Lauri 2012 nro 33 (11 10)

VANTAAN

”On ihan reilua, että omaa rahaa saa kotitöitä tekemällä” ➤ 8–9

33

11.10.12

www.vantaanlauri.fi

”Asunnottomuus oli sissipartio­ elämää” ➤➤5 Nuoret pohtivat parisuhdetta ➤➤6 Syksyn lastenkirjoissa muutetaan ➤➤14–15

Hans von Schantz

Virpi Hämeen-Anttila selvisi

Lapsuudesta hengissä ➤➤10–11

Kuolleella oli kädessään valkoinen ruusu — Kaisa Raittila ➤ 20

Uutiset Hanna Antila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 11.10.2012

Arveluttavaa terapiaa Verenpaine kohisi korvissa lukiessani Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen juttua Homosta ehjäksi. Jutussa ammattinsa salannut toimittaja oli soluttautunut Aslan-yhdistyksen eheytymiskurssille.

Juttu herätti monenlaisia mietteitä. Niiden joukossa ei ollut kysymys, toimiko toimittaja väärin salatessaan ammattinsa. Ei toiminut, sillä kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia, hänellä ei ollut muuta tapaa päästä kurssille ja juttu oli tehty ammattitaitoisesti, painottaen toimittajan omia havaintoja ja järjestäjien opetuksia kurssilla. Toimittaja myös kertoi lukijoille omat taustansa ja motiivinsa.

T

ärkeää ei ole vain kouluun meneminen.

— Haasteena on siellä pysyminen, sukupuoleen liittyviin kysymyksiin keskittynyt neuvonantaja Alexander Munive kehitysyhteistyöjärjestö Planista kiteyttää.

75 miljoonaa tyttöä joko keskeyttää koulunkäynnin tai jää täysin vaille koulutusta.

Heistä noin 40 miljoonaa on 11–15-vuotiaita.

Plan, joka toimii 50 kehitysmaassa, julkaisee tyttöjen päivänä 11.10. Koska olen tyttö ‑raportin. Se käsittelee tyttöjen koulutustilannetta maailmanlaajuisesti. Edistystä on tapahtunut Muniven mukaan paljon, erityisesti alakoulutasolla. Enemmistö maailman tytöistä aloittaa alakoulun.

— Suurin huolenaihe on siirtymävaihe alakoulusta yläkouluun.

Koulutus vähentää väkivaltaa Koulutien katkeamiseen on monia syitä. Monissa maissa naisten perinteinen rooli rajoittuu yhä kotiin. Niinpä tyttöjen koulutusta ei pidetä tarpeellisena.

Vanhemmat saattavat myös pelätä lähettää lapsensa kouluun.

— Tytöt voivat kohdata väkivaltaa koulussa. Siihen syyllistyvät niin opettajat kuin muut oppilaat, Alexander Munive kertoo.

Kotityöt jäävät usein tyttöjen hoidettavik-

laatuun ja oppimistuloksiin. Kouluun pääsemisestä ei ole iloa, jos tyttöjä kohdellaan väkivaltaisesti ja opetuksessa korostetaan sukupuolten epätasa-arvoa.

Pojat mukaan muutokseen Tärkeäksi muutoksen avaimeksi Alexander Munive mainitsee pojat.

— Naisten huonompi asema johtuu siitä, ettei heitä arvosteta.

Arvostuksen kasvattamiseen tarvitaan kaikkia, sukupuoleen katsomatta.

— Pojat ovat osa ongelmaa, mutta myös osa ratkaisua.

Asenteiden muuttaminen on hidasta työtä, mutta Muniven mielestä silti mahdollista. Muutoksen konkreettisia merkkejä on jo näkyvillä.

— Monet maat maksavat perheille, jotka lähettävät tyttönsä kouluun. Tyttöjen koulutusta tuetaan myös stipendeillä.

Syntyjään kolumbialaisen Alexander Muniven vuoteen mahtuu monta työmatkaa.

Seuraava määränpää on Ecuador. Vaikka kohdemaiden välillä on paljon eroja, yksi havainto yhdistää Muniven matkakokemuksia.

— Kaikkialla vanhemmat haluavat antaa lapsilleen parasta.

Saila Keskiaho

Seurakuntien luottamushenkilöitä ehdolla kuntavaaleissa

V

antaan seurakuntien luottamushenkilöistä ainakin 27 on asettunut ehdolle kuntavaaleissa. Ehdokkaita on lähes kaikissa suurissa puolueissa: SDP:ssä, Kokoomuksessa, Vihreissä, Keskustassa, RKP:ssä sekä Vasemmistoliitossa. Vantaan seurakuntien luottamushenkilöiden osallistumista vaaleihin kysyttiin sähköpostikyselyllä syyskuun lopussa.

Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä kaupunginvaltuutetuiksi pyrkivät Per-Erik Aura (r), Ansu Balac (vihr), Tarja Eklund (sd), Jan-Erik Eklöf (r), Jukka Hako (sd), Miikka Huuskonen (vas), Raimo Huvila (kok), Markku Jääskeläinen (sd), Anneli Karhunen (kok),

●●

Vantaan seurakuntien kirkollisveroprosentti säilyy maan matalimmalla tasolla. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti tuloveroprosentiksi ensi vuodelle yhden prosentin. Veroprosentti on sama koko pääkaupunkiseudulla.

●●

Korson ja Länsimäen terveysasemia remontoidaan tulevien kuukausien aikana. Korson terveysasemalle lisätään vastaanottohuoneita ja väliovia ja remonttia tehdään vuoden loppuun. Länsimäessä remontti kestää huhtikuuhun. Siellä uusitaan vastaanottotiloja ja ilmastointia.

●●

2

si eikä opiskeluun ole riittävästi aikaa. Myös varhaiset raskaudet ja pakkoavioliitot jättävät osan tytöistä vaille koulutusta.

— Jopa maissa, joissa on laitonta ottaa lapsi pois koulusta raskauden takia, niin tehdään, esimerkiksi Karibianmeren maissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Opettajat ja vanhemmat tukevat käytäntöä.

Tyttöjen koulutustilanne on Muniven mukaan heikoin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maatilastojen keskiarvot eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Maiden sisäiset erot tyttöjen koulunkäynnissä voivat olla suuria.

Esimerkiksi Vietnamissa vähemmistökansojen tytöt ovat usein kaksinkertaisesti syrjittyjä, sukupuolensa ja etnisen taustansa vuoksi.

Koulutuksen hyödyt ovat kiistattomat.

— Koulutus parantaa mahdollisuuksia opiskella, tehdä työtä ja tulla itsenäisesti toimeen, Munive luettelee.

Koulutustaso heijastuu myös naisten kokemaan väkivaltaan. Mitä korkeammin nainen on koulutettu, sitä harvemmin hän joutuu väkivallan kohteeksi.

— Ennen kaikkea tämä johtuu siitä, että naiset tietävät omat oikeutensa, Alexander Munive sanoo.

Hänen mielestään tulevaisuudessa täytyy keskittyä yhä enemmän tyttöjen koulutuksen

Kultainen nuoruus -musikaali on palkittu valtakunnallisessa vanhustenpäivän juhlassa vuoden vanhustekona. Musikaalin ovat tehneet ja

Martti Kiviranta (kesk), Minna Kuusela (vihr), Paula Lehmuskallio (kok), Eva Maria Loikkanen (sd), Pentti Puoskari (sd), Kaarina Suonperä (kok) ja Markku Weckman (kok).

Ehdolla ovat myös seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo AlaKapee-Hakulinen (sd) sekä varapuheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok).

Muista Vantaan seurakuntien luottamushenkilöistä kuntavaaleissa ovat ehdolla Eila Hyttinen (sd), Pirkko Kotila (vas), Annika Lappalainen (vihr), Tiina-Maria Päivinen (sd), Eero Salo (sd), Håkan Sandell (r), Tom Sergelius (r), Eero Tulosmaa (kok) ja Marianne Träskman (kok).

Kuntavaalien ennakkoäänestys on 17.–23.10. ja varsinainen vaalipäivä 28.10. siinä esiintyvät Koivukylän palvelukeskuksen vanhukset ja veteraanit Vantaan nuorisopalveluiden Nuoret Luovat -ryhmän kanssa. Käsikirjoitus rakentuu vanhusten kertomuksille ja juoni yltää nyky-Vantaalta toiseen maailmansotaan. Musikaalin jäljellä olevat esitysajat löytyvät netistä osoitteesta nuoretluovat.blogspot.fi.

K. Tampio

Arkkipiispa K ari Mäkinen otti nopeasti ja jyrkästi kantaa eheytymiskursseihin. Mäkisen mukaan toiminta — joka ei siis ole luterilaisen kirkon toimintaa — on manipuloivaa ja hengellistä väkivaltaa. Kirkon diakonian ja sielunhoidon apulaisjohtaja Sampo Muurinen ja arkkiatri Risto Pelkonen olivat samoilla linjoilla.

Aslan on eri mieltä ja korostaa kurssien vapaaehtoisuutta ja ihmisen oikeutta haluta muutosta vaikka seksuaaliseen suuntautumiseensa. Mutta syntyykö tuo muutoshalu vapaaehtoisesti vai lähipiirin tai uskonyhteisön paineesta? Miten realistista se on? Mitä jos yrittää, eikä onnistu?

75 miljoonan tytön koulutie katkeaa

Markku Ulander/Lehtikuva

Sen sijaan huolestuin kurssille osallistuvista. Vahva hengellisyys ja sopivasti valikoitu psykologia ovat riskialtis keitos. Mikä kaikki toiminnassa tulkitaan rikkinäisyydeksi, josta tarvitaan eheytymistä? Mitä nuo termit tarkoittavat? Pornoriippuvuus on ongelma, mutta onko kaikki himo rikkinäisyyttä? Vaikkapa se, että mies ”huomaa joskus katsovansa vaimoaan himoiten, esineellistävästi”? Mikä on kurssin vetäjien ammattitaito ja vastuu ihmisistä, joilla on elämässään suuria vaikeuksia hyväksyä itsensä?

Suuri ongelma toiminnassa on, että sen sisältöä ei pystytä kunnolla arvioimaan, koska Aslan ei toimi avoimesti. Nettisivut järjestöllä on, mutta kursseille ei oteta mukaan toimittajia eikä ihmisoikeusaktivisteja. Toki pienryhmissä luottamuksellisuus on tärkeää, mutta jos Aslanin toiminta on asial­lista, ei sillä pitäisi olla esimerkiksi leirien luennoissa salattavaa.

Sameun, 16, asuu kambodzhalaiskylässä isänsä kanssa. Hän on välillä keskeyttänyt koulun tehdäkseen peltotyötä.

●●

Musikaalin nuorimmalla ja vanhimmalla esiintyjällä on yli 80 vuoden ikäero.

Vantaan luontokoulun opettaja Katja Lembidakis ja toiminnanjohtaja Olli Viding ovat saaneet vuoden 2012 Ympäristökasvatuksen Ruusut -tunnustuspalkinnon. Vantaan luontokoulu on maailman vanhin suomenkielinen luontokoulu ja tällä hetkellä lakkautusuhan alla kaupungin säästötarpeen vuoksi.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Katso ihmistä Syyskuun viimeisenä viikonloppuna tungeksin satojen tuhansien lähimmäisten kanssa Göteborgin kirjamessuilla. Yhdessä hallissa tupsahdin ennalta suunnittelematta Ruotsin kirkon, Svenska kyrkanin osastolle. Violetit kankaat julistivat teemaa: Se människan, katso ihmistä. Hyväntuuliset papit tarjoilivat kirkkokahvia, vettä ja istumapaikkoja väsyneille messuvieraille.

Olen aina pitänyt Ruotsin kirkosta.

Siinä, missä vanhoillinen suomalainen herätysliikeväki hakee tukea ja vain miehille annettavia pappisvihkimyksiä idästä, Inkerin kirkosta, minua on aina ilahduttanut läntisten naapuriemme ruotsalaisten lämpö ja kutsuva asenne.

— Teatterin tehtävä on heijastella ajankohtaisia aiheita, ravistella ajatuksia ja synnyttää keskustelua sekä tietysti myös viihdyttää, Taneli Mäkelä sanoo.

Hurmuria ohjaamassa Kun ei enää itse pääse sankariksi, on aika ohjata heitä.

T

eatteritaiteen moniottelija Taneli Mäkelä on kulkenut viime viikkoina töissä Vantaalla. Määränpäänä on ollut Teatteri Vantaa Tikkurilassa ja pestinä perjantaina 5.10. ensi-iltansa saaneen näytelmän Gabriel, tule takaisin ohjaaminen.

— Pääsin aloittamaan työn puolivalmiista pöydästä. Hanke oli olemassa, näytelmä ja näyttelijät valittuna. En olisi itse voinut valita paremmin. Näyttelijän vaihtumisen takia pääsin lisäksi vaikuttamaan siihen, että Mikko Rantanivasta tuli Gabriel.

Televisiosta tuttu Mäkelä — Kotikadun Arto Maasalmi ja Helppo elämä ‑sarjan Erkki ”Eki” Julkunen— on ohjannut ennenkin.

— Aika paljon olen ohjannut tv:n puolella, samoin teatterikorkeakoulun oppilastöitä. Lisäksi minulla on menossa viides vuosi musiikkiteatteria Uudessa Iloisessa Teatterissa UIT:ssä.

— On aika luonnollista, että jossain vaiheessa uraa näyttelijälle tulee uteliaisuus ja halu kokeilla ja katsoa työtä toisesta näkökulmasta. Esityksen valmistaminen on ryhmätyötä, kaikilla on näkemyksiä. Ajattelen, että ohjaajakokemuksesta voi olla hyötyä myös näyttelijäntyössä.

Satunnaisia laulukeikkoja Ohjaustöistään huolimatta Taneli Mäkelä sanoo, ettei ole ryhtynyt ohjaajaksi.

— Näyttelijäntyö on ammatti, josta uskon vähän tietäväni, hän sanoo.

Samalla Mäkelä harmittelee, että tv-roolit vääristävät helposti työn kokonaiskuvaa. Julkisuuden taakse peittyvät näyttelijän muut työt teatterissa tai jopa elokuvissa.

Mäkelä on jossain vaiheessa keikkaillut päätyökseen laulajana.

— Lauloin alusta asti vanhempaa kotimaista iskelmämusiikkia, myös tangoja. Syystä, jota en tiedä, minut miellettiin tangolaulajaksi, vaikka lauloin yhtä lailla valsseja, fokseja ja slovareita.

Yhäkin Mäkelä kertoo keikkailevansa.

Mutta vain sen verran, että keikalle on kiva lähteä.

Ikää yli 50 vuotta Taneli Mäkelä ei halua ruveta asettelemaan töitään tärkeysjärjestykseen. Sen sijaan hän on valmis luettelemaan itseensä vaikuttaneita ihmisiä.

— Ryhmäteatteri on ollut minulle merkittävä työympäristö. Neil Hardwickin kanssa olen tehnyt muutaman tärkeän työn. Niin ikään yhteistyö elokuvaohjaaja Pekka Parikka -vainaan ja kirjailija Antti Tuurin kanssa on jäänyt mieleen.

Mäkelä esitti eteläpohjalaisen Hakalan suvun miehiä Parikan ja Tuurin 1980-luvulla valmistuneissa elokuvissa Pohjanmaa ja Talvisota. Mäkelä on näytellyt monissa muissakin elokuvissa, mutta vuosien mittaan elokuvaroolit ovat harvenneet.

— Se, että ikää on tullut lisää, vaikuttaa.

Kun ikää on yli 50 vuotta, ovat isot sankariroolit takanapäin. Voi päästä sankarin isäk-

si tai isoisäksi.

—Toisaalta sekin vaikuttaa, että elokuvia tehdään kesällä. Olen viimeiset 15 vuotta pyhittänyt kesät lomalle ja perheelle. En jaksa tehdä töitä ympäri vuoden. Tämän asian pystyn pistämään tärkeysjärjestykseen.

Nykypäivän gabrielit

Mika Waltarin näytelmä Gabriel, tule takaisin valmistui vuonna 1945. Kirjailija nimitti näytelmäänsä sydämettömäksi komediaksi.

— Vaikka näytelmässä on farssinkin aineksia, sillä on myös vakava puolensa. Se voi herättää tunteita laidasta laitaan.

Kapteeniksi tai johtajaksi itseään nimittävä Gabriel kertoo suunnitelmistaan ostaa milloin kartano, milloin tehdas. Puheillaan ja eleillään hän hurmaa naisia.

Näytelmän aihe on ajaton: keski-ikään ehtineitä sisaruksia Ulriikaa ja Kristiinaa vaivaa rakkauden kaipuu ja hyväksytyksi tulemisen tarve.

— Näytelmällä on ajallinen yhteys tunnettuun naistenhurmaajaan Ruben Auervaaraan. Ehkäpä hän otti Gabrielin esikuvakseen tai päinvastoin. Molemmissa on vähintäänkin psykopaattisia piirteitä.

Kun Auervaaralta kyseltiin aikoinaan, miksi hän toimi niin kuin toimi, hän kertoi nauttivansa vaaran tunteesta, veitsen terällä olemisesta.

— Itsekkyys, narsistiset piirteet, oman edun tavoittelu ja röyhkeys nostavat päätään nykyäänkin. Isot pomot pitävät kiinni optioistaan, eivätkä tunne sääliä irtisanottuja kohtaan.

Ulla-Maija Vilmi

G abriel, tule tak aisin 13.12. asti S ilkkisalissa. Lisätietoja w w w.teatterivantaa.fi.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Kirkon messuosaston lavalla käytiin nytkin hienoja keskusteluja. Avoimeen ruotsalaiseen tapaan lavalla pohdittiin muun muassa, onko kirkon jäsenyys miinusta työnhakijan ansioluettelossa ja miten ruotsalainen kristitty voi välittää Jumalan rakkautta monikulttuuriseen naapurustoonsa.

Osan vaikeimmista keskusteluista veti arkkipiispa Anders Wejryd, joka olikin oivallinen juontaja. Tuskaisa aihe oli muun muassa Ruotsin natsimenneisyys ja ruotsalaisten toimet Itä-Saksan Stasin leivissä. Wejryd johdatti keskustelua viisaasti.

Keskustelu kristinuskosta, sosiaalietiikasta ja ruotsalaisen yhteiskunnan kipukohdista oli älykästä ja syvällistä.

Ajattelun laajuudessa esimerkkiä näyttävät monet Ruotsin kirkon piispat. He eivät kulje vanhoillisten liikkeiden narussa vaan julistavat pelottomasti Jumalan rakkautta ja armoa kaikensorttisille ihmisille. Syrjintä millä tahansa perusteella on Ruotsin kirkon mukaan synti.

Ruotsin kirkon maahanmuuttajatyöstä kertoi mainio lehtijuttu. Seurakunnan Prata svenska -kahvilaan kutsutaan kaffen ja kanelipullien ääreen kerran viikossa ulkomaalaistaustaisia paikkakuntalaisia ja ruotsalaisia. Joku alustaa hetken, ja sitten vain jutellaan pöydissä, joissa on sekä syntyperäisiä että uusia ruotsalaisia. Puhua saa mistä tahansa aiheesta, kömpelöstikin, mutta ruotsiksi, ja yhdessä. Toimii hyvin.

Vanhoilliset piirit Suomessa pitävät Ruotsin kirkkoa varoittavana esimerkkinä ties mistä. He eivät tiedä, mistä puhuvat. Pelkän puhumisen ja synkeän pohdiskelun sijaan ruotsalaiset tekevät kirkon ilosanomaa näkyväksi.

Vaikka jäsenmäärä on laskenut, kohtaamisten laatu on vastaavasti parantunut. Ja ovi pysyy auki.

Johanna Korhonen toimittaja ja Vox Silentii ‑yhtyeen laulaja

3

Pisteitä

Ikäihmisten nettikerhossa Pähkinärinteessä tutustuttiin ke 3.10. vaalikoneisiin.

Ota kantaa

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Auttoiko vaalikone?

Kauneudesta rauhaa Markku Mattila

Lehdessänne 27.9. oli mielenkiintoinen juttu enkeleistä.

Olen 42-vuotias eläkeläinen.

Harrastan kitaransoittoa ja piirtämistä. Uskon Jeesukseen ja enkeleihin.

Olen pohtinut rauhan edistämistä. Maailmassa on liikaa sotia. Kunpa ihmiset eläisivät rauhassa ja sovussa toistensa kanssa.

Olen haaveillut taiteesta, joka olisi niin kaunista, että ihmiset unohtaisivat väkivallan käytön.

Janne-Petteri Kupsanen

Tarkoitus pyhittää keinot Elvi Tapio, 68

Tapani Peltonen, 80 Riitta Sivenius, 66

Mikä toi sinut nettikerhoon?

— Lapset ostivat minulle tietokoneen, ja he ovat tarpeen mukaan opastaneet minua sen käytössä. Huomasin kerhon Vantaan Laurista, ja tulin hakemaan täältä vähän apua. Aloitin kerhossa keväällä 2010. Käytän tietokonetta lähinnä pankkiasioihin ja siihen, että katson joitakin väliin jääneitä tvohjelmia.

Mitä vaalikoneista selvisi?

— Vaalikoneet ovat mielenkiintoisia. Tutkimme niitä täällä kerhossa eduskuntavaalienkin aikaan.

Osaan vaalikoneiden kysymyksistä on vaikea vastata. Oman nykytilanteeni pohjalta minun oli helppo ottaa kantaa terveyspalveluihin ja vanhustenhoitoon. Mutta jos tarvitsisin enemmän noita palveluita, voisi kannan ottaminen olla vaikeampaa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat nettikerholle?

— Annan täydet 5 pistettä nettikerhon idealle. Monilla ikäpolveni ihmisistä netin käyttö on hakusessa.

Mikä toi sinut nettikerhoon?

— Olen nyt täällä toista kertaa.

Huomasimme vaimoni kanssa kerhon lehdestä, ja tulimme tänne yhdessä. Meillä on kotona tietokone, ja jonkin verran sillä on leikitty.

Töissä ollessamme opimme kumpikin jonkinlaiset alkeet koneen käytössä.

Mitä vaalikoneista selvisi?

— Olen katsonut vaalikoneita ennenkin. Tuntuu, että kaikissa vaalikoneissa kysymykset ovat vaikeita. Voisi vastata noin ja toisaalta näin. Jos askartelee kysymysten kanssa, oppii ainakin tietämään asiat, joita kunnallispolitiikassa ja valtuustossa käsitellään. Yksi ikuisuuskysymys on, pitäisikö joitain määrärahoja korottaa ja lisätä veroja, vai vähentää ja pienentää.

Pisteillä 1–5, paljonko annat nettikerholle?

— Idea on erinomainen, mutta annan varovaisesti 4 pistettä lyhyen kokemukseni perusteella.

Ku i n k a

Mikä toi sinut nettikerhoon?

— Kerho syntyi minun ideastani lokakuussa 2009. Eläkkeelle jäätyäni halusin antaa tietoasiantuntijan osaamiseni käyttöön. Olin huomannut eräässä yhdistyksessä, että monet fiksut naiset eivät ymmärtäneet tietokoneesta ja sähköpostista juuri mitään. Monilla oli yhteinen sähköpostiosoite puolison kanssa, vaikka viestit voivat olla hyvin henkilökohtaisia. Ehdotin kerhoa Hämeenkylän seurakunnalle, ja se hankki kaksi läppäriä kerhon käyttöön.

Mitä vaalikoneista selvisi?

— Kokeilimme Vantaan Sanomien ja Helsingin Sanomien vaalikoneita. Ylen vaalikone ei ollutkaan vielä käytössä. Kysymyksiä on kiinnostava katsoa ja vastailla niihin, mutta vaalikoneen tulos ei vaikuta äänestyspäätökseeni.

Pisteillä 1–5, paljonko annat nettikerholle?

— Annan 5 pistettä kerholaisten sitkeydelle.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Seurakuntaneuvos Matti Sollamo, 71, ei halua hajottaa kirkkoa mielipiteillään.

50 % Helsinkiläinen

Asuin Rööperissä elämäni ensimmäiset 25 vuotta. Olen kolmesta veljeksestä keskimmäinen. Rippikoulu oli mielestäni ihan kauhea. Työkaverini rautakaupassa vinkkasi seurakunnan nuorten illoista.

Tuleva vaimoni tuli suorittamaan samaan seurakuntaan teologian opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Kaksi tytärtämme syntyi asuessamme Kulosaaressa.

4

25 % Vantaalainen

Muutimme 1970-luvun alussa Martinlaaksoon.

Nykyisin asumme Vantaanlaaksossa. Olin koko työurani saman firman palveluksessa, tehtävät vain vaihtuivat. Jäin 1990-luvun alussa työttömyyseläkkeelle. Lähdin uudelleen seurakunnan vapaaehtoiseksi ja sitten kirkon luottamustehtäviin. Kannatan naispappeutta ja homot pitäisi mielestäni vihkiä. En kuitenkaan halua hajottaa kirkkoa mielipiteilläni.

25 % Padasjokelainen Meillä on ollut yli 40 vuotta mökki Padasjoella, Päijänteen rannalla. Vietämme melkein kaikki viikonloput mökillä. Siellä olen Jumalaani lähellä.

Tikkurilan seurakuntaneuvosto on päättänyt ryhtyä uudelleen maksamaan eräiltä lähetysjärjestöiltä pois otettuja määrärahoja. Sari Roman-Lagerspetz ja eräät muut jäsenet ovat äänestäneet vastaan ja ilmoittaneet asiaan eriävän mielipiteen.

Missä vain kirkon tai sen lähetysjärjestöjen toimintaa pyritään vaikeuttamaan tai estämään, siellä on aina paikalla Tulkaa kaikki -ryhmän jäseniä. Kukaan ei ollut heistä kuullutkaan ennen viime kirkollisvaaleja. Ei heitä näkynyt seurakunnan tilaisuuksissa. Äkkiä he ilmestyivät kuin tyhjästä, ja nyt he istuvat eri luottamuselimissä ainoana tarkoituksenaan haitata seurakunnan toimintaa.

Olen tehnyt Helsingin kirkkovaltuuston avustuksenlakkauttamispäätöksestä Sanansaattajien osalta valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Keskeisenä perusteena on se, että lakkauttaminen on tehty mielivaltaisilla perusteilla. Asiasta ei ole vielä tullut päätöstä.

Lakkauttamista esittänyt kirkkovaltuutettu käytti ehdotuksensa perusteena Älä alistu -videokampanjaa, josta seurakuntayhtymä on sanoutunut irti.

Sanansaattajat ei kuitenkaan ollut mukana kampanjassa.

Ehdotusta kannattanut toinen kirkkovaltuutettu viittasi siihen, että eräs järjestö oli ilmoittanut, että se ei palkkaa rekisteröidyssä parisuhteessa olevia työntekijöitä ja että se tämän takia on joutunut työsuojelutarkastuksen kohteeksi. Sanansaattajat ei kuitenkaan ole tämä järjestö.

Näin se menee näillä niin sanotuilla liberaaleilla. Toisten mielipiteiden suvaitsemisesta ei heidän kohdallaan ole puhettakaan. Ei ole mitään väliä sillä, mikä on totta ja mikä ei. Jos ei keksitä muuta keinoa toisin ajattelevien nitistämiseksi, otetaan heiltä ainakin rahat pois. Tarkoitus pyhitti keinot tässäkin tapauksessa.

Juhani Ketomäki lakimies, Helsinki

Mikä on syrjintää?

Kirkkojen lähetystyö kumpuaa lähetyskäskystä ja lähimmäisenrakkaudesta. Kaikki lähetysjärjestöt, myös Tulkaa kaikki -liikkeen syrjimät, ovat Suomen kirkon virallisia lähetysjärjestöjä.

Tehtävänsä ne ovat saaneet kirkolliskokoukselta ja piispainkokoukselta, eivät Tulkaa kaikki -liikkeeltä.

Näyttääkin siltä, että kirkkoon on tullut valtaa käyttämään liike, joka yrittää tehdä tyhjäksi vuonna 1856 aloitetun lähetystyön. Lähetystyön perustan laskeminen voi kestää vuosia. Se on antanut miljoonille naisille ja lapsille olemassaolon oikeuden ja syyn elää.

Evankeliumin ydin ei ole sukupuolisessa suuntautumisessa vaan armossa ja arvossa. Lähetystyöhön lähtevät ihmiset ovat kohdemaan kutsumia. Työtä tehdään paikallisia oloja kunnioittaen ja niiden ehdoilla. Mukaan ei viedä kotimaan kärjekkäitä ristiriitoja.

Lähetysjärjestöt tekevät kentällä yhteistyötä kaikkien kirkkokuntien kanssa. Ekumenia toteutuu erinomaisesti. Lähetystyö on yhteen hiileen puhaltamista erittäin radikaalilla rakkaudella. Apua saavat erityisesti naiset, lapset, mieleltään sairastuneet ja vammaiset.

Pitäisikö ihmisten auttaminen lopettaa syistä, jotka eivät lainkaan näy lähetyskentällä, vaan ovat puheenaiheena pääkaupunkiseudulla?

Jo yli 1600 seurakuntalaista on kanssamme samaa mieltä: kaikkien virallisten lähetysjärjestöjen työn pitää antaa jatkua ja sitä pitää edelleen rahoittaa tasapuolisesti. Kaikki kirkkomme lähetit ovat arvostettuja, koulutettuja, kielitaitoisia ja kutsumustietoisia ihmisiä, joiden vuosikymmenien työtä Tulkaa kaikki -liike pyrkii lopettamaan.

Leena Andell, Maire Hovattala, Leena Kaseva, Riitta Kettunen, Marja-Leena Suutari

Beckham ja Agricola David Beckham (VL 4.10.) on näköjään tatuoittanut kylkeensä aiheen, joka ilmaantui länsieurooppalaiseen taiteeseen 1200–1300-luvuilla. Aihe perustuu Jesajan 53. luvun kuvaukseen: ”Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois.”

Kuvissa ristiltä jo laskeutunut, hautaansa astuva, usein enkelien tukema Jeesus hirveästi kärsivänä esittelee haavojaan.

Latinaksi aihetta kutsuttiin nimellä imago pietatis, hyvyyden kuva, ruotsiksi kuvan nimi oli smärtoman, saksaksi Schmerzensmann, englanniksi siis the Man of Sorrows. Aihe ei perustu evankeliumien kuvaukseen Jeesuksen kärsimyksistä vaan on hurskaan mietiskelyn tuotetta.

Netistä löytää Mathew R. Brooksin alkuperäisen maalauksen, joka ilmiselvästi liittyy imago pietatis -perinteeseen.

Beckhamin ohella Mikael Agricolakin tunsi aiheen ja oli siihen kovin kiintynyt. Sama imago pietatis julkaistiin hänen Rukouskirjansa lopussa 1544, Uuden Testamentin suomennoksessa 1548 ja vielä Psalttarissa 1551.

Martti Parvion mukaan Jeesuksen kärsimyskuvien runsas esiintyminen Agricolan teoksissa kertoo tämän vahvasta sitoutumisesta myöhäiskeskiajan kärsimysmystiikkaan.

Beckham ja Agricola — pyhien yhteyttä yli vuosisatojen? Ties vaikka jo Agricolakin pelasi jalkapalloa?

Pekka Kivekäs

Jani Laukkanen

Jorma Korhonen kertoo kokemuksistaan asunnottomana vastailmestyneessä kirjassa Katu.

Kadulta kotiin Jorma Korhonen tietää, miten arvokkaat ovat avaimet omaan vuokra-asuntoon.

tä tulee kameleontti. Pitää valehdella, mukautua porukkaan, että pääset yöksi jonkun kämpille. Koko ajan on ristiriidassa itsensä kanssa, mutta on näyteltävä, että kaikki on hyvin. Parta sen kuin kasvaa ja on jatkuvasti vähän oksettava olo, hän kuvaa.

ääkuva, Raamattu ja kotiavaimet jäivät keittiön pöydälle, kun Jorma Korhonen astui viimeisen kerran ovesta ulos. Mukaan lähti vain kassi.

Avioerossa kaupungin vuokra-asunto jäi vaimolle, jonka nimissä se oli ennen naimisiin menoa ollut.

Vastassa oli katu.

Mies oli ravintolaesimies, jolla oli vankka urheilutausta. Se takasi hyvän pohjakunnon. Takana oli esimerkiksi 20 vuotta jalkapalloa ja neljä maratonia.

Jo ennen eroa mies oli jäänyt työttömäksi.

Hänellä oli jo kokemusta myös asunnottoman elämästä. Alkoholia oli tullut juotua liikaa. Useamman asian samanaikainen pieleen meneminen ja syyllisyys avioliiton epäonnistumisesta olivat saaneet hänet tarttumaan entistä useammin tuoppiin ja pulloon keskiolutkuppilan tutussa kantaporukassa.

Kohtalokas pakkasyö

H

Iso kassi ja ulkovessa Elämä kadulla on kovaa. Jorma Korhonen vertaa asunnottomuutta sissipartioelämään. Se on selviämistä äärioloissa.

— Elämä on vain iso kassi ja tämä päivä.

Kaikki voimavarat menevät siihen, mistä saa ruokaa ja mihin pääsee nukkumaan.

Korhonen yöpyi usein kavereiden kämpillä, mutta myös asuntoloissa ja ensisuojissa, joskus jopa roskalaatikossa, ulkovessassa ja hississä.

— Kun ei ole kattoa pään päällä, ihmises-

Käänteentekevä oli ankara pakkasyö, jolloin Jorma Korhonen torkkui ja nojaili päätään yökahvilan pöytään. Paikka oli hänelle uusi. Se oli Kalkkers, jota ylläpitää Vailla vakinaista asuntoa -yhdistys. Siitä yöstä alkaen hän on saanut sieltä henkistä tukea ja käytännön apua. Myöhemmin hän on ollut mukana pyörittämässä yhdistyksen toimintaa.

Asunnottomuus ja päihteidenkäyttö nivoutuivat Korhosen elämässä saumattomasti yhteen — myös hänen tehdessään niistä irtiottoa. Kaikkiaan aikaa kului vuosikausia, eikä kaikkia paikkoja ja päivämääriä ole muistissa, ei edes vuosia.

Toipuminen eteni pikku hiljaa, tuli retkahduksia ja uusia yrityksiä. Koko ajan Korhosen tukiverkosto kuitenkin laajeni.

— Rakastuminen, uskoontulo ja AA-kerhot sekä rehelliset ystävät ovat olleet tärkeitä apuja toipumisessa. Kaikista niistä olen jollain tavalla hyötynyt, hän kertoo.

Tutuiksi tulivat myös luonnonläheinen ja rauhoittava Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus Vihdissä ja helsinkiläinen Hoitokoti Sillanpirtti.

— Tervalammella olin seitsemän kertaa ja Sillanpirtissä 12, Korhonen muistelee.

Viimein mies pääsi kiinni itsenäiseen asumiseen. Kauan odotettu hetki koitti yhdeksän vuotta sitten. Korhonen sai käteensä avaimet Y-säätiön vuokra-asuntoon. Hän sai kodin. Vihdoinkin hän sai olla oma itsensä.

Hukatut vuodet hyödyksi

”

Koin, että monet vuodet elämästäni menivät hukkaan.

Niin ei käynytkään.

Kokemukseni asunnottomuudesta on nyt hyödyksi, ja voin auttaa muita.”

Paluun työelämään Jorma Korhonen aloitti keittiötehtävistä. Sen jälkeen hän työskenteli vanhusten avustajana ensin kuntouttavassa työtoiminnassa ja sitten palkkasuhteessa.

— Pidin kovasti vanhusten auttamisesta, koska minuakin on autettu. Mutta polveni nivelrikon takia en voinut jatkaa sitä.

Korhonen on tehnyt kymmenisen vuotta vapaaehtoistyötä Vailla vakituista asuntoa -yhdistyksessä. Hän on muun muassa avustanut yhdistyksen Asukki-lehteä.

Uusi työsarka urkeni kokemusasiantuntijana yhdistyksen Nimi ovessa -hankkeessa. Nyt hän välittää asunnottomien ruohonjuuritason tietoa kehityshankkeisiin Omat avaimet -projektissa. Korhonen kuuluu myös kansainvälisen Hope-verkoston hallitukseen. Hope yhdistää Euroopan asunnottomia ja asunnottomana olleita.

Mies on innostunut työstään.

— En voinut kuvitellakaan, että minusta joskus tulisi kokemusasiantuntija tai että sellaisia on joskus edes olemassa. Koin, että monet vuodet elämästäni menivät hukkaan. Mutta niin ei käynytkään. Kokemukseni asunnottomuudesta on nyt hyödyksi, ja voin auttaa muita.

— Työni on todella sydäntäni lähellä, Korhonen toteaa.

Tuula Hietamäki

Asunnottomien yön tapahtuma ke 17.10. klo 15–21 Lauri Lairalan aukiolla Tikkurilassa (Asematie 9).

Klo 17 Seurakuntien talon auditoriossa (Unikkotie 5 C) paneelikeskustelu, jonka alussa esitellään Katu-kirja. Klo 18 Tikkurilan kirkossa ehtoolliskirkko. Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi.

5

Ihana, kamala ihastuminen Nuoret pohtivat parisuhdetta ja seurustelun moraalia kavereiden kesken.

K

auan sitten rippikoulussa jaettiin nuorille moraaliohjeita ja valmiita vastauksia parinhakukysymyksiin.

Ei enää. Nuorisotyönohjaajana Vantaankosken seurakunnassa työskentelevä Emma Himanen ei yritä neuvomalla neuvoa aikuistuvia ihmisiä. Vain yhtä vinkkiä hän toistaa.

— Kukaan ei ole ajatustenlukija. Pitää aina sanoa toiselle suoraan, mikä on kivaa ja mistä ei tykkää.

Rippikoululeiri on omalla tavallaan kuin Big Brother -ohjelma: joukko nuoria suljetussa maailmassa. Ihastumiset kuuluvat asiaan. Monesti Himanen on saanut syvemmän kontaktin moniin nuoriin juuri siten, että he ovat halunneet kertoa hänelle ihastuksestaan.

— Tytöt ovat minusta nykyään ihan yhtä aktiivisia aloitteiden teossa kuin pojat. Toisaalta tytötkin voivat olla ujoja, vaikka olisivat ulospäin kuinka reteitä ja suuna päänä. He tarkkailevat ihastustaan kauan ja ottavat tästä selvää ennen kuin kertovat tunteistaan, Himanen luonnehtii.

Hänestä nuoret osaavat myös hyvin piristää toisiaan ja huolehtia siitä, ettei sydänsuruinen jää yksin.

Unelmien seurustelukumppani on poikien mielikuvissa usein ennen kaikkea hyvännäköinen. Tytöt taas rakentelevat niin epärealistisia pilvilinnoja, että nauravat niille itsekin.

Himanen tykkää houkutella nuoret kertomaan, mikä heille on oikeasti seurustelussa ja parisuhteessa tärkeää.

— Rehellisyys ja luotettavuus nousevat esiin aina, samoin se, että unelmakumppani on hauska.

Eniten nuoria jännittää, että mitä jos he

tulevat torjutuksi, ja mitä jos ihastus kertoo lähentymisyrityksestä muille. Tilannetta tunnustellaan usein ensin tekstiviesteillä ja sosiaalisen median kautta. Toisaalta nykyetiketin mukaan isot asiat kuuluu keskustella kasvotusten.

Ripariromanssit eivät yleensä kauan kestä, ja sama pätee nuorten seurustelusuhteisiin muutenkin.

— Kun seurustelee, oppii, mikä toimii ja mikä ei. Nuoret ovat nuoria ja saavat vapaasti ollakin.

Eivät he ajattele, että naimisiin ollaan menossa, Himanen toteaa.

Jos seurustelevan parin opiskelupaikat löytyvät samalta paikkakunnalta, muutetaan lapsuudenkodeista yleensä samaan kämppään. Se on käytännöllistä ja siinä säästyy rahaa.

Sydämen särkyessä nykynuori turvautuu monesti mieluummin lähimpiin ystäviin kuin aikuisiin.

— Nuorilla on kavereihin välittömämmät välit kuin perheenjäseniinsä, Himanen arvelee.

Yhdessäolo on tasapainoilua ”Luulen, että tuntemilleni onnellisille pareille on yhteistä se, että niissä molemmat osapuolet kunnioittavat ja arvostavat toisiaan.

Parisuhteessa on tärkeää, että pystyy kunnolla luottamaan toiseen ja viihtyy hyvin toisen seurassa. Kumpikaan ei saa pakottaa tai painostaa toista seksiin.

Jos pysyy parisuhteessa, jossa on paha olla, vahingoittaa vain molempia. Tietysti ero pitää tehdä aina mahdollisimman ystävällisesti.

Ylioppilaskirjoitukset ovat monelle parisuhteelle koetinkivi. Siinä pitää tasapainoilla lukemisen, kaverien ja tyttö- tai poikaystävän kanssa vietetyn ajan välillä niin, ettei lukeminen kärsi ja ettei kukaan loukkaannu.”

Ella, 18

Joskus tunne vain sammuu ”Väite, ettei mies saa näyttää tunteitaan, on aikansa elänyt. Miehisyyteen kuuluu rohkeus.

Miehen täytyy uskaltaa tilanteissa, joissa nainen ei uskalla. Esimerkiksi jos nainen pelkää ampiaista, miehen pitää saada häädettyä se pois.

Valehtelu, henkilökohtaisten asioiden levittäminen, pakottaminen ja pomottaminen eivät kuulu seurusteluun.

Joskus tunne vain sammuu eikä toisen kanssa ole enää hyvä olla. Myös tarpeeksi suuri luottamuksen pettäminen tai liian suuret mielipideerot arvokysymyksissä voivat olla hyväksyttävä syy erota.”

Lari, 18

6

Läheisyyttä ja huolenpitoa ”Parisuhteeseen kuuluu yhdessä oloa, läheisyyttä, toisesta huolehtimista sekä yhteiset ilot ja surut. Kumppanista pitää hyväksyä myös huonot puolet, koska niitä on kaikilla. Olisi myös hyvä, jos mielenkiinnonkohteet ja tavoitteet elämässä olisivat ainakin osittain samat. Onnellisessa suhteessa voi olla täysin oma itsensä.

Pettämistä on se, jos menee sänkyyn toisen kanssa. Pieni flirtti jonkun toisen kanssa voi jossain määrin olla ihan ok, jos siinä ei ole vakavampaa tarkoitusta. Tahallaan ei saa tehdä toista mustasukkaiseksi.”

Pieta, 22

Jeesuksen mielestä jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin omana itsenään. Se on Himasen mielestä loistava ohjenuora parisuhteessakin.

— Hyvä perussääntö on se, että minkä tahdot itsellesi tehtävän, tee se myös toiselle. Jos itse tykkäät saada kivoja ylläreitä, miksi et järjestäisi niitä toiselle, hän sanoo.

— Minusta olisi myös hyvä, jos jokainen miettisi joskus perusteluja sille, miksi jokin asia on hänestä väärin tai oikein.

Kaikki nuoret eivät ole saaneet hyvän parisuhteen mallia kotoaan. Himanen ei kuitenkaan pidä sitä minään tuomiona.

— Jos oma koti on rikkinäinen, kaverin kotona voi olla kivaa ja sieltä voi saada toisenlaista mallia.

Natalia Kisnanen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Eeva Mehto

R

Nainen ja ääni

itva Auvinen täyttää lokakuussa 80 vuotta. Korkeasta iästä huolimatta hänen äänensä on edelleen aariakunnossa, eikä hänellä ole ajatustakaan lopettaa lau-

lamista.

— Aina kun alan laulaa ja treenata, saan pyhää henkeä, hän selittää ehtymätöntä innostustaan.

”Aina tuijotetaan naisen ikää” Vaaralassa asuva Ritva Auvinen murskaa omalla urallaan oopperalaulajan työhön liittyviä ennakkokäsityksiä. Sanonta ”kun opettaa, niin lopettaa”, on Auvisen mielestä täysin päinvastoin. Hän sekä opettaa että laulaa edelleen.

— Opettamisesta on ollut äärettömän paljon apua laulu-urallani. Aina kun laulan fraasit oppilaille, oma ääneni saa samalla harjoitusta ja säilyy.

Muinoin naisten eläkeikä Kansallisoopperassa oli 50 vuotta, mutta miehet saivat laulaa vanhemmiksi. Yleisesti väitetään, että naisen ääni vanhenee miehen ääntä nopeammin.

— Se on täyttä puppua. Aina tuijotetaan naisten ikää, vaikka dramaattinen ääni ainakin meillä pohjoismaisilla naisilla kehittyy hyväksi vasta siinä neljänkympin paikkeilla. Jos pitää instrumenttinsa kunnossa, harjoittaa ääntään ja pysyy terveenä, ääni voi säilyä hyvänä vaikka kuinka pitkään. Ääni ja sen säilyminen ovat myös hyvin henkilökohtainen asia. Auvinen on perinyt niin hyvät äänihuulet, että lääkäri on sanonut, etteivät ne vieläkään ole vanhentuneet yhtään.

Voimistelunopettaja alkoi laulaa Nuorena yleisurheilua intohimoisesti harrastanut Ritva Auvinen opiskeli ensin voimistelunopettajaksi.

— Musikaalisuuteni ja rakkaus lauluun veivät minut kuitenkin väkisin laulamaan, vaikka se ujon luonteeni takia tapahtuikin melko myöhään. Laulutunteja aloin ottaa vasta voimistelunopettajaksi valmistuttuani.

— Voimistelunopettajan koulutuksesta on ollut valtavasti hyötyä sekä pedagogisesti että ääneni kannalta, Auvinen iloitsee.

Auvisen uralle merkittäviä olivat Sa-

80 vuotta täyttävä oopperalaulaja Ritva Auvinen nauttii yhä laulamisesta. vonlinnan laulukurssit. Niillä hän tutustui musiikkielämään, laulajiin ja säestäjiin.

Niillä Pentti Koskimies myös houkutteli hänet opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan.

Viime kesänä Auviselle annettiin Savonlinna-avain tunnustuksena hänen pitkästä ja merkittävästä urastaan Savonlinnan oopperassa. Ensimmäisen oopperaroolinsa Auvinen lauloi Savonlinnassa vuonna 1967, eli silloin, kun Savonlinnan oopperajuhlat saivat uudelleen alkunsa.

Auvisella on ollut 47 vuotta kestäneen uransa aikana 70 eri oopperaroolia eri puolilla Suomea. Suomen Kansallisoopperaan hän pääsi vasta, kun Joonas Kokkonen sävelsi Viimeisten kiusausten Riitan roolin

varta vasten hänelle. Sitä roolia hän sitten esittikin menestyksekkäästi yhdeksän vuotta.

— Upeiden roolien lisäksi minulla on ollut onni työskennellä kivojen työtovereiden kanssa, sillä hyvä ilmapiiri on tässä työssä erittäin tärkeä, Auvinen kiittää osaansa.

Vapaa kahlitsevista organisaatioista Ritva Auvinen ei ole koskaan pitänyt laulussa kilpailemisesta. Hän ei myöskään pidä kilpailujen arvostelemisesta, vaikka joskus toimiikin tuomarina.

— En tykkää asettaa ihmisiä järjestykseen, sillä ihmiset ovat ainutlaatuisia. Si-

tä paitsi meistä jokainen myös kuulee äänet eri tavalla.

Auvinen uskoo, että hänen hyvinvointinsa ja menestyksensä pohja on hänen onnellisessa lapsuudessaan yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena. Auvinen syntyi Sortavalassa. Isä oli opettaja. Lempeä, taiteellinen ja musikaalinen äiti hoiti lapsia kotona.

Auvinen on aina työskennellyt freelancerina. Se on sopinut hänelle hyvin, sillä hän on halunnut olla vapaa kahlitsevista organisaatioista ja valtakuvioista.

Eeva Mehto

Ritva Auvisen juhlakonsertti to 18.10. klo 19 Helsingin Musiikkitalossa.

” O n t ä y t t ä p u p p u a , e t t ä n a i s e n ä ä n i v a n h e n e e m i e h e n ä ä n t ä n o p e a m m i n .”

Vantaan teillä Lotta Numminen

Sielunlahja poiki teitä

V

uonna 1401 Anders Reckhals, Hans Madelin ja Michael Redeswijn antoivat Helsingin pitäjän seurakunnalle lahjoituksena maata Rekolasta. ”Jumalalle ja Pyhän Laurin kirkolle Helsingin pitäjässä omien sielujensa ja vaimojensa sielujen sekä kaikkien perillistensä sielujen hyväksi.”

Lahjoitus oli keskiajalla tyypillinen sielunlahja, jonka ajateltiin nopeuttavan vainajan sielun pääsyä kiirastu-

lesta eteenpäin. Lahjoituksen tehneiden miesten mukaan on nimetty useita paikkoja Vantaalla.

Mikaelintie, Andersinkatu ja Hansinkatu kulkevat Rekolanmäellä. Madelinin mukaan on nimetty puisto. Myös Redeswijn on saanut oman puistonsa. Se näkyy vuoden 1981 asemakaavassa mutta on vielä rakentamatta.

Juttua varten on haastateltu Vantaan kaupungin aluearkkitehti Timo Kallaluotoa.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä lotta.numminen@evl.fi

7

www.helsinginkirjamessut.fi

Tuhansien tarinoiden Helsingin Kirjamessut 25.–28.10. Helsingin Messukeskus

Tutkija Terhi-Anna Wilska uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori saattaa sanoa kuluttamiselle ”ei kiitos”.

T

eini haluaa uuden älypuhelimen sijaan Mooseksen aikaisen kännykän, jota voi käyttää puhumisen lisäksi vain tekstaamiseen. Mistäs nyt tuulee?

Jyväskylän yliopistossa sosiologian professorina työskentelevän Terhi-Anna Wilskan mukaan kuluttamisesta kieltäytyminen on nuorten vastareaktio nykymaailman menolle. Toistaiseksi se on vielä marginaali-ilmiö.

— Usein ne nuoret, jotka kieltäytyvät kuluttamasta, ovat jo saaneet aika paljon, Wilska muistuttaa.

Kahdenlaista kieltäytymistä Lapsiperheissä on nähtävissä kahdenlaista kuluttamisesta kieltäytymistä. Toiset downshiftaavat ideologisista syistä, toiset eivät osta, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole. Puhe leppoistamisesta voi kuulostaa suorastaan pilkalta sellaisen korvissa, jolla ei ole varaa edes kaikkein välttämättömimpään.

Suomalaisvanhemmat tinkivät viimeiseksi lastensa harrastuksista. Lapsiin halutaan satsata. Wilskan mielestä se on hyvä asia, niin kauan kuin ”pysytään tietyissä rajoissa”. Lapsi ei saa olla perheen kuluttamisen keskipiste. On hullunkurista, jos perheen lapsilla on pysyvästi parempi elintaso kuin vanhemmilla.

— Tarvitseeko teini tuhannen euron kameran, vaikka hän ei edes erityisesti harrasta valokuvaamista? Wilska kysyy.

— Jos äidin kuukausipalkka on 2500 euroa, järjestelmäkameran hinta on aika iso osa hänen palkastaan.

Minkäikäiselle viikkorahaa?

Mitä enemmän lapset viettävät aikaa kauppakeskuksissa ja mainoksien vaikutuspiirissä, sitä enemmän he haluavat. Vanhempien tehtävä on muistuttaa, että lapsen ei tarvitse saada haluamaansa lelua tai pelikonsolia heti.

— Odottaminen on opettavainen kokemus.

Se aikana ehtii pohtia, haluaako ja tarvitseeko haluamaansa todella. Myös pettymykset ovat kasvattavia kokemuksia. Kaikkea ei tarvitse ostaa. Ei, vaikka siihen olisi varaa.

Kaikkea ei Samaan aikaan, samalla lipulla:

Avoinna: to, la–su klo 10–18, pe klo 10–20.

Liput: 15 ¤/10 ¤.

8

Myös asuinpaikalla on vaikutusta lasten kulutustottumuksiin. Jos kodin lähiympäristössä ei ole kauppoja, lasten viikkorahat pysyvät paremmin tallessa. Viikkorahojen kanssa Wilska neuvoo olemaan tiukkana. Kannattaa sopia lapsen kanssa, mihin kaikkeen viikkorahojen pitää riittää.

— Kun viikkorahat sitten loppuvat, lisää ei saa, vaan pitää odottaa seuraavaan viikkoon, Wilska sanoo.

Alle kouluikäiset eivät Wilskan mukaan tarvitse vielä omaa rahaa. Ala-astetta käyväkään ei tarvitse vielä välttämättä viikkorahaa, mutta viimeistään yläasteiässä lapsen olisi hyvä oppia käyttämään omaa rahaa ja suunnittelemaan menojaan.

Pojilla on käytössään keskimäärin enemmän rahaa kuin tytöillä. Suurin syy siihen ovat poikien rahakkaammat kesätyöt. Apupoikana rakennuksilla tienaa enemmän kuin jäätelönmyyjänä tai lastenvahtina. Poikia myös pidetään fiksumpina rahankäyttäjinä kuin tyttöjä.

— Yleisesti ottaen kuitenkin tytöt ovat järkevämpiä, eettisempiä ja harkitsevampia kuluttajia kuin pojat, vaikka käyvätkin ostoksilla use-

ammin. On toki olemassa hyvin erilaisia tyttöjä ja poikia.

Kaikilla muillakin on Brändit eivät Wilskan mukaan merkitse nuorille enää yhtä paljon kuin 1990-luvulla.

— Sen sijaan nuorten tarve kokea yhteenkuuluvuutta kavereiden kanssa ei ole kadonnut minnekään, eikä sitä tarvetta pidä väheksyä. Nuorten

”O

len saanut lauantaisin euron viikkorahaa, mutta viime aikoina se on unohtunut. Joskus minun pitää siivota huoneeni, että saan viikkorahaa. Yleensä se on mennyt karkkikauppaan.

Olen yrittänyt pyytää isää ja äitiä ostamaan jotain kivaa asiaa ainakin tuhat kertaa, mutta melkein koskaan en ole saanut. Kerran ostin BRLelusta säästämilläni rahoilla sormiskeitin. Joskus kun olemme käyneet pikkusiskoni kanssa ruokakaupassa, olemme saaneet ostaa palkkioksi karkkia.”

Aino, 9

Jani Laukkanen

” tarvitse saada

Voidaan sopia, että lapsi saa haluamansa, kun hän on säästänyt puolet sen hinnasta.”

”A

loin saada 9-vuotiaana 5 euroa viikkorahaa. Nykyisin saan äidiltä 40 euroa kuukausirahaa, kun siivoan huoneeni, vien roskia ja tyhjennän ja täytän astianpesukonetta.

Käytän omia rahojani vaatteisiin ja herkkuihin. Jos näen vaikka 80 euroa maksavan vaatteen, minun täytyy säästää sitä varten kahden kuukauden kuukausirahat. Olen tienannut rahaa myös tekemällä enemmän kotitöitä ja pesemällä ja imuroimalla naapureiden autoja.”

Oula, 14

on tärkeä saada ainakin joskus samanlaisia tavaroita ja vaatteita kuin muilla on.

Wilska on itse kolmen teini-ikäisen tytön äiti.

Heidän perheessään on sovittu esimerkiksi siitä, että vanhemmat ostavat rikkoutuneen tai hävinneen kännykän tilalle uuden puhelimen kerran. Jos uusikin puhelin lyhyen ajan sisällä katoaa tai menee rikki, lapsi osallistuu uuden hankintaan omilla rahoillaan. Juuri niin kävi Wilskan esikoiselle.

— Säästäessään rahaa puhelinta varten lapsi ehti miettiä, kuinka kallis puhelin hänen kannattaa ostaa, Wilska kertoo.

Viihde-elektroniikkaan satsataan Nykyperheet viettävät entistä useammin vapaaaikaa kaupallisten huvitusten parissa. Sitäkin selkeämpi trendi on teknologiaan satsaaminen.

Koteihin hankitaan älypuhelimia, tabletteja, entistä isompia televisioita ja mitä erilaisimpia pelivempaimia. Tarvitaanko niitä kaikkia?

— Minä esimerkiksi sain työni puolesta kesällä tabletin, enkä ole vieläkään keksinyt sille mitään käyttöä. No, veljenpoika on pelannut sillä.

Wilska muistuttaa, ettei liika viihde ole hyväksi. Se aiheuttaa lapsille lyhytjänteisyyttä, keskittymisvaikeutta ja rauhattomuutta.

— Muistan, kuinka lapsena mummolassa mentiin sunnuntaisin kirkkoon. Kirkossa vietetty parituntinen oli lapsen mielestä hirvittävän tylsää. Mutta se oli myös hirvittävän hyödyllistä. Sillä on tärkeää oppia sietämään tylsyyttä ja olemaan tekemättä mitään.

Soili Pohjalainen

”N

uorempana olin dubbaamassa tvohjelmaa. Silloin ostin tienaamillani rahoilla tietokoneen, skeittilaudan ja potkulaudan. Loput rahat laitoin säästöön.

Saan rahaa kotitöiden tekemisestä. Pesen vessan joka toinen viikko ja isosisko joka toinen. Tiskikoneen tyhjennämme vuorotellen. Vessan pesusta saa vitosen, tiskikoneen tyhjentämisestä 10 senttiä. Jos imuroin koko kodin, saan euron. Roskien viemisestä maksetaan 10 senttiä.

Saamistani rahoista laitan osan säästöön. Kun käyn katsomassa jääkiekkoa, maksan itse lippuni. Karkkien, sipsin ja limun ostaminen on turhaa. Niihin en käytä rahaa enää yhtä paljon kuin ennen. Olisihan se joskus ihan kiva saada rahaa, vaikkei tekisi mitään. Mutta on ihan reilua, että rahaa saa, kun tekee jotain.”

Kalle, 12

Vinkkejä vanhemmille 1. Lapsen kaikkia toiveita ei tarvitse täyttää. Se, mitä ei tarvita, kannattaa jättää kaupan hyllylle.

2. On tärkeää oppia odottamaan.

Voidaan sopia, että lapsi saa haluamansa lelun, kun hän on säästänyt puolet sen hinnasta omista viikkorahoistaan.

3. Lapset vetoavat vanhempiinsa usein sanomalla, että ”kaikilla muillakin on”. Kannattaa keskustella lapsen kaveripiirin vanhempien kanssa siitä, mitä kaikkea muilla lapsilla todella on.

4. Oma esimerkki on paras tapa opettaa lasta vastuulliseksi kuluttajaksi. On ristiriitaista kieltää lapselta krääsän osto, jos itse sortuu jatkuvasti turhiin heräteostoihin.

5. Monelle kotoa pois muuttavalle nuorelle on yllätys, kuinka paljon eläminen maksaa.

Omaa rahankäyttöä on hyvä opetella suunnittelemaan ajoissa.

6. Mene lapsen kanssa kauppaan vain silloin, kun täytyy hankkia jotain. Kauppakeskusta ei kannata pitää ajanviettopaikkana.

7. Kuluttamiseen kannattaa suhtautua harkiten. Liian tiukkapipoinen ei kuitenkaan tarvitse olla. Järkevä ostosten tekeminen voi olla hauskaakin.

9

10

Hasn von Schantz

Piilosta pois Kun on elänyt turvattoman lapsuuden, rakkaus tuntuu ihmeeltä, sanoo kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

P

ahinta oli arvaamattomuus. Perheen lapset tunsivat elävänsä kuin miinakentällä, hiiviskellen ja räjähdystä peläten. Miinat olivat isän raivonpuuskia ja ne saattoivat laueta pienimmästäkin syystä.

— Kun nyt katselen itseäni lapsena, tajuan, että olen ollut todella pahasti lukossa ja ahdistunut. Isä pelotteli minut hyvin pieneksi ja araksi. Kyllähän lasta pelottaa iso mies, joka huutaa ja paiskoo esineitä. Jatkuva huuto ja meteli tekivät minusta kommunikaatiokyvyttömän, muistelee kirjailija Virpi HämeenAnttila.

Lapsuudenmuistot — tai pikemminkin se, että niitä tuntui olevan niin vähän — vaivasivat häntä vuosia. Hän halusi selvittää, miksi hän ei muista. Kadonneiden muistojen jäljittämisestä syntyi tänä syksynä ilmestynyt Tapetinvärinen (Otava), tekijänsä kymmenes romaani.

— Oli lohduttavaa, että kokemukset pystyi kertomaan tarinaksi. Minun oli pakko kirjoittaa tämä, ehkä siksikin, että isä oli niin kauan pitänyt minut hiljaisena, HämeenAnttila sanoo.

— Isä ei sietänyt pienintäkään merkkiä siitä, että jollakulla hänen lähellään olisi ollut omia tunteita tai ajatuksia. Tai persoonallisuutta ylipäätään. Hän halusi kitkeä sen kaiken pois ja suuttui tolkuttomasti, jos joku ilmaisi mielipiteitään. Se typisti.

Itsensä ilmaisemisesta tuli Virpille niin vaikeaa, ettei hän osannut käyttää sanaa minä. Hän kirjoitti passiivissa tai pakeni muiden ihmisten ajatusten taakse niitä siteeraamalla. Vielä yliopistollakin, kun seminaarissa joku kysyi, mitä hän ajattelee, teki mieli vastata, ettei mitään. Kesti kauan, ennen kuin hän oppi kirjoittamaan päiväkirjaakaan.

— Ensimmäisen romaanini pystyin kirjoittamaan vasta, kun isä oli kuollut. Ruumis protestoi sitä vastaan niin kovasti, että jouduin sairaalaan ja tiputukseen, kun kirja julkaistiin.

Tapetinväristä Virpi Hämeen-Anttila ryhtyi kirjoittamaan vasta veljensä kuoltua, koska ei halunnut aiheuttaa tälle mielipahaa.

Virpi Hämeen-Anttilan lapsuudenperheessä kertautuivat monen sukupolven ongelmat.

— Onnettomien ihmisten lapset ovat onnettomia, ja heidän lapsistaan tulee onnettomia. Isäni kotona oli fyysistä väkivaltaa ja alkoholiongelmia. Isän lapsuuden haavat eivät koskaan parantuneet. Hän jäi lapsuudessaan kokemansa pahan vangiksi, eikä osannut käsitellä sitä muuten kuin olemalla koko ajan vihainen kaikesta ja kaikille.

Jo alle kouluikäisenä Virpi näki isänsä turvattomuudentunteen. Isä koki tulleensa katkerasti petetyksi. Mies, jota hän oli pitänyt isänään, ei ollutkaan hänen biologinen isänsä. Äiti, jonka olisi pitänyt suojella poikaansa, oli ottanut miehen, joka oli juoppo ja väkivaltainen.

Vaikka isän hätä näkyi, häntä oli mahdoton auttaa.

Virpi Hämeen-Anttila kertoo, että hänen isänsä yritti löytää rauhaa eri asioista. Isällä oli myös voimakkaan uskonnollinen kausi.

— Hänelle oli kauhea ajatus, että hän olisi jotenkin heikko ja tarvitsisi apua. Hän ei lainkaan ymmärtänyt sääliä eikä armoa. Sen takia hän ei varmaan saanut lohtua uskonnostakaan.

— Minusta tuntuu, että isä keskittyi uskonnossa vääriin asioihin. Synti, helvetin tuli, ikuinen rangaistus ja

muut karmeat asiat kiehtoivat häntä. Minä näin niistä pienenä painajaisia. Sitten isä riitaantui lahkonsa kanssa ja ryhtyi harrastamaan jotakin muuta. Hän juoksi virvatulien perässä, etsi jotakin, jota ei löydy mistään.

Isän synkkä uskonnollisuus ei onnistunut vieroittamaan Virpiä kristinuskosta. Hän löysi uskon ja sen ytimessä olevan armon toista kautta: kirkkohistoriaan ja mystiikkaan perehtymällä ja Bachin musiikkia kuuntelemalla.

Onnettomien perheiden onnettomien lasten ketju

katkesi Virpi Hämeen-Anttilaan. Se on hänen mukaansa vaatinut sekä päättäväisyyttä että itsensä tuntemista.

— Olen ihan pienestä pitäen uskonut itsekasvatukseen ja harjoittanut sitä. Olen ollut itselleni aika ankarakin. Tulokset ovat vakuuttaneet minut siitä, että itseään pystyy muuttamaan. Ihmisessä on sisäänrakennettuna keinoja, joilla hän pystyy terapoimaan, lohduttamaan ja eheyttämään itseään.

— Toki se on pitkä prosessi, lapsuudessa tulleet haavat ovat syviä ja niiden korjaaminen kestää kauan. En usko ihmeparantumisiin. Kaikki vaatii työtä: hyvä parisuhde, hyvä vanhemmuus, hyvä elämä.

Hämeen-Anttila sanoo, että häntä pidetään usein positiivisena ja onnellisena ihmisenä. Ja miksi ei pidettäisi?

Hän tekee kolmea kiinnostavaa uraa kääntäjänä, tutkijana ja kirjailijana ja elää onnellisessa avioliitossa professorimiehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa. Ei ihme, että se saa jotkut kadehtimaan.

— Monet eivät tajua, mitä positiivisuuden takana voi olla. Ei siellä välttämättä ole helppo elämä. Siksi en itse haluaisi sanoa kenestäkään toisesta mitään lopullista enkä kadehtia ketään. Minä en voi tietää.

”

Lapsi pitää normaalina sitä, mitä hänellä on.

Hän on tilanteen armoilla.”

Selvitäkseen lapsuutensa ja nuoruutensa pelottavista ja ahdistavista tilanteista Virpi Hämeen-Anttila tarvitsi monta minää. Yksi pärjäsi sosiaalisissa tilanteissa, toinen huolehti itsekurista, kolmas pystyi puhumaan silloin, kun Virpi itse ei pystynyt. Neljättä minäänsä Hämeen-Anttila vihasi kauan. Se oli hänen ruumiinsa, jossa oli niin tuskallista olla, että hän olisi halunnut olla pelkkä henki.

Myöhemmin Hämeen-Anttilalle selvisi, että kyse on dissosiaatiosta. Se on traumatisoituneille ihmisille tyypillinen sopeutumiskeino.

— Dissosiaatiohäiriöni ei ole vakava. Eri minäni tuntevat toisensa ja saan pidettyä ne kasassa. Monet säikähtävät tätä, mutta minä olen tutkijaluonne. Minusta on ollut kiinnostavaa selvittää, miksi vaihdan minähahmoja ja unohdun välillä transsinkaltaiseen tilaan.

Minähahmoistaan Hämeen-Anttila löysi myös ratkaisun siihen, kuinka käsitellä raskaita muistojaan uudessa kirjassa. Kirjan aihe oli niin henkilökohtainen, ettei sitä voinut käsitellä realistisesti.

— Minulla oli myös paha minä, itsetuhoinen puoli, jota lapsena pelkäsin kauheasti. Pelkäsin, että katoan siihen, etten palaa enää takaisin vaan tulen hulluksi.

Silti en ollut perimmäiseltä luonteeltani lainkaan itsetuhoinen. Minusta elämä oli ihana asia ja näin maailmassa paljon kauneutta ja merkitystä.

— Kirjan kirjoittaminen ahdisti, koska pelkäsin sen päästävän pahan minän valloilleen. Helpotti, kun tajusin, että minun ei tarvitse kirjoittaa asioista suoraan, vaan voin jakaa niitä eri henkilöille ja sillä lailla purkaa niitä turvallisesti. Kirjasta tulikin hyvä terapiasessio.

Kirjoittaessaan Tapetinväristä Hämeen-Anttila löysi yllättäen vielä uuden minän. Sellaisen, joka katsoo muita minuuksia ymmärtäen ja hyväksyen. Sen avulla hän löysi menneisyydestään myös hyviä tarinoita. Niitäkin oli.

Lapsena Virpi Hämeen-Anttila ei heti tajunnut, että

heidän perheensä on jotenkin outo.

— Lapsi pitää normaalina sitä, mitä hänellä on. Eikä sekään helpottanut ahdistusta, kun lopulta tajusin, että perhe-elämämme ei ollut normaalia — eihän sille ollut vaihtoehtoa. Lapsi on tilanteen armoilla.

Perheen hätä pysyi piilossa ulkopuolisilta. Perhe oli Hämeen-Anttilan mukaan niin tiivis, ettei kukaan päässyt riittävän lähelle nähdäkseen, että jotain oli vialla.

— Siihen aikaan mielenterveysongelmat olivat tabu, ei niihin haettu apua, vaikka ne olisivat haitanneet perhe-elämää kuinka paljon.

— Ja lapset ovat salailevia. He häpeävät sitä, että kotona on jotakin vinossa, ja haluavat antaa ulospäin normaalin kuvan. Meidän lasten oirehdintaa ei tunnistettu, koska henkinen terrori ei näy uhreista päällepäin niin selvästi kuin fyysinen väkivalta. Se näkyy vain siinä, että lapsesta tulee omituinen — niin kuin minusta tuli.

Vaikea kotitilanne purkautui masennuksena, ahdistuksena ja syömishäiriöinä. Virpi Hämeen-Anttila arvelee, että hän pysyi hengissä kirjojen, musiikin ja kuvataiteen ansiosta.

— Ne kertoivat toisenlaisesta maailmasta ja tarjosivat pakopaikan. Niiden avulla oivalsin, että maailmassa on paljon hyvää ja kaunista, ja minäkin voin päästä siitä osalliseksi. Ja jos ihmissuhteet ovat ihan mahdottomia, kirjat voivat korvata niitä ja pelastaa mielenterveyden.

— Myös luonto lohdutti. Koin luonnossa olemisen sielua puhdistavana. Etsin sieltä rauhaa ja tunnetta, että olen turvallisesti osa kokonaisuutta. En katoa, mikään ei katoa, vaan kaikki on jollakin lailla ikuista.

23-vuotiaana Virpi Hämeen-Anttila muutti pois kotoa. Siitä alkoi hänen toipumisensa. Pian sen jälkeen hän tapasi tulevan miehensä.

— Koin lopultakin tulevani hyväksytyksi. Toinen iso rajapyykki olivat lapset. Minulle oli kuin ihme se, kuinka paljon lapsiaan voi rakastaa. Vähän kerrassaan olen oppinut rakastamaan yhä isompaa joukkoa ihmisiä, kehä on kasvanut.

— Rupesin opettamaan yliopistossa, vaikka pidin itseäni arkana. Sitten aloin kirjoittaa kirjoja ja asetuin esille ja alttiiksi kritiikille. Aikuiselämäni on ollut sarja avautumisen liikkeitä. Siksi en myöskään pelkää vanhuutta. Toivon vain saavani vielä lisää avautumisen, oivalluksen ja ilmestyksen kokemuksia.

Selviytymistarinat ja onnelliset loppuratkaisut ovat tuttuja Hämeen-Anttilan lukijoille. Niitä Hämeen-Anttila aikoo kirjoittaa tulevaisuudessakin, sanokoot kriitikot mitä tahansa.

— Ne ovat minulle totta. En voi kirjoittaa muusta kuin siitä, mikä on minulle elämäni totuus. Enkä halua lisätä surua ja murhetta, jota on maailmassa muutenkin paljon.

Kaisa Halonen

11

8 Tarja Eklund leipomotyöntekijä 040 827 7867 tarja.eklund@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/tarja.eklund www.sosdem.info Vantaan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsen; Hakunilan seurakuntaneuvoston jäsen

Hyvä Vantaa vantaalaisille Tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta

http://fi -fi .facebook.com/tarja.eklund.5

521

522

525

528

526

530

529

531

Riitta Ahonen

Antero Aura

Soili Haverinen

Maija Hurri

Laila Jouhki

Jouko Jääskeläinen

Maria Jääskeläinen

Loviisa Kaartokallio

s ih t eeri

vanh em pi konsta apel i , tak s i n ku l j.

tutk ija, te o lo gian maiste ri

to imit ta ja

so sia alit yö nte kijä, yht.maist.

k a ns a ne dus ta j a , va lt. t r i

k a r t oi t ta j a

luok a nope t ta j a

532

534

Ros-Britt Kangas

Ismo Kontoniemi

Sami Kosonen

s air a an h oi ta ja

di , r aken nes u u n ni t tel i ja

l ab o r ant ti

544

545

535

538

539

541

543

Jari Kyyrö

Tuula Lehtonen

Sakari Moilanen

isännö itsijä

va r a s t os m i e s

Marja-Vuokko Mäkinen

Tuija Numminen

it-ko o rdina at to ri

536

maksaja kd:n vantaan kunnallisjärjestö ja ehdokkaat

Turvallisuuden TekijäT

t oi m i t ta j a , m y yj ä

erikoissairaanhoitaja

546

547

550

549

548

551

Dino Nyman

Tarja Nyman

Eeva-Liisa Osamitsu

Matti Piirainen

Seppo Piitulainen

Aili Putkonen

Lauri Rantalainen

Juha Ropponen

k u lt t u u ri l u ennoi t s i ja

t u nti ope t ta ja, kou l u avu sta ja

l a ste no hja a ja, e l äk e l äine n

me rko no mi, arkisto jär je ste lijä

o p tikko

kodi nhoi ta j a , e l ä ke l ä i ne n

tekn. lis., asiantuntija

atk-merkonomi, vammaisavustaja

hy vinvointi tehdään lähellä.

552 Marja Salonius t y öt er v e y sh u ol l on er ikoi sl ä äk äri

554

555

556

557

Pekka Silventoinen

Paula Soralahti

Caroliina Tuhkanen

Tiina Tuomela

di , su u n ni t telu i n s i n ööri

k ir je e nvaihta ja

tr ade no mi, hr.co o rdin

lk t, l a ste ntautie n e riko isl ä äk äri

tutustu ehdokkaisiimme www.VANTAANKD.fI

Vantaan Kristillisdemokraatit

www.facebook.com/vantaanlauri – www.twitter.com/vantaanlauri 12

Osmo Rauhala ja Nanna Susi ovat maalareina niin kaukana toisistaan kuin kuvitella voi.

O

smo Rauhalan uusimmissa töissä maalipinnat ovat sileitä ja kuva-aiheet pelkistettyjä.

Eläinhahmojen, kuten peurojen ja lintujen, rinnalla näkee matemaattisia merkkejä, tähtikuvioita ja soluja. Teosten sanoma kumpuaa Rauhalan ekologisesta ajattelusta.

Rauhala on kiinnostunut evoluutiosta — sekä eläinlajien että inhimillisen tietoisuuden ja kulttuurin kehityksestä — ja tuntee huolta maapallon ja ihmislajin säilymisestä. Hän kysyy esimerkiksi, mitä tapahtuu, jos elämää kannatteleva

Jussi Tiainen

Järki ja tunteet DNA-muisti alkaa pätkiä tai katoaa. DNA:ta uhkaavat muun muassa ympäristön kemikalisoituminen, ydinsäteily ja geenimanipulaatio.

On vaikea keksiä, kuka muu taiteilija antaisi toiselle teokselleen nimen Abioosi, joka viittaa elämän syntyyn elottomasta aineesta. Yhtä lailla Rauhalan ihmettelyn aiheeksi käy villieläinten käyttäytyminen tai lintujen suunnistustaidot.

Kiasman näyttely on Rauhalan ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingissä kahdeksaan vuoteen. Taustaa tauolle löytyy juuri julkaistusta Jouni Tervon kirjoittamasta kirjasta Osmo Rauhala — tapaus (WSOY). Kirja kertoo, että Rauhala joutui aikoinaan vasemmistolaisten taidevaikuttajien epäsuosioon. Hänen mukaansa kylmä kausi on nyt päättynyt, kun valta museoissa ja Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa on vaihtunut.

Kasvottomat kasvot Siinä missä Rauhalan teokset jäävät välillä etäisiksi, Nanna Suden maa-

Nanna Susi: Uskomatonta.

Ville-Veikko Heinonen

Osmo Rauhala: Yhdestoista hetki.

laukset paksuine, kolmiulotteisine maalipintoineen ryöppyävät kohti.

Hehkuvan syvät värit ja tuhlaillen käytetty kulta ja hopea vievät ajatukset barokkiin ja Etelä-Euroopan kirkkojen loistoon.

Tennispalatsissa on esillä kolmisenkymmentä uutta maalausta, joissa pääosassa on ihminen — tai oikeastaan ihmisen hahmo. Suurikokoisissa muotokuvissa kasvot ovat sulautuneet osaksi maalauksen kudosta. Esiin nousevat silmät

ja niistä jättimäisinä vyöryvät kyyneleet.

Tunnistamattomat kasvot ja selin katsojaan kääntyneet hahmot houkuttelevat rakentamaan ympärilleen kertomuksen. Monien maalausten nimet ovatkin pieniä tarinoita, kuten Jumala säästää mustettaan, Yksi tähdistä lensi yli ja Aaltoa odotellessa.

Osmo Rauhalan ja Nanna Suden taidetta voi muuten nähdä Vantaan kirkoissakin. Rauhalan sähköinen

alttaritaulu Alussa oli Sana on käytössä Korson kirkossa ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Suden nimetön alttaritaulu puolestaan on Rekolan kirkossa.

Kaisa Halonen

●●

●●

Osmo Rauhalan näyttely Elämän kirja 13.1. saakka Kiasmassa Nanna Suden näyttely Underneath the Eyes 20.1. saakka Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Juha Tapio

TAIVAS

30 suosikkia cd

VARJELE

1490

j�ka äijän rukouskirj a

LK-kirjat

2200

2250

2250

Kalevi Virtanen, Heikki Hakala (toim.)

Esko Miettinen

Jaakko Heinimäki

Taivas varjele

Taivaallisia vieraita

Ohikiitävää – Juha Tapion tie

Joka äijän rukouskirja Kirjan rukouksissa tulee esiin suomalaisen miehen elämän koko kirjo. Punaisena lankana juoksee kokemus: kaikesta selvitään.

22,50 (25,00) LK-KIRJAT

Kristillinen enkeliperinne Suomessa Käväisikö arjessa taivaallinen vieras? Kirja kurkistaa myyttisen enkelikuvaston taakse ja kysyy, millainen rooli siivekkäillä ystävillämme on tämän ajan kristillisyydessä.

Henkilökuva Juha Tapiosta antaa mahdollisuuden kurkistaa siihen, mitä kätkeytyy laulujen taakse.

22,50 (25,00)

Nalle

1800

Pehmoinen Yhteisvastuupaitaan pukeutunut nalle. Korkeus n. 24cm.

18,00 (23,00)

KAIKU

YHTEISVASTUU

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

13

Esse

3.10.

17.10.

31.10.

14.11.

Vantaan Lauri

3.10.

17.10.

31.10.

14.11.

KesKi-iKäisten

miesten aika on ohi?

Romanttinen

266

287

näkymä

Kokoelma Rademakers

13.9.2012–13.1.2013 | Opastus lauantaisin klo 14.00

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

Pääsy 10 | 8 e, alle 18-v. ilm. ti, pe 10–18, ke, to 10–20 | la, su 11–17, ma suljettu Bulevardi 40, 09 1733 6460, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

Silvo Kaasalainen

• seniori Kaivokselasta • hallintotieteiden tohtori • kunnallistalouden ja -hallinnon asiantuntija

www.silvokaasalainen.fi

Ansu Balac

• juniori Martinlaaksosta • insinööriopiskelija, Metropolia • kirkkovaltuutettu • seurakuntaneuvoston jäsen

www.facebook.com/ ansu.balac.valtuustoon

218 Toiminut kaupunginjohtajana Kajaanissa ja toimitusjohtajana Oy Audiator Ab:ssä

JUMALA PARANTAA

Vain

KALUSTENEUVOS OY

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja antiikista nykyaikaan - 1500 m2 TÄYNNÄ -

To 18.10. klo 18.30 Kivistön kirkko, Vantaa

Tilaa lehti, josta saat voimaa ja iloa.

24€!

KALUSTENEUVOS OY

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

U SKO, TOIVO, RAKKAU S

Tilaa Askel

Tehdään yhdessä Vantaasta entistä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

3kk

et kk lehd Saat 3an päälle! kaup

Soittamalla 020 754 2333

• Lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

www.kalusteneuvos.fi

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi

Ihmistä etsimässä.

KUNTAVAALIT 2012 Syksyn kuntavaalit lähestyvät.

Nyt sinulla on mahdollisuus tavoittaa äänestäjät Kotimaa-yhtiöiden seurakuntalehden välityksellä.

Jopa 30% vaalialennus ilmoitushinnoista!

Ota yhteyttä ja kysy lisää, annamme mielellämme lisätietoa kuntavaali-ilmoitteluun liittyen.

Puh. 020 754 2000/ilmoitusmarkkinointi www.kotimaa-yhtiot.fi/palvelut-ilmoittajille/kampanjat

Palveleva puhelin

14

01019 0071

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Muutto toiselle paikkakunnalle tai vanhempien muutto erilleen on lapselle usein kova paikka.

Vasara ja nauloja Kristiina Louhi: Tompan uusi koti.

Tammi 2012.

Sähköpostilla:

tilauspalvelut@kotimaa.fi

Vanhempien ero vetää hiljaiseksi Essi Kummu ja Marika Maijala: Puhelias Elias. Tammi 2012.

Essi Kummun ja Marika Maijalan kirjassa ollaan ystävyyden ja odotuksen äärellä. Ekaluokkalainen Elias on normaalisti puhelias, mutta nyt elämä vetää hiljaiseksi. Sanat ovat kadonneet.

Vanhempien eron jälkeinen kahden kodin malli tuntuu hämmentävältä. Isällä on uusi naisystävä ja tällä pieni tytär, joten pitäisi tottua myös laajentuneeseen lähipiiriin.

Kahden kodin tuoma juurettomuuden tunne ja elämäntilanteen hämmentävyys purkautuvat Eliaksella fantasioihin. Hän kuvittelee, että kaikki ihmiset elävät veden alla. Hän katselee kaupungin yläpuolella kulkevia naakkoja, jotka voivat olla vapaita siksi, että liikkuvat parvissa eroamatta koskaan toisistaan.

Iso tuki Eliakselle on Viron Pärnussa asuva ystävä Priit, joka onkin vähän erikoisempi tapaus. Vai istuvatko kaikkien parhaat kaverit isoissa honkapuissa? Kaikesta selvitään, kun on olemassa hyvien ystävien vä-

Puhuu aiheesta: Puhdistus

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Syksyn las

Kristiina Louhen Tomppasarjassa on ilmestynyt jo neljätoista tarinaa.

Uusin kirja käsittelee muuttoa.

Tompan perhe muuttaa kaupungista maalle. Uusi koti kaipaa nikkarointia, ja alle kouluikäistä Tomppaa helpottaa huomata, että kukaan ei ole seppä syntyessään, ei edes isä.

Onneksi Tompallekin löytyy monipuolista puuhaa. Kodin paikka vaihtuu, mutta myös uudessa kodissa voi saada onnistumisen kokemuksia.

Louhen pyöreät ja värikylläiset muodot tuovat maalarinhommiin, lettujen paistoon ja lemmikkimadon majan tekoon hauskuutta ja kodikkuutta. Louhen luoma maailma on luonnollinen ja vapaasti hengittävä.

Voisi uskoa, että tämän kirjan avulla lapsen muutto oikeasti helpottuisi.

Pentti Hakulinen

kaupunkineuvos hallintot. maisteri Kunta- ja yritystalouden asiantuntija

Lastenkirjoja

kastepaiva.fi ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000 / vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Vantaa välittämään vantaalaisista !

astenkirjoissa muutetaan

Auno Mäkinen neuvottelupäällikkö pastori teologian sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteri Vantaanlaakso

Kristiina Louhi

241 Ota yhteyttä: auno@auno.fi

www.auno.fi

044 906 3710

Palveluja tarjotaan Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla Petri Posti, www.petriposti.com, 050 5003090.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Tompan perhe muuttaa kaupungista maalle. Uusi koti kaipaa nikkarointia.

linen salainen punainen lanka.

Puhelias Elias -kirjan teksti ja kuvitus tukevat harvinaisen hienolla tavalla toisiaan. Maijalan puuväripiirrokset korostavat kaupunkikuvauksessa arjen maagisuutta ja lapsen perspektiiviä.

Vuoropuhelua pehmoeläinten kanssa Anke Wagner ja Eva Eriksson: Timo ja Piko muuttavat. Lasten Keskus 2012.

VANTAAN

Saksalaisen lastenkirjailijan Anke Wagnerin ja ruotsalaisen pitkän linjan kuvittajan Eva Erikssonin kirjassa Timon perhe muuttaa.

Alle kouluikäisen Timon paras pehmoeläinystävä on Piko-koira, joka taitaakin edustaa reippaan isäntänsä toista, pelokasta ja konservatiivista puolta.

Perheen muuttoon liittyy kaikenlaista hämmentävää. Piko haluaisi olla — päinvastoin kuin isäntänsä — omassa kopissaan, aina ja ikuisesti. Vuoropuhelu pehmoeläimen kanssa auttaa poikaa käsittelemään omia pelkojaan ja odotuksiaan sekä sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Uuden kodin läheltä löytyy onneksi Emmi, jolla myös on oma pehmoeläinystävä. Ystävyys onnistuukin parhaiten juuri nelisin. Toinen on

helpompi hyväksyä, kun hänelläkin on monia puolia, kuten ihmisyyteen kuuluu.

Lapsen maailma tavaroineen ja kiipeilypuineen on kuvattu Erikssonin piirroksissa elävästi. Ne tekevätkin kirjan perin yksinkertaisesta tarinasta mielenkiintoisen.

Yhdessä eläminen on taitolaji Sven Nordqvist: Viiru muuttaa. Tammi 2012.

Kahdennessatoista Viiru ja Pesonen -kirjassa ollaan tultu siihen pisteeseen, että toinen käy välillä aikalailla hermoille.

Kissan ja ikääntyvän elämäntaiteilijan yhteiselo on haastavaa, sillä Viiru ei luonnostaan ole mikään hiljaa hissuttelija. Se pomppii aina aamuneljältä sängyssään ja Pesonen herää meteliin. Jotain täytyy siis tehdä. Onko kuitenkaan pysyvä ratkaisu laittaa Viiru asumaan vanhasta huussista rakennettuun erillisrakennukseen?

Ruotsalaisen Sven Nordqvistin tarinassa on jälleen elämänvii­ sautta keiden tahansa yhdessä elävien elämään. Maalaismaisema ja pienten tapahtumien suuret merkitykset ovat taattua Nordqvistiä. Kotikutoisen sympaattinen maalaismeininki

viehättää vuodesta toiseen ja piirrosten yksityiskohdissa riittää nautittavuutta.

Hautauspalveluja

Kertakäyttöunel­ mista ystävyyteen Johanna Venho ja Annastiina Syväjärvi: Yllin kyllin. WSOY 2012.

Johanna Venhon tarinassa Kylli-tytön perhe on muuttanut ja kaikki on hyvin, paitsi että muutossa tavaraa on siirtynyt uuteen kotiin järjettömiä määriä. Lieneekö syy uudessa ympäristössä, kun Kylli ei ole erityisen innostunut vanhoista leluistaan, vaan haluaisi saada itselleen jotain uutta. Lelukuvastossa komeilee pinkki puhuva poni, joka voisi syrjäyttää jopa ylimmän ystävän, Elviira-nuken.

Kuvittaja Annastiina Syväjärvi on tehnyt Kyllin perheestä koirahahmoja häntineen päivineen. Ne sulautuvat yllättävän hyvin muuten melko arkisesti luonnosteltuun tavaramaailmaan.

Talvisissa ulkokuvissa on mahtavaa tunnelmaa. Kylliä uhkaava lelukuvastomaterialismi sulaa onneksi rattikelkkalasketteluun, kun kuvaan astuu mukava Oiva-poika. Kaverusten nopeasti syntyneet yhteiset salaisuudet tuovat helpotusta muuton aiheuttamaan hämmennykseen.

Hannu Kylkisalo

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Terveydenhoitoa Hermoratahieronnan mestari Suvi Zamit Malminkartanossa.

Myös kotikäynnit 0400 729673.

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan hyvin varustettu, uusi yksiö 34 m2, Louhelan as. lähellä, luotettavalle alk. 1.12. P. 040 590 5902

Vuokrata halutaan

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi.

Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

15

Vantaan seurakunnat 11.– 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka.

Lapsille ja perheille

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaina Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Älä anna harmaakaihin sumentaa arkea.

Harmaakaihin oireet tuntuvat nopeasti arjessa. Lukeminen ja televisionkatselu vaikeutuu, hämäränäkö heikentyy ja värisävyt erottuvat huonommin. Silmät saattavat myös häikäistyä helposti kirkkaassa valossa. Onneksi apua ei tarvitse odottaa, eikä epävarmuudessa tarvitse elää.

Varaa siis aika asiantuntevalle silmäkirurgille Diacorista.

Siitä se elämä kirkastuu.

TIEDUSTELUT JA AJANVARAUS 09 7750 8160

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

HERÄNNÄISSEURAT

43 Osmo Kähkönen 050 556 7036 osmo.kahkonen@pp3.inet.fi http://osmokahkonen.fi ▶ ▶ ▶ ▶ ▶

Keravan Energia Oy:n aik. toimitusjohtaja TSL:n Vantaan Opintojärjestön puheenjohtaja Rekolan Eläkkeensaajien johtokunnan jäsen Päiväkummun Omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Senioreiden kuntosaliohjaaja

Tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta

16

La 13.10. klo 16 Virsilaulutilaisuus Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Veisataan Malmivaaran virsiä.

Su 14.10. klo 9 Aamuveisuut Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16.

Klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Saarnaa Urpo Karjalainen. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 10 Kirkkopyhä Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 15 Kotiseurat Raija ja Antero Murtoniemellä, Jakob Forssellinkatu 18, Loviisa.

Klo 18 Rajamäen kirkon srk-salissa, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ti 16.10. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. To 18.10. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 14.10. klo 14 Kristus, kirkon yhdistäjä Maija Rostedt ja Mikko Hautala

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 14.10. klo 12. Harri Nurminen, Tarja Meijer, Pyhän Andreaan Kuoro, Hakunilan Kirkon Kuoro, Sirkku-Liisa Niemi, Outi Noponen. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 15.10. klo 18.30–20. Seppo Suokunnas.

Päiväraamattupiiri ti klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Galatalaiskirje avautuu ke 17.10. klo 18–20. Jari Araneva luennoi Galatalaiskirjeen sanomasta.

Valoa syksyyn -musiikki-ilta ke klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat laulaa ja laulattaa. Vapaa pääsy. Äitien iltakerho to 18.10. klo 17.15. Pieni hartaus ja keskustelua ajankohtaisista aiheista teekupin ja pienen purtavan äärellä.

Lapsille on omaa ohjelmaa. Kokoontumiset 1.11., 15.11. ja 29.11.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja ilm.

Susanna Heikkinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p.

050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Lähetyspyhän messu su 14.10. klo 10. Saarnaa Risto Leikola, Kaija Laalo-Lipponen, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Kahvihetkessä mukana seurakunnan nimikkolähetit Kirsi ja Risto Leikola Etiopiasta.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Seniorikerho ti 16.10. klo 13– 14.30. Diakonissa Susanna Heikkinen vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11. Pikkurahalla kahvia, mehua ja syötävää. Lehtiä luettavaksi ja lapsille leluja leikittäväksi.

Kaikille avoin ehtoollinen ke 17.10.klo 9.30.

Viikkomessua ei ole ke 17.10.

Lähetyspiiri to 18.10. klo 18.30– 20.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo

Jippii-laulukerho harjoittelee keskiviikkoisin klo 18–18.30 Vaaralan kirkolla. Kuoro on tarkoitettu pienemmille lapsille 3-vuotiaista alkaen. Koululaisille harjoitukset maanantaisin klo 18–19 Hakunilan Kotikirkossa, Kaviokuja 7. Tiedustelut Merja Vuori p.

044 523 1355.

Koululaisten raamattukerho kuukauden toisena torstaina klo 18–19, Hyvärisillä, Riekkomäentie 8.

Syksyn liikuntaleikkikoulut ja pelikerhot. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.nmkyvantaa.fi

Kastettu Sara Karoliina Karhu, Amanda Elisabeth Luostarinen, Meea Maria Mäkelä, Hiski Joose Juhani Söderberg, Kerttu Helinä Stranden.

Hautaan siunattu Eeva Marjatta Haakana 73 v, Aleksi Juhani Turunen 20 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, lähetyspyhä su 14.10. klo 10. Saarna Marko Pihlajamaa Sanansaattajista, liturgi AnnaKaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Hämeenkylän kamarikuoro laulaa. Kirkkokahvit.

Raamattuluento to 11.10. klo 18.30. Aiheena 1. Piet. 3. Luennoitsijana Jouni Salko.

Miesten sauvakävelypiiri su 14.10. klo 18. Lähtö kirkolta. Kävelysauvat mielellään mukaan.

Lopuksi rentoudutaan kirkon saunassa.

Raamattuluento to 18.10. klo 18.30. 1. Pietarin kirjeen luvut 4 ja 5. Luennoitsijana Jaakko Kara.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 17.10. klo 14. Aiheena paikka- ja karttatiedot.

Lapsille ja perheille Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu sunnuntaisin 28.10. saakka klo 16–17 Lammaspolku 1:n kerhotilassa.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Messu su 14.10. klo 16. Anna-Kaisa Inkala ja Hannu Lehtikangas.

Lähetysmyyjäiset la 13.10. klo 11–14. Myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia. Lounaaksi voi ostaa keittoa ja vohveleita. Tuotto ohjataan lähetystyölle. Lapsiperheille kierrätyspöytä. Voit tuoda ehjiä ja siistejä lasten leluja ja vaatteita ja ottaa niitä myös mukaan. Musiikista vastaa Kolmen Kopla, joka esittää kansanlauluja, virsiä ja populaarimusiikkia Espanjasta, Italiasta ja Saksasta.

Kenian lähetyspiiri to 18.10. klo 11. Vieraana rovasti Martti Laitinen.

Kastettu Aida Milla Kaarina Toivanen, Leo Salomon Riuttalahti, Toivo Il-

.–18.10. mari Melamies, Hermanni Matias Valta.

Hautaan siunattu Sylvi Sofia Valkama 83 v, Sirpa Tuulikki Vuolanen-Messaaf 55 v.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 16.10. klo 13. Raakel Laaksonen ja Vesa Ruokonen.

Lapsille ja perheille

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 11.10. klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Maahanmuuttajanaisten suomen kielen piiri to 11.10. ja 18.10. klo 17. Opetellaan suomen kieltä ja kulttuuria, tutustutaan uusiin ihmisiin ja ollaan yhdessä.

Kielitaitovaatimuksia ei ole. Tule rohkeasti mukaan. Opettajana toimii Maiju Tykkyläinen. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 12.10. klo 15. Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Raamattu- ja rukouspiiri su 14.10. klo 17. Pastori Risto Auvinen opettaa Filippiläiskirjeestä.

Piiri kokoontuu kerran kuukaudessa 25.11., 9.12.

Varhaisnuorille Matkailukerho 7–14 vuotiaille tiistaisin klo 16.30–18 Korson kirkon nuorisotiloissa. Tutustutaan eri maiden kulttuureihin askarrellen ja kokkaillen.

Bändikerho 10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 17–18 Korson kirkon bänditiloissa. Kerhossa rummut, kitara, sähkökitara, basso.

Moottoritekniikkakerho 8–12-vuotiaille tiistaisin klo 18– 19. Kulomäen seurakuntakoti, Kulotie 5. Moottoreiden huoltoa ja korjausta.

Kerhoissa on vielä tilaa. Ilmoittautumiset: kerhoilmoittautumiset@gmail.com Perheleiri kouluikäisille ja heidän vanhemmilleen Kuntokalliossa 30.11.–2.12. Ilmoittautumiset 28.10. mennessä. Hinta 50 e/ aikuinen ja 25 e/lapsi.

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 15.–18.2. tytöille ja 21.–24.2. pojille. Hinta 60 e.

Ilmoittautumiset: tytti.malinen@ evl.fi, tyttöjen leiri ja perheleiri, ja terho.kettunen@evl.fi, poikien leiri. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet nettisivuiltamme: www. vantaanseurakunnat.fi/korso/tytotjapojat.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nupe-kahvila avoinna nuorille Nikinmäen seurakuntakodissa perjantaisin klo 18–21. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua mukaan ohjaamaan oman aikataulunsa mukaisesti ja saavat tehtäviinsä koulutuksen. Lisätiedot: Tero Fleminch, p. 050 461 0568.

Muuta Muista tuntematonta merenkulkijaa. Merimieskirkon joulupaketit voi toimittaa ti 23.10. mennessä kirkkoherranvirastoon. Paketin päälle tulee merkitä, onko sisältö naiselle vai miehelle ja minkä kielistä tekstiä siinä on. Helposti pilaantuva tavara tulee jättää pois.

Myös rahalahjoituksia voi osoittaa Merimieskirkon pankkitilille Sampo 800018–63597 tai FI5580001800063597 DABAFIHH. Viestiksi lahjoituksiin ”Joululahja merenkulkijalle”.

Kunniakäynti mereen menehtyneiden muistomerkillä Eiranrannassa, Helsingissä la 3.11. klo 12. Paikalla ovat kaikkien merenkulun organisaatioiden edustajat. Meripelastusseuran alukset suorittavat ohimarssin.

Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Piristä rakkaasi päivää ja askartele romanttinen kortti Susanna Mishaelin työpajassa.

M

yöhäissyksy ei ole periaatteessa kovin romanttinen vuodenaika.

Taidepedagogi Susanna Mishael on tois-

ta mieltä.

— Ystävänpäivä sijoittuu alkukevääseen. Sinne on vielä pitkä matka.

Mutta romantiikkaa saa olla muulloinkin!

Mishael päätti ryhtyä vastaiskuun tuomalla romantiikan varsin käsin kosketeltavalle tasolle. Hän vetää Tikkurilan Olotilassa työpajan, jossa tehdään romanttisia kortteja.

Mikä tekee kortista romanttisen?

— Eiköhän rekvisiitta tee romantiikan, Mishael toteaa.

Rekvisiitalla hän tarkoittaa korttiaskarteluun varattuja materiaaleja. Mishael on maalannut valmiita korttipohjia, joille työpajan osallistujat sommittelevat haluamansa kokonaisuuden muun muassa enkelien ja sydänten kuvista. Väriskaala-

kin on, teemaan sopien, hempeä.

— Kortteja voi tulla tekemään, vaikka olisi käsi paketissa, Mishael kannustaa.

Hän on käytettävissä leikkaus-, liimaus- ja suunnitteluapuna.

Yksi asia Mishaelia hieman epäilyttää.

— Tuleekohan tänne ollenkaan miehiä? hän aprikoi keskellä työpäivänsä kiireitä.

Värin voima Susanna Mishael näkyy Olotilassa muutenkin. Hänen taidenäyttelynsä on ripustettu Olotilan seinille lokakuun ajaksi. Romanttisten kort­tien askartelijat voivatkin herkän työnsä lomassa tutustua Luonnonvoimaa-näyttelyyn ja keskustella näkemästään taiteilijatreffien merkeissä.

— Luonnossa on paljon asioita, joista saa voimaa — hajut, värit, kasvit, eläimet, Mishael kuvaa näyttelyn taustaa.

— Rentoudun luonnossa. Pitkän päivän jälkeen minun on pakko päästä ulos metsään kävelemään.

Näyttelyssä keskeisessä roolissa ovat eläimet. Mishaelin kissapetosarjaan kuuluu muun muassa gepardeja ja lumileopardeja. Olotilan seinillä seikkailevat susiperheet ja luolamaalausten villihevoset. Löytyypä maalausten joukosta myös oma, edemennyt koira.

Maalaaminen vapauttaa Mishaelille maalaaminen on elintärkeä harrastus.

— Kun maalaan, vapaudun kaikista muista asioista: työpaineista, perhehuolista. Maalaaminen tyhjentää mieleni.

Mishaeliin kolahtavat räväkät teokset, jotka herättävät vahvoja tunteita.

— Kaipaan väriä ja liikettä. Saan niistä energiaa.

Maalaamisen ohella Mishaelin elämän täyttää työ Vantaan kaupungin Aktiivisesti kotona -hankkeessa.

— Vierailen yksin asuvien vanhusten luona. Aktivoin heitä taiteen avulla ja keskustelen heidän kanssaan. Vedän myös kerhoa vanhuksille.

— Lisäksi olen neljän lapsen yksinhuoltaja. Siinäkin riittää työtä.

Saila Keskiaho

Korttityöpaja pe 12.10. klo 12.30–14 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5a, Vehkapolun kävelykatu

Taidepedagogi Susanna Mishael kannustaa miehiä mukaan romanttisten korttien askartelemiseen.

Hans von Schantz

Vanhemman väen piiri to 11.10. klo 10. Puhujana teologi AnnaLiisa Valtavaara aiheesta ”Huolena huolehtiminen”. Ruokamaksu 10 e.

Miesten saunailta to 11.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 11.10. klo 19 päiväkerhotilassa teatteri-ilmaisunohjaaja Petri Winckelin johdolla.

Päivä vapaaehtoisille la 13.10. klo 9–16 Korson kirkon seurakuntasalissa.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 14.10. klo 10. Urpo Karjalainen, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit ja seurat.

Seuroissa puhujina Antti Elenius, Kimmo Saares ja Tiina VihmaPurovaara.

Runopiiri ma 15.10. klo 13. Piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 15.10. klo 18. Kotkansiiven kokoustila.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 15.10. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 17.10. klo 11.

Hartaus ja ruokailu. Jari Ilmonen.

Lähetyspiiri ke 17.10. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.10. klo 18. Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 17.10. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 18.10. klo 13. Raakel Laaksonen ja Vesa Ruokonen. Muistineuvoja Merja Ruotsalainen jakaa tietoa muistisairauksista ja muistin huollosta.

Aikuisten näytelmäkerho to 18.10. klo 19 päiväkerhotilassa teatteri-ilmaisunohjaaja Petri Winckelin johdolla.

Naisten saunailta to 18.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisrippikouluryhmä aloittaa Korson kirkon kirjastossa perjantaina 19.10. klo 18.15. Ennakkoilmoittautumiset ja tiedustelut pastori Vesa Ruokonen, p. 050 574 7285 tai vesa.ruokonen@evl.fi

Pyhäkoulu su 14.10. klo 10, Satu Leisola ja Päivi Miettinen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Ei perhe- ja päiväkerhoja syyslomalla 18.–19.10.

Suomen kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstai-iltapäivisin Nikinmäen seurakuntakodilla, Surviaisenkuja 1. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Vauvamuskarit alkavat ke 24.10.

Ilmoittautumiset ke 17.10. klo 9 alkaen Satu Kurviselle, p.050 574 7283.

Leikkaa ja liimaa rakkautta

Kastettu Pihla Olga Ilona Niemelä, Inka Maria Hautamäki, Luka Veikko Kalervo Herranen.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 17.10. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, perhepäivystys Asolan seurakuntatalossa ti 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, vahtimestari p.

09 830 6710 tai 050 590 3495.

Ei torstaipiiriä 11.10, toisin kuin aiemmin ilmoitimme.

Messu su 14.10. klo 10, saarnaaja Elisa Nousiainen, liturgi Vappu Olsbo, kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Outi Noponen, Rekolan ja Hakunilan kirkkokuorot. Seurakunnan lähetyspyhä, kirkkokahvit.

Kohtaamisia Sanan äärellä -ilta su klo 17.30. Arja Asikainen avaa aihetta ”Mitättömänä Ju-

malan käytössä”. Iltatee, lapsille omaa ohjelmaa.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Saunomista, keittotarjoilu, laulua ja seurustelua.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.30.

Aamumessu ke 17.10 klo 9. Annaelina Tähtinen ja Sirkku–Liisa Niemi.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.

Torstaipiiri 18.10. klo 13, ikäihmisten raamattupiiri, vieraana lähetti Elisa Nousiainen.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30– 20.

Kristillinen kansanmusiikkiklubi torstaisin klo 18.30–20.

Aikuisten avoin musiikkiworkshop. October 11th and 18th also in English.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30. Ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,5 e.

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 11.10. klo 17. Luottamuksellinen vertaistukiryhmä.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

Perheraamis ma klo 18.30.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19–21.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Open doors ke klo 18 kirkolla.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–17.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Liikuntavaatteet ja vaaleapohjaiset sisäpelikengät mukaan, mailan saa lainaksi.

Sähly peruttu 18.10.

Isoskoulutusleiri pe–su 12.– 14.10. Kuntokalliossa.

Lapsille ja perheille Lapsityö on syyslomalla 18.– 19.10, joten tuolloin ei ole kerhoja.

Taaperokerho torstaisin klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa, Tuovintie 39.

Perhekerho suomeksi ja englanniksi torstaisin klo 9.30 kirkon päiväkerhotilassa.

Family group in English and Finnish on Thursdays at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

Vauvakerho pe klo 9 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Perhekerhot ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Muuta Ehtoollishartaus to 18.10. klo 13 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Pastori Marja-Liisa Malmi ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Kastettu Niko Santtu Antero Gröhn, Nooa Anttoni Jeskanen, Siiri Marikki Katajisto ja Lila Janina Eklund.

Hautaan siunattu Eeva Raakel Puromäki 90 v, Selma Leskinen 90 v, Aune Kaari-

na Martiskainen 87 v ja Annikki Tanskanen 81 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko kotiisi pientä apua? Seurakuntamme vapaaehtoisten nikkaristi-ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen, p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 14.10. klo 12. Vanhustenviikon messu. Janne Silvast, Tiina Komulainen, Terje Saard.

Messun jälkeen kirkkokahvit

17

Vantaan seurakunnat 11.–18.10.

Eric Isselee/Rodeo

pappilassa. Mukana myös Omalla äänellä -lauluryhmä. Vapaaehtoiset jakavat messun jälkeen kirkon ovilla 100 pullapussia seurakuntalaisille ja kannustavat heitä vierailemaan ikääntyneiden tuttaviensa ja sukulaistensa luona.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Laulupiiri pe 12.10. klo 13. Tikkurilan kirkon kahvio, Samppa Laakso.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 13.10. klo 15. Toimituskappeli.

Messu su 14.10. klo 10. Vanhustenviikon messu. Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Mimmu Kyrönseppä Siionin Kannel -seurat su 14.10 klo 15. Puhujina rovasti Paavo Erelä ja Päivi Helén. Seurakahvit klo 14.30. Neuvotteluhuone.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 15.10. klo 13. Kahvio.

Naiset sanan äärellä ma 15.10. klo 10–12. Pienryhmä naisille.

Kahvit ja yhdessäoloa. Lastenhoito järjestetty. Takkahuone.

Sansan radiopiiri ma 15.10. klo 18.30. Neuvotteluhuone.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 16.10. klo 12.

Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla. Ennen ruokailua hartaus. Päivi Helén, Hanna Raunu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.10. klo 13–14.30. Neuvotteluhuone.

Tikkurilan kirkon ovet ovat avoinna ke 17.10. klo 14–17. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan kirkkoon tai hiljentymään hetkeksi arjen kiireiden keskellä.

Aamurukouspiiri keskiviikkoisin, peruttu 17.10. ja 24.10.

Arki-illan ehtoollinen asunnottomien yössä ke 17.10. klo 18, Päivi Helén, kanttorina Tea Polso.

Tikkurilan Hannat to 18.10.

Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30. Neuvotteluhuone.

Ilosanomapiiri to 18.10. klo 16.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri to 18.10. klo 18.

Ryhmähuone. Avoin piiri kaikentasoisille, työskentely omaan tahtiin. Läsnäolo ei ole joka kerta välttämätön. Tied. Tiina Komulainen p. 050 310 6824 tiina.komulainen@evl.fi.

Näppärin sormin -käsityöryhmä to 18.10. klo 18. Neuvotteluhuone.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 18.10. klo 18. Takkahuone.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri ke 17.10. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 12.10. klo 18.

Raamattu- ja rukouspiiri ma 15.10. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 18.10. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Kastettu Alex Jaakko Eemeli Kaihoniemi, Joel Tapio Olavi Isolankila, Elmo Valle Tapani Rissanen, Elias Olavi Ilmari Soikkanen, Peppi Anni Helena Helenius, Luna Maria Elo, Ella Sara Sofia Kukkonen, Dominic Mikael Hakasaari, Lilla Mea Titia Kanniainen, Ilia Eerik Ilmari Virtanen, Elia Aleksander Airaksinen, Vertti Ilmari Lähteenmäki, Kasperi Tapio Hermanni Hirvonen, Pihla Katariina Mäkinen.

Karsimisen paikka? Tuo vanhat lelut ja lastenvaatteet kierrätyspöydälle lähetysmyyjäisiin la 13.10. klo 11–14 Vapaalan seurakuntatalolle, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Myyjäisissä voi myös ostaa käsitöitä ja leivonnaisia sekä nauttia keittoa ja vohveleita.

Lapsille ja perheille 5-vuotissyntymäpäiväjuhlat Tikkurilan kirkossa la 13.10. klo 16. Yhdessä kummien ja perheen kanssa laulamme, leikimme ja syömme juhlakakkua. Mukana Hertta-kirkonrotta. Mukaan kutsutaan kaikki vuonna 2012 5 vuotta täyttävät. Tilaisuuden kesto n. 45 min.

Vekkulikerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 9–11.

Tammisto ti ja pe klo 9–11. Ristipuro pe 9–11. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863. Huom. kerhoja ei ole to–pe 18.–19.10. syysloman vuoksi.

Päiväkerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 12.30– 15.30. Ristipuro ja Tammisto ti ja pe klo 12.30–15.30. Ylästö ti ja pe klo 9–12. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863. Huom. kerhoja ei ole to–pe 18.–19.10. syysloman vuoksi.

Avoimet perhekerhot Tammiston kerhohuone ma klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Tikkurilan päiväkerhotilat Unikkotie 5B 2.krs pe klo 9.30 ja Kartanokosken kerhohuoneisto pe klo 14. Huom. kerhoa ei ole pe 19.10. syysloman vuoksi.

Vauvaolkkarit tiistaisin Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30.

Mukavaa yhdessäoloa, askartelua, leikkiä, laulua, tarjoilua maksua vastaan ja hartaushetki. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs, Ylästö to klo 9.30. Huom. kerhoa ei ole to 18.10. syysloman vuoksi.

Perheolkkari ti klo 9.30 Ilolan seurakuntatalolla ja Pakkalan kerhohuoneistolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2.krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Lauantaikeidas la 13.10. klo 16.

Leipää ja viiniä ➤

Perheiden yhteinen iltapäivähetki. Lapsille myös omaa ohjelmaa.

Pyhäkoulu su 14.10 klo 10 Tikkurilan kirkko ja Ylästö, klo 11 Kartanonkoski, Ristipuro ja Ilola.

Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Jos kaipaat aikaa asiointiin tai vain hetken levähtääksesi, Tikkurilan seurakunnan Lapsiparkki antaa mahdollisuuden siihen. Kaksi lastenohjaajaa järjestää lapsille tekemistä ja valvoo yhdessäoloa. Parkissa pidetään pieni, rauhallinen eväshetki, joten varaa mukaan jotain pientä purtavaa. Alle 3-vuotiaiden hoidosta aina neuvoteltava etukäteen, ja heidän hoitoaikansa on maksimissaan kaksi tuntia.

Parkki on maksuton. Parkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p.

050 5736235 viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Viestiin tulee aina vastaus, mahtuuko lapsi parkkiin. Lisätiedot Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi Huom. Lapsiparkkia ei ole pe 19.10. syysloman vuoksi.

Koululaisten kerho ma ja to klo 12.30–15.30 Ilolassa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi. Huom. kerhoa ei ole to.18.10. syysloman vuoksi.

Nuorille Ilmoittaudu vuoden 2013 rippikouluihin 8.–21.10 netissä osoitteessa www.vantaanriparit. fi/tikkurila.

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Walkers nuortenkahvila pe 12.10. klo 19–22.

Iso 1 D -koulutus su 14.10. klo 16.30. Wintti.

Nuorten aikuisten lauluryhmä ti 16.10. klo 18.15. Nuorisotila.

Syyslomaleiri ke–pe 17.–19.10.

Luvassa mukava syysloma yhteisen puuhastelun merkeissä. Kouluikäiset ja nuoret samaan aikaan Holmassa. Leirin hinta 20

Kuolleet Yrjö Gunnar Sinisalo 85 v, Tarja Anneli Isaksson 65 v, Tapio Juhani Seppä 65 v.

Kivistön kirkko

e. Leirillä toimintaa ulkona ja sisällä, saunomista ja hiljentymistä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: koululaiset Enni Korhonen p. 050 526 9401, nuoret Timo Kekkonen p. 050 369 3528

Muuta Hiljaisuuden retriitti pe–su 23.11–25.11. Holmassa. ”Olkoot puhtaat sydämemme Kristuksen kasvot nähdäksemme.” Retriitin teemana on elokuussa 2012 poisnukkuneen kirjailijan ja virsirunoilijan Anna-Maija Raittilan tuotanto. Tule hiljentymään rukoushetkien, Anna-Maija Raittilan tekstien ja meditatiivisen kantelemusiikin avulla. Retriittiin kuuluu olennaisena osana puhumattomuus, johon jokainen osallistuja sitoutuu. Retriitin aikana on mahdollista varata keskusteluaika vetäjän kanssa. Retriitti on tarkoitettu ensisijaisesti Tikkurilan seurakunnan jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 2.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 tai Unikkotie 5B, ma–pe klo 9–15. Paikkoja on rajoitetusti. Retriitti pidetään kurssikeskus Holmassa. Hinta 80 e, sis. ohjelman, ruokailut, majoituksen omassa huoneessa, liinavaatteet ja pyyhkeen sekä saunan perjantaina. Infokirje postitetaan marraskuussa. Vetäjinä pastorit Tiina Komulainen ja Heikki Leppä. Lisätietoja Tiina Komulaiselta, p. 050 310 6824, tiina.komulainen@evl.fi Talous solmussa? Taloudenhallinnan kurssilla käsitellään päivittäisiin raha-asioihin liittyviä ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja. Kurssi alkaa 8.11. klo 10 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3.krs. Kurssi kestää kolme peräkkäistä torstaipäivää klo 10–12. Ilmoittautuminen pe 2.11. mennessä: johanna.lehmusmies@evl.fi tai diakoniapäivystyksiin ma ja to klo 10–12 p. 050 439 9651.

Lähetysopintomatka Israeliin 3.–10.3.2013. Vantaan seurakuntien yhteisellä matkalla ma-

na angolalainen musiikkiryhmä Jose Nlandun johdolla. Messussa muistetaan myös 10 vuotta sitten tapahtuneen Myyrmannin räjähdyksen uhreja ja heidän läheisiään. Kirkkokahveilla lisää angolalaista musiikkia sekä tietoa lähetystyöstä ja Kauneimmista joululauluista. Myynnissä tuotteita lähetystyön kohdemaista.

Pyhäkoulu su 14.10. klo 10 kerhohuone 4.

Maanantaipiiri ma 15.10. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 15.10. klo 17.30–19 iso srk-sali.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Seniorikerho ti 16.10. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Mammaraamis ke 17.10. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Seurakuntailta ke 17.10. klo 18.30. Raamatun juhlat, valt. tri.

Jouko Jääskeläinen.

Seniorikerho to 18.10. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 18.10. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi pe 12.10. klo 12–15.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419

Diakoniapäivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2.krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Messu su 14.10. klo 12. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Maija Maltela. Airikki Pousi ja Liisa Kiilunen, laulu. Kirkkokahvit.

Lapsikuoron harjoitukset ti 16.10. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Raamattu-rukouspiiri ti 16.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 17.10. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 17.10. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Rukousilta to 18.10. klo 18.30.

Seppo Juntunen.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Seniorikerho ti 16.10. klo 12.30– 14.

Martinristi

Myyrmäen kirkko

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Uomatie 1, p. 09 830 6429

Seniorikerho to 11.10. klo 13– 14.30. Kodin turvallisuus. Aiheesta kertomassa turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotiranta KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 11.10. klo 18.30–20.30.

Lähetyspiiri ti 16.10. klo 18.30– 20 srk-sali.

Lukupiiri ke 17.10. klo 17.30 Olotila. Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi.

Seniorikerho to 18.10. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 18.10. klo 18.30–20.30.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho to 11.10. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 11.10 klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Lokakuun lauluja to 11.10. klo 19. Vaskivuoren lukion kamarikuoron syyskonsertti. Kuoroa johtaa Jonna Salminen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Vanhustenviikon kotiruokalounas pe 12.10. klo 11–13 iso srk-sali. Liput 10 e. Varaukset p.

050 310 7189 tai 050 512 1168.

Kansainvälinen messu su 14.10. klo 10. Saarna Helsingin hiippakunnan lähetyssihteeri Hannu Lätti, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Maija Maltela. Messu toteutetaan suomeksi, englanniksi, lingalaksi ja ranskaksi. Muka-

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 17.10. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 17.10. klo 19–21.

Ensi sunnuntai on 20. sunnuntai helluntaista. Päivän aihe on Usko ja epäusko.

Päivän tekstit ovat Ps.78: 1–8, 4. Moos.21: 4–9, Kol.1: 19–23, Joh.7: 40–52.

Rikkinäisyys hyväksytty Jeesusta pidättämään lähetetyt miehet palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä kysyivät: ”Miksi ette tuoneet häntä?”

Miehet vastasivat: ”Yksikään ihminen ei ikinä ole puhunut sillä tavoin kuin hän.”

Joh 7:45-46

18

joitutaan Tiberiaassa ja Jerusalemissa, vieraillaan mm. pyhillä paikoilla, tutustutaan Israelin historiaan ja nykypäivään sekä palestiinalaiskristittyjen ja messiaanisten juutalaisten tilanteeseen. Matkanjohtajana lähetyssihteeri Sipe Jalokinos p. 050 414 7234, mukana lähetyssihteerit Kaisa Aalto ja Päivi Peittola. Hinta 2 hh puolihoidolla n. 1550 e, sis. retket, suorat lennot. Ilm. Toiviomatkat p. 09 565 7170 tai helsinki@toiviomatkat.fi

T

änään olen arvostellut muita. Olen ajatellut olevani parempi kuin muut, tai ainakin parempi kuin tuo toinen. Ehkä olenkin tässä asiassa.

Tosiasiassa saatan olla toista huonompi monessa muussa asiassa. Mutta sitähän minä en halua ajatella.

Nykymaailmassa arvotamme helposti muita ihmisiä monenlaisten suoritusten kautta. Kuinka ahkerasti olet opiskellut? Kuinka hyvin olet hoitanut lastasi? Kuinka monta asiakaskontaktia olet saavuttanut työssäsi?

Kuka näyttää kauneimmalta? Kuka tuntee Raamatun parhaiten? Olenko minä tarpeeksi hyvä?

Oletko sinä?

Jeesus tuli meidän luoksemme huolimatta siitä, mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä. Jeesus ei katso ammattiamme tai sosiaalista luokkaamme. Jeesus ei välitä siitä, miltä näytämme tai tuoksumme.

Jeesus hyväksyy meidät, rikkinäiset ihmiset. Yksikään ihminen ei kykene samaan kuin Jeesus, mutta hänellä on meille kerrottavaa. Mitä sinä voisit häneltä oppia?

Pasi Alho Hämeenkylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Jani Laukkanen

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1

Miehet lauteilla ke 17.10. klo 19.30–21. Keskustelua ja saunomista. Tied. Matti Nevalainen, p.

040 857 6753.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 14.10. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30– 19, yksinhuoltajien kerho Vaskipellossa pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho Martinristissä ke 14.30–16, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Muuta Haluatko järjestää avoimen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden kodissasi adventtiaikana? Kivistö–Seutulan kirkkopiirissä järjestetään tulevana adventtiaikana 3–4 tilaisuutta. Tied. ja ilm. viim. 17.10.: pasi.kilpelainen@evl.fi tai 050 3816323.

Vanhustenviikon pääjuhla ”Yhdessä vahvempia” la 13.10. klo 13–15.15 Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36. Ohjelmassa on mm. järjestöjen musiikki- ja runoesityksiä sekä kansanmusiikkiryhmä Angolasta.

Juhlapuhujana on Pirkko Lahti.

Vapaa pääsy.

Kastettu Silja Ilona Häärä, Nelli Minea Ruostetsaari.

Hautaan siunattu Jaakko Henrikki Jokisilta 82 v, Kauko Vilho Ilmari Keurulainen 79 v.

Korvapuusti on Enni Hagelin pullasuosikki.

Kädet joilla tehdä Enni Hagel leipoo pullia, joilla on tarkoitus: ikäihmisten ilahduttaminen.

T

avoite ei ole vähäinen: pari–kolmesataa pullaa. Ainakin sen verran hiekkaharjulainen Enni Hagel, 73, ja muutama muu vapaaehtoinen aikovat leipoa Tikkurilan kirkolla ensi lauantaina.

— Emäntä laittaa taikinan valmiiksi. Me vapaaehtoiset pyörittelemme pullia. Ilmeisesti teemme pääasiassa pyöreitä pullia, Hagel kertoo.

Pullat jaetaan sunnuntaina 14.10. Pyhän Laurin kirkossa messun päätteeksi. Idea on, että pullapussin saaneet lähtevät sen kanssa tapaamaan itselleen läheistä ikääntyvää ihmistä. Messu on osa Vanhusten viikkoa, jota vietetään tänä vuonna 7.–14.10.

Kuohkeus tekee pullan

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa sö 14.10. kl.10. Lit. Anu Paavola, pred. Martin Fagerudd, ass. Kaj Andersson, kantor Nina Fogelberg. Välsignelse av nya medarbetare. Festkaffe i Bagarstugan.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Ingen högmässa sö 14.10.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 16.10. kl. 13. Gäst: Gunnar Weckström. Kaffeservering.

Enni Hagelin pakastimessa on aina pullaa vieraiden varalle.

— Pystyn olemaan niin, etten niitä itse juurikaan syö.

Pulla on paitsi leivonnainen, myös kiistojen aihe. Siksi on paikallaan selvittää Hagelin kannat perusasioihin.

Pullan päällä: voisilmä vai raesokeri?

— Voisilmä.

Leivonnassa: margariini vai voi?

— Kyllä minä voita käytän.

Korvapuusti vai tavallinen pulla?

— Sanotaan, että korvapuusti.

Ja ennen kaikkea järkähtämätön vedenjakaja, laskiaispulla: mantelimassalla vai hillolla?

— Mantelimassalla. Se oli meillä nuorten toive. Sanoivat, että hilloa saa muutenkin.

Hyvän pullan määritelmä riippuu syöjästä.

Hagel tunnustautuu kuohkeiden pullien ystäväksi. Hänen pullataikinassaan on yleensä aika vähän jauhoja.

Hagelilla on oma niksinsä taikinan kuohkeuden takaamiseksi.

— Pistän pullataikinan mikroon, en missään nimessä laita mikroa päälle, vaan jätän oven vähän raolleen. Siellä taikina kohoaa 25 minuuttia.

Mikro on vedoton paikka.

Avartuneet ajatukset Oikeastaan pullat eivät ole lainkaan Enni Hagelin vapaaehtoistyön ytimessä. Lauantaisiin pullatalkoisiinkin hän intoutui, koska päivä sattui olemaan vapaana.

Varsinainen työsarka Hagelilla on lähimmäispalvelussa. Hän toimii tukihenkilönä ja tapaa tuet­tavaansa kerran viikossa aina kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamisissa tärkeintä on keskustelu.

— Hän ei ole päässyt kahteen vuoteen ulos kotoaan. Jo tapaamistemme alussa hän toivoi, ettei lääkkeistä puhuttaisi ollenkaan.

Tuettava ihminen on syntynyt ennen sotia

Dickursby kyrka

Folkhälsanhuset

Stationsvägen 12

Vallmovägen 28

ViAnda-kören övar ti 16.10. kl.

13.15–15.30 Inget Familjecafé to 18.10.

Dickursby pensionärskrets ons 17.10. kl. 14. Kaffeservering.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 15.10. kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt.

Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Döpta Jannika Kristina Lindfors.

Yhteiset Asuntotyö Asunnottomien yön tapahtuma ke 17.10. Lauri Lairalan aukiolla klo 15 alkaen.

Asunnottomien yön ehtoolliskirkko klo 18 Tikkurilan kirkossa.

Asuntotyön palvelu- ja puhelinajat p. 050 573 6354 ke 17.10. klo 10–12 Hakunilan kirkolla ja

ke 24.10. klo 10–12 Myyrmäen kirkolla.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 12.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Sellon kauppakeskuksen 3.krs, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Näkövammaistyö Kirkon aarretta etsimässä to 25.10. klo 12.30–14, Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45. Pyhän Laurentiuksen esittely ja kahvit. Ilmoittaudu Terhi Suonsivulle viimeistään 23.10. mennessä.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Tikkurila

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Malmilla, aivan niin kuin Enni Hagelkin. Sota-aika, pommitukset ja vanhan Malmin muistot yhdistävät.

Vapaaehtoistyöhön Hagel tarttui viisi vuotta sitten. Vuonna 2004 hän oli jäänyt 35 työvuoden jälkeen eläkkeelle Keskon varastosta.

— Veljeni, hänkin leski, asui lähellä kotiani.

Hän oli liikuntarajoitteinen. Autoin häntä aika paljon käytännön asioissa. Kun veljeni kuoli, totesin, että minun täytyy keksiä jotain uutta tekemistä.

Enni Hagel päätyikin kuusiviikkoiselle vapaaehtoistyön kurssille etsimään sopivaa tehtävää.

Vapaaehtoisuus on avartanut Hagelin ajatusmaailmaa.

— Olen tavannut ihmisiä, joita en olisi tavannut muuten, työssä tai ystäväpiirissä. Keskusteluaiheet ovat niin erilaisia. Sitä helposti suppeutuu, jos aina juttelee vain vanhojen tuttujen kanssa.

Vapaaehtoisena jaksaa, kun aikaa on. Hagelin lapsenlapset asuvat Ranskassa. Heitä tulee tavattua muutaman kerran vuodessa.

Terveyskin antaa puhtia vapaaehtoisuuteen.

— On jalat, joilla mennä, ja kädet, joilla tehdä.

Saila Keskiaho

Vanhusten viikon messu su 14.10. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Messun jälkeen jaetaan pullapusseja. Vanhusten viikon pääjuhla la 13.10 klo 13 konserttitalo Martinuksessa, Martinlaaksontie 36.

Kysy neuvoa kännykän ja Internetin käytössä ma klo 12–13.

Luonnonvoimaa. Susanna Mishaelin teoksia 26.10. saakka.

Romanttisia kortteja askarrellaan pe 12.10. klo 12.30–14. Ohjaajana taiteilija, taidepedagogi Susanna Mishael. Voit samalla keskustella Mishaelin kanssa hänen näyttelystään.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy meiltä lisää vapaaehtoistyömahdollisuuksista.

Perheneuvonta Tyhjenevä pesä -ilta to 11.10. klo 18–19.30 auditoriossa, Unikkotie 5 C, 1.krs. Ilta on tarkoitettu niille, joiden lapset ovat muuttaneet tai ovat muuttamassa pois kotoa. Illat mahdollisesti jatkuvat pienryhmänä. Tiedustelut ja

ilmoittautumiset Heikki Lepälle, heikki.leppa@evl.fi Eroryhmä kokoontuu Tikkurilassa maanantaisin klo 15–16.30 yhteensä 10 kertaa. Ryhmää vetävät perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut: 09 830 6330, paula.ruotsalainen@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www.vantaanseurakunnat. fi/keskusrekisteri

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

19

koonnut Heli Kulmavuori

Vilhelm Sjöström

Patrik Pesonius

Ryhmäteatterin Jeesus kuuntelee virkamiehen huolia…

2012 jKr.

… ja Q-teatterin Jeesus pakoilee seuraajiaan Magdalan Marian kanssa.

Sivuosassa Jeesus Tämän syksyn teatterintekijöitä on innoittanut uskonto — ja Jeesus.

Syyskuussa ensi-iltansa saanut Qteatterin Tulipunainen hevonen marssittaa lavalle hengästyttävän joukon huippunäyttelijöitä ja teemoja. Teatteri mainostaa Antti Hietalan käsikirjoittamaa näytelmää kertomukseksi ”lahkosta, rakkaudesta, kadonneesta

uskosta, murhasta ja armosta”. Toden totta, näytelmässä esitellään kolmekin erilaista herätysliikettä, joista erikoisin on Kostin vetämä väkimäärältään vähäinen rakkauden piiri.

Rinnakkaistarinana kulkevat Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeiset tapahtumat. Jeesus pakoilee seuraajiaan Magdalan Marian avustamana

Krista Keltanen/Kuvaario

”Jos on kivi kengässä, se pitää ottaa heti pois.”

vät yhdessä äitiensä Pia Serkamon ja Eeva Vekin kanssa. Puolen tunnin mittaiseen improvisaatioesitykseen ovat tervetulleita vauvat vanhempineen.

Vekki ja Serkamo improvisoivat lavalla yleisön heittämien vanhemmuuteen ja lapsiperhe-elämään liittyvien aiheiden pohjalta.

— Improvisaatioesitys on aina yleisönsä näköinen. Toivomme, että tulijat voivat nähdä lavalla omia ajatuksiaan ja saada pienen hauskan hetken, Tikkurilan Teatterin tuottajan pestistä äitiyslomalla oleva Vekki kertoo.

Vauvayleisö on otettu huomioon valo- ja äänisuunnittelussa. Vekki muistuttaa, että vauvat saavat tulla esitykseen omana itsenään. Kesken esityksen saa itkettää ja vaipankin voi vaihtaa.

— Ja jos vauvayleisö harmistuu kovasti, meillä on Pian kanssa takataskussa siihen muutama kikka, Vekki lupaa.

Pehmeää valoa ti 16.10. ja ti 23.10. klo 11 Vernissassa, Tikkurilantie 36. Liput 6 e.

Miten olisi vauvateatteri?

11.10. Onnea, Otso!

●● ●● ●●

Hitaasti virkaten Patalapun tekemisestä monella on omakohtaista kokemusta, kiitos kansa- ja peruskouluissa virkattujen vänkyröiden lappujen.

Jos käsityöinnostus ei vielä koulunpenkillä syttynyt, kannattaa antaa virkkaamiselle uusi mahdollisuus. Parhaimmillaan virkkaaminen on rentouttavaa ja nautinnollista puuhaa. Se tekee hyvää aivoille ja on kannanotto hitaamman elämän puolesta.

Inspiraatiota virkkauspuuhiin saa tuoreesta kirjasta Patalappuja à la Carte (Tammi 2012), josta löytyy ohjeet 26 patalapun tekoon. Pari kirjan mallia on niin yksinker-

taista, että ne voi toteuttaa yhdessä lapsen kanssa. Pienikin apuri osaa aikuisen avustuksella pujotella lankanippuja virkattuun pohjaan. Toisessa mallissa virkkaamaan opetteleva lapsi voi tehdä pujoteltavat ketjusilmukkaketjut.

Virkkaamalla kotiin syntyy muutamassa illassa tarkasti keittiön väreihin sointuva putipuhdas patalappurivistö. Itse tehty patalappu on myös mainio vieminen kyläreissulle. Virkatun taidonnäytteen voi pakata kauniisti sellofaaniin yhdessä tee- tai kahvipaketin kanssa.

Otso on vanha karhun peite- ja lempinimi.

Nimipäiväkalenterissa Otso on ollut vuodesta 1908 ruotsinkielisen karhua merkitsevän Björnin rinnalla.

Entistä enemmän Otso-nimisiä poikia alkoi olla 1980- ja 1990-luvuilla, kun luontoaiheiset nimet tulivat suosituiksi. 2000-luvulla Otsoksi on nimetty yli 1700 poikaa.

kalta näin meren ja purjeet, ja minulle tuntematon lintu vihelteli yksinkertaista säettä oksistossa.

Sen puutarhan villiintyneissä varjoissa vetivät kuolleet henkeä. Sitä helpottuneisuuden määrää ja onnea kaikesta siitä, mistä sentään oli selvitty! Jos käsilaukkuja olisi ollut, kuolleet olisivat kaivaneet niistä elämänsä kuvia ja näyttäneet niitä sydän kylläisenä toisilleen.

Näin niin monta tuttua, että minua alkoi itkettää. ”Miksi suotta ikävöit?” kysyivät kuolleet. ”Tässähän me olemme kaiken aikaa.”

Painoin käden sydämelle ja omistin heidät. Koko heidän elämänsä oli tallessa juuri sellaisena kuin sen muistin.

Ja tämäkö ei ole totta? Mitä väliä! Surullinen sydämeni tuli siinä puutarhassa lohdutetuksi.

Kaisa Raittila

Anneke Schram/Rodeo

Kaukaisen puutarhan ruusu

uolleella oli kädessään valkoinen ruusu. Aloin miettiä, heräisikö hän viimeisenä päivänä se kädessään ja vihannoisiko ruusu silloin kuin nupustaan juuri auennut. Heräisikö kuollut ylipäätään? Ja jos viimeinen päivä joskus tulisi, mitä tapahtuisi sen jälkeen?

En päästänyt järkeä ajattelemaan. Tunsin sydämellä. Annoin kaiken ikävän ja kaikkien unelmien tulla.

Kävelin kiireettä ajattomuuden reunaa ja katselin sen kaukaisiin puutarhoihin.

Valkoiset ruusut toden totta vihannoivat siellä. Punaiset tulppaanit olivat mattona paksurunkoisten puiden alla, ja vaaleanpunaiset pionit rakensivat rehevää pensasta tuulettomaan laaksoon. Panin merkille, että puutarhan pergoloissa kiipeilivät kaikki ne köynnökset, joita olin koskaan rakastanut. Korkeimmalta pai-

20

Ylihuomenna hän tulee -näytelmän on käsikirjoittanut nuori tekijä Lauri Maijala. Tuloksena on sekava kokonaisuus, jossa touhutaan paljon, mutta sanotaan vähän. ”Koheltava koulunäytelmä”, kommentoi keski-ikäinen nainen väliaikaviinillä.

Rentoutta patalapuilla.

Vartin retriitti

K

Ryhmäteatteri puolestaan on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen: hiljaisuuden kappeliin. Viisi aivan tavallista virkamiestä on vastuussa kappelin rakennustöistä, joita juuri ennen avajaisia tulee sekoittamaan kukapa muukaan kuin Jeesus. Jeesuksen toinen tuleminen sekoittaa rakennusurakan täysin.

Maija Rask kertoo pyhiinvaelluksestaan Askel-lehdessä 10/2012

Vauvat lavalla Onko vauvauinti, vauvamuskari, vauvajumppa ja vauvakino jo kokeiltu? Miten olisi vauvateatteri?

Tikkurilan Teatterin Pehmeää valoa -esityksen tähtiä ovat yksivuotias Tua Serkamo ja seitsemänkuinen Reima Harra. He esiinty-

ja selvittelee välejään Juudas Iskariotin kanssa.

Kaksikymppisen naiskatsojan kommentti väliajalla kaverilleen: ”Pitääkö huutaa noin paljon?”