Lauri 2012 nro 25 (16 8)

VANTAAN

Minikokoisia maailmoja ➤ 3

25

16.8.12

www.vantaanlauri.fi

Lahjaksi lahjoitus tarvitseville ➤2 Arki-illan kirkkokansaa ➤4

Kuvassa Rekolan entinen kirkkoherra Jukka Yrjölä Pyhän Andreaan kirkon tapulissa. Kuva Markku Mattila.

Nuoret aikuiset haluavat auttaa ➤5

Kertomuksia kelloista ➤ 6–7

Häpeää nousi lapsuuteni raoista — Kaisa Raittilan Vartin retriitti ➤ 12

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

16.8.2012

Nalleja diktaattoreille Naurunalaiseksi joutuminen ja kasvojen menettäminen on maailman diktaattoreille kova paikka. Siksi elokuvahistorian suurimpiin hetkiin kuuluu Charlie Chaplinin parodia maapalloa pomputtelevasta Adenoid Hynkelistä eli Adolf Hitleristä elokuvassa Diktaattori.

Ruotsalaisen mainostoimiston ja valkovenäläisen ihmisoikeusjärjestön tempaus pudottaa lentokoneesta satoja sananvapautta puolustavia pehmonalleja osui mitä ilmeisimmin maan itsevaltaista presidenttiä Aljaksandr Lukashenkaa arkaan paikkaan.

Laskuvarjonallejen aseena oli teksti ”Tuemme valkovenäläisten taistelua sananvapauden puolesta”.

Kone oli luvatta maan ilmatilassa, mikä johti siihen, että närkästynyt presidentti erotti kaksi ilmapuolustuksesta vastannutta kenraalia.

Häälahjallakin voi auttaa

— Euromäärät vaihtelevat vuosittain. Jonkun julkisuuden henkilön merkkipäivä voi kasvattaa summaa huomattavasti, toteaa varainhankinnan koordinaattori Annamaria Eteläpää.

Tasavuosisyntymäpäivien lisäksi juhlitaan eläkkeelle siirtymisiä. Myös rippi-, häätai valmistujaislahjojen sijaan voidaan toivoa lahjoitusta Ulkomaanavulle esimerkiksi Naisten Pankin kautta tai Toisenlaisina lahjoina.

Kesäkuussa 75-vuotispäiviään viettäneen presidentti Martti Ahtisaaren muistamiseksi on edelleen meneillään syntymäpäiväkeräys, jonka varat kohdistetaan Suomen Lähetysseuran kautta erityisopettajien kouluttamiseen Tansaniassa.

— Useimmiten merkkipäivän viettäjä on etukäteen määritellyt kohteen. Tavallista on, että hänellä on jokin aikaisempi yhteys Lähetysseuraan vaikkapa sitoutuneena kannattajana. Viime vuonna Lähetysseura sai merkkipäivälahjoitusten kautta vajaat 100 000 euroa, viestintäpäällikkö Paula Laajalahti kertoo.

Lähetysseuralla on vuosittain useita kymmeniä merkkipäivälahjoittajia. Kirkon Ulkomaanavulle puolestaan on tänä vuonna tullut yli 70 merkkipäivälahjoitusta. Määrä on kasvussa.

Juhliin tyhjin käsin

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä muistaa käyneensä 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran syntymäpäivillä, joiden viettäjä oli selväsanaisesti ilmoittanut, ettei halua puheita, lahjoja eikä kukkia, vaan toivoo mahdolliset muistamiset urheiluseuran juniorityölle.

K

oivukylässä köyhiä auttava Ruokaapu-yhdistys on talousvaikeuksissa.

Ruoka-apu anoi kaupunginhallitukselta 50 000 euroa palkkakustannuksiinsa loppuvuodeksi ja 105 000 euroa ensi vuotta varten. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 13.8. jättää asian pöydälle.

— Tämäntapaisille järjestöille myönnettävät avustukset tälle vuodelle on jo jaettu, mutta asia jätettiin pöydälle, jotta voidaan selvittää, onko tilanteen ratkaisemiseksi löydettävissä muita vaihtoehtoja, vs. toimialajohtaja Heidi Nygren Vantaan vapaaajan ja asukaspalveluiden toimialalta sanoo.

Aiemmin yhdistys on saanut varat palkkoihin toimimalla ostopalveluna kuntouttavalle työtoiminnalle. Tälle vuodelle sopimusta kaupungin kanssa ei kuitenkaan syntynyt, sillä Ruoka-apu halusi pitää kiinni oi-

Ulla-Maija Vilmi

keudestaan valita kuntouttavaan työhön tulevat henkilöt itse.

Ruoka-apu jakaa Koivukylässä ruokaa viikoittain noin 1500–2000 ihmiselle. Kaupungin lisäksi Ruoka-apu on saanut rahoitusta muun muassa Vantaan seurakunnilta, joiden myöntämä tuki oli tänä vuonna 90 000 euroa.

Ruoka-apu jakaa lahjoituksina saamaansa ruokaa. ●●

●●

2

— Vaikka vieraat noudattivat toivetta, monista tuntui vielä silloin hyvin kummalliselta saapua juhliin tyhjin käsin. Niinpä he olivat hankkineet tuomisikseen jonkin pikkulahjan. Jotkut toivat taitetun onnittelukortin, jonka sisään olivat niitanneet pankkisiirtolapun, mutta niin ei tietenkään kuulu tehdä.

Kaarina Suonperä korostaa, että juhlakutsun yhteydessä on asiallista käyttää sanamuotoa ”mahdolliset muistamiset”.

— Ketään ei saa pakottaa ostamaan lahjaa, ja jokaisen oma kukkaro määrää, minkä suuruisen lahjan hän voi antaa. Halauskin on hyvä lahja. Rahalahjoituksia ei myöskään voi kerätä itselle, omille lapsille tai muille läheisille. Asiallinen merkkipäivälahjoitus menee järjestön tilille.

Ruoka-avun varat ovat vähissä

Lotta Numminen

Maailman sotilasmenot olivat vuonna 2011 Tukholmassa toimivan kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan 1738 miljardia dollaria.

Mitä tällä rahalla saataisiinkaan aikaan taistelussa köyhyyttä tai ilmastonmuutosta vastaan? Esimerkiksi Syyriassa lentävät nallejen sijaan nyt pommit. Kenties maailman diktaattorit olisivat tarvinneet lapsina isommat unilelut, jottei turvallisuutta tarvitsisi hakea uholla ja tuholla.

Kaarina Perkola tarjosi syntymäpäivävierailleen kahvia, kiitosvirsiä ja mahdollisuuden auttaa Pietarin katulapsia.

Zorik-koira vaelsi Risto Salmisen ja Kaarina Immosen kanssa.

Markku Mattila

Tempaus oli Valko -Venäjän johdolle nolo, mutta toki myös Ruotsin suurlähettilään aktiivinen yhteydenpito maan oppositioon vaikutti siihen, että maat antoivat toistensa diplomaateille lähtöpassit.

Tempauksesta joutuivat kärsimään myös kyseisen kansalaisjärjestön edustajat. Ihmisoikeuksien puolustamisessa on aina riski ja suurimman riskin kantavat ne maan omat kansalaiset, jotka uskaltavat asettua sortojärjestelmää vastaan.

Olin Hongkongissa Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa vuonna 1997 muutama päivä sen jälkeen, kun kaupunki liitettiin itsehallintoalueeksi Kiinaan. Kokouksessa puhuttiin Manner-Kiinan kristittyjen ja maanalaisten seurakuntien tilanteesta ja mietittiin myös kannanottoja. Kovin suuria sanoja ei yleiskokous lopulta lausunut, koska me kokousedustajat lähdimme pois ja paikalliset kristityt jäivät maahan. Sanoilla on paikkansa, mutta ne pitää valita viisaasti. Liian usein ollaan kuitenkin hiljaa, joten hatunnosto nalleille.

E

lokuun alussa Kivistön kirkolla 85-vuotispäiviään viettänyt Kaarina Perkola kertoi etukäteen, ettei halua lahjoja.

Mahdolliset muistamiset saattoi osoittaa Pietarin katulapsille Kansan Raamattuseuran lahjoitustilin kautta.

— Minä en tarvitse mitään, mutta maailmassa on paljon lapsia, joilla ei ole edes ruokaa tarpeeksi.

Pietarin katulapset ovat olleet Perkolalle rakas aihe vuosikymmenien ajan. Hän on kuullut heistä kaupungissa asuvilta sukulaisiltaan ja ystäviltään, ja on itsekin tutustunut tilanteeseen paikan päällä.

— Jopa lapseni sanoivat, että parasta oli, ettei tarvinnut ryhtyä miettimään syntymäpäivälahjaa.

Talvella 70-vuotispäiviään viettänyt Taru Törrönen puolestaan toivoi muistamiset Evankelisen Lähetysyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Hänen 50-vuotispäivänään lahjoitukset menivät marinkielisen Raamatun käännöstyöhön Suomen Pipliaseuran kautta.

— Kun viettää syntymäpäiviä seurakunnan tiloissa, on luonnollista toivoa lahjan sijasta rahaa tilaisuudessa kannettavan kolehdin tai pankkitilin kautta kristillisen järjestön työlle, toteaa Törrönen, joka juhli merkkipäiviään kahvikonsertilla ja seuroilla.

Markku Mattila

Pääkirjoitus

Merkkipäivälahjoitukset järjestöille yleistyvät

Kolmatta kertaa järjestetylle Pyhän Laurin vaellukselle osallistui tänä vuonna 150 vaeltajaa. Vaelluksen jälkeen kirkonkylän vanhalla myllyllä nähtiin esitys Pyhän Laurentiuksen elämästä ja päivä päättyi iltahetkeen kirkossa. Vaellus järjestetään joka toinen vuosi.

Lisää vaellustunnelmia www.facebook.com/ pyhanlaurinvaellus.

Kouluikäisten tukipalvelu Tekstaritupu on aloittanut työnsä kesätauon jälkeen.

Tekstaritupulta voi kysyä neuvoa esimerkiksi koulunkäyntiin tai ihastumisiin liittyvissä asioissa. Vastaajana ovat kirkon nuorisotyönte-

kijät. Helmikuussa Vantaalla aloittaneeseen Tekstaritupuun on tullut jo 1234 viestiä. Vantaan Tekstaritupu toimii numerossa 045 6340 303 sekä osoitteessa www.nettitupu.net. ●●

Nuoria auttava Palveluoperaatio Saapas täyttää 40 vuotta. Saapas aloitti toimintansa vuonna 1972 Keimolan moottoriradalla järjestetyssä rock-tapahtumassa, jossa Helsingin ja Vantaan seurakuntien työntekijät auttoivat päihtyneitä. Saappaan työntekijät ja vapaaehtoiset päivystävät nykyään myös netissä muun muassa Suomi24-sivuston 16+-chatissa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Paavi ja kapinanunnat Me luterilaiset tykkäämme luulla kaikenlaista katolilaisista. Muistamme aina, että katolilaiset vastustavat naispappeja, homoja ja abortteja. Luulemme, että he, toisin kuin me, ovat keskenään kaikesta suloisesti samaa mieltä.

Jokin aika sitten Suomessa vilahti pikku-uutinen ”kapinallisista” katolisista nunnista. Yhdysvaltalaiset ”toisinajattelijanunnat” olivat saaneet Vatikaanilta moitteet, koska heillä oli feministisiä ajatuksia. He olivat keskittyneet liiaksi köyhistä ja sairaista huolehtimiseen eivätkä siksi olleet ehtineet vastustamaan abortteja ja homojen naimisiinmeno-oikeutta. Nyt olivat kardinaalit antaneet nunnille kurinpalautusta.

Mika Myllynevan bonkei-asetelmissa pieni on kaunista.

Pienoismaiseman lumoissa Mika Myllynevalla on harvinainen harrastus.

M

ika Myllyneva harrastaa bonkeita. Mutta mikä ihme on bonkei? Japanin kielen sana tarkoittaa suomeksi tarjotinmaisemaa. Sekään ei vielä pal-

jon kerro.

— Bonkein ideana on luoda mahdollisimman luonnonmukainen pienoismaisema luonnonmateriaaleja käyttäen. Bonkei on usein jo olemassa olevan näkymän tai maiseman pienentämistä, Myllyaho auttaa.

Usein bonkei tehdään bonsairuukkuun, mutta sen voi tehdä myös muuhun matalaan ruukkuun tai vaikkapa puu- tai lasialustalle.

Kirjahyllyn kulmalle tai ikkunalaudalle koottu kaunis kiviasetelma voi myös olla bonkei.

Tässä vanhassa japanilaisessa taidemuodossa pääosassa on tekijän oma näkemys.

Kiviä, hiekkaa ja hylkymateriaalia Mika Myllyneva on kirjoittanut harrastuksestaan kirjan Bonkei — Rakenna oma pienoismaisema (Kureeri 2012). Myllyneva innostui 1990-luvun alussa bonsai-harrastuksesta. Nyt bonsaiden rinnalle ja ohi ovat kirineet bonkeit.

Bonkeille ei ole kriteerejä esimerkiksi kivien asettelun tai määrän suhteen. Usein japanilaisen puutarhan kiviryhmästä löytyy kuitenkin kolmion muoto. Neljän kiven ryhmiä vältetään, koska neljä on Japanissa kuoleman luku.

Kuiva kivipuutarha, johon on käytetty vain hiekkaa, soraa, kiviä ja ehkä sammalta, on bonkein puhdasoppisin muoto. Tekijällä on kuitenkin täysi vapaus lisätä omaan bonkeihinsa myös esimerkiksi vettä ja pienoismalleja. Myllyneva on asettanut olohuoneensa pöydälle bonkein, jossa pariskunta on luodolla eväsretkellä. Miniatyyrihahmot hän on hankkinut pienoisrautatietarvikkeita myyvästä liikkeestä.

— Bonkei on äärettömän halpa tai jopa ilmainen harrastus. Hiekkaa ja kiviä löytyy luonnosta. Bonkeihin voi käyttää myös kaikenlaista hylkymateriaalia. Kepeistä voi rakentaa pitkospuita tai riukuaitaa minikokoiseen perinnemaisemaan, Myllyneva vinkkaa.

Yhden Myllynevan rakentaman bonkein innoittajana on ollut Kiotossa sijaitseva Ryoanjin temppelin kivipuutarha, jossa zen-munkit harjoittavat mietiskelyä.

Niukkuuden ihanne Bonkei-harrastuksessa Myllynevaa kiehtoo niukkuuden ihannointi ja minimaiseman esteettisyys.

— Minua kiinnostaa se, kuinka vähillä elementeillä saadaan aikaan kaunista, ilman ylenpalttista kuorrutusta, Myllyneva sanoo.

46-vuotiaalla Myllynevalla on kolme tytärtä. Perheen vanhemmat lapset eivät ole isän bonkei-harrastuksesta liiemmin innostuneet, mutta 9-vuotias kuopus on tehnyt omia minimaisemia.

Ennen bonkein tekoon ryhtymistä Myllynevalla on suunnitelma siitä, minkälainen minimaisemasta tulee. Viimekädessä silmä

kuitenkin sanoo, mikä näyttää hyvältä. Kivi voi edustaa bonkeissa vuorta ja hiekka merta.

Hiekkamereen voi muotoilla aaltoja esimerkiksi kynän kärkeä apuna käyttäen.

Eräässä Myllynevan bonkeissa pieni kalkkikivi esittää jääkarhua.

— Lopulta katsoja tekee bonkeista omia tulkintojaan. Se on osa tätä taidemuotoa. Jonkun mielestä kivi voi olla lokki eikä jääkarhu.

Hupibonkei ja törmäysbonkei Myllynevan parvekkeella odottaa kuollut bonsai, jonka hän aikoo kelottaa. Kelopuun ympärille Myllyneva istuttaa pieniä puita. Niin syntyy metsäbonkei.

Oma tyylisuuntansa ovat hupibonkeit, joissa voi nähdä vaikka minikokoisia maatilan eläimiä laiduntamassa. Törmäysbonkeissa kuvataan kiveen törmännyttä tai hiekkaan juuttunutta autoa.

Suomalaisilla bonkei-harrastajilla ei ole keskustelufoorumia netissä eikä omaa yhdistystä. Bonkei-työpajoja ohjannut Myllyneva tietää itsensä lisäksi kymmenkunta harrastajaa.

Myllynevan bonkei-harrastus on vaikuttanut myös perheen lomamatkoihin. Jääkarhua esittävä kalkkikivi on peräisin Gotlannista, missä Myllyneva lomaili perheensä kanssa pari vuotta sitten. Matkalla Myllyneva keräsi kiviä ja valokuvasi. Jossain vaiheessa hän haluaisi tehdä matkan Italiaan Dolomiiteille.

Sieltä saisi hyviä kuvia tulevia minimaisemia silmällä pitäen.

Mika Myllyneva etsii saaristosta kiviä bonkei-asetelmaan la 18.8.

Va i n

p ä ivä

e l äm ää

Soili Pohjalainen

Tutustuin tarinaan tarkemmin. Se on oivallinen esimerkki katolisen kirkon moninaisuudesta ja tosielämästä, joka on aina uutisia vivahteikkaampaa.

Kapinanunnien pomo, jonka suomalainen uutisvälitys sai kuulostamaan vähän hassulta hahmolta, osoittautui yhdysvaltalaiseksi teologian tohtoriksi Margaret Farleyksi. Kristillistä etiikkaa opettava tohtorinunna oli kirjoittanut kirjan, jossa hän teologisen oppineisuutensa perusteella käsittelee muun muassa samaa sukupuolta olevien suhteita, itsetyydytystä ja pappeutta.

Farleyn mielestä samasukupuolisia suhteita koskee täsmälleen sama kristillinen etiikka kuin heterosuhteitakin, eikä niistä siksi tarvitse tehdä numeroa erikseen. Vihkikaavan tulisi koskea kaikkia yhtäläisesti. Avioliittomahdollisuus olisi tärkeä, koska se auttaisi vähentämään homoseksuaaleihin kohdistuvaa vihaa, torjuntaa ja leimaamista.

Itsetyydytys ei Farleyn mukaan ole moraalikysymys ensinkään, koska kyse on vain siitä, että ihminen koskettaa omaa kehoaan. Naisten pappeuden teologiset perusteet ovat hänestä samat kuin miestenkin.

Mitä kurinpalautukseen tuli, sitä Vatikaani oli kyllä yrittänyt. Kahden vuoden tutkimusten perusteella opillisten kysymysten virasto oli tullut siihen tulokseen, etteivät Farleyn näkemykset ole katolisen teologian mukaisia. Yhdysvaltain katolisten nunnien järjestön edustajat kävivät alkukesästä Vatikaanissa kuulemassa moitteet, mutta keskustelu ei johtanut mihinkään.

Oppineista nunnista on ollut paaville riesaa kautta kirkon historian.

Muistakaamme tämäkin, kun seuraavan kerran tekee mieli sanoa katolilaisista jotain yleistävää.

Johanna Korhonen toimittaja ja Vox Silentii ‑yhtyeen laulaja

3

Pisteitä

Vastuuta ja rajoja nuorelle

Arki-illan ehtoollista vietettiin Tikkurilan kirkossa keskiviikkona 8.8.

Miten voisin auttaa?

I

Markku Mattila

Jaana Koponen, 37

Hannu Korhonen, 62 Pirkko Yrjölä, 61

Mikä sai sinut tulemaan arki-illan ehtoolliselle?

— Käyn arki-illan ehtoollisella säännöllisesti. Sunnuntain messuissa käyn joskus useammin, joskus harvemmin. Tilaisuus on sopivan lyhyt. Olennaista on, että siihen sisältyy ehtoollinen. Tärkeää on myös, että kirkolla voi kohdata toisia ihmisiä.

Mitä mietteitä messu herätti sinussa?

— Jeesus on tehnyt mahdolliseksi sen, että syntinen ihminen voi olla yhteydessä Jumalaan. Ehtoollinen on anteeksiantamisen vakuutus. Minulle tärkeää on, että illassa rukoillaan Jumalalta voimaa arkeen. Ihmiset voivat myös saada ja antaa tukea kuuntelemalla toisiaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat arki-illan ehtoolliselle?

— Annan 4+ pistettä. Se ei ole mikään arvostelu papille, vaan kannanotto siihen, että tällä kertaa ei ollut kirkkokahveja.

Mikä sai sinut tulemaan arki-illan ehtoolliselle?

— Minulle on tullut tavaksi käydä arki-illan ehtoollisella ja sunnuntaimessussa. Pyörin kirkolla muutenkin, olen seurakunnan diakoniatyön tukiryhmässä.

Mitä mietteitä messu herätti sinussa?

— Meitä jäi muutamia ihmisiä vielä ala-aulaan pohtimaan, mitä tarkoittaa illan aihe, Sananlaskujen kohta: ”Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa.” Pitääkö antaa pois kaikki vai voiko asian ottaa symbolisemmin? Onko oikein, että annan kerjäläiselle, jos samalla tulen tukeneeksi ihmiskauppaa ja rikollisuutta? Miten voisin auttaa asunnotonta vantaalaista, joka asuu autossa tai taloyhtiön saunassa?

Pisteillä 1–5, paljonko annat arki-illan ehtoolliselle?

— Annan 4 pistettä. Perusasiat rukous, uskontunnustus ja ehtoollinen olivat kunnossa.

Mikä sai sinut tulemaan arki-illan ehtoolliselle?

— Tulin papintyöhöni liittyen toimittamaan messun. Tilaisuuden idea on tarjota mahdollisuus hiljentyä ja kokea seurakuntayhteyttä niillekin, jotka eivät halua tehdä sitä sunnuntaisin kello 10. Iltamessu sopii niillekin, jotka eivät jaksa istua paikallaan kokonaista tuntia, kestoksi on näet sovittu puoli tuntia.

— Silloin kun menen messuun muuten kuin töihin, minua innostavat etenkin vähän erilaiset messut, kansanlaulukirkot ja messut, joissa lauletaan Nuoren Seurakunnan Veisuja.

Mitä mietteitä messu herätti sinussa?

— Ehtoollinen ei jätä minua kylmäksi, se on niin konkreettista suuren ja pienen kohtaamista, Jumalan armon saamista ja kokemista.

Pisteillä 1–5, paljonko annat arki-illan ehtoolliselle?

— Annan 5 pistettä nimenomaan ehtoolliselle.

tsenäistyminen on murrosiän suuria teemoja ja tehtäviä. Sen eteneminen näkyy lapsessa ja vaikuttaa myös hänen ja hänen vanhempiensa suhteeseen.

— Vanhempi joutuu miettimään, kuinka paljon voi antaa lapselleen vastuuta ja missä vanhempaa tarvitaan vielä nuoren rinnalle, sanoo perheneuvoja Hellevi Hilska-Salonen.

Oman perheen ratkaisuja ei voi kopioida muualta, vaan vanhempi joutuu itse tekemään ne lapsensa tuntemisen perusteella. Vanhemman voi olla vaikea olla varma päätöksistään, jos ja kun naapurissa päädytään tasan päinvastaisiin ratkaisuihin.

— Joku lapsi tarvitsee jämptin kotiintuloajan. Se voi olla hänelle hyvä siksikin, että sen turvin hän kehtaa lähteä kesken pois, vaikka kaverit jäävät vielä jatkamaan yhteistä iltaa. Jos hän ei lähde ajoissa kotiin, hän ei pääse uudelleen kavereiden luo.

— Sitten on nuoria, joiden kanssa riittää ohjeellinen aikataulu. Heidän itsenäistymisensä on edennyt jo pitemmälle. He hoksaavat itsekin, milloin on viisainta lähteä kotiin, kun edessä on koulupäivä, Hilska-Salonen sanoo.

Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmässä käsitellään nuoren itsenäistymisen ja rajojen asettamisen ohella tunteiden tunnistamista, itsetunnon tukemista, verkossa elämistä, päihteitä sekä vanhemman voimavarojen ylläpitämistä.

Viime syksynä järjestettiin ensimmäinen ryhmä murrosikäisten tai murrosikää lähestyvien lasten vanhemmille. Se kokosi joukon innostuneita osanottajia.

— Palautteessa ryhmäläiset kertoivat, etteivät olleet muualla päässeet samalla tavalla käsittelemään vanhemmuutta.

Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmää vetävät perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen p. 050 347 6846 ja Leena Jokinen p. 050 347 2917. Ryhmä kokoontuu kuutena tiistaina 11.–25.9. ja 9.–23.10. klo 18–19.30 Tikkurilassa perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5aA 3 krs. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä ryhmän vetäjille tai perheasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330.

Vanhemmuuden riemut ja riesat ti 11.9. alkaen klo 18–19.30 Tikkurilassa

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Mihin aikaan pitää tulla kotiin?

Kiireettä kummiksi ja naimisiin

S Wanda Dubiel, 37, on kehittänyt huutoterapian.

25 %

75 %

Mikkeliläinen

Kartanonkoskelainen

Olin alle kouluikäinen muuttaessani vanhempieni kanssa Mikkelistä Otavaan. Puolalainen muusikko-isäni oli tavannut äitini ollessaan kiertueella Suomessa. Isovelipuoleni asuu Puolassa. Hevoset ja ratsastus olivat iso osa elämääni, kunnes pojat ja ennen kaikkea nuorisoteatteri alkoivat kiinnostaa enemmän.

Lukion jälkeen menin Voionmaan opistoon näyttelijäntyön kurssille. Opiskellessani Teatterikorkeakoulussa asuin Töölössä. Sieltä muutin Kallioon. Nyt asun koirieni Pippurin ja Kanelin kanssa kerrostalossa Kartanonkoskella.

Jättäydyin Kansallisteatterista virkavapaalle ja sitten freelanceriksi, kun tuntui, että eläminen jäi ja tein vain töitä. Olen kehittänyt menetelmän, jota voi kutsua vaikka huutoterapiaksi. Sen tarkoituksena on päästä äänen, hengityksen ja kehon avulla kosketuksiin omien tunteiden kanssa ja purkaa niitä. En tule koskaan hylkäämään näyttelemistä, mutta tarvitsen sille vastapainoa.

4

eurakuntien jäsenissä on paljon aikuisia, jotka eivät ole käyneet rippikoulua.

— Asiaan törmätään, kun pitäisi ryhtyä kummiksi tai mennä naimisiin, ja silloin on yleensä kiire, kuvailee tilannetta kappalainen Heikki Leppä Tikkurilan seurakunnasta.

Rippikouluasiassa seurakuntien palvelu on yleensä pelannut ja pelastanut: kiireiselle kummiksi ryhtyvälle tai naimisiin menijälle on useimmiten järjestetty oma yksityisrippikoulu.

— Rippikoulu olisi varmaan paljon mukavampi kokemus, jos ryhmässä olisi rippikoululaisia enemmän kuin yksi. Silloin voitaisiin ihan oikeasti keskustella. Sitä paitsi yksityisrippikoulujen pitäminen on varsin työlästä.

Tikkurilan seurakunnassa on päätetty lyödä yhteen kaksi ideaa: jos käy intensiivirippikoulun syyskuun alussa, ehtii avioliiton esteiden tutkintaan niin, että pääsee vihittäväksi syyskuun Hääyöhön

21.9. — tietenkin sillä edellytyksellä, että puolisokandidaatti on katsottuna omasta takaa.

Rippikouluryhmää koottaessa on useamman aikuisen aikataulujen yhteen sovittaminen osoittautunut hankalaksi. Niinpä Tikkurilassa on päätetty kokeilla, voisiko yhden viikon iltoihin sijoitettu intensiivijakso, siis kertarypistys, ratkaista kalenteriongelmat.

Konfirmaatio tapahtuu osallistumalla messuun sunnuntaina 9.9. joko Tikkurilan kirkossa kello 10 tai Pyhän Laurin kirkossa kello 12.

Leppä lupaa, että yhteensä kymmenen tuntia kestävissä kokoontumisissa ja itsenäisellä työllä aikuinen saa hankituksi ne tiedot ja valmiudet, joita kirkko edellyttää täysivaltaisilta jäseniltään.

Aikuisten intensiivirippikoulu Tikkurilassa 3.–7.9. klo 18–20. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Heikki Leppä p 050 363 4382 tai heikki.leppa@evl.fi.

Jani Laukkanen

– Nuoria aikuisia kannattaa herätellä henkilökohtaisesti vapaaehtoistyöhön. Auttamishalua heillä kyllä riittää, sanoo Henrietta Grönlund.

Nuoret hyväntahtoiset Vapaaehtoistyö on nuorille aikuisille turvavyöhyke kilpailuyhteiskunnassa.

N

uoria ikäryhmiä kutsutaan toisinaan alentuvasti pullamössösukupolveksi. Liian helpolla päässeet, itsekeskeiset ja laiskat Playstationin ja tosi-tv:n orjat ovat ikään kuin vastakohta pyyteettömille, sitkeille ja kovaa työtä tehneille vanhemmille.

Henrietta Grönlund on toista mieltä nuorten itsekkyydestä. Teologian maisteri väitteli Helsingin yliopistossa aiheenaan vapaaehtoistoiminta yksilön ja yhteiskunnan peilinä. Englanninkielinen väitöskirja perustuu pääkaupunkiseudun nuorilta aikuisilta ja 13 maan yliopisto-opiskelijoilta kerättyyn aineistoon.

— Suomalaiset opiskelijat pitivät auttamishaluun liittyviä motiiveja tärkeämpinä vapaaehtoistoiminnalleen kuin minkään muun tutkimukseen osallistuneen maan opiskelijat.

— Voidaankin kysyä, onko vapaaehtoissektorista tulossa tasa-arvon, huolenpidon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvavyöhyke kilpailukyvyn ja tuottavuuden tavoitteiden kyllästämässä yhteiskunnassa, Grönlund sanoo.

Uraputken vaihtoehdot Kun perinteisten auktoriteettien vaikutus nuorten elämänvalintoihin on vähentynyt, vapaaehtoistoiminta on yksi väline omien arvojen, minäkuvan ja uskonnollisuuden pohdintaan, etsimiseen ja toteuttamiseen. Suomalaisopiskelijoiden vapaaehtoistoimintaan liittämissä arvoissa korostuvat hyväntahtoisuus ja solidaarisuus.

— Nuoret eivät ole vielä ehtineet muuttua kyynisiksi. Siksi nuoruuden idealismi kannattaisi käyttää hyväksi, Grönlund korostaa.

Monen nykynuoren arvot ovat jälkimaterialistisia.

— Nuoremmalle sukupolvelle omakotita-

lon, auton ja television hankkiminen ei ole ylin tavoite. He ovat saaneet elää turvallista elämää ja ovat kyllästyneitä suorittamisen, kiireen ja kulutuksen kulttuuriin.

— Materialistisen uraputken vasta-arvoina kannatetaan ihmisten yhdessäoloa, luonnonsuojelua ja vastuuta myös kaukana olevista lähimmäisistä. Nuoret ovat nähneet, että vanhemmat ovat burnoutin partaalla, eikä kiireyhteiskunta tee heitä onnellisiksi.

Projekteja pätkäihmisille Vapaaehtoistyö on Henrietta Grönlundin mukaan parhaimmillaan dynaamista toimintaa, joka edesauttaa henkistä kasvua ja palkitsee tekijöitään syvällä tasolla. Sen kautta saa sosiaalisia kontakteja ja työkokemuksia. Tärkeäksi koetaan myös tunne, että ”me olemme saaneet jotakin yhdessä aikaiseksi”.

— Auttamistyö tuottaa tekijälleenkin tyydytystä. Se voi olla hauskaa ja hyödyllistä. Kun ihminen tekee hyvää muille, hän saa siitä itsekin iloa.

Yhä harvempi vapaaehtoinen pysyy enää pelkästä velvollisuudentunnosta tietyssä organisaatiossa. Rekrytoinnissa voittajia ovatkin ne tahot, jotka ottavat vapaaehtoiset vastaan lämpimästi ja tarjoavat miellyttävän ilmapiirin.

Grönlund on vakuuttunut siitä, että suurella osalla nuorista aikuisista on voimakas auttamisen ja hyvän tekemisen halu. Pätkä- ja projektiluonteiseen elämänmuo-

toon mahtuvat parhaiten säännöllisiin kellonaikoihin sitoutumattomat keikat.

— Nuorelle aikuiselle on tarjottava juuri hänelle sopivaa tapaa tehdä hyvää, saada merkitystä elämään ja toteuttaa arvojaan. Toiminta on tuotettava heidän kielellään ja heidän elämäntilanteeseensa sopivasti.

Nuorten hedonismi on myytti Joidenkin nuorten aikuisten passiivisuuteen vapaaehtoistyössä vaikuttaa elämänvaiheen kiireisyys. Ruuhkavuosia elävien energia suuntautuu opiskeluista selviämiseen sekä työ- ja perhe-elämän pyrintöihin.

Henrietta Grönlund sanoo, että vaikka puhutaan arvotyhjiöstä, enemmistön arvot ovat kohtuullisen kohdallaan. Lähes 70 prosenttia pääkaupunkiseudun nuorista aikuisista vakuuttaa, että voisi tehdä vapaaehtoistyötä vaikkapa vanhusten tai nuorten auttamiseksi, jos siihen tarjoutuisi mielekäs mahdollisuus.

— Käsitys lattea litkivästä, vain lomamatkoja ja nautintoja ajattelevasta nuoresta hedonistista, joka ei halua sitoutua minkäänlaiseen vapaaehtoistyöhön, on pelkkä myytti. Valtavaa auttamishalua ei ole vain osattu valjastaa kunnolla käyttöön.

Tämä ongelma on kirkossakin.

”

Nuoret eivät ole vielä ehtineet muuttua kyynisiksi. Siksi nuoruuden idealismi kannattaisi käyttää hyväksi.”

Yhteen hiileen puhaltamisen taito HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtajana työskentelevä Henrietta Grönlund on kouluttanut kirkon työntekijöitä ja luottamus-

henkilöitä. Hän on pyrkinyt luomaan sellaisia seurakuntatyön malleja, joissa kaikki toimijat ja työmuodot puhaltavat yhteen hiileen.

— Monessa seurakunnassa tilanne on se, että toisessa huoneessa kysellään, minne sijoitettaisiin kaikki ne isoset, jotka eivät mahdu rippileireille, ja toisessa tuskaillaan, mistä löydettäisiin Yhteisvastuu-kerääjiä, joista on huutava pula.

Tutkiessaan Yhteisvastuu-kerääjiä Henrietta Grönlund havaitsi, että heidän taustansa ja motiivinsa ovat monenkirjavia. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa piilouskonnollisuuteen, joka ei näy jumalanpalvelusten osallistujamäärissä.

— Ihmiset toteuttavat uskonnollisuuttaan ja arvojaan paljon monipuolisemmin kuin me teologit osaamme kuvitellakaan.

Myös nuorten aikuisten uskonnollisuus, joka sitoutuu usein kirkkoon heikosti, motivoi auttamiseen ja muuttuu teoiksi.

Profeetallisen kirkon ihanne Helsinkiläinen Henrietta Grönlund on sukupolvensa johtavia kirkollisia vaikuttajia. Hän on toiminut seurakuntaneuvostossa, hiippakuntavaltuutettuna ja kirkolliskokousedustajana. Tällä kaudella Grönlund on kirkolliskokouksen ensimmäinen varajäsen uudistusmielisen Tulkaa kaikki -liikkeen listoilta.

Grönlund on ajanut kirkossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta erilaisille vähemmistöryhmille. Diakonian aate on hänelle läheinen.

— Meidän on autettava niitä, joiden hätä on suurin, ja niitäkin, jotka eivät osaa pyytää apua. Minulla on vahvana ihanteena kirkko, joka toimii yhteiskunnassa profeetallisena äänenä ja tekee niin kuin itse opettaa. Konkreettisen arjen diakonian ohella tarvitaan myös yhteiskunnan omatuntona toimimista.

Janne Villa

5

Kuuntele kelloja!

Kirkonkellojen soitto on kutsu jumalanpalvelukseen, mutta myös musiikkia.

K

irkonkelloilla voi soittaa melodioita, pieniä sävelteoksia, kuten Myyrmäen, Rekolan ja Hämeenkylän kirkoissa. Siihen tarvitaan useampi kello.

Myyrmäessä ja Rekolassa kelloja on viisi ja niillä soitetaan virsisävelmiä. Hämeenkylässä kelloja on kuusi. Niille on säveltäjä Einojuhani Rautavaara tehnyt omat melodiat.

Kellojen sävelet vaihtuvat kirkkovuoden mukaan ja kertovat kunkin ajan sanoman.

— Myyrmäen kirkkoa suunniteltaessa syntyi ajatus, että kelloilla voisi soittaa virsiä, jotka kuvastaisivat tiettyä kirkkovuoden pyhää, kertoo kanttori Kari Jerkku Vantaankosken seurakunnasta.

— Kolmella tai neljällä kellolla ei kuitenkaan pystynyt soittamaan melodioita, vaan tarvittiin viisi kelloa. Ne soittavat pentatonista asteikkoa, joka muodostuu viidestä sävelestä.

Myyrmäen kirkon rakentamisen aikaan Vantaankosken seurakunnan kirkkoherrana toimi Juhani Kopposela. Hän oli ihastunut virteen, joka alkaa sanoilla ”Taivaassa, johon Jumala majansa asetti”. Kari Jerkku ja hänen silloinen työtoverinsa Aija-Leena Ranta kokeilivat, saisiko tuosta virrestä melodian, jonka voisi soittaa kirkonkelloilla.

— Tämä virsi, 145, sopi päämelodiaksi, kirkon tunnussäveleksi. Sen jälkeen valittiin sitten muut virret ihan virsikirjaa selailemalla ja ottamalla käyttöön kelloille sopivia melodioita.

Kellojen sähköinen soittolaite soittaa sin-

ne tallennetut sävelmät ja soitto-ohjelmat automaattisesti. Laitteeseen kuuluu myös näppäimistö, jolla voi soittaa muita melodioita.

— Olen soittanut näppäimistöllä yhden konsertin aloituksen. Eräissä häissä soitin improvisoiden. Näppäilyn ja kellon soimisen välillä oli viivettä, jonka vuoksi näppäilyä piti rytmittää. Kirkon ovet ja ikkunat avattiin, ja näin soitto kuului paremmin kirkkosalissa, kertoo Kari Jerkku.

Myyrmäen kirkon kellojen soittamat virret valittiin vanhasta virsikirjasta. Nykyinen virsi-

kirja otettiin käyttöön pari vuotta kirkon valmistumisen jälkeen. Kelloilla soitettavista sävelmistä yksi puuttuu uudesta virsikirjasta. Se on ikään kuin muistutus siitä, että ajan kuluminen muuttaa myös kirkonmenoja.

Vantaan kirkoissa pyhä soitetaan alkavaksi ehtookelloilla lauantaina iltakuudelta. Huomenkello aamulla yhdeksältä on sunnuntain ensimmäinen kutsu jumalanpalvelukseen. Papin kello soitetaan varttia vaille kymmenen ja yhteensoitto, merkki messun alkamisesta, soi viittä vaille kymmenen. Aikanaan papinkello soitettiin merkiksi siitä, että pappi on saapunut kirkolle.

Myyrmäessä ehtookelloina soitetaan aina virsi 555 ja huomenkellona on virsi 145. Yhteensoiton melodiat vaihtuvat kirkkovuoden mukaan. Esimerkiksi joulun aikaan soitetaan virttä 43, On kirkas aamuntähti nyt. Helluntain jälkeen soitetaan virttä 111, Oi Pyhä Henki, Herramme.

— Kaikki seurakuntalaiset eivät ole huomanneet, että kellot soittavat virsiä. Kun heitä kehottaa keskittymään ja kuuntelemaan tarkemmin, he tunnistavat melodian. Kellot soivat harvaan ja soiton tempo on hidas. Siksi tuttua virttä ei huomaa heti, Jerkku sanoo.

Myyrmäen kirkko toimi esimerkkinä, kun Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon mietittiin kellojen hankintaa. Virsien soittamista niillä pidettiin hyvänä ajatuksena.

— Rekolan seurakunnan silloinen kanttori Tuomas Laatu valitsi viiden kellon sävelkorkeudet ja virret, jotka ohjelmoitiin soittolaitteeseen. Kellot valettiin Hollannissa, ja nuo sävelkorkeudet ilmoitettiin kellovalimolle, kertoo Jukka Yrjölä, joka oli Rekolassa kirkkoherrana, kun kirkkoa suunniteltiin ja rakennettiin.

Oikean sävelkorkeuden saaminen kelloon vaatii tarkkaa työtä ja kellon mitoitusta. Äänen korkeuteen vaikuttaa kellon koko, käytetty metalli, kellon muotoilu ja koko sekä valun paksuus. Rekolan kellot ovat suurempia kuin Myyrmäessä ja ne soivat matalammalta.

— Pienimmät kellot saatiin nostettua helposti tapuliin, mutta suurinta kelloa varten tarvittiin erillinen nosturi. Suurin kello painaa vähän yli tuhat kiloa ja kellojen yhteispaino on noin 3,3 tonnia, muistelee Yrjölä.

Kun kellot oli nostettu Rekolassa tapuliin ja niillä pystyi soittamaan, Jukka Yrjölä ja kanttori Tuomas Laatu tekivät niillä koesoiton. He tarkistivat, että sävelkorkeudet olivat pyydetyt.

Kaikki oli prikulleen kohdallaan.

Soitto-ohjelmassa on 15 erilaista sävel-

mää, jotka on poimittu uudesta virsikirjasta. Erikoissoittoja ovat uudenvuoden ja avioliittoon vihkimisen soitot sekä sanomakellot kuoleman ja hautaan siunaamisen yhteydessä.

— Uudenvuoden yön soitto Kiitos sulle Jumalani soitetaan keskiyöllä vuoden vaihtuessa. Melodia ei mene aivan nuotilleen. Kun virsi on päättynyt, kellot soivat vapaasti ilman melodiaa riemusoiton. Kirkonkellot soivat uuden vuoden ilotulitteiden paukkeen ja välähdysten mukana, sanoo Yrjölä.

Avioliittoon vihkimisen yhteydessä Rekolassa soitetaan Nyt kiitän riemuiten, virsi 271, silloin kun hääpari pyytää sitä. Se ei kuulu itsestään selvänä vihkimistilaisuuteen. Myyrmäessä ja Hämeenkylässä on sama käytäntö.

Yhteensoitoissa Rekolassa soitetaan kirkkovuoden mukaan vaihtuvia virsiä. Jouluajan virsi on Nyt ilovirttä veisaten, virsi 18. Pääsiäisaikana soitetaan virttä 104, Pilvimuurista valo välähtää.

Jukka Yrjölä kertoo tarinan siitä, kuinka kellojen soitto voi johdattaa seurakuntalaisen kirkolle.

— Rekolaan muutti aikanaan Afrikasta kotoisin oleva mies, joka halusi lähteä kirkkoon.

Uutena asukkaana hän ei tiennyt, missä Rekolan kirkko sijaitsee eikä myöskään havainnut kirkon tornia kulkiessaan kadulla. Hän tiesi kuitenkin, että Suomessa soitetaan kirkonkelloja hyvissä ajoin ennen jumalanpalvelusta.

Niinpä hän lähti sunnuntaina aamulla ulos ja kuunteli, missä päin kellot soivat. Niiden avulla tämä Rekolan uusi asukas löysi kirkolle.

Kun Hämeenkylän kirkkoa suunnitel-

tiin, seurakunnan silloinen kanttori Martti Lipasti esitti, että säveltäjä Einojuhani Rautavaaralta tilattaisiin sävelmät kelloille. Säveltäjä kuului Lipastin tuttavapiiriin ja innostui asiasta.

— Ajatus, että kellojen melodiat ovat säveltäjien tekemiä, ei ole aivan uusi. Jean Sibelius on tehnyt Kallion kirkkoon kelloille sävelmän ja Kulosaaressa soitetaan Heikki Klemetin säveliä, kertoo Jaakko Rantasalo, joka oli kirkkoherrana Hämeenkylän seurakunnassa, kun kirkko rakennettiin 20 vuotta sitten.

— Kävimme Martti Lipastin kanssa esittelemässä valimon kelloluettelon Rautavaaralle ja kerroimme, että kelloja voi olla kuusi. Hän valitsi sopivat äänet, joiden perusteella kellot tilattiin.

Rautavaara sävelsi kellojen soitot ilman seurakunnan ohjeistusta, oman musiikillisen näkemyksenä mukaisesti. Hämeenkylässä on käytössä 16 erilaista soittoa. Yhteensoiton musiikki vaihtuu kirkkovuoden kulun mukaan ja

Maailman ääriin kaikukoon…

Kirkonkellot viestivät myös sanoilla. Koska kellojen kylkiin valettuja tekstejä eivät seurakuntalaiset pääse lukemaan, paljastamme, mitä kelloissa lukee. Tässä kellojen tekstit suurimmasta pienimpään.

Hämeenkylän kirkko 1. Gloria in excelsis Deo et in terra pax 2. Sinua, kansasi tunnustaa, eteesi polvilleen maapiiri lankeaa. Virsi 321 3. Ego sum resurrectio et vita 4. Oi riemun rikkautta ylhäällä taivaassa.

Virsi 629 5. Christus resurrexit 6. Maailman ääriin kaikukoon riemuinen sanomamme. Virsi 86 Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, Amen

Myyrmäen kirkko 1. Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joh 11:25 2. Jag är uppståndelsen och livet. Joh 11:25 3. Piae Cantiones MCDLXXXII Ecclesiae Vandaensiae MCDLXXXIV 4. Sä sait, oi Jeesus, voiton 5. Kiittäkää Herraa

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko 1. Tulkoon valkeus 2. Ylistä, minun sieluni, Herraa 3. Minä olen maailman valkeus 4. Tuuli puhaltaa, missä se tahtoo 5. Minä tulen pian

Myyrmäen kirkon tunnussävelmä on virsi 145.

6

Hämeenkylässä kellot soittavat Einojuhani Rauta

kukin soitto on itsenäinen sävellys. Pyhäsoitot, ehtookellot ja sunnuntaiaamun soitot ovat samat ympäri vuoden.

Kirkonkellojen musiikki on sikäli vaativaa, että se soi toistuvasti vuodesta toiseen. Kuulijoina ovat kaikki, jotka sattuvat soittohetkellä kuuloetäisyydelle. Yleisö ei tule kuuntelemaan kirkonkellojen soittoa samalla tavalla kuin konserttiin mennään musiikkiesityksen vuoksi.

Ylivahtimestari Jari Jääskeläinen on työskennellyt Hämeenkylän seurakunnassa kolme vuotta — ja käynyt kellotapulissa vain kerran, huoltotöiden yhteydessä.

— Tapulissa oli kyllä ahdasta. Kellot eivät heilu, vaan niiden sisällä oleva vasara lyö kelloa.

Kelloja ohjataan sähköisesti sakastissa olevasta ohjausyksiköstä. Se on pöydällä oleva laatikko, jossa on näppäimistö ajastamista ja ohjelmointia varten. Aina samaan aikaan soitettavat soitot on ajastettu laitteeseen, mut-

avaaran sävellyksiä.

ta osa melodioista käynnistetään käsin. Laitteella voi soittaa myös vapaasti säveliä näppäimillä.

— Häissä ja siunaustilaisuuksissa käynnistetään kellojen ohjelmat käsisoittona, koska tilaisuuksien kesto vaihtelee, sanoo Jääskeläinen.

— Siunaustilaisuuksissa soitetaan hautaan siunaamisen soittoa viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua ja samoin tehdään, kun vainajaa kuljettava auto lähtee kirkon pihalta. Tosin lähdön jälkeen odotetaan hetki, koska hautajaisväki on usein pihalla tapulin alla, jossa kellojen ääni kuuluu voimakkaana.

— Täällä Hämeenkylän kirkolla on uurnahautausmaa. Hautaan siunaaminen soitetaan siitä hetkestä, kun kirkkosalista lähdetään viemään uurnaa. Matka kirkolta uurnalehtoon pyritään astelemaan sen mukaan, että soitto kestää saattomatkan ajan.

Jukka Noponen kuvat Markku Mattila

Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa on viisi kelloa, joilla soitetaan virsisävelmiä.

7

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

HERÄNNÄISSEURAT Su 19.8. klo 18 Nurmijärven srkkeskuksessa, Kirstaantie 5-7.

Ke 22.8. klo 18 Seitsemän seurakunnan körtti-ilta Velskolassa, Vääräjärventie 2, Espoo.

Palveleva puhelin

01019 0071 Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Elämä alkaa menetyksestä

8

Hannu Kylkisalo

Diabetesta sairastaa noin 500 000 ihmistä Suomessa.

Jopa puolet tietämättään.

Tule tekemään riskikartoitustesti tai mittauttamaan sokeriarvosi.

Myymälästämme kaikki verensokeritason mittaamiseksi tarvittavat laitteet ja niiden käyttöopastus.

Kattava valikoima eri mittareiden verensokeriliuskoja.

Vertaistukiryhmät ja liikuntaryhmät aloittavat jälleen syyskuussa.

Lisätietoja sivuillamme www.psdiabetes.fi

Kotimaan matkaklubi Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin! Osallistu! Vaikuta! Liity!

Åke Edwardson: Niin korkealla pääskyset, ettei niitä nähdä voi. Johnny Kniga 2012.

Ruotsalainen Åke Kirja Edwardson tunnetaan parhaiten maailmanlaajuista menestystä saavuttaneesta Erik Winter -dekkarisarjastaan. Myös Edwardsonin muita teoksia on suomennettu ahkerasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana.

Niin korkealla pääskyset, ettei niitä nähdä voi kertoo vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneesta keski-ikäisestä pariskunnasta.

Opettajatar Annin ja työttömän puuseppä Johanin ainoa lapsi, Andreas, on saanut syysmyrskyn aikana vakavan iskun päähänsä ja on maannut jo useita kuukausia koomassa sairaalassa. Kun oma lapsi ei ole tavallaan läsnä eikä kuitenkaan poissa, vanhempien on päivitettävä elämänsä matkaliput uudelleen. Ei voi surra eikä luopua, ja toisaalta kaikki toivo saattaa olla turhaa. Kun elämä on odotusta, joutuu miettimään mitä tuolla odotusajalla tekisi — ihan eri tavalla kuin silloin, kun kaikki oli vielä hyvin.

Edwardson vie taidokkaasti tarinaa purkautumattomassa kriisissä olevan pariskunnan unien, mielikuvien ja ympäristön tuottamien symbolien kautta. Vanhemmat kertovat koomassa makaavalle Andreakselle omista vaikeuksistaan ikään kuin tämä kuulisi ja käyvät sairaalavuoteen äärellä omaa terapiaansa monologien kautta.

Myös ihmisen ja luonnon suhde on teoksen keskeinen pohjavire. Paha luonto vei pojan, mutta hyvä luonto antaa vihjeitä, mihin suuntaan voisi kelkkaansa kääntää. Usein epäonni tuo myös kasvua. Tässä tapauksessa se pakottaa hakemaan jotain kiinnekohtaa, toisin kuin silloin kun kaikki oli vielä itsestään selvää. Romaanin ensilehdillä onkin sitaatti William Shakespearen näytelmästä Myrsky: ”Oi taivas, mik´ilkityö meidät tähän syöksi, vai onniko se ollut lienee?”.

Smoolantilaisen pikkukaupungin ihmiset olivat jo melkein kadonneet perheen elämästä, mutta yhteisön jokainen repliikki sisältää sisäänrakennettua myötätuntoa, sillä Annin, Johanin ja Andreaksen tarina on kaikille tuttu. Edwardson kuvaa taitavasti Annin ja Johanin suhteen eheytymistä yhteisön ja yhteisten kokemusten kautta. Kun he kääntyvät mykän poikansa puoleen, he kääntyvät kohti maailmaa, ensimmäistä kertaa yhdessä.

Niin korkealla pääskyset, ettei niitä nähdä voi on perusvireeltään vakava kirja, mutta taitavana dekkaristina Edwardson tietää, miten kokonaisuus säilyy mielenkiintoisena ja arkisella tavalla jännittävänä.

Tiedätkö verensokerisi?

Jäsenmaksu 20 e/vuosi ja lehdet kotiin.

Käyntiosoite: Malminkatu 24 D 38, Helsinki Puh. (09) 5860520

Päivämatka Tallinnaan kangas- ja käsityöliikkeisiin 22.9.2012 – ”Kangas ja Nappi” Suosittu päiväretkemme uusitaan!

Lähde kanssamme tutkimaan Tallinnan kangas-, lanka-, ompelutarvike- ja nappitarjontaa. Vielä Tallinnassa nämä tuotteet ovat edullisempia kuin Suomessa. Tule mukaan tekemään hienoja löytöjä. Täällä kannattaa käsitöiden harrastajien täydentää tarvikevarastojaan. Matkalta mukaan saattaa tarttua puikot, koukut, nauhoja, nyörejä, solkia, paljetit, pitsit, brodyyrit, plyymit, kankaita, lankoja, ompelukoneita tai saumuri.

Materiaaleja, tarvikkeita ja työvälineitä joka lähtöön.

Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Ritva Soinikoski.

ma 10 – 16, ti 10 – 17, ke 10 – 16, to 10 – 15, pe suljettu

Kotimaan matkaklubi

Matkaohjelma: klo 7.45 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa klo 8.00 Aamiainen Buffet ravintolassa klo 8.30 Tallinkin M/S Superstar lähtee kohti Tallinnaa klo 10.30 Laiva saapuu Tallinnaan. Opas ja bussi ovat ryhmää vastassa.

Lähtö kierrokselle käsityö- ja kangaskauppoihin. Käymme mm. Karnaluxissa, Abakhan Fabrics, Kangas ja Nööp liikkeissä sekä Foorumi kauppakeskuksessa. klo 15.00 Lounas Kochi Aidad klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä, jonne laiva saapuu 20.30.

Matkan hinta: 99 euroa / hlö + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus.

Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • aamiaisbuffet menomatkalla laivassa • opastettu päivä ja kuljetukset Tallinnassa • lounas Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

H y v ä k s y t t y.

Hengelliset syventymispäivät 23.–26.8.2012 Ohjelma temppeliaukion kirkossa to ja pe klo 18–21.

Ohjelma Johanneksenkirkossa la klo 10–20.45 ja su klo 10–16.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja Egyptin Aarteita Villa Royalissa 24.8.2012 Lähde Kotimaan Matkaklubin suosituille päiväretkille tutustumaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ja Villa Royaliin ”Egyptin Aarteet” -näyttelyyn. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Seija Kosunen.

Matkaohjelma: klo 8.00 lähtö Helsingin Mikonkadun tilausajolaiturista. n. klo 11.00 Tutustumme Mouhijärven kuninkaalliseen loistoon, Villa Royaliin, jossa nyt upea ”Egyptin Aarteet-Arkeologisten Rekonstruktioiden näyttely”. Nautimme myös kahvit pyramidileivosten kera. n. klo 13.00 matkamme jatkuu Äetsän Kiikkaan, jossa tutustumiskohteenamme on Kinnalan Koukku, vanha tila, jossa sijaitsee myös Suojeluskuntamuseo. Päätteeksi nautimme maittavan lounaan. n. klo 16.00 Tutustumme Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. n. klo 17.00 Kotimatka alkaa (Tyrvään kirkko-Helsinki 200 km).

Matkan hinta 99 €/hlö, toimitusmaksu 10 €/varaus.

Hinta sisältää: bussikuljetuksen, yllä olevan matkaohjelman, sisäänpääsymaksut, kahvit+leivos sekä lounaan.

Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

tapahtumassa mukana Mailis Janatuinen, Jari Jolkkonen, Timo ja Eero Junkkaala, Saara Kinnunen, Tapio Luoma, Olavi Rimpiläinen, Päivi Räsänen, Juha Vähäsarja ja monia muita.

Ohjelmassa lisäksi - Kymmeniä seminaareja Cygnaeuksen koululla la-su.

- Koululaisten toiminnallinen HSP-leiri Raamattuopistossa, ennakkoilmoittautuminen.

- Alle 7-vuotiaille omaa ohjelmaa ja lastenhoito.

- Talenttikahvila nuorille ja nuorille aikuisille Cygnaeuksen koululla pe ja la.

- Kirjamyynnistä syksyn kristilliset uutuuskirjat, tarjoustuotteet ja puheäänitteet.

- Sielunhoito- ja esirukouspalvelu.

- Radio Dei lähettää ohjelmaa syventymispäiviltä la klo 10–16.30 ja su klo 10–11. puheet ja seminaarit cd-äänitteinä Perussanoman verkkokaupasta www.perussanoma.fi tapahtumaa seuraavalla viikolla. Hinta 6 €/kpl.

Järjestäjät: Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Töölön seurakunta ja Suomen Raamattuopisto.

www.sro.fi/hsp

www.vantaanlauri.fi Palvelukseen halutaan

Vantaan seurakuntayhtymän laki- ja asiantuntijapalveluihin haetaan edeltäjän jäädessä eläkkeelle

lakimiestä Katso tarkemmat tiedot hausta osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/fi/hallinto/tyonhakijoille/ avoimet-tyopaikat tai www.oikotie.fi.

Hakuaika päättyy 5.9.2012 klo 15.00.

Seppo J. J. Sirkka

Anna-Maija Raittila.

Anna-Maija Raittila: Niin kevyt on rakkaus. Kirjapaja 2012.

Minerva Kustannus

Yleensä kirjat, joiKirja hin on poimittu hajanaisia katkelmia sieltä täältä jonkun tunnetun tekijän tuotannosta, eivät tee alkuperäisteksteille ja kirjoittajalle oikeutta. Tällä kertaa konsepti kuitenkin toimii. Maaria Pätsi on toimittanut Anna-Maija Raittilan tuotannosta kirjan, johon valitut tekstit tuntuvat tavoittavan Raittilan ajattelun ytimen. Vaikka Raittilan teokset ovat usein hyvin henkilökohtaisia, hänen sanomansa tuntuu vain kirkastuvan tässä kokoelmassa, josta omaelämäkerrallinen aines on jätetty pois.

Niin kevyt on rakkaus muistuttaa, kuinka omassa sarjassaan Raittila Suomessa hengellisenä kirjoittajana on. Hän on keinonsa hallitseva runoilija, joka kirjoittaa hiotusti ja kauniisti, jättää rivien väliin ilmaa ja ajatusten lomaan hengähdys- ja pysähdyspaikkoja. Jos keskiverto hengellinen liukuhihnaviisaus puuduttaa ja unohtuu jälkiä jättämättä, suosittelen Raittilaa — hänessä on muutosvoimaa ja tuoreutta edelleen.

Raittila kirjoittaa tilan tekemi-

sestä. Se merkitsee ahtaista ja rajoittavista käsityksistä ja asenteista vapautumista, koskevatpa ne omaa uskomisen ja elämisen tapaa, lähimmäisiä tai Jumalaa. Luottamus Jumalaan vaatii kontrollintarpeesta hellittämistä — itseriittoisuudessa ei ole tilaa Jumalalle.

Raittila on hitauden ja hiljaisuuden asialla. Elämänilonsa hukanneille hän suosittelee lepoa. Levossa ja rauhassa asiat asettuvat oikeaan mittakaavaan ja tärkeysjärjestykseen. Oman minänsä löytämiseen ja hengelliseen kypsymiseen ihminen tarvitsee kasvurauhaa. Jumalan aikataulu on toinen kuin meidän.

Hidas kasvu, sitoutuminen, kuulostelu ja hiljaisuus, joista Raittila kirjoittaa, tuntuvat olevan suorastaan vastakkaisia nykyiselle pikakulttuurille ja pakkososiaalisuudelle. Siksikin tämä kirja on virkistävää luettavaa.

Nunna Kristoduli.

Nunna Kristoduli: Hiljaisuuden kosketus. Minerva 2012.

Lintulan luostarissa asuva nunna Kristoduli on viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjoittanut lukuisia ortodoksista hengel-

Kirja

Palveluja tarjotaan MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

VANTAAN

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU tuntivel. 33 e + alv. p. 0400 811 941 mm. pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Talojen ulko- ja sisämaalaukset, myös tapetointi. Ilmainen arviointi.

Puh. 050 401 0477.

lisyyttä käsitteleviä kirjoja, ja monet luterilaisetkin lukijat ovat löytäneet hänet.

Kristodulin tapa kirjoittaa on tuttu ortodoksisesta kirjallisuudesta: hän punoo oman sanottavansa kirkkonsa pyhien isien ja äitien opetuksiin ja näiden elämänvaiheisiin. Hän pysyttelee tradition sisällä ja nojaa siihen, ei haasta eikä kyseenalaista.

Hiljaisuuden kosketus tuntuu kirjana hajanaiselta, osin myös epätasaiselta. Vaikuttaa siltä, että tekstit on kirjoitettu alun perin muihin tarkoituksiin ja koottu myöhemmin kirjaksi.

Kirjan helmiä on ensimmäinen luku, jossa Kristoduli käsittelee kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta.

Kumpikaan ei nykyään taida olla suuressa huudossa, mutta Kristodulin mukaan ne ovat olennaisia hengelliselle elämälle.

Kuuliaisuus on kuulolla olemista, Jumalan tahdon seuraamista ja toteuttamista. Se ei ole rajoittavaa — Kristodulin mukaan päinvastoin: ihmisen oma tahto on rajoittunut, Jumalan tahdon maailma avara.

Luterilaiselle lukijalle mietittävää antaa Neitsyt Mariaa käsittelevä luku. Kristoduli suree sitä, että Suomessa Jumalanäiti joutui luterilaisen puhdasoppisuuden aikana suorastaan vainon kohteeksi. Vaikka luterilainen kirkko suhtautui Mariaan nihkeästi, hän eli kansanrunoudessa ja -uskossa.

Kristoduli huomauttaa, että jos Jumalanäiti olisi Suomessa säilyttänyt keskeisen asemansa, elämämme saattaisi olla iloisempaa ja lämpimämpää. Itse mietin Kristodulin kirjaa lukiessani, kuinka pinnallisesti me tunnemme ortodoksisen sisarkirkkomme perinnettä ja teologiaa — ja kuinka paljon muutakin lempeän Jumalanäidin lisäksi voisimme omaksua rikastuttamaan spiritualiteettiamme.

Kaisa Halonen

Maria Lähteenmäki

Kuulolla olemista

Surua voi käsitellä myös taiteen keinoin.

Taidepajassa käydään läpi surua Helsingissä aloittaa Teatteri Kallion tiloissa syksyllä ryhmä, jossa käsitellään surua taiteen keinoin. Teatteri 2.0:n yhteisölliseen projektiin haetaan 8–10 osallistujaa, jotka ovat iältään 20–35-vuotiaita.

Osallistujiksi etsitään ihmisiä, jotka ovat menettäneet läheisensä ja ovat valmiita käsittelemään asiaa yhdessä.

— Tämä ei kuitenkaan ole kriisiryhmä eikä myöskään perinteinen sururyhmä, vaan taideprojekti. Läheisen menettäminen ei saa olla liian akuutti asia, vaan siitä pitäisi olla aikaa vähintään puoli vuotta, selvittää ryhmässä mukana oleva Vantaankosken seurakunnan pappi Sanna Uusitalo.

Uusitalo on aikaisemmalta koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja.

— Ryhmässä korostuu ihmisten kokemus surusta ja taide keinona kohdata se. Ryhmän toiminnasta vastaa pääasiassa yhteisöteatteriohjaaja Kati Sirén.

Mutta olen pappi ja ammattitaitoni on mukana, jos tarvitaan, Uusitalo sanoo.

Projekti toteutetaan kymmenen kertaa kokoontuvissa parin tunnin mittaisissa työpajoissa, joissa työskennellään toiminnallisin, kuvallisin ja taiteellisin menetelmin. Osanottajilta ei edellytetä aiempaa kokemusta taiteellisesta työskentelystä eikä osallistuminen maksa mitään.

Työpajoissa käytetään aineistona Emilia Pöyhösen kirjoittamaa omakohtaista näytelmää Kuka tahansa meistä. Teatteri 2.0 ja Suomen Kansallisteatteri valmistavat aiheesta myös nuorille aikuisille suunnatun esityksen, jonka ensi-ilta on ensi keväänä.

Esityksen ohjaa Saana Lavaste.

— Työpaja on rinnakkainen prosessi esityksen valmistamiselle.

Jos työpajassa syntyy materiaalia, joka sopii esitykseen ja jota työpajan osallistujat ovat valmiita siihen antamaan, sitä voidaan käyttää, kertoo Teatteri 2.0:n toiminnanjohtaja Saara Rautavuoma.

Ryhmään haluavia pyydetään ilmoittautumaan 27.8. mennessä osoitteeseen kati.siren@saunalahti.fi.

Pauli Juusela

Ostetaan huoneistoja

Hautauspalveluja

ASUNTO RAHAKSI!

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

Vuokrata halutaan

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@ evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Ulla-Maija Vilmi p. 09 830 6236, ulla-maija.vilmi@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

HAUTAKIVET

Ostetaan

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

www.vantaanlauri.fi

K&P

www.hautaus.fi

Unikkotie 5, Vantaa

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

9

Vantaan seurakunnat 16.8.–23.8.

Mikke Pöyhönen

Leppänen, Saana Anniina Kolhinoja, Minea Adeliina Paananen.

Avioliittoon kuulutettu

Hakunila

Ville Petteri Säteri ja Anna Maaret Airaksinen, Joni Ensio Kolehmainen ja Siru Susanna Heikkinen.

Kirkkoherranvirasto

Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Hautaan siunattu

Hakunilantie 48

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Aune Yli-Ollila 85 v, Risto Olavi Reijonen 58 v.

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto

Hämeenkylä

Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Diakoniatoimisto

Kirkkoherranvirasto

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Auratie 3, p. 09 830 6450

Hakunilan kirkko

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. ke klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio suljettu 3.9. asti.

Rukousryhmä pe 17.8.

Messu su 19.8. klo 12. Vesa Häkkinen, Riikka Jäntti.

Kesäraamattupiiri ti 21.8. klo 18.

Ohjelmalliset kesäkahvit ke 22.8. klo 12–13.30. Kaikille avoin tilaisuus.

Länsimäen kirkko

Hämeenkylän kirkko

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Messu su 19.8. klo 10. Vesa Häkkinen, Riikka Jäntti.

Kesäkahvit to 23.8. klo 12–13.30.

Kaikille avoin tilaisuus.

Auratie 3, p. 09 830 6459

Syksyn liikuntaleikkikoulut ja pelikerhot. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.NMKY. vantaa.fi Syystempaus perheille la 10.9. klo 10–13. Lastentarvikkeiden, -vaatteiden ja lelujen kirpputori Pyhän Annan lastenkirkolla. Myyntipöytä 6 €. Pöytävaraukset, maksu ja tiedustelut elokuun aikana virastoon p. 09 8306 500.

Lammenrantajumalanpalvelus su 19.8. klo 10 Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturilla Pähkinärinteessä. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Tikkurilan puhallinorkesteri Tixiband. Lapsille ohjelmaa.

Kirkkokahvit tarjoavat Hämeenkylän ja Pähkinärinteen Leijonat.

Huom! Ei jumalanpalvelusta kirkossa aamulla.

Iltakirkko su 19.8. klo 18. Yhteiseen rippiin ja ehtoollisen viettoon johdattaa Anna-Kaisa Inkala. Kanttorina Hannu Lehtikangas.

Nuorille

Lapsille ja perheille

Grillepaani tiistaisin klo 18–21.

Vaaralan kirkolla.

Jengi-ilta perjantaisin klo 19– 22. Vaaralan kirkolla.

Syksyn kerhokausi käynnistyy viikolla 34. Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11 maanantaisin Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1, tiistaisin Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja keskiviikkoisin Hämeenkylän kirkolla. Lammaspolku 1:ssä kokoontuu keskiviikkona klo 13.30– 15 taaperokerho 8 kk täyttäneille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä perjantaina klo 12–13.30 vauvaperheille ja odottaville äideille tarkoitettu nyyttikerho

Lapsille ja perheille

Muuta Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille Pyhän Annan lastenkirkossa ItäHakkilassa tiistaisin klo 13–14.30 yhteensä 8 kertaa alkaen 11.9.

Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja pappi Stina Huima.

Ilm. ja tied. Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietilä@evl.fi Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kk.

15. Äitiseminaari 22.–23.9. Kuntokalliossa. Juhlaseminaarin aiheena KokoNainen ja hinta 50 euroa. Mukana Maija Nyman, Leena Jokinen, HowManyMothers, Hans Tuominen. Ilmoittautuminen ma–to klo 9–16 virastoon p. 09 830 6500.

Kastettu Viivi Amelia Kiiveri, Sofia Aleksandra Pesonen, Elmo Johannes Ensio Tossavainen, Säde Toivia

Muuta Senioreiden teatteriretki to 4.10. klo 19 Helsingin kaupunginteatterin näytökseen Kuninkaan puhe. Bussikuljetus. Hinta 45 e.

Sitovat ilmoittautumiset 29.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Avustuskeräys Romanian romanien auttamiseksi järjestetään jälleen. Keräykseen voi tuoda vaatteita, kenkiä, astioita ja lastentarvikkeita. Tavaran voi toimittaa kirkkoherranvirastolle.

Keräys kestää 7.9. asti. Lisätiedot kappalainen Anna-Kaisa Inkala, p. 050 518 5912.

Leipää ja viiniä ➤

Tikkurila

Lammenrantajumalanpalvelus su 19.8. klo 10 Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturilla Pähkinärinteessä. Tikkurilan puhallinorkesteri Tixiband, lastenohjelmaa, kirkkokahvit.

Kastettu Ella Susanna Harju.

Avioliittoon kuulutettu Riina Maaria Fågel ja Mikko Juhani Heino, Jaana Susanna Rajala ja Jukka Veli Pekka Nuottimäki.

Hautaan siunattu Fanny Irene Viinamäki 85 v, Mirja Leena Anita Kauko 71 v, Jukka Sakari Massinen 52 v.

Korso

sa, Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Päiväkerhot alkavat viikolla 34 ja niissä on vielä tilaa, ilmoittautumiset Lea Heikkilälle, p. 050 336 5865.

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Kirkon kulma

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6706.

Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Rukoushetki ma 20.8 alkaen joka arkiaamu klo 7–8.

Hartaus tiistaisin ja torstaisin klo 11.

Kirkkoherranvirasto

Muuta

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Kirkko Korsossa 50 v juhlavuoden logokilpailu 31.8. asti Facebookissa. Haemme ideaa logon aiheeksi ja palkitsemme niistä parhaan. Kerro mistä Korson kirkko mielestäsi parhaiten tunnistetaan ja muistetaan. Kilpailu on osoitteessa www.facebook. com, hae: Korson seurakunta.

Voit myös lähettää ideasi korson. seurakunta@evl.fi sähköpostiosoitteeseen.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Kastettu

SPR:n verenluovutus pe 17.8. klo 14–19.

Messu su 19.8. klo 10, Karoly Deme, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Karoly Deme on Vantaan seurakuntayhtymän unkarilaisen Salgotarjánin ystävyysseurakunnan kirkkoherra. Saarna tulkataan suomeksi. Kirkkokahvit.

Kesäillan ehtoollinen ke 22.8. klo 20, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 22.8. klo 18.

Lenni Eero Sakari Salonen, Ella Karoliina Karjalainen, Laura Ida Helinä Kärkkäinen, Iida Siiri Sofia Heino, Vilhelmiina Aliisa Aurora Luoto, Joel Ensio Antero Häkkinen, Tinja Riikka Eveliina Hannola, Elia Manuel Leppänen, Aaron Johannes Liu-Keinänen.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Hautaan siunattu Raili Orvokki Ojansuu 77 v, Salme Mirjami Pyhämäki 73 v, Marja-Liisa Irmeli Lönnqvist 66 v.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Perhekerhot 20.8. alkaen ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelis-

Diakoniatoimisto

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Konfirmaatiomessu, Piispala 3, su 12.8 klo 10, liturgi ja saarnaaja Annaelina Tähtinen, kanttori Noora Hultin.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30, kerhohuone 1. Käsillä tekemistä lähimmäisen hyväksi, pullakahvittelua ja rupattelua.

Lapsille ja perheille Perhekerho ti 21.8 klo 9.30–11 Asolan seurakuntatalolla. Alkuhartaus ja yhteinen aamupala, 1€/ perhe. Perhekerhoihin ei ole erillistä ilmoittautumista, vaan ne ovat avoimia kaikille perheille. Mahdollisuus toisten lapsiperheiden kohtaamiseen ja yhdessäoloon.

Perhekerho ti 21.8. klo 9.30–11 Päiväkummun seurakuntatalolla.

Taaperokerho to 23.8. klo 9–10.30. Tarkoitettu alle 3-vuotiaille lapsille lähiaikuisen/ vanhemman seurassa. Ei ilmoittautumista.

Perhekerho/ Family group to 23.8. klo 9.30–11. Rekolan kirkon päiväkerhohuoneet. Perhekerhossa käytämme suomen lisäksi myös englantia. Hartaus on kaksikielinen. In this Family Group we use both Finnish and English.

Avioliittoon kuulutettu

Rekola

Markus Olavi Muurimäki ja Suvi Karoliina Sinervä.

Hautaan siunattu Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Helmi Maria Karttunen 95 v, Heikki Armas Myllymäki 76 v.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kirkon ruokailu aloittaa toimintansa ti 4.9. klo 12.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Opas paikalla 4.6.–31.8. Pyhän Laurin kirkossa ma–pe klo 12–20.

Konfirmaatiomessu su 19.8. klo 12. Tomi Fagerholm, Timo Kekkonen, Iina Katila, Holma 2.

Konfirmaatiomessu su 19.8. klo 15. Päivi Helén, Samppa Laakso, Holma 3.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 18.8. klo 15 toimituskappelissa.

Luomakunnan sunnuntain messu su 19.8. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Kirsti Hildén, Samppa Laakso. Kirkkokahvit messun jälkeen kahviossa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 21.8. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Yhteysilta ti 21.8. klo 18.30 kahviossa.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.8. klo 18. Kirsti Hildén, Simo Santaranta.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 17.8. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 23.8. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Koululaisille Iltapäiväkerhotoiminta ti 21.8.

Ylästön seurakuntatalolla, Viertolan koululla ja Tikkurilan Unikkotie 5B 2.krs. Tied. Merja Salo p.

050 327 1634.

Koululaisten iltakerhot alkavat viikolla 36, listat viikolla 35 nettisivuilla. Tied. Enni Korhonen p.

050 526 9401.

Lapsille ja perheille Vekkulikerhoissa 3-vuotiaille ja päiväkerhoissa 4-6-vuotiaille tilaa. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Ensi sunnuntai on 12. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Itsensä tutkiminen.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 51:6–14, Jes. 2:12–18, 1. Joh. 1:8–2:2 ja Matt. 23:1–12.

Tutkittavana Oikein teet, kun minua nuhtelet, ja syystä sinä minut tuomitset.

Ps. 51:6

O

n melkoisen vaikeaa olla tutkittavana. Siis kohtaamassa jotakuta, joka kyselee ja tonkii minua ja elämääni.

Tuollaisia tilanteita tulee vastaan silloin tällöin.

Työtä hakiessa sen jotenkin ymmärtää. Muitakin tilanteita on, joissa tajuaa, että minua arvioidaan. Mitä epämääräisemmästä tutkimisesta on kyse, sitä epämääräisempi olo tutkittavalle voi tulla.

Fariseukset olivat ihan tosissaan Jumalan sanan kanssa. He halusivat noudattaa kaikkein pienimpiäkin käskyjä. Heidän ongelmansa näyttää olevan siinä, että he kuvittelivat ainoina tietävänsä, mitä Jumala mil-

läkin käskyllään tarkoitti. Ja vielä suurempi ongelma oli siinä, ettei armolla ja rakkaudella ollut mitään sijaa heidän arvioissaan, etenkään toisia kohtaan.

Psalmin kirjoittaja on Jumalansa edessä. Siinä me olemme tasa-arvoisia, vaikka toisin ajattelisimmekin. Tuollaisen tasa-arvon tunnustaminen voisi olla tie armahtavaisuuteen.

Kun itseni kanssa totean, että myös minä olen Jumalan edessä syyllinen, olen vähemmän halukas vetämään rajoja toisille ja toisten puolesta.

Oikeassa oleminen ei sittenkään ole niin kovin tärkeää. Rakkaus on.

Vesa Häkkinen Hakunilan seurakunnan pappi

10

Avoimet perhekerhot perjantaisin alkaen 17.8. klo 9.30–11.

Tikkurilassa Unikkotie 5B 2.krs, maanantaisin alkaen 20.8. klo 9.30–11. Tammiston seurakuntatiloissa, tiistaisin alkaen 21.8. klo 9.30–11. Ristipuron seurakuntatiloissa ja perjantaisin alkaen 24.8. klo 13.30 Kartanonkoskella. Yhdessäoloa, askartelua, leikkiä, laulua, tarjoilua maksua vastaan ja hartaushetki.

Vauvaolkkari tiistaisin alkaen 21.8. Ilolan seurakuntatalolla klo 13. ja Pakkalan kerhohuoneistolla klo 13.30.

Perhekerhot Tikkurilassa Unikkotie 5B 2.krs tiistaisin klo 9.30 ja Ylästössä torstaisin klo 9.30.

Perheolkkari tiistaisin alkaen 21.8. klo 9.30 Ilolan seurakuntatalolla ja Pakkalan kerhohuoneistolla. Tied. Merja Salo p. 050 327 1634.

Torstaitupa yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen alkaen to 23.8. klo 17–19 Unikkotie 5 B, toinen kerros. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Hertta kirkonrotan satu- ja lauluhetki kauppakeskus Jumbossa klo 11 joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko 5.9., 3.10., 7.11. ja 5.12.

Lauantaikeidas -vapaaehtoisryhmä la 8.9. alkaen klo 16–18 joka kuukauden toinen lauantai Ristipuron seurakuntatalolla. Tied. Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut alkavat su 16.9.

Tied. Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Ripille? Vihille? Rippikoulu jäi aikanaan käymättä ja tulevaisuudessa häämöttää kirkollinen avioliittoon vihkiminen tai kutsu kummiksi. Tikkurilan seurakunta järjestää intensiivirippikoulun aikuisille 3.–7.9. klo 18–20 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Konfirmaatio tapahtuu osallistumalla messuun su 9.9. joko klo 10 Tikkurilan kirkossa tai klo 12 Pyhän Laurin kirkossa.

Hääyötä Vantaa Pyhän Laurin kirkossa pe 21.9. vietetään neljännen kerran. Kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on sekä kirkkoon kuuluminen että rippikoulun käynti. Intensiivirippikoulun ehtii suorittaa ennen hääyötä. Ennen avioliittoon vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Todistuksen saaminen kestää seitsemän päivää. Tied. pastori Heikki Leppä p. 050 363 4382 tai heikki.leppa@evl.fi.

Kastettu Viivi Vappu Maria Laitinen, Tuomas Oliver Remes, Lenni Benjamin Lautiola, Bea Matilda Mustonen, Max Oliver Mäkeläinen.

Hautaan siunattu Teuvo Kalevi Parkkinen 85 v, Arvo Aatos Tuomi 85 v, Eila Elviira Kankaanpää 82 v, Pirkko Liisa Peltonen 80 v, Erkki Tapani Syynimaa 73 v, Markku Heikki Antero Auvinen 66 v, Raija Satu Hillevi Huikari 56 v.

Nuorille NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Nuortenilta su 19.8. klo 17–20 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Isoskoulutus Ilm. koulutusryhmiin netissä 13.–26.8. Tied. Timo Kekkonen p. 050 369 3528.

Syyslomaleiri koululaisille ja nuorille 17.–19.10.2012 Holmassa.

Tarkemmat tiedot sekä ilmoittautumiset nettisivujen kautta 20.8.–7.9.2012.

Muuta Luomakunnan sunnuntain iltakävely su 19.8. Lähtö Pyhän Laurin kirkolta klo 18 Tammistonmäelle, n. 5 km. Tied. Jaakko Hyttinen p. 050 559 4781.

Kuutamouinti Kuntokalliossa to 23.8. Lähtö Tikkurilasta klo 17.30 ja paluu klo 21.30. Hinta 5 € sis. matkat, makkaran ja kahvit. Lisätiedot ja ilm. diakoniapäivystykseen p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Aika tehdä hyvää –ilta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille ke 5.9 klo 17.30 Tikkurilan kirkolla.

Illan aikana saat tietoa seurakuntamme vapaaehtoistoiminnasta, voit nauttia muusikko Petri Laaksosen konsertista sekä teehetkestä. Vapaa pääsy. Lisätiedot Päivi Mäkinen p. 050 548 6078 paivi.makinen@evl.fi.

Eläkeläiskerhot alkavat. Tikkurilan kirkon kahviossa maanantaisin 3.9, 17.9, 1.10, 15.10, 29.10, 12.11. ja 26.11. kello 13–14.30.

Malminiityssä, Malminiityntie 16 B, maanantaisin 10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11. ja 3.12. kello 13.30–15.00. Ylästön seurakuntatalossa, Lehtikummuntie 2, keskiviikkoisin 12.9, 26.9, 10.10, 24.10, 7.11. ja 21.11. kello 12–13.30.

Lähetysopintomatka Israeliin 3.–10.3.2013. Vantaan seurakuntien yhteisellä matkalla majoitutaan Tiberiaassa ja Jerusalemissa, vieraillaan mm. pyhillä paikoilla, tutustutaan Israelin historiaan ja nykypäivään sekä palestiinalaiskristittyjen ja messiaanisten juutalaisten tilanteeseen.

Matkanjohtajana lähetyssihteeri Sipe Jalokinos p. 050 414 7234, mukana lähetyssihteerit Kaisa Aalto ja Päivi Peittola sekä pastori Kaj Andersson. Hinta 2 hh puolihoidolla n. 1550 €, sis. retket, suorat lennot. Ilm. Toiviomatkat p. 09 565 7170 tai helsinki@toiviomatkat.fi.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16 (ei to 16.8.), p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Konfirmaatiomessu la 18.8. klo 14. Holman IV rippikoululeiri.

Saarna ja liturgia Antti Isopahkala, avustava pappi Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Kari Jerkku.

Messu su 19.8. klo 10. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, avustava pappi Antti Isopahkala, kanttori Maija Maltela.

Maanantaipiiri ma 20.8. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Joukkosidontapaikka ti 21.8. klo 12–13.30. Uusi ryhmä miehille. Verenvuoto tyrehtyy, haavat paranee, arvet häviää – eli ei kovin paljon luvattu. Tulossa viisi kokoontumiskertaa. Ensimmäisen kerran aiheena Kannattaako antaa anteeksi? Tied. diakoni Jukka-Pekka Virtanen, p. 050 407 1176.

Aamurukouspiiri keskiviikkoisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Psalmiretriitti – hiljaisuuden iltapäivä su 19.8. klo 13.30–19 kirkossa ja Hiljaisuuden polulla, päättyy iltamessuun Seutulan kappelissa. Sinikka Honkanen, musiikki, Tuovi Lehtinen ja Terttu Hynynen. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset viim. 16.8. tert-

tu.hynynen@kolumbus.fi tai p.

040 594 8035.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltamessu su 19.8. klo 18. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen. Messuavustajat psalmiretriitistä. Kirkkokahvit.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Paula ja Matti Rankalan laulukurssin päätöskonsertti pe 17.8. klo 19. Vapaa pääsy.

Toivon tuulet ma 20.8. klo 18.30. Maria Heimala-Pelkonen: Kalliolle rakennettu.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Marjanpäivän kyläjuhlat su 19.8. klo 12–17. Mukana seurakunnan infopöytä. Työntekijöitä ja vapaaehtoisia tavattavissa. Kannussa yhteislaulua klo 14 parhaat riparilaulut, 14.30 virsivartti sekä 15 pyhäkoulutuokio lapsille. Avausfanfaari juhlalavalla klo 12 kanttori Kari Jerkku, säkkipilli. Lue lisää: www.marjaverkko.fi

Nuorille Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Isokoulun startti ke 22.8. ja ke 29.8. klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila Manala. Molemmissa illoissa on sama ohjelma, joten voit valita sopivamman.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Kerhot käynnistyvät 20.8. alkavalla viikolla. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20. Kaivosristi to 9.30– 11, Myyrmäen kirkko ti 9.30– 11, Martinristi taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, Vantaanlaakso to 9.30– 11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Ilmoittautuminen Muskariin Muskaritoiminta alkaa 28.8. Martinristissä tiistaisin. Muskari 3–5v. lapsille klo 9–9.45. Perhemuskari klo 10–10.45. Hinnat 40 € / toimikausi eli 28.8.–18.12.2012, yht. 17 krt. Ilmoittautuminen / hakuaika 1.8.–21.8. hakukaavakkeella, jota saa srk:n kotisivulta, kerhopisteistä ja kirkkoherranvirastosta. Ilm. myös paikan päällä Martinristissä ti 21.8. klo 9–11.

Perheretki la 25.8. Kungsbackan kotieläinpihalle Porvooseen.

Matkalla piipahdamme Pyhän Annan lastenkirkossa Itä-Hakkilassa. Lähtö Myyrmäen kirkon pihasta klo 9. Paluulähtö klo 14.30.

Omat eväät. Hinta 10 € / hlö. Alle 2-v. Ilmaiseksi. Tied. & ilm. helena.fyhr@evl.fi tai kirkkoherranvirasto puh. 09 830 6440.

Isä–lapsi-telttaleiri 7.–9.9. Tontunniemessä, Asikkalassa. Viikonloppu isille ja kaikenikäisille lapsille. Saunomista, makkaranpaistoa nuotiolla, vauhdikasta toimintaa ja välillä hiljentymistä.

Yöpyminen teltoissa. Leirin hinta 90 € / perhe sisältää myös bussimatkat Myyrmäen kirkolta. Ilm. 23.8. menn. maari.santala@evl.fi.

Mainitse ilmoittautuessasi lasten nimet ja iät sekä perheen mahdolliset ruoka-aineallergiat. Tied. lapsi- ja perhetyön pastori Maari Santala p. 050 347 6045.

Kastettu Tomi Emil Oskari Saarinen, Peetu Niilas Paloniemi, Matleena Rauha Ilona Ratilainen, Pihla Mea Aralia Turtiainen, Emelia Neela Mikaela Raukio, Oona Emilia Kokki, Leevi Juhani Vuorinen, Alonzia Oscar Isiguzo, Aapo Olavi Kojonen, Oskari Johannes Mokko.

Miehet opettelevat selviytymään.

Miehen elämää

E

tenkin omista kipupisteistä voi olla vaikea puhua silloinkin, kun tietää, että puhuminen voisi helpottaa oloa. Auki puhumatta ja kyseenalaistamatta jää diakoni JukkaPekka Virtasen mukaan myös myyttejä tai hokemia, joita toistamalla yritetään vahvistaa horjuvaa elämänuskoa.

— Moni vakuuttelee, että se mikä ei tapa, vahvistaa. Onko niin vai voiko vaikea asia tappaakin? Entä onko vaikeneminen aina kultaa, vai onko tilanteita, joissa niin ei missään tapauksessa ole?

Virtanen tietää, että ainakin osalla ihmisistä on vahva taipumus karata pilvien tavoin todella kauas.

— Jotkut elävät unelmissa, haaveissa, menneisyyden nostalgioissa tai tulevaisuuden toiveissa. Silloin voisi olla hyvä miet-

tari 68 v, Markku Tapio Pekkanen 66 v, Jarmo Tapani Koljonen 55 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet under sommarmånaderna månd–torsd kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar under sommarmånaderna tisd–torsd.

Verksamhet Högmässa i Helsinge kyrka St. Lars 19.8. kl.10, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Döpta Alwa Emilia Lindqvist.

Förelysta Charlotte Nilsson-Ollandt och Teemu Niklas Jaakola.

Vigda Roger Arne Oksanen och Cecilia Birgitta Blomgren.

Yhteiset Asuntotyö

Hautaan siunattu

P. 050 573 6354

Helga Maria Sarasjärvi 86 v, Lauri Olavi Rossi 73 v, Valma Kyllikki Heikkinen 68 v, Irma Sisko Suu-

Palvelu- ja puhelinajat ke 22.8. klo 10–12 Myyrmäen kirkolla ja ke 5.9. klo 10–12 Korson kirkolla.

tiä ja harjoitella elämää tässä ja nyt.

Nykyhetkessä elämisessäkin on omat mutkansa ja koukeronsa. Niinpä ihminen voi jumittua hyvinkin yksipuoliseen elämänmenoon ja -asenteeseen.

— Jonkun elämää täyttävät kyynisyys, katkeruus ja kateus, kun toinen näkee ja kokee lähinnä myönteisiä asioita—rakkautta, ihmissuhteita, työtä ja harrastuksia, iloa ja nautintoa.

Kolmannen elämä on yhtä kärsimystä, tuskaa, pahaa oloa sekä taloudellisia ja ihmissuhdeongelmia; Virtanen sanoo.

— Kolhuitta ei pääse kukaan, mutta ihmisillä on kyky selviytyä isoistakin haasteista. Selviytymistaitojaan voi kehittää vaikkapa keskustelemalla asioista toisten kanssa.

Vaikka elämänkysymykset eivät kulje sukupuolira-

jojen mukaan, Vantaankosken seurakunnassa on havaittu hyväksi, että miehet pääsevät puhumaan niistä keskenään. Syksyn alussa toteutetaan Joukkosidontapaikaksi nimetty keskustelusarja. Sen aikana puhutaan muun muassa anteeksiannosta, pelosta ja onnellisuudesta.

Ryhmä on avoin, eli osallistua voi vaikka yhden kerran, eikä ryhmään tarvitse ilmoittautua. Lisätietoja saa diakoni, psykoterapeutti Jukka-Pekka Virtaselta, puh. 050 407 1176 ja jukka-pekka.virtanen@ evl.fi.

Joukkosidontapaikkakeskustelusarja miehille Myyrmäen kirkon takkahuoneessa viitenä tiistaina 21.8.–25.9. klo 12–13.30.

Näkövammaistyö

Sairaalasielunhoito

Näkö menee—mitä jää? Vertaistukiryhmä hiljattain näkövammautuneille syksyllä, ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Pääkaupunkiseudun näkövammaisille tarkoitettu ryhmä kokoontuu 7 kertaa Espoon seurakuntayhtymän tiloissa, Kirkkokatu 1. Ryhmää ohjaavat näkövammautunut kuvataiteilija Maarit Hedman ja näkövammaistyön diakonissa Tarja Huttunen Espoosta. Ryhmässä vierailee Silmäklinikan ja Näkövammaisten keskusliiton työntekijöitä. Lisätietoja Tarja Huttuselta p. 040 734 7715 tai tarja.huttunen@evl.fi.

Hiljaisuuden retriitti vantaalaisten hoitolaitosten ja terveydenhuollon henkilöstölle 14.– 16.9. Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Ohjaajina ovat sairaalapastorit Pirjo Vatanen ja Leena Heinonen. Retriitin hinta 90 € sisältää täysihoidon kuljetuksineen. Ilmoittautuminen 14.–28.8 elina.piippo@evl. fi tai 050 321 3282.

Perheneuvonta Perheasiain neuvottelukeskus, Unikkotie 5aA 3 krs, p. 09 830 6330

Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmä murrosikäisten vanhemmille. Miten tukea nuoren kasvua ja huolehtia omista voimavaroistaan vanhempana?

Ryhmä on tarkoitettu murrosikäisten tai murrosikää lähestyvien nuorten vanhemmille. Kokoontumiset ovat kuutena tiistaina 11.–25.9. ja 9.–23.10. klo 18– 19.30 Perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä neuvottelukeskukseen tai ryhmän vetäjille Hellevi Hilska-Salonen p.

050 347 6846 tai Leena Jokinen p. 050 347 2917. Ryhmään otetaan 6–8 vanhempaa.

Olotila–olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Olotila on auki ma–pe klo 10– 14.

Kysy internetin ja kännykän käytöstä laskujen maksamisessa, tiedon haussa ja sähköpostiliikenteessä ma klo 12–13.

Historian havinaa -valokuvanäyttely kertoo elokuun ajan Tikkurilan keskustasta 1910–1990-luvuilla.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyömahdollisuuksista seurakunnissa Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

11

koonnut Kaisa Halonen

Kansalliskirjasto

K irjoja rakastavalla on krooninen ongelma: kirjoja on ihan liikaa. Ei auta, vaikka perustaisi sivukirjaston kesämökille ja kierrättäisi kuuliaisesti ystäville ja tuttaville ne, joista raaskii luopua. Ei auta sekään, että päättää olla ostamatta enää yhtään kirjaa ja hylkää matkaseuraksi otetut pokkarit lukemisen jälkeen tylysti junaan tai hotellihuoneeseen.

Hyllyt täyttyvät yhä uudelleen, ihan itsestään.

Siksipä onkin terveellistä tajuta, että on ollut aikoja, jolloin kirja ei ollut kertakäyttöhyödyke vaan kallisarvoinen aarre. Siitä kertovat Kansalliskirjaston näyttelyt Kirjava keskiaika ja Luther, reformaatio ja kirja.

Kirjallinen kulttuuri saapui Suomeen noin tuhat vuotta sitten kristinuskon mukana. Keskiajan kirjat olivat käsin kopioituja ja koristeltuja, ja aluksi tuontitavaraa. Kun 1300-luvulla Turun hiippakunnassa otettiin käyttöön oma liturgia, tuli myös tarve kopioida messukirjoja paikan päällä — tarvittiinhan jokaiseen kirkkoon oma.

Reformaation mukana tulivat raamatunkäännökset ja lukutaidon opetus, ja niiden ja kirjapainotaidon ansiosta myös tavallinen kansa alkoi päästä osalliseksi kirjallisesta kulttuurista. Silti omat kirjat olivat monelle ylellisyyttä, mitä havainnollistavat Wittenbergissä 1500-luvulla opiskelleiden suomalaisten kirjaostokset. Mikael Agricola hankki kirjastoonsa antiikin filosofiaa, maanviljelyskirjallisuutta ja

Timo Saarinen

Oma kirja kullan kallis

Marcus Henrici Helsingius osti tämän heprean-, kreikan- ja latinankielisen Vanhan testamentin Wittenbergistä 1592.

maantiedettä. Mitähän sitä itse ostaisi, jos olisi varaa vaikka vain kolmeen kirjaan?

Kirjava keskiaika sekä Luther, reformaatio ja kirja 20.10. saakka Kansalliskirjastossa Unioninkatu 36, Helsinki.

Kirjava keskiaika -verkkonäyttely osoitteessa http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/.

Muista hengittää

Rauhallisin mielin töihin.

Vaivaako lomanloppumisahdistus, töihinpaluuahdistus tai koulunalkuahdistus? Vai ahdistaako aina ja kaikki? Eipä hätää, elämäntaito-oppaiden ja itsetuntemusvalmennusten hittihokema tietoinen läsnäolo tuo helpotusta myös ahdistuksesta kärsiville.

Susan M. Orsillon ja Lizabeth Roemerin kirja Mielekkäästi irti ahdistuksesta (Basam Books 2012) opastaa keskittymään nykyhetkeen ja suhtautumaan omiin kokemuksiin myötätuntoisesti ja ilman arvostelua. Nykyhetken huomioimista voi harjoitella vaikkapa hampaita harjatessaan tai työmatkalla, joten kiireeseen on turha vedota.

Jos töissä puristaa sitkeistä hengitysharjoituksista huolimatta, kannattaa kysyä itseltään, elääkö arvojensa mukaista elämää. Tuntuuko oma työ merkitykselliseltä vai tyytyykö siihen vain muutoksenpelosta tai mukavuudenhalusta?

Ihan ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin tarkistaa, nukkuuko riittävästi ja muistiko syödä kunnollisen aamiaisen. Kirjoittajien mukaan terveelliset ja säännölliset elämäntavat säästäisivät monelta turhalta tunnemyräkältä.

16.8. Onnea, Aulis!

12

Designia takkaan O letko jo hakannut halkoja viileiden ja pimeiden iltojen varalle? Jos olet, voit onnitella itseäsi. Halot eivät ole enää vain puukalikoita, jolla saadaan koti lämpimäksi, vaan tärkeä osa trendikästä sisustusta – ainakin jos uskomme tuusulalaista Fleimio Designtyöstämöä.

Yritys kauppaa 480 euron hintaista lahjapakkausta, johon kuuluvat mustat tai valkoiset halkovaunut ja kaksi laatikollista Fleimio Fire Wood -sisustushalkoja. Tuotteen esittelytekstissä todetaan, että ”halot ovat luonnollinen osa skandinaavisten kotien sisustusta ja ne luovat kotiin ja vapaa-ajan asunnolle lämmintä tunnelmaa”. Tekstissä ”Perunoiden kaivelu todetaan myös, että ”suomalaiset arvostavat laadukkaita ja hyväntalikolla maasta lasten näköisiä halkoja, jotka sopivat täykanssa on varmaan delliseksi osaksi tyylikästä sisustusta”. Sisustushalkoja saa tilata hauskimpia asioita, mitä myös laatikoittain.

Halkojen tekijä on ”auktorisoitu elämässä voi tehdä, niin suomalainen halontekijä, joka valitsee koivut ja sahaa ne huolella, aarteenetsinnän kaltaista jotta ne täyttävät tarkat laatu- ja se on.” ulkonäkökriteerit”. Halkojen paksuus kuulemma vaihtelee, mutta Anni Pesonen kirjassaan pituus on 25 senttimetriä.

Sunnuntaivuosi puutarhassa Eikä siinä vielä kaikki! Esittelytekstissä todetaan, että sisustus(Basam Books 2012) halot voi myös polttaa!

Aulis tarkoittaa anteliasta, avuliasta ja hyväsydämistä. ●● Miehennimi Aulis on ollut almanakassa vuodesta 1929. 1900-luvun alussa nimeä on toisinaan annettu myös tytöille. ●● Vuodesta 2010 alkaen nimen on saanut 117 poikaa.

Hans von Schantz

R

Halkoja hakatessa voit luoda trendikästä sisustusta.

●●

Vartin retriitti

Elonleikkaaja

upesin leikkaamaan elämää. Se näytti erilaiselta kuin kuvassa, jossa huivipäät huhkivat keltaisten viljasylysten kanssa.

Katselin ensimmäistä viipaletta. Siinä oli vilpittömyyttä niin, että väleistä pursui. Mutta miksi isän piti kuroa sitä kasaan niin ankaralla äänellä?

Häpeää nousi lapsuuteni raoista. Seisoin nurkassa ja tunsin, miten tuhmuus tarttui jäseniin.

Toisessa viipaleessa oli uskoa. Pohjimmaisena oli totena pitämisen vakava taikina, mutta sen päällä keikkui toivon ja luottamuksen ilmava sametti.

Kolmas viipale oli maailmantuskasta vinossa. Yksinäinen sielu seisoi autiuden täytteeseen hyytyneenä.

Sitten oli onnea monessa kerroksessa: rakastamisen onnea ja onnea lapsesta, hiljaisen aamun onnea

2012 jKr.

ja onnen ihmisentäydestä illasta. Järvi oli kerrosten välissä tyyni, vaikka puut humisivat.

Viipaleista lituskaisimman olivat pettymykset painaneet kasaan. Hädin tuskin erotti, mistä se oli tehty, mutta puristus tuntui niskassa koko ajan.

Ja entä mahdollisuuksien pala. Tuskin sain sen lautaselle sopimaan.

Voi elämää, ajattelin minä ja maistelin rohkeasti sen jokaista viipaletta. Eivät ne syömällä lopu, onni tai suru. Mutta leikkaamalla niistä viipaleen elonkorjuun aikaan näkee paremmin, mitä niiden kerroksissa on.

Kaisa Raittila