Lauri 2012 nro 15 (19 4)

VANTAAN

Sirkka Kuuskoski: ”Sota muutti monen elämän” ➤ 4

15

19.4.12

www.vantaanlauri.fi

Työvoiman palvelukeskuksessa annetaan moniammatillista apua ➤3 Veteraanipäivän viettoon pääsee bussilla ➤4 Päivä-, kesä- ja vekkulikerhojen hakuaika on käynnissä ➤5

➤ 6–7

Hans von Schantz

Noora Västinen kannattaa

myönteistä ajattelua

Rukousaalto somessa jalkapalloilijan puolesta yllätti — Johanna Sumialan kolumni ➤ 3

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

19.4.2012

Seitsemän liikaa Vuoden sisällä Suomessa on tehty seitsemän perhesurmaa, joissa on menehtynyt 12 lasta, viisi äitiä ja itsemurhan kautta kolme isää. Siis yhteensä 20 ihmistä. Viimeisin perhesurmista tehtiin Helsingin Bulevardilla viime perjantaina.

Vietin joulun alla surullisen illan Hakunilan kirkossa, jossa pidettiin siellä tapahtuneen perhesurman uhrien muistotilaisuus. Nyt samanlainen tilaisuus järjestettiin Helsingin tuomiokirkossa. Toivon, ettei niitä tarvitsisi pitää enää yhtään.

paljon täydennysrakentamista, Henriksson jatkaa.

Yksi tapa estää kaupunginosien välisten erojen kasvu on ollut se, että alueille, jonne aikoinaan on luotu paljon omistusasuntoja, on myöhemmin rakennettu vuokra-asuntoja ja päinvastoin. Uusilla asuinalueilla, kuten Kartanonkoskella ja Tammistossa, tasapaino vuokra- ja omistusasuntojen välillä on otettu lähtökohdaksi jo suunnitteluvaiheessa.

Sosiaalista sekoittamista Vantaan kaupungin asuntostrategiassa eriarvoistumisen torjuntaan on kiinnitetty erityistä huomiota 1990-luvun lopulta alkaen. Samaa on tehty muissakin kaupungeissa, mutta kaikkialla tulokset eivät ole olleet yhtä hyviä.

— Vantaalla erot ovat useammin talo- ja korttelikohtaisia kuin kaupunginosakohtaisia, asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson Vantaan kaupungilta kuvailee.

— Asuntopolitiikkaa ja niin sanottua sosiaalista sekoittamista tehdään kaikissa kaupungeissa. Miksi se onnistuu Vantaalla, johtuu ainakin siitä, että Vantaalla on vahva aluerakentamisen perinne. Kaupungissa on

2000 asuntoa vuodessa Vuoden 2008 finanssikriisin aikana asuntotuotanto Vantaalla väheni joksikin aikaa, mutta vuoden 2010 lopusta alkaen asuntotuotanto on taas lisääntynyt ja tavoitteet jopa ylitetty. Nykyisin Vantaalla aloitetaan noin 2000 asunnon rakentaminen vuosittain.

Vantaalla on tarvetta ihan kaikenlaisil-

le asunnoille ja monenlaisia myös tehdään.

Kunnallisessa asuntotuotannossa pääpaino on pienissä vuokra-asunnoissa, mutta myös erityissuuria tehdään jonkin verran. Valtion tuella rakennetaan noin 400 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa vuodessa.

Monilla saattaa olla sellainen mielikuva, että Vantaalla rakentaminen suuntautuu uusille alueille, kuten Marja-Vantaalle ja Leinelään, ja vanhat asutuskeskittymät saavat rappeutua.

—Tämä suuri kysymys velloo, mutta totuus on, että Vantaa on edelleen täydennysrakentamisen kaupunki. Jo olemassa olevilla alueilla rakennetaan jatkuvasti, vaikka sitä ei julkisuudessa niin pidetäkään esillä, Tomi Henriksson vakuuttaa.

Hanna Antila

Kehitysvammaisten asuntohanke esillä Päiväkummussa

●●

●●

Suomen evankelisluterilainen kirkko on palkannut siirtolaispapin Kaliforniaan. Pastori, TT Jarmo Tarkki aloitti tehtävässään huhtikuun alussa ja palvelee Yhdysvaltain suomalaisyhteisöjä ja alueella matkailevia suomalaisia. Papin palkkaaminen alueelle on yhteistyöprojekti Southwest California Synodin ELCA:n kanssa. USA:ssa työskentelee siirtolaispappi myös New Yorkin ja Floridan alueilla.

Vantaalla kerätään adressia kotimaisen ruoan saamiseksi kouluihin. Adressi sai alkunsa, kun koulu- ja päiväkotilasten vanhemmille selvisi, että Vantaalla käytetään muun mu-

Markku Mattila

V

kirkkoherra Mikko Matikainen sanoo.

— Joka vuosi 15–20 kehitysvammaista tarvitsee asunnon, sillä hekin haluavat aikuistuessaan oman elämän. Tuki ja ohjaus toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

Henkilökunnan ja asukkaiden kanssa harjoitellaan sosiaalisia taitoja esimerkiksi menemällä yhdessä uimaan tai vaikka laulamaan karaokea, asumispalvelujen päällikkö Elli Luoma Vantaan kaupungin vammaispalveluista kertoo.

Informaatio- ja keskustelutilaisuudessa ovat paikalla Matikaisen ja Luoman lisäksi Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki, Vantaan kaupungin vammaispalveluista Mikaela Westergård ja asemakaavaluonnoksen laatinut rakennusarkkitehti Markku Toivakka.

antaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat suunnittelevat Päiväkummun seurakuntatalon tontille asuntoja kehitysvammaisille. Taloon tulisivat myös tilat Rekolan seurakunnalle.

Hankkeesta järjestetään informaatio- ja keskustelutilaisuus alueen asukkaille 25.4. klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalolla.

Tilaisuudessa esitellään luonnos asemakaavan muuttamiseksi, jota uuden kiinteistön rakentaminen edellyttää.

Päiväkummun nykyinen seurakuntatalo on tulossa elinkaarensa päähän. Talon kosteusongelmia on korjattu, mutta talon korjaaminen kestävällä tavalla on todettu seurakunnille liian kalliiksi.

— Hanke turvaisi seurakunnan toiminnan Päiväkummussa, Rekolan seurakunnan

Vantaan seurakuntien perheneuvonta on yksi avun paikoista. Sinne ovat etusijalla kriisissä olevat pienten lasten vanhemmat.

2

Vantaa tähtää monipuolisuuteen. Kartanonkoskelta löytyy vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja.

Seurakuntatalon tontille kaavaillaan asuntoja.

assa brasilialaista jauhelihaa. Huhtikuun puoliväliin mennessä verkossa olevaan adressiin oli kertynyt lähes 750 nimeä. Adressi luovutetaan Vantaan kunnanvaltuustolle ja Tilakeskus Oy:n edustajalle 14.5.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma

Vanhempien tehtävä on rakastaa ja suojella lapsiaan. Kun vanhempi toimiikin toisin ja surmaa lapsensa, suru koskettaa jokaista lähipiirin ihmistä.

Myös yhteisössä tuntuu siltä kuin jotakin pyhää olisi särkynyt. Siksi surmapaikat täyttyvät kukista ja kynttilöistä.

Jokainen perhesurma on yksilöllinen, mutta kun niitä tapahtuu näin paljon, on pakko kysyä, onko yhteiskunnassamme jotain pielessä. Onko kulttuurissamme jotain, joka madaltaa kynnystä näin äärimmäisiin tekoihin? Onko taustalla menestymisen pakko ja kasvojen säilyttämisen tarve? Narsistinen maailmankuva, jossa oman itsen ja ympäröivän maailman rajat häviävät? Kun oma maailma syystä tai toisesta romahtaa, sen mukana menevät myös läheiset. En tiedä, kysyn.

Perhesurmia tutkineen lastenpsykiatrian erikoislääkärin Anne Kaupin (Helsingin Sanomat 17.4.) mukaan miesten ja naisten tekemillä perhesurmilla on eroja. Yli puolet perhesurmista on äitien tekemiä ja niissä taustalla on usein psyykkisiä sairauksia. Isistä harva todetaan täysin syyntakeettomaksi. Noin 70 prosentilla henkiin jääneistä miehistä on kuitenkin diagnosoitu jokin persoonallisuushäiriö, jonka taustalla saattaa olla esimerkiksi vakava lapsuuden trauma. Tuskan kierre jatkuu.

Sisäministeriön työryhmä selvittää, miten perhesurmia voitaisiin ehkäistä.

Usein avun saaminen kestää, sillä kuntien perheneuvoloihin on pitkät jonot eikä sosiaalityöntekijöitäkään ole tarpeeksi. Aina eivät viranomaisetkaan reagoi tarpeeksi nopeasti: tammikuisesta Laajasalon surmasta syytetty olisi halunnut päihdehoitoon, mutta häneltä puuttui lähete.

V

antaan kaupunki on asuntopolitiikallaan onnistunut segregaation eli sosiaalisen eriarvoistumisen torjunnassa.

— Tältä näyttää ainakin, kun tarkastellaan omistusasumisen ja vuokra-asumisen osuutta eri alueilla. Siihen ovat vaikuttaneet monet tekijät, esimerkiksi kaavoitus, erikoistutkija Juhani Riihelä Vantaan tietopalveluyksiköstä kertoo.

Asuinalueiden eriytymisestä on puhuttu viime vuosina paljon, mutta Vantaalla erojen kasvua on saatu hillittyä.

— 2000-luvulla erot alueiden välillä eivät ole enää kasvaneet. Esimerkiksi vuonna 1997 erot Vantaalla olivat korkeammat, Riihelä sanoo.

Asuinalueitten eriarvoistumista on torjuttu muun muassa rakentamalla samalle alueelle sekä vuokra- että omistusasuntoja ja tiivistämällä vanhoja asuinalueita.

— Eroja tasaava asuntorakentaminen voi pienentää myös alueiden välisiä tulo- ja koulutuseroja. Muutamassa tutkimuksessa on havaittu, että Vantaalla erot ovat pienemmät kuin Helsingissä tai Espoossa, Riihelä toteaa.

Vantaan asunto-ohjelmien toteutumista on tarkasteltu Riihelän kokoamassa tutkimusraportissa Kuntarekisterit — uusia mahdollisuuksia asuinalueiden tutkimiseen, joka ilmestyi huhtikuun alussa.

Markku Mattila

Pääkirjoitus

Vantaa torjuu eriarvoistumista asuntotuotannolla

●●

Kouluihin halutaan kotimaista ruokaa.

Vantaan entinen peruspalvelujohtaja Jaakko Vastamäki on saanut romanivaikuttaja-palkinnon. Vastamäki toimi Vantaan romaniasian johtoryhmän puheenjohtajana vuosina 1993– 2003. Vantaan paikallisromanityöryhmä myöntää palkinnon vuosina, joina esiin nousee merkittävä henkilö romaniasioiden kehityksen kannalta. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin viime vuonna.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Jalkapallo ja rukous Jalkapallomaa Iso-Britanniassa Boltonin keskikenttämies Fabrice Muamba lyyhistyi kesken pelin maaliskuun 17. päivänä White Hart Lanen kentälle. Miehen sydän pysähtyi ja hän oli lääkärin mukaan kuollut 78 minuutin ajan.

Muamban lyyhistyminen jalkapallokentän nurmelle synnytti hetkessä kansainvälisen mediatapahtuman. Lukematon määrä katsojia seurasi tapahtumia katsomossa ja suorassa lähetyksessä kotisohviltaan.

Hakusanayhdistelmä ”Muamba collapse” tarjoaa mahdollisuuden elää jalkapallostadionin tapahtumat yhä uudelleen eri verkkosivuilla. Osa materiaalista esimerkiksi Youtubessa on tosin poistettu tekijänoikeussäädöksiin vedoten.

Tapauksen hämmentävyyttä lisää se, että lääkäreiden onnistui elvyttää Muamba. Nyt mies toipuu hyvää vauhtia.

Tarja Arola työskentelee Vantaan työvoiman palvelukeskuksessa.

Elämänsyrjästä kiinni Tarja Arola nostaa ihmisen voimavaroja esiin.

T

arja Arola Vantaan työvoiman palvelukeskuksesta kertoo, että heidän asiakkaistaan joku on ollut työttömänä pari vuotta ja joku toinen on jäänyt työttömäksi jo 1990-luvun alun laman aikaan.

Vantaan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi tullaan työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalitoimen tai Kelan lähetteellä silloin, kun pitkäaikaistyötön tarvitsee moniammatillista apua tilanteensa selvittämiseen. Arola työskentelee sosiaaliohjaajana.

— Asiakkaillani on monenlaisia ongelmia: päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, talousongelmia, ihmissuhdeongelmia, Arola kertoo.

Arvostavaa kohtelua Sosiaaliohjaajan lisäksi Vantaan työvoiman palvelukeskuksessa asiakkaita auttavat koulutusohjaaja, kuntoutuspsykologi, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia sekä työvoimaneuvojia ja -ohjaajia. Tarja Arolan tyypillinen asiakas on yli 30-vuotias pitkäaikaistyötön mies tai nainen, jolla on vaikea päihdeongelma.

Arola motivoi asiakkaitaan päihdehoitoon ja auttaa heitä saamaan elämänsyrjästä kiinni.

Hän tietää, että jokaisella on toivoa.

— Ihmisissä on käsittämätöntä voimaa, kunhan sen vain saa esiin, hän sanoo.

Asiakkaiden elämää ryhdytään laittamaan kuntoon monelta kantilta.

— Asiakas ei välttämättä ole käynyt vuo-

siin lääkärissä. Täällä hän saa hoitajalta lähetteet esimerkiksi tarvittaviin laboratoriokokeisiin, Arola kertoo.

Tavatessaan asiakkaan Arola ei syyllistä eikä heristä etusormea.

— Kerran kysyin asiakkaaltani, haluaisiko hän, että kertoisin myös tupakan vaaroista.

Asiakas kieltäytyi. Hän pyysi, että ”jätä mulle edes se”, Arola muistelee hymyillen.

— Asiakkainamme on ihmisiä, jotka eivät kenties saa monessakaan paikassa hyvää tai arvostavaa kohtelua. Täällä he saavat. Asiakkaat pitävät myös siitä, että täällä ei ole kiire. Yksi tapaaminen voi kestää parikin tuntia.

Viestejä merkityksestä Tarja Arola on kotoisin Hangosta. Hän kasvoi perheessä, johon kuului äidin ja isän lisäksi isosisko.

— Vanhempani olivat rakastavia niin meitä lapsia kuin toisiaan kohtaan. Muistan, kuinka äiti ja isä suukottelivat ja istuivat sylikkäin. Lapsuudenkodissani ei ollut tietoakaan päihde- tai mielenterveysongelmista.

1990-luvun lopulla Arola aloitti diakonin opinnot. Pari opintoihin kuuluvaa työharjoittelujaksoa hän suoritti päihdeongelmaisia auttaen. Nykyisessä työssään Arola on toiminut seitsemän vuoden ajan.

— En ole kertaakaan ajatellut, että vaihtaisin tämän työn johonkin toiseen, hän vakuuttaa.

— En työskentele täällä diakonina, mutta vakaumukseni näkyy työssäni. Uskon, että jokaisella ihmisellä on merkitys ja jokaisen elämällä on tarkoitus. Elämä sinänsä on arvokasta. Kun kerron asiakkaalleni tätä viestiä esimerkiksi kerran kahdessa viikossa puo-

len vuoden ajan, kyllä siitä varmasti jokin jälki jää, Arola uskoo.

Kerran eräs asiakas pyysi, että voisiko Arola rukoilla hänen puolestaan.

— Sitten rukoilimme, vaikka se ei kuulu työtehtäviini.

Toivonpilkahduksia Työpaikan saaminen ei ole kaikkien kohdalla realistinen tavoite. Silloin Tarja Arola voi pohtia asiakkaan kanssa, olisiko eläkkeelle pääsy mahdollista.

— Olen kuullut täällä sanottavan usein, että ”ei minusta taida olla enää mihinkään”. Jos työllistyminen ei onnistu, muistutan että elämässä on muitakin arvoja kuin työ.

Työllistyipä asiakas tai ei, hän voi ottaa elämässään askeleita kohti parempaa. Jollekin asiakkaalle kuukauden kestänyt päihteettömyys voi merkitä valtavasti. Eräs nainen ilahtui hammasremontista.

— Hän kertoi minulle ostaneensa elämänsä ensimmäisen huulipunan, kun hän voi taas näyttää hammasrivinsä.

Arola on nähnyt työssään monia pieniä toivonpilkahduksia. Joskus elämässä tapahtuu myös ihmeitä.

— Asiakkaanani oli mies, jonka ei uskottu elävän enää kauan, jos hän jatkaisi entiseen malliin. Tuolloin ei olisi uskonut, että mies voisi enää koskaan työllistyä. Hän meni päihdehoitoon, Arola kertoo.

Kerran kadulla sama mies tunnisti Arolan ja huikkasi tämän perään.

— Hän oli muuttunut mies, erinäköinenkin kuin ennen. Mies kertoi, että hän oli tullut uskoon ja oli töissä. Silloin halasimme.

Tarja Arola osallistuu työnohjaukseen perjantaina 20. huhtikuuta.

Va i n

p ä ivä

e l äm ää

23-vuotiaan afrikkalaispelaajan kuolleista heräämistä voi sinänsä pitää mediailmiönä. Tapauksen ympärille syntynyt myötätunto ja rukousaalto tuo siihen aivan uuden ulottuvuuden.

Pelaajat ja jalkapalloyleisö osoittivat kunnioitusta Muamballe ja tämän taistelulle elämän puolesta eri puolilla maailmaa. Minuutin hiljaisuuden sijasta raikuivat minuutin aplodit. Muamban kannattajat esiintyivät paidoissa, joiden viestinä oli rohkaista ja tukea pelaajasankaria.

Rukousviestit lähtivät leviämään Twitterissä ja muualla verkossa. Brittiläisen sanomalehden Guardianin urheilusivuilla maaliskuun 26. päivänä “Pray4Muamba” -viestiä tulkittiin yllättäväksi, mutta myös innostavaksi. Myötätunnon, rukouksen ja toivon kipinä levisi verkostosta toiseen. Toki myös soraääniä esiintyi, eikä rasistisiltakaan kommenteilta täysin vältytty.

Guardian kirjoittaa: ”Rafael van der Vaart polvistui. Hän rukoilee, totesivat ympärillä olevat ihmiset. Kohta väkijoukossa nähtiin rukoiltavan.

Eikä aikaakaan, kun Pray4Mumba levisi sosiaalisen median verkostoissa”.

Tutkimattomat ovat Herran tiet — jalkapallomaailmassakin.

Soili Pohjalainen

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Maatöitä ja sotilaskotihommia Sota-aikana kaikki tekivät töitä minkä jaksoivat.

S

odasta oli puhuttu, mutta sen alkamiseen ei uskottu. Sirkka Pietinen, nykyinen Kuuskoski, kävi lukion viimeistä luokkaa Helsingissä syksyllä 1939, kun talvisota alkoi.

— Pommituksissa neuvottiin menemään avoimelle paikalle.

Niinpä meitä tuli Hietaniemen hautausmaalle kaikkiaan kuuden koulun oppilaat. Mutta pommikoneet lensivätkin niin matalalla, että saattoivat ampua yksittäisiä ihmisiä, ja avoimella paikalla oleminen kiellettiin.

Sirkka lähti ystävänsä kanssa etsimään turvallisempaa paikkaa. Rexin kulmalla tytöt näkivät, miten pommi osui sadan metrin päässä olevaan linja-autoon, ja ilmanpaineen takia hekin kaatuivat. Sitten he juoksivat Seurahuoneen pommisuojaan.

— Sota muutti monen elämän.

Koulu oli välillä suljettu, välillä auki. Keväällä se loppui kokonaan.

Yllättäen meidät julistettiin toukokuun lopussa ylioppilaiksi edellisen todistuksen perusteella.

Sota-aikana oli yleinen työvelvollisuus.

— Jo ennen sodan alkua ostettiin pakkakaupalla flanellia, josta tehtiin housuja reserviläisille.

Vaikka meidän koulussa ei ollut käsitöitä, joku osasi ommella ja

pystyi neuvomaan toisia. Yksiin housuihin ompelin luukun väärään suuntaan. Siitä riitti naurua, ja muutenkin meillä oli hauskaa.

Sirkka autteli kaverinsa kanssa sotilasapteekissa. Jossakin vaiheessa Ateneumin tiloissa rullattiin siteitä kädet rakoilla.

Siviilipuolella Sirkka suunnitteli pyrkivänsä kauppakorkeakouluun. Sitä varten hän aloitti koulunkäynnin keskeydyttyä harjoittelun vakuutusyhtiössä maaliskuussa 1940.

— Töitä oli paljon, kun kaikki halusivat ottaa palovakuutuksen. Aineellisista menetyksistä ei saanut sotakorvauksia ilman palovakuutusta. Iltaisin olin ylitöissä kuudesta yhdeksään.

Sirkka houkuteltiin vakinaiseksi työntekijäksi. Työvelvollisuutenaan hän teki maatöitä.

— Olin Inkoossa puimahommissa kaksi viikkoa, ja opin kiroilemaan ruotsiksi. Toisen kerran olin Jännevirralla Kuopiossa.

Siellä nostettiin sateessa lanttuja. Töissä oli myös yksi sotavanki.

Hän oli hyvin mukava ja auttavainen. Jälkeenpäin mietin, kuinkahan hänen kävi.

Sirkka Pietinen liittyi Lotta Svärd -järjestöön jatkosodan alkaessa.

— En tiedä, mistä äitini sai hommatuksi minulle hienon, villakankaisen lottapuvun. Sodan jälkeen se hävitettiin, kun rauhanehtojen mukaan järjestö piti lakkauttaa.

Sirkka asui vanhempiensa kodissa Munkkiniemessä.

Ota kantaa

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Huonoja kokemuksia psykoterapiasta?

— Kun tuli hälytys, meidän piti yhdessä toisen lotan kanssa järjestää kahvia, tai korvikettahan se oli, ja muuta tarjottavaa pommisuojan tuleville ihmisille. En muista, mistä tarjottavat saatiin.

Olen myöhemmin kysellyt tarjoilukäytännöstä muilta lotilta, mutta kukaan ei ole muistanut vastaavaa.

Vuonna 1942 Sirkka pyydettiin väliaikaisesti töihin sotilaskotiin, joka oli sotatoimialueella Karhumäessä.

— Hoidin lähinnä talous- ja tiliasioita. Iso puutalo oli keskellä kylää, ja hälytysten aikaan olisi pitänyt mennä pommisuojaan. Väsyin siihen, enkä sitten enää mennytkään.

Oletko joskus saanut huonoa psykoterapiaa tai perheterapiaa?

Oletko koskaan ollut tyytymätön saamasi psykoterapian tai perheterapian laatuun? Onko sinulla muuta moitittavaa liittyen terapiaan?

Huono kokemus voi liittyä joko koko terapiaprosessiin tai yksittäiseen istuntoon, jopa yksittäiseen hetkeen istunnon aikana. Teemme tutkimusta ihmisten ikävistä kokemuksista psykoterapiassa. Keräämme vapaamuotoisia kirjoituksia aiheesta, jotka käsitellään luottamuksellisesti siten, ettei ketään yksittäistä henkilöä, ei asiakasta eikä terapeuttia tai muutakaan henkilöä, voi mitenkään tunnistaa.

Jos sinulla on ikäviä kokemuksia psykoterapiasta, olisimme kiitollisia, jos voisit kirjoittaa kokemuksistasi meille sähköpostia. Tutkimuksen tuloksia käytetään psykoterapian laadulliseen kehittämiseen. Kirjoita haluamallasi tavalla, vapaamuotoisesti siten, että huono kokemuksesi tulee kuvattua itseäsi tyydyttävällä tavalla.

Liikkeellä oli monenlaisia tauteja.

— Minulla oli huono olo ja kuumetta. Kun menin Karhumäessä lääkärin vastaanotolle, muut jonottajat sanoivat, että naiset ensin. Siellä oli sata miestä ja minä.

Lääkäri ei voinut ottaa heti kokeita.

— Kun seuraavana päivänä astuin sisään, lääkäri sanoi heti ilman kokeita, että minulla oli keltatauti. Tautia ei voitu hoitaa Karhumäessä, vaan minun piti matkustaa Äänislinnaan sairaalaan.

Siellä oli vastassa mukavan yllätys: lottana oli Sirkan luokkatoveri ja hyvä ystävä. Sirkka pääsi lakanoiden väliin, nukkui kolme vuorokautta ja palasi toipilaana Helsinkiin.

Tutkimusta johtaa vaativan erityistason psykoterapeutti, Suomen Psykologisen Instituutin johtaja Raul Soisalo. Sähköpostikirjoitukset pyydetään lähettämään osoitteeseen: mikko. haarala@psyk.fi.

Mikko Haarala YTM

Pääsiäisnäytelmä Via Crucis Helsingin keskustassa pitkäperjantain iltana oli jälleen kerran vaikuttavaa näytelmää. Jeesus oli tosi kaunis — lähes näköiskuva on Kivistön kirkon seinällä Nikolai Tserbakoffin maalaamana tauluna.

Via Crucis kuitenkin julistaa kuolemaa, kun se päättyy Tuomiokirkon portailla ristiinnaulitsemiseen. Muistaakseni joskus on laulettu Maa on niin kaunis ja toivotettu pääsiäisrauhaa. Eli Via Crucis ei julista pelastusta — tarvittaisiin ylösnousemusta kuvaava jatko-osa.

Vantaankosken seurakunnassa toteutettu pääsiäisnäytelmä Seitsemän päivää Jerusalemissa on siksi parempi ja kokonaisvaltaisempi esitys, sillä se päättyy iloon ja juhlintaan.

Maija Castrén

Ulla-Maija Vilmi Hans von Schantz

www.yhteisvastuu.fi

Kuva-arvoitus

Yli puoli vuosisataa Seutulassa asunut Sirkka Kuuskoski näki nuorena sotaa kotikaupungissaan ja sotatoimialueella.

Veteraanipäivä ja bussireitit Veteraanipäivää vietetään Holman kurssikeskuksessa. Ohjelmassa on kahvien ja ruokailun lisäksi hartaus, virsiä ja musiikkiesityksiä, veteraanin puheenvuoro sekä Vantaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan tervehdys.

Tilaisuudessa puhuu Puolustusvoimien Helsingin aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti VeliMatti Rintala.

4

Holman kurssikeskukseen pääsee bussikuljetuksilla. Bussit lähtevät liikkeelle klo 9. Paluu Holmasta klo 15. Bussit kulkevat samoja reittejä takaisin.

Bussi 1: Korson kirkko – Rekolan kirkko – Koivukylän asema – Asolanväylä – Tikkurilan kirkko – Kuriiritie – Holma.

Bussi 2: Hakunilan kirkko – Tikkurilan kirkko – Ylästöntie – Holma.

Bussi 3: Askisto, Hirsikuja – Hämeenkylän kirkko – Pähkinärinteen ostoskeskus – Karhunkierroksen pysäkki – Rajatorpan ostoskeskus – Myyrmäen asema – Myyrmäen kirkko – Martinlaakson asema, laituri 1 – Holma.

Veteraanipäivä ti 24.4. klo 9–15 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Jani Laukkanen

Linnea Tuunasen lempipuuhaa kerhossa on vasarointi ja välillä askartelu. Vieressä äiti Sini Tuunanen (vas.) ja lastenohjaaja Margit Pulkkinen.

Mennään kirkolle kerhoon Ilmoittautuminen seurakuntien päivä-, kesä- ja vekkulikerhoihin on käynnissä.

Mitähän päiväkerhossa puuhataan?

Työvälineenä lasten Raamattu Kerhossa käsitellyt aiheet liittyvät kirkkovuoteen ja niitä seurataan lasten oman Raamatun avulla.

— Lasten Raamattu on tärkein työväline täällä. Välillä on mukana hartausnukke tai flanello-huopakuvia, joiden avulla kerrotaan asioista. Kristillisyydellä erottaudutaan kaupungin kerhoista, kertoo Margit Pulkkinen.

Kerhohuoneen pientä alttaria koristavat valkea kangas ja puinen risti. Päivä aloitetaan hartaushetkellä. Osa vanhemmista tuo lapsensa seurakunnan kerhoon juuri kristillisen kasvatuksen takia, toisille asia tuo pienen lisäarvon kerhotoimintaan.

— Noin puolet käsitellyistä aiheista ovat kristillisiä ja toinen puoli jotain muuta. Raamatun kertomusten lisäksi täällä jutellaan esimerkiksi ystävyydestä ja anteeksiannosta.

— Tämä voi olla ainoa paikka, missä lapsi saa kosketuspintaa näihin asioihin ja on kirkon piirissä, kertoo Pulkkinen ja lisää nauraen, että päiväkerhosta ei yksikään lapsi lähde pois tietämättä, kuka Jeesus on.

Kerho auttaa, kun etsitään vastauksia vaikeisiin kysymyksiin.

— Joskus vanhemmat vinkkaavat, että heillä kotona on puhuttu tietystä aiheesta, eivätkä he itse osaa vastata johonkin Raamattuun liittyvään kysymykseen. Otamme täällä aiheita puheeksi lasten kanssa ja mietimme niitä yhdessä. Me olemme kristillisiä kasvatuskumppaneita.

Kerhossa on kivaa

Koivuhaassa asuva 5-vuotias Linnea Tuunanen on käynyt Tikkurilan kerhossa kaksi vuotta. Kerhossa on kuulemma kivaa.

— Täällä leikitään, syödään, rukoillaan, askarrellaan ja pelataan, kertoo Linnea.

Hän on saanut kerhosta kavereita, parhaat heistä ovat Pihla ja Urho. Kaikkein kivointa on askartelu.

— Olen siinä hyvä. Myös naulapeli on kiva, siinä saa hakata nauloja.

Myös kaikki Linnean sisarukset ovat käyneet seurakunnan kerhoissa.

— Tänne on kiva tulla. Ohjaajat ovat hyviä ja kerhojen sisällöt vaihtuvia. On hyvä, että ohjaajat ovat eri-ikäisiä, kertoo Linnean äiti Sini Tuunanen.

He käyvät myös perhekerhossa, jossa vanhemmat ovat mukana. Yksi syy kerhon valintaan on sen tarjoama kristillinen kasvatus.

— Täällä otetaan huomioon kirkkovuosi ja traditiot. Vaikka se ei ole keskeisin asia, on se taustalla ja ohjaa toimintaa. Lapset pitävät

Raamatun kertomuksia satuina, eivätkä ota niitä niin vakavasti.

Tuunasen kokemuksen mukaan seurakuntien kerhot eivät ole niin täysiä kuin kaupungin kerhot.

— Tämä on hyvää toimintaa, jota ei toivottavasti vähennetä, vaikka ryhmät eivät aina ole täynnä. Kerhotoiminta tuo mukavaa vaihtelua niille lapsille, jotka eivät ole mukana päivähoidossa muuten.

Jani Laukkanen

T

ikkurilan seurakunnan päiväkerhon ikkunoissa kulkevat peräkanaa pienet keltaiset kämmenenjäljet, joihin on maalattu punaiset harjat ja heltat. Kello tulee kaksitoista, kun 4–6-vuotiaat kerholaiset sisätossuissaan istuvat tottuneesti kerhon penkeille.

Ensin kysellään kuulumiset, ja sitten muistellaan yhdessä mennyttä pääsiäistä.

Pääsiäinen on sujunut suklaamunia ja leivonnaisia syöden.

— Jeesus kuoli pääsiäisenä, mutta mikä iloinen asia siihen liittyikään, kysyy lastenohjaaja Margit Pulkkinen.

— Kinder-munia, kuuluu suora ja nopea vastaus 6-vuotiaan Urhon suusta.

Suklaamunien lisäksi pääsiäiseen kuuluu jotain muuta iloista, mutta mitä?

— Se eli! huikkaa joku kerholaisista.

Lasten ehdoilla päivä kerrallaan Kerhossa mennään aina lasten ehdoilla.

— Välillä joku lapsi puhuu Kinder-munista ja toinen samaan aikaan Jeesuksesta. Asioita käsitellään heidän lähtökohdistaan. Suunnitelmat voivat muuttua päivän aikana, mutta tämä on sellaista turvallista yhdessäoloa, kertoo lastenohjaaja Margit Pulkkinen.

Kerhopäiviä on pari kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Tikkurilan ryhmässä on yhdeksän lasta, tavallisesti ryhmäkoko on noin 15 lasta. Ohjaajan mukaan kerho on hyvä ponnahduslauta päiväkotiin tai esikouluun.

— Kerhossa oppii tärkeitä vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan myöhemmin elämässä.

Tikkurilassa kesäkerhoon ei haeta erikseen, vaan pääasiassa kaikki kerhossa olevat lapset jatkavat siinä juhannukseen asti.

— Kerho tarjoaa tekemistä, kun kesä on kuitenkin pitkä. Kesällä ollaan enemmän ulkona ja silloin puhutaan ylipäänsä enemmän luonnonläheisistä asioista.

Linnea ei vielä tiedä, tuleeko hän Tikkurilan kerhoon kesällä. Äidin mukaan asiaa katsotaan sitten, kun tiedetään, ovatko perheen muut lapset kotona.

Linnean mielestä kerhossa on kivoja kavereita.

— Haluaisin tulla tänne kesälläkin, sanoo Linnea ujosti hymyillen.

Lotta Numminen

Ilmoittautuminen päivä-, kesä- ja vekkulikerhoihin osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi.

Mitä kerhossa tehdään? Katso kerholaisten videohaastattelu www.vantaanseurakunnat.fi.

5

Avoinna maailmall – Jos ihminen on tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on, toisten on helpompi olla hänen kanssaan, sanoo Noora Västinen.

J

Lapsuuteen kuuluu Noora Västisen mukaan muutakin kuin tietoista kasvamista ja kehittymistä.

— Tein lapsena jekkuja siinä missä muutkin. Minulla oli hyviä kavereita. Siitä muistona minulla on kasa valokuvia kavereista, joi-

Noora Västisellä oli jo nuorena selkeä käsitys siitä, että hän haluaa tehdä työtä. Peruskoulun jälkeen hän suoritti merkonomin tutkinnon. Lukion hän totesi tuolloin liian teoreettiseksi itselleen.

— Olin 16-vuotias, kun minulle kerrottiin, että minun oli mahdollista heti peruskoulun jälkeen hakea itselleni vammaiseläkettä. Siis siinä tapauksessa, etten aio jatko-opintoihin, olenhan sataprosenttinen invalidi.

— Minua ihmetytti, että niin nuori voisi jäädä eläkkeelle. Kun vielä kuulin eläkkeen suuruuden, se kuulosti minusta kamalan pieneltä. Minusta tuntui, ettei sillä voisi elää, ei ainakaan jos aikoo harrastaa ja matkustellakin.

Ajatuksissa oli ryhtyä yrittäjäksi. Se oli tuttua, koska molemmat isoäidit ovat olleet yrittäjiä. Toinen on pitänyt lahjatavarakauppaa, ja toisella oli terveydenhuoltoalan yritys.

— Isoäitini ovat sinnikkäitä naisia. Heissä on mummojen viisautta ja sellaista hyvää mummoenergiaa.

Noora oli 17-vuotias kauppaoppilaitoksen opiskelija, kun hän perusti oman yrityksensä.

— Aloin myydä lisäravinteita. Ihmisten hyvinvointi — terveellinen ruokavalio, liikunta ja lepo — olivat kiinnostaneet minua aina. Yritysideaani kuului myös antaa ravintoneuvontaa, ohjata painonhallintaa ja pitää hyvinvointikoulutuksia.

Terveysasiat kiinnostivat Nooraa ja sille oli vahva pohja. Heikkojen luidensa takia hänen on välttämätöntä huolehtia lihastensa kunnosta. Hän aloitti allasfysioterapian kolmen kuukauden ikäisenä.

den kanssa on leikitty, pidetty lastenkutsuja ja yökyläilty.

Vaikka Noora oli erilainen lapsi, hän ei muista, että hän olisi jäänyt yksin tai että häntä olisi kiusattu.

— Aina joskus joku kysyi, olisiko kiva kävellä. Yleensä vastasin ja vastaan, että varmaankin, mutta en ole koskaan tehnyt sitä.

Noora muistaa myös tapauksen ajalta, kun hän oli toisella luokalla. Ekaluokkalainen poika, joka ei todennäköisesti koskaan ennen ollut nähnyt pyörätuolia, kysyi, oliko Noora tullut avaruudesta. Sieltähän minä, Noora vastasi.

— Ehkä tilanteet eivät edenneet kiusaamiseen, kun saatoin itse ottaa monet kysymykset hauskoina juttuina. Ihminen voi ainakin jossain määrin vaikuttaa siihen, kuinka paljon provosoi tai provosoituu toisten sanomisista.

— Vielä teini-ikäisenä minua toisinaan kyllästytti ja harmitti vastaan tulevien pienten lasten kysymykset ja jatkuva ihmettely. Kun nyt aikuisempana kohtaan junassa tai uimahallissa samantapaisia tilanteita, suhtaudun niihin toisin.

Lapsi voi kysyä, mikä tuolla tytöllä tai tädillä on tai mikä on tuo, missä hän istuu. Äiti tai isä häkeltyy lapsensa kysymyksestä. Hän saattaa sanoa lapselleen, ettei saa tuijottaa tai ettei vierailta saa kysellä mitään.

— Noissa tilanteissa minua harmittaa vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa se kohta, jossa aikuinen tuo esiin oman suhtautumisensa uuteen ja outoon tilanteeseen ja lapsi oppii sen. Lapset kun nyt kerta kaikkiaan oppivat asioita kopioimalla aikuisia.

— Jos vain suinkin ehdin, otan kysymyksen esittäneeseen lapseen katsekontaktin. Kerron hänelle, että nimeni Noora ja että minulla on sairaus, jonka vuoksi en voi kävellä, vaan kuljen pyörätuolilla. Kun lapsi saa selville asian, hän ei yleensä ihmettele sitä sen enempää.

Usein vanhempikin näyttää helpottuneelta.

Noora mielestä kiinnostus on myönteistä uteliaisuutta.

— Kun olen avoin maailmalle, on maailma avoin minulle. Jos jokin asia kiinnostaa, sitä voi ja saa kysyä rohkeasti. Moni asia jää tekemättä ja kokematta, jos ei uskalla luottaa toiseen.

— Vuorovaikutus ei onnistu, jos ihminen peittelee, salailee tai yrittää olla muuta kuin on. Mutta jos hän ei ole enempää eikä vähem-

6

”

Ihminen on fyysisen puolensa lisäksi paljon suurempi kokonaisuus.

Ensimmäisellä yrityskonseptillaan Noora

Hans von Schantz

Riikka Vartiainen on Noora Västisen avustaja ja ystävä.

kuinka hyvin kielteiset arviot jäävät mieleen.

— Toisaalta ajattelin, ettei kukaan toinen näe ajatuksiani ja pysty piirtämään niitä.

Niinpä päädyin piirtämään kuvat itse. Kuvat ovat mustavalkoisia. Lukija voi tehdä kirjasta omanlaisensa värittämällä ne.

Ensimmäinen Roisku ja Loisku -kirja ilmestyi omakustanteena vuonna 2009, ja jatkoosa seuraavana vuonna. Kirjat eivät ole Nooran ensimmäinen kokeilu kirjoittaa ja julkaista kirja. Hän kirjoitti 11-vuotiaana yhdessä parhaan ystävänsä kanssa runokirjan Runosoppa, ja myös julkaisi sen.

Uusien kirjojen kirjoittaminen ei tunnu ajankohtaiselta tällä hetkellä, mutta kirjat ovat

Hans von Schantz

ämsäläinen Noora Västinen, 22, muutti Helsinkiin vajaa kaksi vuotta sitten hankkiakseen lisää työkaluja työhönsä kouluttajana ja hyvinvointivalmentajana. Tavoitteena oli vahvistaa vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, kokeilla luovaa kasvua ja kasvaa ihmisenä. Hän hakeutui opiskelijaksi Snellman-korkeakouluun.

— Minulle räätälöitiin opinnot, joihin kuuluu steinerpedagogiikkaa sekä puhe- ja draamataidetta. Steinerpedagogiikka on ikäkausipedagogiikkaa. Keskeistä on myös, että lapsesta ja nuoresta etsitään vahvuuksia ja häntä tuetaan kehittämään niitä. Jokainen lapsi on yksilö ja jokaisella on oma polku. Kaikkia ei voi eikä tarvitse laittaa samaan muottiin.

Noora on käynyt tavallisen peruskoulun.

Hän muistelee käyneensä 4–5-vuotiaana jonkin aikaa steinerleikkikoulua, mutta pienellä paikkakunnalla sen toiminta loppui lyhyeen.

Siitä huolimatta hänellä on paljon aikaisempaa kokemusta omien vahvuuksien löytämisestä ja niiden vahvistamisesta.

— Minulla on synnynnäinen luustonhaurastumissairaus, osteogenesis imperfecta. Sen takia olen lyhytkasvuinen. Luuni ovat heikot ja voin saada helposti murtumia. Tarkkaa määrää ei ole laskettu, mutta minulla on ollut paljon luunmurtumia ja monia leikkauksia niihin liittyen.

— Pian syntymäni jälkeen vanhempani päättivät, että kaikesta selvitään. Sairaus tai vamma ei olisi este tekemisille, vaan kaikki tehtäisiin, mikä suinkin olisi minulle mahdollista. Selvää oli tietenkin, ettei minusta koskaan tulisi vuorikiipeilijää tai kilpalaskettelijaa.

Vanhemmat eivät hyssytelleet eivätkä varoitelleet, vaan kannustivat Nooraa. He olivat läsnä arjessa ja loivat parhaansa mukaan edellytyksiä lapsen toiminnalle ja kehitykselle.

— Tärkeätä on, että kaikki vanhemmat uskoisivat lapseensa. Siihen että lapsi tekee sen, mihin pystyy ja mitä haluaa.

pää kuin on, ja on tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on, toisten on helpompi olla hänen kanssaan. Silloin tutustuminen ja yhteistyö voi jatkua.

Sen lisäksi, että Noora neuvoo katsomaan ihmisiä ja maailmaa avoimesti, hän kehottaa tekemään sen yhä uudelleen ja uusin silmin.

Siis tarkistamaan, ovatko asiat tosiaankin sitä, miltä ne ensisilmäyksellä näyttävät.

— Onko ystäväni Maija aina vain Maija, vai voisiko hän olla muutakin kuin minkä minä näen? Olisiko hänessä kenties muitakin ulottuvuuksia kuin mitä kaavoihin kangistunut mieleni hänessä näkee?

Västinen teki töitä pari vuotta, siihen asti kun valmistui merkonomiksi.

— Tapasin paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja huomasin, etteivät ravinto, liikunta ja lepo oikeassa suhteessa riitä. Hyvinvointiin tarvitaan muutakin, ihminen on fyysisen puolensa lisäksi paljon suurempi kokonaisuus. Ihmisillä on muitakin haasteita, joita he joutuvat miettimään ja jotka pitää ratkaista.

Uutta suuntaa toiminnalle löytyi, kun Noora huomasi naurujoogan ohjaajakurssin. Hän ilmoitti sille heti itsensä ja äitinsä.

— Naurujooga on kansainvälinen, laajalti tunnettu menetelmä. Ohjaan edelleen naurujoogaa monenlaisissa paikoissa, yrityksissä, kouluissa, vanhainkodeissa, polttareissa. Nykyään käyn luennoimassa myös myönteisen asenteen merkityksestä ja toimivasta vuorovaikutuksesta.

Korkeakouluopintojensa ohella Noora on käynyt Helsingissä elämäntaidon valmentajan koulutuksen. Sieltä mukaan, niin omaan kuin koulutuskäyttöönkin, tarttui muun muassa kolmen h:n ohjelma: hidasta, hengitä, hymyile.

— Lisäksi jokaisen kannattaisi miettiä jonkinlaiseksi suoja- tai taistelukilvekseen, siis vaikeiden ja haastavien hetkien varalle, muutamia hyviä puolia itsestään tai asioita, joissa on aivan varmasti hyvä. Ne voivat olla yhtä hyvin kädentaitoja kuin luonteenpiirteitä. Joku voi olla hyvä vaikka ruoanlaitossa tai siinä, että kuuntelee musiikkia tai ystäviään.

Toukokuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Noora Västisen kummityttö syntyi. Sen innostamana kummitäti päätti kirjoittaa sadun.

— Kun tekstiä oli tullut kirjan verran, aloin miettiä kuvitusta. En uskonut, että osaisin tehdä sen. Kun olin 13–14-vuotias, oli opettajani näet sanonut, etten osaa piirtää. Tästä näkee,

Toukokuussa Noora Västinen lähtee kahden yst

le Nooralle tärkeitä muullakin tavoin. Hän mainitsee esimerkiksi muutamia vuosia sitten löytämänsä Rhonda Byrnen kirjoittaman kirjan The Secret, Salaisuus (WSOY 2008), joka kertoo ajatuksen voimasta.

— Kirjan avulla ymmärsin, miten ihminen luo ajatuksillaan omaa todellisuuttaan. Omat ajatukset määräävät, millaisten silmälasien läpi katson maailmaa ja näenkö, että juomalasi on puolityhjä vai puoliksi täysi. Näyttäisi olevan niin, että saat sen, mitä odotat ja haluat.

— Kirjassa puhutaan myös maailman viisausperinnöistä ja uskonnoista. Kaikissa niissä on samantapaisia lainalaisuuksia. Jokaisen ihmisen on itse ajateltava, tiedostettava ja oivallettava olennaiset asiat.

Nuorena Noora Västinen kertoo oppineensa pitämään kaikkia naruja omissa käsissään. Hän halusi, että kaikki oli hallinnassa. Hän halusi tietää kaiken ja päättää, mitä milloinkin tapahtuu, keiden kanssa ja mihin pyrkien.

Kun hän nyt Helsingissä eläessään ei ole enää tutussa pienen kaupungin ympäristössä, hän on huomannut, ettei hänen ole mahdollista vaikuttaa kaikkiin asioihin samalla tavalla.

— Niinpä olen alkanut kiinnittää huomiota

ulkoista maailmaa enemmän siihen, että hallitsen itseäni. Parasta, mitä voin tehdä hankalassa tilanteessa, on vain päättää, että minä kyllä pärjään.

— Jos joku pohtii vaikkapa, miksi tietty tilanne, perheenjäsenet tai ystävät eivät ole sellaisia kuin hän haluaisi, hän lataa siihen turhaa negatiivista energiaa ja kuluttaa aikaansa. Olisi parempi keskittyä asioihin, jotka ovat hyvin tai joille oikeasti voi tehdä jotakin.

Kaikenlaisia tilanteita voi Nooran mielestä miettiä siltä kannalta, voisiko niistä oppia jotakin tai voisiko alkaa niitä katsoa uudella tavalla. Noora kertoo oppineensa viime aikoina muutakin uutta itsestään.

— Monista ystävistäni huolimatta olin Jämsässä asuessani enemmän sellainen yksinpuurtaja. Uuden koulun ja ison ystäväpiirin myötä on yhteisöllisyys tullut minulle tärkeäksi asiaksi ja arvoksi.

— Se että olen osa jotain suurempaa yhteisöä, tuntuu tärkeältä. On vaikea ajatella, että pitäisi tulla toimeen ilman ystäviä, hyviä tyyppejä, joiden kanssa jakaa ajatuksia ja kokemuksia, pitää juhlia tai tehdä ruokaa.

Myös harrastuksissaan Noora tapaa uusia ihmisiä.

— Harrastan kontakti-improvisaatiota nykytanssin keskuksessa Zodiakissa. Se on tanssin ja liikkeen yhdistelmä, kehollista vuorovaikutusta, pyörätuolilla tai lattialla liikkuen. Lisäksi käyn edelleenkin uimassa ja toisinaan joillain teatteri-improvisaatiokursseilla.

Ystävien kanssa on aivan lähiaikoina toteutumassa yksi Nooran unelma.

— Toukokuun lopussa lähden kahden ystäväni kanssa kuukaudeksi interreilaamaan Eurooppaan. Tavoitteena on avartaa niin omaa kuin kohtaamiemme ihmisten maailmankuvaa. Lentoliput Portugaliin, josta aloitamme junailun, on jo ostettu.

Pitemmällekin ulottuvia unelmia on.

— Opintojen ja työharjoittelun myötä minulle on selvinnyt, että haluan tulevaisuudessa tehdä töitä etenkin nuorten kanssa, esimerkiksi ennaltaehkäistäkseni kiusaamista ja syrjäytymistä.

Uudella paikkakunnalla ensimmäiset

Noora Västinen puhuu myönteisen asenteen merkityksestä to 26.4. klo 12 Pirjon ja Pentin tarinatuvassa Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla.

kaverit löytyivät opiskelutovereista, ja heidän kauttaan tulivat tutuiksi kavereiden kaverit.

tävänsä kanssa Eurooppaan interreilaamaan tavoitteenaan avartaa omaa ja muiden maailmankuvaa.

Ulla-Maija Vilmi

Lyhytkasvuisuus Lyhytkasvuiset ovat pituudeltaan tavallisesti alle 140–150 senttimetrin mittaisia.

Suomessa on arviolta tuhat lyhytkasvuista ihmistä. Lyhytkasvuisuus on usein piilevä perinnöllinen ominaisuus. ●● Lyhytkasvuisuudelle tunnetaan lähes 500 erilaista lääketieteellistä syytä. Niitä ovat luissa olevien kasvuvyöhykkeiden tai luuston muodostumisen häiriöt, kromosomimuutokset ja hormonihäiriöt.

Lyhytkasvuisuus voi olla osa kehitysvammaisuuden oireyhtymää. ●● Synnynnäinen luustonhaurastumissairaus osteogenesis imperfecta on kollageenin, elimistön sidekudoksessa olevan valkuaisaineen ja perintötekijöiden säätelemän rakenteen virhe. Se on Suomessa noin 350 ihmisellä. Joillakin sairaus ilmenee vain vähäisinä muutoksina, toisilla liikuntavammoina ja kasvuhäiriöinä.

Sairaus ei vaikuta älylliseen kehitykseen. ●●

7

UUsi senioritalo saga HelapUisto

Avuksi tinnituksesta poisoppimiseen

Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti. ARA-kohde. Monipuoliset palvelut ja hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Varaa esittelyaikasi nyt.

TINNITUSNOISERIT JA KUULOKOJEET

saga Helapuisto Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki lisätiedot p. 09 3541 5000

HERÄNNÄISSEURAT

PSYKOANALYYTTINEN TERAPIARYHMÄ alkaa alkuvuodesta 2013 Tikkurilassa.

Tiedustelut: psykologi Ulla Rissanen, ryhmäpsykoanalyytikko VET (Kela, Valvira), puh: 050 346 9516, sp: ulla@tikkurilanterapia.fi Lisätiedot: www.tikkurilanterapia.fi

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

TIKKURILAN TERAPIA

Pirjo Kantala

-lehti järjestää taas suositun Keväisen tapahtuman yhdessä Tuomasmessun kanssa

Pe 20.4. Ei kotiseuroja Juustilla Sipoossa. Siirretty toukokuulle.

La 21.4. klo 18 Mika Nuorvan konsertti Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hki. Su 22.4. klo 10 Kirkkopyhä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hki. Saarnaa Hannu Vapaavuori, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13, Hki. Saarnaa Pekka Vaaramo. Soppa ja seurat. klo 18 Rajamäen kirkon srk-salissa, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ti 24.4. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 25.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Tutustu kuulokojeuutuuksiin www.kuulohansa.fi tai tilaa maksuton esite!

Kuulohansa Oy Soidintie 8 - HELSINKI (Malmi) (09) 345 5300 - www.kuulohansa.fi Kuulokojeet, tinnitusnoiserit ja kuulontutkimukset yksityisesti - jonottamatta

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme

Palveleva puhelin

01019 0071 Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Kutsu Sinulle

VAPAA PÄÄSY

ikimuistoiseen iltapäivään!

Tervetuloa la 21.4. klo 13-17 Mikael Agricolan kirkkoon Tehtaankatu 23, Helsinki  Tuomaspappi Pirjo Kantala johdattaa meidät Iina Vintturi

Pirkko Siltala

      

Olli Valtonen

Pirjo Wesaniemi

www.askellehti.fi

8

päivään Psykoanalyytikko, filosofian lisensiaatti Pirkko Siltala: Masennuksesta toivoon Yhteislaulua johtaa tuomaskanttori Inna Vintturi Joel Hallikaisen konsertin teemana Tule näkyväksi Rovasti Olli Valtonen: Luottamuksesta voimaa Juontajana Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi Päätämme illan yhteiseen vesperiin Väliajalla voi ostaa kahvia, lehtiä, kirjoja ja levyjä ystävähintaan!

Joel Hallikainen

www.tuomasmessu.fi

Ostetaan huoneistoja Parempaa hoitoa

H

ASUNTO RAHAKSI!

EspEri CarE

Uusi hoivakoti itäkeskuksessa Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista vastaavatussa viihtyisässä Hoivakoti Vanhalinnassa. Muistathan, että voit käyttää palveluseteliä asumispalveluihin.

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

OSTETAAN parvekkeellinen yksiö-kaksio

010 4088 136 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

Seniori, tarvitsetko kotiapua?

Sivinalta saat apua kotisiivoukseen, kodinhoitoon, asiointiin ja vaikkapa ulkoiluun. Sivina Oy on rekisteröity yksityisen sosiaalipalvelun tuottaja ja meillä on mahdollisuus tarjota arvonlisäverotonta palvelua senioriasiakkaillemme.

Kodinhoito- ja avustuspalvelut ovat kotitalousvähennykseen oikeuttavaa palvelua.

Martinlaakso-Louhela-Myyyrmäki Tarjoa: anna.jarvi@gmail.com Puh. 0400 298877 OSTETAAN MYYRMÄESTÄ Lapsiperhe haluaa ostaa 3-4 h + (s) + (p/piha) Iskostie, Iskoskuja, Piikuja, Huddingenpolku, Ruukuntekijäntie jne. P. 040-417 3391

Hautauspalveluja

ämeenkylän kirkko täyttyy legendaaristen lauluntekijöiden musiikista, kun Valon kaiku -kuoro ja Hämeenkylän kamarikuoro esiintyvät 40 laulajan voimin Elämälle!-yhteiskonsertissa.

— Mukana on todella maukkai- Valon Kaiku -kuoro on perustettu vuonna 2002. ta kappaleita. Ossä vesissä, kertoo kanttori Hannu kar Merikannon kauneimmista Lehtikangas. sovituksista on tehty kuoroversiOhjelma 10 euroa. ot. Mukana on myös Toivo Kuulan isoimpia kuoroteoksia. Tiedossa on Elämälle!-kuorokonsertti tunnelmia laidasta laitaan: kevätriemua ja välillä soudellaan syvisla 21.4. klo 19 Hämeenkylän kirkossa

Palveluja tarjotaan MITOIN KUIN MITOIN

Ota yhteyttä alueesi palveluesimieheen ja kerro miten voimme auttaa juuri sinua tai lähimmäistäsi.

Sivina Vantaa Leinikkitie 20 A vantaa@sivina.fi puh. 050 358 5150

Kevätriemua ja syviä vesiä

Tip Top Siivous

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Kiinteistönvälitystä

siivousta jo vuodesta 1995

-

Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi?

Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, uusimme lattiat ja remontoimme keittiöt.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

kodinhoidon veroväh. 45%

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi KOTISIIVOUSTA

Asunto 24

Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry (Polli) on Vantaalla ja Helsingissä toimiva omaishoitajien ja heidän läheistensä ohjaus-, neuvonta- ja tukijärjestö. Polli järjestää kaksi iltapäivää Vantaalla Tikkurilassa

Vapaaehtoistalo Violassa (Orvokkirinne 4)

ma 23.4. klo 13 -15

puhutaan omaishoitajille suunnatuista turvapuhelinpalveluista mukana Jarkke Penttilä Esperi Care Oy:stä ja Sirkka-Liisa Kuoppamäki Pollista

ma 28.5. klo 13 -15

Kevätlaulajaiset, lauletaan yhdessä tuttuja kevät- ja kesälauluja Molemmilla kerroilla kahvitarjoilu ja mahdollisuus keskustella Pollin työntekijän kanssa omaishoidon kysymyksistä

Etusivu

Oletko myymässä ?

Koti on sydämen asia, siksi välitämme.

Soita 040 777 1000 Palkiomme 3,2 % sis. alv:n tai sopimuksen mukaan.

Tehokasta välitystä

VANTAAN

Hinnasto

Referenssit

Yhteydenotto

Yhteystiedot

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

Kaikki kodin remontit luotettavasti 050 308 1010 Rekrytointi www.remonttivarma.fi IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Sipoo Talma 38 km helsingistä

24 LKV tarjoaa asiakkaallemme laadukasta,- kiinteistö- ja vuokravälitystä Vantaa • Asunto Helsinki • Espoo • Kerava Suur-Helsingin talousalueella. toimistomme sijaitsee Helsingin kulosaaressa.

Kun olet myymässä tai ostamassa, älä epäröi kääntyä puoleemme.

Vuokrata halutaan

Kokouksia

Asuntokauppa on asiakkaallemme ainutlaatuinen tapahtuma joten panostamme henkilökohtaiseen ja yksilölliseen palveluun. kokemuksemme takaa parhaat asiakassuhteet myyjälle ja mahdollistaa nopean kaupan toimeksiannoistamme. oikotie kohde 7158493

Agricolankatu 7.

Ilmainen arviointi Tehokas markkinointi Edulliset välityspalkkiot

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto

Edut

Ota yhteyttä!

09-4289 0022 kokoontuu tiistaina 24.4.2012 klo 18.00 info@asunto24.fi

Nopeat myyntiajat Ammattitaitoinen henkilökunta Ei palkkiota ellei kauppaa

Ostetaan

www.vantaanlauri.fi

Myyntikohteet

www.asunto24.fi

Palvelumme

www.suurellasydamella.fi

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

IKKUNOIDEN PESUT, Muutot • Muuttolaatikot Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv.

• Kuljetukset • Kalustekasaukset p. 045 888 2636 www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Uudet kohteetwww.kaijaclean.fi

info@asunto24.fi

Lisätietoja POLLIsta p. 040 5332 710

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

KOTISIIVOUSP

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ota yhteyttä »

Vantaan seurakuntien Cityasumista virastotalon auditoriossa, parhaimmillaan. 1h, avok, kph, wc 53,5m² Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka Minilinna Ruotsi seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 16.4.2012 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hammashoitoa Kolbäck, Halstahammar, Ruotsi Upea erikoinen toimiva kokonaisuus 9h, 3 kph 450m²+20m³ tontti, oma, 5085m²

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakehttp://www.asunto24.fi/[29.03.2012 10:43:38] lupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

9

Vantaan seurakunnat 19.4.–26.4. us. Ehtoollinen. Eero Voutilainen, Tarja Korpela, Liisa Pietilä.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Hakunila

Lapsille

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10—14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna la 21.4. klo 10–13 ja ke 25.4. klo 17–19.

Messu su 22.4. klo 12. Tarja Meijer, Outi Noponen.

Kohtaamispaikka su klo 17. Tarjolla tilaa ja aikaa kohdata toinen ihminen ja Elävä Jumala. Mukana Hans Tuominen ja HowManyMothers lauluyhtye.

Matalan kynnyksen maanantai 23.4. klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma klo 16.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 24.4. klo 13. Kristilliset eläkeläiset vierailee.

Raamattupiiri ti klo 18.

Virsivartti ke 25.4. klo 12.30.

Käsitöillä hyvää -ryhmä ke 25.4. klo 14–16.

Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke 25.4. klo 18. Luennot: Herran Jeesuksen rukouksen suojissa ja Kärsimyksen tietä ylösnousemuksen iloon. Jari Araneva.

Viikkomessu to 26.4. klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai 20.4. klo 11.

Hartauden jälkeen tarjolla puurolounas.

Messu su 22.4. klo 10. Messun toimittavat kirkkoherra Hans Tuominen, Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, kanttorina Kristiina Nurmi, Cecilia-kuoro. Messun jälkeen Länsimäen Marttojen 10-vuotisjuhla ja kirkkokahvit.

Peittopiiri ti 24.4. ja 17.4. kello 11–13. Neulomme tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 26.4. 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Hiljaisuuden ilta ti 24.4. klo 18.

Oma elämäntieni ja Pyhän kaipa-

Pyhäkoulu su 22.4. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D sekä to 26.4. klo 18–19 Hyvärisillä, Riekkomäentie 8. Kotipyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki yli 4-vuotiaat lapset tai koko perhe yhdessä.

Rukoushelmipyhäkoulu neljänä sunnuntaina 15.4.–6.5. klo 11– 12 Vaaralan kirkolla.

Kesäkerhoon ja syksyn päiväkerhoihin haetaan nyt huhtikuussa. Ilmoittautumislomake löytyy netistä, kirkkoherranvirastosta ja kirkoilta. Lisätiedustelut Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051.

Kastettu Ilja Antero Aroalho, Linnea Anna Sofia Lahtinen, Eva Illusia Ylijääski, Ellen Aurora Kärkkäinen, Adele Julia Mavunda.

Hautaan siunattu Toivo-Otto Riannel 90 v, Hilkka Julia Korkalainen 71 v, Hannu Antero Kolkka 70 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 22.4. klo 10. Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Rippikoulujen isosten ja apuohjaajien siunaaminen tehtäviinsä.

Seurakuntailta. Erilainen, samanlainen to 19.4. klo 18.30.

Asiaa kristittyjä ja islaminuskoisia yhdistävistä ja erottavista piirteistä. Vieraana Muhamed Husein.

Miesten varaosapäivä la 21.4. on peruttu.

Elämälle! Valon Kaiun ja Hämeenkylän kamarikuoron konsertti la 21.4. klo 19. Ohjelmassa Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon musiikkia. Kuoroja johtavat Hannu Lehtikangas ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e.

Rukouspiiri ti 24.4. klo 18.30.

Leipää ja viiniä ➤

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 25.4. klo 18. Arja Johansson kertoo Sanansaattajien Hanna-työstä.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 19.4. klo 11. Vierailijana rovasti Martti Laitinen.

Lapsille ja perheille Retki Muumimaailmaan ti 12.6.

Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 9 ja paluu n. klo 19. Hinta aikuisilta 45 e, 3 vuotta täyttäneiltä lapsilta 32 e ja alle 3-vuotiailta 5 e.

Hinta sisältää matkat, lounaan ja sisäänpääsymaksun. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoniatoimisto p. 09 830 6472 tai lapsityön toimisto p. 09 830 6457.

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 25.5.

Varhaisnuorille Räyskälän kesäleiri 7–14-vuotiaille 6.–9.8. Räyskälän leirikeskuksessa Lopella. Leirillä askarrellaan, touhutaan ulkona, vietetään hartaushetkiä, uidaan ja saunotaan. Leirin hinta on 90e.

Ilmoittautuminen 24.6. mennessä: vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Kastettu Niilo Aarne Koikkalainen, Jaakko Urho Liuha, Beada Ona Victoria Saraste, Jasmin Karoliina Kyynäräinen, Eemil Oskari Huttunen.

Avioliittoon kuulutettu Liisa Eveliina Tuominen ja Teemu Kristian Paakki.

Hautaan siunattu Jaakko Samuel Mannila 79 v.

Runopiiri ma 23.4. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 23.4. klo 18.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 23.4. klo 18.30.

Miesten raamattupiiri ti 24.4. klo 18. Käydään läpi Apostolien tekoja pastori Risto Auvisen johdolla.

Rauhanyhdistyksen seurat ti 24.4. klo 19.

Katulähetys ke 25.4. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 25.4. klo 13, Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.4. klo 18, Nonna Lemola-Palm ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 25.4. klo 18.30. Rentoudutaan! Hieronnan ja rentoutuksen erilaisiin tekniikoihin tutustuttaa Eea Haaranen.

Lastenhoito järjestetty.

Rukousryhmä ke 25.4. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 26.4. klo 13, Anne Saviranta, perhekerhon lapset vierailevat. Myytävänä kortteja lähetystyön hyväksi.

Varaventtiili-iltojen suunnittelupalaveri to 26.4. klo 17–19, kirkkosali II. Varaventtiili on seurakuntalaisten omista ideoista lähtevää toimintaa ja iltoja järjestetään joka toinen keskiviikko. Ohjelma rakentuu klo 18 alkavasta messusta, teehetkestä ja eri teemoihin liittyvästä toiminnasta tai keskustelusta.

Miesten saunailta to 26.4. klo 18, Vesa Ruokonen.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 20.4. klo 13, Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 26.4. klo 11–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 19.4. klo 13, Nonna Lemola-Palm.

Naisten saunailta to 19.4. klo 18.

SPR:n verenluovutus pe 20.4. klo 12.45–20.

Messu su 22.4. klo 10, Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Kylväjäpiiri su 22.4. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 22.4. klo 10, Satu Kurvinen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit ma 23.4. 1-vuotiaat klo 12.15–12.45, 2-vuotiaat klo 12.45–13.15, 3–5-vuotiaat klo 13.15–14. Paikka seurakuntasali, Merikotkantie 4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Perheleiri Holman kurssikeskuksessa 17.–19.5. Hinta aikuisille 35 euroa ja lapsille (yli 3-v.) 15 euroa. Ilmoittautumiset pikaisesti kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550. Lisätiedot Lea Heikkilä, p. 050 336 5865.

Muuta Vanhemman väen kevätretki Holman kurssikeskukseen

Klaukkalaan to 31.5. Lähtö Mikkolan Shellin pihalta klo 9 ja Korson kirkolta Filmntownin edestä noin klo 9.10. Paluu Holmasta klo 16. Ohjelmassa luonnosta nauttimista, hiljentymistä, saunomista ja ruokaa. Retki maksaa 23 euroa, joka laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 15.5. mennessä. Lisätietoja Anne Savirannalta, p. 050 599 9068.

Kastettu Eemil Joonatan Liljeström, Rauha Unna Orvokki Laaksonen, Minja Kristella Haukka, Kalle Julius Aro, Sara Emilia Lindén, Hilda Lumi Helmiina Nummelin, Camilla Olivia Ahlgren, Andrus Joona Roos, Jooa Julius Hyökki, Christian Veikko Tapani Willström, Roope Viljam Ensio Kutvonen, Eevi Linnea Nuutinen, Jere Iikka Mattias Rusanen, Topi Nestori Mölsä, Eevert Kaarle Hakkarainen.

Hautaan siunattu Pentti Olavi Järvinen 80 v, Kirsti Orvokki Pekonen 63 v.

Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Rukouspäivä Rukous-ASKI la 21.4. klo 12–14.30, yhdessä Vantaankosken seurakunnan kanssa.

Perheiden raamattupiiri ti 24.4. klo 18.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39

Informaatiotilaisuus ke 25.4. klo 17.30. Aiheena Päiväkummun seurakuntatalon tontin kaavamuutos. Kirkkoherra Mikko Matikainen, Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki, Vantaan vammaispalveluista Elli Luoma ja Mikaela Westergård sekä Markku Toivakka, joka on laatinut luonnoksen hankkeesta.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–ke klo 9–15, to 19.4. suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys vain kirkolla ti ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Konfirmaatiomessu (Holma) su 22.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Noora Hultin.

Soi kunniaksi Luojan — Janne Maaralan soolopianokonsertti su 22.4. klo 15.

Kohtaamisia sanan äärellä su 22.4. klo 17.30. Pekka Jokirannan aiheena Hengellisessä erämaassa, musiikki Päivi Pitkäranta & bändi. Lasten kerhon aiheena Lauletaan yhdessä.

Aamurukous ma klo 9.

Vantaan Nikkaristien palaveri ma 23.4. klo 12–16. Ohjelmassa yhteislaulua, keskustelua ja porinaa kahvin ja suolaisen purtavan äärellä. Mahdollisuus saunomiseen klo 14–16.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Iltamessu ke 25.4. klo 20.15.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.4. klo 12 alkaa Marttojen valmistamalla lounaalla (5 e). Päivän aiheena Positiivisuuden voima. Vieraana Noora Västinen.

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Isko 1 ti 24.4. klo 18 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Ihmeelliset rukoushelmet -periodipyhäkoulu torstaisin 19.4.– 10.5. klo 17.30–19 Päiväkummun seurakuntatalossa. Jos lapsi on alle 4-vuotias, vanhemman on hyvä olla mukana.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Muuta Veteraanipäivä Holmassa ti 24.4. klo 10–15. Ohjelmassa virsiä, hartaus, musiikkia, Vetresin tervehdys, veteraanin puheenvuoro, lounas, everstiluutnantti Veli-Matti Rintalan alustus ja keskustelua sekä kahvitarjoilu. Bussi 1, lähtö klo 9 - paluu Holmasta klo 15 (samaa reittiä takaisin): Korson kirkko – Rekolan kirkko (Rekolantien pysäkki) – Koivukylän asema – Asolanväylä – Tikkurilan kirkko – Kuriiritie – Holma.

Kastettu Alex Henry Käkelä, Nicholas Valentin Käkelä, Matilda Maija Mirjam Mattila.

Hautaan siunattu Pirjo Annikki Strengell 62 v.

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Hyvä paimen.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 23, Miika 7:14–20, Hepr. 13:20–21 ja Joh. 10:1–10.

Kohti lähdettä

Miika 7:14

Lasten kasvua seuranneet vanhemmat tietävät, kuinka pienen lapsen vilpittömän ja ihailtavan elämänilon toisella puolella on vielä kovin ohut käsitys ympäröivästä maailmasta.

Vanhempi tietää huomattavan paljon enemmän elämästä ja sen lainalaisuuksista.

Mutta miten on, kun asetamme aikuisen Jumalan rinnalle. Ovatko aikuiset silloin lapsen kaltaisia, vielä paljon oppimassa elämän olennaisista asioista?

Voimme joskus ajautua elämän nopeasti liikkuvassa virrassa kauas ihmisyyden ja elämän alkujuurilta. Sydämessä voimistuu hiljaa tyytymättömyys. Sisin kaipaa ravitsevampaa ravintoa. Jano ei sammu suusta alas menevillä nesteillä. Tuntuu kuin sielu olisi yksin metsässä kaukana hedelmätarhoista.

Hans von Schantz

Paimenna, Herra, sauvallasi kansaasi, kaitse omaa laumaasi, joka asuu yksin keskellä metsää, kaukana hedelmätarhoistaan.

10

Hämeenkylän kirkon takkahuoneessa.

Jos tunnet jotain yllä kuvatun kaltaista sydämessäsi, olet jo liikkeellä kohti Jumalaa ja Jumala sinua. Sisin on alkanut hengittää ja hapuilla elämän lähteen suuntaan.

Jeesus, hyvä paimen, puhuu ihmisen sydämissä rakkauden ja välittämisen tunteilla. Hän antaa anteeksi, kun jokin painaa mieltä. Hän säteilee arvoa ja rakkautta arjen askeliin. Välittää voimaa ja tunteita elämän valintoja varten. Hyvä paimen antoi itsensä maailmalle ikuisen elämän leiväksi.

Herra Jeesus, minun paimeneni. Kulje kanssani tämän päivän matka, huominenkin. Kiitän sinua elämänlahjasta, jonka olen saanut. Ravitse minua ikuisen elämän ravinnolla.

Janne Silvast Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra

Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Virasto, varaukset ja päivystävän papin vastaanotto on suljettu to 26.4.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Suljettu to 26.4.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Suljettu to 26.4.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 22.4. klo 12. Emilia Helavuo, Jaakko Hyttinen, Iina Katila ja Samppa Laakso.

Hiljainen musiikkiretriitti to 26.4. klo 19.10 Kanttori Samppa Laakso, pastori Sonja Turunen, Nuorten aikuisten lauluryhmä.

Tule kiireen keskeltä rauhoittumaan tunnelmalliseen kirkkoon.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 19.4. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 19.4. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 19.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin -ryhmä to 19.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Laulupiiri pe 20.4. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 21.4. klo 15 Olotilassa.

70-vuotaiden kutsumessu su 22.4. klo 10. Toni Fagerholm, Tiina Komulainen, Simo Santaranta.

Inkeripiiri su 22.4. klo 15 kahviossa, Päivi Helén.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 23.4. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 24.4. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 24.4. klo 13 neuvotteluhuoneessa, vieraana Tuula Sysimies.

Keski-Vantaan musiikkiopiston Suzuki-konsertti ti 24.4. klo 18. Konsertissa esiintyvät opiston viulu- ja sello-ryhmät sekä Suzuki-pianistit. Vapaa pääsy.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 24.4. klo 18.30 nuorisotilassa, kaikki lauluhaluiset tervetuloa. Tiedustelu Terje Saard p. 050 4343043.

Arki-illan ehtoollinen ja kirkkokahvit ke 25.4. klo 18. Maria Koukkari, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 26.4. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 26.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Ilorieha su 22.4. klo 11–14. Koko perheen tapahtuma. Arpajaiset, askartelua, lelukirppis,

on tarkoitettu 2009 syntyneille lapsille ja ne kokoontuvat 1–2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu on 1x2 tuntia 40€ ja 2x2 tuntia viikossa 70€. Kerhot alkavat viikolla 34.

Tiedustelut lapsityönohjaaja Päivi Romula paivi.romula@evl.fi tai p. 050 4103863.

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Kastettu

Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 25.4. klo 18. Ulpu Leino, aiheena Etiopian nuttu- ja vesiprojektit. Lapsille omaa ohjelmaa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 20.4. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 25.4. klo 17.30. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 25.4. klo 12.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Iso 1E – koulutus su 22.4. klo 16.30 Wintillä.

Näytelmäkerho ma 23.4.

11–21-vuotiaille nuorisotilassa klo 18–20.

Iso 1B -koulutus ti 24.4. klo 16.30 rippikouluokassa.

Iso 1A -koulutus ke 25.4. klo 16.30 rippikouluokassa.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Koululaisille Kesäkerhot 4.–21.6. ma–pe klo 9–15. Kerhopaikat Viertolan koululla ja Ylästön seurakuntatalolla. Hakuaika alkaa 23.4. klo 11 soittamalla Viertolaan p. 050 575 1787 tai Ylästöön p. 050 370 2705.

Iltapäiväkerhotoimintaa 1–2-luokkalaisille. Kerhot alkavat 14.8. Ylästössä, Viertolassa ja Tikkurilassa. Hakuaika käynnissä.

Haku Vantaan kaupungin kautta. Lisätietoja saa p. 050 327 1634 merja.salo@evl.fi.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulut sunnuntaina 22.4. klo 10–11 Tikkurilan kirkolla,Ylästössä sekä klo 11–12 Ristipuron, Kartanonkosken seurakuntatiloissa. Ilolassa Ilorieha.

Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811 maaret.hirvensalo@evl.fi.

Päivä- ja vekkulikerhojen haku alkanut. Ilmoittautumiskaavakkeita saa kirkkoherranvirastosta, kerhopaikoista ja Tikkurilan seurakunnan kotisivulta.

Kaavake palautetaan kerhopisteeseen, kirkkoherranvirastoon tai lapsityöntoimistoon, Unikkotie 5 A, 01300 Vantaa. Ryhmät jaetaan toukokuun puolessa välissä ilmoittautumisjärjestyksessä. Tieto koteihin lähetetään kesäkuun alussa. Kerhopisteet Ilolassa, Kartanonkoskella, Pakkalassa, Ristipurossa,Tammistossa, Tikkurilassa ja Ylästössä. Päiväkerhot kokoontuvat säännöllisesti 2 kertaa viikossa ja niihin otetaan 2008–2007 syntyneitä lapsia. Lukukausimaksu: 2x3 tuntia viikossa maksaa 80€. Sisaralennus on 50 prosenttia. Kerhot alkavat viikolla 34. Vekkulikerhot

Muuta Eläkeläiskerho ma 23.4. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa.

kertomaa ke 25.4. klo 18.30.

Kirkkoherra Hannu Pöntinen, TT, teologinen erityisasiantuntija Mari Pöntinen ja Jakaranda-kuoron kvartetti jakavat tietoa, kokemuksia ja elämyksiä Botswanasta musiikin, tutkimuksen ja kokemusten pohjalta.

Eläkeläiskerho to 26.4. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 26.4. klo 17.30 kerhohuone 4.

Jani Laukkanen

Tikkurila

seikkailurata, ilmapallomyyntiä, kasvomaalausta, myynnissä käsitöitä ja Yhteisvastuutuotteita.

Myytävänä makkaraa, vohveleita, kahvia, mehua ja pullaa. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lisätiedot: p. 050 5111674 / Toomas Takala.

Sanan ja rukouksen ilta su 22.4. klo 18. Musiikkipainotteinen ilta, aiheena Todistuksia.

Pastori Jarkko Korhonen, Quo Vadis-kuoro kanttori Iina Katilan johdolla. Kahvitarjoilu.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lauri Matias Lindén, Saimi Lyydia Wendland, Nelli Helinä Kääriä, Sanni Olivia Rantanen, Sylvi Ellen Pottonen, Väinö Oskari Jokela, Oliver Johan Reinhold Henrichs, Waltteri Ennu Antero Hämäläinen, Lotta Matilda Koskela, Mikael Oscar Lindén, Nicolas Alexander Tervo, Joona Juhani Pettersson, Elmo Sakari Auno, Emilia Tellervo Tuulia Tammesvirta, Aleksi Paavo Elias Kauppinen, Heidi Johanna Pohjanheimo, Noel Casper Rusila, Eemil Johannes Janinpoika Peräkasari, Eetu Verneri Auno, Ronja Alma Irene Kilpeläinen, Ronja Emilia Mähönen, Saga Taimi Tuulia Hietala, Kero Vihtori Hämäläinen, Kasper Anders Kadenius, Amanda Ellen Tori.

Avioliittoon kuulutettu Tony Mikael Kaspersson ja Noora Elisa Timonen, Tomi Viljo Antero Nordman ja Minna Emilia Onkalo, Roope Edvard Relander ja Anne Marjatta Väistö.

Hautaan siunattu Mauno Mikael Tjäder 85 v, Olli Juhani Vuojolainen 73 v, Taina Kyllikki Kokkala 71v, Reijo Antero Huhtala 61 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Eläkeläiskerho to 19.4. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 19.4. klo 17.30 kerhohuone 4.

Riparilauluilta to 19.4. klo 18.

Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulattavat tuttuja rippikoululauluja, kaiken ikäisille.

Puhallinorkesteri Louhen konsertti pe 20.4. klo 19. Joht. Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Messu su 22.4. klo 10. Saarna Hannu Pöntinen, liturgia Irmeli Englund, kanttori Kari Jerkku.

Pyhäkoulu su 22.4. klo 10 kerhohuone 4.

Eläkeläiskerho ti 24.4. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 24.4. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 25.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 25.4. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Makuja maailmalta — Afrikan

Marja-sarja: Vantaan musiikkiopiston konsertti to 19.4. klo 19. Vapaa pääsy.

Eläkeläiskerho ke 25.4. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 25.4. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Vauvakirkko su 22.4. klo 11.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Maija Maltela. Kirkkokahvit ja -soseet.

Marja-sarja: Athina, Athina... kreikkalaista musiikkia su 22.4. klo 17. Duo Zorbas: Maaria Vannemaa – laulu ja viulu, Kari Vannemaa – busuki ja orientaalisyntikka. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Eläkeläiskerho ti 24.4. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 19.4. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 19.4. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 23.4. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 26.4. klo 13– 14.30.

Käsityökahvila Kantapään kautta to 26.4. klo 18–20. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 26.4. klo 18.30–20.30 Olotila.

Vantaanlaakson kerhotila Naapurinkuja 2

Naapurikirkko su 22.4. klo 15.

Sanajumalanpalvelus, johon on kutsuttu uusia ja vanhoja naapureita Vantaanlaakson alueelta. Mukana pastori Maari Santala, kanttori Maija Maltela sekä Vantaanlaakson kerhojen lastenohjaaja Salme Lehtinen. Kirkkokahvit.

Messu su 22.4. klo 10 Länsimäen kirkossa. Messun toimittavat kirkkoherra Hans Tuominen ja Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä (kuvassa). Kanttorina Kristiina Nurmi. Cecilia-kuoro. Messun jälkeen Länsimäen Marttojen 10-vuotisjuhla ja kirkkokahvit.

lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 14–15.30, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Kastettu Jere-Matias Ensio Pennanen, Onni Jeremias Komulainen, Siiri Maria Lyydia Veteläinen, Valtteri Lauri Olavi Liinakoski, Toivo Oskar Johannes Mannola, Minttu Matleena Granström, Iines Rauha Justiina Saari, Elina Aurora Kolonen, Anni Juulia Immonen, Ella Aliisa Huuhtanen, Eliel Juhani Pasanen, Nelli Alina Aleksandra Lehtonen.

Oskari Matias Syrjälä ja Mari Annika Kivioja, Simo Esa Kaleva Koivuniemi ja Sari Irene Salonen.

Gerda Elvira Tillander 95 år, Nils Osvald Kihlman 85 år, Johan-Erik Österlund 65 år, Runar Edvard Söderström 91 år, Björn Wilhelm Korander 88 år.

Hautaan siunattu Meeri Marjatta Määttänen 90 v, Laini Martta Vantunen 88 v, Maila Terttu Tuulikki Soini 87 v, Kaija Sinikka Tukia 83 v, Irma Inkeri Simola-Isaksson 81 v, Ilpo Lennart Karrikka 74 v, Osmo Juhani Pekkala 68 v, Matti Kalevi Piskunen 60 v, Aila Kyllikki Nyman 59 v, Aili Elina Makkonen 56 v.

Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 22.4. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Äiti–lapsi-ilta ti 24.4. klo 18.15– 19.45. Tule viettämään aikaa lapsesi kanssa yhteisen tekemisen merkeissä.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18.

Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (Govi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä

Fabian Gustaf Treuthardt, Anton Juhani Tolvanen, Bella Wilhelmina Kahila.

Döda

Kaivosvoudintie 3

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu

Döpta

Avioliittoon kuulutettu

Kaivosristi Eläkeläiskerho ke 25.4. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 25.4. klo 19–21.

Sjöskog diakonikrets ti 24.4. kl.

13 hos Ilse Lindberg.

ViAndakören övar ti 24.4. kl.

13.30 i Dickusby kyrkas sal, Nina Fogelberg.

Har du visor min vän? on 25.4. kl. 14 allsång på Folkhälsanhuset i Dickursby. Gunnar Weckström o Nina Fogelberg.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 26.4. kl. 13 i Håkansböle kyrka.

OBS! Anmälningar till sommarens barnläger tas emot ti 24.4. kl. 10-12 av Anu Paavola, 050 544 2671 och Daniela Hildén, 050 566 8112. Du kan också anmäla dig via en elektronisk blankett som finns på vår hemsida fr.o.m. 24.4. kl. 9.45.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys- ja puhelinaika ti 24.4. klo 9–11 p. 050 346 8358 diakoniakeskuksessa.

Kuurojentyö

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må-fr kl. 9-13

Verksamhet Högmässa sö 22.4. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 22.4. kl. 12 i S:t Martins kapell, Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Familjecafé, ett samarbete med Folkhälsan må 23.4. kl. 9-12 i Martinristi. Värd Katja Kairisalo.

Foibekretsen må 23.4. kl. 14 i Foibe servicehus.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 24.4. kl. 13 i S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 24.4. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa.

Viittomakielinen tuunauspiiri ke 25.4. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen perhekerho pe 27.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B. Lastenhoito klo 10–11.

Patikointiretki Kevätlauantai 5.5. klo 10–15 Sipoonkorvessa. Noin 10 kilometrin patikointi eräopas Simo Ellilän johdolla. Mukaan kunnon jalkineet, säänmukaiset vaatteet ja retkieväät. Lähtö kimppakyydein Vantaan seurakuntien talon parkkipaikalta, Unikkotie 5. Hinta 20 e. Ilmoittautuminen 28.4. mennessä elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282. Ilmoita tarvitsetko, vai voitko tarjota kyydin.

11

koonnut Nina Riutta

Rodeo / Pedacom

2012 jKr. Messuun kielikylpyyn?

Helsingebygdens kör on vantaalainen sekakuoro, jossa on 42 laulajaa. Kuoron johtajana vuodesta 1996 on toiminut kanttori Håkan Wikman.

Helsingebygdens kör, johtajansa ja urkuri Henrico Stewen matkaavat Helsingin puolelle ja esittävät Malmin kirkossa modernin messun lauantaina 21.4. kello 18.

— Mässa i staden on sävelletty vuonna 2009 ja sen sävelkieli ja teksti elävät nykymaailmassa.

Messu on omistettu nimenomaan kaupungille ja kaupunkilaisille, kertoo Wikman.

Urkuri Stewen on kotoisin Hollannista, mutta hän on asunut Suomessa jo viitisentoista vuotta. Stewen on aiemmin tehnyt vantaalaiskuoron kanssa yhteistyönä Mozartin suuren c-mollimessun.

Noin tunnin kestävästä messusta ja sen kiehtovista sävelistä nauttiessaan saa kirkon penkissä istuva tarvitessaan samalla kielikylvyn, sillä Helsingebygdens kör on — niin kuin nimestä voi jo päätellä — ruotsinkielinen kuoro.

Tilaisuuteen on ilmainen sisäänpääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.

Jani Laukkanen

Istuta vaikka omenapuu.

Maailmanparannusähky Lähes mitä tahansa sosiaalista tai taloudellista oikeudenmukaisuutta maailmassa haluat puolustaa, sille löydät jalansijaa Suomen sosiaalifoorumista. Siellä sanotaan suorat sanat uraaniteollisuudesta, virolaisten duunareiden kohtelusta, lasten ja nuorten kasvatuksesta ja koulutuksesta, ilmastopolitiikasta, uskontojen ja uskonnottomien rinnakkainelosta, tuloeroista, demokratiahuijauksesta, rauhasta, sukupuolten määritelmistä, ruuan riittävyydestä, pyöräilystä, tekijänoi-

keuksista, matkailun ympäristöhaitoista ja vammaisista.

Eikä unohdeta ajankohtaisia Syyriaa ja Talvivaaraa. Niin ja taidekin voi muuttaa maailmaa.

Jos liika tuntuu liialta, aina voi aloittaa yhdestä asiasta. www.sosiaalifoorumi.fi.

Suomen sosiaalifoorumi 21.–22.4.

Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki.

Antti Viitala

”Curling-vanhemmat tasoittavat lapsensa tietä liikaa, ja niinpä lapselta riistetään lapsen kokoiset pettymykset, jotka ehdottomasti kuuluvat lapsen kasvuun.”

Håkan Wikman johtaa kaupunkimessun kuoroa.

Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala kirjassaan Lapsuus hoidossa?

(Gaudeamus 2012)

Tulevaisuuden oviin Maailmassa on juuri nyt enemmän nuoria kuin koskaan: 15–24-vuotiaita on noin 1,2 miljardia. Heistä lähes 90 prosenttia asuu kehitysmaissa.

Kirkon Ulkomaanavun uusi kampanja keskittyy näiden nuorten tulevaisuuteen.

19.4. Onnea, Pilvi!

Anna avain ammattiin.

Avain ammattiin -kampanjan tavoitteena on antaa konfliktista toipuvien maiden nuorille mahdollisuuksia koulutukseen ja työllistymiseen.

Kampanjan nettisivuilla voi lukea eri maista tulevien nuorten bloggauksia ja allekirjoittaa vetoomuksen kehitysmaiden nuorten toimeentulon puolesta.

Sivuilla voi myös antaa lahjoituksena avaimen nuorelle parempaan elämään,

Pilvi on 1940-luvulla syntynyt luontoaiheinen etunimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1984. Se sijoitettiin samalle päivälle Pälvin kanssa äänneasunsa vuoksi. Pilvi-nimen pidempi muoto on harvemmin käytetty Pilvikki. ●● Aiemmin tämän päivän kohdalla suomenkielisessä almanakassa on ollut Bernhard, joka oli keskiajan mystikko. Hänet tunnetaan syvällisenä luonnon ihmeiden tutkistelijana ja Kristuksen kärsimysten mietiskelijänä. ●● Vuosina 2010–12 Pilvi-nimen on saanut 44 tyttöä. ●●

P

Kaikki ei ollut siinä

12

on ennen pitkää tunkkaista. Ulos on mentävä.

Ylösnoussut mestari ei pane oppilaita viettämään sisäpiirin seuroja. Hän tulee suljettujen ovien läpi heidän luokseen, antaa heidän kokea läsnäolonsa ja sanoo ovien olevan auki tulla ja mennä. Hän itse on se portti, josta he voivat mennä sisään ja ulos ja astua maailmaan.

He voivat mestarin lähettäminä mennä tekemään sitä, mihin heidät oli lähetetty. Se ei olisi helppoa. Aina uudestaan he tunnistaisivat mestarinsa maailmassa hänen haavoistaan ja rististään. Aina uudestaan he löytäisivät itsensä haudan suulta ja suljettujen ovien takaa. Mutta he tietäisivät: niin piti käydä, mutta silti kaikki ei ollut siinä.

Aina uudestaan joutuu kulkemaan murheesta iloon. Ristin voi kyllä kaataa, mutta ei se kärsimystä poista. Pääsiäinen on silti koittanut, hauta avattu, murheen kivi vieritetty ja elämälle annettu merkitys.

Lauri Maarala

Martti Santakari / KuvaKotimaa

Vartin retriitti

ääsiäispäivän iltana opetuslapset olivat koolla suljettujen ovien takana. Pelko oli lukinnut heidät sinne.

Heidän pelkojensa keskelle ilmestyy ylösnoussut Jeesus. Hän toivottaa heille rauhaa, näyttää kätensä ja kylkensä. Hän puhaltaa heihin henkensä. He heräävät lamaannuksestaan kuin kuolleista. He saavat takaisin rohkeutensa ja tietävät saaneensa tehtävän, joka panee heidät liikkeelle.

Löydämme itsemme pääsiäisen kertomuksista.

Löydämme itsemme siitä huoneesta, jonne oppilaat ovat piiloutuneet suljettujen ovien taakse. Aina on kiusaus sulkeutua sisälle toisten katseilta ja arvostelulta, kun pitäisi astua esiin. On niin helppo pitää kiinni kaikesta siitä, mistä on aina pitänyt kiinni, kun pitäisi rohjeta ajatella uudestaan ja avata ovi ja katsella asioita uudesta kulmasta.

Sisällä on turvallista. Ulkona on pelottava maailma ja julkisuus, erilaiset äänet ja mielipiteet. Mutta sisällä

koulutukseen ja ammattiin. Lahjoitettavan summan voi valita itse ja nimetä avaimen haluamallaan nimimerkillä.

Mielenkiintoista seurata, minkä nimisiä avaimia sivulle ilmestyy. Tässä muutama ehdotus: Onni, Voitto, Sisu, Lahja vai kenties Rauha?

Lisätietoja saa osoitteesta www.tekojakampanja.fi.