsi.psalm@evl.fi. Suunnittelutyöryhmä antaa esityksensä kirkkohallitukselle vuoden 2014 loppuun mennessä.

Kierrätyskeskuksen noutoautoon otetaan ehjää ja hyväkuntoista pientavaraa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Henki hukassa?

K atolisen kirkon elämässä alkoi ”uskon vuosi” sen kunniaksi, että on kulunut tarkalleen 50 vuotta Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen alkamisesta.

Konsiilin avasi lempipaavini Johannes XXIII, joka tahtoi solmia suhteita muuttuvaan maailmaan, kuunnella kirkon ulkopuolisia ääniä, etsiä totuutta kaikin keinoin. Kirkolliskokouksessa oli ulkopuolisia tarkkailijoita, ja lehdistökin otettiin mukaan keskusteluun.

Johannes XXIII kuitenkin menehtyi kohta istuntojen alettua, ja kirkko jäi 1970-luvun loppuun asti hänen seuraajansa käsiin.

Paavali VI:lla oli hieman toisenlainen luonne. Hän kielsi ehdottomasti ehkäisyvälineiden käytön surullisenkuuluisassa kiertokirjeessään vuonna 1968, vaikka edellisen paavin ennen kuolemaansa asettama selvityskomissio selvin äänin suositteli opetukseen muutosta.

Kiertokirje sai kirkon sisällä tyrmistyneen vastaanoton. Tekstin auktoriteettia oli selitettävä uskoville. Pohjoismaiden piispat kirjoittivat, että jos joku ”katsoo oikeutetusti, ettei hänen pidä hyväksyä opetusta eikä toteuttaa sitä käytännössä”, hän on siitä vastuussa ainoastaan Jumalalle, eikä häntä pidä leimata ”huonoksi katolilaiseksi”.

Toisinajattelu ja erimielisyydet eivät ole kadonneet, mutta Vatikaani pitää ehkäisyopetuksesta lujasti kiinni.

Dalitien on uskottava, että he eivät ole yhtään vähemmän ihmisiä kuin muutkaan, sanoo Vijay Parmar.

Koskettaminen kielletty Kastittomat kelpaavat vain siivoamaan toisten jälkiä.

J

os varakas intialaisperhe haluaa palka­ ta siivoojan, he valitsevat kastittoman eli dalitin. Jos perhe taas etsii kokkia, valinta ei missään nimessä kohdis­ tu dalitiin.

— Perhe ajattelee, että jos dalit koskee ruo­ kaan, se saastuu, intialainen ihmisoikeusakti­ visti Vijay Parmar toteaa.

Intian kastilaitos on kuin nelikerroksinen pyramidi. Ylimpänä ovat brahmiinit, alim­ pana sudrat.

Neljän kerroksen väen ulkopuolelle jää val­ tava joukko ihmisiä, jotka eivät kuulu mihin­ kään kastiin. Heitä, daliteja, on Intiassa noin 200 miljoonaa, 16 prosenttia maan väestöstä.

Väkivallan pellot Vijay Parmar, itsekin dalit, oli Suomessa loka­ kuun alussa dalitien solidaarisuusverkoston vieraana kertomassa dalitien kokemasta jär­ jestelmällisestä syrjinnästä.

Parmar syntyi hyvin köyhään perheeseen Gujaratin osavaltiossa Intian länsirannikol­ la. Hänet kastettiin katolisen kirkon jäsenek­ si. Äiti ja lapset asuivat isoäidin kanssa sa­ vitalossa, jossa ei ollut sähköä eikä juokse­ vaa vettä.

7-vuotiaana Parmar alkoi tehdä raskaita

maa- ja rakennustöitä. Lasten työ oli perheen ainoa tulonlähde.

— Koin paljon väkivaltaa, kun työskente­ lin pelloilla. Jos vahingossakin kosketin ylem­ pikastisia ihmisiä, he pieksivät minut.

Karuun arkeen toi vaihtelua katolinen kou­ lu, jota Parmar kävi muutaman kerran kuussa.

Hän edistyi opinnoissaan nopeasti.

Koulusta Vijay Parmar siirtyi opiskele­ maan Gujaratin pääkaupunkiin Ahmedaba­ diin. Valmistuttuaan hän ryhtyi täysipäiväi­ seksi dalit-aktivistiksi.

Likaisten töiden tekijät Dalitien elämää säätelee koskemattomuuden periaate. Se on lailla kiellettyä mutta käytän­ nössä jokapäiväistä.

— En voi koskettaa kastiin kuuluvia ihmi­ siä, koska olen epäpuhdas. Epäpuhdas ei ole sama asia kuin likainen. Vaikka brahmiini ei kävisi koskaan kylvyssä, hän olisi silti puhdas.

Dalit on syntynyt epäpuhtaaksi, Vijay Par­ mar kertoo.

Kasteihin kuuluvat ihmiset ja dalitit ei­ vät voi aterioida samoista astioista tai mennä naimisiin keskenään. Maaseudun kylissä dali­ tit asuvat erillisillä alueilla. Suurkaupungeissa he asuvat slummeissa.

Daliteille jäävät kaikki likaiset työt, kuten roskien kerääminen, vessojen peseminen ja viemärien puhdistaminen. Jälkimmäinen on erityisen vaarallista työtä. Viemäreihin kuo­ lee vuosittain satoja daliteja.

Intian 1990-luvun alusta harjoittama yk­ sityistämispolitiikka on Vijay Parmarin mu­

kaan entisestään kurjistanut dalitien asemaa työmarkkinoilla.

— Yksityisellä sektorilla syrjintä on voi­ makasta. Julkisella sektorilla on dalit-kiintiöt, yksityisellä puolella ei.

Dalit-naiset kokevat kaksinkertaista syrjin­ tää kastittomuutensa ja sukupuolensa takia.

Noin puolet Intian dalit-naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.

Kuinka se on mahdollista, jos dalitien kos­ keminen saastuttaa?

— Raiskaaminen ei ole koskettamista, vaan vallankäyttöä ja kontrollointia, Parmar toteaa kuivasti.

Pois ajatusten orjuudesta Dalitien mieleen on juurtunut käsitys siitä, et­ tä he ovat muita alempia olentoja, eivät lain­ kaan ihmisiä. Vijay Parmarin tärkein työ on taistella tätä vastaan. Parmar kertoo vapau­ tuneensa määrätietoisella ajatustyöllä itsen­ sä halveksunnasta.

— Dalitien on uskottava, että he eivät ole yhtään vähemmän ihmisiä kuin muutkaan.

Se, että olen dalit, tarkoittaa, että olen tasaarvoinen. Muutos on jo tapahtunut minussa ja uskon, että se voi tapahtua muissakin.

Ihmisen arvo ei ole riippuvainen varalli­ suudesta, Parmar painottaa. Kasvavan talou­ den Intiassa se usein unohtuu.

— Joidenkin mielestä ihmisarvoinen elä­ mä on mahdollista vain, jos nousee köyhyy­ destä. Se ei ole totta. Ihminen voi elää itseään arvostaen, olipa hän köyhä tai rikas.

Vijay Parmar puhui dalitien oikeuksista Helsingissä 10.10.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Kondomikysymys on vain esimerkki. Se on esimerkki siitä, ettei Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen henkeä ole kovin hyvin seurattu. Maailman silmissä katolinen kirkko on torjuva ja käpertyvä. Kuten kaikki konservatiiviset instituutiot, se varjelee traagisesti ennen kaikkea omaa muuttumattomuuttaan — ja on ylpeä siitä. Mikä häpeä.

Omassa kirkossani on vihkivesimaljojen yllä kyltit, joissa tähdennetään, että ehtoolliselle voivat mennä vain katolilaiset. Niin kirkkomme tervehtii vieraita, joilla varmaan on jokin syy tulla käymään!

Onko ongelma oikeasti vakava? Kysyn tätä väärässä paikassa, mutta eikö kyltit voisi uskon vuoden kunniaksi, Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen hengessä ottaa pois?

Vai pitäisikö — jossakin toisessa hengessä — luetella muutkin, joilla ei ole asiaa ehtoolliselle, kuten eronneet ja avoliitossa elävät sekä tietysti ne, joilta jäi messu viime pyhänä väliin?

Saila Keskiaho

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Pisteitä

Ota kantaa

Myyrmäen kirkolla järjestettiin sunnuntaina 14.10. kansainvälinen messu ja muistettiin kymmenen vuoden takaisen Myyrmannin räjähdyksen uhreja.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Millaista oli kansainvälisessä messussa?

Leiriläisten palaute oli myönteistä

Markku Mattila

Veikko Siukonen, 31

Hilma-Liina Luumi, 34 Jose Nlandu, 54

Mikä sai sinut tulemaan messuun?

— Käyn aamumessussa lähinnä silloin, kun en pääse illalla Tuo­ masmessuun Helsinkiin. Katsoin eilen messun tiedot netistä. Tu­ lin messuun kahden viikon loma­ ni päätteeksi. Olen sotilas ja lähdin syyskuun alussa puoleksi vuodek­ si töihin Afganistaniin. Palaan sin­ ne huomenna.

Mitä messussa tapahtui?

— Lähetysteema ja vieraile­ va musiikkiryhmä toivat piristys­ tä, mutta muutoin messu oli aika kaavoihin kangistunut. Riihimäel­ lä asuessani löysin seurakuntayh­ teyden Sanan ja rukouksen illois­ ta. Niissä on yhteistä rukousta, yh­ teisöllisyyttä, iloista musiikkia ja lämpöä niin kuin Tuomasmessus­ sa. Saarnaan toivoisin jämäkäm­ pää opetusta. Tosin loppukiteytys oli hyvä: kristinuskon ytimessä on Kristus.

Pisteillä 1–5, paljonko annat messulle?

— Annan 2 pistettä sekavalle kokonaisuudelle.

Mikä sai sinut tulemaan messuun?

— Luin Vantaan Laurista mes­ sun teemasta, ja tulin tänne 3- ja 4-vuotiaiden tyttärieni ja äitini kanssa. Käymme Myyrmäessä sa­ tunnaisesti, mutta enemmän ko­ tiseurakunnassamme Hämeenky­ lässä.

Mitä messussa tapahtui?

— Tulimme niin viime tingas­ sa, ettemme kuulleet messun esit­ telyä. Messussa oli afrikkalaista ja suomalaista musiikkia, raamatun­ lukua ja puhetta eri kielillä. Tutut virret tuntuivat hyviltä. Suvulleni on tärkeä virsi Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja. Kuule, Isä taivaan oli tuttu lapsille.

Pisteillä 1–5, paljonko annat messulle?

— Annan 3,5 pistettä. Messun idea oli loistava. Olisin kaivannut enemmän tilaa afrikkalaiselle ilol­ le ja liikkeelle, jotka ovat minul­ le läheisiä nigerialaisen puolisoni kautta.

Ku i n k a

Mikä sai sinut tulemaan messuun?

— Meitä angolalaisia kutsuttiin toteuttamaan ekumeenista messua.

Vapaaseurakuntamme on kokoon­ tunut Myyrmäen kirkolla St. Mar­ tinissa sunnuntaisin vuodesta 2000 alkaen. Seurakunnassamme käy lä­ hinnä angolalais- ja kongolaistaus­ taisia ihmisiä. Olen seurakunnan johtaja ja julistaja, mutta leipäni hankin myyjänä.

Mitä messussa tapahtui?

— Lauluryhmämme lauloi eri kielillä, ja luin myös raamatunteks­ tin ja rukouksen. Käytämme muun muassa lingalaa, portugalia ja mui­ ta eurooppalaisia kieliä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat messulle?

— Annan 4 pistettä hyvälle ti­ laisuudelle. Vaikka rytmit ovat eri­ laisia, voimme olla tekemisissä tois­ temme kanssa ja rukoilla yhdessä.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Päätoimittaja Pauli Juuselan (VL 11.10.) mukaan Aslanin leiril­ le soluttautunut toimittaja toi­ mi oikein, koska hän ei olisi saa­ nut muuten tietoja. Tämä ei pi­ dä paikkaansa. Toimittaja oli­ si voinut haastatella leiriläisiä ja ohjaajia jälkikäteen tai hän oli­ si voinut lukea Elävät vedet -toi­ mintaa kuvaavan Andrew Co­ miskeyn kirjan Täyteen mieheyteen ja koko naiseksi.

Aslanilla ei ole mitään salat­ tavaa toiminnassaan, mutta sie­ lunhoidollisen luottamukselli­ suuden takia tirkistelynhaluisia toimittajia ei oteta ryhmiin, jois­ sa ihmiset avautuvat intiimeis­ tä asioistaan. Nyt tulos oli se, et­ tä leiriläiset kokivat tulleensa pe­ tetyiksi ja häväistyiksi Helsingin Sanomien kautta.

Leirillä olleet antoivat kirjal­ lista palautetta heti leirin jälkeen ja se oli ylitsevuotavan myönteis­ tä. Miksi sitten Antti Pikkasen artikkeli antoi ahdistavan ku­ van? Eräs leiriläinen totesi Helsingin Sanomissa: ”Jutun anta­ ma kuva leiristä heijastaa Pikka­ sen olemista itselleen vieraassa kulttuurissa. En kokenut leirillä minkäänlaista hengellistä väki­ valtaa tai pakotusta. Siksi ihmet­ telen suuresti arkkipiispa Kari Mäkisen yksioikoista tuomiota leirille. Mielestäni leirillä vallit­ si rauhallinen, avoin ja armolli­ nen tunnelma.”

Kuka tahansa ahdistuisi, jos antautuisi uskonnollisiin rituaa­ leihin ja toimintaan, jota ei ym­ märrä tai johon ei usko.

Arkkipiispan kannanotot ovat olleet järkyttäviä viestejä sa­ masta sukupuolesta kiinnostu­ neille uskovaisille, jotka sitoutu­ vat kristillisten kirkkojen perin­ teiseen näkemykseen homosek­ sin synnillisyydestä. Viestin mu­ kaan kirkossa on tilaa vain niille, jotka ovat luopuneet tästä näke­ myksestä.

Suosittelen erityisesti papeille ja sielunhoitajille luettavaksi As­ lanin kannanottoa homoudesta eheytymisestä, jotta tiedot eivät perustuisi luuloihin.

Ari Puonti TM, Aslan ry:n kouluttaja

Lähetystyötä ilman syrjintää

Sirkka Tikkasella, 95, oli syntymäpäivä viime viikolla.

100 % Karjalainen

Synnyin Terijoella, myöhemmin asuimme Koivistolla. Talvisodan kynnyksellä minut pyydettiin töihin Helsingin kaupungin halkotoimistoon. Jatkosodan aikana toimin lottana puhelinkeskuksessa Aunuksessa. Sotien jälkeen lähdin sukulaisten luo Kanadaan, josta sain pian työpaikan.

Toimin oppaana vuoden 1952

4

olympialaisissa. Tauno Palo toi minulle suklaarasian järjestettyäni hänelle vapaalipun. Isäni osti Kivistöstä tontin samana vuonna.

Isän kuoltua rakennutimme äidin kanssa tontille talon, joka valmistui vuonna 1956. Asun yhä samassa talossa.

Kun Kivistössä ei vielä ollut sähköä, opetin kylän nuorisolle eng-

lantia petromaksin valossa. Olin mukana puuhaamassa Kivistöön sähköä, kunnallistekniikkaa ja kaavaa. Olin pääosakas Keimolan Sähkö Oy:ssä, jota kutsuttiin Keimolan Stockmanniksi, koska sieltä sai myös kemikalio- ja paperitarvikkeita. Työskentelin pitkään pankissa, sitten isännöitsijätoimistossa. Sydämeni on yhä Karjalassa.

Helsinkiläinen Juhani Ketomäki esitti näkemyksiään kirkon uu­ distajien Tulkaa kaikki -liikkees­ tä ja lähetystyöstä (VL 11.10.).

Hänen väitteensä lehdessä oli­ vat kohtuullisen lieviä verrattui­ na niihin henkilökohtaisiin louk­ kauksiin, joita hän on jo aiem­ min lähettänyt minulle sähkö­ postiini. Vantaan Tulkaa kaik­ ki -kirkkovaltuustoryhmän pu­ heenjohtajana vastaan niihin Ke­ tomäen julkisiin väitteisiin, joita voin kommentoida asiapohjalta.

Pitää paikkansa, että lähe­ tysjärjestö Sanansaattajat ei ole osallistunut Älä alistu -kam­ panjaan, joka ei tosin ole lain­ kaan ollut lähetysrahoja koske­ van päätöksenteon pohjalla Van­ taalla. Olemme päätöksissäm­ me edellyttäneet ainoastaan, et­ tä rahoja hakeva lähetysjärjestö hyväksyy ongelmitta kirkkom­ me pappisviran eikä levitä maa­

ilmalle naisia tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjiviä oppeja.

Pitää paikkansa, että Sanan­ saattajat hyväksyy naispappeu­ den. Homoseksuaaleista Sanan­ saattajat sitä vastoin opettaa, et­ tä samaa sukupuolta olevien pa­ risuhteessa elävä henkilö ei ole kristitty, vaan ”jumalaton eli Ju­ malasta piittaamaton ihminen”, jossa ”kaikki ei ole kunnossa” ja jonka ”Jumala on hylännyt to­ teuttamaan näitä himojaan”.

Homoseksuaalisuus on, eräiden muiden ”syntien” ohessa, Sanan­ saattajien mukaan ”esimerkki siitä pahuudesta, jota ilman Ju­ malaa elävä ihminen harrastaa ja joka lopulta vie hänet tuhoon”.

Tämä radioitu raamattuopetus on kuunneltavissa muun muas­ sa Sanansaattajien nettisivuilla.

Tällaista puhetta omasta per­ heestäni joudun eräiden ”kir­ kon virallisten lähetysjärjestö­ jen” suunnasta kuuntelemaan.

Tällaisten oppien levitystä em­ me luottamushenkilöinä halua rahallisesti tukea vantaalaisten kirkollisverorahoilla. ”Jos ei keksitä muuta keinoa toisin ajattelevien nitistämisek­ si, otetaan heiltä ainakin rahat pois”, Ketomäki luonnehtii toi­ mintaamme. Emme pyri nitis­ tämään syrjiviä oppeja levittä­ viä lähetysjärjestöjä, vaikka toi­ vommekin, etteivät ne aiheuttai­ si ihmisille enempää kärsimys­ tä. Emme vain usko, että van­ taalaisten kirkon jäsenten enem­ mistö haluaa tällaista julistus­ ta rahoittaa.

Leena Andell, Maire Hovat­ tala, Leena Kaseva, Riitta Ket­ tunen ja Marja-Leena Suutari syyttävät meitä yrityksestä lo­ pettaa lähetystyö. He tietänevät väitteensä totuudenvastaisek­ si: rahoitusta ei ole lainkaan vä­ hennetty, vaan se on suunnattu entistä harkitummin sellaisille lähetysjärjestöille, jotka levittä­ vät sanomaa Jumalan rakkaudes­ ta ketään syrjimättä, jokaisen ih­ misarvoa kunnioittaen.

Johanna Korhonen kirkolliskokousedustaja, Tulkaa kaikki -ryhmä, Vantaa

Horinvuori hukassa Viime sunnuntain raamatun­ tekstissä mainittiin paikat Edo­ min maa, Horinvuori ja Kaisla­ meri. Häh? Missä nuo sijaitse­ vat? Tekstin jatkokuuntelu tys­ sää täysin.

Jos Raamattu on oppikirja, eikö sitä voitaisi sovittaa nyky­ maantieteen kanssa? Tai pappi voisi edes saarnassaan mainita tuollaisista vanhoista paikoista ja niiden historiasta. Voisiko iPa­ dista olla apua tekstien ymmär­ tämiseen?

Maija Castrén

Mitä mieltä olet?

Taru Ukkola

Syötäväksi kasvatetut –kirjan kirjoittaja Elina Lappalainen ei vaadi lihantuotannon lakkauttamista, vaan hyvinvointia tuotantoeläimille.

Hyvinvointia ja hunajamarinointia Tiedämme kovin vähän siitä, miten ruokamme on elänyt.

E

lina Lappalainen seisoo pime­ ässä broilerihallissa ja seuraa, miten teuraskuntoon kasvaneet linnut kerätään ja pakataan siir­ rettäviksi teurastamoon. Broile­ rit lakaistaan pyörivillä kumisil­ la harjaksilla ChickenCat-koneen sisuksiin, josta ne mätkähtelevät pakkauslaa­ tikoihin.

Broilerinpoiminta hoidetaan koneella, koska se olisi käsityönä raskasta. Suurimmilla suomalaisilla broileritiloilla kasvaa kerrallaan jopa yli satatuhatta lintua. Kone lastaa ihan yhtä helläkätisesti kuin ihminenkin: molem­ mat aiheuttavat vain jonkin verran vammoja.

Elina Lappalainen on parin vuoden ajan vieraillut kanaloissa, sikaloissa, navetoissa ja broilerikasvattamoissa. Hänen kirjansa Syötäväksi kasvatetut (Atena 2012) julkaistiin lo­ kakuun alussa. Se on ensimmäinen laaja suo­ malainen katsaus siihen, mistä kananmu­ nat, broilerin rintafileet, maito, kinkut ja pih­ vit tulevat.

Poissa mielistä Lounaalla kahvilassa Elina Lappalainen kurk­ kaa päivän menua ja päättää ottaa salaatin.

Hän ei ole kasvissyöjä, mutta tietää, että tä­ män paikan broileri on tuontitavaraa Thai­ maasta.

— Suomalaisenkin broilerin elämään liit­ tyy tiettyjä ongelmia, mutta tuontitavara­ na tulleen lihan alkuperästä ja olosuhteista ei ole mitään takuuta. Minusta sitä ei voi sil­ loin ostaa.

Miksi eläinten hyvinvoinnista pitäisi välit­ tää, Lappalainen kysyy kirjassaan. Hän esit­

tää myös vastakysymyksen: Miksi ei? Miksi kaikkia ei kiinnosta, mistä liha tulee?

Ihmisen ja eläimen välisistä eroista ja yh­ täläisyyksistä voidaan esittää monenlaisia kä­ sityksiä. Siitä ollaan kuitenkin yksimielisiä, että eläimet ovat tuntevia, eikä niiden satut­ taminen ole oikein. Kissan kaltoinkohtelussa on ainesta lehtiuutiseksikin, mutta tuotanto­ eläinten kohtelusta ei välitetä samalla tavalla.

Tuotantoeläimet ovat lautasillamme päivit­ täin, mutta poissa ajatuksistamme.

— Toivon, että kirja herättää keskustelua ja saattaa ihmiset ajattelemaan asiaa tarkem­ min. Minusta sille on nyt aika.

Joulukinkuista kaikki alkoi Elina Lappalaisen kiinnostus eläinten hyvin­ vointikysymyksiin sai alkunsa Helsingin Sanomien taloustoimituksessa, missä hän seu­ rasi maataloutta. Joulun alla 2010 hän kir­ joitti joulukinkuista. Siihen liittyneet vierai­ lut sikalassa ja teurastamossa nostivat mie­ leen paljon mietteitä.

Lappalainen on kotoisin Savon maaseu­ dulta, missä hänen setänsä edelleen pitää maitotilaa. Kotona syötiin tavallista kotiruo­ kaa ja liha oli luonnollinen osa sitä.

— Syön lihaa edelleen, mutta aiheesta kir­ joittaminen on muuttanut tottumuksiani.

Eläinten kuolema ei vaivaa minua. Ajattelen, että tuotantoeläin on olemassa ruoantuotan­ toa varten. Jos on valmis syömään lihaa, pitää olla valmis myös eläimen kuolemaan. Mut­ ta niiden hyvinvoinnille minulla on korkeat vaatimukset.

Lappalainen ostaa vain luomulihaa, kos­ ka se on varsinaisen hyvinvointimerkin puut­

tuessa paras tae eläinten kohtelun laadus­ ta. Mieluiten hän ostaa tiloilta, joiden tavat hän tuntee.

— Syön lihaa huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Yksi keskeinen syy siihen, miksi eläintuotannossa on ongelmia, liittyy siihen, että sitä tehdään teollisessa mittakaa­ vassa. Usein olosuhteet ovat ahtaat ja virik­ keettömät. Syömme aivan liikaa halpaa lihaa.

Tietoa vaatimusten pohjaksi

”

Harva tietää, että munantuotannossa tar­ vittavat kanat haudotaan keinohautomoissa, joissa kukonuntuvikot tapetaan hiilidioksi­ diin saman tien ja murskataan rehuksi. Voisi­

mus toistuu Syötäväksi kasvatetuissa.

— Olen journalisti, lukijan silmät ja korvat maatiloilla ja teurastamoissa. Ne ovat paikko­ ja, joissa harva pääsee käymään. Samalla ha­ luan antaa äänen tuottajille, tutkijoille, eläin­ lääkäreille ja elintarviketeollisuudelle.

Vastuu on jokaisella Kirjan lopussa Lappalainen kuvaa, miten hä­ net kutsutaan Viikin opetusnavettaan seu­ raamaan vasikan syntymää. Hyvin menneen poikimisen jälkeen pystyyn ponnisteleva son­ nivasikka saa hellää hoitoa sekä ihmisiltä et­ tä emältään. Syntymä on eräänlainen idylli.

Jotain arvokasta tapahtuu, elämän arvoista.

Eläinten kuolema ei vaivaa minua.

Ajattelen, että tuotantoeläin on olemassa ruoantuotantoa varten. Mutta eläinten hyvin­ voinnille minulla on korkeat vaatimukset.”

ko teollisuus kehittää menetelmän kukonpoi­ kien erottamiseen jo munavaiheessa? Kenties, jos sitä vaaditaan. Mutta jos ei ole tietoa, ei osata vaatiakaan.

Lappalaisen tekemä journalistinen työ tähtää juuri tähän. Hän kertoo, mitä näkee ja mitä on oppinut. Lukija voi tehdä omat johto­ päätöksensä.

Elina Lappalainen ei hyökkää tuottajia ja elintarviketeollisuutta vastaan. Toisin kuin useimmilla eläinoikeusjärjestöillä, hänen ta­ voitteenaan ei ole lopettaa lihataloutta tai munantuotantoa. Vain hyvinvoinnin vaati­

Maito, munat ja pihvi liittyvät monimut­ kaiseen tuotannon ja talouden mekanismiin.

Lappalainen puhuu rauhallisesti maanvilje­ lyksen, elintarviketeollisuuden ja kaupan jär­ jestelmästä, jota kuluttajat kannattelevat. Eu­ ro on se varsinainen konsultti, jota koko ket­ ju kuuntelee. Eläinten hyvinvoinnin tärkeys punnitaan ruokakaupassa.

— Kuluttajan vastuuta ei voi ulkoistaa.

Välinpitämättömyys eläinten hyvinvoinnista on sekin ihmisen oma valinta.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

5

Hämeenkylän kirkon seinät rapautuvat ja julkisivua on jouduttu suojaamaan pellityksellä.

Monet Vantaan seurakuntien kiinteistöistä ovat remontin tarpeessa.

Rapistuvat, rakkaat kirkot

K

orjata vai purkaa? Laa­ jentaa vai luopua? Van­ taan seurakunnissa teh­ dään lähivuosina suu­ ria rakennuksiin liittyviä päätöksiä. Tikkurilan kirkon ja Päi­ väkummun seurakuntatalon ongel­ mista tietää moni, mutta kiireelli­ siä ratkaisuja vaativia rakennuksia on muuallakin.

Vantaan seurakuntien luotta­ mushenkilöt tutustuivat joihinkin korjausta vaativiin rakennuksiin kiinteistökierroksella 13. lokakuu­ ta. Esittelemme muutaman kirkon tilanteen. Lisää kuvia ja asiaa ra­ kennusten ongelmista osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Elämää jatkoajalla

Myyrmäen kirkko kaipaisi julkisivuremonttia.

Vuonna 1960 valmistuneesta Vaa­ ralan kirkosta on tullut nuorten oma kirkko, jossa ei tarvita edes vahtimestaria tai siivoojaa. Haku­ nilan seurakunnalla on kolme muu­ takin kirkkoa, mutta vaaralalaisille paikka on tärkeä, sillä alueella ei ole muita kokoontumispaikkoja.

Kirkko on elänyt jatkoajalla vuo­ desta 1993, jolloin käyttötarkoitus muutettiin kirkosta kerhotaloksi ja seurakuntayhtymän talousarvio­ määrärahoja päätettiin olla enää käyttämättä kirkon peruskorjauk­ siin. Vaaralan asukkaat varautuivat kirkon purkuun.

Kymmenen vuotta myöhemmin kirkko sai taas lisää jatkoaikaa kun julkisivua ja vesikattoa korjattiin.

Nyt kirkon kohtalo on auki. Osa on sitä mieltä, ettei purkamiselle ole vaihtoehtoja, osa haluaa säilyttää kirkon. Kirkkovaltuusto käsittelee asiaa joulukuussa.

Kirkossa on ollut vesivuotoja ja sisäilmaongelmia. Rakennuksen yläpohja ja ikkunat eivät ole vesi­ tiiviitä. Myös alapohjarakenteessa ja kellarin seinärakenteissa on on­ gelmia.

Rapautuvien seinien sisällä

Nuoret kokoontuvat Vaaralan kirkossa, jossa katto ja ikkunat vuotavat.

6

Myyrmäen kirkolla on paljon tilo­ ja ja paljon elämää aamusta iltaan.

Arkkitehti Juha Leiviskän päätyö­

nä pidettyä kirkkoa tullaan ihmet­ telemään Japanista asti. Kirkko val­ mistui vuonna 1984.

Kirkon suurimmat ongelmat ai­ heutuvat rapautuvasta tiilijulkisi­ vusta. Osa ikkunoista on huonossa kunnossa. Rakennuksessa on myös sisäilmaongelmia ainakin alakerran nuorisotilassa ja päivystävän papin huoneessa. Äänentoistokaan ei toi­ mi toivotulla tavalla.

Myyrmäen kirkon julkisivuis­ ta tehtiin kuntotutkimus vuonna 2003, jonka pohjalta tehtiin pieniä korjauksia 2004. Sen jälkeenkin jul­ kisivujen kuntoa on kartoitettu. In­ vestointiohjelmassa korjauksiin on varauduttu 2014.

Vantaankosken seurakunnal­ la on muutenkin paineita kiinteis­ töjensä kanssa. Kivistön kirkko on niin ikään huonossa kunnossa ja tulipalossa tuhoutuneelle Kaivok­ selan kirkolle ei vieläkään ole saatu purkulupaa. Seurakunnalle kuuluu myös Seutulan kappeli.

Vinon julkisivun ongelmat Taidekirkkonakin tunnettu Hä­ meenkylän kirkko viettää juhla­ vuottaan, sillä se valmistui 20 vuot­ ta sitten. Nykyinen kirkko on ra­ kennettu vanhan, vuonna 1966 val­ mistuneen kirkon ympärille. Kir­ kon vieressä on uurnahautausmaa.

Hämeenkylän kirkon suurim­ maksi ongelmaksi on muodostunut vino julkisivu. Kosteus pääsee sisä­ rakenteisiin, kirkko kostuu sisältä ja julkisivut rapautuvat. Vettä tih­ kuu kellarikerrokseen, sillä sisään­ käynnin edessä oleva kansiraken­ ne ei toimi kuten pitäisi. Julkisivua on jouduttu suojaamaan pellityksel­ lä, kun julkisivun tiilet rapautuvat.

Hautausmaan päädyssä olevan sei­ nän rappausta on korjattu viimeksi kaksi vuotta sitten.

Julkisivujen korjauksiin on va­ rattu määrärahat vuoden 2014 ta­ lousarvioon ja korjaussuunnitelmat pitäisi laatia ensi vuonna.

Hanna Antila kuvat Jani Laukkanen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Toisten nahoissa

E

n minä kirjoittaessani oikeastaan mieti, kenelle kirjoitan, tunnustaa Ansu Kivekäs. Hän on vantaalai­ nen nuortenkirjailija, joka on seu­ rannut lasten ja nuorten elämää myös äitinä ja erityisopettajana.

Kivekäs on kirjoittanut kertomusko­ koelman juuri lukemaan oppineille ja kol­ me nuortenkirjaa, joiden kohderyhmää ovat 11–16-vuotiaat. Vähän päälle kym­ menvuotiaat elävät Kivekkään mukaan jännässä taitekohdassa: he eivät ole enää pikkulapsia, eivät vielä kunnolla teinejä­ kään. Kaveriporukasta alkaa tulla tärkeä, ja samalla lapsuuden harrastukset saat­ tavat jäädä.

Kirjailijalle he ovat vaativa yleisö. Tai­ dot ja kiinnostuksenkohteet vaihtelevat ääripäästä toiseen — eivätkä kaikki edes harrasta lukemista.

— Siinä missä toiset lukevat Risto Räp­ pääjää, toiset ovat jo siirtyneet fantasia­ kirjoihin tai vampyyritarinoihin. Tytöt lu­ kevat ehkä enemmän romantiikkaa, po­ jat huumoria. Jännitys kiinnostaa kaikkia.

Harry Potter on edelleen kova juttu, Ansu Kivekäs luettelee.

Räjähteitä ja automerkkejä Ansu Kivekkään nuortenkirjoissa on jän­ nitystä, vauhtia ja huumoria — ja värikäs henkilögalleria. Aiheet ja sankarit vain tulla tupsahtavat jostakin.

— Kirja saattaa lähteä liikkeelle mieli­ kuvasta. Huomaan miettiväni, miten de­ mentoitunut mummo ja lukihäiriöinen tyttö pärjäisivät yhdessä. Tai saatan testa­ ta omia haaveitani: koska en pystyisi asu­ maan luonnon armoilla, voin yrittää kuvi­ tella, millaista se olisi.

Kirjoittaminen on avannut Kivekkäälle uusia maailmoja. Hän on joutunut pereh­ tymään esimerkiksi automerkkeihin ja rä­ jähteisiin. Tausta-aineistoon on kuulunut niin Korkeajännitys-lehtiä, Porkkalan his­ toriaa kuin sukulaisten sotamuistojakin.

— Aika paljon käyn myös kirjojen ta­ pahtumapaikoilla ja valokuvaan ympäris­ töä. Haluan, että yksityiskohdat ovat oi­ kein. Virheet harmittavat.

Ansu Kivekkäällä on työn alla dekkari aikuisille.

Maailma ei ole mustavalkoinen

Ansu Kivekäs sanoo, että mielikuvituksen lisäksi vain kustantaja on rajana sille, mis­ tä nuorille voi kirjoittaa. Hän on joutunut miettimään esimerkiksi sitä, voivatko nuor­ tenkirjan sankareita olla juoppo ja koira.

Lopulta päädyttiin siihen, että kyllä voivat.

— Kirjoittamisessa on kivaa se, että voin kuvitella olevani vaikka keski-ikäinen mies.

Ainakin yritän mennä henkilöideni nahkoi­ hin. On hauskaa ylittää jonkinlainen sopi­ vaisuuskynnys.

— Tätimäisyyttä yritän välttää viimei­ seen asti. Opettajantyössä olen huomannut, ettei sormi pystyssä saarnaaminen yleensä johda mihinkään.

Vaikka Kivekäs ei halua saarnata, hän toivoo kuitenkin välittävänsä kirjoillaan su­ vaitsevaisuuden sanomaa. Maailma on har­

voin mustavalkoinen eivätkä ihmiset ole yk­ sinomaan hyviä tai pahoja.

Uusimpaan kirjaansa Tuli perheen alla (Tammi 2012) hän kirjoitti ensimmäistä kertaa kunnon pahiksen.

— Pahuutta ei tarvitse hyväksyä, vaik­ ka ymmärtäisikin sen taustalla olevat syyt.

Vaikka olisi elänyt ankean lapsuuden, voi valita, ettei toista vanhempiensa virheitä.

Noloja juttuja Lasten- ja nuortenkirjojen vakioteemoja ovat kiusaaminen, ihastumiset ja hankalat vanhemmat. Kivekäs sanoo, että niitä ei oi­ keastaan tarvitse erikseen käsitellä, ne tule­ vat väkisinkin mukaan, kun kouluikäisten elämästä kirjoittaa.

Lasten ja nuorten maailmankuva on hä­ nen mielestään mustavalkoisempi ja yksi­

silmäisempi kuin aikuisten ihan siitä syys­ tä, että heidän aivojensa kehittyminen on vielä kesken.

— He ovat herkkiä esimerkiksi häpeän tunteelle. Jokainen muistaa omasta lapsuu­ destaan, kuinka tärkeää oli olla samanlai­ nen kuin muut. Jos tuntee itsensä noloksi, oloa saattaa helpottaa, kun kiusaa toista — vaikka se on väärin.

Noloudesta puheen ollen: vanhemmille Ansu Kivekäs antaa vinkin, että ei kannata liikaa tyrkyttää kirjoja teini-ikää lähestyväl­ le jälkikasvulle.

— Sen opin kantapään kautta omien las­ teni kanssa. Jos joku kirja on äidin mieles­ tä hyvä, se ei takuulla voi olla oikeasti hyvä.

Kaisa Halonen

— Tätimäisyyttä yritän välttää viimeiseen asti.

Vantaan teillä Lotta Numminen

Häkkisen paalupaikalla

M

artinlaaksossa on asunut kaksi tun­ nettua formulakuljettajaa, Mika Salo ja Mika Häkkinen. Häkkisellä on Vantaalla oma aukionsa.

F1-maailmanmestarin nimeä kantavan aukion keskellä kohoaa muutaman metrin mittainen paalu ja aukio on ruudutettu mus­ tilla ja valkoisilla laatoilla. Martinlaakson uimahallin vieressä sijaitseva aukio vihittiin käyttöön kesän kynnyksellä vuonna 1999.

Kutsuvieraina olivat muun muassa Häkki­ sen vanhemmat. Tilaisuuden juonsi formu­ laselostaja Matti Kyllönen.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä: lotta.numminen@evl.fi

7

Sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja MIKa nIIKKO

Turvallisuuden TekijäT Jouko Jääskeläinen Valt. tri, k aupunginValtuute t t u

tarVitse MMe l ähiMMäis y y t tä ja Välit tä M i s tä . te rVe e t arVo t luo Vat te rVe e n taloude n. lue lisä ä W W W. jo uko ja a sk e l ainen.Co M

tutustu ehdokkaisiimme www.kd.fi

Lauantaina 20.10.

Tikkurilan kävelykadulla klo 11.00-12.30 Korson tori/ asema-aukio klo 14.00-15.00

529

Pe 19.10. klo 19 Purjevene-gospeltapahtuma Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Esiintymässä Viljami Kukkonen ja K-P Pöykkö.

Su 21.10. klo 10 Kirkkopyhä Karjaan kirkossa, Lärkkullantie 26, Raasepori.

Keittolounas ja seurat Isossa Pappilassa. Klo 14 Kotiseurat Eija FullerJuustilla ja Harri Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Emilia Karhu, Hannu Ranta ja Seppo Samila. Klo 18 Kirkkopyhä Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, Hki. Saarnaa Jaakko Löytty, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. Iltateet ja seurat.

Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ke 24.10. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja

86

asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Kari Hokkanen

Soita ja kysy lisää!

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Maksaja: ehdokas itse

Tule TapaaMaan

HERÄNNÄISSEURAT

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

postinjakaja Hakunila 045 1382 105 kari.hokkanen@welho.com Hakunilan seurakuntaneuvoston jäsen Tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

8

t a i s a s u r e P kuntoo n,

! t ä j ä tt ä ä p

Terveyskeskuslääkäri vaatii lisää lääkäreitä Vantaalle.

Luokanopettaja on huolissaan erityisopetuksesta.

Sosiaalityöntekijä haluaisi tavata asiakkaitaan useammin.

Lähihoitajien pääluottamusmies vaatii, että Vantaa lopettaisi hoitajien pompottelun.

9

”Väestön vanheneminen vaatii lisää resursseja” Mia Venhola, terveyskeskuslääkäri

”O

len sillä tavalla poikkeuksellinen tapaus, että olen koko urani ajan tehnyt terveyskeskuslääkärin työ­ tä. Myyrmäen terveysasemalla olen ollut vuo­ desta 1989. Pidän siitä, että työ on vaihtelevaa ja että voin hoitaa eri-ikäisiä.

Terveyskeskuslääkärin näkökulmasta van­ taalaisten elämä näyttää surkealta. Lääkä­ rinvirkoja ei lisätä, vaikka erikoissairaanhoi­ to sysää meille yhä enemmän asioita ja vä­ ki vanhenee.

Väestön vanheneminen vaatii enemmän resursseja, sillä vanhuksilla on enemmän sai­ rauksia kuin nuoremmilla. Puolitoista vuot­

ta sitten Myyrmäessä purettiin niin sanottu parityömalli, jossa lääkäri ja hoitaja työsken­ telivät yhdessä, vaikka se toimi hyvin. Välillä tuntuu, että olen ATK-tallentaja. Tilastointiin ja sen sellaiseen menee yhä enemmän aikaa ja potilaita ehtii nähdä yhä vähemmän.

Odotusajat muille kuin listapotilaille ovat hirveät. Listapotilaat ovat siis ihmisiä, joil­

la on nimetty omalääkäri. Itse olen noin 400 potilaan omalääkäri. Hoitajat terveysasemil­ la ovat kovilla. Tavoitteena on, että kun ihmi­ nen soittaa terveysasemalle, puheluun vastat­ taisiin muutamassa minuutissa, mutta sehän on ihan absurdi tavoite. Se kuinka nopeasti lääkäriin pääsee, riippuu paljon tilanteesta.

Pahimmillaan ihminen saa lääkäriajan kol­ men kuukauden päähän ja unohtaa sitten tul­ la. Ennaltaehkäisevään työhön ei oikein enää ole mahdollisuuksia ja esimerkiksi kakkos­ tyypin diabetes havaitaan sitten liian myö­ hään. Työterveyshuolto pelastaa monet.

Länsi-Vantaalla lääkäreitten virat on saatu vielä täytettyä, mikä saattaa johtua siitä, et­ tä täällä on myös alan opetusta. Hakunilassa terveysasema on ulkoistettu. En sano, että ul­ koistaminen olisi sinänsä hyvä tai paha, mut­ ta se ei ole hyvä, jos ihminen tapaa joka kerta vastaanotolle tullessaan eri lääkärin. Päivys­ tys on sitten asia erikseen.

On kaupungilta vastuutonta, ettei tarjo­ ta peruspalveluita kunnolla. Kannattaa miet­ tiä, ketä äänestää. Sanoisin, että nyt erityises­ ti vanhukset äänestämään!”

Terveyskeskuslääkäri Mia Venhola on huolissaan lääkäreiden vähyydestä ja pitkistä odotusajoista.

Terveisiä kaupun ”Suunnitellut säästöt osuvat heikoimpiin” Kimmo Mäkinen, luokanopettaja

”O

len ollut Simonkallion koulussa töissä noin 20 vuotta. Välillä olin muutaman vuoden Helsingissä erityisopettajana ja opetin täälläkin muuta­ man vuoden erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Nyt opetan neljättä luokkaa. Koko koulussa on 600 oppilasta, omalla luokallani 23.

Nyt Vantaa on ajamassa alas alueellisia erityiskouluja ja erityisluokkia ja siirtämässä oppilaita muihin kouluihin. Näitä erityiskou­ luja olisi todella tarvittu, eikä niitä ollut mi­ tenkään liikaa. On myös esitetty, että koulu­ avustajien määrää karsittaisiin. Meillä on siis kohta resurssipula ja tilapulakin.

Vantaa ei ole satsannut perusopetukseen kuten naapurikunnat, Helsinki ja Espoo. Erot kaupunkien välillä kasvavat ja hiukan pelot­ taa, mitä vanhemmat ajattelevat, jos opetuk­ sen tuntimääriäkin vähennetään. Emme kai me voi kovin paljon tasoitusta antaa?

Monen oppilaan elämä näyttää mielestäni oikein hyvältä. On paljon lapsia, joita ongel­ mat eivät kosketa, joilla on hyviä harrastuk­ sia ja jotka touhuavat täällä iloisina ja koulu sujuu. Sitten on niitä, joilla ei mene niin hy­ vin. Suunnitellut säästöt osuvat juuri heihin, jotka muutenkin ovat heikommassa asemas­ sa. Se on valtavan epäoikeudenmukaista.

Kun maailma näyttää epävarmalta, on ytneuvotteluita ja talousongelmia, perusope­ tuksen pitäisi olla myös korjaava element­ ti. Peruskoulun ylipäätään piti olla tasa-ar­ voistava tekijä, mutta se on jo kääntynyt toi­ seen suuntaan.

Päättäjille haluaisin välittää sellaiset ter­ veiset, että kuinka moni on äitinä tai isä­ nä valmis ottamaan omilta lapsiltaan pois, jos on taloudellisesti tiukkaa? Veikkaan, et­ tä aika harva, kyllä ensin säästetään jostakin muusta. Poliittisissa päätöksissä näin ei kui­ tenkaan aina käy. ”

10

Luokanopettaja Kimmo Mäkisen mielestä peruskoulu voisi olla se tasapainottava elementti kun elämä on epävarmaa.

”Asiakkaita pystyy auttamaan pienilläkin teoilla” Veera Lemmetyinen, sosiaalityöntekijä

”O

len työskennellyt Vantaan kau­ pungilla noin kaksi vuotta, ensin aikuissosiaalityössä ja sitten las­ tensuojelussa Myyrmäessä. Asiakkaitamme ovat länsivantaalaiset lapset, nuoret ja per­ heet.

Saamme noin 200 lastensuojeluilmoitus­ ta kuukaudessa. Eerikan tapaus lisäsi hetkel­ lisesti nimettömiä ilmoituksia. Noin puolet ilmoituksista koskee sellaisia perheitä, jotka ovat jo olleet asiakkaitamme. Uusista ilmoi­ tuksista noin puolet johtaa toimiin. Lasten­ suojeluilmoituksen tekijöinä ovat naapurit, sukulaiset, koulut, neuvolat, päivähoito, polii­ si… Useimmiten ilmoituksissa on jotakin pe­ rää, eivät ne täysin aiheettomia ole.

Lastensuojeluilmoitusten taustalla on esi­ merkiksi vanhempien jaksamattomuutta, on­ gelmia kasvatuksessa, päihteiden käyttöä tai väkivaltaa. Joskus lapsi oireilee koulussa. Las­ tensuojeluilmoituksia tulee myös silloin, jos nuorelta on löytynyt alkoholia tai hän on jää­ nyt kiinni näpistyksestä. Kiireellisiä sijoituk­ sia tehdään joitakin kuukaudessa, huostaan­ otot ovat kiireellisiä sijoituksia harvinaisem­ pia. Huostaanotto on aina viimeinen vaihto­ ehto, siihen on pitkä tie.

Asiakkaista suurin osa on niin sanottuja ihan tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä. Perheet ovat erilaisia, mutta ongelmat hyvin saman­ laisia. Suurin osa suhtautuu asiallisesti sosi­ aalityöntekijän yhteydenottoon. Aina ongel­ mat eivät ole niin monimutkaisiakaan. Asi­ akkaita pystyy auttamaan jo ihan pienilläkin teoilla, antamalla uutta ajateltavaa ja keinoja puuttua ongelmiin.

Veera Lemmetyinen toivoo, että sosiaalityöntekijöiden palkkoja Vantaalla nostettaisiin, jotta virat saataisiin täytettyä.

Resurssit tehdä lastensuojelutyötä vaihte­ levat. Nytkään kaikki vakanssit eivät ole täyn­ nä vaan meiltä Myyrmäestä puuttuu ainakin kolme työntekijää. Samaan aikaan lastensuo­ jelun asiakasmäärät kasvavat. Kalenterimme ovat täynnä ja toivoisin, että asiakkaita eh­ tisi nähdä useammin ja pidempään. Onnek­ si asiakkaat ovat pääosin mukavia ja minul­

la on hyvä työyhteisö ja hyvät työkaverit, se saa jaksamaan.

Sosiaalityöntekijöistä ylipäätään on pu­ laa. Tilannetta pahentaa se, että Helsinki ja Espoo maksavat samasta työstä paremmin.

Erot eivät ole suuria, mutta sillä on merkitys­ tä, kun palkka on muutenkin huono. Vantaan pitäisi nostaa sosiaalityöntekijöitten palkkoja.

Toivon, että päättäjät pitäisivät peruspal­ velut kunnossa, sillä kun niistä säästetään, se näkyy välittömästi sosiaalityössä. Kun esi­ merkiksi kouluilla, perheneuvolalla ja lap­ siperheiden kotiavulla olisi hyvät resurssit, huoliin voitaisiin puuttua silloin kun ne ovat vielä pieniä. Myös lasten ja nuorten psykiatri­ set palvelut pitäisi saada kuntoon.”

nginvaltuutetuille ”Henkilöstö kokee olevansa kauppatavaraa” Mitri Siltalahti, lähihoitaja, pääluottamusmies

”A

loitin työt Myyrinkodissa 1997.

Olin ensin hoitajana ja viimeiset viisi vuotta olen ollut Suomen lä­ hi- ja perushoitajaliiton Superin pääluotta­ musmiehenä.

Hoitajamitoitus Myyrinkodissa on näiden vuosien aikana noussut, mutta esimerkik­ si kehittämistyötä, koulutusta ja hoitosuun­

nitelmien tekoa on nykyään enemmän, joten hoitajilla on aikaa asukastyöhön yhtä vähän kuin ennenkin.

Vanhukset tulevat vanhainkotiin yhä huonokuntoisempina. Omaisten vaatimuk­ set ovat kasvaneet, mikä on toisaalta hyväkin silloin kun vaatimukset ovat asiallisia. Palau­ te palvelusta tulee yleensä rivityöntekijöil­ le. Vantaalaisten laitoshoidossa olevan van­ huksen elämä näyttää ainakin virikkeellisel­ tä, toimintaa on paljon. Hoito on mainettaan

parempaa. Vanhainkotipaikan saa nopeasti, mutta tehostettuun asumispalveluun on jo­ noa. Tehostetussa asumispalvelussa vanhus maksaa esimerkiksi lääkkeet itse.

Hoitajia Myyrinkodissa on noin 67. Työ vanhustenhoidossa on raskasta. Ihan fyysi­ sestikin: työssä käytetään nykyään monenlai­ sia apuvälineitä, mutta esimerkiksi nostamis­ ta on silti. Myös työssä kohdattavat asiat ovat vaikeita. Sijaispula on krooninen, mikä lisää työn kuormittavuutta. Vanhemmat työnteki­

jät ovat uskollisia yhdelle työnantajalle, nuo­ rissa on enemmän vaihtuvuutta. Työkaverit ja työyhteisö saavat jaksamaan.

Kuntia on pidetty turvallisina työnanta­ jina, mutta talous- ja velkaohjelman myö­ tä Vantaa on ryhtynyt siirtelemään henkilö­ kuntaa kaupungin sisällä. Olen mukana ytneuvotteluissa 2–3 kertaa viikossa. Henkilös­ tö kokee olevansa kauppatavaraa ja se vaikut­ taa työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen. Yk­ sityistäminen näyttää olevan suunta, äkkinäi­ nen korjauskeino rahapulaan.

Viime kesänä, osana kaupungin talous­ suunnitelmaa, esitettiin, että Vantaa ulkois­ taisi palvelutalot. Kesällä ennen lomia jysäy­ tetty pommi aiheutti paljon surua. Nyt on esillä myös toinen vaihtoehto, jossa yksityis­ tettäisiin aluksi vain yksi palvelutalo.

Päättäjiltä toivoisin, että tällainen souta­ minen ja huopaaminen loppuisi. Se synnyt­ ti murhetta ja hoitajat miettivät, ovatko teh­ neet työnsä huonosti ja tulevatko he kaupun­ gille liian kalliiksi. Ajoitus on toinen juttu. Ei tällaisia asioita saisi panna vireille ainakaan juuri ennen lomia. ” Hanna Antila kuvat Jani Laukkanen

Kuntavaalien ennakkoäänestys on 17.–23.10. ja varsinainen vaalipäivä 28.10.

Lähihoitajien pääluottamusmies Mitri Siltalahti osallistuu useisiin yt-neuvotteluihin viikossa.

11

TERVETULOA MUKAAN! Joka keskiviikko klo 13.00 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23 (raitiovaunut 3B ja 3T, bussit 14 ja 16).

Edullinen, hyvä kahvitarjoilu klo 12 alk.

24.10. Kun muisti pätkii, lääket.tri, neurologi Kati Juva 31.10. ”Harmoni Sisters – muistoissamme”, lauluyhtye Singerit 7.11. Uni ja terveys, uniterapeutti Susan Pihl 14.11. Arvot elämässä, fil.tri, toiminnanjohtaja Timo Purjo 21.11. Kun verenpaine nousee, työterveyslääkäri Anita Pienimäki 28.11. Tuomio vai armo, toimittaja ja tiedottaja Heli Karhumäki 5.12. Kauneimmat joululaulut ym. jouluista ohjelmaa oopperalaulaja Jorma Falck Tiedustelut: puh. 0400 724 646. Seuraa myös tapahtumiamme internetissä: www.seniorifoorum.fi

Turvallisuuden TekijäT 522

525

526

528

Riitta Ahonen

Antero Aura

Soili Haverinen

Maija Hurri

Laila Jouhki

si h teeri

van h em pi konsta apel i , tak s i n ku l j.

tutk ija, te o lo gian maiste ri

to imit ta ja, valtuute t tu

so sia alit yö nte kijä, yht.maist.

532

534

Ros-Britt Kangas

Ismo Kontoniemi

Sami Kosonen

s air a anh oi ta ja

di , r aken nes u u n ni t tel i ja

l ab o r ant ti

544

545

535

536

530

529

531

Jouko Jääskeläinen Maria Jääskeläinen Loviisa Kaartokallio k a ns a ne dus ta j a , va lt. t r i

k a r t oi t ta j a

luok a nope t ta j a

538

539

541

543

Jari Kyyrö

Tuula Lehtonen

Sakari Moilanen

isännö itsijä

va r a s t os m i e s

Marja-Vuokko Mäkinen

Tuija Numminen

it-ko o rdina at to ri

t oi m i t ta j a , m y yj ä

erikoissairaanhoitaja

546

547

548

549

550

551

Dino Nyman

Tarja Nyman

Eeva-Liisa Osamitsu

Matti Piirainen

Seppo Piitulainen

Aili Putkonen

Lauri Rantalainen

Juha Ropponen

k ult t u u ri l u e nn oi tsi ja

t u nti ope t ta ja, kou l u avu sta ja

l a ste no hja a ja, e l äke l äine n

me rko no mi, ark isto jär je ste lijä

o p tik ko

kodi nhoi ta j a , e l ä ke l ä i ne n

tekn. lis., asiantuntija

atk-merkonomi, vammaisavustaja

tutustu ehdokkaisiimme www.VANTAANKD.fI

552

12

554

555

556

557

Marja Salonius

Pekka Silventoinen

Paula Soralahti

Caroliina Tuhkanen

Tiina Tuomela

t y öt erve y sh u ol l on er ikoi s l ä äk äri

di , su u n ni t telu i n s i n ööri

k ir je e nvaihta ja

tr ad e no mi, hr.co o rd in

lk t, l a ste ntautie n e riko isl ä äk äri

tavataan tikkuraitilla ja paalutorilla la klo 10 - 14.

Vantaan Kristillisdemokraatit

maksaja: kd:n vantaan kunnallisjärjestö ja ehdokkaat

521

Pappi irrottelee

miasalminvuo.ehdolla.fi

Riikka Pulkkisen kolmas romaani Vieras keskittyy uskon, lihallisuuden ja muukalaisuuden teemoihin. Kolmikymppinen pappi Maria jättää miehensä ja työnsä ja lähtee New Yorkiin. Kaupunki huo­ kuu värejä, hajuja, makuja, moni­ naista ihmisyyttä. Elämää kuhise­ vassa kaupungissa Maria matkustaa omaan aistilliseen ruumiiseensa.

Muukalaisuus työntyy esiin mil­ tei joka paikasta. Marian äiti oli vie­ rasperäinen, amerikkalainen. Äi­ din kuoleman jälkeistä aikaa Ma­ ria kertaa New Yorkissa, jossa hän elää intohimoisen suhteen tunte­ mattomaksi jäävän tumman mie­ hen kanssa. Rinnalla kulkevat vie­ lä tanssinopettaja Mélanien ja tä­ män lapsen sekä Suomeen jääneen 8-vuotiaan Yasminen tarinat.

Niin Mélanie, Yasmine kuin muutkin henkilöt jäävät kuitenkin varjomaisiksi Marian oman tiedol­ lisen, aistillisen ja tunteellisen kiih­ kon asettuessa etualalle. Pohjim­ miltaan Marian matkassa onkin ky­ se suhteen luomisesta omaan it­ seen, äidin maahan.

Uskokin on kokenut kriisin: Ma­ ria on pettynyt seurakuntaansa, jo­ ka ei kykene yhteisönä toimimaan rakkauden puolesta, syrjintää vas­ taan. Marian uskonkriisillä on juu­ rensa myös nuoruuden uskonyhtei­ sössä.

Herkimmin kuvataan nuoren Marian painia ruumiin rajojen ja uskonnollisen heräämisensä kans­ sa. Itseään kuihduttamalla ja us­ konnollisilla haltioitumistiloilla hän etsii merkitystä äidin kuole­ man jälkeiselle elämälleen. Aikui­ sen Marian runollisiin ryöpytyksiin kirvoittava hedonismi tanssin, ra­ kastelun ja makujen parissa kai pe­ rustellaan myös kapinana kirkollis­ ta ja aisti-ilotonta elämää kohtaan.

Vieraan aiheet ovat kiinnosta­ via, mutta jäävät etäisiksi monista rinnakkaiskertomuksista huolimat­ ta. Kertojapapin teoretisoiva omi­ naislaatu tuntuu läpäisevän koko teoksen: aisti-iloja kuvaavat tans­

Jouni Harala

Riikka Pulkkinen: Vieras. Otava 2012.

Kirja

Mia Salminvuo Erityisluokanopettaja Tradenomi

Vantaa välittämään vantaalaisista !

Auno Mäkinen neuvottelupäällikkö pastori teologian sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteri Vantaanlaakso

241 Ota yhteyttä: auno@auno.fi

Sivut Sivut Sivut sujuvasti Sivut sujuvasti sujuvasti sujuvasti nettiin nettiin nettiin nettiin

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Riikka Pulkkisen romaanissa Maria-pappi etsii itseään ja juuriaan New Yorkissa.

Filosofian maisteri

sikohtauksetkin ovat jotenkin ai­ neettomia ja maneerisia. Runolli­ nen kirkaslauseisuus, joka aiemmis­

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

sa teoksissa on ollut vahvaa, ei täs­ sä oikein toimi.

Kristina Svensson

kumppanina

97

Kaupunginvaltuutettu www.puoskari.net Kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen

Kuntavaalit 28.10.2012. Ennakkoäänestys 17.-23.10.2012

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

6

Asumisen ja yrittäjyyden asiantuntija Tikkurilasta.

Valtuuta minut jatkamaan työtäni!

Valt.tri, FM,

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

www.jukkahako.fi jukka.hako@kellastupa.fi

keä Ta lo uteen rjäker a H y vää a

16 Pentti Puoskari

01019 0071

JUKKA HAKO

182

Peruspalvelut hoidettava hyvin vauvasta vanhuksiin

YHTEISEN VASTUUN ASIALLE

Palveleva puhelin

044 906 3710

Kaupunginvaltuutettu

filosofian maisteri, toiminut kansanedustajana, ministerinä, kaupunginjohtajana, maaherrana ja vapaaehtoistyöntekijänä

www.sujuu.fi www.sujuu.fi www.sujuu.fi kumppanina www.sujuu.fi kumppanina kumppanina

www.auno.fi

Vaikuttaja valtuustoon

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen

Välitämme.

194

Ilmoituksen maksaa ehdokas itse

JARI PORTHÉN www.jariporthen.fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

13

Joel Linnainmäki kansanedustajan avustaja opetuslautakunnan varajäsen

305

Iso jako

Vahvat peruspalvelut ovat yhteinen asia

Kun kirkolta puuttuu selkeä linja lähetystyöstä, seurakunnissa kiistellään.

Mainoksen maksajat: Sini Alén ja Joel Linnainmäki

Vanhusten päivätoiminta on säilytettävä Terveyspalvelut lähelle kuntalaisia esimerkiksi terveyskioskeihin

V

antaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti viime keski­ viikkona jatkaa tukien leikkaamis­ ta niiltä lähetysjärjestöiltä, joiden se katsoo toimivan kirkon linjauk­ sia vastaan suhtautumisessa nais­ pappeuteen tai seksuaalivähemmistöihin.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyk­ sen (SLEY), Svenska Lutherska Evangeliförenin­ genin (SLEF), Suomen Evankelisluterilaisen Kan­ sanlähetyksen, Evankelisluterilaisen Lähetysyh­ distys Kylväjän ja Medialähetys Sanansaattajien tukea vähennetään puoleen siitä, mitä se muu­ ten olisi ollut. Mikäli järjestöt eivät selkeästi si­ toudu kirkon kantaan, niiden tuki loppuu ensi vuonna kokonaan.

Leikkaukset ovat yhteensä lähes 100 000 eu­ roa. Summa ohjataan Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle.

Nyt tehty päätös oli jatkoa viimevuotiselle, jolloin päätettiin tukien asteittaisesta leikkaami­ sesta kolmen vuoden aikana. Tuolloin samojen järjestöjen tukia leikattiin neljänneksellä. Pää­ töksen pohjaksi oli pyydetty järjestöiltä selvityk­ set niiden toiminnasta ja linjauksista.

SLEY:n ja SLEF:n avustuksia leikattiin yhtei­ sessä kirkkoneuvostossa jo vuonna 2009 nais­ pappeuskannan vuoksi. Seuraavana vuonna yh­ teinen kirkkoneuvosto jätti ne ilman avustusta ja jakoi esitetyn summan katastrofiavustuksina Kirkon Ulkomaanavulle ja Suomen Lähetysseu­ ralle. Viime vuonna SLEY ja SLEF olivat taas tu­ kea saaneiden joukossa.

Ei koulusäästöille

Sini Alén 262

kaupunginvaltuutettu lastentarhanopettaja

Silvo Kaasalainen • hallintotieteiden tohtori • kunnallispolitiikan dosentti • kunnallistalouden ja -hallinnon asiantuntija • Suomen Senioriliikkeen jäsen • Virkanimitysruletti -kirjan tekijä

287

Tahdon

• turvata senioreiden palvelut ja ihmisarvoisen elämän ”Demokratia alkaa tahdosta” • korjata Vantaan talouden Samuli Paronen terveelle pohjalle, www.silvokaasalainen.fi peruspalveluista tinkimättä • säilyttää lähikirjastot www.facebook.com/ silvo.kaasalainen ja lähikoulut • lopettaa poliittiset virkanimitykset

Kahta mieltä Sanansaattajista Päätösten pohjaksi järjestöiltä kysyttiin, onko niillä periaatteellista lisättävää tai poistettavaa viimevuotisiin selvityksiinsä. Saatujen vastaus­ ten perusteella seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki päätyi esittämään, että Sanansaatta­ jat olisi jätetty pois leikkauslistalta.

— Naispappeusasiassa Sanansaattajien linja on selvä, he palkkaavat lähetystyöhön myös nais­ pappeja. Toiseen kysymykseen, joka koski homo­ seksuaalisia parisuhteita, vastaus ei ollut yhtä selkeä. Mutta ei kirkollakaan ole yhtä selvää kan­ taa. On ympäripyöreä piispainkokouksen Rakkauden lahja -puheenvuoro, on kirkolliskokouk­ sen rukouspäätös, Tuohimäki perustelee.

Tuohimäen esitys kuitenkin hävisi kokouk­ sessa äänin 8–4 Sari Roman-Lagerspetzin te­ kemälle esitykselle, jonka mukaan myös Sanan­ saattajien tukea leikataan.

— Järjestö suhtautuu syrjivästi homoseksuaa­ lisissa parisuhteissa eläviä ihmisiä kohtaan. Mie­ lestäni kirkon ei tule levittää tai vahvistaa mi­ tään syrjiviä asenteita, jos se haluaa viedä evan­

PÄÄTETÄÄN ”Senioria ei jätetä”

P-E Sandell eläinlääkäri

195

keliumia eettisesti kestävällä ja oikeudenmukai­ sella tavalla. Seurakuntien tulee kutsua kaikkia ihmisiä, ei karkottaa, Roman-Lagerspetz sanoo.

Hän pitää tehtyä päätöstä hyvänä ja muistut­ taa, että lähetystyöltä ei leikata tukea, vaan se ainoastaan kohdennetaan sellaisille järjestöil­ le, jotka hyväksyvät naispappeuden eivätkä syrji seksuaalivähemmistöjä.

— Uskon vahvasti, että Vantaan seurakunnat edistää tasa-arvoa kohdentamalla lähetys­ tuen tällaisille järjestöille.

Huoli apua tarvitsevista

Markku Weckman esitti, että päätös siirrettäi­ siin yhteisen kirkkovaltuuston tehtäväksi. Esitys hävisi äänin 8–4. Weckmanin mukaan kysymys on periaatteellisesti niin tärkeä, että se pitäi­ si käsitellä seurakuntayhtymän ylimmässä pää­ töksentekoelimessä. Hän huomauttaa, että Van­ taan kirkkoherrat ovat kokouksessaan päätyneet samalle kannalle.

— Kannanottoni ei liity naispappeuteen tai samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Mo­ lemmissa kysymyksissä olen kirkon virallisen näkemyksen kannalla, Weckman huomauttaa.

Matti Sollamo puolestaan esitti, että tukia ei leikattaisi, vaan ne ohjattaisiin korvamerkittyi­ hin projekteihin. Esitys hävisi äänestyksessä 8–4.

— Tein esityksen siksi, että rahalla kiristä­ minen ei minusta ole hyvä asia. Leikkauksista ei kärsi järjestöjen johto, johon pyritään vaikutta­ maan, vaan apua tarvitsevat ihmiset lähetysken­ tillä, Sollamo perustelee.

— Olen tyytyväinen nyt tehtyyn päätökseen.

Minähän kannatan naispappeutta ja homoliit­ toja.

Sen sijaan Sollamo ei ole tyytyväinen sii­ hen, että riidat lähetystuista käydään paikalli­ sella tasolla.

— Kirkon johdon, piispainkokouksen ja kir­ kolliskokouksen, pitäisi ottaa selvä kanta siihen, ovatko nämä järjestöt enää kirkon virallisia lähe­ tysjärjestöjä. Järjestöt, jotka eivät noudata tehty­ jä päätöksiä, pitäisi pystyä erottamaan kirkosta.

Kirkko tarvitsee yhteisen linjan Myös yhtymän johtaja Juha Tuohimäki kyselee yhteisten linjausten perään.

— Kun kirkon ylätasolla ei haluta ottaa sel­ vää kantaa, vaan yritetään olla kaikille mieliksi, ratkaisujen tekeminen jää paikallistasolle. Mut­ ta ei se täälläkään säröittä mene. Tämäntyyppi­ set päätökset repivät seurakuntia.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast haluai­ si Kirkon lähetystyön keskuksen ottavan aktii­ visemman roolin. Hänen mielestään on kohtuu­

Vantaan uudistajat

Vantaankosken Kokoomus ry

Yhteistä meille on - vastuu

14

Jenni Chen

116

Lopputyöntekijä kuntavaali2012@gmail.com http://www.jennichen.fi - Puheiden sijaan tekoja - Työtä ja hyvinvointia

Jouni Kangasniemi

135

KM, Kehittämispäällikkö jouni.kangasniemi@luukku.com http://www.jounikangasniemi.com

Työtä koulutuksen ja varahaiskasvatuksen, talouden tervehdyttämisen ja pääkaupunkiseudulla harjoitettavan laajemman yhteistyön puolesta.

Timo Karén

136

Kiinteistö-johtaja timo.karen@vav.fi

- Vantaan talous kuntoon toimintaa tehostamalla.

- Pientalotontteja hartiapankkirakentajille.

152

Jarmo Laine

Projekti-insinööri jarmolaine.vk@gmail.com http://www.jarmolaine.com

- Vantaalaisilla perusoikeus liikuntaan - Lue lisää http://www.jarmolaine.com

Jari Lindroos

158

Logistiikkayrittäjä, työnantaja ja aikuisopiskelija jari@jarilindroosoy.fi - Vantaasta hyvä toimintaympäristö pk-yrityksille - Nuorille työpaikkoja ja oppimisympäristöt kuntoon - Yrittäjien arvostus!

Ilkka Meriläinen

160

Insinööri, MBA ilkka.merilainen@saunalahti.fi http://www.ilkkamerilainen.fi

- Uudistetaan hallintoa - Vaihtoehtoja palvelutuotantoon - Julkinen liikenne toimivaksi - Liiketiloja pienyrityksille

Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland yht. 5257 e

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys yht. 31 274 e Seurakuntayhtymä 15 167 e

Seurakuntayhtymä 2316 e

Hakunila 7000 e

Vanda svenska 2941 e

Hämeenkylä 7978 e

Suomen Pipliaseura yht. 46 290 e

Suomen Merimieskirkko yht. 16 000 e

Rekola 454 e

Seurakuntayhtymä 22 376 e

Seurakuntayhtymä 16 000 e

Vantaankoski 675 e

Hakunila 2700 e

Kirkon Ulkomaanapu yht. 90 847 e

Korso 8000 e Rekola 2907 e

Seurakuntayhtymä 67 801 e

Tikkurila 6261 e

Hakunila 10 860 e

Vantaankoski 4046 e

Korso 8300 e Rekola 3886 e

Medialähetys Sanansaattajat yht. 46 866 e Seurakuntayhtymä 13 235 e Hakunila 2300 e

Seurakuntayhtymä

Hämeenkylä 5000 e

Hakunila

Korso 2200 e

Hämeenkylä

Rekola 2635 e

Korso

Tikkurila 16 101 e

Rekola

Vantaankoski 5395 e

Tikkurila Vantaankoski Vanda svenska

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys yht. 67 047 e grafiikka Timo Saarinen

Seurakuntayhtymä 22 561 e Hakunila 7000 e Hämeenkylä 7978 e Korso 1250 e Rekola 4051 e Tikkurila 13 417 e Vantaankoski 10 790 e

Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä yht. 99 088 e

Suomen Lähetysseura yht. 304 151 e

Seurakuntayhtymä 12 438 e

Seurakuntayhtymä 183 113 e

Hakunila 7000 e

Hakunila 7000 e

Hämeenkylä 7978 e

Hämeenkylä 7978 e

Korso 13 000 e

Korso 22 940 e

Rekola 14 993 e

Rekola 9930 e

Tikkurila 29 517 e

Tikkurila 24 151 e

Vantaankoski 14 162 e

Vantaankoski 32 372 e Vanda svenska 16 667 e

Vantaan seurakuntien kansainvälisen vastuun avustukset 2012, yhteensä 706 820 euroa tonta vaatia yksittäisten seurakuntien tai seu­ rakuntayhtymien kantavan vastuun lähetys­ tukipäätösten valmisteluissa ja perusteluissa.

— Lähetystyön keskuksen tulisi muodos­ taa kokonaiskuva siitä, millaisia argument­ teja ja huolenaiheita eri osapuolilla on. Hei­ dän tulisi antaa perusteita päätöksille ja tuo­ da keskusteluun faktaa lähetyskentiltä, Sil­ vast sanoo.

— Nyt reaktiot seurakunnissa eivät enää ole hallittuja. Pitäisi huolehtia siitä, etteivät apua tarvitsevat kärsisi. Myös seurakunta­ laisten pitäisi voida luottaa siihen, että systee­ mi toimii oikeudenmukaisesti, edustivatpa he kumpaa puolta tahansa.

Seurakunnat päättävät itsenäisesti Yhteinen kirkkoneuvosto jakoi kansainvä­ lisen vastuun avustusmäärärahaa yhteen­ sä 355 007 euroa, josta 67 801 euroa tilite­ tään Kirkon Ulkomaanavulle ja 16 000 euroa Suomen Merimieskirkolle. Lähetysjärjestöis­

tä suurimman avustuksen, 183 113 euroa, sai Suomen Lähetysseura.

Yhtä suuren määrärahaosuuden jakami­ sesta ovat jo aiemmin tänä vuonna päättä­ neet seurakuntaneuvostot itsenäisesti. Nii­ den myöntämistä lähetysmäärärahoista suu­ rin osa käytetään nimikkolähettien ja yhteis­ työhankkeiden tukemiseen. Yli jäävä summa jaetaan tavallisesti vapaaehtoisen lähetyskan­ natuksen mukaisesti.

Seurakuntaneuvostojen päätökset eivät ai­ na synny yksimielisesti. Tulkaa kaikki -liik­ keen edustajat ovat myös seurakunnissa vaa­ tineet jakoperusteiden uudelleenarviointia.

Rekolan seurakuntaneuvostossa Eija Harju esitti, että vapaaehtoiseen kannatukseen pe­ rustuva osa määrärahasta jätettäisiin pöydäl­ le ja järjestöjä pyydettäisiin selvittämään kan­ tansa naispappeuteen ja seksuaalivähemmis­ töihin. Harjun esitys hylättiin äänestyksessä.

Tikkurilan seurakuntaneuvosto äänesti syyskuussa kumoon Sari Roman-Lagerspet­

zin esityksen. Hän esitti tuen lopettamista järjestöiltä, jotka eivät sitoudu kirkon yhtei­ siin linjauksiin virasta ja vähemmistöjen oi­ keuksista. Näiksi järjestöiksi mainittiin Kan­ sanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat.

SLEY ei saa tukea kaikilta Korsossa lähetysmäärärahoista ja niiden ja­ koperusteista keskusteltiin keväällä 2011. Vt. kirkkoherra Kimmo Saareksen mukaan Kor­ son seurakunta tukee vahvasti järjestöjä, joissa sillä on nimikkolähettejä tai yhteistyöhanke.

Saareksen mukaan seurakuntaneuvoston päätöksissä painaa myös se, kuinka järjestöt sitoutuvat kirkon yhteisiin linjauksiin. Sen vuoksi Kansanlähetyksen saama tuki on vä­ hentynyt. SLEY:n tukeminen lopetettiin jo vuonna 2007 naispappeuskannan vuoksi.

Myöskään Tikkurilan seurakunta ei tue SLEY:tä. Muiden seurakuntien tuet SLEY:lle vaihtelevat Rekolan 454 eurosta Hämeenky­ län 7978 euroon.

Hakunilan kirkkoherran Hans Tuomisen mukaan SLEY:n lähettien työtä Japanis­ sa on tuettu sillä perusteella, että kyseiset ni­ mikkolähetit ja Japanin kirkkokin hyväksy­ vät naispappeuden. Ensi vuonna lähetit siir­ tyvät Suomen Lähetysseuran palvelukseen Israeliin, joten suhde SLEY:een harkitaan uu­ delleen.

Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala kertoo, että seurakunnan lähetysmäärärahat on vuodesta 1985 alkaen jaettu tasan kaikki­ en kirkon virallisten suomenkielisten lähetys­ järjestöjen kesken. Nevalan mukaan yhteistyö kaikkien järjestöjen kanssa on ollut hyvää.

Hämeenkylän seurakunnasta lähti myös liikkeelle yhteiselle kirkkovaltuustolle osoi­ tettu kannanotto, jossa vastustettiin lähetys­ tukien leikkaamista. Kymmenen Hämeenky­ län seurakuntalaista keräsi syyskuussa luovu­ tettuun kannanottoon yli 1600 nimeä.

Kaisa Halonen

Vantaankosken Kokoomus toimii Vantaalla seuraavilla alueilla:

Silvola, Martinlaakso, Vantaalaakso, Piispankylä, Keimola, Kivistö, Lapinkylä, Myllymäki, Vestra, Luhtaanmäki, Riipilä, Seutula, Kiila, Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies ja Lentokenttä.

Erkki Nikkanen

167

erkki.nikkanen@gmail.com - Lapsiperheet ja vanhukset - Saneeraus ja uudisrakentaminen

169

Juha Nyberg

Laivuri, yrittäjä vekaline@elisanet.fi http://www.juhanyberg.fi/

- Vantaan talous kuntoon - Aitoa välittämistä ja Vahvaa vaikuttamista

Per-Erik Sandell

195

El.lääket. lis. www.facebook.com/sandell.pererik per-erik.sandell@fimnet.fi Puh. 0400-605705

Luottamusta ja yhteistyötä monen vuoden takaa.

Tietoa. Taitoa. Kokemusta varsinkin terveydenhuollosta. Katse eteenpäin.

Kim Träskelin Tradenomi, opiskelija kim.traskelin@gmail.com

201

Lapset, nuoret, keski-ikäiset, vanhat, vähemmistöt, ihmiset. Kaikki yhdessä voimme vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen.

Raija Virta

206

KTM, JHTT-tilintarkastaja http://www.raijavirta.fi raija.virta@gmail.com

Kuntalaisten palvelut taatattava. Vantaan talous kuntoon. Lapset, nuoret ja vanhukset tarvitsevat tukea arjessa! Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2004.

Tule mukaan – ota yhteyttä Vantaankosken Kokoomus ry Kirsti Ahera, sihteeri ahera.kirsti@gmail.com www.vantaankoskenkokoomus.net

Tämän esitteen kustantaa Vantaankosken Kokoomus 2012

15

RAIMO HUVILA talousjohtaja (eläk.), talousneuvos KOKOOMUS – LOUHELA, MYYRMÄKI

Palveluja tarjotaan 129

KOTI, USKONTO, ISÄNMAA - MAANPUOLUSTUS Armollisuutta päätöksentekoon ikäihmisiä, vanhuksia ja vammaisia koskevissa ratkaisuissa – näiden ihmisryhmien palveluiden turvaamiseen olen vihkiytynyt; tämä on minun arvovalinta. Valmiuksia antaa pitkäaikainen toimintani sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon luottamushenkilönä. Kristittynä saan seurakuntaelämän lisäksi vakaumustani toteuttaa yhteisen kirkkovaltuuston ja Vantaankosken srk:n srk-neuvoston jäseninä. raimo.huvila@gmail.com, kotisivu raimohuvila.com. p.0400 971700

Kotimaan matkaklubi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Suosittu päiväretkemme uusitaan!

Lähde kanssamme tutkimaan Tallinnan kangas-, lanka-, ompelutarvike- ja nappitarjontaa. Vielä Tallinnassa nämä tuotteet ovat edullisempia kuin Suomessa. Tule mukaan tekemään hienoja löytöjä. Täällä kannattaa käsitöiden harrastajien täydentää tarvikevarastojaan. Matkalta mukaan saattaa tarttua puikot, koukut, nauhoja, nyörejä, solkia, paljetit, pitsit, brodyyrit, plyymit, kankaita, lankoja, ompelukoneita tai saumuri.

Materiaaleja, tarvikkeita ja työvälineitä joka lähtöön.

Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana Kylli Kuusisto.

Matkaohjelma: klo 6.45 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa klo 7.00 Aamiainen Buffet ravintolassa klo 7.30 Tallinkin M/S Superstar lähtee kohti Tallinnaa klo 9.30 Laiva saapuu Tallinnaan. Opas ja bussi ovat ryhmää vastassa.

Lähtö kierrokselle käsityö- ja kangaskauppoihin. Käymme mm. Karnaluxissa, Abakhan Fabrics, Kangas ja Nööp liikkeissä sekä Foorumi kauppakeskuksessa. klo 15.00 Lounas Kochi Aidad klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä, jonne laiva saapuu 20.30.

Matkan hinta: 99 e / hlö + toimitusmaksu 10 e / tilaus.

Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • aamiaisbuffet menomatkalla laivassa • opastettu päivä ja kuljetukset Tallinnassa • lounas Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

LKV tarjoaa rehell. ja huomaav. palv. kodin osto, myynti ym. puh. 044 211 2665 /0445 777 737 mikkidiili.fi

PUHDAS SISÄILMA, HYVÄ HENGITTÄÄ !!!

www.tarmonkotiapu.fi • talonmiesapu ym. www.vuokravarastot.fi • pienvarastovuokrausta p. 046 876 2131

Hyödyt

Maanrakennus Lin-Vep www.lin-vep.fi p. 0400 619 111 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

Päivämatka Tallinnaan kangas- ja käsityöliikkeisiin 27.10.2012 – ”Kangas ja Nappi”

Mitoin kuin mitoin

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla Petri Posti, www.petriposti.com, 050 5003090.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Teemme omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostalojen ilmanvaihdon puhdistukset.  työteho paranee  terveellisempi elinympäristö  ehkäisee kosteusvaurioita  sähkönkulutus pienenee  laitteiden käyttöikä pitenee

Yhteydenotot

NJ-Yhtiöt Oy Puh. 044 928 8913, sähköposti: hannu.kkk@luukku.com

VALOISAT PÄIVÄT VÄHENEVÄT

Suo itsellesi aikaa nauttia vapaa-ajastasi ilman turhaa stressiä kodin siistimisestä.

Hyödynnä kotitalousvähennyksesi. Me siivoamme kotisi puolestasi.

KAIKKI kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset Myös ikkunoiden pesu Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm. 0400 997 116

...... Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Asianajajia

ISRAEL – TILANNEKATSAUS la 27.10.12 klo 16.00 – 18.00

Puhujana YTM, opas Dave Hasenson Jerusalemista ja pj. TM Liisa Auruksenaho Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, 00100 Helsinki Järj. Vantaan Suomi-Israel yhdistys TERVETULOA!

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Hammashoitoa

Matkailu Ystävä! Tule viettämään Joulua Uuku-

VANTAAN

niemelle, Savo-Karjalan virkistyskeskukseen osoitteella: Uukuniementie 1197, 59730 Uukuniemi. Tarjoamme kohtuullisin hinnoin täysihoidon, Joulukirkon ja -saunan kirkkaan uintiveden kera ym. ohjelmaa.

Tilaukset Salli Tiainen 040-768 3557.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

16

Vuokrata halutaan

www.vantaanlauri.fi

Varaa ajoissa JOULUSIIVOUS

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Sirkka-Liisa Helenius

Terveydenhoitoa KAIPAATKO MUUTOSTA ELÄMÄÄSI? Löydä sisäiset voimavarasi keskusteluvalmentajan avulla. www.psykosynteesivalmennus.auttaa.fi

hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä:

UUSILLE ASIAKKAILLE

30 %

ALENNUS ILMOITUSHINNOISTA! Ota yhteyttä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Vantaan seurakunnat 18.10.–25.10.

Hans von Schantz

mi Aune Erin Sipari, Justus Petteri Peltonen.

Avioliittoon kuulutettu

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Mikko Juhani Kettunen ja Arja Sinikka Sipilä.

Hautaan siunattu Kerttu Irene Mustikainen 78 v., Kari Matti Raitopuro 49 v.

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Hämeenkylä

Diakoniatoimisto Päivystys ti Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja to Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Huom! Suljettu pe 19.10.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Seniorimessu su 21.10. klo 12.

Vesa Häkkinen, Hans Tuominen, Outi Noponen, Kultaisen Iän Laulajat, Leena Sinisalo.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Omaishoitajaryhmä ma klo 15–16.30.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 23.10. klo 13– 14.30. Diakonissa Susanna Heikkinen vierailee.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–16.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja ilm.

Susanna Heikkinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p.

050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Hartaus ja puurolounas.

Messu su 21.10. klo 10. Vesa Häkkinen, Riikka Jäntti.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Virsi-ilta, Johann Crügerin koraaleita su klo 18. Seppo Suokunnas kertoo virsistä, yhteislaulua johtamassa ja musisoimassa kanttorit Riikka Jäntti ja Outi Noponen.

Peittopiiri ti klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta ti klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

Kahvila kaikille ke klo 9–11.

Iltarukous ke klo 18.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka.

Vekarakirkko su 21.10. klo 15.

Ota mukaan sinua ilahduttanut kortti sekä jonkun läheisen ihmisen osoitetiedot. Teemme ja lähetämme postikortin Vekarakirkosta. Mukana kirkkohetkeä tekemässä mm. lapsikuoro Kuunloiste ja Riikka-kanttori, pianossa Marika, pappeina Salla ja Hans.

Lapsille ja perheille Jippii-laulukerho 3–8 -vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 18–18.30 Vaaralan kirkolla. Koululaisille harjoitukset maanantaisin klo 18–19 Hakunilan Kotikirkossa, Kaviokuja 7. Tiedustelut Merja Vuori p. 044 523 1355.

Pyhäkoulu su 21.10. klo 10 Länsimäen kirkossa.

Kastettu Mauno Olavi Weckström, Noo-

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, pe 19.10. klo 10–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Kirkkoherranvirasto

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Auratie 3, p. 09 830 6450

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 21.10. klo 10. Hämeenkylän kutsukirkko. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Inger Lindell, sopraano. Kirkkokahvit tarjoaa Hämeenkylän omakotiyhdistys. ”Käy sydämeni temppeliin” – erilainen iltamessu su 21.10. klo 18. Virsiä seuraveisuun tapaan ja ehtoollisen vietto seurakuntasalissa kirkon entisen alttarin paikalla. Jouni Salko.

Raamattuluento to 18.10. klo 18.30. 1. Piet.4–5. Jaakko Kara.

Vastuuviikon askarteluilta to 25.10. klo 18.30. Askartelemme suojelusenkeleitä, jotka lahjoitetaan vanhuksille diakonian kirkkopyhässä 18.11.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24.10. klo 18. Vieraina Erkki ja Kaisa Halme.

Kirjallisuuspiiri ma 5.11. klo 12.

Teemana Enni Mustosen tuotanto. Kirjana omavalintainen Mustosen kirja.

Vapaalan seurakuntalo Vanha Hämeenkyläntie 9

KimaraKahvila su 21.10. klo 18.

Lapsille ja perheille Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu su 21.10. klo 16–17 Lammaspolku 1:n kerhotilassa.

Muuta Haluaisitko jakaa muistosi Hämeenkylän kirkosta tai seurakunnasta? Hämeenkylän kirkon 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi keräämme muistoja seurakunnasta ja kirkosta. Lähetä oma muistosi pe 23.11. mennessä os.

Hämeenkylän seurakunta, Auratie 3, 01630 Vantaa tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi. Kirjoituksia ja kuvia julkaistaan syksyllä seurakunnan blogissa www. hameenkylanseurakunta.blogspot.com. Muistoista on näyttely kirkon aulassa adventin ajan.

Osallistuneiden kesken arvotaan su 2.12. Reilun Kaupan herkkukori.

Kastettu Hilma Emilia Miettinen, Amanda Meea Aliisa Hentunen, Samuel Onni Valtteri Ahonen, Onni Kaarlo Ilmari Saramies, Sara Sofia Ojajärvi.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 18.10. klo 13. Raakel Laaksonen ja Vesa Ruokonen. Muistineuvoja Merja Ruotsalainen kertoo muistisairauksista ja muistin huollosta.

Naisten saunailta to 18.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 18.10 ja 25.10 klo 19 päiväkerhotilassa. Petri Winckel.

Aikuisrippikouluryhmä pe 19.10. klo 18.15 Korson kirkon kirjastossa. Ennakkoilmoittautumiset ja tiedustelut pastori Vesa Ruokonen p. 050 574 7285 tai vesa.ruokonen@evl.fi Kauneimmat psalmit la 20.10. klo 16 kirkossa. Risto Auvinen, Ursula Hynninen ja Signe Kettunen. Raamattuvuoden tapahtuma.

Messu su 21.10. klo 10. Mari Liimatainen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahveilla mukana syksyn näyttelyn taiteilija Viktor Sirenko.

Jukka Norvannon raamattuluento su 21.10. klo 16 seurakuntasalissa. Messias Vanhassa Testamentissa. Raamattuvuoden tapahtuma.

Sateenkaarimessu su 21.10. klo 18. Reetta Leskinen, Kimmo Saares. Musiikki Ursula Hynninen, Susanna Airola ja Johanna Korhonen. Lukijana Katri Valve.

Runopiiri ma 22.10. klo 13. Piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 22.10. klo 18. Kotkansiiven kokoustila.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 22.10. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 24.10. klo 11.

Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 24.10. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen, vieraana Leena Lehto.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.10. klo 18. Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 24.10. klo 18.30. Mari Liimatainen ja Anitta Alanen. Maalataan yhdessä. Lastenhoito järjestetty.

Rukousryhmä ke 24.10. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 25.10. klo 13. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Päivän teemana elämänkaari.

Miesten saunailta to 25.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Maahanmuuttajanaisten suomen kielen piiri to 18.10. ja 25.10. klo 17. Maiju Tykkyläinen.

Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Nuorille Nuorten kahvilat ke ja su klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nupe-kahvila avoinna nuorille Nikinmäen seurakuntakodissa perjantaisin klo 18–21. Lisätiedot: Tero Fleminch, p. 050 461 0568.

Varhaisnuorille Matkailukerho 7–14 -vuotiaille tiistaisin klo 16.30–18 Korson kir-

Raamatuntutkija Heikki Räisänen ohjaa bibliodraamaa Myyrmäen kirkossa.

Kolme kulmaa Raamattuun

M

yyrmäen kirkossa järjestettäväs­ sä Raamattua sisältä ja ulkoa ta­ pahtumassa pääsee sukeltamaan pyhään kirjaan kolmesta eri näkökulmas­ ta. Ilta aloitetaan ja päätetään yhteisellä rukoushetkellä. Sen jälkeen ilta jakautuu kolmeen osioon.

Teologian tohtori Heikki Räisänen ja kirkkoherra Hannu Pöntinen ohjaa­ vat bibliodraaman, jonka aiheena ovat Jee­ suksen vertaukset maan suolasta ja maail­ man valosta.

Jari Araneva aloittaa Johanneksen evankeliumia käsittelevän luentosarjan.

kon nuorisotiloissa. Tutustutaan eri maiden kulttuureihin askarrellen ja kokkaillen.

Bändikerho 10–14 -vuotiaille keskiviikkoisin klo 17–18 Korson kirkon bänditiloissa.

Moottoritekniikkakerho 8–12-vuotiaille tiistaisin klo 18– 19. Kulomäen seurakuntakoti, Kulotie 5.

Ilmoittaudu kerhoon: kerhoilmoittautumiset@gmail.com Perheleiri kouluikäisille ja heidän vanhemmilleen Kuntokalliossa 30.11.–2.12. Ilmoittautumiset 28.10. mennessä. Hinta 50 e/ aikuinen ja 25 e/lapsi.

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 15.–18.2. tytöille ja 21.–24.2. pojille. Hinta 60 e.

Ilmoittautumiset: tytti.malinen@evl.fi (tyttöjen ja perheleiri) ja terho.kettunen@evl.fi (poikien leiri). Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/korso/tytotjapojat.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 21.10. klo 10. Inkeri Joronen ja Susanna Väyrynen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Perhe- ja päiväkerhoja ei ole syyslomalla 18.–19.10.

Suomen kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstai-iltapäivisin Nikinmäen seurakuntakodilla, Surviaisenkuja 1. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Muuta Merimieskirkon joulupaketit ti 23.10. mennessä kirkkoherranvirastoon. Merkitse paketin päälle, onko sisältö naiselle vai miehelle ja minkä kielistä tekstiä siinä on. Ei pilaantuvaa tavaraa. Rahalahjoituksia voi osoittaa Merimieskirkon pankkitilille Sampo 800018-63597 tai FI5580001800063597 DABAFIHH. Viestiksi lahjoituksiin ”joululahja merenkulkijalle”.

Kunniakäynti mereen menehtyneiden muistomerkillä la 3.11. klo 12 Eiranrannassa, Helsingissä.

Vapaaehtoiset Nikkaristit aut-

Sarja kestää koko syksyn ja ensi kevään ajan.

Seurakunnan nuoret järjestävät raa­ mattutuunauksen. Tuunauspajassa Raa­ matusta voi muokata omannäköisen esi­ merkiksi maaleilla, tusseilla, kankailla ja rautalangoilla.

Ota mukaan oma Raamattusi. Tapah­ tumasta voit myös ostaa itsellesi Raama­ tun tuunattavaksi. Raamattutuunaukseen ehtii osallistua myös bibiliodraaman ja lu­ ennon kahvitauoilla.

Raamattua sisältä ja ulkoa ke 24.10. klo 18 Myyrmäen kirkossa.

tavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Kastettu Liam August Hankkila, Hilma Loviisa Suihkonen.

Hautaan siunattu Juha-Pekka Olavi Viljakainen 32 v, Kim Juhani Stoor 23 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, Asolan seurakuntatalossa perhepäivystys ti 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6710 tai 050 590 3495.

Torstaipiiri 18.10. klo 13. Lähetti Elisa Nousiainen.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

Kristillinen kansanmusiikkiklubi to klo 18.30.

Christian Folk Music Club in English on October 18th at 6.30 pm.

Maailmojen messu-Worlds Within Worship su 21.10. klo 10, saarnaaja Richard Croft ja liturgi Annaelina Tähtinen, kanttori Noora Hultin. Sermon, some prayers and songs in English, international lunch. Saarna tulkataan englannista suomeksi, kansainvälinen kirkkolounas.

Kohtaamisia Sanan äärellä -ilta su klo 17.30. Rovasti Pekka Jokiranta puhuu hengellisestä kasvusta.

Yläovi auki aikuisille ma klo

18. Saunomista, laulua ja yhdessäoloa.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. 24.10 pastori Marja-Liisa Malmin aiheena kaste.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.10. klo 12. Lounaan (5 e) jälkeen aiheena Karjala. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Ilmoittautuminen sururyhmään ke 7.11. mennessä, p.

09 830 6700. Ryhmä alkaa to 15.11.2012 klo 18.00 ja jatkuu 6–8 kertaa. Luottamuksellinen, suljettu vertaisryhmä, enintään 8 henkilöä mahtuu mukaan. Läheisen kuolemasta olisi hyvä olla kulunut ainakin neljä kuukautta.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30. Aamuhartaus, ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,5 e.

Raamattupiiri to klo 18.

Diakoniapäivystys perheille ti klo 10–12.

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 25.10. klo 17. Luottamuksellinen vertaistukiryhmä.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. 18.10. ei sählyä.

Isoskoulutus ti 23.10. klo 18 kirkolla.

Open doors ke 24.10. klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Syysloma 18.–19.10, su 21.10. ei pyhäkoulua.

Perhekerhot ti 23.10. klo 9.30– 11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Taaperokerho to 25.10. klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho suomeksi ja englanniksi to 25.10. klo 9.30 kirkolla.

Family group in English and

17

Vantaan seurakunnat 18.10.–25.10.

Finnish on Thursday 25.10. at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

Muuta Ehtoollishartaus to 18.10. klo 13–14 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. MarjaLiisa Malmi ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lähetyksen kotipiiri ke 24.10. klo 18–20 Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 64.

Kastettu Samu Rikhard Lehto.

Hautaan siunattu Hilkka Anneli Kemppainen 63 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

tori Matti Viitanen. Veikko Karhumaa ja Tea Polso.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 23.10. klo 12.

Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla.

Ennen ruokailua hartaus.

Lähetyksen päiväpiiri ti 23.10. klo 13–14.30. Neuvotteluhuone.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 23.10. klo 18.30. Nuorisotila.

Tikkurilan kirkon avoimet ovet ke 24.10. klo 14–17.

Aamurukouspiiri peruttu ke 24.10.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.10. klo 18. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 25.10. klo 16.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri to 25.10. klo 18.

Ryhmähuone. Kaikentasoisille, työskentely omaan tahtiin. Ohjaaja Leila Nuotio. Tied. Tiina Komulainen p. 050 310 6824, tiina. komulainen@evl.fi.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 25.10. klo 18. Takkahuone.

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Diakoniatoimisto

Hagelstamintie 20 A

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Talous solmussa? Taloudenhallinnan kurssilla käsitellään päivittäisiin raha-asioihin liittyviä ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja. Kurssi alkaa to 8.11. klo 10 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3.krs. Kolme kurssikertaa. Ilmoittautuminen pe 2.11. mennessä: johanna.lehmusmies@evl.fi tai diakoniapäivystyksiin ma ja to klo 10–12 p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 21.10. klo 12. Messuun on erityisesti kutsuttu kaikki loppuvuodesta 80 ja 85 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset. Mukana Quo Vadis -kuoro. Tiina Komulainen, Pirkko Yrjölä, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Laulupiiri pe 19.10. klo 13. Kahvio, Tea Polso Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 20.10. klo 15. Toimituskappeli.

Messu su 21.10. klo 10. Sonja Turunen, Kirsti Hildén, Tea Polso.

Paluumuuttajien piiri su 21.10. piirin tapaaminen siirretty. Uusi aika su 28.10. klo 15 kahviossa.

Mukana vieras Inkerin kirkosta ja Päivi Helén, p.050 5722666.

Sanan ja rukouksen ilta su 21.10. klo 18. Vierailijana eläkkeellä oleva liikennelentäjä, pas-

Kartanonkosken piiri ke 24.10. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 19.10. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 24.10. klo 14.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 25.10. klo 17.30. Tied.

Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 24.10. klo 12.

Lapsille ja perheille HUOM. Syyslomaa vietetään 18– 19.10, näinä päivinä ei toimintaa.

Naiset sanan äärellä ma 22.10. klo 10–12. Tikkurilan kirkon takkahuone.

Avoimet perhekerhot Tammiston kerhohuone ma klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30.

Vauvaolkkarit ti Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30. Tied.

Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2. krs, Ylästö to klo 9.30.

Perheolkkari ti klo 9.30 Ilolan seurakuntatalolla ja Pakkalan kerhohuoneistolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut su 21.10. klo 10 Tikkurilan kirkko. Muut pyhäkoulut, eli Ylästö, Kartanonkoski, Ristipuro ja Ilola viettävät syyslomaa.

Leipää ja viiniä ➤

Hautaan siunattu Toini Helmi Margareta Virnes 101 v, Aarne Aulis Nurmi 92 v, Lasse Kalle Vannemaa 84 v, Lauri Johannes Esko 74 v.

Muuta Kiitos ja onnea! Myyjäiset tuottivat 2106 euroa lähetystyön hyväksi. Lämmin kiitos kaikille myyjäisiin osallistuneille! Kävijöiden kesken arvotun yllätyspaketin voitti valkoinen arpa numero 45. Nouda voitto kirkkoherranvirastosta arpalippua vastaan.

Malminiityn eläkeläiskerho 22.10 klo 13.30. Malminiityntie 16b. Vierailijana pastori Tiina Komulainen.

Hiljaisuuden retriitti pe–su 23.11–25.11. Holmassa. Tule hiljentymään rukoushetkien ja hiljaisuuden äärelle. Retriitin teemana on Anna-Maija Raittilan tuotanto. Jokainen osallistuja sitoutuu puhumattomuuteen.

Retriitin aikana on mahdollista varata keskusteluaika vetäjän kanssa. Ensisijaisesti Tikkurilan seurakunnan jäsenille. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 2.11. mennessä p. 09 830 6717 tai Unikkotie 5B, ma–pe klo 9–15. Retriitti pidetään kurssikeskus Holmassa. Hinta 80 e, sis. ohjelman, ruokailut, majoituksen omassa huoneessa, liinavaatteet ja pyyhkeen sekä saunan perjantaina. Infokirje postitetaan marraskuussa. Tiina Komulainen ja Heikki Leppä. Lisätietoja Tiina Komulaiselta, puh. 050 310 6824 tiina.komulainen@evl.fi

Kastetut Jenna Aino Annina Ytterström, Joel Milo Gabriel Kaipainen, Johannes Benjamin Bradley, Tatu Pekka Tapio Ruuska, Neelia Alva Hakoniemi, Joona Veikko Werner Keski-Nisula, Santeri Juhana Ojala, Tuomas Touho Tobias Tiihonen, Minja Sofia Tuovinen, Elsi Wilhelmiina Lajunen, Eelis Aleksanteri Hietikko, Edvard Otto Karlsson, Miisa Tyyne Marjatta Mäki.

Avioliittoon kuulutettu Juha Matti Koivunen ja Marita Katriina Helminen, Petja Kristian Ursin ja Minna-Maarit Hokka, Lasse Kalevi Koponen ja Anna-Greta Korteniemi, Tero Juhani Pihlainen ja Susanna Katariina Lepistö.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vantaankoski

Nuorille Ilmoittatuminen vuoden 2013 rippikouluihin netissä osoitteessa www.vantaanriparit.fi/tikkurila ajalla 8.–21.10.

NettiWalkers päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila to klo 19–21.

Iso 1 B -koulutus ti 23.10. klo 16.30. Nuorisotila.

Iso 1 C -koulutus ke 24.10. klo 16.30. Rippikoululuokka.

Walkers nuortenkahvila ke 24.10. klo 18–20.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

25.10. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Nuorten aikuisten kahvilailta to 25.10. klo 18 takkahuone.

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu ke 24.10. ja to 25.10. koulutuksen vuoksi.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho to 18.10. klo 13 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 18.10. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Messu su 21.10. klo 10. Sanna Uusitalo, Tapio Rahkonen, Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 21.10. klo 10 kerhohuone 4.

Ranskalainen sello – 45 vuotta soittaen -konsertti su 21.10. klo 18.15. Taina Palas, sello ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy. Järj.

Vantaan kamarikonsertit Lähetyspiiri ma 22.10. klo 17 iso srk-sali. Vieraana on Mongolian-lähetti, liikunnanohjaaja Niko Ijäs.

Seniorikerho ti 23.10. klo 13 iso srk-sali. Ihminen, missä olet? Raimo Lampinen.

Israelpiiri ti 23.10. klo 18 takkahuone.

Mammaraamis ke 24.10. klo 9–11 kerhohuone 4.

Raamattupiiri ke 24.10. klo 14 St. Martinin kappeli.

Raamattua sisältä ja ulkoa ke 24.10. klo 18. Kolme lähestymistapaa Raamattuun. Teol. toht., dosentti Heikki Räisänen ja kirkkoherra Hannu Pöntinen ohjaavat bibliodraamaa. Jari Aranevan luentosarja Johanneksen evankeliumista alkaa tapahtumassa.

Seurakunnan nuoret järjestävät raamattutuunauksen, jossa voit askarrella Raamatustasi persoonallisen näköisen. Alkuhartaus klo 18, loppuhartaus klo 20.15.

Seniorikerho to 25.10. klo 13 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to

Rukousilta to 18.10. klo 18.30.

Seppo Juntunen. Iltateetä klo 18.

Lapsikuoron harjoitukset ti 23.10. klo 17–18. Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seniorikerho ke 24.10. klo 12.30.

ri Heinonen, Roni Onni Romeo Vierimaa, Edith Sofie Eschner, Jiri Kasper Romeo Lyytinen, Melinda Joanna Uotinen, Melissa Sofia Manner, Oskari Ville Ala-Nikula, Jami Patrik Valdemar Niskanen.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Einari Rantala ja Minea Merit Melina Harju.

Hautaan siunattu Eeva Tuulikki Ruotsalainen 69 v, Arja Sinikka Kaijanen 62 v.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Seniorikerho ti 23.10. klo 12.30– 14. Vierailu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilaan Olotilakahvilaan, Kenraalintie 6, 2. krs.

Matkat omatoimisesti.

Vanda svenska Pastorskansliet

Martinristi

Stationsvägen 12 B, tfn 8306262,8306294

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9–12.

Seniorikerho to 18.10. klo 13.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 18.10. klo 18.30.

Perhemessu su 21.10. klo 10.

Saarna ja liturgia Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Toivon tuulet su 21.10. klo 17.

Puhujana Petri Kauhanen.

Naisten raamattupiiri ma 22.10. klo 18.30 diakonian työhuone.

Omat runot -piiri ke 24.10. klo 17 Olotila.

Seniorikerho to 25.10. klo 13. Ihminen, missä olet? Raimo Lampinen.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 25.10. klo 18.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 24.10. klo 13– 14.30. Ihminen, missä olet? Raimo Lampinen.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Pyhäkoulua ei ole su 21.10.

Olotila-kahvila ti 23.10. klo 11– 13.30. Tarjolla suppilovahverokeittoa ja kahvia, 3 e.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Nuorille Nuortenilta ke 24.10. klo 18– 20.30 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Osallistumme raamattuiltaan yläkerrassa.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja Soita ja laula -pyhäkoulu Myyrmäen kirkolla torstaisin klo 17.30–19. Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa sunnuntaisin klo 11–12, ei 21.10. syysloman vuoksi.

Kastettu Joel Frans-Mooses Laakso, Severi Juho Ojala, Aarni Erkki Iiva-

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621

Högmässa sö 21.10. kl.10. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Basar och kaffeservering i Bagarstugan, Kyrkoby- och Tolkby Marthakrets.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429.

Familjemässa sö 21.10. kl. 12.

Anu Paavola, Alexandra Blomqvist, Harriet Forssten.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12

ViAnda-kören övar ti 23.10. kl.

13.15–15.30 Familjecafé to 25.10. kl. 9–12 , i bakre delen av kyrkosalen. Kaffe med dopp. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48.

Tfn 050 409 0500.

Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 25.10. kl. 13.

Rea Anner medverkar. Kaffeservering.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109.

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 22.10. kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo, tfn 044 554 5521.

Döpta Ville Carl Anders Ekström.

Yhteiset Asuntotyö Palvelu- ja puhelinajat ke 24.10. klo 10–12 Myyrmäen kir-

Ensi sunnuntai on 21. sunnuntai helluntaista. Pyhän teema on Jeesuksen lähettiläät.

Päivän tekstit ovat Ps. 145: 8–13, Aam. 7: 10–15, Gal. 4: 12–20, Joh. 13: 16–20.

Lempeästi lunastettu Saattakoot he ihmisten tietoon Herran väkevät teot ja hänen valtakuntansa mahdin ja loiston.

Ps. 145: 12

18

Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Ilmoita lapsesi tekstiviestillä, p. 050 5736235, viim. to klo 16 mennessä. Alle 3-vuotiaiden maksimihoitoaika kaksi tuntia. Pieni eväs mukaan.

Maksuton. Lisätiedot Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi Ei lapsiparkkia pe 19.10. syysloman vuoksi.

J

eesus kulki maan päällä julistaen ilosanomaa ja paransi sairaita vain noin kolme vuotta. Mutta koko tuon ajan hän keräsi ympärilleen ihmisiä, jotka olivat valmiit seuraamaan häntä ja kertomaan Jumalan suunnitelmasta.

Jeesus siunasi seuraajansa ja antoi heille selkeät toimintaohjeet. Tänäkin päivänä moni on ottanut tuon kutsun vastaan. Kutsumus on vienyt jopa maan äärin.

Suomalaisessa kulttuurissa on tärkeää, että uskoa ei tuputeta, vaan pidetään kiinni omista kokemuksista. Uskonto on henkilökohtainen asia.

Eräs lähettiläs tuli vuosia sitten luokseni leikkiessäni lasten kanssa hiekkalaatikolla. Hän kertoi odottavansa Jeesuksen paluuta ja maailmanloppua. Sain melkoisen paniikkikohtauksen.

Raivostuttava tyyppi. Pelästyneenä juoksin sisään ja huusin: jos Jumala olet olemassa, niin auta!

Kuin lempeä tuuli joku kosketti olkapäätäni sanoen: olet lunastettu. Tietämättä sanan merkitystä, koin valtavan ilon.

Usko Jumalaan ja Jeesukseen syntyi tuona päivänä. Olen iloinen luokseni tulleesta tuputtajasta. Kuinka muuten minä, kastettu ihminen, olisin löytänyt elämääni suuren rakkauden?

On todella joku, joka tahtoo minulle hyvää ja välittää siitä, missä kuljen. Maailmanloppuakaan ei tarvitse ajatella, sillä hän pitää minusta huolen.

Anne Pircklén hallintosihteeri, Korson seurakunta

Hans von Schantz

Alppilan kirkossa Helsingissä vietetään sateenkaarimessua kerran kuussa. Nyt messu tulee Korsoon.

Jumalan silmissä tasa-arvoisia Ihmisoikeudet ovat osa kirkon perussanomaa, sateenkaarimessussa saarnaava Reetta Leskinen sanoo.

K

un puhutaan perheestä, mieliku­ viin nousee helposti ruusunpunai­ nen keskivertoidylli. Isä, äiti, kaksi lasta, kaunis koti, ei ongelmia. Se ei ole kovin raamatullista.

— Raamatusta ei löydy kiiltokuvaperhei­ tä, pastori Reetta Leskinen toteaa.

— Pyhä perhe oli kihlapari, jossa teini– Maria oli kihlattu vanhalle Joosefille. Jeesus ei ollut naimisissa ja eli opetuslastensa kans­ sa varsin erilaista elämää. Paavali oli poika­ mies, ja ties vaikka piikki hänen lihassaan olisi ollut homoseksuaalisuus.

Tämän Leskinen aikoo nostaa esiin sun­ nuntaina 21.10. Vantaan ensimmäisessä sa­ teenkaarimessussa, jossa hän saarnaa. Li­

turgina toimii Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares.

Sateenkaarimessu on kaikille avoin, mut­ ta erityisesti messuun kutsutaan ihmisiä, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin.

Messu antaa kasvot — Sateenkaarimessuissa ollaan tavallista herkempiä sille, että ihmiset eivät leimaudu, vaan että messussa tunnustetaan erilaisuus, Reetta Leskinen toteaa.

Hänen mielestään sateenkaarimessun kaltaiselle erikoismessulle on paikkansa.

— Monet homot, lesbot, bi- ja transsek­ suaalit ovat kokeneet, että kirkko on pyrki­ nyt häivyttämään heidät. Sateenkaarimessu antaa kasvot ja oikeuden tulla Jumalan eteen pyytämään siunausta.

Elämä on vienyt papiksi vihittyä Leskis­ tä Argentiinan Merimieskirkkoon, sisällis­ sodasta toipuvaan El Salvadoriin ja Kirk­ kohallitukseen. Eläkkeelle hän jäi Järven­ pään Diakonia-ammattikorkeakoulun opet­ tajan virasta.

Reetta Leskisen teologiassa ihmisoikeu­

kolla ja ke 7.11. klo 10–12 Korson kirkolla, p. 050 573 6354.

tautumiset diakoniapastori Lea Karhiselle, p. 050 381 8757.

Diakonia

Huonokuuloistyö

Yksinhuoltajaperheiden retki Turkuun la 17.11. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 7.50 ja Myyrmäen kirkon pihasta klo 8.10. Paluu noin klo 18. Vierailu ja hartaushetki Tuomiokirkossa, pikkuritarikierros linnassa, lounas ja iltapäiväkahvi. Hinta aikuisilta 25 e ja lapsilta 15 e. Sitovat ilmoit-

Teemailtapäivä huonokuuloisille la 20.10. klo 13–16 Tikkurilan kirkon kahviossa. Ikäihmiset ja mielenterveys. Kahviossa on induktiosilmukka.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka to 25.10. klo 14–16 Tik-

det on annettu jo luomisessa. Ihmisoikeu­ det liittyvät siis läheisesti kirkon perussa­ nomaan.

— Uskon, että homoseksuaalisuus on ominaisuus, jota ei voi eikä saa yrittää muut­ taa. He ovat Jumalan luomia ja lunastamia ihmisiä.

Raamatusta Leskinen nostaa ohje­ nuoraksi rakkauden kaksoiskäskyn. Sen va­ lossa tulee lukea koko kirjaa.

— Raamatusta löytyy keskenään ristirii­ taisia viestejä. Yksittäisten normien etsimi­ nen johtaa hullutuksiin.

Leskisen mielestä olisi luontevaa, että kirkko ryhtyisi siunaamaan samaa suku­ puolta olevien liittoja. Ennen kaikkea hän toivoo, että kirkko siirtyisi taistelemaan syr­ jintää ja eriarvoistumista vastaan ylipää­ tään.

Seksuaalisuus pelottaa — Seksuaalielämän alueella ihminen käy ki­ peimmät taistelunsa, Reetta Leskinen poh­ tii.

Seksuaalisuudesta puhuminen käy lähel­

lä omia pelkoja ja epävarmuuksia. Ehkä juu­ ri siksi keskustelu seksuaalivähemmistöjen asemasta kirkossa on niin tulehtunut.

— Seksuaalisuus on ollut kirkon veden­ jakaja. Asketismia on ihannoitu ja seksuaa­ lisuutta on yritetty torjua monin eri tavoin, Leskinen muistuttaa.

— Aina kun seksuaalisuutta kahlitaan kovalla kädellä, se purkautuu vieläkin pa­ hemmilla tavoilla.

Ei Leskinen täyttä anarkiaakaan kaipaa.

— Seksuaalisuudessa on kyse siitä, millä lailla ihmiset kunnioittavat toinen toistaan.

Toista voi kohdella kaltoin niin hetero- kuin homosuhteessakin.

Reetta Leskisen mielestä käynnissä oleva muutos, seksuaalivähemmistöjen näkyvyy­ den lisääntyminen, myös pelottaa.

— Mitä monimutkaisemmaksi maailma menee, sitä yksinkertaisempia ja tiukempia rajoja osa meistä kaipaa. Joidenkin turvalli­ suus syntyy siitä.

Saila Keskiaho

Sateenkaarimessu Korson kirkossa su 21.10. klo 18.

kurilan Olotilassa. Kahvia tarjolla klo 14–15 omakustannushintaan.

Suuri vaalikokous ke 24.10. klo 17.30 Vaku ry:ssä Pakarituvalla, Kirkkotie 45. Valitsemme uuden kuurojen seurakuntaneuvoston vuosille 2013–2016!

minen Terhi Suonsivulle ti tai to klo 9–11 p. 830 62 78 tai 050 381 8758 viimeistään 23.10.

Kokoonnumme myyjäistöiden merkeissä to 25.10. klo 17 yhdistyksen toimistolla, Orvokkitie 13.

Illan ohjaajana Rauha Malkki.

Luonnonvoimaa 26.10. saakka.

Susanna Mishaelin taidenäyttely.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy meiltä myös lisää muista seurakuntien tarjoamista vapaaehtoistyömahdollisuuksista.

tayhtymän auditorio, Unikkotie 5 A. Luentosarja jatkuu marraskuussa.

Näkövammaistyö

Olotila

Sairaalasielunhoito

Kirkon aarretta etsimässä to 25.10. klo 12.30, Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45. Pyhän Laurentiuksen esittely ja kahvit. Kahveja varten ilmoittautu-

Vehkapolun kävelykatu, Tikkurila.

Näkökulmia saattohoitoon -luento ma 22.10. klo 17.30–20 teemana Elämää surun kanssa, luennoitsijoina Iiro Leino ja Johanna Ervast. Vantaan seurakun-

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy neuvoa kännykän ja Internetin käytössä ma klo 12–13.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345

19

koonnut Hanna Antila

Marja Pirilä

2012 jKr.

Sieniä ja ihmisiä Varsinkin tällaisina sateisina syksyinä sen huomaa: on olemassa sieni-ihmisiä ja niitä, joille rouskut, lampaankäävät ja vahverot eivät sano mitään. Iltalehden toimittajana työskentelevän Heljä Salosen kirja Kaikki kotiin! – sienestäjän sielunelämää (Kirjapaja 2012) auttaa ymmärtämään, mitä himosienestäjän lakissa liikkuu.

Sieni-ihmisiä vaivaa usein ennen viikonloppua outo levottomuus, mielessä kun polttelevat sammaleiset metsät ja parhaimmat suppilovahveroapajat. Missä tahansa saattaa iskeä sienikateus, joka vaivaa, kun joku muu kehuskelee hyvällä saaliillaan. Tuttu tunne sienestäjille on myös sienestämisen jälkeinen hyvän olon tila, joka on yhtä euforinen kuin juuri avannosta nousseen.

Sieni-ihmisyys on Salosen mukaan myös jonkinlainen aitoustodistus. Pihkalta tuoksuva metsien koluaja ei voi mitenkään olla täynnä itseään ja luontoihminenkin hänestä tulee viimeistään silloin, kun hän näkee metsäpolulla roskia.

Heljä Salosen mukaan innokkaimmat sienestäjät kutsuvat itseään sienisteiksi ja moni haluaa jakaa kokemuksia, liittoutua toisten kanssa. Tässä kohtaa Salonen kokee erottuvansa joukosta: hän haluaa sienestää yksin. Yksinäisistä sieniretkistä huolimatta läheiset saavat harrastuksensa osansa, muutenkin kuin herkullisen sienipiirakan muodossa. Innokas sienestäjä voi aivan hyvin kutsua rakastaan tuoksuvalmuskaksi tai kultaheltaksi, Salonen pohtii.

Sieni-ihminen on oma lajinsa.

Tuunattu kirjasto

Dalai Lama Twitterissä

Marko Nissinen/Hakunilan kirjasto

Kivempi, värikkäämpi, selkeämpi — sellainen pitäisi Hakunilan kirjastosta tulla. Hakunilan kirjasto sulkee 5. marraskuuta ovensa remontin vuoksi. Remonttiin liittyen kirjastossa on ollut meneillään myös tuunausprojekti, johon on kutsuttu mukaan asiakkaita ja kierrätykseen erikoistunut sisustussuunnittelija Minna Haapakoski.

Hakunilan kirjaston voi sanoa olevan suorastaan aikaansa edellä, sillä julkisia tiloja ei ole yleensä uudistettu kierrättämällä.

— Vanhoja hyllyjä madalletaan ja maalataan. Tuunauspajassa on yhdessä asiakkaitten kanssa myös päällystetty pöytiä käytöstä poistettujen kirjojen ja lehtien sivuilla, kertoo aluekirjastojohtaja Katariina Ervasti.

Kirjaston uudistamisessa on tarkoituksena hyödyntää jo siellä olevia kalusteita, mutta kirjastoon on hankittu myös kaksi käytettyä keinutuolia aikuisten osastolle. Jotakin upouuttakin on luvassa, hyllyjä ja säkkituoleja.

Uudistustyötä pohjustettiin asiakaskyselyllä, jolla selvitettiin hakunilalaisten ajatuksia ja toiveita. Vastauksia saatiin paljon: 180 aikuisilta ja 350 nuorilta. Asiakkaita on hyvin mukaan myös Tuunaa kirjasto ‑tapahtumiin, joissa pohdittiin, millainen on hyvä kirjasto.

Aivan tyhjästä ei tuunaustarvikkeitakaan ole tarvinnut nyhjäistä: kaupungin lisäksi Hakunilan kirjaston hankkeeseen on lähtenyt mukaan joukko yrityksiä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöt.

”Rauha ei ole vain väkivallan poissaoloa; rauhan täytyy tulla sisäisestä rauhasta. Ja se syntyy toisten huomioonottamisesta.”

Hakunilan kirjaston hyllyt ovat saaneet uuden ilmeen.

18.10. Onnea, Säde!

Pelissä voi eläytyä metsänomistajan elämään.

Metsänomistajan elämää Olen kitkutellut monta vuotta, välttänyt konkurssin myymällä marjoja ja sieniä. Pörssiosakkeiden nousu katkaisee yllättäen taloudellisen ahdinkoni. Ihan kiva juttu, mutta ei tässä siihen ole tähdätty. Odotan hartaasti hetkeä, jolloin pääsen rikastumaan metsän myynnillä. Sitten peli ilmoittaa, että edessä on sukupolvenvaihdos ja tila siirtyy perillisilleni. Kiitos vaan. Innostus pelin jatkamiseen tipahtaa kummasti.

Menestyminen metsänomistajana ei liene ihan helppo homma. Omia metsätilallisen taitojaan voi testata pelaamalla 4H-järjestön tuottamaa, ilmaiseksi ladattavaa Tuot-

Säde on luontoaiheinen nimi, joka viittaa valon ja auringon säteeseen.

Ensimmäistä kertaa Säde annettiin nimeksi 1900-luvun alussa. Se oli almanakassa 1929–49 ja uudelleen vuodesta 1973 alkaen. ●● 2000-luvulla 421 tyttöä on saanut nimekseen Säde. ●● ●●

I

Riesoja vai lahjoja?

20

lumme on himoa. Kivahdukset lapsille lukuhimon syövereissä tuntuvat tietysti harmittomilta, jos niitä vertaa alkoholistin tai seksirikollisen himoon. Silti. Kun nöyrryn myöntämään, että pohjimmiltaan kyse on samasta asiasta, pääsen eteenpäin.

Nuo huomiotani tivaavat pienet ihmiset voivat olla minulle riesa, joka estää minua tekemästä sitä mitä himoitsen ja mistä ei ole iloa muille kuin minulle. Vaihtoehtoisesti voin nähdä lähimmäiseni Jumalan lahjoina.

Ihmisinä, joille aikaa antamalla voin palvella Jumalaa.

On muuten kummaa, miten helposti yksi totuus pääsee kerta toisensa jälkeen unohtumaan. Kun ipanoitten kanssa malttaa puuhata intensiivisesti ja hyväntuulisesti pari tuntia, he tuppaavat sen jälkeen jättämään äidin loppupäiväksi rauhaan. Saattavat jopa tuoda kirjan käteen.

Natalia Kisnanen

Teijo Kurkinen/Kuvaario

Vartin retriitti

hminen voi sanoa ”mitä?” hämmästyttävän monella eri äänenpainolla. Kun lapsi keskeyttää kirjanlukuni noin viidennentoista kerran huutamalla äitiä, mitäkultani syöksähtää suusta jo niin äreänä, ettei se kulta siellä enää mitään paina. Oikeastaan haluaisin kiljua: Minä haluan lukea kirjaa! Ettekö te hirviöt voi jättää minua rauhaan edes yhden luvun mittaiseksi ajaksi?

Puoliksi marttyyritunnelmissa, puoliksi häpeissäni suljen kirjan. Lasten kanssa puuhastellessa mietin, miksi olen niin kärsimätön juuri vapaapäivinä. Myöhemmin hiljaisessa rukouksessa vastaus astuu esiin sydämestä: juuri vapaapäivinä haluan antaa periksi itsekkäille himoilleni.

Himo voi kohdistua melkein mihin tahansa. Jos haluamme jotakin niin kovasti, että olemme sen saadaksemme valmiit satuttamaan itseämme tai muita, ha-

tava Tuohi -peliä osoitteessa www.tuottavatuohi.fi. Pelin idea ei auennut heti kättelyssä, mutta info-merkkiä klikkaamalla löytyi hyödyllistä tietoa pelin pelaamisesta. Samalla sai oppia metsänhoidosta. Tavallinen kaupungissa kasvanutkin tietää nyt, mitä tarkoittaa pystykauppa ja siemenpuuhakkuu.

Tuottava Tuohi ei pärjää vertailussa nykypelien grafiikoille ja toiminnoille, mutta jotain koukuttavaa siinä taitaa olla. Paljon pelannut puoliso uhoaa kokeilevansa peliä uudelleen, päädyttyään sitä ennen konkurssiin ja pistetaulukkoon risunkerääjän arvonimellä.