Lauri 2012 nro 10 (15 3)

VANTAAN

Aino-Kaarina Mäkisalolle runot ovat ikkunoita Jumalan kohtaamiseen ➤ 5

10

15.3.12

www.vantaanlauri.fi

Kännykkä auttaa hiljentymään ➤➤6 Reppureissaajan rakas löytyi Nepalista ➤➤7 Rukouslaulu rauhoittaa ➤➤15

Hans von Schantz

➤➤8–9

Kuolinapua kärsivälle Nainen vaietkoon autokaupassa — Johanna Sumialan kolumni ➤ 3

Markku Mattila

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 15.3.2012

Kaipaatko poliisia?

Itse olen ollut viime vuosina poliisiin yhteydessä pyörävarkauksien takia. Niitä on perheeseen osunut useampia, vaikka pyörät ovat olleet lukittuja. Olen täyttänyt netissä rikosilmoituksia ja kuvannut olosuhteet, josko vaikka Tikkurilan keskustan valvontakameroista löytyisi apua. Tosin jo rikosilmoitusta tehdessäni olen ennakoinut, että lopulta asia jää minun ja vakuutusyhtiön väliseksi huoleksi. Ellei sitten satu käymään niin, että pyörä löytyisi jonkin rikossarjan yhteydessä.

En syytä tilanteesta poliisia, sillä olen tietoinen siitä, että jonossa on isompiakin selvittämättömiä rikoksia.

Mutta kysyn, onko oikein, että rikolliset voivat laskea rikoksen kannattavan, koska poliisi joutuu arvioimaan osan omaisuusrikoksista tuurilla selviäviin.

2

Poliisivoimat eivät kasva Vantaan tahdissa

I

tä-Uudenmaan poliisi sinnittelee työmääränsä nähden pienillä resursseilla.

Poliisipäällikkö Kari Tiittulan mukaan Itä-Uudenmaan poliisilla on eniten tehtäviä henkilötyövuotta kohti, mutta käytettävissä oleva työvoima on jopa vähentynyt.

Tiittulan mukaan toimintaa on tehostettu monin tavoin, mutta rajat saattavat tulla pian vastaan, varsinkin kun väkiluku alueella nousee. Vantaan lisäksi Itä-Uudenmaan poliisin alueeseen kuuluvat Sipoo, Porvoo, Loviisa, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila ja Askola. Alueella näkyvät samat ilmiöt kuin Helsingissäkin aina järjestäytyneestä rikollisuudesta alkaen.

— Itä-Uudenmaan poliisi on jo nyt ainakin kahden tehokkaimman joukossa. Henkilöstö on venynyt ja tehnyt hyvää työtä kaikesta huolimatta, Tiittula toteaa.

Poliisin suureen työmäärään ei todennäköisesti ole luvassa helpotusta. Poliisitoimintaa arvioineen sisäministeriön työryhmän mukaan tiukkaa talouskuuria on jatkettava, eikä poliisin määrää voida pitää nykyisellään ilman merkittävää lisärahaa. Hälytystoiminta, lupapalvelut ja hallituksen tärkeäksi nostama talousrikosten selvittäminen halutaan

kuitenkin turvata.

— Työryhmän esitys kulujen leikkaamisesta kuulostaa haastavalta. Hälytyspalvelujen turvaaminen on velvoitteemme, joten siitä on pidettävä kiinni. Kiinteistömenotkin ovat kasvaneet. Henkilöstöresurssit on ainoa, josta voi enää säästää, Tiittula pohtii.

Luottamuksen säilyminen tärkeintä Poliisin suuri työmäärä on näkynyt Vantaalla viime vuosina muun muassa siten, että omaisuusrikosten selviämisprosentti on laskenut alle 40:een.

Myös pahoinpitelyrikoksista on selvinnyt yhä pienempi osa ja käsittelyajat ovat pidentyneet. Ruuhkaa on myös ulkomaalaispoliisissa ja lupapalveluissa. Toisaalta taas ainakin talousrikoksista on ratkennut yhä useampi.

— Jos leikkauksia poliisivoimissa vielä jatketaan, se alkaa todella näkyä. On ikävää, jos ei ehditä selvittää niitäkään rikoksia, jotka olisivat kohtuullisen pienellä vaivalla ratkaistavissa, Kari Tiittula sanoo.

Tiittulan mielestä erityisen huolestuttavaa on, jos ihmiset alkavat kokea, ettei poliisin voi enää luottaa tai ettei heidän puo-

leensa kannata kääntyä esimerkiksi pienissä omaisuusrikoksissa kuten polkupyörävarkauksissa.

— Luottamuksen takaisin saaminen on vaikeaa. Suomalaiset ovat kuitenkin luottaneet poliisiin ja kansainvälisesti katsottuna tilanne on ollut hyvä.

— Myös yleisen turvallisuudentunteen säilyminen on tärkeää. Itä-Uudenmaan poliisilla onkin ollut viime vuosina tavoitteena lisätä näkyvyyttä yleisissä tiloissa ja kehittää lähipoliisitoimintaa.

Tehtäviä muille?

Ratkaisuksi poliisin suureen työmäärään on aika ajoin esitetty poliisin tehtävien jakamista myös muille. Tämä nostetaan esiin myös sisäministeriön työryhmän raportissa. Esimerkiksi päihtyneiden kuljettamista on ehdotettu siirrettäväksi muille. Kari Tiittula epäilee, toisiko tämänkaltainen muutos ainakaan säästöjä.

— Riippumatta siitä, onko esimerkiksi päihtyneitten kuljettaminen valtion vai kunnan vastuulla, verorahoista se maksetaan.

Hanna Antila

Seurakuntiin valittu neljä lapsiasiainhenkilöä

V

antaan seurakunnissa toimii neljä lapsiasiainhenkilöä. Lapsiasiainhenkilö voi olla seurakunnan luottamushenkilö, kuten Hakunilassa, Korsossa ja Rekolassa tai työntekijä, kuten Vantaankoskella.

— Lapsiasiainhenkilö on herättelijä ja kyselijä. Kuuluuko lasten ja nuorten ääni, otetaanko heidät huomioon? kertoo Eija Liimatainen, jonka Hakunilan seurakuntaneuvosto on nimennyt lapsiasiainhenkilöksi.

Lapsiasiainhenkilön olisi hyvä katsella seurakunnan toimintaa ulkopuolisen silmin ja koko alueen kannalta. Liimatainen asuu Hakunilan seurakunnan alueella ja on vetänyt siellä pyhäkouluja. Työkseen hän koulut-

Kuuluuko lasten ääni riittävästi?

●●

Vantaan ja Helsingin seurakunnat aikovat myydä yhteisomistuksessaan olevan noin 9000 neliön tontin Asolanväylän ja Peijaksentien risteyksestä. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi esisopimuksen 7.3. ja esittää kirkkovaltuustolle kaupan hyväksymistä. Seurakunnat myyvät maa-alueen YIT Rakennus Oy:lle tai yhtiön osoittamalle ostajalle. Alueelle on tulossa 70 asuntoa ja noin 3400 neliötä liiketilaa. Kauppahinta on 2,56 miljoonaa euroa, josta Vantaan seurakuntien osuus on 1,64

miljoonaa euroa. Alueelle tarvitaan kaavamuutos, joka vaatii kaupungin hyväksynnän. ●●

Yli 50-vuotiaiden kirkkojen automaattinen suojelu ei Vantaan seurakuntien mielestä ole järkevää. Yhteisen kirkkoneuvoston mukaan suojelun pitäisi perustua rakennuksen erityiseen suojelutarpeeseen. Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot kuuluvat jo suojelun piiriin ja tämä olisi Vantaan seurakuntien mukaan hyvä raja jatkossakin. Laajennettua suojelua ehdottaa Kirkkohallituksen työryhmä.

●●

taa lastenohjaajia Seurakuntaopistolla Järvenpäässä.

Haasteena on seurakuntien kiristyvä talous. Liimataisen mukaan Hakunilan seurakunnan toiminnassa lapset ja nuoret on huomioitu hyvin, koska heitä on alueella paljon.

— Niukkenevista resursseista huolimatta on pidettävä huoli, etteivät lapset ja nuoret jää jalkoihin päätöksiä tehtäessä, sanoo Liimatainen.

Seurakuntien lapsiasiainhenkilöitä on koko maassa lähes 100. Kirkolliskokous päätti vuonna 2009, että kirkon toiminnassa ja hallinnossa tulee näkyä lapsivaikutusten arviointi.

Kevätpäiväntasauksena 20.3. käynnistyy Suomen Lähetysseuran Tasaus-kampanja. Sen avulla parannetaan naisten taloudellisia oikeuksia kehitysmaissa muun muassa kyläyhteisöjä kehittämällä. Naisten ja tyttöjen köyhyys johtuu usein siitä, että heidän perusoikeutensa eivät toteudu koulutuksessa, terveydenhuollossa, työelämässä ja omaisuudenhallinnassa.

Tasaus-kampanja tasaa kehitysmaiden naisten taakkaa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Erne Hakala

Itä-Uudenmaan poliisi, jonka alueeseen Vantaakin kuuluu, tekee työtään tehokkaasti, sillä esimerkiksi omaisuusrikosten selvittämisaste on valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Mutta täällä riittää uusia haasteita entisten päälle, muun muassa järjestäytyneiden rikollisten toiminta on aktiivista. Pahoinpitelyjen tutkinta-ajat ovat venyneet. Alueen väkiluku nousee ja runsas maahanmuutto ruuhkauttaa ulkomaalaispoliisin. Miten täällä selvitään, jos henkilöstöä joudutaan vähentämään?

Jonkinlaisia säästöjä voidaan hakea kenties kiinteistöistä. Päällystö ja esikunnat ovat paisuneet miehistön kustannuksella, tätä pitäisi muuttaa. Rajavartioston kanssa tehtävä yhteistyö voi tuoda pientä apua syrjäseuduilla.

Mutta juopuneista huolehtimisen siirtäminen kunnille ei ole ratkaisu, vaan hölmöläisten puuhaa, sillä kunnilla on entuudestaankin liikaa tehtäviä.

Tanja Martikainen ja Petteri Ratas työskentelevät lähipoliiseina Vantaalla.

Sini Pennanen

Valtion tehtävänä on turvata kansalaistensa henki ja omaisuus. Kun säästötoimet uhkaavat vähentää poliisien määrää kymmenellä prosentilla, on ihan oikein kysyä, hoitaako valtio hommansa.

Poliisi ei tietenkään voi automaattisesti olla leikkausten ulkopuolella, mutta säästöjen on oltava jossain suhteessa siihen, mitä kansalaiset poliisilta tarvitsevat. Täällä pääkaupunkiseudulla hälytystehtävät pystytään vielä hoitamaan kohtuullisessa ajassa, mutta haja-asutusalueilla ei rattijuopon perään välttämättä kannata hälyttää poliisia. Partio saattaa olla tunnin–parin ajomatkan päässä.

Sini Pennanen

Kolumni Auto ja järki

O

stin auton. Vähän käytetyn, japanilaisen, mustan.

Järkivalinta, vakuutti autokaupan mies. Ei kun uskon asia, ajattelin minä. Mutta en sanonut mitään.

Nainen vaietkoon autokaupassa.

Matka autokauppaan oli pitkä ja mutkikas. Konsultoin useita miestuttuja ja -sukulaisia. Opin uusia termejä, kuten käyttövarmuus tai ajotuntuma.

Luin testituloksia verkosta ja vertailin ajokilometrejä, vuosimalleja, korimalleja ja kulutusta.

Pian tajusin, että autoilla voi selittää koko maailman, historian ja politiikan.

On uusia autoja ja vaihtoautoja, itäautoja ja länsiautoja, eurooppalaisia ja aasialaisia autoja. Järkevät miestuttuni vakuuttivat, että ruotsalaiset autot ovat turvallisia ja saksalaiset luotettavia. Ranskalaiset ovat tyylikkäitä ja mukavia ajaa mutta eivät kovin kestäviä.

Ja sitten ovat vielä nämä amerikkalaiset autot. Eräskin mieskollegani, yksityisautoilun kiivas vastustaja, unohtaa periaatteensa sillä sekunnilla, kun radiosta kajahtaa Springsteen, joka laulaa paljasjalkaisista tytöistä Dodgen konepellillä. Unelma vapaudesta ja kuumasta moottoritiestä ei jätä kylmäksi tätäkään älykköä.

Päivi Vatanen on iloinen siitä, että on onnistunut houkuttelemaan nuoria liikkumaan.

Amisope ja ylpeä siitä Itsestään kannattaa pitää huolta, sanoo vuoden liikunnanopettajaksi valittu Päivi Vatanen.

L

iikunnan ja terveystiedon opettaja Päivi Vatasen opiskelijaryhmä on ollut aamupäivällä seinäkiipeilemässä.

Ensi viikolla sama ryhmä menee kokeilemaan karting-autoilua.

— Opiskelijat ovat saaneet yhdessä valita, mitä lajeja tällä valinnaiskurssilla kokeillaan. Luvassa on myös jousiammuntaa, Päivi kertoo.

Liikunnan ja terveystiedon opettajien yhdistys on valinnut Vantaan ammattiopisto Variassa työskentelevän Päivin vuoden liikunnanopettajaksi. Valinta julkistettiin helmikuussa.

— Ammattiin opiskelevilla nuorilla on edessään pitkä työura. Työssä ei jaksa ilman ammatin vaatimaa fyysistä kuntoa. Liikunta ja ravinto ovat oikein annosteltuina lääkkeitä, jotka hoitavat niin kehoa kuin mieltä, Päivi sanoo.

Reiluja poikia Vuoden liikunnanopettajan titteli on ilahduttanut Päiviä, joka haluaa nostaa ammattiopistojen arvostusta.

— Olen amisope ja ylpeä siitä, hän toteaa.

Hiekkaharjussa sijaitsevassa Varian Tennistien toimipisteessä työskentelevä Päivi opettaa pääasiassa tekniikan opiskelijoita, joista valtaosa on poikia. Naisopettajan mielestä yhteinen sävel poikien kanssa löytyy helposti.

— Pojat ovat reiluja ja mukavia. Heidän kanssaan on helppo keskustella, Päivi vakuuttaa.

Opettajan työssään Päivin yksi tavoite on, että nuoret näkisivät, mitä erilaisia liikuntamahdollisuuksia lähialueella on tarjolla.

— Teen yhteistyötä yritysten ja urheiluseu­ rojen kanssa. Vantaalla on hyvät ja monipuoliset puitteet liikkumiselle. Läheltä löytyy esimerkiksi jäähalli, uimahalli ja keilahalli. Helsingin puolella on lisää tarjontaa, hän sanoo.

— Sata lasissa ei tarvitse urheilla, mutta olisi hyvä, että jokainen löytäisi itselleen sopivan lajin.

Zumbaa ja oopperaa Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Päivi kertoo oppineensa ensin juoksemaan ja vasta sitten kävelemään. Viisipäisen sisarusparven toiseksi vanhimmalla lapsella oli kaksi haaveammattia. Hänestä tulisi joko lentoemäntä tai liikunnanopettaja. Jälkimmäinen vaihtoehto toteutui.

Päivi on toiminut liikunnan ja terveystiedon opettajana yläasteella ja lukiossa sekä opettanut liikuntaa urheiluopistossa ja silloisessa pääkaupunkiseudun ammatillisessa kurssikeskuksessa. Hänellä on kokemusta myös erityisryhmien opettamisesta. Aikoinaan hän ohjasi liikuntaa Sörnäisten vankilan vangeille. Päivi on työskennellyt myös kuntosaliohjaajana ja vetänyt spinning- ja aerobictunteja.

Pitkään Vantaalla ammattiin opiskelevia liikuttanut Päivi pyrkii vapaa-ajallaan harrastamaan liikuntaa viitenä päivänä viikossa. Tänä iltana on luvassa core- ja zumbatunnit. Huomenna hän yrittää ehtiä Perfect Body -tunnille.

— En koskaan lähde harrastamaan liikun-

taa velvollisuudentunnosta, Päivi sanoo.

Hänen vapaa-aikaansa kuuluvat myös oopperassa ja teatterissa käyminen sekä matkusteleminen. Päivillä on ystäviä maailmalla. Hänen suunnitelmanaan on matkustaa seuraavaksi Filippiineille.

Viittä väriä lautaselle Päivin viesti nuorille opiskelijoille on, että itsestään kannattaa pitää huolta.

— Kaiken perustana on oman itsensä arvostaminen ja rakastaminen. Kun huolehtii itsestä, voi huolehtia myös toisista.

Itsestään voi huolehtia esimerkiksi valitsemalla ruokalautaselleen viittä eri väriä ja liikkumalla riittävästi.

— Suositusten mukaan alle 18-vuotiaiden pitäisi liikkua puolitoistatuntia päivässä. Aikuisille riittää tunti. Liikunnasta puolet pitäisi olla hikoiluttavaa ja hengästyttävää, Päivi kertoo.

Hän on iloinen siitä, että on onnistunut houkuttelemaan opiskelijoita mukaan urheiluseurojen toimintaan.

Päivi kannustaa opiskelijoita myös savuttomuuteen.

— Tänään kuulin kolmelta nuorelta, että he ovat onnistuneet vähentämään tupakointia, hän kertoo.

Opiskelijoilla on mahdollisuus valita terveystiedon valinnaiskurssi, joka tähtää tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen.

Ammattiopistossa opiskelevien nuorten opettaminen on Päiville mieleinen työ.

— Variassa on elämisen makua ja tekemisen iloa. Työssäni ei voi jäädä eiliseen, vaan pitää olla tässä hetkessä ja ajassa kiinni, Päivi sanoo.

Päivi Vatanen ker too opiskelijoille seksuaaliter veydestä to 15.3.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Autoihin liittyy valtaa. Mustien autojen saattueet — yleensä mersuja tai audeja — herättävät Helsingin kaduilla hiljaista kunnioitusta, kun valtiovieraat lipuvat tyylikkäästi ohi.

Autot luovat yhteisöllisyyttä. Kuplavolkkareiden ja rättisitikoiden omistajat muodostavat omat heimonsa tai klaaninsa. Hippiaate elää kuljettajien mielissä ja iloisissa tarroissa, jotka lupaavat rauhaa ja rakkautta kaikille.

Vanhat vihollisuudet kaivetaan autokaupassa esiin. Sotasankarit eivät aja entisten vihollisten autoilla — eivät vaikka viimeisestä sodasta olisi kohta lähes sata vuotta.

Automainonta, kuten kaikki muukin mainonta, elää unelmista ja fantasioista. Pellot vilistävät silmissä, kun Virtasen perhe istuu isin tila-autossa matkalla mummolaan. Nuoret, komeat ja menestyvät miehet tarvitsevat alleen kunnon hevosvoimat.

Kansalliset myytit kirkastuvat automainoksissa. Vai mitä sanotte mainoksesta, joka vakuuttaa, että suomalaisia automiehiä ei erota edes kuolema?

Saattomies kysyy ruumisauton kuljettajalta koneen kokoa.

Autojen maailmassa kaikki on kohdallaan. Järkipuhetta, vai mitä?

Soili Pohjalainen Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Ota kantaa

Radion hartausohjelmien 80-vuotispäivän aamuhartaus radioitiin keskiviikkona 7.3. Vanhasta kirkosta Helsingistä.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Millainen oli radiohartaus livenä?

Perhekerhoja ei saa lopettaa

Markku Mattila

Henna Rasilainen, 45

Olavi Maijala, 75

Tommi Slotte, 45

Kuinka tuttu radion aamuhartaus sinulle on?

— Kuuntelin radiohartauden nyt ensimmäistä kertaa. Elämäntapaani ei kuulu kuunnella radiota vaan haen hengelliset virikkeeni paikan päältä. Vanhaan kirkkoon osuin siksi, että käyn täällä keskiviikkoisin kello 8 alkavassa aamumessussa, ja radioitu hartaus alkoi sopivasti varttia ennen sitä.

— Minusta on tullut hengellisten tapahtumien suurkuluttaja sen jälkeen, kun tulin uskoon kolme vuotta sitten. Yritän ottaa 40 vuoden mittaisen vahingon takaisin.

Kuinka tuttu radion aamuhartaus sinulle on?

— Eläkeläisen elämässä aamuhartaus kuuluu heräämiseen ja aamutoimiin. Vaimo laittaa radion päälle ennen kuin hartaat sävelet alkavat. Ne ja aamuhartaus luovat aamun. Olemme kai kuunnelleet tämän perheemme aamunavauksen niin kauan kuin olemme olleet naimisissa eli yli 40 vuotta.

Mitä erityistä tässä hartaudessa oli?

— Sen lisäksi, mitä kotona voi kuulla radiosta, sai kokea läsnäoloa.

Kvartetti lauloi rauhallisesti ja koskettavasti. Mieleeni jäi etenkin ensimmäinen virsi On Kristus kirkon Herra.

— Arkkipiispa jaotteli puheessaan asioita selvästi eri kohdiksi niin, että vanhakin voi muistaa ne.

Se, että olen itsekin radiohartauden tapaan syntynyt 1930-luvulla, toi tilanteeseen lisäulottuvuuden.

Pisteillä 1–5, miten lähetyksen teko sujui?

— Annan 5 pistettä, niin kuin elämälle yleensäkin.

Kuinka tuttu radion aamuhartaus sinulle on?

— Radiohartauksia lähetetään tien päältä aika harvoin. Yleensä ne tehdään studio-olosuhteissa. Tätä ennen olin vuonna 1997 eli viisitoista vuotta sitten mukana, kun hartaus lähetettiin livenä jostakin päin Varsinais-Suomea Ylen ykkösen kiertueelta.

Mitä erityistä tässä hartaudessa oli?

— Paikka oli lähellä, tänne oli helppo tulla Pasilasta. Meitä oli täällä kaksi äänisuunnittelijaa, niin kuin yleensäkin, siltä varalta, että sattuu jotain yllättävää.

— Hartaus oli helposti toteutettava ohjelma, kun musiikissa ei ollut sen isompia kokoonpanoja kuin kvartetti ja huilu. Kaikki osuudet olivat juuri sen mittaisia kuin oli ilmoitettu. Tunnelma oli mukavan leppoisa.

Pisteillä 1–5, miten lähetyksen teko sujui?

— Annan 4 pistettä onnistuneelle lähetykselle.

Mitä erityistä tässä hartaudessa oli?

— Näin ensimmäistä kertaa livenä emeritusarkkipiispa John Vikströmin. Häntä olen arvostanut henkilönä silloinkin, kun en vielä perustanut Jumalasta.

Pisteillä 1–5, miten lähetyksen teko sujui?

— Vaikka en voi verrata har­ tautta mihinkään, annan 5 pistettä.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Olen surullinen ja järkyttynyt kuultuani, että Tikkurilan seurakunta aikoo lopettaa perhekerhot nykyisessä muodossaan.

Olen käynyt säännöllisesti Ylästön perhekerhossa jo useamman vuoden ajan. Torstai, perhekerhopäivä, on sekä minun että kaksi- ja neljävuotiaiden lasteni lempipäivä.

Suunnitelmissa on muuttaa nykymuotoiset perhekerhot perhekahviloiksi, joihin perheet voivat tulla oleskelemaan ja tapaamaan muita perheitä. Tällaista toimintaa järjestää jo Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Myös Vantaan kaupunki tarjoaa avoimen päiväkodin palveluja. En näe mitään järkeä siinä, että seurakunnan toiminta muutetaan tähän samaan muottiin.

Perhekerho on ainutlaatuinen, merkityksellinen ja tärkeä paikka. Siellä on syntynyt vuosi vuoden jälkeen avoin, lämmin yhteys. On iloittu yhdessä ilot ja itketty surut, pohdittu arjen ongelmia, lastenkasvatusta ja parisuhdetta. Se on vertaistukea ja Vantaan seurakuntien strategiankin peräänkuuluttamaa yhteisöllisyyttä parhaimmillaan!

Keskusteluissa päästään syvälle ja ihmisiin tutustutaan todella, ystävyyksiä syntyy. Kokemukseni mukaan vastaavaa ei helposti tapahdu perhekahvilatoiminnan puolella.

Kotiäidille perhekerho on keidashetki arjen keskellä. Lapset ovat hyvässä hoidossa, ja itse saa istahtaa kahvikupposen äärelle toisten äitien kanssa hartaushetken ja keskustelun merkeissä. Perhekerhon vapaaehtoinen vetäjä Ulla-Maija Aro on aivan loistava!

Lapsille perhekerho merkitsee turvallisia lastenohjaajia, kavereita, äidistä erossa olon har-

joittelua, kristillistä sanomaa, askartelua, yhdessäoloa. Heille on tärkeää mennä omaan kerhoonsa omien reppujensa ja eväidensä kanssa. Niitä riemukkaita ilmeitä, joita näemme, kun lapset perhekerhon päätteeksi ryntäävät lasten puolelta aikuisten luo, ei perhekahvilassa näe.

En voi kuin ihmetellä, ja surra, tällaista päätöstä. Sitä tehdessä ei mitä ilmeisimmin ole kuultu perhekerhon vetäjiä eikä asiakkaita lainkaan. Missä on seurakunnan arvoihinkin merkitty palveluhaluisuus?

Toivon ja rukoilen, että päätös perutaan ja saan nauttia tulevinakin kotiäitivuosina tästä Tikkurilan seurakunnan minulle tärkeimmästä toimintamuodosta.

Lotta Lähteenmäki opettaja, kotiäiti Ylästö

Perhetyötä kehitetään Tikkurilan seurakunnassa ollaan kehittämässä perhetyötä.

Tässä yhteydessä käymme keskustelua perhekerhojen tilanteesta eri asuinalueilla.

Emme ole lopettamassa perhekerhotoimintaa, vaan ainoastaan muokkaamassa toimintaa eri asuinalueiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Asiasta ei ole tehty vielä mitään lopullisia päätöksiä. Toimintaa suunnitellaan yhdessä kerhonvetäjien kanssa asiakkaiden mielipiteet huomioiden.

Toimivia perhekerhoja, joihin osallistutaan aktiivisesti, ei ole tarkoitus lopettaa.

Kerhot, joissa osallistujia on hyvin vähän, 2-3 aikuista, kaipaavat toiminnan kehittämistä.

Mitä mieltä olet?

Lapsi- ja perhetyön työntekijät Janne Silvast, kirkkoherra Tikkurilan seurakunta

Markku Mattila

Saara Vuorjoki

Kuva-arvoitus

Emilia Pikkarainen, 19, iloitsee Hakunilan uimahallin uudesta ilmeestä.

100 % Vantaalainen

Kun synnyin, asuimme äidin, isän ja isoveljeni kanssa nykyisen Nissaksen alueella. Sieltä muutimme Sotunkiin omakotitaloon, jota alettiin rakentaa ollessani 2-vuotias. Viihdyn hyvin Sotungin maalaismaisemassa. Naapurissa on muun muassa lehmiä, lampaita ja hevosia.

Kirjoitin ylioppilaaksi viime syk-

4

synä. Sen jälkeen olen keskittynyt täysillä uintiin. Vietän altaassa yli 20 tuntia viikossa. Sen lisäksi tulee vielä muu harjoittelu. Tavoitteenani on alittaa Lontoon olympialaisten Akarsintaraja. Olen vielä nuori. Voi olla, että olen uimarina parhaimmillani vasta Rio de Janeiron olympialaisissa vuonna 2016.

Pari vuotta sitten aloin seurustella Valtteri Bottaksen kanssa. Hän asuu Englannissa ja työskentelee F1-testikuljettajana. Tapaamme toisiamme lähes viikoittain. Uintiuran jälkeen toivon olevani mielekkäässä työssä. Haaveilen myös, että joskus tulevaisuudessa perustaisin perheen.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Jani Laukkanen

Eläkkeelle juuri jäänyt Aino-Kaarina Mäkisalo voi vihdoin keskittyä luovaan työhön.

Ihme runon rivien välissä Runot avaavat arkitodellisuuteen aukkoja, joiden kautta Jumala koskettaa.

”K

uura verhoaa oksat. Kaiken yllä on lohduton kaipaus. Kaiken yllä on ihmeellinen valo.”

Lausuntataiteilija Aino-Kaarina Mäkisalon läsnäolo hetkessä on harvinaisen väkevää. Nainen elää lausumansa sanat läpi sielussaan ja joka solullaan.

Sanat saavat tavallista enemmän painoa runoretriitissä. Ohjaajan ominaisuudessa Mäkisalo ei esiinny vain taiteilijana vaan myös hengellisenä matkakumppanina, pappina.

Hänen lausuessaan Lassi Nummen Requiem-teosta aika pysähtyy ja kuulijat uppoutuvat mukaan ikiaikaiseen sielunmessuun. ”Sinä tuntematon, läheinen — ota vastaan koivujen rukous, käsivarsien rukous, joka maan syvyyksistä kohoaa taivaan puoleen ja meidän käsivarsiemme rukous, meidän sormiemme mykkä rukous.

Anna rauhasi heille, jotka lepäävät alhaalla, maan syvyyksissä, ja meille, jotka harhailemme täällä, korkeuden ja syvyyden välissä…”

Kirkollinen sisäsiistiys kavensi ilmaisua Helsingin seurakuntayhtymässä lehtorina ja pappina työskennellyt Aino-Kaarina Mäkisalo on kunnioitettu kirkkodraaman pioneeri, käsikirjoittaja, ohjaaja, näyttelijä ja runonlausuja. Hän toteutti jo 1970-luvulla nuorten kanssa messuja, joissa saarnan paikalla oli runoja ja draamaa.

Muusikkojen ja tanssijoiden kanssa yhteistyössä Mäkisalo on tehnyt lausuntateok-

sia lukuisiin teattereihin. Hänen esityksensä, kuten Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina ja Pirkko Saision Elämänmeno, ovat rajuja tekstejä naisen elämästä, eivätkä ne aikanaan tuntuneet sopivan seurakuntasaleihin.

— Sairauksien, kuoleman ja kärsimyksen käsittelyssä kirkko on ollut omimmillaan, mutta esimerkiksi seksuaalisuuden alueella kirjoittamattomat sopivaisuussäännöt ovat pakottaneet puhumaan asioista turhan sisäsiististi. Lausuntataiteilijana tieni kirkkoon on ollut kiemurteleva ja vaikea, Mäkisalo myöntää.

Taiteellinen elintila kirkossa on kasvanut, ja papin, lausuntataiteilijan ja retriitin ohjaajan roolitkin sopivat jo yhteen. Oman hengellisyyden hahmottaminen alkoi, kun silloinen vantaalaispappi Lauri Maarala kutsui Mäkisalon pitämään runoretriittejä.

— Lauri tiesi, että runot ovat minun juttuni, ja hän avasi uuden väylän niiden käyttämiseen. Hän sanoi, ettei retriitteihin tarvitse tuoda vain kapeasti määriteltyjä ”hengellisiä runoja”. Voisin käyttää vapaasti kaikkia tekstejä, jotka auttavat ihmistä kohtaamaan itsensä ja Jumalan.

Yhdessä he pitävät runoretriittejä edelleen.

Heittäydy hengelliseen virtaan Runoretriitissä rakennetaan hiljainen ja turvallinen tila, jossa osallistujat ovat yhdessä Jumalan kasvojen edessä. Runot ja raamatuntekstit, eritoten psalmit, sekä sellisti Jussi Makkosen musiikki toimivat mietiskelyn pohjana.

— Olen tullut retriitissä monta kertaa kosketetuksi hengellisesti ja haluan välittää saman kokemuksen, Aino-Kaarina Mäkisalo sanoo.

Hän ei laadi etukäteen tarkkaa ohjelmaa ja runojen järjestystä, vaan improvisoi ja aistii, mikä runo kenties koskettaisi.

— En väitä, että runot osuvat aina kohdal-

leen, mutta usein tuntuu kuin olisimme virrassa.

Mitä hengellistä runoa nautittaessa tapahtuu?

— Kahden pilven väliin avautuu yhtäkkiä aukko. Jumala ei paista aurinkona täydeltä taivaalta vaan pilven raosta.

Hän ei kohtaa meitä kirkkaana ja suorana auringonsäteenä, joka paljastaa kaiken, vaan verhon takaa.

— Runot ovat kurkistusaukkoja, joiden kautta pääsee samalle alueelle, jolla uskonto toimii. Ne raottavat ikkunoita ja ovia Jumalan kohtaamiseen.

Sielu parkuu, ruumis riutuu

— Nuorista tekijöistä Risto Oikarinen ei päästä helpolla, mutta palkitsee hauskasti.

Saima Harmajalta, Uuno Kailaalta ja ihanalta Bo Carpelanilta riittää aina ammennettavaa. Eikä sovi unohtaa Pentti Saarikosken kolmea viimeistä kokoelmaa.

”

Punertuvasta haudasta paratiisiin

Monet lyyrikot käyttävät luonnonkuvia käsitellessään Luojaansa. Anna-Maija Raittila, Thomas Tranströmer ja Niilo Rauhala eivät sano välttämättä sanaakaan Jumalasta, ja silti teksti voi kuvata huikean tarkasti ja avarasti hengellistä maisemaa.

— Katsomalla puuta, pensasta tai kukkaa Raittila valaisee Jumalan mysteeriä näyttämällä, mitä aistihavainnot kertovat hänen todellisuudestaan.

— Raittilan sanojen takana ovat sellaiset syvyydet, että niistä avautuu niin ihmisen pienuus ja pääsiäisenä ylösnoussut Kristus kuin taivaan korkeudet ja kaikki kauneimmat unelmamme, Aino-Kaarina Mäkisalo pohtii.

Lausuntataiteilijalle ja hänen sielunsisarelleen Anna-Maija Raittilalle paratiisi ei ole kadotettu vaan se tekee tuloaan ihmisen kaipauksena eteenpäin, ”pääsiäisaamun kimaltavassa muistissa, juurissa, iduissa, siemenpähkylöissä”.

Jokaisella meistä on oma tarinamme, johon kuuluu myös heikkoutta, pimeyttä ja kärsimystä.”

Sielua syvältä puhutteleva runo sisältää Raamatun tekstien tapaan ihmiselämän kaikki puolet, arkiset ja raadollisetkin.

— Jokaisella meistä on oma tarinamme, johon kuuluu myös heikkoutta, pimeyttä ja kärsimystä. Retriitin runoissa ja psalmeissa sanoitetaan rehellisesti Jumalan edessä sekin, mistä tavallisesti vaietaan.

— Psalmirunoissa ei paru vain henki, vaan koko ruumis saattaa riutua sisäelimiä ja raajoja myöten. Kaikkia psalmeja ei ehkä edes miellettäisi hengellisiksi, ellei niissä parahdettaisi aina välillä Jumalan puoleen.

Mäkisalon rakastamien ja retriiteissä käyttämien runoilijoiden kattaus on laaja.

Rakel Liehun hengellinen lyriikka on ”vahvan aistillista ja intohimoista”. Hänen tyttärensä Heidi Liehun mystisen Kultaiset tikapuut -teoksenkin lausuntataiteilija ahmi sen ilmestyttyä hyvällä halulla.

Anja Porio, Pia Perkiö ja Irja Askola käsittelevät helposti avautuvasti ja tunnistettavasti kristittynä elämisen kummastuttavia prosesseja.

Janne Villa

Hiljaisuuden runoretriitti 4.–6.5. Heponiemen Hiljaisuuden Keskuksessa Karjalohjalla. Teemana ruumiillisuus ja hengellisyys. Psalmit, runot ja sello siivittävät hiljaisuutta. Tiedustelut Aino-Kaarina Mäkisalo p. 050 301 9617.

5

Kirkko kännykässä Sunnuntai on verkko­-­ virsikirjan suosituin päivä.

M

iten se yksi virsi menikään? Mitä Raamattu kertoo tulevasta sunnuntaista? Nykytekniikka mahdollistaa virsien laulamisen kännykkä kädessä. Virret, raamatunlauseet ja retriittitekstit kulkevat mukana matkapuhelimessa melkein minne vain.

Enää ei siis kannata katsoa pahalla niitä, jotka kesken kirkonmenojen kaivavat älypuhelimen taskustaan. Kyseessä saattaa olla virren sanojen etsintä tai vaikka sunnuntain aiheen tarkistaminen.

— Ihmisten kynnys hakea tietoa verkosta on nykypäivänä pieni. Jos virsiä laulaessa nousee esiin kysymys, on luontevaa, että asia tarkistetaan heti ja nopeasti matkapuhelimesta, sanoo verkkoviestintäpäällikkö Sami Kallioinen Kirkkohallituksesta.

— Kirkon evl.fi-sivujen verkkovirsikirjan ja verkkoraamatun käyttö mobiililaitteilla on ollut nousussa koko viime vuoden. Tablettitietokoneiden tuleminen markkinoille on lisännyt mobiilisovellusten käyttöä entisestään. Uskon, että verkkosivujen käyttö tällä tavoin lisääntyy myös tulevaisuudessa, hän jatkaa.

Lastenvirsiä etsitään eniten

Matti Pikkujämsä

Varsinaisia mobiililaitteille erikseen suunniteltuja sivuja kirkolla ei ole, vaan on pyritty siihen, että palvelut toimivat myös mobiilissa. Tällä hetkellä esimerkiksi verkkovirsikirjan käytöstä jo yhdeksän prosenttia tapahtuu mobiililaitteilla.

Virsiä haetaan verkon kautta erityisesti kirkkovuoden juhlapyhinä ja perhejuhlien aikaan. Suosituimpia verkkovirsikirjan virsiä ovat Jumalan kämmenellä, Ystävä sä lapsien ja Herra kädelläsi, jotka ovat myös perhejuhlissa paljon kuultuja lauluja.

Sunnuntai on verkkovirsikirjan käytön suosituin päivä, silloin virsiä haetaan jumalanpalveluksiin. Tähän asti vilkkain päivä oli viime vuoden ensimmäinen adventtisunnuntai, jolloin käyntejä sivulla oli lähes 2000. Evl. fi-palvelun verkkovirsikirjaa luetaan kaikissa maanosissa.

Vanhat käyttöliittymät toimivat 1990-luku on kova sana mobiililaitteiden maailmassa, mitä tulee toimiviin käyttöliittymiin.

— Verkkosivut, jotka on tehty 1990-luvulla, toimivat nykyään hyvin mobiilissa. Silloin tietokoneiden näyttöjen koko oli pienempi, joten niille tehdyt verkkopalvelut soveltuvat nykykännyköihin ja taulutietokoneisiin, Sami Kallioinen kertoo.

Virsikirja julkaistiin verkossa vuonna 2006. Sen ylläpidosta vastaa Kirkon tiedotuskeskus yhteistyössä Kirkon jumalanpalvelus- ja yhteiskuntayksikön kanssa. Muutoksia ei mobiililaitteiden takia ole sivulle juuri tarvinnut tehdä, sillä sen ulkoasu on kevyt ja se latautuu nopeasti. Esimerkiksi sivuston kuvat on pidetty pieninä.

Toinen paljon mobiilisti käytetty sivusto on verkkoraamattu. Sivuilla on noin 1000 käyntiä joka päivä.

— ­Vuosi sitten sivuille tehtiin muutoksia, mutta muuten niitä ei ole tarvittu muuttaa 1990-luvun lopulla tapahtuneen julkaisun jälkeen, Kallioinen toteaa.

Tulevaisuudessa tavoitteena on parantaa sivustojen käytettävyyttä ja esimerkiksi hakutoimintoja, jotta ne toimisivat entistä paremmin myös mobiilipalveluissa.

Retriitti tai hartaus kännykässä Kännykän äärellä voi myös hiljentyä. Mobiilikirkko-palvelu tarjoaa hengellistä sisältöä, joka on optimoitu kännyköille ja mobiililaitteille. Tarjolla on esimerkiksi rukouksia erilaisiin tarkoituksiin, kuvia hiljentymistä var-

6

ten, hartaus ja muun muassa saunaretriitti. Mobiilikirkosta löytyvät ohjeet myös taskumessuun.

Sivustoa ylläpitää Helsingin seurakuntayhtymän verkkopappi Markus Kartano.

— Mobiilikirkko-sivusto syntyi viime syksynä kokeiluna. Testasin, miten kännyköihin ja mobiililaitteisiin voisi tarjota hengellistä ja kirkollista sisältöä nettisivujen kautta. Sivut on suunniteltu ja toteutettu siten, että ne toimivat myös pienellä näytöllä eri puhelimissa.

Sivuja on tähän mennessä ladattu yhteensä 12 000 kertaa. Keskimäärin sivuilla käy kymmenisen kävijää joka päivä.

— Päivän sanan ohella suosituinta sisältöä on Jeesuksen sanat ‑osio, joka näyttää satunnaisia jakeita Jeesuksen puheista.

Kartanon mukaan kävijöitä ei toistaiseksi ole ollut kovin paljon, mutta palvelua ei

ole myöskään laajemmin vielä mainostettu.

Kiinnostusta Mobiilikirkkoa kohtaan kuitenkin on.

— Sosiaalisessa mediassa tietoa on laitettu silloin tällöin näkyville, ja se on näkynyt heti kävijätilastoissa.

Mobiili houkuttelee palautteeseen Mobiilikirkon sisältö kehittyy ja kasvaa koko ajan.

— Esimerkiksi joulun aikana sivuilla oli päivittäin vaihtuva lyhyt hartaus, jonka kautta saattoi seurata adventin etenemistä joulua kohti, Markus Kartano kertoo.

Hän toivoo yhä useampien kirkon palveluiden löytyvän tulevaisuudessa sovelluksina, joita voi käyttää kännykällä.

Jos kännykän kautta saisi tietää lähimmän kirkon ja siellä olevat tapahtumat, voisi

se myös rohkaista ihmisiä tulemaan tapahtumiin. Parhaimmillaan myös palautetta tapahtumasta voisi antaa suoraan kännykän kautta, Kartano suunnittelee.

Ruotsin kirkolla on jo käytössään tällainen palvelu. iPhone- ja Android-puhelimissa toimiva sovellus näyttää lähimmän kirkon, sen tiedot ja myös siellä tapahtuvat tilaisuudet.

Helsingin ja Vantaan kirkkoja löytyy Foursquare-palvelusta. Paikannuspalvelun avulla näkee, onko lähistöllä kirkkoja tai muita seurakuntien tiloja. Palvelun kautta voi löytää myös yhteys- ja tapahtumatietoja.

Lotta Numminen

evl.fi/virsikirja www.evl.fi/raamattu www.mobiilikirkko.fi

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Auttajat rakastuivat

K

un kurjuutta on ympärillä loputtomasti, useimmat hyväosaiset luovuttavat. Ei yksi ihminen maailmaa kumminkaan voi muuttaa.

Anni Gaine haluaa toimia — vaikkapa sitten vain muutaman vähäosaisen hyväksi. Suurimman osan vuodesta Anni viettää Intiassa ja Nepalissa, mutta ei minään tavanomaisena reppureissaajana.

Responsible Charity ‑järjestön vapaaehtoistyöntekijänä Anni vierailee Kalkutan slummiperheissä huolia kuuntelemassa ja täsmäapua organisoimassa. Hän järjestää katulapsille mielekästä tekemistä ja innostaa lukutaidottomia kotiäitejä kouluun.

Vantaalla reissaajaa odottaa lapsuudenkoti, puinen omakotitalo, jonka lämmöstä pääsee kätevästi palkkatöihin. Suomessa ollessaan Anni työskentelee lastenkodin ohjaajana.

Joka vuosi sama työnantaja on ottanut hänet takaisin, vaikka tietää, että pian se Anni lähtee taas.

Intiaan työharjoitteluun Aasiassa Anni Gaine elää omilla säästöillään reppumatkailijan budjetilla ja auttaa ilmaiseksi. Hän nauttii tien päällä olemisesta ja Intian ja Nepalin rennosta ilmapiiristä, jossa ihmiset ovat onnellisia pienestäkin, niin kuin esimerkiksi rutiköyhä lapsi lyijykynästä.

— Koen, että Intiassa ja Nepalissa minusta on eniten hyötyä. Suomessa on jo niin paljon alan työntekijöitä.

Annin ensimmäinen Intian matka 2001 oli osa Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomian opintoja. Diakilla on Kalkutassa paikallinen yhteistyökumppani, slummien lapsia auttava Iper, Anni kertoo.

— Intia jäi mieleeni, ja pian lähdin sinne uudelleen.

Kalkutan ohella Annille on tullut rakkaaksi vapaaehtoistyökohteeksi Etelä-Intian Maduraissa sijaitseva kehitysvammaisten tyttöjen koulu.

Turistiviisumilla saa olla Intiassa yhtäjaksoisesti vain kolme kuukautta. Anni havaitsi, että edullisin ratkaisu viisumin uusimiseksi ovat piipahdukset Intian naapurimaissa.

Sillä tavalla hän löysi Nepalin. Ja Nepalista hän löysi Kishanin.

Anni ja Kishan Gaine tapasivat Nepalissa Kathmandun slummissa. Vantaalla he asuvat Annin lapsuudenkodissa.

Varainkeruuta saranginsoitolla Anni ja Kishan Gaine tutustuivat toisiinsa kadulla Kathmandussa kolme ja puoli vuotta sitten. Kishan on Annin lailla ihminen, joka kärsivän ihmisen nähdessään pysähtyy, ostaa tälle kupin teetä, kuuntelee ja juttelee. Gandharva-kastiin kuuluva poika ei tosin ole koskaan omistanut materiaalisesti paljon, mistä antaa.

— Gandharvat ovat Nepalissa olleet perinteisesti muusikoita. Nykyään perinteemme ovat kuitenkin vaarassa, koska kaikki kuuntelevat vain rokkia, Kishan selittää.

Kishan ja hänen ystävänsä haluavat pelastaa sekä ikivanhat musiikkiperinteet että vähävaraiset gandharvat. Muutama vuosi sitten he huomasivat, että länsimaalaiset turistit arvostavat heidän perinteitään. Syntyi Gandharva Culture and Art Organiza-

tion, joka opettaa turisteille nepalilaisten soittimien soittoa. Yhdistys järjestää myös retkiä ja kutsuu turisteja gandharva-koteihin tutustumaan nepalilaiseen kulttuuriin.

Monet gandharvat ja muut köyhät nepalilaiset asuvat Kathmandun slummeissa.

— Jos haluaa auttaa nepalilaisia, pitäisi kehittää kyliä. Silloin kyläläisten ei olisi pakko muuttaa Kathmanduun, Anni toteaa.

Ensiavuksi Anni ja Kishan ovat suunnitelleet laajentavansa Responsible Charity -järjestön toimintaa Kathmanduun.

Suomalaiset tarvitsevat apua Anni ja Kishan ystävystyivät avustusprojektiensa myötä. Ystävyys syveni sitkeässä istuvaksi rakkaudeksi.

— Vuosi sitten päätimme, että hyvä on, let’s do it. Mennään naimisiin, sukulaissielut kertovat.

Naimisiinmenon takia Annin tämänkertainen Suomen-jakso tulee kestämään epätavallisen kauan, ainakin syksyyn. Tarkoitus on saada Kishanille työlupa, jotta hänkin voisi Suomessa tienata ja säästää.

Joulukuussa Suomeen tullut Kishan Gaine ei ihmettele täällä lunta eikä vaurautta vaan sitä, miten tärkeitä asioita Suomesta näyttää puuttuvan.

— Ihmiset eivät tunne naapureitaan, eivätkä he puhu keskenään. Busseissa ihmiset naputtavat hiljaa kännyköitään, ja kaikilla on kiire. Toisin kuin Nepalissa täällä vesilasi ja vessassa käyminenkin maksaa, Kishan päivittelee.

Kishanin mielestä Suomi kaipaisi avustustyöntekijöitä, jotka opettaisivat suomalaisille, miten rakennetaan kodikas yhteisö.

Natalia Kisnanen

” V u o s i s i t t e n p ä ä t i m m e , e t t ä h y v ä o n , l e t ’ s d o i t . M e n n ä ä n n a i m i s i i n .”

Hämäränhetki

Myyrmäki, N 60°15.703´ E 024°51.147´ 7. maaliskuuta klo 18.21.

Markku Mattila

7

Hoitoa elämän l Olisiko eutanasia eettisesti perusteltu ratkaisu niille ihmisille, joiden sietämätöntä kärsimystä ei pystytä lievittämään ja jotka haluavat kuolla?

U

seimmat tarvitsevat jonkinlaista hoitoa ja huolenpitoa elämänsä viime vaiheissa. Kysymys eutanasiasta, kuoleman jouduttamisesta kuolemansairaan omasta tahdosta, nousee julkiseen keskusteluun aika ajoin.

Alkuvuodesta asian ottivat esille Iiro Viinanen ja Esko Seppänen kirjassaan Vasen oikea, oikea vasen (Minerva 2012). He kannattavat eutanasiaa kohtuuttomana pitämänsä inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi.

Aihe on eläkkeellä oleville poliitikoille myös hyvin henkilökohtainen. Molemmat sairastavat etenevää ja parantumatonta Parkinsonin tautia, joka ei tosin heillä vielä ole edennyt kovin pitkälle.

Varsinainen sytyke meneillään olevalle keskustelulle tuli kuitenkin helmikuun loppupuolella. Silloin Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen kertoi Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa, että hänen näkemyksensä eutanasiasta on muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi.

Loppuvaiheen kärsimys Periaatteellista eettistä keskustelua asiasta viriteltiin jo viime vuoden lopulla. Silloin Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE julkaisi kannanoton Ihmisarvosta, saattohoidosta ja eutanasiasta, jota myös Hänninen oli valmistelemassa. Aihe jäi kuitenkin joulukiireiden jalkoihin.

— Kannanotto on muotoiltu pyöreästi, mutta se ei eettisesti sulje pois eutanasian mahdollisuutta. Silti tavoitteena ei missään ta-

pauksessa ole nostaa saattohoitoa ja eutanasiaa kahdeksi tasavertaiseksi vaihtoehdoksi, sanoo Juha Hänninen.

— Keskeistä on, että kaikille saataisiin mahdollisuus hyvään saattohoitoon ja riittävään kivunlievitykseen.

Ylilääkäri Hännisellä tulee ensi vuonna täyteen 20 vuoden työura syöpäsairaiden saattohoitokodissa. Hänen mukaansa saattohoito koskee Suomessa kymmeniä tuhansia ja eutanasia ehkä muutamia kymmeniä ihmisiä vuodessa.

— Olin ennen ehdottomasti eutanasiaa vastaan ideologisista syistä, vaikken oikein enää tiedä, millä perustein. Joka tapauksessa ajattelen nyt, että on tilanteita, joissa elämän loppuvaiheen kärsimys ei ole tarpeen ja kuolema olisi paras ratkaisu.

Silti Hännisen arvomaailman mukaan elämä on kaikissa muodoissaan pyhää.

Potilaan tahto Osa ihmisistä tekee kuolemaa kuukausia, jopa vuosia. Pitkä kuolinprosessi voi lääkärin mukaan olla kurja kohtalo. Elämä käy tukalammaksi, huonommaksi ja hankalammaksi. Ihminen näivettyy.

— Kuka haluaa kokea vähittäisen tukahtumisen tai tukehtumisen, joka voi olla vastassa keuhkofibroosipotilaalla? Tai aivokasvainpotilaan pitkän huonon vaiheen, josta potilas itse ei ehkä enää tiedä, mutta joka on omaisille vaikea?

Maissa, joissa eutanasia on mahdollinen, sen edellytyksiä ovat potilaan sairauden ennuste ja hänen ilmaisemansa tahto kuolla.

— Ei siis ole ajateltavissa, että eutanasia

koskisi loppuvaiheen dementoituneita, vuoteisiin käpristyneitä potilaita, jotka eivät ole tietoisia tilanteestaan, Hänninen sanoo.

Kuolevan rooli arvokkaasti läpi Eutanasia ei Hännisen mukaan kuulu saattohoidon asialistalle.

— Saattohoito on akuuttihoitoa, joka kestää keskimäärin kaksi viikkoa. Eutanasiaan päädytään pitemmän harkinnan tuloksena ja ainakin kahden lääkärin neuvottelujen perusteella.

Viimeistään saattohoidon alkaessa luovutaan ajatuksesta, että potilas paranisi. Samalla luovutaan myös paranemiseen tähtäävistä hoitotoimista. Silti potilaan pitäisi saada oireidensa mukaista hoitoa ja hänen kipujaan pitäisi lievittää mahdollisimman hyvin.

— Parhaimmillaan potilas voi saattohoidossa elää arvokkaasti läpi kuolevan rooliaan.

Siis kokea yhteisöllisyyttä ja jakaa kokemuksiaan. Kertoa lapsilleen ja lastenlapsilleen, mitä teki milloinkin, mistä on ylpeä ja mitä toivoo läheisistään tulevan.

Toisinaan kivut ovat niin kovia, että niitä lievitetään palliatiivisella sedaatiolla, siis nukuttamalla. Nukutus ei jouduta kuolemaa.

Keskimääräinen sedaatioaika on kolme vuorokautta.

Tärkeä lievittää kipuja Lääketieteen etiikan ja eutanasian suhteeseen jää aina tietty kahtalaisuus, sillä kuten Hänninen toteaa, se, miten ihmisen hengen saa pois, ei kuulu lääketieteeseen. Silti eutanasiassa on kyse juuri siitä, että lääkäri auttaa sietämättömiin kärsimyksiin joutumassa olevan ihmisen rajan yli.

— On vaikea sanoa, kuinka paljon kärsimystä ihmisen elämään voi ja saa kuulua. Kärsimyksen sietokyky on vähentynyt. Näyttää siltä, että jos kipuja onnistutaan lievittämään hyvin, ei eutanasiallekaan ole niin paljon kysyntää.

Kärsimyksen ongelman lisäksi pohdittaviksi jää muitakin suuria kysymyksiä.

— Yhäkin on vaikea tietää, milloin ihminen ei sikiönä vielä ole ihminen tai milloin hän ei enää ole ihminen.

Ulla-Maija Vilmi

Kuolinapu on arvokasta ja armahtavaa

S

airaalasielunhoidon asiantuntija, rovasti Kirsti Aalto oli ylilääkäri Juha Hännisen tavoin laatimassa ETENEn kannanottoa Ihmisarvosta, saattohoidosta ja eutanasiasta.

— Kannanotto ei sisällä varsinaisesti mitään aivan uutta. Olennaista on, että saattohoitoa kehitetään ja kuolevat hoidetaan hyvin. Koska eutanasia-sana herättää monissa pelottavia mielleyhtymiä, voi olla vaikea olla avoimia itse asialle ja pohtia sen eri puolia, Aalto sanoo.

Kun vielä eri ammattiryhmät käyttävät eutanasia-sanaa vähän eri tavoin, Aalto on päätynyt ehdottamaan, että sanan joitakin aikaisempia merkityksiä voitaisiin koota kuolinapu-sanaan. Hän oli mukana silloinkin, kun englantilaisperäiselle hospice-hoidolle kehitettiin suomalainen nimitys saattohoito.

— Kuolinapu-sana tunnetaan passiivisen eutanasian synonyyminä vähintäänkin 1990-luvulta. Kuolinapu on tietynlaista kätilöintiä. Aivan samalla tavalla kuin syntymässä tarvitaan erikoiskoulutuksen saanutta kätilöä, tarvitaan myös elämän päätösvaiheessa alan asiantuntijaa.

Vaikka kuolema voi lääkärin näkökulmasta olla epäonnistuminen, syntyminen ja kuoleminen kuuluvat yhtä lailla ihmisen osaan.

— Aikuisuuteen kuuluu tietää oma kuolevaisuutensa. Kuolema on kristitylle ko-

8

tiin meno. Sitä, mitä kuoleman jälkeen on, ei tiedetä, se on yllätys. Vaikka kuolemaa ei tarvitse pelätä, se ei poista sitä, että jokaiseen kuolemaan liittyy paljon surua. Suruakaan ei tarvitse pelätä, vaan sen läpi voi elää.

Vaikka kristitty ajattelee, että elämän päivien määrä on Jumalan kädessä, se ei poista lääketieteellisen avun tarvetta, Aalto muistuttaa. Joskus sairauden etenemistä voidaan hidastaa.

— Toisaalta lääketieteen edistys voi tuoda mukanaan myös kääntöpuolen, ihmistä voidaan hoitaa armottomasti liian pitkään.

Hän ei saa lähtörauhaa.

Kuolinapu on auttamista, siis aktiivinen teko, Kirsti Aallon sanoin rakastavaa, arvostavaa, armahtavaa ja armollista hoitoa.

— Kysymys on siitä, uskallammeko auttaa toisen kadun yli.

— Usein omaiset, hoitohenkilökunta ja myös potilas itse, jos hän on tajuissaan, tietävät, milloin ollaan aivan kuoleman portilla. Siinä tilanteessa hyvä hoito on palliatiivisen, siis oireiden mukaisen, hoidon ja mahdollisimman hyvän kivunhoidon ohella lämpöä, välittämistä, huolenpitoa, läsnäoloa. Sitä ettei jätetä yksin.

Periaate ei sulje pois sitä, että ahdistus ja masennus hoidetaan.

— Jos ihminen on masentunut, häntä pitää hoitaa, jotta hän löytäisi toivon näkökulman ja haluaisi elää huomiseen ja sen

jälkeen taas seuraavaan huomiseen. Kukaan ei elä enempää kuin päivän kerrallaan.

Kun Kirsti Aalto toimi sairaalapappina, hänet kutsuttiin kerran aamuyöllä sellaisen potilaan luo, jonka oloa mikään ei tuntunut helpottavan.

— Otin varalta ehtoollisvälineet mukaan. Kun olimme keskustelleet ja viettäneet ehtoollisen, potilas rauhoittui ja alkoi nukkua. Nuori hoitaja ihmetteli, mitä oikein tein potilaalle. Minä puolestani ihmettelin, kuinka hoitaja oli ymmärtänyt, että kyse oli sieluntuskasta.

— Hyvään saattohoitoon ja kuolinapuun kuuluu myös mahdollisuus sielunhoitoon.

Siihen ei aina tarvita pappia. Kuka tahansa voi lukea potilaalle Herran siunauksen tai veisata lapsuuden virren. Vaikka ihminen olisi tajuton, kuuloaisti voi toimia ja kuljettaa viestejä.

Aalto kehottaa käymään kotona, hoitokodissa tai sairaalassa katsomassa sairasta.

— Jos sairas ei jaksa puhua, voi ottaa kädestä kiinni. Istua hetken ja sanoa, että tulen taas ensi viikolla.

Hän neuvoo saattohoito- ja kuolinapukysymyksissä miettimään, millaista hoitoa itselleen toivoisi.

— Minulle hyvä kuolema on sitä, ettei tarvitse kuolla yksin, vaan olo on turvallinen niin suhteessa omiin rakkaisiin kuin Jumalaan.

”

On vaikea sanoa, kuink paljon kärsimystä ihm sen elämään voi ja saa kuulua. Kärsimyksen s tokyky on vähentynyt.

loppuvaiheessa

Hans von Schantz

ka mia sie.”

Kuolevan hoitamisen sanastoa ●●

Elvytyskielto on lääkärin tekemä rajattu lääketieteellinen päätös, joka kieltää sydämen uudelleen käynnistämisen, kun siitä arvioidaan olevan potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihminen voi myös itse ilmaista elvytyskiellon hoitotahdossaan. Elvytyskielto ei merkitse saattohoidon aloittamista.

●●

Eutanasia tarkoitti alun perin kreikan kielessä hyvää kuolemaa. Nykyisin sillä tarkoitetaan aktiivista toisen elämän päättämistä tämän omasta pyynnöstä silloin, kun hänellä on kuolemaan johtava sairaus, johon liittyy kestämätön kärsimys.

Eutanasia sallittiin Hollannissa vuonna 1985, Belgiassa 2002 ja Luxemburgissa 2008.

Lopullisen päätöksen eutanasiasta tekee lääkäri toista lääkäriä konsultoituaan. Eutanasiapyynnöistä hyväksytään Hollannissa noin joka kolmas. Masennusta, toivottomuutta ja elämään väsymistä ei pidetä hyväksyttävinä syinä eutanasialle.

Keskustelua eutanasiasta käydään monissa Euroopan maissa. Useissa niistä eutanasia samoin kuin avustettu itsemurha on toistaiseksi lainvastainen teko ja voi tulla tuomituksi henkirikoksena. Sveitsissä laki sallii itsemurhassa avustamisen, mikäli avustamiseen ei sisälly itsekkäitä motiiveja. Lääkärin asema tulkitaan samanlaiseksi kuin muiden kansalaisten. Suomen rikoslaki ei pidä itsemurhassa avustamista rikoksena.

●●

Hoitotahto on potilaan tahdonilmaisu omasta hoidosta. Tahtonsa voi ilmaista kirjallisesti tai suullisesti, mikä tarkoittaa, että potilaan hoitotilanteessa lausuma suullinen tahdonilmaisu kirjataan potilasasiakirjoihin.

Tekemällä ajoissa tiettäväksi hoitotahtonsa ihminen voi vaikuttaa hoitoonsa vielä silloinkin, kun ei enää itse pysty ilmaisemaan tahtoaan.

●●

Kuolinavulla on aivan viimeaikaisessa keskustelussa alettu tarkoittaa kuolevan kaipaamaa huolenpitoa, hyvää hoitoa ja tukea.

ETENEn kannanoton mukaan ”Hyvä kuolema ei tarkoita elämän päättämistä kesken, vaan ihmisen turvallista saattamista kuolemaan. Lääketieteen kehitys pakottaa kysymään, milloin on armollisempaa muuttaa hoitolinjaa kuin jatkaa aikaisempaa hoitoa.

Tästä on kyse saattohoidossa. Kuolema on hyvä, kun kuoleva saa lähtörauhan.”

●●

Luonnollisen kuoleman salliminen tarkoittaa, että kun kuolema on nähtävissä, luovutaan toimista, jotka saisivat aikaan patologisia muutoksia potilaan elimistössä, lisäisivät hänen kärsimystään ja olisivat hyödyttömiä. Tällaisia toimia ovat muun muassa nesteen, ravitsemuksen ja verituotteiden antaminen kuolevalle potilaalle.

●●

Palliatiivinen hoito on parantumatonta ja etenevää sairautta potevan potilaan oireenmukaista hoitoa.

●●

Palliatiivinen sedaatio tarkoittaa potilaan vaivuttamista unen kaltaiseen tilaan, kun hänen kärsimyksensä on sietämätöntä eikä sitä kyetä lievittämään muilla keinoilla. Lääkityksen päämääränä ei ole tuottaa kuolemaa, vaan lievittää kärsimystä pienintä tarvittavaa lääkeannosta käyttäen. Terhokodissa palliatiivisen sedaation kesto on noin kolme vuorokautta.

●●

Saattohoito on parantumattomasti sairaan potilaan oireiden lievittämistä hänen elämänsä viime vaiheissa sekä potilaan ja hänen perheensä tukemista. Fyysisen ja lääketieteellisen hoidon lisäksi siihen kuuluu henkinen ja hengellinen tuki.

Sanasto pohjautuu Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn kannanottoon 15.12.2011/3.1.2012.

9

M. A. Jeskanen

SATO SenioriKoti®

Laurentius Hornaeus uskoo äitinsäkin olevan noita.

Martinlaakso Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa

Jumalan verikoira kohtaa tietäjän

Senioreille tarkoitetut vuokra-asunnot palveluiden läheisyydessä. Asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa asumista helpottava tukivarustelu.

Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja.

M. A. Jeskanen: Santala. Perkele, osa II. WSOY 2011.

HUONEISTOESIMERKIT ja VUOKRaT 3h+kk+s, 63,5 - 65 m2 2h+k/kk, 41,5 - 59,5 m2 2h+kk+s, 53,5 - 57,5 m2 1h+kk, 35 m2

1 168 €/kk alk. 847 €/kk alk. 974 €/kk 749 €/kk

Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä.

SATO Vuokraus ja myynti Mikonkatu 7, 00100 Helsinki, sato.fi Merja Tallberg, puh 0201 34 4312 Pirkko Toiviainen, puh. 0201 34 4311 Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Nyt lehtipisteessä.

Alussa Santala on tavallinen, mutta vahva ja vähän pullukka nuorimies Suomessa joskus Ruotsin vallan aikaan. M. A. Jeskasen sarjakuvassa ei kerrota tarkkaa ajankohtaa, mutta luultavasti ollaan 1600- tai 1700-luvulla, sillä silloin täällä vainottiin noitia ankarasti.

Santalalla on ihan tavallisia toteutumattomia haaveita, kuten naapurin Vilja-tytön vastarakkaus. Apu tulee yllättäen. Kiirastulien palaessa Santala kohtaa vanhan noidan. Hän saa omakseen noitavoimat ja tietäjän kyvyt. Mutta yllättävä menestys naapurin tytön saamisessa muuttuukin veriteoksi, joka karkottaa Santalan kiertolaiseksi. Hänestä kasvaa outo, mutta yhä mahtavampi tietäjä.

Kirja

Samaan aikaan Ruotsin Härnösandissa kasvaa Lars-poika, jolle kerrotaan tarinaa Pyhästä Laurista, muinaisessa Roomassa halstarilla grillatusta pyhimyksestä. Myöhemmin teologiaa opiskelevasta Larsista tulee Laurentius Hornaeus, Jumalan verikoira, jonka elämäntehtävä on kitkeä noituus Ruotsin valtakunnasta.

Vuosikymmenet johtavat vääjäämättä näiden kahden miehen kohtaamiseen. ”Ruotsin maalla on ristilläriippujan joukot käyneet taistoon vanhaa tietoa vastaan ja siellä noitaroviot polttavat pöydät tyhjiksi kilpailevista totuuksista – – Vaimoja marssittaa pätsiin lasten ja pappien huhupuheet”, varoittaa Santalaa itse piru, ja kohta Hornaeus jo kiitää reellä kohti Santalan kotikylää.

Kumpi on vahvempi: tietäjä vai Jumalan nimessä noitia tuomitseva

TANSSIN JA SOITON ILOA KEVÄTPILKISTYKSESSÄ!

Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit ry viettää 30-vuotisjuhliaan ja esittää suomalaista kansantanssia ja Spelarit-pelimanniyhtye soittaa la 17.3. klo 14.30 Kilterin koululla (Iskostie 8, Myyrmäki).

Tule katsomaan ja kuulemaan mm. paikallista Helsinge fransäsia !

Liput 7 eur, sis. kahvin ja pullan, lapset ilmaiseksi.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviyty-

ja polttava hengenmies?

Santala on toinen osa vuonna 1978 syntyneen Jeskasen kahden sarjakuvakirjan kokonaisuudessa.

Ensimmäinen osa Perkele — myytillisiä tarinoita käsitteli samoja aiheita. Jeskanen kuvaa tyylikkäästi suomalaista noituutta, kansanparannusta ja tietäjyyttä. Hänen kulmikas mustavalkoinen piirrostyylinsä istuu aiheeseen mainiosti.

Sarjakuva herättää tietenkin kysymyksen kristinuskon menneisyyden synneistä. Euroopan noitavainoissa tapettiin kymmeniätuhansia ihmisiä, joista enemmistö oli naisia. Kuolemanrangaistus noituudesta poistui Ruotsissa vasta vuonna 1779. Kuka tässä eniten edustaa pahuutta? Noituuden ja taikuuden kanssa puuhaileva kansanmies vai jumalan verikoira, joka uskon puhtautta vaaliakseen tuomitsee ja polttaa ihmisiä?

Timo Saarinen

HERÄNNÄISSEURAT Pe 16.3. klo 18.30 Kotiseurat Sirkka ja Erkki Sevannolla, Antbackankaari 37, Sipoon Martinkylä.

La 17.3. klo 18 Kotiseurat Aino Konttisella, Kotinummentie 44 A, Hki. Su 18.3. klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Matti Malmivaara ja Leena Väyrynen-Si. Klo 18 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6, Nurmijärvi. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Leikin asia.

misen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

10

www.facebook.com/vantaanlauri www.twitter.com/vantaanlauri

VANTAAN

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Ruumiinavauksia ja kirjallisia murhia Jørgen Brekke: Armon piiri. Johnny Kniga 2011.

Norjalaisen Jørgen Brekken kirjan Armon piiri maailmanvalloitus on hyvässä vauhdissa.

Kirjallisuutta, historiaa ja nykypäivää yhdistelevästä murhatarinasta saa varmasti myös mainion elokuvan, varsinkin kun juonenkuljetuksessa esiintyy sekä veitsiä että historian ensimmäisiä ruumiinavauksia ja tapahtumia riittää eri vuosisadoille.

Norjalaisen pikkukaupungin Trondheimin kirjastosta löytyy ruumis. Pian ilmenee, että vastaavalla tavalla on menettänyt henkensä Egdar Allan Poe ‑museon tutkija Richmondissa.

Armon piirissä ollaan välillä 1500-luvulla Trondheimissa tai nykyisen Italian alueella, silloisessa Venetsian kaupunkivaltiossa, välillä 2010 Richmondissa tai Trondheimissa.

Kahden raa´an murhan välillä täytyy olla joku yhteys. Ongelmaa alkavat selvittää Richmondis-

Kirja

Miehet tuottavat pettymyksiä naisille kolmessa polvessa.

Kaikki aika onkin läsnä Tähtitaivas talon yllä. Ohjaus: Saara Cantell.

Saara Cantellin toi-

Elokuva nen pitkä elokuva

kuvaa jälleen naisia, tällä kertaa kolmessa sukupolvessa.

Alkukohtauksessa keski-ikäinen Salla (Elin Pedersdottir) palaa vuosikymmenten jälkeen Suomeen tyhjäksi jääneelle kotitilalleen. Nykyaika vaihtuu samojen seinien sisällä edelliseen sukupolveen ja Salla leikkii yksinhuoltajaäitinsä Tuulikin (Meri Nenonen) keittiössä.

Seuraavalla liukumalla ollaan jatkosodan pyörteissä ja Tuulikin äiti Saima (Irina Björklund) koettaa parhaansa mukaan toimia kyläkoulun opettajana ja hoitaa maatilaa, kun mies on rintamalla.

Eri aikakaudet vuorottelevat elokuvassa luontevasti. Ohjaaja

luo tarkkaa ajankuvaa ja näyttelijät luonnostelevat taidokkaasti henkilöhahmojaan.

Naisten elämä ei mene suunnitelmien mukaan, sillä miehiin liittyvät pettymykset saavat monia muotoja. Saima löytää maataloon tulevasta apumiehestä, vammautuneesta Toivosta (Leo Honkonen) sielunkumppanin. Maaseudulla kun ei aivan alvariinsa kohtaa Platoninsa lukeneita tähtienharrastajia.

1970-luvun räikeänoransseissa illanistujaisissa yksinhuoltaja Tuulikki tyttärineen saa taas huomata, että miehiin ei ole luottamista.

Nykyajan paluumuuttaja Salla on moderni, yksilöllinen ja pinnaltaan sulkeutunut. Hänen ja naapurin monitoimimiehen välille syntyy kuitenkin uskottava ja kaunis ystävyyssuhde.

Kun Terrence Malickin viimeisimmässä elokuvassa The Tree of Life ihmiset kohtaavat itsensä eriikäisinä viimeisellä rannalla, Cantellin elokuvassa on hieno ohikiitävä kohtaus, jossa Saima ja hänen tyttärensä Tuulikki kohtaavat askareissaan talon pihapolulla. Elokuvan filosofian mukaan kaikki aika on läsnä yhtä aikaa, mutta me ihmiset olemme kosketuksissa vain yhden pisteen kanssa kerrallaan.

Elokuva voi rikkoa tuota lainalaisuutta.

Mitä enemmän Cantellin elokuvaa älyllistää, sitä paremmalta se tuntuu. Tunnetasolla keskeisen polttopisteen hajottaminen kolmen naisen kohtaloihin on haastavaa, sillä katsojan täytyy itse rakentaa kokonaisuutta valmiin kattauksen sijaan.

Hannu Kylkisalo

Matt (George Clooney) tekee salapoliisimatkan vaimonsa lähimenneisyyteen.

Anteeksiantamisen lyhyt oppimäärä The Descendants. Ohjaus: Alexander Payne.

Loppukohtauksessa

Elokuva keski-ikäinen mies

käpertyy viltin alle katsomaan televisiosta luontodokumenttia. Molemmat tyttäret tulevat vuoron perään viereen sohvalle.

Kukaan ei sano mitään. Katsojalla on hyvä mieli. Tuohon tilanteeseen pääseminen on vaatinut päähenkilöiltä paljon yhteisiä kokemuksia.

Alexander Paynen viides elokuva jatkaa ohjaajan mies-elokuvien sarjaa. Edellinen, suurmenestykseksi osoittautunut Sideways on tragikoominen kuvaus kahdesta kaveruksesta viinitilalomalla. The Descendants ‑elokuvassa George Clooney esittää havaijilaista Matt Kingiä, vaatimatonta elämää elävää

juristia, joka omistaa turistibisneksen himoitseman maa-alueen.

Mattin elämä ei ole kohdallaan.

Vaimo makaa veneonnettomuuden jäljiltä koomassa sairaalassa. Tyttäriin ei ole oikein otetta. Kaiken lisäksi osoittautuu, että avioliitto ei ole ollut sellainen, millaiseksi aviomies oli sitä luullut.

Matt tekee juuri sen, minkä rohkea ja elämästään välittävä ihminen voi tehdä. Alkaa salapoliisiretki sairaalassa makaavan vaimon lähimenneisyyteen ja Mattin omaan itseymmärrykseen: jotta voisi antaa anteeksi, täytyy nöyrtyä.

Katsoja oivaltaa, että ihminen on vajavainen, jos hänellä ei ole mahdollisuutta antaa anteeksi toisten loukkaavia tekoja. Toisen posken kääntäminen voi näyttää äk-

kiseltään pelkuruudelta tai omien tarpeiden tukahduttamiselta, mutta se on ainoa mahdollisuus elää eteenpäin ihmisarvoista elämää.

Kuten Sidewaysissa tässäkin elokuvassa miljöö on yhdessä pääosassa. Havaiji ei ole nyt surffareiden turistiparatiisi vaan ihmissuhdedraaman näyttämö. Elokuvan nimi viittaa jälkeläisiin ja myös siihen, millaisen perinnön ihminen jättää jälkeläisilleen.

Payne kykenee välittämään elokuvassaan täydellisen harmonian ihmisten, oman elämän suhteellisuuden ja ympäröivän luonnon kanssa. The Descendantsin helposti soljuvasta sisäisestä voimasta on paljon opittavaa.

Hannu Kylkisalo

sa nuori Felicia Stone ja Trondheimissa jo varttuneempi poliisimies Odd Singsaker.

Mikä osuus tapahtumiin on veitsiä hyvin käyttävällä parturilla ja Johannes-papin salaperäisellä kirjalla?

Kuviteltujen henkilöhahmojen lisäksi tarinassa on siteeksi hiukan tottakin. Historiallisia henkilöitä ovat muun muassa Alessandro Benedetti ja Broder Lysholm Knudtzon.

Benedettin kirjoituksissa kerrotaan anatomisesta teatterista, joita on ollut yliopistojen yhteydessä esimerkiksi Italiassa. Niissä ruumiinavauksia tehtiin yleisön silmien edessä kuin teatterissa konsanaan.

Knudtzon oli trondheimilaisen kauppiasperheen poika, jota kiinnostivat kaupankäyntiä enemmän kirjat. Knudtzonin kirjakokoelma on nykyisin Gunnerus-kirjastossa, joka on yksi Brekken kirjan tapahtumapaikoista.

Jos sana palimpsesti on outo, Armon piiri selvittää senkin.

Kerta kaikkiaan tyylikäs ja monitasoinen murhakirja.

Aila Alarotu

Viihdyttäen vapaamman Egyptin puolesta Alaa al-Aswani: Chicagolaisittain. WSOY 2011.

Egyptiläiskirjailija Alaa alAswanin muutama vuosi sitten suomennettu Yacoubian-talon tarinat oli arabimaailman hittikirja.

Hänen toinen suomennettu romaaninsa kertoo egyptiläisistä yliopisto-opiskelijoista monikulttuurisessa Chicagossa.

Opiskelijoiden kautta avautuu näkymä kulttuurien surkuhupaisiin yhteentörmäyksiin ja egyptiläisten keskinäisiin nahinoihin.

Teoksen runsasta henkilögalleriaa yhdistää histologian eli soluopin laitos.

Egyptiläisillä opiskelijoilla on paljon pelissä. On pakko menestyä pitääkseen opiskelupaikkansa ja päästäkseen myöhemmin kotimaahan edistystä jakamaan.

Monia rasittaa kotimaan takapajuisuus. Amerikkalaistunut professori Salah potee vanhuuden kynnyksellä huonoa omaatuntoa siitä, että jätti kotimaansa. Egyptiläisestä opiskelupaikastaan evätty Nagi taas pyrkii Amerikasta vaikuttamaan maansa asioihin.

Uudistusvastarintaakin löytyy.

Kirja

Monet opiskelijoista kannattavat kotimaansa hirmuhallintoa — joko aktiivisesti tai hiljaisen passiivisesti peläten oman nahkansa puolesta. Yhdysvallatkaan ei ole mikään ihannoinnin pikemminkin ihmettelyn kohde.

Islamista kirja antaa elämänmakuisen ja inhimillisen kuvan. 33-vuotias neitsytstipendiaatti Šaima ja hänen poikaystävänsä Tariq suorittavat iltaisin peseytymisrituaalinsa. Egyptiläisnaisille uskonto luo enemmän paineita kuin miehille. Šaimaa puristavat kodin moraali ja äidin sanat. Rakkaussuhteessa Tariqiin on monta mutkaa. Koraanista kuitenkin löytyy myös lauseita, jotka sallivat vapaampaa käytöstä.

Juoni vetää viihdyttävästi. Seksiä kirjassa on yllättävän paljon.

Synkät sivujuonteet, kidutukset ja sorron kuvaukset eivät tunnu ahdistavilta, sillä teosta hallitsee leikkisä ja informatiivinen ote. Arabien, juutalaisten, koptien ja Egyptin historiaa sekä nykypäivää valotetaan monin tavoin.

Kirjassa on itämaisen maton runsautta.

Kristina Svensson

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

www.vantaanlauri.fi

11

Myydään huoneistoja

Musiikkia Vantaan kirkoissa 15.–30.3.

Mariah Kari

Palvelutalo Foibessa MYYTÄVÄNÄ Kerrostalossa 2 kpl 2h,k,parveke 56 m2 kulmahuoneistoja hissitalossa josta käynti sisäkautta palvelukeskukseen.

Asunnot heti vapaina. Mh. alkaen 169.000 €.

Tiedustelut p. 050 331 1141.

Rivitalossa 2h,k,sauna 55 m2 Korkea, valoisa olohuone, tilava pesuhuone. Asunnossa helppo liikkua. Foiben palvelut käytettävissä. Mh. 168.000 €.

Tiedustelut p. 050 363 8635.

Esittelyt su 18.3. 11.30-12.15 Sairaalakatu 9.

TIKKURILA Asuntovantaa Oy LKV, Peltolantie 2, Vantaa p. 09 838 7210

Palveluja tarjotaan ... KEVÄT KEIKKUEN TULEVI ...

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-45 %)

JA ANNA AURINGON PAISTAA KOTIISI • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen ja huonekalujen kemialliset pesut, ikkunanpesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm.

Suomalaiset siivoojat ...........

Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

✁

0400 997 116

Olet sen ansainnut.

Käsikelloyhtye Sonus esiintyy sunnuntaina 18.3. Pyhän Laurin kappelissa.

Hakunilan kirkko

ti Rankalan laululuokka ja Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hakunilantie 48

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

KOTISIIVOUSTA

●●

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, K O T I S I I V O remonttisiivousta USP ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

●●

Remontit ammattitaidolla www.remonttivarma.fi p. 050 308 1010 Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Tarvitsetko remonttimiestä, joka tulee paikalle silloin kun sovitaan, tekee työt valmiiksi asti sovitussa aikataulussa ja laskukin on sovitun mukainen.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointikäynti! Teemme kaikki kodin pienremontit. www.hilpi.fi

KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

REMONTIT SOPUHINTAAN

●●

Tenorissimo to 15.3. klo 19. Reijo Ikonen, tenori, Pekka Itkonen, tenori, Jussi Makkonen, sello, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, harppu ja kantele, ja Matti Pesonen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Mielen maisemia ‑laulumusiikkia pe 16.3. klo 19. Minna Nappari, sopraano, ja Elina Heinonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Cantate! ‑konsertti su 18.3. klo 18. J. S. Bachin soolokantaatit Mein Herze schwimmt im Blut, BWV 199 ja Vergnügte Ruh! BWV 170. Outi Noponen, sopraano, Anne Viljamaa, altto, Seidi Palonen, oboe, Riitta Rainio, huilu, Anna Pohjola, viulu, Rista Tuura, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Mika Seppänen, sello, ja Pete Vuorio, continuo.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Myyrmäen kirkko ●●

●●

●●

Terve Maria — marianpäivän laulumatinea su 25.3. klo 15. Paula ja Mat-

Soi kunniaksi Luojan ‑soolopianokonsertti su 18.3. klo 18.15. Janne Maarala esittää sovituksiaan tunnetuimmista virsistä, gospelmusiikin klassikoita ja jazzikivihreitä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kuorojen yhteisvastuukonsertti ma 26.3. klo 19. Vantaan naislaulajat, mieskuoro Vantaan Laulu ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhän Laurin kappeli

●●

●●

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

Pappilankuja 3 ●●

Martinristin seurakuntakeskus Laajaniityntie 2

●●

Uomatie 1

Markku Hietaharju, urut. Ohjelmassa J. S. Bachin, H. Scheidemannin, D. Buxtehuden ja E. Elgarin musiikkia.

Vapaa pääsy.

Urut arkunkantajana — virsiä ja urkukoraaleja surun polulla ti 27.3. klo 19. Kari Jerkku, Iina Katila, Pekka Kivekäs, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan veisaajat. Vapaa pääsy.

Urut matkakumppanina — lauluja elämän polulta pe 30.3. klo 19. Nina Fogelberg, Noora Hultin, Ursula Hynninen, Hannu Lehtikangas, Outi Noponen, Anne Viljamaa, Samppa Laakso ja Jari Parviainen. Vapaa pääsy.

Kellot kappelissa su 18.3. klo 13.30.

Matineakonsertti, jossa esiintyvät Käsikelloyhtye Sonus ja Sonuskvartetti. Ohjelmassa Schubertin, BachGounod´n ja Caccinin Ave Mariat sekä Händelin Largo oopperasta Xerxes.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Uudet urut soivat! su 25.3. klo 18.

Ison salin urkujen vihkiäiskonsertti.

●●

●●

Yhteisvastuukonsertti to 15.3. klo 18.30. Rekolan alueen koulujen opettajat ja oppilaat tempaisevat. Kolehti vantaalaisten talousvaikeuksista kärsivien nuorten hyväksi.

Veren maku suussa — paastonajan virret su 18.3. klo 16. Pekka Kivekäs kertoo kärsimysvirsistä ja Sirkku-Liisa Niemi laulattaa. Vapaa pääsy.

Myydään hautakiviä

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Hammashoitoa

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Unikkotie 5, Vantaa

Lakiasioita

Ostetaan huoneistoja

ILMAINEN NEUVO OY:n

ASUNTO RAHAKSI!

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

12

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Vuokrata halutaan Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vantaan seurakunnat 15.3.–22.3.

Enna Vilhelmina Savo, Siiri Maria Myrén, Emilia Isabella Kangasluoma.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Hakunilan kirkon kirppis la klo 10–13 ja ke klo 17–19.

Musiikkiviikon konsertti Mielen maisemia -laulumusiikia pe 16.3. klo 19. Minna Nappari, sopraano, Elina Heinonen, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e, tuotto Yhteisvastuulle.

Seniorimessu su 18.3 klo 12.

Hans Tuominen, Vesa Häkkinen, kanttori Kristiina Nurmi, Kultaisen Iän Laulajat.

Musiikkiviikon päätöskonsertti Cantante! su 18.3. klo 18.

J.S.Bachin soolokantaatit Mein Herze schwimmt im Blut BWV 199 ja Vergnügte Ruh! BWV 170.

Outi Noponen, sopraano, Anne Viljamaa, altto, Seidi Palonen, oboe, Riitta Rainio, huilu, Anna Pohjola, viulu, Rista Tuura, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Mika Seppänen, sello, Pete Vuorio, continuo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuulle.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus, jonka jälkeen ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 19.3. klo 18.30– 20.

Päiväraamattupiiri ti 20.3. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous ke klo 12.30.

Viikkomessu to 22.3. klo 18.

Aikuisrippikoulu alkaa to 22.3. klo 17.30. Lisätiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Yhteisvastuutuotteita on myynnissä kirkkoherranvirastossa.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 18.3. klo 10. Hans Tuominen, kanttorina Kristiina Nurmi.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri ti kello 11–13. Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Voisitko lahjoittaa lankaa? Lankojen tulisi sisältää vähintään 50 % villaa, jotta peitoista tulee lämpimät. Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla.

Seniorikerho ti 20.3. klo 13– 14.30. Ritva ja runot. Alkuhartaus, kahvit.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta ti klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

Korso Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Ei päivystystä pe 16.3.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Leipäsunnuntain messu 18.3. klo 10. Vapaalan kirkkopyhä.

Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Mieskuoro Oltermannit.

Etninen kokkausilta, Japani to 15.3. klo 18.30. Mukana Rika Teerikangas ja Mio Orpo. Valmistetaan yhdessä miso-keittoa, kahta erilaisista sushia, joita opetellaan itse pyörittämään, japanilaisittain oikeaa riisikeittoa, vihreää teetä ja jälkiruokaa ja ruokailtaessa kuullaan kohdemaan kulttuurista ja lähetystyöstä.

Israel-iltapäivä su 18.3. klo 15.

Jumalan nimi rabbiinisessa juutalaisuudessa. Puhujavieraana Daniel Brecher.

Päiväkahvin aikaan ma 19.3. klo 13. Aiheena Minna Canth ja tasa-arvo. Mukana rovasti Kersti Rantasalo.

Ilta lasten kasvattajille to 22.3. klo 18.30. Lastenhoito järjestetty.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ke 21.3. klo 14–16.

Aiheena sähköposti ja liitetiedostot.

Muuttajien ilta ke 21.3. klo 18.30. Illassa kerrotaan seurakunnan, Lionsien ja Marttojen toiminnasta Pähkinärinteen alueella. Kahvitarjoilu.

Lammaspolku 1 Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin klo 16. Seuraava 15.3.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 22.3. klo 11. Vierailijana rovasti Lasse Nikkarikoski.

Lapsille ja perheille Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11 maanantaisin Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2, tiistaisin Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9, ja keskiviikkoisin Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3, sekä Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1.

Koululaisten kesäkerhoihin voi hakea 15.3.–15.4. Kerhot Hämeenkylän kirkolla sekä Vapaalan seurakuntatalolla kokoontuvat 4.–20.6. arkipäivisin klo 9–15.

Kerhot on tarkoitettu 1. ja 2. luokan oppilaille. Mikäli tilaa riittää, otamme myös 3. luokan oppilaita. Kerhoissa on monipuolista toimintaa sekä sisällä että ulkona. Hinta on 160 € sisältäen lounaan, välipalan sekä yhden retken. Hakukaavakkeita saa iltapäiväkerhoista, virastosta sekä lapsityöntoimistosta Eila Paulúnilta, p. 098306457 tai 0505447647.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 15.3. klo 13, Sanna Heikurinen.

Miesten saunailta to 15.3. klo 18.

Verenluovutus pe 16.3. klo 14– 19. Kuvallinen henkilökortti tai verenluovuttajakortti mukaan.

Kuntokallion rippikoululeirin konfirmaatio la 17.3. klo 11, Sanna Heikurinen, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö.

Kuusamon rippikoululeirin konfirmaatio la 17.3. klo 14, Hanna Vaittinen, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Leipäsunnuntain messu su 18.3. klo 10, Risto Auvinen, Annele Rantavuori ja Martti Sirviö.

Messu tulkataan viittomakielelle.

Messun jälkeen on mahdollista ostaa leipää ja leivoksia yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kirkkokahvit.

Rauhanyhdistyksen seurat su 18.3. klo 16.

Runopiiri ma 19.3. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 19.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 19.3. klo 18.30.

Paastonajan katumusvesper ma 19.3. klo 19.30, Henri Järvinen. Kappeli on auki hiljentymiselle klo 19 alkaen.

Katulähetys ke 21.3. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 21.3. klo 13.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.3. klo 18, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 21.3. klo 18.30.

Vanhemman väen piiri to 22.3. klo 13, Kimmo Saares Naisten saunailta to 22.3. klo 18.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 23.3. klo 13, Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 20.3. klo 13, Vesa Ruokonen.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Kastettu

Miesten saunailta ke klo 18.

Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa.

Teuvo Puolakka.

Anni Maria Holmberg, Krista Ida Sofia Toivanen, Konsta Emil Partanen.

Kastettu

Hautaan siunattu

Pyhäkoulu su 18.3. klo 10, Tarja Nuikka ja Therese Ngouth.

Soita ja laula -pyhäkoulu su 18.3. klo 15, Inkeri Joronen ja Tuuli Lankinen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Vauvamuskari keskiviikkoisin 11.4. alkaen yhteensä kuusi kertaa, Korson kirkolla, Kotkansiipi 1. Ensimmäinen ryhmä klo 9.15 ja toinen ryhmä klo 10.30. Ilmoittautumiset 19.3. klo 9 alkaen Tytti Maliselle p. 050 5736359.

Patrick Otso Verneri Kingelin, Stella Minni Marie Kingelin,

Leo Onni Juhani Leppänen 71v.

Kastettu

Pyhän Annan lastenkirkko

Leo Antero Sillanpää, Tuomas

Leipäsunnuntai tarjoaa hengellistä ravintoa ja lämpimäisiä Yhteisvastuun hyväksi.

Sunnuntaina messuun ja leipäostoksille

T

ulevana sunnuntaina eri puolilla Vantaata vietetään leipäsunnuntaita.

Leipäsunnuntai on saanut nimensä päivän raamatunteksteistä, jotka puhuvat viiden tuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Perinteisesti samana päivänä on myös myyty leipää Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Samuel Tengén, Essi Iiris Aurora Mälkiä, Heta Iida Alatalo, Elli Sofia Hotti, Julius Olavi Taipale, Arttu Emil Ranta-Muotio.

Kuulutettu Miika Kristian Jumppanen ja Marika Anneli Huovinen.

Hautaan siunattu Markku Juhani Taimisto 58 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 21.3. klo 12–15 .

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12, ei diakoniapäivystystä to 15.3.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Runoryhmä to klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rekolan alueen koulujen konsertti to 15.3. klo 18.30 Yhteisvastuun hyväksi. Opettajat valmistelevat laulu- ja soittonumerot oppilaiden kanssa. Ohjelman kokoaa kanttori Noora Hultin. Tempaistaan erityisesti vantaalaisten talousvaikeuksista

Leipäsunnuntain 18.3. messut Vantaalla ●●

Hämeenkylän kirkko klo 10. Messun jälkeen leivänmyyntiä.

●●

Kivistön kirkko klo 12. Leipää ja muita leivonnaisia myynnissä messun jälkeen.

●●

Korson kirkko klo 10. Messun jälkeen myydään tuoretta leipää ja leivonnaisia.

●●

Myyrmäen kirkko klo 10. Leipää ja muita leivonnaisia myynnissä messun jälkeen.

●●

Rekolan kirkko klo 10. Messun jälkeen seurakunnan vapaaehtoiset myyvät leipomiaan tuotteita Yhteisvastuun hyväksi. Myynnissä myös Silmukkaryhmän käsitöitä ja Yhteisvastuutuotteita.

kärsivien nuorten puolesta, kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 18.3. klo 10, rippikoululaisten vanhempien kutsumessu, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin. Seurakunnan vapaaehtoiset myyvät leipomiaan tuotteita Yhteisvastuun hyväksi. Myynnissä myös Silmukkaryhmän käsitöitä sekä Yhteisvastuutuotteita.

Veren maku suussa — paastonajan virret su 18.3. klo 16. Pekka Kivekäs kertoo virsikirjamme kärsimysvirsistä ja Sirkku-Liisa Niemi laulattaa.

Kohtaamisia sanan äärellä su 18.3. klo 17.30. Pekka Mäkipään aiheena ”Levollinen sydän, levottomat jalat”, musiikki Maria Kuurne. Lasten kerhon aiheena ”Lauletaan yhdessä!”.

Aamurukous ma klo 9.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 19.3. klo 18.30.

Aamumessu ke 21.3. klo 9, Jaakko Rusama ja Noora Hultin.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 19.3. klo 15.

Hiljaisuuden iltapäivä la 24.3. klo 12–18. Hetkipalveluksia, hiljaisuutta, rukouslauluja, virikepuhe, ehtoollinen, mahdollisuus sielunhoitoon. Lisätietoja ja ilmoittautumiset viim. 20.3. Päivi Peittola, p. 050 410 3832, paivi. peittola@evl.fi.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Israel-piiri ke 21.3. klo 18.30.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Muuta Rukouspäivä Rukous-ASKI la 17.3. klo 12–14.30 Kivistön kirkolla, Laavatie 2. Jos tarvitset kyytiä, ota yhteys Päivi Peittolaan, p.

050 410 3832.

Kastettu Eelis Sulo Kalervo Ahokas, Aava Seela Syrilla Aro, Jessica Alexandra Hantula, Alvin Erkki Kinnunen, Aleksi Mikael Starast.

Hautaan siunattu Birgit Ingegärd Numminen 76 v, Vera Evromaynen 76 v.

13

Vantaan seurakunnat 15.3.–22.3.

Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma-pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma-pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma-pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko pientä apua kotiisi?

Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Hiljainen musiikkiretriitti to 15.3. klo 19.10 – 20.10. Pastori Jaakko Hyttinen. Kanttori Simo Santaranta ja Tikkurilan kirkkokuoro. Tule kiireen keskeltä rauhoittumaan tunnelmalliseen kirkkoon. Saamme levähtää yhdessä musiikin keskellä. Tilaisuudet alkavat klo 19.10, joten pääset paikalle Tikkurilasta kätevästi bussilla (linja 55 klo 18.44 Tikkurilan asemalta ja linja 611 klo 18.41 Kaupungintalolta).

Messu su 18.3. klo 12. Heikki Leppä, Marja Ruuska ja kanttori Samppa Laakso.

Tikkurilan kirkko

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 15.3. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Elämänkaari -ryhmä 10.4 – 22.5. tiistaisin (paitsi 2.5.) klo 18– 20. Pienryhmässä tarkastellaan omaa elämänpolkua syntymästä tähän päivään. Ilmoittautuminen 27.3. mennessä p. 050 469 1634, merja.laakso@tum.fi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 15.3. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten Raamattu ja keskustelupiiri to 15.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Laulupiiri pe 16.3. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 17.3. klo 15 Olotilassa.

Messu su 18.3. klo 10. Maria Koukkari, Jarkko Korhonen ja kanttori Simo Santaranta.

Inkeripiiri su 18.3. klo 15.Vieraana historioitsija, Inkerin historian asiantuntija Toivo Flink.

Herättäjäyhdistyksen Itä-Vantaan paikallisosaston vuosikokous su 18.3. klo 14 neuvotteluhuoneessa.

Siioninvirsiseurat su 18.3. klo 15 neuvotteluhuoneessa. Heikki Leppä.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 19.3. klo 13 kahviossa.

Lukupiiri: Raamattu läpi

Meritähdet ke 21.3. klo 18. Jippii-kuoro.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 16.3. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 21.3. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 21.3. klo 17.30–19.30.

Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Uomatie 1, p. 09 830 6429

Israel-iltapäivä su 18.3. klo 15 Hämeenkylän kirkolla. Juutalaisuuden tutkija Daniel Brecher luennoi aiheesta Jumalan nimi rabbiinisessa juutalaisuudessa.

NOA, Nuorille Ovet Avoinna Wintillä su 18.3. klo 16–19.

Iso 1A - koulutus ti 20.3. klo 16.30 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Koululaisille Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401 enni.korhonen@evl.fi.

Kesäkerhot 4.-21.6. ma-pe klo 9-15. Kerhopaikat Viertolan koululla ja Ylästön seurakuntatalolla.

Hakuaika alkaa 23.4. klo 11 soittamalla Viertolaan 050 575 1787 tai Ylästöön 050 370 2705.

Iltapäiväkerhotoimintaa 1–2-luokkalaisille Ylästössä, Viertolassa ja Tikkurilassa. Kerhot alkavat 14.8. Hakuaika käynnissä. Haku Vantaan kaupungin kautta. Lisätietoja p. 050 327 1634, merja.salo@evl.fi.

Päivä- ja avoimet päiväkerhot peruttu to 15.3. lastenohjaajien koulutuksen vuoksi.

Päivä- ja Vekkulikerhojen haku lähestyy. Ilmoittautumiskaavakkeita saa kirkkoherranvirastosta sekä kerhopaikoista kerhoaikoina 19.3. alkaen. Kaavakkeen voi tulostaa myös Tikkurilan seurakunnan kotisivulta. Täytetty kaavake palautetaan lastenohjaajille kerhopisteeseen, kirkkoherranvirastoon tai lapsityöntoimistoon, Unikkotie 5 A, 01300 Vantaa. Ryhmät jaetaan toukokuun puolessa välissä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tieto koteihin lähetetään kesäkuun alussa. Kerhopisteet Ilolassa, Kartanonkoskella, Pakkalassa, Ristipurossa,Tammistossa, Tikkurilassa ja Ylästössä. Päiväkerhot kokoontuvat säännöllisesti 2 kertaa viikossa ja niihin otetaan vuosina 2008–2007 syntyneitä lapsia. Lukukausimaksu 2 x 3 tuntia viikossa maksaa 80 €, sisaralennus 50 %. Kerhot alkavat viikolla 34. Vekkulikerhot on

tarkoitettu vuonna 2009 syntyneille lapsille ja ne kokoontuvat 1–2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu on 1 x 2 tuntia viikossa 40 € ja 2 x 2 tuntia viikossa 70 €. Kerhot alkavat viikolla 34. Tiedustelut lapsityönohjaaja Päivi Romula, paivi. romula@evl.fi tai p. 050 4103863.

Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2.krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Tied. perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Lapsiparkki tiistaisin klo 9–11Pakkalan kerhohuoneistossa. Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu on 2 €/perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila.

Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Ilolan, Kartanonkosken ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm.

Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kaakaopyhäkoulu Tikkurilan

kirkolla ke 21.3. klo 18 arki-illan ehtoollisen aikana. Pyhäkouluhetki aiheena ”Jeesus siunaa lapsia”. Iltapala.

Muuta Bussiretki Viipuriin 20.–21.4.

Lähtö Tikkurilasta. Retkeen sisältyy mm. kiertoajelu, Viipurin kirkko, Dikoni, majoitus hotelli Viipurissa 2hh. Mukana Kalevi Niemi ja Sipe Jalokinos. Hinta 173 e, ilmoittautuminen viimeistään 30.3. Matka-Prima p. 020 768 9970.

Kastettu Oliver Reino Dominik Nikkari, Annika Lilja Sofia Soiniitty, Minja Matilda Turunen, Sandra Marisa Parikka, Sammeli Pentti Sakari Hietanen, Eino Martti Välimäki, Olli Juho Eemeli Dufva, Fiona Laurel Huusko, Eetu Olavi Niinimäki, Rommel Christopher Äyhynmäki.

Hautaan siunattu Johannes Penttinen 102 v, Salme Säde Hoffren 72 v, Sirkka Maria Maunu 68 v, Jouni Juha Pakarinen 64 v, Jorma Antero Silén 62 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 15.3. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 15.3. klo 17.30 kerhohuoneessa 4.

Messu su 18.3. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Leipäsunnuntain leipämyyntiä.

Pyhäkoulu su 18.3. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Konsertti: Soi kunniaksi Luojan su 18.3. klo 18.15 Janne Maarala, piano. Improvisaatioita tutuista virsistä, gospelmusiikista jne. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maanantaipiiri ma 19.3. klo 13– 15 takkahuoneessa. Raamatturukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 19.3. klo 15– 16.30 pienessä srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.3. klo 17.30–19 takkahuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 20.3. klo 13– 14.30 iso srk-salissa.

Mammaraamis ke 21.3. klo 10– 11.30 kerhohuoneessa 4. Äideille lapsineen.

Laulupaja ke 21.3. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 22.3. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 22.3. klo 17.30 kerhohuoneessa 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Soppalounas seurakuntasalissa to 15.3. klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Paastonajan hartaushetki klo 12 kirkossa.

Rukous-AsKi la 17.3. klo 12– 14.30. Rukousta, yhteislaulua ja musiikkia. Tule mukaan rakentamaan rukoussiltaa ja rukoilemaan mm. kaupunkimme ja seurakuntiemme puolesta. Mahdollisuus jättää rukouspyyntöjä omista rukousaiheista. Kahvitarjoilu.

Messu su 18.3. klo 12. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Airikki Pousi, laulu. Kirkkokahvit. Leipäsunnuntain leipämyyntiä.

Raamattu-rukouspiiri ti 20.3. klo 18.30–20 srk-salissa.

Eläkeläiskerho ke 21.3. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 21.3. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Miesten saunailta ke 21.3. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat.

Soppalounas seurakuntasalissa to 22.3. klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Paastonajan hartaushetki klo 12 kirkossa.

Ensi sunnuntai on 4. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Elämän leipä.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 84:6-10, 13, Jes. 55:1–3, Ilm. 21:6–7 ja Joh. 6:48–58.

Alun ja lopun välissä Valtaistuimella istuva lausui: ”Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. Tämä on voittajan palkinto. Minä olen hänen Jumalansa, ja hän on minun poikani.”

Ilm. 21: 6-7

14

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko

Lapsille ja perheille

Hagelstamintie 20 A

Leipää ja viiniä ➤

Timo Saarinen

Tikkurila

kolmessa vuodessa ma 19.3. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Sansan radiopiiri ma 19.3. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 20.3. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa, pastori Sonja Turunen.

Arki-illan ehtoollinen sekä iltatee ja -kahvit ke 21.3. klo 18.

Pirkko Yrjölä ja kanttori Simo Santaranta. Samaan aikaan kaakaopyhäkoulu lapsille.

Tikkurilan Hannat to 22.3. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 22.3. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Näppärin sormin -ryhmä to 22.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon ulkomaan avun kautta.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 22.3. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Naistenpäivä la 24.3. klo 10–16.

Ainako anteeksi? – Anteeksiannon parantava ja eheyttävä voima. Teologi-kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Musiikki Iko Raatikainen ja Terje Saard. Pastori Pirkko Yrjölä. Lounas 5 €.

P

itkästä aikaa tunnen oloni hyväksi. Kevättalven aurinko lämmittää ulko- ja sisäpuolelta, ruumista ja sielua.

Vauhdin huuma suhisee korvissani, kun sukset vievät eteenpäin keskellä Sotungin metsiä. Tämä talvi toi minulle tullessaan uudelleen löydetyn hiihtämisen ilon.

Vuosikymmeniksi venynyt tauko hiihtämisessä oli kasvattanut suuren epäilyksen: osaankohan enää, entä jos en jaksakaan tai pysy alkuunkaan pystyssä? Ladulla alkukankeuden poistuttua huomaan nopeasti, että vanhat taidot ovat olemassa. Lihaksetkin vertyvät vähitellen, ja muutaman viikon hiihtelyn jälkeen homma luistaa kuin itsestään. Liikunnan ilo ja nautinto on löytynyt!

Aina en muista pitää itsestäni huolta, ja silloin väsymys ottaa vallan elämästäni. Epäluottamuksen

ja epätoivon tunteet kasvavat huomaamatta, lamaannuttavat uskon elämän hyvyyteen ja omiin kykyihin, nujertavatpa ne myös suhteeni Jumalaan.

Ilon löytäminen on lopulta pienestä kiinni. Jumala antaa sen lahjana: jokainen janoinen saa juoda elämän vettä. Elämän vesi ruokkii ja vahvistaa henkeäni ja sieluani ja sulattaa sisälleni kasvaneet uupumuksen muurit. Väsyneet, elämänilonsa menettäneet ja Jumalansa kadottaneet saavat lopulta iloita voittajina.

Tuomo Kahenvirta Hakunilan seurakunnan pappi

Markku Mattila

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 20.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 15.3. klo 13– 14.30. Ystäviä – onko heitä? Raimo Lampinen.

Käsityökahvila Kantapään kautta to 15.3. klo 18–20. Käsityökahvila on tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 15.3. klo 18.30–20.30 Olotilassa.

Toivon tuulet su 18.3. klo 17.

Teol. toht. Eero Junkkaala.

Diakoniapiiri ma 19.3. klo 12–14.

Lähetyspiiri ti 20.3. klo 18.30– 20 srk-salissa.

Eläkeläiskerho to 22.3. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 22.3. klo 18.30–20.30 Olotilassa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 21.3. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 21.3. klo 19–21.

Erityisnuorisotyön toimisto Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30. Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa su klo 11–12.

Kastettu Iina Katriina Heiskanen, Selma Linda Maria Ilmonen, Lauri August Kinnanen, Aatos Ilmari Yrjänä.

Hautaan siunattu Matti Kalervo Routio 89 v, Helvi Helena Pryl 88 v, Irja Kaarina Mäkinen 73 v, Jari Asser Kantola 56 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Tvåspråkig andakt sö 18.3 kl. 9 i Helsinge kyrka St Lars, Martin Fagerudd och Iina Katila.

Högmässa sö 18.3. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd och Iina Katila. Pensionärernas kyrkogångsdag. Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius. Ingen högmässa i S:t Martin.

Söndagsskola sö 18.3. kl. 10– 11 i Bagarstugan, Päivi Fagerudd.

Föräldracafé ti 19.3 kl. 9–12 i Martinristi eftisutrymme. Samarbete med Folkhälsan.

ViAndakören övar ti 20.3. kl.

13.30 i Dickursby kyrkas sal.

ViAndakören — en kör för dej 60+. Vi samlas varje vecka, övar och dricker kaffe.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 20.3. kl. 13–15 i S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka.

Yhteiset Rukouslaulun ilta Rukouslaulun ja hoitavan äänen ilta to 22.3. klo 17.30– 20 Pyhän Laurin kappelissa,

Pia Skibdahl kannustaa etsimään yhteyttä pyhään.

Ihminen on ääniolento Kun löytää oman äänensä, löytää sisimpänsä.

K

un henkiset tai hengelliset asiat alkavat kiinnostaa, yksi mahdollisuus on paneutua perusteellisemmin omaan perinteeseen. Niin on tehnyt laulaja ja äänivalmentaja Pia Skibdahl, joka on ohjannut rukouslaulua viidentoista vuoden ajan.

— Rukouslaulu on meditaatiota, tai jos tarkkoja ollaan, kontemplaatiota, kuten mietiskelyä nimitetään läntisen kirkon piirissä.

— Rukouslaulu on ikivanhaa ekumeenista perinnettä. Se on peräisin jakamattoman kirkon ajoilta, siis ensimmäiseltä kristilliseltä vuosituhannelta.

Rukouslaulu alkaa hiljaisuudesta Vaikka rukouslaulun perinne on pitkä, sitä ei tarvitse ottaa raskaasti. Rukouslaulun kokeilemisen este ei ole sekään, ettei osaa laulaa, vakuuttaa laulunopettaja.

— Ihminen on ääniolento. Hänellä on syntymäoikeus ääneen, joka on samalla hänen käyntikorttinsa. Kun löytää oman äänensä, löytää sisimpänsä.

— Rukouslaulu alkaa siitä, että lauletaan hiljaa vokaaleita. Äänet voivat liittyä ihmisen ydinminään, kuten aa – mm – aa – mm. Niistä muodostuu mamma tai muita sanoja, joita ihminen on

Pappilankuja 3. Mukana Pia Skibdahl. Laulutaitoa ei tarvita. Iltatee. Ilmoittautuminen elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti klo 9–11 diakoniakeskuksessa p. 050 346 8358.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 20.3. klo 12–14

lapsuudessaan ensimmäisinä alkanut muodostaa.

Skibdahl muistuttaa, että äänen aikaansaamisen tavoitteena ei ole ryhtyä tuijottelemaan omaa napaa. Siihen, kuka olen, liittyy kiinteästi toinen kysymys: kuka olen suhteessa toisiin ihmisiin?

— Kolmanneksi ulottuvuudeksi paljastuu kaipaus jumalayhteyteen, tiedostaapa ihminen sen tai ei, Skibdahl toteaa.

Kun laulamista jatketaan, päädytään sanallisiin, parin sanan mittaisiin varhaiskristillisiin rukouksiin, kuten Kyrie eleison, Herra armahda.

Aistiherkkyys lisääntyy Pia Skibdahl korostaa, ettei rukouslaulaminen ei ole suorittamista tai esittämistä, vaan vastaanottamista, suorastaan vastaanottamisen tila.

— Kun laulamista tekee tarpeeksi, ruumiillinen herkkyys ja aistiherkkyys lisääntyvät. Voi tapahtua sellaista, mikä on tuttua mystikoille.

Se ei ole niin kummallista tai outoa kuin ensin voisi luulla, sillä Skibdahlin mukaan laulun alkuperä on pyhä.

— Laulamisen tarkoituksena on saada yhteys pyhään. Yhteys syntyy äänen avulla.

Pia Skibdahl on toki laulanut muutakin kuin rukouslauluja. Hän on Sibelius-Akatemiasta valmistunut klassisen koulutuksen saanut laulaja.

Klassisen laulun ja kansanmusiikin lisäksi hänen ohjelmistoonsa on kuulunut laulelmia, venäläistä ja latinalaista musiikkia sekä oopperaa.

— Rukouslaulu ei liity klassisen laulun perinteeseen vaan on lähempänä kansanmusiikkia, Skibdahl selventää.

Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Viittomakielinen perhekerho pe 23.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Päihdetyö Naistenryhmä ti 20.3. klo 16.30– 18 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Lisätietoja ryhmästä päihdeja kriminaaliltyön diakoni Eeva

Nurmiselta p. 050 381 8774 tai eeva.nurminen@evl.fi.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Nyplätyn pitsin näyttely 30.3. saakka.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Pyhä tila auttaa kohti pyhää

Kun laulamista tehdään ryhmässä, syntyy soiva yhteisö.

— Rukouslaulu on parhaimmillaan yhteisössä. Se, mitä tapahtuu syvällä ihmisten välillä, on tiedostamatonta. Mutta se, että yhteinen sävel löytyy, kertoo, että meissä ihmisissä on hyväntahtoisuutta, kuin merkkinä siitä, että olemme Jumalan kuvia.

Pia Skibdahl on ohjannut rukouslaulua erilaisilla kursseilla ja retriiteissä.

— Olen huomannut, että nykyään ihmiset ovat hirveän väsyneitä. Monetkaan eivät jaksa tulla viikonlopun mittaisille kursseille. Tuntuu pelottavalta, että työelämä imee ihmisistä kaiken. Heille ei tahdo jäädä aikaa ja energiaa hoitaa itseään.

Lyhemmätkin kurssit ja hetkirukoukset voivat antaa ihmisille hengähdystauon ja hetken levon arkeen.

— Rukouslaulaminen rauhoittaa. Laulamisella on ihan mitattuja terveysvaikutuksia. Pulssi hidastuu, lihakset rentoutuvat ja hengitys syvenee.

— Aivan erityistä on, kun pääsee rukouslaulamaan hyvään tilaan, kirkkoon tai kappeliin, jossa voi kuunnella äänen kaikumista. Se, että tila on pyhä, auttaa ihmisiä kohti pyhää.

Ulla-Maija Vilmi

Pia Skibdahl ohjaa rukouslaulutuokion to 22.3. klo 17.30–20 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Ilmoittautuminen teetarjoilua varten elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, levyjä ja urheiluvälineitä. Kirjoja ja lehtiä ei oteta vastaan.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Maailmanpahentajat Pikaruoka vaikuttaa olevan paholaisen tekosia. 30 000 amerikkalaiselta kysyttiin, kokevatko he tekevänsä työllään maailmasta huonomman paikan. Yksi prosentti vastaajista myönsi heti. Lähes puolet heistä oli pikaruokapaikkojen työntekijöitä. Seuraavaksi surkeinta sakkia maailmanparannuksen kannalta näyttävät olevan baarimikot ja asianajajat.

Neljännellä tilalla on yllättävä ammattiryhmä: muotisuunnittelijat. New York Timesin bloggaaja Catherine Rampell ihmettelee, mikä muotiväkeä omassa työssä ahdistaa.

Olisi luullut, että luovan työn tekijät pitäisivät omaa työtään merkittävänä. Ehkä muotisuunnittelijat ovat epäileviä vaatteiden huonojen tuotanto-olosuhteiden ja mallimaailmaan liittyvän laihuuden ihannoinnin takia.

2012 jKr.

Pikaruoan tekijästä tuntuu pahalta.

Listaus tehtiin myös ammattialoittain. Kärkeen pomppasi tupakkateollisuus. Hyväksi kakkoseksi tuli uhkapeliala.

Samaan aikaan amerikkalainen patjayritys Sleepy’s selvitti, mitkä ammattiryhmät nukkuvat eniten ja vähiten.

Nukkumatin parhaita kavereita

näyttäisivät olevan metsurit ja kampaajat. Vähiten unihiekkaa osuu kotisairaanhoitajien ja lakimiesten silmiin.

Pyhän Laurin kirkko inspiroi huovuttajaa.

”Mieleeni ovat jääneet erityisesti läheisen ihmisen hautajaiset, joissa esiinnyin. Tilanteessa tarvitaan mielenvahvuutta ja pappia, joka ottaa hartioista kiinni ja rohkaisee. Koin saavani tukea myös yläkerrasta.”

Muusikko Pertti Neumann Kotimaa-lehdessä 10/2012

Villanpehmeä kirkko Kuvassa Pyhän Laurin kirkko huokuu villan lämpöä ja pehmeyttä. Kyseessä ei olekaan mikä tahansa teos, vaan Heli Arvilommin tilaustyönä tekemä lahja hääparille heidän vihkikirkostaan. Siinä Pyhän Laurin kirkko on kuvattu huovuttamalla.

Heli on huovuttanut myös Pyhän Laurin kirkon kellotapulin, Pitäjän kirkonkylän pappilan pihan vanhan puun ja Tikkurilassa sijaitsevan entisen vernissatehtaan.

— Huovutus sopii hyvin historian ja mennen maailman kuvaamiseen, Heli pohtii.

— Viimeisimpien huovutettujen kuvieni aiheena ovat olleet luonto ja abstraktimmat värisommitelmat. Viime aikoina en tosin ole ehtinyt paljon huovuttamaan. On ollut muita töitä, käsityötaitoja työkseen opettava Heli kertoo.

Hiekkaharjussa asuvan Helin käyttämä huovutustekniikka on kehittynyt vanhasta Aasiassa käytetystä matonhuovutusmenetelmästä.

— Opin tekniikan eräältä opettajalta, joka työskenteli samaan aikaan kanssani työväenopistossa Vantaalla. Tykästyin tekniikkaan, ja se jäi omakseni.

Brasilian malliin Sambakarnevaaleistaan kuuluisassa Brasiliassa suunnitellaan nyt uutta aluevaltausta: kristillisten eroottisten elokuvien tuottamista.

Ero perinteisiin pornoelokuviin olisi etiikassa: näyttelijöiden tulisi olla keskenään naimisissa, kohtausten olisi oltava säädyllisiä eikä räävitöntä kielenkäyttöä sallittaisi.

Elokuvien tarvetta perustellaan kristillisessä Revista Salvador ‑lehdessä sillä, että uskovat pariskunnat tarvitsevat opastusta voidakseen nauttia seksistä vapaammin. Avainsanoja ovat nautinto, läheisyys, keskinäinen kunnioitus ja suhteen parantaminen.

15.3. Onnea, Risto!

Eroottista ohjausta kristityille. ●● ●● ●●

Käpertyjän ryhtiliike

16

ta jäytää mielen tai ruumiin sairaus, työttömyyden tuska tai kaiken murskaava hylätyksi tuleminen. Miten helppohintaista sanoa masentuneelle: nosta pääsi ja parane.

Sitten ajattelen kaltaisiani, jotka ovat tehneet elämänmurheesta hidastajansa ilman suurempaa syytä. Kaikkien arkipäivän kuluttamien puolesta päätän kokeilla. Lasken kireät hartiat alas. Annan rintakehän laajentua. Nojaan kevyesti taaksepäin. Kohotan katseen.

Uskomatonta. Yhtäkkiä näen likaisen ikkunan takana hevoskastanjan oksat. Hengitän syvään ja muistan, että kohta niissä jo puhkeavat silmut.

Kaisa Raittila

Barbro Wickström/Rodeo

N

seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta uutisesta kuultuaan.

Hän ihmettelee, miksi juuri kristityt tarvitsivat erityistä eroottista ohjausta.

— Uskonnollinen vakaumus ei estä seksuaalista nautintoa, Ruotsalainen toteaa.

Hänen mukaansa nautinnon, läheisyyden, kunnioituksen ja suhteen parantaminen on aina suotavaa, mutta siihen on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin pornofilmit.

— Mutta jos eroottisessa filmissä kuvataan kauniisti kahden aikuisen, toinen toistaan kunnioittavan ihmisen välistä hellää rakastelua, miksipä en voisi kuvitella suosittelevani sitä asiakkaalle, joka kyselisi parisuhteeseensa eroottista maustetta, Ruotsalainen pohtii.

Risto on suomalainen muoto Kristofferista. Se pohjautuu kreikankieliseen nimeen Kristoforos, joka merkitsee Kristuksen kantajaa.

Kristoforos on 200-luvulla elänyt pyhimys. Legendan mukaan hän oli jättiläinen, joka kuljetti ihmisiä virran yli. Kerran hän otti kantaakseen lapsen, jonka painon alle hän meinasi luhistua. Lapsi kertoi olevansa Kristus, joka kantoi harteillaan koko maailmaa.

1940–60-luvuilla Risto oli Suomessa varsin suosittu pojannimi. Kaiken kaikkiaan Ristoksi on nimetty 30 871 poikaa ja alle 5 tyttöä.

Vartin retriitti

äin helppoa se ei kyllä ole, ajattelen minä, kun luen tyttäreni opinnäytetyötä. ”Kehon vaikutus mieleen on niin suuri, että kun rentouttaa hartiansa, avaa rintakehänsä, nojaa hieman taaksepäin ja kohottaa katseensa, ahdistus katoaa”, hän kirjoittaa.

Hartiani ovat kireät ja rintakehä tutusti lysyssä, mutta pidän keinotekoisena ylipirteytenä ajatusta, että niitä liikuttamalla muuttuisi myös melankolisen sieluni kumara asento. Olen niitä, jotka eivät tunteita pelkää. Minkä sille mahtaa, jos onnen lomassa virtaavat vahvana vuona myös vaiva ja murhe.

Suunnittelen siis vastalausetta. Erityistä närkästystä tunnen niiden puolesta, joi-

”Se onnistuu esittämällä tekniikoita ja asentoja, joita parit voivat soveltaa omassa rakkaussuhteessaan. Tärkeää on kohdella kumppanin kehoa kuin Jumalan lahjaa, mikä se onkin”, lehdessä kirjoitetaan.

Moraalin kanssa ollaan kuitenkin tarkkoina. Elokuvilla ei haluta rohkaista sopimattomia fantasioita. ”Kristillisen pornon tavoitteena on yksinomaan rikastaa uskovien parien seksisuhdetta,” Revista Salvador ‑lehti täsmentää.

Hanke on saanut runsaasti huomiota myös maallisessa mediassa.

— Ovatkohan brasilialaiset uskovat jotenkin erityisen estoisia tai tietämättömiä? kysyy perheneuvoja ja seksuaaliterapeutti Paula Ruotsalainen Vantaan