Lauri 2012 nro 22 (7 6)

VANTAAN S e u r a av a Va n t a a n L a u r i i l m e s t y y 21. 6 .

Pyhän Laurin kirkko avoinna matkailijoille ➤ 15

22

7.6.12

www.vantaanlauri.fi

Juoksu on meditaatiota ➤➤5 Hans von Schantz valokuvasi yöllä ➤➤6 Jukolan viestin ratamestari, ravintolapäällikkö ja kisaaja ➤➤8–9

Mikael Fogelholm:

➤➤3

Sini Pennanen

”Suunnistus on taktinen laji”

Lady Gaga ja Angry Birds edustavat kapitalistista tempauskulttuuria — Antti Nylén ➤ 3

Uutiset Lotta Numminen

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 7.6.2012

Ennätykset ropisevat Hakunilassa järjestettävä Jukolan viesti on megaluokan metsätapahtuma keskellä kaupunkia. Viestin osanottajamäärä, lähes 17 000, on ennätys.

Tapahtumassa on lähes 1500 vapaaehtoista ja kymmenien tuhansien ihmisten yleisö. Autojakin taitaa olla liikkeellä noin 10 000.

Saattaa hyvin olla, että tapahtuma on tähän mennessä suurin Vantaalla pidetty yleisötilaisuus. Rock-festivaalit ja Keimolan ajot eivät ole moiseen yleisömassaan kivunneet. Vuonna 2016 saattaa syntyä uusi ennätys, kun Vantaalla järjestetään hengellinen suurtapahtuma herättäjäjuhlat.

J

ukolan viesti tuo Hakunilaan lähes 17 000 suunnistajaa 16.–17.6. Määrä on Jukolan viestin uusi ennätys. Hakunilan urheilupuistoon odotetaan myös ennätysyleisöä. Kaikkiaan tapahtumaan tulee noin 50 000 ihmistä.

Kilpailun odotetuin hetki koittaa lauantai-iltana kello 22.30, kun miesten avausosuus käynnistyy. Jukolan viestissä miesten joukkueessa on yhtä monta suunnistajaa kuin veljeksiä oli Jukolassa eli seitsemän.

Venlojen viestin joukkueet ovat nelihenkisiä.

Miesten viestiin lähtee myös Hakunilan seurakunnan joukkue, jonka tavoitteena on löytää kaikki rastit.

— Ei ole väliä, kauanko olemme metsässä, toteaa avausosuuden suunnistava kirkkoherra Hans Tuominen.

— Minua Jukolan viesti viehättää siksi, että samalla radalla kisaavat maailman parhaat ja ne, joilla ei ole mitään suunnistuskokemusta. Se on tasa-arvoinen kilpailu.

Hakunilan seurakunnan joukkueessa kolmella on kokemusta Jukolan viestistä. Muut ovat ensikertalaisia. Joukkueeseen kuuluu seurakunnan työntekijöitä ja jäseniä sekä muuten seurakunnan kanssa tekemisissä olevia.

kaan. Ehkä Jukolan viesti voi tuoda myös uuden näkökulman Hakunilaan, josta monelle tulee mieleen lähiö.

Yleisö voi seurata kilpailua kisakeskuksessa läpi yön suurelta näytöltä, joka esittää YLE:n suoraa lähetystä viestistä. Kilpailukeskuksen lähiympäristössä kuuluu Jukola-radio taajuudella 107,2 MHz.

Koska koko Jukolan viesti järjestetään poikkeuksellisesti kaupunkiympäristössä, tapahtuman perinteinen Metsäkirkko ei ole varsinainen metsäkirkko, vaan se vietetään Håkansbölen kartanopuistossa 16.6. kello 17.30.

Päätteeksi nautitaan kirkkokahvit kartanon pihalla. Mukana ovat muun muassa Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola ja Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Jukolan viestin avajaisiin lauantaina kello 13 kuuluu tapahtuman siunaus, jonka toimittaa Hans Tuominen. Seurakunta näkyy kisaalueella myös omalla infopisteellään Vantaan kaupungin pisteen vieressä.

— Seurakunta on rakentamassa yhteistä toimintaa, kun alueella jotain tapahtuu.

Olemme kannustaneet seurakunnan vapaaehtoisia ilmoittautumaan myös Jukolan viestin talkootehtäviin, Tuominen sanoo.

Talkoolaiseksi voi ilmoittautua vieläkin.

Tehtäviä on ainakin ravintolassa, juomapisteillä ja liikenteenohjauksessa. Ilmoittautua voi osoitteessa jukola.com/2012.

— Toivon, että ihmisille jäisi hieno kokemus Hakunilasta, täkäläisestä maastosta, Vantaasta ja vapaaehtoisuudesta. Alue ei välttämättä ole tuttu kaikille vantaalaisille-

Bussilla perille Koska väkeä on Hakunilassa kisaviikonloppuna liikkeellä poikkeuksellisen paljon, kisajärjestäjät suosittelevat julkisen liikenteen käyttöä. Liikennettä riittää jo torstaista 14.6. alkaen seuraavan viikon puoliväliin, mutta ruuhkaisin aika on lauantaina ja sunnuntaina. Yksi solmukohta on Hakunilantien ja Kehä III:n risteys, jota kannattaa välttää lauantaiaamusta sunnuntai-iltapäivään asti.

Toinen ruuhkainen tie on Hevoshaantie.

Sotungintie on suljettu liikenteeltä Hakunilantien ja Länsisalmentien väliseltä matkalta alkaen 15.6. kello 16:sta sunnuntaihin 17.6. kello 18:aan asti. Hakunilan urheilukeskuksen ulkoilureitit ovat poissa käytöstä tapahtuman aikana.

Katriina Harviainen

Piispa kutsuu keskustelemaan Länsimäestä

M

ellunmäessä järjestetään 11.6. asukkaiden sekä Helsingin ja Vantaan päättäjien yhteinen foorumi. Aloitteentekijänä on ollut Helsingin piispa Irja Askola.

Askola aloitti piispana puolitoista vuotta sitten ja on kiertänyt hiippakunnan seurakunnat. Helsingin ja Vantaan itäosissa hänelle kerrottiin lähiöiden elämästä.

— Olen ollut innostunut ja vaikuttunut yhteistyön meiningistä. Viranomaiset, koulut, kirjastot ja kirkko tekevät yhdessä työtä turvallisen kaupungin puolesta, Askola kertoo.

Piispa toivoo, että kuntapäättäjät ja muut vastuunkantajat voivat hyödyntää seurakuntien työntekijöiden arjen asiantuntemusta.

— Vantaalla Länsimäki on haastava alue,

●●

●●

2

Vapaaehtoiseksi ehtii vielä

Toimittaja Johanna Korhonen on valittu Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaksi. Hän on Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkolliskokouksen jäsen. Hiippakuntavaltuustoon kuuluu 14 seurakuntien luottamushenkilöä ja seitsemän pappia, puheenjohtajaksi valitaan yksi luottamushenkilöistä.

Kirkon Palveleva puhelin on auttanut Hyvinkään ampumavälikohtauksen jälkihoidossa. Osa puheluista on ollut kriisipuheluja, osa yleistä ahdistuneisuutta tilanteesta. Palvele-

Moni viihtyy Länsimäessä, vaikka palveluita on karsittu.

koska palveluita ja viranomaisten resursseja on vähennetty, sanoo yhteiskunnallisen työn sihteeri Katri Valve Vantaan seurakunnista.

— Toisaalta keskustelu helposti leimaa itäiset lähiöt. Moni kokee elämänsä siellä hyväksi.

Lähiöiden aika? -tapaaminen alkaa yleisökeskustelulla, johon päättäjät osallistuvat.

Läsnäolijat jaetaan ryhmiin, jotka käsittelevät eri teemoja. Aiheina ovat monikulttuurisuus, julkisten palvelujen saatavuus, yksinäisyys, asuminen ja lähidemokratia.

Keskustelun jälkeen piispa ja päättäjät kulkevat Mellunmäen läpi Länsimäen kirkolle, jossa he jatkavat puheenaiheiden työstämistä.

Lähiöiden aika? ma 11.6. klo 13–14.30 Mellu-estradilla, Korvatunturintie 2 Jani Laukkanen

Kirkko on luontevasti mukana siellä, missä sen jäsenetkin ovat. Tapahtuman ohjelmaan kuuluu perinteisesti Metsäkirkko, joka tällä kertaa on Håkansbölen kartanon puistossa. Hakunilan seurakunnalla on kisa-alueella myös infopiste ja viestissä joukkue.

Seurakuntalaisia on kannustettu talkoisiin.

Metsä on osa monen Jumala-suhdetta. Vanha sanonta ”metsä kirkkoni olla saa” tulee Immi Hellénin runosta Paimenpoika. Siinä paimenpoika istuu keskellä metsää, kirkkoa, jonka katto on korkealla ja miettii, että hän ei ole siellä yksin. Puut humisevat kuin urut.

Hiki päässä kisatessa sitä ei kenties ehdi miettiä, mutta uskon, että moni suunnistaja nauttii metsästä myös sen tarjoaman syvän rauhan vuoksi.

Suunnistajat valtaavat Hakunilan

Markku Mattila

Suunnistus on Suomeen sopiva laji, joka yhdistää liikunnan riemun ja luonnossa olemisen. Itse en koulua ja armeijaa lukuun ottamatta ole suunnistusta harrastanut, mutta tunnen ihmisiä, joille lajista on tullut intohimo.

Minulle suurin into tyssäsi ehkä siihen, kun huomasin koulun suunnistuksessa juosseeni porukan perässä kartta väärin päin. Suunnistus ei ollut minun lajini, mutta kartanluvun opettelin ja kotimetsät kiersin.

Jukolan viestin järjestelyt ovat valtava urakka. Täytyy nostaa hattua niille, jotka ovat viestiä valmistelleet. Järjestelyissä on otettu hienosti huomioon myös ympäristö, ja syytä onkin, sillä viesti kulkee osittain Sipoonkorven kansallispuistossa. Se on arvokas aarre pääkaupunkiseudulla, joten on hyvä, että järjestäjät ovat tehneet kaikkensa, jotta sen paremmin eläimet kuin kasvit eivät massatapahtumasta kärsisi. Tämä onnistuu muun muassa reittisuunnittelulla, jossa osalle alueista on pääsy kielletty.

Venlojen viestiin osallistuvat myös Kirkon Ulkomaanavun Sinilintu-joukkueen Saara Lehmuskoski (vas.) ja KaisaLeena Juvonen.

vassa puhelimessa päivystävät seurakunnan työntekijät ja tehtävään koulutetut vapaaehtoiset. ●●

R aportti Vantaanjoen vedenlaadusta vuonna 2011 on valmistunut. Raportin mukaan Vantaanjoen alajuoksulla, Keravanjoessa ja Kytäjoessa vedenlaatu oli riittävä uimiseen ja kasteluun, mutta jätevesien purkualueilla vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Happipitoisuudet olivat vähintään tyydyttäviä, koskimaisilla alueilla hyviä.

Vantaanjoen veden happipitoisuudet ovat enimmäkseen tyydyttäviä.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Uusi uskontunnustus Lady Gaga on maailmanlaajuisesti suosittu viihdekonsepti, jota eräs amerikkalainen nuori nainen taustatiimeineen kehittää. Keskeistä toimintaa ovat jumppajytää sisältävien äänitallenteiden tuottaminen ja esitysten järjestäminen suurkaupungeissa.

Show’ssa on sovinnaisannos seksiä ja provokaatiota.

Myös Angry Birdsin tuntevat monet. Sekin on menestynyt kuvien ja mielikuvien sekasotku, mutta ydintuotteena ei ole kiihottava spektaakkeli vaan kännykkäpeli, joka ihanasti turruttaa ahdistuneen mielen. Oheistavaroista on tosin jo tulossa pääartikkeli. Nokkaoliota saa suut silmät täyteen, jos vain harhautuu kauppakeskukseen.

Ainoana tavoitteena on tehdä rahaa. Se ei ole vähättelyä vaan sarkasmia, kuten totuuden sanominen joskus on.

Siinä Angry Birds eroaa Lady Gagasta, joka tuottaa rahan lisäksi merkityksiä. Mukana on sen verran taidetta, ettei vaaroja voi välttää. Puhun eri vaaroista kuin indonesialaiset islamistit, jotka uhkasivat toukokuussa panna ranttaliksi, jos Gaga esiintyy Jakartassa. Tämä perääntyi, varmaankin imarreltuna saatuaan tunnustusta ärsyttävyydestään.

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on kokenut monta luontoelämystä suunnistaessaan.

Ei hienostelijoille Suunnistajat ovat rentoa porukkaa, jotka eivät rapaa pelkää.

M

ikael Fogelholm on monelle tuttu ravitsemukseen liittyvistä asioista. Hän on Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, jonka puoleen käännytään, kun halutaan punnittuja asiantuntijalausuntoja. Urheiluharrastustensa, kuten suunnistuksen, parissa Fogelholm saa kuitenkin keskittyä aivan muihin asioihin.

— Suunnistajat puhuvat keskenään suunnistuksesta. Joskus jonkun tapahtuman ruokajonossa joku saattaa tarkkailla mitä syön, mutta muuten keskitytään urheiluun, Fogelholm sanoo naurahtaen.

Tänä keväänä Fogelholm on kuitenkin jakanut ravitsemustietämystään myös suunnistuspiireissä. Hän piti kotikunnassaan Keravalla aikuisten suunnistuskoulua, jonka tavoitteena oli saada juuri aloittaneista harrastajista osallistujia Jukolan viestiin.

— Kyllä minä heille yhden ravitsemusluennon pidin. Ohjeeni heille tiivistettynä olivat, että juo riittävästi ja voihan niitä hiilihydraattejakin tankata vähän normaalia enemmän ennen Jukolaa.

Voitonpakon sijaan tavoitteita Mikael Fogelholmin urheiluhistoria alkaa junnujääkiekosta ja -jalkapallosta. Murrosiässä hän huomasi olevansa parempi juoksija-

na kuin maalivahtina ja harrastukset vaihtuivat estejuoksuun, maastojuoksuun ja siitä vielä pidempiin matkoihin.

— Vielä 25–27-vuotiaana juoksin kilpaa ja sijoituin sijoille 2–4 Helsinki City Marathoneilla. Sitten into hiipui ja valmensin jonkin aikaa paria triathlonistia, Fogelholm kertoo.

Vuonna 1989 ystävä pyysi häntä Jukolan viestiin. Fogelholm ei ollut suunnistanut kuin koulussa ja armeijassa, mutta päätti lähteä.

— Ei minulla ollut edes varusteita, mutta lainasin suunnistuskengät ja osallistuin.

Sen jälkeen menin Keski-Uusimaan rasteille ja tein seitsemän kilometrin matkaa sellaiset kaksi ja puoli tuntia. Jo silloin oli enemmän intoa kuin taitoa, mutta siitä se lähti.

Nyt Fogelholmilla on takanaan monta Jukolan viestiä ja muita suunnistuskilpailuita Suomessa ja ulkomailla. Hän harrastaa myös maantiejuoksua ja käy puolimaratoneilla.

— Voitonhimoa ei ole enää kuten nuorena, sillä minulla on niin harvoin mahdollisuus voittaa. Sen verran minusta on tullut realisti.

Voitontahdon sijaan asetan itselleni tavoitteita. Se voi olla vaikka se, että pääsen suunnistuskisoissa A-finaaliin tai juoksen puolimaratonin aikaan 1.25.

Huumaavia luontohetkiä Suunnistuksessa Mikael Fogelholmia kiehtoo monipuolisuus.

— Lajissa yhdistyvät taitoelementti eli kartanluku ja fyysinen kunto. Suunnistus on strateginen ja taktinen laji, jossa pitää ymmärtää omat vahvuutensa ja mennä sen mukaan. Voi valita eri reitin kuin joku muu, ja se on silti itselle paras valinta.

Hienoa on myös se, että voi liikkua luonnossa — vaikka aina siltä ei ole tuntunutkaan.

Kerran jos toisenkin Fogelholm on löytänyt itsensä kiroamasta milloin mistäkin risukosta tai hakkuuaukealta, mutta sitten on hetkiä, jotka saavat unohtamaan kaikki koettelemukset.

— Kun suopursu tuoksuu, kuikat huutavat tai on Jukolassa ja näkee, kuinka aurinko nousee, Fogelholm maalailee.

Ja sitten ovat vielä lajin harrastajat, talkoohenkiset ja rempseät suunnistajat, jotka eivät hienostele eivätkä pelkää kylmää tai hellettä, kuraa tai pölyä, paarmoja tai hyttysiä.

— Vaikka metsässä mennään usein yksin, suunnistus on sosiaalinen laji. Suunnistajat tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta.

Kysy kaverilta Jukolan viestissä Mikael Fogelholm juoksee yleensä pitkän yöosuuden. Tänä vuonna hän ei kilpaile, sillä hän kuuluu järjestävään seuraan, Keravan Urheilijoihin. Sen sijaan hän on mukana markkinointitiimissä ja kannustamassa.

— Ohjeeni ensi kertaa Jukolassa kisaaville on, että kysele apua, kysy rohkeasti vaikka rastin koodia. Se ei ole mikään häpeä.

Niidenkin, jotka eivät lajista mitään tiedä, kannattaa Fogelholmin mielestä tulla ihmettelemään monin tavoin erikoista urheilujuhlaa.

— Jos on kiinnostunut urheiluvälineistä ja haluaa esimerkiksi ostaa lenkkikengät kello kahdelta yöllä, se on Jukolassa mahdollista. Yötunnelma on erityinen, kun otsalamput loistavat. Screeniltä voi seurata, missä kilpailijat menevät. Jokaisen pitäisi kerran elämässään kokea Jukolan tunnelma.

Mik ael Fogelholm on talkoolaisena 16.–17.6. Jukolan viestissä.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Lady Gaga saarnaa amerikkalaista unelmaa postmodernein painotuksin.

Hän ei sano: ”Jos uskot itseesi, sinustakin tulee rikas.” Hän sanoo: ”Jos uskot itseesi, sinustakin tulee tähti.” Gaga vetoaa yksilöllisyyteen. Tunnuslaulussa Born This Way ilmoitetaan, että ”Jumala ei tee virheitä”. Kaikki ovat synnynnäisesti jotakin upeaa.

Entäpä jos sattuukin syntymään julmaksi riistäjäksi? Saako millä tahansa elämänalueella sädehtiä?

Kuinka paljon vapauttavampaa olisikaan vanhanaikainen elitismi: läheskään kaikkien ei tarvitse olla kauniita ja mahtavia, useimmat saavat olla köyhiä ja rumia!

Angry Birds ja Lady Gaga ovat kahden ihanteen kiteytymiä. Ensinnäkin täytyy ansaita julmetusti rahaa. Toiseksi täytyy keksiä jokin persoonallinen fantasia ja viedä se käytännön katkeraan loppuun saakka. Pitää järjestää jokin tempaus, josta tulee lehtiin paljon juttua ja nettiin keskustelua.

Onnistuessamme ansaitsemme paikkamme ikuisuudessa.

Se on perin toisenlaista kuolemattomuutta kuin se, josta kristinusko puhuu. Alkaahan kapitalistisen tempauskulttuurin uskontunnustuskin eri sanoilla: ”Uskon itseeni…”

Hanna Antila

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Pisteitä

Nuorten aikuisten raamis kokoontui tiistaina 29.5. Pikku Taivaassa Uomatiellä.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mikä raamatunkohta mietitytti?

Vantaan säästöt

Markku Mattila

Miikka Toivola, 25

Iina Laitinen, 25

Emma Himanen, 30

Mikä sai sinut tulemaan raamikseen?

— Näin lehdestä ilmoituksen raamiksesta. Ajattelimme vaimoni kanssa käydä katsomassa, millaista meininkiä täällä on. Kun olimme tulossa ensimmäistä kertaa, raamis oli yllättäen peruttu. Kun sinnikkäästi tulimme toisen kerran, oli sitten ohjelmaakin. Se tapahtui pari viikkoa sitten. En ole aikaisemmin ollut raamattupiirissä. Paikka oli helppo löytää.

Mitä raamiksessa tapahtuu?

— Aluksi vaihdetaan kuulumisia ja juodaan teetä. Sitten luetaan Raamattua ja keskustellaan luetusta. Lopuksi rukoillaan. Raamiksessa on talven aikana käyty läpi Johanneksen evankeliumi. On kiva kuulla, mitä muut ovat miettineet ja myös jakaa omia ajatuksiaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat raamikselle?

— Annan 4,9 pistettä hyvälle yhteishengelle. Jatkan ehdottomasti syksyllä.

Mikä sai sinut tulemaan raamikseen?

— Kuulun kaveriporukkaan, joka oli aloittamassa piiriä ennen joulua. Kaipasimme paikkaa, jossa voisi lukea Raamattua yhdessä toisten kanssa. Varsinainen idea lähti Emmalta. Toivomme mukaan kaikenlaisia nuoria aikuisia.

Mitä raamiksessa tapahtuu?

— Teetä juodessa jutellaan kuulumiset ja tutustutaan uusiin ihmisiin. Saimme loppuun Johanneksen evankeliumin, olemme lukeneet joka kerta siitä yhden luvun. En ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi, kuinka eläväisiä Jeesuksen opetuslapset olivat. Ihmiset ja elämä olivat aika samanlaisia kuin nykyään.

Pietari mokailee moneen kertaan, mutta saa aina uudelleen kokea Jumalan armon.

Pisteillä 1–5, paljonko annat raamikselle?

— Annan 5- pistettä avoimelle ilmapiirille ja sille, että on tilaa erilaisille ajatuksille.

Mikä sai sinut tulemaan raamikseen?

— Olen tukemassa raamattupiirin järjestelyitä ja myös omasta mielenkiinnostani. Työssäni Vantaankosken seurakunnan nuorisotyönohjaajana käytän jatkuvasti Raamatusta etenkin evankeliumeja.

On kiinnostavaa pureutua niihin ja kaivaa esiin yksityiskohtia, joita en tavallisesti huomaa.

Mitä raamiksessa tapahtuu?

— Saimme tänään luetuksi loppuun Johanneksen evankeliumin.

Silmiini on pompannut, että melkein joka luvussa Jeesus käyttää sanoja ”minä olen”. Hän sanoo olevansa esimerkiksi maailman valo ja lammasten portti. En ollut aikaisemmin tajunnut, että fariseuksia ärsytti, että Jeesus käytti itsestään Vanhan testamentin mukaista Jumalan nimeä ”minä olen”.

Pisteillä 1–5, paljonko annat raamikselle?

— Annan 5 pistettä leppoisalle ja tarpeelliselle piirille.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Seppo Kantola, 56, rakensi vaatehuoneeseen infrapunasaunan, jossa on myös sähkökiuas.

100 % Vantaalainen

Ensimmäinen kotini oli mummolassa silloisen Järvimaantien, nykyisen Saviontien varrella. Sieltä muutin isän, äidin ja isosiskopuolen kanssa omakotitaloon Metsolaan. Molemmilla vanhemmillani oli kaksi lasta edellisistä liitoista.

Vanhempani työskentelivät VR:llä.

Menin sinne töihin valmistuttuani

4

sähköasentajaksi. Avioiduin nykyisen vaimoni kanssa vuonna 1997. Kohtasin lappilaisen Tuula-vaimoni Pyhätunturilla. Iltatähtemme Saana on 12-vuotias. Minulla on kaksi aikuista lasta edellisestä liitosta. Tuulan tyttären pojille olen enemmän kuin varavaari.

Vuonna 2002 aloitin suntion oppisopimusopinnot. Olen työskennel-

Ota kantaa

lyt siitä saakka Korson kirkolla. Ihmisten kohtaaminen ja heidän turvallisuutensa on minulle tärkeää. Nykyiseen kerrostalokotiin muutimme pari vuotta sitten. En ole halunnut muuttaa pois Korsosta, vaikka tilaisuuksia on ollut. Saattaa kuitenkin olla, että muutamme vaimon kanssa Lappiin, kun jään eläkkeelle.

Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela tarttui jälleen hienolla tavalla vaikeaan asiaan pääkirjoituksessaan Vantaan on pakko säästää (VL 17.5.). Olen samaa mieltä Juuselan kanssa siitä, että säästöjä on tehtävä, sekä siitä, että kaikkein kohtalokkain säästökohde olisi lastensuojelu. Se ”säästö” tulisi muutamassa vuodessa maksettavaksi moninkertaisesti. Inhimillisessä kärsimyksessä asiaa ei edes voi laskea.

Mutta myös sadan kouluavustajan vähentäminen olisi monille oppilaille ja opettajille liian rankkaa. Vantaalla on juuri alettu siirtyä pois erityisluokista ja integroida erityisoppilaita yleisopetusluokkiin. Ilman ammattitaitoisia avustajia monet luokat ovat pulassa. Kenellä on enää aikaa huomioida lapsia yksilöllisesti? Eikö liian suuri osa Suomen ja Vantaankin lapsista voi huonosti? Sitä paitsi jokainen syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle miljoonan, saman verran kuin sadan kouluavustajan palkkaamiseen menee vuodessa.

Kolmas asia, josta en missään nimessä leikkaisi, on luontokoulu, jonka toiminta on hyvin edullista Vantaalle. Maahanmuuttajaesiluokkani pääsi kerran luontokoulun kummiluokaksi. Luontokoulun opettajilla oli harvinaisen inhimillinen kyky auttaa vasta Suomeen tulleita kielitaidottomia oppilaita integroitumaan suomalaiseen elämään esimerkiksi luontokokemusten ja leikin avulla — ja rakastamaan suomalaista luontoa.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen luetteli puheessaan viime valtuustossa useita säästöjä, jotka olisivat paljon inhimillisempiä kuin virkamiesten esittämät: energian säästöstä voidaan helposti saada miljoonia vuodessa. Muita säästöehdotuksia olivat esimerkiksi avoimen lähdekoodin käyttö tietokoneohjelmissa, ruuhkamaksut, investointien karsiminen, erilaisista kumppanuuksista ja sopimuksista karsiminen ja luottamuspalkkioiden pienentäminen.

Ihmettelen, miksi lähes kaikki virkamiesten esittämät säästöt tehtäisiin palveluista, jotka kohdistuisivat kaikkein heikoimpiin: lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin — ja kaupungin työntekijöihin. Eikö oikeudenmukaisempaa olisi korottaa veroa vaikkapa 0,25 prosenttia, jotta säästöt jakautuisivat myös hyvinvoivien asukkaiden kesken?

oma koulukirkko. Syyslukukauden alussa Vantaan erityiskoulut lakkautetaan ja niiden oppilaat siirtyvät muihin kouluihin.

Olen yli kymmenen vuoden ajan koulupappina saanut olla mukana Jokirannan koulun arjessa ja juhlassa. Olen seurannut satojen lasten kasvavan nuoriksi ja nähnyt, miten hyvä henki kouluun on saatu. Pienet opetusryhmät ovat mahdollistaneet oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen. Koulussa on pidetty tärkeänä luoda oppilaille turvallinen kasvupaikka ja mahdollisuus itsetunnon terveeseen kasvuun.

Ne ovat tärkeitä asioita yhteiskunnassa, jossa yhä useampi nuori on väliinputoajan asemassa.

Siispä kiitos teille Jokirannan koulun opettajat tekemästänne työstä ja hyvin sujuneesta yhteistyöstä seurakuntamme kanssa.

Pirkko Yrjölä rovasti, Tikkurilan seurakunnan kappalainen

Elämän kunnioitus on romahtamassa Hyvinkään traagisen ampumistapauksen jälkeen on jälleen kyselty järkyttyneinä, että miksi. Nuori mies ampui väkijoukkoon ja murhasi ihmisiä. Yhteiskunnan yleistä pahoinvointia on tyrkytetty motiiviksi muillekin murhenäytelmille, kun esimerkiksi hyvin toimeentulevan perheen aikuinen jäsen tappaa lapsensa ja puolisonsa, joskus jopa itsensä. Haluaa päättää toisten elämästä ja kuolemasta.

Elämän kunnioittamisen opettaminen ja vaaliminen on kadonnut niin kodeista, kouluista kuin myös muista yhteiskunnan laitoksista. Jäljet pelottavat.

On todettu historian hirveimmistä hirmuhallitsijoista, vaikkapa Rooman keisarista Caligulasta, että hän humaltui vallasta, kun huomasi voivansa tehdä mitä tahansa ja kelle tahansa. Pelottavalla tavalla tällainen käsitys tuli esille vuosi sitten tapahtuneessa ”ruokasodassa”, jossa peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset heittelivät ruokaa ympäriinsä viimeisenä koulupäivänä ja riemuitsivat siitä, että kukaan ei voinut tehdä heille mitään.

Kerrotaan, että tänä vuonna eräs yhdeksänvuotias alkoi raivota kinkunsiivuista koulussa, ja paikalle piti hälyttää poliisi!

18-vuotiasta rauhoittamaan tarvitaan nykyisellä kasvatusperiaatteella kai kokonainen armeijanosasto. Niin kuin ei opettaja, keittolanemäntä, vahtimestari tai ohi kulkeva remonttimies olisi voinut hoitaa tilannetta. Samoin koulukiusaamistapauksissa tarvitaan napakkaa käskytystä tai tarvittaessa pahoinpitelijä irrotetaan uhrinsa kimpusta.

Siihenpä ei uskalleta antaa aikuiselle valtuuksia, ettei tämä joudu syytetyksi seksuaalisesta hipelöinnistä tai väkivallasta.

Mitä mieltä olet?

Sini Alén kaupunginvaltuutettu

Kiitokset, Jokirannan koulu!

Iloisin, mutta samalla myös hieman haikein mielin kokoonnuimme Jokirannan erityiskoulun väen kanssa kevätkirkkoon.

Kuten usein ennenkin kirkon täytti aktiivinen ja iloinen seurakunta. Ilo syntyi kohtaamisesta, haikeus siitä, että näillä näkymin tämä oli koulun viimeinen

Ritva-Liisa Harjumaa Rovaniemi

Jani Laukkanen

Lauri Maaralalle on tärkeää olla aidosti läsnä hetkessä.

Koko ruumis rukoilee Käveleminen, syöminen tai lasten kanssa leikkiminen voivat olla rukousta ja meditaatiota, tietoista läsnäoloa.

J

otkut ajattelevat uskon kuuluvan vain sielun alueelle, lihallisesta ruumiista erilliseen hengelliseen ulottuvuuteen.

— Kuinka ruumiillisuus voisi olla liittymättä spiritualiteettiin! Kaikki se, mitä me koemme Jumalasta, tapahtuu kehossa. Ei meillä ole mitään muutakaan Jumalan kohtaamisen paikkaa, kommentoi kirkkoherra Lauri Maarala.

Hän vastustaa jyrkästi ihmisen ruumiillisuutta väheksyvää teologiaa. Uskonnollisetkaan kokemuksemme eivät ilmene ensin järjen tasolla tai hengellisissä sfääreissä, vaan aivojen impulssiosassa, matelijan aivoissa. Reagoimme, tunnemme ja pidämme jostakin ennen kuin ajattelemme reaktioitamme.

— Ajatukset tulevat jälkeenpäin. Tunteiden rekisteri, sinfoniaorkesteri on jo täydessä vauhdissa ennen kuin järjen tahtipuikko koputtaa ja tekee itsensä kuultavaksi. Ruumis rekisteröi kaikki kokemuksemme ja sen muisti vaikuttaa moniin päätöksiin enemmän kuin järjen harkinta.

Pyhä toimitus Maaralaa puhuttelee yhä vähemmän sellainen teologia, jossa Jumala nähdään kaukana ulkopuolellamme.

— Rukouksessa voimme tulla tietoisiksi Jumalan syvästä läsnäolosta ihan kaikessa.

Hänen Henkensä puhuu meissä. Rukoilija voi avautua sille rukoukselle, joka on jo meneillään — koko luomakunnan huokaukselle. Jumala toivoo, että avaisin sydämeni ovet ja huomaisin hänen olevan siellä.

Moni ei ole ehkä tullut ajatelleeksi Lauri Maaralan ja Juice Leskisen tapaan, että ra-

kastelukin on pyhä toimitus. Raamatun Lau­ lujen laulussa ei käytetä sattumalta maallista rakkaustarinaa Jumalan ja ihmisen yhteyden vertauskuvana.

— Jos keskenään rakastelevilla ihmisillä on taju siitä, että tämä toimitus on oikeasti pyhä, läsnä on kaksi pyhää olentoa. Heidän sisällään on sekä Jumalan että toisen ihmisen kaipuu. Toimituksesta tulee jotain enemmän kuin fyysisten tarpeiden tyydytystä.

Valpas ja tietoinen läsnäolo Lauri Maaralalle on tärkeää opetella olemaan aidosti läsnä hetkessä. Heti herätessään hän haluaa havahtua ja tulla tietoiseksi uudesta päivästä, jonka Jumala on antanut lahjaksi eikä hukattavaksi.

— En ryntää ensimmäiseksi avaamaan Hesaria, vaan koetan tehdä jotakin, joka avaa minut valppaaksi. Asetun aloilleni, kenties avaan ikkunan ja hengitän raikasta ilmaa.

Saatan aloittaa päivän myös aamuvenyttelyllä, johon liitän rukousta tai psalminjakeen.

— Hengittäessä annan virrata itsestäni ulos kaiken ahdistuksen, levottomuuden ja huolen. Sisään hengittäessäni ajattelen, että Pyhä Henki hengittää minussa rauhaa ja anteeksiantoa ja rukoilee minussa: ”Isä, tässä olen!”

Liikuntaan ja ruumiilliseen työhön jo lapsuudessaan metsä- ja rakennustöissä tottunut Maarala on intohimoisia urheilumiehiä. Päälajeja ovat juoksu ja hiihto.

— Minulle juoksu on meditaatiota. Juoksen ympäristöä havainnoiden ja kehoani kuunnellen.

— Hengellistä harjoitusta voi olla myös vaikkapa se, että lasten kanssa ollessaan keskittyy heihin enkä anna ajatustensa harhailla muualla.

Paljaassa luottamuksessa Lauri Maarala työskenteli Vantaalla pappina melkein kolme vuosikymmentä, kunnes hän lähti Mäntyharjulle kirkkoherraksi vuonna 2007. Hiljaisuuden harrastus alkoi jo 1980-luvulla rippikoululaisten Lapin vaelluksilla ja aikuisten hiihtovaelluksilla.

— Yhden vaelluksen jälkeen päätin, että järjestän itselleni joka aamu puoli tuntia rauhoittumisaikaa. Jossain vaiheessa aloin lukea

samalla psalmeja. Raamattu muuttui työkirjasta mietiskelykirjaksi.

Siitä alkoi pitkä sisäinen matka, joka vei Maaralan opiskelemaan hengellistä ohjausta ja ohjaamaan retriittejä.

— Retriittejä rytmittävät rukoushetket, hetkipalvelukset, kävelyretket, messu ja hiljaiset ruokailut. Kaikki tämä on tietoisen läsnäolon harjoitusta. Tulen tietoiseksi siitä, minkä keskellä olen ruumiissani ja mielessäni. Raamatun tekstit alkavat elää oman elämäni sisällä.

— Koko ihminen asettuu paljaassa luottamuksessa Jumalan puhuteltavaksi, jolloin tututkin kertomukset ja kuvat saattavat avautua tuoreella tavalla.

Ruumiin rukous syventyi, kun Lauri Maarala veti retriittejä sellisti Seppo Laamasen kanssa. Soiton lisäksi Laamanen viritti hiljentymiseen ohjaamalla rentouttavia ja hengitystä avaavia taiji-liikkeitä. Liikkeet auttavat rukoilijaa rauhoittumaan.

— Elvyttävät rentoutusliikkeet ja liikesarjat ovat yksinkertaisia. Kysymyksessä ei ole kuntoilu eikä liikunta. Kenenkään ei pidä tehdä mitään, mitä ei halua tai osaa.

Herkkä instrumentti

— Luomakuntakin on osa Jumalan ruumista. Me olemme osa Jumalan pyhää kosmosta, ja siitä on syviä seurauksia. Emme voi tuhlata luonnonvaroja tällä vauhdilla. Kohta tarvitsemme neljä maapalloa kaikkeen siihen, mitä kulutamme. Meille on annettu elettäväksi ihmeellinen Tellus, mutta me tuhoamme sen.

— Emme voi mennä sen taakse, että jokin kaikkivaltias olento pelastaisi meidät tuholta, jonka itse olemme saaneet aikaan. Meille on annettu tehtäväksi pitää huolta luomakunnasta.

Psalmeissa lihaa ja verta

”

Rukoillessaan ja retriiteissä Lauri Maarala lukee erityisesti psalmeja, joissa ei epäröidä puhua Jumalasta vahvoin ruumiillisin kuvin.

— Psalmit ovat huutoa ja huokausta korkeamman instanssin puoleen. Niissä kuuluu lihaa ja verta olevan ihmisen keskustelu Jumalansa kanssa. Ruumiissaan ihminen rukoilee ja taistelee Jumalansa kanssa.

— Kun luemme psalmeja uudelleen ja uudelleen, harjoitamme herkkyyttämme Jumalan edessä, sitä, että avaudumme hänen läsnäololleen ja tunnemme sen.

Raamatullisessa kielessä Jumalasta käytetään ruumiillisia kuvia.

— Kieli on lapsellista. Mutta me olemme lapsia, kun on puhe Jumalasta. Kuvia täytyy olla, mitä karkeampia ja hienostelemattomia, sitä parempi. Pelkät abstraktiot eivät riitä.

— En ajattele ilmaa, kun hengitän. Samalla tavalla Jumala on läsnä psalmeissa ja maailmassa, vaikken näe häntä: ”Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua kuin karu ja kuivunut maa.”

Kehomme ovat osa pyhää universumia.

Kosmoksen alkuräjähdys kaikuu myös jokaisessa ihmisruumiissa.”

Ruumis on herkkä ja haavoittuva instrumentti. Jokainen kantaa kehossaan kokemuksia, joiden ehdoilla täytyy edetä. Elämänhistoriamme ja -tarinamme on kirjoitettu ruumiiseemme: ilot, surut, loukkaukset ja väkivallanteot.

— Meidän pitäisi havahtua siihen, että kehomme ovat osa pyhää universumia. Kosmoksen alkuräjähdys kaikuu myös jokaisessa ihmisruumiissa, Lauri Maarala pohtii.

Ruumis, on se millainen tahansa, on Jumalan lahja, hän painottaa. Ei ole yhdentekevää, kuinka kohtelemme sielumme temppeliä. Jos otamme vakavasti ruumiimme pyhyyden, otamme tosissaan myös toisen ihmisen pyhäkön. Siihen ei saa suhtautua väkivaltaisesti, sillä kaikki luotu on pyhää.

Janne Villa

Koko ruumis rukoilee -retriitti 3.–5.8. Heponimen Hiljaisuuden keskuksessa. Hinta 173 euroa.

Ohjaajina Lauri Maarala ja Ulla Lumijärvi.

5

Kartanonkoski, 2008.

Epäpaikkoja ja muutostiloja Hans von Schantzin kuvissa öinen Vantaa on outo ja hiljainen.

N

eljä vuodenaikaa, mutta vain yksi vuorokaudenaika: yö. Valokuvaaja Hans von Schantzin Enter Helsinki -näyttely Suomen valokuvataiteen museossa näyttää arkiset ja apeat kaupungin reuna-alueet arvoituksellisina ja lavastetun kaltaisina. Hallimaisista varasto- ja toimistorakennuksista ja monotonisista uusista asumaalueista tulee yöaikaan kiinnostavia ja kiehtovia, kun keinovalo pelkistää ne ja tuo niistä esiin uusia piirteitä.

— Mihin muualle kuin yöhön keski-ikäinen mies vetäytyisi kohtaamaan oman eksistentiaalisen yksinäisyytensä? Onko suurperheen isällä omaa aikaa muulloin kuin silloin, kun muut nukkuvat? von Schantz kertoo teostensa synnystä.

Neljän vuoden ajan, kerran tai kaksi viikossa von Schantz lähti liikkeelle puoliltaöin.

Hän kiersi kaatopaikkoja, teollisuusalueita ja satamia. Lähiöissä hän odotti, että valot ikkunoista sammuivat ja mustina ammottavat ikkunat saivat talot näyttämään autioilta ja aavemaisilta.

— Odotin, että aika hidastuu ja maailma hiljenee. Sitten kuvasin neljään, viiteen asti aamulla.

Helsinkiä ja sen lähiseutua Hans von

Schantz kertoo lähestyneensä kuin tuntematonta kaupunkia.

— Yhtä hyvin olisin voinut kuvata mitä tahansa eurooppalaista kaupunkia. Nämä ovat epäpaikkoja. Historiaton maisema on kuvaajalle kiehtova, vaikka en minä itse sellaises-

6

sa haluaisi asua. Aika moni kuitenkin elää ja työskentelee tämänkaltaisissa paikoissa.

Kun kuvia katsoo tarkemmin, huomaa, että monet niistä on kuvattu Vantaalla. Vantaa on tullut kirkkonummelaiselle von Schantzille tutuksi niiden reilun kymmenen vuoden aikana, jolloin hän on kuvannut freelancerina Vantaan Lauriin. Monet kohteistaan hän on löytänyt ajellessaan eri puolilla Vantaata lehden kuvauskeikoilla.

— Kiinnostavia paikkoja ja vaihtoehtoisia maisemia löytyy valtaväylien ulkopuolelta. Mutta kuinka moni nykyajan elämänrytmissä poikkeaa nopeilta reiteiltä?

— Minua kiehtovat paikat, joiden funktiota en ymmärrä. Olen aina pitänyt science fictionista.

Esimerkiksi von Schantzin kuvaamat sorasäiliöt lumisella pellolla Pakkalassa voisivat olla scifi-elokuvasta.

Vaikka näyttelyn yökuvat on kuvattu vain muutama vuosi sitten, monet paikoista ovat jo muuttuneet tunnistamattomiksi. Joutomaille on rakennettu, puita on kaadettu, vanhoja rakennuksia purettu. Kaupungin reuna on siirtynyt.

— Kaupunki on organismi, joka muuttuu ja leviää nopeasti. Vain ydin pysyy aika staattisena, von Schantz pohtii.

Reunojen yössä on vain harvoja kulkijoita: uimari Vantaankoskella, pullojenkerääjä Hietaniemessä, punkkareita Kalasatamassa.

Kaupungin ytimessä, Helsingin rautatieasemalla ja Keskuskadulla, yö on toisenlaista, levotonta aikaa. Siellä von Schantz pystytti kameran ja valot valmiiksi ja asettautui tarkkailemaan kulkijoiden virtaa. Kuvien valaistus on studiomainen, mutta ihmiset niissä sattumalta kohdalle osuneita.

— Ajattelin valvontakameroita, joita julkisilla paikoilla on. En etsinyt kuvaa, vaan valitsin paikan ja katsoin, mitä tulee. Opin ainakin sen, että kuvia on ihan joka hetki ja joka paikassa.

Käydessään kuviaan läpi von Schantz huomasi, että niissä on yllättävän paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Hän uskoo, että se johtuu hänen omasta taustastaan: hän vietti lapsuutensa Namibiassa, jossa hänen vanhempansa olivat lähetystyössä.

— Siellä tumma iho oli normi ja me valkoiset erotuimme joukosta. Vielä 1980-luvullakaan Helsingin katukuvassa ei juuri tummaihoisia näkynyt. Ehkä nyt koen jonkinlaista vaistonvaraista tunnistamisen riemua heitä nähdessäni.

Suurikokoisten yökuvien lisäksi näyttelyssä on myös pieni annos nostalgiaa. Vitriiniin kootut mustavalkoiset kuvat ihmisistä Helsingin kaduilla ovat 1980-luvun alusta, jolloin

von Schantz oli parikymppinen ja juuri muuttanut kaupunkiin.

— Katukuvauksessa mennään tavallaan kameralla hetkien väliin, ja se luo henkilöiden välille yhteyksiä, katseita ja jännitteitä, jotka eivät oikeastaan ole todellisia, von Schantz kuvailee.

Hans von Schantz kertoo, että hänellä on koko ajan vireillä joku oma, pitkä projekti.

Valokuvataiteen museon näyttely syntyi viiden vuoden aikana apurahojen turvin. Nyt hänellä on mielessään kaksi erilaista kokonaisuutta: toisessa on henkilökuvia, toinen taas käsittelee eri uskontojen rituaaleja.

— Mutta mitään kiirettä minulla ei ole niiden kanssa. Voin hyvin käyttää niihin seuraavat viisi vuotta. Olen kuvaajana aika tuottelias ja kerään koko ajan materiaalia odottamaan.

Lehtikuvausta von Schantz tekee omien projektiensa ohessa, mutta pitää sitäkin antoisana.

— Siinä tulee heitetyksi vieraiden ihmisten eteen ja näkee paikkoja, joita ei muuten näkisi. Kuvaajana pääsee sellaisiin todellisuuksiin, joihin ei muuten olisi asiaa — tulee hyväksytyksi ulkopuolisena tarkkailijana.

Muuta ammattia von Schantz ei ole kuulemma koskaan harkinnut.

— Olen monomaani. Teen sitä, mitä koen osaavani ja pystyväni kehittämään. Ihmiselämä on liian lyhyt, jotta voisi huidella ympäriinsä. Uskon rajoihin. Luotan enemmän rutiineihin kuin inspiraatioon. Inspiraatio tulee työtä tehdessä. Jos sitä jää odottamaan, voi joutua odottamaan koko elämänsä.

Kaisa Halonen kuvat Hans von Schantz

Tammisto, 2008.

Hans von Schantzin Enter Helsinki -näyttely 31.7. saakka Suomen valokuvataiteen museossa Helsingin Kaapelitehtaalla. Taiteilijatapaamisessa ke 13.6. klo 18 Hans von Schantz kertoo näyttelystään.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Makeita kavereita

H

e ovat ahkeria tänään, Aila Heikkilä toteaa mehiläisistään.

Linnaisissa sijaitsevan omakotitalon pihalla on mehiläispesä. Sen lentoaukon ympärillä on vilinää ja surinaa. Pihalle asetettu lintujen kylpyastia toimii mehiläisten juomapaikkana.

Aamuisin Aila rientää ikkunaan katsomaan mehiläispesän asukkaiden touhuja.

Kotipihan puutarhassa kukkii runsaasti.

— Täytyyhän mehiläisten laitumien olla kunnossa, hän toteaa pilke silmäkulmassaan.

Autoon mehiläisten kanssa Aila huomasi kolme vuotta sitten Helsin­ gin Sanomissa ilmoituksen, jossa kerrottiin työväenopistossa alkavasta mehiläishoidon kurssista. Se kuulosti hänen mielestään kiinnostavalta.

— Syksystä kevääseen kestäneen kurssin päätteeksi ostin kurssin vetäjältä pari mehiläispesää. Toisen laitoin kotipihalle ja toisen vein Suomenniemelle kesänviettopaikkamme vanhan torpan pihaan, Aila kertoo.

Nykyisin Ailan kotipihalla on yksi mehiläispesä ja Suomenniemellä kuusi mehiläispesää. Pari niistä on torpan naapurissa sijaitsevalla maatilalla. Pian Suomenniemellä on seitsemäskin pesä. Aila aikoo viedä kesällä kotipihan mehiläispesän sinne. Sitä ennen hän ottaa pesästä jaokkeen.

— Jos hyvin käy, jaokkeesta on ensi kevääseen mennessä kasvanut vahva uusi pesä kotipihallemme.

Mehiläiset kuljetetaan Vantaalta ItäSuomeen farmariauton takaluukussa. Pesän päälle laitetaan verkko, jotta mehiläiset eivät pääse lentämään ympäri autoa.

Matkalla pysähdytään pari–kolme kertaa sumuttamaan vettä mehiläispesään, jotta lämpötila ei nouse liian korkeaksi.

Ei sovi laiskalle Aloittaessaan harrastuksen Aila pulitti kahdesta mehiläispesästä 250 euroa kappaleelta. Harrastuksen aloittamiseen menee Ailan mukaan noin parituhatta euroa, kun mukaan lasketaan kaikki tarvittava.

— Kaikki harrastaminen maksaa jotain. Tämä harrastus myös tuottaa jotain, hän sanoo.

Aila Heikkilän mehiläispesissä surisevat kiltit, italialaiset yksilöt.

Ailan mehiläispesät tuottavat vuosittain yhteensä 100–150 kiloa hunajaa. Siitä riittää hunajaa itselle, sukulaisille ja myytäväksi.

Aila purkittaa pääasiassa hienokiteistä juoksevaa hunajaa.

— Käytän hunajaa marjoihin, puuroon, teehen tietysti ja leivontaan. Sokeria käytän vain kahviin.

Mehiläisten hoito ei Ailan mukaan ole laiskan ihmisen työtä. Kesäaikaan mehiläis­ pesillä täytyy käydä viikoittain. Heikkilä valitsi itselleen italialaisia mehiläisiä niiden lauhkeuden takia.

— Italialainen mehiläinen on kiltein mehiläisrotu. Kaikissa pesissäni on italialaisia mehiläisiä, ja vain yksi mehiläis­pesistä on vihainen.

Ailan ei pitänyt olla mehiläisen pistolle allerginen. Kaksi ensimmäistä pistoa ei-

vät aiheuttaneet hänelle allergista reaktiota, mutta kolmas aiheutti.

— Mehiläinen meni tuolloin lahkeesta sisään ja pisti polvitaipeeseeni. Sen jälkeen olen muistanut laittaa suojahaalarin lahkeet saappaiden sisään.

Älykästä porukkaa

Ailan puoliso Rauno on huomannut, että Aila seisoo kesäaamuisin Suomenniemen torpan pihassa katsomassa mehiläisiä lumoutuneena. Ailan mielestä mehiläiset ovat ihania kavereita.

— Ne ovat viisaita. Mehiläiset ovat älykästä porukkaa, Aila sanoo.

Työnjako kuningattaren, työläisten ja kuhnureiden kesken on selvä. Tanssillaan mehiläiset osoittavat toisilleen, mistä he ovat löytäneet mettä ja siitepölyä.

— Olen huomannut, että mehiläispesissä on vartijamehiläisiä. Kun menee parin metrin päähän mehiläispesästä, vartijamehiläiset tulevat katsomaan, kuka sinä olet.

Mehiläiset lentävät jopa kymmenen kilometrin päähän pesästään hakemaan siitepölyä ja mettä. Samalla nämä luonnon ahkerat ja hyödylliset apulaiset tekevät tärkeää työtä pölyttämällä alueen kasveja, pensaita ja puita. Ailan kotipihan mehiläispesässä on hänen arvionsa mukaan suunnilleen 50 000 mehiläistä.

— Ihmiset hoitavat kissoja ja ulkoiluttavat koiria. Ajattelin hankkia lemmikkejä kerralla enemmän. Eikä näitä lemmikkejä tarvitse lähteä ulkoiluttamaan, Aila sanoo hymyillen.

Soili Pohjalainen

” K ä y t ä n h u n a j a a m a r j o i h i n , p u u r o o n , t e e h e n t i e t y s t i j a l e i v o n t a a n .”

Hämäränhetki

Leinelä, N 60°19.319´ E 025°02.448´ 31. toukokuuta klo 22.47 Markku Mattila

7

Jukolan viestin tekijät Eero Nevalainen ja Tarja Brandt huolehtivat Hakunilassa Jukolan viestin järjestelyistä ja Juha Paukkeri suunnistaa kilpaa.

”Suunnistuskartat ovat hyvässä piilossa”

V

antaan Jukolan viestin pääratamestari Eero Nevalainen suunnisti ensimmäisen kilpailunsa syksyllä 1966.

— Suunnistus on mielenkiintoinen harrastus, joka voi jatkua läpi elämän.

Kilpasarjojakin riittää 80–85-vuotiaisiin asti. Harrastus antaa hyviä kavereita, kuntoa ja sisältöä matkailuun. Jotkut oikein keräävät suunnistusmaita. Suunnistaessaan näkee vaikkapa Sveitsin Alpit aivan toisin silmin.

Nevalainen on yleensä juossut kaksi kolme lenkkiä viikossa ja suunnistanut kilpaa viikonloppuisin. Talvisin hän hiihtää.

— Viime vuonna Vantaan Jukolan järjestelyt alkoivat selvästikin viedä aikaa omalta suunnistamiselta. Tänä vuonna oma kilpaileminen on jäänyt nolliin.

Vapaa-ajan lisäksi kisojen loppujärjestelyihin ja purkamiseen hujahtaa myös kaksi viikkoa lomaa. Se ei kuitenkaan haittaa Nevalaista, joka ajattelee nyt hoitavansa tehtävää, joka osuu kohdalle ehkä kerran elämässä.

Vuosien mittaan hän on juossut yli 40 Jukolan viestiä. Järjestelyporukassa hän on ollut mukana kerran aiemmin, 1980-luvulla Joen­ suussa.

Pääratamestarin työhön kuuluu ohjata ratamestariryhmän toimintaa, valvoa rasteja ja juomarastitoimintaa.

— Itse kilpailussa on vielä erikseen kaksi valvojaa: ratavalvoja ja kilpailun valvoja. Ratojen yksityiskohtaiset tiedot ovat salaisuus, jonka tietää vain pieni piiri. Suunnistuskartat ovat hyvässä piilossa lukkojen takana, Nevalainen toteaa.

Salaisuuden säilyttämiseksi kilpailualue on harjoituskiellossa, vaikkei sieltä rasteja löydykään kuin vasta vähän ennen kilpailua. Netistä löytyvien vanhojen karttojen avulla voivat myös ulkomaiset suunnistajat tutustua maastoon etukäteen.

Venlojen eli naisten viestissä, joka juostaan lauantaina päivällä, on neljä osuutta, joiden pituudet ovat 6–8,5 kilometriä. Jukolan eli miesten viestissä, joka puolestaan juostaan yöaikaan, on seitsemään osuutta. Niiden pituudet

ovat 8–15 kilometriä. Salaisuus verhoaa sen, kuinka monta rasteja oikeasti on.

— Kilpailun joka osuudella on hajonta.

Se tarkoittaa, että joukkueet pannaan kulkemaan reittejä eri järjestyksessä. Sillä ehkäistään peesausta.

Katsojat pääsevät elämään mukana viestikilpailun jännityksessä, sillä vaihdot tapahtuvat kisakeskuksessa. Kilpailun etenemistä voi paikan päällä seurata myös kahdelta laajakangasnäytöltä.

Nevalainen pitää Hakunilan-Sotungin-Sipoonkorven aluetta hyvänä suunnistusmaastona.

— Maastopohjassa on pienipiirteisyyttä, joten kartanluku korostuu. Korkeuserot ovat kohtuullisia ja peitteisyys huonontaa näkyvyyttä sopivasti. Viesti voitetaan suunnistamalla.

Nevalaisen suunnistusseura on vantaalainen Pihkaniskat, joka yhdessä Keravan Urheilijoiden kanssa järjestää Jukolan viestin. Hänen kasvattajaseuransa on Outokummun Partio.

Se kuulostaa sopivalta taustalta ihmiselle, joka hankkii leipänsä Outokumpu Oy:stä.

— Viestin järjestäminen pääkaupunkiseudulla on kallista. Sponsorit, yhteistyökumppanit ja vapaaehtoistyö ovat enemmän kuin tarpeen. Tänä vuonna Jukolan viestillä on ensimmäistä kertaa nimisponsori, siis Valio.

Jukolan viesti juostaan 64. kerran. Myös ensimmäinen Jukolan viesti järjestettiin pääkaupunkiseudulla.

— Vuonna 1949 lähtöpaikkana oli Mätäkivenmäki Tuusulan puolella. Toisin kuin nykyään, eri osuuksille lähdettiin eri paikoista, joihin juoksijat kuljetettiin. Kaikkien aikojen ensimmäisen Jukolan viestin reitti kävi myös tämänvuotisella kisa-alueella.

— Kisan kärkikahinoissa on mukana kymmenkunta joukkuetta. Lisäksi useat kymmenet joukkueet koostuvat aktiivisuunnistajista, jotka harjoittelevat tosissaan, toteaa Eero Nevalainen.

”Haluan panna viimevuotista paremmaksi”

P

— Suuren suunnistustapahtuman Jukolan tunnelma kannattaa kokea. Jos ei talkoolaisena tai kisailijana, niin ainakin katsojana, ravintolapäällikkö Tarja Brandt hehkuttaa.

8

ari vuotta sitten Tarja Brandt lupasi tuttavalleen, että ryhtyisi kisaravintolan vetäjäksi Salpa-Jukolaan.

Se juostiin viime kesäkuussa Virolahdella.

Vapaaehtoistehtävään lupautuessaan Brandt ei arvannut, että ennen kisoja hän tekisi ruokapalveluesimiehen työtään Vaskivuoren lukiossa ja asuisi Kotkan sijasta Vantaalla.

Muutto hankaloitti tehtävän hoitamista, muttei estänyt sitä.

Jukolan viestin kisaravintolassa tapahtui viime vuonna odottamattomia asioita.

— Yleisöryntäys alkoi kaksi tuntia aikaisemmin kuin oli ajateltu. Ruoka ei ollut vielä valmista eikä ravintolahenkilökunta ollut paikalla. Kun sähköt menivät poikki, eivät kassat eivätkä uunit toimineet. Vaikka etukäteisjärjestelyillä oli pyritty vähentämään jonoja, niitä oli, kun tv-auto tuli ja tukki sisäänpääsyn.

Sunnuntai-iltana Brandt totesi, ettei enää ikinä ryhtyisi moiseen hommaan. Tapahtuman aikana tutuiksi tulleet suunnistusihmiset saivat kuitenkin houkuteltua hänet mukaan Vantaan Jukolan viestin järjestelyihin.

Yhden ravintolan sijasta Brandtin vastuulla on Vantaan kisojen koko ravintolatoiminta.

— En ilmoittautunut tähän tehtävään. Toisaalta viime vuodelta jäi yhtä ja toista hampaankoloon. Haluan panna nyt paremmaksi.

Urheilukentälle pystytetyssä teltassa on ruokaravintolan lisäksi myös kahvila. On myös anniskelua, jäätelönmyyntiä, grillipisteitä ja talkoolaisten ruokailua.

— Eri toimintoihin on saatu hyvät vastuuhenkilöt. Ilmoittautuessaan töihin jotkut kertoivat olevansa valmiita vastuullisiin tehtäviin. Heidän taustaltaan löytyy vapaaehtoistyötä, kokemuksia suurista tapahtumista, kilpailemista Jukolan viestissä tai joillakin on vain tahtotila. Tahtotilassa saa paljon aikaan.

Myös Tarja Brandtilla on monipuolinen kokemus vapaaehtoistyöstä. 16-vuotiaana hän aloitti ohjaajana nuorisojärjestön kerhoissa ja leireillä. Myöhemmin hän on toiminut SPR:n ystävätoiminnassa sekä tukihenkilönä lapsille.

Ravintolatoiminnan pyörittämiseen tarvitaan liki 400 vapaaehtoista, jotta useampia linjastoja saataisiin auki.

— Toive on, että tehtäisiin kahdeksan tun-

— Olen kasvanut luonnon sisään. Haluan tarjota saman mahdollisuuden omille lapsilleni. Pakkaamme toisinaan trangian rinkkaan, menemme maastoon ja teemme siellä päiväruoan, kertoo kolmen 4–8-vuotiaan lapsen isä Juha Paukkeri.

nin työvuoro. Siihen sisältyy tietenkin tauot ja ruokailu. Neljä tuntiakin käy, jos ei jaksa enempää. Jotkut urakoivat kaksitoista tuntia putkeen.

Hygienia- tai anniskelupassin puuttuminen ei ole este töihin tulemiselle, sillä passillisia työntekijöitä on Brandtin mukaan riittävästi. Hän aloitti oman urakkansa viime syksynä — vähintään vuotta myöhemmin kuin muut viestijärjestelyiden päälliköt.

— Ehkä kisaväsymys ei pääse yllättämään, kun työ käynnistyi myöhään. Olen käyttänyt suunnittelutyöhön kaksi iltaa viikossa ja joskus viikonloppuja.

Tulokseksi on syntynyt suuria lukuja:

30 000 ruoka-annosta, joista 10 000 on kisojen suosikkiruokaa broileripastaa, 18 000 kiloa grillimakkaraa, 19 000 maitopikaria ja 40 000 kupillista kahvia.

— Jos kisalauantaina sataa vettä, kiire alkaa kello 11. Ihmiset kaipaavat jotain tekemistä ja hakeutuvat sadesuojaan. Jos taas sää on aurinkoinen, kiire alkaa Venlojen viestin lähdön jälkeen kello 14, ja sitten taas kello 18. Jos sää on kuuma, ruoka maistuu vasta illasta, Brandt kertoo.

Kisojen ajan ruoat tulevat valmiina. Talkoolaisille ruokia valmistetaan myös kisojen rakentamisen ja purkamisen ajan. Suunnittelu- ja organisointitöiden pitäisi olla tehtynä ennen kisoja.

— Jos kaikki menee hyvin, voin silloin vain nauttia kisoista. Totta kai olen koko ajan tavoitettavissa puhelimitse.

— Muistan viime vuodelta ihanan tunteen auringon noustessa. Aloimme tarjota aamupalaa sunnuntaina kello 4.30. Seuraavaksi huomasin ihmetteleväni, miten jo nyt menee ruokaa. Kello oli silloin 10.

”Maasto on tuttu rippikouluista”

N

elisen vuotta sitten Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri huomasi työtoverinsa pappi Tuomo Kahenvirran kanssa, että Jukolan viesti on tulossa Sotunkiin — maastoon, jossa he ovat rämpineet rippikoululaisten kanssa.

— Olemme Tuomo-papin kanssa pitäneet vaellus- ja urheilurippikouluja. Ennen kuin olemme lähteneet vaeltamaan Lappiin tai Norjaan, olemme tehneet harjoitusvaelluksen Sipoonkorvessa. Sen aikana on voitu tarkistaa leiriläisten varusteet ja se, pystyvätkö kaikki nukkumaan teltassa.

Lähiseutu on tullut tutuksi myös työyhteisöpäivien aikana.

— Olemme useammat kerrat kävelleet maastossa, keskustelleet ja pähkäilleet ja tietenkin syöneet välillä. Luultavasti Jukolan viestiä ei järjestetä koskaan muulloin näin lähellä.

Lisäksi alue on tuttu siksikin, että Paukkeri asuu Pohjos-Nikinmäessä. Sipoonkorpi alkaa kotipihasta. Se, että työkaverukset päättivät osallistua Jukolan viestiin Hakunilan seurakunnan joukkueella, ei siis ollut kaukaa haettua. Joukkueen muut jäsenet liittyvät tavalla tai toisella vaellusrippikouluihin.

Suot ja metsät tulivat tutuiksi Paukkeril-

le ennen Vantaan-aikojakin.

— Kuljin isän kanssa lapsena marjastamassa pitkin metsiä. Kun hän oli löytänyt sopivan marjapaikan, hän jätti meidät lapset sii-

hen ja lähti itse etsimään uusia paikkoja. Pian häntä ei näkynyt. Niinpä opin jo lapsena laskemaan suo-ojia, että osaisin tarvittaessa takaisin autolle.

Isä opetti suunnistamaan auringon mukaan. Hyvinkään suometsiin sekä Pudasjärven ja Lapin maastoihin tutustuttiin myös katselemalla karttoja.

— Lapissa selvisi hyvin auringon, tuntureiden ja kartan avulla. Kartanluku ja kompassin käyttö ovat korostuneet vaellusrippikouluissa. Norjan puolen maastokartat ovat aika suurpiirteisiä, eikä isompaa ryhmää viitsi kävelyttää monta kertaa harhaan.

Urheilulajeista Paukkerille läheisimpiä ovat juokseminen ja erilaiset pallopelit. Viime vuosina hän on juossut kaksi maratonia vuodessa. Eri maratontapahtumiin hän on osallistunut vuorotellen vaimonsa Pauliinan kanssa.

— Maarianhaminan maraton on minulle perinne. Tänä vuonna juoksen ehkä myös Helsinki City Marathonin ja Vantaa-maratonin. Ennätykseni on alle 3.30:n. Nyt voisi 3.15 olla mahdollinen.

Vuorotteluvapaalla parhaillaan oleva Paukkeri on juossut tänä keväänä paljon. Ollessaan perheensä kanssa kolme kuukautta Floridassa hän juoksi joka aamu 10 kilometriä, 50–70 kilometriä viikossa. Päiväohjelmaan kuului myös tennistä ja uintia perheenjäsenten kanssa lastenlaulusarjan sävellystyön ohella.

Joskus kanttorin työ voi häiritä liikuntaharrastuksia.

— Minulla on sääntö, että ennen tärkeätä soittamista en voi mennä kahteen päivään pelaamaan sulkapalloa tai kolmeen päivään jalkapalloa. Lajien riskit on pakko ottaa huomioon.

Jukolan viestiin Paukkeri kertoo osallistuneensa kerran aikaisemmin, Kytäjällä.

— Juoksin silloin yöosuuden. Nyt juoksen ankkuriosuuden, jolla juokseminen korostuu.

Osuuden pituus on jotain 15,5 kilometriä, mutta arviolta juoksumatka menee yli 20:n.

Yhteisharjoittelut ovat joukkueella jääneet vähiin.

— Aikatavoitetta ei ole. Tarkoitus on kisailla itsensä kanssa. Maastossa juoksuvauhti hidastuu tällaisella suunnistuksen harrastajalla ehkä puoleen sileällä juoksemiseen verrattuna. Tavoitteena on löytää kaikki rastit ja saada hyväksytty suoritus. tekstit Ulla-Maija Vilmi kuvat Sirpa Päivinen

Jukolan viesti 16.–17.6. Hakunilan urheilupuistossa. Venlojen viestin lähtö la 16.6. klo 14 ja Jukolan viestin lähtö klo 22.30. Kisakeskukseen on vapaa pääsy. Lisätietoja www.jukola.com.

Katso video Kirkon Ulkomaanavun naisten suunnistusjoukkueen kisoihin valmentautumisesta osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi.

9

Iloisten talojen kel Uskonnollinen tai etninen yhteisö tuo mieluusti esiin parhaat puolensa.

Kipeät salaisuutensa se saattaa kätkeä.

Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kristiina Kouroksen toimittama kirja Iloisen talon kella­ reissa (Like 2011) paljastaa tiiviiden yhteisöjen pimeitä puolia. Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat kirjoittajat johdattavat niihin kerroksiin, joihin ulkopuolisia tarkkailijoita ei tavallisesti päästetä.

Uskonnolliset vähemmistöt, romanit, tataarit ja eri siirtolaisryhmät näyttäytyvät kulissiensa takana vähemmän mairittelevasti, kun pamfletin kirjoittajat pöyhivät ja siivoavat kotiensa kellareita.

Joni Valkila kertoo, että 18-vuotiaana hänestä tuntui kuin kaikki hänen läheisensä olisivat kuolleet kerralla. Hän ei halunnut olla Jehovan todistaja, joten sukulaiset ja ystävät eivät enää saaneet puhua hänen kanssaan. Pahimmillaan tutut, naapurit ja perheenjäsenet eivät edes tervehtineet. ”Luopion” karttamista eli eristämistä ja sen uhalla kiristämistä kutsutaan joissakin uskonyhteisöissä ”rakkaudelliseksi järjestelyksi”.

Rakkaudeton rangaistus on elinkautinen, ellei henkilö palaa ruotuun. Osa eristetyistä palaa takaisin henkisesti hajalla.

Kirjat

SUVISEURAT LOPELLA 29.6.–2.7.2012

Sanan Suvipäivät

Hyvässä turvassa

Hämeenlinna 15.-17.6.2012

Mukana mm: Eero Junkkaala, Ulla Saunaluoma, Kari Koivu, Sampo Kujala, Eliina Heinonen, Hannu ja Maija Nyman, Anna-Mari Kaskinen, Minna ja Veli-Pekka Joki-Erkkilä, Kalle Virta, Virpi Nyman ja Maikku Saarinen

Kansan Raamattuseura

Lasten ohjelmassa: Valtteri, nukketeatteria, puuhapajoja Musiikki: Johanna Iivanainen, Jukka Salminen, Pekka Simojoki ja EtCetera, Minna ja Jussi Pyysalo, Vanajan nuorisokuoro ja Aurorinakuoro joht. Ismo Savimäki Katso koko ohjelma: www.suvipaivat.fi

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta

Kouroksen mukaan tiiviiden ja hierarkkisten yhteisöjen alistusmekanismit ovat samankaltaisia, on yhdistävänä tekijänä etninen identiteetti, uskonto tai kulttuuri. Yhteisen hyvän nimissä tapahtuva yksilön oikeuksien polkeminen on armotonta vallankäyttöä.

Kirjan tarkoituksena ei ole mustamaalata yhteisöjä, joissa nähdään myös myönteisiä asioita. Mutta mikään ei oikeuta henkistä, hengellistä tai fyysistä väkivaltaa. Ihmisoikeusrikkomuksiin on tartuttava.

Maijan tarina ”Tunsin, että halkean. Silmissäni musteni. Leijuin ilmassa, katselin etäältä ja koko ajan kauempaa sitä, mitä minulle tapahtui. Se hetki tuntui pitkältä ja siinä samalla koin, että sieluni kuoli. En tuntenut enää itseäni. Olin sokissa. Aamuyöllä tunsin syvää tuskaa, joka repi sisintäni palasiksi.”

Ensi kerran 9-vuotiaana hyväksikäytetty vanhoillislestadiolainen tyttö kertoo tragediansa teoksessa Maijan tarina. Lapsen sek­ suaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana (toim. Johanna Hurtig & Mari Leppänen, Kirjapaja 2012).

Maijan kertomusta analysoivat psykoterapian, sosiaalityön ja teologian asiantuntijat. Sosiaalityön professori Merja Laitinen muistuttaa, miten tärkeää uhrille on se, uskaltaako kuulija ottaa lapsen hädän todesta.

Avunpyyntöjen torjumiset satuiluna sabotoivat parantumisprosessia pitkään. Lapsen kokema käsittämätön pahuus tuottaa toki torjuntaa ja ahdistus-

ta aikuisissa, mutta hädästä tietoinen ja siihen puuttumaton aikuinen syyllistyy heitteillejättöön.

Kuin surmaisi sielun Maijan hyväksikäyttö jatkuu vuosia ja tekijöitä on useita. Tyttö elää pelossa ja häpeässä rukoillen kuolemaa. Suku torjuu yritykset kertoa kauheuksista. Uskonyhteisössä arvostettuja tekijöitä ja sukulaisia suojellaan. Uhri, vasta lapsi, leimataan huonoksi tytöksi. Kukaan ei uskalla puolustaa häntä.

Läheisten torjuva asenne traumatisoi yhä uudelleen. Vahvalla uskolla ja sitkeällä aviomiehellä siunatun naisen voimat riittävät lopulta aikuisiällä siihen, että hän vaatii raiskaajiltaan vastuun kantamista.

Lestadiolaiset eivät ole sen suurempia syntisiä kuin muut, mutta hyväksikäyttöongelman hoitamisessa on tehty raskaita virheitä.

Rauhanyhdistyksessä, johon Maija kuuluu, rikokset pyritään kuittaamaan kevyillä anteeksipyynnöillä.

Uhria syyllistetään siitä, ettei hän unohda asiaa, joka on jo muka sovittu. Rikoksia ei saa viedä poliisin tietoon, koska yhteisön maine kärsisi. Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja ja raiskaajat painostavat uhria pyytämään tekijöiltä anteeksi anteeksiantamattomuuden syntiään. ”Silloin kun annetaan anteeksi, niin ne asiat unohdetaan niin kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan.”

Ei unohdeta. Lapsen raiskaaminen on sielun surmaamista, kuten Maija toteaa. Siksi siihen tulisi suhtautua kuin murhaan. Nämä rikokset eivät vanhene.

Haavoittunut yhteisö Vanhoillislestadiolaisilla on toinenkin haava, jo-

HERÄNNÄISSEURAT

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

senioRiPYsäkki®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

To 14.6. klo 18 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20, Hyvinkää.

Pe 15.6. klo 18 Kesäseurat Pirkko ja Paavo Kilven torpalla, Juhalantie 3, Topeno, Loppi.

aaMukoRVa

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu

Kaunis ihminen

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

Krito-konferenssi Vivamossa 10.-12.8.2012

Kansan Raamattuseura

10

www.kansanraamattuseura.fi

www.suurellasydamella.fi

VANTAAN

Mukana mm. Satu Eerola, Paavo Kettunen, Mirja Sinkkonen, Anna-Mari Kaskinen, Mika Lahtinen, Ulla Saunaluoma, Sari Perttu, Jukka Leppilampi, Minna ja Jussi Pyysalo, Ulla Halttunen Teemoja mm. Astu esiin, Ilo ja elämä, Häpeän perusolemus, Häpeä pelastushistorian kokonaisuudessa, Todellinen itse – puolustamisen ja rakastamisen arvoinen, Uudelleen alkamisen armo, Itsetunnosta iloa, Edessäsi ihmetellen, Kehon tuntemuksesta kiitokseen, Kolkutuksiadraamakanava KRITO-KOULUTUS 9.-10.8.

Koulutus tarjoaa perusvalmiudet Kristillisten toipumisryhmien eli Krito-ryhmien ohjaamiseen ja työn käynnistämiseen.

Ilmoittautumiset: Vivamo, Lohja puh. 0207 681760, vivamo@sana.fi Konferenssin kurssimaksu: 75 e Koulutuspäivien kurssimaksu: 65 e Vivamon täysihoitohinta: 55-75 e/hlö/vrk Katso koko ohjelma: www.krito.fi

www.vantaanlauri.fi

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Ami Lindholm

llareissa

”

Hengellisen vallan käyttäjät päättävät, ovatko kanssauskovat ”oikeassa” uskossa vai kuuluvatko he helvettiin menevien sankkaan joukkoon.”

ka koskee kipeästi suurta joukkoa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Aini Linjakumpu on tehnyt ilmiöstä kriittisen tutkimuksen Haavoittu­ nut yhteisö. Hoitokoko­ ukset vanhoillislestadio­ laisuudessa (Vastapaino 2012).

Hoitokokousten intensiivisin vaihe oli 1970-luvun lopussa.

Hoitokokous tarkoittaa pakotettua ”sielunhoidollista” tilannetta, jonka pyrkimyksenä on arvioida ja korjata ihmisen uskonelämään liittyviä asioita.

Kyse ei ole luottamuksellisesta kahden ihmisen välisestä sielunhoidosta, vaan liikkeen johtajien järjestämästä julkisesta selvittelystä, jossa yhteisö puuttuu yksilön uskonnolliseen ja sosiaaliseen itsemääräämisoikeuteen.

Hengellisen vallan käyttäjät päättävät, ovatko kanssauskovat ”oikeassa” uskossa vai kuuluvatko he helvettiin menevien ei-lestadiolaisten sankkaan joukkoon.

Hoitokokouksissa on käsitelty mitä erilaisimpia syntejä, tunnetuimpia television katsominen ja ehkäisy. Syntilistat, elämäntapanor-

mit ulottuvat äänestyskäyttäytymiseen asti.

Purkamaton trauma Hoitokokousten hengellinen väkivalta on järkyttänyt monen mielenterveyttä ja tasapainoa. Niiden luoman pelon kulttuurin takia lesta­ dio­laisessa liikkeessä ei ole uskal-

lettu keskustella avoimesti ja kriittisesti yhteisön ongelmista ja erilaisista näkemyksistä.

Hoitokokousten kauhistuttama uskovainen saattaa pelästyä jo omia ajatuksiaankin: ”Muistan soittaneeni rauhanyhdistyksen puheenjohtajalle ja pyytäneeni anteeksi sitä, että olin ajatuksissani arvostellut

häntä.” Lestadiolaisten keskusyhdistys SRK on pahoitellut, että hoitokokouksissa tapahtui yksittäisiä ”inhimillisiä virheitä ja ylilyöntejä”. Hoitokokousten trauma kokonaisuudessaan on Aini Linjakummun mukaan yhä purkamatta.

Janne Villa

Ihmistä etsimässä - kesälläkin.

Nyt lehtipisteessä.

HELLEHINNAT 1.7.–12.8.

HELLE-ALE

50%

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi

Kotimaa-yhtiöiden lehtien välityksellä tavoitat noin 1,3 miljoonaa lukijaa valtakunnallisesti ainutlaatuisessa mediaympäristössä.

Lukijat pitävät lehtiämme luotettavina, ajankohtaisina ja uskottavina.

Anna lukijoidemme löytää sinut – kesälläkin!

kumppanina

Myös www.kotimaa24.fi seuraa tapahtumia verkossa kesäaikaan.

Sinne päivittyvät ajankohtaiset uutiset sekä mielenkiintoiset blogikirjoitukset päivittäin.

Hyödynnä nyt kesähintamme ilmoituksissa, hellealennuksemme on 1.7.–12.8. välisenä aikana kaikesta ilmoittelusta 50 %.

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Tartu tilaisuuteen ja varaa ilmoitustilasi heti. Alennus koskee uusia varauksia, jotka tulee olla tehty viimeistään 21.6. mennessä.

Hellehinta-alennus ei koske työpaikkailmoituksia, liitteitä ja riviilmoituksia. Lisäksi tulee mediatoimistoalennus, mikäli varaus ja valmis aineisto tulevat mediatoimiston kautta.

Annamme mielellämme lisätietoja ja kaikki mediakorttimme löydät osoitteesta: www.kotimaa-yhtiot.fi/mediakortit.

11

Koulutusta

Tarinoita Hämeenkylän kirkosta Hämeenkylän kirkko täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlan kunniaksi on koottu kirja, jossa seurakunnan toiminnassa mukana olleet kertovat omat tarinansa ja muistonsa kirkosta.

Kirkosta ei ole tehty rakennusvaiheita tai erilaisia juhlatilaisuuksia esittelevää kirjaa, vaan ihmiset

itse saavat kertoa, mitä kirkko ja seurakunta ovat heille merkinneet.

Kirjasta selviää muun muassa, kuka on ollut Hämeenkylän aattohartauksien ensimmäinen elävä Jeesus-lapsi ja mitä hänelle nykyisin kuuluu.

Kirja tarjoaa kiinnostavia lukuhetkiä niille, joille Hämeenkylän kirkko on tuttu ja tärkeä. Lukijaa vaivaa eniten kuvaajatietojen puut-

tuminen. Myös esimerkiksi Katri Haahden alttaritekstiilit, joita on käytetty kuvituksessa, olisivat ansainneet maininnan.

Hämeenkylän seurakunta perustettiin vuonna 1985, mutta kirkko valmistui myöhemmin ja se vihittiin käyttöön neljäntenä adventtina 1992. Hämeenkylän seurakunta viettää juhlia ensi syksynä.

Myydään

Palveluja tarjotaan

Myydään hautakiviä

Jouko Siirilä: Kuninkaan tiellä. Hämeenkylän kirkossa ja seurakunnassa. Aurinko Kustannus 2012.

Kirja

HYVÄÄ MULTAA

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Hammashoitoa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Vuokrata halutaan

Katriina Harviainen

TÄYSILLÄ TEOLOGISEEN! Opiskele HEO:n Teologian linjalla – keskellä Helsinkiä!

Lukuvuoteen sisältyvät: ‐ Teologian perusopinnot 25 op, avoimen ylipiston ops:n mukaista ‐ Yliopistollinen Raamatun kreikka, 10 op. ‐ Valmennuskurssi teologiseen tiedekuntaan ‐ Hartauksia ja jumalanpalveluksia ‐ Tutustumisvierailuja ‐ Työharjoittelu Mahdollisuus asuntolapaikkaan Helsingin Kalliossa.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Tiedustele opiskelusta myös HEO:n muilta opintolinjoilta www.heo.fi.

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

Hautauspalveluja

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Kotiapu Naula ja Vasara Kodin siivoukset kesäkuun ajan alk. 35 e/h. Puh. 040 7000760.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

p. 504 2245, fax. 504 3490

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan

www.vantaanlauri.fi www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kokouksia Facebookissa ja Twitterissä www.facebook.com/vantaanlauri www.twitter.com/vantaanlauri

/ VANTAA

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 12.6.2012 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 4.6.2012 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

12

Vantaan seurakunnat 7.6.–21.6.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio suljettu 3.9. asti.

Rukousryhmä pe 8.6. ja 15.6. klo 19.

Konfirmaatiomessu, Cityripari su 10.6. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Kaija Laalo-Lipponen, Outi Noponen.

Kesäraamattupiiri ti 12.6. ja 19.6. klo 18.

Kesäkahvit ke 13.6. ja 20.6. klo 12–13.30.

Konfirmaatiomessu, Hankasalmi 2 la 16.6. klo 11. Harri Nurminen, Salla Poropudas, Jouko Saari.

Konfirmaatiomessu, Hankasalmi 1 su 17.6. Kaija Laalo-Lipponen, Sari Kokkonen, Anne Viljamaa, Marika Pulkkinen.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Messu su 10.6. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Outi Noponen.

Kesäkahvit to 14.6. ja 21.6. klo 12–13.30.

Messu su 17.6. klo 10. Harri Nurminen, Juho Punkeri.

Nuorille Grillepaani tiistaisin klo 18–21.

Vaaralan kirkolla.

Jengi-ilta perjantaisin klo 19– 22. Vaaralan kirkolla.

Lapsille ja perheille Kesäpelit torstaisin klo 18–20 Sotungin urheilupuistossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.

NMKYvantaa.fi.

Isä–lapsi-leiri 10.–12.8. Kukonnotkossa. Hakuaika leirille on 11.6. asti osoitteessa www.NMKYvantaa.fi. Leirin hinta 175 e / isä ja lapsi, muut lapset 30 e, sisältää täysihoidon, kuljetukset ja vakuutuksen. Hakunilan srk:n jäsenille hinta on 100 e + 30 e. Tiedustelut Justus Kivimäki p. 040 762 0162.

Muuta Jukolan viestin metsäkirkko la 16.6. klo 17.30 Håkansbölen kartanopuistossa. Piispa Irja Askola, kaupunginjohtaja Kari Nenonen, kirkkoherra Hans Tuominen, kanttori Anne Viljamaa, HowManyMothers -lauluyhtye, Inna Vintturi ja soitinryhmä. Kirkkokahvit kartanon pihalla.

Juhannusjuhla pe 22.6. Holmassa Klaukkalassa. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta, Kerokuja 9, klo 17 reittiä Keihästie – Rajakyläntie – Maratontie – Vaaralan kirkon pysäkki – Hakunilan kirkko – Hakunilantie – Koulutie – Pyhän Annan lastenkirkko. Paluulähtö klo 21.30 samaa reittiä päinvastaisessa järjestyksessä. Ilmoittaudu viimeistään pe 15.6. virastoon p. 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Hinta 10 € / hlö, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi aikuisen seurassa. Pääsylippuun sisältyy kuljetus, kahvitarjoilu ja sauna (oma pyyhe mukaan).

15. Äitiseminaari 22.–23.9. Kuntokalliossa. Juhlaseminaarin aiheena ”KokoNainen”, hinta 50 e.

Mukana mm. Maija Nyman, Leena Jokinen, HowManyMothers, Hans Tuominen. Ilmoittautuminen ma–to klo 9–16 virastoon p.

09 830 6500.

Aikuisille Diakoniatyön syysleiri Vihdin

Riuttarannassa 11.–13.9. Ohjelmassa ulkoilua, tekemistä ja toimintaa sekä hartaushetkiä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leirimaksu 35 € / hlö. Leirikeskustasoinen majoitus 2 hlön huoneissa. Leiri on päihteetön.

Leiriläiset valitaan hakemusten perusteella 15.8. mennessä. Hakemuksia saa kirkkoherranvirastosta. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä p. 050 560 5693 tai p. 050 468 6410.

kirkolta. Ilm. ja tiedustelut Riitta Ahonen, p. 040 055 8308.

Kastettu Mette Anni Elina Lukkarinen, Touko Oiva Henrik Kenttämies.

Hautaan siunattu Kaija Sirkka Eronen 90 v, Sirkka Liisa Ruusunen 88 v.

Kastettu Tommy Robert Lee Synterä, Nita Nea Kaarina Ilmanen, Samu Anselmi Mölsä, Juho Antti Matias Isomäki, Kristian Allan Harmanen, Amanda Linnea Johanna Kärkkäinen, Lilian Aune Marie Klemola, Isabel Thi Minh Kuusisto.

Hautaan siunattu Terttu Sanelma Kari 69 v, Nora Maria Syrjälä 40 v, Mari Tuulia Mattila 33 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. ke klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Konfirmaatiomessu su 10.6. klo 10. Kuntokallio I. Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Janne Peltokorpi.

Konfirmaatiomessu la 16.6. klo 11. Savonlinna. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 17.6. klo 10. Saarnaaja Marja Mäkilä, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Rukouspiiri ti 19.6. klo 18.30.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri ke 13.6. klo 11. Vieraana pastori, piirivastaava Tapio Kiviranta.

Nuorille Nuorten avoimet tiistai- ja keskiviikkoiltaisin 12.6.–25.7. klo 18– 20 kirkon nuortentilassa.

Muuta Pihaseurat ke 13.6. klo 19 Raili ja Aimo Koskella, Terätie 29 A, Vapaala.

Pihaseurat ke 20.6. klo 19 Tuula Mösöllä, Santamäentie 23 D 12, Hämeenkylä.

Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 22.6.

Holman leirikeskuksessa Klaukkalassa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18 alkaen. Hinta 10 € sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. aikuisen seurassa maksutta. Juhlaan bussikuljetus klo 17 alkaen seuraavilta pysäkeiltä: Askiston Hirsikujan päätepysäkki, Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Linnaisten päätepysäkki, Hämevaaran Veitsitien liikenneympyrä, Rajatorpan ostoskeskus. Paluukuljetus lähtee Holmasta klo 21.30.

Ilm. 16.6. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Evankeliumijuhlille Turkuun la 30.6. on vielä paikkoja jäljellä. Lähtö klo 6.30 Tikkurilan kirkon edestä, klo 6.50 Myyrmäen kirkolta ja klo 7 Hämeenkylän

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Messu su 10.6. klo 10, Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Runopiiri ma 11.6. klo 13. Piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Diakonian kesäillan hartaus ke 13.6. klo 20.

Diakonian kesäkerho to 14.6. klo 13 alkaen seurakuntasalissa.

Mukana Anne Saviranta.

SPR:n verenluovutus pe 15.6. klo 14–19.

Konfirmaatiomessu la 16.6. klo 11. Nonna Lemola-Palm, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Rippikoululeiri Holma 1.

Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 10. Kimmo Saares, Nonna Lemola-Palm ja Martti Sirviö. Päivärippikoulu.

Kesäillan musiikkia ke 20.6. klo 20. Poloneesin taikaa! Musiikkia vanhoista nuottikirjoistamme.

Martti Sirviö, urkuharmoni.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15 ja kesäkuussa lisäksi arkisin klo 7–8. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Aamurukouspiiri joka arkipäivä kesäkuun ajan klo 7.

Hartaus tiistaisin ja torstaisin klo 11.

Päivi Ristimäen konsertissa 21.6. ollaan löytöretkillä.

Päivämusiikkia 20. kerran

P

yhän Laurin kirkossa järjestetään jo 20. kerran perinteinen päivämusiikkisarja 7.6.–26.7. Konsertit alkavat kesätorstaisin klo 12.

Tänä kesänä kuullaan klassisen musiikin lisäksi jazzahtavia kirkkosäveliä, Piae Cantiones -lauluja, hengellisiä laulelmia ja gospelohjelmistoa. Ohjelmassa on myös kelttiläistä musiikkia ja kansankoraaleja Ruotsinmaalta.

Sarjan aloittaa 7.6. islantilainen kirkkokuoro johtajanaan Sveinn Arnar. Konsertissa kuullaan islantilaista musiikkia ja virsiä uusin sovituksin.

Sarja päättyy 26.7. panhuilun ja urkujen juhlaan Stefan Stanciun ja Ilpo Laspaksen konsertissa Ciocarli (Leivo).

Konsertit kestävät noin 45 minuuttia.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, käsiohjelma maksaa 5 euroa. Käsiohjelmatulot menevät Vantaan seurakuntien diakoniatyön kautta kotimaiseen kriisirahastoon.

Päivämusiikkisarja 7.6.–26.7.

Pyhän Laurin kirkossa

●●

●●

●● ●●

●●

●●

●●

●●

To 7.6. Soivia sointuja Satujen saarelta – musiikkia Islannista. Islantilainen kirkkokuoro Akranes. Sveinn Arnar, johtaja, Tómas R. Einarsson, basso, Gunnar Gunnarsson, piano.

To 14.6. Vanitatum Vanitas – Turhuuksien turhuus. Terhi Kapiainen, laulu, Terhi Paukku, laulu, ja Mari Lavikainen, laulu.

To 21.6. Löytöretkiä. Päivi Ristimäki, laulu, ja Jere Ristimäki, kitara.

To 28.6. Tulen tuomaa – Mia Simanainen & Ahava. Mia Simanainen, laulu, Kari Ikonen, piano, ja Ville Herrala, kontrabasso.

To 5.7. Bach meets Juhola – Bachin ranskalaisen sarjan pohjalta ja vierestä. Johanna Juhola, harmonikka.

To 12.7. Herääminen – musiikkia sopraanolle ja cembalolle. Sari Savunen, laulu, ja Pete Vuorio, cembalo.

To 19.7. Kelttiä ja koraalia – kelttiläistä musiikkia ja kansankoraaleja Ruotsinmaalta. Kirsi Vinkki, viulu ja kampiliira, Rauno Junkkari, kaksirivinen haitari ja huilut, Jyrki Koivisto, busuki ja kitara, Nina Fogelberg, laulu.

To 26.7. Ciocarlia (Leivo) – musiikkia panhuilulla, uruilla ja pianolla. Stefan Stanciu, panhuilu, ja Ilpo Laspas, piano ja urut.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Kesäkerhot 3–6-vuotiaille 5.6. alkaen juhannukseen asti tiistaisin ja torstaisin klo 12–15 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin Korson kirkolla.

Perhekerhot ma 11.6. ja 18.6. klo 12–15 Korson kirkolla.

Perhe- ja päiväkerhot alkavat kesätauon jälkeen viikolla 34.

Muuta Korson seurakunnan Yhteisvastuukeräyksen tulos oli 7980 euroa. Kiitämme kaikkia keräykseen osallistuneita!

Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 22.6. klo 18–21.30 Holmassa. Ohjelmassa lipunnosto, saunomista, uintia, musiikkia, iltahartaus ja kokon sytytys sekä lapsille omaa ohjelmaa. Myytävänä makkaraa ja mehua. Hinta 10 e sisältää bussikuljetuksen sekä kahvitarjoilun ja se maksetaan bussissa. Omalla autolla meneviltä peritään 10 euron pysäköintimaksu. Paluubussit lähtevät klo 21.30 Holmasta takaisin Korsoon. Aikataulut ja reitit: Bussi 1 lähtee Vallinojalta Varpusenkujan kioskilta klo 16.30, Leppäkorvesta maauimalan kioskilta (Leppäkorventie 46) klo 16.40, Korson kirkolta (Merikotkantie 4) 16.50 ja Nikinmäen seurakuntakodilta (Surviaisenku-

ja 1)17.00. Bussi 2 lähtee Kulomäen seurakuntakodilta (Kulotie 5) klo 16.40, Korson kirkolta (Merikotkantie 4) klo 16.50 ja Mikkolan Shelliltä (Venuksenkuja 4) klo 17.00. Ilmoittautumiset Korson seurakunnan kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550. Lisätiedot Nonna Lemola-Palm p. 050 511 1783, nonna.lemola-palm@evl.fi.

Diakonian ruskamatka Itä-Lappiin, Sallaan 16.–22.9. Vielä muutama paikka jäljellä! Hinta 550 e sisältää matkat, majoituksen kahden hengen huoneissa Sallatunturin tuvissa, puolihoidon ja päiväretket. Tulo- ja paluumatkan varrella majoitutaan Kajaani-hotelliin. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Tiedustelut Sirkka Väätäinen p. 040 580 6331.

Pyhän Laurin vaellus la 11.8. alkaa alkuhartaudella klo 15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22, minkä jälkeen lähdemme kävellen Tikkurilan kautta Pyhän Laurin kirkkoon ja saavumme klo 18 mennessä.

Kirkolla on soppatarjoilu ja musiikkia sekä klo 19 rukous- ja ehtoollishetki. Klo 20 lähtee ilmainen bussikuljetus Rekolan kirkon kautta Korson kirkolle. Tiedekeskus Heurekan kohdalla on hartaus- ja juomapiste, jossa voi liittyä vaeltajien mukaan. Jokainen vaeltaja huolehtii itse varusteistaan ja siitä, että kykenee kävelemään reitin. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6550. Kerro ilmoittautuessa, tarvitsetko bussikyydin takaisin Korson kirkolle. Lisätietoja Nonna Lemola-Palmilta p. 050 511 1783.

Diakonian retki Askolan seudulle to 23.8. noin klo 9 Korson kirkolta. Myös Mikkolan Shellin pysäkiltä on mahdollista tulla kyytiin. Ajamme ensin Orimattilan kehräämöön, jossa voi tehdä ostoksia käsityö- ja vaateputiikeissa, kirpputorilla tai pistäytyä kahvilla. Sen jälkeen lounas Ravintola Kohisevassa Pukkilassa.

Siitä jatkamme Askolan kirkolle, jossa meitä odottaa pastori Antti Kupiainen. Lopuksi juomme kahvit Taidekahvila Terehtöörissä. Kotiin lähdemme noin klo 16.

Retken hinta 21 e laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen. Ilmoittautumiset pe 15.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Lisätietoja Anne Savirannalta p. 050 599 9068.

Merimieskirkkoretki Bengtskärin majakalle la 1.9. Lähtö Korson kirkolta klo 7 Salon kautta Perniöön ja Kasnäsin satamaan, josta laivalla klo 11 Rosalaan. Rosalassa opastettu tutustuminen Viikinkikylään ja soppalounas. Laivalla Bengtskäriin, jossa opastuskierros ja vapaata aikaa tutustua majakkaan ja näyttelyihin sekä mahdollisuus käydä kahvilla. Klo 16.15 laivalla Kasnäsiin, josta bussilla takaisin Korsoon noin klo 21 mennessä. Matkan hinta 50 e sisältää oh-

jelman, lounaan ja kuljetuksen.

Ilmoittautumiset 17.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Kirkko Korsossa 50 v. juhlavuoden logokilpailu 8.6.–31.8.

Facebookissa. Haemme ideaa logon aiheeksi. Kerro mistä Korson kirkkomielestäsi parhaiten tunnistetaan ja muistetaan. Paras idea palkitaan. Kilpailu osoitteessa www.facebook.com, hae: Korson seurakunta. Voit myös lähettää ideasi sähköpostilla korson.seurakunta@evl.fi.

Kastettu Matilda Maria Hägglund, Juho Aaron Virtanen, Pyry Reino Matias Vasara.

Avioliittoon kuulutettu Jani Juhani Peltolehto ja TiinaMaarit Termonen.

Hautaan siunattu Heikki Tapani Hyytiäinen 75 v, Pentti Suomalainen 58 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 13.6. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707.

13

Vantaan seurakunnat 7.6.–21.6.

Diakoniatoimisto

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Diakoniatoimisto

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12.

Pyhän Laurin kirkko

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Messu su 10.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin.

Alaovi auki aikuisille ma klo 18. Saunomista, iltapalaa, laulua, seurustelua. Eväitä saa mukaan.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Käsillä tekemistä lähimmäisen hyväksi. Tule mukaan opettamaan, oppimaan, rupattelemaan, pullakahvittelemaan.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 1A) su 17.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Lauri Kiviranta.

Nuorille Open doors ke klo 18 kirkolla.

Muuta Kesäseurat ke 13.6. klo 18 Leena ja Pauli Maarnilla, Kustaantie 20b. Puhujina Jukka Yrjölä, Terttu Nikkilä, Vappu Olsbo ja Päivi Peittola, kanttorina Lauri Kiviranta.

Juhannusjuhla Holmassa pe 22.6.12 klo 17–21.30. Kahvitarjoilu klo 17–19.30, lipunnosto klo 18. Muu ohjelma alkaa klo 18.15, kokon sytytys klo 20.45. Ohjelmassa musiikkiesityksiä, yhteislaulua, saunomista, hartaus, makkaranpaistoa. Lapsille omaa ohjelmaa. Hinta 10 e, sis. kahvitarjoilun, matkat ja saunomisen, alle 12-v maksutta maksavan aikuisen kanssa. Varaathan tasarahan. Bussireitti Rekolasta: klo 17 Päiväkummun Valintatalo – Laurintie – n. klo 17.05 Rekolantie (kirkon vastap. pys.) – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo (Et. rastitie 5) – Peijaksentie – Kytötie – Koivukylän keskusta (Alepan pys.) – Koivukylän puistotie – Haapatie – Holma. Paluulähtö n. klo 21.30 samaa reittiä. Ilmoittautumiset ma 18.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 830 6700.

Päivämusiikki: Soivia sointuja satujen saarelta – musiikkia Islannista to 7.6. klo 12. Islantilainen kirkkokuoro Akranes.

Sveinn Arnar, johtaja, Tómas R. Einarsson, basso, ja Gunnar Gunnarsson, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Messu su 10.6. klo 12. Sonja Turunen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila.

Päivämusiikki: Vanitatum Vanitas – Turhuuksien turhuus to 14.6. klo 12. Terhi Kapiainen, laulu, Terhi Paukku, laulu, ja Mari Lavikainen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 12. Pirkko Yrjölä, Terje Saard, Petri Minkkinen, Päiväripari 2.

Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 15. Iris Sotamaa, Heli Varstala, Ari Heikkilä, Terje Saard, Pienryhmäripari.

Leonard Stenroosin 30-vuotis juhla- ja levynjulkaisukonsertti su 17.6. klo 19.30. Mukana Taivaasta Tuulee -lauluyhtye. Vapaa pääsy.

Päivämusiikki: Löytöretkiä to 21.6. klo 12. Päivi Ristimäki, laulu, ja Jere Ristimäki, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Tikkurilan kirkko Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 9.6. ja 16.6. klo 15.

Olotilassa talvella toiminut Tikkurilan ryhmä siirtyy kesäkaudeksi toimituskappeliin. Yhteyshlö kesällä Hannu Korhonen p.

040 158 5500.

Messu su 10.6. klo 10. Janne Silvast, Emilia Helavuo, Samppa Laakso.

Pihaseurat ke 13.6. klo 18 Tikkurilan kirkon sisäpihalla. Jarkko Korhonen, Simo Santaranta. Sateen sattuessa arki-illan ehtoollinen kirkossa.

Messu su 17.6. klo 10. Jarkko Korhonen, Kirsti Hildén, Simo Santaranta.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Naisten rukouspiiri pe 8.6. klo 18.

Koululaisille Leiri Kuntokalliossa 15.–17.6.

Leirillä vielä tilaa! Ohjelmassa yhdessäoloa, pelejä ja leikkejä, uimista ja saunomista, ulkoilua sekä hiljentymistä. Hinta 45 €. Tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Lapsille ja perheille Perhekerho lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11. Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2.krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto per-

Leipää ja viiniä ➤

Nuorille

la, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto avoinna to 7.6. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Messu su 10.6. klo 12. Saarna Elina Hellqvist, liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Kari Jerkku. Köörilauluryhmä. Kirkkokahvit. Kivistön kirkon ja Seutulan kappelin eläkeläiskerhojen kesätreffit.

Liedejä ja hengellistä musiikkia pe 15.6. klo 19. Paula ja Matti Rankalan laulukurssin päätöskonsertti. Vapaa pääsy.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Olisiko tässä ainesta Korson kirkon logoksi? Vai onko sinulla parempi idea? Kirkon 50-vuotisjuhlavuoden logokilpailuun voi osallistua 31.8. asti Korson seurakunnan Facebook-sivulla tai sähköpostilla korson. seurakunta@evl.fi.

Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Nuortenilta su 10.6. ja 17.6. klo 17–20 nuorisotilassa.

Muuta Retki Inkerin suomalaisten kesäjuhlaan Lahteen la 14.7. Retkelle mahtuu 50 henkilöä (retki toteutuu, jos lähtijöitä 35). Lähtö klo 7.30 Tikkurilan kirkon edestä, n. klo 8.30 saapuminen Joutjärven kirkolle, n. klo 8.30–10 ilmoittautuminen, klo 10 liput saapuvat kirkkoon, klo 11.30 lounas, klo 13 pääjuhla kirkossa, klo 15.30 kahvi, vapaa-aikaa, klo 18 iltamessu kirkossa, klo 19.30 lähtö Tikkurilan kirkolle. Hinta 15 € sis. matkat, lounaan ja käsiohjelman. Maksu bussissa. Varaa mukaasi eväitä ja juomista. Ilm. ke 20.6. mennessä p. 09 830 6264.

Juhannusjuhla Holmassa pe 22.6. klo 18–21.30. Liput 10 € (alle 12v lapset aikuisen mukana ilmaiseksi) sisältää bussikuljetuksen/pysäköintimaksu (omalla autolla tuleville), pullakahvit, saunan, ohjelman. Yhteiskuljetusten bussireitit: Bussi 1 lähtö klo 17 Tikkurilan kirkon edestä, klo 17.15 Pyhän Laurin kirkko (parkkipaikka), klo 17.30 Point:n edestä (Hagelstamintie 1), klo 17.40 Ylästön srk-talo (Lehtikummuntie 2). Bussi 2 lähtö klo 17 Tikkurilan kirkon edestä, klo 17.15 Malminiitty (Siwan edestä, Uusiniityntie 7), klo 17.25 Ristipuron srktalo (Simonkyläntie 11, K-kaupan edestä), klo 17.30 Ilolan srk-talo (Soittajankuja 1). Paluut samoja reittejä Tikkurilaan. Ilm. pe 15.6. mennessä p. 09 830 6717.

Kummin kaa la 4.8. Kuntokallion leirikeskukseen. Kummin ja kummilapsen yhteinen leiripäivä. Tutustu omaan kummilapseesi / kummiisi yhteisen tekemisen ja olemisen kautta. Lähtö klo 9.30 Unikkotie 5. Toimintaa ulko-

na, lounas, puuhaa sisätiloissa, välipala, ulkopelejä. Kotiinlähtö klo 16, Unikkotiellä n. klo 16.30.

Hinta aikuinen 20 €, 3–11-v. 10 € sis. matkat, ruokailun, ohjelman.

Ilmoittautuminen 21.6. mennessä Tikkurilan seurakunnan kotisivujen kautta tai lapsityönohjaaja Päivi Romulalle paivi.romula@ evl.fi tai p. 050 410 3863.

Lähetysopintomatka Israeliin 3.–10.3.2013. Vantaan seurakuntien yhteisellä matkalla majoitutaan Tiberiaassa ja Jerusalemissa, vieraillaan mm. pyhillä paikoilla ja tutustutaan Israelin historiaan ja nykypäivään sekä palestiinalaiskristittyjen ja messiaanisten juutalaisten tilanteeseen. Matkanjohtajana lähetyssihteeri Sipe Jalokinos p. 050 414 7234, mukana lähetyssihteerit Kaisa Aalto ja Päivi Peittola sekä pastori Kaj Andersson. Hinta 2 hh puolihoidolla n. 1550 €, sis. retket, suorat lennot. Ilm. Toiviomatkat p. 09 565 7170 tai helsinki@toiviomatkat.fi

Kastettu Viljami Johannes Rahikainen, Ella Adele Alexandra Kyläheiko, Eemil Tiitus Alexander Rantakari, Ellen Ida Alexia Ramberg, Casper Mikael Savolainen, Vanessa Eveliina Eklund, Aada Eveliina Vartiamäki, Helvi Ansa Amanda Paukkunen, Lenni Julius Laukkanen, Niklas Ari Benjamin Partanen, Aku Mikko Johannes Sorjonen ja Livia Aino Matilda Remes.

Avioliittoon kuulutettu Ilkka Antero Hyvönen ja Henna Kyllikki Emilia Kärkinen.

Hautaan siunattu Maire Helmi Vahtera 86v, Eine

Aila Anneli Saloranta 72v ja Jari Frederik Estlander 50v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi 18.6.–31.7. klo 9–14. 18.6.–13.7. suljettu lounastauon ajaksi klo 11–11.30.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Kesäpäivystys 10.8. asti vain Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 10.6. klo 10. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, avustava pappi Tapio Rahkonen, kanttori Kari Jerkku.

Aamurukouspiiri keskiviikkoisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Päivärippikoulun konfirmaatiomessu su 17.6. klo 10. Saarna ja liturgia Sari Aittoniemi, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pälkäneen rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 17.6. klo 14. Saarna ja liturgia Maari Santa-

Toivon tuulet ma 11.6. klo 18.30.

Airi Viertola.

Messu su 17.6. klo 12. Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Toivon tuulet ma 18.6. klo 18.30. Kimmo Janas.

Lapsille ja perheille Perheiden kesäpäiväleiri 20.6. asti ma–pe klo 9.30–14 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Kesäisissä tunnelmissa laulua, leikkiä, yhdessäoloa, hiljentymistä ja retkeilyä. Ei ennakkoilmoittautumista. Tarjolla pientä suolaista purtavaa, kahvia ja mehua. Omat eväät mukaan.

Muuta Vantaan seurakuntien juhannusjuhla pe 22.6. klo 18–21.30 Holman leirikeskuksessa Nurmijärvellä koko perheelle. Ohjelmassa mm. musiikkia, yhteislaulua, saunomista, uintia, makkaranpaistoa, lasten ohjelmaa, iltahartaus ja kokko. Ilmoittautumiset oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon viim. 15.6. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirasto ma–pe klo 9–15 p.

09 830 6440. Seurakunta järjestää bussikuljetuksen Holmaan.

Lipun hinta on 10 e, alle 12-vuotiaat maksavan huoltajan seurassa ilmaiseksi. Hinta sis. kuljetukset Holmaan ja takaisin sekä pullakahvit ja saunomismahdollisuuden omin pyyhkein. Lipun hinta on sama omalla autolla tuleville. Holman leirikeskuksen osoite on Holmantie 10, 01800 Klaukkala. Vantaankosken srk:n bussiaikataulut ovat: Bussi 1: Kaivokselan kääntöpaikka klo 17, Kaivokselan kirkko (bussipysäkki) klo 17.05, Myyrmäen asema klo 17.10, Myyrmäen kirkko klo 17.20. Bussi 2: Martinlaakson asema klo 17, Vantaanlaakso, Emännänkujan pysäkki (kauppaa vastapäätä) klo 17.05, Kivistön kirkko klo 17.20.

Puutarharyhmä Vietätkö kesän kaupungissa? Haluatko tutustua uusiin ihmisiin? Tule mukaan puutarharyhmään, joka toimii läpi kesän. Hoidamme yhdessä palstaa ja retkeilemme. Lisätietoja diakoni Tiina László p. 050 326 2631.

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Katoavat ja katoamattomat aarteet.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 49:6–10, 16–21, Sanal. 30:7–9, 1. Tim. 6:6–12 ja Matt. 16:24–27.

Arvokkainta elämässä Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois.

1. Tim.6:6–7

14

jantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 € / perhe. Tied. perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Lapsiparkki Pakkalassa on päättänyt toimintakautensa.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla viimeisen kerran ti 12.6.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila ja torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Kesätauko ma 11.6. alkaen.

Pyhäkoulut kesätauolla, jatkuvat syyskuussa.

Päivä- ja vekkulikerhojen kevätkausi jatkuu 19.6. saakka. Erillistä kesäkerhoa ei ole, vaan kesälapsia otetaan kerhoryhmiin sen mukaan, miten niihin mahtuu. Ilm. ja syksyn kehopaikkojen tied. Päivi Romulalta sähköpostilla paivi.romula@evl.fi tai p.

0504103863.

V

iimeisten kuukausien aikana olen usein miettinyt näitä Uuden testamentin sanoja istuessani syvästi dementoituneen 91-vuotiaan äitini sairasvuoteen äärellä. Olen miettinyt elämän arvoa. Muuttuuko se joskus arvottomaksi? Onko ihminen arvoton silloin, kun ajatus on hävinnyt tavoittamattomiin eikä silmistä enää osaa lukea tunteita?

Mikä tekee elämästä ainutlaatuisen? Kun ihminen riisutaan ja viedään pienelle paikalle, silloinko Jumalan luomasta tulee arvoton? Äitini sairauden seuraaminen on ollut yhtä aikaa uuvuttavaa ja rikasta. Oma avuttomuus tekee kipeää. Samalla jokainen hetki hänen lähellään on ollut lahja. Näen selkeämmin kuin ennen, ettemme todellakaan vie tästä ajasta mukanamme mitään. Sen ymmärtäminen on samalla paljastanut jotakin Ju-

malasta. Hänen edessään olemme koko elämämme ajan samanarvoisia. Saamme häneltä lahjoja niin tätä elämää kuin tulevaa varten. Maalliset lahjat on tarkoitettu käytettäviksi rakkauden ohjaamina. Tulevan elämän lahjat avaavat meille näköalan iankaikkisuuteen. Äitini lähellä ymmärrän ehkä paremmin kuin ennen sen, mitä tarkoitetaan lapsenuskolla. Pienen ihmisen luottamusta suureen Jumalaan. Se, mitä täällä näemme, on katoavaa, edessämme siintää jotain verrattomasti suurempaa, katoamatonta. Se, mikä elämässä on arvokkainta, paljastuu usein sen pienuuden läpi.

Pirkko Yrjölä Tikkurilan seurakunnan pappi

Markku Mattila

Kastettu Ida Aura Maria Tuomisto, Tuukka Julius Oskari Rask, Emil Géza Gubis, Veera Emilia Maria Kujanpää, Alpo Voitto Juhani Malinen, Benjamin Aleksis Leander, Enni Sofia Takkinen, Aleksi Archawin Kangas, Pilvi Maria Nikkinen, Aaro Ilmari Romppanen.

Avioliittoon kuulutettu Juho Pekka Hyvönen ja Elvira Petrova.

Hautaan siunattu Saida Tuulikki Kamppinen 92 v, Maire Tellervo Räykkylä 90 v, Alli Maria Kupsu 87 v, Ritva Marjatta Lehtonen 76 v, Arvo Kalervo Tammisto 63 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13 Pastorsexpeditionen i Vanda svenska församling är stängd fredagar under sommarmånaderna.

Dejourerande präst anträffbar på pastorsexpeditionen tisdagar–torsdagar under sommarmånaderna.

Verksamhet Högmässa i Helsinge kyrka St Lars 10.6 kl. 10, Kaj Andersson, Nina Fogelberg. Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Sommarsamling onsdag 13.6 kl.

14 på Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Allsång. ViAnda kören med kantor Nina Fogelberg och diakon Carita Dahlberg medverkar.

Högmässa i Helsinge kyrka St Lars 17.6 kl. 10, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg. Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Pastori Jaakko Hyttinen nauttii Pyhän Laurin kirkon tunnelmasta.

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen päiväristeily la 4.8. Söderskäriin. Kokoontuminen klo 9.45 Kauppatorille, Vanhan kauppahallin kohdalle, IHA-Lines Oy:n laituri. Lähtö klo 10. Aamupala, lounas ja kahvit m/s Merisarasteessa. Opastettu käynti Söderskärin museomajakassa. Paluu klo 16 Kauppatorille.

Retkimaksu 30 €. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 20.6. mennessä Seija Einolalle p. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14. Suljettu 21.6.–5.8.

Kysy internetin ja kännykän käytöstä ma 11.6. ja 18.6. klo 12–13.

Luonnosta sinulle – perinnemaisema ja luonnonkukat ti 12.6. klo 10–12. Kuuntelu- ja keskustelutilaisuus luonnonkukista. Harrastajavalokuvaajat Pekka Hintikka ja Merja Kekkonen.

Luonnonkukkia perinnemaisemassa -valokuvanäyttely 19.6. asti.

Oma vihta juhannukseksi ti 19.6 klo 11–13. Vihdan tekoa 1950–60-luvun iskelmämusiikin siivittämänä.

KesäOlotila 25.6.–3.8. Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Pyhiinvaeltajien kirkko Pyhän Laurin kirkon aarteita ovat harras tunnelma ja keskiaikaiset puuveistokset.

H

arva Pyhän Laurin kirkkoon saapuva tulee kiinnittäneeksi huomiota siihen, mitä ulkoseinässä sisäänkäynnin yläpuolella lukee: ”En dag i Dina gårdar är bättre än eljest tusende”.

— ”Parempi on päivä sinun esipihoissasi kuin tuhat päivää muualla.” Se on psalmista 84, joka on ihana pyhiinvaelluspsalmi, sanoo Tikkurilan seurakunnan pastori Jaakko Hyttinen.

Pyhiinvaelluspsalmi sopii hyvin kirkkoon, joka toimii kesäisin tiekirkkona ja tarjoaa matkalaisille levähdyspaikan.

— Pyhiinvaellusteema liittyy kirkkoon voimakkaasti, Hyttinen huomauttaa ja kehottaa katsomaan tarkemmin alttarin yläpuolella olevaa lasimaalausta.

1800-luvun lopulta olevassa, tuntemattoman tekijän lasimaalauksessa Jeesuksen syliin on polvistunut ruskeapukuinen mieshahmo.

— Mies on pyhiinvaeltaja. Siitä kertovat kuvassa näkyvät lakki ja sauva, tyypilliset pyhiinvaeltajan varusteet. Kirkossakävijä voi helposti samastua hahmoon.

Vieraille noin 550-vuotiasta kirkkoa esi-

tellessään Hyttinen ei aloita lasimaalauksesta, vaan kirkon nimestä. Kertomus marttyyrinä kuolleesta Pyhästä Laurentiuksesta on värikäs — ehkä siksi Laurentius on ollut suosittu pyhimys ja Suomessakin on monta Pyhän Laurin kirkkoa.

— 200-luvulla elänyt Laurentius oli pienen Rooman seurakunnan diakoni, jonka tehtävänä oli huolehtia seurakunnan rahoista. Keisari Va-

lerianus vaati Laurentiusta tuomaan hänelle kirkon aarteet, hän nimittäin oli ottanut Jeesuksen vertaukset peltoon kätketystä aarteesta kirjaimellisesti.

— Laurentius kokosi Rooman köyhät, sairaat, rammat ja mielipuolet ja vei heidät keisarin eteen sanoen: ”Tässä on kirkon aarre.” Hänet kärvennettiin kuoliaaksi halsterissa, Hyttinen kertoo.

Kun keskiajalla kirkko vihittiin jonkun pyhimyksen nimiin, tapana oli hankkia kirkkoon myös kyseisen pyhän reliikki.

— Pitää olettaa, että täälläkin on ollut Laurentiuksen pyhäinjäännös, vaikka siitä ei historiallista tietoa olekaan, Hyttinen sanoo.

— Varmasti kirkossa on ollut keskiajalla myös Laurentiuksen patsas, mutta se ei ole säilynyt.

Keskiajalta on kuitenkin säilynyt kolme muuta puuveistosta: Neitsyt Maria ja lapsi, Pyhä Dominicus sekä naispyhimys. Siitä, kuka tuo naispyhimys on, ei olla aivan varmoja.

— Luulisin, että kyseessä on Neitsyt Maria, joka on kuvattu Taivaan kuningattarena kruunu päässä. Katolisena aikana Taivaan kuningattarella oli usein sivualttari kirkon pohjoisseinällä, Hyttinen sanoo.

Muuta keskiaikaista kirkon sisältä on tur-

ha etsiä, sillä kirkko tuhoutui pahoin tulipalossa vuonna 1893. Veistokset, 1600-luvulta olevat kyntteliköt ja ehtoollisvälineet sekä R. W. Ekmanin 1850-luvulla maalaama Pyhä ehtoollinen -alttaritaulu ehdittiin pelastaa.

— On vähän surkuhupaisaa, että Laurentius on muun muassa palomiesten suojelupyhimys. Ei hänestä ollut juuri apua, Jaakko Hyttinen sanoo.

Kirkon nykyinen sisustus on 1800-luvun uusgotiikkaa, Theodor Höijerin suunnittelema. Koristemaalauksiin otettiin malli Pariisin Notre Damen katedraalista.

Koristeellisessa kirkossa on vaikea kuvitel-

la, millainen tunnelma siellä on ollut keskiajalla.

— Tämä on ollut pimeä ja kylmä paikka suurimman osan vuotta. Lämmitystä ei ollut, ikkunat olivat pienemmät kuin nykyisin. Penkkejä ei ollut, vaan ihmiset seisoivat ja polvistuivat. Alttarialue on ollut ihan toisennäköinen, kun kuoriaita peitti alttarin. Ensimmäiset urut tänne hankittiin 1800-luvulla, saarnatuoli tuli 1600-luvulla, Hyttinen luettelee.

Pyhän Laurin kirkko on Jaakko Hyttiselle

mieluinen työpaikka.

— On etuoikeus tehdä täällä töitä. Sen tuntee, että täällä on vuosisatojen ajan vietetty messuja ja pyhiä toimituksia.

Kirkon erityisen tunnelman on huomannut moni muukin. Se on suosittu vihkikirkko, jonka lauantait on täyteen varattu pitkälle syksyyn. Kesäisin kirkossa vietetään kaikki Tikkurilan seurakunnan konfirmaatiomessut. Sunnuntaisin on myös paljon kastetilaisuuksia.

Turisteille ja muille kiinnostuneille kirkko on avoinna arkisin. Viime kesän vilkkaimpina päivinä kävijöitä oli yli 50, yhteensä kirkossa vieraili kesä–elokuussa 1650 ihmistä.

Kaisa Halonen

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45, on avoinna 4.6.– 31.8. ma–pe klo 9–20. Opas on paikalla klo 12.30–20. https://www.facebook.com/vantaanpyhanlaurinkirkko Torstaisin 7.6.–26.7. klo 12 kirkossa on päivämusiikkikonsertteja. Niihin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 5 e.

Vantaa-Seura järjestää opastettuja kulttuurikävelyjä Helsingin pitäjän kirkonkylässä 6.6.–29.8.

Lähtö Pyhän Laurin kirkon portilta joka keskiviikko klo 17.15. Hinta on 5 e, alle 7-vuotiaat maksutta.

15

2012 jKr.

koonnut Nina Riutta

Kapinoiva kesävieras

Kuka minä olen?

Anneke Schram/Rodeo

histuttavaa, vaan hän haluaa saada aikaihmiset ajattelemaan.

Erilaiseksi Påkaksen Huvikummun tekee se, että Herra Tossasavainen onkin koira, joka saadaan ruotuun herkkupaloilla. Tarkemmin sanottuna Påkaksessa Tossavainen on kaksi koiraa, jotka vuorottelevat Pepin kaverina.

Peppiä ja hänen touhujaan voivat mennä katselemaan kahdeksi

tunniksi kaikki yli 4-vuotiaat. Aikuisille keikka maksaa 15 euroa ja lapsille 10 euroa. Perhelipulla, joka maksaa 40 euroa, Huvikumpuun pääsee kaksi aikuista ja kaksi lasta.

Peppi Pitkätossu -näytelmän ensi-ilta on sunnuntaina 10.6. kello 15 Kotiseututalo Påkaksessa, Vanha Kuninkaalantie 2. Katso lisätietoja www. tikkurilanteatteri.fi.

Juhana Myllyniemi

Saarijärven terveyskeskuslääkäri TaPeppi Pitkätossu on muuttanut pani Kiminkinen on sitä mieltä, että Vantaalle. Hän on vallannut Kotiseumeidän pitäisi avata lukkomme. Hän tutalo Påkaksen ja aikoo viettää sielon huomannut, että lääkärit liian usein lä koko kesän. Kotiseututalo muuthoitavat vain seurauksia, eivätkä huotuu Huvikummuksi! maa kivun ja säryn todellista syytä, Ja niin kuin arvata saattaa, maaesimerkiksi jumiutunutta ajatusmalilman vahvimman tytön tarkoituklia itsestä. sena on sanoa piupaut aikuisille ja Kiminkinen sanoo Lukot auki! -kirtehdä kaikki oman päänsä mukaan. jassaan (Tammi 2012), että tämä aihe ei Peppi Pitkätossu ei tietenkään pakiinnosta häntä pelkästään työn puohuuttaan tee kaikkea aikuisia kaulesta, vaan hän on itsekin ollut lukossa monet kerrat: miksi tunnen tai toimin Herra jossakin tilanteessa tietyllä tavalla?

Tossavainen Lukkojen seassa maalaislääkäri ehonkin koira. tii kertoa tai ainakin ohimennen maiVälitä itsestäsi! nita ihan mistä tahansa asiasta maan ja taivaan välillä. Riveillä vilisevät niin kielen puhdistukset, rasvan syömiset, vatsan toiminnat kuin Jeesuksen vuori”Onnistumisia saattaa saarna, radion Levylautakunta-ohjelma ja ihmisoikeudet. tapahtua syvemmässä merTohtorin kunniakkaana tarkoituksekityksessä juuri silloin, kun na on kirjallaan auttaa meitä kohtaamaan elämä totuudenmukaisesti sellaisena kuin uskaltaudun heikkouksieni se on. Kyse on oman ainutlaatuisen itsen varaan, tekemään asioita, löytämisestä. Lukkojen takana oleva ajatus voi olla pelkkä luulo. Elämänhistorian joita en hallitse. Silloin mentapahtumat ja ”oikeiden peilien” puuttunään tiettömään maastoon. minen saattavat lukita, mutta Kiminkisen mielestä nyt olisi korkea aika avata lukitut Se on uudelle avautumista ovet ja heittäytyä elämän vietäväksi.

ja luovuuden lähde.”

Tero Sivula/Rodeo

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa HelsinkiMissio-lehdessä 2/2012

Tuplaturvassa Jos tekisi kerrankin jotakin poikkeuksellista: aloittaisi loman hyppäämällä pyörän selkään ja ajelisi Tuomasmessuun.

Kesäkuun toisena sunnuntaina Mikael Agricolan kirkkoon toivotetaan tervetulleiksi erityisesti ”pyöräilijät kypäröineen”. Pyörällä kulkevat luvataan siunata kesän retkille. Mikäpä sitten olisi pyöräillessä pitkin maita ja mantuja kypärä päässä ja siunaus matkassa. Hymyilyttäisi varmaan sisältäpäin.

Tuomasmessun aikana kirkossa saa kierrellä, sytyttää tuohuksen ja kirjoittaa rukousaiheen paperille. Ilmeisesti rukoukset luetaan ääneen esiru-

7.6.

Kesän hitti: kypärä ja siunaus.

Onnea, Suvi!

●● ●● ●●

Kaunein rikkaruoho

16

kukkaniittyyn. Saman tien hän rimpuili irti keinusta ja säntäsi voikukkakedolle. Hän tanssi oman sadetanssinsa keltaisessa meressä. Senkaltaista riemua en eläissäni ole kenenkään olemuksesta nähnyt. Tanssi yli tuhansien voikukkien oli kauneinta, mitä olen todistanut.

Kun olimme lähdössä kotiin, pieni tyttäreni keräsi vielä kimpun voikukkia äidille tuliaisiksi.

Suurella tarkkaavaisuudella hän valitsi voikukkien valioyksilöt. Kotiovella hän korjasi ryhtiään ja otti vakaan asennon. Kun äiti avasi oven, tytär sanoi suurella ylpeydellä: ”Ole hyvä äiti, tässä sinulle maailman kaunein kukkakimppu!”

Voi kunpa kukaan ei koskaan kertoisi tyttärelleni, että voikukat ovat rikkaruohoja.

Mikko Salmi

Paavo Hamunen/Leuku

M

Tuomasmessu su 10.6. klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki

Suvi-nimi kuuluu luontoaiheisiin nimiimme. Suvi tarkoittaa kesää, etelää ja suojasäätä.

Suomen almanakassa Suvi on ollut vuodesta 1950. Nimen harvinainen pidentymä on Suvikki. Suvi on suosittu myös yhdysnimien alkuosana. Jälkiosaksi on usein valittu valoisia mielikuvia synnyttävä nimi, kuten Suvi-Päivi tai Suvi-Tuuli.

Vuosina 2000–09 Suvi-nimen sai noin 1500 tyttöä, kun taas vuosina 1980–99 Suviksi alettiin kutsua noin 8500 tyttöä.

Vartin retriitti

oni herkistyy tähän vuodenaikaan kaikkia aisteja hellivästä luonnon kauneudesta. Miten suloista onkaan imeskellä hiirenkorvia ja huumaantua naapurin vastaleikatun nurmikon tuoksusta.

Kyhmyjoutsenet kaulailevat lahdenpohjukoissa ja satakielipariskunnan tauoton duetto kasvattaa lopulta uuden pesueen. Tuntuu kuin koko luomakunta värähtelisi samalla rakkauden ja intohimon taajuudella. Elämä jatkuu marraskuun kuolemasta huolimatta.

Viime viikonloppuna olin kolmevuotiaan tyttäreni kanssa leikkipuistossa. Hetken aikaa pikkuneiti jaksoi autonrengaskeinussa kiikkua, kunnes hänen silmänsä osuivat valtavaan voi-

kouksen aikana tai joku ainakin välittää pyynnöt ylemmälle taholle. Tuomasmessussa voi myös mennä muiden kanssa alttarille, jutella rukousavustajien kanssa ja pyytää öljyllä voitelun. Tai saa vain istua penkissä ja laulaa. Musiikilla on tärkeä rooli tässä messussa.

Hm. Kyllä tilaisuudesta varmaan kesäinen mieli irtoaa, kun aiheena on vielä luonto ja luomakunta.

Matkaan vain.

Eikä muuten yhtään jännitä ylittää Vantaan ja Helsingin rajaa, koska liturgina tässä Tuomasmessussa toimii Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen.