Lauri 2012 nro 2 (19 1)

VANTAAN

Janne Lehtinen soittaa Bachin kauneimmat kitaralla ➤ 15

2

19.1.12

www.vantaanlauri.fi

Päiväkummun koulussa toimitaan Yhteispelillä ➤5

Nimettömät maalarit pysäyttivät Hannu-Pekka Björkmanin ➤6 Sirkku Tikkanen kirjoittaa runoja ilokseen ➤7

Piispa Henrik Anssi Rauhala

ja muita kalenterimme pyhimyksiä

➤ 8–9

Arki ei ole laajakangaselokuva — Eila Jaatisen Vartin retriitti ➤ 16

Uutiset

Pyhän Laurin kappelin urut soivat samettisesti

Pääkirjoitus

P

yhän Laurin kappeliin on valmistunut kahdet urut, toiset kappelin isoon saliin, toiset pieneen. Urut on rakentanut yksi Suomen kolmesta urkurakentamosta, espoolainen Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Urkuja rakentamassa, asentamassa ja virittämässä eli äänittämässä on ollut viitisentoista työntekijää. Työtunteja pelkästään isoihin urkuihin on kulunut noin 3600.

Urkurakentamon johtaja Heikki Autio kuvaa urkujen rakentamista Pyhän Laurin kappeliin mukavaksi projektiksi.

— Olen ennenkin rakentanut tämän tyylisiä urkuja, mutta tämä tila teki tästä erityisen hienoa. Kappelissa on hyvä äänieristys, mitään ei kuulu, vaikka Tuusulantiekin menee vieressä. Akustiikka on luonnollinen ja kaikuva, Autio kuvailee.

Pyhän Laurin kappelin urkuja on jo käytetty esimerkiksi siunaustilaisuuksissa marraskuusta alkaen. Niiden käyttöönottojuhlia vietetään 25.3. Kappelissa pidetään myös urkukonsertit 27.3. ja 30.3.

19.1.2012

Kuntapommi kuntien määrä vähenee lähivuosina, se on selvää. Mutta Suomen Kuvalehden 13.1. julkistama kuntakartta — joka valtiovarainministeriön mukaan ei ole kuntauudistusta valmistelevan työryhmän lopullinen esitys — on tässä vaiheessa epätodennäköinen lopputulos. Niin paljon vastustusta hanke ja tyyli, jolla sitä on ajettu, on herättänyt.

Kuntakartan vuotaminen julkisuuteen presidentinvaalien alla on politiikkaa samoin kuin hallituksen alkuperäinen päätös siirtää kartan julkaisu vaalien jälkeen. Kun seuraavaksi on edessä kuntavaalit, herää kysymys, riittääkö hallituksen tahdonvoima uudistuksen ajamiseen. Kuntien määrän radikaali vähentäminen vaatisi pakkoliitoksia, mutta niihin ei Suomen Kuvalehden mukaan ole puolueissa suurta halua. Maakunnissa uudistus herättää vastarintaa eikä myöskään pääkaupunkiseudulla taida olla riittävästi poliittista tukea siihen, että Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen noin vain yhdistettäisiin.

2

Tyylillisesti uudet urut edustavat skandinaavista romantiikkaa. Päälliset osat ovat tammea, sisäosat mäntyä. Koska puu elää, urkuja säädetään ainakin pari kertaa vuodessa.

— Puulla on se ominaisuus, että se kutistuu tai turpoaa kosteuden mukaan. Vaatii noin vuoden, ennen kuin urut asettuvat, Heikki Autio kertoo.

Pyhän Laurin kappelin urut ovat mekaaniset. Heikki Aution mukaan välillä rakennettiin sähköisiä urkuja, mutta nyt mekaaniset urut ovat jälleen yleistyneet.

Kappelin urkujen hinnaksi tuli 240 000 euroa. Urkuihin käytettävät materiaalit eli puu, metalli ja nahka ovat edullisia, mutta työ maksaa, sillä urut tehdään käsityönä ja juuri tilaan sopiviksi. Toisaalta urkujen käyttöikä on pitkä.

— Urkuja joutuu toki huoltamaan, mutta niitä voi aivan hyvin käyttää satojen vuosien

Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n johtaja Heikki Autio esitteli kappelin uusia urkuja kanttoreille. ajan. Vanhimmat yhä käytössä olevat urut taitavat olla 1400–1500-lukujen taitteesta, Autio sanoo.

Ei toisia samankaltaisia Urkujen pystyttämisessä vastuukanttorina olleen Rekolan seurakunnan kanttorin Sirkku-Liisa Niemen mukaan Vantaalla ei ole muita samantyyppisiä urkuja kuin Pyhän Laurin kappelin uudet urut. Hänen mielestään ne soveltuvat hyvin monenlaiseen musiikkiin ja ovat mukavat soittaa.

— Kuvailisin uusien urkujen ääntä peh-

meäksi ja rauhoittavaksi, sointi on samettinen. Kappelissa on erinomainen akustiikka ja urut kuulostavat siellä suuremmilta kuin ovatkaan.

Niemen mukaan kaikki urut ovat erilaisia soittaa, koska ne valmistetaan käsityönä.

Vantaan kanttorit käyvätkin nyt soittamassa uusia urkuja.

— Uusiin urkuihin totutteleminen vaatii vähän enemmän kuin uuteen volkkariin totutteleminen, Niemi vertaa.

Hanna Antila

Seurakuntien raja siirtyi Vantaanjokeen

V

antaankosken ja Tikkurilan seurakuntien välinen raja muuttui vuodenvaihteessa. Viinikkala, Tuupakka ja Voutila siirtyivät Tikkurilan seurakuntaan samoin kuin Ylästön läntisin reuna. Muutos koski

noin 200 täysi-ikäistä Vantaankosken seurakunnan jäsentä ja heidän lapsiaan.

Raja seurakuntien välillä selkeytyi. Aiemmin se halkaisi esimerkiksi Ylästön asuinalueen niin, että osa Malmirajantien asukkaista

Tikkurilaan kuuluvalla Malmirajantiellä kohtasivat Tuomo Lyytikäinen ja Nelli sekä tien varrella asuvat Jukka Lintunen ja Ransu.

●

●

hakunilan seurakunta hakee Reilun kaupan seurakunnaksi. Vantaan seitsemästä seurakunnasta jo viisi on Reilun kaupan seurakuntia. Nimitys edellyttää, että seurakunta käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaikissa tilaisuuksissa ja muita tuotteita säännöllisesti. Reilun kaupan edistämisyhdistys myöntää arvonimen neljäksi vuodeksi kerrallaan. vantaa, tamPere, turku Ja oulu sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut aloittavat yhteistyön uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Vantaalla kehityskohteena on Marja-Vantaa, jonne rakentuu vähähiilinen asuntomessualue vuodeksi 2015. Kaupungit to-

teuttavat 15 uusiutuvan energian teknologiasovellusta tai toimintamallia. Tarkoitus on muun muassa parantaa vesistölämmön hyödyntämistä ja kiinnittää huomiota kaavoituksen ilmastovaikutuksiin. ●

via CruCis - PääsiäistaPahtuma hakee vapaaehtoisia myös Vantaalta toteuttamaan tapahtumaa 6.4. Helsingin keskustassa. Aikaisempaa kokemusta näyttelemisestä ei vaadita. Myös tapahtuman tuotantoon kuten puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen ja muihin tuotantotehtäviin kaivataan väkeä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse viacrucis@evl.fi.

kuului Vantaankosken ja osa Tikkurilan seurakuntaan. Muutoksen jälkeen Ylästö kuuluu kokonaan Tikkurilan seurakuntaan. Uusi raja kulkee pitkin Vantaanjokea ja noudattaa Aviapoliksen suuralueen länsirajaa.

– Kyse on järkevöittämisestä. Raja on kulkenut nykyiseen asutukseen nähden luonnottomasti, sanoo Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast.

– Muutos on kuitenkin lähinnä hallinnollinen, enkä usko, että se vaikuttaa mainittavasti ihmisten elämään. Esimerkiksi rippikouluryhmiä koottaessa on tähänkin asti pyritty ottamaan huomioon, missä nuoret käyvät koulua, jotta rippikoulun voisi käydä tutussa porukassa.

Vantaankosken seurakunnasta Tikkurilan seurakunnan jäseniksi siirtyneiden ei muutoksen takia tarvitse tehdä mitään. Seurakunta lähettää tammikuun aikana kirjeen niille, joita muutos koskee.

Jani Laukkanen

PääkauPunkiseuDulla voitaisiin saada nykyistä enemmän aikaan myös alueen kuntien käytännön yhteistyötä kehittämällä. Kuntarajat pitäisi kansalaisten palvelujen kannalta hioa mahdollisimman huomaamattomiksi, vaikka omien kuntien edut säilytettäisiinkin. Yhteistyö on voimaa myös seurakuntapuolella ja sitä kannattaa harrastaa siellä, missä säästää kustannuksia ja parantaa seurakuntalaisten palveluja.

Tammea ja mäntyä

Markku Mattila

kuntauuDistuksen tarvetta on perusteltu muun muassa väestön huoltosuhteella. Se on fakta, joka pitää ottaa vakavasti. Väestö ikääntyy, suhteessa pienempi joukko työssäkäyviä huolehtii muista ja sekä rahasta että hoitohenkilökunnasta tulee pulaa. Tarvitaan kevyempää hallintoa ja voimavarojen keskittämistä varsinaiseen työhön. Mutta onko kuntauudistus ratkaisu kaikkiin ongelmiin vai luoko se tukun uusia? Jaetaanko palvelut uusissa suurkunnissa tasapuolisesti kaikille vai jäävätkö syrjäseudut ilman? Miten käy demokratian? Kuka saa vallan? Ovatko suuret yksiköt aina tehokkaita?

Entä jos kuntauudistuksen sijaan tai sen kanssa mietitäänkin uudestaan kuntien ja valtion työnjako? Mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut kannattaa toteuttaa perustasolla eli kunnissa ja mitkä kannattaa siirtää Kelalle tai suuriin sairaanhoidon yksiköihin?

Lotta Numminen

Pauli Juusela päätoimittaja

●

●

–-vuotiaille on avattu nettisivusto Jiipeenetti.fi, jonka tekemiseen lukijat ja kerhot voivat osallistua. Sivuille voi lähettää juttuja, kuvia, videoita ja piirroksia tai osallistua kilpailuihin ja keskustella muiden kanssa. Lukijoiden ja aikuisten toimittajien lisäksi Jiipeenetillä on noin 50 nuorta reportteria. vantaan lauria voi seurata nyt myös yhteisöpalvelu Twitterissä osoitteessa www.twitter.com/ vantaanlauri. Twitterin lisäksi Vantaan Lauria voi seurata Facebookissa osoitteessa www.facebook. com/vantaanlauri.

Pääsiäisnäytelmä etsii näyttelijöitä.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Lepää rauhassa, Vinski meiDän Perheessä vuosi alkoi koiran kuolemalla. Koiravanhuksen sydämen sammutti eläinlääkäri.

Elävän olennon elämästä päättäminen on yllättävän kova juttu. Ainakin minulle. Kääntelin ja vääntelin asiaa mielessäni viikkotolkulla. Keskustelin läheisten ja tuttujen kanssa. Huomasin, että tarkkailin koiraa lakkaamatta. Etsin todisteita puolesta ja vastaan, vaikka vanhenemisen ja raihnaisuuden merkit olivat selvät.

Vanhus itse oli kai jo luovuttanut ennen minua. elämme lemmikkeinemme maailmassa, jossa tuo kuuluisa ”luonto” ei armahda eläimiä kuten ennen. Kaupunkikoiraa ei peto niin vain vie. Vielä maalla pihan vahti lopetettiin navetan takana, jos elikko ontui ja isännästä siltä tuntui. Asia hoidettiin pirtissä roikkuvalla haulikolla.

Tämän päivän perus-Tessu on tottunut lämpimään ja kuivaan petiin, säännöllisiin ruoka-aikoihin ja ajoittain antibiootteihin. Lemmikin elämän lopettamisesta on tullut medikalisoitu tapahtuma.

Kajsa Wikman vaihtoi tutkijan työn käsityöalan yrittäjyyteen kolmisen vuotta sitten.

Tekemisen iloa

Kajsa Wikmanista täysin virheetön työ on tylsä.

T

ilkkutöitä tekevän käsityöyrittäjän ja bloggaajan Kajsa Wikmanin, 35, koti on osuvasti Kangaspellontiellä.

Kerrostalokolmio on myös Wikmanin työpaikka. Olohuoneen nurkassa on työpöytä ja kankaita pursuava hylly. Siinä on työpiste. Pöydän alla oleva ompelukone on ostettu aikoinaan naisyrittäjälainalla.

Vuonna 2010 amerikkalainen kustantaja otti yhteyttä ja pyysi Wikmania tekemään tilkkutöistään kirjan. Teoksen suomenkielinen versio Kajsan iloiset tilkut —  ompelutyötä (Gummerus, 2011) ilmestyi viime syksynä. Maaliskuussa kirja ilmestyy myös saksankielisenä.

Tutkijasta yrittäjäksi Ennen käsityöyrittäjäksi ryhtymistä Kajsa Wikman työskenteli kansatieteiden tutkijana.

Hän tutki historian elävöittämistä ja ompeli vapaa-ajallaan. Ammatinvaihdoksen myötä Wikman pääsi täysipäiväisesti kankaiden pariin tekemään ja luomaan itse.

Oman applikointityylinsä hän löysi ommellessaan äitiyslomalla esikoisvauvalle vaatteita. Juuri äidiksi tulo oli hänen ammatinvaihtamisessaan ratkaiseva tekijä.

— Oma elämäntehtävä, äitiys, tuli kerralla selväksi. Itsetunto ja uskallus heittäytyä kasvoivat.

— Äitiyslomalla oli myös monta kuukautta aikaa miettiä, mitä haluan tehdä, Wikman kertoo.

Esikoisen syntymästä kului kuitenkin useampi vuosi ennen kuin hän uskaltautui yrittäjäksi. Wikman perusti yrityksensä kolmisen vuotta sitten.

— Vaikeinta oli antaa itselleen lupaa tehdä sitä, mitä todella haluaa, hän sanoo.

Wikmanista hänen nykyinen työnsä on niin hauskaa, että sitä ei aina malttaisi lopettaa.

— Onneksi lapset pakottavat selkeään työrytmiin. Haen Edvinin päiväkodista neljältä.

Yleensä lopetan työpäiväni siihen.

Tytär toimii äidin apuna makutuomarina.

— Saatan kysyä Elsalta, kumman kankaan valitsen. Oma lapsi on hyvä makutuomari.

Hän sanoo mielipiteensä niin suoraan, Wikman sanoo hymyillen.

Onni ei synny ostamalla Vaikka Kajsa Wikmanin perheen elämä on välillä ollut taistelua talouden kanssa, hän ei ole kertaakaan aikonut luopua yrittäjyydestä. Hän on uskonut, että yrityksestä tulee vielä jotain.

— Kun oli tiukkaa, opin tietämään minkälaista häpeää ja alemmuudentunnetta kokee, kun joutuu miettimään, onko meillä huomenna rahaa ostaa ruokaa, Wikman kertoo.

— Me olimme kuitenkin onnekkaassa asemassa, sillä meillä on toimiva turvaverkko.

Sekä minun että mieheni vanhemmat auttoivat meitä, hän lisää.

Köyhyyden kokeminen opetti Wikmanille sen, että hänen elämänsä onni ei synny ostamalla vaan tekemällä sitä, mitä todella haluaa. Hän on huomannut katselevansa nykyisin postiluukusta putoilevia mainoksia entistä kriittisemmällä silmällä.

— Suhtaudun kuluttamiseen kriittisesti, ja valmistan tuotteita myyntiin. Tiedän sen olevan ristiriitaista. Toisaalta teen tuotteet käsityönä, ja käytän niissä osin kierrätysmateriaaleja. Ostaja saa tuotteen suoraan tekijältä ja tietää, kenen taskuun raha päätyy, Wikman pohtii.

Yksisilmäinen Agda Olohuoneen punaisella sohvalla istuu pehmolelukana.

— Sen nimi on yksisilmäinen Agda, koska en löytänyt sille toista samanlaista mustaa nappisilmää, Kajsa Wikman kertoo.

Hänen mielestään täysin virheetön, loppuun asti viilattu työ on tylsä.

— Valtaosa maailman tavaroista on tehtaissa valmistettuja toistensa täydellisiä kopioita. Itse pidän tuotteista, joissa näkyy ihmisen kädenjälki. Juuri se tekee tuotteesta inhimillisen, Wikman sanoo.

— Nykyisin en enää tee ommellessa juurikaan virheitä. Siksi teen töihin tahallaan pieniä yksityiskohtia, joista näkyy kotikutoisuuden leima.

Wikman pitää mielellään työpajoja, joissa valmistetaan pieniä tilkkutöitä.

— On ihanaa, kun saan kursseilla rohkaista ihmisiä tekemään itse. Saan sanoa, että sinä osaat ja hyvin menee.

Taiteilijan ammatista haaveillut teini-ikäinen Kajsa ajatteli, että taiteen tekemisen pitäisi olla vakavaa ja syvällistä. Myöhemmin oma luomisen väylä osoittautuikin iloiseksi, kepeäksi ja värikkääksi.

— Töissäni on silti vakava sanoma. Haluan piristää ihmisiä ja tuoda iloa elämään, joka on joskus synkkääkin.

Soili Pohjalainen

Kajsa Wikman ompelee pehmopupuja tiistaina ..

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

kun sitten Päätös oli vihdoin tehty, oli edessä totinen paikka. Kaikki viimeiseen hetkeen viittaavat ajatukset oli torjuttava, jotta pääsi porraskäytävästä pihalle parkumatta. Eläinlääkäri kertoi asiallisesti mikä koiran ennuste oli. Ei toivoa.

Itse hengenlähtö oli tyyni, jos tällaista ilmaisua sopii eläimen yhteydessä käyttää. Lähtiessä vastaanottovirkailija kuittasi pankkikorttimaksun ja sanoi ottavansa osaa suruuni. Kotiin oli apea tulla. Kädessä tyhjä hihna.

Kummallista tämä nykyihmisen elo, vollottaa nyt koiran takia. Olisihan sitä maailmassa suurempaakin suremista. Tärkeämpää. Mutta ihmisen sydän on pieni. Sinne mahtuu parhaiten se, mikä on lähellä. Arjessa, kotona, joka päivä.

Sitä paitsi, eihän sitä vain sitä koiraparkaa sure. Yhteiset menneet vuodet tuhkataan samassa uunissa karvanaaman kanssa. Oma kuolevaisuus kai siinä lopulta kauhistuttaa.

Vanhuksen paras kaveri, toinen karvanaama odotti kotona vaisuna ja hämmentyneenä. Hiljaista on ollut.

Paitsi silloin, kun leski on yksin kotona ja ulisee. Mitenkähän sitä sanansa asettelisi porraskäytävässä naapurille, että koettakaa nyt ymmärtää, suruaika se on koirallakin.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Designikkuna Asematiellä

Walkers Nuortenkahvilan ovet olivat auki perjantai-iltana Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa.

V

Saako olla kahvia tai limua?

Vili Virtanen, 

Diana Mudraja, 

Mikä sai sinut tulemaan kahvilaan?

— Kaverit kertoivat kahvilasta, ja samalla luokalla Lumon lukiossa oleva Jesse näytti paikan viime syksynä. Aloin sitten heti syksyllä käydä kahvilassa.

Mitä teit illan aikana?

— Tuli juteltua tosi paljon, ja monien kanssa. Me myös naurettiin paljon. Ilta menee suunnilleen niin, että muutamia meistä menee istumaan sohville ja muita nuoria tulee ympärille. Sitten juttu lähtee kulkemaan. Osa kahvilan nuorista käy samaa koulua, ja loppuihin olen tutustunut Walkersissa.

— Join limua. Joskus voin ostaa myös pullaa. Käyn Walkersissa myös keskiviikkoisin, jolloin se aukeaa tuntia aikaisemmin eli kello kuudelta.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Walkers Nuortenkahvilalle?

— Annan 5 pistettä hyvälle seuralle. Viihdyn täällä. Viihtymistä lisäävät myös mukavat työntekijät.

Mikä sai sinut tulemaan kahvilaan?

— Kun tulee tänne, ei tarvitse olla yksin kotona. Täällä on aina porukkaa. On hyvä, että on lämmin paikka, johon tulla, ainakin näin talvella.

— Olen käynyt täällä yli vuoden.

Aloin käydä ysiluokan alussa, ja nyt olen lukiossa. Harrastan kyllä muutakin Walkersin lisäksi. Käyn toista vuotta isoskoulutuksessa, soitan bändissä ja käyn kuvataidekoulua.

Harrastuksiin menee kolmesta viiteen iltaa viikossa.

Mitä teit illan aikana?

— Pelasin biljardia ja olin kavereiden kanssa. Tuli pelattua aika monta peliä. Useimmiten istuskellaan ja jutellaan samojen ihmisten kesken. Voidaan juoda kahvia tai limua. Hinnat ovat halvat: kahvi 20 senttiä, limu euron.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Walkers Nuortenkahvilalle?

— Annan 4,5 pistettä hyvälle seuralle. On hienoja ihmisiä, työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Mikä sai sinut tulemaan kahvilaan?

— Kun kävin kavereiden kanssa Walkersissa, tutustuin myös vapareihin, vapaaehtoistyöntekijöihin.

Katsoin sivusta, mitä he tekevät, ja kiinnostuin asiasta. Halusin kokeilla vaparina toimimista. Tuntui, että se voisi olla minun juttuni.

Mitä teit illan aikana?

— Aluksi autoin ulko-ovella ratsaamisessa ja merkkasin muistiin kävijämäärää. Perjantaisin tulijat ratsataan eli tarkastetaan taskut ja laukut, ettei kahvilaan tuoda kiellettyjä tavaroita, kuten teräviä esineitä tai juomia. Yläkertavuorossa oleskelin ja seurustelin asiakkaiden kanssa. Viimeiseksi menin keittiöön ja myin pullia ja limuja.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Walkers Nuortenkahvilalle?

— Annan 5 pistettä Walkerstoiminnalle, mahtaville vetäjille ja sille, että voin tuntea itseni osaksi paikkaa ja porukkaa.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

Tikkurilan Designikkunassa on muun muassa Silence Media Center -istuin, jossa kävijät voivat katsoa Taiteilijat ja Leinelä -dokumenttia tai Bitar Filmsin tekemää dokumenttia Taide ja Pyhän Laurin kappeli. Elokuvassa taidekriitikko Otso Kantokorpi haastattelee kappelin arkkitehtejä ja taiteilijoita.

Designvuosi näkyy tammi–helmikuussa myös Vantaan Taidemuseossa, jossa avautuu 13.2. muotoilua ja kuvataidetta yhdistävä näyttely Kauneus –  näytöstä. Näyttelyä voi seurata myös Helsinki-Vantaan lentokentän lähtöliikennealueella, jossa oleville näytöille simuloidaan reaaliaikaista kuvaa taidemuseosta.

Vantaan Designikkuna avoinna ti–pe klo – ja la – Timo Saarinen

Markku Mattila

Tiia Karlsson, 

antaan kaupunki on avannut designpääkaupunkivuoden ajaksi näyttelytilan Tikkurilaan. Asematie 3:n katutasossa olevat näyttelyt kertovat vuoden aikana toteutettavista designhankkeista ja näyttävät, millaista on arjen design Vantaalla. Vantaa on osa Helsinki World Design Capital 2012 -vuotta yhdessä Espoon, Kauniaisten ja Lahden kanssa.

Näyttelyn teemoja ovat julkinen taide, kestävä ympäristö- ja kaupunkisuunnittelu sekä arkkitehtuuri. Sarja esittelee laajan läpileikkauksen jo toteutuneista ja suunnitteilla olevista keskusta-, asuin- ja yritysalueiden hankkeista Vantaalla.

Tilan ensimmäinen näyttely on nimeltään Taide, design, kaupunki. Se esittelee, kuinka suunnittelu ja rakentaminen näkyvät asuinympäristöissä.

Designikkuna-näyttelytilassa voi tutustua Vantaan designhankkeisiin.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti

va n t a a l a i n e n?

omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme Saara Vuorjoki

virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Lähemmäs toisiamme – avioliiton ja parisuhteen parhaaksi

Seurakuntien talon auditorio Unikkotie 5 C Tikkurila klo 18–19.45 ti 31.1. Sanat sekoittamassa vai selventämässä?

Pirjo Kettu ja Toni Fagerholm ti 14.2. Hellyys ja seksuaalisuus Katriina ja Petri Lehti ti 28.2. Rakkauden ja arjen tekoja Pirjo Kettu ja Toni Fagerholm Voit tulla yksin tai kaksin. Lastenhoito järjestetty.

Illoissa mukana pastorit Pirjo Kettu p. 050 363 2372 Toni Fagerholm p. 050 310 5020

Terttu Lemström, 82, on kuvataiteilija ja hahmotaideterapeutti.

 % Metsäkyläläinen

Synnyin ja kasvoin Porissa. Lapsuuden kesiä vietimme huvilalla Kokemäenjoen rannalla. Olimme aina yhdessä minua vuotta nuoremman siskoni kanssa.

Valmistuttuani Ateneumista keraamikoksi työskentelin mallisuunnittelijana keramiikkayrityksessä. Siellä tutustuin tulevaan puolisooni. Kolmas tyttäremme syntyi asuessamme Klaukkalassa Metsäkylässä, jonne puolisoni rakensi meille talon. Asuimme Metsäkylän kodissa kolmisenkymmentä vuotta.

4

 %

äks j ä ä r ke

Länsivantaalainen

Metsäkylästä muutimme Hämeenkylään ja sieltä Martinlaaksoon tyttäreltä ostamaani kerrostaloasuntoon. Se oli aiemmin työhuoneeni. Jäin eläkkeelle Kriittisestä korkeakoulusta, jossa työskentelin toimistossa ja opettajana. Mieheni kuoli 11 vuotta sitten. Nyt ohjaan vapaaehtoisena hahmotaideterapiaryhmää Hämeenkylän seurakunnassa ja vedän runopiiriä Vantaankosken seurakunnassa.

Kirjoitan omaelämäkertaa runojen muodossa.

Tule

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

nat.fi

kun seura

an

vanta

i

Eeva Mehto

Aamupiirissä harjoitellaan ystävällistä kohtaamista.

Yhteispelillä se sujuu!

Päiväkummun koulussa vuorovaikutustaitojen oppiminen on tärkeää.

P tännössä.

äiväkummun koulu on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ideoimassa Yhteispeli-hankkeessa.

Toimittaja kävi paikalla katsomassa, mitä Yhteispeli on käy-

Välituntivalvojan osoittamat tytöt ohjaavat minut pihalta opettajanhuoneeseen.

Olen menossa seuraamaan Päiväkummun koulun 5T-luokan Yhteispeli-tuntia.

Tunnin alussa luokka asettautuu ympyränmuotoon istumaan. Aamupiiri on alkamassa.

— Supinan välttämiseksi kaverukset eivät istu vierekkäin, kertoo 11-vuotias Sandra.

Ensin harjoitellaan tervehdystä.

— Otetaanko hampurilaistervehdys vai hämähäkkitervehdys? kysyy opettaja Tiia Katajainen.

Tervehtimisleikin avulla harjoitellaan toisen kohtaamista, selvästi puhumista ja silmiin katsomista. Luokan hälinä loppuu nopeasti, kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen.

— Aluksi tervehdysharjoitukset menivät pelleilemiseksi, mutta nyt tervehtiminen ja toisen silmiin katsominen ei ole enää outoa eikä ihmeellistä, opettaja kertoo myöhemmin.

— Mikä on tärkeää tervehdittäessä, Matias?

— Ai niin, hymyileminen, Matias vastaa.

— Terve, moro, moi, hei, no moi, oppilaat tervehtivät toisiaan.

Seuraavaksi on vuorossa kerrontapiiri.

Lapset kertovat vuorollaan, mitä he tekevät vanhempiensa kanssa.

— No, Jenna? opettaja kysyy.

— Isän kanssa pelaan ja äidin kanssa katson elokuvia.

— Teettekö ruokaa yhdessä? kysyy Essi.

— No, äidille joskus, Jenna vastaa.

— Loistava idea. Alkakaa kokata äidille ja isälle, opettaja innostuu.

Kerrontapiiri sujuu rauhallisesti. Kun joku kertoo, muut kuuntelevat ja esittävät lisäkysymyksiä. Toisten lasten henkilökohtaiset asiat kiinnostavat. Opitaan kuuntelemaan, kertomaan ja odottamaan omaa vuoroa. Lapset oppivat myös tuntemaan toisiaan paremmin, jolloin kiusaamisherkkyys vähenee.

Seuraavaksi leikitään sähkötysmurhaajaa.

Lapset istuvat edelleen piirissä ja pitävät toisiaan käsistä kiinni. Leikin avulla uskallus olla toisen lähellä kehittyy luontevasti.

Opettaja kiertää ringin ja koputtaa jokaista oppilasta kerran selkään, paitsi sähkötysmurhaajaksi valitsemaansa kaksi kertaa. Sitten sähkötysmurhaaja lähettää kummallekin vieressä istujalle viisi merkkiä kättä puristamalla, he taas vuorostaan neljä ja seuraavat aina yhden vähemmän. Oppilaiden pitää arvata, kuka on sähkötysmurhaaja.

Välitunnilla Matias kertoo oppineensa yhteispelitunneilla keskittymistä.

— Teen itse ‑tunneilla olen oppinut tekemään itse. En tarvitse apua. Ellen osaa, ratkaisen itse, mitä teen.

Teen itse ‑tunneilla harjoitellaan omatoimisuutta, hiljaa työskentelyä, kekseliäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Tunnin alussa oppilaat saavat valita itselleen mieluisan tehtävän muutamasta eri vaihtoehdosta. Itse valittu tehtävä motivoi työskentelemään.

Oppilaat pyrkivät ratkaisemaan tehtävät ilman toisten apua. Ellei tehtävä omasta mielestä edisty, sen voi vaihtaa toiseen, mutta omatoimisesti ja puhumatta.

Teen itse ‑tunti tarjoaa täydellisen työrauhan. On helppoa keskittyä, kun oppii luottamaan työrauhaan. Nämä tunnit kehittävät ongelmanratkaisutaitoja: ongelman tunnistamista, ratkaisujen keksimistä ja arviointia.

Tämän tunnin töitä ei arvostella, mutta halukkaat saavat esittää työnsä luokan edessä.

Jenna pitää piiristä ja erityisesti kertomisesta. Hän sanoo myös kuuntelevansa mielellään toisten kertomuksia.

— Välillä vähän jännittää kertoa itse. Jännitän, että kiinnostaako juttuni ketään vai puhunko vaan turhaan.

Jenna sanoo olevansa erityisen iloinen, kun opettaja kehuu englannintunnilla.

— Silloin tuntuu, että olen vähän kehittynyt. Se kannustaa niin, että jatkan ja kehityn lisää.

Yhteispelin avulla koulu voi huomioida tehokkaammin lasten tarpeita tuntea itsensä hyväksytyksi, osaavaksi ja luovaksi.

Sandrakin sanoo pitävänsä piiristä.

”

Aluksi tervehdysharjoitukset menivät pelleilemiseksi, mutta nyt tervehtiminen ja toisen silmiin katsominen ei ole enää outoa eikä ihmeellistä.”

— Tykkään kertoa. Se ei ole pelottavaa, kun saa kertoa omalle luokalle.

— Tiia on tiukka ope, mutta kiva, Tara haluaa vielä muistuttaa.

Myös Tara sanoo pitävänsä toisten muistojen kuuntelemisesta.

— Itseäni jännittää kertoa piirissä, mutta etenkin toisten hauskat jutut kiinnostavat.

Yksi Joonan juttu oli tosihauska, silloin kaikki nauroivat.

Yhteispelin vaikutukset alkavat jo näkyä.

Työrauha ja ryhmähenki ovat alkaneet parantua ja lasten oppimismotivaatio kasvaa. Opettaja Tiia Katajainen on innoissaan. Tämä hanke ei ole niitä, jotka tulevat ja menevät.

— Kehitys tapahtuu tietysti vähitellen Oman tuntemukseni mukaan oppilaat ovat hankkeen myötä kehittyneet.

— Esimerkiksi keskustelutunneilla, joilla itse en puhu mitään, oppilaat ovat oppineet odottamaan vuoroaan ja kuuntelevat, mitä toiset sanovat ja ottavat vuorollaan kantaa.

Yhteispeli-hanke kehittää myös rehtorin, opettajien ja vanhempien välistä vuorovaikutusta.

— Päivät ovat hektisiä, eikä aina tiedetä, mitä kenenkin opettajan luokalle kuuluu. Olemmekin alkaneet pitää opettajankokoukset aina silloin tällöin jonkun opettajan luokassa. Näin saamme kuulla, mitä kenenkin luokkaan kuuluu ja saamme ideoita toinen toistemme luokilta. Tämäkin toimintatapa on tullut kouluumme Yhteispeli-hankkeen myötä.

— Meillä opettajilla on ongelmia erityisesti ajankäytön kanssa. Opetustehtävien lisäksi tulee jatkuvasti erilaisia tehtäviä. Koko ajan pitää kirjata monenlaisia asioita muistiin. Ja erilaisia palavereja pidetään välituntien aikana. Ne vievät aikaa oppilailta.

— Työrauhaa ja aikaa oppilaille pitäisi olla enemmän ja tällaisia asioita pitäisi tehdä jokaisessa koulussa kaikissa luokissa. Yhteispeli-hanke kehittää työasennetta ja panee meidät opettajat myös painottamaan vuorovaikutustaitojen tärkeyttä.

Koulutuntien jälkeen tapaan sattumalta pihalla koulun vahtimestarin, jonka läsnäololla on oma vaikutuksensa koulurauhaan.

— Tulin tämän koulun vahtimestariksi viisi vuotta sitten. Ainahan löytyy häiriköitä, mutta kyllä minun mielestäni lapset ovat rauhoittuneet, vahtimestari vakuuttaa.

Eeva Mehto

5

Saara Vuorjoki

Hannu-Pekka Björkmanin mielestä näyttelijän elämässä on hyvä olla muutakin kuin teatteri.

Läpinäkyvä pinta Näyttelijä HannuPekka Björkman saa voimaa ikoneista ja maalaustaiteesta.

S

yksyllä ilmestyi Hannu-Pekka Björkmanin esseekokoelma Kadonneet askeleet, matkoja aikaan ja taiteeseen (Kirjapaja 2011). Kirja on omistettu Björkmanin isälle, joka halusi kirjoittaa kirjan Kettuvuoren salaisuus. Isä ei tuota salaisuutta kirjoittanut, mutta Björkman löysi kirjoittamisesta tärkeän vastapainon näyttelijän työlle.

— Näyttelijän ammattia on lähes mahdoton harjoittaa ilman välillä tapahtuvaa täydellistä yksinoloa, hän sanoo.

Yksinäisyydessä pystyy tekemään oivalluksia, jotka eivät muuten pääsisi pintaan.

Björkman on kulkenut pitkän tien Ilma­ joen Myllykylästä Helsinkiin ja näyttelijän ammattiin. Lapsuuden jokivarren maisema ja turvallinen kyläyhteisö kantavat, eivätkä häviä mielestä. Entä se Kettuvuori? Se oli pieni kallioinen mäennyppylä. Kirjassaan Björkman pohtii maiseman merkitystä.

— Lapsuuden maisemat elävät meissä hienosyisinä kerroksina.

1970-luvun alussa kyläyhteisö oli avoin.

Lapsi saattoi mennä mihin taloon tahansa, ovet olivat auki ja kaikki pitivät huolta toisistaan. Erilaiset ihmiset hyväksyttiin osaksi kyläyhteisöä.

— Joka kylässä taisi olla niin sanottu kylähullu, niin meilläkin, Björkman kertoo.

Kotitalossa oli paja, jossa enot korjasivat kaikki kylän laitteet. Paja oli oiva paikka pienen pojan tutustua mitä erilaisimpiin ihmisiin.

Pohjanmaalla arvostettiin käsillä tekemis-

6

tä, mutta Björkmanin isä luki paljon ja soitti haitaria.

— Isä oli ostanut kulkukauppiaalta aikoinaan Monte Criston kreivin. Siitä lähti isän innostus kirjallisuuteen, ja kotona oli aina uusia kirjoja.

Näyttelijän jalat Ensi kosketuksen teatteriin Hannu-Pekka sai noin kymmenvuotiaana. Ilmajoen musiikkijuhlilla vain 50 metrin päässä kotoa valmisteltiin Jorma Panulan Jaakko Ilkka ‑oopperan esitystä, ja jo pelkät valmistelut lumosivat pojan.

— Savu, hevoset, taistelukohtaukset, musiikki — mitään sellaista en ollut koskaan ennen nähnyt.

Koulunäytelmässä Taikuri Oz äidinkielen opettaja totesi, että Hannu-Pekalla on näyttelijän jalat. Kommentti muistui mieleen vuosia myöhemmin: näyttelijä rytmittää liikkumisen sujuvasti puheen mukaan.

Koulun jälkeen Björkman lähti Helsinkiin ja koki pääkaupungin karun viehätyksen. Yksiössä Vaasankadulla kaupunki näytti elämän molemmat puolet, katujen kovuuden ja karhean lämmön.

— Työskentelin rakennuksella, metalliverstaassa ja yövartijana, Björkman kertoo.

Pitkinä yövuoroina kolkoissa tehdashalleissa ajatus selkeni, teatteriin pitäisi ainakin yrittää. Ponnahduslauta löytyi Lahden kansanopiston teatterilinjalta. Sieltä tulivat ensimmäiset opit ja pääsi samanhenkisten ihmisten joukkoon.

Kansanopiston jälkeen Björkman kuuli, että Ylioppilasteatteri etsi lisävoimia Mustikkamaan kesäteatteriin. Björkman pääsi mukaan ilman pääsykoetta.

Syksyllä Ylioppilasteatterissa tuli vastaan tuleva vaimo, näyttelijä Minna Haapkylä.

Kun Björkman pääsi teatterikorkeakouluun, näyttelijäntyön opetuksessa oli vielä vallalla fyysisen ilmaisun korostaminen. Ensimmäisessä kiinnityksessä Lahden kaupunginteatterissa työ oli yhä ammattiin opettelua.

— Minulla oli silloin hyvin idealistinen kuva näyttelijän ammatista, Björkman sanoo nyt.

Ikonien tuntemattomat maalarit Björkmanille tuli tarve etsiä jotain aivan muuta näyttelijäntyön vastapainoksi. Björkman luki monia kirjoja ja löysi lopulta Harri Willamon kirjan venäläisistä kansanikoneista. Sen myötä Björkman kiinnostui ikonitaiteesta.

— Minut pysäytti ikonien anonymiteetti, eli se, että tekijä on piilossa. Tuntematon taiteilija on maalannut ikonin Jumalan kunniaksi, eikä halua itseään esille.

Ajatus havahdutti näyttelijän, joka on työssään koko ajan esillä. Ikonien myötä Björkman kiinnostui luostareista ja vieraili Vanhassa Valamossa Laatokalla. Hän tutustui ortodoksisuuteen, opiskeli avoimen yli-

”

Lapsuuden maisemat elävät meissä hienosyisinä kerroksina.”

opiston kursseilla ja mietti jopa lähtemistä opiskelemaan ortodoksista teologiaa Joensuuhun. Hän ei lähtenyt, mutta löysi hiljentymisestä ja kirjoittamisesta vastapainon näyttelemiselle. Syntyi ensimmäinen kirja Valkoista valoa.

— Se syntyi siinä risteyksessä, kun mietin lähteäkö opiskelemaan. Se on myös kirja nuorille näyttelijöille siitä, että elämässä on hyvä olla muutakin kuin teatteri, jokin toinen oma juttu.

Moniosainen alttaritaulu Hannu-Pekka Björkmanille tuo oma juttu on ollut maalaustaide ikonitaiteen ja kirjoittamisen lisäksi. Monien maalausten joukosta häntä on eniten koskettanut alttaritaulu, jonka Matthias Grünewald 1500-luvulla maalasi antoniittojen luostarin kirkkoon.

Björkman näki maalauksen ensi kerran vuonna 2004. Alttaritaulu on moniosainen,

mutta keskusmaalaus kuvaa Kristuksen kärsimystä ristillä. Kirjassa Kadonneet askeleet keskeisin essee kertoo yksityiskohtaisesti maalauksesta.

Antoniittojen luostarissa hoidettiin 1500-luvulla ”Pyhän Antoniuksen tuleen” sairastuneita. Tauti oli kauhea, se aiheutti ihoon tuskallisia rakkuloita, mustumia ja kuolioita.

Siihen ei ollut hoitokeinoa, koska salaperäisen sairauden aiheuttajaa ei tunnettu. Vasta paljon myöhemmin selvisi, että taudin aiheutti torajyvän saastuttama vilja, torajyvämyrkytys.

Luostariin tuodut sairaat vietiin ensimmäiseksi alttaritaulun äärelle.

— Taiteilija on jumalallistanut inhimillisen kärsimyksen. Hän on maalannut Kristukselle tuon kauhean sairauden tuntomerkit.

Kuvaamalla kärsimystä kärsimys lievittyy.

Björkman toteaa nyt, että kuvan vaikutuksen on täytynyt olla silloin valtava, kun kuvia ei juurikaan ollut. ”Kärsimyksen takaa loistaa lohdutuksen ja armon valo”, Björkman kirjoittaa.

Aina eteenpäin Hannu-Pekalla oli vahva lapsenusko, vaikka uskonasioita ei kotona nostettukaan esille.

Pienellä pojalla oli herkkä omatunto. Pienestäkin pahanteosta hän muistaa kantaneensa suurta syyllisyyttä. Toisaalta apu tuli myös, jos sitä vain huomasi pyytää.

Björkman uskoo johdatukseen, joka on kuljettanut hänet teatteriin, ortodoksisuuteen, hiljentymään ja kirjoittamaan, aina eteenpäin.

— Näyttelijällä täytyy olla läpinäkyvä pinta. Kaikki tunteet, myös pelko, saavat näkyä.

Mitä hauraampi ihminen on, sitä paremmin yleisö löytää siitä itsensä, Björkman kuvailee.

Lapsuuden maisema, joki, virtaa hänessä. Nykyinen kotimaisema on Töölönlahden rannalla, jossa Björkman asuu perheineen appivanhempien ja vaimon sisaren perheen kanssa samassa talossa. Tuossa talossa on jotain samaa kuin siinä kyläyhteisössä, jossa kaikki ovet olivat auki. Nyt omat lapset, pienet pojat voivat kulkea turvallisesti ovista sisään ja ulos.

Elisabet Aho

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

P

Iloksi toisille

itkään työterveyslääkärinä toiminut Sirkku Tikkanen toivoo ihmisten jakavan omastaan toisille — omasta osaamisestaan, ajatuksistaan, näkemyksistään ja kokemuksistaan. Sitä hän itse on tehnyt kirjoittamalla runoja lukioikäisestä alkaen.

— Olen varsinkin nuorempana ollut matemaattisesti suuntautunut. Kirjoitin koulussa hyviä vastauksia, mutta ainekirjoitus ei oikein sujunut. Silloin harvoin, kun sai kirjoittaa runon, koin onnistuvani, hän muistelee kouluaikojaan Suomussalmella.

Runojen kirjoittamiselle hän sai esimerkkiä aivan lähipiiristä. Oli ollut aina hauska kuunnella, kun mummo, syntyjään laatokankarjalainen äidinäiti, lausui runoja. Mummo myös kirjoitti niitä.

— Runoon kuuluu ilmaisun vapaus ja nopeus. Ei tarvitse välittää kielioppisäännöistä. Usein voi tiivistää muutamaan sanaan paljon enemmän kuin voisi kuvitella.

Runon kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia.

Runoja lahjaksi Vaikka toisin voisi luulla, runot eivät ole Sirkku Tikkaselle varaventtiili, johon purettaisiin päivän tunnelmat. Niitä varten on päiväkirja.

Tikkanen kirjoittelee ajatuksiaan lapuille ja kokoaa niitä myöhemmin runoiksi.

— Runo on minulle ilo, ei terapiaa.

Totta kai ammatin näkökulma on muokannut minua ja ajatuksiani. Työn kautta olen tutustunut sellaisiin elämänhistorioihin, joita en muuten kuulisi.

Tavallisesti hän kirjoittaa kuitenkin elämästä ja ihmisistä vähän yleisemmin.

Silti myös moni merkkipäiväänsä viettävä läheinen on saanut lahjakseen runon.

70-vuotispäiväänsä viettävälle ystävälle syntyi runo Viisastua haluaisin. Tikkasta jäi mietityttämään, kuinka harvinaisia ovatkaan nykyään ihmiset, jotka ovat seestyneet iän myötä.

— Ehkä viisastuminen on unelma. Ihmisenä oleminen on välillä niin monimutkaista ja vaikeaa, että moni jää säröille.

Käsitys elämästä?

Sirkku Tikkanen on pohtinut runoissaan ja muutenkin sitä, minkä varassa ihmiset elävät elämäänsä.

Sirkku Tikkanen on löytänyt Vantaalla Keravanjokilaakson maaseudukseen ja ulkoilupaikakseen.

— On oltava luottamusta ja toivoa, ilman niitä ihminen ei voi elää. Joku kuolee henkisesti masentumalla niin syvästi, ettei enää pysty iloitsemaan elämästä. Tai joku toinen tappaa itsensä tai toisia, niin kuin on saatu lukea lehdistä.

Parhaimmillaan luottamuksen ja toivon idut saadaan lapsuudenkodissa. Ne eivät ole elämän mittaan aina kovin vahvoilla, vaan niitä koetellaan ja testataan moneen kertaan.

— Jos vastoinkäymisissä tuntuu siltä, että elämä on pettänyt minut, voisi olla hyvä tutkia omaa käsitystään elämästä. Voi olla, että onkin ymmärtänyt jotakin elämästä väärin.

— Ihminen eroaa eläimistä siinä, että voi valita maailmankatsomuksensa ja asenteensa. Hän voi valita, asettuuko hyvän vai pahan puolelle.

Moni joutuu itse aktiivisesti etsimään

toivoa, ja silloin on oma asenne avainasemassa. Silti tulee tilanteita ja hetkiä, joissa omat voimat eivät kertakaikkiaan enää riitä.

— Silloin paljon ratkaisee lähiympäristö.

Se, että on joku läheinen ystävä.

— Eri ihmisten lähtökohdat ja voimavarat ovat niin erilaisia, ettei ihmisiä pitäisi oikeastaan verrata toisiinsa. Jokaiselle pitäisi kuitenkin löytyä oma tila ja paikka yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Vapaus valita Kun aviomiehen työpaikka on jo pitempään ollut pääkaupunkiseudulla, Sirkku Tikkanen muutti Oulusta lasten aikuistuttua lopulta perässä.

— Syntyäkseen yhä uudelleen ilo tarvitsee toisen ihmisen. Minulle ilon lähteitä ovat toisen hymynaama, se että joku ihminen löytää paikkansa tai polkunsa alun

ja tietenkin ystävät, perhe ja puoliso. Samoin se, ettei oman elämäni pohja ole koskaan pettänyt.

Tikkasen mielestä aikuisen ihmisen maailmankatsomuksen pohjalta löytyy aina usko johonkin.

— Ihmisellä on ehdoton vapaus valita, mihin uskoo.

Usko ja luottamus ovat sukua toisilleen, ja lähelle luottamusta tulee myös rakkaus.

Parisuhteessa jopa niin, että luottamus synnyttää rakkauden ja ylläpitää sitä.

Tänä vuonna Tikkasen pariskunta viettää 40-vuotishääpäiväänsä. Miehensä viime syntymäpäiväksi Sirkku kirjoitti runon Minä rakastan sinua.

Ulla-Maija Vilmi

Lue Sirkku Tikkasen runot osoitteessa www.vantaanlauri.fi

” R u n o o n k u u l u u i l m a i s u n v a p a u s j a n o p e u s .”

Hämäränhetki

Martinlaakso N 60° 16.727’ E 024°51.661’ 14. tammikuuta klo 15.47 Markku Mattila

7

Uskon sankareita jokais 19.1.

Henrik ~ Heikki

Piispa Henrikistä, Suomen suojelupyhimyksestä, ei paljon faktoja ole säilynyt, mutta legendoja löytyy. Perimätieto kertoo, että alun perin englantilainen Henrik tuli 1100-luvun puolivälissä Suomeen ristiretkelle Ruotsin kuninkaan Erik Pyhän kanssa.

Kun muut retkeläiset palasivat Ruotsiin, Henrik jäi käännyttämään suomalaisia, mikä koitui hänen kohtalokseen. Talonpoika Lalli surmasi hänet kirveellä Köyliönjärven jäällä.

Yksi selitys tapolle on, että Lalli olisi ollut murhamies, jota piispa oli nuhdellut.

Toisen version mukaan taas Lalli oli suuttunut, koska hänen vaimonsa oli väittänyt piispan ottaneen ruokaa ja heinää maksamatta.

Hyvin ei käynyt Lallillekaan. Kerrotaan, että hän laittoi päähänsä piispan päähineen ja kehuskeli tappaneensa karhun ja tehneensä sen nahasta lakin. Kun hän yritti riisua päähinettä, hiukset ja päänahka irtosivat sen mukana.

14.2.

Ystävänpäivä

Valentinus ~ Voitto Ystävänpäivää on vietetty Suomessa 1980-luvulta alkaen. Se on tuontitavaraa, lähtöisin jo 1300-luvulta Keski-Euroopasta ja kiertänyt meille Yhdysvaltain kautta. Siellä St. Valentine’s Day on suuri kansanjuhla.

Pyhimys päivän taustalla on 200-luvulla elänyt Valentinus, josta ei tiedetä juuri mitään. Hänen kuitenkin kerrotaan salaa kastaneen kristittyjä ja vihkineen roomalaisia sotilaita avioliittoon. Siitä syystä hän kärsi marttyyrikuoleman. Päivän lahja- ja korttiperinne juontuu siitä, että sotilaiden kiitolliset vaimot muistivat vangittua Valentinusta korteilla ja lahjoilla.

Ystävänpäivän alkuperää on etsitty myös roomalaisten muinaisesta, hedelmällisyyteen liittyvästä Lupercalia-juhlasta ja vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan linnut valitsevat parinsa 14. helmikuuta.

21.3.

23.4.

22.5.

24.6.

Pyhä Yrjö eli Georgius on pyhimyksistä tunnetuimpia ja kuvatuimpia. Hän oli kristitty sotilas, joka taisteli 200-luvun lopulla Rooman keisarin Diocletianuksen joukoissa ja kärsi 300-luvun alussa marttyyrikuoleman kristittyjen vainoissa.

Kerrotaan, että matkallaan Jerusalemiin Georgius pysähtyi Libyan Silenessä, jonka asukkaita terrorisoi lohikäärme. Lohikäärmettä lepytettiin uhraamalla hänelle lapsia.

Georgius osui paikalle juuri, kun kuninkaan tytärtä oltiin uhraamassa. Georgius surmasi pedon, mistä kiitollisina kaupungin asukkaat antoivat kastaa itsensä.

Vuosina 1338–66 Turun piispana toiminut Hemming on pyhän Henrikin lisäksi ainoa suomalainen pyhimys. Hänet julistettiin autuaaksi vuonna 1514, mutta pyhäksi julistaminen jäi kesken Ruotsi-Suomessa alkaneen reformaation vuoksi.

Hemming oli syntyisin Ruotsista. Pitkän piispakautensa aikana hän kehitti Turun hiippakuntaa monin tavoin: perusti tuomiorovastin viran, lahjoitti kirjoja tuomiokirkon kirjastoon sekä laajensi tuomiokirkkoa ja rakennutti sinne lisää alttareita.

Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, kuinka pappi Sakarias ja hänen vaimonsa Elisabet olivat jo iäkkäitä, eikä heillä ollut lasta. Enkeli ilmestyi Sakariaalle ja ilmoitti, että Elisabet on synnyttävä pojan, josta tulee suuri Jumalan mies ja Herran edelläkävijä.

Vartuttuaan poika, Johannes, ryhtyi saarnaamaan kehottaen ihmisiä tekemään parannuksen ja ottamaan häneltä kasteen.

Hän kastoi myös Jeesuksen Jordan-virrassa.

Kuningas Herodes vangitutti Johannes Kastajan, koska Johannes ei hyväksynyt liittoa, jonka kuningas oli solminut veljensä vaimon kanssa. Syntymäpäivänään Herodes järjesti pidot ja lupasi vaimonsa tyttärelle Salomelle mitä tahansa palkkioksi tanssista. Äitinsä neuvosta tyttö pyysi Johannes Kastajan pään. Herodes mestautti Johanneksen ja toi hänen päänsä vadilla Salomelle.

Georgius ~ Yrjö

Hemming ~ Hemmo Johannes ~ Juhani

Benedictus ~ Pentti Läntisen luostarilaitoksen isä Benedictus Nursialainen syntyi 400-luvun lopulla. Nuorena hän opiskeli jonkun aikaa Roomassa, mutta opiskelijaelämä tuntui niin syntiseltä, että hän pakeni vuorille. Hän eli kolme vuotta erakkona luolassa ankaria katumusharjoituksia tehden.

Kun hurskaan erakon maine levisi, häntä pyydettiin läheisen luostarin apotiksi. Benedictus taisi kuitenkin olla liian kova kurinpitäjä, koska munkit laittoivat myrkkyä hänen viiniinsä. Murhayritys epäonnistui, sillä kun Benedictus siunasi viinin, pikari hajosi.

Benedictus vetäytyi takaisin luolaansa, jonne häntä seurasi muita erakkoja. Heitä varten Benedictus perusti kaksitoista pientä luostaria. Noin vuonna 530 Benedictus perusti uuden luostarin Monte Cassino ‑vuoren huipulle ja kirjoitti siellä kuuluisan luostarisääntönsä, jota käytetään nykyisinkin monissa luostareissa. Säännön keskeisiä ihanteita ovat hengellisen elämän vaaliminen ja ruumiillinen työ.

8

Pyhimykset eivät katoa kalenterist

19.1.

vietetään Suomen kansallispyhimyksen Pyhän Henrikin muistopäivää. Professori Heikki Oja juhlii silloin nimipäiväänsä.

— Kotona keitetään kahvit, ei sen ihmeempää.

Nimipäivien vietto kahvin kanssa tai ilman on lähinnä luterilaisten pohjoismaiden erikoisuus. Katolisissa ja ortodoksisissa maissa juhlitaan sen sijaan pyhimyksiä näiden muistopäivinä.

Nimipäiväkalenterillamme on katoliset juuret, sillä se pohjautuu katolisten kalentereiden pyhimysluetteloihin. Monet tavallisista etunimistämme — esimerkiksi vaikka Heikki, Jaakko, Paavo, Liisa tai Kaisa — ovat suomennoksia pyhimysten nimistä ja niiden nimipäivää vietetään päivänä, joka on vanhastaan ol-

lut kyseisen pyhimyksen muistopäivä.

Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston päällikkö. Kirjassaan Suomen kansan pyhimyskalenteri (Kirjapaja 2011) hän esittelee ne pyhimykset, jotka on mainittu vanhoissa suomalaisissa kalentereissa 1600-luvulta alkaen. Vanhojen, osin unohdettujenkin pyhimysten jäljittäminen oli salapoliisityötä, joka ei olisi onnistunut ilman nykytekniikkaa: internet oli korvaamaton apuväline.

1600-luvulla Ruotsi-Suomi oli jo luterilainen maa, mutta toisin kuin olettaisi, pyhimykset eivät kalentereista kadonneet mihinkään.

— Päinvastoin. Vanhoissa katolisten messukirjojen kalentereissa oli vain tärkeimmät

selle kuukaudelle tekstit Kaisa Halonen kuvitus Anssi Rauhala Lähteitä: Adalbert Engelhart: Pyhien vuosi.

Katolinen tiedotuskeskus 2001.

Elizabeth Hallam: Pyhiä miehiä ja naisia. Karisto 1996.

Jaakko Heinimäki ja Katja Tukiainen: Pyhät ystäväni. Otava 2007.

Heikki Oja: Suomen kansan pyhimyskalenteri. Kirjapaja 2011.

7.10.

Birgitta ~ Pirkko Pyhä Birgitta on Ruotsin tunnetuin pyhimys ja voisi hyvin olla tasa-arvoisten ja aktiivisten pohjoismaisten naisten suojelija. Hän syntyi vuonna 1303 ylhäiseen sukuun ja naitettiin 13-vuotiaana Ulf Gudmarinpojalle.

Perheeseen syntyi kahdeksan lasta.

Birgitalla oli kutsumus olla Kristuksen morsian, ja miehensä kuoltua hän omistautuikin hengellisille asioille. Hän oli lapsesta asti nähnyt näkyjä ja ilmestyksiä, joista yli 700 hän tallensi kirjurin avulla muistiin.

Vuonna 1350 Birgitta matkusti Roomaan.

Hän halusi paavin hyväksynnän laatimalleen luostarisäännölle, ja onnistuikin. Birgitta jäi Roomaan, mutta hänen tyttärensä Katariina perusti uutta sääntöä noudattavan luostarin Vadstenaan.

30.11.

Andreas ~ Antti

20.7.

10.8.

29.9.

Margareta — jos häntä oli olemassa — eli 200–300-lukujen vaihteessa Antiokiassa. Hän oli pakanapapin kristitty tytär, joka kieltäytyi menemästä naimisiin. Suuttunut kosija vangitutti hänet.

Tyrmässä saatana lohikäärmeen hahmossa ilmestyi Margaretalle ja nielaisi hänet. Margaretan kädessä ollut risti kuitenkin puhkaisi pedon vatsan ja hän pääsi ulos vahingoittumattomana. Ennen marttyyrikuolemaansa Margareta lupasi auttaa niitä äitejä, jotka ennen synnytystä pyytävät hänen esirukoustaan.

Roomassa 200-luvulla keisari Valerianuksen vainojen aikaan elänyt Laurentius on suosituimpia pyhimyksiä. Suomessakin on useampia hänelle omistettuja kirkkoja, yhtenä Vantaan Pyhän Laurin kirkko.

Rooman prefekti määräsi seurakunnan diakonina ja taloudenhoitajana toimineen Laurentiuksen keräämään kirkon aarteet ja luovuttamaan ne keisarille. Laurentius pyysi kolme päivää aikaa, ja ehti sinä aikana jakaa kirkon omaisuuden köyhille. Sen jälkeen hän vei keisarin eteen suuren joukon kerjäläisiä ja ilmoitti: ”Tässä on kirkon aarre”.

Aarre ei kelvannut vallanpitäjille, ja Laurentius käristettiin elävältä rautaritilällä.

Ennen kuolemaansa hän sanoi pyöveleille: ”Kypsää on, kääntäkää toinen puoli ja syökää.”

Arkkienkeli Mikael on enkeleiden johtaja, joka komensi taivaallisia sotajoukkoja taistelussa saatanan joukkoja vastaan. Häntä pidetään myös sinä Herran enkelinä, joka Vanhassa testamentissa suojeli Israelin heimoa. Kerrotaan, että juuri Mikael karkotti Aatamin ja Eevan paratiisista syntiinlankeemuksen jälkeen. Samoin hän esti Abrahamia murhaamasta poikaansa Iisakia.

Viimeisellä tuomiolla Mikaelin tehtävänä on punnita ylösnousseet sielut ja puolustaa niitä saatanan syytöksiä vastaan.

Margareta ~ Reetta

Laurentius ~ Lauri

Mikael ~ Mikko

24.12.

Aatami ~ Eeva

ta pyhimykset, mutta kun Suomessa alettiin 1600-luvulla laatia omia kalentereja, jokaiselle päivälle nimettiin joku pyhimys. Silloin Suomessa oltiin vasta siirtymässä vanhasta viikkoihin perustuvasta ajanlaskusta nykyiseen ajanlaskutapaan, joten päivät oli helpompi identifioida, kun jokaisella päivällä oli joku nimi, Heikki Oja kertoo.

Hän huomauttaa, että suuri osa pyhimyksistä on ollut ihmisille vain nimiä kalentereissa — heidän tarinoitaan ei ole tunnettu eikä muistopäivää vietetty.

— Edes kalenterien tekijät eivät ole aina tienneet, keitä nämä pyhimykset olivat. He ovat vain poimineet ne vielä vanhemmista kalentereista. Monet valinnat ovat sattumanvaraisia tai kalenterin tekijän mielivaltaa.

Tuskinpa kovin moni tuntee esimerkik-

Apostoli Andreas ja hänen veljensä Pietari olivat Jeesuksen ensimmäisiä opetuslapsia, alkuperäiseltä ammatiltaan kalastajia. Andreas on jäänyt kiivaan veljensä varjoon ja hänet mainitaan evankeliumeissa vain muutaman kerran.

Perimätiedon mukaan Andreas teki Jeesuksen kuoleman jälkeen lähetystyötä Mustanmeren rannikolla ja Kreikassa. Hänet vangittiin keisari Neron vainoissa vuonna 60 ja tuomittiin kuolemaan ristillä. Koska hän ei pitänyt itseään kyllin arvokkaana naulittavaksi samanlaiseen ristiin kuin Jeesus, hänen ristinsä oli X:n muotoinen.

si saksalaista Reinholdusta, joka eli joko 600tai 800-luvulla ja josta Ojakin sai selville lähinnä vain sen, että hän on Dortmundin kaupungin suojeluspyhimys. Entä sitten Fredericus, Utrechtin piispa 800-luvulta? Tai Kölnin piispa Evergistus 400- tai 500-luvulta? Heidän kanssaan samassa sarjassa ehkä kilpailee oma sankarimme: autuas Hemming, Turun piispa 1300-luvulta.

Pyhimysten raskaaseen sarjaan kuuluu Raamatun henkilöitä, mutta myös sellaisia ensimmäisten vuosisatojen marttyyreita, joihin liittyy värikäs tarina. Tällaisia ovat esimerkiksi Georgius ja Laurentius.

Heikki Ojan oma suosikkipyhimys on saman alan miehiä kuin hän itse: 600-luvulla elänyt englantilainen munkki Beda, joka laati pyhimysluetteloita ja järjesti historian tapah-

tumia aikajärjestykseen. Hänen kirjoittamastaan Englannin kirkon historiasta otetaan uusia painoksia edelleen.

Kun tarkemmin katsoo, huomaa, että

nykykalenterissakin pyhimyksillä on paikkansa — eikä vain etuniminä. On tuttuja kirkkovuoden pyhiä kuten marianpäivä, juhannus ja mikkelinpäivä. Myös lucianpäivän, ystävänpäivän ja unikeonpäivän juuret ovat pyhimystarinoissa.

— Unikeonpäivä pohjautuu seitsemän nukkujan muistopäivään. Nämä nuorukaiset menivät 200-luvulla Efesoksessa luolaan pakoon kristittyjen vainoja ja nukahtivat. He heräsivät vasta vainojen loputtua yli sata vuotta myöhemmin, Heikki Oja kertoo.

Adam ja Eva — nykyään Aatami ja Eeva — ovat olleet jouluaaton niminä kaikissa suomalaisissa kalentereissa 1600-luvun alusta lähtien. Ihmiskunnan alkuvaiheiden muistaminen tuolloin oli paikallaan, sillä vuoden ajateltiin vaihtuvan joulunaikaan.

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala muovasi maan tomusta ihmisen, Aadamin, ja asetti hänet istuttamaansa Eedenin puutarhaan. Kun hän huomasi, ettei Aadamin ollut hyvä olla yksin, hän otti tältä kylkiluun ja muovasi siitä naisen, Eevan.

Jumala oli kieltänyt Aadamia syömästä hedelmiä siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta. Käärmeen houkuttama Eeva kuitenkin maistoi kielletyn puun hedelmää ja tarjosi miehelleen. Siksi Jumala karkotti heidät paratiisista.

Karkotettuina Aadam ja Eeva saivat lukuisia jälkeläisiä. Aikaa oli, sillä Adamin kerrotaan eläneen 930 vuotta.

9

Sarjakuvia

Vantaan Laurin lukupiiri

Tuoksua ja lemua Katja Kettu: Kätilö. WSOY 2011

Huh huh, mikä kirja.

Kirja Kun pääsin loppuun, oli aloitettava alusta.

Piti vielä uudelleen ihmetellä tuota merkillistä kieltä, jossa Katja Kettu on niin taitava. Maagiseksi sitä on sanottu, ja hyvin sana kuvaa sitä, mistä on kysymys.

Kätilö Jumalan armosta, punikkiäpärä, Vikasilmä, Villisilmä näkee vastapurtu napanuora suupielessä puhtaat saappaat ovenpielessä ja pitkän kaunisvartisen miehen kameran kanssa.

Mies on SS-upseeri, ja hänen katseensa on ”koiraan katse, vaa-

timen vainunneen hirvaan katse”.

Kun mies katsoi, ”minä olin jo sulanut, liuennut, uponnut jonnekin syvälle alkumereen, jossa merikoirat nuolevat kantapäitä ja tulinen tähti saa lihan kärventymään.” ”Jumalani, tuon miehen mie haluan.” Johann Angelhurstin näkeminen oli kätilön menoa.

Tuohon aikaan kuka tahansa pohjoisen naisista ei olisi voinut tehdä kuten kätilö: hankkiutua sinne, mihin kiinnostava mies lähti. Kätilön työ edellytti liikkumista

ja antoi muita suuremmat vapaudet lähteä Titovkan vankileirille.

On kirjoja, joita lukiessa voi kuulla musiikkia.

Kätilöä lukiessa tuoksuu ja lemuaa.

Kätilö on hurja kirja ihmisistä Lapin sodassa, solidaarisuudesta ja pettämisestä, Natsi-Saksan toimista Lapissa ja siitä mitä tapahtui, kun aseveljeys muuttui vihollisuudeksi.

Aila Alarotu

Lue koko arvio ja osallistu keskusteluun osoitteessa www.vantaanlauri.fi

SATO SenioriKoti®

Laadukasta ja viihtyisää vuokra-asumista senioreille Martinlaakso

C-talo 3h+kk+s, 65 m2 2h+k, 59,5 m2 2h+kk, 41,5 - 48,5 m2 a-B -talo 3h+kk+s, 63,5 m2 2h+kk+s, 38,5 - 53,5 m2 2h+kk, 42 - 43,5 m2

vuokra alk. 1 170 €/kk vuokra alk. 1 071 €/kk vuokra alk. 855 €/kk vuokra alk. 1 168 €/kk vuokra alk. 809 €/kk vuokra alk. 840 €/kk

sovi aika esittelylle: Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311 Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361

Pitäjänmäki

VApAAT ASunnOT 2h+kk, 39 m2 vuokra 880 €/kk 2h+kk, 39,5 m2 vuokra 890 €/kk 2h+kk, 51,5 m2 vuokra 1 034 €/kk

VANTAAN

SATO Vuokraus ja myynti

www.vantaanlauri.fi

Kyläkirkontie 13, 00370 Helsinki 2011 valmistuneet senioreille tarkoitetut vuokra-asunnot sijaitsevat kauniilla paikalla lähellä Kotikallion palvelukeskusta. Läheiseltä junaseisakkeelta pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan tai Leppävaaraan monipuolisten palveluiden äärelle. Asunnot sopivat myös liikuntaesteisille, keittokomeroissa ja kylpyhuoneissa on inva-mitoitetut kalusteet.

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €.

Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. Asukas solmii palvelusopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa. Sopimuksen hinta on 40 €/kk/hlö ja siihen sisältyy: hoitajan vastaanotto 1 krt/vko, senioriryhmätoiminta, turvapuhelinvalmius, ensimmäinen palveluohjauskerta. Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja Hoiva Oy:ltä. sovi aika esittelylle: Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311

Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki

sato.fi

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

HUoNeistoesiMeRkit

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Martinlaakson uuteen keskustaan tulee ensisijaisesti senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Ostoskeskuksesta löytyvät mm. kaupat, apteekki ja pankkipalvelut. Kävelyetäisyydellä myös kirjasto ja terveyspalvelut. Asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa asumista helpottava tukivarustelu.

C-talon asuntoihin pääsee muuttamaan heti ja A-B-taloon helmikuussa.

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Asukkaalla mahdollisuus tilata omalla kustannuksellaan myös muita palveluita Hoiva Oy:ltä.

Polzan kulkurielämä on jo menneisyyttä. Sen lomassa tarina leikataan nykyhetkeen, jossa Polza on pidätettynä väkivaltarikoksesta. Poliisit joutuvat selvittelemään tapausta Polzan ehdoilla ja kuuntelemaan hänen elämäntarinaansa — kuuntelemaan ihmistä, jota he mieluummin olisivat pitämättä ihmisenä lainkaan.

Ei lukijankaan ole aina helppo seurata vaappuvan, humalaisen Polzan holtittomaksi äityvää menoa. Tosielämässä sitä luultavasti olisi jo kääntänyt katseensa pois.

Katso ihmistä Manu Larcenet: Blast 1. Röykkiö ihraa. WSOY 2011.

Kaisa Halonen

Ranskalaisen Manu Larcenet’n Röykkiö ihraa on hyvä muistutus siitä, että parhaimmillaan sarjakuva on monipuolisuudessaan sukua elokuvalle. Parisataasivuisessa teoksessaan Larcenet käyttää suvereenisti kuvan ja tekstin mahdollisuuksia. Hän on uskomattoman taitava piirtäjä, joka saa tarinan etenemään monta sivua ilman riviäkään tekstiä ja zoomaa luontevasti lähikuvista maisemaan, tarkoista yksityiskohdista maalaukselliseen tunnelmaan. Teksti on välillä dialogia, välillä päähenkilön minämuotoista kerrontaa aiemmasta elämästään.

Röykkiö ihraa on toisaalta rikosromaani, toisaalta surrealistisia sävyjä saava kertomus onnettoman miehen pyrkimyksestä unohdukseen. Sarjakuvan päähenkilö Polza Mancini on törkeän ylipainoinen mies, joka on jättänyt vaimonsa ja uransa ruokakirjailijana elääkseen kulkurina.

Hänen elämässään näyttää olevan vain yksi tavoite ja lohtu: humalassa saavutettava tila, jossa hän pystyy unohtamaan itsensä.

Välitämme.

Haluatko tavoittaa puoli miljoonaa lukijaa pääkaupunkiseudulla?

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin ja pyydä tarjous!

020 754 2000/vaihde

Muutoksen Manga Kozumi Shinosawa: Manga Metamorphosis. Suomen Pipliaseura 2011.

Manga Metamorphosis on luonteva jatko-osa Suomen Pipiliaseuran aiemmin julkaisemalle Manga Messiaalle. Ensimmäisen osan kertoessa Jeesuksen tarinan kuvaa toinen osa Apostolien tekoja ja kristinuskon leviämistä ja kehittymistä Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen.

Manga Metamorphosis on japanilaisen Kozumi Shinosawan kuvittama ja kirjoittama. Kirjaa on myyty miljoonia kappaleita useilla eri kielillä. Outi Lievonen

HERÄNNÄISSEURAT Su 22.1. klo 10 Kirkkopyhä Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Hki. Saarnaa Heikki Sippola.

Kirkkokahvit ja seurat Kappelisalissa.

Klo 10 Kirkkopyhä Pohjan kirkossa, Vanha Turuntie 79, Raasepori.

Klo 13 Veisuut Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7, Hki. Klo 16 Kaisa Röngän alustus ”Herättäjä-Yhdistys 100 v. - Kaipaako kirkko körttejä?”

Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 25.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

s k ä j ä kerä Tule

t.fi

nna uraku

anse

vanta

i

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

10

Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet

on suomentanut englanninkielisen version.

Välillä tuntuu, ettei Shinosawa ole kuvittajien aatelia ja että käännös heittelehtii liikaa puhe- ja kirjakielen rajamailla. Kuitenkin nämä viat korjautuvat helposti osioissa, joissa kirja loistaa. Siinä on selkeä sanoma ja kerronta. Hyviä ovat myös sivun alareunasta löytyvät raamatunkohdat ja lopun lisämateriaali, josta löytyvät henkilöesittelyjen lisäksi aikajana ja kartta Paavalin matkoista.

Anni Juusela, Lumon lukio

Siirtotyöläisen hurskas kurjuus Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet, WSOY 2011.

Marokkolaisille maahanmuuttajille Eurooppaa mainostetaan paratiisina, mutta helvetti alkaa jo hengenvaarallisella venematkalla. saana olemiseen. Kaikkea yritteliäisyyttä kontrolloi joku sen alan bisneksen haltuunsa saanut. Sarjakuvan näkemys laittoman siirtolaisen elämästä on lohduton ja kuva espanjalaisten suhtautumisesta siirtotyöläisiin on tyly.

Kirja ei ole yksioikoinen. Myös eri siirtolaisryhmät ovat rasistisia toisiaan kohtaan. Tarinan lähtökohta on, että Rashidin vaimo Amina kyllä saisi töitä tehtaassa alusvaatteiden ompelijana, mutta

miehen kunnia ei sitä siedä. Miehen on elätettävä perhe ja vaimon oltava kotona.

Ville Tietäväisen albumi on yhteiskunnallinen kannanotto.

Onko totta, että tomaattimme tulevat näin tylysti kaltoin kohdelluista näkymättömistä käsistä?

Entä onko totta, että espanjalaiset ovat näin törkeitä rasisteja?

Omilla hyisillä kaduillamme kerjäävät romanialaiset naiset samoin kuin Rashid Barcelonassa.

Kuva: Juri Veikkola

Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2010/3168, voimassa 2011–2012, myönnetty 15.11.2010, Poliisihallitus.

Ahvenanmaa 1107 K12, voimassa 2012, myönnetty 14.9.2011, Ahvenanmaan maakuntahallitus.

Kerätyt varat käytetään vuosien 2012–2013 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Hän on yksi niistä, joita Euroopassa toisaalta ei kaivata, mutta toisaalta työvoimaksi tarvitaan. Hän on perin tavanomainen, hurskas ja rauhaa rakastava muslimi, joka uskoo, että kaikki on armeliaan armahtajan kädessä. Hän tekisi räätälin työtä, jos sitä olisi. Mutta kun ei ole, hän lähtee kalliille, laittomalle ja hengenvaaralliselle venematkalle etsimään perheelleen toimeentuloa Espanjasta.

Näkymättömät kädet -sarjakuvan päähenkilö, marokkolainen Rashid pääsee laittomien, mutta hiljaa hyväksyttyjen siirtotyöläisten joukkoon. He kasvattavat meille vihanneksia Almeríassa, yhteensä 16 000 jalkapallokentän kokoisissa kasvihuoneissa.

Kun työt siellä loppuvat, Rashid yrittää kaikkensa rihkaman myynnistä ja kerjäämisestä elävänä pat-

ja teologian i Nele Borchardt er st ai m n ia og ol Te seurakunta- ja rchardt toimivat Bo s ci an Fr ija tk tu gkongissa. opetustyössä Hon

”Tuhansien ihmisten elämästä puuttuu toivon pilkahdus ja tieto, että Jumala antoi ainoan Poikansa myös heidän puolestaan”, Nele pohtii.

Millaisista oloista ihminen tulee, jos se on vaihtoehto kotimaalle?

Näkymättömät kädet sai lisähuomiota, kun sitä ei hyväksytty Finlandia-palkintoehdokkaaksi, koska se on sarjakuva. Tätä yli 200 sivua paksua sarjakuvaa voi ehdottomasti pitää kertovan romaanin kaltaisena teoksena. Kyllä yksi kuvaruutu kertoo yhtä paljon kuin pari sivua romaanitekstiä. Rashidin, hänen perheensä ja ystäviensä kohtalo liikuttaa lukijaa aivan

kuten kertomakirjallisuuden parhaat teokset.

Teoksen arvoa ei kuitenkaan nosta se, että siinä on valtava määrä ruutuja, joiden kuvaa en hahmota tai tekstiä en ymmärrä. Vai puuttuuko minulta joku sarjakuvan lukemiseen tarvittava sivistys?

Ville Tietäväisen piirustustyyli on realistinen mutta tyylikkään vähävärinen, ruskehtavaksi muuttuneiden vanhojen valokuvien tapaan.

Timo Saarinen

TULE MUKAAN AUTTAMAAN

Uudet lähetystyöntekijät tarvitsevat tukeasi Suomen Lähetysseura kouluttaa ja lähettää vuosittain lähetystyöntekijöitä ulkomaantyöhön.

Tule mukaan tukemaan heitä sekä lahjoituksin että rukouksin.

Tutustu sekä nyt lähteviin että jo ulkomaantyössä oleviin työntekijöihimme ➤ www.mission.fi/ystavarengas ➤ tai soita 09 1297 355 niin kerromme lisää.

❞Auttaminen on tekoja. Suuria ja pieniä.

11

Kirja-ale!

18.1.–4.2.2012

Kirjoja rajoitettu määrä – tilaa heti!

3,–90

(norm. 13,00)

9,–90

12,90–

(norm. 25,90)

(norm. 27,90)

3,– 90

9,– 90

Charles M. Shultz

Tiina Koskimies, Maarit Knuuttila

Tenavien teologiaa

Pappilan puutarhassa

(norm. 15,00)

9,–90

(norm. 18,90)

Kasveja ja kulttuurihistoriaa

Aurinko kustannus

(norm. 21,69)

Sally Ann Wright, Honor Ayres

Tuomas Akvinolainen

Santtu Perkiö

Pia Perkiö, Minna L. Immonen

Lastenkamarin rukouskirja

Usko ja rukous

Oman elämänsä tähti

Kun ilo läikkyy

Lahjaksi nuorelle

Tutustu laajaan ale-kirjavalikoimaan Kotimaakaupassa.

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

Terveydenhoitoa

paivi.niemi-impola@welho.com 040 175 9404 Mannerheimintie 40, Helsinki

Hammashoitoa

PERHETERAPIAA, PARITERAPIAA JA VANHEMPAINOHJAUSTA

P S YKOT E R A P I A A Pä i v i N i e m i - I m p o l a psykoterapeutti,, TM pastori KELA-pätevyys

Soile Hakalehto, Perheterapeutti (ET), sosiaalikasvattaja 050 3637934, soile.hakalehto@gmail.com vastaanotto Eteläinen Hesperiankatu, Helsinki mahdollisuus kotikäynteihin

Hautauspalveluja

Lakiasioita

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

ILMAINEN NEUVO OY:n

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

www.ilmainenneuvo.

K&P

www.hautaus.fi

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

HAUTAKIVET

Vuokrata halutaan

Ostetaan Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

12

Sanoja onnesta

www.suurellasydamella.fi

Palveluja tarjotaan Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

”Amme kuin jalokivi” Kph-kalusteiden pinnoitustyöt 20 v. kokemuksella, 5 v. takuu. Myös seinälaatat. Hintaesim.

KOTISIIVOUSP amme 425,-. Huom! Verovähennyskelpoinen. Ilmainen arviointi ja tarjous: 046 619 6456 tai www.ammehuolto.com Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Vantaan seurakunnat 1.1.–6.1.

Kastettu

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Haluatko tehdä hyviä tekoja? la 21.1. klo 10.30–13 toiminnanjohtaja Olli Valtonen kertoo HelsinkiMission tarinan. Tule kuulemaan miten toimia vapaaehtoisena Hakunilan seurakunnassa.

Messu su 22.1. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Outi Noponen.

Matalan kynnyksen maanantai peruttu 23.1. virkistyspäivän takia.

Lähetyspiiri ma klo 18.30–20.

Päiväraamattupiiri ti 24.1. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ti 24.1. klo 19.

Viikkomessu to klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 22.1. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri ti kello 11–13.

Seniorikerho ti 24.1. klo 13– 14.30. Ystävänpäiväkorttiaskartelua.

Omaishoitajienryhmä ti 13– 14.30.

Miesten raamattu- ja saunailta ti klo 18.30–20.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Vekarakirkko su 22.1. klo 15.

Voit ottaa kirkkoon mukaan unilelun tai muun itsellesi tärkeän lelun. Toiminnallinen jumalanpalvelus koko perheelle. Alussa jaamme tehtävät ja toteutamme messun yhdessä.

Perhekahvila ma 23.1. klo 9–11.

Mukulamessu su 5.2. klo 15.

Ryhmä äideille ja vauvoille 14.2. alkaen tiistaisin klo 13– 14.30 Tule vauvan kanssa jakamaan kokemuksia ja ajatuksia äitiydestä. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äidille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin alle 6 kuukauden ikäisiä. Keskustelun lisäksi loruilemme ja opimme vauvojen laululeikkejä. Tarjolla on myös kahvia ja teetä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 9.2. mennessä Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa. pietila@evl.fi

Senioreille Seniorikerho tiistaisin klo 13– 14.30. Avoin ryhmä kaikille senioreille. Alkuhartaus, kahvit, vierailijoita ja mukavaa yhdessä olemista. Seniorikerho kokoontuu parittomilla viikoilla Hakunilan kirkolla ja parillisilla viikoilla Länsimäen kirkolla. Lisätietoja diakoni Elina Vepsäläinen p.050 593 5503.

Muuta Yhteisvastuukeräys alkaa pian! Tarvitsemme lisää lipaskerääjiä. Antaisitko aikaasi pari tuntia? Hyvä keräyspaikka ja konkari

Jani Laukkanen

kaveriksi. Soita diakoni Heli Leskinen p. 050 468 6410.

Kastettu Alisa Venla Ilona Vähäsalo.

Stella Sofia Karhu, Sasu Eino Tarkiainen, Onni Armas Tukiainen.

Hautaan siunattu

Korso

Irja Inkeri Kuikka 90 v, Hannu Kullervo Juntunen 55 v.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto

Avoinna ma–pe klo 9–15. Torstaina 19.1. avoinna klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Auratie 3, p. 09 830 6450

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Perhekirkko su 22.1. klo 10.

Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Perhekirkon jälkeen kahvitilaisuus ja lasten töiden näyttely aiheesta kummi. Erityisesti kummit ovat tervetulleita.

Iltamessu su 22.1. klo 18. Anna-Kaisa Inkala ja Hannu Lehtikangas.

Oopperakerho ke 25.1. klo 17.30 nuortentilassa. Wagnerin ooppera Tannhäuser.

Isä meidän -luentosarja to 26.1. klo 18.30. 4. pyyntö: Anna meille jokapäiväinen leipämme.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä to 19.1. klo 13.

Mukana diakoniatyöntekijä Satu Enrold.

Nettikerho ke 25.1. klo 14–16.

Aiheena terveystiedon lähteitä netissä.

Kirjallisuuspiiri kokoontuu ma 6.2. klo 12. Kirjana Viivi Luikin Varjoteatteri.

Lammaspolku 1 Aikuisten raamattupiiri to 19.1. klo 16. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala.

Silmukoita ja solmuja -ilta ma 23.1. klo 18–20. Pienten lasten äideille ja nuorille sinkkunaisille. Tuuletetaan ajatuksia ja kilistellään puikkoja iltateen lomassa. Kokoontuminen joka toinen maanantai.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 19.1. klo 13, Anne Saviranta.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 19.1. klo 18.

Miesten saunailta to 19.1. klo 18, Vesa Ruokonen.

Messu su 22.1. klo 10, Kimmo Saares, Martti Sirviö ja Mari Liimatainen.

Kylväjäpiiri su 22.1. klo 15. Lehtori Sanna Erelä kertoo juutalaistyöstä.

Runopiiri ma 23.1. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 23.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 23.1. klo 18.30.

Kirkon kahvila tiistaisin on lopettanut toimintansa. Kävijät ovat tervetulleita kahville ja seurustelemaan Kirkon kulmaan, avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Katulähetyksen ruokailu ke 25.1. klo 11.

Lähetyspiiri ke 25.1. klo 13, vierailija Elsa Sysser Lähetysyhdistys Kylväjästä kertoo lukutaitotyöstä Kaukasiassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.1. klo 18, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 25.1. messun jälkeen. Jouluähkyn sulattelua ja kevään ohjelmaan tutustumista. Iltatee. Lastenhoito järjestetty.

Rukousryhmä ke 25.1. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 26.1. klo 13, Mari Liimatainen.

Naisten saunailta to 26.1. klo 18.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100.

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Vapaalan seurakuntatalo

Seurakuntakoti Mikael

Vanha Hämeenkyläntie 9

Venuksentie 4

Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin 19.1. alkaen klo 11.

Kenian piiri to 26.1. klo 11. Vieraana kanttori Kullervo Puumala.

Lapsille Pyhäkoulut: Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, su klo 10, Hämeenkylä, Sahratie 1:n kerhotila, su klo 11, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9, su klo 11, Askisto, Uudentuvantie 6:n kerhotila, ma klo 18.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11 ma Variston päiväkodissa Luhtimäki 2, ti Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9, ja ke Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3, sekä Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1.

Nyyttikerho ma klo 13–14.30 Lammaspolku 1:ssä ja Taaperokerho ke klo 13.30–15 Lammaspolku 1:ssä.

Varhaisnuorille Kevätkauden kerhot ovat alkaneet viikolla 2. Lisätiedot www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla.

Olli Valtosen luotsaama HelsinkiMissio tekee seniori- ja vanhustyötä.

Ihmisen kokoisia hyviä tekoja

H

elsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen on sitä mieltä, että maailma voi muuttua paremmaksi. Oletko samaa mieltä? Tahdotko tehdä hyviä tekoja?

Hakunilan kirkolla järjestettävässä vapaaehtoistyön esittelytilaisuudessa on mahdollisuus kuulla, miten tehdä ihmisen kokoisia hyviä tekoja. Valtonen on mukana tilaisuudessa puhumassa. Hän kannustaa toimimaan vapaaehtoisena ja kertoo samalla HelsinkiMission tarinan. Yhdistys on perustettu vuonna

Nuorten kahvilat avoinna keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 22.1. klo 10, Heidi Ilveskero ja Satu Kurvinen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Kastettu Viljam Aaro Eemeli Huuskonen, Siiri Anni Sofia Karvonen, Elsa Maria Jenniina Parkkonen.

Hautaan siunattu Jorma Ilmari Viitapohja 88 v.

Hyviä tekoja -vapaaehtoistyön esittelytilaisuus la .. klo .– Hakunilan kirkolla

Iloja, haasteita ja heimokuninkaita

R

itva Kalliokosken mieleen on jäänyt erityisesti se, että Namibiassa ihmiset olivat positiivisia ja kaikki ottivat annetun hoidon vastaan kiitollisuudella. Hän työskenteli maassa lähetyslääkärinä 1970–80-luvuilla. Myös hänen miehensä Seppo Kalliokoski teki lähetystyötä.

Onadjokwen sairaala, jossa Ritva Kalliokoski työskenteli, täytti juuri 100 vuotta.

— Kansa on luottanut sairaalaan ja sen antamaan apuun. Työskentelin vuoden ajan sairaalan ainoana lääkärinä, sota-aikaan lääkä-

Vanhemman väen piiri ti 24.1. klo 13, Leena Lehto ja Mari Liimatainen.

Nuorille

1883 ja nykyään sen alaa ovat seniori- ja vanhustyö, nuorten kriisityö sekä työ erityisryhmien parissa.

— Suomalainen ei tyrkytä apuaan, mutta auttaa, kun joku sitä pyytää. Monia motivoi vapaaehtoistyön ilo, joka tulee siitä kun kokee olleensa hyödyksi, kertoo Valtonen.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, pe suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Nikkaristipalaveri to 19.1. klo 15.

Runoryhmä to klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

reistä maassa oli kova pula. Hoidin erästä heimokuningastakin, hän luotti länsimaiseen lääketieteeseen, kertoo Kalliokoski.

Kalliokosken pariskunta kertoo Namibian kokemuksistaan Pirjon ja Pentin tarinatuvassa Rekolan kirkossa. Isäntäparina ovat Pirjo AlaKapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Pirjon ja Pentin tarinatupa: Namibiassa lääkärinä ja lähetystyöntekijänä to .. klo  Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa

Sanan ja rukouksen ilta to 19.1. klo 18.30, Pirkko Jalovaara. Rukouspalvelua.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 22.1. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Noora Hultin.

Kohtaamisia sanan äärellä su 22.1. klo 17.30. Jaakko Rusaman aiheena Kristuksen voitto muuttaa meidät, musiikki Maria Kuurne. Lasten kerhon aiheena Jeesuksen kiusaukset.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 23.1. klo 18.30.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.1. klo 12 alkaa Marttojen valmistamalla lounaalla (5 e). Päivän aiheena on ”Namibiassa lääkärinä ja lähetystyöntekijänä”, vierailijoina Ritva ja Seppo Kalliokoski.

Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Santiago de Compostela -ilta to 26.1. klo 18. Vieraana Anneli Mylläri.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron kevätkauden harjoitukset alkavat ke 1.2. klo 18.30–20. ”Nainen 50+. Pullo ainut

ystäväsi, alakulo seuranasi?”

Suljettu, vertaisuuteen tukeutuva ryhmä alkaa ti 31.1. klo 13–15.

Kysele lisää ja ilmoittaudu p. 050 553 8459 / Irma Liljeström.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 23.1. klo 15.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Israel-piiri ke 25.1. klo 18.30.

Varhaisnuorille Kuviskerho tiistaisin klo 17– 18.30 kirkolla. Kuvataiteen perusteita opetellaan monipuolisesti. Ilmoittautumiset Marille, p. 050 535 3072 tai mari.vuorisalmi@evl.fi.

Lapsille Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

13

Vantaan seurakunnat 1.1.–6.1.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki, jossa kerrotaan raamatunkertomuksia, lauletaan, hiljennytään, jutellaan ja leikitään, piirretään ja ollaan yhdessä. Pyhäkouluun saavat tulla kaikenikäiset lapset. Pyhäkouluun voi tulla myös koko perheen voimin. Kun lapsi tulee yksin, on hänen hyvä olla neljä vuotta täyttänyt.

Kastettu Tuuli Aino Kaarina Tukiainen.

Avioliittoon kuulutettu Markus Aslak Keva ja Elina MariAnn Lehto.

Hautaan siunattu Vieno Valdemar Niemi 95 v, Kirsti Irmeli Kauppinen 65 v, Pentti Kalevi Isotalus 62 v, Jorma Tapio Löfgren 62 v, Syrilla Inkeri Elisabeth Sahakangas 41 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Pyhän Henrikin legenda -konsertti to 19.1. klo 18. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanisen ja keskiaikaisen musiikin keinoin legendan Pyhästä Henrikistä, joka toi kristinuskon Suomeen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Ekumeenisen rukousviikon musiikillinen ilta pe 20.1. klo 18. Musiikki Vox Silentii, Johanna Korhonen, Hilkka-Liisa Vuori. Rukous Heikki Leppä.

Messu su 22.1. klo 12. Tiina Komulainen, Maria Koukkari, Simo Santaranta.

Hiljainen musiikkiretriitti to 26.1. klo 19.10–20.10. Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Tule kiireen keskeltä rauhoittumaan tunnelmalliseen kirkkoon. Pääset paikalle Tikkurilasta kätevästi bussilla (linja 55 klo 18.44 Tikkurilan

asemalta ja linja 611 klo 18.41 kaupungintalolta).

raamattupiiri ke 25.1. klo 17.30– 19.30. Lauri Wendland.

Tikkurilan kirkko

Nuorille

Asematie 12, p. 09 830 6223

Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

Ilosanomapiiri to 19.1. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri torstaisin klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 19.1. klo 18. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Kirkon maalausryhmä to 19.1.klo 18–21 ryhmähuoneessa. Tule mukaan, olet maalannut aiemmin tai et. Muut kokoontumiskerrat 2.2., 16.2. ja 1.3.Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 5939214.

Laulupiiri pe 20.1. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Messu su 22.1. klo 10. Toni Fagerholm, Päivi Helén, Samppa Laakso.

Inkeripiiri su 22.1. klo 15 kahviossa.

Eläkeläiskerho ma 23.1. klo 13 kahviossa. Yhteisvastuu, diakoni Toomas Takala.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 23.1. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 24.1. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 24.1. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.1. klo 18. Maria Koukkari, Simo Santaranta.

Tikkurilan Hannat to 26.1. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 26.1. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Näppärin sormin -ryhmä to 26.1. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon ulkomaan avun kautta.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Rauhanyhdistyksen seurat ke 25.1. klo 19, Tapio Leppänen.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken lähetyspiiri ke 25.1. klo 18. Lapsille omaa ohjelmaa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 20.1. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 25.1. klo 13.30.

Toomas Takala.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten

Leipää ja viiniä ➤

Varhaisnuorille Kerhot aloittavat viikolla 3.

Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista tied. lapsityönohjaaja Päivi Romula p. 050 410 3863. Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerho klo 9.30–11 Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa.

Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu on 2 € / perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilm. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista. Ei ennakkoilmoittautumista. Tarjoilumaksu 1,5€ / perhe.

Pyhäkoulut Tikkurilan kirkon alakerrassa klo 10–11, Kartanonkosken kerhotilassa klo 11–12, Ilolan seurakuntatalolla klo 11– 12, Ristipuron seurakuntakodissa klo 11–12. Tiedustelut Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi

Muuta Pariskuntien iloksi ja onneksi -pienryhmä Ylästössä sunnuntaisin 5.2, 12.2., 4.3., 11.3. ja 18.3 klo 16–19. Ei lastenhoitoa. Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila/seurakunnan-toiminta/aikuisille. Ryhmään otetaan 6 paria. Tied. ja ilm.25.1. mennessä kirsti.hilden@evl.fi, p.

050 3827 987.

Lähemmäs toisiamme — avioliiton ja parisuhteen parhaaksi

Kastettu Reino Merlin Parkkinen.

Hautaan siunattu Hilja Esteri Tirkkonen 92 v, Hanna Maria Säisä 87 v, Pertti Juhani Lajunen 68 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön

kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 19.1. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 19.1. klo 17.30 kerhohuoneessa 4.

Miesten piiri to 19.1. klo 18.30 takkahuoneessa. Katsaus vuoteen 2012.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 20.1. klo 16–19. Ryhmä on täynnä. Tiedustelut ohjaaja Riitta Eloranta p. 050 300 5641.

Messu su 22.1. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Kari Jerkku.

Pyhäkoulu su 22.1. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Maanantaipiiri ma 23.1. klo 13– 15 takkahuoneessa. Raamatturukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 23.1. klo 15– 16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 23.1. klo 17.30–19 takkahuoneessa. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 24.1. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa.

Alfa-kurssi ti 24.1. klo 18.30– 20.30. Alfa-kurssi on avoin kaikille, jotka haluavat tutustua kristinuskoon, ovat vasta löytäneet uskon, eivät ole tottuneet käymään kirkossa tai haluavat virkistää tietojaan kristinuskosta.

Tied. ja ilm. Erkki Halme, p. 050 573 8532 tai Kaisa Halme, p. 050 326 2882.

Mammaraamis ke 25.1. klo 10– 11.30 kerhohuoneessa 4. Äideille lapsineen.

Kristittyjen ykseyden rukousilta ke 25.1. klo 18.30. Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus. Puhujana Heikki Tyrni Myyrmäen helluntaiseurakunnasta. Iltarukouksen johtaa Mikael Sundkvist Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta. Mukana myös pastorit Risto Pottonen Vantaankosken ja Jouni Salko Hämeenkylän seurakunnasta.

Eläkeläiskerho to 26.1. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 26.1. klo 17.30 kerhohuoneessa 4.

Valokuvanäyttely Kauniit maasta nousevat. Tero Makkosen luontokuvia takkahuoneessa 28.2. asti ma–pe klo 9–16 ja muuten kirkon aukioloaikoina, kun tilassa ei ole muuta toimintaa. Olotila-kahvilan aikaan keskiviikkoisin klo 11–13.30 näyttelyyn voi hyvin tutustua.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 22.1. klo 12. Saarna Risto Pottonen, liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Päivi Grekula, laulu. Messuavustajat Kivistön kirkon raamattupiiristä. Kirkkokahvit.

Raamattu-rukouspiiri ti 24.1. klo 18.30–20 srk-salissa.

Eläkeläiskerho ke 25.1. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 25.1. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan.

Miesten saunailta ke 25.1. klo

18.30–21. Ennen saunomista noin puolen tunnin sauvakävelylenkki. Kokoontuminen Kivistön kirkon edessä. Mukaan omat kävelysauvat, saunamakkarat ja juomat.

Laulajia tarvitaan iltamessuun, jossa lauletaan Juha Vainion sanoin ja sävelin. Iltamessu su 5.2. klo 18, esilauluryhmän ja bändin harjoitukset alkavat klo 16 (tarjolla kahvia, teetä, pientä purtavaa). Ilmoittautuminen paikan päällä. Tied. 050 3816 323, pasi.kilpelainen@evl.fi

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 24.1. klo 12.30–14.

Marja-sarjan konsertti: Bachin kauneimmat kitaralla su 22.1. klo 17. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konsertin yhteydessä myynnissä sen ohjelmasta tehtyä cd-levyä hintaan 15 e.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 19.1. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 19.1. klo 18.30–20.30 Olotilassa.

Naapurimessu su 22.1. klo 11.

Saarna ja liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Sinikka Honkanen. Kirkkokahvit.

Lähetyspiiri ti 24.1. klo 18.30–20 srk-salissa.

Lukupiiri ke 25.1. klo 18 Olotilassa. Franz Kafka: Oikeusjuttu.

Eläkeläiskerho to 26.1. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 26.1. klo 18.30–20.30 Olotilassa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 25.1. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 25.1. klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 22.1. klo 11–12.

Nuorille Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18 erityisnuorisotyön toimistossa, Uomatie 13. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Varhaisnuorille Koululaisten hiihtolomaleiri 20.–24.2. Siikaniemen leirikeskuksessa Lahdessa. Alakouluikäisille tytöille ja pojille. Ohjelmassa hiihtoa, lumikenkäilyä, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa sekä hartaushetkiä. Hinta 110 e / lapsi. Ilmoittautuminen www. vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Lisätiedot Vesa Laukkarinen, p. 050 346 0727.

Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan.

Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan

Ensi sunnuntai on . sunnuntai loppiaisesta. Sen aihe on Jeesus herättää uskon.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 102:16–2, 5. Moos. 2:6–, 2. Kor. 1:–7 ja Mark. 1:2–.

Lohdutuksen sanoja Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia.

2. Kor. 1:3–4

14

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Iso 1 E -koulutus su 22.1. klo 16.30 Wintillä.

Iso 1 B -koulutus ti 24.1. klo 16.30–18 nuorisotilassa.

Iso 1 C -koulutus ke 25.1. klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

-luentosarja ti klo 18–19.45 seurakuntien talon auditorio Unikkotie 5 C. 31.1. Pirjo Kettu ja Toni Fagerholm: Sanat sekoittamassa vai selventämässä? 14.2. Katriina ja Petri Lehti: Hellyys ja seksuaalisuus. 28.2. Pirjo Kettu ja Toni Fagerholm: Rakkauden ja arjen tekoja. Lastenhoito järjestetty. Illoissa mukana pastorit Pirjo Kettu p. 050 363 2372 ja Toni Fagerholm p. 050 310 5020.

Retki naistenpäiville Vivamoon la 4.2. Lähtö Unikkotie 5:n parkkipaikan edestä klo 8, paluu samaan paikkaan n. klo 18. Retkimaksu 35 € sis. kuljetuksen, osallistumismaksun, lounaan ja päiväkahvin. Retkellä mukana lapsityönohjaaja Päivi Romula ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset ja tieto ruoka-allergiasta 23.1 mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Nuorten aikuisten lauluryhmä harjoittelee joka toinen torstai klo 18–20 Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Viime vuonna toimintansa aloittanut lauluryhmä ottaa mukaan uusia laulajia kaikkiin ääniin.

Lauluryhmä esiintyy Tikkurilan seurakunnan messuissa ja muissa sopivissa tilanteissa. Tiedustelut samppa.laakso@evl.fi, p. 050 330 1582.

Inkeripiirin kevätretki Espooseen pastori Oiva Hujasen luokse su 29.1. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 12.30. Mukaan mahtuu 49 lähtijää. Ilmoittautuminen piirissä su 22.1. ja sen jälkeen Päivi Helén p. 050 5722 666.

Hiljaisuuden retriitti Heponiemessä 16–18.3. Ohjaajina pastori Pirjo Kettu ja kanttori Sinikka Honkanen. Retriitin hinta vantaalaisille 90 €, muille 110 €. Lisäksi yhteiskuljetusmaksu 20 €.

Ilm. ja lisätiedot elina.piippo@ evl.fi tai 050 321 3282.

”N

iin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Tämä suomalainen sananlasku ilmaisee suoraviivaisesti asioiden ja käyttäytymisen liittyvän toisiinsa. Oma toimintamme vaikuttaa läheisiimme ja ympäristöömme. Näinhän se on, vaikka emme sitä useinkaan tietoisesti ajattele.

Sunnuntain aihe ohjaa ajatuksemme uskon ja luottamuksen lähteille. Paavali kirjoittaa seurakunnalleen lohdutuksen Jumalasta. Siinä hän liittyy Jesajan sanoihin: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne”.

Kuinka moni meistä kaipaakaan lohdutuksen sanoja myös suhteessamme uskoon ja Jumalaan?

Oma riittämättömyyden tunne, pettymykset ja vastoinkäymiset sumentavat usein näköalan rakastavasta ja lohduttavasta Jumalasta. Tässä kohdin rinnallakulkija voisi toimia sen tietoisuuden varassa, että meillä on lohdutuksen Jumala.

Mitä tapahtuukaan meille eli kuinka metsä vastaa, kun huudamme sinne lohdutuksen ja rohkaisun sanoja? Kannattaa kokeilla uusia lohdutuksen ja rohkaisun askeleita.

Leena Heinonen Vantaan seurakuntien sairaalapastori

Hans von Schantz

kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Lapsille ja perheille Isä–lapsi-leiri Holman leirikeskuksessa Nurmijärvellä 11.–12.2.

Talvista toimintaa sisällä ja ulkona isille ja kaiken ikäisille lapsille. Vauhdikasta yhdessä olemista, pelailua, saunomista ja hiljentymistä. Hinta 80 e / perhe. Tied. pastori Maari Santala p. 050 347 6045. Ilmoittautumiset 2.2. mennessä osoitteeseen maari.santala@evl.fi Mainitse ilmoittautuessa yhteystietosi, ruoka-allergiat ja lasten nimet sekä iät.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30, Viherpuiston asukaspuistossa ma 5.3. ja 21.5. klo 10.30 ja pe 27.4. klo 10.30, Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa su klo 11–12.

Muuta Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Raamattupiireissä on tilaa: Kivimäen raamattupiiri kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina klo 19–20.30. Tied. ja ilm. p. 050 512 1168. Raamattupiiri kokoontuu parittomien viikkojen perjantaina klo 19–20.30. Tied.

Eira Eriksson p. 0400 487 639.

Kastettu Samuel Hugo Aukusti Neulaniemi, Jare Aleksanteri Pesonen, David Alexander Kytönen, Max Juhani Nurmi.

Hautaan siunattu Niilo Aarno Paavali Laitinen 78 v, Oiva Aukusti Auvinen 60 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13 Ekumeniska böneveckans tvåspråkiga andakt fre 20.1 kl. 18 i Helsinge kyrka St Lars. Kaj Andersson, Päivi Helén och Heikki Leppä.

Högmässa sö 22.1 kl. 10 i Helsinge kyrka St Lars. Anu Paavola.

Foibekretsen må 23.1 kl. 14 i Foibe servicehus.

DiB-kväll ti 24.1 kl. 15 i Bagarstugan, Kaj Andersson och Daniela Hildén.

Diakoni- och pensionärskrets ti 24.1 kl. 13 i Myrbacka kyrka, St Martins.

Missionskväll on 25.1. kl. 18 i St Martins kapell.

Sottungsby/Håkansbölekretsen to 26.1. kl. 13 i Håkansböle kyrka.

Yhteiset Huonokuuloistyö Retki Tuomasmessuun su 5.2.

Mikael Agricolan kirkkoon Helsinkiin. Lähtö palvelukeskus Foibesta, Sairaalakatu 7, klo 16 ja Unikkotie 5:stä klo 16.15. Kirkkokahvi ennen messua Cafe Jugendissa. Hinta 10 e. Ilmoittautumiset viimeistään 28.1. diakoni Mariela Salmiselle p. 050 528 2056.

Kehitysvammaistyö Kehitysvammaisten musakerho la 21.1. klo 10–11.30 poikkeuksellisesti Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

Perheneuvonta Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ti 7.2. klo 18 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa ja on tarkoitettu vanhemmille, joiden perheessä on 4–10-vuotiaita lapsia. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen p.

050 347 6846 ja Leena Jokinen p.

050 347 2917. Ilmoittautumiset

— Bach kirjoitti sävellyksensä niin, että jokaisen soittajan tuli lisätä soittoon oma panoksensa, korukuviot ja improvisaatiot, sanoo Janne Lehtinen.

Bachia kitaralla Kitaralla voi soittaa musiikkia, jota ei ole sille sävelletty.

D

iplomikitaristi Janne Lehtinen kertoo pitäneensä J. S. Bachin musiikista pienestä pitäen. Täyttäessään 50 vuotta hän päätteli, että alkoi olla aika ottaa Bachia myös omaan ohjel-

mistoon.

Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan Lehtinen on työskennellyt kitaransoiton opettajana Hyvinkään Musiikkiopistossa. Vaikka hän hankkiikin leipänsä pääasiassa opettamalla toisia, hän mieltää itsensä ennen kaikkea soittajaksi.

Vuosituhannen vaihteesta Lehtiselle on vakiintunut oma työskentelytapansa. Hän suunnittelee, valitsee ja harjoittelee konserttiohjelman ja levyttää sen omakustanteena ennen konserttikiertueelle lähtöään.

— En tiedä muita, jotka tekisivät näin. Levyttäminen on nykyään niin helppoa, ettei siihen tarvitse firmoja. Aluksi äänitin soittoani akustiikassa, lähinnä kirkoissa, mutta myöhemmin olen tehnyt sitä kotona.

— Live-konsertti on kuitenkin ykkösasia, levy ei koskaan yllä samalle tasolle. Musiikki on tarkoitettu soitettavaksi ihmisille, ja on aivan eri asia soittaa ihmisille kuin mikrofoneille.

Konserttia suunnitellessaan Janne Lehtinen

kertoo katsovansa, että ohjelma on tarpeeksi kevyt ja lyhyt. Seurakunnat ja kanttorit toivovat noin kolmen vartin mittaista konserttia.

— Bach ei ole säveltänyt mitään kitaralle, mutta hänen pienimuotoiset teoksensa, kuten tanssit, preludit ja jopa kantaatit, sopivat hyvin soitettavaksi kitaralla.

Näppäilemällä soitettavista kielisoittimista oli Bachin aikaan kehittynyt huippuunsa luuttu. Sille Bach myös sävelsi.

27.1. mennessä ohjaajille tai p. 09 830 6330.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

— Barokkiluutussa saattoi olla jopa 36 kieltä.

On ymmärrettävää, että sen virittäminen ja soittaminen alkoi käydä vaikeaksi. Onkin veistelty, että jos luutunsoittaja eli 80-vuotiaaksi, häneltä kului 20 vuotta pelkkään viritykseen.

Kun lisäksi luutun ylläpitäminen oli yhtä kallista kuin hevosen pito, on ymmärrettävää, että kiinnostus soittimeen väheni ja koko soitin melkein katosi pianon tultua. Bachin aikaan tunnettiin klavikordi ja pianon esimuodot.

— Kitarakin on vanha soitin. Sitä on käytetty luutun rinnalla. Mutta luuttu oli hovisoitin, ja kitara on aina ollut kansanmusiikkisoitin.

Bachin sävellyksiä joutuu yleen-

”

sä yksinkertaistamaan, kun niitä sovittaa kitaralle. Urkuteoksista jää monia ääniä pois.

— Kitaralla pystyy luomaan illuusion, että Bachin teoksen äänet kuuluvat. Olennaista on, että saa syntymään oikeanlaisen tunnelman, Janne Lehtinen sanoo.

— Kantaatit on alun perin sävelletty kuorolle ja orkesterille, ja sen takia ainakin puolet sävelletystä musiikista on pakko jättää pois. Jäljelle jää lähinnä melodia ja basso, ja väliääniä sen verran kuin pystyy soittamaan.

Lehtinen arvioi, ettei kaikki muu musiikki kestäisi samanlaista yksinkertaistamista kuin Bachin teokset.

— Jos kaikesta muustakin musiikista jätettäisiin aineksia pois samalla tavalla, ei jäljelle jäisi aina oikein mitään.

Joistakin Bachin teoksista löytyy valmiita sovituksia, mutta Lehtinen ei soita niitäkään ihan sellaisenaan.

— Bach niin kuin muutkin vanhat mestarit kirjoitti sävellyksensä niin, että jokaisen soittajan tuli lisätä soittoon oma panoksensa, tyylin mukaiset korukuviot ja improvisaatiot. Säveltäjä ei siis tosiaankaan merkinnyt tuolloin kaikkea valmiiksi nuotteihin.

Kysy neuvoa internetin käytöstä ma 23.1. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedonhaku netistä ja sähköpostin käyttö.

Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

Ilmavalokuvia Tikkurilasta vuosien varrelta 1.2. asti

Janne Lehtisen kiinnostus kitaraan alkoi varhain.

— Ensimmäisen kerran kuulin kitaransoittoa pikkupoikana juhannuskokolla. Myöhemmin se tuli tutuksi laulunsäestyksistä leirinuotioilla. Jo ne muutamat soinnut, joita kuulin, kolahtivat minuun.

— Kitaransoitossa oli jotain villiä ja vapaata.

Kitara ei ole suurten salien, vaan kamarimusiikin ja intiimien tilojen soitin.

Tamperelaispoika vietti kesiä Hämeenkyrössä. Siellä serkut soittivat kitaraa.

— Koulupoikana aloin pikkuhiljaa harjoitella itsekseni soittamista.

Kirjastossa oli hyvä musiikkiosasto, vähän kuin internet nykyään, ja sieltä löytyi nuotteja ja muita apuneuvoja.

Lehtinen pääsi 13-vuotiaana musiikkiopistoon. Neljän vuoden jälkeen hänen opettajansa Kari Äikäs rohkaisi häntä pyrkimään SibeliusAkatemiaan.

— Se oli silloin ainoa korkeakoulu, jonne pääsi ilman ylioppilastodistusta. Päästyäni sinne jätin lukion kesken.

Diplomitutkinnon suoritettuaan Lehtinen kävi maailmalla joillakin kitaransoitongurujen mestarikursseilla.

— Idolini John Williamsin opetuksessa minulle selvisi, että on loputtomasti erilaisia tapoja ilmaista itseään kitaralla. Jokainen voi löytää tyylinsä ja tapansa tehdä sitä.

On aivan eri asia soittaa ihmisille kuin mikrofoneille.”

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Ulla-Maija Vilmi

Janne Lehtisen konsertti Bachin kauneimmat kitaralla su .. klo  Seutulan kappelissa, su .. klo  Hämeenkylän kirkossa, ma .. klo  Hakunilan kirkossa ja pe .. klo  Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma  euroa.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, levyjä ja urheiluvälineitä. Ei oteta vastaan kirjoja eikä lehtiä.

15

koonnut Nina Riutta

säkkikauPalla eli 4500 vauvannuttua matkusti viime vuoden lopulla pickupin lavalla Addis Abebasta Länsi-Etiopiassa sijaitsevaan Airan sairaalaan.

Nutut ovat kulkeneet pitkän matkan, sillä ne ovat peräisin eri puolilta Suomea innokkailta neulojilta. Niitä on tehty niin kotisohvilla kuin seurakuntien piireissä ja eri järjestöissä. Vantaalta nuttutalkoisiin ovat osallistuneet muun muassa Hämeenkylän seurakunnan HAIK-käsityöpiiri, Lions Club Komeetat ja Vantaan Tilkkutiiraajat.

Vauvannuttuja Airaan viemässä ollut Kansanlähetyksen lähetti Pirkko Tuppurainen kertoo, että nuttuja on Suomessa neulottu nyt kolmen vuoden ajan. Airan sairaalan lisäksi niitä on lahjoitettu myös Addis Abebaan Mustan leijonan sairaalaan ja eri orpokoteihin.

Sairaaloissa nutut toimittavat sekä äitiyspakkausten että keskoskaappien tehtävää.

— Tarkoitus on, että ne äidit, jotka eivät ole valmistautuneet vauvansa syntymään, saisivat edes nutun. Lisäksi nuttuja tarvitsevat keskos-

”Luennoin kirkon seminaareissa ja tulen teologien kanssa loistavasti toimeen, mutta kun aletaan veisata virsiä tai lukea ruokarukousta, tunnen oloni hiukan kiusaantuneeksi.

— — Sen sijaan kirjoittaessani kristinuskosta tai lukiessani Raamattua olo tuntuu ihan luontevalta.”

Göran Schmidt / Livrustkammaren

Kirjailija Tuomas Nevanlinna Pikkuväki-lehdessä 1/12

.. Onnea, Heikki!

● ●

Joskus on ohimennen käväissyt mielessä, että mitä minulle tapahtuu sitten, kun olen kuollut, vai tapahtuuko mitään. En ole yksin mietteineni. Amerikkalainen neurotieteilijä David Eagleman on antautunut pohtimaan asiaa kirjan verran. Tarinoita tuonpuoleisista (Avain 2011) antaa 40 erilaista, mutta lopullista vastausta.

16

Minua miellyttää esimerkiksi mahdollisuus saada uusintoja tästä tämänpuoleisesta elämästä. Viis siitä, että elämä toistuu takaperin tai niin, että kaikki samankaltaiset tapahtumat on lätkäisty peräkkäin. Minun lisäkseni taivaassa voisi olla ehkä myös niitä ihmisiä, jotka jo vanhastaan muistan. Ikävää kyllä on se, että tuonpuoleiseen siirtyvät myös käytöstä poistetut tietokoneet, nolot kännykät ja kulahtaneet t-paidat.

Jumala olisi kiva nähdä kasvoista kasvoihin. Tosin Eaglemanin mukaan voi olla niinkin, että kasvoja ei ole lainkaan tai niitä on useammat.

Eagleman ratkaisee myös ongelman, jota teologit ovat vuosisatoja pyöritelleet.

1200-luvulla elänyt Tuomas Akvinolainen päätyi pohdinnoissaan siihen, että ylösnousemuksessa kaikki ovat täydellisen ikäisiä — eli vähän päälle parikymppisiä. Eagleman on sitä mieltä, että jos kaikki saisivat elää tuonpuoleisessa nuorina aikuisina, siellä vain jahdattaisiin seksiä. Eikä mikään muukaan ikä ole hänen mielestään hyvä, niinpä Jumala on keksinyt, että taivaassa jokainen jakautuu useaksi eri-ikäiseksi minäkseen.

Kuoleman jälkeen?

Amaryllis jossa värit ja äänet hyökyvät jatkuvalla volyymilla.

Kolmen päivän ajan seurasin lumoutuneena, millä voimalla kasvi työnsi verenpunaista, loistavaa kukkaa nupustaan. Sen olisi voinut nähdä tapahtuvan — niin kuin kovasti nopeutetulla filmillä. Harmaassa talven valossa kukka ponnisteli kuin synnyttäjä voitonvarmana, täynnä vimmaa. Täältä tullaan, elämä!

Niin häikäise maallinen katseeni, sinä lyhtyjen lyhty! Riemusta kasvat tähän niukkaan valoon.

Riemu kannatelkoon meitä kanssasi.

Eila Jaatinen

Raimo Jaatinen

S

vauvat, jotka täytyy sairaalassa saada pysymään lämpiminä, Tuppurainen sanoo.

Hän huomauttaa, että etiopialaisnaisista vain kahdeksan prosenttia synnyttää sairaaloissa, joten lahjoitusnuttujen toivotaan motivoivan useampia äitejä hoidon piiriin. Jotkut äidit nimittäin synnyttävät ihan yksin ilman kenenkään apua.

Heikki-nimi on jo keskiajalta tunnettu suomalainen muunnos Henrikistä. Almanakassa nimi on ollut 19. tammikuuta vuodesta 1891.

Touhulan perheen eli Helmin ja Heikin sarjakuvasankarilla Heikillä ei ole alkuaan mitään yhteyttä Henrikiin, sillä hänen nimensä on Dagwood Bumstead.

Viime vuonna Heikki-nimen sai 186 poikaa.

Vartin retriitti

ain amarylliksen ja laitoin sen vähävaloiselle keittiön pöydälle. Kun aamulla menin katsomaan sitä, sen kalpea ja jäykkä varsi oli saanut hiukan punerrusta.

Ensin amaryllis oli kuin kiveä, monoliitti. Sitä katsoessa ei jaksanut uskoa näkymättömään kauneuteen.

Meidän tuntosarvemme harjaantuvat elämässä usein juuri tähän. Suurin osa kauneuden, ilon ja valon koodeista vain viittaa johonkin mahdolliseen, tulevaan. Arki ei ole laajakangaselokuva,

Vaatetta vauvoille.

Neurotieteilijän näkökulma

Kustaa III:n kullattu turnajaisvarustus.

●

Kaisa Halonen

kiehtovatko ritarit? Suomen Kansallismuseon Ritaripajassa ehtii vielä tammikuussa tutustua ritareihin ja linnoihin.

Pajassa saa kokeilla haarniskaa ja miekkaa, päätellä millaisia osia turnajaishaarniskaan kuului, istua naistensatulassa, perehtyä vaakunoihin ja suomalaisiin linnoihin. Ja ritariteltassa voi lukea ritariaiheisia kirjoja.

Ritaripaja sopii parhaiten 7–12-vuotiaille. Paja laajentaa Uskolliset ystävät — Kuninkaallisia hevosia ja koiria -näyttelyä, jonka viimeisenä aukiolopäivänä 29.1.

Kansallismuseossa on tapahtumasunnuntai klo 11–14. Siellä kuulee tietoiskuja näyttelystä ja voi askarrella mukaan otetulle leikkikoiralle kaulapannan. Pienet ratsastajat pääsevät laukkaamaan keppihevosradalla.

Sisäänpääsymaksu museoon on 6 / 8 euroa. Alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Kansallismuseo on avoinna ti–su klo 11–18.

Äitiyspakkaus afrikkalaisittain

Hans Memling: Viimeinen tuomio (1466–1473)

Pukeudu haarniskaan

01 jKr.