Lauri 2012 nro 16 (26 4)

VANTAAN

Päiväkummun koulussa kuulee eksoottista kieltä ➤ 5

16

26.4.12

www.vantaanlauri.fi

Miten auttaa romanikerjäläisiä? ➤➤2 Tiina Rinne tekee tuohesta ropposen ➤➤3

Matti Pikkujämsä

Vapun viettoa seurakunnissa ➤➤11

a t l a v i k ä v n e n i l l Henge nujertaa ih ➤➤6–7

misen

Kauan sitten istutettu tekee uutta nuppua koko ajan — Kaisa Raittila ➤ 12

Uutiset Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 26.4.2012

Kerjäläiset kotikulmilla ”Isä, miksi tuo nainen istuu maassa? Voinko heittää kolikon katusoittajalle?”

Itäeurooppalaisista romanikerjäläisistä on tullut pysyvä osa pääkaupunkiseudun katukuvaa. Heitä on entistä enemmän myös Vantaalla. Lähes joka aamu kuljen Tikkurilan asematunnelin läpi ja kuuntelen hanurinsoittoa ja joskus muutakin musiikkia. Soittotaito vaihtelee, mutta asennetta riittää. Iloiset huudahdukset pilaavat ohikulkijoiden aamumurjotuksen.

Jotkut suomalaiset ovat majoittaneet kerjäläisiä kotiinsa. Toiset keräävät vaatteita vietäväksi kerjäläisten kotiseudulle tai auttavat muuten olosuhteiden parantamisessa siellä. Diakonissalaitos tekee arvokasta humanitaarista työtä kerjäläisten parissa, hyvä niin. Mutta viime kädessä kyse on suuresta rakenteellisesta ongelmasta: Euroopan unionin pitäisi puuttua vuosisatoja jatkuneeseen köyhyyden ja rasismin kierteeseen romanien kotiseudulla. Tällaista puuttumista voisin tukea useammallakin kolikolla.

2

Romanikerjäläisten auttamiseksi vähän tehtävissä

R

omanikerjäläiset näkyvät yhä vahvemmin Vantaan katukuvassa. Viimeviikkojen aikana Itä-Euroopasta on tullut jälleen uusia ihmisiä Suomeen kerjäämään, keräämään pulloja, soittamaan kadulla tai keräämään romuja myytäväksi. Osa Vantaalla liikkuvista Itä-Euroopan romaneista myös asuu Vantaalla yksityisiltä vuokratuissa asunnoissa tai huoneissa.

Viime syksynä Tikkurilan kirjaston parkkipaikalle oli muodostumassa muutaman autokunnan romanileiri, joka kuitenkin lähti, kun autoihin alkoi kerääntyä pysäköintisakkoja. Itä-Uudenmaan poliisi ei ole aiemmin puuttunut kaupungin maille syntyviin leireihin ilman maanomistajan pyyntöä, mutta siihen on tulossa muutos. Kaupungin tilakeskuksen ja Itä-Uudenmaan poliisin edustajat keskustelivat asiasta 24.4.

Helsingissä poliisilla on jo jonkin aikaa ollut oikeus puuttua leiriytymiseen myös ilman maanomistajan pyyntöä. Leiriytyminen on sallittu ainoastaan leirintäalueilla.

— Kalasataman tapaista slummialuetta ei enää päästetä syntymään, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtava asiantuntija ja kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä sanoi romanikerjäläistilanteesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Etelä-Euroopan talousongelmat näkyvät

Jarmo Räihän mukaan romanien auttamiseksi on Suomessa tehtävissä erittäin vähän. Kyseessä on EU:n laajuinen asia, jonka ratkaisun avaimet ovat ennen kaikkea lähtömaissa.

Helsingin kaupunki on kuitenkin avustanut romaneja taloudellisesti kotiinpaluussa. Helsingin Diakonissalaitos puolestaan ylläpitää palvelukeskus Hirundoa, jossa kävijät voivat esimerkiksi peseytyä, pestä pyykkiä, syödä eväitä ja saada neuvoja. Palvelukeskus on ollut tarpeen. Viime vuonna asiakaskäyntejä oli 11 000.

Uusi ilmiö Hirundossa ovat muun muassa Unkarista ja Kosovosta kotoisin olevat, jotka ovat olleet töissä Etelä-Euroopassa, mutta jääneet sitten työttömiksi esimerkiksi Espanjan huonon taloustilanteen vuoksi.

Lasten oloja tarkkaillaan Helsingissä tarkkailuun on otettu erityisesti romanikerjäläisten lasten olot. Lastensuojelu on käynyt tarkistamassa Bulgariasta ja Romaniasta vanhempiensa kanssa tulleiden lasten oloja, mutta ne ovat pääosin olleet kunnossa. Tieto Helsingin tiukasta lastensuojelusta on saanut aikaan sen, että lapset pidetään poissa kaduilta kerjäämästä tai jätetään sukulaisten hoiviin kotimaahan.

Vantaalla lastensuojelu ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, miten romanikerjäläisten lasten oloihin puututaan, jos heitä oleskelee tai kerjää Vantaalla.

— Jos tällainen tilanne tulisi, toimisimme varmasti samoin kuin Helsingissä. Siellä on tehty juuri niin kuin lastensuojelulaki velvoittaa. Lapsia on autettava, sillä ei ole väliä, kenen lapsi on kyseessä, lastensuojelun avopalveluiden päällikkö Jaana Vilpas Vantaan kaupungilta sanoo.

Vaateapua Romaniaan Vantaan seurakuntien diakoniatyön järjestämissä, kaikille avoimissa ruokailuissa Itä-Euroopan romaneja käy ajoittain. Koska he eivät oleskele pysyvästi kaupungissa, diakoniatyön varsinaisiksi asiakkaiksi heitä ei ole otettu eikä taloudellista apua tarjottu. Toisaalta Vantaalla oleskelevat romanit eivät ole myöskään kääntyneet diakoniatyön puoleen avun saamiseksi.

Työtä romanien auttamiseksi heidän kotimaassaan on tehty ainakin Hämeenkylän seurakunnassa. Seurakuntalaisten lahjoittamia käytettyjä vaatteita on ajoittain viety Romanian köyhille Mauri Ojalan Suoraapu‑yhdistyksen kautta.

Hanna Antila

Vantaalla on tyytyväisiä oppilaita

V

antaan toisluokkalaiset ja heidän huoltajansa ovat varsin tyytyväisiä koulunkäyntiin. Valtaosa kokee, että lapsella on mahdollisuus päästä kouluun turvallisen matkan päässä kotoa, koulunkäynti on mukavaa, opetuksessa edetään sopivassa tahdissa ja kotitehtäviä on sopiva määrä.

Oppilaista lähes kaikilla on koulussa ainakin yksi kaveri ja ainakin yksi aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä. Suurin osa myös kokee, ettei koulussa suvaita kiusaamista. Koulutilojen toimivuuteen ja viihtyisyyteen on tyytyväisiä 81 prosenttia vastaajista.

●●

Suomen vanhin painettu kirja Missale Aboense eli Turun messukirja on julkaistu verkossa. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki hallussaan olevat versiot. Missale Aboense on painettu Lyypekissä vuonna 1488 sekä pergamentille että paperille. Kirja painettiin Suomea varten. Se on latinankielinen ja sisältää messun osat raamatunteksteineen ja rukouksineen. Kirja löytyy osoitteesta www.doria.fi > Kansalliskirjasto > Aarteet hakusanalla Missale Aboense.

Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten toisluokkalaisille ja heidän huoltajilleen tehtiin viime syksynä kysely, jossa selvitettiin käsityksiä peruskoulusta. Kyselyyn saivat vastata kaikki toisluokkalaiset ja heidän huoltajansa. Vastausprosentti koko pääkaupunkiseudulla oli 41, Vantaalla 40.

Parannettavaa on tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa, tyttöjen ja poikien välisten erojen huomioimisessa sekä siinä, että lapsen olisi mahdollista päästä muuhun kuin lähikouluun. Huoltajat kaipasivat myös lisää tietoa lasten oppiainevalintojen tueksi.

●●

Suomen vanhinta kirjaa voi lukea myös netissä.

Markku Ulander/Lehtikuva

Kerjäläiset ovat tuoneet tullessaan ongelmia, se on selvää. Kerjääminen tuntuu häiritsevältä ja rikollisiakin joukkoon mahtuu. Mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että suurin ongelma on silmiinpistävä köyhyys, johon ei täällä ole totuttu.

Kultainen sääntö kehottaa tekemään toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Niin opetti Jeesus, ja sama eettinen periaate löytyy monesta muustakin uskonnosta. Näin olen itse myös lapsilleni opettanut: kärsivää pitää auttaa. Jos itse olisin romanikerjäläisen asemassa, totta kai toivoisin ohikulkijan antavan minulle rahaa. Mutta onko rahan antaminen pidemmän päälle kerjäläiselle hyväksi?

Vai pitääkö se vain yllä köyhyyden ja kurjuuden kierrettä, johon koulutus ja työ olisivat ainoa oikea lääke?

Muutama vuosi sitten Etiopiassa käydessäni kohtaisin samanlaista tai vieläkin pahempaa köyhyyttä. Siellä oli kuitenkin pakko todeta, ettei millään pysty auttamaan kaikkia. Suomeen palattua oli helppo löytää avun kanavaksi Kirkon Ulkomaanapu. Mutta tämäntapainen, silmille tuleva katuköyhyys on vaikeampi asia, koska en usko kolikon kupissa todella auttavan.

Silti harvoin olen tuntenut itseni yhtä neuvottomaksi kuin miettiessäni vastausta kymmenvuotiaan poikani kysymyksiin, joilla kirjoitukseni aloitin.

Vantaalla kerjäläisiä on erityisesti Tikkurilassa ja Myyrmäessä.

Kakkosluokkalaiset pitävät koulunkäynnistä.

Vantaan ja Helsingin seurakunnat aikovat myydä 8897 neliön tontin Vantaan Asolanväylän ja Peijaksentien risteyksestä. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kaupasta tehdyn esisopimuksen tiistaina 24.4. ja lähetti sen Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Tontille haetaan kaavamuutosta, joka mahdollistaa asunnon ja noin 3400 neliön liiketilan rakentamisen. Maa-alue myydään YIT Rakennus Oy:lle. Kauppahinta on 2 560 000 euroa, josta Vantaan osuus on 1 640 000 euroa.

●●

Keravan ja Nurmijärven seurakunnat liittyvät Vantaan IT-alueeseen. Seurakuntien välisen sopimuksen mukaan osa Vantaan seurakuntien tietohallinnon resursseista käytetään koko alueen hyväksi. Yhteistyön hyöty Vantaan seurakunnille tulee siitä, että nykyisille tietohallinnon kustannuksille saadaan enemmän jakajia.

Vantaan seurakunnilla on työasemia 350, Keravan seurakunnalla noin 50 ja Nurmijärvellä noin 80.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Tahtomattaan ulkopuoliset Kolmasluokkalaisena juttelin pojan kanssa, joka yleensä valitsi pesisjoukkueen. Hän kyseli naapurissani asuvan pojan pesistaidoista. Yritin vähätellä niitä toivoen, että pääsisin itse joukkueeseen. Naapuri pääsi, minä en.

Kentän laidalla peliä seuratessani tunsin itseni ulkopuoliseksi.

Samanlaisia kokemuksia tuli myöhemminkin. Ei mitään vakavaa, mutta joskus kasvavalle nuorelle kovin kipeää. Aikuisena olen usein voinut itse valita, olenko sisällä vai ulkona.

Diakoniatiimissä pohdimme seurakuntamme diakonian ydintä, tällä kertaa vanhusten näkökulmasta. Kovin usein vanhusdiakonia mielletään ikäihmisten kerho- tai hartaustoiminnaksi. Ytimessä pitäisi kuitenkin olla jo kirkkolain muotoilema ajatus siitä, että elämme niiden rinnalla, joiden hätä on suurinta tai joita muut eivät auta.

Näitä pohtiessamme työtoveri käytti ilmaisua ”tahtomattaan ulkopuoliset”.

Siinä tuntui jonkin tärkeän kaiku.

Suuri osa eläkeiässä olevista voi hyvin. Eläke riittää, lapset käyvät toisinaan tai pitävät muuten yhteyttä. Silti liian paljon on heitä, joiden sosiaalinen verkosto on kuihtunut ja ruumis haurastunut eivätkä he uskalla lähteä yksin ulos. Liukkaus, nuorten levottomuus, pankkiautomaatin mutkikkuus tai pikkuhiljaa kehittynyt ihmispelko pitävät verhojen takana.

Tiina Rinne käyttää kranssien tekemiseen muun muassa sammalta, tuohta ja risuja.

Luonnon designia Tiina Rinteelle metsä on aarreaitta.

N

äyttävän ovikranssin tekeminen onnistuu aloittelijaltakin.

— Taipuisista koivunrisuista tai pajunoksista pyöräyttää helposti kranssin, jonka voi sitoa kiinni ohuella tummalla rautalangalla. Eikä haittaa, vaikka oksiin olisi jo puhjennut pienet lehdet, Tiina Rinne sanoo.

Kirjan Risupupu ja sammalsydän. Koristeita lähiluonnon materiaaleista (Gummerus 2012) kirjoittanut Tiina kertoo, että kranssiin voi löytyä materiaalia yllättävän läheltä.

— Monen kodin seinustalla kasvaa villiviiniä. Siitä saa kietaistua helposti näyttävän kranssin mihin vuodenaikaan tahansa.

Trendikäs tuohi Luonto tarjoaa kaikkina vuodenaikoina materiaalia käsin tekemiseen. Pian on aika kerätä tuohta, joka irtoaa parhaiten touko–kesäkuussa.

— Tuohityöt ovat selvästi tuloillaan oleva trendi, Tiina Rinne kertoo.

Hän neuvoo aloittamaan tuohitöiden tekemisen esimerkiksi perinteisen tuohiropposen taittelemisella.

— Ropponen on helppo taitella. Sen voi antaa vaikka äitienpäivälahjaksi, tuoreilla mansikoilla täytettynä, Tiina sanoo.

Luonnonmateriaaleja etsivän pitää muistaa, että luonnosta ei saa kerätä mitä tahansa eikä mistä tahansa. Esimerkiksi tuohta saa ke-

rätä vain kaatuneesta tai kaadettavasta puusta maanomistajan luvalla. Jos mielii irrottaa oksia kaatuneesta puusta, siihenkin tarvitaan lupa maanomistajalta.

Graafisena suunnittelijana työskentelevälle Tiinalle käsin tekeminen on toinen työ. Uusia ideoita nousee mieleen luonnossa kulkiessa.

— Luonnonmateriaaleista tekeminen sopii minulle. Se on tarpeeksi suurpiirteistä hommaa, ei mitään pientä pipertämistä, hän toteaa.

Hiljentymisen paikka Lohjalla asuvalle Tiina Rinteelle lähiluonto on aarreaitta, josta löytyy kaunista ja käyttökelpoista materiaalia kodin koristeisiin.

— Esimerkiksi kävyt ovat uskomattoman kauniita. Ne ovat luonnon omaa designia. On pieniä lepänkäpyjä ja suuria sembramännynkäpyjä. Douglaskuusenkävyt ovat niin pehmeitä, että ne voi halkaista saksilla, Tiina kertoo.

Tiinan karkeakarvainen mäyräkoirapoika Caro kantaa metsästä kotiin keppejä.

— En tiedä, onko se ottanut minusta mallia, Tiina pohtii hymyillen.

Hänelle käsin tekeminen ja luonnossa liikkuminen ovat antaneet paljon.

— On aivan oma juttunsa hakea töihin materiaalia luonnosta. Luonnossa on paljon elävää ympärillä, eläimet, äänet ja tuoksut, hän sanoo.

— Kuljen metsässä myös silloin, kun tuntuu pahalta tai vaikealta. Luonnossa kulkiessa asiat saavat usein oikeat mittasuhteet. Luonto on minulle hiljentymisen paikka.

Luonnossa liikkuminen samoin kuin käsin tekeminen ovat Tiinalle kodin perua.

— Me lapset kuljimme vanhempien kanssa metsässä pienestä pitäen. Lapsuudenkodissani isä teki puutöitä, äiti ompeli ja neuloi.

Kaunista kotiin Tiina Rinteen mielestä luonnonmateriaaleista tehdyt koristeet sopivat suomalaiseen sisustukseen. Niissä on tiettyä karuutta. Kun opettelee tekemään risuista kranssipohjan, samanlaisen pohjan päälle voi tehdä lukuisia erilaisia kransseja. Tekemällä koristeita luonnonmateriaaleista kotiin saa kauneutta ja viihtyisyyttä melkein ilmaiseksi.

— Luonnonmateriaalit ovat itsessään kauniita. Pyrin minimoimaan töissäni muun koristelun, Tiina kertoo.

Luonnonmateriaalien käyttö erilaisissa käsin tehdyissä koristeissa on myös ympäristötietoinen valinta. Kun risukranssiin lopulta kyllästyy tai kranssi alkaa repsahtaa, sen voi hävittää polttamalla tai kompostoimalla, kunhan poistaa ensin rautalangan ja muun luontoon kuulumattoman aineksen.

Tiinan työt syntyvät kotona kylpyhuoneessa tai kesäisin paritalon pienellä pihalla.

— Näissä hommissa syntyy kyllä roskaa.

Ne on onneksi helppo siivota, Tiina sanoo.

Hänen kotinsa nurkalla on kasa risuja odottamassa emännän inspiraatiota.

— Risut säilyvät pihalla ympäri vuoden.

Kuivumaan päässeet risu ja paju notkistuvat, kun ne laittaa veteen likoamaan, Tiina neuvoo.

T iina Rinne hakee metsästä sammalta pihan ruukkuistutuksiin la 28.4.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Minulle suomenkielisenä oli yllätys, että muumilaakson Mörkö on naispuolinen, ruotsiksi hon. Mörkö edustaa pimeää, talvea ja ennen kaikkea yksinäisyyttä. Häntä ei haluta mukaan. Anni Nupposen tutkimuksen mukaan Mörkö edustaa vastakohtaa sille mitä Muumimamma ylläpitää.

Muumimamma on perhekeskeisen kulttuurin keskus. Mörön yksinäisyys paljastuu erityisesti siinä, ettei hänellä ole kiire mihinkään: kukaan ei odota eikä hän ole poissa mistään.

Miten ihmeessä muumimammoista ja -papoista tulee meille mörköjä?

Ehkä sittenkin voisimme tehdä jotain sen hyväksi, että mahdollisimman moni heistä pääsisi pois ulkopuolisuudesta, saisi yhteyden johonkin.

Tahtomattaan ulkopuolisena ei ole hyvä olla, vaikka olisi ollut siihen itsekin vaikuttamassa kylmyydellään, pimeydellään tai vaikkapa vain toisen ominaisuuksia mollaamalla. Kentän laidalla voi olla tosi kylmä.

Soili Pohjalainen

Vesa Häkkinen pappi

3

Pisteitä

Messua tekemään

Rekolan kirkolla kohdattiin sunnuntai-iltana 22.4. sanan äärellä.

M

Mikä on hengellinen erämaa?

Pekka Jokiranta, 70

Mikä sai sinut tulemaan kirkkoiltaan?

— Päällimmäinen syy oli, että eräs tuttavani pyysi minua pitämään kirjapöytää. Muutoinkin tilaisuudet, jossa opetetaan Raamattua, ovat mielestäni hyödyllisiä.

Sunnuntai-iltojen aiheet ja puhujat vaikuttavat monipuolisilta.

Mitä illassa puhuttiin?

— Puheessa taustoitettiin sitä, miten ihminen voi joutua hengelliseen erämaahan ja mitä Raamatussa puhutaan siitä.

— Vaikka matka oli lyhyt, Israelin kansan vaellus Egyptistä luvattuun maahan kesti aikoinaan pitkään. Se on vertauskuva kristilliselle kirkolle, joka myös joutuu vaeltamaan erämaassa. Nykyään monia ihmisiä askarruttavat lähinnä vain talousasiat. Ei nähdä niiden taakse.

Pisteillä 1–5, paljonko annat illalle?

— Annan 4 pistettä. Yhteiskeskustelu painottui katkeruuskysymykseen, mutta oli antoisa.

Mikä sai sinut tulemaan kirkkoiltaan?

— Tulen kirkolle jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin, jotka tuntuvat tärkeiltä itselleni ja koko seurakunnan kannalta.

Mitä illassa puhuttiin?

— Aihe oli tuttu, olin vuosikausia omassa erämaassani. Oli kaaosta kaaoksen jälkeen. Vaikka yritin väistellä, kompastuin ja törmäsin aina uudelleen asioihin, jotka eivät olleet kohdillaan. Asioitani ei noteerattu, ja tulin katkeraksi. Sitten vihastuin.

— Myöhemmin totesin, etten halua elää lopun elämääni niissä tunnelmissa, ja aloin rukoilla. Vähitellen näin, etten ole yksin. Toisten kanssa pääsin komplekseista eteenpäin, ja elämääni tuli Jumalan rakkaus. Epämukavuusalueelle joutumisen ja jopa vääryyksien seuraus voi olla hyvä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat illalle?

— Annan 5- pistettä hyvälle kokonaisuudelle.

Mikä sai sinut tulemaan kirkkoiltaan?

— Rekolan seurakunta kutsui kirkon lähetysjärjestöjen edustajia toteuttamaan kirkkoiltoja. Olen asunut Vantaalla ja osallistunut seurakuntatoimintaan 1970-luvulta alkaen, vaikka tein varsinaisen papintyöni kristillisissä järjestöissä.

Jäin eläkkeelle Kansanlähetyksestä.

Mitä illassa puhuttiin?

— Hengellinen erämaa kytkeytyy usein ihmisen elämänongelmiin. On yksinäisyyttä tai monenlaisia sisäisiä ongelmia: katkeruutta, vihaa, kaunaa, ahneutta, tyytymättömyyttä ja torjuttua syyllisyyttä.

— Kuivassa tai pimeässä paikassa voi olla siksikin, ettei ole hengellisiä kokemuksia ja tunteita. Jumalan anteeksiantamus voi tehdä mistä tahansa erämaasta uuden alun paikan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat illalle?

— Annan 5- pistettä, paljon musiikkiryhmälle ja muille vapaaehtoisille.

Ku i n k a

Rukoussunnuntain messua ideoidaan Korson seurakunnan Fabecook-sivulla

Suunnittele rukoussunnuntain messua Facebookissa.

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Mervi Mähönen, 39

— Minulla jää saarnan kirjoittaminen yleensä viime tippaan, mutta tässä tapauksessa se voi olla hyväkin.

Erkka Malkavaara

Markku Mattila

Arto Heikkinen, 47

illoin kävit viimeksi messussa? Oliko saarna puiseva, virret vaikeita ja kirkkokahveilla jähmeä tunnelma?

Rukoussunnuntaina 13.5. kaikki saattaa olla toisin, sillä voit itse vaikuttaa siihen, mistä Korson kirkossa puhutaan, millaista musiikkia lauletaan ja kuullaan ja millaisten asioiden puolesta yhdessä rukoillaan. Ideoitaan ja ehdotuksiaan voi kertoa Korson seurakunnan Facebook-sivulla. Myös kirkkokahvien ohjelmasta ja tarjoilusta saa esittää toiveita.

Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares kertoo, että seurakunta haluaa kokeilla, saadaanko ihmiset osallistumaan sosiaalisen median kautta. Uusien kasvojen lisäksi toivotaan myös vakituisten kirkossakävijöiden innostuvan mukaan.

— Facebookin käyttäjät ovat nykyisin monen ikäisiä, ei se ole enää vain nuorten juttu. Minullakin on kavereina myös eläkeläisiä.

— Tarkoitus olisi rakentaa avoimempaa vuorovaikutusta seurakuntalaisten ja työntekijöiden välille. Olisi hienoa, jos ihmiset kertoisivat toiveitaan ja odotuksiaan ja antaisivat palautetta nykyistä enemmän.

Messussa saarnaava Saares odottaa Facebookista virikkeitä saarnan valmisteluun.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Annamari Autiosuon, 45, mukaan käsikellojen soittajia yhdistää huumorintaju.

2%

8%

Helsinkiläinen

Asuin elämäni ensimmäisen vuoden Lauttasaaressa ja sen jälkeen Fredrikinkadulla.

Muistan, että ulkoilutimme äidin kanssa kesäiltoina isosiskon koiraa. Äiti työnsi minua rattaissa. Synnynnäisen sydänvikani vuoksi en jaksanut kävellä pitkiä matkoja.

4

90 % Espoolainen

Asuimme mieheni kanssa muutaman viikon yhteisössä Mäkkylässä, menimme naimisiin ja muutimme Kiloon. Siellä asuessamme meille syntyi kaksi poikaa. Vietimme Espoossa nuoren perheen elämää.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Länsi-vantaalainen

6-vuotiaana muutin äidin, isän ja isosiskon kanssa rivitaloon Pähkinärinteeseen Lammaslammen rannalle. Vanhemmat sisarukset olivat jo muuttaneet pois kotoa. Palasin Pähkinärinteeseen vuonna 1993.

Nykyisin asumme kerrostalokodissa Rajatorpassa.

Meillä on kolme poikaa ja tytär. Esikoinen on jo lentänyt pesästä. Työskentelen puheterapeuttina. Olen soittanut käsikelloja Sonus-yhtyeessä 21 vuotta. Kelloissa on taikaa, ne saavat hyvälle tuulelle.

Edellisessä kuva-arvoituksessa oli Vaaralan kirkko.

Riina Raussi, Emilia Rautio, Taru Raussi, Emily Pöyliö, Aurelia Heikkonen ja Anni Pelkonen opettelevat kiinaa Siyu ”Tina” Xun kanssa.

Vantaalaislapset sanovat ”ni hao”!

Kiinan opiskelu on hauskaa, mutta vaikeaa.

N

i hao, hei! tervehtii joukko Päiväkummun koulun oppilaita, kun luokkaan astuu vieraita. Tyttövaltainen, noin kymmenen oppilaan ryhmä opiskelee kerran viikossa mandariinikiinaa. Se on kieli, jota puhuu äidinkielenään noin miljardi ihmistä.

Tänään opetellaan värejä. Opettaja Siyu ”Tina” Xu kertoo, miten sanotaan vihreä, sininen, musta ja muut värit kiinaksi, ja oppilaat toistavat. Apuna ovat värituubikuvat. Ääntäminen sujuu juuri niin kuin pitääkin.

— Very good, oikein hyvä, opettaja Xu kehuu.

Monta koulua mukana Vantaa voi hyvästä syystä kutsua itseään portiksi Kiinaan, muutenkin kuin lentokentän ansiosta. Kaupunki on jo useita vuosia luonut yhteyksiä erityisesti ystävyyskaupunkiinsa Jinaniin ja vantaalaisilla oppilaitoksilla on ollut erilaisia ohjelmia, joiden ansiosta oppilaat ovat päässeet oppimaan kiinan kieltä ja sen kulttuuria. Myös monilla Vantaalla toimivilla yrityksillä on kytköksiä Kiinaan.

Emily Pöyliön askartelunäyte.

Kiinan ja Suomen välisen opettajavaihdon puitteissa kiinaa opiskellaan Vantaalla 12 koulussa. Suurin osa kouluista on tavallisia peruskouluja. Mukana ovat olleet myös Vantaan kansainvälinen koulu ja Lumon lukio.

Toistaiseksi kiinan opetus on ollut enimmäkseen kerhomuotoista ja opetuksesta ovat vastanneet Vantaalle vaihtoon tulleet eri kouluissa kiertävät kiinalaisopettajat. Seuraavaksi lukuvuodeksi Vantaalle haetaan kahta Suomessa asuvaa kiinan kielen opettajaa työsuhteeseen. Tavoitteena on, että jonain päivänä kiinan kielen voi kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.

Tarkkana äänenpainojen kanssa

Päiväkummun koulua käyvät Emily Pöyliö, 10, Aurelia Heikkonen, 8, Anni Pelkonen, 10, ja Emilia Rautio, 9, ovat opiskelleet kiinaa viime syksystä alkaen. Joissakin kouluissa kiinan opetuksessa on mukana suomalainen opettaja, mutta nämä tytöt saavat varsinaisen kielikylvyn: heidän ryhmässään suomalaista opettajaa ei ole, vaan käytössä ovat vain kiinan ja englannin kielet.

Opettaja Siyu Xu on koulutukseltaan englanninkielenopettaja. Kaikille opettajan kielitaidosta ei kuitenkaan ole iloa, sillä muutamat oppilaat eivät vielä opiskele englantia koulussa. Tyttöjen mukaan yhteistyö kuitenkin sujuu. Jos kieliongelmia tulee, apuna ovat eleet, kuvat ja vieruskaverit.

Toistaiseksi oppilaat ovat oppineet yksit-

täisiä sanoja ja kiinankielisiä lauluja.

— Kiina on kivaa, mutta vaikeaa, Emilia kuvailee.

— Kiinaa pitää opetella niin, että keksii muistisääntöjä. Mulla on tavoitteena, että osaisin sanoa ainakin numerot yhdestä kymmeneen mahdollisimman monella kielellä.

Osaan jo kreikaksi, ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi ja tietenkin suomeksi, Anni kertoo.

Edellisviikolla oppilaat ovat askarrelleet eläinten kuvia ja opetelleet niiden nimiä kiinaksi.

— Meiltä kysyttiin lempieläimiä ja mä sanoin, että kaalimato. En tiedä, mikä se on kiinaksi, Aurelia kertoo.

Suomessa tytöt eivät usko kiinaa tarvitsevansa, mutta ulkomailla kielestä on varmasti hyötyä.

— Mun isä on ollut työmatkalla Kiinassa, Anni antaa esimerkin.

Yksi kiinan opiskelun haasteista ovat kiinalaiset kirjoitusmerkit, joiden tekeminen vaatii tarkkaa kättä. Miten oppilaat niistä selviytyvät?

— Me opetellaan kyllä kirjoittamista, mutta ei kiinalaisilla merkeillä vaan ihan tavallisilla kirjaimilla, Emily kertoo.

Oppimateriaaleihin kirjoitetuissa sanoissa on erilaisia aksenttimerkkejä kirjainten päällä.

— Ne tarkoittavat äänenpainoja, ja ovat tosi tärkeitä, Emily selittää.

Aurelia Heikkonen on opetellut muun muassa eläinten nimeä.

Itsenäisiä oppilaita

Siuy Xu ja hänen kollegansa Jing Liang näkevät työssään kouluja eri puolella Vantaata. Suomeen he saapuivat viime vuonna lokakuussa ja lähtevät takaisin lukuvuoden päätyttyä kesäkuussa. Heidän palkkansa maksaa Kiinan valtio. Vantaan kaupunki tarjoaa asunnon, ruokarahaa ja matkakortin. Molemmat opettajat miettivät Suomeen lähtemistä jonkin aikaa, mutta uteliaisuus voitti.

— Lapset oppivat todella nopeasti. Suomalaiset lapset ovat kiinnostuneita kielistä, Liang toteaa.

Erot suomalaisten ja kiinalaisten koulujen välissä ovat suuret.

— Suomessa koulut ovat hyvin vapaita, Kiinassa on tiukempaa. Lapset ovat itsenäisiä, mutta se on vain hyvä. Myös tilat ovat paremmat. Sekin on erilaista, että Suomessa oppilailla ei ole kenkiä sisällä, Liang sanoo.

Xu ja Liang pitävät tärkeimpänä sitä, että oppilaat oppivat puhumaan kiinaa, kirjoittaminen ei tässä vaiheessa ole niin tär­ keää. Opetusmetodit ovat monipuolisia, välillä askarellaan tai lauletaan vaikka Jaakkokulta kiinaksi.

— He ääntävät kiinaa todella hyvin, Liang kehuu.

Siyu Xu sanoo opettajavaihdon olevan hieno tapa miettiä koulutusta ylipäätään ja sitä, miten eri tavoin asiat voi tehdä.

— Tiesin, että Suomessa on maailman paras koulujärjestelmä, ja halusin nähdä, miten se toimii. Minua kiinnostivat erot läntisen ja itäisen maailman välillä.

Molemmat kiittelevät kouluissa saamaansa vastaanottoa. Huonoiksi puoliksi Xu ja Liang mainitsevat, että suomen kieli on vaikea oppia ja sen, että paikallinen ruokakulttuuri häviää rikkaudessaan kiinalaiselle.

— Kiinalaista ruokaa on ollut ikävä, he toteavat hymyssä suin.

Hanna Antila kuvat Sirpa Päivinen

5

Varo hengellistä

väkivaltaa

Hengellisyys on herkkä ja haavoittuva alue, jolla hienotunteisuus ja toisen kunnioitus on minimivaatimus.

T

oisen sielua ja ruumista ei sovi sorkkia sopimattomasti. Muutoin tulee pahaa jälkeä. Hengellinen väkivalta, manipulointi ja painostus jättävät sieluun syvät haavat. Hengelliset samoin kuin seksuaaliset loukkaukset ja rajanylitykset muistetaan loppuiän, sillä ne osuvat ihmisen ytimeen.

Hengellisen väkivallan ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Tarkoituksena on nujertaa ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide.

Terve uskonnollisuus tukee ihmisen hyvinvointia ja antaa elämäniloa. Epäterve uskonnollisuus toimii päinvastoin ja aiheuttaa jopa mielenterveys­ ongelmia.

Hengellinen väkivalta voi olla osa uskonnollisen liikkeen toimintakulttuuria. Riski joutua uhriksi on suurempi fundamentalistisissa lahkoissa, joissa on voimakas karismaattinen johtaja.

Myös vanhemmat saattavat estää lastensa terveen uskonnollisen kehityksen ahdasmielisellä kasvatuksella, jolloin lapsen kyky saada uskosta tukea elämälleen voi heikentyä.

Tarkoitus ei pyhitä keinoja Suvussa saatetaan muistella ääni kiukusta väristen pappia, joka muinoin vihjaisi, että julkisyntiä harrastanut sukulainen joutuu helvettiin.

Ilkeästi, armottomasti ja tuomitsevasti oppitunnilla puhuneen uskonnonopettajan sanat kaikuvat vuosikymmenten jälkeenkin mielessä yhtä raskaina kuin kadotustuomion olisi julistanut koko Kristuksen kirkko, eikä yksi elämäänsä ja kakaroihin kypsynyt kyynikko tai tiukkapipo.

Tutut aktiivikristityt ja kirkon työntekijät tuntuvat mahdollisesti hyvinkin mukavilta, mutta totuuden ”tuomitsevista ja ahdasmielisistä uskovaisista” kertoi kuitenkin se kiihkoilija, johon joskus törmättiin.

Yksittäisten ihmisten ikävät teot yleistetään helposti koko yhteisön perisynniksi: luterilaiset ovat ilottomia ja tylsiä työnarkomaaneja, lestadiolaiset pedofiilejä, helluntailaiset hihhuleita…

Hengellinen väkivalta vieroittaa ihmisiä uskosta ja kirkosta: jos uskovaiset

6

ovat tuollaisia, minä haluan pysyä kaukana heistä! Mitään uskoon liittyvää ei voi tunkea toiselle väkisin. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Kun usko valjastetaan vallanhimon välikappaleeksi, ollaan aina lähellä hengellistä väkivaltaa.

Yksinvaltius turmelee aina Terveessä hengellisessä yhteisössä jokainen vaikuttaja on tilivelvollinen toimistaan moneen suuntaan: vertaisille, alaisille, esimiehille ja yhteisön työtä valvoville elimille.

— Palautemekanismin puute mahdollistaa yksinvaltiaan johtajan ja yksinvaltius turmelee aina. Pahimmillaan yhteisön hengellisyys kanavoituu yhden ihmisen mahtikäskyjen kautta ja muiden on alistuttava siihen, sanoo kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen.

— Uskonnollinen ryhmä voi olla ylpeä oman traditionsa hyvistä puolista, mutta silloin on menty liian pitkälle, jos joukko kuvittelee, että vain meidän ryhmässä asuu viisaus. Terve yhteisö kestää itsekritiikkiä ja ulkopuolista kritiikkiä, Hiltunen korostaa.

Hengellinen ylpeys ja omahyväisyys johtavat tiukkaan ryhmäkontrolliin ja kriittisten jäsenten eristämiseen. Kohta kontrolloidaan myös vapaa-aikaa, rahankäyttöä, ihmissuhteita ja sukupuolielämää. Opillisesti eletään umpiossa, jossa ei ole tilaa yksilöiden omalle ajattelulle.

— Hengellisten yksinvaltiaiden johtamien yhteisöjen rakenne on yleensä äärimmäisen hierarkkinen. Sisäpiirillä on muka salattua vain harvojen saavutettavissa olevaa tietoa uskonasioista.

— Johtaja tai sisäpiiri esittää edustavansa huomattavasti muita korkeampaa ymmärrystä. Sisäänrakennettuna ajatuksena on, että me olemme valiojoukkoa, paljon parempia kuin toiset.

Maltillisessa, hengellisesti joskus liiankin matalaa profiilia pitävässä valtavirtaluterilaisuudessa ei Hiltusen mukaan juuri esiinny rakenteellista hengellistä väkivaltaa. Kritiikille on tilaa ja palautemekanismit ovat periaatteessa kunnossa. Ylilyöntejä tapahtuu myös perusseurakunnissa, mutta niihin on onneksi keinoja tarttua.

— Yksi selvä rakenteellinen puute kirkossa on. Uskonnon uhreille ei ole tarjolla heidän auttamiseensa keskittyneitä ammattilaisia, joiden luokse hei-

dät voitaisiin ohjata, Pekka Yrjänä Hiltunen huomauttaa.

Päästä meidät pelosta

Teologi Aila Ruoho on tehnyt pro gradu -tutkielmansa hengellisestä väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä. Ruoho toteaa, että puhuttaessa hengellisestä väkivallasta tai ahdistavasta uskosta kyseessä on aina subjektiivinen tunne. Se mikä on toiselle tukahduttavaa ja sitovaa, saattaa olla uskonsisaresta tai -veljestä hyvää ja sopivaa. Myös niissä yhteisöissä, jotka ulkopuolisen silmin vaikuttavat hyvin kontrolloivilta ja manipuloivilta, suurin osa jäsenistä on tyytyväisiä.

Myös seksuaalista väkivaltaa voidaan Ruohon mukaan pitää hengellisenä väkivaltana, jos se on joidenkin uskonyhteisön jäsenten tiedossa ja siitä vaietaan yhteisön edun ja maineen takia. Ääritapauksissa uskonnollista auktoriteettia on käytetty karmaisevan alistamisen ja ihmisen sairaimpien taipumusten toteuttamisen välineenä.

Hengellisellä väkivallalla ei ole mitään tekemistä elävän hengellisyyden tai kristinuskon hengen kanssa, vaan kyseessä on usein silkka sairaus ja pahuus.

Uskonnosta turvansa löytänyt voi kokea kiellotkin positiivisina. Saara Karppinen toteaa kirjassaan Ahtaasta uskosta avarammalle (Päivä 1994), että turvaton ja epävarma ihminen saattaa kiittää säännöistä saamaansa suojaa. Tiukatkin elämäntapanormit voivat toimia kuin kapaloina pahaa ja turvatonta maailmaa vastaan.

Aivot narikkaan?

Psykologi ja teologi Outi Reinola näkee hengellisen väkivallan kumpuavan siitä, että ihminen asettaa itsensä Jumalan asemaan suhteessa lajitovereihinsa.

Yksittäinen henkilö tai yhteisö kuvittelee voivansa hallita muita jumalallisella auktoriteetilla ja tietävänsä tarkalleen, mikä on Jumalan tahto tai ainoa oikea Raamatun tulkinta.

— Hengellisen väkivallan harjoittaja ottaa Jumalan paikan ja puhuu ikään kuin tietäisi, kuinka toisen elämän kuuluu edetä. Tällainen käytös on suuri epäluottamuslause Jumalaa kohtaan.

Ihminen ei usko, että Jumalan tahto voi toteutua, ellei hän itse häärää muiden päällepäsmärinä, Reinola sanoo.

Reinolan mukaan jotkut kaipaavat vahvaa johtajaa, joka sanoo selkeästi, kuinka tulee uskoa ja elää. Sellaisiin ihmisiin iskevät helposti hengellisen vallan väärinkäyttäjät.

— Aikuisuuteen pitäisi aina kuulua tietty kriittisyys. Aivoja ei tulisi ripustaa narikkaan silloinkaan, jos joku väittää puhuvansa puhdasta Jumalan sanaa. Joissakin yhteisöissä kriittinen

”

On menty liian pitkälle, jos uskonnollinen joukko kuvittelee, että vain meidän ryhmässä asuu viisaus.”

Pekka Yrjänä Hiltunen

ajattelu ja kyseenalaistaminen kuitenkin nujerretaan. Saatetaan jopa sanoa suoraan, että älä ajattele itse.

— Meille on annettu järki käytettäväksi. Jos yhteisön toiminta ei kestä järjen tarkastelua, sopii kysyä, onko maailmankaikkeuden valtias muka niin yksinkertainen, ettei edes hänen edustajiaan saa käsitellä kriittisesti. Jos Jumala esitetään ajattelun tukahduttajana, haluanko uskoa sellaiseen sanomaan?

Kontrollifriikki pelkää elämää Alistaminen edellyttää toisen omantunnon vaientamista ja minuuden kaventamista. Herkät ja heikoilla olevat henkilöt syyllistyvät helposti ja juuri heihin voi käyttää hengellistä väkivaltaa vailla vastalauseiden pelkoa. He tarvitsisivat rakkautta ja tukea, mutta sen sijaan lyötyjä lyödään.

— Pohjimmiltaan kyseessä on elämän pelko ja kontrollin halu. Henkilöllä on hirveä hätä laittaa maailma jär-

Matti Pikkujämsä

jestykseen ja ihmiset ahtaaseen muottiin vaikkapa valvomalla, kuinka he toteuttavat seksuaalisuuttaan. Kontrolli­ friikki haluaa hallita elämän epävarmat muuttujat, Outi Reinola sanoo.

— Terve aikuinen kykenee sietämään ahdistusta, epävarmuutta ja ristiriitoja. Lapsenomaisessa ajattelussa, jossa epävarmuuden sietokyky on vähäinen, on vain kirkas hyvä ja musta paha. Aikuinen ymmärtää elämän olevan monelta osin ”sekä että” eikä ”joko tai”.

Reinola pitää ahdasta uskonnollisuutta yhtenä ahdistuksen hallinnan keinona. Sen tarjoaman tiukan suojakehikon turvin joku raskautettu tai piinattu sielu saattaa jaksaa selvitä läpi elämän odottaen taivaassa kirkasta kruunua ja voittopalkintoa.

— Aikuisella on oikeus valita oma selviytymisstrategiansa, mutta toisten ihmisten alistamiseen omaa ahdasta uskoa ei saa käyttää.

Helvetinpelko hirveintä

Outi Reinola neuvoo, että vertaistuki on erittäin hyödyllistä hengellisen väkivallan uhrin auttamisessa. Uhri on tottunut kuulumaan yhteisöön, josta erottuaan hän kaipaa ystäviä ja tukihenkilöitä.

Sielunhätään voi saada helpotusta monesta suunnasta, esimerkiksi hyvästä raamattupiiristä, urheilu- tai taideharrastuksesta, rukouksesta tai palvelevasta puhelimesta.

— On aika köyhää, jos henkilö on vain yhden ammattiauttajan tai sitkeän sielunhoitajan varassa. Tiiviistä yhteisöstä luopumisen jälkeen jo fyysinen yksinäisyys voi olla vaikeaa.

— Erkaantuminen hengellisestä kodista on usein kovempi paikka kuin avioero tai potkujen saaminen, koska ihminen voi menettää koko elämänkehyksensä, jopa sukulaisensa ja ystävänsä. Silloin kaivataan käsiä, joista pitää kiinni konkreettisesti.

Reinolan mukaan uhri saattaa taantua pienen lapsen tasolle ja tuntea kolmivuotiaan hätää yksin jäätyään. Jonkun on oltava vierellä ja sanottava, ettei mitään pahaa ole tapahtumassa. Et ole joutumassa helvettiin etkä kuolemassa tänään.

— Hengelliseen väkivaltaan liittyy usein avoin tai peitelty helvetillä pelottelu. Helvetinpelko on hirveintä — se menee ihmisen ytimeen. Auttajan on sanottava, että vedä henkeä. Rentoudu ja rauhoitu. Olet turvassa!

Turvakahvat ja pelastusköydet Hengellisen väkivallan uhri tarvitsee ensiksi emotionaalista tukea.

— Vasta kun hälytystila on pois päältä ja olo on turvallisempi, uhri voi miettiä älyllisesti, mitä oikein on tapahtunut, mikä yhteisössä oli hyvää ja miksi siihen ei voinut jäädä, Outi Reinola toteaa.

Henkisesti pahoinpidellyn ihmisen

”

Aivoja ei tulisi ripustaa narikkaan silloinkaan, jos joku väittää puhuvansa puhdasta Jumalan sanaa.”

Outi Reinola

rakkauden ja turvan tarve saattaa tuntua pohjattomalta.

— Hengelliseen väkivaltaan liittyy usein jo lapsuudessa ehdollistettu rakkaus. Ihminen, jota vanhemmat ovat rakastaneet ehdoitta, ja jota on odottanut syli silloinkin, kun hän on tehnyt virheitä, ei yleensä tarvitse ahtaan yhteisön tarjoamaa turvakahvaa ja pelastusköyttä, Outi Reinola arvioi.

Henkilö, joka on kokenut tulleensa rakastetuksi vain silloin, kun hän toimii toisten odotusten mukaisesti, kaipaa kestäviä ja vahvoja vuorovaikutussuhteita, joissa häntä ei alisteta. Ne auttavat pääsemään omille jaloille.

— Uhrilla menee monesti paljon aikaa ennen kuin hänen psyykensä järjestyy uudelleen. Yksin selviäminen on vaikeaa, mutta jotkut onnistuvat siinäkin. Useimmat tarvitsevat tukevia uusia ihmissuhteita, Outi Reinola rohkaisee.

Janne Villa

7

PSYKOANALYYTTINEN TERAPIARYHMÄ alkaa alkuvuodesta 2013 Tikkurilassa.

Tiedustelut: psykologi Ulla Rissanen, ryhmäpsykoanalyytikko VET (Kela, Valvira), puh: 050 346 9516, sp: ulla@tikkurilanterapia.fi Lisätiedot: www.tikkurilanterapia.fi

ANNA AVAIN AMMATTIIN

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

TIKKURILAN TERAPIA

T

arjoamme muistisairaille asiakkaille yksilöllistä ja laadukasta palvelua kodinomaisessa ympäristössä Hiekkaharjussa. Toiminta on virikkeellistä ja asukasta arvostavaa.

Tarjoamme mahdollisuuden ulkoiluun.

Meille voi tulla asukkaaksi: - Lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumispalveluun - Omaishoidon lomapäiviksi Hoivakoti Atzalea on Helsingin-, Vantaan- ja Oulun kaupunkien hyväksymä palvelusetelituottaja Tervetuloa tutustumaan!

Miia Tolonen p. 09 – 851 1577 / vastaava sairaanhoitaja Tuija Uusitalo p. 050 – 563 4086 / toiminnasta vastaava

Tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

www.hoivakotiatzalea.fi

Hoivakoti Atzalea

Kyläkaivontie 6 D, 01350 Vantaa

Konfliktien keskellä kasvanut kehitysmaan nuori tarvitsee toivoa. Anna tukesi nuorten ammattikoulutukselle allekirjoittamalla vetoomus. Lähetä tekstiviesti AVAIN (väli) AMMATTIIN numeroon 16499. Hinta 0,25 €. www.tekojakampanja.fi

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.piplia.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

Vieno-sänky

JUHLITAAN PIPLIAA

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE Myymälä avoinna ma-pe 10-17 Ruoholahdenranta 5, Helsinki raitiovaunu 6:n päätepysäkki Puh. 0400 125 320 helsinki@ettonet.fi

www.ettonet.fi

Reima-apupöytä

Suurennuslasi

Ja paljon muuta!

VAPPUMYYJÄISET Ti 1.5. klo 11-14 Tikkurilan kirkolla.

Tarjolla lohikeittoa, kahvia, simaa, munkkeja, leivonnaisia, käsitöitä, vohveleita ym. sekä arpajaisia.

Tervetuloa!

Myyjäistuotteita ja arpavoittoja otetaan vastaan kirkolla ma 30.4. klo 14-15 tai myyjäisten alkaessa.

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Uusi hoivakoti itäkeskuksessa Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista vastaavatussa viihtyisässä Hoivakoti Vanhalinnassa. Muistathan, että voit käyttää palveluseteliä asumispalveluihin.

010 4088 136 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

8

NahkakaNtiset Raamatut ja viRsikiRjat Anna arvostettu, henkilökohtainen lahja. Tilaa Raamattu kultaisella nimipainatuksella.

Raamattu RistiiN RastiiN Upeasti kuvitettu luku- ja hakuteos jokaiselle Raamatusta kiinnostuneelle.

Erilaisten hakemistojen avulla etsit helposti tuttuja raamatunkohtia.

36 €

heljäN muki Heljä Liukko-Sundströmin teemamukit. Valloittava uutuusmuki ilmestyy kevään aikana. 26 € /kpl

Psalmit Voimasanoja pienessä lippakirjassa, jonka aukeamat avautuvat yhdeksi sivuksi. Huippumukava lukukokemus.

Ilmestyy toukokuussa. 10 €

Tilaukset: myynti@piplia.fi puh. 010 838 6520

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

www.vantaanlauri.fi

Pe 27.4. klo 14 Vuosaaren katukappelissa kauppakeskus Columbuksessa, Hki. La 28.4. klo 10-16 Maallikkopäivä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mystiikan maailmaan johdattavat Kalle Hiltunen, Samuli Korkalainen ja Hilkka-Liisa Vuori.

Klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 29.4. klo 11 Kirkkopyhä Pakilan kirkossa, Palosuontie 1, Hki. Saarnaa Juhani Elenius. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen. Kirkkokahvit ja kevätveisuut. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Samuli Korkalainen, Päivi Linnoinen ja Sara Pykäläinen.

Klo 18 Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4, Espoo.

Ke 2.5. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Ostetaan VAPPUTAPAHTUMA ti 1.5. klo 9.30–15

Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18 Lähetyskirkossa: klo 9.30 Alkuhartaus, Suvimarja Rannankari-Norjanen klo 12 NUNU – Voiko unelmasta tulla totta?

Tositarinaan perustuvan nepalilaisen tytön tarinan esittävät tanssija Titta Tunkkari, muusikko Pekka Nyman ja näyttelijä Antti Sevanto. Esitys sopii kaikenikäisille.

Tervetuloa mukaan iloiseen (vappu)tunnelmaan!

Vuokrata halutaan

Palveluja tarjotaan Kaikki kodin remontit luotettavasti 050 308 1010 www.remonttivarma.fi Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi?

Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, uusimme lattiat ja remontoimme keittiöt.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA !

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

SATO SenioriKoti®

VANTAAN

Martinlaakso Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022.

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p.

020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaayhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi. ryyti@kotimaa.fi

Senioreille tarkoitetut vuokra-asunnot palveluiden läheisyydessä. Asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa asumista helpottava tukivarustelu. Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa.

Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja.

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Mikonkatu 7, 00100 Helsinki, sato.fi Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Pirkko Toiviainen, puh. 0201 34 4311 Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

Tip Top Siivous KOTISIIVOUSP

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45% www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi MITOIN KUIN MITOIN

749 €/kk alk. 840 €/kk alk. 809 €/kk alk. 1 181 €/kk

SaTO Vuokraus ja myynti

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

-

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

siivousta jo vuodesta 1995

HUONEISTOESIMERKIT ja VUOKRaT 1h+kk, 35 m2 2h+k/kk, 42 - 59,5 m2 2h+kk+s, 38,5 - 57,5 m2 3h+kk+s, 63,5 - 65 m2

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

”Tyyli on tukassa” alk. 20 e Parturi Hairlocks

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 29.4. klo 14 Jumalan kansan koti-kävä Anna-Leena Heikkilä ja Markku Sivonen

ASUNTO RAHAKSI!

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Myyntiä ympäri Lähetystalon klo 9.45 alkaen: leivonnaisia, simaa, käsitöitä, tauluja, keräilykortteja, arpoja ym. Ompeluseuran tuotteita: käytetyistä kankaista ja vanhoista napeista tehtyjä luomuksia! Vanhaliinan tavaroita. Opiskelijoiden Lähetysliiton kahvila. Sisäpihalla pihakirppis, myynnissä myös grillimakkaraa (säävaraus).

Teranga avoinna klo 9.30-14, lounas klo 11-14, Basaari ja Kumbukumbu avoinna. Vapaa pääsy.

Ostetaan huoneistoja

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

✃

HERÄNNÄISSEURAT

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

TEKSTARITUPU

Asianajajia

TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

9

Vantaan seurakunnat 26.4.–3.5.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Suljettu 30.4.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 (ei 1.5.) ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna la 28.4. klo 10–13 ja ke 2.5. klo 17–19.

Messu su 29.4. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Anne Viljamaa.

Matalan kynnyksen maanantai 30.4. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ei lähetyspiiriä ma 30.4.

Päivärukous ke 2.5. klo 12.30.

Viikkomessua ei ole to 3.5.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai 27.4. klo 11. Hartauden jälkeen puurolounas.

Messu su 29.4. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su 29.4. klo 15.

Päivä Mustasaaressa ke 20.6.

Hakunilan srk:n alueella asuville lapsiperheille. 20 e/aikuiset, 6 e/6–12 v., 3 e/1–5 v. Sis. ohjelman, bussin, lauttamatkan, lounaan, pullakahvit ja -mehut. Ilm. huhti–toukokuussa virastoon ma–to p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312, liisa.pietilä@evl.fi.

Puhujavieraana juutalaisuuden tutkija Daniel Brecher.

Nuorten aikuisten sunnuntai 29.4. klo 16 kirkon nuortentilassa.

Seurakuntailta to 3.5. klo 18.30.

Tule laulamaan tuttuja kansakoululauluja. Käytössä Pesosen laulukirja. Hannu Lehtikangas ja Jukka Nevala.

Muuta

Lammaskuja 2 A:n kerhotila

Retki Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille Haminaan la 9.6. Hinta 10 e sis. bussikuljetuksen sekä menomatkalla kahvit.

Maksu kerätään bussissa. Ilm. virastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Retkikirje lähetetään kotiin toukokuussa.

Retki Inkerinmaalle 17.–19.8.

Käymme Toksovassa, Puskinissa ja Kolppanassa. Majoitumme Kelton koulutuskeskuksessa. Paluumatkalla käymme Pietarissa.

Hinta 150 e sis. matkan, viisumin, ruokailun ja majoituksen. Jos sinulla on viisumi, matka maksaa 100 e. Laskun voi maksaa erissä.

Sitova ilm. viimeistään 31.5. virastoon, p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Kastettu Oskari Pekka Ratinen, Petteri Heikki Ratinen, Topias Herman Miettinen, Meea Emilia Virtaranta, Merituuli Kanerina Ellanora Stadi, Eetu Johan Niemistö, Milja Kariina Cecilia Backman, SofiaIzabella Sinkonen, Anton Henrik Johannes Aholainen, Anna Sinkonen.

Avioliittoon kuulutettu Tuomo Kalervo Kario ja Petra Mirjam Niippa, Kari Tapani Nissinen ja Tuula Ritva Kaarina Remes, Juha Tapani Jormanainen ja Emma Katariina Torniainen.

Vappumyyjäiset ti 1.5. klo 11 lähetystyön hyväksi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 2.5. klo 14. Aiheena tietoturva.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 3.5. klo 11. Vieraana lehtori Sirkka-Liisa Huhtinen.

Muuta toimintaa Ehtoollishartaus to 3.5. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Pappi ja kanttori Vantaankosken seurakunnasta. Senioritalon hartauden jälkeen hartaus Mantelikodissa.

Retki Evankeliumijuhlille Turkuun la 30.6. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 7.30, jota ennen kyytiin haetaan tarpeen mukaan Tikkurilasta ja Myyrmäestä. Paluulähtö Turusta n. klo 18. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Riitta Ahonen, p. 0400 558 308.

Avioliittoon kuulutettu Piia Hannele Riihimäki ja Olli Pekka Juhani Rämä, Svetlana Vladimirnova Shaitarova ja Jari Pekka Kivi.

Hautaan siunattu Pirkko Anneli Javanainen 80 v.

Pyhän Annan lastenkirkko

Korso

Koulutie 11 Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Kirkkoherranvirasto

Hämeenkylä

Lapsille ja perheille Kotipyhäkoulu to 26.4. klo 18 Hyvärisillä Riekkomäentie 8.

Pyhäkoulu su 29.4. klo 12 Hakunilan kirkolla.

Rukoushelmipyhäkoulu su 29.4. ja 6.5. klo 11–12 Vaaralan kirkolla.

Kesäkerhoon ja syksyn päiväkerhoihin haetaan huhtikuussa. Ilmoittautumislomake löytyy netistä, kirkkoherranvirastosta ja kirkoilta. Tiedustelut Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051.

Perheiden vapputapahtuma Vaaralan Talkookentällä ti 1.5. klo 12–13.30. Kenguruduo, pomppulinna, leikkivarjo, koiravaljakkoajelua, kenttäkahvila, arpajaiset ym.

Kesäleiri Kukonnotkossa Heinolassa 4.–9.6. Iloista menoa 8–13 v. tytöille ja pojille. Hinta 135e, sisältää täysihoidon. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www. nmkyvantaa.fi.

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 29.4. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Israel-iltapäivä su 29.4. klo 15. Aiheena Jumalan nimi rabbiinisessa juutalaisuudessa.

Leipää ja viiniä ➤

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 26.4. klo 12–15, ma 30.4. ja pe 4.5. suljettu Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 26.4. klo 13, Anne Saviranta, perhekerhon lapset vierailevat. Myytävänä kortteja lähetystyön hyväksi.

Varaventtiili-iltojen suunnittelupalaveri to 26.4. klo 17–19, kirkkosali II. Varaventtiili on seurakuntalaisten omista ideoista lähtevää toimintaa ja iltoja järjestetään joka toinen keskiviikko. Ohjelma rakentuu klo 18 alkavasta messusta, teehetkestä

Itä-Lappiin, Sallaan 16.–22.9. Hinta 550 e sisältää matkat, majoituksen kahden hengen huoneissa Sallatunturin tuvissa, puolihoidon ja päiväretket. Tulo- ja paluumatkalla majoitutaan Kajaani-hotelliin. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550. Tiedustelut Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

Kastettu Amanda Cecilia Kujala, Emma Kristiina Huhtanen, Emil Johannes Mettälä, Helmi Sofia Silfver, Janika Emilia Niinisuo.

Hautaan siunattu Kurt Rainer Gustafsson 84 v, Anja Mirjami Valtonen 64 v.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Runomummot pe 4.5. klo 13.

Runoja äideistä.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 4.5. klo 15, Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Nuorille Nuorten kahvilat ke klo 17–20, pe klo 19–22 ja su klo 17–20.

Nuorten messu ke 2.5. klo 20, Hanna Vaittinen.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 29.4. klo 10. Johanna Kaunisto.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit ma 30.4. 1-v. klo 12.15– 12.45, 2-v. klo 12.45–13.15, 3–5v. klo 13.15–14 seurakuntasalissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoroopisto.com tai p. 040 732 6453.

Perhekerhojen kevätretket ti 29.5. Mikkolasta Haltialan tilalle, to 31.5. Nikinmäestä Orimattilan kotieläinpuistoon, ma 4.6. Kirkolta Kungsbackan kotieläinpihaan.

Ilmoittautumiset perhekerhoissa vko 18 alkaen.

Telttaleiri perheille 9.–12.8. Askolassa. Leirin hinta on telttakunnalta 50 euroa. Lisätietoja Lea Heikkilältä p. 050 336 5865.

Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Muuta Vanhemman väen kevätretki Holman kurssikeskukseen Klaukkalaan to 31.5. Lähtö Mikkolan Shellin pihalta klo 9 ja Korson kirkolta Filmntownin edestä noin klo 9.10. Paluu Holmasta klo 16. Ohjelmassa luonnosta nauttimista, hiljentymistä, saunomista ja hyvää ruokaa. Retki maksaa 23 euroa, joka laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 15.5. mennessä. Lisätietoja Anne Savirannalta, p. 050 599 9068.

Diakonian ruskamatka

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, suljettu ke 2.5.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.4. klo 12 alkaa Marttojen valmistamalla lounaalla (5 e). Päivän aiheena ”Positiivisuuden voima”.

Vieraana Noora Västinen. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 29.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Lauri Kiviranta.

Kohtaamisia sanan äärellä su 29.4. klo 17.30. Mikko Matikaisen aiheena ”Luotu Jumalan kuvaksi”, musiikki Riina Matikainen.

Lasten kerhon aiheena ”Rukoilevat kädet”.

Aamurukous ma klo 9.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi ryhmä ke klo 9.30.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 30.4. klo 15.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Israel-piiri ke 2.5. klo 18.30.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to 26.4. klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Varhaisnuorille Varhaisnuorten kesäleirit: 1.–3.-luokkalaiset 16.–19.7. ja 4.–7.-luokkalaiset 19.–22.7. Yhdessäoloa, pelaamista, saunomista, uintia, Raamattuun tutustumista. Hinta 45 €. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mari Vuorisalmi, p. 050 535 3072 ja mari.vuorisalmi@evl.fi

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Ihmeelliset rukoushelmet periodipyhäkoulu Päiväkummun seurakuntatalossa torstaisin klo 17.30–19 10.5. asti. Teemme jokaiselle lapselle omat rukoushelmet, opettelemme niiden käyttöä ja jokainen pyhäkoululainen saa oman Helmipolulla-tehtäväkirjan. Jos lapsi on alle 4-vuotias, vanhemman on hyvä olla mukana.

Muuta Hartaushetki to 3.5. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12.

Hautaan siunattu Alice Ellen Suihkonen 89 v, Aili Elisa Susi 89 v, Veikko Ernest Tuominen 78 v, Seija Kaarina Partanen-Peltola 57 v, Jukka Tapio Tyynilahti 54 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Virasto, varaukset ja päivystävän papin sekä diakonian vastaanotot suljettu to 26.4. työntekijöiden koulutuksen vuoksi.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Päivystys suljettu to 26.4. työntekijöiden koulutuksen vuoksi.

Vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja

Ensi sunnuntai on 3. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Jumalan kansan koti-ikävä.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 66:3–9 tai Ps. 126, 5. Moos. 30:19–20, Hepr. 11:2, 13–19 ja Joh. 14:1–7.

Ikävä kotiin Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.

Joh. 14:3

10

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

sekä eri teemoihin liittyvästä toiminnasta tai keskustelusta.

Miesten saunailta to 26.4. klo 18, Vesa Ruokonen Messu su 29.4. klo 10, Annele Rantavuori, Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 30.4. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 30.4. klo 18. Sauna.

Katulähetys ke 2.5. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 2.5. klo 13, Vesa Ruokonen.

Rukousryhmä ke 2.5. klo 18.30.

Nuorten messu ke 2.5. klo 20, Hanna Vaittinen.

Vanhemman väen ruusujuhla to 3.5. klo 13.

Naisten saunailta to 3.5. klo 18.

K

oteja on monenlaisia. On kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. On ensiasuntoja, palvelutaloja ja perheasuntoja. On kalliita koteja ja halpoja koteja. On onnellisia koteja ja vähemmän onnellisia koteja. Jonkun mielestä koti ei ole paikka ensinkään vaan koti on siellä, missä sydän on. Yksi on kuitenkin kaikille kodeille yhteistä: kotiin on aina ikävä.

Ensi sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesus puhuu opetuslapsilleen taivaan kodista. Hän kertoo Isän asunnosta, jossa on sija meille jokaiselle. Koti ei ole vielä ulottuvillamme, mutta Jeesus tulee kerran meidät noutamaan sinne. Paikasta, jonne me voimme tällä hetkellä ainoastaan ikävöidä.

Ikävä taivaallisen Isän kotiin on suurempaa kuin mikään maallinen ikävä. Se on ikävää täyteen ihmi-

syyteen. Se on kaipuuta tilaan, jossa minut täydellisesti hyväksytään ja saan vapaasti olla oma itseni. Se on ikävää paikkaan, jossa on hyvä olla eikä enää ole kipua, surua tai murhetta. Ikävä taivaalliseen kotiin on kaipuuta Jumalan luo.

Kristus nousi kuolleista ja astui taivaaseen. Siellä hän valmistaa meille sijaa, ja sinne mekin saamme jonakin päivänä häntä seurata. Sillä välin me teemme kotimatkaa täällä maan päällä. Ilahduta siis ystävääsi, auta apua tarvitsevaa ja kohtele lähimmäistäsi hyvin. Tuo pala Jumalan valtakuntaa maan päälle ja lievitä matkatoverisi koti-ikävää.

Auli Saarsalmi-Paalasmaa Vantaankosken seurakunnan pappi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Hiljainen musiikkiretriitti to 26.4. klo 19.10–20.10. Kanttori Samppa Laakso, pastori Sonja Turunen, Nuorten aikuisten lauluryhmä. Pääset paikalle Tikkurilasta bussilla (linja 55 klo 18.44 Tikkurilan asemalta ja linja 611 klo 18.41 Kaupungintalolta).

Messu su 29.4. klo 12. Jaakko Hyttinen, Toni Fagerholm, Samppa Laakso.

Lauluyhtye Verso l’ombran konsertti su 29.4. klo 18. Mirjam Kyrönseppä, Elina Haapamäki, Sakari Ylivuori, Elina San ja David Hackston. Konsertissa kuullaan muun muassa Carlo Gesualdon, Thomas Tomkinsin ja Thomas Weelkesin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 26.4. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten Raamattu ja keskustelupiiri to 26.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Laulupiiri pe 27.4. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 28.4. klo 15 Olotilassa.

Messu su 29.4. klo 10. Sonja Turunen, Heikki Leppä, Terje Saard.

Mukana Omalla äänellä lauluryhmä.

Perinteiset vappumyyjäiset ti 1.5. klo 11–14. Tarjolla lohikeittoa, kahvia, simaa, munkkeja, leivonnaisia, käsitöitä, vohveleita ym. sekä arpajaisia. Myyjäistuotteita ja arpavoittoja otetaan vastaan kirkolla ma 30.4. klo 14–15 tai myyjäisten alkaessa.

Arki-illan ehtoollinen ja kirkkokahvit ke 2.5. klo 18. Jaakko Hyttinen, Terje Saard.

Tikkurilan Hannat to 3.5. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 3.5. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 3.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin ryhmä to 3.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan Kirkon ulkomaan avun kautta.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 29.4. klo 18.30.

Tiedustelut pastori Kirsti Hildén 050 3827 987.

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 3.5. klo 18, raamattuopetusta.

Lapsille omaa ohjelmaa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 27.4. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 2.5. klo 17.30. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers to klo 19–21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Walkers nuortenkahvila ke klo 18–20 klo 19–22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille to klo 17–20.30.

Varhaisnuorille Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401 enni.korhonen@evl.fi.

Kesäkerhot 4.–21.6. ma–pe klo 9–15 Viertolan koululla ja Ylästön seurakuntatalolla. Haku soittamalla Viertolaan p. 050 575 1787 tai Ylästöön p. 050 370 2705.

Iltapäiväkerhot 1.–2.-luokkalaisille alkavat ti 14.8. Ylästössä, Viertolassa ja Tikkurilassa. Hakuaika käynnissä, haku Vantaan kaupungin kautta. Lisätiedot p.

050 327 1634, merja.salo@evl.fi.

Ilmoittautumiset kesän retkille ja leirille su 20.5. mennessä sähköisesti www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu tai p. 050 526 9401.

Päivä Hämeenlinnassa ti 5.6.

Tutustutaan Hämeen linnaan ja vieraillaan vankilamuseossa ja Aulangon näköalatornissa. Retki on tarkoitettu koululaisille ja perheille. Koululaiset voivat osallistua ilman huoltajaa. Hinta aikuinen 20 e, 7–17v. 15 e, 3–6v.

10 e.

Retki Lomamäen lemmikkipuistoon to 7.6. Hinta 10 e.

Päivä Holmassa to 14.6. Vietetään mukava päivä ulkona pelaten ja touhuten. Lisäksi uidaan ja paistetaan makkaraa. Sateen sattuessa ohjelmaa sisätiloissa.

Hinta 10 e.

Leiri Kuntokalliossa 15.–17.6.

Pelejä ja leikkejä, uimista ja saunomista, ulkoilua sekä hiljentymistä. Hinta 45 e.

Kylväjän raamattupiiri ke 2.5. klo 14. Tikkuraitti 11, 2. krs.

Naisten saunailta ke 2.5. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. Diakoniatyön kevätretki Holmaan ti 29.5. klo 9–18. Lähtö Tikkurilan kirkolta. Maksu 5 e maksetaan ilmoittautuessa diakoniatoimistoon päivystysaikoina ma ja to klo 10–12 (Unikkotie 5 A, 3.krs). Lisätiedot päivystysnumerosta ma ja to klo 10–12, p. 050 439 9651.

Muuta Hertta kirkonrotta Jumbossa ke 2.5. klo 11–11.30 Jumbon leikkipaikalla.

Vapun viettoon perheen kanssa

Kastettu Luka Rikhard Naukkarinen, Karin Anna Sofia Veteläinen, Alisa Eeda Minnea Koskensalmi, Mira Juulia Ojala, Isla Annele Raatikainen, Viljami Toivo Tapio Tuomainen, Eino Erkki Juhani Hane, Eino Samuel Oksanen, Teemu Ilmari Viitanen ja Linnea Riitta Leena Kallio.

Avioliittoon kuulutettu Aki Pentti Wiljam Koskela ja Tiia Minna Marjukka Mäntykoski

Hautaan siunattu Aila Marjatta Suokas 72 v ja Heimo Johannes Räisänen 68 v.

Vantaankoski

Lapsille ja perheille Retki lähetysjuhlille Haminaan 9.6. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkolta, paluu n. klo 19. Hinta 12 e/ aikuinen ja 6 e/ lapsi sisältää matkat ja lounaan. Ohjelma maksuton. Varaa mukaan pientä purtavaa. Sitovat ilm. 27.5. mennessä p. 050 572 2811, maaret. hirvensalo@evl.fi.

Perheleiri Kuntokalliossa 31.7.– 2.8. Hinta: aikuinen 65 e, toinen aikuinen 45 e, lapset 30 e, 25 e, 20 e ja 15 e. Tied. ja Ilm. 15.5. mennessä Marja-Leena Koposelle p. 050 434 5539.

Perhekerho klo 9.30–11 Tikkurilan virastossa Unikkotie 5 B 2.krs ti, Ylästön seurakuntatalossa to, Pakkalan kerhohuoneistossa pe.

Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/ perhe.

Lapsiparkki ti klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. 2 €/perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari ti klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa to klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho klo 9.30–11 ti Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, to Ristipuron seurakuntakoti, pe Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila.

Pyhäkoulut su klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Ilolan ja Kartanonkosken seurakuntatiloissa.

Päivä- ja Vekkulikerhojen haku alkanut. Ilmoittautumiskaavakkeita saa kirkkoherranvirastosta, kerhopaikoista ja seurakunnan kotisivulta. Kaavake palautetaan kerhopisteeseen, kirkkoherranvirastoon tai lapsityön toimistoon, Unikkotie 5 A, 01300 Vantaa. Kerhopisteet Ilolassa, Kartanonkoskella, Pakkalassa, Ristipurossa,Tammistossa, Tikkurilassa ja Ylästössä. Päiväkerhot kokoontuvat 2 kertaa viikossa ja niihin otetaan 2008–2007 syntyneitä lapsia. Lukukausimaksu: 2x3 tuntia viikossa 80€, sisaralennus 50 %. Vekkulikerhot on tarkoitettu 2009 syntyneille lapsille ja ne kokoontuvat 1–2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu on 1x2 tuntia 40€ ja 2x2 tuntia viikossa 70€.

Lotta Numminen

ystävinä. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta p. 050 548 6078/ Päivi Mäkinen.

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, ma 30.4. klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 27.4. klo 19.

Messu su 29.4. klo 10. Saarna Auli Saarsalmi-Paalasmaa, liturgia Risto Pottonen, kanttori Maija Maltela.

Nuortenmessu su 29.4. klo 17.

Saarna Emma Himanen, liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, musiikista vastaa Juuso&co. Messua valmistellaan porukalla klo 15.30 alkaen.

Maanantaipiiri ma 30.4. klo 13– 15 takkahuoneessa. Raamatturukouspiiri.

Aamurukouspiiri ti ja to klo 7.15–8 nuorisotilassa, käynti radan puolelta G-ovesta.

Eläkeläiskerhoa ei ole ti 1.5.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille ke klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Mammaraamis ke 2.5. klo 10– 11.30 kerhohuoneessa 4.

Keskiviikon sana lähetysilta ke 2.5. klo 18.30–20. ”Terveiset Etiopiasta”, Kirsti Viitasaari kertoo Hosainan kuurojen koulusta.

Eläkeläiskerho to 3.5. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 3.5 klo 17.30 kerhohuoneessa 4.

V

appuna voi riehaantua koko perheen vapputapahtumassa Vaaralassa tai suunnata myyjäisiin Tikkurilaan tai Pähkinärinteeseen.

Tarjolla on munkkeja ja simaa, musiikkia, tutustumista paloautoon, arpoja ja pomppulinna perheen pienimmille.

Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi.

Eläkeläiskerho ke 2.5. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 2.5 klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan.

Miesten saunailta ke 2.5. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat.

Vaatevarasto avoinna to 3.5. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Perheiden vapputapahtuma ti 1.5. klo 12–13.30 Vaaralan talkookentällä

Erityisnuorisotyön toimisto Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamista ei ole ti 1.5.

Nuorille

Seutulan kappeli

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa.

RuokaTaivas Pikku Taivaassa, Uomatie 13 kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 16–21.

Tehdään ruokaa nyyttäriperiaatteella. Ilmoittautuminen edelliseen keskiviikkoon mennessä.

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Varhaisnuorille

Eläkeläiskerhoa ei ole ti 1.5.

Räyskälän kesäleiri 6.–9.8. Lopella alakouluikäisille tytöille ja pojille. Hinta 90 e. Lisätietoja Johanna Isakssonilta p. 040 746 5626. Ilmoittautumiset www. vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Käsityökahvila Kantapään kautta to 26.4. klo 18–20. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin.

Taizé-messu su 29.4. klo 11.

Saarna ja liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Keväinen kahvimatinea su 29.4. klo 15. Hyvät Herrat kvartetti ja Kari Jerkku, piano ja nokkahuilu. Kepeitä sävelmiä nykyja keskiajalta. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Lähimmäispalveluryhmä su 29.4. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Eläkeläiskerho to 3.5. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 3.5. klo 18.30–20.30 Olotilassa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 2.5. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 2.5. klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu

Kivistön kirkko

Kenraalintie 6

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Olotila-kahvila ti 1.5. suljettu.

MarjaSarja: Musaiikin oppilaiden esityksiä la 28.4. klo 16. Väliajalla kahvitus nyyttikestiperiaatteella. Vapaa pääsy.

Vappumyyjäiset ti 1.5. klo 11–14 Lammaskuja 2 A:n kerhotilassa Pähkinärinteessä ja Tikkurilan kirkolla

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30, Viherpuiston asukaspuistossa pe 27.4. klo 10.30 ja Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa su 29.4. klo 11–12.

Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Muuta Kokopäiväretki”Pää pyörällä?” lähetysjuhlille Haminaan la 9.6. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 6.30, Martinlaakson ostoskeskuksen pysäkiltä klo 6.45 ja Myyrmäen kirkolta klo 6.50.

Paluu Myyrmäen kirkolle noin klo 21.45 ja Hämeenkylään n. klo 22. Hinta 40 e, ei sisällä ruokailuja. Matkalle mahtuu mukaan 45 henkilöä. Ilm. viim.11.5. Kaisa Aalto p. 050 512 1168 tai kaisa. aalto@evl.fi Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Ainikki Johanna Ryynänen 82 v, Paavo Kalervo Nuutinen 80 v, Eeva Susanna Ilves 75 v, Seija Sinikka Isberg 68 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Högmässa sö 29.4. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Ingmar Hokkanen.

Högmässa sö 29.4. kl. 12 i S:t Martins kapell, Anu Paavola, Maija Maltela.

Familjecafé må 30.4. kl. 9–12 i Martinristi. Värd Katja Kairisalo.

Viandakörens utflykt till Musikhuset i Helsingfors 27.4. Vi samlas utanför Musikhuset, ingången vid Mannerheimvägen, kl. 13.45. (Ingen övning den 1.5) Pensionärernas vårutfärd 29.5 till Sjundeå bad, Sjundeå kyrka och Gårdskulla lantbruksmuseum. Start från Dickursby kyrka kl. 9 via Folkhälsanhuset till Myrbacka kyrka ca 9.30. Hemfärd ca 16.30. Anmäl dig senast 22.5, tel. 09 83062627, 050 464 5068 eller 050 330 1828. Övriga intresserade kan delta mot en avgift på 10 e.

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 27.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Vappumyyjäiset ti 1.5. klo 9.30– 15 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Hugo Tapani Härkönen.

Avoinna ma–pe klo 9.30–15, suljettu 27.4.–1.5.

Ikoninäyttely Jumalanäidit 3.–25.5. Ikonimaalari Liisa Holstin ja hänen oppilaidensa ikoneja. Liisa Holst tavattavissa to 3.5. klo 12–14.

Avioliittoon kuulutettu

Diakoniatyön kirpputori

Marko Johannes Korkiakoski ja Ann Christel Vivian Silvennoinen, Kari Jaakko Tapani Makkonen ja Miina Kaarina Viitanen.

Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Kastettu

Hautaan siunattu Leo Johannes Laamanen 93 v,

Avoinna ma–to klo 10–14. Ilmaisviikot niin kauan kuin tavaraa riittää.

11

koonnut Nina Riutta

Karin Smeds/ Gorilla

Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen verkkosivuilta löytyy peli, jossa pelaajan pitää tietää Uudessa testamentissa mainittujen kaupunkien sijainti. Pelin pohjana on kartta Välimeren alueesta Uuden testamentin kirjoittamisen aikaan.

Kun pelin ruutuun ilmestyy kaupungin nimi, esimerkiksi Jerusalem tai Joppe, pelaaja siirtää hiirtä käyttäen tähtilämiskän oikealle kohdalle kartassa. Oikeasta vastauksesta saa 100 pistettä ja pisteet voi lähettää halutessaan tuloslistalle. Kaupunkeja on viitisenkymmentä, ja parhaat tulokset ovat 5000 pisteen luokkaa.

Toimituksen kokoamassa epävirallisessa testiryhmässä hermostumista aiheutti vauhti, jolla kaupunkeja pitäisi klikata, hahmottamisaikaa ei paljon ole. Selväksi tuli, että maantieto ja raamatunhistoria pitää olla melkoisen hyvin hanskassa, että kaupungit löytyvät. Normaaleilla jokapojan koulu­ opeilla ei pitkälle pötkitä — kenelleköhän peli on tarkoitettu? Heikko ei

pysy mukana ja tositaitaja tuskin jaksaa klikkailla montaa kertaa.

Ehkäpä sisältö ratkaisee. Yksi testaajista lukikin mieluummin mitä kustakin kaupungista on kerrottu kuin harjoitteli hiiren käyttöä.

Testiryhmän suruksi pistepörssiin

on alaraja, sillä ryhmän huipputulosta 400 pistettä ei tilastoissa noteerattu.

Huonoin näkyvissä oleva tulos testin teon aikaan oli 4800.

www.sley.fi/karttapeli

Etsi Puteoli.

Ohjeita aikuisille

Entäs jos kukaan ei kuuntele?

Lastensuojeluun sijoitetun nuoren läheiset ovat saaneet oman oppaan. Siinä neuvotaan, kuinka aikuiset voivat auttaa kodin ulkopuolelle sijoitettuja nuoria selviytymään. Opas on tarkoitettu nuoren elämään kuuluvien läheisten lisäksi myös lastensuojelun työntekijöille, jotka kohtaavat arjessaan yli 10-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Opas on nimeltään Uskomme sinuun — usko sinäkin. Opas lastensuojeluun sijoitetun nuoren läheisille ja työntekijöille (Pesäpuu-yhdistys ja Lastensuojelun Keskusliitto 2012). Siinä annetaan muun muassa vinkkejä, kuinka kohdata turvallisuudentunteeltaan järkkynyt nuori tai miten nuorta voi kuulla. Oppaassa kerrotaan myös erilai-

26.4. Onnea, Terttu!

●● ●● ●●

”Jos työssä ei ole hyvä olla tai se tuntuu epämielekkäältä, on tarpeen miettiä syytä eikä ensimmäiseksi turvautua pilleripurkkiin.”

Toimitusjohtaja Camilla Aho Soveltaja-lehdessä 2/2012

sista tavoista käsitellä vaikeita tunteita ja olotiloja. Nuoret itse saavat äänensä kuuluville, kun he kertovat, millainen on hyvä lastensuojelun työntekijä, turvallinen aikuinen ja osaava sosiaalityöntekijä. Tai miltä tuntuu, kun kukaan ei kuuntele.

Aikuisille suunnattu opas on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten käsikirjalle Uskomme sinuun — Usko sinäkin.

Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille.

Pdf-versiot sekä aikuisten oppaasta että nuorilta nuorille -käsikirjasta löytyvät sivuilta www.lskl.fi/usus.

12

Osasto 6e131 Iloinen energia täyttää ensi viikonloppuna Messukeskuksen, kun siellä järjestetään Lapsimessut. Mukana on myös Seurakuntien Lapsityön Keskus (SLK), jonka osaston numero on 6e131. SLK:lla on aiheena Kummin kaa.

SLK:n osastolle voi mennä kummin tai muun aikuisen kanssa tekemään ystävänauhoja ja osallistumaan muskariin. Joka päivä sata ensimmäistä kävijää saa mukaansa Kummin kaa- tai Kummilahja-kirjan.

— Muskarissa leikitään, lauletaan ja lorutellaan yhdessä muskaritoiminnan ammattilaisten johdolla.

Ystävänauhoja punotaan langasta muistoksi ja sidokseksi ystävyydes-

tä, vaikkapa kummi ja kummilapsi yhdessä, sanoo tiedottaja Erja Saarinen SLK:sta.

Sunnuntaina Vekaralavalla SLK järjestää Taaperomessun, joka on tehty mittatilaustyönä 2–4-vuotiaille, mutta sinne ovat tervetulleita kaikenikäiset.

Katso lisätietoja lipuista ja muusta ohjelmasta osoitteesta www.lapsimessut.fi. Alle nelivuotiaat saavat nauttia messuhulinasta naama naurussa ilmaiseksi.

Lapsimessut 27.–29.4. pe klo 10–18, la ja su klo 9–18 Messukeskuksessa Helsingissä

Sieltä täältä pursuavalle pahalle panee yhteiskunta poliisin ja vanginvartijan kädellä kalterit. Hyvää ihminen on niin taitava kurittamaan itse, että sitä uhkaa sukupuutto.

Toisaalta, kun tarkemmin ajattelen, kotipihan tulppaanien peitto on matkassani kaikkialla. Yhtä lailla minussa tekee koko ajan uutta nuppua kaikki kauan sitten istutettu. Kun saamani hyvän läpi katson toista, näen myös hänessä kaiken sen, mikä on nupulla tai kukkii jo.

Vedettömyyden katkeruus ei pilaa sitä, mikä voi puhjeta välillemme, koska hyvä tahto on kevään suloinen sade ja kastelee halkeilevana odottavan ikävämme.

Kaisa Raittila

Göran Lindström / KuvaKotimaa

Tulppaanien peitto

änä vuonna olen kevään poissa kotoa enkä näe, miten vihreä työntyy kotipihan kuolleista oksista ja roudan raottelemasta maasta. Vaikka tiedän, että scillojen jälkeen nousevat pionipenkin oranssit pienet tulppaanit, minusta tuntuu, että niiden hehku menee hukkaan, kun en ole katsomassa niitä.

Siitä minulle tuli mieleen, mikä kaikki muu menee hukkaan, kun kukaan ei osu sen kohdalle. Millainen määrä rakkautta on ihmisessä, ja useimmiten se valuu turhana pitkin yksinäisen päivää.

Silloinkin, kun vieressä on joku, jota rakastaa, yhteinen hyvä kaatuu kulmikkaaseen puheeseen. Juuri kun minulla olisi sydän auki, toinen piirtää ympärilleen tarkan rajan. Ja kun itse olen täpinässä jostakin muusta, yrittää toinen turhaan kolkutella lämpöni ovea.

Jihaa! Messufiilistä!

Terttu-nimen aihe on saatu kasvikunnasta. Terttu tarkoittaa kukintoa. Kasvikunnasta haettuihin vertauskuviin perustuvat nimet ovat useimmiten naisten nimiä.

Varhaisempina aikoina Terttua on joillakin alueilla Suomessa käytetty miesten nimenä, jolloin se oli Tertullianuksen kutsumamuoto.

2000–12 Terttu-nimen on saanut 111 tyttöä. Suosituimmillaan nimi on ollut 1930- ja 1940-luvuilla.

Vartin retriitti

T

Kimmo Brandt

Peli testissä

2012 jKr.