Lauri 2012 nro 28 (6 9)

VANTAAN

Eron jälkeen avuksi tuli perhekummi ➤ 6

28

6.9.12

www.vantaanlauri.fi

Timanttihäät ➤➤3 Parisuhteen treeniä ➤➤5 Vihdoin naimisiin ➤➤15

Sini Pennanen

➤➤8–9

Reppu ja reissunainen Ihmisen ei pidä uskotella itselleen mitään — Mikko Salmi ➤ 16

Uutiset Suvi Sievilä

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 6.9.2012

Lapset pois perhehelvetistä

Julkisuudessa käydään välillä kes‑ kustelua siitä, että Suomessa teh‑ dään liikaa lasten huostaanottoja ja vanhempia sorretaan. Varmaan tätä‑ kin tapahtuu, mutta väitän, että huos‑ taanottoja pitäisi tehdä enemmän, jos katsotaan lasten etua. Lisäksi pitäisi olla enemmän voimavaroja myös en‑ naltaehkäisevään työhön ja lasten ti‑ lanteen jatkuvaan seurantaan. Tämän karun todellisuuden toivon Vantaan päättäjienkin pitävän mielessä, kun päätetään tulevien vuosien säästöistä.

Lastensuojelun paineet ovat suu‑ ret ja asiakasmäärät kasvussa, juridiik‑ ka ja paperisota vievät aikaa ja kui‑ tenkin pitäisi pystyä näkemään, mikä on lapsen todellinen tilanne. Se vaatii luottamusta ja aikaa, sillä lapsi pelkää kertoa tai ei osaa edes sanoittaa tilan‑ nettaan.

2

Seurakuntien liikuntakerhoissa oppii elämäntaitoja

V

antaan seurakunnissa käynnistyy jälleen syksyn myötä lukuisia lasten ja nuorten liikuntakerhoja. Osassa kerhoja keskitytään vain yhteen lajiin, mutta seurakunnissa on myös liikuntakerhoja, joissa kokeillaan useita eri muotoja saada hiki pintaan. Urheiluseurojen junioritoimintaan verrattuna seurakuntien liikuntakerhoissa kynnys on matalalla. Osallistumismaksua ei yleensä ole ja kaikkia kannustetaan jatkamaan harrastustaan.

Esimerkiksi Korson seurakunnassa liikuntakerhojen tarjonta on laajaa. Syyskuussa toisella viikolla aloittavat temppukerhot, tanssikerho ja useat salibandyryhmät. Kerhoissa käy sekä tyttöjä että poikia.

— Meillä ei katsota, oletko tarpeeksi hyvä päästäksesi mukaan, vaan kaikki pääsevät joukkueisiin. Kelkasta ei myöskään putoa, vaikkei ostaisikaan kalliita harrastuskamoja tai treenaisi neljää kertaa viikossa, kertoo nuorisotyönohjaaja Terho Kettunen.

en halutaan onnistuvan, joten myös aloittelijoita kannustetaan ja autetaan kehittymään.

Kaikki saavat myös pelata otteluissa ja turnauksissa.

— Kerhoissamme toimitaan selkeiden sääntöjen mukaan eivätkä kiusaaminen tai eriarvoistaminen ole sallittuja, Terho Kettunen sanoo.

Fyysinen ja henkinen hyvinvointi tukevat toisiaan.

— Aikaisemmin lapset leikkivät liikunnallisia pihaleikkejä, mutta nyt moni pelaa tietokonepelejä useiden tuntien ajan joka päivä. Yhdessä liikkuminen kohottaa kuntoa ja vahvistaa ryhmässä toimimisen taitoja. Erityisesti energiset pojat tarvitsevat liikuntaharrastuksia, Kettunen summaa.

Kerhojen ohjaajina toimii kaiken ikäisiä seurakuntalaisia nuorista eläkeläisiin saakka. Monesta kerholaisesta tulee ohjaaja, kun ikää karttuu. Ohjaajapesti on nuorelle tärkeä vastuutehtävä, jossa voi harjoitella työelämää varten. Kokemuksesta on hyötyä sekä työ- että opiskelupaikan haussa. Tehtävästä saa myös pienen palkkion.

Terho Kettusen mukaan Korsossa ollaan avoimia myös uusille kerhoideoille.

— Meillä on vuosien varrella ollut myös

Tavoitteena hyvä joukkuehenki Seurakuntien liikuntakerhojen ohjaajia on opetettu kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kerhoissa on hyvä henki, eikä touhu mene liian kilpailuhenkiseksi. Kaikki-

uimakerho ja seinäkiipeilykerho. Ehkä jatkossa voimme aloittaa vaikka skeittauskerhon.

Harrastuksia lähinurkilla Hakunilan ja Rekolan seurakunnissa liikunnallisten kerhojen järjestämisessä on apuna Vantaan NMKY. Liikuntakerhoja ja tapahtumia onkin tarjolla runsaasti kaikenikäisille.

Liikunnalliset kerhot ovat seurakunnille yksi työväline lasten ja nuorten tavoittamiseksi heidän omassa asuinympäristössään.

— Erityisesti maahanmuuttajanuorten tavoittamiseksi ne voivat olla ainoa mahdollisuus, toiminnanjohtaja Justus Kivimäki Vantaan NMKY:stä toteaa.

Kerhotoiminta on myös NMKY:n tapa tukea paikallisseurakuntien työtä. NMKY kantaa kerhojen toiminnasta päävastuun ja seurakunnat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja siitä tiedottamiseen.

Kerhoissa on noin 50 euron osallistumismaksu, josta voidaan tarvittaessa myös joustaa. Toimintaa varten NMKY saa taloudellista tukea sekä Vantaan seurakunnilta että Vantaan kaupungilta.

Pauliina Koponen

Lisätietoja liikuntakerhoista saa Vantaan seurakuntien verkkosivuilta ja nuorisotyönohjaajilta.

Päiväkummun seurakuntatilan selvittely jatkuu

R

ekolan seurakunta tarvitsee kipeästi tilan Päiväkummussa, mutta kaupungin kanssa suunnitellun yhteishankkeen rahoitusmalli tuo mutkia matkaan. Nykyisen rakennuksen paikalle on suunniteltu rakennusta, jossa olisi asuntoja kehitysvammaisille ja kerhotila seurakunnan toimintaa varten.

Ongelmana on hankkeen rahoitus. Tämänhetkisen mallin mukaan Vantaan seurakunnat joutuisi maksamaan seurakuntatilaa varten otettavan 950 000 euron lainan.

20-vuotisen lainan maksun jälkeen koko rakennus, mukaan lukien seurakuntatila, olisi kuitenkin VAV-asuntojen omaisuutta.

Rekolan seurakuntaneuvosto toivoo hankkeen etenemistä. Samalla se toteaa, ettei hanke ole järkevä, ellei seurakuntatila jää

●●

Kirkon Ulkomaanapu avustaa Syyrian väki‑ valtaisuuksien uhreja. Vain harvoilla kansain‑ välisillä järjestöillä on lupa toimittaa maahan apua. Alueelle toimitetaan ruokaa ja lääkkeitä ja ihmisille tarjotaan suojaa sekä psykososiaa‑ lista tukea.

●●

K ampin kappelissa on käynyt jo yli 150 000 kä‑ vijää. Parhaimmillaan kävijämäärä on ollut jo‑ pa 3800 yhden päivän aikana. Yhä useampi on kaivannut myös keskusteluapua käydessään kappelissa. Kappelissa on paikalla sekä kirkon työntekijöitä että kaupungin sosiaalityönte‑ kijöitä.

Vantaan seurakuntien omistukseen.

Rekolan kirkkoherran Mikko Matikaisen mukaan seurakunta on valmis maksamaan kerhotilojen noin 20 000 euron vuotuiset käyttökulut. Rahoituskustannukset maksettaisiin seurakuntien kiinteistöpalveluista.

Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtajan Sari Turusen mukaan Päiväkummun hankkeen selvittely jatkuu ja siihen haetaan seurakuntien kannalta parempaa ratkaisua. Asiasta päättää Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto.

Jos hanke etenee, se vaatii kaavamuutoksen ja Vantaan kaupungin päätökset. Päiväkummun nykyinen seurakuntatalo on kovassa käytössä, mutta huonossa kunnossa, joten kovin pitkään toiminta ei siellä voi jatkua.

Antero Harju

Eerikan kohtalo on paljastanut us‑ komattomia puutteita lastensuojelun toiminnassa, viranomaisten yhteis‑ työssä ja Suomen lainsäädännössä.

Niitä ei ratkaista rahalla, vaan asetta‑ malla todella ykkösasiaksi lapsen etu ja nopea toiminta. Nyt laki esimerkik‑ si velvoittaa terveydenhuoltohenki‑ löstöä ilmoittamaan poliisille lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta törkeää pahoinpitelyä ei saa ilmoittaa suoraan, vaan asia pitää kierrättää las‑ tensuojelun kautta.

Lapsiasiainvaltuutettu Maria Kai‑ sa Aula on oikeassa vaatiessaan laajaa tutkintaa asiasta. Hän vertaa tilannet‑ ta suuronnettomuuksien tutkintaan ja vertaus on oikea. Tätä vahvistaa Ter‑ veyden ja hyvinvoinnin laitoksen ra‑ portti perhesurmista: monet niistä oli‑ si voitu estää, jos uhkailut olisi otettu vakavasti ja tieto viranomaisten välillä olisi kulkenut.

Seurakunnat tarjoavat runsaasti liikuntamahdollisuuksia lapsille ja nuorille.

Katri Saarela

K ahdeksanvuotiaan Eerikan kuo‑ lema on jotakin niin järkyttävää, et‑ tä syyttäjä on kuvannut sitä Suomen rikoshistorian iljettävimmäksi rikok‑ seksi.

Vaikka nyt paljastunut pahuus on käsittämätöntä, niin ikävä kyllä tapa‑ uksen uutisointia seuratessa on käy‑ nyt selväksi, että moni muukin lapsi ja nuori elää Suomessa fyysisesti piinat‑ tuna tai vakavasti laiminlyötynä omas‑ sa perheessään. Pelastakaa lapset ‑jär‑ jestön ylilääkäri Jari Sinkkonen kertoi Ylen Aamu-tv:ssä lauantaina esimer‑ kiksi perheestä, jossa 7-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika liottivat nälissään vessapaperia veteen.

Päiväkummun seurakuntatalo on huonossa kunnossa. ●●

Vantaa etsii 7–12-vuotiaita lasten asiantunti‑ jaryhmään. Ryhmän tehtävänä on tukea Lasten Parlamentin kahta vantaalaisedustajaa, toimia tiedonvälittäjänä omassa koulussaan ja tuoda aikuisten tietoon lapsille tärkeitä asioita. Mu‑ kaan voi ilmoittautua 7.9. mennessä. Tarkempia tietoja löytyy Vantaan kaupungin nettisivuilta.

Kampin kappeli on kiinnostanut monia.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Ropoja ja veroja Yhtä asiaa kadehdin pohjoisamerik‑ kalaisesta kulttuurista: lahjoittami‑ nen tuntuu olevan niin syvällä elä‑ mäntavassa, ettei se näyttäydy teen‑ näisenä. En kylläkään ole koskaan käynyt Yhdysvalloissa, joten tukeu‑ dun silminnäkijätodistuksiin. Kerro‑ tusta tulee hyvä mieli.

Itse olen kasvanut sellaisessa lah‑ joittamiskulttuurissa, jossa ihantee‑ na on lesken ropo. Siis kertomus köy‑ hästä leskestä, jonka kahta kolikkoa Jeesus näyttää kehuvan. Nuo kaksi kolikkoa olivat suhteessa enemmän kuin kenenkään muun huomattavas‑ ti suuremmat lahjoitukset. Tästä on kasvanut toisaalta ajatus, että lahjoit‑ tamisen pitäisi jotenkin tuntua, ja toi‑ saalta se, että pienikin lahjoitus on tärkeä.

— Pyhän Laurin kirkko on kaunis ja historiallinen paikka. Se sopi hyvin osaksi juhliamme, Aune ja Jaakko Anttila sanovat.

Käsi kädessä

Timanttihäiden vietto alkoi Pyhän Laurin kirkosta.

E

lokuun viimeisenä päivänä tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Aune ja Jaakko Anttila menivät naimisiin. He halusivat juhlistaa merkkipäiväänsä yhdessä sukulaistensa ja ystäviensä kanssa.

— Lehdissä ilmoitellaan jatkuvasti timanttihääpareista. Mutta siitä, juhlivatko he hääpäiväänsä jotenkin, ei juurikaan kerrota. Emme ole olleet kenenkään timanttihäissä, Anttilat kertovat.

Niinpä heillä oli täysi vapaus järjestää omat juhlansa niin kuin hyvältä tuntui.

Ohjelman esittäjiä löytyi juhlavieraiden joukosta. Juhlapaikaksi varattiin hyvissä ajoin Midgård. Siellä mahtuivat pyörähtelemään myös senioritanssin harrastajat.

— Kävin ukkojen kuntokoulussa, ja kuulin siellä senioritansseista. Olimme Aunen kanssa seitsemänkymppisiä, kun lähdimme mukaan, ja siinä joukossa olimme nuoria. Lajia voi hyvin harrastaa vielä yhdeksänkymmenvuotiaana, Jaakko Anttila kertoo yhteisen harrastuksen löytymisestä.

Piirileikkiä pikkulikan kanssa Anttilat vihittiin aikoinaan Saksalaisessa kirkossa Helsingissä. Valintaan vaikutti se, että Jaakko Anttilan äiti oli saksalainen.

— Isäni Hannes meni aikoinaan Saksaan opiskelemaan kieltä ja tutustui siellä opettajansa tyttäreen. Myöhemmin isä pääsi opiske-

lemaan teologiaa Leipzigin yliopistoon. Opinnot keskeytyivät, kun luokkatoveri Tampereelta ilmestyi paikkakunnalle ja värväsi isäni mukaan jääkärikoulutukseen, Jaakko Anttila muistelee perheensä vaiheita.

Hannes-isästä tuli myöhemmin everstiluutnantti ja rovasti. Koulutyö oli kuitenkin olennainen osa hänen elämäntyötään. Hän perusti Helsinkiin Tehtaanpuiston koulun, jota sekä Aune että Jaakko kävivät.

Ensimmäisen kerran heidän tiensä hipaisivat toisiaan vuonna 1943. Aune oli silloin oppikoulun toisella, Jaakko kolmannella luokalla. Aune oli luokkansa lyhin, Jaakko pisin.

— Lyhyehkö kaverini neuvoi naureskellen minua hakemaan pikkulikkaa piirileikkiin.

Sota-aikanahan ei koulun juhlissa tanssittu.

Rehtorin poika joutui puhutteluun Aivan ensi näkemältä ei Aunen ja Jaakon yhteinen tarina vielä alkanut. Jaakon jäätyä luokalleen heistä tuli luokkatoverit, ja kohta Jaakko iskikin silmänsä Auneen. Koulujuhlien jälkeen vuonna 1945 Jaakko saatteli Aunea kotiin.

— Puolimatkassa sanoin Aunelle, että minusta tuntuu, että sinusta voisi tulla minun vaimoni, Jaakko Anttila kertoo.

Voi tullakin, Aune vastasi, ja niin he antoivat kättä päälle. Saman tien he aloittivat joka välituntisen käsi kädessä kävelemisen.

Niinä aikoina ei ollut tapana päätyä nopeasti samaan sänkyyn. Jopa koululaisten käsi kädessä kävelemistä pidettiin moraalittomana. Rehtorin poika joutui puhutteluun.

— Kun uhkasin lopettaa koulunkäynnin, jos emme saisi jatkaa Aunen kanssa, vanhem-

pani ymmärsivät, että siinä oli tosi kysymyksessä. Äitini yritti kyllä vielä senkin jälkeen esitellä minulle ystäviensä tyttäriä.

Aune ja Jaakko pääsivät ylioppilaiksi vuonna 1949 ja menivät kihloihin seuraavana vuonna. Kun he menivät naimisiin, Jaakon isä Hannes vihki heidät. Häät pidettiin Jaakon kotona.

Nenäliinakin on yhteinen Aune ja Jaakko Anttila ovat koko ajan olleet hyvin vakuuttuneita siitä, että kuuluvat yhteen.

— Meillä on ollut kaikki yhteistä, ilot ja surut, köyhyys ja rikkaus, kaikki asiat ja tilit.

Kun lähdemme sauvakävelylle, meillä on yhteinen nenäliinakin.

Anttilat ovat sopineet, että rahasta ei riidellä, vaikka joskus on ollut tiukkaa. Toisinaan oli hyvä, että yhtiövastike saatiin maksettua, he summaavat.

— Ajattelen, että jos jompikumpi meistä jää yksin, hän ei ehkä tunne itseään yksinäiseksi, vaan saa voimaa siitä, mitä on ollut, Jaakko Anttila sanoo.

Hän muistelee, miten jo silloin nuorena, kun Aunen kanssa oli annettu kättä päälle, hän rukoili Taivaan Isää, että saisi onnellisen elämän yhdessä Aunen kanssa. Nyt kiitollisuus täyttää mielen.

— En ole ollut mikään kiltti poika, joka olisi tekemisillään ansainnut hyvyyttä elämäänsä. Siksi tuntui tärkeältä, että timanttihäiden yhteydessä on myös kirkkotilaisuus. Jospa jälkipolville jäi mieleen jotain siitä, mitä puhuin ja mihin elämäni perustin.

p ä ivä

e l ä m ää

Lahjoittaminen ei ole minulle itses‑ tään selvää. Toivon, etten kyynisty sen edessä, että haasteet ovat suu‑ ret. Että näkisin pienistä puroista kas‑ vavan virran. Ja että muistaisin elä‑ män tärkeän periaatteen: lahjaksi olen saanut, lahjaksi voin antaa.

Tiesitkö muu‑ ten, että seurakun‑ nan kolehti on erit‑ täin kustannuste‑ hokas tapa lah‑ joittaa hy‑ vään?

Ulla-Maija Vilmi

Aune ja Jaakko Anttilan avioliittoon vihkimisen vuosipäivää vietettiin Pyhän Laurin kirkossa 1.9.

Va i n

Sakari Häkkinen on kirjassa Köyhien Raamattu tuonut kertomukseen ai‑ van uuden näkökulman. Siinä koros‑ tuu Jeesuksen sanat: ”Hän antoi vä‑ hästään, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.” Leski siis antoi kohtuutto‑ masti, enemmän, kuin olisi ollut mie‑ lekästä. Ja siinä ei ole mitään ihan‑ noitavaa.

Aika rajua! Leski ei antanut lahjoi‑ tustaan ainakaan pelkästään hyvästä sydämestä, sillä uhraaminen oli hä‑ nen uskonnossaan pakollista. Onko herttainen kertomus lesken rovosta sittenkin kuva meidän yhteiskunnas‑ tamme, jossa kaikkein köyhimmiltä viedään viimeisetkin siemenperunat?

Aiheellinen kysymys nyt, kun kunnal‑ lisvaaleja käynnistellään.

Meillä on verotusjärjestelmä, jo‑ ka omasta puolestaan tekee tasaus‑ ta. Silti viime vuosikymmenten kehi‑ tys on huolestuttavaa. Samalla, kun toivoisin, että lahjoittamisesta tulisi meille entistä helpompaa henkisesti, pelkään, että hyvinvointiyhteiskun‑ tamme mureneminen kiihtyy. Ken‑ ties nämä kaksi lomittuvat toisiinsa hyvällä tavalla. Niin ei kuitenkaan voi olla — sen enempää yhteiskunnassa kuin seurakunnassakaan — että lah‑ joittamiseen vedoten luovutaan yh‑ teisvastuusta.

Vesa Häkkinen pappi

3

Timo Saarinen

Pisteitä

Pyhän Laurin kappelin lauluillassa keskiviikkona 29.8. käännettiin katse vielä kesään.

Vieläkö on kesää jäljellä?

Markku Mattila

Kaisa-Maria Vuoristo, 31

Kuinka kesälaulut sopivat omiin tunnelmiisi?

— Olen viettänyt kesää aika lailla tavalliseen tapaan: uinut, ratsastanut ja marjastanut. Kanssani lauluillassa oli 3-vuotias Ossi, joka on myös poiminut marjoja. Illan laulut sopivat hyvin kesätunnelmiemme jatkoksi. Laulujen joukossa oli monia suosikkejani, kuten Kesäpäivä Kangasalla ja loppulauluna laulettu Suvivirsi.

Kuinka kappeli toimi yhteislaulutilaisuuden pitopaikkana?

— Kappeli on kaunis ja askeettinen, hieno ja juhlava paikka. Kyllä se sopi tällaisen yhteislaulutilaisuuden pitopaikaksi. Tosin pienempikin tila olisi riittänyt meille parillekymmenelle laulajalle.

Pisteillä 1–5, paljonko annat lauluillalle?

— Annan 4,5 pistettä. Kiva, että keskityttiin laulamiseen. Pienen lapsen kanssa kokonainen tunti tuntui vähän pitkältä ajalta.

Ku i n k a

Anita Luhtasaari, 62 Samppa Laakso, 36 Kuinka kesälaulut sopivat omiin tunnelmiisi?

— Vaikka säät ovat vaihdelleet, kesäni on sujunut hyvin. Olen ollut mökillä Saimaan rannalla ja poiminut mustikoita niin, että niitä pääsee nauttimaan talvellakin.

Kuinka kappeli toimi yhteislaulutilaisuuden pitopaikkana?

— Olin nyt ensimmäistä kertaa sisällä Pyhän Laurin kappelissa. Ulkopuolelta olen sen toki nähnyt hautausmaalla käydessäni. Kun välillä vain kuuntelin, tuntui, että laulu oikein raikui tilassa. On hyvä, että kappelia käytetään muihinkin kuin vain siunaustilaisuuksiin.

Pisteillä 1–5, paljonko annat lauluillalle?

— Annan 4,5 pistettä lämminhenkiselle tilaisuudelle. Myös kanttoreiden esityksiä oli mukava kuulla. Ajattelin tehdä retken Ilolan seurakuntatalolle, jossa järjestetään seuraava lauluilta syyskuun lopulla.

Kuinka kesälaulut sopivat omiin tunnelmiisi?

— Loma meni mukavasti, mutta siitä on jo aikaa. Kiva, kun näin elokuun lopulle osui aurinkoinen ilta, ja pääsimme laulamaan kesän keskelle.

Kuinka kappeli toimi yhteislaulutilaisuuden pitopaikkana?

— Etenkin Vantaan ruotsinkielinen seurakunta on järjestänyt kappelissa laulu- ja musiikkitilaisuuksia. Meille Tikkurilan seurakunnan kanttoreille tämä oli ensimmäinen kokeilu. Kappeli on akustisesti aivan erinomainen tila monenlaiseen musiikin tekemiseen. Täällä laulaessa ei tarvitse pinnistellä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat lauluillalle?

— Annan 5 pistettä iloiselle ja rennolle tunnelmalle. Se, että me Tikkurilan seurakunnan kaikki neljä kanttoria pääsimme musisoimaan yhdessä ja että niinkin moni löysi kappeliin, ilahdutti.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Mihin kierrätykseen?

Laita tavarat kiertoon

K

Saara Vuorjoki

äytetty suodatinpussi laitetaan tietysti biojätteisiin ja mainoskirje paperinkeräykseen. Mutta mihin rikkinäinen juomalasi kuuluu?

Lasten lajittelupeli laittaa aikuisenkin miettimään. Peliä pääsee kokeilemaan ensi pyhänä Myyrmäen kirkolla, jossa vietetään luomakunnan sunnuntaita ympäristötapahtuman merkeissä.

Päivä käynnistyy messulla kello 10. Muu ohjelma alkaa kello 11.30 Kierrätyskeskus tuo paikalle lajittelupelin lisäksi myös nukketeatteriesityksen, jossa pohditaan ovatko tärkeitä tavarat vai ystävät? Johanna Torppala Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta listasi viisi kierrätysvinkkiä.

toon tuttavapiirissäsi, myy ne kirpputorilla tai vie ne esimerkiksi Kierrätyskeskuksen myymälään.

2. Suosi tuotteita, joista syntyy mahdollisimman vähän pakkausjätettä.

3. Hanki pitkäikäisiä tuotteita.

Kannattaa esimerkiksi ostaa sellaiset talvikengät, joita voi käyttää useampana vuonna.

4. Kierrätä myös metalli. Ympäristön kannalta on fiksua käyttää keräysmetallia uusien metallituotteiden valmistukseen.

5. Aina ei tarvitse uutta. Esimerkiksi aikakauslehtiä ja kirjoja voi laittaa kiertoon. Mieti mitä sinun naapurustossasi tai ystäväpiirissäsi voisi kierrättää.

1. Sinulle tarpeeton voi olla toisel-

Luomakunnan sunnuntain messu ja ympäristötapahtuma su 9.9. klo 10–15 Myyrmäen kirkolla

le tarpeellista. Laita lastenvaatteet, huonekalut ja astiat kier-

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Marjaana Liukko, 46, viihtyy kotipihan puutarhassa.

30 % Keuruulainen

Kasvoin keuruulaisella maa- ja metsätilal‑ la. Meillä oli ensin lehmiä, sitten porsassi‑ kala. Meitä lapsia oli neljä. Minä olen sisa‑ ruksista vanhin. Asuimme kolmen sukupol‑ ven yhteisössä. Tilaan kuulunut Keurusselän rannalla oleva mökki on nykyisin perhee‑ ni omistuksessa. Mökillä tulisi käytyä ehkä useamminkin, jos 14- ja 16-vuotiaat poikam‑ me eivät viihtyisi niin hyvin Rekolassa.

4

70 % Rekolalainen

Opiskelin ravitsemustiedettä Viikissä maa- ja metsätalo‑ ustieteellisessä tiedekunnassa. Tapasin siellä puolisoni.

Valmistuttuani pääsin töihin 4H-liittoon, jossa olen nykyi‑ sin nuorisotyön johtajana. Muutimme 16 vuotta sitten Pu‑ kinmäestä Rekolaan paritaloon ja sieltä nykyiseen oma‑ kotitaloomme. Viimeinen muuttomatkamme oli vain neli‑ sensataa metriä. Lähistöllä asuvia ystäviäni tapaan kirjalli‑ suuspiirissä ja ompeluseurassa. Viime talvena perustetus‑ sa ompeluseurassa olen elvyttänyt virkkaustaitoani.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Anssi Rauhala

Mitä sä sanoit?

Parisuhteen hankaluudet johtuvat usein siitä, että puhuminen, kuunteleminen tai ymmärtäminen tökkii.

M

ies ehdottaa mökille lähtöä.

Naisen mielessä herää oletuksia siitä, mitä mökkiviikonlopunvietto tarkoittaa. Ehkä appivanhemmat tulevat taas mukaan. Ehkä mies tekee vain metsätöitä tai juo kaljaa.

Nainen kieltäytyy sellaisesta mökkireissusta. Vaikka tarkemmin ajateltuna, mieshän puhui vain mökille menosta, ei appivanhemmista, metsätöistä eikä oluesta.

— On tärkeä tiedostaa, mitä me kuulemme ja mitä emme kuule, toteaa Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja Lauri Anttila.

Saattaa kuitenkin olla niinkin, että naisen oletukset kumpuavat vanhoista kokemuksista ja tutuksi tulleista tavoista viettää viikonloppua mökillä.

— Jos niin on, vanhoja tapoja on hyvä kyseenalaistaa, Anttila jatkaa.

— Sanotaan, että avioliitot eivät pääty rakkauden loppumiseen vaan vuorovaikutuksen ongelmiin, kiteyttää kollega Irmeli Laitinen.

Pidä pää tyhjänä Irmeli Laitinen ja Lauri Anttila ohjaavat yhdessä pariskunnille suunnattuja treeniryhmiä, joissa annetaan eväitä parempaan vuorovaikutukseen käyttämällä niin sanottua mentalisaatiomenetelmää.

— Lyhyesti sanottuna mentalisoinnissa on kyse siitä, että katsoo itseään ulkopuolelta ja toista ihmistä sisäpuolelta, Laitinen kertoo.

Parisuhteen hankaluudet johtuvat usein puhumisen, kuuntelemisen ja ymmärtämisen vaikeuksista. Toisinaan puolisot kuulevat ihan jotain muuta kuin mitä toinen sanoo. Saattaa käydä niinkin, ettei edes ehditä kuunnella, kun jo punotaan mielessään nasevia vastaargumentteja.

— Pitäisi vain malttaa pitää oma pää tyhjänä ja kuunnella loppuun asti, mitä toisella on asiaa, Anttila neuvoo.

Mutta kun ei malteta, lopputuloksena voi olla kunnon riita, jossa puolisot lopulta vain huutavat toisilleen. Perheneuvojien mukaan viimeistään silloin kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä keskinäisessä vuorovaikutuksessa oikein tapahtuu.

Pariskunnille suunnattujen treeniryhmien tavoitteena on, että osallistujat oppisivat tulemaan tietoisemmiksi siitä, mitä omassa mielessä liikkuu, ja uteliaiksi sen suhteen, miten kumppani kokee ja näkee asioita.

Joskus riita voi alkaa pienestä asiasta, esimerkiksi siitä, että toinen ei koskaan muista viedä likaisia sukkia pyykkikoriin. Ei, vaikka asiasta on sanottu neljäkymmentäkahdeksan kertaa.

— Pohjimmiltaan tilanteessa voi olla kyse paljon isommasta asiasta kuin likapyykin oikeasta paikasta.

Toinen voi kokea, että häntä ei hyväksytä, kuunnella eikä kunnioiteta, kun kumppani ei ymmärrä, miten tärkeää hänelle on, että lattialla ei loju likaisia sukkia, perheneuvojat pohtivat.

Heidän mukaansa parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja ja muuttaa omia tapojaan. Toinen voi olla

Treenivinkkejä pariskunnille 1. Tiedosta omat tunteesi.

Kuulostele, mitä tunnet juuri nyt, tai mieti, mitä kaikkia tunteita päi‑ vääsi on mahtunut. Oletko ollut iloinen, surullinen, vihainen vai eh‑ kä pettynyt?

2. Kysy kumppaniltasi, mitä kuuluu.

Tee se ainakin kerran päivässä.

Kumppanin ei tarvitse vastata esit‑ telemällä syväanalyysia päivän‑ sä kulusta. Toinen voi kertoa, mikä onnistui ihan kivasti ja mikä me‑ ni päin honkia. Kumppanilta voi myös kysyä, haluaako hän jutel‑ la jostain päivän aikana tapahtu‑ neesta tarkemmin. Harjoituksen aloittamisesta on hyvä päättää yh‑ dessä. Jos toinen osapuoli aloit‑ taa harjoituksen ilman, että kump‑ pani tietää, mistä on kyse, voi tul‑ la pelkkiä ”ihan jees” -vastauksia ja pettymyksiä.

3. Pitäkää fiiliskierros.

Fiiliskierroksella kumpikin saa vuo‑ rollaan kertoa omista kuulumi‑ sistaan ja tuntemuksistaan muu‑ taman minuutin ajan ilman, että kumppani keskeyttää tai kommen‑ toi millään tavalla. Kierroksella saa kertoa vain omista kokemuk‑ sistaan, ajatuksistaan ja tunteis‑ taan, mutta ei esimerkiksi siitä, mi‑ tä kumppani on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Fiiliskierroksen jälkeen puolisot voivat päättää keskustel‑ la esiin nousseista asioista, jos sil‑ tä tuntuu.

Treeniryhmät aloittavat Tikkurilassa esimerkiksi sitä mieltä, että kotona täytyy imuroida joka päivä. Toiselle taas riittää, että lasten legot potkitaan kerran viikossa sivuun ja imuroidaan vain kerran kahdessa viikossa. Silloin voidaan sopia, että imuroinnista huolehtii se, jolle se on tärkeämpää. Toinen voi tehdä jotain muuta sen sijaan.

Vastuu ei aina ole kuulijalla Vuorovaikutustaitojen lisäksi treeniryhmissä harjoitellaan tunneosaamista. Lauri Anttilan ja Irmeli Laitisen mukaan suomalaisilla olisi sekä oppimista tunteiden tunnistamisessa että ilmaisemisessa.

— Alle kouluikäisten lasten kanssa vielä jaksetaan keskustella tunteista. Esimerkiksi siitä, miltä tuntuu kun harmittaa. Sitten se vähenee, Anttila sanoo.

— Ja aikuiset puhuvat tunteista harvemmin edes ystäviensä kanssa, Laitinen jatkaa.

Usein käy niin, että ilmaistaan jotain muuta tunnetta kuin mistä todellisuudessa on kyse.

Nainen ja mies ovat esimerkiksi sopineet menevänsä yhdessä lounaalle ja tapaavansa ravintolan edessä kello yksi. Nainen saapuu paikalle iloisena puoli tuntia myöhässä ja esittelee ostamaansa uutta mekkoa. Mies suuttuu. Todelli-

suudessa mies ei ole vihainen vaan loukkaantunut ja pettynyt. Eikö tapaaminen ollutkaan naiselle tärkeä?

Miksi nainen ei voinut ilmoittaa myöhästyvänsä?

Perheneuvojat muistuttavat myös, että jos puoliso istuu sohvalla vihaisen näköisenä, häneltä kannattaa kysyä asiasta, ennen kuin tekee tilanteesta pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jos kumppani vastaa, ettei häntä vaivaa mikään, voi kysyä, onko asia todella niin, kun hän kuitenkin näyttää vihaiselta. Jos kumppani vakuuttaa, ettei hän ole vihainen, vastaukseen pitää luottaa.

— Vastuu ei aina ole kuulijalla, Anttila toteaa.

Entä jos treeniryhmään mukaan lähteminen arveluttaa? Miksi pitäisi lähteä vieraiden ihmisten keskelle tonkimaan oman parisuhteensa likakaivoa?

— Ryhmässä keskitytään vuorovaikutukseen, ei parisuhteen ongelmiin. Ryhmät ovat myös luottamuksellisia. Muiden puheista tai kokemuksista ei saa kertoa ulkopuolisille. Eikä kenenkään tarvitse avautua omista asioistaan, jol­lei halua. Mutta mitä rohkeammin laittaa itsensä likoon, sitä enemmän ryhmästä hyötyy, Irmeli Laitinen kannustaa.

— Parien on hyvä sopia etukä-

Syyskuun lopulla alkaa Tikkuri‑ lassa kaksi Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen järjestämää treeniryhmää paris‑ kunnille. Toinen ryhmistä on eng‑ lanninkielinen. Ryhmien tavoit‑ teena on kehittää pariskuntien ih‑ missuhdetaitoja: oppia ymmär‑ tämään paremmin omia ja puo‑ lison ajattelutapoja sekä omaa ja toisen käyttäytymistä ja tunneil‑ maisua.

Treeniryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa. Ryhmien oh‑ jaajina toimivat perheneuvojat Irmeli Laitinen ja Lauri Anttila.

Molempiin ryhmiin valitaan neljä pariskuntaa. Mikäli olet kiin‑ nostunut jommastakummasta ryhmästä, varaa haastatteluai‑ ka p. 09 830 6330. Lisätietoja ryh‑ mistä voi kysyä Irmeli Laitiselta p. 050 310 7849.

Lisää tietoa treeniryhmistä ja muista parisuhde­kursseista www.vantaanseurakunnat.fi. teen, mistä asioista he ryhmässä haluavat ja voivat puhua. Ryhmässä kukaan ei tuomitse ketään. Kenellekään ei sanota, että miten sä noin olet mennyt tekemään, Lauri Anttila sanoo.

Soili Pohjalainen

5

Kaikki odottivat perhekummin vierailuja.

”Onneksi saimme perheeseen toisen aikuisen” Kun puoliso löysi yllättäen uuden kumppanin, Tiina jäi yksin kolmen lapsen kanssa ja tarvitsi apua.

K

un yksi aikuinen yrittää vastata kolmen pienen lapsen tarpeisiin kaikkia ravistelevassa elämäntilanteessa, ei ihme, että kädet eivät riitä ja voimat ehtyvät.

Perheenäiti Tiina joutui voimiensa äärirajoille, kun hänen puolisonsa löysi yllättäen uuden kumppanin ja muutti kotoa kahden viikon varoitusajalla. Tiina jäi vanhaan kotiin rakentamaan uutta arkea kolmelle lapselleen, joista pienin oli vasta viiden kuukauden ikäinen.

— Sain apua ystäviltä ja naapureilta, mutta kaikki läheiseni ovat perheellisiä ja elävät omia ruuhkavuosiaan, kertoo Tiina.

Tiinan äidistäkään ei omien ongelmiensa takia ollut perheen tueksi. Turvaverkkoja perheellä ei juuri ollut.

Leipomista ja univelkoja Perheneuvolassa Tiina kuuli mahdollisuudesta saada perhekummi, vapaaehtoinen tukihenkilö. Tukisuhteen käynnistämiseen meni muutama viikko, ja pian Tiina alkoi saada käytännön helpotusta arkeensa ja ajatustensa käsittelyyn.

— Toisesta aikuisesta on yhden vanhemman perheessä mielettömän paljon apua. Ensimmäisellä tapaamiskerrallamme pystytimme joulukuusen ja sain leipoa isompien lasten kanssa pipareita, kun perhekummi katsoi vauvan perään. Niitä asioita en olisi pystynyt tekemään kolmen lapsen kanssa muun päiväohjelman ohella, muistelee Tiina.

Perhekummi tapasi Tiinaa ja lapsia kah-

6

den viikon välein. Välillä hän hoiti lapsia, jotta Tiina saisi nukkua univelkojaan. Välillä hän taas antoi huomiotaan erityisesti perheen vanhemmille lapsille ja puuhaili heidän kanssaan sillä aikaa, kun äiti leikki vauvan

”

Päivät jaksoin jotenkuten, mutta rankat tunteet valtasivat iltaisin, kun puoliso ei tullutkaan kotiin jakamaan työläitä ilta-askareita.”

kanssa. Yhdessä he tekivät retkiä kotieläintilalle ja maauimalaan — paikkoihin, jonne äiti ei yksin kolmen eri-ikäisen lapsen kanssa pystyisi lähtemään.

— Oli ihanaa, että leikki-ikäiseni pääsivät kokemaan pitkästä aikaa jotakin kivaa. Kotiseurana heillä oli väsynyt äiti ja leikit sotkeva pikkusisar, Tiina muistelee.

Lasten etu

Tiina ei epäröinyt hakea apua itselleen ja perheelleen.

— Päivät jaksoin aina jotenkuten, mutta rankat tunteet valtasivat iltaisin, kun puoliso ei tullutkaan totuttuun tapaan töistä kotiin jakamaan kolmen lapsen työläitä ilta-askareita. Niin päivinä, jolloin tiesin perhekummin tulevan, oli koko päivän ajan paljon keveämpi olo.

Myös lapset odottivat perhekummin vierailuja innokkaina. He oppivat luottamaan, että perhekummin kanssa voisi tehdä sellaisia asioita, joihin tarvitaan kahta aikuista.

— Ajattelen, että tämä on ollut ennen kaikkea lasten edun mukaista. He saivat nähdä, että yksin ei tarvitse jaksaa ja että apua saa, kun pyytää. He saivat myös oppia tuntemaan yhden uuden aikuisen, joka on läsnä ja välittää.

Tapaamisten lisäksi Tiina purki arempia tuntojaan perhekummin kanssa sähköpostitse, lasten korvilta suojassa. Perhekummi oli ollut useiden vuosien ajan yksinhuoltaja. Hänen omat lapsensa olivat jo aikuistumassa.

Niinpä häneltä riitti aikaa ja ymmärrystä tukea Tiinaa uudessa elämänvaiheessa.

Vaikka tukisuhde on jo päättynyt, Tiina perheineen tapaa perhekummiansa yhä, aiempaa harvemmin mutta säännöllisesti, yhteisestä sopimuksesta. Myös Tiinaa kiinnostaa vapaaehtoisena perhekummina toimiminen.

— Kun tästä selviän ja vahvistun, haluan itsekin auttaa toisia samanlaisessa tilanteessa olevia.

Pauliina Koponen kuvat Jani Laukkanen

Tueksi lapsiperheelle Perhekummitoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vapaaehtoistoi‑ mintaa, jota on useilla paikkakunnilla ym‑ päri Suomen. Perhekummi tukee pikkulap‑ siperheiden aikuisia vanhemman tehtäväs‑ sään. Toiminnalla halutaan ehkäistä ongel‑ mien syntymistä ja kasautumista.

Perheiden tarpeet ovat erilaisia: toiset kaipaavat enemmän käytännön apua, toi‑ sissa perheissä tarvitaan kuuntelevaa kor‑ vaa. Joissakin perheissä kummia tavataan päivisin, toisissa iltaisin tai viikonloppuisin.

Yleensä tapaamisia on parin viikon välein vuoden ajan.

Perhekummitoiminta on perheille mak‑ sutonta.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekummikoulutus 22.9, 25.9. ja 6.10.

Vantaalla. Lisätietoja Teija Silvonen p.

044 728 9599 tai teija.silvonen@mll.fi.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Sini Pennanen

Kauneus on eheyttä

P

irjo Riivarin, 53, pieni kyläkampaamo sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Uusvanhassa omakotitalossa on Pirjon, hänen puolisonsa Jukan ja Roosa-koiran koti. Keskellä taloa on pieni kampaamo, jonka katosta roikkuu kristallikruunu. Sakset on asetettu liinan päälle pienelle hopeanväriselle tarjottimelle.

Nuorena kaksi kehonrakennuksen MM-mitalia saavuttaneen Pirjon käsitys kauneudesta on vuosien varrella muuttunut.

— Aikaisemmin kauneus merkitsi minulle enemmän ulkoisia asioita. Nykyään ajattelen kauneuden olevan ihmisen sisäistä eheyttä ja sen etsimistä.

Kaunista tyhjästä nyhjäisten Pirjon ollessa 10-vuotias hänen lapsuudenperheensä asui Kemijoen rannalla.

Tuolloin äiti teki Pirjolle kevätjuhlamekon vanhasta lakanasta. Äiti leikkasi lakanasta pitsireunan irti ja värjäsi kankaan sipulivedessä. Värjätystä kankaasta hän ompeli tyttärelleen mekon. Mekon hihoihin äiti ompeli lakanan valkoista reunapitsiä.

Nykyisin Pirjo myy kampaajan työnsä ohessa sisustustuotteita ja stailaa ihmisten koteja. Hänen mukaansa kaunis koti luo levollisuutta.

— Levollisuus on tärkeää, sillä silloin on helpompi keskittyä ympärillä oleviin ihmisiin ja jakaa heille rakkautta.

— Pyrin tekemään kodeista kauniita käyttäen mahdollisimman paljon niissä jo olevia huonekaluja ja tavaroita. Teen kaunista tavallaan tyhjästä nyhjäisten. Uskon, että olen perinyt sen taidon äidiltäni, Pirjo kertoo.

Kehonrakennus sopi rääkkiurheilijalle Lapsena Pirjo oli kova urheilemaan, hiihtämään ja juoksemaan. 19-vuotiaana hän oli opiskelemassa kieltä Englannissa. Siellä hän näki kehonrakentajia esitteleviä lehtiä.

— Kehonrakentajien vartalot olivat minusta kauniita. Innostuin lajista.

Kehonrakennus oli rankka laji, mutta se sopi Pirjolle, joka oli ”rääkkiurheilija”.

Vuosina 1982 ja 1983 Pirjo voitti kehonrakennuksen naisten MM-hopeaa. Kolman-

— Ikääntyminen ei merkitse kauneuden katoamista. Parhaimmillaan ihminen kypsyy vanhetessaan iloisemmaksi ja armahtavammaksi, sanoo kampaaja Pirjo Riivari. net MM-kilpailut hän jätti väliin sairastumisen vuoksi.

Vuonna 1986 Pirjoa pyydettiin kehonrakennuksen ammattilaiseksi. Pyyntö tuli samana päivänä, jolloin hän sai tietää olevansa raskaana.

Oman Jessica-tyttärensä ja kahden bonustyttärensä ansiosta Pirjo on päässyt kurkistamaan nykypäivän nuorten naisten elämään. Häntä huolestuttavat nuoria naisia ympäröivät ulkonäköpaineet.

— Terve itsestään huolehtiminen on tärkeää. Liika ulkonäkökeskeisyys on kuitenkin huolestuttavaa. On surullista jos on kaunis kroppa, mutta sielu on tyhjä.

Upeannäköisiä asiakkaita Syksyllä 2008 Pirjo kirjoitti ylös viisi asiaa, joiden hän toivoi toteutuvan. Niitä olivat

muun muassa rakkauden täyttämä parisuhde, oma pieni yritys sekä pitkä pöytä, jonka ympärille perhe ja ystävät, kaikki rakkaat ihmiset, kokoontuisivat syömään.

Takana oli kaksi eroon päätynyttä parisuhdetta ja vaikeita vaiheita. Pirjo kokee, että nelikymppisenä hän joutui aloittamaan elämänsä melkein nollilta.

— Käsittelin kuitenkin kokemaani. Päätin, että taakse jäänyt ei tekisi minusta katkeraa.

Nyt Pirjon ja Jukan kotona on pöytä, jonka ympärillä on neljätoista tuolia. Myös kaikki neljä muuta toivetta toteutuivat.

Pirjo ja Jukka avioituivat vuosi sitten kesällä. Sitä ennen Pirjo kävi rippikoulun ja liittyi kirkkoon. Pirjo kokee, että hänellä on aina ollut lapsenomainen yhteys yläkertaan.

Rippikoulun hän suoritti käymällä keskuste-

luja tulevan vihkipappinsa kanssa.

Kampaajan työssä Pirjo haluaa saada asiak­kaansa loistamaan. Se ei tarkoita, että asiakkaan päähän istutettaisiin väkisin viimeisimpien trendien mukainen kampaus.

— Haluan saada asiakkaan huomaamaan, miten upean näköinen hän on, ja olemaan ylpeä siitä, mitä hän on.

Pirjon mielestä ikääntyminen ei merkitse kauneuden katoamista. Paljon on kiinni siitä, miten ikääntymisen kantaa.

— Parhaimmillaan ihminen kypsyy vanhetessaan iloisemmaksi ja armahtavammaksi.

— Ihminen on henkinen, hengellinen ja fyysinen kokonaisuus. Sen olen oppinut.

Kun nämä osa-alueet ovat tasapainossa, ihminen on kaunis, Pirjo sanoo.

Soili Pohjalainen

” K ä s i t t e l i n k o k e m a a n i . P ä ä t i n , e t t ä t a a k s e j ä ä n y t e i t e k i s i m i n u s t a k a t k e r a a .”

Vantaan teillä Lotta Numminen

K

Kauneimpia kukkia keskustaan

un Kielotie kaavoitettiin Tikkurilaan vuonna 1961, ajatuksena oli nimetä alueen tiet kukkien mukaan.

Keskustasta löytyvät tiet muun muassa neilikalle, talvikille ja unikolle. Kielo sopii hyvin alueen pääkadun nimeksi, onhan se maamme kansalliskukka.

Yli kaksi kilometriä pitkän Kielotien historiaa selvitettäessä ilmeni, että se on Vantaan vanhin tie, ei Puutarhatie ku-

ten edellisessä Vantaan Laurissa mainittiin.

Asiaa hämmensi se, että Kielotie on alunperin kaavoitettu Hiekkaharjuun jo vuonna 1912, ja sitä jatkettiin Tikkurilaan vasta 1960-luvulla. Eli jos alkuperäistä Kielotietä ha­ luaa ihailla, kannattaa suunnata Hiekkaharjuun.

Juttua varten on haastateltu Vantaan kaupungin aluearkkitehti Timo Kallaluotoa.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä lotta.numminen@evl.fi

7

Kulkija

Raija Hentmanin m elämykset löytyvä

V

ain muutama minuutti Vantaalta Sipooseen, auto parkkiin ja edessä avautuu eksoottinen metsämaisema. Eksoottinen siksi, että näkymä ei muistuta tavallista tasaista talousmetsää, vaan täällä puut, kasvit ja eläimet saavat elää ja kuolla oman rytminsä mukaan. Ollaan Byabäckenissä, Sipoonkorven pohjoisosassa länsimäkeläisen Raija Hentmanin matkassa.

Hentman on itseoppinut vaellusopas, kouluttaja, eräruokakirjailija, toimittaja ja valokuvaaja, jolla on takanaan noin 150 pitkää vaellusta ja liuta lyhyempiä. Hän toivoo, että yhä useampi suomalainen löytäisi luonnossa liikkumisen ilon ja tulevatkin sukupolvet oppisivat, ettei metsä ole mikään mörkö, jota pitäisi pelätä. Pelkäämisen sijaan luontoa tulisi kunnioittaa.

— Luonto on se, joka täällä lopulta hallitsee. Muun muassa myrskyt muistuttavat siitä, ja toisinaan tarvitsemme niitä muistutuksia, Hentman toteaa.

Lapinhulluus ja uusi ura Raija Hentman varttui 13-vuotiaaksi asti Vihdin maalaismaisemissa, mutta muutti sitten Helsingin kantakaupunkiin. Luonnonkaipuuseensa Hentman etsi lohtua haahuilemalla pitkin Tähtitorninmäkeä.

Aikuisena luontoa rakastavasta tytöstä tuli ensin merkonomi, konttorirotta, kuten hän itse luonnehtii.

— Tein niitä töitä toistakymmentä vuotta, ennen kuin kyllästyin paperinpyörittelyyn, Hentman kertoo.

Raija Hentmanilla on takanaan noin 150 pitkää vaellusta.

8

a korvessa

mielestä parhaat ät luonnosta.

— Yhdessä työpaikassa tutustuin Sinikkaan, joka kiersi leirintäalueita miehensä kanssa. He liittyivät Helsingin seudun Lapin-kävijöihin, ja koska olin kaivannut retkeilyseuraa, minäkin menin mukaan. Minusta tuli sitten hyperaktiivinen Lapin-kävijöiden jäsen.

Hentmaniin iski lapinhulluus. Pohjoiseen oli päästävä — hiihtämään ja vaeltamaan. Reissuilla alkoi muhia myös ajatus ammatinvaihdosta.

— Vaelluksilla meillä oli pitkien päivien jälkeen tapana hieroa toistemme kipeitä lihaksia.

Se oli kivaa ja aloin miettiä, että voisin opiskella hierojaksi. Sitten kuulin sisareltani kuntohoitajan koulutuksesta, jossa oppisi myös hieromaan.

Hentman päätti pyrkiä uudelle uralle.

— Pääsykokeet osuivat samaan aikaan, kun olin vaeltamassa Utsjoelta Kilpisjärvelle ystäväni Pirkon kanssa. Minä jätin sitten vaelluksen kesken ja liftasin Lemmenjoelta Helsinkiin. Olin Helsingissä aamukuudelta ja pääsykokeet alkoivat kahdeksalta. Tiukille meni, mutta pääsin sisään.

Kunnon ruokaa erämaassakin Kuntohoitajaksi valmistuttuaan Raija Hentman meni töihin Koskelan sairaalaan. Lomat ja virkavapaat kuluivat retkeilyn parissa, ja häntä

alettiin pyytää apuoppaaksi vaelluksille.

Hentman alkoi myös kirjoittaa retkeilystä ja opetella ruoka-ainesten kuivaamista, jotta muonaa olisi kevyempi kantaa vaelluksilla.

Se taas johti retkiruokareseptien kehittelyyn.

— Kyllästyin pussiruokiin ja natriumglutamaattimössöihin. Ennen niitä vaelluksilla oli syöty myös iljetystä eli sikanauta-säilykelihaa, Hentman kertoo päätään puistellen.

Resepteistä syntyi ensin Retkeilijän herkut — luonnossa kulkijan keittokirja ja sitten Herkutellen luonnossa — kuivatuotteista kunnon eväät. Kirjat ovat olleet suosittuja ja Herkutellen luonnossa -kirjasta valmistellaan parhaillaan neljättä painosta.

Kaamoksen sävyt Tavallinen arkipäivä Sipoonkorvessa on hiljainen. Liikkeellä on ainoastaan muutama koi­ ran­ u lkoiluttaja, mutta tarkasti tyhjennetyt mustikkamättäät ja kuluneet polut todistavat, että pääkaupunkiseudulla on muitakin, jotka etsivät luonnosta virkistystä ja elämyksiä.

— Yleensä en vie ihmisiä metsään vain piipahtamaan. Metsässä ei myöskään koohoteta eikä siellä ole aikatauluja. Jos joku kysyy minulta, milloin joku tietty asia tapahtuu, en osaa vastata, Raija Hentman sanoo.

Hänen omat vaelluksensa ovat kestäneet useimmiten vähintään viisi päivää, enimmillään pari kuukautta.

— Parasta vaelluksella oleminen on siinä vaiheessa, kun on ollut luonnossa jo muutamia päiviä. Silloin on irti normaalista arjesta ja voi kokea pääsevänsä luonnon yhteyteen, mutta tietää, että edessä on vielä monta päivää.

Hentman ei ole ollut naimisissa eikä hänellä

ole lapsia. Hän viettää paljon aikaa yksin, mutta kieltää olevansa erakkoluonne. Vaelluksillakin hän käy mieluiten jonkun kanssa.

— Jotkut kokevat saavansa vahvempia elämyksiä, kun ovat yksin, mutta minä tykkään jakaa kokemuksia. En välttämättä kaipaa mitään pulinakumppania, mutta on kiva, jos on joku, jolle puhua silloin, kun on jotakin sanottavaa.

Siinä missä monet nauttivat tuttujen maisemien näkemisestä, Hentman tahtoo nähdä ja kokea uusia vaellusreittejä. Hän on kulkenut niin tunturissa kuin saaristossakin, Suomessa ja ulkomailla. Eri kohteet näyttäytyvät erilaisina eri vuodenaikoina.

— Yksi hienoimpia kohteita on Lappi lokakuussa, rospuuttoaikaan. Se pakottaa rauhoittumaan. Lehdet ovat pudonneet puista, mutta suot ovat värikkäämpiä kuin ruskan aikaan.

Pimeys ja kylmyys eivät ole esteitä kokeneella vaeltajalle.

— Kaamosaikaan Lapissa on samankaltaista valoa kuin täällä etelässä talviaamuisin juuri ennen auringonnousua. Valoa on noin aamukymmenestä kahteen. Sitten on se pitkä sininen hetki, jolloin näkee kaamoksen pastellimaiset sävyt.

Aavistus pyhästä Vaeltamisesta tuli Raija Hentmanille päivätyö vuonna 2000. Silloin hän perusti oman yrityksensä Reissurepun. Siitä lähtien hän on elättänyt itsensä järjestämällä vaelluksia, kirjoittamalla kirjoja ja lehtijuttuja, valokuvaamalla ja opettamalla.

— Kursseilla kerron ihmisille, missä, milloin ja miten voi retkeillä, kerron jokamiehenoikeuksista ja varusteista. Retkeilyvarusteiden kanssa ihmiset ovat monesti hukassa, joten kerron heille, mikä tekee varusteesta hyvän. Vanhoilla kirppiskamoillakin voi pärjätä varsin hyvin.

Suomalaisten luontosuhteessa Hentman näkee monenlaisia aineksia. Siinä on jäänteitä ajasta, jolloin luonnossa kuljettiin lähinnä

Ylämäkikeitto 0, 5 dl kuivattua sipulia 1 dl kuivattua jauhelihaa ●● 1 dl kuivattua perunaa ●● 1 dl punaisia linssejä ●● 1 lihaliemikuutio ●● 3 rkl tomaattisosetta ●● 2 maustemittaa currya ●● 1 maustemittaa sitruunapippuria ●● 1 maustemitta kynteliä ●● 2 rkl kuivattua persiljaa ●● 6 dl vettä ●● ●●

Pakkaa kuivatut sipulit, jauheliha ja peru‑ nat samaan pussiin.

Kun alat valmistaa keittoa, laita ai‑ nekset liemikuution ja tomaattisoseen kanssa veteen. Sekoita linssit joukkoon mausteiden kera. Keitto on valmista, kun perunat ovat kypsyneet.

hyötymielessä metsätöissä, marjastamassa ja sienestämässä ja ”tyhjänkulkemista” pidettiin lähinnä outona.

On myös niitä, joille metsä on pelottava paikka, vaikka kaupungissa on vaaroja todennäköisesti enemmän kuin metsässä. Ja on niitä, jotka tulevat luontoon suorittamaan, nielevät kilometrejä ja koohottavat eivätkä malta katsoa ympärilleen.

— Retkilläni on ollut paljon sellaisia ihmisiä, joilla on vähän luonnossa kulkemisen taustaa ja jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, mutta eivät vain tiedä, miten päästä alkuun. He eivät tiedä, mihin mennä ja miten varustautua.

— Myös maahanmuuttajissa on paljon sellaisia. Mielestäni erityisesti heidän pitäisi saada mahdollisuus tutustua luontoon.

Myös sen Hentman on voinut aistia, että metsässä on suomalaisille jotakin selittämätöntä, jotakin pyhää.

— En ole mitenkään uskonnollinen ihminen, mutta ajattelen niin, että jos jotakin yläkerran väkeä on, luonnossa sen voi jotenkin aavistaa, Hentman muotoilee.

Vantaalla on hyvä olla Raija Hentman on nyt 64-vuotias. Ensi vuoden alusta alkaen hän aikoo vähitellen antaa Reissurepun seuraajansa hoidettavaksi ja vetäytyä vaellusoppaan töistä. Niin, eräoppaaksi hän ei itseään kutsu, koska ei ole käynyt eräopaskoulutusta.

— Jos olisin käynyt eräopaskoulutuksen, tietäisin ehkä enemmän kasveista ja eläimistä, mutta en tiedä, olisiko siitä ollut muuta hyötyä.

Olin kuitenkin vaeltanut jo niin kauan, kun vaihdoin alaa, ja oppinut siinä.

Eläkkeellä Hentman ei aio luopua luonnossa kulkemisesta eikä muuttaa Länsimäen lähiömaisemista lähelle Lapin tuntureita, vaikka niin voisi kuvitella. Etelä-Suomessakin on hyviä luontokohteita, eikä Vantaa ole luonnon rakastajalle ollenkaan hullumpi paikka.

— En ole edes harkinnut Lappiin muuttamista. Siellä on niin pienet ympyrät. Paljon järkevämpää on, että voin nauttia kaikesta siitä kivasta, mitä Lappi antaa, ja palata sitten kotiin.

Hanna Antila kuvat Sini Pennanen

9

Haluttuja kaksioita vapautuu

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

Jumalaton sorto Raamatussa on vahva viesti oikeudenmukaisuudesta, sanoo Petri Merenlahti.

Upeaa rivitaloasumista. Nauti elämän mukavuuksista kotona.

Vapaita pienkaksioita AS 11, 2H+K 36 m2 AS 15, 2H+K 36 m2

690 €/kk 780 €/kk

SOVI Y ESITTEL

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Hoitajan viikkovastaanotto, aulaemännän palvelut, talosauna 2 kert./vko. Lisämaksusta mm. jalkahoitaja kotiin.

Huom! Emeritus-omistusasuntoja tulossa Päiväkumpuun 2013.

Lisätietoja 010 292 2000, www.emerituskoti.fi, vuokraus@emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

Erosta eheäksi® Sopeutumisvalmennuskurssit 50+-ikäisenä eron kokeneille (eronnut avio- tai avoliitosta) Tule kokemaan vertaisryhmän tuki kokeneiden kouluttajien ohjauksella.

Kurssit 1.–5.10.2012 Kangasala 27.11.–1.12.2012 Salo 26.2.–2.3.2013 Salo 13.–17.5.2013 Rovaniemi Hinta 110 euroa (sis. ohjelman, majoituksen ja ruuat) Tiedustelut (09) 7257 1177 tai satu.tommola@elakeliitto.fi Eläkeliitto ry, Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.elakeliitto.fi

A

utuaita olette te köyhät, julistaa Jeesus Luukkaan evankeliumissa.

Keitä olivat köyhät 2000 vuotta sitten?

Kirkon Ulkomaanavussa työskentelevä teologian tohtori Petri Merenlahti jakaa Raamatun köyhät karkeasti kolmeen luokkaan: turvaverkkojen ulkopuolelle pudonneisiin leskiin ja orpoihin, syrjintää kokeviin muukalaisiin sekä vihollisiin, joita ei edes haluta kohdella oikeudenmukaisesti.

— Sama kolmijako näkyy mielestäni nykypäivänäkin.

Merenlahti hakee nykyesimerkkejä läheltä ja kaukaa.

— Turvaverkkojen ulkopuolelle pudonneita menisin etsimään Afrikan pakolaisleireistä. Muukalaisuuden aiheuttamasta syrjinnästä ovat esimerkkinä paperittomat siirtotyöläiset Euroopassa. Ja kolmannesta ryhmästä, vihollisten joukosta, voisi nostaa esiin Guantánamon vangit. Heiltä on viety kaikki oikeudet.

Tiivistettynä köyhyys on oikeuksien puuttumista.

— Raamatusta nousee vahvasti ajatus, että syrjintä on köyhyyden syy ja seuraus.

Askeetti ja salonkikommunisti Ihmisen Pojalla ei ole paikkaa, johon päänsä kallistaa, huokaa Matteuksen evankeliumin Jeesus.

Israelin kiertomatka alkaen 1099 €

HALUATKO NAUTTIA HISTORIASTA, KULTTUURISTA JA AURINGOSTA? Israelissa sijaitsee eräitä länsimaisen kulttuurin puhutuimmista ja kiinnostavimmista paikoista. Osallistu matkalle, joka tutustuttaa sinut kristilliseen historiaamme - koe Jerusalem, Galilea, Genesaretinjärvi ja Kuollutmeri. Näillä paikoilla on ollut suuri vaikutus tapoihimme, uskontoomme ja kulttuuriimme. Matka Israeliin on upea yhdistelmä kulttuuria, aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa sekä kiehtovan kaunista luontoa!

Matkasi alkaa osoitteessa www.goisrael.fi

10

— On selvää, että hänen ihanteenaan on kodittoman ja perheettömän vaeltavan profeetan elämäntapa, Petri Merenlahti sanoo.

Köyhä Kristus saarnasi köyhille.

Sen voi Merenlahden mukaan päätellä Jeesuksen puheista.

— Toisen posken kääntämisestä puhuessaan Jeesus tietää, että hänen kuulijoitaan lyödään.

Uudessa testamentissa kuva Jeesuksesta vaihtelee. Matteuksen evankeliumin Jeesus on askeettinen kiertelijä. Luukasta on perinteisestikin kutsuttu köyhien evankelistaksi. Hän ajaa köyhän asiaa riveillä ja niiden välissä.

— Luukasta on luonnehdittu salonkikommunistiksi. Hän maalaa ihannoivan kuvan köyhistä, mutta tulee itse todennäköisesti kristittyjen varakkaasta suojelijaringistä.

Merenlahti viittaa Luukkaan toiseen teokseen, Apostolien tekoihin sekä apostoli Paavalin kirjeisiin.

Niistä käy ilmi, että kiertävät saarnaajat saivat taloudellista tukea joukolta hyvin toimeen tulevia ihmisiä.

Heistä monet olivat naisia.

— Kristittyjen rakentama oma turvaverkko oli merkittävä piirre liikkeen synnyssä.

Ei orjaa, ei vapaata Petri Merenlahti hahmottelee Raamatusta erilaisia linjoja oikeudenmukaisuuteen.

— Luomiskertomuksen ydinviesti on, että me kaikki olemme Jumalan lapsia ja veljiä keskenämme.

Vanhan testamentin profeetat taas jyrisevät, ettei oikeudenmukaisuus ole pelkästään etiikkaa, vaan sitä, mitä Jumala meiltä odottaa, olennainen osa hengellistä elämää.

Profeetat eivät tyydy patistelemaan parempiosaisia almujen anta-

miseen. Merenlahden mielestä heidän perimmäisen kritiikkinsä kärki osoittaa yhteiskunnan sortaviin rakenteisiin.

Kolmas linja löytyy evankeliumia tulkitsevalta Paavalilta. Hänen mielestään seurakunta on vaihtoehtoyhteisö, jossa ei ole enää orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista.

Etsijä-illat kutsuvat keskusteluun Petri Merenlahden alustus Raamattu, oikeudenmukaisuus ja maailman köyhät avaa Etsijä-ilto‑ jen sarjan keskiviikkona 19.9. kel‑ lo 18.30 Korson kirkolla.

Syksyn aikana järjestetään yhteensä viisi iltaa, joiden puhu‑ jat ja aiheet haastavat etsimään uusia näkökulmia ajankohtaisiin kysymyksiin. ●● ke 19.9. klo 18.30 Petri Merenlahti: Raamattu, oikeudenmu‑ kaisuus ja maailman köyhät. ●● ke 3.10. klo 18.30 Jaakko Heinimäki: Miksi pitäisi olla moraa‑ linen? Kristinusko ja etiikka. ●● ke 31.10. klo 18.30 Elina Vuola: Naiseksi ja mieheksi — ruu‑ miillisuuden teologia. ●● ke 7.11. klo 18.30 Outi Lehtipuu: Raamatulla päähän — miksi kirkossa tapellaan yleen‑ sä ja verkossa erityisesti? ●● ke 21.11. klo 18.30 Tuomas Nevanlinna: Oliko Jeesus oikeis‑ tolainen, vasemmistolainen vai ei kumpikaan?

Markku Mattila

— Seurakunnassa ihmisestä tulee uusi luomus suhteessa valtarakenteisiin. Siitä syntyy muutosvoima.

Jumalan silmissä skandaali Hengellisyys voi vääristyä yhdeksi välinpitämättömyyden muodoksi, Petri Merenlahti varoittaa.

— Niin käy, jos oman autuuden tavoittelu syrjäyttää lähimmäisen parhaan.

— Silloin tekee aina mieli sanoa, että lukekaa Jaakobin kirjeestä, miten usko ilman tekoja on kuollut, hän sanoo naurahtaen.

Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on Merenlahden mukaan ytimeltään jyrkästi raamatullista kristinuskoa.

— Raamattu ohjaa miettimään, pitäisikö sen, että olemme nimeltämme kristittyjä, tarkoittaa jotain.

Raamatun tekstien kirjo on ajallisesti ja sisällöllisesti valtava, mutta oikeudenmukaisuutta ei lakata korostamasta, vaikka kirjoitusympäristöt muuttuvat.

— Jumala on Isämme. Hän välittää siitä, mitä hänen lapsilleen tapahtuu. Koska me kaikki olemme Jumalan lapsia, yhteiskunnalliset erot ovat skandaali. Syvimmiltään se on jumalatonta.

Saila Keskiaho

VANTAAN

— Lähimmäisen kärsimys on syvimmiltään hengellinen asia, Petri Merenlahti tulkitsee Raamatun viestiä.

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022.

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Koti‑ maa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuo‑ dessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi.

AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p.

020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoi‑ tusvaraukset ja -aineistot viimeistään jul‑ kaisupäivää edeltävän viikon keskiviik‑ kona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaayhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahden‑ ranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouk‑ siin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asia‑ kaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja las‑ kutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi. ryyti@kotimaa.fi

Etsitkö kotia?

Nyt lehtipisteessä.

sato.fi

SATO SenioriKoti®

Vapaita vuokra-asuntoja Helsinki Mellunmäki, Korvatunturinpolku 5 2-3h+k/kk, 48-69 m², alk. 827 €/kk Asunnon tarve, tulot ja varallisuus ilmoitettava.

Kannelmäki, Klaneettitie 10 2h+kk, 45 m², 1 008 €/kk Pitäjänmäki, Kyläkirkontie 13 2h+kk, 39,5 m², alk. 943 €/kk Taka-Töölö, Stenbäckinkatu 5 1h+kk, 26 m², 760 €/kk Taka-Töölö, Välskärinkatu 4 1h+kk, 38,5-43m², alk. 960 €/kk

Espoo Soukka, Soukankuja 4

2h+k(+s), 55-62,5 m², 791 €/kk 3h+k+s, 81 m², 1 072 €/kk

Vantaa Martinlaakso, Kivivuorentie 8

2h+kk+s, 38,5 m², 809 €/kk 3h+kk+s, 65 m², 1 196 €/kk 4h+k+s, 91 m², 1 456 €/kk

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 344 344, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Avoinna ma-pe klo 8-20, la klo 10-16

Tervetuloa!

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

11

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0504 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

senioRiPYsäkki®

aaMukoRVa

HERÄNNÄISSEURAT Pe 7.9. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 9.9. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Riitta-Leena Sihvola, Jaakko Simojoki, Paavo Untamala ja Arto Virkkunen.

Ke 12.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 13.9. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki.

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Juha Hurme: Hullu. Teos 2012.

Juha Hurmeen Hullussa kerrotaan sukelluksesta ”siihen jolla ei ole nimeä”. Päähenkilön mieli hajoaa, ja hän seuraa omia harhojaan kuin jotain esitystä. Kirja on omaääninen, sutjakkaasti etenevä ja kulttuuritietoinen kertomus keski-ikäisen teatteriohjaajan mielisairaalajaksosta. Tyylilajina on tragikoomiikka.

Syitä sairastumiseen ei esitetä, mutta ainakin päähenkilön äiti on kuolemassa. Monet harhat rakentuvat äidin hahmon ympärille.

Pahimman psykoosin selätettyään päähenkilö on tuottelias ja luova. Pysyäkseen kiinni toden syrjässä hän kirjoittaa selvityksen näytelmäkirjailija Maiju Lassilan alias Algot Untolan elämästä ja vaihtuvista identiteeteistä. Jouluaatoksi hän valmistaa yhdessä muiden potilaiden kanssa lukudraaman J. J. Wecksellin, Lapinlahdessa 1800-luvulla eläneen runoilijan elämästä.

Hurmeen kirjan kysymys on, mikä on esitystä ja mikä todellista. Mieleltään sairastuneelle, jolle harhat ovat todellisia ja niistä koituu kärsimystä, kysymys on pohjia myöten vakava.

Kirja on myös tarina pinnalle pääsemisestä. Kun päähenkilö alkaa toipua harhoistaan, alkaa toden ja esityksen suhde muotoutua myös leikin aiheeksi. Muut potilaat ja heidän puheensa saavat koomista valoa. Hulluutta ei mystifioida, vaan se esitetään maanläheisesti ja inhimillisesti, yhtenä maailman kokemisen tapana. Sellainen on ihminen: kummalla tavalla viisas, sekava ja koominen.

Suhdettaan kristinuskoon päähenkilö ruotii kovalla kädellä. Hän uskoo tulleensa lapsena myrkytetyksi sellaisella kristinuskolla, joka ahdisti, pelotti ja syyllisti. Kipeästä suhteesta kristinuskoon löytyy lopulta päähenkilön selitys myös hänen hulluuteensa: ”Ja kun äitini alkoi tehdä kuolemaa, niin nämä

Stefan Bremer/Teos

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Hullussa mielessä Kirja

Juha Hurme on kirjoittanut romaanin siitä, mitä tapahtuu, kun mieli hajoaa. myrkyt lähtivät liikkeelle ja tekivät tepposensa mun kehon niissä osissa, joissa tehtaillaan ajatuksia, suhteiden tajua ja ymmärrystä”.

Oma uskonhistoria on päähenkilölle vakava, hänen minuuttaan muovannut asia, joka on syytä käy-

dä läpi. Ahdistavana koetusta kristinuskosta ei ole hänelle avuksi, mutta taiteen tekemisellä on mieltä eheyttävä vaikutus. Sen ydin on leikkivässä ja sallivassa suhteessa todellisuuteen.

Kristina Svensson

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Hammashoitoa Terveydenhoitoa hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

KAIPAATKO MUUTOSTA ELÄMÄÄSI? Löydä sisäiset voimavarasi keskusteluvalmentajan avulla. www.psykosynteesivalmennus.auttaa.fi

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Palveluja tarjotaan Mitoin kuin mitoin UUSI ILME KEITTIÖÖN • ovet • tasot • rungot • vetimet • saranat Ilmainen mittaus- ja tarjouspalvelu Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Maanrakennus Lin-Vep www.lin-vep.fi p. 0400 619 111 YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU tuntivel. 33 e + alv. p. 0400 811 941 mm. pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi

HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

12

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Lakiasioita

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Ostetaan huoneistoja

Satuhammas Oy

ASUNTO RAHAKSI!

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Vuokralle tarjotaan Hankasalmella Revontuli-golfin läh. rantamökki mukavuuksilla.

P. 040 593 6180.

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Palveleva puhelin

01019 0071

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Ostetaan POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vantaan seurakunnat 6.9.–13.9.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaina Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Ha‑ kunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäi‑ vystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio on avoinna ti–pe klo 11–14.

Nuorisotyön syksyn toiminnan aloitus ja isoskoulutukseen ilmoittautuminen pe 7.9. klo 18–20. Margit, Nina, Sari, Jou‑ ko, Tuomo.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 9.9. klo 12. Sari Kokko‑ nen, Outi Noponen.

Kohtaamispaikka su klo 17–19.

Kemin Joken tarina ei ole niitä kauneimpia. Mukana Uusi Laulu Kaduilta. Tarjolla kahvia ja teetä.

Matalan kynnyksen maanantai 3.9. klo 11. Kaikille avoin kah‑ vihetki, jossa on lyhyt alkuharta‑ us ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ehtoollishartaus ma klo 11.30.

Vesa Häkkinen.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Ja‑ ri Araneva.

Päiväraamattupiiri ti 11.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti klo 13–14.30.

Raamattupiiri ti klo 18.

Puuroaamiainen alkaen keski‑ viikkoisin ja torstaisin klo 10–13.

Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lap‑ silta 1,50 e Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–16. Tule mukaan tekemään hyvää! Äitien iltakerho to 6.9. klo 17.15.

Pieni hartaus ja keskustelua ajan‑ kohtaisista aiheista teekupin ja pienen purtavan äärellä. Lapsil‑ le omaa ohjelmaa. Kokoontumi‑ set 20.9, 4.10, 18.10, 1.11, 15.11. ja 29.11.

Hakunilan Kirkon Kuoron har‑ joitukset to klo 18.45–20.45.

Kesytä stressisi -ryhmä Neljänä peräkkäisenä tiistai-iltana alkaen 18.9 klo 18–20. Ryhmässä käsi‑ tellään aihetta lyhyin alustuksin, keskusteluin ja harjoituksin. Tie‑ dustelut ja ilmoittautumiset 11.9. mennessä kouluttaja-diakoni Sir‑ pa Talmialle p. 050 3742345.

Aikuisrippikoulu alkaa ma 24.9. klo 17.30–20. Tiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648.

Ilmoittautuminen kirkkoherran‑ virastoon p. 09 830 6500 Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja il‑ moittautumiset Susanna Heik‑ kinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai 7.9. klo 11. Har‑ taus ja puurolounas.

Messu su 9.9. klo 10. Sari Kok‑ konen, Outi Noponen, Vivian Chandler, laulu.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Peittopiiri tiistaisin alkaen 4.9. kello 11–13. Neulomme lahjoi‑ tuslangoista tilkkupeittoja lähe‑ tettäväksi Intiaan niitä tarvitse‑ ville. Voisitko lahjoittaa lankaa?

Lankojen tulisi sisältää vähintään 50% villaa, jotta peitoista tulee lämpimät. Vahtimestarit otta‑ vat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla. Tule mukaan

neulomaan ja kokoamaan peit‑ toja. Lisätietoja p. 050 560 5693.

Omaishoitajaryhmä ti 11.9. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistai‑ sin klo 19.

Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11. Lehtiä ja leluja, pikkura‑ halla syötävää ja juotavaa.

Lähetyspiiri to 6.9. klo 18.30–20.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Syystempaus perheille la 8.9. klo 10–13. Lastentarvikkeiden, -vaatteiden ja lelujen kirpputo‑ ri, ongintaa, lapsikuoro klo 10.45, kahvilaherkkuja ja kurkistus kirk‑ koon. Itä-Hakkilan MLL, Lasten‑ kirkon kummit ja työntekijät.

Hiljaisuuden ilta to 27.9. klo 18–20.

Lapsille ja perheille Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15 Pyhän Annan lastenkir‑ kolla.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, keskiviikkoi‑ sin klo 9–11 Vaaralan kirkolla, keskiviikkoisin klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee kes‑ kiviikkoisin klo 15–16 Pyhän An‑ nan lastenkirkolla.

Syksyn liikuntaleikkikoulut ja pelikerhot. Lisätiedot ja ilmoit‑ tautuminen www.nmkyvantaa.fi

Kastettu Iida Aino Aurora Liikanen, Vil‑ ho Roope Lennart Salminen, On‑ ni Mikael Sädevirta, Leevi Elme‑ ri Kettunen, Alma Marita Sor‑ munen.

Avioliittoon kuulutettu Joni Ensio Kolehmainen ja Siru Susanna Heikkinen, Janne Juha‑ ni Weckström ja Noora Talvikki Koskenohi.

Hautaan siunattu Lauri Olavi Hokkanen 81 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Mui‑ na aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/ha‑ meenkyla www.facebook.com/Hameenky‑ lanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 9.9. klo 10. Saarnaa‑ ja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jou‑ ni Salko ja kanttori Hannu-Pek‑ ka Heikkilä.

Kunniaksesi Herra – Kolmen kuoron yhteiskonsertti 9.9. klo 18. Uusia, raikkaita virsisovituk‑ sia ja nykypäivän kirkkomusiik‑ kia eri instrumentein säestetty‑ nä. Konsertissa esiintyvät Haku‑ nilan kirkon kuoro, Pyhän Lau‑ rin kuoro ja Korson seurakunta‑ kuoro. Kuoronjohto ja säestykset Outi Noponen, Terje Saard ja Ur‑ sula Hynninen. Konsertti on osa Hämeenkylän kirkon 20-vuotis‑ juhlakonserttisarjaa.

Päiväkahvin aikaan ma 10.9. klo 13. Eläimet uskon ja elämän vertauskuvina. Keskustelua kah‑ vikupin ääressä. Mukana rovasti Kersti Rantasalo.

Aikuisten jumppa tiistaisin 11.9. alkaen klo 15 seurakuntasalissa.

Hämeenkylän kirkkokuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–

19.30. Uudet laulajat ovat terve‑ tulleita mukaan toimintaan! Li‑ sätietoja kanttori Hannu-Pekka Heikkilältä, hannu-pekka.heikki‑ la@evl.fi tai p. 044 383 8414.

Lammaspolku 1:n kerhotila Aikuisten raamattupiiri parit‑ tomien viikkojen torstaisin alka‑ en 13.9. klo 16.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 9.9. klo 15.

Vieraana Tapio Parviainen. Nä‑ kökulma Israelin Messiaan mor‑ siamesta.

Avoimet ovet tiistaisin klo 13– 15. Tule juomaan kuppi kuumaa ja tapaamaan muita ihmisiä.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 12.9. klo 18. Oma lähetysru‑ koukseni.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä parittomien viikkojen torstaisin alkaen 13.9. klo 13.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin alkaen 13.9. klo 11.30. Vieraana 13.9. pastori Jaakko Kara.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulut alkavat su 9.9. Hä‑ meenkylän kirkossa klo 10 sekä Sahratien kerhohuoneella, Sah‑ ratie 1 ja Vapaalan seurakuntata‑ lossa, Vanha Hämeenkyläntie 9, klo 11. Maanantaisin klo 18 Uudentuvantie 6:n kerho‑ tilassa Askistossa.

Tytöille ja pojille Lapsikuoro harjoittelee tiistai‑ sin klo 17–18 Hämeenkylän kir‑ kolla. Kaikki innokkaat lapset ovat tervetulleita mukaan. Lisä‑ tietoja Hannu-Pekka Heikkilältä, hannu-pekka.heikkila@evl.fi tai p. 044 383 8414.

Alakouluikäisten kerhot alka‑ vat syyskuun alussa. Kerhotar‑ jontaan kuuluvat bofferikerhot, kokkikerhot, sählykerhot, kuvis‑ kerho, tyttökerho, näytelmäker‑ ho ja shakkikerho. Lisätietoa seu‑ rakunnan nettisivuilla.

Salapoliisileirit alakouluikäisille pe–su 28.–30.9. pojille ja pe–su 26.–28.10. tytöille. Ilmoit‑ tautuminen poikien leirille päät‑ tyy 9.9. ja tyttöjen 7.10. Ohjel‑ massa salakoodin ratkontaa, joh‑ tolankojen tutkimista, rikoksen ratkaisua ja jännittävää seikkai‑ lua! Leirin hinta 45 euroa. Ilmoit‑ tautuminen osoitteessa www. vantaanseurakunnat.fi/ilmoit‑ taudu.

Nuorille aikuisille K-16 sähly 7.9. lähtien perjantai‑ sin klo 18 Rajatorpan kalliosuo‑ jassa, Nuijatie 15 B. Sisäpeliken‑ gät mukaan. Oma maila ei ole välttämätön.

Muuta toimintaa Kahvikammari parittomien viik‑ kojen keskiviikkoisin alkaen 12.9. klo 13.30 Pähkinärinteen palve‑ lutalossa, Kastanjakuja 1 A.

Kastettu Eeli Nikolas Silvanto, Aada Jani‑ na Mölsä, Ida Caterina Vittoria Pugliese.

Hautaan siunattu Hugo Riihimäki 90 v.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 6.9. klo 13 alkaa kirkkohetkellä, jon‑ ka pitävät Risto Auvinen ja Ursu‑ la Hynninen. Piirissä on vetäjänä Raakel Laaksonen.

Messu su 9.9. klo 10, saarna Antti Lemmetyinen, liturgi Nonna Le‑ mola-Palm, kanttorina Martti Sir‑ viö. Merimieskirkkopyhä. Kirkko‑ kahveilla merimieskirkko-ohjel‑ maa ja -tuotteita.

Runopiiri ma 10.9. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 10.9. klo 18, Kotkansiiven kokousti‑ lassa.

Katulähetys ke 12.9. klo 11. Har‑ taus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 12.9. klo 13 ko‑ koustilassa, Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.9. klo 18, Nonna Lemola-Palm ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 12.9. klo 18.30, Nonna Lemola-Palm. Tee‑ mana raamattumeditaatio Hen‑ ri Järvisen johdolla. Lastenhoito järjestetty.

Rukousryhmä ke 12.9. klo 18.45 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 13.9. klo 13 seurakuntasalissa, Raa‑ kel Laaksonen. Mukana esittelijä Home Instead -seniorihoivasta.

Miesten saunailta to 13.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 13.9. klo 19, päiväkerhotilassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Petri Winckelin johdolla.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoi‑ sin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 9.9. klo 10, Riina Laurila-Castrén.

Perhekerhot ma klo 12–15 Kor‑ son kirkolla, ti klo 9–11.30 seura‑ kuntakoti Mikaelissa, Venuksen‑ tie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisen‑ kuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstaisin klo 13–17. Opetus tapahtuu Nikinmäen seurakun‑ takodissa, Surviaisenkuja 1, Mar‑ ja Kyllösen johdolla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule kahvittele‑ maan, lukemaan lehtiä ja tapaa‑ maan toisia.

Arkiaamujen rukoushetki joka ma–pe klo 7–8.

Hartaus ti ja to klo 11.

Runomummot 7.9. klo 13. Toi‑ verunot.

Maahanmuuttajanaisten suomen kielen piiri to 13.9. klo 17.

Opettajana toimii Maiju Tykky‑ läinen. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon puheli‑ mitse, p. 09 830 6550.

Kastettu Aksel Lenni Strengell, Neela Cin‑ dy Alice Kariluoto, Luuka Onni Olavi Saarinen, Neela Hilja He‑ lena Keskitalo, Iida Helmiina Heinze

Muuta

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.pa‑ pit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Vapaaehtoiset Nikkaristit aut‑ tavat Korson seurakunnan alu‑ een vanhuksia ja muita toimin‑ tarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asi‑ akkaalle maksuton. Tied. tiistai‑ sin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Avioliittoon kuulutettu Kari Juhani Saaristo ja Elina Kris‑ tiina Viitolahti, Jouni Tapani Ra‑ jamäki ja Aija Marjukka Kotilai‑ nen, Samuel Joseph McManus ja Aittola Silja Matilda

Hautaan siunattu Carl-Gustaf René Bodalew 71 v, Teuvo Ahti Ilmari Tuomainen 72 v, Martti Olavi Roininen 53 v.

ton koululla, Peltoniemenku‑ ja 1, ti klo 16–17. Sisäpelikengät mukaan!

Liikuntaseikkailu tytöille Re‑ kolan koululla, Rekolantie 67, ke klo 16–17.

Lapsille ja perheille

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys kirkolla ti ja to klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 9.9. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Kohtaamisia sanan äärellä -raamattuilta su 9.9. klo 17.30.

Laulua, rukousta, raamattuope‑ tusta ja iltatee. Seppo Palosen ai‑ heena ”Pois pelon vallasta”. Lap‑ sille oma ohjelma.

Aamurukous ma klo 9.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Saunomista, iltapalaa, laulua ja seurustelua.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Kä‑ sillä tekemistä lähimmäisen hy‑ väksi.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke 12.9. klo 18.

Uudet laulajat klo 17.45.

Aikuisrippikoulu alkaa ma 24.9. klo 19 kirkolla. Ensimmäisessä ta‑ paamisessa sovitaan jatkotyös‑ kentelystä. Lisätiedot: Vappu Olsbo, p. 050 414 5610, vappu. olsbo@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Yksinhuoltajailta to 6.9. klo 17.

Keskustelua ja iltapala. Lasten‑ hoito järjestetty.

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 13.9 klo 17, vertaistukiryhmä.

Rukouspäivä la 15.9. klo 11–17.

Päivään sisältyy kaksi yhteistä hartaushetkeä klo 11 ja 14 sekä ehtoollinen klo 16.30.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla, Val‑ timotie 4.

Open doors keskiviikkoisin klo 18 kirkon nuorisotilassa.

Varhaisnuorille Kerhot alkavat viikolla 37. Il‑ moittautumiset: Mari Vuorisal‑ mi, p. 050 53 53 072 tai mari.vuo‑ risalmi@evl.fi. Kerhoon mahtuu 15 lasta ellei kerhon kohdalla toi‑ sin ilmoiteta. Kerhot ovat mak‑ suttomia.

Pikku-leipurit Rekolan kirkol‑ la ti klo 16.30–18. Opi leipomaan suolaisia ja makeita pikkuherk‑ kuja kivassa seurassa. Leipomis‑ ten välillä jää aikaa myös leikki‑ miseen.) Kerhoon mahtuu max.

10 lasta.

Musiikkikerho. Rekolan kirkolla ke klo 16–17 Ennakkoilmoittau‑ tumista ei tarvita. Ryhmää ve‑ tää kanttori Noora Hultin, p. 050 433 3329.

Toimintakerho Rekolan kirkolla to klo 17–18.30 Askartelua, piir‑ tämistä ja muuta mukavaa te‑ kemistä!

Minikokit Asolan seurakuntata‑ lossa ma klo 18–19.30.

Kaiken Kattava Kerho ti klo 18– 19.30 Asolan seurakuntatalossa.

Kaiken Kattava Kerho Päivä‑ kummun seurakuntatalossa ti klo 18–19.30 Tyttöjen oma kerho k e klo 17.30–19 (4.–7.-luokkalaisille).

Poikien sählykerho. Kytöpuis‑

Taaperokerho to klo 9–11 Päivä‑ kummun seurakuntatalossa. Tar‑ koitettu alle 3-vuotiaille lapsille lähiaikuisen seurassa.

Perhekerho suomeksi ja eng‑ lanniksi torstaisin klo 9.30-11 Re‑ kolan kirkolla. Aamiainen 1 e/ perhe.

Family group in English and in Finnish. Every Thursday at 9.30 am St. Andrew’s Church, break‑ fast 1 e/family.

Vauvakerho pe klo 9–11 kir‑ kolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkossa.

Lasten oma kirkkohetki.

Perhekerhot ti klo 9.30–11 Aso‑ lan ja Päiväkummun seurakun‑ tataloissa. Yhteinen aamupala 1 e/perhe.

Muuta Jumalan kohtaamisen ilta pe 7.9. klo 18.30 Koivukylän kirjas‑ ton auditoriossa (Hakopolku 2), puhujana Kemin Jokke. Lasten‑ hoito järjestetty. Järj. Rekolan srk ja Korson helluntaisrk.

Lähetyksen kotipiiri ke 12.9. klo 18.30 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22. Kahvitar‑ joilu klo 18.

Kastettu Rose Eliisa Halonen ja Sara Auro‑ ra Slater.

Hautaan siunattu Niina Hinkonen 84 v ja Vieno Si‑ nikka Ojala 70 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko kotiisi pientä apua? Seurakuntamme vapaa‑ ehtoisten nikkaristi-ryhmä tar‑ joaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksut‑ ta. Nikkaristit eivät tee ammatti‑ laisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 9.9. klo 12. Tuula Lap‑ veteläinen, Emilia Helavuo, Ter‑ je Saard.

Hääyö pe 21.9. Kirkollisen vih‑ kimisen edellytyksenä on sekä kirkkoon kuuluminen että rip‑ pikoulun käynti. Ennen avio‑ liittoon vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. To‑ distuksen saaminen kestää seit‑ semän päivää. Tied. pastori Heik‑ ki Leppä p. 050 363 4382, heikki. leppa@evl.fi.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Näppärin sormin -käsityöryhmä kokoontuu neuvotteluhuo‑ neessa joka toinen torstai alka‑ en 6.9. klo 18–19.30. Tuotteiden myyntituotto kanavoidaan apua tarvitseville Kirkon Ulkomaa‑ navun kautta.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 8.9. klo 15 Oloti‑ lassa.

Messu su 9.9. klo 10. Marja Ruus‑ ka, Kirsti Hildén, Samppa Laakso.

Naiset sanan äärellä ma 10.9.

13

Vantaan seurakunnat 6.9.–13.9. klo 10 takkahuone. Kahvit ja yh‑ dessäoloa. Lastenhoito järjes‑ tetty.

Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 11.9. klo 12. Tikkuri‑ lan kirkon aulasta vuoronume‑ ro, ruokailu Nuorisotilalla. Ruo‑ kailun yhteydessä hartaus. Son‑ ja Turunen, Hanna Raunu, Samp‑ pa Laakso.

Yhteysilta ti 11.9. klo 18. Kahvio.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 11.9. klo 18.30. Nuorisotila.

Lähetyksen päiväpiiri ti 11.9. klo 13 neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 12.9. klo 7.

Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.9. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samp‑ pa Laakso.

Ilosanomapiiri to 13.9. klo 16.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 13.9. klo 18. Takka‑ huone.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, Raamattu ja kirkko to 13.9. klo 18.

Paluumuuttajien piiri kokoon‑ tuu 16.9. klo 15 alkaen kerran kuussa kahviossa. Mukana pas‑ tori Tiina Komulainen.

Eläkeläiskerho ma 17.9, 1.10, 15.10, 29.10, 12.11. ja 26.11. klo 13–14.30, vetäjä Raili Ahlblad, kahvio.

Usko tai älä -ryhmä kokoontuu kirkon neuvotteluhuoneessa jo‑ ka toinen keskiviikko alkaen 3.10. klo 18.30–20. Toiminnan perus‑ tana ovat ryhmäläisiä askarrut‑ tavat kysymykset, joihin hae‑ taan yhdessä vastauksia luotta‑ muksellisessa ja kunnioittavassa hengessä. Ilmoittautumiset 26.9. mennessä diakoni Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Quo Vadis -kuoron harjoitukset to 13.9. klo 18–20. Tied. kanttori Iina Katila.

Naisten lenkkisauna to 13.9. klo 18. Keskustelemme iltapa‑ lan ääressä, iltapala 2 e. Kuukau‑ den 2. torstai. Merja Laakso, Pirjo Sember, Heidi Tokkola.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri to 13.9. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 7.9. klo 18.

Lauantaikeidas -vapaaehtoisryhmä kokoontuu la 8.9. klo 16– 18 alkaen joka toinen lauantai.

Tied. Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho joka toinen keski‑ viikko alkaen ke 12.9. klo 14. Ve‑ täjinä Ilona Harrila-Nurmi ja Armi Suominen.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 13.9. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Koululaisille Koululaisten iltakerhot alkavat viikolla 36 (listat viikolla 35 nettisivuilla). Tied. Enni Korho‑ nen p. 050 526 9401.

Lapsille ja perheille Vekkulikerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 9–11.

Tammisto ti ja pe klo 9–11. Risti‑ puro pe 9–11. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Päiväkerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 12.30– 15.30. Ristipuron ja Tammiston ti ja pe klo 12.30–15.30. Ylästö ti ja pe klo 9–12. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Avoimet perhekerhot Tammi‑ ston kerhohuone ma klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Tikkurilan päiväkerhotilat, Unikkotie 5B, 2.krs pe klo 9.30 ja Kartanokosken kerhohuoneisto pe klo 13.30.

Vauvaolkkarit tiistaisin Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pak‑ kalan kerhohuoneessa klo 13.30.

Yhdessäoloa, askartelua, leik‑ kiä, laulua, tarjoilua (maksua vas‑ taan) ja hartaushetki. Ei ilmoit‑ tautumista. Tervetuloa! Tied. Päi‑ vi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkuri‑ lassa, Unikkotie 5 B, 2.krs ja Yläs‑ tössä to klo 9.30.

Perheolkkari ti klo 9.30 Ilo‑ lan seurakuntatalolla ja Pakka‑ lan kerhohuoneistolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to klo 17–19 yksin‑ huoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2. krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Ko‑ ponen p. 050 434 5539.

Lauantaikeidas la 8.9. klo 16.

Perheiden yhteinen iltapäivähet‑ ki. Lapsille myös omaa ohjelmaa.

Ristipuron seurakuntatilat.

Nuorille Walkers nuortenkahvila ke 12.9. klo 18–20.

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa. Ryh‑ dy TiksinWalkers Nettikahvilan Facebook-tykkääjäksi!

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Iso 1 B -koulutus ti 11.9. klo 16.30. Nuorisotila.

Iso 1 C -koulutus ke 12.9. klo 16.30. Nuorisotila.

Walkers nuortenkahvila pe 7.9. klo 18.

Muuta toimintaa Impropoo – nuorten aikuisten improvisaatioryhmä – paritto‑ mien viikkojen maanantaisin klo 18–21 Olotilassa Tikkurilassa. Tu‑ le tutustumaan improvisaation perusteisiin. Ryhmä kokoontuu 10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11. sekä 3.12. Ryhmää ohjaavat Van‑ taan seurakuntien työntekijät.

Ryhmä on maksuton. Lisätiedot:

Leipää ja viiniä ➤

Kastettu Oliver Aukusti Vartiamäki, Jo‑ ni Elias Laaksonen, Helmi Rian‑ na Mikaela Hostio, Rasmus Ro‑ bert Valtteri Lommi, Jimi Onni Olavi Salenius, Armi Karelia Asu, Unna Erin Onneli Harju, Jimi Kas‑ per Perttunen, Elias Matti Vilja‑ mi Rautiainen, Lila Veera Evelii‑ na Karila, Niilo Nestori Tenkanen, Alisa Meeri-Ella Virtanen, Pih‑ la Unna Hanna Pieski, Elsi Inke‑ ri Ihalainen, Nea Irene Mikkola, Lotta Katariina Kolehmainen, Aa‑ po Mikael Tikkanen.

Avioliittoon kuulutettu Petri Juhani Koivuniemi ja Lea Johanna Lindell, Matti Juha‑ ni Manninen ja Meri Maaria Ra‑ vantti.

Hautaan siunattu Eino Kaarle Pohtio 92 v, Seija An‑ neli Manninen 78 v, Jukka Paava‑ li Saarela 66 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myy‑ tävänä kirkkoherranvirastossa.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uoma‑ tie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2. krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui‑ sin toiminnan mukaan.

Siivellä – Siipien hipaisuja kameralla Heli Kolhon enkeliaihei‑ nen valokuvanäyttely 30.9. as‑ ti takkahuoneessa ja seurakun‑

T seu ietoa ra toim kuntie ja p innas n t ww alvelui a w.v sta a seu raku ntaannna t.fi

tasaleissa. Vapaa pääsy. Avoinna kirkon aukioloaikoina.

Aikuis- ja seniorityön syyskauden avaus to 6.9. klo 13. Ehtool‑ liskirkko. Kirkkokahvit, pientä oh‑ jelmaa ja syyskauden esittelyä.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 6.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Messu su 9.9. klo 10. Luomakun‑ nan sunnuntai. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, avustava pap‑ pi Antti Isopahkala, kanttori Mai‑ ja Maltela.

Pyhäkoulu su 9.9. klo 10 kerho‑ huone 4.

Ympäristötapahtuma su 9.9. klo 11.30–15. Kaiken ikäisille luonto- ja ympäristöaiheista oh‑ jelmaa: Reilun kaupan tuotteita, kierrätysvinkkejä, tuo ja vie -pöy‑ dät (ei sähkölaitteita), arpajaiset, kahvio, luomumakkaraa ja mais‑ sia, Puhallinorkesteri Louhi, Ro‑ jupöhö-nukketeatteri, lajittelu‑ leikki lapsille, puuhanurkka las‑ tenhoidolla, luontoaiheisten lau‑ lujen yhteislaulutilaisuus.

Joukkosidontapaikka ti 11.9. klo 12–13.30. Uusi ryhmä miehil‑ le. Aiheena Salaisuudet – vaike‑ neminen ei ole kultaa. Tied. dia‑ koni Jukka-Pekka Virtanen, p.

050 407 1176.

Eläkeläiskerho ti 11.9. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 11.9. klo 18–19.30 takkahuone. Kieltenopettaja Tar‑ ja Ikäheimonen kertoo työstään opettajien kouluttajana kieli‑ koulussa.

Mammaraamis ke 12.9. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsi‑ neen.

Raamattupiiri ke 12.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Keskiviikon sana -lähetysilta ke 12.9. klo 18.30–20. Lähetys‑ työntekijä Eero Virsunen Suo‑ men Lähetysseurasta kertoo työstä, jota tehdään naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi.

Eläkeläiskerho to 13.9. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 13.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Tervetuloa Myyrmä‑ en kirkkoon su 16.9 klo 12 kuule‑ maan ja kertomaa,n miten sinä voisit osallistua Vantaankosken seurakunnan monimuotoiseen vapaaehtoistyöhön. Esittelem‑ me seurakunnan vapaaehtois‑ työtä ja koulutuksia. Konsertis‑ sa esiintyvät Susanna Haavisto ja Anna-Mari Kähärä. Tarjoilun jär‑ jestämiseksi pyydämme ilmoit‑ tautumiset viim. 6.9. kirkkoher‑ ranvirastoon ma–pe klo 9–15, puh. 09 8306 440 tai kirsti.savo‑ lainen@evl.fi Matkakumppanuusryhmä aloittaa ti 18.9. klo 18–20. Kah‑ deksan pysäkkiä tarjoaa hetken lepoa ja hiljaisuutta arjen keskel‑

lä, elämän kysymysten jakamista yhdessä toisten kanssa, hengelli‑ seen matkantekoon tukea ja roh‑ kaisua. Tied. ja ilm. ohjaaja Mat‑ leena Pinola puh. 050 364 0517.

17–19 Myyrmäen kirkon nuoriso‑ tila, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Kivistön kirkko

Varhaisnuorille

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Koululaisten syyslomaleiri Holmassa Nurmijärvellä 17.– 19.10. alakoululaisille. Leirille läh‑ tö keskiviikkoiltana 17.10. Tiedos‑ sa ulkoilua, askartelua ja yhteistä hiljentymistä. Leirin hinta 55 e.

Ilmoittautumiset www.vantaan‑ seurakunnat.fi/ilmoittaudu Tied.

Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

Vaatevarasto avoinna to 6.9. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Eläkeläiskerho ke 12.9. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 12.9. klo 17–18. Alakoulu- ja eska‑ ri-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Messu su 9.9. klo 12. Saarna ja li‑ turgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela. Syyskauden ava‑ jaismessu Kivistö-Seutulan kirk‑ kopiirissä. Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ti 11.9. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Perhemessu su 9.9. klo 10. Saar‑ na ja liturgia Auli Saarsalmi-Paa‑ lasmaa, kanttori Eveliina Pulk‑ kinen.

Naisten raamattupiiri ma 10.9. klo 18.30–20 diakonian työhuo‑ ne.

Omat runot -piiri ke 12.9. klo 17–19 Olotila.

Lukupiiri ke 12.9. klo 17.30 Oloti‑ la. Thomas Mann: Taikavuori.

Eläkeläiskerho to 13.9. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 13.9. klo 18.30–20.30.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirk‑ kohetki. Alle 4-vuotiaalle toivo‑ taan aikuinen mukaan.

Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja Soita ja laula -pyhäkou‑ lu torstaisin klo 17.30–19. Viher‑ puiston asukaspuistossa ma 10.9. klo 10.30. Kanniston koulun nuo‑ riso- ja asukastilassa sunnuntai‑ sin 16.9. alk. klo 11–12.

Muuta Kotiraamattupiiri kokoontuu joka toinen pe 14.9.–21.12. klo 19–20.30 Martinlaaksossa.

Tied. ja ilm. piiriin Eira Eriksson p.

0400 487 639.

Kastettu Mio Romeo Marius Maijala, Sa‑ muel Emil Kustaa Schumacher, Eino Verneri Johannes Häkkinen, Miro Aleksi Eerikkilä.

Avioliittoon kuulutettu Niko Petri Tarnanen ja Kati Marja Kristiina Keränen, Mika Tapio Tu‑ runen ja Anna Katriina Kallio.

Hautaan siunattu Maria Jokinen 97 v, Toivo Johan‑ nes Forssell 74 v.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 12.9. klo 13– 14.30.

Vanda svenska

Kannu

Pastorskansliet

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Äiti–lapsi-ilta ti 11.9. klo 18.15– 19.45.

Tietokoneen käyttöön koulutusta to 13.9. ja 11.10. klo 13–16 sekä ti 16.10. klo 9–12. Ryhmään mahtuu 12 ensin ilmoittautu‑ nutta. Opettajina Laurean opis‑ kelijoita. Ilm. Kanniston Olotilas‑ sa tiistaisin klo 11–13.30 tai Kirsti Savolainen, p. 050 588 3355.

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9–12.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiis‑ taisin klo 18–20. Vapaamuotoi‑ nen ilta, jossa luetaan Raamat‑ tua, jutellaan ja juodaan pääl‑ le teet. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa sö 9.9. kl.10. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Kvällsmässa ti 11.9. kl.18. Anu Paavola, Nina Fogelberg. Väl‑ kommen som du är, både gam‑ mal och ung! En annorlunda mässa med mycket sång och musik, ljus, bön och nattvard.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1

Högmässa sö 9.9. kl.12. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Ensi sunnuntai on 15. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kiitollisuus.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 65:2–6 tai Ps. 136:1–9,25–26, Neh. 8:5–10, 1. Tess. 5:16–24, Matt. 11–25–30.

Kiitollisin mielin Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.

Matt. 11:28

14

Toomas Takala puh.050 511 1674 toomas.takala@evl.fi Malminiityn eläkeläiskerho ma 10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11. ja 3.12. klo 13.30–15, ve‑ täjä Aune Menna. Malminiityn‑ tie 16 B. Ylästön eläkeläiskerho ke 12.9, 26.9, 10.10, 24.10, 7.11. ja 21.11. klo 12–13.30, vetäjä Seija Väisänen, Ylästön seurakuntatalo, Lehti‑ kummuntie 2.

T

ulin illalla työmatkalta väsyneenä kotiin. Kotona mi‑ nut otti vastaan ihana yllätys: ystäväni oli ostanut kau‑ niin kukkakimpun. Pieni ele täytti sydämeni kiitolli‑ suudella.

Lahja on jotain sellaista, mitä ei ole ansaittu. Se ei ole palkka tai palkinto suorituksesta tai olemisesta. Lahja on usein odottamaton. Sen antajan tarkoituksena on ilahdut‑ taa, auttaa tai lohduttaa. Sellainen synnyttää kiitollisen mie‑ len.

Luin jostain ajatuksen, että elämän kaikki tilan‑ teet ja tapahtumat ovat lahjoja. Ihmisen tehtävänä on, niin vaikealta kun se joskus tuntuukin, huoma‑ ta kiitoksen aihe. Etenkin silloin, kun kun elämä lyö raskaalla kädellä, mikään ei suju tai kipu valtaa koko olemassaolon, on vaikea tuntea kiitollisuutta. Mie‑ len valtaa ajatus, olenko ansainnut näin paljon vas‑ toinkäymisiä.

Ehkä elämän pienet ja isotkin kiitoksen aiheet voi nähdä vasta matkan päästä, kun vaikeudet on voitettu tai kun kipu ja sairaus hellittää, edes hetkeksi. Vasta sitten osaa arvostaa elämää uudella tavalla. Vaikeudet opettavat, ettei mikään ole itsestään selvää.

Kiitollisuus syntyy oivalluksesta, että kaikki, koko elämä, on lahjaa. Ehkä kiitollista mieltä voi myös harjoitella. Ken‑ ties voi opetella näkemään elämän hyviä asioita, arjen pieniä juhlahetkiä, sekä nauttimaan arkisen paahteen jälkeisestä viileästä levosta ja rauhasta. Jumalan lahjaa kaikki.

Ihmisen tehtävä on vain ottaa vastaan. Hyvä syn‑ nyttää kiitollisen mielen.

Kirsi Vuorikivi Rekolan seurakunnan lastenohjaaja

Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

Barn och familj: Ett familjecafé ordnas i samarbete med Folkhäl‑ san i eftisrummet, måndagar kl. 9–12. Kontaktper‑ son Katja Kairisalo tfn 044 554 5521. Avgift 2 e/familj inkl. kaffe/ te, smörgås och frukt.

Skriftskolan 2013 Ungdomar födda 1998 eller tidi‑ gare inbjuds till skriftskolan! An‑ mälningsblanketter delas ut v. 37 i Helsinge skola. Blanketten kan också printas ut på församling‑ ens hemsida www.vandasven‑ skaforsamling.fi. Anmälan skick‑ as in senast 17.10. Mera instruk‑ tioner på hemsidan. Frågor rik‑ tas till ungdomsarbetsledare Da‑ niela Hildén tfn 050 566 8112.

Döpta Isabella Märtha Elisabeth Snell‑ man, Aida Maria Rantanen.

Yhteiset Perheneuvonta Perheasiain neuvottelukeskus, Unikkotie 5aA 3 krs, p. 09 830 6330

Eroryhmä erosta toipuville miehille ja naisille alkaa loka‑ kuussa ja kokoontuu Tikkurilas‑ sa iltapäivisin yhteensä 10 ker‑ taa. Ryhmässä mietitään eroti‑ lannetta monelta kantilta: Mi‑ ten elämä on muuttunut ja mistä olen joutunut luopumaan? Mi‑ ten lapset ovat kokeneet eron?

Miltä ero tuntuu ja miten itse pärjään kaiken keskellä? Vetäji‑ nä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen ta‑ paavat ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tapaamisajan voi so‑ pia 21.9. mennessä soittamalla perheasiain neuvottelukeskuk‑ seen. Tiedustelut paula.ruotsa‑ lainen@evl.fi.

Kaksi treeniryhmää pariskunnille, toinen suomeksi ja toinen englanniksi. Parisuhteen ongelmat syntyvät usein puhu‑ misen, kuuntelemisen ja ymmär‑ tämisen vaikeuksista. Syyskuus‑ sa aloittaa kaksi treeniryhmää, joihin kumpaankin otetaan nel‑ jä pariskuntaa kehittämään ih‑ missuhdetaitojaan. Toinen ryh‑ mä on englanninkielinen. Ryh‑ mät kokoontuvat 10 kertaa Tik‑ kurilassa. Ryhmät ovat luotta‑ muksellisia ja edellyttävät sitou‑ tumista. Lisätietoja saa ryhmiä ohjaavilta perheneuvojilta, Lau‑ ri Anttila p. 050 347 3812 ja Irmeli Laitinen p. 050 310 7849.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi. Arjen keskellä tunneyh‑ teys kumppaniin voi olla heik‑ ko. Kurssin tavoitteena on oppia tunnistamaan negatiivisia kehiä ja avaamaan niitä. Kurssi on en‑ naltaehkäisevä, eikä se sovi krii‑ sissä tai erouhan alla oleville pa‑ reille. Kurssi kokoontuu Tikkuri‑ lassa kahdeksan kertaa ti 18.9, ti 25.9, to 4.10, to 11.10. ja to 18.10. klo 16.30–18.30, la 27.10. klo 10– 16 sekä ke 31.10. ja ke 21.11. klo 16.30–18.30. Kurssilaisilta edel‑ lytetään sitoutumista jokaiseen kokoontumiskertaan. Parit haas‑ tatellaan etukäteen. Vetäjinä toi‑ mivat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Ilmoittautumiset per‑ heasiain neuvottelukeskukseen.

Tiedustelut Riitta Tapionsalo p.

050 347 6451 tai riitta.tapionsa‑ lo@evl.fi. Kurssille voidaan ot‑ taa 8 paria.

Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmä murrosikäisten van‑ hemmille. Miten tukea nuoren kasvua ja huolehtia omista voi‑ mavaroistaan vanhempana?

Ryhmä on tarkoitettu murros‑ ikäisten tai murrosikää lähesty‑ vien nuorten vanhemmille. Ko‑ koontumiset ovat kuutena tiis‑ taina 11.–25.9. ja 9.–23.10. klo 18– 19.30 perheasiain neuvottelu‑ keskuksessa Tikkurilassa. Ilmoit‑ tautumiset 6.9. mennessä perhe‑ asiain neuvottelukeskukseen tai

Hans von Schantz

Martinristi församlingscenter

ryhmän vetäjille Hellevi HilskaSalonen p. 050 347 6846 tai Lee‑ na Jokinen p. 050 347 2917. Ryh‑ mään otetaan 6–8 vanhempaa.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka to 6.9. klo 14–16 Tikkuri‑ lan Olotilassa, Unikkotie 5 a, si‑ säänkäynti Vehkapolun puolel‑ ta. Kahvia tarjolla klo 14–15 oma‑ kustannehintaan. Viva-vapaaeh‑ toinen Tuula Ikonen.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 11.9. klo 12–14 Martin‑ ristin Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Tuula Ikonen.

Yhdistysilta ke 12.9. klo 17.30 Pakarituvalla, Kirkkotie 45. Ai‑ heena maahanmuuttajat kans‑ samme. Vaku ry:n vieraita Kuu‑ rojen Kansanopiston mamu-lin‑ jalta.

Viittomakielinen perhekerho pe 14.9. klo 9.30–12 Lastenkap‑ peli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Kauppakeskus Sello, Es‑ poo. Lastenhoito klo 10–11.

Näkövammaistyö Naisten ilta ti 11.9. klo 17–20, Be‑ tanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B 5. krs. Saunomista, uimis‑ ta ja yhdessäoloa. Mukana Rau‑ ha Malkki.

Näkökulma on vertaistukiryh‑ mä vähän tai pitemmän aikaa sitten näkovammautuneille.

Ryhmä kokoontuu kerran kuu‑ kaudessa keskiviikkona 3.10., 7.11. ja 5.12. klo 13–15 Espoon seurakuntayhtymän talossa, Kirkkokatu 1. Ilmoittautumiset Tarja Huttuselle p. 040 734 7715 tai tarja.huttunen@evl.fi.

Asuntotyö

Esko Tuhkanen ja Anne Lehtola haluavat naimisiin ilman hössötystä.

P. 050 573 6354

Palvelu- ja puhelinajat ke 12.9. klo 10–12 Tikkurilan kirkolla, Ase‑ matie 12.

Olotila–olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Olotila on auki ma–pe klo 9.30– 15.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä laskujen mak‑ samisessa, tiedon haussa ja säh‑ köpostiliikenteessä ma klo 12–13.

Taidetta esillä. Toini Pyyhtiän meri- ja vesiaiheisia akryylimaa‑ lauksia 3.–28.9.

Olotilan syntymäpäivänä ke 19.9. on avoimet klo 10–21. Päi‑ vän aikana esiintyvät muun mu‑ assa sellotaiteilija Jussi Makko‑ nen, kamerunilainen tanssiryh‑ mä ja muusikko Pekka Ruuska.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyön mah‑ dollisuuksista Olotilassa ja seura‑ kunnissa Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Vir‑ katodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkin‑ ta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/keskus‑ rekisteri.

Naimisiin oikeasta syystä Anne Lehtola kosi Esko Tuhkasta sähköpostilla.

J

os hyvin käy, Anne Lehtolan ja Esko Tuhkasen yli kaksikymmenvuotinen yhteiselo jatkuu 21.9. vietettävän Hääyön jälkeen avioliittona.

— Mutta tässä on ollut niin paljon kommervenkkejä, että olisi ihan meidän tuuria, jos häät peruuntuisivat, Nissaksessa asuva pariskunta kertoo naureskellen.

Kun he 24 vuotta sitten alkoivat seurustella, kummallakin oli takanaan purkautunut avioliitto. Anne oli saanut prinsessahäänsä, Esko avioitunut maistraatissa. Kummallakaan ei ollut enää hinkua naimisiin.

— Sitten, kun poikamme syntyi, olisi tuntunut väärältä mennä naimisiin vain sen takia, että meillä on yhteinen lapsi, Anne sanoo.

Mieli on muuttunut pikkuhiljaa.

Anne tunnustaa haaveilleensa avioliitosta jo jonkin aikaa, mutta Esko harasi sitkeästi vastaan. Karkauspäivänä Anne tarttui tilaisuuteen, pisti Eskolle sähköpostia ja kyseli, että koska hamekangasta ei ole näkynyt, milloin mahtaa olla vihkipäivä.

Vain yksi kutsuvieras Vaikka Esko myöntyi kosintaan, vihkipäivä ei ole vieläkään koittanut. Ensin Eskon umpisuoli puhkesi ja hän joutui kolmeksi kuukaudeksi sairauslomalle.

Sitten takkusi kuulutusten saaminen.

Kesällä Esko sai leikkaushaavaan arpityrän ja jonottaa nyt leikkaukseen.

— Voi siis olla, että joudun leikkauspöydälle juuri Hääyön aikaan. Jos niin käy, alan kyllä uskoa, että joku tuolla yläkerrassa pitää huolen, ettei tämä äijä joudu naimisiin.

— No, sitten meidät vihitään myöhemmin vaikka Hakunilan kirkon jossakin nurkassa, vakuuttaa Anne.

Hääyö Pyhän Laurin kirkossa 21.9.

Pyhän Laurin kirkossa vietetään perjantaina 21.9. Hääyötä, jossa voi mennä naimisiin ilman ajanvarausta ja mittavia ennakkojärjestelyjä.

Vihkiaikoja varataan kirkolla klo 19.30 alkaen. Ennakkovarauksia ei ole mahdollista tehdä. Ensimmäi‑ nen vihkiminen alkaa klo 20. Parit vihitään joko yksi kerrallaan tai si‑ ten, että alttarilla on yhtä aikaa use‑ ampi pari.

Vihkimisen edellytyksenä on kirkkoon kuuluminen ja rippikoulun käynti. Parin on hankittava omasta seurakunnasta esteettömyystodis‑ tus viimeistään 14.9.

Esteettömyystodistuksen lisäksi mukaan tarvitaan sormukset ja mo‑ lempien henkilöllisyystodistukset.

Hääyössä voidaan myös siunata maistraatissa solmittu avioliitto.

Tarkemmat ohjeet www.haayo. fi tai Facebookissa www.facebook. com/haayovantaalla.

Isoja häitä tai ylimääräistä vaivannäköä kumpikaan ei halua. Valmisteluja on tehty sen verran, että sormukset on hankittu.

— Innostuimme Hääyöstä, koska se on helppo, mutta kuitenkin poikkeuksellinen tapa mennä naimisiin.

Olisi sitten jotakin, jonka muistaa aina, Anne sanoo.

Pariskunnan vieraslistalla on tasan yksi henkilö: oma poika, jonka tehtävänä on kuvata vihkiminen. Anne kertoo nauraen, että heidän 23-vuotias poikansa oli koko ikänsä luullut, että vanhemmat ovat naimisissa. Totuus valkeni, kun vanhemmat pyysivät häntä varaamaan Hääyö-illan kalenteriin.

— Mitään ihmeellisempää juhlimista ei illaksi ole suunniteltu. Olisi

kiva käydä kolmisin syömässä ennen vihkimistä. Baarikaapissa on pari pulloa kuohuviiniä. Ehkä tulemme kotiin katsomaan telkkaria, Anne kertoo.

Hän lisää, että vaikka järjestelypaineita ei ole, silti häntä pikkuisen jännittää tuleva tilanne — ja tuttujen reak­tiot.

Yhdessä vastedes Kumpikaan ei usko, että elämä muuttuisi naimisiinmenon myötä. Edes kummankaan nimi ei muutu.

— Tiedämme jo, ettei avioliitto tee autuaaksi, Esko sanoo.

— Naimisiinmeno on lupaus, että elämme toisillemme. Se, että haluaa elää yhdessä koko loppuelämän, on minusta ainoa oikea syy mennä naimisiin, Anne pohtii.

Niitä vääriäkin syitä on kokeiltu: Anne tunnustaa menneensä 22-vuotiaana ensimmäiseen avioliittoonsa lähinnä siksi, että hänen veljensäkin meni naimisiin. Esko puolestaan solmi nuoruudenavioliittonsa appiukon painostuksesta.

On Annen ja Eskon suhteessakin ollut omat vastamäkensä, niin hankalat, että he erosivat kymmenisen vuotta sitten. Kahden vuoden aikana mieli muuttui ja he palasivat yhteen.

— Ero teki meille hyvää. Kumpikin joutui miettimään asioita, Esko sanoo nyt.

Annen mukaan eron jälkeen on ollut selvää, että he ovat kasvaneet yhteen ja haluavat vastedes pysyäkin yhdessä.

— On melkein pelottavaa, kuinka ajattelemme samoja asioita yhtä aikaa.

Ja molemmat tykkäämme esimerkiksi reissaamisesta ja mökkeilystä, Esko sanoo.

— Meillä on samanlainen huumorintaju ja ajatusmaailma. Olemme kavereita keskenämme. Ja onhan meillä uusi yhteinen vauvakin, Anne lisää viitaten pariskunnan koiraan.

Kaisa Halonen

15

koonnut Heli Kulmavuori

2012 jKr.

Uudessa baarissa drinkki valmistetaan kuolemansyntisi mukaan.

Syntiä Helsingin yössä Helsingin ravintolaelämän yli on pyyhkäisemässä kristillinen kuohu.

Tai ainakin synnin pärske. Ilmiön aloit‑ ti vuosi sitten Simonkadulla avattu yö‑ kerho Vatican, jossa levyjä on soittanut paaviksi pukeutunut dj ja Asterix-sarja‑ kuvista tuttuun tapaan antiikin rooma‑ laisiksi pukeutunut henkilökunta tar‑ joilee muun muassa yökerhon nimik‑ koshottia Sin of Vaticania (Vatikaanin syntiä).

Ravintola Pääkonttori Mikonkadulla on remontoitu ja aloittaa keskiviikkona 5.9. uudella nimellä ja toimintakonsep‑ tilla Kitzeninä. Nettisivujen mukaan ”ra‑

Markku Mattila

Burj Baabel K autta aikojen ovat ihmiset halunneet näyttää voimansa rakentamalla toinen toistaan korkeam‑ pia torneja. Nykyään ennätystä pitää hallussaan kaksi vuotta sitten avattu Burj Khalifa, jonka ylin kärki kurottaa 828 metrin korkeuteen.

Tornin valmistuminen kesti kuusi vuotta ja sen budjetti oli vaivaiset 1,5 miljardia dollaria, sillä sitä rakensi suuri joukko pienipalkkaisia siirtotyöläisiä.

Yleensä pilvenpiirtäjien vertikaalinen mitta pyrkii vain säästämään tonttimaata, mutta tämä pytinki on rakennettu monien muiden Lähi-idän tornien tavoin pääasiassa sheikkien mahtailun vuoksi. Pullistelua kuvastaa sekin, että nimi vaih‑ dettiin kotikaupungin nimestä juontuvasta Burj Dubaista sheikki Khalifa bin Zayed bin Sultan al-Nahayanin nimikkotorniksi.

Burj Khalifa -hankkeesta voi löytää yhtäläi‑ syyksiä muinaiseen Baabelin torni ‑projektiin, jos‑ sa yhtenäinen ja samaa kieltä puhuva ihmiskunta rakentaa taivaisiin asti ulottuvaa tornia.

Nykyään ihmiskuntaa näyttävät yhdistävän us‑ ko omaan kaikkivoipuuteen, raaka kilpailu paikas‑ ta auringossa ja mantra jatkuvasta kasvusta. Van‑ han testamentin mukaan Jumala havaitsi Baabe‑ lin torni -projektissa samankaltaisia asioita, ja ran‑ gaistukseksi niistä hajotti ihmiset eri kansoiksi ympäri maailmaa.

Ehkä meidänkin pitäisi vastaisuudessa olla hiu‑ kan maltillisempia hankkeissamme. Ihan vain var‑ muuden vuoksi.

vintolan yhteyteen avataan täysin uu‑ si 7 Blings Bar, jossa voit tarpeittesi mu‑ kaan nauttia niin syntiesi kuin hyveittesi mukaisia cocktaileja!” Kävijä toivotetaan tervetulleeksi ”valitsemaan yksi seitse‑ män synnin mukaisesta cocktailista”.

Ihan vaan muistutuk‑ sen vuoksi: Danten Ju”Tykkään erään ortodoksimalaisen näytelmän mu‑ kaan seitsemän kuole‑ sen kirkon seinältä lukemasmansyntiä ovat (pahim‑ tani ajatuksesta, että lasten masta miedoimpaan): ylpeys, kateus, viha, lais‑ äänet ovat pyhää melua.” kuus, ahneus, ylensyön‑ Kapellimestari ja kuuden lapsen äiti ti ja himo.

Tornien korkeudella kilpaillaan.

Johanna Almark-Mannila Tuomasmessu-lehdessä 3/2012

Parisuhdeoppia munkeilta Oletko kyllästynyt parisuhdekirjoihin ja var‑ sinkin ”minun tunteideni” korostamiseen? Tah‑ toisitko löytää ylevämmän näkökulman rakkau‑ teen? Miten olisi elämäntaito-opas 600 vuoden takaa?

Kristuksen seuraamisesta ei sikäli vaikuta so‑ pivalta parisuhdeopukselta, että sen ovat kir‑ joittaneet munkit keskiajalla. Rakkaus on kui‑ tenkin kirjan päähenkilö, joten annetaan veljil‑ le tilaisuus. ”Vapaa on hän, joka rakastaa, lentää, juok‑ see ja iloitsee. Häntä ei voi pidätellä. Hän antaa kaiken kaikesta, ja kaikessa kuuluu hänelle kaik‑ ki”, kirjoittavat munkit.

6.9.

Kieltämättä, juuri siltähän rakkaus tuntuu.

Antaa lupauksen lupauksesta, elämän elämäs‑ tä. Lentää iloiten loputtomien entä jos -ajatus‑ kahleitten yli. Hymyilee kaikille.

Rakkaus ei kuitenkaan viihdy kauan siellä, missä kiitollisuus ei kuki vaan tunteista suurin yritetään valjastaa itsekkäiden nautintojen ve‑ tohäräksi. ”Rakkaus mielii korkeuksiin eikä anna minkään alhaisen ja ilkeän pidellä itseään mata‑ lalla”, toteavat munkit.

He muistuttavat, että rakkaus tahtoo laa‑ jeta omasta kotipiiristä tekoihin, joista on iloa muillekin kuin meille itsellemme. Meidän tu‑ lee väsymättä ponnistella toistemme, elinym‑

Onnea, Asko!

●● ●● ●●

Mikä on sinulle totta?

16

käänlaista tunnetta omassa sisimmässä. Ihmisen ei pi‑ dä pakottaa itseään mihinkään eikä uskotella itselleen mitään, koska lopulta itselleen ei voi valehdella. Usko on lahja, siksi kannattaa aina kuunnella sielun ääntä.

Vaikka uskoni Pyhään Henkeen on tällä hetkellä hatara, tarina Jeesuksesta saa sieluni soimaan. Se, että Jumala tuli ihmiseksi, on minulle niin taivaan tosi. Se on ikuinen kertomus Jumalan rakkaudesta.

Jos me ihmiset lakkaisimme uskottelemasta uskon asioita itsellemme, olisimme paljon rehellisempiä ja uskottavampia. Tästä rohkaistuneena kirjoitan pyhän hengen ensimmäistä kertaa elämässäni pienillä alku‑ kirjaimilla.

Mikko Salmi

Mikke Pöyhönen

M

Munkit tietävät, kuinka rakkaus kestää.

Asko on jo keskiajalla esiintynyt Suomessa paikannimissä. Siitä on esimerkkinä mm. Porvoon kupeessa sijaitseva Askola.

Etunimeksi almanakkaan Asko tuli kuitenkin vasta vuonna 1929.

Itä-Suomessa Asko on ollut Antin kutsumanimi. Nimi saattaa juontua myös vanhasta pohjoismaisesta nimestä Askold.

2000-luvulla 119 poikaa on saanut nimekseen Asko.

Vartin retriitti

inun on vaikea uskoa Pyhään Henkeen.

Saan hengenahdistuskohtauksen joka kerta, kun joku uskovaiseksi itseään kut‑ suva utelee minun PH-arvoani. Kun hän kaivaa vielä repustaan raamatunmuotoisen helgo‑ metrin, tiedän, että pelini on pelattu.

Olen kyllä parhaani yrittänyt. Olen lukenut sato‑ ja kirjoja Pyhästä Hengestä, tankannut Raamattua Py‑ hän Hengen voimassa ja anonut armolahjoja. Ainoa vastaus on ollut usvainen hiljaisuus.

Viime aikoina olen oivaltanut, että uskonasioissa ei ole kyse pakosta. Aikaansa ja energiaansa ei kanna‑ ta käyttää sellaiseen, mikä ei herätä sillä hetkellä min‑

päristömme ja paremman maailman puolesta.

Muuten rakkaus kokee olevansa vankina ja läh‑ tee livohkaan. ”Rakkaus mielii vapauteen”, tie‑ tävät munkit. ”Siksi Rakkaus voi tarttua kaikkiin toimiin, ja monia asioita se saattaa loppuun asti ja takaa, että niillä on vaikutuksensa. Kun samoissa tilan‑ teissa hän, joka ei rakasta, tuupertuisi maahan.”