Lauri 2012 nro 11 (22 3)

VANTAAN

Rosangela Berman-Bieler: ”Yhä useampi meistä on vammainen” ➤ 6

11

22.3.12

www.vantaanlauri.fi

Helene Schjerfbeck tallensi malliensa sielun ➤➤4–5 Imetykseen voi saada tukea ➤➤7 Kappelin uudet urut soivat leveästi ja lempeästi ➤➤15

Rouva Luther ja muita voimanaisia

Kikka Nyrén

➤➤8–9

Ahneus vaarantaa liiketoiminnan, yhteiskunnan ja tulevaisuuden — Pauli Juusela ➤ 3

Uutiset

Vantaalle odotetaan ennätysmäärää suunnistajia

V

Pääkirjoitus 22.3.2012

Ahneus on virus Mikä olisi sopiva sana kuvaamaan ahneutta? Ainakaan se ei ole talouden ja ihmiskunnan kehitykselle välttämätön hyve tai edes menestyksen synonyymi. Se on ominaisuus, joka houkuttelee ihmisen sulkemaan silmänsä toisilta ihmisiltä ja riittävän syvälle syöpyessään vaarantaa niin liiketoiminnan, yhteiskunnan kuin koko maapallon tulevaisuuden.

Ahneus on perin inhimillistä. Vaatii korkeaa moraalia olla ottamatta vastaan etuja, jotka tuntuvat omassa tilipussissa ja sattuvat olemaan ikään kuin yleinen käytäntö. Jos joku tarjoaa kymmeniä tai satojatuhansia euroja tai miljoonia, siitä on vaikea kieltäytyä. Pienemmistäkin summista on.

Pikemminkin ihmismieli alkaa keksiä perusteluja sille, miksi juuri minä olen ansainnut tämän, vaikka muut joutuisivatkin tinkimään omastaan. Hyvä kysymys on, miksi ahneudesta on tullut globaalin talouden yleinen käytäntö, jolla jopa kehuskellaan. Kenen etua se palvelee? Jos yritys sen vuoksi ajautuu entistä suurempiin vaikeuksiin tai kokonaiset valtiot horjuvat, niin ei ainakaan omistajan, kansalaisen eikä asiakkaiden etu. Asiakkaillehan joissakin firmoissa jopa naureskellaan.

Vantaan Jukolan viestissä on historian havinaa, sillä ensimmäinen Jukolan viesti vuonna 1949 suunnistettiin osittain samalla alueella. Silloinen ja tämänvuotinen reitti kulkevat hyvin lähellä toisiaan.

— Ennen Jukolan viestin lähtö ja maali olivat eri paikassa. Kukin osuus alkoi sieltä, mihin edellinen päättyi. Nykyisin jokainen osuus muodostaa lenkin, joka alkaa ja päättyy kisa-alueella, Hanna Tapio kertoo.

Jukolan viestin reitit ovat tässä vaiheessa suuria salaisuuksia, eikä tarkkaa lähtöpaikkaakaan kerrota. Hakunilan metsät ovat myös suunnistajilta harjoittelukiellossa.

Kisa-alueella suunnistajien menoa metsässä voi katsella isoista näytöistä, joilla esitetään YLE:n suoraa lähetystä tapahtumasta.

— Tietyille huippujoukkueille on myös asennettu GPS-paikantimet, joiden avulla katsojat voivat seurata heidän liikkeitään maastossa sielläkin, missä kameroita ei ole.

Talkoolaisia tarvitaan lisää

Kisaviikonlopun aikana mukana on noin 1 800 vapaaehtoista. Koska kilpailu kestää läpi yön, väkeä on riitettävä moneen vuoroon.

— Talkoolaisia kaivataan vielä noin tuhat.

Eniten väkeä tarvitaan myymään ruokaa ja juotavaa, sanoo Tapio.

Tehtäviä riittää myös kisa-alueen rakentamisessa, järjestyksenvalvonnassa ja liikenteen ohjauksessa.

— Vain kilpailuun liittyvissä tehtävissä kuten suunnistajien ohjaamisessa vaihtoon on tiedettävä lajista jotain.

Myös Hakunilan seurakunta on mukana Jukolan viestissä. Seurakunta järjestää metsäkirkon ja kirkkokahvit kartanopuistossa.

Messussa on mukana Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.

Katriina Harviainen

Koivukylää kehitetään asukkaiden kanssa

K

Koivukylästä kehitetään viihtyisämpää asuinseutua.

●●

Vaaralan kirkossa sattui vuodenvaihteessa vesivahinko, joka korjattiin. Nyt kirkon kuntoa seurataan. Kirkolla toimii kerhoja ja nuorten ryhmiä, ja koteihin on kerrottu vesivahingosta. Jos toiminnassa mukana oleville lapsille tai nuorille tulee oireita, siitä pyydetään kertomaan välittömästi Hakunilan seurakunnan työntekijöille. Syksyn säännöllistä toimintaa kirkolla ei aloiteta ennen kuin vauriot on perusteellisesti selvitetty.

●● Idols ja Kirkon Ulkomaanapu yhdis-

tävät taas voimansa kehitysmaiden hyväksi. Perjantaina 30.3. järjestetään Idols tekee hyvää –konsertti, joka nähdään suorana MTV3-kanavalla. Illan aikana kuullaan kotimaisia ja ulkomaisia artisteja ja nähdään koskettavia tarinoita Ul-

2

Hakunilassa valvotaan kesäkuussa läpi yön, kertoo Hanna Tapio Jukolan viestin kisa-alueella.

oivukylän aluetta kehitetään tulevina vuosina yhdessä asukkaiden kanssa. Alueen kehittämiseksi on aloitettu Koivukylä — Meidän kylä ‑projekti, joka kokoaa yhteen alueen hyvinvointityötä tekevät toimijat. Mukana ovat Vantaan kaupunki, alueen eri järjestöjä ja Rekolan seurakunta.

Projekti alkoi maaliskuun puolessavälissä asukkaiden tapaamisella, jossa asukkaat saivat kertoa toiveitaan. Paikalla oli lähes 90 koivukyläläistä.

— Kysyimme esimerkiksi, mihin toimintaan itse lähtisi mukaan tai kutsuisi naapureita. Ihmisiltä tuli paljon konkreettisia ideoita. Yksi oli se, että yhteisöllisyys alkaa ter-

vehtimisestä ja siitä, että uskalletaan huomioida toiset, kertoo hankeen projektipäällikkö Irma Liljeström Vantaan kaupungilta.

Hankkeen tavoitteena on asukkaiden yhteisöllisyyden, oman aktiivisuuden ja arjen hallinnan lisääminen. Tarkoituksena on kehittää toimintaa, johon myös syrjäytymisvaarassa olevien on helppo osallistua.

— Ihmiset haluavat olla konkreettisesti mukana ja oman ympäristön viihtyvyyden kanssa halutaan tehdä töitä, Liljeström sanoo.

Koivukylä — Meidän kylä ‑projektin tavoitteena on myös luoda aikaisempaa toimivampia palveluita ja uusia yhteistyömalleja.

komaanavun kohdemaista Haitista ja Kongosta. ●●

Vantaa haluaa selvittää niin sanotun metropolimallin mahdollisuudet vaihtoehtona kuntien yhdistämiselle.

Metropolimallissa kunnat tekisivät yhteistyötä ja päätöksenteko olisi ainakin osittain seudullista. Metropoliselvityksen pitäisi valmistua ennen kuin kuntarakennelain sisällöstä päätetään.

●●

Lastensuojeluilmoitusten määrä Vantaalla kasvoi viime vuonna. Ilmoituksia tehtiin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 ja kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi 25 prosentilla. Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa on suunnattu koko perheen hyvinvointia tukevaksi.

Jari Kivelä

Rikkaus ja menestys eivät Raamatun mukaan itsessään ole huonoja asioita. Kyse on siitä, miten saamaansa leiviskää hoitaa: ajatteleeko vain omaa napaansa vai käyttääkö työnsä tulosta tai saamaansa lahjaa muidenkin hyväksi? Ahneus on synti, keskiajalla puhuttiin jopa kuolemansynnistä. Sen vastalääkkeitä ovat oikeudenmukaisuus ja kohtuus.

GPS-paikantimet katsojien apuna

Mikke Pöyhönen

Ahneus on syöpä, joka leviää koko kehoon ja tuhoaa sen. Tai virus, joka tekee samoin, mutta tartuttaa myös muut ympäristössään. Siinä on kuvia sille, mitä ahneus levitessään taloudessa ja yhteiskunnassa ennen pitkää saa aikaan. Ehkäpä siksi tuore presidentti Sauli Niinistö ilmoitti vaalikampanjassaan haluavansa taistella ahneutta vastaan. Jos hän näin tekee, hän voi joutua astumaan isoille varpaille.

Niinistön mukaan ahneus on juuri se pahe, joka on ajanut läntisen maailman ylivelkaantumiseen ja vienyt luottamusta. Tässä hän on oikeassa ja siksi kysymys kuuluu, miten luottamus palautetaan. Ahneus ei tee hyvää myöskään ihmiskunnan tulevaisuudelle. Halumme saada aina vain enemmän sulattaa jään Grönlannista.

Mikke Pöyhönen

antaan Jukolan viesti on kasvamassa kaikkien aikojen suurimmaksi Jukolan viestiksi sekä osallistuja- että katsojamäärältään. Tapahtuma järjestetään Hakunilan maastoissa kesäkuussa ja toteutetaan pitkälti talkoovoimin.

— Kilpailupaikka pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen ulottuvilla on harvinaisen helppo. Jos joku ikinä on ajatellut osallistuvansa Jukolan viestiin, hän tulee mukaan todennäköisesti tänä vuonna. Myös katsomaan tulee varmasti sellaisia, jotka eivät suunnistusta aktiivisesti seuraa, kisojen toimistopäällikkö Hanna Tapio sanoo.

Maaliskuun puoliväliin mennessä Jukolan viestiin oli ilmoittautunut yli 1 200 miesten joukkuetta ja yli 900 naisten joukkuetta. Tapion mukaan Vantaalle odotetaan noin 1700 miesten ja 1300 naisten joukkuetta. Ilmoittautuminen päättyy kesäkuun alussa. Kilpailijoiden lisäksi paikalle odotetaan vähintään 50 000 katsojaa.

Edellinen Jukolan viestin ennätys on vuodelta 2010, jolloin mukana oli 1 550 miesten joukkuetta ja 1 100 naisten joukkuetta. Yhteensä osallistujia oli yli 15 000.

Pauli Juusela päätoimittaja

Idols tekee hyvää –konsertti auttaa Kongoa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Mörköjen kimppuun Joskus sitä voisi ärähtää. Tai puraista häntää. Suuttua niin, että ei enää ajattele mörön suuruutta, vastustajan voimaa, pelon valtaa, ongelman monimutkaisuutta. Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä kirjan pelokas sankari kasvaa voittajaksi, kun hän tapaa toisen pelkääjän, vielä pienemmän ja vielä enemmän pelkäävän.

Totalitarismi, byrokratia, perinne, aikuinen, kulttuuri, etnisyys — mikä tahansa voi nousta möröksi, jota emme uskalla kohdata ja joka pelkällä läsnäolollaan jäätää kaiken ympärillään ja meidätkin niin, ettemme kykene toimimaan.

Anne Nielsen löysi Aapelin novelleista konstaapeli Metson, jolle arvokkuus on ensimmäinen ehto.

Ihmiskohtaloita

Anne Nielsen heittäytyy näyttämöllä yhdeksään eri rooliin.

K

uka muistaa Aapelin? Ainakin näyttelijä Anne Nielsenin mies, sillä vuosia sitten hän ehdotti Savossa syntyneelle vaimolleen sarkastisen savolaiskirjailijan tekstejä esitettäviksi monologina. Nielsen ei heti innostunut, vaikka monologin tekeminen oli hänen mielessään monesti käynytkin.

— Minulla oli sellaiset kouluaikaiset muistot Aapelista, että hänen tekstinsä ovat kuivakkaita, ja ajattelin, että minä en rupea mitään murrejorinoita vääntämään. Kunnes sitten viime syksynä miettiessämme Teatteri Vantaan tämän kevään ohjelmistoa mieheni ehdotus tuli mieleen.

Nielsen meni kirjastoon ja lainasi Aapelin novellikokoelman. Hän lumoutui teksteistä heti: ei ollut kuivakkaa ollenkaan, kun sitä luki aikuisen silmin.

Teatterissa ja tilattuna

Anne Nielsen alkoi lukea ääneen ohjaaja Seppo Honkoselle Aapelin eli Simo Puupposen novellikokoelmaa Meidän Herramme muurahaisia vuodelta 1954. Siinä pikkukaupungin asukkaat kertovat tarinansa. He paljastavat pettymyksensä, toiveensa ja kuvitelmansa.

Samanlaisia henkilöhahmoja ja heidän kohtaloitaan kävelee vastaan — tai katsoo peilistä — myös nykyään.

Nielsen ja Honkonen valitsivat Aapelin 43 hahmon joukosta yhdeksän, jotka esittäytyvät

Teatteri Vantaan näytelmässä Meidän Herramme muurahaisia. Joukossa on muun muassa kaupunginpalvelija Artturi Riippa, hänen rouvansa Adele Riippa ja heidän kuuro ja sokea poikansa Herman Heinrich Riippa.

Lavalle pääsee myös diiva näyttelijätär Patty Sievänen, viiksekäs konstaapeli Metso ja pyromaani Sylvi.

— Olen oppinut tykkäämään kaikista näytelmän hahmoista. Näyttelijätär on tietysti minulle läheinen, mutta kaikissa hahmoissa on jotain sellaista yleispätevää, jota itsekin olen kokenut.

Näytelmässä Nielseniä säestää Merja Ikkelä. Ilpo Tiihonen on kirjoittanut siihen kupletteja.

— Minut ja Merja Ikkelän voi tilata myös esimerkiksi palvelutaloihin tai päiväkeskuksiin esittämään Meidän Herramme muurahaisia -näytelmää. Monille palvelutalon asukkaille Aapelin tekstit ovat tuttuja.

Teatterissa näytelmä kestää reilun tunnin.

Paikalle tilattu esitys kestää puoli tuntia.

Ujosta johtajaksi Lapsena Anne Nielsen oli hirveän ujo. Hän kulki omissa maailmoissaan. Suvussa ei ollut näyttelijöitä, eikä perhe käynyt teatterissa.

— Isäni oli tanskalainen puutarhuri, joka hoiti Kuopion Yhteisteatterin kukkaistutuksia. Minä innostuin, kun kaverini kertoi nuorisoteatterista. Hain sinne ja pääsin. Samalla kurssilla olivat Kari Väänänen ja Röllin roolista tunnettu Allu Tuppurainen. Meillä oli aivan upea porukka.

Teatterissa yhdessä tekeminen aukaisi Nielsenille väylän purkaa arkuutta ja teini-iän tuntemuksia. Myöhemmin hän pääsi avustajaksi Kuopion Yhteisteatteriin.

— Pyrin Teatterikouluun kolme kertaa ja pääsin sinne vuonna 1975. Valmistumiseni jälkeen ensimmäinen kiinnitykseni oli MTVteatteri. Olin kymmenen vuotta televisiossa töissä.

Nielsen avioitui syntyperäisen vantaalaisen, oopperalaulaja Matti Pasasen kanssa.

Vuonna 1986 hän sai konserttimatkallaan idean.

— Matti oli nähnyt New Yorkissa Seitsemän Samuraita ‑esityksen kadulla ja totesi, että ihmiset voivat tehdä mitä vaan! Esimerkiksi perustaa teatterin.

Nielsen innostui miehensä ajatuksesta, ja he perustivat Vantaalle Teatteri Kehä III:n.

Sittemmin MTV-teatteri lopetettiin ja Nielsen ryhtyi vapaaksi näyttelijäksi ja Teatteri Kehä III:n kokopäivätoimiseksi taiteelliseksi johtajaksi. Myöhemmin ammattiteatterin nimi vaihdettiin Teatteri Vantaaksi.

Näyttelijän prosessi Näytelmiä harjoiteltaessa Anne Nielsenille saattaa vieläkin tulla pelko, miten esityksestä selviää, vaikka hän on tottunut olemaan näyttämöllä muiden arvioitavana.

— Kun näyttämölle menon hetki lähenee, minulle tulee luottamus ja varmuus. Lavalle ei vaan lampsita. Esittäminen ei saa olla sitä, että tässä ollaan. Sen pitää olla ilo.

Meidän Herramme muurahaisia ‑näytelmä harjoituksineen ja pitkien tekstien opettelemisineen on ollut näyttelijälle itselleen hyvin antoisa prosessi.

— Tajusin, että jännittäminen on oikeastaan aika itsekästä. Minähän olen samanlainen tarinankertoja kuin esittämäni ihmiset.

p ä ivä

e l ä m ää

Universaali kirkko ei voi sulkea silmiään globaaleilta haasteilta. Onneksi meillä on Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran kaltaisia muistuttajia. Nyt, tasauspäivän aikaan, Lähetysseura kampanjoi tasauksesta. Tasauksessa on ainakin kaksi puolta. Me voimme tasata sekä hyvää että pahaa. Hyvän jakaminen antaa mahdollisuuksia yhä useammille, pahan jakaminen keventää taakkaa yhä useammalta. Joskus siihen tarvitaan nyytejä, jotka unohtavat hetkeksi omat kipunsa, pelkonsa ja arkuutensa ja suostuvat kamppailuun toisen puolesta. Ei sillä ole väliä, onko avun tarvitsija tuttu entuudestaan. Hänestä voi tulla tuttu.

Tarina Nyytistä ja Tuitusta päättyy, kuten kaikki mieleiseni tarinat: ”Ja sitten elivät he onnellisina elämänsä loppuun asti.” Millaista tarinaa me kirjoitamme?

Nina Riutta

Meidän Herramme muurahaisia pe 23.3. klo 19 ja ti 27.3. klo 13 Teatteri Vantaassa. Liput 27/25 e.

Va i n

Silloin, kun läheinen on menettämässä otteensa, voimansa ja tahtonsa, meissä ehkä herää se jokin, joka uskaltaa ärjyä ääneen tai purra mörön häntää. Mutta miksi vain silloin? Olemmeko seurakuntalaisina niin lamaantuneet, ettei meistä ole ärjymään? Ja jos joku ärjyy, yritämmekö vaientaa hänet sanomalla, ettei se sovi? Joku voi kuulla. Joku pelottava mörkö.

Eräs toimintaa lamaannuttava ajatus on se, että jokin ei kuulu meille, tai että ensin on hoidettava omat asiat. Puhun nyt avusta lähellä ja kaukana.

Väärin. Ei ole olemassa ”lähellä” ja ”kaukana” olevia mörköjä. Samat möröt ne uhkaavat pientä ihmistä siellä ja täällä. Köyhyys on köyhyyttä, epätasa-arvo epätasa-arvoa. Kaikkia yhdistävät samat globaalit rakenteet niin, että tansanialaisen naisen elämäneväät ja suomalaisen tytön tulevaisuudennäkymät rakentuvat pitkälti samoista asioista.

Taistelu on aina ja kaikkialla samaa mörköä vastaan.

Vesa Häkkinen pappi

3

Pisteitä

Rekolan alueen koulujen oppilaat musisoivat Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa torstaina 15.3.

Kuinka koululaisten konsertti sujui?

Markku Mattila

Milla Vanamo, 15

Emilia Ahlroos, 13

Hanna Vertanen, 47

Miksi tulit konserttiin?

— Käyn torstai-iltaisin Rekolan kirkolla kokoontuvassa nuorten torpassa. Tämän illan ohjelmana meillä oli käynti tässä konsertissa. Tulin tänne yhdessä muiden torpassa käyvien nuorten kanssa.

Käyn torpassa aina, kun vain pääsen sinne. Siellä esimerkiksi pelataan yhdessä.

Mitä jäi mieleen?

— Tämä konsertti oli tosi hyvä. Alakouluikäisten esitykset olivat ihania. Kanteleensoitto oli yksi esitys, joka jäi mieleen. Soitto kuulosti hienolta. En ole koskaan aikaisemmin kuullut kanteleella soitettavan yhtä hyvin.

Pisteillä 1–5, kuinka konsertti sujui?

— Annan koko tapahtumalle 5 pistettä. Konsertti oli liikuttava ja ihana.

Miksi tulit konserttiin?

— Olin esiintymässä täällä koulumme lauluryhmän kanssa. Lauluryhmä koottiin tätä tilaisuutta varten. Kun minua pyydettiin mukaan, ajattelin että olisi ihan kivaa olla laulamassa. Esitimme kappaleen We Are the World.

Mitä jäi mieleen?

— Hienot esitykset ja hyvä tunnelma. Täällä oli kivoja lauluja. Minulle jäi erityisesti mieleen tokaluokkalaisten esitys. He lauloivat kappaleen Minun ystäväni on kuin villasukka. Olen itsekin laulanut sitä laulua pienempänä. Tokaluokkalaiset esittivät laulun tosi iloisesti.

Pisteillä 1–5, kuinka konsertti sujui?

— Annan 5 pistettä. Konsertti oli hyvä. Kaikki esittivät kappaleensa hyvin. Oma esityksemmekin meni hyvin. Kaikki lauloivat hienosti.

Miksi tulit konserttiin?

— Tulin katsomaan oppilaitani.

Ylpeänä totean, että he lauloivat tosi hyvin. Kasasin oppilaita koulumme lauluryhmään ja järjestin heille harjoitustilan. En kuitenkaan itse ehtinyt ohjaamaan lauluryhmää, enkä ollut kertaakaan treeneissä mukana. En yhtään tiennyt, minkälainen esityksestä tulee.

Mitä jäi mieleen?

— Olen todella ylpeä lauluryhmän esityksestä. Nuoren esiintyjän uruilla soittama Bachin Fuga in C oli ihana. Pienet oppilaat lauloivat esityksissään täysillä. Mieleen jäi, että ryhmät olivat hyvin ohjattuja.

Oppilaat tiesivät, mitä he tekevät.

Myös konsertin ohjelma oli hyvä.

Pisteillä 1–5, kuinka konsertti sujui?

— Annan 5 pistettä oppilailleni. Tulin tänne epäilevällä mielellä.

Oppilaani saivat minut yllättymään iloisesti. Toivon, että tästä konsertista tulisi perinne.

Soili Pohjalainen

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Hiljaiset kasvot Helene Schjerfbeck tallensi kankaalle malliensa sielun ja oman vanhenemisensa.

H

Saara Vuorjoki

elene Schjerfbeck on yksi Suomen rakastetuimmista taiteilijoista. Niinpä ei ole ihme, että kun hänen syntymästään on kulunut 150 vuotta, ohjelmaa riittää koko vuodeksi.

Juhlavuoden ensimmäisessä näyttelyssä Villa Gyllenbergin taidemuseossa Helsingissä aiheena on henkisyys Schjerfbeckin taiteessa.

Näyttelyn koonnut intendentti Nina Zilliacus kertoo, että jo ensimmäisen näyttelyviikon aikana pienessä museossa on ollut noin tuhat kävijää.

Kuulemansa palautteen perusteella hän arvioi, että yksi syy näyttelyn suosioon on sen teema.

Vastaavaa näyttelyä Schjerfbeckin teoksista ei ole aiemmin koottu.

Villa Gyllenbergiin henkisyysteema sopii luontevasti, sillä museon perustaja kauppaneuvos Ane Gyllenberg oli paitsi suuri Schjerfbeckin taiteen ihailija myös kiinnostunut henkisyydestä. Hän oli antroposofi ja vapaamuurari.

Villa Gyllenbergin yli 30 piirustuksen ja maalauksen kokoelma

100 % Kun synnyin, asuimme äidin, isän ja siskopuoleni kanssa Havukoskella. Tien toisella puolella, asuntomme parveketta vastapäätä, oli kioski.

Muistan, että juttelin parvekkeelta kioskin myyjän kanssa. Olin 6-vuotias vanhempieni erotessa. Muutimme isän kanssa Korsoon, sieltä isän avopuolison luokse Rekolaan ja sitten kaksin Havukoskelle.

4

Kiinnostukseni politiikkaan saattaa osittain olla lapsuuden perheeltä perittyä. Kerran kotiin tullessani ilmoitin liittyneeni demarinuoriin.

Isä ei ole yllyttänyt minua politiikkaan. Päinvastoin, hän yritti jarrutella innostustani.

Olin betoninautonkuljettajana, ennen kuin menin SAK:hon töihin. Halusin pienenä kuorma-auton

Metsänhoitaja Einar Reuter oli yksi Helene Schjerfbeckin mallina istuneista. Reuter oli taiteilijan ystävä ja tukija, joka auttoi Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Antti Lindtmanin, 29, kodin ikkunasta näkyy Helsinkiin.

Vantaalainen

on Suomen suurin yksityisomistuksessa oleva Schjerfbeck-kokoelma. Monet juhlanäyttelyn teoksista ovatkin museon omia. Lisäksi lainaan on saatu maalauksia muun muassa Pohjanmaan museosta ja Riihimäen taidemuseosta.

Schjerfbeck on tunnettu naishahmoistaan, jotka näyttävät sulkeutuneen omaan sisäiseen maailmaansa ja henkivät rauhaa. Heillä on silmät kiinni tai he ovat täysin uppoutuneet siihen, mitä tekevät.

Maria-maalauksen valkopukuinen nainen on selin katsojaan, kirjansa puoleen kumartuneena, Kotonamaalauksen äiti on syventynyt ompelutyöhönsä.

Nina Zilliacuksen mukaan Schjerfbeckin henkilömaalaukset ovat vapaita tulkintoja malleina olleista ihmisistä, ikään kuin Schjerfbeck olisi ulkonäön sijasta ollut kiinnostuneempi mallin sisimmästä olemuksesta.

— Tyypillisiä näille maalauksille ovat väriefektit kasvoissa. Ne nostavat kasvot irti taustasta, ja ihminen tulee esille, Zilliacus sanoo.

kuljettajaksi, mutta teini-iässä aloin haaveilla kansanedustajan työstä.

Molemmat unelmat ovat toteutuneet. Harrastan sählyä, golfia ja olen mukana eduskunnan jalkapallojoukkueessa. Menin marraskuussa naimisiin. Asun vaimoni ja hänen 14-vuotiaan tyttärensä kanssa paritalokodissa Tikkurilassa.

Viimeinen omakuva.

Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

häntä ensimmäisen yksityisnäyttelyn järjestämisessä.

Reuter liittyy myös näyttelyn kenties salaperäisimpiin maalauksiin, symbolistiseen tyyliin toteutettuihin Helteeseen ja Mustalaisnaiseen. Ne ovat surun kuvia.

Schjerfbeck oli rakastunut 19 vuotta nuorempaan ystäväänsä, mutta pettyi katkerasti Reuterin kihlauduttua selvästi nuoremman naisen kanssa.

— Schjerfbeck murtui täysin.

Hän ei maalannut pitkään aikaan.

Hänen kirjeensä ovat varsin paljastavia. Luulen, että hän tuolloin tajusi jäävänsä yksin loppuelämäkseen.

Hänellähän oli takanaan myös nuoruuden aikainen kihlaus, joka päättyi, kun englantilainen sulhanen purki sen, ilmeisesti Schjerfbeckin terveydentilaan vedoten, Nina Zilliacus kertoo.

Schjerfbeck käytti mallina myös äitiään, jonka kanssa hän asui yli 20 vuotta Hyvinkäällä. Zilliacuksen mukaan Schjerfbeckille oli luonnollista hoitaa äitiään tämän vanhuuden päivät. Äiti oli hänelle läheinen, eikä hän kokenut uhrautuvansa.

Hyvinkään-vuosina taiteilija kävi Helsingissä vain muutaman kerran.

— Toisin kuin joskus väitetään, kyse ei ollut eristäytymisestä. Hyvinkää oli halvempi ja rauhallisempi paikka elää ja työskennellä. Ei Schjerfbeck ollut erakko, kyllä hän tapasi ystäviään ja sukulaisiaan.

Taiteellinen lahjakkuus nä-

kyi varhain, ja Helene Schjerfbeck aloitti taideopinnot jo 11-vuotiaana.

18-vuotiaana hän matkusti apurahan turvin Pariisiin. Koko 1880-luvun hän opiskeli ja työskenteli pääasiassa ulkomailla: Pariisissa, Bretagnessa ja St Ivesissä Cornwallissa.

Nuoruudentöistä, kuten Pariisin Salonkiin kelpuutetuista Lehtimajanjuhlasta, Toipilaasta ja Hau-

Ristiinnaulittu.

tajaiskulkue Pont-Avenissa maalauksesta, näkee, kuinka suvereenisti Schjerfbeck hallitsi realistisen esittämistavan. Hän kuitenkin kehitti omaa tyyliään toisenlaiseen, viitteelliseen ja pelkistettyyn suuntaan. Monissa hänen maalauksis-

taan tausta on vailla valoa ja varjoa, toteutettu pelkkien väripintojen avulla.

Vaikka Schjerfbeckin myöhemmät maalaukset ovat näennäisen yksinkertaisia, monia niistä hän työsti kauan. Nina Zilliacuksen

Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Katkelma.

mielestä jotkut maalauksista ovat varsin radikaaleja. Schjerfbeck oli hyvin perillä aikansa kansainvälisistä virtauksista, ja se näkyi hänen teoksissaan.

Vuoden 1904 paikkeilla maalattu Katkelma poikkeaa tekniikaltaan muista näyttelyn maalauksista. Harras kasvokuva tuntuu hehkuvan samankaltaista kultaista valoa kuin jotkut vanhojen mestareiden teokset.

— Schjerfbeck oli nähnyt renessanssimaalari Fra Angelicon freskot Firenzen San Marcon luostarissa. Ne innostivat hänet harjoittelemaan uutta tekniikkaa. Hän raaputti ja hankasi maalipintaa, koska halusi maalauksensa näyttävän vanhalta ja kuluneelta, Zilliacus kertoo.

Schjerfbeck maalasi myös kristinuskosta nousevia aiheita, mutta ne ovat hänen tuotannossaan vähemmän tunnettuja. Hän teki jopa yhden alttaritaulun, Ylösnousemuksen Ruotsinpyhtään kirkkoon.

Muutamissa uskonnollisaiheisissa teoksistaan hän käytti mallinaan ihailemansa El Grecon maalauksia. Esimerkiksi Neitsyt Maria kuvaa yksityiskohtaa El Grecon maalauksesta Kreivi Orgazin hautajaiset.

Schjerfbeckin Ristiinnaulittu on Nina Zilliacuksen mukaan saanut vaikutteita El Grecon Kristus ristillä maalauksesta, jonka Schjerfbeck ilmeisesti oli nähnyt mustavalkoisena valokuvana.

— Schjerfbeck siirsi aiheen suomalaiseen maisemaan, silloiseen asuinpaikkaansa Tammisaareen.

Maalauksen valkoisilla viivoilla hän kertoi kuvanneensa meren aaltoja.

Helene Schjerfbeckin äiti oli uskonnollinen, ja Zilliacus kertoo, että Schjerfbeck itsekin pohti uskonnollisia kysymyksiä, vaikka suhtautui kirkkoon varauksella. Vuonna

1929 hän kirjoitti Einar Reuterille: ”Minulle kristinusko on sellaista, joka voi parhaiten lähentää ihmisiä toisiinsa — tällä en tarkoita kirkkoa vaan sielua.”

Kautta taiteen historian asetelmamaalauksia on käytetty katoavaisuuden ja kuoleman kuvaamiseen. Myös Helene Schjerfbeckin viimeisinä vuosinaan maalaamia hedelmäasetelmia voi katsoa tämän perinteen valossa. Mätänevät hedelmät kertovat elämän kuihtumisesta ja lopun lähestymisestä.

Elämän rapistumista Schjerfbeck seurasi myös kuuluisissa omakuvissaan. Näyttelyssä esillä olevat viimeiset omakuvat ovat järkyttäviä haurauden ja hajoamisen kuvauksia.

— Schjerfbeckin omakuvien sarja on ainutlaatuinen. Hän kuvaa omaa vanhenemistaan ja kuoleman lähestymistä uskaliaasti, melkein kuin tiedemies, Nina Zilliacus arvioi.

— Elämänsä kaksi viimeistä vuotta Schjerfbeck asui kylpylähotellissa Tukholman lähistöllä Saltsjöbadenissa. Hänen kirjeistään käy ilmi, että hän oli yksinäinen ja surullinen. Hän ei jaksanut enää ulkoilla, mutta maalasi istualtaan.

Viimeinen, hiilellä tehty omakuva valmistui vain vähän ennen hänen kuolemaansa.

Kaisa Halonen

●●

●●

Henkisyys taiteessa — Helene Schjerfbeck 20.5. asti Villa Gyllengergissä, Kuusisaarenpolku 11, Helsinki. Avoinna ke klo 16–20, la–su klo 12–16.

Schjerfbeck-juhlavuoden laajin näyttely, lähes 300 teosta, tulee Ateneumin taidemuseoon. Se on avoinna 1.6.–14.10. Lisäksi näyttelyitä on myös Pohjanmaan museossa Vaasassa ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseossa Tammisaaressa.

5

Jani Laukkanen

— Omat silmäni avautuivat vasta, kun halvaannuin liikenneonnettomuudessa, sanoo UNICEFin vammaisten lasten oikeuksien erityisneuvonantaja Rosangela Berman-Bieler.

Vammaisten ääni kuuluviin Yhä useampi meistä on jollain tavoin vammainen.

V

ammaisten ihmisten osuus maailman väestöstä on 15 prosenttia. Vaikka heidän oikeutensa otetaan nykyään paremmin huomioon, riittää vielä paljon tehtävää, toteaa UNICEFin vammaisten lasten oikeuksien erityisneuvonantaja Rosangela Berman-Bieler, 54.

Kun Berman-Bieler oli lapsi, tuli hänen kotitalonsa eteen Rio de Janeirossa joka päivä pyörätuolilla liikkuvia makeisten myyjiä.

He jäivät vaille huomiota ja tällä tavoin näkymättömiksi Rosangelalle ja hänen sisaruksilleen.

— Jo lapsesta asti meidät opetettiin siihen, että vammaisia ei pidä katsoa, ei mennä lähemmäksi, ei jutella eikä kysyä mitään. Kanssakäyminen koettiin jotenkin hankalaksi.

— Omat silmäni avautuivat vasta, kun halvaannuin liikenneonnettomuudessa 18vuotiaana. Opiskelin silloin journalismia yliopistossa ja liityin onnettomuuden jälkeen vammaisliikkeeseen.

Rosangela Berman-Bieler poikkesi maaliskuussa Suomessa työmatkallaan New Yorkista Bangkokiin. Mukana seurasi tytär Mel, 26, joka on ammatiltaan teatteriohjaaja. Hän lähtee toisinaan töiden salliessa äitinsä avustajaksi matkoille.

— Meillä on hyvin läheiset välit tyttäreni kanssa. Hän kasvoi istuen polvellani. Menimme joka paikkaan yhdessä, toteaa Berman-Bieler.

Perheen sukunimi ei kuulosta brasilialaiselta. Nimi onkin peräisin vuosi sitten kuolleelta puolisolta, jonka isällä oli saksalaiset sukujuuret.

6

Ei mahdotonta, mutta hankalaa Pyörätuolilla liikkuva Berman-Bieler tietää, mistä puhuu, kun keskustelemme vammaisten oikeuksista ja eteen tulevista haasteista.

Esimerkiksi rakennusten ja tilojen suunnittelussa on arki joskus vaikeaa.

— Arjen haasteiden voittaminen ei ole koskaan helppoa, mutta niistä voi selvitä. Esimerkiksi lentäminen asettaa omat haasteensa. Pyörätuolia täytyy vaihtaa moneen kertaan, minkä lisäksi ne rikkoutuvat usein matkoilla.

— Voi olla, että matkalle vaaditaan mukaan saattaja. Istumapaikkaa ei voi valita.

Toisinaan lentoyhtiö vaatii lääkärintodistuksen. Lentokoneen WC-tiloja ei ole tehty vammaisille, mainitsee Berman-Bieler.

Hänen mukaansa vammaiset ihmiset pysyttelivät entisaikaan enemmän omissa oloissaan perheissä ja laitoksissa. Joissakin maissa ja kulttuureissa näin on yhä, mutta yleisesti ottaen vammaiset ovat tulleet enemmän esille ja saaneet kuuluviin oman äänensä.

— On kysymys siitä, pitääkö vammaisen mukautua yhteiskunnan vaatimuksiin vai ottaako yhteiskunta huomioon vammaiset ihmiset, jotta näiden elämä olisi helpompaa.

Sopimus vammaisten oikeuksista vaikuttaa Tärkeä etappi vammaisten oikeuksien ajamisessa saavutettiin kolme vuotta sitten. YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astui voimaan toukokuussa 2008, kun yli kaksikymmentä maata oli ratifioinut sen.

Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut jo yli sata maata. Suomi on hyväksynyt sopimuksen, mutta ei ole vielä ratifioinut sitä. Lainsäädäntöprosessi etenee kuitenkin koko ajan.

Rosangela Berman-Bieler oli aktiivisesti mukana valmistelemassa sopimusta. Hän työskenteli silloin Maailmanpankin palveluksessa, jossa hänen vastuullaan olivat vammaisten asiat Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.

— Sopimuksella on suuri merkitys. Ensinnäkin se korostaa sitä, että vammaiset ihmiset ovat subjekteja, joilla on samanlaiset oikeudet kuin muilla ihmisillä. He eivät enää ole hyväntekeväisyyden kohteita niin kuin joskus.

— Toisekseen siinä on kysymys ihmisoikeuksista. Aiemmin vammaiset eristettiin niin, että he olivat poissa silmistä ja mielestä.

Taustalla oli medikalisointi eli lääketieteellistäminen. Nyt puhutaan inklusiivisesta kehityksestä, mikä tarkoittaa sitä, että vammaiset ihmiset ovat mukana kaikessa siinä missä muutkin.

Esimerkkinä Berman-Bieler mainitsee pyörätuolilla liikkuvan lapsen. Se, että lapsi on pyörätuolissa, ei tarkoita sitä, että hänet pitäisi laittaa erilliseen kouluun. Joskus pelkkä rampin rakentaminen koulurakennukseen auttaa asiaa.

Ikääntyminen kasvattaa vammaisten määrää Berman-Bielerin mukaan vammaisten joukossa on näkö- ja kuulovammaisia sekä niitä, joilla on fyysisiä tai älyllisiä rajoitteita.

— Väestön ikääntyminen, se että ihmiset elävät yhä pitempään, lisää vammaisten määrää. Vammautumisen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä: köyhyyttä, sairauksia, tapaturmia, onnettomuuksia ja sotaa.

— Myös aliravitsemuksella voi olla vakavia seurauksia lapsen kehitykseen, mikä aiheuttaa vammautumista. Seuraukset voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä. Sairaudet, ku-

ten aids, vaikuttavat taas infektioiden kautta luustoon, liikkumiseen ja neurologiseen tilaan. Lisäksi lääkkeet ja huumeet voivat vammauttaa ihmistä.

Kuka sitten on poikkeava ja mikä erottaa ihmiset toisistaan? Mikä merkitys on henkilön vammalla?

— Olennaista on se, onko ihmisellä mahdollisuuksia jatkaa täysipainoista elämää vammautuneena vai rajoittuvatko mahdollisuudet vammaisuuden vuoksi. Moni tajuaa vasta, kun oma jalka menee poikki, kuinka paljon se muuttaa elämää. Sitäkään ei osaa kuvitella, minkälaista elämä on, kun ei ylety painamaan hissin nappia, Berman-Bieler kuvailee.

— Lasten kohdalla mahdollisuudet täysipainoiseen elämään tarkoittavat esimerkiksi sitä, että he saavat tarvittavaa hoitoa ja pääsevät kouluun. Valitettavasti kolmasosa kaikista maailman kouluopetuksen ulkopuolelle jäävistä lapsista on jollain tavalla vammaisia, joiden koulunkäyntiä ei haluta tai pystytä tukemaan.

UNICEF haluaa tukea vammaisten lasten koulunkäyntiä ja vähentää lasten sijoittamista erillisiin laitoksiin. Opettajien koulutus on myös tärkeää, jotta heillä olisi taitoja kohdata ja opettaa vammaista lasta.

— Itse olen ollut hyvin onnekas, kun synnyin keskiluokkaiseen perheeseen, joka on voinut tukea koulutustani. Minulla on ollut vammaisenakin mahdollisuudet hyvään elämään. Mutta jos olisin sattunut syntymään Rion slummeissa, olisin tuskin elänyt vuottakaan vammautumiseni jälkeen.

”

Jos olisin sattunut syntymään Rion slummeissa, olisin tuskin elänyt vuottakaan vammautumiseni jälkeen.”

Riitta Saarinen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Sini Pennanen

Tukea imetykseen

K

orson neuvolassa kokoontuu joka kuukauden kolmas torstai imetystukiryhmä. Sitä luotsaavat Karoliina Palmu-Hietanen ja Nina Backman. He haluavat kumota imetystukiryhmään liitettäviä ennakkoluuloja.

— Täällä ei istuta ringissä imettämässä ylistäen imettämisen ihanuutta, Karoliina sanoo.

Moni ajattelee, että imetystukiryhmän vetäjät ovat itse täydellisiä äitejä ja imettäjiä.

— Olen itse ryhtynyt tukiäidiksi, koska toivon, ettei imetys menisi kenelläkään niin penkin alle kuin minulla keskosena syntyneen esikoiseni kanssa. Tuolloin en saanut enkä osannut hakea tilanteeseen apua, Nina kertoo.

Hankalat suihkutissit Jos imettäminen on maailman luonnollisin asia, miksi se on niin vaikeaa?

— Onhan seksikin maailman luonnollisin asia, mutta käsi ylös kaikki ne, joilta seksi sujui heti ensimmäisellä kerralla täydellisesti ja ilman haparointia, Nina sanoo.

Karoliina meni imetystukiryhmään, kun hänen esikoisvauvansa oli pieni ja imettämisen kanssa oli ongelmia.

— Minulla oli niin sanotut suihkutissit, mikä tarkoittaa sitä, että jos ryhtyy imettämään olohuoneen sohvalla, maito lentää suunnilleen tv-ruutuun asti. Kun maito suihkusi, vauvan oli hankala syödä.

Suihkuava maito aiheutti vauvalle myös ilmavaivoja, Karoliina kertoo.

Kun hän kertoi asiasta imetystukiryhmässä, ryhmän vetäjä kysyi, kuinka monella muulla äidillä on ollut sama ongelma ja miten he ovat ratkaisseet sen. Karoliina huomasi, ettei hän ollut vaivan kanssa yksin.

Karoliina sai vinkin imettää samasta rinnasta useamman kerran peräkkäin.

Hän kokeili myös muita keinoja ongelmaan. Ongelma ratkesi, mutta Karoliina jatkoi ryhmässä käymistä muuten vaan.

33-vuotias Karoliina ja 32-vuotias Nina ovat kumpikin kolmen lapsen äitejä ja Imetyksen tuki ‑yhdistyksen tukiäitejä.

— Imetystukiryhmämme perustuu

Nina Backmanin ja Karoliina Palmu-Hietasen ohjaamassa imetystukiryhmässä itketään ja nauretaan.

vertaistukeen. Tarkoituksena on, että me Karoliinan kanssa olisimme ryhmässä mahdollisimman vähän äänessä ja äidit voisivat jakaa kokemuksia keskenään ja samalla auttaa toinen toisiaan, Nina kertoo.

Maidon tuottaja ja tilaaja Vaikka äiti olisi etukäteen ajatellut, ettei hän ota paineita imetyksen onnistumisesta, vauvan syntymän jälkeen tilanne voi olla toinen. Yhtäkkiä imetys onkin äidin mielestä maailman tärkein asia.

— Imetystukiryhmässä tavoitteenamme on, että jokainen äiti onnistuisi imettämään niin pitkään kuin hän itse haluaa. Tärkeintä kuitenkin on, että lasta ruokitaan riittävästi, tapahtuipa tämä sitten rintamaidolla tai äidinmaidonkorvikkeella, Nina sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että lapsi olisi täysimetyksessä puolivuotiaaksi asti ja osittainen imetys jatkuisi vuoden ikään saakka. Osittaista imetystä voi jatkaa pidempäänkiin. Suositukset koske-

vat terveitä ja normaalipainoisina syntyneitä lapsia.

Ninan mukaan suomalaiset äidit ovat hyvin selvillä imetyksen hyödyistä.

— He tietävät kyllä, miksi kannattaa imettää. Monelta kuitenkin puuttuu tietoa siitä, miten imettää, Nina kertoo.

— Imetyksen onnistuminen ei ole vain äidin tahdosta kiinni, Karoliina muistuttaa.

— Imetyksen sujumiseen vaikuttaa maidon tuottajan eli äidin lisäksi maidon tilaaja eli vauva. Homman logistiikkakaan ei aina suju ongelmitta. Ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai soittaa valtakunnalliseen imetystukipuhelimeen, Karoliina neuvoo.

Itkua ja naurua Imetyksen onnistumista edesauttaa se, että äiti luottaa itseensä ja osaamiseensa ja pitää vauvaa mahdollisimman paljon ihokontaktissa. Vauvalle kannattaa tarjota rintaa jo ennen kuin nälkä yltyy itkuksi.

— Vauva viestii nälästä jo ennen itkua, Nina sanoo.

— Isä puolestaan voi tukea imetystä huolehtimalla siitä, että äidillä on aikaa keskittyä imetykseen, Karoliina vinkkaa.

Jos oma äiti on onnistunut imettämään vain lyhyen aikaa, se ei tarkoita, että tyttärelle kävisi samoin.

— Maidon riittävyys ei periydy, mutta imetyksen käytännöt ja asenteet imetystä kohtaan periytyvät helposti, Nina huomauttaa.

Imetystukiryhmässä on tilaa tunteille.

Siellä voi esimerkiksi ryöpsäyttää oman pettymyksensä julki.

— Ryhmässä itketään ja nauretaan. Sitähän se monesti on, Nina sanoo.

— Meillä on kyllä niksejä ja neuvoja, mutta ei taikasauvaa, jota heilauttamalla ongelmat ratkeaisivat. Me voimme kuitenkin vahvistaa jokaisen uskoa omaan äitiyteen, Karoliina toteaa.

Soili Pohjalainen

” K ä s i y l ö s k a i k k i n e , j o i l t a s e k s i s u j u i h e t i e n s i m m ä i s e l l ä k e r r a l l a t äy d e l l i s e s t i .”

Hämäränhetki

Seutula, N 60°20.885´ E 024°54.560´ 16. maaliskuuta klo 18.19 Markku Mattila

7

Sivuosassa nainen Naiset olivat varhaiskirkon ja 1500luvun reformaation tärkeitä mutta tuntemattomia taustavaikuttajia.

I

lman naisia kristinusko tuskin olisi ensimmäisten vuosisatojen aikana levinnyt niin nopeasti ja tehokkaasti. Vaikka kirkon teologiset oppineet, piispat ja papit olivat miehiä, perheissä ja naapurustoissa kristillisen sanoman välittämisestä huolehtivat usein äidit ja isoäidit. Naiset myös emännöivät kodeissaan kristittyjen kokoontumisia ennen kuin varsinaisia kirkkoja oli rakennettu.

Rooman valtakunnassa naisten paikka oli kotona ja tärkein tehtävä jälkeläisten synnyttäminen ja kasvattaminen. Monet rikkaat ja yläluokkaiset naiset toimivat kuitenkin aktiivisesti myös kodin ulkopuolella.

Kristinusko muutti naisten asemaa sikäli, että sen mukaan nainen ja mies olivat Jumalan edessä yhdenvertaisia. He osallistuivat samoihin seurakunnan kokouksiin ja saivat samanlaista opetusta. Heiltä myös edellytettiin samanlaista moraalia ja käytöstä. Niinpä kun Rooman valtakunnassa vainottiin kristittyjä, myös naiset todistivat julkisesti uskostaan eivätkä pelänneet marttyyrikuolemaa.

Kun asketismi alkoi levitä kristittyjen piirissä muoti-ilmiön tavoin, monet naiset huomasivat tilaisuutensa tulleen. Heille tarjoutui mahdollisuus vapautua perheen velvoitteista ja omistautua hengelliselle elämälle, opiskelulle ja lähimmäisten palvelemiselle.

Naisia oli myös niiden kristittyjen joukossa, jotka uskonelämäänsä syventääkseen lähtivät pitkille ja vaivalloisille pyhiinvaellusmatkoille Raamatun kertomusten tapahtumapaikoille tai marttyyrien haudoille.

Nunnista pappiloiden emänniksi 1500-luvun reformaatio esitetään yleensä rohkeiden ja asiastaan ja uskostaan varmojen miesten tarinana, jonka suurimpia sankareita ovat Martti Luther ja Jean Calvin. Ilman naisten käytännön työtä se olisi kuitenkin jäänyt vain pappien ja oppineiden liikkeeksi.

Uuden uskon levittämiseen tarvittiin perheenemäntiä ja papinrouvia yhtä lailla kuin vaikutusvaltaisia aatelisnaisia, jotka olivat innoissaan asiastaan.

Omistautuneita naisia ei kuitenkaan juuri nähty opettamassa tai saarnaamassa, vaan reformaattoreiden julistamasta niin kutsutusta yleisen pappeuden periaatteesta huolimatta äänessä olivat vain miehet.

Reilun tuhannen vuoden ajan naisilla oli ollut mahdollisuus toteuttaa kutsumustaan ja omistautua hengelliselle elämälle luostareissa. Ne tarjosivat naisille myös tilaisuuden opiskella ja kehittää kykyjään.

Kun reformaatio sulki alueiltaan luostarit, naisilta vietiin tämä mahdollisuus palvella kirkkoa.

Ei siis ihme, että läheskään kaikki nunnat eivät ottaneet uudistusta ilolla vastaan. Entisille, ”vapautetuille” nunnille jäi käytännössä vain yksi vaihtoehto: avioliitto. Samalla alettiin korostaa sitä, että avioliitto ja äitiys ovat naisen pyhä kutsumus. Nainen siis palvelee Jumalaa arkisessa aherruksessaan, mutta kodin ulkopuolella hänellä ei ole uskonnollista roolia.

Monista entisistä nunnista tuli päteviä pappilan emäntiä, sillä reformaattorit olivat kumonneet myös vaatimuksen pappien selibaatista. Pappien vaimoista tuli kristillisen elämän esikuvia muille naisille.

Uudella opilla oli vaikutusta myös naisten päivittäiseen hartauselämään. Neitsyt Maria ja naispyhimykset, joilta naiset olivat tottuneet pyytämään apua, eivät enää kelvanneet rukousten kohteeksi. Jeesus sai hoitaa myös synnytyksen vaivat ja äidin huolet.

Hiukset kiinni kuolemaan Pohjois-Afrikassa elänyt Perpe-

tua oli ylhäistä sukua, nuori rouva ja pienen lapsen äiti. Hänet vangittiin keisari Septimius Severuksen vainoissa 200-luvun alussa yhdessä orjattarensa Felicitaksen, pikkuveljensä Saturuksen ja muutaman muun kasteoppilaan kanssa. Perpetua oli joukon johtaja ja äänitorvi.

Perpetuan tarina on säilynyt jälkipolville marttyyrikertomuksessa, josta osan hän on ilmeisesti itse kirjoittanut.

Hän kertoo esimerkiksi kokemuksistaan

vankilassa ja tuntee huolta vauvastaan, jonka on joutunut jättämään. Hän myös haluaa hiuspinnin joutuessaan areenalle villipetojen eteen — ei turhamaisuuttaan vaan siksi, ettei näyttäisi hiukset auki revittyinä surevalta.

Vankilassa ollessaan Perpetua näki kolme näkyä, jotka rohkaisivat häntä ja hänen seuralaisiaan tulevaan marttyyrikuolemaan. Kuolemantuomio pantiin toimeen amfiteatterissa, jossa he joutuivat taistelemaan villiä lehmää vastaan.

Perpetua surmattiin lopulta miekalla.

Hartautta haudassa Askeettisen innostuksen myö-

tekstit Kaisa Halonen kuvitus Kikka Nyrén

Lähteet Anni Maria Laato: Matres ecclesiae — kirkkoäidit.

Perussanoma 2011.

Kirsi Stjerna: Reformaation naisia. Kirjapaja 2011.

8

Marcella oli perehtynyt teologiaan.

Perpetua oli todellinen marttyyriäiti.

Syncletica ei halunnut naimisiin.

tä monet varhaiset kristityt vetäytyivät Egyptin, Palestiinan ja Syyrian erämaihin voidakseen keskittyä hengelliseen elämään. Osa eli yksin, osa pienissä yhteisöissä. Naisia ei joukossa ollut kovin monta. Tunnetuin heistä on Amma Syncletica — arvonimi amma tarkoittaa hengellistä äitiä.

Amma Syncletica eli 400-luvun alkupuolella. Jo nuorena tyttönä hän kieltäytyi avioliitosta ja omistautui rukoukselle. Vanhempiensa kuoltua hän antoi pois omaisuutensa, leikkasi hiuksensa ja pukeutui yksinkertaisiin vaatteisiin. Sitten hän yhdessä sokean sisarensa kanssa muutti asumaan erään sukulaisen hautaan.

Vähitellen Syncletican ympärille kerääntyi muitakin naisaskeetteja.

Syncletica toimi yhteisön hengellisenä äitinä. Opetuksissaan hän käsitteli muun muassa syntien voittamista ja kristityn kutsumusta. ”On mahdollista olla mieleltään erakko, vaikka asuu ruuhkassa ihmisten keskellä, ja on myös mahdollista, että erakon ajatukset täyttää ruuhka”, kerrotaan Syncletican sanoneen.

Margareeta Navarralainen

Radika

Margareeta (1492

Ranskan kuninkaan F sar ja toisen avioliitt Navarran kuningatar. nettiin oppineena ja a sena naisena, joka tuk erilaisia uusia aatevirt Yksi Margareetan ta liikkeistä oli refor ka tuskin olisi edenny ilman hänen tukeaan pelasti monen vaino tantin hengen.

Itse Margareeta p laisena, mutta kasvatt Jeanne d’Albretin e

Ansiokas naiseksi Marcella eli Roomassa 300- ja 400-luvun vaihteessa. Tuolloin Roomassa oli ryhmä aristokraattisia naisaskeetikkoja, ja Marcella vanhimpana oli muille esikuva.

Hän perusti omaan palatsiinsa Rooman ensimmäisen naisten askeettiyhteisön.

Marcella osasi hyvin Raamatun alkukieliä hepreaa ja kreikkaa ja oli perehtynyt teologisiin kysymyksiin. Yksi aikansa tunnetuimmista teologeista, Hiero­ny ­mus, kuului Marcellan ystäväpiiriin ja ohjasi Marcellan kotona kokoontunutta naisten opintopiiriä. Hieronymus oli vaikuttunut Marcellan kyvyistä, ja katsoi asiak­ seen puolustella kehujaan näin: ”En mittaa ansiokkuutta sukupuolen vaan mielenlaadun mukaan”.

Marcella käytti vaikutusvaltaansa ja asiantuntemustaan myös osallistuessaan aikansa teologisiin kiistoihin. Hän vastusti Origeneen teologiaa, johon kuului muun muassa ajatus kaikkien luotujen pelastumisesta. Aktiivisuudellaan Marcella saikin paavin vakuuttuneeksi Origeneen harhaoppisuudesta.

Katharina Schütz Zell löysi Jumalan äidinrakkauden.

Melkein papin töissä Katharina Schütz Zell (1498–1562) käytti itsestään

nimitystä kirkkoäiti. Hänellä ei ollut omia lapsia, mutta kylläkin kutsumus huolehtia kirkosta ja sen jäsenistä.

Niinpä hän piti itseään pappismiehensä Mathias Zellin tasavertaisena työtoverina eikä epäröinyt toimia kodin ulkopuolella.

Erityisesti hän omistautui diakonialle ja sielunhoidolle. Hän vieraili sairaiden, vankien ja kuolevien luona.

Katharina oli kotikaupungissaan Strasbourgissa tunnettu uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolestapuhuja, joka pyrki rakentamaan yhteyksiä reformaation eri suuntausten välille. Hän oli kirjeenvaihdossa monien reformaattoreiden kanssa ja kestitsi heitä kotonaan.

Kätevä emäntä

n kirjoitti kohukirjan.

kaali kuningatar

2–1549) oli Frans I:n sitonsa myötä . Hänet tunavarakatseiki taiteita ja tauksia. suojelemisrmaatio, joyt Ranskassa n. Hän myös otun protes-

pysyi katoliti tyttärensä evankeliseen

Katharina oli aikansa tuotteliain protestanttinen naiskirjailija. Hän kirjoitti muun muassa teologisia pamfletteja sekä opetus- ja hartaustekstejä ja toimitti virsikirjan. Katharinan teologia nousi hänen omista kokemuksistaan: hän käsitteli virsirunoissaan naisten elämää, nosti teksteissään esiin Raamatun naisia ja puhui Jumalan äidinrakkaudesta.

Kun Mathias Zell vuonna 1548 kuoli, Katharina teki jotakin ennenkuulumatonta ja piti miehensä hautajaistilaisuudessa pitkän puheen. Vielä enemmän kohua herätti se, kun hän vähän ennen kuolemaansa vuonna 1562 toimitti papin roolissa ystävänsä hautajaiset, koska kaupungin papit olivat kieltäytyneet hautaamasta harhaoppiseksi tuomittua naista.

uskoon. Tyttärestä tulikin avoimesti kalvinisti.

Margareeta kirjoitti paljon.

Ensimmäisessä julkaistussa runossaan Syntisen sielun peili hän esitti teologisen kannanottonsa, joka herätti pahennusta katolisen kirkon piirissä. Kirjeenvaihdossaan naisten kanssa hän otti hengellisen äidin roolin. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistu Heptameron oli oman aikansa kohukirja: se sisälsi yksityiskohtaisia kuvauksia tapauksista, joissa papit olivat hyväksikäyttäneet naisia.

Katharina von Bora päätyi Lutherin vaimoksi.

Reformaation naisista tunnetuin on eittämättä Katharina von Bora, joka oli Martti Lutherin puoliso. Hän syntyi vuonna 1499 aateliseen perheeseen. Katharinan luostarielämä alkoi jo 5–6-vuotiaana ja jatkui parikymmentä vuotta.

Huhtikuussa 1523 Katharina pakeni Marienthronin luostarista yhdessä 11 muun nunnan kanssa. Suunnitelman takana oli Luther, joka koki myös velvollisuudekseen järjestää naiset nopeasti naimisiin. Lutherilla itsellään ei enää yli nelikymppisenä ollut avioitumissuunnitelmia, ja Katharinan puolestaan kerrotaan torjuneen useampiakin kosijoita. Silti nämä kaksi päätyivät naimisiin.

Katharinan ja Lutherin avioliitto oli onnellinen. Katharinalla oli valta ja vastuu huolehtia perheen taloudesta ja kaikista käytännön asioista.

Luther itse oli sekä epäkäytännöllinen että usein poissa kotoa.

Katharina synnytti kuusi lasta, joista yksi tytär kuoli vauvana ja toinen 13-vuotiaana. Lisäksi perheessä oli huollettavina sukulaisten lapsia ja orpoja. Lutherit majoittivat kotonaan Wittenbergissä myös opiskelijoita. Ruokapöydässä istui säännöllisesti kolme–neljäkymmentä henkeä. Muiden töidensä ohella Katharina hoiti puutarhaa, valmisti olutta ja kalasti.

Luther kuoli vuonna 1546 ja Katharina jäi kamppailemaan paitsi surunsa myös rahahuolten ja sai­ rauk­ sien kanssa. Hän joutui taistelemaan saadakseen pitää Lutherin hänelle testamentissaan määräämän omaisuuden ja lastensa holhoojuuden.

Vuonna 1552 Katharina oli pakenemassa ruton kiusaamasta Wittenbergistä, kun hän putosi hevosvankkureilta ja loukkasi itsensä. Hän kuoli 53-vuotiaana joulukuussa 1552.

9

Tutustu tämän päivän uutuuslaitteisiin ja vaadi paras palvelu!

KUULEMINEN ON HUIPPUTEKNOLOGIAA

Tutustu kuulokojeuutuuksiin www.kuulohansa.fi tai tilaa maksuton esite!

Kuulohansa Oy Soidintie 8 - HELSINKI (Malmi) (09) 345 5300 - www.kuulohansa.fi Kuulokojeet ja kuulontutkimukset yksityisesti - jonottamatta

MYYJÄISET

Erikoismausteina avomies ja aviomies Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat. Tammi 2012.

Merete Mazzarellaa kannattaa lukea hitaasti, kymmenen, kaksikymmentä sivua kerrallaan.

Sitten on aika sulkea kirja ja jäädä pohdiskelemaan, mitä itse samoista asioista ajattelee.

Jos kirjassa olisi lähdeluettelo, sitä riittäisi monta sivua. Mazzarella on runsaasti lukenut ihminen, joka lainaa lukemaansa: kirjoja, uutisia, tutkimuksia ja tarinoita. Lisäksi hän tekee omia havaintojaan arjen elämästä. Näkökulma on vastikään eläkkeelle jääneen naisen, erikoismausteina avomies ja aviomies, uusi rakkaus ja syyllisyys siitä, että aviomies pitää jättää.

Mitään paljastuksia on turha odottaa. Kaikki osapuolet kohtelevat toisiaan hienotunteisesti ja niin

Kirja

hyvin kuin tässä kipeää tekevässä tilanteessa pystyvät.

Toistuvasti palataan myös siihen suruun, että entinen hyvä ystävä on solidaarisuudesta aviomieheen pannut välit poikki.

Kirja etenee päiväkirjanomaisin pohdiskeluin, joiden lomassa kommentoidaan ajankohtaisia tapahtumia.

Kun kirjoittaja on syntynyt vuonna 1945, hänellä on perspektiiviä nähdä, miten elämä Suomessa on kuudessakymmenessä vuodessa muuttunut.

Työelämän ja onnellisuuden pohdinnat ovat keskeisiä. Kirjailija kokee, että tuottavuusohjelmat vievät ihmisiltä itsetunnon. Kapulakielisesti puhutaan tuotannon te-

hostamistoimista henkilöstötarpeen pienentämiseksi, vaikka kysymys on siitä, että ihmiset sanotaan työstään irti. Ennen oli virkoja. Nyt on sijaisuuksia, projekteja, freelancehommia ja pätkätöitä.

Joka neljäs suomalainen vaihtaa työpaikkaa vuoden aikana.

Sodan jälkeen oli puutetta kaikesta, mutta nyt tavaraa on niin paljon että ahdistaa. Entä onnellisuus? Nyt kysytään, kannattaako se kansantaloudellisesti.

Aila Alarotu

Keskustele kirjasta ja lue koko arvio osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Oman kielen juurilla Maria Peura: Antaumuksella keskeneräinen. Teos 2012.

Miten oma elämä lomittuu luovaan työhön? Millaisia sudenkuoppia virittää yksinään työskentely? Minne työntyvät kirjailijan henkiset juuret? Maria Peuran työpäiväkirjoistaan muokkaama teos avaa intiimin näkymän luovan työn tekijän maailmaan.

Peuralle kirjailijan työ on paitsi kirjoittamista myös ruumiin ja mielen avaavaa joogaamista, sirpalemaisen työajan kanssa selviämistä, perheen tahmean arjen kuljettamista, vertailun, kateuden, häpeän ja kunnianhimon kanssa kamppailua sekä ajoittaista nettiriippuvuutta. Terapiakin on osaltaan rakentamassa tasapainoa, jota kirjailijantyössä selviämiseen tarvitaan.

Kieli ja nöyryys ovat Peuran mukaan kirjailijan olennaisia työvälineitä. ”Minulle nöyryys taiteellisessa työssä tarkoittaa antautumista, kritiikin vastaanottamista ja toisten työn kunnioittamista.”

Intohimon kieleen taas ovat synnyttäneet Pellossa eletty lapsuus ja kannustava kotiväki sekä Timo K. Mukan teokset ja Lars Levi Laestadiuksen hurjat saarnat. Uskonnollinen sanasto ruokki lukevan tytön mielikuvitusta ja välitti voimakkaita tunteita. Vaikka lahkolaisten kohtaamisiin liittyi teini-

Heini Lehväslaiho

Ev.-lut. Lähetysyhdistys Kylväjä järjestää lähetysmyyjäiset lauantaina 24.3.12 klo 11-14 Tikkurilassa Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tarjoustalon yläpuolella).

Tarjolla on suolaista ja makeaa, käsitöitä, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Tulot lähetystyölle Aasiassa ja Afrikassa.

Alkuhartaus klo 11. Tervetuloa!

Vantaan Laurin lukupiiri

Kirja

SATO SenioriKoti® Martinlaakso Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Senioreille tarkoitetut vuokra-asunnot palveluiden läheisyydessä. Asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa asumista helpottava tukivarustelu. Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa.

Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja.

HUONEISTOESIMERKIT ja VUOKRaT 3h+kk+s, 63,5 - 65 m2 2h+k/kk, 41,5 - 59,5 m2 2h+kk+s, 53,5 - 57,5 m2 1h+kk, 35 m2

1 168 €/kk alk. 847 €/kk alk. 974 €/kk 749 €/kk

Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä.

SaTO Vuokraus ja myynti Mikonkatu 7, 00100 Helsinki • sato.fi Katja Grönroos, p. 0201 34 4361 Merja Tallberg, p. 0201 34 4312

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 25.3. klo 14 Herran palvelijatar Juha Lankinen ja Matti Latvala

10

iässä ahdistavia ja nöyryyttäviä tilanteita, kristillisen elämänpiirin vaikutuksessa muotoutui myös kokemus turvasta ja kosketus itseen. ”Rakkaus uskonnolliseen fraseologiaan ja viehtymys Vanhan testamentin käsittämättömiin kertomuksiin ja Siionin virsiin ovat lapsuudesta saakka pitäneet minua hengissä, auttaneet pysymään yhteydessä syvimpään minuuteeni yhtä varmasti kuin protestoiminen suo-

jeli omaa aluettani nuoruusiässä”, Peura kirjoittaa.

Peuran kirja on avoin, syvä ja energinen kertomus siitä, kuinka moninaisista elämänpalasista syntyy halu luoda fiktiivisiä maailmoita. Kirja havainnollistaa senkin, kuinka kieli voi luoda meissä kaikissa aikaisempia kokemuksiamme uudistavia ja eheyttäviä sisäisiä maailmoja.

Kristina Svensson

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.bible.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

Ole hyvä PSALMIT SEPTUAGINTAN MUKAAN Anna lahjaksi merkittävä kulttuuriteos.

Uusi suomennos perustuu kreikankieliseen käännökseen.

Upea ulkoasu. 39 €

Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Lestadiolainen

Maria Peura avaa näkymiä luovan työn arkeen.

ÄÄNIPIPLIA

Palveleva puhelin

01019 0071

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Uusi testamentti. Kuunnellen Raamatun sana avautuu uudella tavalla. Lukijana Mikko Lammi.

Paketissa 17 CD:tä. Saatavana myös Mp3:na. 49 €

ENKELIMUKIT Taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin maalaamien mukien aiheet nousevat raamatunkertomusten pohjalta.

Tulossa kolmas malli kesällä. 26 €/kpl

Tilaukset: myynti@bible.fi, puh. 010 838 6520

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.bible.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

Tyylikkäästi vanheten Leonard Cohen: Old Ideas.

Sony Music 2012.

Kanadalais-

Musiikki syntyinen lau-

laja-kirjailija Leonard Cohen oli jo kertaalleen jättänyt konserttilavat ja teki mieleisiään asioita, kuten vietti aikaansa Los Angelesin lähistöllä sijaitsevassa buddhalaisluostarissa. Yllättäen viime vuosikymmenen puolivälissä paljastui, että rahat olivat lopussa. Entinen manageri oli kavaltanut viisi miljoonaa dollaria taiteilijan eläkerahoja. Suuren yleisön onneksi taloudellisesti välttämätön maailmankiertue 2008–2009 oli sekä yleisömenestys että taiteellinen täysosuma, ja nyt 78-vuotias Cohen on suositumpi kuin koskaan.

On sanottu, että kolme ihmisiä eniten kiinnostavaa aihetta ovat rakkaus, kuolema ja uskonto. Cohen on luonut tuotantonsa näiden kolmen akselin ympärille. Hänen tahdissaan on valssattu Wienissä, nautittu teetä ja appelsiineja Suzannen seurassa, asetuttu toisen maailmansodan

partisaanin tajuntaan ja pohdiskeltu uskonnollis-pasifistisesti Iisakin tarinaa.

Alati madaltuvaääninen Cohen on kauniilla sanoituksillaan ja tyylikkäillä tulkinnoillaan tuonut romantiikkaa ja mielikuvitusta sekä monen sukupolven illanistujaisiin että kuulijoiden yksinäisiin hetkiin. Hänen juutalaisuudesta ja zen-buddhismista ammentavat tekstinsä kuulostavat hyviltä, vaikka sisältöä ei aina ymmärtäisikään.

Harvat 78-vuotiaat kevyen musiikin taiteilijat tekevät uutta, huomionarvoista musiikkia, mutta Cohenin itseironisesti nimetty albumi Old Ideas poikkeaa jälleen valtavirrasta. Cohen ripottelee levylleen uskontoa, orjuutta, maailmasta välittämistä, vanhenemista ja tietenkin rakkauden sekoittumista armoon. Yleisö on vanhentunut lauluntekijän rinnalla, joten asiat, joista hän laulaa, ovat tunnistettavia.

Mutta aina hän osaa vertauskuvallisilla teksteillään myös herättää positiivista ihmetystä, niin nytkin.

Hannu Kylkisalo

Alati madaltuvaääninen Leonard Cohen tulkitsee tyylikkäästi.

Vertti Teräsvuori

Fedja-setä lavalla Kansallisteatterissa ensi-iltansa saanut Fedja-setä, kissa ja koira etenee reippaasti tilanteesta toiseen. Pitkäpiimäistä esitystä perheen pienimmät tuskin jaksaisivat seuratakaan. Aikuiskatsojaa ilahduttaa, että lapsiyleisöä ei kosiskella lavalla kohkaamisella.

Venäjän tunnetuimman lastenkirjailijan Eduard Uspenskin luoma Fedja-setä on poika, joka ”oppi lukemaan nelivuotiaana ja jo kuusivuotiaana keitti itselleen soppaa”.

Uspenskin suosituin Fedja-tarina on taipunut näyttämölle esitykseksi, josta ei puutu väriä, laulua eikä huumoria. Fedjan roolissa nähdään näyttelijä Harri Nousiainen.

Fedjan, kissa Matroskinin ja Musti-koiran lisäksi näytelmässä ovat mukana muun muassa polkupyörästä haaveileva posteljooni Petshkin ja Mirri-lehmä, joka märehtii kukkapurkista vihreitä leh-

Teatteri

Posteljooni Petshkin (Esa-Matti Long) on yksi Fedja-sedän (Harri Nousiainen) tovereista.

tiä ja pyyhkii suunsa ikkunaverhoihin. Aivan oma lukunsa on Tr-tr Mitja, joka ei ole ihan mikä tahansa traktori. 5-vuotiaan seuralaiseni mielestä traktori oli tylsä, koska se ei ollut oikea traktori. Hän olisi halunnut lavalle oikean menopelin.

Hänen mielestään esityksessä hauskaa oli ainakin se, kun lehmä söi kukkapurkista, ja se kun kissa Matroskin joi hassuksi tekevää maitoa. Sekin oli hauska kohta, missä Musti-koira parturoitiin.

Laadukas ja ammattitaidolla toteutettu lastenteatteri on elämys, jonka soisi jokaisen lapsen kokevan.

Kansallisteatterin Fedja-setä, kissa ja koira on juuri sellaista. Tunnin mittainen esitys on suunnattu lapsikatsojille noin kolmesta ikävuodesta ylöspäin.

Soili Pohjalainen

Fedja-setä, kissa ja koira Kansallisteatterissa

Rehellinen katse taaksepäin Pekka Hako: Jorma Hynninen — Sielun maisemia. Kirjapaja 2012.

Pekka Hakon kirja Jorma Hynnisestä on erilainen elämäkerta. Maailmankuululta oopperatähdeltä voisi odottaa uran huippuhetkien kertausta, saavutusten hehkutusta ja valokuvia suurimmista rooleista. Niiden sijaan Sielun maisemia on puntaroivaa puhetta ihmiseltä, joka katselee elämäänsä taaksepäin ja miettii, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat ja mikä vaa’assa lopulta painaa eniten. Valokuvia ei ole yhtään.

Hynnisen ääni ei ole katkera eikä syyttävä. Ankarin hän on itseään kohtaan. Toistuvasti hän on elämänsä aikana murehtinut perheen ja taiteilijantyön yhdistämisen ongelmia. Edelleen vahvana on kysy-

Kirja

mys, onko kaikki mennyt parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjassa kuuluu halu perustella, miksi Hynninen on pitänyt joistakin näkemyksistään jyrkästikin kiinni. Toisaalta hän on kyennyt joitakin periaatteitaan muuttamaan täysin elämänkokemusten myötä.

Kirja on nimensä mukaisesti sielunmaisemia. Pohdiskelevaa henkeä luovat hienot katkelmat Franz Schubertin Die Winterreise -laulusarjasta. Hynninen on keskusteluissaan Hakon kanssa avannut niin vanhat päiväkirjansa kuin elämänsä kipeät kohdat. Yksinkertaisesti mutta herkkyydellä hän kertoo lastensa vaiheista, poikansa sairastumisesta ja kuolemasta.

Hyvä ratkaisu on ollut muokata mukaan myös vaimo Reetan ja tyttärien Ursulan ja Lauran puheenvuorot. Niissä on kritiikkiä

aviomiestä ja isää kohtaan, mutta päällimmäiseksi jää tunne perheenjäsenten keskinäisestä kiintymyksestä ja siitä, että asioista voidaan puhua. Iltapäivälehtien lööpit perhettään terrorisoivasta miehestä ovat tästä kirjasta niin kaukana kuin mahdollista.

Kirjasta aistii tasapuolisuuteen pyrkivän ja vahvan ihmisen, joka ei häpeile itseään, omaa tahtoaan ja lahjakkuuttaan, mutta haluaa tehdä oikeutta perheelleen. Koskettavasti Hynninen kysyy, onko hän osannut oikein ilmaista rakkaimmille ihmisilleen, kuinka tärkeitä he ovat. Se lopulta merkitsee eniten.

Jonkin verran kirjassa esiintyy toistoa, mutta 200-sivuinen ja kapeapalstainen kirja on kuitenkin sujuva ja nopealukuinen.

Katriina Harviainen

Jorma Hynninen murehtii perheen ja työn yhdistämisen vaikeutta.

11

Fra Angelico

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Palveluja tarjotaan

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Ostetaan POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

VANTAAN

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022.

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p.

020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myyntija markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaayhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi. ryyti@kotimaa.fi

12

Enkeli Gabriel ilmestyi nuorelle Marialle.

Rohkeasti raskaaksi M

arian ilmestyspäivää 25.3. vietetään sen muistoksi, että enkeli Gabriel ilmestyi LVIS, huolto, korjaus, säätö, Marialle ja ilmoitti tämän tulevan remontit ja sisäilmaparannukset. raskaaksi. Maria otti tehtävänsä JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. rohkeasti vastaan.

MUUTOT JA KULJETUKSET Päivässä välähtää joulun ja Ju1-2 miestä ja iso pakettiauto. malan ihmiseksi tulemisen ihme.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Myös kirkoissa kaikuvat joulun sävelet, kun niissä lauletaan usein Remontit ammattitaidolla virttä Jumalaa kiittää sieluni. Sen www.remonttivarma.fi sävelmä on sama kuin Enkeli taip. 050 308 1010 vaan -virren.

Sisä- ja Ulkomaalaukset + KattomaaMarian ilmestyspäivänä paaslaukset. Remontti- ja Rakennustyöt tonaika katkeaa yhden päivän ajakSisällä ja Ulkona. 040 712 8888 si. Marian raskauden alkaessa heijastuu Jumalan ihmiseksi syntymiKattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, sen ihmeen ensimmäisen säie maaPeltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, ilmaan, joten se on juhlapäivä.

Lumiesteet.

040 712 8888 Marianpäivä on Kristus-juhla.

Sen vuoksi kirkoissa käytetään silTip Top Siivous loin valkoista väriä. siivousta jo vuodesta 1995 Marian ilmestyspäivän vietKOTISIIVOUSP to vakiintui 500-luvulla. Perintei- kaikki kodin siivoukset nen päivämäärä oli tasan yhdek- ikkunanpesut sän kuukautta ennen joulua eli 25.3.

- viikkosiivoukset Mariaa juhlittiin silloin, oli viikonpäivä mikä tahansa.

- muuttosiivoukset Vuodesta 1955 alkaen on Marian - remonttisiivoukset ilmestyspäivää vietetty Suomessa kodinhoidon veroväh. 45% 22.3. ja 28.3. välisenä sunnuntaina.

Päivän merkitys kulttuurissamme www.tiptopsiivous.fi on vähentynyt, mutta saamelaiset (09) 4369 6335

viettävät sitä yhä vahvasti. Se osuu kevätpäiväntasauksen tienoille, joten sillä on myös vuodenkierrossa merkitystä.

Arvojärjestykset muuttuvat Raamatun mukaan Maria lausui raskaaksi tultuaan kiitoslaulun. Se löytyy Luukkaan evankeliumin ensimmäisestä luvusta. Tänä vuonna juuri se kohta luetaan kirkoissa Marian ilmestyspäivänä.

Virsi Jumalaa kiittää sieluni pohjautuu myös Luukkaan evankeliumiin. Päivän sanoma kiteytyy laulussa hyvin: Jumala kääntyy vähäisimmän puoleen. Vallanpitäjät syöstään istuimiltaan. Alhaiset korotetaan. Nälkäiset ruokitaan. Jumalan ihmiseksi tuleminen muuttaa ihmisten luoman arvojärjestyksen.

Marianpäivä on monelle naiselle maailmassa merkityksellinen. Nuori, tavallinen, köyhä nainen valittiin Jumalan äidiksi. Hän kulki rohkeasti yksin pitkän matkan vuoriseudulle sukulaisensa luo. Hän sepitti laulun, jota kristikunnassa yhä lauletaan. Hänelle annettiin suuri tehtävä, jonka hän otti iloisena vastaan.

Marian ilmestyspäivä su 25.3.

Messuja klo 10 Hämeenkylän kirkossa ●● klo 10 Länsimäen kirkossa ●● klo 10 Myyrmäen kirkossa ●● klo 10 Pyhän Laurin kirkossa (ruotsinkielinen) ●● klo 12 Pyhän Laurin kirkossa ●● klo 10 Tikkurilan kirkossa ●●

Kansan­musiikkimessu ●● klo 10 Korson kirkossa.

Marianpäivän matinea ●● klo 16 Ilolan seurakuntatalossa. Nina Fogelberg, sopraano, Quo Vadis ‑kuoro, Iina Katila, piano ja kuoron johto. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Marianpäivän laulumatinea ●● klo 15 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Paula ja Matti Rankalan laululuokka, säestäjänä Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

(KT)

tiptop@live.fi MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Asianajajia

ASUNTO RAHAKSI!

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Terveydenhoitoa

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Ostetaan huoneistoja

Vuokrata halutaan

Täydentyvä psykoterapiaryhmä Katajanokalla. Tiedustelut ryhmäanalyytikko, psykoterapeutti Taru Kaivola, taru.kaivola@saunalahti.fi tai 050 360 2077.

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

HERÄNNÄISSEURAT Su 25.3. klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34.

Saarnaa Päivi Linnoinen. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Saarnaa Reetta Leskinen, mukana Herännäisnuorten kuoro.

Kirkkokahvit ja seurat. Klo 17 Perheseurat Salla Rannalla ja Jarkko Meretniemellä, Koreankatu 2 B 6, Hki. Ti 27.3. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Laura ja Pasi Alho kertovat kuulumisia Etiopian Hosainasta.

Ke 28.3. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Vantaan seurakunnat 22.3.–29.3.

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Yhteisvastuutuotteita on myynnissä kirkkoherranvirastossa.

Lepaani tiistaisin klo 18. Nuortenilta, Vaaralan kirkko.

9–15. Kerhot on tarkoitettu 1. ja 2. luokan oppilaille. Mikäli tilaa riittää, otamme myös 3. luokan oppilaita. Kerhoissa on monipuolista toimintaa sekä sisällä että ulkona. Hinta on 160 € sisältäen lounaan, välipalan ja yhden retken. Hakukaavakkeita saa iltapäiväkerhoista, virastosta ja lapsityöntoimistosta Eila Paulúnilta, p. 098306457 tai 0505447647.

Kastettu

Varhaisnuorille

Le Anh Duy Ngo, Sade Aurora Lukkarila, Mila Minako Mitsui.

Diakoniatoimisto

Aniita Toini Hyttinen 71 v, Juhani Kustaa Ylén 67 v, Anja Kaarina Merilä 64 v, Eila Kaarina Jaatinen 59 v.

Kadonneen aarteen metsästys — seikkailupäivä su 29.4. Holmassa. 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Ilmoittautuminen osoitteessa: http://www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla/seurakunnan-toiminta/varhaisnuoret/ leirit/. Lisätiedot Pasi Alholta pasi. alho@evl.fi tai 050 518 7967.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Länsimäen päivystys peruttu tiistaina 27.3. Hakunilan kirkolla on päivystys torstaisin klo 9–11.

Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

parillisilla viikoilla sunnuntaina klo 11–12. Kotipyhäkoulu Hyvärisillä Itä-Hakkilassa Riekkomäentie 8, parittomilla viikoilla torstaisin klo 18–19. Kotipyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki yli 4-vuotiaat lapset tai vaikka kokonainen perhe yhdessä.

Nuorille

Hautaan siunattu

Muuta toimintaa

Hakunilan kirkko

Hämeenkylä

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13. ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu Herättäjän kirkkopyhänä 25.3. klo 12. Sari Kokkonen, Reetta Leskinen, Reijo Liimatainen, Outi Noponen, Herännäisnuorten kuoro Samuli Korkalaisen johdolla. Messun jälkeen kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat.

Kohtaamispaikka su klo 17–21.

Mukana pastori Arto Antturi ja Jippii-kuoro.

Matalan kynnyksen maanantai 26.3. klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Omaishoitajaryhmä ma 26.3. klo 16–17.30.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 27.3. klo 13.

Pääsiäisaskartelua.

Raamattupiiri ti klo 18.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13.

Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 e. Lapsilta 1,50 e Virsivartti ke 28.3. klo 12.30.

Käsillä hyvää ‑ryhmä ke klo 14–16.

Luentosarja Johanneksen evankeliumista ke klo 18. Jari Araneva. 13. Ehtoollisen salaisuuden jäljillä. 14. Minä olen tie, totuus ja elämä.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. On kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Marian ilmestyspäivän messu su 25.3. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Outi Noponen, Hakunilan kirkon kuoro.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan niitä tarvitseville. Voisitko lahjoittaa lankaa? Lankojen tulisi sisältää vähintään 50% villaa, jotta peitoista tulee lämpimät.

Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla. Tule mukaan neulomaan ja kokoamaan peittoja.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 29.3. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla sunnuntaisin 15.4. ja 20.5. klo 10. ja Hakunilan kirkolla parittomilla viikoilla sunnuntaisin klo 12.

Kotipyhäkoulu Hakunilassa Asta Enqvistillä Hevoshaantie 9 D,

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus, Marian ilmestyspäivä su 25.3. klo 10.

Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Mukana rippikouluryhmiä.

Iltakirkko su 25.3. klo 18. AnnaKaisa Inkala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Ilta lasten kasvattajille to 22.3. klo 18.30. Kuka kasvattaa lapseni? Aihetta pohditaan yhdessä asiantuntijapaneelin kanssa.

Paneelissa mukana erityislastentarhaopettaja Sirpa Blom, apulaisrehtori Reijo Poropudas, neuvolan perhetyöntekijä Elli Iranta-Lindqvist ja kristillisen kasvatuksen lehtori Liisa Ylitalo.

Lastenhoito järjestetty.

Rukouspiiri joka toinen tiistai takkahuoneessa klo 18.30–19.45.

Seuraava 27.3.

Oopperakerho ke 28.3. klo 17.30. nuortentilassa. Asiantuntijana Seppo Ruohonen.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 28.3. klo 18. Vieraana Ansa Mielty Kuurojen lähetyksestä ja seurakuntayhtymän kuurojen diakoni Seija Einola.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 22.3. klo 11.

Vierailijana rovasti Lasse Nikkarikoski.

KimaraKahvila su 25.3. klo 18.

Keskustelua ja pohdintaa Jeesuksen ihmeteoista. Mikä lienee itseäni puhutteleva tunnusteko ja mitä näköaloja se on avannut.

Iltateetä ja kahvia tarjoilevat Liisa ja Ritva. Keskusteluun johdattavat Leena ja Riitta.

Kohtaamispaikka to 29.3. klo 11–12.30. Vierailijana kappalainen Anna-Kaisa Inkala.

Lapsille Lasten pääsiäiskirkot ti 27.3. ja ke 28.3. klo 9.15. ja 10.15 sekä to 29.3. klo 9.15.

Koululaisten kesäkerhoihin voi hakea 15.3.–15.4. Kerhot Hämeenkylän kirkolla ja Vapaalan seurakuntatalolla kokoontuvat 4.–20.6. arkipäivisin klo

Ehtoollishartaus to 29.3. klo 14. senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Kirkkoherra Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Kastettu Matias Onni Valdemar Aalto.

Saarnojen aiheet

R

ekolan seurakunnassa tehtiin syksyllä kysely, jossa selvitettiin, mitä ihmiset odottavat jumalanpalvelukselta. Palautteissa ihmeteltiin muun muassa sitä, miksi pappi saarnaa niin surullisista asioista.

— Pappi ei voi puhua omiaan, sillä jumalanpalveluksissa saarnataan kirkkovuoden evankeliumien mukaan, eli se on määrätty, mistä aiheesta pappi saarnaa, kertoo pastori Marja-Liisa Malmi.

Jumalanpalveluksesta ja sen kaavasta on tilaisuus kuulla enemmän Pyhän Andreaan kirkolla messun jälkeen kirkkokahveilla, kun pastori Jaakko Rusama puhuu siellä aiheesta ”Mitä ja miksi kirkossa saarnataan?”. Lisäksi Malmi kertoo messukyselyn tuloksista.

Mukana ovat myös kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Messu alkaa klo 10.

Messukoulutus su 25.3. n. klo 11.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla

Hautaan siunattu

Jaakko Rusama puhuu kirkkokahveilla.

Antti Kalle Aukusti Korpi 71 v, Osmo Ilmari Juuti 70 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, torstaina 29.3. klo 11–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson. papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 22.3. klo 13, Kimmo Saares.

Naisten saunailta to 22.3. klo 18.

Marian päivän kansanmusiikkimessu su 25.3. klo 10, Sanna Heikurinen, Martti Sirviö ja Ursula Hynninen. Seurakuntakuoro ja soitinyhtye esiintyvät. Korson Marttojen tarjoamat kirkkokahvit.

Runopiiri ma 26.3. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 26.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 26.3. klo 18.30.

Paastonajan katumusvesper ma 26.3. klo 19.30, Henri Järvinen. Kappeli on auki hiljentymiselle klo 19 alkaen.

Miesten raamattupiiri ti 27.3. klo 18. Käydään läpi Apostolien tekoja pastori Risto Auvisen johdolla.

Katulähetys ke 28.3. klo 11.

Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 28.3. klo 13, Vesa Ruokonen. Piiri kokoontuu Korson kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 28.3. klo 18, Nonna Lemola-Palm ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 28.3. klo 18.30, Maiju Tykkyläinen ja Pirjo Majaranta. Tehdään tietä pääsiäiselle. Tule valmistamaan oma pieni pääsiäispasha ja maalaamaan pääsiäismunia. Lastenhoito järjestetty.

Rukousryhmä ke 28.3. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 29.3. klo 13, Anne Saviranta ja Mikko Rainio. Kuvia ja puhetta luonnosta.

Miesten saunailta to 29.3. klo 18. Vesa Ruokonen.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti,

to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 23.3. klo 13, Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 25.3. klo 10, Satu Leisola ja Päivi Miettinen Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit ma 26.3. seurakuntasalissa. 1-vuotiaat klo 12.15–12.45, 2-vuotiaat klo 12.45–13.15, 3–5-vuotiaat klo 13.15–14.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoroopisto.com tai p. 040 732 6453.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Muuta Second Hand Hasselhoffs –bändi la 24.3. klo 18 Steissin Pubissa, Urpiaisentie 6. Bändin Don’t Be Afraid of Love ‑albumin julkaisukonsertti. Liput 3–10 euroa lompakon mukaan, tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.

Kastettu Kaapo Santeri Lybeck, Saara Emilia Ryynänen, Jere Kristian Ketola, Mikael Juhani Haapaharju, Milo Julius Tapani Hyvönen.

Hautaan siunattu Hilkka Sinikka Sinkkonen 85 v, Jaakko Hakoniemi 82 v.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Runoryhmä to klo 17.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 25.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Kirkkokahvit messun jälkeen ja messukoulutus. Pastori Jaakko Rusama puhuu aiheesta: Mitä ja miksi kirkossa saarnataan?

Kooste laajemman messukyselyn tuloksista.

Kohtaamisia sanan äärellä su 25.3. klo 17.30. Raimo Mäkelän aiheena Sovintoon ihmisten kanssa. Musiikki Päivi Pitkäranta & bändi. Lasten kerhon aiheena Enkelin vierailu.

Aamurukous ma klo 9.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi ‑ryhmä ke klo 9.30.

Iltamessu ke 28.3. klo 20.15.

Torstaipiiri 29.3. klo 13 yhdessä Vantaan eläkeläisten kanssa.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri ‑aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Hiljaisuuden iltapäivä la 24.3. klo 12–18. Hetkipalvelus, hiljaisuutta, rukouslauluja, virikepuhe, ehtoollinen, mahdollisuus sielunhoitoon. Ilmoittautumiset Päivi Peittola p. 050 410 3832 tai paivi. peittola@evl.fi.

Perheiden raamattupiiri ti 27.3. klo 18, lastenhoito järjestetty.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706. Ei diakoniapäivystystä to 29.3.

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Iltamessu ke 28.3. klo 20.15 kirkossa.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Muuta Vanhemman väen iltapäivä ma 26.3. klo 13 Koivutorin palvelutalossa.

Lähetyksen kotipiiri ke 28.3.

Aila Kerimällä, Kiulukuja 4 A 1, kahvitarjoilu klo 18.

Ehtoollishartaus to 29.3. klo 14 Leenakodissa.

Kastettu Jami Olavi Helminen, Tatu Aukusti Hirviniemi, Leo Christian Lindberg, Nelli Isabel Mikkonen.

Hautaan siunattu Heikki Juhani Autio 79 v, Pentti Antero Paajanen 78 v, Risto Tapani Ikonen 75 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Tuntuuko aika pitkältä? Vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta p. 050 548 6078/ Päivi Mäkinen.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Marian ilmestyspäivän messu su 25.3. klo 12. Liturgi Pirkko Yrjölä, saarna teol.yo Ilkka Mäkinen, kanttori Terje Saard.

Uusi kevät, vanha musiikki ti 27.3. klo 19. Sibelius-lukion opiskelijoiden vanhan musiikin konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €, sisältää kahvitarjoilun väliajalla.

Rauhanyhdistyksen seurat ke 28.3. klo 19, Tapio Leppänen.

Talk show Kummien kera to 29.3. klo 18. Ilta kaikenikäisille kummeille ja kummilapsille.

Luvassa loistavaa musiikkia

13

Vantaan seurakunnat 22.3.–29.3.

by Peter Joukainen Duo sekä tiukkaa ja mielenkiintoista asiaa kummiudesta talk show ‑hengessä! Ota mukaan kummisi tai joku muu sinulle tärkeä aikuinen.

Katila, piano ja kuoron johto.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen. Yhteisvastuutuotteita myynnissä.

Tikkurilan kirkko

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Asematie 12, p. 09 830 6223

Hagelstamintie 20 A

Tikkurilan Hannat to 22.3. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 22.3. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Näppärin sormin ‑ryhmä to 22.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 22.3. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Laulupiiri pe 23.3. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Naistenpäivä la 24.3. klo 10–16.

Ainako anteeksi? Anteeksiannon parantava ja eheyttävä voima, teologi-kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Musiikki Iko Raatikainen ja Terje Saard. Rovasti Pirkko Yrjölä.

Lounas 5 €.

Yhteiskristillinen rukous ja laulupiiri la 24.3. klo 15 Olotilassa.

Marian ilmestyspäivän messu su 25.3. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Kirsti Hildén ja Simo Santaranta.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 25.3. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Tied.

Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Mielenterveyskuntoutujien pääsiäiskirkko ma 26.3. klo 12, alkoholiton ehtoollinen. Lea Karhinen.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 26.3. klo 18 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 27.3. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 27.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Tuula Sysimies kertoo Etiopian kuulumisia.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 27.3. klo 18.30 nuorisotilassa, kaikki lauluhalukkaat tervetuloa. Tiedustelu Terje Saard 050 4343043.

Vantaan kristilliset eläkeläiset ry:n raamattupiiri ke 28.3. klo 13, Taisto Lipponen.

Arki-illan ehtoollinen sekä iltatee ja -kahvit ke 28.3. klo 18.

Sonja Turunen ja Samppa Laakso.

Samaan aikaan kaakaopyhäkoulu lapsille.

Ilosanomapiiri to 29.3. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 29.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Rukouspiiri su 25.3. klo 18.30.

Tiedustelut past. Kirsti Hildén 050 3827 987.

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 28.3. klo 18 aiheena Mediatyö.

Lapsille omaa ohjelmaa.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Marianpäivän matinea su 25.3. klo 16. Maria-aiheisia lauluja ja pianomusiikkia. Nina Fogelberg, sopraano. Quo Vadis-kuoro. Iina

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p.

050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 23.3. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 28.3. klo 17.30. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p.

050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 28.3. klo 12.

Toomas Takala.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19–21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Iso 1E ‑koulutus su 25.3. klo 16.30 Wintillä.

Näytelmäkerho ma 26.3.

11–21-vuotiaille nuorisotilassa klo 18–20.

Iso 1C ‑koulutus ke 28.3. klo 16.30 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Koululaisille Kesäkerhot 4.–21.6. ma–pe klo.9–15. Kerhopaikat Viertolan koululla ja Ylästön seurakuntatalolla. Hakuaika alkaa 23.4. klo11 soittamalla Viertolaan p. 050 575 1787 tai Ylästöön p. 050 370 2705.

Iltapäiväkerhotoimintaa 1–2-luokkalaisille Kerhot alkavat 14.8. Ylästössä, Viertolassa ja Tikkurilassa. Hakuaika käynnissä.

Haku Vantaan kaupungin kautta.

Lisätietoja saa p. 050 327 1634 merja.salo@evl.fi.

Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401 enni.korhonen@evl.fi.

Lapsille ja perheille Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin.

Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe. Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Leipää ja viiniä ➤

hela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Second Hand Hasselhoffs esiintyy la 24.3. klo 20 Korsossa Steissin Pubissa, Urpiaisentie 6. Lipunmyynti alkaa klo 18. Tilaisuudessa julkaistaan yhtyeen albumi Don’t Be Afraid Of Love.

Pääsylipputulot menevät Yhteisvastuukeräykseen. alussa. Kerhopisteet Ilolassa, Kartanonkoskella, Pakkalassa, Ristipurossa, Tammistossa, Tikkurilassa ja Ylästössä. Päiväkerhot kokoontuvat säännöllisesti 2 kertaa viikossa ja niihin otetaan 2008–2007 syntyneitä lapsia.

Lukukausimaksu: 2x3 tuntia viikossa maksaa 80 €. Sisaralennus on 50 prosenttia. Kerhot alkavat viikolla 34. Vekkulikerhot on tarkoitettu 2009 syntyneille lapsille ja ne kokoontuvat 1–2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu on 1x2 tuntia 40€ ja 2x2 tuntia viikossa 70 €. Kerhot alkavat viikolla 34.

Tiedustelut lapsityönohjaaja Päivi Romula paivi.romula@evl.fi tai p.

050 4103863.

Muuta Eläkeläiskerho ma 26.3. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa.

Elämänkaari-ryhmä 10.4.–22.5. tiistaisin (paitsi 1.5.) klo 18–20 Ilolan seurakuntatalolla. Pienryhmässä tarkastellaan omaa elämänpolkua syntymästä tähän päivään. Ilmoittautumiset 27.3. mennessä p. 050 469 1634, sähköposti: merja.laakso@tum.fi.

Bussiretki Viipuriin 20.–21.4.

Lähtö Tikkurilasta. Retkeen sisältyy mm. kiertoajelu, Viipurin kirkko, Dikoni, majoitus hotelli Viipurissa 2hh. Mukana Kalevi Niemi ja Sipe Jalokinos. Hinta 173 e, ilmoitt. Viimeistään 30.3.

Matka-Prima p. 020 768 9970.

Kastettu Viivi Sofia Mattila, Eemil Anton Krekola, Tilda Alviina Pajunen, Viivi Sinikka Anneli Koponen,

Tuomas Oskari Ensio Virenius, Olivia Isabella Hekkala, Samuel Onni Eelis Posa, Kyösti Antti Eemeli Poutanen, Joonas Alex Oliver Salmela, Emmy Adele Hirschovits-Gerz, Elmeri Nestori Väinö Laine, Elias Juhani Nordsten, Felicia Rosa Maria Mether, Neea Lilia Helmiina Tuppurainen, Anton Erik Ossian Tuppurainen, Aleksi Onni Elias Niskanen, Nooa Mikael Huttunen, Sonja Kristiina Heikkilä.

Avioliittoon kuulutettu Pauli Petteri Lahtinen ja AnnaMaria Kaari, Julius Artturi Tuomikoski ja Anu Anneli Hentilä.

Hautaan siunattu Unto Erik Johannes Laurikainen 88 v, Eino Asko Aatos Martikainen 78 v, Pentti Valtteri Virolainen 75 v, Jouko Uolevi Kotaniemi 62 v, Senja Kaarina Memonen 58 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Lou-

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 22.3. klo 13–14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 22.3. klo 17.30 kerhohuone 4.

Miesten piiri to 22.3. klo 18.30–20. Risto Pottonen. Aihe: Ylösnousemus.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 23.3. klo 19.

Messu su 25.3. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Saarna Risto Pottonen, liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Vantaan Naislaulajat, joht. Ari Pärnänen.

Kirkkokahvit ja Mariakodin ystävät ry:n kokous.

Pyhäkoulu su 25.3. klo 10 kerhohuone 4.

Nuorten ja nuorten aikuisten messu su 25.3. klo 17.

Lähetyspiiri ma 26.3. klo 17–18.30 pieni srk-sali.

Kuorojen yhteisvastuukonsertti ma 26.3. klo 19. Vantaan Naislaulajat, joht. Ari Pärnänen, Mieskuoro Vantaan Laulu joht.

Jori Männistö, Kari Jerkku, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin yhteydessä mahdollisuus ostaa yhteisvastuutuotteita.

Eläkeläiskerho ti 27.3. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 27.3. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 28.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Seurakuntailta ke 28.3. klo 18.30. Uskoon perustava maailmankuva, teol. toht. Lauri Virkkunen.

Eläkeläiskerho to 29.3. klo 13–14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 29.3. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Soppalounas seurakuntasalissa to 22.3. klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Paastonajan hartaushetki klo 12 kirkossa.

Aamurukous ti 27.3. klo 9–10.

Rukoilemme Kivistö-Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Eläkeläiskerho ke 28.3. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 28.3. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan.

Soppalounas seurakuntasalissa to 29.3. klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Paastonajan hartaushetki klo 12 kirkossa.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kylämessu su 25.3. klo 12.

Ensi sunnuntai on Marian ilmestyspäivä. Sen aihe on Herran palvelijatar.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 113:1-8, 1. Sam. 2:1-2, 6-9, Room. 8:1-4 ja Luuk. 1:46-55.

Kiitollisella mielellä Silloin Maria sanoi: ”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.”

Luuk 1:46-48

14

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 €/perhe.

Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Pulkkinen/ Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho. Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Ilolan, Kartanonkosken ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret. hirvensalo@evl.fi.

Kaakaopyhäkoulu ke 28.3. klo 18 Tikkurilan kirkolla arki-illan ehtoollisen aikana. Pyhäkouluhetki aiheena Marianpäivä — enkeli kertoo Marialle Jeesuksen tulevasta syntymästä. lltapala.

Lasten pääsiäishartaudet.

Ihmeellistä! ‑nukkenäytelmä dvd:ltä pääsiäisen tapahtumista Tikkurilan kirkossa. Ikäsuositus yli 3-vuotiaille. Ma 26.3. klo 9.15 ja 10.15. Ti 27.3. klo 9.15 ja 10.15. Ke 28.3. klo 9.15 ja 10.15.

Pääsiäisaskartelut lapsiperheille ma 26.3.klo 17.30–19.30 Ilolan seurakuntatalolla. Ti 27.3. klo 17.30–19.30 Ylästön seurakuntakodilla. Ke 28.3. klo 17.30–19.30 Tikkurilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Tervetuloa lelukirppikselle myymään tarpeettomiksi jääneitä leluja su 22.4. kello 11–14 Ilolan seurakuntatalolle Iloriehaan. Varaa pöytäsi nyt p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@ evl.fi. Pöytävuokra on 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Yksinhuoltajien virkistysviikonloppu Holmassa 28.–29.4.

Lähtö Tikkurilan kirkolta la klo 10, paluu su klo 15 yhteiskuljetuksella. Ohjelmaa virkistysmielessä aikuisille ja lapsille yhdessä ja erikseen. Tuloiltana aikuisten rantasauna. Keväinen leiriviikonloppu odottaa sinua ja lapsiasi.

Aikuinen 20 e, koulu-ikäinen 5 e.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Päivä- ja vekkulikerhojen haku käynnissä. Ilmoittautumiskaavakkeita saa kirkkoherranvirastosta ja kerhopaikoista kerhoaikoina. Kaavakkeen voi tulostaa myös Tikkurilan seurakunnan kotisivulta. Täytetty kaavake palautetaan kerhopisteeseen, kirkkoherranvirastoon tai lapsityöntoimistoon, Unikkotie 5 A, 01300 Vantaa. Ryhmät jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä toukokuun puolessa välissä. Tieto koteihin lähetetään kesäkuun

S

unnuntain evankeliumiteksti on Marian kiitosvirsi. Jumala on antanut Marialle, tavalliselle nuorelle naiselle, erityistehtävän. Tehtävää ei annettu kuningattarelle tai ylimystön edustajalle.

Maria nimittää itseään vähäiseksi palvelijaksi, johon Jumala on luonut katseensa. Marian tehtävä koko maailman Vapahtajan synnyttäjänä ei ollut helppo. Siihen kuului paljon tavallisia huolia, kuten kaikkien vanhempien elämään välillä kuuluu. Mutta oli myös hämmästystä Jeesuksen erityislaatuisuuden vuoksi ja lopuksi epätoivoa ja tuskaa, kun Jeesuksen tie kävi ristinkuolemaan.

Päivän tekstissä Maria ei tiedä vielä tulevasta.

Hän otti saamansa tehtävän vastaan nöyrästi ja kiitollisella mielellä.

Meidän elämässämme on tehtäviä, ei niin ainutlaatuisia kuin Marian tehtävä, mutta meille tärkeitä. Olemme saaneet Jumalalta elämän lahjan, emmekä aina huomaa olla kiitollisia siitä. Elämä itsessään on suurin tehtävämme.

Marialta voimme oppia elämänasennetta. Kiitollisuus on kauniimpaa katsottavaa kuin tyytymättömyys. Jumala luo katseensa joka päivä vähäiseen palvelijaansa. Emme tiedä, mitä kaikkea elämässämme tulee eteen, mutta pysyvää on Jumalan pitkämielinen armo meitä kohtaan.

Tuula Vanhanen Hämeenkylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Hans von Schantz

Uudet urut soikoon!

Vantaan Pyhän Laurin kappelin isossa salissa kaikuu nyt urkumusiikki.

S

oittimen ääressä istuu musiikin lisensiaatti, urkuri Markku Hietaharju.

Vain harva on kuullut näiden urkujen soittoa, eikä uusien urkujen testaaminen ole soittajallekaan arkipäivää.

— Tämä on ollut hirveän mielenkiintoinen työtehtävä. Olen alusta asti seurannut urkujen rakentamista, mutta vasta nyt loppuvaiheessa olen ollut mukana hyvin intensiivisesti.

Töitä on tehty tiiviissä yhteistyössä urkurakentamon kanssa. Kappelin molemmat urut on rakentanut Urkurakentamo Veikko Virtanen. Pyhän Laurin kappelin urut valmistuivat marraskuussa.

— Yhdessä on keskusteltu, mihin suuntaan urkujen ääntä viedään. Työ on ollut hedelmällistä ja hauskaa.

Sinunkaupat soittimen kanssa — Kun soittajalle tulee eteen uusi soitin, sen kanssa täytyy päästä sinuiksi. Täytyy istua sen äärellä, olla tarkkana ja kuunnella, mitä soitin haluaa. Soitinta ei voi pakottaa omalla soittotavalla mihinkään sellaiseen, mihin se ei taivu, kertoo Hietaharju ja myöntää asian kuulostavan hieman erikoiselta.

— Soittimen ja soittajan välillä on hyvin voimakas vuorovaikutus. Ei viulistikaan voi lähteä uuden viulun kanssa konserttilavalle, ennen kuin on ottanut selvää, miten soitin toimii.

Pyhän Laurin kappelin urkuihin Hietaharju on tutustunut soittamalla ja kuuntelemalla. Hän ei osaa sanoa, montako tuntia on menneenä talvena istunut urkujen ääressä. Yli puolet työajasta on kulunut rakentajien kanssa keskustellen. Hietaharjun mukaan rakentajien kanssa käyty keskustelu soinnista ja äänestä on ollut mielenkiintoista.

— Mutta se vasta on erinomaisen mielenkiintoista, kun pääsee rauhassa soittamaan ja valmistamaan ohjelmaa tänne.

Itse kappeli ja sen akustiikka saa urkurilta kehuja.

— Tämä on tilana riemukas esimerkki siitä, Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Kari Jerkku. Messuavustajat Eläkeliitosta. Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ti 27.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 22.3. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 22.3. klo 18.30–20.30 Olotila.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 25.3. klo 15.

Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille. ”Terve, Maria” — Marianpäivän laulumatinea su 25.3. klo 15.

Paula ja Matti Rankalan laululuokka, säestäjänä Marjaana Merikanto, piano. Väliajalla pieni tarjoilu ja mahdollisuus yhteisvastuutuotteiden ostamiseen.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 26.3. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Lukupiiri ke 28.3. klo 18 Olotila.

Lionel Shriver: Jonnekin pois.

Eläkeläiskerho to 29.3. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 29.3. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 28.3. klo 13–14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 28.3. klo 19–21.

miten uusi sali voi olla akustisesti onnistunut.

Kappeli on ilmava, rauhallinen ja levollinen ja sen jälkikaiku on luonnollinen ja raikas. Urut soivat täällä hyvin.

Leveä ja lämmin sointi Yleisö pääsee tutustumaan urkuihin Uudet urut soikoon ‑vihkiäiskonsertissa, jossa Hietaharju esiintyy, sekä Urut arkunkantajana ja Urut matkakumppanina -tilaisuuksissa.

— Konserttini ohjelma on kamarimusiikillista ja intiimiä. Se tulee olemaan on hyvin sielunhoidollista.

Kappelin tilaisuuksiin tulijoille Hietaharjulla on muutama vinkki.

— Kannattaa kuunnella soinnin leveää lämpöä, joka on näissä uruissa ominaisinta ja parasta. Lisäksi nämä urut tukevat erityisen hyvin virsilaulua.

Kaikesta valmistautumisesta huolimatta vihkiäiskonsertissa on yksi elementti, johon Hietaharju ei ole voinut valmistautua. Se on paikan päälle tulevat ihmiset.

— En ole kuullut soitinta koskaan muutoin kuin kutakuinkin tyhjässä salissa. Ihmisten myötä salin akustiikka muuttuu. Se on asia, jota on mielenkiintoista seurata. Täällä kappelissa on kuitenkin soivaa tilaa runsaasti.

Lotta Numminen

●●

●●

●●

Uudet urut soikoon! Pyhän Laurin kappelin ison salin urkujen vihkiäiskonsertti su 25.3. klo 18. Markku Hietaharju, urut. Vapaa pääsy.

Urut arkunkantajana — virsiä ja urkukoraaleja surun polulla ti 27.3. klo 19. Kari Jerkku, Iina Katila, Pekka Kivekäs, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan veisaajat. Vapaa pääsy.

Urut matkakumppanina — lauluja elämän poluilta pe 30.3. klo 19. Nina Fogelberg, Noora Hultin, Ursula Hynninen, Hannu Lehtikangas, Outi Noponen, Anne Viljamaa, Samppa Laakso ja Jari Parviainen. Vapaa pääsy.

Kuinka uudet urut soivat? Katso video: www.vantaanseurakunnat.fi.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 25.3. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Äiti–lapsi-ilta ti 27.3. klo 18.15– 19.45. Tule viettämään aikaa lapsesi kanssa yhteisen tekemisen merkeissä.

Erityisnuorisotyön toimisto Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18.Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Nuorille RuokaTaivas Pikku Taivaassa, Uomatie 13 su 1.4. klo 16–21.

Tehdään ruokaa nyyttäriperiaatteella ja Suomi-teemalla. Mukana myös Piia Karjalanpiirakan Rypytysmestari Pesonen. Ilmoittautuminen ke 28.3. mennessä www.vantaanseurakunnat.fi/ ilmoittaudu.

Varhaisnuorille Koululaisten kevätleiri 13.–15.4. alakoululaisille Holmassa Nurmijärvellä. Ulkoilua, askartelua ja muuta keväistä puuhastelua.

Hinta 45 e. Tied. ja ilm. 23.3. mennessä: Johanna Isaksson, p.

040 746 5626.

Isä–lapsi-illat. Tule yhdessä isän kanssa tekemään kotiruokaa arkeen ja juhlaan. Kurssi huipentuu yhdessä valmistettuun äitienpäivälounaaseen. Ohjaajana toimii isä ja ruokamestari Antti Kalliola. Kurssi kokoontuu ma 16.4., 23.4. ja 7.5. Myyrmäen kirkon nuorisotilassa klo 17.30.

— Kappelin urut tukevat hyvin virsilaulua, vakuuttaa Markku Hietaharju.

Kokoontuminen kestää noin 1,5 tuntia. Materiaalimaksu 10 e / perhe. Ilm. Johanna Isaksson, p.

040 746 5626.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 14–15.30, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Muuta Puolipäiväretki Eduskuntaloon ke 11.4. klo 10.30–15.30.

Muutamia paikkoja on vielä jäljellä, soita ja varaa. Lähtijöille postitetaan retkikirje, jossa tarvittavat tiedot. Tutustumme opastetulla noin tunnin kierroksella Eduskuntataloon, jonka jälkeen juomme kahvit ja pääsemme seuraamaan täysistuntoa. Isäntänämme toimii kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd). Retken hinta 12 e. Bussi kiertää mennen tullen Martinlaakson asemalla, Myyrmäen kirkolla ja Kaivokselassa. Ilm. 28.3. menn. Kaisa Aalto p. 050 512 1168.

Kastettu Daniel Benjamin Häggkvist, Kaisu Johanna Halén, Amelia Jemina Suhonen, Lyydia Inkeri Karppinen, Maisa Wilhelmiina Pekkanen, Altti Kaarlo Immanuel Vanhanen, Toni Juhani Mantila,

Jenna Ada Sofia Wahlman.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Pertti Malinen ja Eija Marjaana Ruhanen.

Hautaan siunattu Saimi Airiina Blomqvist 92 v, Aina Kaarina Matilda Lahti 91 v, Eeva Etna Hanerva 89 v, Sirkka Hillervo Heiskari 87 v, Anja Kaarina Oravasaari 81 v, Eira Tellervo West 76 v, Leo Johannes Koivumaa 68 v, Liisa Katriina Tuomioja 65 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 25.3 kl. 10 i Helsinge kyrka St Lars, Anu Paavola.

Mariamusik med Nina Fogelberg, sång och Iina Katila, orgel. Marthornas kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Familjemässa sö 25.3 kl. 12 i S:t Martin. Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Matiné på Marie Bebådelsedag sö 25.3 kl. 16, Mariasånger och pianomusik. Nina Fogelberg, sopran; Quo Vadis-kören; Iina Katila, piano och kördirigent.

Församlingshuset i Gladas, Spelmansgränden 1. Kollekt till Gemensamt Ansvar.

Orgelbrus och kapellklang! sö 25.3 kl. 18. Invigningskonsert för den nya orgeln i S:t Lars kapell.

Markku Hietaharju, orgel.

Församlingens födelsedagsfest

må 26.3 kl 13–15 i Prostgården.

Musikprogram med Päivi Kantola, sång, och Eero Manninen, piano. Anmäl till kansli tfn 09 830 6262.

Foibekretsen må 26.3 kl. 14 i Foibe servicehus, brasrummet med Rea Anner.

Föräldracafé må 26.3 kl. 9–12 i Martinristi eftisutrymme. Samarbete med Folkhälsan. Katja Kairisalo är värd.

Orgelbrus och kapellklang! ti 27.3 kl. 19 i S:t Lars kapell. Samfällighetens kantorer medverkar: Kari Jerkku, Iina Katila, Pekka Kivekäs, Sirkku-Liisa Niemi samt Rekolan veisaajat.

Allsångslunch ti 27.3 kl.

12 i Myrbacka kyrka. Lunch till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar.

Har du visor min vän? on 28.3 kl. 14. Allsång på Folkhälsanhuset med Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Missionskväll on 28.3 kl. 18 i S:t Martins kapell. Kvällens gäst Cecilia Forsén berättar om sitt besök i Uganda som är insamlingen Gemensamt Ansvars utländska mål i år.

Sottungsby/Håkansbölekretsen to 29.3 kl. 13 i Håkansböle kyrka, Rea Anner.

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 23.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 27.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Yksinhuoltajaperheiden retkipäivä la 14.4. klo 10–15 Holmassa. Retkimaksu 10 euroa/perhe, sisältää lounaan, kahvin ja ohjelman. Tarvittaessa kuljetus Holmaan. Ilmoittautumiset Seija Einolalle 27.3. mennessä p. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi.

Näkövammaistyö Tikkurilan kerho su 25.3. klo 13–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vieraana Leena Siponkoski.

Askartelua ke 28.3. klo 17–19.30 Inkun ideapajassa, Korsonpolku 4. Marmoroidaan pääsiäismunia ja paperia. Ilmoittautumiset Inkun ideapajaan edellisenä päivänä p. 09 872 1025.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 26.3. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö. Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

Nyplätyn pitsin näyttely 30.3. saakka.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

15

2012 jKr.

koonnut Heli Kulmavuori

Ragnar Hartvig

Villapaita pääsiäsmunalle den pallon innoittajana ollut neulottu uimapukukin. Entä miltä kuulostaisi neulottu Fabergé-muna?

Veikeä pääsiäispallo on hauska vieminen pääsiäispyhien kyläreissulla. Värikkäät neuletyöt ilahduttavat myös oman kodin koristeina. Pääsiäiskoristeiden värkkääminen Arnen ja Carloksen malliin on halpaa hupia, sillä niihin voi hyvin käyttää kaappien kätköistä löytyviä jämälankoja.

Myös pääsiäismuna syntyy puikoilla.

Teemu Havukainen

Neulotuista joulupalloista tutuiksi tulleet Arne ja Carlos ovat täällä taas.

Tällä kertaa sympaattiset norjalaisheput ovat suunnitelleet kirjan verran pääsiäiskoristeita. Keväisestä Pääsiäiskoristeita-kirjasta (Nemo 2012) ei puutu iloa eikä leikkimieltä.

Kirjan ohjeilla voi neuloa lukuisten erilaisten pääsiäispallojen ja pääsiäismunien lisäksi suloisen pupun tai vaikka liudan pikkuisia villapaitoja munanlämmittimiksi. Yhden neulotun pääsiäismunan malli on löytynyt vanhasta satukirjasta ja pääsiäispallon kanakuvio on lainattu vanhasta lapasesta. Onpa yh-

”Lifestyle-ohjelmat opastavat ihmisiä sisustamaan kotejaan ja vaatettamaan itseään. Joskus sitä toivoisi, että ihmiset opettelisivat myös sisustamaan itseään ja vaatettamaan toisiaan, huolehtimaan ajopuista ja auttamaan niitä, jotka ovat romuna.”

Tässä messussa saa tanssia.

Tanssia ja rukousta turkulaisittain Turun Mikaelinkirkossa käy perjantaina jyminä ja jytke, kun siellä järjestetään ihka ensimmäinen Dance and Pray ‑messu. Jumalanpalvelusta säestää trance- ja housemusiikki, josta vastaavat suomalaisen kristillisen dancemusiikin kärkinimet Audile ja G-Powered.

Alttarialue on koottu valotrusseista ja videoscreenistä, ja urkuina toimivat levysoittimet. Ehtoollisen taustamusiikkina soivat virsien danceversiot. Ehtoollisen jälkeen kirkkoväki pääsee alttarin ympärille ja kirkon käytäville tanssimaan ja ylistämään Jumalaa.

— Dancemessussa musiikki ja valot tehdään kunnolla, lupaa messun tuotannossa mukana oleva Turun seurakuntien kasvatuksen teologi Kari Kanala.

Mutta kuinka kirkkoväki taipuu tanssiin?

— Todennäköisesti hyvin, sillä suurin osa on nuoria, jotka ovat välittömiä ja avoimia uudelle, uskoo Kanala.

Ja aikoopa hän tanssahdella itsekin. Vaikka onkin omien sanojensa mukaan taidoiltaan ”enemmän Mr. Beanin tyyliä”.

Ruotsissa järjestettiin vastaava tapahtuma ensimmäisen kerran vuosi sitten. Messu oli menestys. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään Allhelgona-kirkkoon. ”Siihen ongelmaan emme ole kirkossa erityisesti tottuneet”, myhäilee messun ideoija Olle Ideström Allt om Stockholm ‑verkkolehdessä.

Dance and Pray ‑messu Turun Mikaelinkirkossa 23.3. klo 20. Katso video messun valmisteluista Vantaan Laurin nettisivuilta www.vantaanlauri.fi.

22.3. Onnea, Vihtori!

16

le puhelinpalvelun, josta on tullut erittäin suosittu. Puhelin soi tiuhaan, kun ihmiset haluavat kertoa sille huolistaan ja kaipaavat juttuseuraa. Se saa päivittäin kolmisenkymmentä puhelua.

Patsaalla on myös on hollanninkielinen Twitter-tili @ut_engelke, jonka kautta sillä on lähes 2800 seuraajaa.

Patsas tunnetaan nimellä Little Angel, pieni enkeli, ja se on saanut myös oman postimerkin. Katedraali on rakennettu vuonna 1220, ja sen aikaisemmat patsaat ovat kokeneet kovia ilmansaasteiden takia. Nähtäväksi jää, kuinka nopeasti ajan hammas nakertaa tätä patsasta ja sen nyt varsin modernia ulkomuotoa.

Enkelipatsas ratkoo ongelmia puhelimessa.

Vihtori on suomalainen muoto Victorista. Nimi tulee latinan kielestä ja merkitsee voittajaa.

Nimeä käytetään eri puolilla maailmaa. Ruotsissa ja Saksassa asuu Viktoreita. Italiassa nimi esiintyy muodossa Vittorio. ●● Suomessa Vihtoria on annettu paljon toiseksi nimeksi. Nimen on saanut kaikkiaan noin 18 000 henkilöä, joista alle kymmenen on naisia. ●●

Pääsiäiseen valmistava rukous Ei ikuinen elämä ole sitä, mikä tulee tämän elämän jälkeen. Ei kannata murehtia sitä, mitä tämä elämä on ollut. Eikä sitä, että kaikki murenee eikä mistään voi pitää kiinni.

Ikuinen on jo tässä elämässä, iankaikkinen on nyt, eikä sitä murenna mikään. ”Joka tuntee minut, sillä on elämä”, Jeesus sanoo. Mestarinsa tunteva tietää, että on vain yksi todellinen Jumala. Kun ankkuroi elämänsä häneen, kaikki muu suhteellistuu.

Jeesuksen jäähyväisrukous on niiden rukousta, jotka tietävät olevansa ahtaalla tässä maailmassa mutta voivat silti säilyttää rohkeutensa ja löytää rauhan. Siinä kuuluu rukouksen mestarin oma sydänääni: ”Minä heissä, sinä minussa.” Mistä löytyisi parempi pääsiäiseen vievä rukous?

Lauri Maarala

Tea Karvinen/Kuvaario

P

Korkealla katedraalin seinustalla patsastelee enkeli, jolla on yllään farkut ja olallaan läppärilaukku. Se puhelee kännykkään vieno hymy huulilla ja erottuu edukseen hollantilaisen ’S Hertogenboschin kaupungin katedraalin arvokkaan oloisesta pyhimys- ja enkelipatsaiden joukosta.

Patsas paljastettiin viime keväänä, ja sen jälkeen se on myös ottanut vastaan puheluita. Paikallinen pariskunta perusti enkelipatsaal-

●●

Vartin retriitti

ääsiäisjuhlan alla Jeesus tiesi, että hänen lähtönsä hetki oli käsillä. Hän kutsui oppilaansa ympärilleen ja valmisti heitä siihen, mitä oli tulossa. Hän vietti heidän kanssaan rakkauden aterian, pesi heidän jalkansa, kutsui heitä ystävikseen ja rukoili heidän puolestaan jäähyväisrukouksessaan.

Siinä tilanteessa oppilaiden on täytynyt olla ymmällään. Mestari puhuu heille ikuisesta elämästä kuolema silmiensä edessä: Kohta maailma ei minua enää näe ja kuitenkin minun omani näkevät minut. Te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään.

Miten ikuinen elämä voi olla läsnä syvimmän eron hetkellä?

Mestari yrittää avata sitä monin tavoin: ettekö ymmärrä, että ikuinen elämä on sitä, että tunnette ai­noan todellisen Jumalan, hänet, joka on minut lähettänyt?

Ton Mooy

Runoilija Tomi Kontio Helsingin Sanomissa 18.3.2012

Huolia? Soita hollantilaisenkelille