Lauri 2012 nro 30 (20 9)

VANTAAN

Ritva Viljanen: ”Vantaa­laisuu­desta on hyötyä Helsingissä” ➤ 3

30

20.9.12

www.vantaanlauri.fi

Melu piinaa kaupunkilaisia ➤➤5 Kyllikki Kaartinen vietti lapsuutensa tuberkuloosipotilaana ➤➤8–9

Koko päiväkodin vaari ➤➤7

Kai Sadinmaa:

Hans von Schantz

Kristinuskossa saa olla

särmää

➤➤10–11

Väärä oppi on hengenvaarallinen — Antti Nylénin kolumni ➤ 3

Uutiset Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 20.9.2012

Tavallisia asioita Viime perjantaina katsoin televisiosta kaksi ohjelmaa, jotka sivusivat toisiaan. A-studion Streamissa yritettiin keskustella presidentti Sauli Niinistön Ihan tavallisia asioita ­‑työryhmän ajatuksista. Toimittaja ei antanut keskustelijoiden puhua, joten metsään meni.

Seitsemäs taivas -ohjelmassa Ilkka ja Ville Turkka kertoivat perustamansa Icehearts-jääkiekkojoukkueen nuorista — ja antoivat konkreettisen esimerkin syrjäytymisen ehkäisystä. Vapaaehtoisena toimijana Icehearts on onnistunut siellä, missä yhteiskunta ei.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki voitaisiin jättää ihmisten hyväntahtoisuuden varaan. Tarvitaan sekä rakenteita että yksilön vastuuta.

Peliriippuvuus, nuorena aloitettu alkoholinkäyttö, vanhempien liialliset vaatimukset ja toisaalta rajojen puute, nuorten omien unelmien tukahduttaminen, kauneuden ja menestyksen ylikorostaminen ja aikuisten uppoutuminen työhön ovat asioita, jotka voivat oikeasti suistaa nuoren raiteiltaan.

Perheväkivaltaa on kaikenlaisissa perheissä. Miksei näistä asioista voi muistuttaa myös arkisten niksien kautta?

A-studion Streamista jäi huutamisen ja päälle puhumisen seasta mieleen Mikael Jungnerin mainio kiteytys. Palokuntaa ja palovaroitinta ei kannata asettaa vastakkain, sillä molempia tarvitaan.

2

Neuvoloissa huomioidaan nyt koko perhe

Ä

itiys- ja lastenneuvoloihin on perustettu Vantaalla viime ja tämän vuoden aikana 12 uutta terveydenhoitajan vakanssia. Lisätyövoimaa on tarvittu, koska neuvoloissa alettiin vuosi sitten järjestää terveystarkastuksia, joihin kutsutaan myös isät.

Vuonna 2011 voimaan astunut terveysasetus edellyttää, että neuvolat ottavat aiempaa enemmän huomioon koko perheen hyvinvoinnin. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan raskauden keskivaiheilla sekä lapsen ollessa neljän kuukauden, puolentoista vuoden tai neljän vuoden ikäinen.

Tasaveroista kohtelua Laajoihin terveystarkastuksiin kuuluu terveydenhoitajan ja lääkärin tapaaminen. Vanhempia pyydetään etukäteen täyttämään lomakkeita, joissa kartoitetaan esimerkiksi perheen voimavaroja, mielialaa tai päihteiden käyttöä. Kyselykaavakkeiden pohjalta käydään keskustelua vastaanotolla.

— Lapsi on neuvolakäynnillä pääroolissa, mutta jos vanhempi on väsynyt, se vaikuttaa lapsenkin elämään. Tarvittaessa perhei-

Jenni Aahos on juuri tavannut Aino Korhosen tämän neljävuotistarkastuksessa. Ainon äiti Maarit Räsänen pitää hyvänä ajatuksena sitä, että neuvolassa kysytään koko perheen asioita.

— Omalla perheellämme ei ole hätää, mutta uskon, että joidenkin kohdalla pystytään keskustelun kautta puuttumaan ongelmiin. Ihmisten täytyy tietysti vastata kysymyksiin rehellisesti, Räsänen tuumii.

Elokuussa Vantaalla työt aloittaneen Aahoksen mielestä keskustelu tuo arvokasta tietoa lapsen terveydentilasta ja voinnista.

— Lomakkeet antavat väylän keskusteluun ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Jos lapsi on jo päiväkodissa, saamme myös varhaiskasvattajien ja vanhempien yhteisen kuvauksen lapsesta. Päiväkodin henkilökunta näkee lasta paljon ja tietää esimerkiksi, miten lapsi pärjää ryhmässä, Aahos kertoo.

Aiemmin neuvolat ovat tehneet yhteistyötä päivähoidon kanssa lasten 5-vuotistarkastuksen yhteydessä, mutta sen on nyt osittain korvannut laajempi 4-vuotistarkastus.

tä suositellaan ottamaan yhteyttä esimerkiksi neuvolan perhetyöntekijään, kertoo Sirkka Maunula, joka toimii Vantaan läntisessä neuvolatoiminnassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon esimiehenä.

Työelämän kiireiden vuoksi kaikki äidit ja isät eivät aina pääse tulemaan sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotoille. Molempien kutsumisesta on kuitenkin tullut hyvää palautetta.

— Miehet eivät aina ole kokeneet itseään tervetulleiksi neuvolaan. Nyt isät pyritään huomioimaan tasavertaisesti äitien kanssa, Sirkka Maunula sanoo.

Yhteistyötä päiväkodin kanssa Uusia terveydenhoitajia on palkattu tasaisesti eri puolille Vantaata. Kunkin neuvolan asiakasmäärät tarkistettiin Vantaalla keväällä 2011, ja terveydenhoitajien työmäärän tasaamiseksi joitakuita asiakkaita siirrettiin neuvolasta toiseen. Maunulan mukaan siirtojen yhteydessä yritettiin varmistaa, että asiakkaan matka neuvolaan ei kasva oleellisesti.

Myyrmäen neuvolan terveydenhoitaja

Noora Melaanvuo

Yli 1600 nimeä lähetyskannanottoon

K

ymmenen Vantaan Hämeenkylän seurakunnan seurakuntalaista on kerännyt yli 1600 nimeä kannanottoon, jossa vastustetaan Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston viime vuonna tekemää päätöstä viiden lähetysjärjestön talousarvioavustusten leikkaamisesta. Kaikki allekirjoittaneet eivät ole vantaalaisia, vaan nimiä on kerätty myös muualta.

Nimilista perusteluineen luovutettiin Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalle Pirjo Ala-KapeeHakuliselle.

Kannanoton luovuttajat Leena Kaseva, Marja-Leena Suutari, Liisa Varonen ja Vuokko Kuokkanen ovat Hämeenkylän seurakunnan pitkäaikaisia vapaaehtoisia ja lähetystyön tukijoita.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti marraskuussa 2011 äänin 7–4 leikata Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, Svenska

●●

Korson kirkon 50-vuotisjuhlan logokilpailun voitti Petri Väljä. Hänen logoideassaan Korson kirkon kelloina ovat ihmiset. Raadin mukaan idea on oivaltava ja tunnistettava. Siinä on lämpöä ja inhimillisyyttä, kosketuspintaa ja syvää ajatusta siitä, mitä kirkko on — ihmiset yhdessä toinen toisilleen, toinen toistaan varten. Korson kirkon 50-vuotisjuhlaa vietetään adventtisunnuntaina 2.12.

Paula Laajalahti/Suomen Lähetysseura

Ihan tavallisia asioita ‑nettisivua ja vihkosta on syytetty naiiviudesta, sillä pullantuoksu ei auta niitä nuoria, jotka ovat pahiten syrjäytyneitä tai syrjäytettyjä yhteiskunnasta. Kritiikissä on totta toinen puoli: jos perheessä on päihde- tai työttömyyskierre jo kolmannessa polvessa, tuskin siellä luetaan nettisivustolta, miten nuoret saataisiin kouluun ja työelämään. Suuriin rakenteellisiin ongelmiin tarvitaan yhteiskuntaa: päiväkoteja, kouluja, sosiaalitoimea, työpajoja, oppisopimuspaikkoja ja niin edelleen. Mutta tämä ei yksin riitä, sillä kaikki ongelmat eivät johdu rahan puutteesta.

Työryhmä, joka on pohtinut tavallisen arjen niksejä, koostuu nuoriso- ja kasvatustyön arvostetuista asiantuntijoista. Kyseessä ei ole vain Niinistön lista, vaan neuvojen takana on sekä tutkijoita että lasten, nuorten ja perheiden parissa työtään tekeviä ammattilaisia.

Terveydenhoitaja Jenni Aahos tarkistaa Aino Korhosen näköä. Äiti Maarit Räsänen seuraa vierestä.

Lähetystyötä ja lähetysmäärärahojen jakoa pohditaan taas.

Lutherska Evangeliföreningenin, Kansanlähetyksen, Kylväjän ja Sanansaattajien avustuksia 25 prosenttia. Päätöksen mukaan näiden järjestöjen tukia leikataan vuonna 2012 50 prosenttia ja seuraavana vuonna ne lopetetaan kokonaan, elleivät ne ryhdy noudatta-

●●

Petri Väljän ehdotuksesta tulee Korson kirkon logo.

maan kirkon linjauksia naispappeus- ja tasaarvoasioissa. Tukea ohjattiin sen sijaan kahdelle muulle kirkon lähetysjärjestölle.

Hämeenkylän seurakunta-aktiivien alulle panemassa kannanotossa katsotaan, ettei päätös ota huomioon lähetystyötä tukevien seurakuntalaisten vapaaehtoista työtä. Päätöksen perusteet tuovat heidän mielestään ilmi asiasta päättäneiden kapea-alaisen tiedon siitä, mitä lähetystyö on.

Kannanoton jättäjät toivoivat, että määrärahojen jaosta päättäisi yhteinen kirkkovaltuusto, joka on Vantaan seurakuntien ylin päättävä elin. Yhtymän johtajan Juha Tuohimäen mukaan lähetysmäärärahojen jakoa valmistelee yhteisen kirkkoneuvoston työryhmä. Taustamateriaalina on muun muassa lähetysjärjestöjen uudet vastaukset niille tehtyihin kysymyksiin.

Kannanoton teksti löytyy osoitteesta www.vantaanlauri.fi.

Syyspäiväntasauksen 22.9. aikaan järjestetään jälleen Tasauskampanja. Suomen Lähetysseuran kampanja pyrkii tasaamaan maailman naisten taakkaa. Tasaus-keräyksen tuotolla tuetaan naisten koulutusta ja pienyrittäjyyttä. Helsingin Kolmen sepän aukiolla järjestetään Tasaus-tapahtuma 21.9. klo 14 alkaen.

●●

Toivontuottajien Jouluradio täyttää 10 vuotta ja järjestää kaikille avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun. Voittajakappale pääsee levylle ja valikoima kilpailun parhaimmistoa Jouluradion soittoon. Kilpailukappaleiden esityskielen tulee olla suomi tai ruotsi ja enimmäiskesto 5 minuuttia. Lisätietoa saa osoitteesta www.jouluradio.fi/kilpailu.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Ikävä inkvisitiota Englantilainen kirjailija G. K. Chesterton kiinnitti sata vuotta sitten huomiota siihen, että sanasta oikeaoppinen oli tullut pilkkanimi. Vähintään siitä saakka oikeaoppiseksi onkin haukuttu ahdasmielistä tyyppiä, joka hyväksyy ylhäältä annetut periaatteet kritiikittä, omaa järkeään käyttämättä.

Oli aika, jolloin harhaoppinenkin oli mielestään oikeaoppinen. Eikä hän ylpeillyt sillä, että kapinoi auktoriteetteja vastaan. Hän piti selvänä, että auktoriteetit kapinoivat häntä vastaan.

Ja silti hän oli väärässä kuin mies, jonka mielestä kuu on juustoa.

Helsingin apulaiskaupunginjohtajana työskentelevä Ritva Viljanen on asunut Vantaalla jo noin 30 vuotta.

Helsinkiläisjohtaja Vantaalta Ritva Viljasen identiteetti on pääkaupunkiseutulainen.

R

itva Viljasen työhuonetta kadehtii varmaan moni. Suuresta ja valoisasta huoneesta Helsingin kaupungintalolla näkyvät meri, Kauppatori ja Esplanadin puisto.

— Täältä on voinut seurata Espan esiintyjiä ja mansikan hintoja. Ainoa ongelma on se, että lähellä on niin paljon kivoja kauppoja. Työmatka on oikein kiusausten tie, Viljanen toteaa nauraen.

Viljanen aloitti tehtävässään Helsingin apulaiskaupunginjohtajana kesäkuussa. Jos eksymisiä kaupungintalon käytävillä ei lasketa, sopeutuminen uuteen työhön on sujunut hyvin. Viljanen on uudesta työstä yhä silminnähden innoissaan.

— Olen saanut mukavan vastaanoton.

Täällä tuntuu olevan luova ja innostava ilmapiiri.

Vapaa-aikanaan Ritva Viljanen katsoo kuitenkin aivan toisenlaisia maisemia. Vaikka työ on Helsingissä, koti on Itä-Vantaalla.

Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat Ritva Viljanen on pesunkestävä virkanainen.

Ennen apulaiskaupunginjohtajan pestiä hän työskenteli kansliapäällikkönä sisäministeriössä ja on ollut töissä myös kahdessa muussa ministeriössä. Hän on toiminut myös Väestörekisterikeskuksen ylijohtajana.

— Olen ollut aina kiinnostunut yhteiskun-

nallisista asioista. Yhteiskuntaoppi ja historia olivat lempiaineita koulussakin.

Yliopistossa Viljanen opiskeli oikeustiedettä ja valtiotiedettä. Hän arveli päätyvänsä töihin valtionhallintoon, kuten kävikin.

— Valmistumisen jälkeen hain niitä töitä joihin oli mahdollista päästä. Nyt kun on karttunut kokemusta, olen hakenut vain sellaisiin tehtäviin, jotka oikeasti kiinnostavat.

Ritva Viljasen mielestä johtajanvaihdokset tekevät hyvää paitsi organisaatioille myös johtajille itselleen. Muun muassa se sai hänet hakemaan apulaiskaupunginjohtajaksi. Myös elämäntilanne tuntui sopivalta.

— Ajattelin, että olen nyt 54-vuotias ja jos aikoo vielä työpaikkaa vaihtaa, tämä on otollinen hetki.

Positiivisia näkymiä Sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana Ritva Viljaselle kuuluvat opetusja kulttuurialat, nuorisotoimi, liikunta ja kaupungin henkilöstöhallinto, yhteensä 14 virastoa ja yksi osakeyhtiö. Viljasen mielestä on mahtavaa tehdä työtä juuri näiden alojen ammattilaisten kanssa.

— Esimerkiksi kulttuuri- ja opetusalalla ihmiset eivät ole mitään uraohjuksia vaan tekevät työtään rakkaudesta kulttuuriin tai lapsiin ja nuoriin. Ja he tekevät todella tärkeää työtä, Viljanen perustelee.

Kunnan johtotehtävässä olemisen luulisi tällaisena aikana olevan kaikkea muuta kuin helppoa. Säästökohteita pitäisi löytää ja peruspalveluistakin karsitaan. Ritva Viljasen mielestä tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, eikä

hän vietä unettomia öitä talouslukuja miettien.

— Ei Helsingissä mielestäni ole tappion tunnelmaa. Toki asioita pitää priorisoida, mutta kuntien johdossa on säilytettävä positiivinen näkymä.

Risteilyä kuntien välillä Vantaalle Ritva Viljasen toi noin 30 vuotta sitten se, että täältä löytyi sopivankokoinen ja ‑hintainen asunto.

— Vantaalla on mukava henki ja kaupunki on luonnonläheinen, Viljanen kiteyttää kotipaikkakuntansa edut.

Identiteetiltään Viljanen arvioi olevansa pääkaupunkiseutulainen. Koti on lähellä kuntarajaa ja hän on aina kulkenut töissä Helsingissä. Palveluita perheessä on haettu kummankin kaupungin puolelta.

Ajatus Helsingin ja Vantaan yhdistämisestä ei Ritva Viljasessa herätä voimakkaita ajatuksia puolesta eikä vastaan.

— Ajattelen niin, että kumpikin vaihtoehto on mahdollinen, kunnat voivat jatkaa itsenäisinä tai yhdistyä. Asioita pitäisi kuitenkin kehittää yhdessä ja tehdä yhteistyötä.

Helsingin johdossa vantaalaisuudesta on Ritva Viljasen mukaan enemmän hyötyä kuin haittaa.

— Luulen, että ainakin siitä on etua, etten ole asunut koko elämääni Helsingin keskustassa. Olen aina rohkeasti ylittänyt myös Kehä III:n, Viljanen sanoo.

— Voin myös sanoa, että tunnen naapurikuntaa ja pystyn ajattelemaan asioita toisesta näkökulmasta.

p ä ivä

e l ä m ää

Koska oppi on käytännön asia, sen on oltava oikea. Väärä oppi on hengenvaarallinen.

Kun norjalainen massamurhaaja viime kesänä esiintyi oikeudessa miljoonille katsojille, minun tuli ikävä ink­ visitiota.

Koska veriteot olivat seurausta tappajan opista, olisi tuo oppi arvovaltaisesti pitänyt julistaa vääräksi ja harhaiseksi. Kerettiläinen olisi pitänyt sulkea hou­rulaan.

Sinnehän kuuluvat ne, joiden mielestä kuu on juustoa tai sosialidemokratia sairaus.

Hanna Antila

Ritva Viljanen osallistui Myllypuro-päivään lauantaina 22.9.

Va i n

K äsitteellinen keikaus liittyy yleiseen maallistumiseen, jossa on paljon hyvääkin. Voi jopa väittää, että maallistuminen on kristinuskon tavoite. Sen alku se ainakin oli: Jumala tuli maan päälle ja pyyhkäisi Olympoksen tyhjäksi jumalista. Kun instituutiot tulevat alas ja kuninkaat menettävät jumalalliset oikeutensa, Kristus iloitsee: maan matalat voivat vihdoin nousta ja lunastaa maalliset oikeutensa.

Maallistuminen koskee näet kaikkea: tapoja, valtaa, seksiä, ei vain uskoa. Mutta kuten nykyajalla ylipäänsä, sillä on kahdet kasvot.

Esimerkiksi käy oikeaoppisuuden arvonmenetys. Kun on aivan oikein tajuttu, ettei oikeaa oppia tarvitse palvoa, on aivan väärin päätelty, ettei oikeaa oppia tarvita, sillä viisas luo oman oppinsa ja viisain on kokonaan ilman.

Vaarat ovat konkreettisia. Jos emme tiedä, miten pitää ajatella, emme myöskään tiedä, miten pitää toimia.

Tunteen, ajattelun ja toiminnan pitäisi olla yhtä.

Kristityt ovat auttaneet kärsiviä ja köyhiä parhaansa mukaan, koska heidän oppinsa, ei vain järki tai omatunto, on käskenyt. Myös ilmainen tervey­ denhoito ja äänioikeus ovat opin, eivät järkeilyn tai moraalisen vaiston ilmauksia. Sata muutakin asiaa voisin mainita.

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Pisteitä

Ota kantaa

Siivellä – siipien hipaisuja kameralla -näyttely on esillä Myyrmäen kirkolla syyskuun loppuun.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä enkelikuvat puhuvat?

Olemme samalla viivalla

Markku Mattila

Anna Leena Vänskä, 65 Millä lailla enkeliaihe kiinnostaa sinua?

— Enkelit ovat kiinnostaneet minua aina jollakin tavalla. Uskon, että suojelusenkeleitä on. Minulla on kotona erilaisia pieniä enkelihahmoja, muttei mitään isoa kokoelmaa. Jonkun olen saanut lahjaksi, jonkun itse hankkinut. On esimerkiksi makaroneista tehty enkeli.

Mitä Siivellä-näyttelyn työt puhuvat sinulle enkeleistä?

— En ole tullut ajatelleeksi, kuinka monenlaisissa paikoissa voi nähdä häivähdyksiä enkeleistä. Kuviin liittyvät runot ovat nättejä, ja ostin näyttelyyn liittyvän kirjankin.

Pisteillä 1–5, paljonko annat sille, että kirkolla on näyttelyitä?

— Siihen on hyvät, 5 pisteen arvoiset mahdollisuudet. Kun monet käyvät muutenkin kirkolla, voi samalla katsoa näyttelyn.

Ku i n k a

Sinikka Jario, 70

Heli Kolho, 63

Millä lailla enkeliaihe kiinnostaa sinua?

— Jo lapsena minulle syntyi ajatus suojelusenkelistä, joka ei ole nainen eikä mies. Olen kolme kertaa elämäni aikana kokenut rinnalla kulkijan niin, että olen kuullut saman äänen. Kokemusten perusteella ajattelen edelleen, että täytyy olla jokin suojelus. Kerään käsin tehtyjä lasisia ja keraamisia enkeleitä. Niissä on jokin ihanuus, joka valloittaa.

Mitä Siivellä-näyttelyn työt puhuvat sinulle enkeleistä?

— Enkeli on salaperäinen hyvän tahdon henki, joka seuraa ihmistä kehdosta hautaan ja suojelee vaaratilanteissa. Kuvaajalla on pihassaan patsasenkeleitä ja hän näkee enkelihahmoja luonnossa, lumessa ja pilvissä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat sille, että kirkolla on näyttelyitä?

— Annan 4,5 pistettä mahdollisuudelle katsella ja ostaa taidetta.

Millä lailla enkeliaihe kiinnostaa sinua?

— Olen kokenut lapsena ja aikuisena läheltä piti -tilanteita. Kun elämä on jatkunut, on minulla täytynyt olla suojelus. Kotiini kertyi erilaisia enkelipatsaita ja aloin leikkiä niiden varjoilla. Niin syntyi ajatus näyttelystä. Kuvaan itse vähän, toimin yleensä kuvaajan assistenttina.

Mitä Siivellä-näyttelyn työt puhuvat sinulle enkeleistä?

— En näe sellaisia enkelihahmoja, joista jotkut kertovat. Minun enkelini on aivan lähellä tai luonnossa. Ajattelen myös, että jokainen voi olla ystävä ja vierellä kulkija. Olen myös kysellyt, missä oli suojelus, kun serkkuni, neljän pienen lapsen äiti, kuoli.

Pisteillä 1–5, paljonko annat sille, että kirkolla on näyttelyitä?

— Annan 4 pistettä. Kotikirkon tunnelmissa ovat mukana joulut ja lasten ripillepääsyt.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Nimimerkki ”Olenko aivosokea?” (VL 30.8.), meidän ajattelussamme kysymys synnistä ennen syntymää vaikuttaa aika käsittämättömältä. Iät ja ajat ihminen on kuitenkin halunnut löytää selityksen tapahtumille, syyn sairauksille ja elämän muille vastoinkäymisille. Vaikea asia voi olla helpompi ymmärtää ja hyväksyä, jos tietää, tai luulee tietävänsä, mistä se johtuu ja kuka sen on aiheuttanut.

Raamatun aikaan ajateltiin usein, että sokeus tai sairaus yleensä oli rangaistus jostakin rikkomuksesta, synnistä. Syy sokeana syntymiselle oli löydettävä sokean vanhemmista tai jo sikiöasteelta. On hyvä muistaa, että meidän päiviimme asti joissakin maailman kolkissa esimerkiksi vammaisen lapsen syntymän on katsottu olevan seurausta vanhempien synnistä. Tämän vuoksi vammaiset lapset on pidetty neljän seinän sisällä. Lähetystyössä tätä vanhempien syyllistämistä ja lapsen kätkemistä on pyritty murtamaan.

Opetuslapset etsivät syyllistä, mutta Jeesuksen tuomio oli vapauttava sekä sokealle että hänen vanhemmilleen. Jeesus huomasi hänet, jonka muut tuomitsivat. Tärkeintä ei ollut menneisyys vaan nykyhetki. Mies oli Jeesuksen edessä. Hänelle tarjottiin apua ja hän suostui ottamaan sen vastaan sellaisena kuin se annettiin.

Passiivinenkaan ei saanut olla. Oli itse mentävä peseytymään Siiloan altaalle, vaikka oli edelleen sokea. Oli lähdettävä liikkeelle, vaikka merkkiäkään parantumisesta ei vielä ollut. Liikeellelähtöä taisi sitten olla miehen koko elämä: hän kertoi oppineille ja vähemmän oppineille Jeesuksesta. Hän

näki Jeesuksen Jumalan Poikana. Hän sai uudenlaisen hengellisenkin näkökyvyn, tupla-avun elämäänsä.

Jeesus ei antanut selityksiä vaan käänsi huomion tähän hetkeen: ei vain vastoinkäymisiä kohdanneiden vaan meidän kaikkien on tehtävä parannus ja käännyttävä Jumalan puoleen.

Olemme samalla viivalla. Turha luulla, että vastoinkäymisiltä säästyminen olisi oman hyvyyden palkka!

Vappu Olsbo Rekolan seurakuntapastori

Kaikki ovat syntisiä Nimimerkki ”Olenko aivosokea?” (VL 30.8.) oli hämmentynyt kuullessaan papin lukevan Johanneksen evankeliumin 9. luvun jakeet 1–2. Voiko siis lapsi tehdä syntiä jo kohdussa, kuten opetuslasten kysymys antaisi ymmärtää? Jeesus antaa jakeessa 3 selvän vastauksen: ”Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan näin tapahtui, jotta Jumalan teot tehtäisiin ilmeisiksi hänen tapauksessaan.”

Opetuslapsilla oli ehkä vielä tuossa vaiheessa samanlainen käsitys kuin joillakin rabbeilla, että ihminen voi tehdä syntiä äitinsä kohdussa. Nyt he saivat oikean tiedon Jeesukselta. Koska opetuslapset olivat nöyriä, he oppivat jatkuvasti uusia asioita ollessaan Jeesuksen seurassa.

Ensimmäisen ihmisen, Aadamin, synti sai aikaan sen, että kaikki ihmiset ovat epätäydellisiä eli syntisiä ja sen vuoksi alttiita vajavaisuuksille, kuten sokeana syntynyt. Tämän miehen vajavaisuus antoi nyt Jeesukselle tilaisuuden ”tehdä ilmeiseksi Jumalan teot”.

Mitä mieltä olet?

Sinun sanasi on totuus

Markku Mattila

Saara Vuorjoki

Kuva-arvoitus

Karoliina Rostille, 16, lätkätreenit ovat viikon kohokohta.

100 % Tikkurilalainen

Asuin 9-vuotiaaksi asti äidin ja isän kanssa Viertolassa. Muutimme sieltä isompaan kerrostalokotiin Tikkurilan keskustaan. Minun ja vanhempieni lisäksi kotonamme asuu kaksi norjalaista metsäkissaa.

Harrastin aiemmin salibandya ja ringetteä. Viime talvena kuulin kuntosalilla salin omistajalta, että Kiek-

4

ko-Vantaalla on harrastejoukkue tytöille. Jääkiekkoharjoitukset ovat kerran viikossa, pelejä meillä ei ole.

Jäälle pääseminen on minulle viikon kohokohta. Seuraamme koko perhe jääkiekkoa. Äiti varaa liput matseihin. Kannatan Jokereita. Käymme myös Kiekko-Vantaan peleissä.

Vaihdoin ensimmäisen lukiovuo-

den jälkeen Sipoon lukiosta Sotungin lukioon. Siellä voi valita monipuolisesti liikuntakursseja. Liikunta on lempiaineeni. Myös yhteiskuntaopin tunneilla käsiteltävät lakiasiat ovat mielenkiintoisia. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoinna. Poliisin työ voisi kiinnostaa.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Sirpa Päivinen

Outi Ampuja on tutkinut äänimaiseman muutosta ja kerännyt ihmisten kokemuksia hiljaisuudesta.

Kaupunkilainenkin tarvitsee hiljaisuutta Melu on ympäristöongelma siinä missä muutkin.

L

iikenteen humua, baarista kantautuvaa basson jytkettä, kodin yli jytistäviä lentokoneita ja makuuhuoneen ikkunan alla pauhaava lehtipuhallin. Tämäkö on nykyajan kaupunkilaisen äänimaisema, jonka kanssa on vain opittava elämään, vaikka korvia kivistäisi?

Aalto-yliopiston tutkija, filosofian tohtori Outi Ampuja on tutkinut äänimaiseman muutosta ja suhtautumista meluun. Hän on myös halunnut herättää keskustelua aiheesta ja puhua melusta kärsivien puolesta. Liian usein kun melusta valittaminen kuitataan herkkäkorvaisten tiukkapipojen valitukseksi, vaikka melu vaikuttaa meihin kaikkiin.

— Vaikka melu olisi joskus kivaakin, kukaan ei nauti siitä kymmentä vuotta putkeen. Tutkimuksessani tuli ilmi, että monet kaipaavat valinnanvapautta. Erityisesti kodin pitäisi olla rauhan paikka, Ampuja toteaa.

— Myös hallinnan tunne on tärkeä. Esimerkiksi järjestyssäännöt taloyhtiössä tuovat turvaa, kun voi luottaa siihen, että naapuri oikeasti lopettaa poraamisen tiettyyn aikaan.

Saksalainen kirjailija ja runoilija Hans Magnus Enzensberger on esittänyt ajatuksen siitä, että tulevaisuudessa luksusta eivät ole enää timantit vaan puhdas vesi ja oma rauha. Outi Ampujan mielestä merkkejä hiljaisuuden arvonnoususta on jo havaittavissa.

— On viitteitä siitä, että kaupungissa hiljaisilla alueilla olevien talojen neliöhinnat ovat jo korkeammalla kuin niiden talojen, jotka sijaitsevat vaikkapa meluisan tien varrella.

Keho reagoi meluun Outi Ampujan kiinnostus äänimaiseman tutkimiseen lähti omista kokemuksista. Opiskelles-

saan historiaa Helsingin yliopistossa Ampuja asui asunnossa, jonne kaupungin äänet kantautuivat jatkuvasti.

Ahdistavaksi melu alkoi käydä kun Ampuja alkoi kärsiä tinnituksesta. Se oli seurausta Ampujan musiikkiharrastuksesta ja ajasta, jolloin hän ei vielä kiinnittänyt kuulonsa suojaamisen suurempaa huomiota. Ampuja on soittanut kitaraa bluesja rockbändeissä ja soittaa yhä. Hän määrittää itsensä meluherkäksi eli ihmiseksi, joka reagoi meluun poikkeuksellisen herkästi.

— Meluherkkiä arvioidaan olevan noin 40 prosenttia väestöstä. Silti melua pidetään toisen luokan ongelmana. Se voi osin johtua siitä, että melun seuraukset eivät ole niin suorat ja helposti ymmärrettävät kuin vaikkapa silloin, kun ihminen juo saastunutta vettä.

Liiallisella melulla on todettu olevan kiistattomia vaikutuksia terveyteen: melu voi aiheuttaa stressiä, verenpaineen nousua, unettomuutta ja ongelmia keskittymisessä ja oppimisessa. Kehomme reagoi meluun kuin huomaamatta.

— Melu vaikuttaa esimerkiksi unenlaatuun eli silloinkin, kun emme ole tietoisessa tilassa, Ampuja havainnollistaa.

Onneksi keho reagoi myös hiljaisuuteen. Ympäristöpsykologian alaan kuuluvien tutkimusten mukaan jo noin viiden minuutin oleminen elvyttävässä, hiljaisessa ympäristössä laskee verenpainetta.

Kuulostele kotikulmia Meluun puuttuva saatetaan usein hiljentää totea­ malla, että melu kuuluu kaupunkeihin eikä sitä voi vähentää. Niin ei kuitenkaan ole. Melua voi vähentää ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla. Vilkkaasti liikennöityjen tei-

Meluisa kaupunki ●●

Vantaalla ei ole kolkkaa, johon liikenne- tai muu ympäristömelu ei aika ajoin yltäisi.

●●

Melua synnyttävät etenkin pääväylien autoliikenne ja Helsinki-Vantaan lentoliikenne.

●●

Viimeksi Vantaan hiljaisia alueita on kartoitettu vuonna 2005. Silloin yli 55 desibelin liikennemelulle altistui 12 400 vantaalaista.

●●

Vuonna 2006 yli 55 desibelin lentomelulle altistui päivittäin noin 11 900 asukasta .

●●

Vantaan hiljaisimmat alueet löytyvät kaupungin itälaidalta Sotungista ja Sipoonkorvesta. Hiljaisia ovat myös Vestra ja Reuna.

Lähteet: Hiljaiset alueet Vantaalla ‑raportti sekä Ympäristön tila Vantaalla 2011

den ja asuntojen väliin voi rakentaa toimistorakennuksia.

— Kaupunkiin voi rakentaa meluaitoja ja liikenteen melua voi vähentää käyttämällä hiljaista asvalttia. Ympäristömelun torjunta kuuluu ympäristöviranomaisille, Outi Ampuja sanoo. Ärsyttävät äänet ovat osittain mielipidekysymys, mutta melun haitallisuus on mitattavissa.

Vuorokautinen keskiäänitaso ei saisi ylittää 55 desibeliä. On kuitenkin arvioitu, että 800–900 000 suomalaista asuu alueilla, joissa raja ylittyy.

Asuinpaikkaa ja kotia valitessa kannattaakin käyttää hetki kuulosteluun.

— Kannattaa miettiä asuinpaikkansa äänimaisemaa. Olisi hyvä, jos kodin lähellä olisi hiljaisia alueita kuten puistoja.

— Huonejärjestystäkin kannattaa miettiä. Makuuhuone sisäpihan puolella on useimmiten hiljaisin vaihtoehto, Outi Ampuja neuvoo.

Ideat syntyvät hiljaisuudessa Yhtä lailla kuin melu, Outi Ampujaa kiinnostaa hiljaisuus ja sen merkitys suomalaisille. Hän on mukana tutkimusprojektissa, jossa kerätään suomalaisten kokemuksia hiljaisuudesta. Aineistoa on runsaasti ja sen läpikäynti on vielä kesken, mutta jotakin siitä nousee jo esiin. Hiljaisuuden kokemukset ovat ihmisille tärkeitä ja hiljaisuutta haetaan yhä metsästä ja kesämökiltä.

— Ihminen tarvitsee hiljaisuutta rentoutumiseen ja keskittymiseen. Uskonnoissa löytyy ku­ vauk­ sia siitä, kuinka ihmiset ovat vetäytyneet erämaan hiljaisuuteen, olemaan vapaita erilaisista aistiärsykkeistä. Myös taiteilijat ovat vetäytyneet ateljeihinsa. Hiljaisuus on monille myös luovuuden edellytys ja sitä tarvitaan akkujen lataamiseen.

Välttämättä hiljaisuutta ei tarvitse lähteä etsimään metsistä tai erämaista, kaupunkilainen voi löytää sitä myös kirkoista ja kirjastoista.

Hanna Antila

5

Esko Jämsä

Ennen Selkoraamattua Pertti Rajala selkomukautti Kalevalan. — Moni ihminen on tullut sanomaan, että luin Selkokalevalan ja sitten tartuin alkuperäiseen tekstiin. Toivon, että Selkoraamatun kanssa käy samalla tavalla.

Herra Selkokieli tarttui Raamattuun Pertti Rajalan mielestä kirkossa on liikaa sisäpiirin kieltä.

T

ämän jutun ohessa on pieni laatikko, joka kannattaa lukea ensin. Se on Luukkaan evankeliumista tuttu kertomus laupiaasta samarialaisesta, mutta tällä kertaa teksti näyttää toiselta.

Katkelmassa ei käytetä vaikeita sanoja. Lauseet ovat normaalia yksinkertaisempia ja hankalia kielioppirakenteita on vältetty. Katkelma on Selkoraamatusta, joka on selkokielelle versioitu eli selkomukautettu Raamattu.

Selkoraamatun on tehnyt Pertti Rajala, Satakunnan maakuntajohtaja, kirkolliskokousedustaja ja selkokirjoittaja. Hänen mielestään juuri kirkossa tarvitaan selkokieltä.

— Kirkossa on paljon sisäpiirin kieltä ja ammattislangia. Usko on toki paljon muutakin kuin kielellistä ymmärtämistä, mutta kieli on silti tärkeää. Selkokieli avaa teologiaa ymmärrettäväksi. Niin erilaiset ihmiset voivat osallistua kirkon elämään tasavertaisemmin.

Kiinni ytimeen Pertti Rajalan mukaan selkokielessä on kyse ymmärryksen kynnyksen madaltamisesta.

— Selkokieli on eri asia kuin hyvä ja selkeä yleiskieli, hän painottaa.

Selkokielen salaisuus on tiivistämisessä.

Kun alkaa kirjoittaa selkokieltä, on tärkeää miettiä, mikä tekstissä on keskeisintä, ja sanoa se mahdollisimman selkeästi. Lisäksi kirjoittajan on kiinnitettävä huomiota kielioppirakenteiden ja sanaston ymmärrettävyyteen.

6

Esimerkiksi kehitysvammaisille, muistisairaille, autisteille ja osalle maahanmuuttajista tekstien ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Erityispedagogiikkaa opiskelleen ja pitkään erityisopettajana työskennelleen Pertti Rajalan selkoinnostus syttyi juuri kehitysvammaisten parissa.

— Kun kirjoitan, mielessäni on lievästi kehitysvammainen nuori aikuinen.

Selkokielessä on kyse tasa-arvosta.

— Vähän provokatiivisesti olen sitä mieltä, että opin yliopistossa yhden asian: sen, että kieli on syrjivä tekijä. Kehitysvammatyöhön liittyy aina tietynlainen idealismi. Kun näkee selkokielisen materiaalin tarpeen, tulee tunne, että pitää toimia.

Selkokieli vaatii tulkintaa Ennen kuin Selkoraamattu tuli painosta tänä syksynä, Pertti Rajala oli työskennellyt Raamatun parissa kymmenen vuotta.

Selkoraamattu pohjautuu aikaisemmille kirjoille Jeesuksen elämä ja opetukset, Jumalan kansan vaellus ja Raamattu kertoo ja kattaa koko Raamatun aina paratiisin aamuhämäristä uuden Jerusalemin kirkkauteen.

Jotta 66 kirjan kokonaisuus mahtui järjellisesti yksiin kansiin, oli pakko karsia ja tiivistää.

— Minun Vanha testamenttini ei ole kovin sotaisa. Siinä se ei ole uskollinen alkuperäiselle tekstille, Rajala kertoo.

Toisinaan teksti on herkullista, kuten Kaanaan häistä kertovassa jaksossa: ”Sitten viini loppui kesken. Se oli noloa.”

Selkokieli vaati tulkintaa.

— Minulle kirkastui Raamatun uljas kaari.

Vanhassa testamentissa puhutaan systemaattisesti Messias-odotuksesta, ja sitten Vapahtaja syntyy.

Selkoraamatussa näkyvät Rajalan omat painotukset, kuten lähimmäisenrakkauden vahva viesti ja heikonkin uskon hyväksyminen.

Laupias samarialainen selkokielellä Jeesus opetti ihmisiä auttamaan toisiaan. Kerran Jeesukselta kysyttiin: — Kuka on minun lähimmäiseni?

Jeesus vastasi kertomalla kertomuksen miehestä, joka ryöstettiin matkalla Jerikoon. ”Eräs mies matkusti Jerikoon. Rosvot hyökkäsivät miehen kimppuun ja ryöstivät hänet. He jättivät hänet haavoittuneena tielle. Mies kuolisi, ellei kukaan auttaisi häntä.

Kukaan ei halunnut auttaa. Haavoittuneen miehen ohi kulki ensin pappi ja hieman myöhemmin papin apulainen, mutta kumpikaan ei uskaltanut pysähtyä auttamaan.

Viimein eräs mies pysähtyi. Mies kuului halveksittuun heimoon, eikä kukaan odottanut, että hän auttaisi. Mutta hän auttoi ryöstettyä ja kuljetti tämän hoitoon majataloon.

Koko yön mies hoivasi haavoittunutta. Seuraavana aamuna hän antoi majatalon isännälle rahaa ja sanoi: — Hoida haavoittunutta. Jos sinulle tulee enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.

Kun Jeesus oli lopettanut kertomuksen, hän kysyi kuulijoilta: — Kuka teki oikein? Kuka oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?

— Tietenkin mies, joka auttoi, kuulijat vastasivat.

Jeesus sanoi: — Menkää ja tehkää te samoin.

Luuk.10: 30–37

Vaikein pala oli Ilmestyskirja. Pitkän tuskailun jälkeen Rajala käänsi kelkkansa ja totesi, että käsillä on loistava teos.

— Ilmestyskirja päättyy kristinuskon taivasnäkyyn. Ajattelin, että tämän täytyykin olla Raamatun lopetus.

Rajalan mielestä Selkoraamatun kohderyhmät tarvitsevat teosta maailmankatsomuksensa rakennuspuiksi.

— Esimerkiksi maahanmuuttajat voivat opiskella, millaiselle uskonnolle kulttuurimme rakentuu.

Aikaa vievä harrastus Pertti Rajala on yksi Suomen keskeisimpiä selkovaikuttajia, oikea herra Selkokieli. Hän on kirjoittanut noin 80 selkokirjaa, ollut perustamassa Selkokeskusta ja monia selkolehtiä.

— Selkokielen asema alkaa olla yhteiskunnassa yleisesti ymmärretty ja hyväksytty.

Enää ei tarvitse taistella, hän summaa selkohistorian käänteitä.

Kaikkien näiden vuosien ajan selkokieli on ollut hänelle kuitenkin vain harrastus.

— Kun aloitin tämän nykyisen työni maakuntajohtajana, ajattelin jättää hiljalleen selkokielen tekemisen. En kuitenkaan voinut lopettaa.

Kuten moni koukuttava harrastus, myös selkokieli vie ajasta leijonanosan.

— Tämä on läheisiltä ja perheeltä varastettua aikaa.

Parhaillaan Pertti Rajalalla on työn alla kaksi selkokirjaa. Toinen kertoo maailman uskonnoista, toinen 30:stä maailmanhistorian merkkihenkilöstä.

Saila Keskiaho

Katso video, jossa kielen ammattilainen ja maahanmuuttaja kommentoivat Selkoraamattua.

Linkki videoon on Vantaan Laurin nettisivuilla.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

Vantaanlaakson vaari

V

antaanlaakson päiväkodissa tiedetään, milloin on Kalevi ja Sinikka -päivä. Silloin lapset saavat nauttia päiväkodin oman vaarin ja mummin seurasta.

— Kun vaimoni Sinikka jäi kaksi vuotta sitten eläkkeelle, hän huomasi lehdestä jutun, jossa kerrottiin tästä toiminnasta. Aloittaessaan tehtävässä hän otti minut mukaansa, kertoo martinlaaksolainen Kalevi Jääskeläinen.

Jääskeläisten omat lapset ovat jo aikuisia eikä lastenlapsia ole. Päiväkodin isovanhemmuus on tärkeä vapaaehtoistyö, joka antaa mahdollisuuden toimia lasten parissa. Jääskeläiset haluavat tarjota lapsille aikaansa ja sellaista huomiota, johon päiväkodin työntekijöiden resurssit eivät riitä.

Vasara ja nauloja — Kun tulen päiväkotiin ja istun penkille, siihen tulee lapsi kirjan kanssa. Ja perässä tulee toinenkin. Vaikka lapset osaavat kirjan jo ulkoa, he haluavat, että sitä luetaan.

Kaikkein mieluiten Kalevi-vaari askartelee lasten kanssa, joko ryhmän omassa tilassa tai päiväkodin verstaalla.

— Tarjoan lapsille jotakin sellaista vanhaa ja uudempaa tekemistä, jota he eivät välttämättä muuten pääsisi tekemään.

Olemme tehneet vesiratasmyllyjä pikkuiseen puroon, pajupillejä ja lintulautoja.

Kokosimme linnunpöntön valmiiksi tekemistäni osista ja ripustimme sen yhdessä päiväkodin pihapuuhun, Jääskeläinen kertoo.

Verstaassa korjaantuvat myös päiväkodin rikkinäiset huonekalut, välillä yhdessä lasten kanssa.

Pitkän työuran jälkeen Kalevi Jääskeläisestä on tuntunut hyvältä kantaa vastuuta vapaaehtoistyön merkeissä. Vapaaaikaa jää vielä muuhunkin, omakotitalon remontointiin ja Lapin-matkoihin.

Turvallisena aikuisena lapselle Jääskeläiset ovat sopineet käyvänsä päiväkodilla säännöllisesti kerran viikossa.

Kalevi Jääskeläisen syliin on mahtunut parhaimmillaan viisi lasta. Lukuhetkessä mukana Mirella Mutikainen, Onni Kattelus ja Anna Kuittinen.

He eivät ole osa henkilökuntaa, vaan vastuu lapsista on edelleen päiväkodin työntekijöillä.

— Toimin kuin kuka tahansa aikuinen toimisi lasten kanssa. Huomaan kuitenkin, että nykyajan lapset ovat lyhytjännitteisempiä kuin aikaisemmin. Lasten leikeissä ja asenteissa näkyy myös huolestuttavan paljon enemmän väkivaltaisia vaikutteita kuin silloin, kun omat lapseni olivat pieniä, Kalevi Jääskeläinen kuvailee.

Päiväkotivapaaehtoisten toiminta on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylämummi ja kylävaari -toimintaa. Tehtävässä ei sitouduta yhden perheen isovanhempana toimimiseen, vaan ollaan käytettävissä paikassa, jossa useiden perheiden lapset voivat tutustua ikäihmiseen. Tehtävään kurssite-

taan, ja MLL auttaa vapaaehtoispaikan löytämisessä. Osa kylämummeista ja -vaareista toimii myös perhekahviloissa, leikkipuistoissa, kouluissa ja kirjastoissa.

Kylämummeja tai -vaareja on jo yli sata.

MLL järjestää vapaaehtoisilleen mahdollisuuksia tavata toisiaan ja tarjoaa tehtävään ohjausta sekä virkistystä. Tukea toimintaan saadaan HOK-Elannolta.

Tietoja ja taitoja eteenpäin Päiväkodin henkilökunta arvostaa Sinikka ja Kalevi Jääskeläisen työtä.

— Pitkäaikainen sitoutuminen luo oikeaa tuntua isovanhemmuudesta. Lapsen elämässä ihmisiä tulee ja menee, joten on hyvä, että kun johonkin kiintyy, hän ei ole heti seuraavassa hetkessä jo poissa. Tuntuu to-

della ihanalta, kun suhde jatkuu edelleen, kertoo päiväkodin johtaja Helena Pajari.

Pian päiväkodin ryhmäläiset pääsevät mehukesteille Jääskeläisten kotipihalle. Samalla ehkä askarrellaan väkkäröitä, kepin päähän kiinnitettäviä tuulessa pyöriviä nelisakaraisia hyrriä.

Vaikka Kalevista tuli päiväkotivaari vaimonsa kylkiäisenä, into lasten kanssa touhuamiseen nousee hänestä itsestään.

— Ensin vähän mietin, mihin minusta olisi tässä hommassa. Minulla on huonosti mielikuvitusta, en ole tarinankertoja enkä halua olla pelkkä kiipeilypuu. Mutta haluan siirtää sukupolvelta toiselle tietoa ja taitoa ja osaan eläytyä lasten maailmaan, Jääskeläinen summaa.

Pauliina Koponen

” T o i m i n k u i n k u k a t a h a n s a a i k u i n e n t o i m i s i l a s t e n k a n s s a .”

Vantaan teillä Lotta Numminen

E

Seitsemännellä tiellä

nsimmäinentie, Toinentie… Kuulostaa siltä, että jollakin on ollut huono mielikuvitus, mutta näin teitä on maailmalla nimetty jo 1600-luvulla. Numerointi on tapa erottaa tiet toisistaan ja siitä teiden nimeämisessä ylipäätään on kyse.

Ensimmäiset numeroidut katujen nimet otettiin käyttöön Philadelphiassa Yhdysvalloissa. Teiden numerointi on ollut yleistä myös Lähi-idässä.

Suomeen tapa rantautui Venäjältä 1800-luvulla.

Vantaan Tammiston numerotiet mainitaan ensimmäisen kerran 1950-luvun kartoissa.

Juttua varten on haastateltu Vantaan kaupungin aluearkkitehti Timo Kallaluotoa.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä lotta.numminen@evl.fi

7

Jouko Jääskeläinen VALT. TRI , K AU PU NG I NVALT U U T E T T U

TAR V IT S EM M E L ÄH I M M ÄI S Y Y T TÄ JA VÄL I T TÄM I S TÄ.

T ER V EE T ARVOT L U OVAT TERVEEN TAL OU DEN .

L U E L IS Ä Ä W W W. JOU KOJA A S KEL AI NEN. C OM

Tutustu ehdokkaisiimme www.kd.fi

OMAISHOITAJAT VAPAAEHTOISTALO VIOLASSA Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:llä on kerran kuukaudessa teematapaaminen Tikkurilassa Vapaaehtoistalo Violassa osoitteessa Orvokkirinne 4.

Maanantaina 24.9. klo 13.00-15.00.

Puhutaan omaishoidosta.

Mukana keskustelemassa Omaishoitajat ja Läheiset –liiton järjestöpäällikkö Merja Purhonen sekä mahdollisesti myös Vantaan sosiaaliasiamies Miikkael Liukkonen.

Maanantaina 29.10. klo 13-15.

Turvallisesti lääkkeiden kanssa.

Asiantuntija Tikkurilan Uudesta Apteekista.

Maanantaina 10.12.klo 13-15. Tehdään joulukukka-asetelmia. Ohjaajana toimii floristi Kaisa Haapanen.

Lisätietoja POLLIsta 040 5332 710.

Tervetuloa!

Kotimaan matkaklubi

Valamon luostari 5.-7.10.2012 Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää, joka pohjautuu ortodoksien askeesin perintöön. Vanhan perinteen mukaan luostarin tulee elättää itse itsensä. Nykyisin Valamon pääelinkeino on matkailu: luostarissa käy vuosittain yli 160 000 vierailijaa, ja kaikki matkailusta saadut tuotot käytetään suoraan luostarin ylläpitoon ja kehittämiseen. Vierailleen Valamo tarjoaa elämyksiä ympäristössä, joille ei löydy vertaa muualta. Lähde Kotimaan matkaklubin kanssa viettämään upea viikonloppu Valamossa. Matkanjohtajana Seija Kosunen.

Matkaohjelma: pe 5.10.2012 Klo 07.10 bussi lähtee Tapiolasta uimahallin pihasta, klo 07.30 Helsinki, Kiasman pysäkki. Menomatkalla buffet-lounas Tertin kartanossa.

Saapuminen Heinävedelle ja Valamoon, majoittuminen hotelliin. Tervetulotilaisuus, opastettu kierros Valamossa sekä Valamon aarteet ja historiallinen näyttely -retki. Päivällinen noutopöydästä.

M AK S A JA : E H D O K A S ITSE

TURVALLISUUDEN TEKIJÄT

Selällään kas

Kyllikki Kaartisen koko kouluikä kului sairastaessa. Häntä hoidettiin 1940-luvulla myös Ruotsissa.

K

un elettiin kevättä ja kesää 1944, alle kouluikäinen ilomantsilaistyttö Kyllikki Härkönen koki väsyvänsä helposti. Ruoka ei maistunut. Selkään oli alkanut sattua aiemmin. Äiti huomasi saunassa peukalonpään kokoisen nystyrän Kyllikin selässä. Hän päätti lähteä viemään tyttöä lääkäriin Lieksan sairaalaan.

— Olin 6-vuotias ja kauhuissani, kun jouduin jäämään sairaalaan yksin. Minulla todettiin selkärangan tuberkuloosi. Myöhemmin äiti kertoi lääkärin sanoneen hänelle, että olisi parempi minulle, jos kuolisin. Oli todennäköistä, etten paranisi, tai jos paranisin, siihen menisi kauan.

Niihin aikoihin tuberkuloosiin menehtyi ihmisiä perhekunnittain. Kyllikkikin sai tartunnan lähipiiristä.

— Tätini miehen veli sairasti keuhkotuberkuloosia. Hänet tuotiin kotiin kuolemaan.

Olin paljon hänen huoneessaan ja istuin hänen mahansa päällä. Yskösastia oli sängyn vieressä. Kenenkään mieleen ei tullut, ettei lapsi saisi olla potilaan luona.

Lääkäri oli oikeassa siinä, että paraneminen veisi aikaa. Kyllikki sairasti jokseenkin päätoimisesti 14 vuotta.

Lieksassa Kyllikin selän päälle valettiin kipsi. Sen kuivuessa syntyi kaukalo, jossa piti maata selällään. Hän pääsi sentään kaukalonsa kanssa kotiin makaamaan. Siellä hän oli toista vuotta.

— Silloin ei ollut vielä tuberkuloosilääkkeitä. Minulle neuvottiin syöttämään hiivaa.

Se puhdistaisi verta.

Perhe asui pienessä huoneessa. Kyllikillä oli yhteinen sänky reilua vuotta vanhemman veljen Jaakon kanssa.

— Piti olla levossa, liikkua ei saanut. Kotona makasin kaukalossa yöpaita päällä. Kesällä pääsin ulos viltin päälle, ja silloin minulla oli vaatteet päällä.

Jostakin tuli tieto, että suomalaisia sairaita lapsia otettaisiin Ruotsin hoidettaviksi.

Kotimaan sairaalat olivat täynnä. Sodan jäljiltä oli paljon vammaisia ja sairaita.

Kaiken kaikkiaan Ruotsissa sai sotien jälkeen sairaalahoitoa noin 2000 suomalaislasta. Kyllikki lähti Ruotsiin 7-vuotiaana.

— Äiti vei minut ehkä Joensuuhun. Olimme jonkun kodissa, kun nukahdin. Äiti ja täti lähtivät muka käymään jossakin, mutta eivät tulleet takaisin. Ruotsiin matkustettiin junalla. Lotat saattelivat meidät rajalle. Minulla oli kaukalo mukana ja olin siinä pitkälläni. Matka kesti kauan.

Matkaan tuli mutkia kun Kyllikki sai

kurkkumädän ja joutui Ruotsissa aluksi kulkutautisairaalaan.

la 6.10.2012 Aamiainen luostarissa, jonka jälkeen lähtö retkelle Lintulan luostariin.

Matkalla takaisin Valamoon poikkeamme Varistaipaleen Kanavamuseossa.

Lounas Valamossa noutopöydästä. Illalla opastettu viinikierros ja viininmaistajaiset Valamon viinikulttuuriin. Päivällinen noutopöydästä. su 7.10.2012 Aamiainen luostarissa, osallistuminen jumalanpalvelukseen ja lähtö kotimatkalle. Buffet-lounas Kenkäverossa, ja saavumme Helsinkiin n. klo 19.30.

Matkan hinta: 330 e/hlö 2hh + toimitusmaksu 10 e/tilaus, 370 e/hlö 1hh.

Matkan hintaan sisältyy: bussi käytössä koko matkan ajan *majoitus 2hh hotellissa 2vrk *aamiainen luostarissa *2 x päivällinen *3x lounas *ohjelmassa mainitut retket ja opastukset *viinimaistajaiset Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, puh. 010 2323 109

Kyllikki Kaartinen vietti vuosia kipsikaukalossa. Kuva on vuodelta 1955, jolloin Kyllikki oli noin 16-vuotias.

8

— Olin yhden hengen huoneessa. En osannut ruotsia, eikä kukaan hoitajista puhunut suomea. Olo tuntui haljulta. Minua piikitettiin. Ehkäpä se oli penisilliiniä.

Kun matka jatkui, Kyllikki oli lyhyitä jaksoja eri hoitopaikoissa eri kaupungeissa, mutta niistä ei ole jäänyt kovin selkeitä muistikuvia. Lopulta hänen sairaalakseen vakiintui St. Göranin sairaala Tukholmassa.

— Olin suurimman osan ajasta osaston ainoa lapsipotilas. Vain yhdessä vaiheessa siellä oli toinen lapsi. Muistan vieläkin hänen nimensä, Clary.

— Minua kohdeltiin sairaalassa hyvin. Aikuispotilaiden vieraat toivat tuomisia myös minulle.

Tukholman eteläpuolella Nynäshamnissa sijaitsi Kultahäämuiston parantola. Kuningas Oscar, joka oli kiitollinen avioliitostaan, oli lahjoittanut kesäasuntonsa lapsipotilaiden hoitopaikaksi. Kyllikki oli vuoroin Tukholmassa ja Nynäshamnissa, yhteensä yli kolme vuotta.

— Nynäshamnissa oli yleensä liikkuvia potilaita. Saatoimme liikkua lähiseudulla ja käydä katsomassa eläimiä lähellä olevalla karjatilalla. Tosin minä makasin sielläkin jossain vaiheessa kaukalossa. Jalkani halvaantuivat Ruotsissa ollessa.

10-vuotiaana Kyllikin selkä leikattiin.

— En tiedä, mitä silloin tehtiin. Leik­ kauksen jälkeen minulla oli hirveät kivut. Kipu lakkasi, kun minulle tehtiin uusi leikkaus.

En tiedä, oliko selkääni jäänyt jokin työväline.

Leikkauksen jälkeen Kyllikki alkoi saada lääkkeekseen streptomysiiniä. Pian jalat vahvistuivat, ja käveleminen alkoi sujua.

”

Nykyään olen elämäni kunnossa. Minulla ei ole mitään lääkitystä.”

Ruotsissa olon alussa Kyllikki kirjoitti kirjeitä kotiin, sillä hän osasi lukea ja kirjoittaa ennen lähtemistään. Kirjeiden tulo lakkasi kuitenkin seitsemän kuukauden kuluttua.

Kun kotona selvisi, ettei tytölle ollut tapahtunut mitään sen traagisempaa kuin että hän oli unohtanut suomen kielen, äiti etsi ja löysi tulkiksi kotikylän opettajan.

— Pekko Rastas kirjoitti ruotsiksi äidin kirjeen rivien väleihin ja äidille suomeksi.

Minulla oli harvemmin koti-ikävä. Tippa tuli silmään ehkä vain silloin, kun kirje tuli.

Kyllikki palasi Suomeen huhtikuussa 1949. Edessä oli toipilaskotiaika Hangon Högsandissa, mutta syksyllä Kyllikki pääsi kotiin.

Syyslukukauden ajan koulumatka oli niin pitkä, ettei Kyllikki voinut käydä koulua. Perheen muutettua hän pääsi kouluun.

— En saanut osallistua mihinkään liikuntaan. Sen ajan hoitokäytännöt poikkesivat paljon nykyisistä. Keväällä alkoi taas tuntua voimattomuutta jaloissa.

Kyllikki joutui takaisin parantolaan elokuussa 1950. Hän pääsi lähiseudulla olevaan Kontioniemen parantolaan, vaikkei sairastanutkaan keuhkotuberkuloosia, jonka hoitoon siellä keskityttiin.

— Olin siellä seitsemän vuotta ja kahdeksan kuukautta yhtä soittoa, eikä se aika tosiaankaan tuntunut lyhyeltä. Olin 12-vuotias, kun taas valettiin kipsiä. Ylilääkäri Martti Pulkki sanoi, että kunhan vuoden makaat, niin sitten katsotaan.

Tarkastuksen yhteydessä makaamista jatkettiin, ja vasta kahden vuoden ja kymme-

Sirpa Päivinen

svanut Tuberkuloosi ●●

Tuberkuloosibakteerin aiheuttama pitkäaikainen sairaus, joka on yleensä keuhkoissa, mutta voi olla myös muualla, kuten nivelissä, luissa tai selkärangassa.

●●

Selkärankaan tauti voi aiheuttaa kyttyrän nikamien luhistuessa.

●●

1930-luvulla tautiin kuoli Suomessa lähes 10 000 ihmistä vuodessa.

●●

Tuberkuloosin Vastustusyhdistys perusti eri puolille maata parantoloita etenkin keuhkotautisten hoitoa varten.

●●

Nykyään tautitapauksia todetaan Suomessa vain muutama sata vuodessa.

●●

Lääkehoito on tehokasta, mutta esimerkiksi Venäjällä tunnetaan useille lääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja.

nen kuukauden jälkeen Kyllikki pääsi irti kaukalostaan. Seuraavat kaksi vuotta hän oli kävelevänä. Vartaloa tuki ympäryskipsi.

— Minulla oli sama kipsi koko ajan. Selän ihoani kutisi ja yritin rapsutella sitä sukkapuikolla. Kun kipsi otettiin pois, se oli homeessa selän puolelta.

— Jalkani menivät huonompaan kuntoon ja halvaantuivat, kun olin noin 17-vuotias. Tuberkuloosi oli vaikuttanut selkäytimeen. Sillä kertaa minun ei tarvinnut maata pitempään kuin kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta.

Sitten vähän ennen 20-vuotispäivääni sairastelu loppui.

Sairaus pysäytti Kyllikin pituuskasvun.

Viime mittauksessa senttejä oli 137.

Suomalaisessa parantolassa ei pidetty eikä käyty koulua. Vaihtelua potilaan päiviin toi, että päivän mittaan saattoi päästä useampaan kertaan makaamaan halliin, ulkoilmaan parvekkeelle. Käyttämällä apunaan käsipeiliä Kyllikki saattoi kurkistella kaiteen yli ja katsella käveleviä potilastovereitaan.

— Äitini oli viisas nainen ja järjesti minulle tarvikkeet ryijyn tekemiseen. Ryijyn tekeminen kesti noin kaksi vuotta. Jalkani eivät toimineet silloin. Nostin ne käsilläni koukkuun, ne olivat kuin tukiteline työlleni.

Potilastoverit toivat Kyllikille luettavaa, kun hän ei itse päässyt itse kirjastoon.

— Niiltä ajoilta mieleeni jäivät etenkin Tuntematon sotilas ja unissasaarnaaja Helena Konttisesta kertonut kirja, sanoo Kyllikki, joka kiinnostui uskonasioista vuosikymmeniä myöhemmin ja kokee toipuneensa Jumalan avulla.

Kun Kyllikki kerran pyysi hoitajaa tuomaan hänelle luettavaa, tämä toi osaston hyllystä Raamatun ja virsikirjan.

— Se ärsytti, enhän ollut tarkoittanut sellaista lukemista, mutten sanonut mitään.

Mutta kun katselin fraktuuraa, jolla Raamattu oli painettu, innostuin harjoittelemaan sen tekstaamista.

Tekstausterän ja juoksevan tussinesteen käyttö ei ollut ihan yksinkertaista sängyssä selällään maaten. Vielä monimutkaisemmaksi elämä kävi, kun Kyllikki pääsi lopulta parantolasta siviiliin. Oli hankittava monenlaisia tietoja ja taitoja, suoritettava jotenkin koulu päästäkseen ammattikouluun ja sitten hankkiuduttava työelämään. Kyllikki perheellistyi nopeasti Kaartiseksi. Melkein saman tien hänestä tuli leski ja yksinhuoltaja.

— Nykyään olen elämäni kunnossa. Minulla ei ole mitään lääkitystä. Tai kun olen osallistunut lääkeainetutkimukseen, olen kertonut käyttäväni punariisiä ja D-vitamiinia, sanoo nyt 73-vuotias Kyllikki, joka muutti viisi vuotta sitten tyttärensä perässä Kuo­ piosta Vaaralaan Vantaalle.

Ulla-Maija Vilmi

Lähteenä on käytetty myös Kyllikki Kaartisen elämäkertaa Potilaasta sotilaaksi (omakustanne 2011).

— Hanka-koira on hyvä seuralainen, joka pakottaa lähtemään liikkeelle monta kertaa päivässä, sanoo Kyllikki Kaartinen.

9

Ei vain tuolla ta Pastori Kai Sadinmaan mielestä kirkko on vesittänyt Jeesuksen sanoman.

M

itä jos pääkaupunkiseudun katuja ja toreja kiertäisi pyörillä vedettävä alttari, jonka ääressä papit toimittaisivat messuja kadun kansalle? Sellaista pastori Kai Sadinmaa suunnittelee. ”Köyhien kappeli” olisi hänen vastaiskunsa noin seitsemän miljoonaa euroa maksaneelle Kampin kappelille.

Kampin kappeli on Helsingin seurakuntayhtymän viimeaikaisista rakennushankkeista näkyvin, mutta Sadinmaa huomauttaa, et-

Kari Rosenberg

Markus Majava ja Kai Sadinmaa näyttelevät Särkyneiden sakramentissa.

Kokeellinen kirkkonäytelmä

K

irkkonäytelmä Särkyneiden sakramentti kertoo kahden miehen kohtaamisesta sodan mielettömyyden keskellä ja kadotetun uskon löytämisestä. Näytelmä noudattaa jumalanpalveluksen rakennetta ja sisältää ehtoollisen, johon katsojat voivat halutessaan osallistua.

— Halusin kirjoittaa kirkkonäytelmän rohkeasti kokeellisella tavalla, jossa tuntuu tuska ja kipu, ja samalla katsoa jumalanpalvelusta erikoisesta näkökulmasta, sanoo näytelmän käsikirjoittaja, Tikkurilan seurakunnan pastori Toni Fagerholm.

Fagerholm toimittaa näytelmän jumalanpalveluksen. Näytelmän on ohjannut Sanna Uusitalo. Rooleissa ovat Kai Sadinmaa ja Markus Majava. Musiikista vastaa Tiina Komulainen.

Esityksen jälkeen katsojilla on mahdollisuus jäädä keskustelemaan näytelmän herättämistä ajatuksista työryhmän jäsenten kanssa.

Särkyneiden sakramentti su 23.9. klo 18, ke 26.9. klo 18 ja ke 3.10. klo 18 Tikkurilan kirkossa sekä su 7.10. klo 18 Myyrmäen kirkossa

10

tä muitakin suuria rakennushankkeita on meneillään, eikä vain Sadinmaan kotikaupungissa Helsingissä. Kiinteistöihin kirkolla tuntuu olevan varaa, mutta perusseurakuntatyöstä leikataan.

— Rakentaminen on sijaistoimintaa. Se kertoo siitä, että seurakunnilla on johtajuus ja sisältö hukassa. Sisältökysymykset ovat vaikeita — helpompi on rakentaa niin kauan kuin rahaa vielä on.

— Ja kirkkoherrathan mielellään rakentavat. Eräskin sanoi, että meidän pitäisi rakentaa tiloja, jotka pystyvät kilpailemaan rikkai-

den ihmisten olohuoneiden kanssa, jotta nämä ihmiset saataisiin mukaan toimintaan, Sadinmaa sanoo.

Hänen mukaansa sisällön köyhtymisestä kertoo sekin, että kirkossa on alettu käyttää liike-elämästä lainattua kieltä.

— Tuotetaan korkealuokkaisia palveluita laatutietoisille ja maksukykyisille asiakkaille, Sadinmaa ironisoi.

Kai Sadinmaata kammottaa ajatus, että kirkko toimisi markkinoiden ehdoilla, räätälöisi toimintansa kysynnän mukaan.

aivaissa — Ei kirkko saisi lähteä sellaiseen pelleilyyn: ottaa vastaan ohjeita, että ”älkää sanoko sitä Jeesusta niin monta kertaa”, tai yleisön pyynnöstä pukea pappeja Armanin pukuihin.

Sadinmaan mielestä kirkon ei tarvitse miellyttää.

— Kristinuskossa on särmää, ei siinä ole kyse miellyttämisestä. Eivät konsultit voi kertoa, miten evankeliumia julistetaan. Silloin mennään takapuoli edellä puuhun.

— Nykyisin kirkossa uskotaan vain tapahtumien tuottamiseen ja kalliisiin kampanjoihin. Se on sellaista happening-teologiaa.

Luodaan kivoja, myönteisiä mielikuvia, mutta unohdetaan kristinuskon sisältö.

Happening-teologian taustalla on Sadin-

maan mukaan huoli kirkon jäsenmäärän laskusta.

— Mutta ei näillä hankkeilla ikimaailmassa käännetä kirkon jäsenmäärää nousuun. Suo­ sion­kalastelu on täysin tuhoon tuomittu juttu.

Pitäisi katsoa jo vähän kauemmas, ei reagoida paniikinomaisesti ja käydä viivytystaistelua.

Sadinmaa itse ei suostu paniikkiin. Kirkostaeroamisaallossa on hänen mielestään hyvääkin.

— Se haastaa meidät menemään juurille.

Meillähän on kuitenkin Jumala kaiken ytimessä — vai onko?

Kirkon pitäisi Kai Sadinmaan mielestä olla jotakin ihan muuta kuin se nykyisin on: vastavoima kilpailu-, tehokkuus- ja kulutusyhteiskunnalle. Hän muistuttaa, että evankeliumissa on voimakas yhteiskunnallinen sanoma. Sen kirkko tuntuu kadottaneen.

— Pitäisi miettiä, mikä on kirkon yhteiskuntakritiikin perusta, miten voisimme haastaa vallitsevat arvot. Mutta nyt mennään niin kuin lastu virrassa.

— Pelkkään kapinameininkiin en kuitenkaan usko. Yhteiskuntakriittisyyden pitää kulkea käsi kädessä rukouksen kanssa.

Sadinmaa on päässyt toteuttamaan visiotaan yhteiskunnallisen työn projektipappina Helsingin seurakuntayhtymässä. Pesti loppuu vuodenvaihteessa. Sen jälkeen Sadinmaan tulevaisuus on auki. Auki on myös hänen suhteensa kirkkoon — se suhde on kuulemma muutenkin jo pitkään ollut kiikunkaakun.

— Virkoja leikataan ja tuntuu, että jo henkitoreissaan olevaa yhteiskunnallista työtä ollaan tappamassa. Olen tällä hetkellä aika apeissa tunnelmissa. Nykyisessä työssäni olen päässyt tekemään jotakin mielekästä ja pystynyt ehkä vaikuttamaankin. Nyt en tiedä, onko minulla kirkossa paikkaa.

Toisinaan Kai Sadinmaa on miettinyt, onko kirkossa paikkaa Jeesuksellakaan.

— Kirkon Jeesus on vahanukke. Jeesus on kesytetty ja hänen kapinallisuutensa on onnistuttu hyvin piilottamaan. Ehkä minun Jeesukseni on sitten anarkisti.

Kapina-Jeesuksen mieheksi Sadinmaa julistautuu empimättä.

— Nasaretilainen on minulle kiinnekohta maailmankaikkeudessa. Tarvitsen Jeesusta ja haluan seurata häntä, kontata hänen perässään.

— Jeesus paljasti, millaisia me olemme ja miten ihmisyhteisö perustuu aina uhrille ja ulossulkemiselle. Jeesus toi keskelle näyttämöä aina jonkun halveksitun, marginaaliin työnnetyn ihmisryhmän ja haastoi vallitsevan järjestyksen. Jeesus on valtojen ja voimien uhka ja vihollinen.

Jeesuksen perintö ja sanoma on kirkossa kuitenkin Sadinmaan mukaan vesitetty. Evankeliumi on typistetty koskemaan vain yksilön sielunpelastusta ja samalla on oikeutettu syrjivät ja alistavat mekanismit. Sadinmaa kaipaa uudenlaista uskonpuhdistusta, evankeliumin tuomista takaisin maan päälle.

— Ei ole mitään erillisiä hengellisiä todellisuuksia, johon voisimme vetäytyä, vaan kaikki on syvästi hengellistä. Hengellinen ulottuvuus läpäisee kaiken.

Radion aamuhartauksissa ei yleensä

kuule luettavan Vanhan testamentin Hesekielin kirjan kohtaa, jossa Herra käskee tappamaan vanhukset, nuoret miehet, neidot, naiset ja lapset viimeistä myöten. Tai Ensimmäisen Samuelin kirjan kohtaa, jossa käsketään tappamaan kaikki amalekilaiset ja vielä heidän karjansakin. Kai Sadinmaa luki ne eräänä elokuisena aamuna. Hänen tarkoituksenaan ei ollut osoittaa Jumalan julmuutta, vaan kertoa ihmisistä, jotka valjastavat uskonnon oman pahuutensa käyttöön.

Samantapaisesta pyhitetystä väkivallasta löytyy Sadinmaan mukaan esimerkkejä lähempääkin. Hän kysyy, miksi vaikkapa vanhoillis-

Hans von Schantz

”

Pelkkään kapina­ meininkiin en usko.

Yhteiskunta­kriittisyyden pitää kulkea käsi kädessä rukouksen kanssa.”

lestadiolaisen liikkeen piirissä tapahtunut lasten hyväksikäyttö on ohitettu niin kevyesti.

— Miten pystytään julistamaan evankeliumia Jumalasta, joka rakastaa pieniä, heikkoja ja avuttomia, kun samaan aikaan käytetään hyväksi ja pahoinpidellään pieniä, heikkoja ja avuttomia?

— Entä miten voidaan sanoa, että kaikki ovat tasavertaisia ja yhtä arvokkaita, ja kuitenkin kieltää pappeus naisilta tai homoilta? Tai miten voidaan demonisoida joku tietty ihmisryhmä raamatullisin perustein? Suomessa niin on tehty esimerkiksi sisällissodan punaisille.

Kai Sadinmaa täräyttää, että luterilainen kirkko Suomessa on nationalistinen laitos, vanhatestamentillisen heimouskonnon harjoittaja.

— Heimouskontoa on se, että erotellaan me ja ne, arvokkaat ja vähemmän arvokkaat, me juutalaiset ja ne filistealaiset. Sitä vastaan Jeesus hyökkäsi. En tiedä, halusiko hän ylipäätään mitään kirkkoa. Oleellista hänelle oli, että meillä on Jumala, joka rakastaa kaikkia, ja että olemme sisaria ja veljiä keskenämme.

Aamuhartaudet ovat olleet Kai Sadinmaalle mieluinen tehtävä: joka toinen viikko hänellä on yhdeksän minuuttia aikaa puhua koko Suomelle. Tai ainakin niille noin 200 000:lle, jotka hartauksia kuuntelevat. Palaute on ollut enimmäkseen myönteistä.

— Harva sanoo asioita niin konkreettisesti kuin minä. Pyrin siihen, että sillä mitä sanon, on kytkös tähän elämään, että puhe ei vain leiju tuolla taivaissa. Kirkossahan on totuttu siihen, että puhe ei tule kohti — että pitää puhua niin, ettei sano mitään.

Pappina Sadinmaa kokee olevansa nimenomaan saarnamies — ei virkamies.

— Monien saarnojen ongelmana on se, että ne ovat esitelmiä. Kerrotaan Jumalasta, joka on jossain muualla, ei läsnä olevaa todellisuutta. Luennoidaan sairaille lääkkeistä, mutta ei anneta niitä. Jotta sana olisi lääke, sen pitää olla kohtikäypää.

Saarnaaminen vaatii Sadinmaan mukaan uskallusta ja itsensä alttiiksi asettamista. Jumalanpalvelusta toimittavan papin on murrettava vääränlainen pyhyys ja yhdistettävä kristinuskon traditioon oma ihmisyytensä.

— Tätä on vaikea kuvailla, mutta koen jumalanpalveluksen tietynlaisena henkien taisteluna. Pappina taistelen sellaisia voimia vastaan, jotka koettavat tukahduttaa minut.

Itsensä alttiiksi asettamista Kai Sadinmaa

on kokeillut myös teatterissa. Kun hän tarkemmin ajattelee, jumalanpalveluskin on teatteria.

— En tarkoita sitä, että jumalanpalvelus olisi jotenkin epäaitoa ja epätotta, päinvastoin.

Molemmat ovat elävää, täyttä todellisuutta.

Näytteleminen jumalanpalveluksessa on sanan todeksi elämistä, läsnä olemista. Siinä näytät oman sielusi.

Sadinmaa tunnetaan erityisesti Toisenlaisesta iltahartaudesta, jonka Kristian Smeds ohjasi vuonna 2001 Radioteatterille. Sen jälkeen sitä on esitetty myös teattereissa monologina.

Toisenlainen iltahartaus kumpusi Sadinmaan kokemuksista seurakuntapappina eri puolilla Suomea. Pari vuotta sitten tehty Vuosaaren Vapahtaja -näytelmä syntyi sekin turhautumisesta.

— Koin hakkaavani päätäni kirkon seinään.

Viimeinen niitti oli seurakuntailta, jossa oli paikalla viisi pappia ja kuusi mummoa. Oli pakko kysyä, onko tässä mitään järkeä.

Ehkä Sadinmaan tämänhetkinenkin turhautuminen löytää ilmaisun näyttämöllä. Ehkä hän tarttuu seurakuntien absurdilta vaikuttavaan päätöksentekoon ja suureellisiin rakennushankkeisiin. Tai ehkä hän kirjoittaa Franciscus Assisilaisesta, joka asettui rahataloutta vastaan ja eli veljestönsä kanssa sen ulkopuolella.

— Parhaimmillaan teatterissa voi kokea pyhyyden läsnäoloa. Mutta voisihan teatterin keinoin osoittaa myös pyhyyden ja Jumalan poissaolon, jos tekisi näytelmän vaikka niistä rakennushankkeista.

Kaisa Halonen

11

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

HERÄNNÄISSEURAT Su 23.9. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Saarnaa Hannu Pöntinen. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 16 Tuukka Kauhasen esitelmä ”Paavo Ruotsalainen raamatunlukijana” Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 26.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

U SKO, TOI VO, RA K K AU S

Tilaa lehti, josta saat voimaa ja iloa.

KUNTAVAALIT 2012

Tilaa Askel

Vain

24€!

3kk

Syksyn kuntavaalit lähestyvät.

Nyt sinulla on mahdollisuus tavoittaa äänestäjät Kotimaa-yhtiöiden seurakuntalehden välityksellä.

Jopa 30% vaalialennus ilmoitushinnoista!

et kk lehd Saat 3an päälle! kaup

Soittamalla 020 754 2333

• Lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

Joulumatkalle!

Ihmistä etsimässä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää, annamme mielellämme lisätietoa kuntavaali-ilmoitteluun liittyen.

Puh. 020 754 2000/ilmoitusmarkkinointi www.kotimaa-yhtiot.fi/palvelut-ilmoittajille/kampanjat

Sähköpostilla:

tilauspalvelut@kotimaa.fi

TALLINNAAN

BALTIAAN

JOULU TALLINNASSA Valitse itsellesi sopiva matkan pituus ja nauti joulun tunnelmasta Tallinnassa.

2 pv : lähtö 24.12.

3 pv : lähdöt 23.12., 24.12.

4 pv : lähtö 23.12.

5 pv : lähtö 23.12. alk/hlö Metropol***-/ Central***

Valittavanasi on useita hotelleja sekä hotellimatka jouluillallisella!

JOULU KYLPYLÄSSÄ

PÄIVÄKSI TUKHOLMAAN

VILNA, 4 pv

Tallinna, Haapsalu, Saarenmaa, Pärnu, Laulasmaa tai Rakvere 5 pv su 23. - to 27.12.

8 pv su 23. - su 30.12.

Silja Linella 3 pv, 23.-25.12. tai 24.-26.12.

509€

ISTANBUL, 5 pv

779€

5 pv/alk/hlö/Pärnu

74€ 3 pv.................................................99€ 4 pv.............................................124€ 5 pv.............................................144€ 2 pv.................................................

EUROOPPAAN

RISTEILYLLE

JOULUKSI RIIKAAN 5 pv, 23.-27.12.

179€

229

alk/hlö bussi/laiva € Hinta sis. laivamatkat, kuljetukset Tallinna-Riika, hotellimajoitus 2hh aamiaisin.

VIHULAN KARTANOJOULU 4 pv, 23.-26.12.

249

alk/hlö € Hinta sis. laivamatkat, kujetukset Tallinna-Vihula, majoitus 2hh aamiaisin, jouluillallinen.

alk/hlö/B-lk (ClubOne-kortilla)

Viking Linella 3 pv, 24.-26.12.

23.12. (lento)

174€ 167

BUDAPEST, 4 pv 23.12. (lento)

23.12. (lento)

38€

BARCELONA, 5 pv 23.12. (lento)

KATSO KAIKKI JOULUMATKAMME NETISTÄ www.matkapojat.fi/joulu

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min matkapuhelimesta + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

12

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Leikin asia.

Sivut sujuvasti nettiin

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

www.sujuu.fi kumppanina

899€

899€

GARMISCH-PARTENKIRCHEN SAKSA, 4 pv

TALLINNAAN BALTIC PRINCESSILLÄ alk/hlö/B4 (ClubOne-kortilla)

BRATISLAVA, 4 pv 23.12. (lento)

alk/hlö/B-lk € Hinnat sis. risteily, aamiainen, 2xbuffet, brunssi.

3 pv, 24.-26.12.

23.12. (lento)

999€

1049€

Ville Juurikkala/Otava

Kotimaan matkaklubi

Petri Tammisen kirjoissa on hitaita mieshahmoja.

Se on ihan okei Petri Tamminen: Rikosromaani.

Otava 2012.

Petri Tammisen Kirja kädenjäljen tunnistaa helposti. Kirjasta toiseen elämänfilosofisia kirkkaita lausahduksia ja epävarmasti pälyileviä, hitaita mieshahmoja, jotka ovat kummalla tavalla naisen armoilla. Tunnistettavuus ei tarkoita tylsyyttä. Alakuloisiin ajatuskulkuihin mahtuu paljon nautittavia käänteitä. Aina tuo synkähkö yksinäinen päähenkilö on ollut kiinnostava.

Rikosromaanissa elämän kolhaisemia hahmoja on paljon. Rikospoliisi Vehmas kuulee työssään Ångström-nimisen häpäisijän uhreja. Vapaalla Vehmas on viisi-

kymppinen leski, joka valvoo aamuyöt jutellen itsekseen kylpyhuoneen lattialla.

Vehmas janoaa naisten ohjenuoria. Huoltoaseman Heidi tarjoaa joogamantraa ”se on ihan okei” ja äiti vakuuttaa, että ”kyllä kaikki vielä järjestyy”. Miten tässä elämässä oikein pärjää? Vaikka ”se on ihan okei” tuntuu paremmalta, lauseetkaan eivät suojaa Ångströmiltä. Hän iskee ihmisiä arimpiin paikkoihin. Ångström uuvuttaa ihmiset sairaslomalle, pelottelee, vie uskon tulevaisuuteen. Se, saadaanko Ång­ ström kiinni, ei ole olennaista.

Dekkarimuoto on tässä tapauksessa veruke, miltei vitsi. Tai sitten syytös Ångströmin rikoksia vastaan, niitä rikoksia, joihin mekin syyllis-

tymme. Pelottelua, latistamista, häpäisyä.

Yksi uhreista on pappi, joka nähtyään oman saarnansa videoituna vajoaa pohjalle: ”— Siinä oli ne meidän kirkonmenot.

— Jaha.

— Sellaisena kuin minä ne siellä sunnuntaisin höpötän. Minä. Minä minä. Jumalasta puhuminen on itserakkauden muoto. Niin kuin minä olisin Jumalan keksinyt. Että kun ellottaa.”

Minän taakkaa on välillä raskas kantaa, sanovat aikamme positiivisuushehkuttajat mitä tahansa. Tätä Tamminen tarkastelee kirjoissaan empaattisesti ja huumorilla.

Kristina Svensson

Matkalla juurettoman ihmisen sieluun Olga Tokarczuk: Vaeltajat.

Otava 2012.

Puolalaisen Olga Tokarczukin kolmas suomennettu kirja laittaa mielen liikkeelle. Irrallisista kertomuksista, pienistä tietoiskuista ja jopa parin lauseen teksteistä koostuva teos liikkuu vallattomasti eri aikakausissa, paikoissa ja aiheissa. Kirjassa siirrytään saumattomasti 1600-luvun Hollannista Wikipediaan ja Wienin vahamallikokoelmista UuteenSeelantiin.

Yhdistäviä teemoja ovat matkat ja matkustaminen, liike ja etäisyydet ihmisten välillä. Kirjassa kuvataan psykologia, joka saarnaa lentokentillä matkapsykologia-nimisestä tieteenhaarasta. Siinä tutkitaan liikkeessä olevaa ihmistä, jolle ominaista on kaipuu ja jonka minä on vahvistunut ja vapautunut.

Kirja

Yksi teoksen aihe on ihmisruumiin anatomia.

Suuri anatomisti Philip Verheyen menetti jalkansa ja puhui ensimmäisenä aavesärystä. Kirjassa kuvataan myös säveltäjä Frédéric Chopinin sydämen salakuljetusta Ranskasta Preussin vallan alaiseen Puolaan.

Niin aavesärky kuin sydämen salakuljetushankekin voivat Tokarczukin mukaan kertoa ihmisen sisäsyntyisestä tarpeesta kokea maailma yhtenäiseksi. Sen vuoksi hän yrittää luoda kokemustensa sirpaleista eheää kokonaisuutta. Menetettyjä jäseniä korvaamaan tarvitaan nimiä ja rituaaleja.

Nimikertomuksessa parantumattomasti sairaan lapsen äiti jättää perheensä vapaapäivänään. Tutussa kirkossa hiljentyessä, kyke-

/ VANTAA

nemättä lohduttavaan itkuun, hänelle avautuu ihmiselon hauraus ja väliaikaisuus. Hän alkaa vaeltaa metrojunissa ja seurata kummallista palopuhetta suoltavaa mummoa, jonka sanoma kertoo liikkumattomuuden tuhoisuudesta: ”Kaiken karvaiset tyrannit haluavat naulita maailman paikalleen viivakoodien avulla, liimata jokaiseen asiaan etiketin. Lähde liikkeelle, lähde. Siunattu on se joka pysyy liikkeessä.”

Tokarczuk on entiseltä ammatiltaan psykologi. Hänen filosofispsykologiset matkansa juurettomien ihmisten sieluun, kohtaamisiin ja matkalla olemisen tilaan ovat intohimoista ja kiehtovaa luettavaa.

Kristina Svensson

Petri Laaksonen

Askel-lehden luk keväiseen Pariisiin 2

Pirjo Wesaniemi

Tallinna Meriton Spa

Lähde kanssamme Pariisiin tutustumaa

ja kulinarismin pääkaupungin ainutlaa – kylpylähoitoja ja kulttuuria 24.–27.10.2012

nähtävyyksiin ja tunnelmiin. Matkanjo

den päätoimittaja Pirjo Wesaniemi ja Lähde Askel-lehden kanssa rentoutumaan Tallinnaan Meriton Spa Keväällä Pariisi näyttäytyy kauneimmi hotelliin. Hotelli sijaitsee Tallinnan keskustassa, muutaman minuutin kävelymatkan päässä Vanhasta kaupungista. Luvassa on ihania kylpyläMatkaohjelmamme: hoitoja, kulttuuria, mukavaa yhdessäoloa ja loistava Joutsenlampi Torstain tervetulotilaisuus järjestetään o baletti Estonia teatterissa. Matkalla mukana Askel-lehden Päivällä jää vapaata aikaa kaupunkiin päätoimittaja Pirjo Wesaniemi sekä taiteilija Petri Laaksonen. mieltymysten mukaan. Ilta huipentuu e illallisristeilyyn. Nautimme kolme ruok Matkaohjelma: viineineen kuunnellen elävää ke 24.10. klo 11.30–14.00 Viking XPRS Helsinki-Tallinna. illallisen Lounas ruotavalaistuksessaan kylpevän Seinen ma kajuomineen laivalla. Majoittuminen, mahdollisuus kylpylähoitoihin ja Tälle risteilylle suositellaan juhlavampa Piano sauna- sekä allasosaston käyttöön. Illalla musiikki-ilta hotellin Perjantaina saamme kattavan tietopake baarissa, Petri Laaksonen esiintyy. sella, jolla kuljemme Marais’n historial aukioille, latinalaiskortteleista Invalidik to 25.10. Aamiainen. Päivällä vapaata aikaa, kylpylähoitoja ja allasChamps Elyséelle. Kierroksen kruunaa osaston käyttöä. Illalla Joutsenlampi baletti Estonia teatterissa. jannette- ravintolassa. Sieltä lähdemme pe 26.10. Aamiainen. Päivällä vapaata aikaa esim. kylpylähoitoihin suurimman ja taidemuseon, Louvren ainu saunaosaston käyttöön. Illallinen sekä musiikki-ilta, Petrimaailmankuuluista Laaksonen maalauksista veisto esiintyy.

Lauantaina lähdemme Pariisin ulkopuo Versailles`n palatsiin. Tutustumme Aur la 26.10. Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus, mahdollisuus XIV:n palatsin huoneistoihin, peilisaliin vaikka viime hetken ostoksille. Kuljetus satamaan ja klo 18.00–20.30 Nautimme jäähyväisillallisen Latinalais Viking XPRS Tallinna-Helsinki. kujilla sijaitsevassa tunnelmallisessa Ca Sunnuntaina Matkan hinta: 299 €/hlö / 2hh + toimitusmaksu 10 €/ tilaus. pääsemme osallistumaan Päivällä 385 €/hlö / 1hh + toimitusmaksu 10 €/ tilaus.ehdit vielä tuliaisostoksille vai pikku putiikkeihin tai herkkupuoteihin Matkan hintaan sisältyy: • laivamatka Hel-Tall-Hel • majoitus valitussa nauttimaan kaupungin t katukahvilaan huonetyypissä 3 vrk • kuljetukset satama-hotelli-satama • lippu Joutseniltapäivällä lähdemme lentoasemalle ja lampi balettiin • 1 x Bistro buffet-lounas ruokajuomineen menomatkalla laivassa • 1 x buffet-illallinen • 2 x kahvit Matkan hinta: 1025 euroa, lisämaksus euroa.

Matkan hintaan sisältyvät kylpylähoidot: • suolakammiohoito 40 min/ hlö + 1 seuraavista hoidoista: Hintaan sisältyvät: – kasvo-kaula-dekoltee hieronta 30 min – lennot Finnairin reittilennolla: to 27 – klassinen selkähieronta tai virkistävä jalkahoito 30 sinki-Pariisi min klo 9.30 –11.35, su 30.4.

• muut hoidot lisämaksusta, lisätietoja www.meritonhotels.com Helsinki klo 19.00–23.00 – lentokenttäkuljetukset • vaihtoehtoinen hoito tulee varata matkavarauksen yhteydessä.

– majoitus hotelli Paxissa*** kahden h Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 – buffetaamiainen – ohjelman mukaiset retket ja ateriat

Varaukset ja lisätiedot Aurinkomatkoje p. 010 446 7447 tai sähköpostilla ryhmamyynti@aurinkom

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.suurellasydamella.fi

13

Revityn maan arkea sato.fi

SATO SenioriKoti®

Vapaita vuokra-asuntoja Helsinki Mellunmäki, Korvatunturinpolku 5 2-3h+k/kk, 48-63 m², alk. 827 €/kk Asunnon tarve, tulot ja varallisuus ilmoitettava.

Pitäjänmäki, Kyläkirkontie 13 Taka-Töölö, Stenbäckinkatu 5 Taka-Töölö, Välskärinkatu 4

2h+kk, 39,5 m², 943 €/kk 1h+kk, 26 m², 758 €/kk 1h+kk, 38,5-43m², alk. 960 €/kk

Espoo Soukka, Soukankuja 4

2h+k(+s), 55-62,5 m², alk. 791 €/kk 3h+k+s, 81 m², 1 072 €/kk

Vantaa Martinlaakso, Kivivuorentie 8

2h+kk+s, 38,5 m², 809 €/kk 3h+kk+s, 65 m², 1 196 €/kk 4h+k+s, 91 m², 1 456 €/kk

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 344 344, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Avoinna ma-pe klo 8-20, la klo 10-16

Tervetuloa!

Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Guy Delisle: Merkintöjä Jerusalemista. WSOY 2012.

Kanadalaisen Guy Sarjakuva Delislen Merkintöjä Jerusalemista on eräänlainen sarjakuvapäiväkirja.

Ainakin se vaikuttaa melko dokumentaariselta. Piirtäjän vaimo on Lääkärit ilman rajoja -järjestön palveluksessa, ja Delisle itse viettää aikansa tasapainoillen lastenhoidon, maahan tutustumisen, piirtämisen, sarjakuvaopetuksen ja näyttelyiden järjestämisen välillä.

Tapahtumat ovat enimmäkseen hyvin arkisia. Guy Delisle työntelee lapsia rattaissa, ajelee autolla ja jonottaa Israelin turvamuurin tarkastuspisteillä. Hän elää Jerusalemissa aivan kuin mitään kriisiä ei olisikaan, vaikka vuoteen sisältyy myös Israelin tuhoisa hyökkäys Gazaan, ”operaatio valettu lyijy”, joka alkoi jouluna 2008. Tuolloin Nadège-vaimo on töissä lähes yötä päivää.

Perhe käy myös nauttimassa Välimeren rannoista ja Tel Avivin Jerusalemiin verrattuna maallisesta ilmapiiristä. He pitävät usein illan­ istujaisia muiden ulkomaalaisten kanssa, joita vähän juhlavasti kutsutaan ekspatriaateiksi. Delisle käy tutustumassa tärkeimpiin turistikohteisiin, mutta työnsä kautta hän tutustuu myös Länsirantaan ja palestiinalaisten tilanteeseen.

Delislen tapa kirjata havaintoja on suorastaan lakoninen. Kaikki saavat osansa: juutalaiset, kristityt, muslimit, israelilaiset, palestiinalaiset, turistit ja ekspatriaatit.

kuva Guy Delislen kirjasta Merkintöjä Jerusalemista

Etsitkö kotia?

Guy Delisle yhdistää arjen ja draaman: palestiinalaisen lastenhoitajan kotitalo on saanut viranomaisilta purkutuomion.

”Täytyy sanoa, että kun katselee täkäläistä uskonnollista draamaa, ei tee mieli ruveta uskovaiseksi. Kiitos, kun teit minusta ateistin, Jumala.”

Sitaatissa tiivistyy hauskasti Delislen suhde uskontoihin. Hän tutustuu usean kirkon pappeihin ja saa käyttöönsä kovasti arvostaman-

sa työhuoneen Jerusalemin luterilaiselta kirkolta.

Yli 300-sivuinen sarjakuva antaa vähäeleisesti hyvinkin tarkan kuvan tämänhetkisestä Jerusalemista sekä Israelin ja Palestiinan kriisistä. Delislen myötätunto on selkeästi, muttei kritiikittömästi, palestiinalaisten puolella.

Timo Saarinen

Israelin kiertomatka alkaen 1099 €

HALUATKO NAUTTIA HISTORIASTA, KULTTUURISTA JA AURINGOSTA? Israelissa sijaitsee eräitä länsimaisen kulttuurin puhutuimmista ja kiinnostavimmista paikoista. Osallistu matkalle, joka tutustuttaa sinut kristilliseen historiaamme - koe Jerusalem, Galilea, Genesaretinjärvi ja Kuollutmeri. Näillä paikoilla on ollut suuri vaikutus tapoihimme, uskontoomme ja kulttuuriimme. Matka Israeliin on upea yhdistelmä kulttuuria, aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa sekä kiehtovan kaunista luontoa!

Matkasi alkaa osoitteessa www.goisrael.fi

Vantaan Lauri Facebookissa: www.facebook.com/vantaanlauri 14

Karvaista ryhmä­ dynamiikkaa Sally Altschuler – Sven Nordqvist: Villi laivamatka. Tammi 2012.

Viirun ja Pesosen tekijä Sven Nordqvist on tällä kertaa lastenkirjassa piirtäjän roolissa, tanskalaisen lasten- ja nuortenkirjailija Sally Altschulerin mukavassa Nooan arkki -tulkinnassa. Sataa kaatamalla, ja Nooa kutsuu kaikki eläimet laivaansa. Jotkut tönivät jo laskusillalla toisiaan. Parijono ei sovi kaikille ja laivamatka viimeistään osoittaa monen matkaajan todellisen luonteen. Myös sen, että ei ole aina karvoihin katsomista.

Kukaan ei oikein pidä kiukkuisesta ja kömpelöstä herra sarvikuonosta, eikä tämän itsearvostuskaan ole kohdallaan. Nooa on tässä kirjassa armoitettu ryhmänohjaaja, joka diplomatiallaan ja hyväsydämisyydellään nostaa matkustajista esiin arkielämän sankaruutta.

Tikka on luontoansa noudattaen hakannut mojovan reiän aluksen kylkeen ja tarvitaan nopeasti tulppa peittämään vuotoa. Sarvikuonon kömpelyydestä on kerrankin hyötyä, sillä siitä tulee kompastuttuaan sankari. Sarvi osuu suoraan ammottavaan reikään.

Villi laivamatka edustaa huomattavasti mielenkiintoisempaa ja kehittyneempää tarinankerrontaa kuin Raamatun kertomus Nooan arkista, joka sivuuttaa kiusalliset yksityiskohdat, kuten sen, miten matkalaiset tulivat keskenään toimeen.

Kirja

KÖYHYYS ON NAISEN TAAKKA! Tiesitkö, että 70 % maailman köyhistä on naisia? Ja, että naiset tekevät yli puolet maailman töistä, mutta saavat tuloista vain 10 %. Kun autamme naista, parannamme koko yhteisön ja jopa maailman hyvinvointia.

Osallistu ja testaa tietosi naisen asemasta maailmalla:

www.tasaus.fi

Hannu Kylkisalo

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

VANTAAN

Vuokrata halutaan www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

15

Palveluja tarjotaan

Vantaan seurakunnat 20.9.–27.9.

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

Mikkelinpäivän Mukulamessu su 30.9. klo 15.

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU tuntivel. 33 e + alv. p. 0400 811 941 mm. pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi Maanrakennus Lin-Vep www.lin-vep.fi p. 0400 619 111 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla Petri Posti, www.petriposti.com, 050 5003090.

KOTISIIVOUSTA

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Hammashoitoa

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

Hakunila Kirkkoherranvirasto

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Lapsille ja perheille

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Sirkka-Liisa Helenius

Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaina Länsimäen kirkolla klo 9–11, ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio on avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19. Vaatetta eurolla kassi.

Messu su 23.9. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Vesa Häkkinen, Outi Noponen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki. Lyhyt alkuhartaus.

Omaishoitajaryhmä ma 24.9. klo 15–16.30.

Aikuisrippikoulu ma klo 17.30– 20.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Kaikille avoin kirkkohetki ti 25.9. klo 9.30.

Seniorikerho ti klo 13–14.30. Enkeliaskartelua.

Raamattupiiri ti klo 18.

Piplia-ilta ti 25.9. klo 18.30–20.

Vierailija Piplia-seurasta kertoo raamatunkäännös- ja lukutaitotyöstä. Iltatee.

Puuroaamiainen alkaen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13.

Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e Virsivartti ke 26.9. klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–16.

Viikkomessu to 27.9. klo 18.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Susanna Heikkinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 23.9. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Outi Noponen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan niitä tarvitseville. Voit myös lahjoittaa lankaa piirille. Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla.

Lisätietoja p. 050 560 5693.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11.

Kompletorio ke 26.9. klo 18.

Pyhän Annan lastenkirkko

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI!

hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Terveydenhoitoa

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

KAIPAATKO MUUTOSTA ELÄMÄÄSI? Löydä sisäiset voimavarasi keskusteluvalmentajan avulla. www.psykosynteesivalmennus.auttaa.fi

16

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka.

Hiljaisuuden ilta, kaipauksen ja luottamuksen ilta to 27.9. klo 18–20. Taizé-lauluja, rukousta, hiljaisuutta, Anna-Maija Raittilan tekstejä, iltaehtoollinen, iltatee.

Illassa mukana Tarja Korpela, Eero Voutilainen, Liisa Pietilä, Riikka Jäntti.

Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, keskiviikkoisin klo 9–11 Vaaralan kirkolla, keskiviikkoisin klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kaikille avoin kirkkohetki ke 26.9. klo 9.30 Vaaralan kirkolla.

Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Jippii-laulukerho harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.30– 18.30 Vaaralan kirkolla. Tervetuloa noin 8–14 -vuotiaat laulajat!

Tiedustelut Merja Vuori p. 044 523 1355.

Syksyn liikuntaleikkikoulut ja pelikerhot. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.nmkyvantaa.fi

Hinta 25 €, sis. matkat, lounaan, kahvin ja ohjelman.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoniatoimistoon ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Onko asiaa papille? Seurakunnan pappi on tavattavissa kirkkoherranvirastossa arkisin ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja ke klo 9–12.

Voit myös soittaa, p. 09 830 6455.

Päivystävältä papilta voit varata kaste-, vihki- tai siunausaikoja tai jutella muuten mieltä askarruttavista kysymyksistä. Voit myös pyytää pappia käymään kotonasi. Muina aikoina voit soittaa papeille matkapuhelimeen tai laittaa sähköpostia.

Kyläsepot lähtevät liikkeelle, jos kodissasi tarvitaan pieniä huolto- ja korjaustöitä. Yhteyden heihin saat kirkkoherranviraston kautta.

Kastettu Mea Amanda Kyyrö, Jami Antero Tolvanen.

Kastettu

Avioliittoon kuulutettu

Sofia Tuula Kristina Hakola, Neela Helmiina Kokkila, Marlon Hugo Antero Parviainen, Oliver Eino Juhani Silvo, Pyry Antero Tiainen.

Airi Anneli Heikkinen ja Toivo Kalervo Haverinen.

Hautaan siunattu Liisa Ireene Mäki 88 v, Anja Margit Paananen-Töytäri 71 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 23.9. klo 10. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä. Saarna Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurat srk-salissa.

Oopperakerhon kerhoilta ke 26.9. klo 17.30 nuortentilassa.

Asiantuntijavieraana arkkitehti Alpo Halme.

Raamattuluento to 27.9. klo 18.30. Aiheena 1. Piet. 1. Luennoitsijana Anna-Kaisa Inkala.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 26.9. klo 18. Vieraana Kirsi Jokela.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

KimaraKahvila su 23.9. klo 18.

Miten Jumala meitä kuljettaa?

Tytöille ja pojille Tyttöjen salapoliisileiri 7–14-vuotiaille pe–su 26.–28.10.

Holmassa Nurmijärvellä. Leirin hinta 45 euroa. Ilm. 7.10. mennessä osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Lisätiedot Pasi Alholta, pasi.alho@ evl.fi, p. 050 518 7967.

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 20.9. klo 12–15 Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 20.9. klo 13 seurakuntasalissa, Martti Sirviö. Lina Sandellin lauluja ja virsiä.

Naisten saunailta to 20.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 20.9. klo 19, päiväkerhotilassa teatteri-ilmaisunohjaaja Petri Winckelin johdolla.

Messu su 23.9. klo 10, Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Vietämme luomakunnan sunnuntaita. Musiikissa avustaa Korson, Hakunilan ja Pyhän Laurin yhteiskuoro.

Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 24.9. klo 13. Piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 24.9. klo 18. Sauna.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 24.9. klo 18.30, kirjastossa.

Katulähetys ke 26.9. klo 11. Ehtoollishetki ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 26.9. klo 13 kokoustilassa, Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.9. klo 18, Nonna Lemola-Palm ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 26.9. klo 18.30, Nonna Lemola-Palm. Teemana ”Kuinka Jumala johdattaa?” Ohjelman vetäjänä Maiju Tykkyläinen. Lastenhoito järjestetty klo 18 alkaen arki-illan ehtoollisen ja varaventtiili-illan ajan.

Rukousryhmä ke 26.9. klo 18.45 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 27.9. klo 13 on peruttu.

Miesten saunailta to 27.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkon kulma

Muuta toimintaa

Merikotkantie 2

Aikuistyön syysretki ke 10.10. klo 8.30 Fiskarsiin ja Länsi-Uudellemaalle. Hinta 45 e, sis. matkat, ruokailun ja kahvin. Ilm. 24.9. mennessä kirkkoherranvirastoon ma–pe 9–14, p. 09 830 6450. Lisätietoja: Irmeli Hendrell, irmeli.hendrell@evl.fi tai p. 040 837 9875.

Syysretki Vivamoon ti 16.10.

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7–8.

Hartaus ti ja to klo 11.

Maahanmuuttajanaisten suomen kielen piiri to 20.9. ja 27.9. klo 17. Opetellaan suomen kieltä

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nikinmäen seurakuntakoti avoinna nuorille perjantaisin klo 18–21. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua mukaan ohjaamaan oman aikataulunsa mukaisesti ja saavat tehtäviinsä koulutuksen.

Lisätiedot: Tero Fleminch, p. 050 461 0568.

Varhaisnuorille Varhaisnuorten kerhot alkavat viikolla 37. Tarkemmat tiedot www.vantaanseurakunnat.fi/ korso/tytotjapojat.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 23.9. klo 10.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstaisin klo 13–17. Opetus tapahtuu Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoro-opisto. com tai p. 040 732 6453.

Muuta Päivä vapaaehtoisille la 13.10. klo 9–16 Korson kirkon seurakuntasalissa. Tutustumme Laupiaan samarialaisen kertomukseen toiminnallisin menetelmin.

Päivään sisältyy ateriat ja se on maksuton seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöille. Ryhmää ohjaa bibliodraamaohjaaja Pia Olkkonen. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon 8.10. mennessä, p. 09 8306 550.

Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Kastettu

Hautaan siunattu Eino Olavi Pakarinen 88 v, Olavi Aukusti Vainikainen 82 v, Seppo Juhani Räsänen 52 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, 26.9.

12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E-rappu, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, perhepäivystys Asolan seurakuntatalossa ti 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495.

Torstaipiiri 20.9. klo 13–15.

Ikäihmisten raamattupiiri.

Mustavalkoisuus murtui

K

un Tommi Kalenius pyrki lapsena kuoroon, hän ei uskaltanut laulaa nuottiakaan. Kotiin hän palasi häntä koipien välissä.

Isona Kaleniuksesta tuli musiikin ammattilainen, joka julkaisi viime vuonna levyn Ihminen on ihmisiä.

Lauantaina 22.9. hän keikkailee Myyrmäen kirkossa.

— Esiinnyn yksin mies ja kitara -periaatteella. En haluaisi, että keikka olisi perinteistä kirkkopönöttämistä, jossa ihmiset etsivät epätoivoisesti uloskäyntiä. Haluaisin luoda intiimin, vuorovaikutteisen tilanteen, hän kuvaa.

Tommi Kaleniuksen musiikkiura alkoi riparilla, jonka jälkeen syttyi halu tehdä omia gospelkappaleita. Vuo-

sina 2001–2006 hän kiersi Suomea Turvakytkin-yhtyeen kanssa. Nyt gospel on jäänyt taakse ja hän tavoittaa yhä laajempia yleisöjä.

— Suurin murros näkyy siinä, että nuoruusvuosien selkeästä, mustavalkoisesta maailmankuvasta on karsiutunut matkan varrella paljon. On minulla on yhä tietty optimismi elämän suhteen, mutta ihan niin painokasta tarvetta saarnata minulla ei enää ole.

Julistukselta sijaa ovat ottaneet ihan tavalliset, arkiset aiheet.

— Parisuhde on monilla ihmisillä elämän keskiössä. Se heijastaa ihmisen syvimpiä tuntoja. Koen sen tärkeäksi ja hedelmälliseksi laulujen aiheeksi.

Siitä lienee puhe myös Kaleniuksen seuraavalla albumilla, joka julkaistaan ensi keväänä.

Tommi Kalenius Myyrmäen kirkossa la 22.9. klo 16.15. Vapaa pääsy.

— On hankala kuvitella elämää ilman musiikin tekemisen riemua, laulaja-lauluntekijä Tommi Kalenius sanoo.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30. Ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,5 €.

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 27.9. klo 17. Vertaistukiryhmä.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19, ei kuukauden ensimmäisenä perjantaina.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13–15.

Iofoto

Janrik Veli Tapio Härkänen, Tuukka Leo Kalevi Kumpulainen, Kiira Karoliina Hento, Max Oscar Koivukangas, Eelis Väinö Olavi Niiranen.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30– 20.

Kristillinen kansanmusiikkiklubi torstaisin klo 18.30–20.

Aikuisten avoin musiikkiworkshop, jossa ideoidaan ja toteutetaan musiikkia elävöittämään jumalanpalvelusta. In English 27.9, 4.10, 11.10. ja 18.10. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita!

Messu su 23.9. klo 10, saarnaaja ja liturgi Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Messu tutuksi -koulutus ja kirkkokahvi sunnuntain messun jälkeen. Sirkku-Liisa Niemi kertoo messun johdanto-osasta otsikolla ”Kyyriet ja Glooriat.”

Kohtaamisia Sanan äärellä -raamattuilta su klo 17.30. Laulua, rukousta, raamattuopetusta ja iltatee. Puhujana rovasti Heikki Hilvo. Lapsille omaa ohjelmaa.

Aamurukous ma klo 9–10.30.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Saunomista, iltapalaa, laulua ja seurustelua.

Aikuisrippikoulu ma 24.9. klo 19, kerhohuone 3. Ensimmäinen kokoontuminen.

Naisten sieniretki ja saunailta ti 25.9. Lähde porukalla sienestämään lähimetsään! Lähtö kirkolta klo 16, sauna lämpiää klo 18.

Saunailtaa vietetään kerhohuone 1:n takanlämmössä. Teemme yhdessä iltapalaa sienistä.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Käsillä tekemistä lähimmäisen hyväksi.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.

Iltamessu ke 26.9. klo 20, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.9. klo 12–15. Lounas 5 €. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen. Keskustelua eri aiheista.

Mikko Harma

ja kulttuuria ja tutustutaan uusiin ihmisiin. Kielitaitovaatimuksia ei ole. Opettajana toimii Maiju Tykkyläinen. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon puhelimitse, p. 09 830 6550.

Diakonian kirpputori perjantaina 28.9. klo 10–14. Tervetuloa!

Nuorille Isoskoulutus ti 25.9. klo 18– 20.30 kirkon nuorisotilassa.

Open doors ke klo 18 kirkon nuorisotilassa.

Iltamessu ke 26.9. klo 20, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–17.30 Rekolanmäen koululla (Valtimotie 4).

Varhaisnuorille Syksyn kerhot ovat alkaneet.

Kerhoihin ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mari Vuorisalmi, p. 050 53 53 072, mari.vuorisalmi@evl.fi.

Elämät eri suuntiin?

Vantaan seurakuntien perheneuvonta järjestää eroryhmän. Ryhmä alkaa lokakuussa ja kokoontuu Tikkurilassa maanantaisin kello 15–16.30 kymmenen kertaa. Ryhmässä keskustellaan erosta eri näkökulmista.

Eroryhmä on maksuton. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lau-

ri Anttila ja Paula Ruotsalainen.

He tapaavat etukäteen kaikki ryhmästä kiinnostuneet. Tiedustelut: Perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 8306330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Eroryhmä Tikkurilassa lokakuussa maanantaisin klo 15–16.30.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa (Tuovintie 39).

Perhekerho suomeksi ja englanniksi to klo 9.30 Rekolan kirkon päiväkerhotilassa.

Family group in English and Finnish on Thursdays at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

Vauvakerho pe klo 9–11 Rekolan kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 Pyhän Andreaan kirkolla.

Perhekerhot ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Muuta Ulkoiluseuraksi palvelukeskus Foiben asukkaille ti 25.9. klo 14–15, Sairaalakatu 5. Vapaaehtoisten ilmoittautumiset: dia-

koni Heidi Salminiitty, p. 050 553 8459.

Lähetyksen kotipiiri ke 26.9. klo 17.30–19.30 palvelukeskus Foibessa, takkatila.

Alfa-kurssi ke 26.9. klo 18.30– 21. Ruoka-apuyhdistyksen tilassa (Hakopolku 4). Kurssijuhla 5.12, alfaviikonloppu 2.–4.11. Kurssilla käsitellään kristinuskon peruskysymyksiä suomeksi ja englanniksi. Tulkkaus järjestetään tarvittaessa. Ilmoittautuminen viimeistään 24.9: Päivi Peittola, p. 050 4103832, paivi.peittola@evl.fi.

Kastettu Fiona Sofia Vuorinen, Jooa Arne Emil Niemi, Nelli Eveliina Anneli Laaksonen, Elsa Adele Rönkkö ja Uuno Tapio Torpo.

Hautaan siunattu Janne Johannes Laine 27 v.

kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko kotiisi pientä apua? Seurakuntamme vapaaehtoisten nikkaristi-ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 23.9. klo 12. Kirsti Hildén, Heikki Leppä, Simo Santaranta.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 22.9. klo 15. Olotila.

Selkomessu su 23.9. klo 10. Lea Karhinen, Pirkko Yrjölä, Samppa Laakso. Messun toteutuksessa mukana myös vammaistyön tiimin työntekijät ja vapaaehtoiset.

Selkomessussa käytetään yksinkertaista, helposti ymmärrettävää kieltä. Viitotun puheen tulkkaus, virret ja messukaava saatavana sekä pistekirjoituksella et-

17

Vantaan seurakunnat 20.9.–27.9.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri to 27.9. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 21.9. klo 18.

Rauhanyhdistyksen seurat 26.9. klo 19. Puhujana Mauno Peltokorpi.

Tammiston seurakuntatila

ki. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs ja Ylästössä to klo 9.30.

Perheolkkari ti klo 9.30 Ilolan seurakuntatalolla ja Pakkalan kerhohuoneistolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2.krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut su 23.9. klo 10–11 Ylästö, Tikkurila. Klo 11–12 Kartanonkoski, Ristipuro, Ilola.

Toukkatupa pe klo 13–14.30 Tikkurilan kerhotilassa 28.9.– 07.12. Toukkatupa on tarkoitettu kaikille äideille, joiden esikoisvauva on syntynyt toukokuun 2012 jälkeen. Huom! 19.10. ei kokoontumista. Tied. ja ilmoittautumiset Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi Walkers nuortenkahvila pe 21.9. klo 19–22.

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa, sivulla TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Omalla äänellä lauluryhmä pe 25.9. klo 18.30. Nuorisotila.

Iso 1 D-koulutus su 23.9. klo 16.

Wintillä.

Iso 1 A-koulutus ti 25.9. klo 16.30. Nuorisotila.

Walkers nuortenkahvila ke 26.9. klo 18–20.

Syyslomaleiri ke–pe 17.–19.10.

Kouluikäiset ja nuoret samaan aikaan Holmassa. Leirin hinta 20 e. Leirillä toimintaa ulkona ja sisällä, saunomista ja hiljentymistä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: koululaiset Enni Korhonen p. 050 526 9401, nuoret Timo Kekkonen p. 050 369 3528

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 27.9. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Lapsille ja perheille Vekkulikerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 9–11.

Tammisto ti ja pe klo 9–11. Ristipuro pe 9–11. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Päiväkerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 12.30– 15.30. Ristipuro ja Tammisto ti ja pe klo 12.30–15.30. Ylästö ti ja pe klo 9–12. Tied. Päivi Romula p.

050 410 3863.

Avoimet perhekerhot Tammiston kerhohuone ma klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Tikkurilan päiväkerhotilat Unikkotie 5B 2.krs pe klo 9.30 ja Kartanokosken kerhohuoneisto pe klo 13.30.

Vauvaolkkarit tiistaisin Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30.

Mukavaa yhdessäoloa, askartelua, leikkiä, laulua, tarjoilua (maksua vastaan) ja hartaushet-

Malminiityn eläkeläiskerho ma 24.9 klo 13.30–15. Malminiityntie 16 B. Ylästön eläkeläiskerho ke 26.9. klo 12–13.30. Ylästön seurakuntatilat, Lehtikummuntie 2.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 26.9. klo 14– 15.30. Ristipuron seurakuntatila.

Eläkeläisten laulupiiri pe 21.9. klo 13. Tikkurilan kirkon kahvio.

Muuta Koulutuspäivä kirkkoisännille -ja emännille ti 2.10. Tikkurilan kirkon kahvio, Asematie 12.

Ilmoittautuminen 28.9. mennessä Päivi Mäkinen p.050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Impropoo Nuorten aikuisten improvisaatioryhmä Olotilassa Tikkurilassa. Ryhmä kokoontuu klo 18–21 ma 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11. sekä 3.12. Ryhmä on maksuton. Lisätiedot: Toomas Takala puh.050 511 1674, toomas. takala@evl.fi.

Pullatalkoot Ilahduta vanhuksia osallistumalla leivontatalkoi-

Leipää ja viiniä ➤

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Holvien harmoniaa -konsertti su 23.9. klo 17. Musiikkia renessanssista Bachin kautta nykypäivään. Brevis Nova -lauluryhmä johtajana Matti Rankala, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Mariakodille Inkeriin.

Lapsikuoron harjoitukset ti 25.9. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Eläkeläiskerho ke 26.9. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli

Suomen ja Viron suhteet sotien välisenä aikana on Jukka Yrjölän aiheena Pirjon ja Pentin tarinatuvassa to 27.9. klo 12. Tarinatupa kokoontuu Rekolan kirkolla.

Sitä isännöivät Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen. siin Tikkurilan kirkon kahviossa lauantaina 13.10 klo 10–13. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.10. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille p. 050-548 6078/ paivi.makinen@evl.fi Usko tai älä -ryhmä kokoontuu Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa joka toinen keskiviikko alkaen 3.10. klo 18.30–20.

Ilmoittautumiset 26.9. mennessä diakoni Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Hääyö Vantaan Pyhän Laurin kirkossa pe 21.9. Kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on sekä kirkkoon kuuluminen että rippikoulun käynti. Ennen avioliittoon vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Todistuksen saaminen kestää seitsemän päivää. Tied. pastori Heikki Leppä p. 050 363 4382, heikki.leppa@evl.fi.

teri Immonen ja Marika Anneli Marttinen.

Kastettu

Diakonia

Leo Johannes Muurinen, Susa Johanna laiho, Niilo Onni Aapeli Palola, Marlo Oliver Johannes Kanth, Erika Amanda Julia Henriksson, Helmi Sofia Elisabet Puurula, Eelis Angelos Hoxha, Sara Tuulikki Ekholm, Noel Anton Sebastian Hirvonen, Jooa Miiko Matias Kesti, Luca Jesper Degerlund, Erkki Ilmo Alvari Kylliäinen, Matias Leo Juhana Muukkonen, Helmi Aino Maria Mäki, Niila Samuel Hyry, Kaapo Viljami Rauta, Vili Oliver Kultalahti.

Avioliittoon kuulutettu Juha Samuli Sinivaara ja Niina Marjaana Uskali, Ville Heikki Pet-

Siunattu Jorma Matti Martikainen 74 v, Aarne Antero Granroth 64 v, Tomi Petteri Ritola 20 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2.krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin

klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Siivellä – Siipien hipaisuja kameralla Heli Kolhon enkeliaiheinen valokuvanäyttely 1.9.–30.9. takkahuoneessa ja seurakuntasaleissa.

Eläkeläiskerho to 20.9. klo 13– 14.30 takkahuone.

Tommi Kaleniuksen keikka la 22.9. klo 16.15. Vapaa pääsy.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 20.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Messu su 23.9. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 23.9. klo 10 kerhohuone 4.

Lähetyspiiri ma 24.9. klo 17– 18.30 iso srk-sali.

Joukkosidontapaikka ti 25.9. klo 12–13.30. Ryhmä miehille. Aiheena ”Kauas pilvet karkaavat, niin minäkin – elä nyt!” Tied. diakoni Jukka-Pekka Virtanen, p.

050 407 1176.

Eläkeläiskerho ti 25.9. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 25.9. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 26.9. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Raamattupiiri ke 26.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 26.9. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Seurakunnan aamurukouspiirin 20-vuotisjuhla ke 26.9. klo 17.30 iso srk-sali. Mukana pas-

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 25.9. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 20.9. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 20.9. klo 18.30–20.30.

Naapurimessu su 23.9. klo 11.

Saarna ja liturgia Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kirkkokahvit.

Naisten raamattupiiri ma 24.9. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Omat runot -piiri ke 26.9. klo 17–19 Olotila.

Eläkeläiskerho to 27.9. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 27.9. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 26.9. klo 13– 14.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Pyhäkoulu su 23.9. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Ensi sunnuntai on 17. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Jeesus antaa elämän.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps.86: 10–13, Jes. 26: 12–14, 19 tai 1.Kun.17: 17–24, Fil.1: 20–26, Joh.5: 19–21.

Elämän voima Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo.

Joh. 5: 21

18

tori Hannu Vuorinen. Vapaa sana, virsilaulua ja rukouksia. Kahvitarjoilu.

Eläkeläiskerho to 27.9. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 27.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Alfa-kurssi maanantaisin 1.10.– 3.12. klo 18–20.30. Kymmenen kurssikerran aikana on mahdollisuus tutkia elämän tarkoitusta ja tutustua kristinuskon perusasioihin, kysellä, kuunnella ja osallistua. Ilm. Erkki ja Kaisa Halme p.

050 3262 882.

Kivistön kirkko

Nuorille

Eläkeläisille ja varttuneille

Tammistonkatu 29 B

Hans von Schantz

tä isotekstisenä. Huonokuuloisia varten käytössä on induktio.

Messun jälkeen kirkkokahvi.

Kirkkonäytelmä su 23.9. klo 18 ja ke 26.9. klo 18. Särkyneiden sakramentti kertoo kadotetun uskon löytämisestä sekä kahden miehen kohtaamisesta sodan mielettömyyden keskellä. Näytelmä seuraa jumalanpalveluksen rakennetta ja sisältää ehtoollisen, johon katsojat voivat halutessaan osallistua.

Naiset sanan äärellä ma 24.9. klo 10 takkahuone. Lastenhoito järjestetty.

Sansan radiopiiri ma 24.9. klo 18.30 neuvotteluhuone.

Kirkon ruokailun hartaus ti 25.9. klo 12. Päivi Helén, Hanna Raunu, Samppa Laakso.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 25.9. klo 12. Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 25.9. klo 13 neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 26.9. klo 7.

Toimituskappeli.

Ilosanomapiiri ke to 27.9. klo 16.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 27.9. klo 18. Takkahuone.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, Raamattu ja kirkko to 27.9. klo 18. Heikki Leppä.

T

ulevaa pyhää kutsutaan syksyn pääsiäiseksi ja sen aiheena on ylösnousemus. Miten ylösnousemususko vaikuttaa kristityn arkielämään? Joillekin se antaa elämänuskoa, toisille taas toivon jälleennäkemisestä omaisten kanssa ja jotkut odottavat näkevänsä Kristuksen kasvoista kasvoihin.

Jeesus oli rohkea ja paransi sairaan lepopäivänä. Jeesus ei ryhtynyt keskusteluun sapattipäivän rikkomisesta, vaan vetosi auktoriteettiinsa, Isään. Hän toimi Jumalan poikana ja yhtä taukoamatta kuin Isänsä. Jeesus teki sitä, mitä näki Isän tekevän.

Taukoamaton tekeminen varmasti synnyttää monenlaisia mielikuvia. Puhe Isän taukoamattomasta tekemisestä tarkoittaa, että Jumala jatkuvasti pitää elämää yllä ja luo sen uudeksi. Ilman sitä ei ole mitään.

Puhuessaan kuulijoilleen Jeesus tekee sen, minkä hän näkee Isän tekevän ja mitä varten hänet on lähetetty. Se, joka tunnustaa hänet Jumalan lähettämäksi, kuulee hänen sanansa ja tekee hänen tahtonsa.

Jumalan sana on elävää sanaa, joka asettaa ihmisen Jumalan ja Kristuksen eteen. Muuta ei tarvita.

Usko ylösnousemukseen on uskoa elämään. Kristitty ei usko kuolemaan, vaan kuoleman voittamiseen. Se on sitä samaa elämänhalua ja elämän voimaa, jonka Jumala on istuttanut meidän jokaisen sydämeen.

Laura Sydänmaanlakka Vantaankosken seurakunnan vastaava lapsityönohjaaja

Varhaisnuorille Koululaisten syyslomaleiri Holmassa Nurmijärvellä 17.– 19.10. alakoululaisille. Leirille lähtö keskiviikkoiltana 17.10. Tiedossa ulkoilua, askartelua ja yhteistä hiljentymistä. Leirin hinta 55 e.

Ilmoittautumiset www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tied.

Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30– 19, Viherpuiston asukaspuistossa ma 8.10. ja 19.11. klo 10.30, Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa su klo 11–12.

Muskari Martinristissä. 3–5-v. lapsille tiistaisin klo 9–9.45. Perhemuskarit tiistaisin ja perjantaisin klo 10–10.45. Hinnat 40 e / syyskausi. Hakukaavakkeita saa srk:n kotisivulta, kerhopisteistä ja kirkkoherranvirastosta. Tied. lapsityönohjaaja Johanna Jansik, p. 050 527 6961.

Muuta Seniorien retket Lisätietoja retkistä Marjatta Harvakari p. 050 310 7189. Ilm. seniorikerhoissa tai kirkkoherranvirastoon.

Teatteri-iltapäivä Tikkurilassa 16.11. ”Meidän herramme muurahaisia”. Teatteri Vantaan esitys Tikkurilan Silkkisalissa. Näytös alkaa klo 13 ja kestää noin 1 t 20 min, sis. väliajan. Bussi lähtee Myyrmäen kirkolta klo 11.40 ja kiertää, Martinlaakson aseman, Kivistön kirkon sekä Seutulan Kuutamotien kautta. Teatterimatkan hinta (sis. lippu, matkat ja kahvit) 38 e.

Vierailu Pasilan Yle-keskukseen 27.11. klo 16.30. Opastettu kiertokäynti. Kierroksen kesto on noin 1,5 t. Tutustutaan kävellen tv-tuotantotalossa neljään tvstudioon, tarkkaamoon, lavastamoon, rekvisiittavarastoon ja puvustoon. Bussikuljetus Kivistön kirkolta, Martinlaakson asemalta sekä Myyrmäen kirkolta.

Myyrmäen kirkolta bussi lähtee klo 15.15. Retken hinta 18 e.

Kastettu Aada Elma Ollikainen, Tuomas Mikael Lahdenvuo, Jeemil Tapani Aleksanteri Linnoskivi, Aino Elisabeth Rautio, Milka Katariina Määttä, Joonas Antero Pohjakallio, Eliot Oliver Seppä, Daniel Xilong Bonke, Amira Sadia Eleonora Alasghar.

Hautaan siunattu Voitto Armas Nyberg 91 v, Jorma Evert Ukkola 79 v, Ritva Marjatta Kulmala 68 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9–12.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429 (vaktmästaren).

Ingen högmässa sö 23.9.

Familjemässa sö 30.9. kl. 12.

Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Missionsbasar med utjämningstema sö 23.9. kl. 11–14.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3

ViAnda-kören för dig 60+ övar ti 25.9. kl 15–16.30, därefter höstsits i Kaffestugan Laurentius.

Obs tid och plats! Nya sångare är välkomna.

Foibe servicehus Sjukhusgatan 7,brasrummet

Foibekretsen må 24.9. kl. 14.

Kaffeservering.

Diakonikretsen Sjöskog diakonikrets ti 25.9. kl. 13 hos Maja Åkerlund-Wickström. Kaffeservering.

Folkhälsanhuset Vallmovägen 28

Har du visor min vän? Allsång ons 26.9. kl. 14 med Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Yhteiset Asuntotyö Palvelu- ja puhelinajat puh.

050 573 6354 ke 26.9 klo 10–12 Myyrmäen kirkolla ja ke 3.10. klo 10–12 Korson kirkolla.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 20.9. klo 14–16 Tikkurilan Olotilassa. Kahvia tarjolla klo 14–15 omakustannushintaan.

Viva-vapaaehtoinen Tapio Laine paikalla.

Tuunauspiiri ke 26.9. klo 15– 17.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Askartelemme lähetysmyyjäisiä varten.

Viittomakielinen perhekerho pe 28.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Sellon kauppakeskus, Leppävaarankatu 7 B, 3.kerros. Lastenhoito klo 10–11.

Perheneuvonta Eroryhmä erosta toipuville miehille ja naisille. Ryhmä alkaa lokakuussa ja kokoontuu Tikkurilassa iltapäivisin 10 kertaa. Ryhmä on maksuton. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Vetäjät tapaavat kaikki ryhmän jäsenet ennen ryhmän alkamista. Tiedustelut: Perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 8306330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Olotila Unikkotie 5 A, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy neuvoa kännykän ja internetin käytössä maanantaisin klo 12–13.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy lisää erilaisista vapaaehtoistyömahdollisuuksista Olotilassa ja seurakunnissa Olotilan aukioloaikoina.

Helsinge kyrka S:t Lars

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 (sakristian)

Unikkotie 5 B, p.09 830 6345

Högmässa sö 23.9. kl.10. Liturg Kaj Andersson, predikant Biskop em. Erik Vikström, kantor Nina Fogelberg.

Högmässa med Taizésånger sö 30.9. kl. 10. Kaj Andersson, Sonja Turunen, Terje Saard, Iina Katila. I anslutning till det internationella Taizé-mötet i Helsingfors 29– 30.9 firas en tvåspråkig högmässa i Taizé-anda. Sånggrupp från Dickursby finska församling, instrumentalister.

Matti Pikkujämsä

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

Armon meren avaaja Anna-Maija Raittila vaikutti syvästi ystäviensä elämään.

E

lokuun lopussa tuli viesti Anna-Maija Raittilan (1928– 2012) kuolemasta. Syyskuun lopussa ovat hänen hautajaisensa. Raittilaa muistellaan myös 27.9. Pyhän Annan lastenkirkossa Itä-Hakkilassa.

Anna-Maija Raittilan ystävät, isä Cedric Prakash ja Leena Rautiainen näkivät hänessä paitsi ystävän, myös merkittävän teologin, äitihahmon ja perinteisten tapojen kyseenalaistajan.

Muurien ylittäjä Isä Cedric Prakash on intialainen jesuiittapappi, joka tutustui Anna-Maija Raittilaan 1970-luvun alussa Taizéssa, ranskalaisessa ekumeenisessa luostariyhteisössä. Prakash oli tuolloin aikeissa jäädä osaksi Taizén veljestöä.

Lopulta Prakash kuitenkin päätti palata takaisin kotimaahansa Intiaan, läntiseen Gujaratin osavaltioon ja liittyä jesuiittojen sääntökuntaan. Sittemmin hänestä tuli katolisen kirkon pappi.

Raittilan ja isä Cedricin ystävyys säilyi, vaikka välit Taizén kanssa vaihtelivat. Yksi yhteyden merkki oli se, että Raittilan ryhtyi tukemaan köyhien lasten koulutusprojektia, jonka isä Cedric oli käynnistänyt.

— Hänestä tuli äiti tuhansille lapsille, joita hän ei edes tavannut.

Prakash on vieraillut Suomessa

useita kertoja. Aluksi Raittila oli ylisuojelevainen intialaisvierastaan kohtaan, mutta pikku hiljaa ystävyys syveni. Viimeisen kerran isä Cedric näki Raittilan viime keväänä Suomessa käydessään.

— Kun syleilin häntä, olin täynnä kiitollisuutta. Jotenkin tiesin, että se tulisi olemaan viimeinen tapaamisemme.

— Anna-Maija oli jättiläinen kääpiöiden maassa, isä Cedric sanoo.

— Hän pystyi avaamaan ovia ja ylittämään uskontojen, kirkkojen, ihonvärien ja kansallisuuksien välisiä muureja.

Yksi tärkeimmistä Raittilan perinnöistä on Prakashin mukaan valtava kirjoitusten määrä: virret, runot ja käännöstekstit.

Avara rakkaus — Anna-Maija oli hauras ja vahva yhtä aikaa. Se oli mielenkiintoinen kontrasti, Leena Rautiainen kuvaa.

— Heikkoudenkin keskellä hänessä oli sisäinen kuulaus kaikessa, mitä hän sanoi ja teki.

Leena Rautiainen asuu puolisonsa kanssa Kangasalla Ukinrannassa.

Se jatkaa Raittilan perustaman Morbackan yhteisön perintöä.

Rautiainen tutustui Raittilaan Morbackassa vain vuosi ennen tämän halvausta, joka vei paljon elämänvoimaa. Vaikka vanhuus sai Raittilan vetäytymään, hetkessä olemisen taito ei hävinnyt.

— Aina kun Anna-Maijan luona vieraili, sitä oikein hätkähti, että ai, se onkin ollut koko ajan kärppänä läsnä.

Taizén ja Raittilan rakkaita välejä

Rautiainen todisti vuonna 2005.

— Veljet olivat aivan hullaantuneita häneen! Hän oli näille keski-ikäisille miehille äitihahmo.

Armollista hengellisyyttä Anna-Maija Raittilan hengellisyyttä Leena Rautiainen kuvaa avaraksi ja vapauttavaksi. Lapsuutensa lestadiolaisuudessa Raittila oli saanut oppia olevansa Jumalan tulisen vihan alla.

Taizéssa hän löysi hyväksyvän ja rakastavan Jumalan. Avara armon meri tuli Raittilan mukana virsikirjaan asti.

— Teologiassa näkyy vahva luontopainotus. Hänen teksteissään nousee myös esiin kristityn naisen kokemus, vaikeatkin kasvukivut.

— Anna-Maijan teologia ei ole silti kotikutoista. Se pohjaa kirkon traditioon.

Samasta traditiosta löytyi innoitus ekumeniaan.

— Joka kerran käy Taizéssa, ei enää koskaan kykene sietämään kuppikuntaisuutta, ainoaa oikeaa puhdasta luterilaisuutta, Leena Rautiainen toteaa.

— Ja sekös ihmisiä ärsyttää, vielä Anna-Maijan kuolemankin jälkeen.

Siitä Rautiaiselle tulee mieleen rahanvaihtajien pöytiä kaatanut ja sapatin ihmiselle vapauttanut Kristus.

— Totta kai se ärsyttää, kun joku pöyhii perinnäisiä tapoja.

Saila Keskiaho

Hiljaisuuden ilta Pyhän Annan lastenkirkossa to 27.9. klo 18.

Taizé-lauluja, Anna-Maija Raittilan tekstejä, iltaehtoollinen ja iltatee.

19

Hanna Antila

Ropo kukkaroon

Suomen Rautatiemuseo

2012 jKr.

koonnut Hanna Antila

Eräällä Jerusalemin kujalla, uskonnollista tilpehööriä myyvien pikkuputiikkien keskellä, oli kysymyksiä herättävä mainos. Se kehotti ostamaan niin sanotun lesken rovon, kolikon 2000 vuoden takaa. Mitä ihmettä kauppamiehet ovat taas keksineet, mietti turisti.

Mainoksessa siis viitattiin leskeen, jota kuvataan Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Hän pani kaksi lanttia uhriarkkuun, yhteensä yhden kuparirahan verran.

Jeesus kehui lesken toimintaa. Kun rikkaat antoivat paljostaan, leski antoi vähästään, ”kaiken mitä hänellä oli”.

Jerusalemilainen turistikauppa ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa lesken ropoja myydään. Myös keräilyrahoja myyvällä Monetalla on tuotevalikoimassaan lesken ropo, Raamatun ajan pronssiraha. Hinta on 57 euroa ja mukana tulee aitoustodistus.

Monetan tuotepäällikön Kati Svahnin mukaan tuote on ollut myynnissä vuodesta 2001. Lesken ropo on keräilijöiden parissa tunnettu ja niitä on myyty useita satoja.

— Lesken rovon kaltaisia Raamatun ajan rahoja on muitakin, kuten Pontius Pilatuksen pronssinen prutahraha. Se on yksi harvoja todisteita Raamatun tekstien lisäksi siitä, että Pontius Pilatus eli ja oli Juudean viidentenä maaherrana ainakin vuosina 26–37 jKr, Svahn kertoo.

Tikkurilan asemaa ei ikä paina.

Vetreä 150-vuotias Rahalla saa köyhän lesken rovon.

”Kukaan tuskin toivoo kuolinvuoteellaan, että olisi jättänyt muutaman jälkiruoan väliin. Sen sijaan ihminen toivoo, että olisi saavuttanut hiukan enemmän, käynyt enemmän ulkona ja nauranut enemmän.”

Caitlin Moran Olivia-lehdessä 9/2012

Tikkurilan nykyinen juna-asema on monelle ei-vantaalaisellekin tuttu, mutta harva edes huomaa sen vieressä nököttävää tiilirakennusta, Tikkurilan vanhaa asemaa. Syytä kuitenkin olisi, sillä rakennus ollut paikallaan kunnioitettavat 150 vuotta.

Kun Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862, radan varressa oli viisi asemaa. Nyt alkuperäisistä on jäljellä enää Tikkurila. Rakennuksen käyttötarkoitus on tosin muuttunut, nyt asema on Vantaan kaupunginmuseona.

— Sanotaan, että 150-vuotias rakennus toimii oikein hyvin, jos vain sopeutuu olosuhteisiin. Kesällä on kuuma ja talvella ikkunoista vetää, museoamanuenssi Jaana af Hallström kuvailee.

Museolla ei pelätä Tikkurilan asemanseudun uudistumista, jopa päinvastoin. Nyt asema jää bussien taakse piiloon, mutta tulevaisuudessa se erottunee miljööstä paremmin.

Aseman 150-vuotisjuhlia vietetään kaupunginmuseossa torstaina 27. syyskuuta, jolloin oli myös aseman suunnitelleen arkkitehdin C.A. Edelfeltin syntymäpäivä. Juhlapäivänä alle 7-vuotiaita vantaalaisia houkutellaan rakentamaan junarataa veturipipari- ja mehupalkalla kello 10–11.30. Hieman vanhemmat voivat tutustua rakennukseen opastetuilla kierroksilla kello 12, 14 ja 16. Aseman arkkitehtuurista ja arkkitehdistä kiinnostuneillekin on omaa ohjelmaa.

Pirjo Huvila luennoi C.A. Edelfeltistä kello 17.

Viulu pois pölyttymästä

Timo Saarinen

Oletko sinä yksi monista, joiden soittoharrastus lopahti teinivuosien tiimellyksessä? Saivatko soittotunnit jäädä, kun tilalle tulivat kaverit ja seurustelut, opiskelijaelämä, työt ja perhe? Tuttu tarina, mutta eipä hätää. Vielä ei ole liian myöhäistä aloittaa uudestaan. Jos viulunsoittotaitoaan alkaa verrytellä nyt, voi päästä itsenäisyyspäivänä soittamaan vaikka sooloesityksen Pyhän Laurin kirkkoon Vantaan Suzukisoittajien konserttiin.

Viulunsoiton opettaja Maaria Vannemaa etsii vanhoja viulunsoiton harrastajia esiintymään itsenäisyyspäivän konserttiin yhdessä lasten ja nuorten kanssa, joille on kertynyt soittokokemusta parista pariinkymmeneen vuotta.

Viuluharrastusta uudelleen aloittelevien aikuisten ei tarvit-

20.9. Onnea, Varpu!

●● ●● ●●

Varpu tarkoittaa lehtipuun tai pensaan hentoa oksaa. Nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta alkaen.

Nimessä on hellittelevä sävy ja Varpua on käytetty Valpurin hellittelymuotona Karjalassa ja Inkerissä.

Suosituimmillaan nimi oli 1950–1960-luvuilla. 2010-luvulla 54 tyttöä on saanut nimekseen Varpu.

K

Kaunis kuvio

20

Minua alkaa itkettää. Voiko joku nähdä arkisen ja vaatimattoman huolenpitoni näin kauniisti? Voisinko itse nähdä jotakin kaunista tässä kaiken keskellä, kun päivät lasten kanssa kotona ollessa toistavat toisiaan: ruokaa, ulkoilua, ruokaa, päiväunia, ruokaa, leikkiä, ruokaa… Voiko kaunista kuviota syntyä silloinkin, kun olen arjen keskellä väsynyt, eksynyt ja huolissani?

Hyvää tarkoittavat ohjeet ja neuvot, neuvolan punnitukset ja seurannat, toisia arvosteleva puhe ja loputon vertailu ovat tehneet äitiydestäni välillä raskasta ja uuvuttavaa. Ja nyt munkkiveli julistaa elämääni armoa puhumalla näin kauniisti meistä äideistä — minustakin.

Annele Rantavuori

Antti Nenonen/Rodeo

Vartin retriitti

uuntelen Taizé-yhteisön veljeä. Vuoden vanha esikoiseni nukkuu kotona päiväunia. En ole aikoihin vain istunut ja kuunnellut ilman lasta tai jotakin tekemistä.

Munkkiveli kertoo, kuinka naiset ja äidit ovat olleet tärkeä esikuva veljesyhteisölle. Hän esittelee meille vanhan englantilaisen käsityön. Siinä on kaunis kuvio, joka on saatu aikaan toistamalla samaa yksinkertaista tekniikkaa lukuisia kertoja. Näin hän kuvaa, miten tärkeää työtä pienten lasten äidit ovat kautta aikojen tehneet huolehtimalla ja hoivaamalla. Toistamalla samoja pieniä asioita joka päivä äidit synnyttävät jotakin kaunista, munkkiveli vakuuttaa.

se lähteä estradille kylmiltään. Soittoharrastuksen pariin palaaville on räätälöity paketti, joka alkaa kahdella yksityistunnilla. Sen jälkeen on luvassa soittotunteja yhdessä muiden kanssa, myöhemmin vielä säestyksen kera.

Konserttiesiintyjäksi pääsee ottamalla yhteyttä Vantaan Suzukisoittajiin (p. 040 558 2942). Kenenkään ei tarvitse esiintyä konsertissa yksin, jos ei halua. Soittovirheetkään eivät haittaa.

— Pienet virheet peittyvät usein muun soiton alle, kannustava opettaja sanoo.

— Tarkoituksena on nauttia ja iloita yhdessä esiintymisestä. Soittamisen ilon voi löytää uudelleen, Vannemaa vakuuttaa.