Lauri 2012 nro 19 (18 5)

VANTAAN

Pälvi Ahoinpelto on vaikeasti kehitysvammaisen Heinin äiti ➤ 3

19

18.5.12

www.vantaanlauri.fi

Köyhä voi saada sosiaalista luottoa ➤➤2 Christian Chavarrian pajassa tehdään ristejä ➤➤5 Duudsonit auttavat Kongon katulapsia ➤➤9

Jani Laukkanen

Rinna Toikka:

➤➤6–7

”Syöpä jätti pienen pelon” Ei ole moraalista eikä viisasta säästää lastensuojelusta — Pauli Juusela ➤ 3

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 18.5.2012

Vantaan on pakko säästää Vantaan kaupungin tasapainottamis- ja velkaohjelma on ikävää luettavaa, sillä sen toteuttaminen merkitsee heikennyksiä palveluihin. Säästöt ovat välttämättömiä, mutta muutamia asioita päättäjien kannattaisi vielä vakavasti harkita ja etsiä vaihtoehtoisia säästökohteita.

Viime vuoden lopussa Vantaalla oli pitkäaikaista lainaa 830 miljoonaa euroa, mikä vastaa kaupungin yhden vuoden verotuloja. Vielä huolestuttavammaksi tilanteen tekee, että laina uhkaa kasvaa vuoden 2015 loppuun mennessä 1,35 miljardiin euroon.

Jotta Vantaa ei vaaranna tulevaisuuttaan, sen on pakko säästää tinkimällä sekä investoinneista että käyttötalousmenoista. Tilannetta vaikeuttavat valtion­osuuksien leikkaukset.

2

S

osiaalisen luoton hakijoiden määrä Vantaalla on tasaisessa kasvussa. Viime vuonna yhteydenottoja oli 660, mikä oli 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

Uusia hakemuksia jätettiin 142.

Kuluva vuosikin on alkanut vilkkaana ja myönteisiä päätöksiä hakemuksiin on annettu aiempaa enemmän. Aiemmin kielteisten päätösten osuus on ollut jopa yli puolet kaikista päätöksistä, sillä monella hakijalla on ollut ennestään liikaa velkaa.

Suuri osa sosiaalisen luoton anojista on eläkeläisiä, joiden tulot eivät riitä suurempiin yllättäviin menoihin.

— Eläkeläisiä on noin puolet asiakaskunnasta. Eläkeläinen voi tarvita rahaa vaikkapa päästääkseen hautajaisiin toiselle puolelle Suomea tai johonkin arkiseen välttämättömään kuluun. Moni hakee sosiaalista luottoa mieluummin kuin lainaa rahaa muilta, kertoo sosiaalisen luototuksen esimies Pirkko-Liisa Luotonen Vantaan kaupungin sosiaalipalveluista.

Pieniä lainoja kodin hankintoihin Toinen yhä kasvava ryhmä sosiaalisen luototuksen hakijoissa ovat nuoret, jotka tarvitsevat rahaa pikavippilainojen maksuun.

— Viime vuonna 93 prosenttia kaikista myönnetyistä lainoista on myönnetty olemassa olevien velkojen maksuun. Se ei ole ollut järjestelmän päällimmäinen tarkoitus,

vaikka voihan sosiaalista luottoa siihenkin käyttää, Luotonen toteaa.

Pienten velkojen maksun lisäksi sosiaalista luottoa voi anoa takuuvuokran maksuun, muuttokuluihin, kotiin liittyviin hankintoihin ja yllättäviin menoihin kuten terveydenhuoltomenoihin.

Lakimuutos voi karsia pikavippejä Pikalainojen saaminen saattaa muutaman vuoden kuluttua olla vaikeampaa. Suomessa valmistellaan lainmuutosta, joka pakottaisi pikalainoja myöntävät yritykset selvittämään entistä tarkemmin lainanottajien luottokelpoisuutta ja asettaisi alle tuhannen euron pikalainoille korkokatoksi 36–50 prosenttia.

Lakiuudistus on juuri palannut lausuntokierrokselta ja tulee eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan ensi syksynä.

— Palaute on ollut myönteistä, lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriöstä summaa.

Pikalainayhdistys on jättänyt työryhmän lausuntoon eriävän mielipiteen. Yhdistyksen mielestä korkokatolle ei ole perusteita ja tuotot vähenisivät niin paljon, että se tekisi koko toiminnasta kannattamattoman. Rajua säätelyä on arveltu myös elinkeinonvapauden vastaiseksi.

— Työryhmän esitys ei johda siihen, että koko yritystoiminta loppuu, mutta nykyisten kaltaisten pikaluottojen tuntuvaan vähenemiseen se saattaa johtaa. Pienten luottojen tarjoamista uusi laki ei kuitenkaan estäisi, Kummoinen arvioi.

Taloustilanne kartoitetaan Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on estää ylivelkaantumista myöntämällä pienituloisille tai vähävaraisille lainoja kohtuullisin ehdoin. Suuruudeltaan lainat ovat 200– 10 000 euroa.

Sosiaalinen luototus voi estää ihmisiä ottamasta pikalainoja, mutta samankaltainen palvelu se ei ole. Luoton saaminen edellyttää aina henkilökohtaista tapaamista ja maksukyvyn selvittämistä. Luoton saaja saa myös talousohjausta.

— Keskimäärin henkilökohtaiseen tapaamiseen pääsee noin 3–4 viikon kuluessa. Joissakin tilanteissa kuten silloin, jos vuokria on rästissä ja asukasta uhkaa häätö, pystytään ottamaan vastaanotolle nopeamminkin. Samoin nuoria autetaan joskus nopeasti, ettei koko talous ehdi kaatua, Pirkko-Liisa Luotonen kertoo.

Sosiaalista luototusta tarjoaa Vantaan kaupungin sosiaalipalvelut. Luottotappiot ovat jääneet pieniksi, alle viiteen prosenttiin.

Hanna Antila

Hämeenkylän kirkon seinää korjataan

H

ämeenkylän kirkon ulkoseinään asennetaan väliaikainen suojapelti.

Kirkon länsipäädyn kaltevasta seinästä on pudonnut rappausta ja tiilenpaloja. Seinän viereinen alue eristettiin jalankulkijoilta jo talvella.

— Koska seinä on kalteva, sade ja kosteus asettavat sille kovemmat vaatimukHämeenky- set, joita ei osattu kirkkoa suunniteltaessa län kirkko ennakoida, kertoo Vantaan seurakuntien saa väliai- rakennuttajainsinööri Maija-Liisa Sahlkaisen suo- bom.

— Suojapelti estää sen, ettei kirkon pi-

japellin.

●●

Arkeologiset kaivaukset alkavat Pyhän Laurin kirkon luona 21.5. Kaivauksilla selvitetään, tarvitaanko kirkon alueelle kuivatusrakenteita kuten salaojia.

Kirkko on suojeltu, eikä sen ympärillä saa tehdä kaivaustöitä ilman arkeologeja. Kaivauksissa tarkistetaan muun muassa kirkon perustusten syvyys ja rakenne. Kaivaukset päättyvät kesäkuun alussa.

●●

Vantaan seurakuntien ja kaupungin yhteinen rakennushanke on palautettu uu-

delleen valmisteluun. Seurakunnat ja Vantaan kaupunki ovat suunnitelleet rakentavansa yhteistyössä kehitysvammaisten asuntoja sekä seurakuntatilat Päiväkummun huonokuntoisen seurakuntatalon tilalle. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei kuitenkaan halunnut tehdä päätöstä hankkeen jatkamisesta ennen kuin kaupungin talouden vakauttamisohjelma on käsitelty kaupunginvaltuustossa.

halla liikkuville tule vahinkoja. Mahdollisesti irtoavat julkisivun osat jäävät nyt pellin alle ja sadevesi juoksee pellin päältä, jolloin vesi ei enää pahenna seinän tilaa. Myöhemmin kalteva seinä tarvitsee ylimääräisen vesieristeen.

Hämeenkylän kirkon laajempi julkisivukorjaus on Vantaan seurakuntien investointisuunnitelmassa sijoitettu vuodelle 2015. Investointisuunnitelmasta päättää vuosittain yhteinen kirkkovaltuusto.

Väliaikaisen korjauksen pellit ja työ maksavat noin 5 000 euroa.

Suomen Partiolaiset/Ilmari Seppä

K aikki edellä mainitut säästökohteet ovat ikäviä, mutta jos pitää valita yksi, josta ei pidä säästää, se on lastensuojelu. Nyt perhepalveluiden karsintalistalla on menoja, joiden riskianalyyseissä lukee ”lastensuojeluun liittyvä kotipalvelu loppuu” ja ”sosiaalityöntekijän vastuulla olevien lastensuojeluasiakkaiden määrä nousee entisestään”. Vantaalla tehtiin viime vuonna lastensuojeluilmoitus yli 4100 eri lapsesta ja tänä vuonna palvelutarve sijais- ja avohuollossa on kasvanut. Ei ole sen paremmin moraalista kuin viisasta säästää lastensuojelusta.

Sosiaalista luottoa haetaan velkojen maksuun

Lotta Numminen

Velkaantumisen taustalla on Vantaan nopea väestönkasvu, jonka rahoittamiseen verotulot eivät riitä.

Vantaa on ottanut kasvustrategiallaan riskin, joka tuottaa tulosta kymmenen vuoden päästä, mutta lähivuodet ovat vaikeita. Investointeja joudutaan lykkäämään ja jopa perumaan.

Uudet kaupunginosat vievät niistä pakostakin leijonanosan, joten vaarana on vanhojen kaupunkikeskusten rapistuminen.

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sivistyspalveluista joudutaan myös säästämään. Listalla ovat muun muassa vanhusten päivätoiminnan supistaminen 30 prosentilla, 1,3 miljoonan euron säästöt vammaisten kuljetuspalveluista ja terveydenhuollon henkilöstölisäysten karsinta. Viime mainitun riskinä on, että jonot kasvavat niin ajanvarauksessa kuin päivystyksissä ja hoitotakuu vaarantuu. Kouluavusta­ jien määrän vähentäminen kuuluu myös säästöihin.

Moni sosiaalista luototusta hakeva tarvitsee rahaa pikavippien maksuun.

●●

Kivistö –K annisto ‑alueelle perustetaan uusi partiolippukunta. Lähialueilla toimii entuudestaan kolme lippukuntaa, mutta uudelle lippukunnalle on tarvetta, sillä alueelle muuttaa paljon lapsiperheitä.

Lasten ja nuorten lisäksi toimintaan kaivataan mukaan aikuisia.

Partiotoiminta laajenee Vantaalla.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sirpa Päivinen

Uutiset

Sirpa Päivinen

Kolumni Valtataisteluja Keväinen arkiaamu. Raitiovaunussa istuu väsyneitä aikuisia ja koululaisia matkalla töihin ja opiskelemaan.

Vapaista paikoista käydään hiljaista, mutta veristä taistelua.

Pysäkiltä nousee kyytiin luomulta tuoksahtava äiti kahden lapsen kanssa. Rattaista kuuluu leikki-ikäisen raivokas huuto ja kiukuttelu. Mikään ei kelpaa pienelle raivottarelle. Äiti yrittää ponnettomasti tyynnytellä lapsukaista. Tunnelma raitiovaunussa on täynnä pakahtunutta kiukkua.

Kukaan ei avaa suutaan, silti syyttävät katseet painavat äidin harteilla.

Jään pois muutaman pysäkin päässä. Huuto kuuluu laiturille asti. Tärykalvoni muistavat kokemuksen vielä minuutteja.

Pälvi Ahoinpelto laulaa ja istuu Heinin kanssa lähekkäin, kun he tapaavat.

Tytär vieressäni Pälvi Ahoinpelto kirjoitti ajatuksiaan kehitysvammaisen äitinä.

P

älvi Ahoinpeltoa pyydettiin mukaan vaikeimmin kehitysvammaisten rippikoulukirjan tekemiseen.

Hän ei heti innostunut ajatuksesta, mutta osallistui asiaa koskevaan palaveriin omaisena ja lopulta hän huomasi olevansa kirjantekoprosessissa. Usein ihmettelen -kirja (Kirkkohallitus ja Kirjapaja) ilmestyi toukokuun alussa.

— Kirja ei ole vaikeimmin kehitysvammaisille itselleen tarkoitettu, sillä eiväthän he lue.

Kirja on tarkoitettu vaikeimmin kehitysvammaisten läheisille, hoitajille ja seurakunnan työntekijöille.

Usein ihmettelen -kirja koostuu kuvista, henkilökohtaisista kertomuksista ja rippikoululaisen elämää käsittelevistä osioista. Sirpa Päivisen ottamissa kuvissa on Heini, joka on Ahoinpellon tytär. Kertomukset on kirjoittanut äiti.

Sisua ja uskoa Heini syntyi 26 vuotta sitten perheen esikoisena. Äiti voi odotusajan hyvin, paljon paremmin kuin myöhemmin toista lasta odottaessaan. Iho kukoisti ja hiukset kiilsivät.

Kun Heini oli viisikuukautinen, Pälvi Ahoinpelto sai ensimmäisen kerran kuulla epäilyksen siitä, ettei kaikki olisikaan Heinin kohdalla normaalia.

— Lääkäri sanoi, että Heini on hypotoni-

nen, eli hänen lihaksensa ovat normaalia veltommat. Minä kiukustuin ja pakkasin vauvan lähtöön, kun tervettä lasta epäiltiin.

— Kun Heini oli puolivuotias, minulla oli jo selvä käsitys, että kaikki ei ole ihan kohdallaan. Se alkoi tulla ilmi vähitellen, koska hänen kehittymisensä ei ollut sitä, mitä lapsilla yleensä, Ahoinpelto kertoo.

Heini oli kaksi ja puolivuotias, kun hänellä diagnosoitiin Angelmanin oireyhtymä.

Vaikean kehitysvammaisuuden lisäksi siihen kuuluvat muun muassa yliaktiivinen aivosähkökäyrä, unihäiriöt ja epilepsia. Ahoinpellolle kehitysvammaisuus oli täysin uusi asia.

— Olin rukoillut, että kaikki menisi hyvin ja mielestäni ansaitsin ”kunnollisen” lapsen, mutta sitten sain lapsen, joka oli ”epäkunnollinen”. Minusta se oli hitsin epäreilua sekä Heinille että minulle.

Tieto diagnoosista oli helpotus, mutta arki jatkui. Ahoinpelto oli hirvittävän väsynyt ja fyysisesti huonossa kunnossa, mutta hän ei hakenut ulkopuolista apua. Päinvastoin, vertaistuen tyrkyttäjät ärsyttivät, eikä hän jaksanut ajatella sellaista.

— Minua kantoivat sisu ja usko. Manaileminen ja rukoileminen vuorotellen. En kuitenkaan ole koskaan epäillyt Jumalan olemassaoloa, vaikka olenkin syyttänyt häntä epäreiluudesta.

Heini nukkui vain neli–viisituntisia unia ja tarvitsi hoitoa ympäri vuorokauden. Nelivuotiaana Heini muutti hoitokotiin, jossa hän asuu edelleen.

Hellimistä ja keinuttelua Vuonna 2001 Heini kävi rippikoulun. Ennen sitä Pälvi Ahoinpelto ei tiennyt, että vaikeim-

min kehitysvammaisille yleensä järjestetään niitä. Kun puhelin soi ja rippikouluun osallistumista ehdotettiin, Ahoinpeltoa epäilytti, että tietääköhän pastori varmasti, mistä puhuu.

— Minä olin mieltänyt rippikoulun pään asiaksi, siis käsittämisen ja tiedon asiaksi.

Yleensä myöskään mikään asia, mikä koski nuoria, ei koskenut Heiniä. Mutta tämä olemuskielellä pidetty rippikoulu alkoi tammikuussa ja päättyi toukokuussa. Tapasimme tunnin kuukaudessa ja helatorstaina lähdimme retkelle Tuusulaan. Konfirmaatio pidettiin seuraavana sunnuntaina.

Rippikoulussa käsiteltiin esimerkiksi kaste, siunaus ja ehtoollinen.

— Pappi ja diakoni puhuivat meille omaisille ja hoitajille ja me sitten halimme, hellimme ja keinuttelimme niitä meidän rippikoululaisiamme. Kastetunnilla rippikoululaiset saivat panna kätensä kastemaljassa olevaan veteen. Se oli Heinille mieluista, Ahoinpelto muistelee.

Ehtoollinen nautittiin niin, että leipä murrettiin viinitilkkaan ja syötettiin lusikoilla konfirmoitaville.

Poski poskea vasten Kun Pälvi Ahoinpelto tapaa Heiniä, he istuvat vieretysten sohvalla tai puutarhakeinussa poski poskea vasten ja äiti laulaa. Omien sanojensa mukaan Ahoinpelto olisi nyt hyvin erilainen ihminen, jos Heiniä ei olisi.

— Heinin kautta, ja kehitysvammaisten kautta yleensä, olen löytänyt sellaisen tavan suhtautua itseeni, ettei se ole niin vakavaa, jos polvet ovat kurassa tai jos kompastuu — ettei suhtaudu itseensä niin juhlallisesti.

Nina Riutta

Päl vi Ahoinpelto tapasi Heinin pe 11.5. klo 12–14 toimintakeskuksen jumppahetkessä.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Äitinä mietin, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella.

Yksi kehottaa aikuisia kärsivällisyyteen. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu! Täytyyhän lasten saada ilmaista myös negatiivisia tunteitaan, ei niitä saa tukahduttaa. Suvaitsevaisuutta, hyvät kanssaihmiset!

Toinen ajattelee: äiti parka. Ehkä hän joutuu kantamaan vastuuta lapsistaan yksin. Ehkä lapsella oli kurja yö. Entä jos äidillä on kiire viedä lapsi hoitoon, jotta itse ehtii aamupalaveriin, töihin perhettä elättämään? Joskus aika ei kerta kaikkiaan riitä lapsen tyynnyttelyyn. On ehdittävä juuri seuraavaan raitiovaunuun. Taksiinkaan ei ole varaa. Sitä paitsi, miten kaksivuotias rauhoitetaan? Neuvottelu ja maanittelu on usein turhaa.

Pakkokeinoja ei saa käyttää. On vain oltava kärsivällinen.

Kolmas toteaa, että ihminen on sosiaalinen olento. Yhteisen elämän opettelu alkaa heti, kun työntää nenänsä ulos maailmaan. Nyt tätä kaksivuotiaan Voice of Helsinki -konserttia todisti koko raitiovaunullinen ihmisiä. Hiljaisesti ja kuuliaisesti, joskin taputtamatta.

Valta on sitä, että saa muut toimimaan siten kuin haluaa. Lapsi vallankäyttäjänä ei ole vastuussa teostaan.

Lapsi on uhri ja juuri siksi ylivoimainen. Lapsensa alistaman vanhemman kannettavaksi jää syyllisyys ja häpeä.

Joskus fiktio on tehokkain keino kohdata vallan kiehtova, mutta rujo todellisuus. Viime viikkoina äidin ja tyttären suhdetta on televisiossa ruodittu sarjassa Mildred Pierce. Suosittelen vanhemmille, nykyisille ja tuleville.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Musiikkia Vantaan kirkoissa 18.–31.5.

Vivace-kuorot pitivät kevätkonsertin Länsimäen kirkossa maanantaina 14.5.

Mikä laulu tempasi mukaansa?

Hakunilan kirkko

Seutulan kappeli

Hakunilantie 48

Solbackantie 6

●●

Bachia soolosellolla pe 25.5. klo 19.

Markku Luolajan-Mikkola, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

●●

Kivistön kirkko

MarjaSarja: Keväistä kuoromusiikkia su 20.5. klo 17. Kivistön seurakuntakuoro johtajana Eveliina Pulkkinen. Vapaa pääsy.

Laavatie 2 ●●

Laulumatinea su 27.5. klo 15. Paula Rankalan lauluoppilaiden kevätmatinea. Vapaa pääsy.

Korson kirkko Merikotkantie 4 ●●

Bachia soolosellolla su 27.5.klo 18.

Markku Luolajan-Mikkola, sello.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 Markku Mattila

●●

Hengellistä musiikkia yhdessä ja erikseen ke 23.5.klo 18.30. Gospel-ilta, musiikista vastaavat Kari Jerkku ja Urpo Pakarinen.

Vapaa pääsy.

Pyhän Laurin kirkko

Hannu Väänänen

Iitu Mallat, 9

Mia Makaroff, 42

Miten Vivace-kuoro on sinulle entuudestaan tuttu?

— En ole aikaisemmin ollut missään tekemisissä Vivace-kuoron enkä juuri muidenkaan kuorojen kanssa. Mitä nyt opiskeluaikoina lauleskelin teekkarikokoonpanoissa. Tulin konserttiin siksi, että vanhimman poikani tyttöystävä laulaa nuorisokuorossa ja tyttöystävän äiti leideissä.

Millainen konsertti oli?

— Ensimmäinen laulu Noita laulan joita tiiän, jonka kaikki kolme kuoroa esittivät yhdessä, oli reipas. Se sykähdytti ja tempasi mukaansa. Nuorisokuoron ranskankielisestä laulusta ja negrospirituaalista huomasi, että nuoret tosiaankin osaavat laulaa. Lei­ dien osuudessa oli yllättävä siirtymä tangomusiikin puolelle. Heillä tuntuu olevan laaja repertuaari.

Pisteillä 1–5, paljonko annat yleisölle?

— Annan 5 pistettä. Yleisö oli vahvasti mukana.

Miten Vivace-kuoro on sinulle entuudestaan tuttu?

— Tulin kuoroon viime syksynä. Aloitin sen jälkeen, kun nuorisokuorolaiset olivat käyneet koulullamme esittelemässä kuoroa. Olen musiikkiluokalla Hakunilanrinteen koulussa. Tulin kuoroon yhdessä koulukaverin kanssa. Kuorossa olemme harjoitelleet laulamista ja joskus leikkineet.

Millainen konsertti oli?

— Oli kiva laulaa yhdessä. Mia on tosi hyvä ope. Lapsikuoron esittämistä lauluista paras oli Frontside Ollie. Ehkä siksi että se on uusi ja kuuluisa. Kyllä muutkin laulut olivat kivoja. Lapsikuoron lauluista kaikkein paras on kuitenkin Takapiha, mutta sitä ei laulettu tässä konsertissa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat yleisölle?

— Annan 5 pistettä. Ihmiset olivat tosi iloisia ja tykkäsivät lauluista.

Miten Vivace-kuoro on sinulle entuudestaan tuttu?

— Perustin kuoron noin 20 vuotta sitten. Se alkoi nuoren musiikinopettajan innostuksesta. Kun toivottiin yhteistyötä ylä- ja ala-asteen välille, perustin laulukerhon, josta kasvoi kuoro. Kuoron vierellä on ollut myös bänditoimintaa. Kuoro on koko ajan tehnyt yhteistyötä seurakunnan kanssa.

Millainen konsertti oli?

— Ensimmäistä kertaa Vivace-kuorojen konsertissa laulettiin myös a cappella. Yleensä mukana on ollut bändi. Pelkistetymmät esitykset keskittyivät sydämellisiin asioihin. Teemana oli kevät ja rakkaus.

Pisteillä 1–5, paljonko annat yleisölle?

— Annan 5 pistettä. Yleisö palkitsi, kannusti ja innosti ilmeillään ja taputuksillaan. Hyvän tunnelman aisti myös pianon takana ja selkä yleisöön päin.

●●

Bachia soolosellolla to 24.5. klo 19. Markku Luolajan-Mikkola, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Markku Luolajan-Mikkolaa kuullaan Vantaalla kolmessa konsertissa.

Heikki Tuuli

Ku i n k a

Kirkkotie 45

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

56. KOTIMUSIIKKIVIIKKO 30.7.-5.8.2012

Ainutlaatuinen musiikkileiri kaiken ikäisille ja -tasoisille musiikin harrastajille, erityisesti perheille. Opetus: jousisoittimet, huilut, kitara, yhtye-ja orkesterisoitto, yksinlaulu ja kuorot. Uutuutena cembalon, viola da gamban ja traverson opetus. Lapsille kanteleryhmät, lapsikuoro ja musiikkileikkikoulu.

Lisätietoja: www.seurakuntaopisto.fi > Koulutustarjonta Koulutussihteeri, puh. 044 358 9052 Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 Järvenpää

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Pauliina Hukkanen, 36, on näyttelijä ja intohimoinen sisustaja.

50 % Juvalainen

Asuin maalaistalossa äidin, mummon ja enon kanssa. Kun siirryin yläasteelle, muutimme äidin kanssa kirkonkylään. Äidin sairaus varjosti lapsuuttani. Olin 15-vuotias, kun äiti kuoli.

Jäin asumaan yksin. Kävin Suolahdella puolivuotisen

4

puhe- ja näyttämötaiteen linjan. 17-vuotiaana marssin Mikkelin Teatteriin. Ravasin siellä, kunnes minut huolittiin töihin. Ennen kuin sain roolin lastennäytelmässä, toimin kuiskaajana, jaoin julisteita ja silitin puvustamossa.

50 % Korsolainen

Mikkelistä tie vei Varkauteen, Tampereelle, takaisin Mikkeliin, Helsinkiin ja vuodeksi Rovaniemelle.

Palattuani Helsinkiin tapasin netissä tulevan puolisoni. Tyttäremme oli vuoden ikäinen, kun löysimme Korsosta ihanan rivita-

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti

lokodin. Hän on nyt 5-vuotias ja hänen pikkuveljensä puolitoistavuotias.

Viime keväänä ostimme Juvalta mökin, jossa vietin lapsuudenkesiä. Bulgarialaissyntyiseen isääni olen tutustunut vasta aikuisiällä.

omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Ammattina ristit Ristien maalaaminen muutti Christian Chavarrian elämän

H

aluan tehdä jotain oman maani hyväksi ja auttaa etenkin niitä, jotka haluavat opiskella, sanoo Christian Chavarria kotinsa suuren ruokapöydän ääressä El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa.

Pöydän ympärillä on paikallisten ystävien lisäksi tällä kertaa myös muutama suomalainen vieras. Keskustelua käydään espanjaksi, englanniksi ja yllättäen myös ruotsiksi. Pakolaisuus lisää kielitaitoa.

Pöydästä näkyy nurkkaan sijoitettu suuri risti.

— Äiti halusi, että maalaan ristiin naisen. Luku- ja kirjoitustaidoton äitini oli voimakas tasa-arvon kannattaja.

Tasa-arvon ajaminen ei ole yhtä helppoa machokulttuurin läpäisemässä latinalaisessa Amerikassa kuin Pohjoismaissa. Christian Chavarrian äiti tuntuu olleen poik­ keuk­sellisen sitkeä ja rohkea nainen. Hän kasvatti sodan keskellä ison lapsijoukon, jaksoi kannustaa näitä opiskelemaan ja taiteellisesti lahjakasta Christiania kehittämään lahjojaan.

Ruotsiin pakoon sisällissotaa El Salvadorin sisällissodan alkaessa vuonna 1980 Christian oli nelivuotias. Heti sodan alussa hän menetti kaksi veljeään, jotka molemmat olivat vielä lapsia.

Sodan aikana Christian Chavarria joutui näkemään hirvittävää raakuutta ja menetti lisää läheisiään. Hän joutui lähtemään sotaa pakoon Hondurasiin ja palaamaan sieltä ja päätyi 15-vuotiaana pakolaiseksi Ruotsiin.

Joutuminen yksin lumiseen pikkukaupunkiin Ruotsin Örnsköldvikiin oli nuorelle miehelle järkyttävä kokemus, vaikkakin todennäköisesti ainoa mahdollisuus pysyä hengissä. Hän oli nähnyt sissitoveriensa tappajat ja hänetkin oli uhattu tappaa. Rohkea äiti oli vaatinut El Salvadorin luterilaista piispaa järjestämään taiteellisesti lahjakkaan pojan turvaan.

Sodanaikaiset kokemukset ovat vaivanneet Christiania pitkälle aikuisuuteen.

— Meni kauan, ennen kuin pystyin puhumaan menneisyydestäni mitään. Vasta nyt, monien vuosien jälkeen, olen pääsemässä menneen yli. Jumalan avulla, muuten en olisi onnistunut, Christian sanoo ja kyyneleet tulevat hänen silmiinsä.

Puuristeistä tuli vientituote Kun sota päättyi vuonna 1992, Christian Chavarria palasi kotimaahansa ja jatkoi taiteellista työtään.

Hän alkoi maalata salvadorilaisella kirkasvärisellä naivistisella tyylillä muun muassa ristejä. Maalaustyyli on peräisin nyt 63-vuotiaalta Fernando Llortilta, joka on kotoisin El Salvadorin koillisosasta La Palmasta. Siellä talojen sei-

”

Suomalaiset ovat maksaneet minulle hyvän ja oikeudenmukaisen palkan.

Niinpä haluan itsekin tehdä samoin.”

nät ja lyhtypylväätkin on koristeltu värikkäin kukin, eläinhahmoin ja linnuin. Llortin tyyliä on verrattu Joan Mirón ja Pablo Picasson tapaan maalata.

Christianin elämä muuttui vajaa 12 vuotta sitten, kun suomalaiset näkivät hänen puiset iloisenväriset ristinsä. Alkoi yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Työstään saamilla tuloilla Christian on voinut elättää sukulaisiaan.

Ristejä on myyty Suomen lisäksi myös Ruotsiin, Saksaan ja USA:han. Niinpä Christian on voinut antaa työtä muillekin. Ny­k yään hän työllistää neljä työntekijää.

Työntekijöilleen Christian maksaa kunnon palkan.

— Suomalaiset ovat maksaneet minulle hyvän ja oikeudenmukaisen palkan. Niinpä haluan itsekin tehdä samoin.

Salvadorilaisen naisen elämää kuvaava risti on syntynyt Christian Chavarrian äidin toivomuksesta.

Sorretut köyhät ja eristäytyneet rikkaat

Christianin uudessa kodissa on tilaa myös työhuoneelle.

Sisällissodan taustalla olivat suuret yhteiskunnalliset erot, joihin oli vaadittu muutosta pitkään. Myös papit vaativat hallitukselta toimia jo 1970-luvulla, mutta muutoksen sijaan siviilejä ja useita pappeja murhattiin.

Arkkipiispa Oscar Romero, joka oli nuorempana konservatiivi, näki niin paljon ihmisoikeusrikkomuksia, että hän muuttui. Hänkin alkoi puhua köyhien ja sorrettujen puolesta ja vaatia oikeudenmukaisuutta. Kun Romero ammuttiin kesken messun 1980, sisällissota ei ollut enää estettävissä.

Edelleenkin ihmisten väliset varallisuus­erot ovat El Salvadorissa valtavat. Lähes puolet väestöstä joutuu sinnittelemään köyhyysrajan alapuolella. Pari miljoonaa salvadorilaista on töissä USA:n puolella. He tukevat lähettämillään rahoilla köyhiä sukulaisiaan kotimaassaan.

Rikas vähemmistö elää piikkilanka-aitojen takana omaa eristäytynyttä elämäänsä vartijoiden turvaamina.

Yksityiset ihmiset tekevät mitä voivat. Christian Chavarrian luona kylässä oleva hammaslääkäri Guillermo Barillas Yagvevano on myös valinnut oman maansa köyhien auttamisen. Hän kertoo tulleensa takaisin kotimaahansa New Yorkista ja pitää nyt yksityisklinikkaa köyhien asuma-alueella.

La Palman osuuskunnassa on maalattu salvadorilaiseen tyyliin jo yli kolmekymmentä vuotta.

Lopuksi ristit lakataan.

Pitkäaikainen unelma: oma koti Christian Chavarrian unelma on pitkään ollut oma koti. Se ei ole kumma, kun muistaa hänen lapsena kokemansa köyhyyden, sisällissodan kauhut ja pakolaisuuden.

Christianin talon omisti aiemmin mies, jolla oli seitsemän taloa, joiden kunto oli tosin päässyt huonoksi.

— Ennen vaaleja alkoi levitä huhu, että jos vasemmisto voittaa vaalit, jokainen jolla on enemmän kuin kaksi taloa, joutuu antamaan muut talonsa köyhille. Näytti siltä, että vasemmisto voittaa. Niinpä talon omistaja myi kiireesti ylimääräiset talonsa puoleen hintaan.

Tuossa tilanteessa Christian pystyi ostamaan talon, josta perusteellisen korjaamisen jälkeen tuli hänen kotinsa. Nyt kunnostustyö on tehty ja unelma on täyttynyt.

— Olen tästä kaikesta kiitollinen suomalaisille, hän sanoo. teksti ja kuvat Aila Alarotu

Christian Chavarrian pajan ristejä ja muita tuotteita, kuten Domino-pelejä, avaimenperiä ja valokuvakehyksiä, myydään osoitteessa www.sacrum.fi/tuotteet/ Kirkon Ulkomaanavun tuotteet.

5

6

Jani Laukkanen

Sairaus teki armollisemmaksi Rinna Toikka oli 30-vuotias, kun hänellä todettiin rintasyöpä.

R

inna Toikka kertoo muistavansa loppuelämänsä hetken, jolloin hän sai kuulla sairastavansa rintasyöpää. Rinna muistaa esimerkiksi, mitkä vaatteet hänellä oli silloin yllään.

— Päälläni oli farkut sekä edellisenä päivänä ostamani toppi ja pitkä neuletakki. Ajattelin, etten voisi koskaan enää käyttää neuletakkia yhdistämättä sitä syöpään.

Rinna huomasi syksyllä 2009 vasemmassa rinnassaan kyhmyn. Koska hän imetti tuolloin kuopustaan, hän arveli kyhmyn olevan ”joku tiehyttukos”.

Kyhmy ei kuitenkaan hävinnyt. Rinna meni lääkäriin, ja kyhmyä alettiin tutkia.

Tutkimusten jatkuessa Rinna alkoi vahvasti epäillä, että hänellä on syöpä, vaikka onkin harvinaista sairastua 30-vuotiaana rintasyöpään eikä hänen lähisuvussaan ole esiintynyt rintasyöpää. Rinna kuuli syöpädiagnoosin huoneessa, jossa oli kirurgin lisäksi hoitaja. Hoitajan läsnäolosta Rinna päätteli uutisten olevan huonoja.

— Kun kuulin, että minulla on syöpä, sanoin jonkun ruman sanan. Diagnoosin kuuleminen ei kuitenkaan tuntunut niin pahalta kuin asian ilmoittaminen äidilleni.

Surulliseen tilanteeseen liittyi myös outoa komiikkaa. Kun Rinna makasi tutkimuspöydällä ja itki, kirurgi tutki hänen rintaansa ja sanoi, ettei ole mitään hätää. Parin vuoden päästä voitaisiin tehdä korjausleikkaus, jossa tehtäisiin uusi rinta nyt poistettavan tilalle. Samalla voitaisiin fiksata vähän toistakin rintaa, joka oli imettämisen myötä menettänyt ryhtiään.

— Sillä hetkellä rinnan menetys ei tuntunut isolta jutulta, puhumattakaan toisen rinnan rupsahtamisesta, kun mielessä pyöri henkiinjääminen ja sytostaattihoidot.

Rysähdys tukiverkkojen varaan Rintasyöpä oli ärhäkkää lajia, mutta se ei onneksi ollut levinnyt muualle. Rinnan piti saman tien lopettaa yhdeksän kuukauden ikäisen Lumi-tyttären imettäminen. Imetyksen loppuminen oli äidille vaikeampaa kuin vauvalle.

Kun tieto syövästä oli saatu, Rinnan vanhemmat ottivat Lumin ja 5-vuotiaan Helmin viikoksi hoitoon. Rinna ja hänen miehensä Timo makasivat olohuoneen lattialla vierekkäin ja itkivät.

— Timo oli sairaudestani varmasti järkyttyneempi kuin minä. Oli hyvä, että lapset olivat silloin hoidossa. Saimme olla rauhassa eikä meidän tarvinnut tsempata lasten edessä.

Rinna leikattiin vain neljä päivää sen jälkeen, kun hän oli kuullut syöpädiagnoosin.

Leikkauksen jälkeen Rinna tutki kehoaan peilin edessä. Hän katsoi arpea. Hän katsoi kylkiluita ja rintakehää alueelta, jonka vasen rinta oli aiemmin peittänyt.

— Suhtauduin arpeen uteliaasti. Nykyisin katson puolisonikin kehoa uudella tavalla uteliaasti. On kiinnostavaa nähdä, minkälaisia jälkiä elämä jättää.

Rinna ei koe menettäneensä leikkauksen myötä tippaakaan naiseuttaan.

— Rintaproteesit ovat hyviä. Ihminen voi elää niiden kanssa vallan mainiosti. Irtotissi sujautetaan proteesiliivien taskuun. Kerran minulla oli tavalliset rintaliivit päällä, ja kumartuessani proteesi luiskahti ulos puseron kaula-aukosta. Sitten vain todettiin, että oho, äidin tissi tippui.

Timo joutui Rinnan sairauden aikana ottamaan tavallista enemmän vastuuta lasten hoidosta ja arjen pyörittämisestä. Rinnalla ja Timolla on hyvät tukiverkot, joiden varaan he rysähtivät kunnolla. Molempien välit appivanhempiin tiivistyivät, kun käytännön asioita piti järjestää yhdessä.

Pieni Lumi ei tuolloin vielä voinut ymmärtää äidin sairautta. Isommalle Helmille kerrottiin, mistä on kyse. Helmille kerrottiin rintasyövästä ja sen hoidosta. Hänelle kerrottiin myös, että syöpiin kuolee ihmisiä mutta tässä tapauksessa sellaista ei tarvitse pelätä.

”Äiti, älä lähde” Leikkauksen jälkeen Rinna kävi Meilahdessa sytostaattihoidoissa joka kolmas viikko, yhteensä kuusi kertaa.

— Syöpäklinikalla oli hyvä tunnelma. Syöpään suhtauduttiin siellä todella arkisesti. Puhuttiin rintaproteeseista ja kerrottiin, mistä Tallinnassa kannattaa ostaa peruukkeja, Rinna kertoo.

Hän valitsi itselleen pitkän vaalean peruukin, jota hän käytti vain kerran, omissa häissään. Kun Rinnan hiukset alkoivat sytostaattihoidon myötä lähteä, hän halusi leikata hiukset pois. Lapset istuivat katsomassa, kun Timo ajoi Rinnalle lyhyen siilitukan.

Hoitojen aikana Rinna ei ajatellut sitä vaihtoehtoa, että menehtyisi sairauteen.

— Kuoleminen ei ollut vaihtoehto. Se ei olisi sopinut. Toisaalta kuoleman pohtiminen ei olisi ollut relevanttiakaan. Minun tapauksessani oli odotettavissa, että voin hoitojen jälkeen palata takaisin normaaliin elämään.

— Lisäksi minulla oli pienet lapset. En voinut vain möllöttää, lukea kirjoja ja kahvitella muiden syöpäsairaiden kanssa.

Rinnan mielestä on tärkeää, että sairastunut saa itse määritellä, miten hän suhtautuu sairauteensa.

— Sairastuneen ei tarvitse vastata ulkoapäin tuleviin odotuksiin. Minä sain voimaa esimerkiksi huumorista.

Rinna sai tukea myös ystäviltään, joiden kanssa hän vietti tavallista enemmän aikaa. He söivät yhdessä, kävivät teatterissa ja kuuntelemassa keikkoja. Rinna sai puhua sairaudestaan ystäviensä kanssa sen verran kuin itse halusi.

Hoitojen aikaan Rinna työskenteli lukiossa ilmaisutaidonohjaajana. Opettajakollegat tiesivät Rinnan sairaudesta. Naisopettajat kertoivat Rinnalle tietämistään rintasyöpätapauksista.

Niitä tarinoita Rinna ei olisi halunnut kuulla.

Kerran Rinna kuuli vanhemman syöpää sairastavan naisen pohtivan, kuinka voi kertoa omasta tilanteesta aikuisille lapsilleen.

— Itse mietin, kasvavatko omat lapseni kieroon äidin sairastaessa. Tuntui, että olisi helpompi, jos lapset olisivat olleet jo aikuisia.

Sytostaattihoidot veivät Rinnan huonoon kuntoon aina parin päivän ajaksi. Hoidoista

seurasi valtavia lihaskipuja ja oksentelua. Lumi ja Helmi kävivät halaamassa olohuoneen sohvalla toipuvaa äitiä. Rinnan äiti oli aina näiden vaikeiden päivien aikana hoitamassa lapsia. Kerran Rinnan olo ei kohentunut tavallista tahtia.

— Itkin, että: ”Äiti, älä lähde. Älä mene. Sua tarvitaan nyt.” Äiti sai järjestettyä työkuvionsa siten, ettei hänen tarvinnut lähteä. Se tuntui todella hyvältä. Tarvitsin äitiä.

Pieni hiljainen pelko Sytostaattihoitojen päättyminen oli hetki, jota Rinna oli odottanut. Mutta hoitojen loppumista ei seurannutkaan niin mahtava olo kuin hän oli kuvitellut. Fyysinen toipuminen vei aikansa, eikä kukaan voinut luvata, että syöpä olisi varmasti voitettu. Ei voinut muuta kuin odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mieleen nousi pelkoja.

— Mitä jos minä kuolenkin tähän? Mitä, jos syöpä tulee uudestaan ja se onkin jotain vakavampaa?

— Läheiset olivat käsitelleet sairauttani jo aiemmin. Minä aloin käsitellä henkistä puolta vasta hoitojen jälkeen.

Kun hoidot olivat jo taakse jäänyttä elämää, Helmi katsoi kerran japanilaista animaatioelokuvaa Naapurini Totoro. Elokuvassa on kaksi siskosta, joiden äiti on sairaalassa. Helmi ahdistui eikä voinut katsoa elokuvaa loppuun.

Silloin Rinna tajusi, että hänen sairautensa on vaivannut Helmiä. Pienen tytön mielessä on ollut äidin menettämisen pelko.

— Olemme Timon kanssa yrittäneet olla herkkinä sille, että jos lapset haluavat jutella sairaudestani ja sen herättämistä tunteista, olemme valmiita keskustelemaan.

Rinnan kohdalla on todennäköistä, että syöpä ei uusiudu. Vuotuiseen tarkastukseen meno jännittää Rinnaa silti aina valtavasti.

Jos tarkastuksissa ei löydy mitään poikkeavaa,

Rinna saa viidennen tarkastuksen jälkeen niin sanotusti terveen paperit.

— Silloin todennäköisyyteni sairastua rintasyöpään on sama kuin kenellä tahansa ikäiselläni. En kuitenkaan elä tuota päivää odottaen. Yritän jatkaa normaalia elämää, ja toivon ettei syöpä uusiudu. Mutta ei täällä kukaan saa sellaista vakuutusta, ettei mitään voisi sattua.

— Pieni hiljainen pelko on jatkuvasti taustalla. Se täytyy vain hyväksyä ja toivoa, että kaikki menee hyvin, Rinna sanoo.

Asenne itseä kohtaan muuttui Hoitojen jälkeen Rinna aloitti haaveilemansa tanssiharrastuksen.

— Elämä on haurasta. Ihmisen elämä voi olla paljon lyhyempi kuin hän itse on kuvitellut.

— Pitää kuunnella omia toiveitaan ja yrittää järjestää elämänsä siten, että haaveistaan voisi tehdä totta.

Tällä hetkellä Rinna elää tavallista elämää.

Perhe asuu rakennuttamassaan omakotitalossa Vantaan Jokivarressa. Rinna työskentelee puheviestinnän opettajana.

Korjausleikkaus ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei ole ajankohtainen. Leikkaus ja sen vaatima toipumisaika eivät Rinnaa houkuta.

— Olen ollut ihan riittävästi toipilaana. Ei tunnu järkevältä lähteä leikkaukseen, kun on fyysisesti normaali ja terve olo. Voisin harkita korjausleikkausta, jos esimerkiksi toisen rinnan puuttuminen aiheuttaisi ongelmia ryhdissä, hän miettii.

Joskus Rinna suunnitteli, että hän laittaisi kroppansa hyvään kuntoon sytostaattihoitojen jälkeen, lähtisi maratonillekin. Elämä kuitenkin palautui pian entiselleen.

— Maailma näyttää silmissäni aika samanlaiselta kuin ennen sairautta. Minua ärsyttävät ihan samat asiat kuin aiemmin. Asenteeni itseäni kohtaan on kuitenkin muuttunut.

Vähemmän puhetta siivoamisesta

Naisten yleisin syöpä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Noin joka yhdeksäs nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Rintasyövän ilmeneminen alkaa 25. ikävuoden jälkeen ja lisääntyy iän myötä. Noin puolet rintasyöpätapauksista todetaan yli 60-vuotiailla naisilla.

Noin 88 prosenttia rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

Rintasyöpä on perinnöllinen 5–10 prosentissa tapauksista. Rintasyövän riskiä lisää varhainen kuukautisten alkamisikä, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, myöhään alkavat vaihdevuodet sekä pitkäaikainen hormonikorvaushoito tai ylipaino vaihdevuosi-iän jälkeen. Myös ionisoivalle säteilylle altistuminen ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät riskiä sairastua rintasyöpään.

Kuitenkaan yli puolella naisista, jotka ovat saaneet rintasyövän, ei ole yhtään edellä mainituista riskitekijöistä.

Ylipainon välttäminen ja liikunta vähentävät rintasyöpävaraa. Imetyksellä on todennäköisesti rintasyövältä suojaavaa vaikutusta.

www.cancer.fi

Nykyään Rinna suhtautuu töihin ja sosiaalisiin tilanteisiin aiempaa rohkeammin. Itseään kohtaan hän ei ole niin kriittinen kuin ennen.

Rinna on myös armollisempi omaa vartaloaan kohtaan. Kokemus itsestä kauniina on tullut iän ja sairauden myötä.

— Parikymppisenä olin ehkä lähempänä stereotyyppistä kauneuden määritelmää ja muutaman kilon hoikempi, mutta silti aina tyytymätön ulkonäkööni. Nyt kroppa on sellainen kuin on ja minä olen siihen tyytyväinen. Olisihan se kiva, jos olisi normitissit eikä yhtään selluliittia, mutta kaikkea ei voi saada.

Ulkoiset vaatimukset ylipäänsä eivät nykyään merkitse Rinnalle kovin paljon.

— Elämä on aika erikoista, joten ei haittaa, vaikka itsekin olisi vähän erikoinen. Enää ei tule mietittyä sitä, miten kuuluisi elää, vaan enemmänkin sitä, miten meidän perheen on hyvä elää.

Rinna on oppinut myös sen, että hänen lapsiaan voivat hoitaa muutkin kuin hän itse. Nykyään he viettävät Timon kanssa enemmän aikaa kaksin. Sekään ei enää ole niin tärkeää, onko kotona siistiä vai ei.

— Pohdimme tänä aamuna, että ei meillä ennenkään ollut sen siistimpää, mutta aiemmin puhuttiin siivoamisesta enemmän. Siivoamisesta tuli riitaa. Se oli sellaista turhuutta, joka ei johda mihinkään.

Soili Pohjalainen

7

Tunnelmalliset kesäyön konsertit Espoon tuomiokirkossa torstaisin klo 22 Upeat uudet urut esittäytyvät!

Taiteellinen johtaja Hannu Norjanen

Taiteilijatapaamiset Joka torstai ennen konserttia klo 21.00–21.30 Pitäjäntuvassa Espoon tuomiokirkon läheisyydessä.

Festivaalibussi Konserttien jälkeen Etelä-Espoon kautta Helsinkiin.

KESÄKUU

HEINÄKUU

ELOKUU

To 7.6. klo 22 Avauskonsertti Uusien urkujen kruunaus Tuuli Lindeberg, sopraano Melis Jaatinen, mezzosopraano Tom Nyman, tenori Heikki Orama, basso Markku Hietaharju, urut Kamarikuoro amici del canto (Saksa) Lohjan kaupunginorkesteri Esa Heikkilä, johtaja 13–27 €

To 5.7. klo 22 Moniäänisyyden mestarit Lauluyhtye Lumen Valo Ilpo Laspas, urut 13–21 €

To 2.8. klo 22 Virtuoosit vauhdissa Kalevi Kiviniemi, urut Tapiola Sinfonietta Santtu-Matias Rouvali, johtaja 13–27 €

To 14.6. klo 22 Baroque Virpi Räisänen, mezzosopraano Markku Mäkinen, urut Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye 13–21 € To 21.6. klo 22 Juhannusiltamat Kesäisiä lauluja, nuoria taiteilijoita ja yhteislaulua sisällä ja ulkona.

Vapaa pääsy To 28.6. klo 22 Romantiikan laineilla Johanna Rusanen-Kartano, sopraano Maija Weitz, piano Peter Frisée, urut (Itävalta) 13–27 € Yhteistyössä Itävallan suurlähetystön kanssa

Liput 0–27 € (+ palvelumaksut alk. 2,50 €)

HERÄNNÄISSEURAT

VANTAAN

Su 20.5. klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 22.5. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 23.5. klo 18 Veisuuveljien konsertti Aholansaaren hyväksi Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16.

www.vantaanlauri.fi

To 12.7. klo 22 Vesper Hannu Niemelä, baritoni Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen, urut Candomino Kamariorkesteri Soli Deo Gloria Juhani Lamminmäki, johtaja 13–21 € To 19.7. klo 22 Balttilainen ilta Allar Kaasik, sello (Viro) Kristine Adamaite, urut (Latvia) 13–21 € To 26.7. klo 22 Faurén Requiem Hedvig Paulig, sopraano Elja Puukko, baritoni Ville Urponen, urut Kamarikuorot Viva Vox ja Navichorus Seppo Murto, johtaja 13–21 €

Yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa To 9.8. klo 22 Vigilia Kamarikuoro Key Ensemble Teemu Honkanen, johtaja 13–21 € To 16.8. klo 22 Kaikuja holveissa Vokaaliyhtye MGREN-semble Barokkiyhtye Opus X Kamarikuorot Novena ja Incanto Helsingin Filharmoninen kuoro Markus Malmgren, urut ja musiikinjohto 13–21 € To 23.8. klo 22 Mestaribasso Jaakko Ryhänen, basso Pertti Eerola, urut ja piano 13–27 € To 30.8. klo 22 Päätöskonsertti Vuodenajat Riccardo Minasi, viulu ja musiikinjohto Aapo Häkkinen, urut Heidi Peltoniemi, sello Helsingin Barokkiorkesteri 13–27 €

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

8

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

— Lapsisotilaan tai huumekartellin jäsenen uran sijaan nuorille on luotava uusia polkuja tulevaisuuteen, vetoavat Jarppi Leppälä ja Jarno Laasala.

Komiat ja rohkeat Hollywoodista Kongoon Duudsonit ovat lähteneet auttamaan kehitysmaiden nuoria.

J

arppi Leppälä saapuu kahvilaan kylmettyneenä moottoripyöräkypärä kainalossa. On alkamassa tilaisuus, jossa Duudsoneiden Jarno Laasala ja Jarppi puhuvat kehitysmaiden nuorista.

Nuoria on maailmassa enemmän kuin koskaan, 1,2 miljardia.

Monet heistä elävät konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa, joissa kokonaisia sukupolvia on vailla koulutusta ja ammattia.

Maailman katsotuimman suomalaisohjelman ennätysmiehet Duudsonit ovat nyt heltyneet kehitysmaiden nuorten puolesta. He vaativat, että jokainen suomalainen kirjoittaa nimensä vetoomukseen, jotta Suomi alkaisi painostaa kansainvälisillä areenoilla toimijoita satsaamaan kehitysmaiden nuoriin. Vetoomus toimitetaan kaksivuotisen Tekoja-kampanjan päätteeksi presidentti Sauli Niinistölle.

— Kun itse on saanut paljon, siitä haluaa myös jakaa, sanoo Jarppi.

Asenteella maailmalle

— Meidänkin touhut alkoivat unelmasta. Raksalla ansaitsimme ensimmäiset rahat videoiden tekoa varten. Kaksikymppisenä Jarno lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon, pääsi työharjoitteluun Moontv:lle ja keksi siellä hullun unelman omasta tv-ohjelmasta, Jarppi kertoo.

Kaikki tapahtui nopeasti — jo puolen vuoden päästä nuorilla miehillä oli oma televisio-ohjelma.

Kaikki ei kuitenkaan ole rullannut kuin silkkilanka.

— Kannattaa miettiä, miten neljä pohjalaista voi olla Hollywoodissa. Asenteen ydin on ollut päätös mennä maailmalle. Naureskelijoita ja ein sanojia on piisannut pilvin pimein, ja kaikesta on ollut pulaa: rahasta, kontakteista ja tiedosta — eihän kukaan ole aiemmin myynyt Suomesta ohjelmaa maailmalle, Jarno lataa.

— Mutta me ollaan päätetty panostaa tähän kaikki aika ja kaikki raha. Tiukan paikan tullen juuri tuo päätös antaa voimaa mennä esteiden yli, hän uskoo.

Tarttee auttaa Pohjalaisasenteen perusraami on ”ei tartte auttaa — itte tehdään”.

— Se asenne on tavallaan väärä,

koska itsekin tarvitsee apua. Kaiken ydin kuitenkin on usko siihen, että pystyy kyllä hoitamaan homman, Jarno pohtii.

Samalla tavalla miehet ilmoittavat uskovansa myös kampanjaan kehitysmaiden nuorten aseman parantamiseksi.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaan­ avun tukemissa koulutuskeskuksissa Kongossa ja Hondurasissa annetaan nuorille ammatillista peruskoulutusta ja opetetaan heille lisäksi ihmis- ja perusoikeuksia.

Kongossa satsataan yksivuotiseen ammattikoulutukseen, jotta entiset lapsisotilaat ja katulapset saisivat uuden elämän kokkina, keittiömestarina tai vaikka mekaanikkona. Hondurasissa taas monen nuoren ammatinvalinta on maata hallitseva huumebisnes. Siellä nuoret tarvitsevat koulutusta, tietoa ja oikeuskasvatusta, jotta voisivat löytää muita tapoja työllistyä.

— Jos nyt pystytään auttamaan näiden kehitysmaiden nuorten ydinjoukkoa, hyvinvointi leviää ja hyödyttää myöhemmin koko yhteisöä, Jarppi sanoo.

Eriikka Käyhkö

Tekoja-kampanjan vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa www.tekojakampanja.fi.

Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi?

Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, uusimme lattiat ja remontoimme keittiöt.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

KOTISIIVOUSTA

Myydään Myydään ikkunanlaseja puukehyksellä.

Koko 1 metri x 0,8 metriä, EDULLISESTI. P. 050 521 1334.

HYVÄÄ MULTAA

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

JP Passi

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Ostamme huoneistoja

Vuokrata halutaan

Soita heti 040 845 1000

Nopea käteiskauppa www.ostetaan-asuntoja.fi

info@ostetaan-asuntoja.fi

Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen muodostavat Kari Aalto, Pertti Kurikka, Sami Helle ja Toni Välitalo.

Punk-asenteella

A

narkistiasennetta, kansainvälisiä käsimerkkejä, kiljuvia faneja, kuumina käyviä tunteita, rokkia, rakkautta ja maailmavalloitusta. Kovasikajuttu on kaikkea tätä, kuten musiikkidokumentin kuuluukin.

Dokumenttielokuva seuraa Pertti Kurikan Nimipäivät ‑punk­ yhtyeen levyntekoa, keikkailua ja bändiläisten elämää. Yhtyeen nel-

jä jäsentä ovat kehitysvammaisia.

— Se kannattaa käydä kattomassa ja miettii et kannattaako kehareita vihata vai kannattaako niitä rakastaa ja kunnioittaa, toteaa yhtyeen laulaja Kari Aalto elokuvan verkkosivuilla.

Katsoja pääsee mukaan kehitysvammaisten arkeen, joka monelle on aivan vierasta. Humoristinen ja ajatuksia herättävä elokuva ker-

too kaunistelematta totuuksia välillä paljaat pyllyt vilkkuen. Vääristyneimmätkin ennakkoluulot rikkoutuvat, kun bändi nousee lavalle puolustamaan kehitysvammaisten oikeuksia punkmusiikin keinoin.

Lotta Numminen

Kovasikajuttu-musiikki­dokumentti elokuvateattereissa.

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

9

Vantaan seurakunnat 18.5.–24.5.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–ke klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Muuta

Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Retki Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille Haminaan la 9.6. Hinta 10 e/hlö sis. bussikuljetuksen sekä menomatkalla kahvit. Maksu kerätään bussissa. Ilm. virastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Hakunilan kirkko

Kastettu

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Mona Wilhelmiina Selin, Senni Sirkku Maria Lehmus, Teemu Mikael Taavela, Erik Teodor Kinnunen, Otso Antero Lamminparras, Juuso Juhani Lehtinen.

Diakoniatoimisto

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19. Toukokuussa eurolla kassillinen tavaraa.

Messu su 20.5. klo 12. Vesa Häkkinen, Juho Punkeri.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 22.5. klo 13– 14.30. Kerhon kevätjuhla.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Viikkomessu to 24.5. klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Hartauden jälkeen tarjolla puurolounas.

Messu su 20.5. klo 10. Vesa Häkkinen, Outi Noponen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15.

Peittopiiri ti 22.5. klo 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Vekarakirkko su 20.5. klo 15.

Voit laitaa päällesi jotain punaista ja keltaista. Vekarakirkossa jaamme tehtävät, liikumme, rakentelemme, laulamme ja toteutamme messun yhdessä. Lopuksi nautimme mehua ja keksejä.

Arabiankielinen jumalanpalvelus su 20.5. klo 17. Pastori Ramez Ansara.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 20.5. klo 10 Länsimäen kirkolla.

Kotipyhäkoulu to 24.5. klo 18– 19, Hyvärisillä os. Riekkomäentie 8.

Kesäleiri Kukonnotkossa Heinolassa 4.–9.6. Iloista menoa 8–13 v. tytöille ja pojille. Hinta 135e, sisältää täysihoidon. Lisä-

Kahvikammari ke 23.5. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Pähkinärinteen koulun iltapäiväkerholaiset laulavat keväisiä lauluja.

Kevään viimeinen kahvikammari.

Päiväretki evankeliumijuhlille Turkuun la 30.6. Bussi kulkee reittiä: klo 6.30 Tikkurilan kirkko, klo 6.20 Myyrmäen kirkko, klo 7 Hämeenkylän kirkko. Lähtö Turusta klo 19. Ohjelmassa raamattutunteja, seuroja, kirkkokonsertteja ja kanavia. Hinta kuljetuksesta 40 euroa. Ilmoittautumiset Riitta Ahoselle p. 0400 558 308.

Eetu Viljo-Valtteri Tapio Rahomäki, Liina Evena Majamäki, Jesse Jeremias Savolainen.

Hautaan siunattu Tomi Jere Albert Iivonen 26 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 20.5. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kotikirkon kevätjuhla to 24.5. klo 18.30. Kirkkomme täyttää 20 vuotta. Ilta aloitetaan kirkkohetkellä. Juhlassa esiintyy Antti Sevanto Teatteri Kumbesta. Tarjolla iltapalaa, jonka yhteydessä musiikkia.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Rukouspiiri ti 22.5. klo 18.30.

Huom! Ei rukouspiiriä kirkolla.

Varhaisnuorille Räyskälän kesäleiri 7–14-vuotiaille 6.–9.8. Räyskälän leirikeskuksessa Lopella. Leirillä askarrellaan, touhutaan ulkona, vietetään hartaushetkiä, uidaan ja saunotaan. Leirin hinta 90 €. Ilmoittautuminen 24.6. mennessä: www.vantaanseurakunnat.fi/ ilmoittaudu.

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 17.5. suljettu ja to 24.5. klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

SPRn verenluovutus pe 18.5. klo 12–20.

Messu su 20.5. klo 10, Nonna Lemola-Palm, Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit.

Kevätkonsertti su 20.5. klo 18.

Hakunilan, Korson ja Tikkurilan seurakuntakuorot esittävät lauluja Kirkon Musiikkijuhlien yhteisestä ohjelmistosta. Säestäjinä Ursula Hynninen, Outi Noponen ja Terje Saard.

Runopiiri ma 21.5. klo 13. Piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 21.5. klo 18.

Katulähetys ke 23.5. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.5. klo 18, Nonna Lemola-Palm.

Varaventtiilin kevätjuhla ke 23.5. klo 18.30. Yhdessäoloa, tarinoita elämästä, musiikkia ja makkaranpaistoa.

Rukousryhmä ke 23.5. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 24.5. klo 13. Sanna Heikurinen.

Miesten saunailta to 24.5. klo 18.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Miesten raamattupiirin kevätkauden päätöstilaisuus ti 22.5.

18–20.30. Teemana miesten eturauhassyöpä. Vieraana sairaanhoitaja Irma Lehtimaja Suomen eturauhassyöpäyhdistyksestä.

Myös läheiset ja asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Perheiden raamattupiiri ti 22.5. klo 18.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Israel-piiri ke 23.5. klo 18.30.

Kastettu

Sara Maria Kostiainen 16 v.

Leipää ja viiniä ➤

Lapsille ja perheille

Lähetysopintomatka 3.–10.3.2013 Israeliin. Majoitus Tiberiaksessa ja Jerusalemissa. Hinta 2 hengen huoneissa puolihoidolla noin 1550 euroa. Matkakohteina mm. Kuollutmeri, Itkumuuri, Via Dolorosa, Holokaust-museo ja Getsemanen puutarha. Tutustumista Lähi-idän lähetystyöhön sekä luentoja Israelin historiasta ja palestiinalaiskristittyjen asemasta. Lisätietoja lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos p. 050 414 7234 ja www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ajankohtaista. klo 18 Kirkon kulmassa. Opetus pastori Risto Auvinen.

Diakonian kirpputori ke 23.5. klo 10–14.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 20.5. klo 10, Sara Nummi.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Perhekerhojen kevätretket ti 29.5. Mikkolasta Haltialan tilalle, to 31.5. Nikinmäestä Orimattilan kotieläinpuistoon, ma 4.6.

Kirkolta Kungsbackan kotieläinpihaan. Ilmoittautumiset perhekerhoissa.

Telttaleiri perheille 9.–12.8.

Askolassa. Leirin hinta on telttakunnalta 50 euroa. Lisätietoja saat Lea Heikkilältä p. 050 336 5865. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Muuta Merimieskirkkoretki Bengtskärin majakalle ma 1.9. Lähtö Korson kirkolta klo 7 Salon kautta Perniöön ja Kasnäsin satamaan, josta laivalla klo 11 Rosalaan. Rosalassa opastettu tutustuminen Viikinkikylään ja soppalounas. Lounaan jälkeen laivalla Bengtskäriin, jossa opastuskierros ja aikaa tutustua majakkaan ja näyttelyihin sekä madollisuus käydä kahvilla. Klo 16.15 laivalla Kasnäsiin, josta bussilla takaisin Korsoon noin klo 21 mennessä. Matkan hinta 50 euroa sisältää ohjelman, lounaan ja kuljetuksen. Huom! Jos kova tuuli estää pääsyn Bengtskäriin järjestetään ohjelmaa Rosalassa. Ilmoittautumiset 17.8. mennessä Korson seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Ilmoi-

tathan myös mahdolliset ruokarajoitteet.

Kastettu Jiri Kaarlo Totti Lunden, Jere Väinö Verneri Vuorenmaa, Saara Kirsti Maria Breite, Louna Tuuli Tala, Elias Aleksander Sjölund, Alexander Kinnunen, Lei Tapani Suppala.

Hautaan siunattu Eeva Marjatta Emilia Ahteensuu 87 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Lasten kevätkirkko ma 21.5. ja ti 22.5. klo 9 ja 10 kirkossa.

Lasten kevätkirkko ke 23.5. ja to 24.5. klo 9 ja 10 Asolan seurakuntatalossa.

Kastettu Lucas Ilmari Manninen, Robin Liam Petrell, Helmi Tyyne Maria Sorvala.

Hautaan siunattu Elsa Maria Luostarinen 88 v, Oiva Kaarlo Järvinen 68 v, Kari Olavi Siira 56 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Diakoniatoimisto

Pyhän Laurin kirkko

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Päivystys vain kirkolla ti ja to klo 10–12

Kaksikielinen kaatuneiden muistopäivän jumalanpalvelus su 20.5. klo 10. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg, Iina Katila.

Mukana puhallinorkesteri Louhi.

Messua su 20.5. klo 12 ei pidetä.

J. S. Bach: Sooloja to 24.5. klo 19. Markku Luolajan-Mikkola soittaa J. S. Bachin sooloteoksia.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan seurakunnat yhteistyössä Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa. www.fibo.fi.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Aamurukous su 20.5. klo 9.

Messu su 20.5. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, Pyhän Andreaan kirkon kuoro, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Kohtaamisia sanan äärellä su 20.5. klo 17.30. Petteri Tuohinon aiheena Meillä on puolustaja taivaassa, musiikki Maria Kuurne.

Lasten kerhon aiheena Jeesus nousi ylös taivaaseen.

Aamurukous ma klo 9.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Miesten saunailta ke 23.5. klo

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 19.5. klo 15 Olotilassa.

Messu su 20.5. klo 10. Maria Koukkari, Janne Silvast, Simo Santaranta.

Lukupiiri: Raamattu läpi kol-

Ensi sunnuntai on 6. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Pyhän Hengen odotus.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 27:1–3, 7–9, Sak. 14:7–9, Ef. 1:16–23 ja Joh. 17:18–23.

Osa kokonaisuutta Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan.

Sak. 14:9

10

Muuta

Hautaan siunattu

Hämeenkylä

Timo Saarinen

Hakunila

tiedot ja ilmoittautuminen www. nmkyvantaa.fi.

Päivä Mustasaaressa ke 20.6.

Hakunilan srk:n alueella asuville lapsiperheille. Seikkailua, musisointia, minikirkko, ruokaa, eläimiä. 20 e/aikuiset, 6 e/6–12v., 3 e/1–5v. Sis. ohjelman, bussin, lauttamatkan, lounaan, pullakahvit ja mehut. Ilm. toukokuussa virastoon ma–to p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p.

050 337 7312, liisa.pietilä@evl.fi.

V

älillä tuntuu, että elämän merkityksellisyyttä ja laatua määrittelee ihmisen toiminta, jonka pitää olla tuottavaa: kun toimit näin, saavutat tietyt edut, olet parempi ihminen ja kehityt. Ohjekirjat, elämänhallintaoppaat ja -kurssit ohjaavat tehokkaasti, miten tulee elää elämänsä oikein. Pitää toimia prosessin mukaan.

Tämä kaikki suorittaminen voi olla hyvin yksinäistä ja kuluttavaa varsinkin tilanteissa, joissa ei osaa tai jaksa toimia päämäärätietoisen tehokkaasti. Onkin lohdullista ajatella, että koko totuus ei ole ihmisessä itsessään eikä meidän tarvitse aina yrittää olla vahvoja. Meillä on oikeus pyytää ja rukoilla: ole

kiltti kuule minua, auta ja vastaa pyyntööni. Olemassaolon pohjana on toive tai tieto siitä, että on joku meitä suurempi ja mahtavampi, joka kuulee, armahtaa ja vastaakin.

Ensi sunnuntain raamatuntekstissä Sakarjan kirjassa sanotaan, että kerran tulee aika, jolloin yö on kirkas kuin päivä eikä ilta enää pimene.

Kiitos, että saamme kulkea johdatuksessa ja luottaa, että voima ja apu tulevat meille. Kiitos, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta.

Kati Ali-Raatikainen Hämeenkylän seurakunnan toimistosihteeri

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 23.5. klo 17.30. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

luokse. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen.

Maksu on 2 e /perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Pulkkinen/ Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho. Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaina klo 10–11 Tikkurilan kirkolla. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Päivä- ja vekkulikerhojen kevätkausi jatkuu 19.6. saakka. Erillistä kesäkerhoa ei ole, vaan kesälapsia otetaan kerhoryhmiin sen mukaan miten niihin mahtuu. Ilmoittautumiset sähköpostilla paivi.romula@evl.fi tai p. 050 410 3863. Syksyn kerhopaikkoja voi tiedustella Päivi Romulalta.

Nuorille

Muuta

Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

Lähetysopintomatka Israeliin 3.–10.3.2013. Vantaan seurakuntien yhteisellä matkalla majoitutaan Tiberiaassa ja Jerusalemissa, vieraillaan mm. pyhillä paikoilla ja tutustutaan Israelin historiaan ja nykypäivään sekä palestiinalaiskristittyjen ja messiaanisten juutalaisten tilanteeseen.

Matkanjohtajana lähetyssihteeri Sipe Jalokinos p. 050 414 7234, mukana myös lähetyssihteerit Kaisa Aalto ja Päivi Peittola sekä pastori Kaj Andersson. Hinta 2hh puolihoidolla n. 1550 e, sis. retket, suorat lennot. Ilmoittautumiset Toiviomatkat p. 09 565 7170 tai helsinki@toiviomatkat.fi.

Tule vapaaehtoiseksi Kesäolotilaan! Kesäolotila avaa ovensa 25.6. Tikkurilan kirkolla ja on avoinna arkipäiväisin klo 10–14 (työpäivät klo 9–14.30). Tarjolla monenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Info- ja koulutustilaisuus 4.6. klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12. Lisätietoja ja ilmoittautuminen diakoni Ari Heikkilä p. 050 3474 995.

Paluumuuttajien piiriä / inkeripiiriä ei ole 20.5. Seuraavan kerran kokoonnumme 16.9. klo 15 Tikkurilan kirkon kahviossa.

Vantaalaisten senioripaluumuuttajien leiri 1.6. Kiljavan Kotorannassa. Lisätietoja Sari Koistinen p. 050 5564 756 tai Päivi Helén p. 050 5722 666. Jos olet kiinnostunut leiristä, otathan heti yhteyttä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri ke 23.5. klo 18, raamattuopetusta.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Näytelmäkerho ma 21.5.

11–21-vuotiaille nuorisotilassa klo 18.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Koululaisille Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401 enni.korhonen@evl.fi.

Kesäkerhot 4.–21.6. ma–pe klo 9–15. Kerhopaikat Viertolan koululla ja Ylästön seurakuntatalolla. Hakuaika alkaa 23.4. klo 11 soittamalla Viertolaan p. 050 575 1787 tai Ylästöön p. 050 370 2705.

Iltapäiväkerhotoimintaa 1–2-luokkalaisille Kerhot alkavat 14.8. Ylästössä, Viertolassa ja Tikkurilassa. Hakuaika käynnissä.

Haku Vantaan kaupungin kautta. Lisätietoja saa p. 050 327 1634 merja.salo@evl.fi.

Lapsille ja perheille Tervetuloa osallistumaan Pää pyörällä? Valtakunnallisiin lähetysjuhliin Haminaan 9.6.

Lapsiperheille ohjelmassa mm.

Ihmeellinen matka: Xaris Finlandin tanssisatu ja laululeikkejä.

Merirosvoja kekkereillä: teatteriryhmä Kumben näytelmä pyhä. com. Temppuiluja ja sirkushuveja: Taika-petteri, Jura Jönglööri ja Haminan teinisirkus. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkolta terveysaseman puoleiselta parkkipaikalta, Unikkotie 5. Takaisin Haminasta lähtö klo 17. Maksu 12 e aikuinen ja 6 e lapsi sisältäen matkat ja lounaan. Varaa mukaan pientä purtavaa. Retkellä mukana lapsityönohjaaja Päivi Romula ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilm. 27.5. mennessä p. 050 572 2811 / maaret.hirvensalo@ evl.fi tai nettilomakkeella www. vantaanseurakunnat.fi/tikkurila.

Perhekerho. Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 e /perhe.

Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, ke 23.5. klo 12–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 20.5. klo 10. Saarna Maari Santala, liturgia Risto Pottonen, kanttori Maija Maltela.

Lähetyspiiri ma 21.5 klo 17– 18.30 pieni srk-sali.

Israelpiiri ti 22.5 klo 18–19.30 takkahuone.

Laulupaja ke 23.5. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Hengellistä musiikkia yhdessä ja erikseen ke 23.5 klo 18.30–20.

Gospel-ilta, musiikista vastaa Kari Jerkku ja Urpo Pakarinen. Vapaa pääsy.

Eläkeläiskerhojen kevätkirkko to 24.5 klo 13.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lapsikuoron harjoitukset ke 23.5.klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

MarjaSarja: Kivistön seurakuntakuoron kevätkonsertti su 20.5. klo 17. Keväistä kuoromusiikkia johtajana Eveliina Pulkkinen, Jaakko Kiilunen, sello, ja Maija Maltela, huilu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

R

ekolan kirkolla kokoontuvaan miesten saunailtaan tulee puhumaan terveydenhoitaja, järjestösihteeri Irma Lehtimaja Suomen eturauhassyöpäyhdistyksestä. Hän kertoo, mitä miehen tulisi tietää eturauhasestaan. Omakohtaisia kokemuksia eturauhassyövästä kertovat Paavo Kettunen ja Risto Laitinen.

Ilta on tarkoitettu paitsi miehille myös

Lenni Luca Christer Posa, Sebastian Albert Salomaa.

Avioliittoon kuulutettu

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Hautaan siunattu

Naisten raamattupiiri ma 21.5 klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Omat runot -piiri ke 23.5. klo 17–18.30 diakonian työhuone.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 24.5. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Avioliittoon kuulutettu

Kenraalintie 6

Nicolas Samuli Rantanen ja Heidi Orvokki Tepponen, Sami Antti Kuisma ja Susanna Kristiina Lehtonen, Lasse Sakari Metso ja Laura Elina Telén.

Äiti–lapsi-ilta ti 22.5 klo 18.15– 19.45. Tule viettämään aikaa lapsesi kanssa yhteisen tekemisen merkeissä.

T seu ietoa ra toim kuntie ja p innas n t ww alvelui a w.v sta a seu raku ntaannna t.fi

Tietoa eturauhassyövästä

Martinristi

Liisi Lyydia Päiväniemi, Amanda Aurore Marie Kujala, Mikko Elias Eloranta, Konsta Olli Jalmari Kajander, Ella Adalmiina Immonen, Eero Kalle Viljami Järnfors, Jaakko Tapani Laitila, Aapo Severi Tella.

Jorma Sakari Sarsama 72 v, Pertti Olavi Siiskonen 48 v.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.

Ville Veikko Korpela ja Riikka Maria Tulemo, Jasse Sameli Mettälä ja Miia Annika Järvi.

Kastettu

Hautaan siunattu

Petri Haapalainen/Kuvakotimaa

messa vuodessa ma 21.5. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Sansan radiopiiri ma 21.5. klo 18.30.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 22.5. klo 12.

Ehtoollishartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.5. klo 13 neuvotteluhuoneessa, Toomas Takala.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 22.5. klo 18.30 nuorisotilassa, kaikki lauluhaluiset tervetuloa. Tiedustelu Terje Saard p. 050 4343043.

Arki-illan ehtoollinen ja kirkkokahvit ke 23.5. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 24.5. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 24.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 23.5 klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Lapsille ja perheille Perhe-, päivä- ja vekkulikerhot kokoontuvat viimeistä kertaa ennen kesätaukoa viikolla 21.

Kastettu Nuutti Aleksanteri Kaukonen, Alvar Wilhelm Jalmari Lehtonen,

Irja Kyllikki Lindroth 77 v, Heli Kaarina Rekola 77 v, Olli Heikki Parne 65 v, Pirjo Helena Rönnqvist 63 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13. Stängd fredagar under juni–augusti.

Dejourerande präst anträffbar tisdagar–torsdagar under juni– augusti.

Verksamhet Tvåspråkig gudstjänst sö 20.5 kl. 10 på de stupades dag i Helsinge kyrka St Lars. Liturger Martin Fagerudd och Kimmo Saares.

Predikant Kimmo Saares, kantorer Nina Fogelberg och Iina Katila. Blåsorkestern Louhi medverkar. Efter gudstjänsten ca. kl.

11 uppvaktning vid hjältegravarna på Helsinge kyrkogård. Uppvaktning vid hjältegravarna i Rödsand kl. 12. Uppvaktning vid vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

Söndagsskola 20.5 kl. 10. Välkommen till Bagarstugan med Päivi Fagerudd.

heidän läheisilleen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tilaisuuden päätteeksi on mahdollisuus saunomiseen. Omat pyyhkeet mukaan.

Miesten saunailta ke 23.5. klo 18.30–20.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkon nuorisotilassa, Kustaantie 22 C

ViAndakören övar ti 22.5 kl.

13.30–15 i Dickursby kyrkas sal.

Pingstdagens högmässa sö 27.5 kl 12 i Helsinge kyrka St Lars.

Högmässan firas tillsammans med Södra Finlands veterandistrikts medlemmar. Liturg och predikant Martin Fagerudd, kantor Nina Fogelberg. Nattvardsassistenter Anu Paavola och Kaj Andersson.

ViAnda-körens vårutfärd 29.5 kl. 9–19. Vi gör en heldagsutflykt till östra Nyland.

Har Du visor min vän? ons 30.5 kl. 14. Allsång på Folkhälsanhuset med Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Det finns ännu plats på sommarens barnläger. Anmälning via hemsidan eller till Daniela Hildén tel. 050 566 8112.

Pensionärernas vårutfärd tis 29.5 till Sjundeå. Start från Dickursby kyrka kl. 9 via Folkhälsan och Myrbacka kyrka. Anmälan till kansliet senast 22.5 kl.

13 tel. 09 830 6262, till diakonissan Annakatri Aho tel. 050 464 5068 eller till diakon Carita Dahlbrg tel. 050 3301 828. Övriga intresserade kan delta mot en avgift på 10 €.

Yhteiset Näkövammaistyö Tikkurilan kerho su 20.5. klo 13–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Kävelylenkki (3 km, 5 km tai 8 km) Keravanjoen varrella.

Yhteislauluilta ma 21.5. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerho-

huoneessa, Aapramintie 1, sisäänkäynti Vaskipellontien puolelta.

Päihdetyö Naistenryhmä ti 22.5. klo 16.30– 18 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja päihdetyön diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774 tai eeva.nurminen@evl.fi.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin ja kännykän käytöstä ma 21.5. klo 12–13.

Ikoninäyttely Jumalanäidit 25.5. asti. Ikonimaalari Liisa Holstin ja hänen oppilaidensa ikoneja.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Ilmaisviikot niin kauan kuin tavaraa riittää. Kirpputori lopettaa toimintansa 31.5. Kiitos kaikille toimintaa vuosien aikana tukeneille.

11

koonnut Heli Kulmavuori

2012 jKr.

Estella Silvia Ewa Mary on ehtinyt paistatella julkisuudessa jo kohta kolme kuukautta. Saman verran neidillä on ikää.

Varsinaiseen tulikasteeseen Ruotsin pikkuprinsessa joutuu tiistaina 22.5. Silloin vietetään Tukholman linnankirkossa hänen ristiäisiään. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, juhlavieraita tulee satamäärin.

Estellan epätavallista kastepäivää on jo ehditty Ruotsissa ihmetellä. Hovitoimittajan mukaan kiireiset vieraat pääsevät näin todennäköisemmin paikalle. Arkisen tiistain on nähty myös viittaavan vauvan vanhempien prinsessa Victorian ja prinssi Danielin moderniin elämäntyyliin.

Kummeja ja kasteveden alkuperääkin on arvuuteltu. Perinteisesti hovissa on käytetty Jordanvirran vettä. Äiti Victoria kastettiin kuitenkin 1970-luvulla ku-

ninkaallisen perheen kesäpaikan vedellä.

Haet­taisiinko vesi nyt isä Danielin kotikylästä Ockelbosta?

Kastemalja on joka tapauksessa perinteinen: hopeaa ja vuodelta 1696. Estella myös puetaan perinteitä kunnioittaen äidin suvun kastemekkoon. Kastepapiksi on pyydetty Victorian ja Danielin vihkipappia, arkkipiispa Anders Wejrydia.

Lahjat ovat vielä yllätys, paitsi yksi.

Helsingin seurakuntien Pienelle parasta -ryhmästä lähtee Tukholmaan levylahja.

Pienen iltahetki ‑cd sisältää Sari Kaasisen laulamia tuutulauluja. Levyvihkosen teksteissä pohditaan tuoreiden vanhempien lapseen liittyviä toiveita ja tunteita. Samanlaisen paketin saavat kaikki luterilaiset helsinkiläisvauvat kasteen jälkeen.

Estellalle lähetetään tietysti lahjasta ruotsinkielinen versio Barnets bästa aftonstund.

Kaakaota kesken kirkonmenojen ajan. Myös Moctezuman aarrekammiot olivat täynnä tätä alistetuilta kansoilta verotettua tummaa kultaa.

Katolisen kirkon tulo ei vähentänyt kaakaon menekkiä sen syntysijoilla, päinvastoin. 1600-luvulla etelämeksikolainen piispa pillastui, kun ylhäiset espanjalaiset daamit nautiskelivat kaakaota kesken kirkonmenojen. Juoman tarjoilu keskittymiskyvyttömille naisille aiheutti sen verran sählinkiä, että kiukustunut kirkon papisto uhkasi kirkonkirouksella jokaista, joka uskalsi hörppiä juomaa messun aikana.

Euroopankin kirkollisia piirejä

Lotta Numminen

Vastoin vantaalaista uskomusta suklaa ei ole kotoisin Vantaan Fazerilasta, vaan paljon kauempaa.

Suklaa on saanut alkunsa nykyisen Meksikon alueella, jossa intiaanit joivat veteen sekoitettua, chilillä maustettua xocolatlia eli kitkerää vettä jo 1500 vuotta eKr. Viimeisellä atsteekkihallitsijalla Moctezumalla 3000 vuotta myöhemmin oli ilmiselvä suklaariippuvuus, sillä hänen väitetään juoneen litratolkulla kaakaota ennen jokaista haaremivierailuaan. Mutta ei kaakao pelkkää poronsarvijauhetta ollut, vaan vahvaa valuuttaa vuosisatojen

Kate Gabor/kungahuset.se

Prinsessalle parasta

18.5. Onnea, Erkki!

Haetaankohan Estellan kastevesi isä Danielin kotikylästä?

”Opin rukouksen kaltaisen meditaation tilan. Se oli luopumista minästä ja turhanpäiväisistä ajatuksista.

Samastuin lehtipuihin, joissa näkyy vuoden kierto.”

Kirjailija Kirsi Kunnas kertoo nuoruutensa pitkistä keuhkoparantolajaksoista Suomen Kuvalehdessä 19/2012

kaakao kuohutti. Espanjassa uuden juoman kiihottavaa voimaa pelkäävä papit kiistelivät keskenään siitä, kuka sitä saisi juoda. Ja vaikka kaakao levisi ympäri mannerta kaupan ja siirtolaisvirtojen mukana, sen juominen säilyi vuosisatoja yläluokan yksinoikeutena.

Tiedossa ei ole, milloin suklaata saatiin ensimmäistä kertaa Suomessa, mutta vuonna 1767 nuori kreivi Johan Gabriel Oxenstierna kirjoitti päiväkirjassaan juovansa kaakaota melkein joka päivä sakon uhallakin.

Silloiset Ruotsin ylellisyysasetukset kielsivät nimittäin kaakaon maahantuonnin ja myynnin.

Kehitystä ei kuitenkaan voinut estää. 1800-luvun lopulla Karl Fazer ryhtyi valmistamaan suklaata ja ennen pitkää Vantaakin liittyi osaksi kaakaon voittokulkua.

Kuumaa suklaata. ●● ●● ●●

12

TheTweetOfGod) näyttää lähettäneen lähes 6000 twiittiä. Hänellä on Twitterissä 109 201 seuraajaa. Itse hän seuraa yhtä henkilöä, poplaulaja Justin Bieberiä. Twitter-Jumala on ahkera viestijä, ja kommentteja näyttää tulevan eniten niinä aikoina, kun Yhdysvalloissa on päivä. Jeesuksella (@jesus) on lähes puoli miljoonaa seuraajaa.

Twitter vietti maaliskuussa kuusivuotissyntymäpäiväänsä ja ilmoitti, että palvelulla on 140 miljoonaa käyttäjää. Käyttäjiä tulee lisää yli miljoona päivässä. Joidenkin ulkopuolisten arvioijien mukaan aivan näinä päivinä Twitter saattaa saavuttaa jopa 500 miljoonan käyttäjän rajapyykin. Yhdysvalloissa Facebookin käyttäjämäärä on jo laskussa, mutta Twitterin kasvussa.

Ja olenhan siellä minäkin: @VantaanLauri.

@jesuksella on lähes puoli miljoonaa seuraajaa.

Siilin polku kua pitkin, joskus ylipitkäksi venähtäneen nurmikon sekaan. Hänen askelensa on määrätietoinen ja vakaa, vaikka päämääränä näyttää olevan pelkkä tienpäällä viipyileminen.

Oma tieni on rutiinien tallaama ura. Hyvä jos näen sen pohjalta ensimmäistäkään vaihtoehtoa. Se ei kutsu viipymään, vaan yrittää jouduttaa mahdollisimman pian perille, ikään kuin valmis olisi keskentekoista parempi.

Herra siili, opeta minua! Pane minut piikilläsi seinää vasten, että päättäisin, mitä lopulta haluan.

Mikä minulle tekee hyvää? Mikä tekee hyvää minun rakkailleni? Mikä estää minua elämästä niin, että minä ja rakkaani voisimme paremmin?

Kaisa Raittila

Jaakko Kilpiäinen/www.leuku.fi

K

Terveisiä täältä Twitteristä! Tämä on se pikaviestipalvelu, jossa käyttäjät lähettävät ja lukevat toistensa päivityksiä. Viestit eli twiitit pitää tiivistää maksimissaan 140 merkin mittaisiksi. (Se ylittyi jo kahdessa edellisessä lauseessa.)

Maailman seuratuin twiittaaja on Lady Gaga. Hänellä on 24 miljoonaa seuraajaa. Toisena tulee Justin Bieber lähes 22 miljoonalla seuraajalla. Poplaulaja Bieber on lähettänyt yli 15 000 twiittiä, mutta Lady Gaga vain 1400.

Ja tietenkin täältä löytyvät myös Jumala ja Jeesus. Jumala (@

Erkki on suomenkielinen muoto skandinaavisesta nimestä Erik, joka merkitsee yksin tai aina hallitsevaa.

Suomeen nimen toi ruotsalainen pyhimyskuningas Erik Pyhä ristiretkellään 1100-luvulla. Erkin, Eeron, Eerikin, Erkan ja Eerikan nimipäivää vietetään hänen kuolinpäivänään 18.5.

Sadan vuoden tilastossa (1900–1999) Erkki on Suomen toiseksi yleisin miesten ensimmäinen etunimi.

Vartin retriitti

otipihan pergolan ja silmua paisuttavan villiviinin vieressä asuu siili. Mutta miten lämmin pitää illan olla, ennen kuin se tuo rouvansa virpiangervon vihreätäpläisten oksien alta särkyneensydämen rehevän pehkon ohi kurjenpolven tiheän katon alle?

Tämä herra siili kävelee jo kuudetta kesää pihamaalla kuin omallaan. Hän ei vilkuile sivuilleen kysellen askelilleen lupaa, vaan tulee, milloin on sen aika, ja menee taas menojaan, omaan tahtiinsa. Jos häntä kiinnostaa pysähtyä ukonhatun tai tyräkin ääreen, hän tekee sen kiireettä ja illan kosteudesta nautiskellen.

Herra siilin tie ei kulje joka kerta samasta kohtaa. Väliin hän kiertää omenapuun etelä-, väliin pohjoispuolelta. Joskus hän astuu kivettyä pol-

Pikaviesti Jumalalta