Lauri 2012 nro 31 (27 9)

VANTAAN

Jaakko Heinimäki: ”Kirkossa pitäisi tuntua Kristuksen jalanjäljissä kulkemisen svengi” ➤ 3

31

27.9.12

www.vantaanlauri.fi

Äidit rentoutumassa ➤➤4 Monessa maassa kasvaneet ➤➤5 Cembalo tanssii ja soi ➤➤12

Enkeleiden paluu

Kikka Nyrén

➤➤6–7

Elämme pin-koodien, sim-korttien ja salasanojen maailmassa — Johanna Sumiala ➤ 3

Uutiset Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 27.9.2012

Voiko kirkko elää velaksi?

Kirkko tarvitsisi 120 000 uutta jäsentä, jotta seurakuntien ei tarvitsisi ottaa velkaa ja polttaa kassavarojaan. Näin kertoi Kauppalehti etusivullaan 18.9.

Vaikka kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikön Pasi Peranderin mukaan syöksykierrettä ei ole, nyt on mietinnän paikka. Vaikka kirkosta eroaminen on tämän vuoden aikana selvästi vähentynyt ja kirkkoon liittyminen kasvanut, aiem­pien vuosien erot alkavat vaikuttaa yhä enemmän kirkon tuloihin. Vantaalla kaupungin väkiluku kasvaa ja seurakuntien jäsenmäärä polkee paikallaan myös siksi, että kaupungin muuttovoitosta suurin osa on maahanmuuttoa. Vaikka maahanmuuttajissa on paljon kristittyjä, vain osa löytää tiensä luterilaiseen kirkkoon. Lisäksi yleinen taloustilanne ei vaikuta kovin hyvältä.

K auppalehden mukaan vielä vuonna 2007 kirkko pystyi kattamaan investointinsa tuloillaan. Enää näin ei ole, vaan kirkkoja ja seurakuntakoteja korjataan velalla. Vantaalla ollaan siitä onnellisessa tilanteessa, että velkaa ei vielä ole, mutta investointilista on suorastaan pelottavan pitkä.

Hankkeet ovat toiminnallisesti hyvin perusteltuja: Tikkurilan kirkko on surkeassa kunnossa, ruotsinkielisellä seurakunnalla ei ole seurakuntatilaa, Päiväkummussa tarvittaisiin tila nykyisen huonokuntoisen rakennuksen paikalle, Hämeenkylän, Vantaankosken, Kivistön ja Pyhän Laurin kirkkoja pitäisi korjata ja hautausmaitakin laajentaa — nämä esimerkkeinä.

Kielten kirjo kasvaa kirkon työssä

E

nglanninkielinen kansanmusiikkiklubi Rekolassa, arabiankielinen raamattupiiri Tikkurilassa, suomen kieltä harjoittelevien maahanmuuttajanaisten piiri Korsossa… Kaupungin kansainvälistyminen näkyy jo Vantaan seurakuntien tarjoamassa toiminnassakin.

Vantaan seurakunnat tarjoavat vieraskielisille paitsi toimintaa myös tiloja erilaisten ryhmien käyttöön. Lisäksi maahanmuuttajia palvellaan tukemalla arabiankielistä ja kiinankielistä työtä tekeviä pastoreita, jotka ovat pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisessä palveluksessa.

Parhaillaan pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymissä on vireillä englanninkielistä työtä tekevän pastorin viran perustaminen.

Virka on määrä perustaa Espooseen, mutta palkanmaksuun osallistuisivat myös Vantaan ja Helsingin seurakunnat sekä Kirkkohallitus. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee asiaa 10. lokakuuta.

Muuttovoittoa maahanmuuttajista Viimeisen kymmenen vuoden ajan Vantaan muuttovoitosta lähes 90 prosenttia on kertynyt maahanmuuttajista. Heitä on Vantaal-

la jo noin 20 000. Maahanmuuttajista noin puolet on kristittyjä. Moni heistä löytää paikkansa ortodoksisesta tai katolisesta kirkosta tai niin sanotuista vapaista suunnista, mutta maahanmuutto on kasvattanut myös luterilaisia seurakuntia.

Vantaan seurakuntien jäsentilastoissa näkyy erityisesti venäjää tai viroa äidinkielenään puhuvien määrä. Näiden jälkeen tulee pitkä liuta muita kieliä: englantia, saksaa, urdua, vietnamia…

— Tietynkielisestä toiminnasta ei ole tullut toiveita, mutta sellaista toimintaa on toivottu, jossa puhutaan niin sanottua helppoa suomea ja maahanmuuttajat voisivat harjoitella suomen kieltä, Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Sari Koistinen kertoo.

Tukea parisuhteeseen englanniksi Uutuus Vantaan seurakuntien vieraskielisessä toiminnassa on englanninkielinen pariterapian ryhmä, joka kokoontui ensimmäistä kertaa 24. syyskuuta. Perheneuvoja Irmeli Laitisen mukaan ryhmässä voidaan puhua erityisesti siitä, millaisia haasteita kulttuurija kielierot aiheuttavat parisuhteessa.

— Ryhmä on tarkoitettu sekä sellaisille pariskunnille, joissa toinen on maahanmuuttaja sekä sellaisille, joissa kumpikin on, Laitinen sanoo.

Kymmenen kertaa syksyn aikana kokoontuvassa ryhmässä on vielä tilaa. Vapaita paikkoja voi kysellä Irmeli Laitiselta, p.

050 3107849.

Uskonnon äidinkieltä Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen toiminnan järjestäminen on Sari Koistisen mukaan kaksipiippuinen juttu. Toisaalta moni maahanmuuttaja puhuu jo ihan hyvää suomea ja voisi oppia sitä lisää seurakunnan toiminnassa, toisaalta on tärkeää, että maahanmuuttaja pääsee joskus puhumaan omaa

Hanna Antila

21 paria sai toisensa Hääyössä

P

yhän Laurin kirkossa järjestettiin 21.9. Hääyö jo neljättä kertaa. Illan aikana vihittiin 20 pariskuntaa ja toimitettiin yksi avioliittoon siunaaminen. Viimeinen pari sanoi tahdon puolenyön aikaan. Neljän vuoden aikana Hääyössä on avioitunut 147 paria.

— Kaunis kirkko ja helppous, perustelevat Hääyössä vihityt Patrik ja Anita Långström valintaansa.

15 vuotta yhdessä ollut pari oli puhunut viime aikoina häistä usein. Mielessä kävi maistraattivihkiminen, mutta se alkoi tuntua arkiselta.

— Luin lehdestä tästä mahdollisuudesta. On hienoa mennä kirkossa naimisiin, se on juhlallisempaa, Anita Långström toteaa.

Pari sai illan kolmannen vih-

kiajan. Vihkimistä todistivat lapset sekä pieni joukko sukulaisia ja ystäviä.

— Hienoa, että on tarjolla helppo mahdollisuus mennä vi-

●●

●●

Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää perheenyhdistämiskäytäntöä kohtuuttomana.

hille. Kirkko on jo varannut ajan, itse ei tarvitse huolehtia siitä.

Kirkosta on tullut joustava, Patrik Långström sanoo.

Pyhän Laurin kirkossa oli va-

rauduttu iltaan viiden papin ja kahden kanttorin voimin.

— Naimisiinmenoon halutaan jotakin ekstraa. Hääyö voi olla se ekstra siihen tilanteeseen.

Tämä kirkko ja yö, siinä on tunnelmapaketti, idean takana oleva pastori Heikki Leppä summaa.

Leppä on kiinnittänyt huomiota Hääyön vapautuneeseen tunnelmaan.

— Helppous vähentää stressiä. Täällä ihmiset ovat rentoutuneita ja iloisia.

Seuraava Hääyö järjestetään Vantaalla syyskuussa 2013.

Patrik ja Anita Långström sanoivat tahdon Hääyössä.

Pasi Leino

Luottamushenkilöt pohtivat välillä, voivatko he vaikuttaa. Kyllä voivat. Esimerkiksi Vantaalla tehdään tänä syksynä päätöksiä, joilla on iso vaikutus seurakuntien tulevaisuuteen — kenties suurempi kuin koskaan.

2

kieltään ja tapaamaan samasta maasta olevia.

— Oma äidinkieli on ihmisille myös uskonnon äidinkieli, Sari Koistinen sanoo.

Toiminta eri kielillä on tärkeää myös toisen polven maahanmuuttajien näkökulmasta. Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset voivat näin ylläpitää kieltä ja saada kosketuksen juuriinsa.

Lotta Numminen

Omat rahat eivät riitä koko listan toteuttamiseen ainakaan lähivuosina.

Jos otetaan velkaa, pitää pohtia, miten se pystytään maksamaan takaisin tai kuinka realistista on esimerkiksi omaisuuden myynti. Seurakuntien haasteet eivät Vantaalla kuitenkaan vähene, päinvastoin. Auttamistyöllä riittää kysyntää, ja jos taantuma tulee, niin yhä enemmän. Jos jäsenistä halutaan pitää huolta, tarvitaan lapsi- ja perhetyötä ja kirkon kasvojen näkymistä ihmisten parissa. Vapaaehtoiset auttavat, mutta heidänkin tuekseen tarvitaan työntekijöitä.

Irmeli Salminen, Mikko Rainio, Saara Aaltio, Seppo Aaltio, Kalevi Solla ja Hannu Laaksonen käyvät englanninkielisessä raamattupiirissä Korsossa.

Pyhän Laurin kirkon ensi kesän ja syksyn vihkiaikojen haku on päättynyt. Hakijamäärä oli poikkeuksellisen pieni, 134 hakemusta.

Pareista 109 sai jonkun toivomistaan ajoista.

Etusijalla olivat parit, joista ainakin toinen on Tikkurilan seurakunnan tai Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan jäsen, sillä Pyhän Laurin kirkko on näiden seurakuntien kotikirkko.

Arkkipiispa K ari Mäkinen vaatii muutosta perheenyhdistämiskäytäntöön. Suomeen perheenjäsentensä luo haluavan on nykyään pantava oleskelulupahakemus vireille itse, kun aiemmin yksi henkilö pystyi tekemään

hakemuksen Suomessa koko perheen puolesta. Esimerkiksi Somaliasta Suomeen pyrkivän on tehtävä hakemus suurlähetystössä Etiopiassa tai Keniassa. ●●

Osa Vantaan kuntavaaliehdokkaista on lupautunut mentoreiksi vantaalaisnuorille.

Mentori varaa ajastaan pari tuntia kuukaudessa nuorelle ja sitoutuu pohtimaan työhön ja koulutukseen liittyviä asioita 16–24-vuotiaan nuoren kanssa. Nuorille mentorointi on tapa saada tukea ja päästä vaikuttamaan kuntapäättäjiin. Mentori taas saa tietoa nuorten arjesta.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Pietari on Venäjällä Ranskalainen ajattelija Bruno Latour väittää, että ihmisten lisäksi nykymaailmassa toimijoita ovat myös koneet. Ajatus voi tuntua äkkiseltään hurjalta ja oudolta. Nykyihminen törmää koneiden ja erilaisten tietojärjestelmien toimijuuteen tai toimimattomuuteen kuitenkin tämän tästä.

Otetaanpa esimerkiksi työmatka, jonka tein tässä taannoin Pietariin.

Nyky-yliopistossa matkan järjestämisen ensimmäinen askel on matkaesitys, joka tehdään tietojärjestelmään.

Sen lyhenne on osuvasti SAPPI. Järjestelmä edellyttää kohteen ja maan ilmoittamista varattuihin sarakkeisiin. Jostakin syystä kone oli tällä kertaa sitä mieltä, että kaikkien matkojen kohdemaa oli ja sen tulisi vastakin olla kallis kotimaa eli Suomi.

Ei auttanut, vaikka yritin minuuttitolkulla vaihtaa kohdemaata. Oli nöyrryttävä kysymään apua kollegoilta.

Kukaan meistä ei mahtanut järjestelmälle mitään. Ei auttanut kuin noudattaa hallintohenkilökunnan neuvoa: Anna olla! Kaupunki ”Pietari”, kohdemaa ”Suomi”. Selitekohdassa kerroin järjestelmälle, että Pietari on Venäjällä.

Kirjailija ja pappi Jaakko Heinimäki harrastaa mandoliininsoittoa.

Armo ylittää arvot Moraali lähtee siitä, että asetun toisen ihmisen asemaan, Jaakko Heinimäki sanoo.

R

moraalisesta auktoriteetista, siis siitä, kenellä on valta määrätä säännöt. Ja se on vaarallista, Heinimäki ajattelee.

— Aito moraali ei koskaan perustu auktoriteettiuskollisuuteen. Aito moraali perustuu vapaudelle. Olen vastuussa vain niistä teoista, joista voin vapaasti päättää.

Kyky ojentua hyvään

aamattu ei sovellu muitta mutkitta etiikan oppaaksi. Sitä paitsi siellä on moraalittomia sääntöjä, esimerkiksi tämä Neljännestä Mooseksen kirjasta löytyvä käsky: ”Jos joku herjaa isäänsä tai äitiään, hänet on surmattava.”

— Kyllä minä kieltäydyn sellaisesta, kirjailija ja pappi Jaakko Heinimäki, itsekin isä, sanoo. Hänen uusin teoksensa Taskuetiikka (Kirjapaja 2012) käsittelee oikean ja väärän kysymyksiä.

Vaaralliset säännöt Miksi Raamattua ei Heinimäen mielestä voi, ainakaan sellaisenaan, käyttää oikean elämän oppaana?

— Raamattu ei ole yhtenäinen teos. Se on kokoelma noin tuhannen vuoden aikana syntyneitä kirjoituksia. Ne ovat keskenään ristiriitaisia.

Ymmärtämiseen tarvitaan tulkintaa. Kirjaimellisen lukutavan sijaan Heinimäki suosittaa Jeesuksen näkövinkkeliä.

— Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Yksityiskohtaisten sääntöjen sijaan moraalin pitäisi lähteä siitä, että asetun toisen ihmisen asemaan.

Puhe säännöistä vie nopeasti puhumaan

Luterilainen ajattelu moraalista tuntuu äkkipäätään lohduttomalta. Jaakko Heinimäki vääntää rautalankamallia.

— Luterilaisuudessa ajatellaan, että hyvät teot tekee meissä oleva Kristus. Pahat teot taas saa aikaan meissä toimiva synti. Luterilaisen käsityksen mukaan ihminen itse ei ole ollenkaan moraalinen toimija.

— Mutta voihan sitä ajatella laajemmin, Heinimäki jatkaa.

— Emme ole vain nappuloita Jumalan ja Saatanan välisessä shakkimatsissa. Ihminen on kyllä perussynnin orja, itsekäs paskiainen, mutta ei vain sitä. Meissä on kyky ojentua hyvää kohti.

On luterilaisessa ajattelussa Heini­ mäen mielestä hyvääkin. Lähtökohta on se, että moraali on järjen, ei uskon asia. Kristityillä ei ole sen kummempaa moraalia kuin muillakaan.

Heinimäki painottaa, ettei kristinusko ole pelkkä moraalioppi, vaan ennen kaikkea Jumalan kasvojen edessä olemista.

— Jos kristinusko typistyy pelkäksi arvopuheeksi, pystysuora ulottuvuus, jumalayh­ teys, unohtuu. Silloin radikaali armon idea jää ontoksi, hän toteaa.

Ennen kaikkea kristinusko on Heinimäen mukaan Vapahtajan seuraamista.

— Kirkossa pitäisi tuntua Kristuksen jalanjäljissä kulkemisen svengi.

Se voisi näkyä vaikkapa seurakuntien leirikeskusten ruokahankinnoissa.

— Kiinnitetäänkö huomiota mihinkään muuhun kuin hintaan? Ostetaanko esimerkiksi keskitysleirillä kasvatettuja broilereita? hän kysyy viitaten tehotuotettuun lihaan.

— Tätä voidaan syyttää hippien haihatteluksi, mutta se riski on Kristuksen seuraa­ jien otettava.

Perussynti hiertää Ihminen tietää, mikä on oikein, mutta ei toimi niin. Näin apostoli Paavali kiteytti ihmisenä olemisen tragedian, ja sitä Jaakko Heinimäki kutsuu perussynniksi. Mieluummin kuin perisynniksi, joka viittaa ikävästi suvulliseen periytymiseen.

— Meidän olemuksessamme on mennyt jokin rikki. Tavoittelemme vain omaa etuamme, olemme mukavuudenhaluisia ja itsekkäitä. Joskus perussyntiä on kuvattu laiskanpulskeaksi velttoudeksi.

Perussynti ei kuitenkaan ole koko totuus.

Kristinusko avaa armon ulottuvuuden. Se tarkoittaa, ettei meidän tarvitse jäädä rypemään syntisyyteen: sori, en voi itselleni mitään, olen tällainen turmeltunut moukka.

— Armo sanoo, että vaikka jokin on särkynyt, voin jatkaa elämää sirpaleiden kanssa.

Armo on enemmän kuin arvot, Heinimäki ajattelee.

— Etiikka on sitä, mitä ihmisen pitää tehdä. Armo koskee sitä, mitä me saamme olla, vaikka emme täytäkään mittoja.

Saila Keskiaho

Jaakko Heinimäki puhuu kristinuskosta ja etiik asta ke 3.10. klo 18.30 Korson kirkolla

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Elämme pin-koodien, sim-korttien, käyttäjätunnusten ja salasanojen hallitsemassa maailmassa. Arjen painajaisiamme ovat luottokorttien tietojen hakkerointi ja päätyminen vääriin käsiin.

Viime päivinä on käynyt ilmeiseksi, että myös YouTubessa pyörivät videot voivat olla paitsi typeriä, myös hengenvaarallisia. Parhaillaan pyörivä videopätkä lukuisine versioineen esittää islamista tulkintaa, joka on hämmentänyt ja raivostuttanut ihmisiä maanosasta toiseen. Lähetystöjä on poltettu ja ihmisiä kuollut.

Eivätkä rattaat pysähdy. Video kiertää ja leviää koneelta toiselle, linkki linkin jälkeen, kommentti toisen perään. Verkostoyhteiskunta näyttää voimansa meidän lööpeissämme ja klikkaillessamme kotikoneillamme, miten singot maailmalla lentelevät. Viestintävälineiden ja ihmiskohtaloiden välinen yhteys on joskus paitsi traaginen myös äärimmäisen kummallinen.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Ota kantaa

Hakunilan seurakunnan 15. äitiseminaarissa 22.–23.9. pohdittiin naisena olemista.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä irtiotto arjesta antoi?

Haluavatko tikkurilalaiset rahoittaa syrjintää?

Markku Mattila

Riikka Toivola, 30

Eija Helminen, 49

Liisa Pietilä, 59

Mikä sai sinut tulemaan äitiseminaariin?

— Kävin Pyhän Annan lastenkirkolla ensimmäisen lapsensa saaneiden äitien ryhmässä keväällä 2011. Sen jälkeen olen ollut postituslistalla, jonta kautta saan tietoa tapahtumista. Lisäksi ystäväni kertoi viimevuotisesta seminaarista.

Mitä seminaarissa tapahtui?

— Monenlaisen hyvän ohjelman keskellä suurinta oli, että sain irtioton arjesta. Pääsin kuulostelemaan, miten minulla menee ja mitkä ovat tarpeeni ja toiveeni. Sain nukkua rauhassa ja syödä hyvin. Maija Nymanin luento viritti monenlaisia ajatuksia ja uusia näkökulmia. Tärkeintä on oppia ajattelemaan, että riittää sellaisenaan. Itseltään ei tarvitse vaatia aivan mahdottomia.

Pisteillä 1–5, miten äitiseminaari sujui?

— Annan 4 pistettä. Varsinkin ensimmäisen päivän ajatustenvaihdot tuntuivat tärkeiltä.

Mikä sai sinut tulemaan äitiseminaariin?

— Olen ollut äitiseminaarissa kerran aikaisemmin joskus kauan sitten. Minulla on kolme lasta. Seminaarista jäi silloin hyvä mielikuva, ja kun sain tuttavilta infoa seminaarista, innostuin lähtemään.

Sattumalta sukulaiseni lähti myös mukaan.

Mitä seminaarissa tapahtui?

— Maija Nyman kertoi värikkäästi naisena olemisesta. Hänen puheistaan jäi mieleeni, miten puolisoiden ja kaikkien perheenjäsenten kesken pitäisi muistaa kunnioittaa toisten yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Kun oikein kuuntelee, voi huomata, kuinka erilaisia perheenjäsenet voivat olla. Ohjelmaan kuului myös ohjattua liikuntaa, zumbaa ja israelilaisia kansantansseja.

Pisteillä 1–5, miten äitiseminaari sujui?

— Annan 5 pistettä huolella mietitylle levähdyskeitaalle.

Miten äitiseminaari syntyi?

— Näin kälyni jääkaapin ovessa Espoossa ilmoituksen äitiseminaarista, jonka järjesti Anja Porio. Sanoin heti, että nappaan idean työhöni. Äitinä olemisen kysymykset kiinnostivat minua myös henkilökohtaisesti. Pitkän odotuksen jälkeen minusta oli tullut kolme neljä vuotta aikaisemmin äiti.

Mitä seminaarissa tapahtui?

— Tärkeää oli hyvä ruoka, silmille kauniit asiat kuten kukat ja ikonit, Maija Nymanin muistutus, että äitikin on nainen, hyvät kohtaamiset ja yhteisöllisyys, liikuntatuokiot, iltahartaus ja äitimessu.

Seminaarissa sai halutessaan myös tavata perheneuvojan.

Pisteillä 1–5, miten äitiseminaari sujui?

— Annan 5 pistettä hyvälle ilmapiirille ja yhteistyölle.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Annele Rantavuori, 35, hämmästyi, kuinka hiljaisuus puhutteli.

50 % Sipoolainen

Olin 8-vuotias muuttaessamme Helsingistä Sipooseen.

Vanhempani, minä ja viisi sisarustani asuimme vanhassa leirikeskuksessa, jonne äiti perusti kehitysvammaisten perhehoitokodin. Opiskelin sosionomi-diakoniksi. Vuonna 1999 sain peruutuksen vuoksi mahdollisuuden matkustaa ilmaiseksi Taizé-yhteisöön Ranskaan. Tunsin tulleeni kotiin. Yhteisöllisyyden tunne oli valtava. Koin tulevani hyväksytyksi. Hämmästyin kuinka hiljaisuus puhutteli minua, räväkkää ihmistä.

4

50 % Korsolainen

Korson Jokivarteen muutin miehen perässä. Sitä ennen ehdin asua useassa osoitteessa, aloittaa teolo­gian opinnot ja kokea avioeron. Tapasin nykyisen mieheni vuonna 2008. Päätimme perustaa heti perheen. Poikamme on nyt 3-vuotias ja tyttäremme vuoden vanha.

Olen opiskeleva kotiäiti. Taizéssä opin, että tässä hetkessä on kaikki eväät hyvään ja onnelliseen elämään.

Olen mukana järjestämässä ensi viikonloppuna Helsingissä pidettävää Taizén kansainvälistä tapahtumaa.

Tikkurilan seurakunta rahoittaa edelleen lähetysjärjestöjä, jotka syrjivät naispuolisia pappeja sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Näin päätti seurakuntaneuvosto kokouksessaan 20.9. Äänestyksen hävinneen ryhmän edustajina haluamme kertoa, miksi pidimme tätä päätöstä epäeettisenä ja jätimme siihen eriävän mielipiteen.

Avustuksia haki seitsemän järjestöä, joista viisi suhtautuu kielteisesti naispappeuteen ja/ tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Järjestöt ovat eri linjoilla kuin yhdenvertaisuutta korostava kirkkomme ja sen lähetystyön strategian kanssa.

Uskomme myös, että valtaosa Tikkurilan seurakunnan lähes 40 000 jäsenestä ei halua rahoittaa syrjivien oppien levittämistä kirkollisveroillaan.

Syrjiviä asenteita levittävä lähetystyö on pahimmillaan hengenvaarallista. Se voi hyvinkin vahvistaa tuomitsevia asenteita jo ennestään syrjittyjä ryhmiä kohtaan. Emme halua suomalaisten osallistuvan tällaiseen toimintaan, vaan toivoisimme, että tukirahat kohdistettaisiin ihmisoikeuksia aidosti kunnioittaville järjestöille, kuten Suomen Lähetysseuralle.

Tikkurilassa syrjivää lähetystyötä tukivat yksimielisesti demarit, kokoomuslaiset, Sanasta elämään -ryhmä sekä kirkkoherra Janne Silvast. Äänestyksessä tappiolle jäi syrjintää vastustava Tulkaa kaikki -ryhmä.

Ihmettelemme myös päätöksenteon prosesseja. Kirkkoherra Silvast tuki voimakkaasti sitä, että myöntäisimme rahaa syrjiville järjestöille. Hän väitti muun muassa, että Kansanlähetys ei syrji naispappeja eikä samaa sukupuolta olevan puolison kanssa eläviä.

Kun esitimme järjestön omilta sivuilta samana päivänä tulostetun päinvastaisen tiedon, Silvast oli sitä mieltä, että syrjivällä kannalla on vain ”pieni ryhmä järjestön johdossa”, mutta jäsenistön asenteet ovat ihan erilaiset. Järjestöjen virallisten kantojen tai ohjelmien ei hänen mielestään saisi antaa vaikuttaa päätöksentekoon.

Silvast sivuutti dokumentit ja kehotti neuvostoa tekemään samoin. Miten me voimme tehdä päätöksiä tällaisen esittelyn perusteella?

Kirkon kulisseista tulee vain vähän tietoa seurakuntalaisille, jotka kaiken maksavat. Haluamme lisätä avoimuutta tässäkin asiassa.

Sari Roman-Lagerspetz, Annika Lappalainen, Minna Kuusela Tulkaa kaikki -ryhmä, Tikkurilan seurakunta

Lähetysmäärärahat on jaettu vastuullisesti Tikkurilan seurakuntaneuvosto jakoi 20.9. seurakunnan lähetysmäärärahaosuuden 89 448 euroa lähetysjärjestöille vapaaehtoisen lähetyskannatuksen mukaisessa suhteessa. Määrärahasta kolmasosa osoitettiin suoraan Tikkurilan seurakunnan nimikkoläheteille ja loput kaksi kolmasosaa lähetystyön kohdennettuun tukemiseen.

Suoria järjestötukia emme myöntäneet. Sleyn työtä emme tukeneet ollenkaan, Kansanlähetyksen osalta annoimme tukemme vain nimikkoläheteille. Päätös syntyi äänin 11–5.

Lähettimme tekevät yhteistyötä paikallisten kirkkojen ja kansainvälisten avustus- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. He tukevat työllään evankeliumin julistamista, kielen opiskelua ja opettamista, kehitysvammaisia, orpoja, lastenkodeissa asuvia, nuorten työllistymistä ja syrjäytymisen ehkäisyä sekä naisten aseman parantamista koulutuksen ja terveydenhoidon avulla.

Tikkurilan seurakunnan lähettien taustajärjestöt ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä.

Ne ovat sitoutuneet kirkon lähetystyön strategiaan, joka edellyttää kirkon viran tunnustamista, kansainvälistä kehitysyhteistyökykyä sekä paikallisten kirkkojen kunnioittamista.

Lähetysjärjestöjen materiaaleista voi vielä löytyä lauseita, jotka viestivät toiseen suuntaan.

Lähetystyössä nämä järjestöt ovat sitoutuneet niihin arvoihin ja lakeihin, joita Suomen kirkko ja vastuulliset lähetystyön tukijat edellyttävät.

Tikkurilan seurakuntaneuvosto teki päätöksensä esitykseni pohjalta. Päätöksen perusteet voi lukea neuvoston pöytäkirjasta nettisivuiltamme. En ole niihin kokouksessa mitään lisännyt. Asian käsittelyssä olen tuonut esille keskustelua täydentäviä näkökulmia.

Seurakuntaneuvoston ko­ kouk­ set ovat kirkkolain mukaan suljettuja, toisin kuin yhteisen kirkkovaltuuston kokous (KL 7:6). Tämä juridinen rakenne antaa mahdollisuuden kokouksessa kaikille jäsenille keskeneräistenkin näkökulmien punnittavaksi tuomiseen. On ikävää, että kirjoittajat tuovat julkisuuteen suljetun kokouksen keskustelua, joka on osaltani ollut lähinnä reagointia muiden puheenvuoroihin.

Arvostan esille nostamianne näkökulmia ja pidän niiden jatkotyöstämistä tärkeänä.

Janne Silvast Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra

Mitä mieltä olet?

Monta kokemusta rikkaammat Ulkomailla asuneen lapsen suurin kulttuurishokki on paluu Suomeen.

P

eppi, 16, ja Ella Flinkman, 14, muuttivat lapsena maasta toiseen isän työn perässä. Kun Flinkmanit kahdeksan vuotta sitten muuttivat Vantaalle, tytöt olivat ehtineet asua Virossa, Kiinassa ja Hollannissa.

Ella ja Peppi olivat oppineet kutsumaan itseään suomalaisiksi, mutta oli epäselvää, mitä se oikeastaan tarkoitti, sillä tytöt olivat käyneet Suomessa vain jouluna ja kesällä.

— Kun näki, millaista täällä on ja millaisia suomalaiset ovat, en olisi halunnut sanoa itseäni suomalaiseksi. Suomalaisuus ei ollut aikaisemmin tarkoittanut minulle oikein mitään, Peppi kuvailee alkuajan tuntemuksiaan.

Matkalaukkulasten kokemuksia tutkineelle Ilona Tikalle sisarusten tuntemukset ovat tuttuja.

Tikka on luennoinut ja kirjoittanut kirjan aiheesta sekä työskennellyt opettajana esimerkiksi Ressun IBkoulussa Helsingissä. Hän on itsekin entinen matkalaukkulapsi, asunut Tansaniassa ja Englannissa.

— Paluu Suomeen on vaikeaa, koska silloin pitää kohdata muiden odotukset. Muut odottavat sinun olevan ihan normisuomalainen.

Ristiriitaa korostaa se, että vanhemmat kokevat palaavansa kotiin mutta lapselle Suomi on vieras. Olo saattaa olla juureton.

— Matkalaukkulapsen juuret ovat olemassa, mutta ne ovat erilaiset kuin muilla. Matkalaukkulapset eroavat muista aivan kuin kuusi ja männystä: männyllä on yksi vah-

Peppi Flinkmanille ulkomailla asuminen opetti suvaitsevaisuutta ja rohkeutta heittäytyä uusiin tilanteisiin. va pääjuuri, kuusella monta vahvaa juurta, jotka kasvavat eri suuntiin, Tikka havainnollistaa.

”Kyllä te sopeudutte, saatte kavereita ja opitte kielen”, vakuuttavat vanhemmat, kun muutto ulkomaille koittaa. Ilona Tikan mukaan se pitääkin useimmiten paikkansa.

— Mitä nuorempana muuttaa, sitä helpompaa se on. Vaikeudet

liittyvät yleensä siihen, että lapsi elää tässä ja nyt ja tuntee, että kavereita pitäisi olla heti, Tikka sanoo.

Ella ja Peppi Flinkman eivät ole kokeneet uusiin maihin sopeutumista vaikeaksi, mutta muuttotilanteisiin he ovat reagoineet eri tavoin.

Ella ei ole maisemanvaihdoksia murehtinut, mutta Peppi on surrut, kun lelut on pitänyt pakata konttiin ja kaverit hyvästellä.

— Minä olen ajatellut, että on normaalia vaihtaa asuinpaikkaa parin vuoden välein. Olen ihmetellyt, kun Peppi on itkenyt, Ella kertoo.

Sopeutumista uusiin paikkoihin on auttanut se, että tytöt ovat aina olleet englanninkielisessä päiväkodissa tai koulussa. Suomeen palattuaankin sisarukset puhuivat aluksi keskenään englantia.

Tallinnasta tytöt muistavat pihaleikit, Ellan virolaiset lastenhoitajat ja kansainvälisen koulun, jota Peppi kävi. Shanghaissa arki poikkesi enemmän siitä, mitä elämä olisi ollut Suomessa.

— Asuimme vartioidulla alueella, jolla asui paljon muita ulkomaalaisia. Meillä oli siivooja, kokki ja autonkuljettaja. Kesti vähän aikaa, että tottui pois sellaisesta, Peppi kertoo.

Kiinassa tytöt saivat tottua huomioon, mikä ei aina ollut mukavaa.

Erityisesti sinisilmäinen ja vaaleahiuksinen Ella herätti uteliaisuutta.

Hän oppikin jo rattaissa istuessaan vetämään hupun suojakseen.

Wassenaarista Hollannista Ella ja Peppi muistavat talon, ison pihan ja sen, että sai tulla ja mennä paljon vapaammin kuin Kiinassa. Kahden vuoden jälkeen Jutta-äiti ja Pasi-isä kertoivat, että perhe muuttaa Suomeen.

— Olin aavistanut, että joskus muutetaan Suomeen, sanoo Ella.

— En ollut kovin innoissani. Kaverisuhteet olivat silloin jo aika tärkeitä, eikä kyse ollut enää mistään hiekkalaatikkokavereista, Peppi kuvailee.

Ilona Tikka kutsuu ulkomailla

Herra Tossavainen seurasi Ella Flinkmania muutoissa.

asuneita lapsia paitsi matkalaukkulapsiksi myös kolmen kulttuurin kasvateiksi.

— Näiden lasten ykköskulttuuri on vanhempien kulttuuri. Toinen on sen maan kulttuuri, missä kulloinkin asutaan. Kolmanneksi tulee vielä näiden kulttuurien tasapaino, Tikka selittää.

Pienet lapset eivät välttämättä pähkäile identiteettiään sen kum-

memmin, mutta aikuistuessaan moni pohtii, kuka on, mistä tulee ja missä tuntee olevansa kotona.

Tikka muistuttaa, että aikuisten pitäisi tukea lapsia ja nuoria identiteetin rakentumisessa.

— Vanhempien ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että he ovat vieneet lapset ulkomaille, mutta puhumattomuuden kulttuuri pitäisi rikkoa. Matkalaukkulapsilla on käsittelemätöntä surua niistä hyvästeistä, joita he ovat joutuneet jättämään, Tikka sanoo.

— Myös erilaisuutta pitäisi tukea ja ymmärtää, että identiteetti on muutakin kuin kansalaisuus.

Aikuisina

matkalaukkulapset ovat yleensä taustastaan kiitollisia, avarakatseisia ja kielitaitoisia.

Ella ja Peppi Flinkman ovat nykyään sinut suomalaisuutensa kanssa. Ulkomailla vietettyjä vuosia he pitävät rikkautena.

— Minun on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja osaan arvostaa erilaisuutta. Tiedän, ettei ihmisestä voi välttämättä päätellä mitään uskonnon, kielen tai ulkonäön perusteella, kuvailee Ella.

— Ulkomailla asuminen opetti suvaitsevaisuutta ja heittäytymistä ja jätti halun tutustua uusiin kulttuureihin, Peppi arvioi.

Sisarukset eivät vielä tiedä, missä haluaisivat asua aikuisena. Opiskelu ulkomailla kiinnostaa, mutta koko opiskeluaikaa he eivät välttämättä halua olla ulkomailla.

— Ehkä aloittaisin kuitenkin opinnot täällä, sillä perhe ja suku ovat tulleet tärkeäksi, Peppi pohtii.

— Myös minulle perhe on tärkeä, Pepinkin kanssa vietetään paljon aikaa yhdessä. Perhe on ollut se, joka pysyy, sanoo Ella.

Hanna Antila kuvat Mikke Pöyhönen

Ilona Tikka luennoi aiheesta Matkalaukkulapset maailmalla ke 3.10. klo 14 palvelukeskus Foibessa, Sairaalakatu 7. Osallistumismaksu 5 e.

5

Enkeleiden

T

Myös aikuisilla on taivaallisia suojelijoita. eologi ja tietokirjailija Esko Miettinen kertoo miettineensä pitkään enkeleitä: mitä ja keitä he ovat ja mikä on heidän paikkansa kristillisessä uskossa.

Enkelit nousivat Miettisen mieleen, kun hän oli huolissaan läheisten ihmisten puolesta. Hän huomasi, ettei osannut eikä voinut tehdä muuta kuin rukoilla heille enkeleiden suojelusta.

Vuosikymmenten mittaan Miettinen on pannut merkille, kuinka vähän enkeleistä puhutaan meikäläisessä luterilaisessa kirkossa.

— Enkeleistä ei puhuta kirkossa paljonkaan muuten kuin lapsityössä. Heistä ei juurikaan puhuta aikuisille ja aikuisten tasolla.

Kirkollisen enkelipuheen vähäisyys on harmittanut Miettistä varsinkin siksi, että parin viime vuosikymmenen aikana on muussa kulttuurissa ollut meneillään kansainvälinen enkelibuumi.

Sen myötä on ilmestynyt kasapäin enkelikokemuksista kertovia populaareja kirjoja.

Niissä taivaallisia henkiolentoja ei kuitenkaan läheskään aina sijoiteta mihinkään laajempaan uskonnolliseen viitekehykseen.

— Enkelibuumi saavutti jonkinlaisen huipun 1990-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin kirkko antoi lausunnon hyvinvointivaltion arvopohjasta. Leikittelin silloin ajatuksella, mitä olisikaan tapahtunut, jos kirkko olisi jättänyt hyvinvoinnin muille ja lausunut jotain enkeleistä.

antikvariaateista ja poikennut Kirjakyläpäivillä Sysmässä.

Lähteinään hän on käyttänyt pääasiassa kotimaisia aineistoja: kirkollisia kirjoja, saarnoja ja virsiä Mikael Agricolasta alkaen.

— Selvitys- ja kirjoitustyöhön meni päätoimisesti kaksi vuotta. On vaikea sanoa, mihin on viisasta panna piste. Aivan hyvin olisin voinut käyttää työhön toiset kaksi vuotta.

Työn tuloksena syntyi kirja Taivaallisia vieraita. Kristillinen enkeliperinne Suomessa (Kirjapaja 2012).

Hanke oli jo pitkällä, kun Miettinen viime syksynä kävi Helsingin kirjamessuilla kuuntelemassa irlantilaista enkelikirjailija Lorna Byrneä. Byrne on vieraillut Suomessa useampaan kertaan.

— Tilaisuudessa kaikki istumapaikat ja käytävät olivat täynnä yleisöä, pääasiassa naisia.

— Moni nuori nainen näyttää kyllästyneen materialistis-ateistiseen maailmaan, jossa se kuinka ihmisen käy, on vain tuurista kiinni. Enkeliusko osoittaa, ettei ihmisen ole hyvä olla ilman uskoa ja Jumalaa.

Miettinen pitää Lorna Byrneä monia muita enkelikirjailijoita kiinnostavampana siksi, että tämän ajattelu näyttää yhdistävän kristillistä ja populaaria enkeliajattelua ja toimivan siltana niiden välillä.

— Kun Lorna Byrne kertoo vaikkapa, että näkee ihmisen takana suojelusenkelin valopylväänä, hän sanoo kuvakielellä sen, minkä voi sanoa olevan aivan kristillisen opin mukaista.

Taivaan asukkaita

Valopylväs olkapään takana Vähän ennen eläkkeelle jäämistään keväällä 2010 Esko Miettinen keksi, mikä voisi olla hänen näkökulmansa enkeleihin.

— Oivalsin, että voisin tehdä matkan suomalaiseen enkeliajatteluun.

Sen jälkeen Miettinen on viettänyt aikaa muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunouden arkistossa ja teologisen tiedekunnan kirjastossa. Hän on ostanut aiheeseen liittyviä vanhoja kirjoja

Esko Jämsä

Enkelit eivät ole kristittyjen yksityisomaisuutta. Kristinuskon lisäksi enkelit tunnetaan muun muassa juutalaisuudessa, islamissa ja buddhalaisuudessa sekä monissa uusissa uskonnoissa.

— Tosin eri uskonnot tulkitsevat enkeleitä eri tavoin.

Esko Miettisen oman selvitystyön keskeinen havainto on, että vanhoissa kirkollisissa suomalaislähteissä puhutaan enkeleistä paljon enemmän kuin nykyisin.

— Ehkä toinen maailmansota on ollut niin kova koettelemus, että sen jälkeen enkelit eivät enää ole mahtuneet ajatuksiin.

— Mutta etenkin 1600-luku oli varsinainen enkeleiden vuosisata. Silloin Turun Akatemiassa tehtiin paljon enkelitutkimuksia.

Kristillisestä näkökulmasta näyttää selvältä, että Jumalan luoma maailma jakautuu kahtia: näkyvään ja näkymättömään. Näkymättömään maailmaan kuuluvat muun muassa enkelit. He ovat taivaan asukkaita ja sen kansalaisia.

Näkymättömät ja ruumiittomat enkelit ovat Miettisen mukaan eri lajia kuin ihmiset.

— Kun sanotaan, että ihmiset ovat tuonpuoleisessa maailmassa kuin enkelit taivaassa, sillä ei tarkoiteta, että ihmiset olisivat muuttuneet enkeleiksi. Mutta tulevassa elämässä on varmaan paljon enkelimäistä.

Valkoisia ja mustia kuiskuttelijoita

Esko Miettinen on tutkinut suomalaista enkeliajattelua.

6

Hyvillä enkeleillä on tehtävänsä: he ylistävät Jumalaa taivaassa, kuljettavat Jumalan viestejä ja suojelevat ihmisiä.

Luterilaisella kirkolla ei ole selvää linjaa siitä, onko jokaisella oma suojelusenkeli. Monien mielestä suojelusenkelin tarpeessa ovat etenkin lapset.

Kirjailija Sakari Topelius keräsi aikoinaan lehdistä uutisia metsään eksyneistä lapsista, jotka löytyivät vahingoittumattomina monen päivän jälkeen. Topeliuksen mielestä hyvät enkelit voitiin havaita lähinnä juuri ihmeellisten pelastumisten perusteella.

Vanhoissa kirkollisissa teksteissä puhutaan yhtä lailla sekä hyvistä että pahoista, sekä valkoisista että mustista enkeleistä.

— Se, että osa enkeleistä on pahoja, ei sovi kovin hyvin nykyajan myönteiseen ajatteluun.

Todellisuudessa on kuitenkin pahalla paljon valtaa. Nykyinen maailmankuva on usein aivan liian optimistinen, kun ajatellaan, että kaikki ongelmat selviävät ja että ihminen on hyvä, Esko Miettinen sanoo.

Hyvän ja pahan välinen kamppailu kuuluu kristilliseen maailmankäsitykseen. Taustalta löytyy enkeli Luciferin lankeemus ja sen myötä syntynyt pimeyden maailma, joka yrittää tuhota Jumalan hyvän maailman.

— Ainakin joskus pahat enkelit yrittävät kuiskutella ihmisen mieleen kiusauksia. Mutta jos ihminen yrittää vastustaa niitä, hän saa siihen tukea hyviltä enkeleiltä.

—Arvostan Aku Ankan piirtäjien tapaa havainnollistaa tällaista tilannetta siten, että päähenkilön toisella olkapäällä ehdotuksiaan tekee paholainen ja toisella enkeli.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie Nykysuomalaisen enkeliuskon perustan muodostavat monen makuuhuoneen seinällä oleva Lasten suojelusenkeli -kuva ja suosittu Suojelusenkeli-laulu. 1800-luvun Saksasta peräisin olevasta painokuvasta on kaksi laajalle le-

seurassa vinnyttä muunnosta. Toisessa lapset kävelevät rikkinäistä siltaa kuilun yli ja toisessa he leikkivät jyrkänteen reunalla. Molemmissa lasten turvana on suojelusenkeli. ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” -sanoilla alkavan Suojelusenkeli-laulun kirjoitti 1800-luvun lopulla kansakoulunopettaja Immi Hellén. Musiikin lehtori P. J. Hannikainen sävelsi runon koulun laulunopetuksen tarpeisiin.

Martti Lutherilla oli suojelusenkeliasiasta selvä näkemys. Katekismuksessaan hän neu-

voo rukoilemaan enkelin suojelusta aamu- ja iltarukouksessa seuraavin sanoin: ”Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa.”

— Enkeliä ei rukoilla suoraan, vaan häntä lähestytään Jumalan kautta. Lisäksi Luther puhuu enkelistä yksikössä. Siitä voi päätellä, että jokaisella on henkilökohtainen enkelinsä, Esko Miettinen sanoo.

— Hän ei myöskään viittaa mitenkään siihen, että kyseessä olisi lapsen rukous, vaan yhtälailla aikuisen.

Miettinen on löytänyt samanhenkisen rukouksen kirkon uusimmasta evankeliumikirjasta: ”Rakas taivaallinen Isä. Sinä annat enkeleillesi käskyn varjella, puolustaa ja vahvistaa omiasi. Kiitos, että sinun sanansaattajasi ovat palvelemassa meitä syntymästä kuoleman hetkeen saakka ja täyttämässä tehtäväänsä myös tuomion ja ylösnousemuksen päivänä. Auta, että saisimme kerran iloita enkeleiden kanssa sinun kasvojesi edessä. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.”

Kirkon lapsityössä opetetaan, että enkelit kuljettavat ihmisten rukouksia Jumalan luokse. Siinä näkyy Miettisen mielestä kauniisti sekä rukouksen että sen kuljettajan merkitys. Hän toivoisi tällaisen ajattelun leviävän kirkon muuhunkin opetukseen.

Miettisen mukaan uskonnollinen elämä tarvitsee suojelusenkeliä.

— Ei ehkä aina ja kaikissa tilanteissa, mutta silloin kun kriisi tulee. Ja sehän tulee. Olisi hyvä, jos pahojen päivien tullessa olisivat keinot niiden käsittelemiseen jo olemassa, pohtii Miettinen.

Suojelusenkelin lisäksi Miettinen puhuu saattajaenkelistä, joka vie ihmisen sielun kuoleman jälkeen Jumalan luo.

— Voi olla niinkin, että suojelusenkeli ja saattajaenkeli ovat eri olentoja. Ajatus saattajasta perustuu Raamatun kertomukseen rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta. Lasaruksen kuoltua enkelit veivät hänet.

Näkymätön tulee näkyväksi

Kikka Nyrén

”

Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.”

Psalmi 91

Nykyihmisen voi olla vaikea saada otetta siihen, kuinka tärkeinä menneiden vuosisatojen kristityt pitivät enkeleitä. Asiaa valaisee Esko Miettisen löytämä saksalaisen 1600-luvun teologin Johann Gerhardin tiivistelmä: ”Isä lähetti Pojan lunastuksen takia, Pyhän Hengen lohdutuksen takia ja enkelit suojeluksen takia.”

— Tässä enkeleiden arvo nostetaan hyvin korkealle, melkein samantasoiseksi Kristuksen ja Pyhän Hengen kanssa.

Ajatuksen innostamana Miettinen puhuu Jumalan kolminaisuuden rinnalla pyhästä nelinäisyydestä.

— Enkelit luotiin kolmiyhteisen Jumalan kylkeen, muttei kuitenkaan sen sisään. Enkelit ovat Jumalan enkeleitä, he eivät toimi itsestään.

— Silti enkelin apu tai suojelus voi pettää.

Kukaan ihminen ei voi selittää, miksi niin käy.

Mutta ainakin joskus Jumala itse vastaa ihmiselle tavalla, joka lohduttaa häntä enemmän kuin ihmisten selitysyritykset.

Luterilainen enkeli- ja ehtoolliskäsitys tulevat Miettisen mielestä lähelle toisiaan.

— Luterilaisen opin mukaan Kristus on todellisesti läsnä ehtoollisen leivässä ja viinissä. Samalla tavalla näkymätön enkeli voi ottaa näkyvän hahmon. Sekä ehtoollisessa että enkeleissä tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen yhtyvät.

Ulla-Maija Vilmi

Enkeleitä juhlitaan mikkelinpäivänä su 30.9.

7

Kotimaan matkaklubi

HERÄNNÄISSEURAT

Tiedätkö verensokerisi?

P S D Y SP

Diabetesta sairastaa noin 500 000 ihmistä Suomessa.

Jopa puolet tietämättään.

Päivämatka Tallinnaan kangas- ja käsityöliikkeisiin 27.10.2012 – ”Kangas ja Nappi” Suosittu päiväretkemme uusitaan!

Lähde kanssamme tutkimaan Tallinnan kangas-, lanka-, ompelutarvike- ja nappitarjontaa. Vielä Tallinnassa nämä tuotteet ovat edullisempia kuin Suomessa. Tule mukaan tekemään hienoja löytöjä. Täällä kannattaa käsitöiden harrastajien täydentää tarvikevarastojaan. Matkalta mukaan saattaa tarttua puikot, koukut, nauhoja, nyörejä, solkia, paljetit, pitsit, brodyyrit, plyymit, kankaita, lankoja, ompelukoneita tai saumuri.

Materiaaleja, tarvikkeita ja työvälineitä joka lähtöön.

Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana Kylli Kuusisto.

Matkaohjelma: klo 6.45 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa klo 7.00 Aamiainen Buffet ravintolassa klo 7.30 Tallinkin M/S Superstar lähtee kohti Tallinnaa klo 9.30 Laiva saapuu Tallinnaan. Opas ja bussi ovat ryhmää vastassa.

Lähtö kierrokselle käsityö- ja kangaskauppoihin. Käymme mm. Karnaluxissa, Abakhan Fabrics, Kangas ja Nööp liikkeissä sekä Foorumi kauppakeskuksessa. klo 15.00 Lounas Kochi Aidad klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä, jonne laiva saapuu 20.30.

Matkan hinta: 99 e / hlö + toimitusmaksu 10 e / tilaus.

Tule tekemään riskikartoitustesti tai mittauttamaan sokeriarvosi.

Myymälästämme kaikki verensokeritason mittaamiseksi tarvittavat laitteet ja niiden käyttöopastus.

Kattava valikoima eri mittareiden verensokeriliuskoja.

Lisätietoja vertaistuki- ja liikuntaryhmistä sivuillamme www.psdiabetes.fi

D Y

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DIABETESYHDISTYS RY Malminkatu 24 D 38 00100 Helsinki Puh. 09-586 0520

PÄÄKAUPUNKISEUDUN

DIABETESYHDISTYS RY Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin!

Osallistu! Vaikuta! Liity!

Malminkatu 24 D 38 00100 Helsinki

Jäsenmaksu 20 e/vuosi ja lehdet kotiin.

Puh. 09-586 0520

Pe 28.9. klo 14 Vuosaaren katukappelissa kauppakeskus Columbuksessa, Hki. Klo 18.30 Kotiseurat Sirkka ja Erkki Sevannolla, Antbackankaari 37, Sipoon Martinkylä.

La 29.9. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 30.9. klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Saarnaa Seppo Holm, mukana Herännäisnuorten kuoro.

Klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34. Saarnaa Kaisa Rönkä. Kirkkokahvit ja seurat.

Ma 1.10. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ti 2.10. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 3.10. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Mm. Aaro Panula, Esa Ruuttunen ja Leena Väyrynen-Si.

ma 10 – 16, ti 10 – 17, ke 10 – 16, to 10 – 15, pe suljettu

Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • aamiaisbuffet menomatkalla laivassa • opastettu päivä ja kuljetukset Tallinnassa • lounas Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

Etsitkö kotia?

sato.fi

SATO SenioriKoti®

Vapaita vuokra-asuntoja Martinlaaksossa Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Ensisijaisesti senioreille tarkoitetut vuokrakodit kivenheiton päässä uudesta ostoskeskuksesta ja juna-asemasta.

4h+k+s, 91 m², 1 456 €/kk 3h+kk+s, 65 m², 1 196 €/kk

2h+kk+s, 43,5, 870 €/kk 2h+kk+s, 38,5, 809 €/kk

Vuokravakuus vain 250 €. Kun teet vuokrasopimuksen vuodeksi, vakuutta ei peritä. Valmius Soneran laajakaistaan 2/2 Mb/s -nopeudella sisältyy vuokraan.

Turvallisuuden TekijäT

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 344 344, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Avoinna ma-pe klo 8-20, la klo 10-16

Tervetuloa!

Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

VANTAAN

Vantaan Kristillisdemokraatit www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myyntija markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv.

23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

8

avajaiset la 29.9.

Paalutorilla klo 10-13

Soili Haverinen

Maija Hurri

Laila Jouhki

Jouko Jääskeläinen

tutkija, t e olog i a n maist e r i

t oi m i t ta j a

s os i a a li t yönt e ki j ä , y Ht.m a i s t.

k a ns a ne dus ta j a , va lt. t r i

Matti Piirainen

Aili Putkonen

Pekka Silventoinen

Tiina Tuomela

me rko nom i , ark isto jä r j e s t e li j ä

kodi nH oi ta j a , e l ä ke l ä i ne n

l a at ui ns i nöör i

lk t, l a s t e nta ut i e n e r i koi s l ä ä k ä r i

Hy vinvointi teHdään läHellä. tutustu eHdokkaisiimme www.vantaankd.fi maksaja: kd:n vantaan kunnallisjärjestö ja eHdokkaat

Palveluja tarjotaan

Uusia Alfa-kursseja

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

V

antaan seurakunnissa alkaa tänä syksynä kaksi uutta Alfa-kurssia. Alfa-kursseilla tutustutaan kristinuskon perusasioihin kyselevässä ja kuuntelevassa hengessä. Kursseilla pohditaan muun muassa, kuka Jeesus oli ja miten Raamattua voisi lukea.

Vantaankosken seurakunnan Alfa-kurssi alkaa maanantaina 1.10. kello 18–20.30 Myyrmäen kirkolla.

Kurssi kokoontuu 10 kertaa. Ilmoittaudu Erkki tai Kaisa Halmeelle p.

050 326 2882.

Rekolan seurakunnan Alfakurssi alkaa Asolan seurakuntatalolla keskiviikkona 3.10. kello 18.30– 21. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Ilmoittaudu Päivi Peittolalle p. 050 410 3832.

Alfa-kurssit alkavat ma 1.10. Myyrmäen kirkolla ja ke 3.10. Asolan seurakuntatalolla.

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla Petri Posti, www.petriposti.com, 050 5003090.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU tuntivel. 33 e + alv. p. 0400 811 941 mm. pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Kokouksia Kurssilla pohditaan, kuka Jeesus oli.

Kotimaan matkaklubi

KALUSTENEUVOS OY KALUSTENEUVOS OY

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja antiikista nykyaikaan - 1500 m2 TÄYNNÄ -

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

www.kalusteneuvos.fi

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 2.10.2012 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 24.9.2012 alkaen.

Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi

Nainen kokonaisuutena – risteily 8.11.2012 Tule mukaan Tallinnan päiväristeilylle meikkitaiteilija Raili Hulkkosen kanssa. Menolaivamatkan aikana käydään läpi koko paketti: meikit, hiukset ja koko olemus. Paluumatkan aikana nautitaan Bistro Buffet ja on tuoteesittelyjä merimyymälässä. Matkan aikana ehdit käydä myös ostoksilla Tallinnassa. Matkalla mukana Matkapoikien matkanjohtaja.

Matkaohjelma: klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan Terminaalissa 1 krs. Matkapoikien lähtöselvityksessä, maihinnousukorttien jako. klo 11.30 Viking Line m/s XPRS lähtee kohti Tallinnaa ja Raili Hulkkosen luento kokoustiloissa kannella 7. klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan. Mahdollisuus käydä Tallinnassa. klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä. klo 18.15 Bistro Buffet, kansi 8. klo 20.30 Laiva saapuu Helsinkiin.

Matkan hinta: 53 e / hlö + toimitusmaksu 10 e / tilaus.

Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel päiväristeily • Bistro Buffet paluumatkalla (sis. ruokajuomat) • Raili Hulkkosen luento ja kosmetiikkaesittely Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hautauspalveluja

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

Seurat 30.9. klo 14 Kuolemasta elämään Raimo Vanninen ja Anna-Leena Heikkilä

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Myydään hautakiviä Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

Kauneudenhoitoa

✃

PÄÄ-ASIAA !

”Tyyli on tukassa” alk. 20 e Parturi Hairlocks Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Terveydenhoitoa Hermoratahieronnan mestari Suvi Zamit Malminkartanossa.

Myös kotikäynnit 0400 729673.

Ostetaan huoneistoja

Vuokrata halutaan

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

9

Vantaan seurakunnat 27.9.–4.10.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys ti Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja to Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio suljettu ke 3.10.

Avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna la klo 10–13 ja ke klo 17–19.

Messu su 30.9. klo 12. Hans Tuominen, Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen ja Jaakko Hietikko, laulu.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11.

Lähetyspiiri ma 1.10. klo 18.30– 20.

Päiväraamattupiiri ti klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Galatalaiskirje avautuu ke 3.10. klo 18–20. Jari Araneva. Äitien iltakerho to 4.10. klo 17.15.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja ilm.

Susanna Heikkinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p.

050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11.

Messu su 30.9. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen ja Minna Heino, viulu.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Seniorikerho ti 2.10. klo 13– 14.30.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta ti klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

Kahvila kaikille ke klo 9–11.

Viikkomessu ke klo 18.

Lähetyspiiri to 4.10. klo 18.30– 20.

15. Ilmoittaudu Tarjalle, p. 050 356 5715.

Mikkelinpäivän Mukulamessu su 30.9. klo 15. Tarja, Hans, Liisa, Riikka ja lapsikuoro Kuunloiste.

Muskari ma 1.10. klo 9.30.

Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ti 2.10. klo 17.30–21.

Illassa puhujana Pekka Nurmela.

Miestenpiiri ke klo 18–21.

Lapsille ja perheille Perhekahvila ma klo 9–11.15 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Perhekerho ti klo 9–11 Hakunilan kirkolla, ke klo 9–11 Vaaralan kirkolla, ke klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee ke klo 15–16 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Jippii-laulukerho harjoittelee ke klo 17.30–18.30 Vaaralan kirkolla. Kysy lisää, Merja Vuori p.

044 523 1355.

Kastettu Siiri Inkeri Leinonen, Otso Olavi Mäki.

Avioliittoon kuulutettu Jani Uolevi Sulaoja ja Hanna Elina Haapalainen.

Hautaan siunattu Eino Aulis Remes 82 v.

Hämeenkylä

Kenian lähetyspiiri to 4.10. klo 11. Vieraana Sanansaattaja-lehden päätoimittaja, toimitusjohtaja Hannu Kippo.

Lapsille ja perheille Muksukirkko ke 3.10. klo 9.30.

Katuen kotiin.

Nuorille Nuorten messu ke 3.10. klo 19.

Jos haluat tulla valmistelemaan yhdessä messua, saavu paikalle jo klo 18.

Muuta Ehtoollishartaus pe 5.10. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Rakenna näyttelyä. Hämeenkylän kirkko täyttää joulukuussa 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme kuvia ja tarinoita seurakunnan ja kirkon eri vaiheista. Lähetä oma muistosi pe 23.11.2012 mennessä os. Hämeenkylän seurakunta, Auratie 3, 01630 Vantaa tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi. Muistoja julkaistaan seurakunnan blogissa ja niistä kootaan kirkon aulaan näyttely adventin ajaksi. Osallistuneiden kesken arvotaan Reilun kaupan herkkukori.

Kirkkoherranvirasto

Pauliina Johanna Uusiautti ja Nico Heikki Olavi Kortesalmi.

Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Mikkelinpäivän perhekirkko su 30.9. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit ja kerholaisten tekemien enkelitöiden näyttely Hämeenkylä-messu 30.9. klo 18. Saarnaja Jukka Nevala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Raamattuluennot to 27.9. ja 4.10. klo 18.30. Aiheena 1.Piet.

1 ja 2.

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Kirjallisuuspiiri ma 1.10. klo 12.

Kirjoina Karin Ehrnroothin Vinoon varttunut ja Peter Franzénin Tumman veden päällä.

Nettikerho ikäihmisille ke 3.10. klo 14–16. Vaalikoneet ja kunnallisvaalit.

Leipää ja viiniä ➤

Aada Sofia Lammi, Emil Eero Oskari Wilén, Jesper Paavo Petteri Toikka.

Avioliittoon kuulutettu

Lammaskuja 2 B:n kerhotila

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 27.9. klo 13 on peruttu.

Miesten saunailta to 27.9. klo 18, Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 27.9. klo 19.

Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9. klo 10, Sanna Heikurinen, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö. Lauletaan mukulamessun lauluja.

Kylväjäpiiri su 30.9. klo 15, Kotkansiiven saunatiloissa.

Runopiiri ma 1.10. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 1.10. klo 18. Kotkansiiven kokoustila.

Englanninkielinen raamat-

tupiiri ma 1.10. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 3.10. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Risto Auvinen.

Lähetyspiiri ke 3.10. klo 13 kokoustilassa, Vesa Ruokonen.

Etsijä-illat – viisi kohtaamista uskosta ja epäuskosta ke 3.10. klo 18.30, Jaakko Heinimäki: ”Miksi pitäisi olla moraalinen?

Kristinusko ja etiikka.”

Rukousryhmä ke 3.10. klo 18.45 kappelissa.

Nuorten messu ke 3.10. klo 20, Hanna Vaittinen, Ida Laapio ja Tero Fleminch.

Vanhemman väen piiri to 4.10. klo 13. Raakel Laaksonen.

Naisten saunailta to 4.10. klo 18, Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Maahanmuuttajanaisten suomenkielen piiri to 27.9. ja 4.10. klo 17. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 28.9. klo 15, Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Diakonian kirpputori perjantaina 28.9. klo 10–14. Tervetuloa!

Raamattu- ja rukouspiiri su 30.9. klo 17. Aiheena Filippiläiskirje.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 2.10. klo 13, Leena Lehto ja Mari Liimatainen.

Nuorille Nuorten kahvilat ke ja su klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nikinmäen seurakuntakoti avoinna nuorille pe klo 18–21.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 30.9. klo 10. Pyhäkoululaiset osallistuvat perhemessuun.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstaisin klo 13–17. Opetus tapahtuu Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoro-opisto. com tai p. 040 732 6453.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Kastettu Matias Martti Johannes Repo, Kiana Aurora Puskala, Otto Elias Rämä, Tuulii Elviira Lohiniva,

Vilho Eino Anton Nikkilä, Amanda Fanny Maria Hautala.

Kuulutettu Patrik Albert Långström ja Anita Juliaana Smolander.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, 3.10. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E-rappu, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, perhepäivystys Asolan seurakuntatalossa ti 10– 12. To 4.10 ei päivystystä.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.9. klo 12–15. Rovasti Jukka Yrjölä puhuu aiheesta Suomen ja Viron suhteet sotien välisenä aikana.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30– 20.

Kristillinen kansanmusiikkiklubi torstaisin klo 18.30–20. Aikuisten avoin musiikki-workshop. On 27th of September also In English.

Messu su 30.9. klo 10, mikkelinpäivän perhemessu. Liturgi Mikko Matikainen ja saarnaaja Annaelina Tähtinen, musiikki: kanttori Noora Hultin ja Päiväkummun koulun kuoro, joht. Sari Lehtosaari. Kirkkokahvit ja keitto. Messussa ja kahvilla mukana vieraita ystävyysseurakunta Vormsista.

Mikkelinpäivän fantasiat -konsertti 30.9. klo 13. Annamari Pölhö soittaa cembalolla Sweelinckin, Bullin, Frobergerin, L.Couperinin ja J.S.Bachin musiikkia.

Kohtaamisia Sanan äärellä -ilta su klo 17.30. Puhujana rovasti Raimo Mäkelä.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Pihatalkoot ja grilli-ilta ma 1.10 klo 16 alkaen. Sauna lämpimänä ja grilli kuumana alkaen klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 1.10. klo 18.30.

Ylistyksen ilta ti 2.10. klo 18.30.

Kirsi ja Juha Korkeamäki.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Otamme vastaan lankoja ja käsityötarvikkeita. Lahjoitusasioissa ota yhteys diakoni Heidi Salminiittyyn, p. 050 553 8459/ heidi. salminiitty@evl.fi.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30.

Keskusteluryhmä perheväki-

valtaa kokeneille naisille to 27.9. klo 17. Vertaistukiryhmä.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

Perheraamis ma 1.10. klo 18.15.

Alfa-kurssi ke 3.10. klo 18.30– 21. Kurssilla käsitellään kristinuskon peruskysymyksiä suomeksi ja englanniksi. Tulkkaus järjestetään tarvittaessa. Mukaan voi tulla vielä ke 10.10, tämän jälkeen kurssi sulkeutuu. Ilmoittautumiset lähetys- ja aikuistyönsihteeri Päivi Peittolalle, p. 050 410 3832.

Yksinhuoltajien ilta to 4.10 klo 17.

Kirkkomuskari alkaa ti 2.10 klo 13–14. Ilmoittautumiset pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskiselle, p.

050 339 2703. 10 kokoontumiskertaa, 50 e.

Hoitava rukous -koulutus la 6.10.klo 10–16 Asolan seurakuntatalossa ja la 13.10. Kivistön kirkolla. Tarkoitettu erityisesti niille, jotka haluavat toimia rukouspalvelijan tehtävissä seurakunnassa. Ilmoittautuminen 3.10. mennessä paivi.peittola@evl.fi, p. 050 4103832. Järjestäjinä Rekolan ja Vantaakosken seurakunnat sekä Kansan Raamattuseura. Kouluttajana mm. Maikku Saarinen.

Materiaalimaksu 10 e, sis. lounaan ja kahvit.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Isoskoulutus, Isko 1 ti 2.10. klo 18–20.30 kirkon nuorisotilassa.

Open doors ke klo 18 kirkon nuorisotilassa.

Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Vanhojen nuorten tapaaminen to 4.10 kirkon nuorisotilassa klo 18.

Varhaisnuorille Syksyn kerhot ovat alkaneet.

Vapaita paikkoja voi tiedustella varhaisnuorisotyönohjaaja Mari Vuorisalmelta, p. 050 53 53 072.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa (Tuovintie 39).

Perhekerho suomeksi ja englanniksi to klo 9.30 Rekolan kirkon päiväkerhotilassa.

Family group in English and in Finnish on Thursday at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

Vauvakerho pe klo 9–11 Rekolan kirkolla.

Perhekerhot ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Muuta Kirkon kerho ma 1.10. klo 13 Koivutorilla, Hakopolku 4 A. Vanhemman väen iltapäivä ti 2.10. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Kastettu Eeli Allan Joensuu, Aleksi Kristian Johannes Koivulahti, Konsta Johannes Oinas, Fia-Sofie Beeda Mii Saarela, Sofia Fanni Lovii-

Ensi sunnuntai on Mikkelinpäivä, enkelien sunnuntai.

Päivän tekstit ovat Ps.103: 19–22, Joos.5: 13–15, Ap.t.12: 5–11, Matt.18: 1–6 (7–9) 10.

Suojelukohde Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: Totisesti, ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.

Matt.18: 3,10

10

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kastettu

Pyhän Annan lastenkirkko Mukulamessua tekemään.

Lapset tekevät saarnan yhdessä Tarja-papin kanssa. Kokoonnumme su 30.09. klo 14, Mukulamessu jossa saarnaamme, alkaa klo

Vapaalan seurakuntatalo

V

uoteen yläpuolella on enkelitaulu. Hohtava enkeli saattelee pientä poikaa ja tyttöä kuohuvan virran yli.

Taulun alapuolella on piirros, siinäkin on enkeli, arkisemmassa asussa. Tällä kertaa hän ohjailee liikennettä niin, että rollaattoriinsa tukeutuva vanhus ehtii ylittää kadun.

Piirros on lapsenlapsen syksyinen tervehdys mummolle. Saatesanoina: ”Olet rakas. Enkeli kulkee vierelläsi.”

Lapsella on herkkyyttä nähdä ja ilmaista oleellista. Elämäsi on arvokas. Olet tärkeä minulle. Olet myös Jumalan silmissä kallisarvoinen. Hän pitää sinusta huolta silloinkin, kun voimasi ehtyvät ja tunnet olevasi aivan yksin.

Jeesus antoi sanoillaan ja elämällään arvon syrjään jääville ja vaiennetuille. Hauras ihmiselämä oli hänelle merkittävä suojelukohde. Äidit lapsineen saivat Jeesukselta arvostavan vastaanoton. Lapsen hän kutsui uskon ja luottamuksen esikuvaksi itseriittoisille aikuisille.

Jeesuksen työ maailmassa jatkuu edelleen. Nyt on meidän aikamme ja vuoromme tehdä osuutemme. Lähtökohta on selvä: kenen ääni ei kuulu, ketkä ovat heikoimmilla, mitä voin tehdä heidän hyväkseen?

Pirjo Vatanen Vantaan seurakuntien johtava sairaalapastori

Avioliittoon vihitty Ilari Miikkael Paaso-Rantala ja Sara Katariina Rautakoski.

Hautaan siunattu Eljas Kokkila 92 v, Otto Vilho Kähkönen 87 v ja Viljo Kalevi Koski 61 v.

Sini Pennanen

sa Turunen ja Elise Helmi Johanna Vuorinen.

Kirkon maalauskurssi to 4.10. klo 18. Ryhmähuone.

Näppärin sormin -käsityöryhmä to 4.10. klo 18. Neuvotteluhuone.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 4.10. klo 18. Takkahuone.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, Raamattu ja kirkko to 4.10. klo 18. Heikki Leppä.

Israel-piiri to 4.10. klo 18.30 aikuisten kerhohuone.

Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko kotiisi pientä apua? Seurakuntamme vapaaehtoisten nikkaristi-ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Taize-messu su 30.9. klo 10. Monikielinen messu yhteistyössä Vanda svenskan kanssa. Kaj Andersson, Sonja Turunen, Terje Saard, nuorten aikuisten lauluryhmä.

Mikkelinpäivän messu su 30.9. klo 12. Pirkko Yrjölä, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Laulupiiri pe 28.9. klo 13. kirkon kahvio.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 29.9. klo 15. Olotila.

Mikkelinpäivän messu su 30.9. klo 10. Maria Koukkari, Marja Ruuska, Simo Santaranta.

Puuhajumis su 30.9. klo 16 3–5-vuotiaille tarkoitettu toiminnallinen koko perheen kirkkohetki.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 1.10. klo 13. kirkon kahvio.

Koulutuspäivä kirkkoisännille ja -emännille ti 2.10. kirkon kahvio, Asematie 12. Ilmoittautuminen 28.9. mennessä Päivi Mäkinen p.050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Miesten saunailta ti 2.10. klo 17.30. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 2.10. klo 12. Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla. Ennen ruokailua hartaus.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.10. klo 13 neuvotteluhuone.

Kylväjän raamattupiiri ke 3.10. klo 14 Tikkuraitti 11, 2.krs.

Kirkkonäytelmä ke 3.10. klo 18.

Särkyneiden sakramentti.

Usko tai älä -ryhmä kokoontuu kirkon neuvotteluhuoneessa joka toinen keskiviikko alkaen 3.10. klo 18.30–20. Ilm. diakoni Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Aamurukouspiiri ke 3.10. klo 7.

Toimituskappeli.

Naisten saunailta ke 3.10. klo 17.30. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. Katekumenaattiryhmä ke 3.10. klo 18.30. Neuvotteluhuone.

Tikkurilan Hannat to 4.10. Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Talous solmussa? to 4.10. klo 10 alkaa taloudenhallinnan kurssi Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa. Tied. diakoni Toomas Takala 050 511 1674.

Ilosanomapiiri to 4.10. klo 15.30. Neuvotteluhuone.

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9–12.

Lauluilta la 29.9. klo 18.30. Uudempia hengellisiä lauluja. Quo vadis -kuoro, Iina Katila ja Samppa Laakso.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri to 4.10. klo 18.

Rukouspiiri su 30.9. klo 18.30.

Tied. Kirsti Hildén p. 050 3827 987

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 28.9. klo 18.

Raamattu- ja rukouspiiri ma 1.10. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 4.10. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Lapsille ja perheille Naiset sanan äärellä ma 1.10. klo 10–12. Lastenhoito järjestetty. Tikkurilan kirkon takkahuone.

Hertta-kirkonrotta Jumbossa ke 3.10. klo 11. Hertta-kirkonrotta satuilee ja laulattaa. Jumbon leikkipaikka.

Vekkulikerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 9–11.

Tammisto ti ja pe klo 9–11. Ristipuro pe 9–11. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Päiväkerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 12.30– 15.30. Ristipuro ja Tammisto ti ja pe klo 12.30–15.30. Ylästö ti ja pe klo 9–12. Tied. Päivi Romula p.

050 410 3863.

Avoimet perhekerhot Tammiston kerhohuone ma klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Tikkurilan päiväkerhotilat Unikkotie 5B 2.krs pe klo 9.30 ja Kartanokosken kerhohuoneisto pe klo 13.30.

Vauvaolkkarit ti Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30.

Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs, Ylästö to klo 9.30.

Perheolkkari ti klo 9.30 Ilolan seurakuntatalolla ja Pakkalan kerhohuoneistolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2krs. Tied. MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulu su 30.9 Tikkurilan kirkolla kello 10.

Toukkatupa pe klo 13–14.30 Tikkurilan kerhotila, aikavälillä 28.9.–7.12.2012. Toukkatupa on tarkoitettu kaikille äideille, joiden esikoisvauva on syntynyt toukokuun 2012 jälkeen. Tied. ja ilm. Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi

Nuorille Walkers nuortenkahvila pe 28.9. klo 19–22.

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Iso 1 B-koulutus ti 2.10. klo 16.30. Rippikoululuokka.

Iso 1 C-koulutus ke 3.10. klo 16.30. Nuorisotila.

Walkers nuortenkahvila ke 3.10. klo 18–20.

Syyslomaleiri koululaisille ja

Hautaan siunattu Seppo Juhani Rissanen 53 v.

Ilolan seurakuntatalo

Tikkurila

ko Juhani Gustafsson, Alma Elise Mäkinen.

Helsinge kyrka S:t Lars

Tutustu vapaaehtoistyöhön! Vantaankosken ja Hämeenkylän seurakunnat sekä Suurella sydämellä -vapaaehtoishanke ovat mukana Hyvinvointimessuilla la 29.9 klo 10–16. Messut järjestetään Myyrmäen Energia Areenalla. nuorille ke–pe 17.–19.10. Leirin hinta 20e. Ilm. ja tied. koululaiset Enni Korhonen p. 050 526 9401, nuoret Timo Kekkonen p. 050 369 3528

Muuta Nuorten aikuisten retki Taize-tapahtumaan Helsinkiin la 29.9. Tied. Sonja Turunen p.050 559 4782.

Kastettu Iina Maria Ada Luhanko, Janette Julia Klärich, Leevi Valtteri Tammisto, Tatu Valtteri Ahlroos, Ella Auli Elisabeth Grönroos, Joona Juhani Kauppi, Oliver Mikael Nyholm, Tyyne Airi Johanna Hynninen, Mea Camilla Hakanen, Urho Ilkka Albert Sipilä, Iina Kristiina Seppänen, Tuuli Ilona Kuronen, Eliel Väinö Akseli Tuunanen, Oona Emilia Rajamäki, Michael Oliver Alexander Kunnas, Tommi Henrik Salmela.

Avioliittoon kuulutettu Timo Juhani Eskelinen ja Sanna Eeva Maria Sammela, Jarno Joonatan Utoslahti ja Piia Lotta Emilia Niemi.

Siunattu Vihtori Lautanen 86 v, Pertti Kalevi Ingberg 77 v, Olavi Aulis Lehtoranta 66 v, Teuvo Kalevi Rainio 65 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Soita ja laula -pyhäkoulu to 27.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Perhemessu su 30.9. klo 10.

Saarna ja liturgia Maari Santala, avustava pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 30.9. klo 10 kerhohuone 4.

Myrtsimessu su 30.9. klo 17.

Messu nuorille ja nuorille aikuisille. Auli Saaralmi-Paalasmaa.

Tervetuloa myös tekemään messua klo 15.30 alkaen.

Maanantaipiiri ma 1.10. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 1.10. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 1.10. klo 17.30–19 iso srk-sali.

Alfa-kurssi ma 1.10. klo 18– 20.30. Ilm. Erkki ja Kaisa Halme p.

050 326 2882 .

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho ti 2.10. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Matkakumppanuusryhmä ti 2.10. klo 18–20 takkahuone. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ohjaaja Matleena Pinola p. 050 364 0517.

Seurakuntailta ke 3.10. klo 18.30. Anteeksiannon äärellä: Syyllinen olo – syystä vai suotta?

Kirjailija, teologi Anna-Liisa Valtavaara.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Mammaraamis ke 3.10. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Seniorikerho to 27.9. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 27.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Omat runot -piiri ke 26.9. klo 17–19 Olotila.

Seniorikerho to 4.10. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 4.10. klo 18.30–20.30.

Kivistön kirkko

Lapsille ja perheille

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Perhekerhot. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi taaperokerho ke 14.30– 16, esikoisvauvakerho ke 14.30– 16, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Iltamessu su 30.9. klo 18. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen. Iltatee.

Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset maanantaisin 18.30–20.

Uusia laulajia otetaan mukaan.

Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Lapsikuoron harjoitukset ti 2.10. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Raamattu-rukouspiiri ti 2.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 3.10. klo 12.30– 14.

Miesten saunailta ke 3.10. klo 18.30–21. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 4.10. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Seniorikerho ti 2.10. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 30.9. klo 15.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 2.10. klo 18.30– 20 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 3.10. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri ke 3.10. klo 19–21.

Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa i Taizé-anda sö 30.9. kl. 10. Kaj Andersson, Sonja Turunen, Terje Saard, Iina Katila, sånggrupp från Tikkurilan seurakunta samt musikerna Kirsi Vinkki och Samuli Karjalainen.

Den tvåspråkiga högmässan firas i anslutning till det internationella Taizé-mötet i Helsingfors 28–30.9.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Kannu

Mikaelidagens Familjemässa sö 30.9. kl. 12. Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Dickursby kapell

Pyhäkoulu su 30.9. ei pyhäkoulua, Myyrmäen kirkossa perhemessu klo 10.

Olotila-kahvila ti 2.10. klo 11– 13.30.

Isä–lapsi-ilta su 30.9. klo 16.30– 18.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Nuorille Nuortenillat ke klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” to klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Muuta Hyvinvointimessut la 29.9. klo 10–16 Myyrmäen Energia Areenalla. Messuille on vapaa pääsy. Vantaankosken seurakunnalla on tapahtumassa mukana oma näyttelyosasto yhdessä Hämeenkylän seurakunnan ja Suurella Sydämellä – hankkeen kanssa.

Säpinää senioreille-tapahtumapäivä la 6.10. klo 11–15 Myyrinkoti, Ruukkukuja 5,. Vantaankosken seurakunta on tapahtumassa mukana esittelemässä vapaaehtoistoimintaa.

Hoitava rukous la 6. ja 13.10.

Lue lisää rukouskoulutuksesta Rekolan seurakunnan ilmoituksista Asolan seurakuntatalon kohdalta.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tekevät pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille. Apu on asiakkaille maksuton. Sitä välitetään ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426 ja 050 347 3423.

Kastettu Sebastian Onni Johan Sjöholm,Kerttu Emilia Kauppala, Leea Irene Kivenjuuri, Jimi Jaak-

Stationsvägen 12B

Veckomässa ons 3.10. kl 8.30.

Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Förelysta till äktenskap Ninja Maria Regina Dilén och Jari Antero Sykkö.

Döda Kurt Emil Sirenius 83 år.

Yhteiset Olotila Vehkapolun kävelykatu, Tikkurila

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy neuvoa kännykän ja Internetin käytössä maanantaisin klo 12–13.

Taidenäyttelyssä Toini Pyyhtiän meri- ja vesiaiheisia akryylimaalauksia 28.9. saakka.

Näkövammaistyö Tikkurilan kerho su 30.9. klo 13–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a, Vehkapolun kävelykatu. Aiheena enkelit ja varjelus.

Miesten ilta ma 1.10. klo 18–21, Betaniassa, Unikkotie 5A B, 5. krs.

Saunomista, uimista ja yhdessäoloa. Illassa mukana Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Myyrmäen kerho ti 2.10. klo 13– 15, Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, Vantaa, St.Martin. Kerhon ohjaajana on Leena Siekkinen. Enkeleitä – onko heitä? Pastori Lea Karhinen.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 28.9. klo 9.30 Lastenkappeli Arkissa Sellon kauppakeskuksessa Espoossa, Leppävaarankatu 7B, 3. kerros. Lastenhoito klo 10–11. Vieraana Maarit Widberg-Palo Viittomakielinen kohtaamispaikka to 4.10. klo 14 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5A, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

11

koonnut Heli Kulmavuori

Vanhan musiikin tomuttaja

Sirpa Päivinen

K aikki alkoi W.A. Mozartin Taikahuilusta. Musiikinopettaja Kari Rydman pani oppilaansa laulamaan oopperaa.

Muiden joukossa istunut Annamari Pölhö oli myyty.

Edes koulukiusaaminen ei saanut häntä luopumaan löydöstään.

Pölhö syttyi barokkimusiikista. Sitä ennen oli löytynyt sopivin soitin.

— Jauhoin cembalosta vanhemmilleni niin kauan, että pääsin Kati Hämäläisen yksityisopetukseen.

Koko cembalistin uransa ajan Pölhö on tomuttanut vanhan musiikin herättämiä ennakkoluuloja. Kerran Pölhö sai lukea poikansa koulukirjasta, että barokkimusiikki on raskasta ja pompöösiä.

— Kielsin poikaani kirjoittamasta kokeessa niin. Käskin kirjoittaa, että se on svengaavaa ja tanssillista.

Koepaperi täyttyi punakynämerkinnöistä, ja Pölhö otti yhteyttä opettajaan. Sillä kertaa valistus toimi.

Mikkelinpäivänä Pölhö konsertoi Rekolan kirkossa. Konsertissa kuullaan teoksia muun muassa Johann Sebastian

2012 jKr.

Vain hetken saivat rakastavaiset olla yhdessä Haapsalun linnassa.

— Barokkimusiikki puhuttelee nykyihmistä, Annamari Pölhö sanoo.

Bachilta, John Bullilta ja Louis Couperinilta.

Pölhön mielestä satojen vuosien takaiset sävellykset resonoivat nykykuulijassakin.

— Minua aina hirvittää, kun ihmiset sanovat, etteivät voi tulla konserttiini, kun eivät kuitenkaan ymmärrä mitään. Ei täs-

sä ole mitään ymmärrettävää!

Näissä kappaleissa on universaaleja tunteita: surua ja lohtua, raivoa ja iloakin.

Annamari Pölhö soittaa cembaloa su 30.9. klo 13 Rekolan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

”Raamatun kirjoittajat voi nähdä keskustelukumppaneina tai joukkuetovereina kamppailussa paremman elämän puolesta enemmän kuin auktoriteetteina.”

Tutkija Heikki Räisänen Suomen Kuvalehdessä 37/2012

Käsissä hyviä tekoja Make a difference. Live in unity. Freedom. Accept diversity.

Speak kindness. Be aware. Give back. Seek wisdom. Truth. For-

give. Strength. Courage. Dream.

Faith. Tee muutos. Elä ykseydessä. Vapaus. Hyväksy monimuotoisuus. Puhu lempeästi. Ole

Rannekoruilla rakennetaan koteja.

27.9. Onnea, Vesa!

●● ●● ●●

tietoinen. Anna takaisin. Etsi viisautta. Totuus. Anteeksianto.

Voima. Rohkeus. Unelma. Usko.

Amerikkalaisen hyväntekeväisyysjärjestö Good Work(s):in hitiksi nousseisiin käsikoruihin on kirjattu hyvän elämän elementit. Rannekkeisiin painetut tekstit ovat innostaneet muun muassa näyttelijä Eva Longoriaa, laulaja Usheria, laulaja Alicia Keysia, rokkari Steven Tyleria ja ohjaaja David Lynchiä.

Heidät kaikki on bongattu nahkaranneke kädessään.

Hyväntekeväisyysjärjestön tavoite on yksinkertainen: valmistaa muodikkaimpia, inspiroivimpia ja voimaannuttavim-

pia koruja, jotka kannustavat hyviin tekoihin. Myyntituotosta 25 prosenttia lahjoitetaan köyhien lasten ja perheiden tukemiseen amerikkalaisten järjestöjen kautta.

Good Work(s):in erityiskampanja vuodelle 2012 on Home Sweeter Home for the Homeless eli Oma koti kullan kallis kodittomille. Tavoitteena on rakentaa 117 kodittomalle perheelle kalustettu uusi koti.

Hyväntekeväisyysrannekkeita myy muun muassa Delly Bulevardilla sekä järjestön oma verkkokauppa www. goodworksmakeadifference.com.

Mitä lähtijät opettavat?

12

Ei siinä ole murhetta. Mikään ei katoa.

Kaikki on Jumalan hiljaisessa, kaiken sisäänsä sulkevassa muistissa, missä ei enää ole kysymyksiä, missä ei enää tarvitse etsiä lohtua mistään, ei suurista eikä pienistä asioista. Saa levätä kaiken kanssa, mitään tavoittelematta, edes hyvyyttä tai pyhyyttä. Kaikki on pyhän helmassa, sanomattomassa ilossa.

Kiitos kaikille lähtijöille, ilon ja toivon opettajille.

Eivät he muuta opeta kuin tämän: anna Jumalalle se, mikä on hänen, ja lähimmäiselle se, mikä on hänen.

He iloitsevat jokaisesta hyvästä teosta ja eleestä, josta näkevät meidän muistavan heidän viestinsä.

Lauri Maarala

Sanni Seppo

K

Naisilla ei ollut keskiajalla Haapsalun linnaan mitään asiaa. Uhkana oli jopa kuolemantuomio. Virolaiseen tyttöön rakastunut linnan nuori munkki päätti kuitenkin uhmata sääntöjä ja salakuljetti rakkaansa kuorolaulajaksi linnaan — pojaksi pukeutuneena tietenkin. Hetken aikaa rakastavaiset saivatkin olla yhdessä, mutta petos paljastui.

Piispa antoi tuomionsa: nuori munkki heitettiin tyrmään, jossa hän kuoli nälkään. Tytön kohtalo oli myös ankara: hänet muurattiin elävältä tuomiokirkon kappelin seinään. Legendan mukaan huudot kuuluivat monta päivää. Tytön sielu ei kuitenkaan saanut rauhaa, joten tarinan mukaan joka elokuu täydenkuun aikaan kastekappelin ikkunaan ilmestyy naisen kuvajainen suremaan rakastettuaan.

Valkean daamin legenda elää yhä Haapsalussa. Kaupunki on muodostunut linnan ympärille ja rauniot ovat vaikuttava näky.

Linnan ja tuomiokirkon rakentaminen alkoi 1200-luvulla. Sata vuotta myöhemmin kirkkoon lisättiin harvinainen pyöreä kastekappeli, jonka seinään tyttö tarinan mukaan muurattiin. Monien vaiheiden jälkeen kirkko oli päässyt jo rapistumaan, kunnes vuonna 1979 sitä alettiin entisöidä. Haapsalun tuomiokirkko on Skandinavian suurin yksilaivainen kirkko.

Nykyään linnaan ja tuomiokirkkoon pääsee tutustumaan helposti. Linnassa on myös museo ja suureen vallihautaan on rakennettu lastenpuisto. Joka vuosi täyden kuun aikaan elokuun yön hämärässä ilmestyy paikalle myös valkea daami, tosin nykyteknologian avustamana. Akustisesti hienossa tuomiokirkossa kannattaa käydä kuuntelemassa myös kirkkokonsertteja.

Vesa tarkoittaa puiden ja pensaiden tyvestä, juuresta tai kannosta kasvavaa uutta versoa. Sanaa on käytetty myös pienestä lapsesta.

Ensimmäiset Vesat kastettiin 1800-luvun lopulla, mutta nimen suurin suosio sijoittuu 1960–70-luvuille.

2000-luvulla 387 poikaa on saanut nimekseen Vesa.

Vartin retriitti

ävelen syksyn metsässä ja ihastelen ruskan värejä. Jotkut koivujen lehdistä ovat vielä heleän vihreitä, toiset auringossa keltaistakin keltaisempia. Melkein silmiin sattuu. Haavan lehdet värisevät kuin henkeä pidättäen: joko irrottaa otteensa? Viimeisten mustikoiden maku viipyy kielellä. Puolukkamättäät hehkuvat punaisina.

Ihmisen lähtö on kuin lehden putoaminen. Elämän laki ja salaisuus on, että juuri kun on eniten annettavaa, on aika lähteä. Siltä se tuntuu. Keneltä jää virsi, runonsäe, keneltä unelma kesken, joku sana, joka ei haihdu mielestä. Lähtijän katseessa viivähtää vain ihmettelevä kysymys: tässäkö kaikki?

Kappelin seinään muurattu tyttö