Lauri 2011 nro 9 (10 3)

VANTAAN

Mika Ijäs ja pohtivat korpit ➤ 11



1..11

www.vantaanlauri.fi

Hengellinen tiennäyttäjä Liisa Eerikintytär ➤6

Ehtoollisella murretaan leipää ➤3

Avioerosta toipuminen vie aikaa ➤ 8–9

Hans von Schantz

VUODEN ISÄ

Abdishakur Moalin ➤7 Olivatko sisällissodan punaiset uskonto- ja kirkkokriittisiä? ➤ 5

Uutiset Ville Asikainen

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Perustuslakia ei noudateta suomen Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Näyttää siltä, että perustuslakia ei Suomessa noudateta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti maaliskuun alussa kautta aikojen ensimmäisen tutkimuksen perusturvan riittävyydestä. Sen mukaan perusturva ei riitä edes kohtuulliseen minimikulutukseen. Eläkeläisten tilannetta parantaa maaliskuun alussa voimaan tullut takuueläke, mutta työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, opintoraha ja vähimmäistasoiset vanhempainetuudet tarjoavat niukkuutta niukkuuden päälle. Toimeentulotuen pitäisi olla viimeinen turva poikkeustilanteissa, mutta nyt perusturvan taso on niin alhainen, että eläkeläisiä lukuun ottamatta kaikille tutkimuksessa tarkastelluille perusturvan varassa eläville syntyi oikeus toimeentulotukeen.

Tämä ei liene systeemin tarkoitus? useimPien Perusturvan varassa elävien tulot ovat viime vuosina laskeneet, mihin vaikuttavat erityisesti korkeat asumiskustannukset. Ne vievät suomalaisen vähimmäisturvan jopa alle eurooppalaisen keskitason. Pääkaupunkiseudulla, jossa on korkea vuokrataso, tämä vielä korostuu.

Kirkko esitti muutama viikko sitten tulevien hallitusneuvottelujen tavoitteeksi syvenevän köyhyyden ehkäisyä. Selvitys perusturvasta osoittaa, että kirkon viesti on täsmälleen oikea.

Jokaisella pitäisi Suomessa olla oikeus ihmisarvoiseen elämään. Sitä ei ole tilanne, jossa esimerkiksi perusturvan varassa elävä yksineläjä joutuu miettimään, ostaako lääkkeitä vai ruokaa.

Seurakuntien diakoniatyö ja Vantaan Ruoka-avun tapaiset järjestöt tekevät arvokasta työtä, mutta ei kansalaisten perusturvaa voi jättää niiden varaan.

Puolueiden pitäisi ottaa asia hoitoonsa ilman, että siitä tehdään vaaliriitaa.

Perusturvan tasoa pitää nostaa, mutta samalla on syytä huolehtia siitä, että työn tekeminen on kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Tämä tekee yhtälöstä vaikean, mutta ratkaisujen tekemisestä kansanedustajille palkka maksetaan.

Kirkon Ulkomaanavun aktivistit vaativat kehitysmaiden epäoikeutettujen velkojen mitätöimistä.

Velkavangit valtasivat Helsingin

K

irkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker järjesti lauantaina Helsingin keskustassa tempauksen, jolla halutaan kiinnittää huomio kehitysmaiden epäoikeutettuihin velkoihin.

Tempaus aloitti valtakunnallisen Velan vangit –kampanjan, joka jatkuu marraskuulle asti. Nuorten tarkoituksena on kerätä 2500 nimeä Suomen ulkoministeriölle luovutettavaan vetoomukseen, joka vaatii kehitysmaiden epäoikeutettujen velkojen mitätöimistä.

Raidallisiin vanginpukuihin pukeutuneet nuoret kantoivat kahleita pallo jalassa ja esittivät lauluin, puhein ja pantomiimein, kuinka velat vaikuttavat kehitysmaiden ihmisiin.

Changemaker-nuoret katsovat, että velkakriisi on yksi globaalin oikeudenmukaisuuden esteistä ja estää kehitysmaita nousemasta köyhyydestä. Velat ovat syntyneet suurelta osin siksi, että länsimaat ovat myöntäneet kehitysmaille vastuuttomasti lainoja, jotka eivät ole hyödyttäneet velan ottaneen valtion asukkaita.

— Haluatteko kuulla tästä kampanjasta?

Tulkaa laittamaan vetoomukseen nimi! lähestyivät nuoret kadulla kulkijoita.

— Monet tiedostavat asian ja haluaisivat, että verovarat käytettäisiin vastuullisesti ja järkevästi, kertoo nimiä vetoomuk-

seen keräävä Tytti Matsinen, joka on toinen Changemaker-verkoston paikallisryhmävastaavista.

köYhYYs on lisääntYnYt Vantaalla ja näkyy toimeentulotukimenoissa, asunnottomuutena, pitkäaikaistyöttömyytenä sekä toisen polven syrjäytymisenä. Vantaan kaupunginhallitus päätti maanantaina perustaa köyhyysneuvottelukunnan vuosiksi 2011–2012. Mukaan otetaan kaupungin edustajien lisäksi valtion ja kolmannen sektorin edustajia, muun muassa Vantaan seurakunnat.

rovastina kuuden vuoden ajan heinäkuun alusta alkaen.

●

●

●



vantaan seurakuntien tuki Ruoka-avulle kasvaa 100 000 euroon. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti budjettiin jo varatun 90 000 euron lisäksi myöntää yhdistykselle 10 000 euroa kylmälaitteilla varustetun kuorma-auton hankintaan. Kuorma-autoa tarvitaan ruoan hakemiseen elintarvikeliikkeistä ja toimittamiseen jakelupisteisiin. Ruoka-avun 14 vuotta vanhaa autoa ei kannata enää korjata ja käytetyn auton hankkimisesta on neuvoteltu Keskon kanssa. Seurakuntien lisäksi Ruoka-apu saa autoon avustusta Keskolta, rotareilta ja Vantaan kaupungilta. vantaan rovastikunnan uudeksi lääninrovastiksi on valittu Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala. Rovastikunnan papeista runsas kolmannes käytti äänioikeuttaan. Nevala sai 20 ääntä, Rekolan kirkkoherra Mikko Matikainen 17. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli vahvisti vaalin tuloksen, joten Nevala toimii läänin-

Toimintaa  paikkakunnalla Teologiaa, tuotantotaloutta ja kehitysmaatutkimusta Helsingissä ja Tampereella opiskeleva Matsinen on mukana Changemaker-tiimissä jo kolmatta vuotta.

Suomessa Changemaker-toiminta alkoi vuonna 2004. Toiminta on alun perin lähtöisin Norjasta, jossa Changemaker on toiminut vuodesta 1992 lähtien. Norjassa verkosto on keskittynyt sellaisiin teemoihin kuin velka, rauha, ympäristö, hiv, aids ja maailmankauppa.

— Vuoden 2009 pääkampanjan aihe oli Kännykkäsi todellinen hinta? Se nosti esiin elektroniikkateollisuuden vaikutuksen Kongon konfl iktiin. Vuonna 2010 puhuimme ruokaturvasta ja tänä vuonna kehitysmaiden velkaongelmasta, toteaa Matsinen.

Ylihintaisia laitteita lahjuksilla Tempauspaikalle oli tuotu kasa pahvilaatikoita, joissa luki ”sairaalatarvikkeita”, ”anestesialaitteita” ja ”hightech”. Ne kertovat Proyecto Finlandia -tapauksesta, jossa Suomi tuki 2001–2003 korkotukiluotoilla Inst-

●

●

 vantaan ruotsinkielisen seurakunnan jäsentä on valittanut hallinto-oikeuteen kirkkovaltuuston viime marraskuussa tekemästä päätöksestä. Kirkkovaltuusto päätti, että Larsgårdenin rakentamisesta päätetään vasta sitten, kun Tikkurilan kirkon ja sen laajennuksen urakkahinta on selvillä. Valituksessa vedotaan vuonna 2008 tehtyyn kirkkovaltuuston hyväksymään hankesuunnitelmaan. Valituksen mukaan Larsgårdenin rakentamisesta on silloin tehty päätös, jonka kanssa uusi päätös on ristiriidassa. Yhteinen kirkkoneuvosto totesi vastauksessaan, ettei hankesuunnitelma sisällä päätöstä rakentamisesta. Kirkkolain mukaan rakentamispäätös tehdään erikseen. klaukkalassa siJaitsevaa Vantaan seurakuntien kurssikeskusta Holmaa aletaan kehittää Helsingin seurakuntien kanssa. Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi asian aiesopimuksen. Sen mukaan huonokuntoinen Toukola-niminen rakennus puretaan ja tilalle ra-

rumentarium-Medko Medicalin sairaalalaitevientiä Costa Ricaan.

Changemakerit haluavat nostaa esiin tapauksen, koska siitä syntynyttä velkaa pidetään epäoikeutettuna.

— Sairaalalaitteet olivat ylihintaisia, tarpeettomia ja liian hienoja niihin oloihin. Olisi tarvittu ennemmin sairaalasänkyjä ja erilaisia perustarvikkeita maaseudun terveyskeskuksiin, Matsinen toteaa.

— Tapaus on Costa Ricassa hyvin tunnettu. Muun muassa maan entinen presidentti on tuomittu lahjuksista, joita hän on ottanut vastaan Instrumentarium-Medko Medicalin edustajilta. Suomessa keskusrikospoliisin tutkinta asiasta on edelleen kesken.

Matsisen mukaan Proyecto Finlandiasta on keskusteltu paljon myös kirkon piirissä, muun muassa Luterilaisen maailmanliiton kokouksissa. Costa Rican luterilaisen kirkon edustajat ovat olleet myös suoraan yhteydessä Suomen kirkkoon.

— Vaadimme, että Suomi myöntäisi vastuunsa ja mitätöisi epäoikeutetut velat. Norjassa hallitus päätti viime vuonna tutkia kaikki kehitysmaihin myönnetyt lainat, Matsinen vertaa.

Riitta Saarinen

Holman kurssikeskuksen Jukola-rakennus. kennetaan noin 600 m2:n suuruinen uusi leirirakennus, jonka rakentamiskustannukset jaetaan puoliksi. ●

Paasiainen.Fi – nettisivusto aloittaa toimintansa tuhkakeskiviikkona 9.3. Sivusto käsittelee paastonajan ja pääsiäisen teemoja ja kannustaa hiljentämään tahtia ja ottamaan rennommin. Sivustolla on videoita, henkilöhaastatteluja, paastovinkkejä ja blogeja. Kirjoittajina ovat muun muassa historioitsija Jukka Relander ja kirjailija Merete Mazzarella.

Uusi nettisivusto käsittelee pääsiäistä ja paastonaikaa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Isän tehtävä ennen aamuviittä ajoin vanhimman tyttäreni lentoasemalle. Se on isän tehtävä. Nuori nainen oli rinkka selässä lähdössä taas kerran maailmalle, tällä kertaa Venezuelaan.

Lentoaseman lähdön tunnelma nyki mukaansa, mutta synnytti myös haikeutta. Mietin omia lähtöjäni maailmalle nuorena, sitä jännityksen ja ilon poreilevaa sekoitusta. Toisaalta kohtasin vahvan aavistuksen siitä huolesta, jonka omat vanhempani tunsivat minun seikkaillessani nuorena rinkka selässä pitkin Eurooppaa ja Afrikkaa. kun laPset olivat pieniä huolehdittiin korvatulehduskierteistä, surtiin jos lapsi joutuu syrjityksi uudessa päiväkodissa tai mietittiin, löytääkö hän oikeat harrastukset. Ja lasten murrosikähän se vasta yhtä jatkuvaa sydän syrjällään olemista oli ja on.

Lasten tekeminen on elämän suurimpia riemuja ja lasten syntymä muuttaa omaa asemaa elämässä ehkä rajummin kuin mikään muu asia. Äkkiä sylissä on joku, jota rakastaa järjettömän pohjattomasti, ja jotenkin aavistaa, että tämä tehtävä kattaa loppuelämän. Kyllä, lapset kasvavat: itkevät, suukottavat, testaavat hermoja ja lopulta muuttavat pois. Isän tehtävä on auttaa muuttokuorman kantamisessa, vaikka hiekkaa eksyykin silmiin.

Maiju Tykkyläisen mielestä oikea leipä tekee ehtoollisesta yhteisöllisemmän ja elämyksellisemmän kokemuksen.

Oikeaa leipää

Ehtoollisen vietto saa Maiju Tykkyläisen herkistymään.

G

rahamjauhoja, leivinjauhetta, suolaa, kasviöljyä, hunajaa, maitoa ja vettä. Maiju Tykkyläinen on saapunut Korson kirkolle kokeilemaan, millaista ehtoollisleipää näistä aineksista syntyy. Varsinaista ehtoollisleipää tämä ei kuitenkaan ole, vaan kokeiluerä, jotta 16.3. kello 18 diakonian iltakirkossa jaettava leipä onnistuisi varmasti.

Tykkyläinen on Mikkolassa asuva kahden teini-ikäisen tyttären äiti ja luokanopettaja.

Leivänleipojaksi kirkolle hän päätyi osittain luottamustehtävänsä kautta, osittain siksi, että seurakunnassa toimiminen ja vapaaehtoistyö kiinnostavat häntä muutenkin.

— Olen ollut Korson seurakunnan jäsen vuodesta 2001, mutta seurakuntayhteyteni oli pitkään aika löyhä. Olen kaivannut tiiviimpää yhteyttä, ja syksyn seurakuntavaaleissa sitten olin ehdolla ja tulin valituksi seurakuntaneuvostoon.

Vapaaehtoisella on tuki takana Maiju Tykkyläinen on aikaisemmin tehnyt vapaaehtoistyötä muun muassa kriisipäivystyksessä ja rikosasioitten sovittelijana. Sekoittaessaan leipätaikinaa hän voi sanoa olevansa ensi kertaa vapaaehtoistyössä seurakunnassa.

— Minua motivoi vapaaehtoistyöhön se, että koen saaneeni niin paljon lahjaksi. Haluan olla linkki seurakuntalaisten ja työntekijöitten välillä ja omalta osaltani luomassa rei-

lumpaa maailmaa. Vapaaehtoistyö seurakunnassa tuntuu hyvältä senkin vuoksi, että takana on aina Kaikkivaltiaan tuki, jos meidän ihmisten voimat ja taidot eivät riitä.

Tykkyläinen on ilmoittautunut myös vapaaehtoiseksi messuavustajaksi, mutta ei ole vielä päässyt kokeilemaan tehtävää.

— Kun mahdollisuudesta kerrottiin, olin ihan että vau, pääsisinkö minä tällaisiin tehtäviin. Tunnen pyhää pelkoa. Toisaalta olen ajatellut sitä, että alkuseurakunnassakin maallikot hoitivat kaikenlaisia tehtäviä.

Elämyksellisyyttä ehtoolliseen Valmistuvan ehtoollisleivän ohje on otettu Jumalanpalveluksen oppaasta. Kuten ehtoollisleivän kuuluukin, siitä syntyy happamatonta leipää, jota on helppo murtaa.

— Sitä millainen kokki olen oikeasti, en ilkeäisi edes paljastaa, Maiju Tykkyläinen toteaa taikinan teon lomassa.

— Leipomisesta sen sijaan tykkään, vaikka leivonkin melko harvoin. Ruoanlaitto on sellainen jokapäiväinen juttu ja välitön paha. Aina tuntuu, että luovuus loppuu. Leipominen liittyy sen sijaan yleensä johonkin kivaan tilaisuuteen ja tuo iloa lähipiirille, hän analysoi.

Kun Tykkyläinen kuuli, että Korson kirkossa voi pian saada ehtoollisella ihan oikeaa leipää, hän piti ideasta heti.

— On mieltä lämmittävä ajatus, että kurkkuun takertuvan öylätin sijaan ehtoollisella voisi murtaa oikeaa leipää, jonka joku seurakuntalainen on varta vasten tehnyt.

Aikaisemmin Tykkyläinen on saanut oikeaa leipää ehtoollisella vain ulkomaanreissuillaan.

— Ulkomailla ehtoollisleivät ovat usein muistuttaneet limppua. Kun on murrettu leipää, ehtoollinen on tuntunut paljon yhteisöllisemmältä.

Mystistä ja koskettavaa Kun taikina on valmis, Maiju Tykkyläinen levittää sen levyksi pellille ja panee uuniin paistumaan 15 minuutiksi.

— Ehtoollisleivän leipominen tuntui vähän juhlavammalta kuin tavallisen leivän tekeminen, Tykkyläinen kuvailee.

Arki-illan ehtoollisella Korsossa käy keskiviikkoisin yleensä kymmenkunta ihmistä.

Tykkyläinenkään ei yleensä ole arki-illan ehtoollisilla käynyt, mutta kuten monet muutkin seurakuntalaiset, hän kokee tarvetta käydä ehtoollisella ja hiljentyä normaalia enemmän ennen pääsiäistä.

Ehtoollisella käyminen tuntuu Tykkyläisestä yhtä aikaa koskettavalta ja hieman mystiseltä.

— Ehtoollinen on merkittävä juttu, vaikka en oikein ymmärräkään, mikä siinä puhuttelee. Harvoin olen selvinnyt ehtoollisesta kuivin silmin. Varsinkin sanat ”sinun puolestasi vuodatettu” kolahtavat joka kerta. Hoen itselleni ehtoolliselle mennessä, että Maiju, olet asiallinen aikuinen etkä ala itkeä, mutta silmät kostuvat.

Ehtoollisessa Tykkyläistä viehättää myös tradition vanhuus. Uskon tulkinnat ja monet muut asiat ovat muuttuneet, mutta ehtoollinen on säilynyt. Eikä ehtoollinen yhdistä vain paikallisia seurakuntalaisia, vaan sitä viettävät samalla tavalla kaikki kristityt.

M aiju Tykkyläinen kokeili ehtoollisleivän reseptiä pe 25.2. Korson kirkolla.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Hanna Antila

k ahlil GiBran kirjoitti vanhemman roolista: ”Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.

Kun taivut jousimiehen käden voimasta, taivu riemulla.” Sekin on isän tehtävä.

Mutta kun Gibran sanoo, että ”sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi”, hän on sekä oikeassa että väärässä. Eivät lapset kuulu meille omaisuutena, mutta rinkkaselkäinen nainen aamuisessa syleilyssä on samalla se pieni nyytti joka sanoi ”njäää” vain hetki sitten Kätilöopistolla. Lentokenttätaksin tehtävät voivat joskus loppua minulta, isyys ei koskaan.

Elämä on käsittämättömän haurasta. Tyttären luokkatoveri ei palannut koskaan omalta reppumatkaltaan Intiasta. Toisaalta ystävän lapsi kuoli kotiSuomessa pyörän etuhaarukan pettäessä kesken työmatkan.

Elämän hauraus korostaa sen arvoa, hetken tärkeyttä. Meillä on kullakin vain tämä päivä, ei muuta. Siksi tiedän, että elämää ei voi hysteerisesti säilöä, eikä elää suojakuplassa. Huolen ja ilon läikkyessä sydämessä halasin lapseni taas matkaan, hiljaa sydämessäni rukoillen. Sekin on isän tehtävä.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja



Pisteitä

Ota kantaa

Pääkaupunkiseudun abimessua vietettiin Agricolan kirkossa Helsingissä sunnuntaina 6.3.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä abille jäi mieleen messusta?

Ruotsinkielisen seurakunnan tilantarve on tiedossa

Markku Mattila

Heljä Hartonen, 

Emma Perälä, 

Tulitko nimenomaan abimessuun?

— Kuulin kyllä etukäteen, että laskiaissunnuntain tuomasmessu on myös abimessu. Tulin kuitenkin siksi, että käyn muutenkin silloin tällöin tuomasmessussa. Paikka on minulle tuttu muutaman vuoden ajalta.

Mitä messusta jäi mieleesi?

— Musiikki oli menevää, oli lattari-ilta. Rukousjakson aikana kävin kirkon takaosassa siunattavana.

Valkopukuiset henkilöt tekevät siunatessaan öljyllä ristinmerkin otsaan. Olen käynyt siunattavana kerran aikaisemmin, ja nyt siksi, että olen abi. Ehtoollisjakso oli yllättävän hieno, kun liturgi lauloi kaikki osuudet. Se tapahtuu harvoin.

Pisteillä –, mitä annat abimessulle?

— Annan 4 pistettä rennolle tunnelmalle ja sille, että ihmisiä oli paljon niin kuin yleensä tuomasmessussa. Tavalliset sunnuntaimessut tuntuvat ankeilta, kun kirkot ovat melko tyhjiä.

Tulitko nimenomaan abimessuun?

— Kyllä tulin. Kuulin messusta nuorten illassa Vaaralan kirkolla.

Myös äitini, joka on seurakunnassa töissä, kertoi siitä. En ainakaan muista käyneeni aikaisemmin tuomasmessussa.

Mitä messusta jäi mieleesi?

— Messu oli myönteisellä tavalla erilainen ja hyvin monipuolinen.

Tuntui kuin se olisi tarjonnut jokaiselle jotakin. Tunnelma oli vapaa ja iloinen, siellä sai tanssahdella. Messussa laulettiin tosi paljon ja käytettiin erilaisia soittimia.

— Esirukouskohdassa sai mennä siunattavaksi. Tai jos halusi, saattoi mennä rukousalttarille kirjoittamaan oman rukouksen. Osa rukouspyynnöistä luettiin messussa, osan puolesta rukoillaan muulloin viikon aikana. Tietenkin sai myös jäädä istumaan penkkiin.

Pisteillä –, mitä annat abimessulle?

— Annan 5 pistettä tunnelmalle, musiikille, monipuolisuudelle.

Messu herätti tunteita.

Ku i n k a

Tuomas Nevanlinna,  Miten valmistauduit saarnanpitoon, filosofi Tuomas Nevanlinna?

— Lähtökohtana olivat päivän raamatuntekstit, luin niitä. Kirkollisissa tilanteissa olen aikaisemmin pitänyt esitelmän synodaalikokouksessa.

Mitä oli keskeinen viestisi?

— Rakensin saarnaa ranskalaisen fi losofin René Girardin uhrikriittisessä hengessä. Hän vastustaa rakenteellista väkivaltaa, jolla hän tarkoittaa sitä, miten ihminen palautetaan rakenteeksi, typistetään välineeksi ja hänestä tehdään uhri. Esi-isien palvonnan ja uhraamisen sijasta ideana on, että kuolleet herätetään.

Pisteillä –, paljonko annat abimessun idealle?

— Annan 3 pistettä. Ensimmäinen miinuspiste tulee siitä, että messu on luonteeltaan avoin kaikille. Toinen miinus liittyy kristilliseen ajatukseen, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi. Epäilen, että on olemassa abeja viimeisimpiäkin.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Heidi Heinimo, 37, on oppinut nauttimaan hetkestä.

 % Helsinkiläis-espoolaislappeenrantalainen

Synnyin Helsingissä. Vanhempani saivat pian sen jälkeen asunnon Espoosta. Sieltä muutimme Lappeenrantaan. Vanhempieni erottua muutimme Hakunilaan. Yhdeksännellä luokalla jouduin koulukotiin. 16-vuotiaana sain ItäHakkilasta asunnon, jossa harjoittelin itsenäistä asumista. Muutin 17-vuotiaana Helsinkiin.

Sain esikoiseni 18-vuotiaana.



 % Vantaalainen

Olen asunut Kartanonkoskella neljä ja puoli vuotta. Se on pisin aika, jonka olen asunut samassa asunnossa aikuisiällä.

Ajoin useamman vuoden taksia. Ennen taksikurssin alkamista opettelin Vantaan katujen nimiä pyöräillessäni Tikkurilasta Länsi-Vantaalle töihin siivoamaan. Tällä hetkellä olen työtön. Epäsäännölliset työajat eivät sopineet yksinhuoltajalle.

Käyn päivisin kävelyllä, jumppaan, tapaan kavereita ja luen kirjoja. Katson paljon elokuvia, joko yksin tai yhdessä 8-, 17ja 19-vuotiaiden poikieni kanssa.

Jarl S.V. Sörensen epäili (VL 3.3.), että ruotsinkielisiä syrjittäisiin Vantaan seurakuntien rakennushankkeissa.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 30.11.2010 hyväksyessään investointisuunnitelman vuosille 2011–13, että seuraava suuri investointikohde Vantaan seurakunnissa on Tikkurilan kirkon peruskorjaus ja laajennus.

Vasta kun Tikkurilan kirkon rakennushankkeen kustannukset urakkatarjouskilpailun jälkeen tiedetään, päätetään ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntakodin Larsgårdenin rakentamisesta. Arviolta tämä tapahtuu vuonna 2013.

Ymmärrän hyvin, että päätös Larsgårdenin rakentamisen siirtymisestä tuntuu suurelta pettymykseltä.

Tilanne seurakuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa on ikävä kyllä muuttunut ja muuttumassa. Enää ei voida suunnitella uusia rakennuksia ”vuoroin sulle vuoroin mulle” -periaatteella. Kaikkea suunniteltua ei voida toteuttaa. Joudumme ennemminkin suunnittelemaan, mistä kiinteistöistä luovumme ja missä järjestyksessä. Viime aikojen jäsenkato ei ole ainakaan helpottamassa tilannetta.

Vantaan seurakunnat ei ole päättänyt luopua Kuntokallion kurssikeskuksesta. Alueen asemakaavoittamisesta mahdollisesti asuntotuotantoa varten tehdään suunnitelmia, mutta päätökset ovat vielä edessäpäin. Seurakuntien taloutta analysoinut taloustyöryhmä esitti jo vuonna 2008, että Vantaan seurakunnat luopuisivat pidemmällä aikavälillä toisesta kurssikeskuksestaan. Perustelut ovat sekä taloudellisia että toiminnallisia.

Tikkurilan kirkko on huonossa kunnossa ja sen peruskorjausta sekä laajennusta on aloitettu suunnitella. Rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty, mutta kaavailussa on, että rakentaminen alkaisi vuoden 2013 alkupuolella.

Ruotsinkielisen seurakunnan nykyiset toiminnot jatkavat nykyisissä tiloissaan Tikkurilan kirkossa rakentamisen alkamiseen asti. Tilojen sisäilma on tammikuussa 2011 tehdyn sisäilmatutkimuksen mukaan hyvälaatuista. Tikkurilan kirkon rakennushankkeen alkaessa ruotsinkieliselle seurakunnalle osoitettaneen asianmukaiset tilat Tikkurilan kirkon viereisistä seurakuntien talon ja Betanian kiinteistöistä.

Kaksikielisyys on ilman muuta koko Vantaan seurakuntien rikkaus ja vahvuus. Tämä on tunnustettu muun muassa siinä, että asukasta kohden laskettuna ruotsinkielisen seurakunnan toimintaan on osoitettu ja osoitetaan muita seurakuntia enemmän voimavaroja. Viiden viime vuoden aikana ruotsinkielinen seurakunta on saanut vuosittain seurakuntalaista kohden noin 65 prosenttia enemmän määrärahoja kuin muut seura-

kunnat. Larsgårdenin rakentaminen merkitsisi suhteellisesti suurempaa panostamista ruotsinkielisen seurakunnan tiloihin kuin Tikkurilan kirkko merkitsee Tikkurilan seurakunnalle.

Uskon, että seurakuntayhtymässä on ymmärretty ja tunnustettu ruotsinkielisen seurakunnan tilantarve. Lupaan tehdä parhaani, että joka tapauksessa ruotsinkielisen seurakunnan toiminnalle ja henkilöstölle osoitetaan näissä olosuhteissa parhaat mahdolliset tilat.

Juha Tuohimäki yhtymän johtaja Vantaan seurakunnat

Yhteistyöelin vai poliitikkojen foorumi?

Vantaalla seitsemällä seurakunnalla on yhteinen kirkkovaltuusto ja yhteinen kirkkoneuvosto.

Seurakuntalaiset valitsevat suorissa seurakuntavaaleissa edustajansa seurakuntaneuvostoihin.

Kirkkovaltuustossa seurakunnilla on valmiiksi jaettu paikkoja, joihin seurakuntalaiset valitsevat edustajansa. Valtuustoa ei siis valita suorilla vaaleilla.

Kirkkovaltuustossa eri seurakunnilla tulisi olla mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa ja tekemässä yhteistyötä johtokunnissa ja toimikunnissa. Tällä hetkellä paikat jaetaan ryhmien ja puolueiden kesken. Mielestäni seurakuntayhtymän tulisi olla seurakuntien välinen yhteistyöelin, ei ainoastaan puolueiden tai ryhmien oma foorumi.

Tällä hetkellä Vantaan ruotsinkielisellä seurakunnalla on johtokunnissa ja toimikunnissa yhteensä yksi varsinainen paikka. Esimerkiksi Korsolla on neljä paikkaa ja Tikkurilalla 16 paikkaa.

Voin vakuuttaa, että ruotsinkieliset seurakuntalaiset ovat päteviä ja yhteistyökykyisiä kirkon jäseniä. Voisimme tuoda kirkon yhteiseen työhön lisäarvoa, asiantuntemusta ja uusia näkemyksiä siitä, miten ratkaista yhteisiä ongelmia. Toivoisin että tulevaisuudessa ruotsinkielinen seurakunta otetaan paremmin mukaan yhteiseen työhön koko kirkon hyväksi.

Moninaisuus on rikkaus — samma på svenska!

MITÄ MIELTÄ OLET?

Jan-Erik Eklöf seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Vantaan ruotsinkielinen seurakunta

Pihalla Rukoilen. Silloin tällöin, niitä näitä. Pappi rukoilee kirkossaan. Useimmat yksityisestikin, luulen. Piispa rukoilee, ainakin virassaan. Luulo yksityisyydestä sama kuin pappien kohdalla.

Osa samasukupuolisessa parisuhteessa elävistä rukoilee.

Pyytävät esirukousta. Saattavat itse rukoilla haavoittajiensa puolesta.

Piispoista luopujat, rukoilevat tietäjät, kysymys teille: Voiko rukoileva ihminen olla ”hengellisen elämän ulkopuolella”?

Iiris Hiekkaranta kirkossa vihitty vaimo

Työväen Arkisto

Tikkurilan punakaarti marssii.

Sota ja Raamattu?

N

iin raamatuntutkija kuin onkin, teologian tohtori Niko Huttusta kiinnostavat muun muassa vuoden 1918 tapahtumat Suomen historiassa. Ollessaan viitisen vuotta sitten hoitovapaalla hän alkoi pohtia, mitä aikalaiset mahtoivat ajatella sisällissodan tapahtumista suhteessa Raamatun opetukseen.

Aiheesta kehittyi tutkimusprojekti.

— Alun perin suunnittelin käyväni läpi kaiken sisällissodan aikana sekä 1920- ja 1930-luvulla ilmestyneen aineiston: sanomalehtiartikkelit, muistelmat, pamfletit, historiankirjoitukset, kuvat, runouden ja muun kirjallisuuden. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä aineistoa oli enemmän kuin olin ajatellut.

Kaikesta aineistosta ei tietenkään löytynyt raamatullisia viittauksia tai sisältöjä. Esimerkkinä siitä, mitä on löytynyt, Huttunen esittelee Viljo Sohkasen muistelmateoksen Punakaartilaisen päiväkirja (Weilin & Göös 1967).

— Luin kirjan aikoja sitten, se sattuu olemaan hyllyssäni. Vaikka Sohkasen muistelmat ovat ilmestyneet vasta 1960-luvulla, kun kirjoittaja oli jo eläkkeellä, hän kertoo kirjoittaneensa ne 1920-luvulla. Jos se pitää paikkansa, tekstin kautta voidaan lähestyä vuoden 1918 ajattelutapoja.

Viljo Sohkanen (1900–1989) teki elämäntyönsä nyky-Vantaan alueella. Hän päätyi jopa Helsingin maalaiskunnan ensimmäiseksi sosiaalijohtajaksi. Jokiniemessä on hänen kunniakseen nimetty katu.

Tikkurilassa asunut Sohkanen liittyi 17-vuotiaana punakaartiin, jossa toimi välskärinä eli lääkintämiehenä.

kallisjohtaja Kähkönen piti heille nuhdesaarnan ja varoitti ryhtymästä moiseen yhteistyöhön. Kähkönen kirkasti puheessaan yhteistä tavoitetta: ”Kun Suomi nyt on itsenäinen, tulee jokaisen työläisen kunnia-asiana olla luoda tästä maasta onnellinen maa. Joka on kuin Raamatussa kerrottu Kaanaan maa.

Siellä taotaan miekat ja aseet auroiksi ja kaikki ovat veljiä keskenään.”

— Raamatulliset mielikuvat läpäisevät Kähkösen puheen. Aikakauden teksteissä Raamattua käytetään usein uskonnollisesta ja poliittisesta vakaumuksesta riippumatta havainnollistamaan aivan maallisia ajatuksia, tulkitsee Niko Huttunen.

Vaikka se perusasetelma, että valkoiset asettuivat puolustamaan uskontoa ja kirkkoa, on paljolti totta, se ei ole koko totuus.

— Punaiset eivät yksilöinä olleet automaattisesti tai edes salaa uskonto- tai kirkkokriittisiä. Siihen viittaa sekin, että vain harvat erosivat kirkosta muutamia vuosia myöhemmin, uskonnonvapauden tultua voimaan 1923.

1900-luvun alun Suomessa kristillistä si-

Vantaan kaupunginmuseo, kuva vuodelta 1978

Niko Huttunen tutki sisällissotaa suhteessa Raamatun opetuksiin ja löysi muun muassa tikkurilalaisen Viljo Sohkasen.

vistystä saatiin ainakin rippikoulun verran.

Tärkeä merkitys oli myös sillä, mitä työväenyhdistyksissä puhuttiin ja opetettiin. Käsin kirjoitettujen lehtien välityksellä voitiin tutustua marxilaiseen historianfilosofiaan.

Aikakauden teks­ teissä Raamattua käytetään havain­ nollistamaan maallisia ajatuksia.

— Marxilaisen filosofian mukaan kyseessä oli maailmansisäinen kehityskulku, joka ahdistusten aikojen kautta kulkee kohti maailmanvallankumousta ja sen tuomaa työväenluokan voittoa.

Huttusen mielestä marxilaista historianäkemystä voi pitää Raamatussa esiintyvien käsitysten maallistettuna versiona.

— Kun Marx sanoi uskontoa kansan oopiu­miksi, hän tarkoitti oopiumilla ahdistavissa yhteiskunnallisissa oloissa syntyvää vääränlaista helpotusta. Silloin aletaan unelmoida maailman ulkopuolella olevasta paratiisista. Marxilaisuudessa paratiisi tulee tähän maailmaan.

Viljo Sohkasen mietteitä Sodan kestäessä Viljo Sohkanen joutui vangiksi. Vangit pantiin seisomaan talon seinustalle Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Päivän päätteeksi heidät luvattiin ampua. Elämänsä viimeiseksi luulemansa päivän aikana Sohkanen mietti muun muassa, miten äiti kestäisi, jos isä ei palaa kotiin ja poikakin ammuttaisiin.

Lähellä oleva kirkko herätti kysymyksen: ”Risti osoittaa kohti taivasta. Taivaassa asuu Jumala. Hän on luonut maailman ja kaikki mitä siinä on, niin meille on opetettu ja ettei hiuskarvaakaan oteta kenenkään päästä il-

Punaisten ja valkoisten vakaumukset Sodan jo ollessa käynnissä jotkut tikkurilalaiset olivat toimineet valkoisten hevosmiehinä. Sohkanen kertoo, että punaisten pai-

Viljo Sohkasella on kädessään lääkintämiehen käsivarsinauha, jota hän käytti vuonna 1918.

man Hänen lupaansa. Minkähänlainen lupa pitää olla kun henki otetaan – –” Sohkanen mietti myös syntiä ja syyllisyyttä: ”Mitä syntejä olen tehnyt, pyytäisin niitä kernaasti anteeksi. Täytyyhän niitä olla, sillä niitten tähdenhän minut ammutaan, syntien tähden se tapahtuu, eihän Jumala muuten siihen lupaa antaisi – –” — Sohkanen muistaa vain, että oli ollut lapsena taitamaton töissä. Se salainen synti, josta häntä rangaistaisiin, ei tule mieleen.

Vaikka rippikoulussa on varmasti puhuttu laillisesta esivallasta, mieleen ei tule, että hän on noussut kapinaan sitä vastaan, toteaa Huttunen.

Punaisten puolella ajattelu noudattaa hänen mukaansa usein kaavaa: pahaa ei tehty, mutta hartaasti on kärsitty. Kärsimysmystiikasta puuttuu vain Kristus-mysteeri: kärsimys ihmisten syntien tähden.

— Toisaalta esivaltaa pohdittiin myös valkoisten puolella. Sortokaudella oli opittu ajattelemaan, että esivaltaa, siis venäläisyyttä ja Venäjää ja yhtä hyvin bolševikkeja kuin tsaariakin, oli lupa vastustaa silloin, kun ne eivät edistäneet yhteistä hyvää. Milloin siis oli johdonmukaista vaatia kuuliaisuutta?

Pappi ja punavangit Kun Viljo Sohkanen oli vankileirillä Suomenlinnassa, vangit kävivät keskusteluita siellä vierailleen papin kanssa: ”Me taas ihmettelimme kun hän moitti meitä jumalattomuudesta, kun laulamme kansainvälisessä työväenmarssissa ’ei muuta johtajaa ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias’. Selitimme että emme me sillä tavalla laulua käsitä. Luojalla tarkoitetaan kansaa joka työllään luo ja on luonut kaikki maailman rikkaudet. Niiden tulisi kuulua kansalle niin kuin vallankin, eikä keisareille, kuninkaille, aatelisille ja muille rikkaille niin kuin nyt.”

— Sohkasen kertomuksesta käy ilmi, miten outo ja vieras punavankien ajattelutapa ja maailma oli papille. Toisaalta hän joutui yllättymään: punavangit eivät olleetkaan sellaisia jumalattomia uskonnon vastustajia kuin hän oli ajatellut.

Raamattuaineistoa käytettiin runsaasti sekä punaisen että valkoisen puolen teksteissä. Se selviää Niko Huttusen kirjasta Raamatullinen sota. Raamatun käyttö ja vaikutus vuoden 1918 sisällissodan tulkinnoissa (SKSK 2010) Ulla-Maija Vilmi

5

Hengellisiä tiennäyttäjiä

Tuntematon Liisa Eerikintytär

Kalantilainen paimentyttö näki unessaan Jumalan vihan.

Matti Pikkujämsä

V

arsinais-Suomen läpi kulki 1700-luvun viimeisinä vuosikymmeninä herätyksen aalto. Sen kerrotaan saaneen alkunsa, kun kalantilainen piikatyttö Liisa Eerikintytär torkahti paimenessa ollessaan ja näki unessaan Jumalan vihan. Myöhemmin Liisaa on pidetty hengellisenä äitinä rukoilevaisuudelle, luterilaisen kirkon nykyisistä herätysliikkeistä vanhimmalle.

Historiantutkija Irma Sulkunen puursi 1980–1990-luvulla kunnianhimoisen tutkimushankkeen parissa. Hän halusi selvittää, millainen rooli naisilla oli kansakunnan rakentamisessa. Aihettaan hän oli päättänyt tarkastella yksittäisten naisten kohtaloista käsin. Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää (1866–1952) oli itsestään selvä valinta, ja luontevaa oli tutkia myös Mandi Granfeltia (1850–1926), raittiusliike- ja naisjärjestöaktiivia.

— Kansalaisyhteiskunnan alkupiste oli kuitenkin jo herätysliikkeissä. Muistin kirkkohistorian opinnoistani Liisa Eerikintyttären nimen ja sen, että häntä pidettiin rukoilevaisen herätysliikkeen käynnistäjänä. Päätin kirjoittaa hänestä, mutta sepä ei ollutkaan niin helppoa, Sulkunen kertoo.

Helppoa se ei ollut sen vuoksi, että Liisasta ei löytynyt juuri mitään tietoa. Seudun kirkonkirjoissa kyllä mainittiin peräti kahdeksantoista Liisa Eerikintytärtä. Periaatteessa kuka tahansa heistä olisi voinut olla se kyseinen paimentyttö.

Siitä, että Liisa Eerikintytär todella oli

olemassa ja myös koki jonkinlaisen uskonnollisen näyn, on sentään säilynyt suhteellisen luotettava tieto eli Uudenkirkon pitäjän kirkkoherran kirjoittama kertomus.

Sen mukaan Liisa oli vuoden 1756 pyhäinpäivän aikaan paimenessa Santtion kylän metsissä. Ajankulukseen hän luki Arthur Dentin kirjaa Totisen kääntymisen harjoitus. Kirjassa kuvataan, millaisia tuskia kadotetut joutuvat helvetissä kokemaan: ”Siellä on heidän juotava Jumalan vihan maljasta pimeyden valtakunnassa ja perkeleiden hirmuisessa seurassa yhdessä kaikkien kirottujen Jumalan vihollisten kanssa. Ja Jumalan vihan ääni soi koko ajan heidän korvissaan. Siellä on itku ja hammasten kiristys.”

Liisa nukahti kesken lukemisensa ja heräsi omaan kauhunhuutoonsa. Hän oli nähnyt vihastuneen Jumalan. Hän jätti laumansa metsään ja juoksi hädissään kylään kertomaan kauhunäystään. Sen verran vaikuttava Liisan kokemus ja hänen kertomuksensa siitä oli, että se käynnisti lähialueilla hurmosnäkyjen ja herätyksen aallon.

Mutta Liisa itse katosi. Hänen myöhemmistä vaiheistaan on vain erilaisia huhupuheita, joita kylällä on kerrottu ja jotka monet paikkakuntalaiset nykyisinkin tuntevat. Joku versio kertoo Liisan pitäneen herätyskokouksia. Kerrotaan myös, että papit olisivat tappaneet Liisan. Tai että Liisa tuli hulluksi. Joidenkin tarinoiden mukaan hän kummittelee edelleen.

Muistitietoa yhdistelemällä Irma

Sulkunen onnistui erottamaan vaihtoehtoisten Liisojen joukosta yhden todennäköisimmän. Kun muiden Liisojen vaiheita pystyy seuraamaan syntymästä kuolemaan, tästä Liisasta kirkonkirjat kertovat vain, että hän on lähtenyt pois — pari vuotta heräämiskokemuksen jälkeen. Vaikka Sulkunen kuinka etsi, Liisaa ei löytynyt myöskään lähiseurakuntien kirkonkirjoista, eikä hänen haudastaan ole mitään tietoa.

Irma Sulkunen on nykyisin Tampereen yliopiston historian professori. Hä-

6

Hurmokset ja horrokset kuuluivat perinteisen työnjaon mukaan naisille.

nen kirjansa Liisa Eerikintytär ja hurmosliikkeet 1700–1800-luvulla ilmestyi vuonna 1999, mutta Liisan kohtalo askarruttaa häntä edelleen.

— Luulen, että Liisan elämä ei päättynyt hyvin. Jokin henkilökohtainen tragedia, mahdollisesti itsemurha, voisi selittää hiljaisuuden, johon törmäsin. Huhu, jonka mukaan papit tappoivat Liisan, viittaa siihen, että heränneisiin kohdistettiin ankaria toimenpiteitä. Ehkä hän joutui yhteisönsä syrjimäksi. Kuinka herkkä nuori nainen reagoi sellaiseen? Itsemurhaan viittaisi sekin, että Liisan hautaa ei ole löytynyt, siihen aikaanhan itsemurhan tekijöitä ei haudattu siunattuun maahan.

Irma Sulkusen mukaan Liisa Eerikin-

tyttären ja hänen aikalaistensa kokemia ekstaattisia ilmiöitä selittävät osaltaan suuret yhteiskunnalliset murrokset ja yksilön herääminen henkilökohtaisen identiteetin etsimiseen.

— Se, että tajuaa olevansa itse vastuussa Jumalan edessä, on ihmisen mielelle aikamoinen järkytys. Ei ole ihme, jos se purkautuu esimerkiksi ekstaasin muodossa.

1700-luvulla kirkollinen uskonnonharjoitus oli kontrolloitua. Esimerkiksi ehtoollisella käynneistä pidettiin kirjaa. Sulkunen huomauttaa, että paljon riippui papista, mutta yleensä seurakuntalaiset pidettiin tiukasti ruodussa. Kirkko oli paitsi hengellinen, myös valtiollinen mahti. Siksi kansan parissa levinnyt herätys oli samanaikaisesti sekä poliittinen että uskonnollinen muutosliike.

1700-luvun alkupuolella Suomessa käytiin vielä noitaoikeudenkäyntejä, ja silloin Liisan kaltainen näkyjennäkijä olisi saatettu tuomita noitana. Kaikesta valvonnasta huolimatta kansan parissa oli säilynyt myös jäänteitä luterilaisuutta vanhemmista uskonnollisista perinteistä: katolilaisuudesta ja vanhasta pakanauskosta. Sulkunen arvioikin, että 1700-luvulla levinneissä uskon-

nollissa hurmosilmiöissä saattoi olla jäänteitä muinaissuomalaisesta shamanismista.

Monet kansanherätyksen alkuvaiheen vaikuttajat olivat naisia, ja yleensä yhteiskunnan heikko-osaisia eli köyhää maaseudun väkeä. Sulkunen selittää naisten huomattavaa osuutta sillä, että tuonaikaisessa yhteiskunnassa tunneilmaisu ja hoiva olivat naisten aluetta. Hurmokset ja horrokset siis kuuluivat perinteisen työnjaon mukaan naisille.

— Naisten rooli oli olla läsnä silloin, kun oltiin tekemisissä elämän peruskysymysten kuten syntymän ja kuoleman kanssa. He ikään kuin kanavoivat yhteisön muutosta.

Sen sijaan herätyksessä ei Sulkusen mukaan ollut kyse naisten kapinasta alistettua asemaansa vastaan. Naiset eivät osanneet nähdä itseään alistettuina, eikä suurimmalla osalla maaseudun miehistäkään ollut sen suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Sukupuoleen ei siis kannata kiinnittää liikaa huomiota. Herätykseen tempautui mukaan nuoria ihmisiä, joihin yhteiskunnan ongelmat rankimmin kohdistuivat.

Kaisa Halonen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Lasten asialla

S

omaliasta kotoisin oleva Abdishakur Moalin, 44, sai marraskuussa 2010 Vuoden isä ‑palkinnon. Palkinto jaettiin kolmelle isälle. Yhtenä palkinnon perusteena oli, että Moalin on tehnyt vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten urheiluharrastusten järjestäjänä.

Moalinin perustama jalkapalloseura Inter Koivukylä aloitti toimintansa vuonna 2006. Seurassa oli silloin neljä jouk­ kuetta eri-ikäisille pojille.

— Toiminta oli avointa kaikille, mutta erityisesti halusimme tarjota harrastusmahdollisuuden niille maahanmuuttajalapsille, jotka olivat jääneet ilman harrastusta, Moalin kertoo.

Sillanrakentajana Abdishakur Moalin on mukana Itä-Vantaan Somalikulttuuriyhdistyksessä, jonka alaisuudessa Inter Koivukylä toimii.

Nykyisin Inter Koivukylässä pelaa vain yksi, vuonna 1992 syntyneiden miesten joukkue.

— Nuoremmat pelaajat ovat sijoittuneet eri vantaalaisjoukkueisiin, mikä oli tavoitteemmekin, Moalin sanoo.

Moalin halusi toimia sillanrakentajana maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välissä. Hänen tarkoituksenaan oli saada eri kulttuurit kohtaamaan ja toimimaan yhdessä.

— Molemmat osapuolet olivat ennakkoluuloisia toisiaan kohtaan, sanoo Moalin.

— Maahanmuuttajaperheet saattoivat epäillä, että heidän lapsensa eivät välttämättä pääse jalkapallojoukkueeseen kunnolla mukaan, eivätkä he kenties saa kavereita tai yhtä paljon peliaikaa kuin kantasuomalaiset.

Kymmenen vuoden ajan Koivukylässä perheineen asunut Moalin toimii islaminuskonnon opettajana vantaalaiskouluissa. Hän käy viikoittain kahdessatoista eri koulussa opettamassa. Tammikuussa Moalinilla alkoi neljän kuukauden virkavapaa, jonka hän käyttää opiskeluun.

Hän suorittaa liiketalouden alaan kuuluvaa MBA-tutkintoa.

Lähihoitaja maahanmuuttajalapsille Suomeen Abdishakur Moalin saapui 24-vuotiaana. Hän oli asunut Moga-

15

Abdishakur Moalin on lähihoitaja ja neljän lapsen isä.

dishussa, mutta pakeni sodan lähestyessä pääkaupunkia.

— En halunnut osallistua sotaan, eivätkä vanhempanikaan halunneet sitä. Kaikki, jotka vain pystyivät, pakenivat Somaliasta.

Tilanne oli sellainen, Moalin kertoo.

Hän saapui Suomeen yksin, eikä täällä edelleenkään asu hänen lähisukulaisiaan.

— Lähtiessäni Somaliasta en tiennyt määränpäätäni. Suomessa huomasin heti, että tässä maassa asiat on hyvin järjestetty, Moalin sanoo.

Valmistuttuaan lähihoitajaksi Moalin työskenteli Hämeenlinnassa perheryhmäkodissa, jossa asui ilman vanhempiaan Suomeen saapuneita maahanmuuttajalapsia ja -nuoria. Myöhemmin hän teki vastaavaa työtä Hyvinkäällä.

Moalin on neljän lapsen isä. Perheen

13-, 10- ja 7-vuotiaat lapset käyvät koulua.

Moalinin vaimo hoitaa kotona kuuden kuukauden ikäistä kuopusta.

— Osallistun kotitöihin muun muassa käymällä kaupassa ja siivoamalla. En erottele miesten ja naisten töitä, Moalin kertoo.

Oma asenne vaikuttaa Inter Koivukylän entiset kasvatit kokoontuvat yhä pelaamaan yhdessä Rekolanmäen koululle kerran viikossa.

— Tytöille olemme järjestäneet mahdollisuuden pelata sählyä tai koripalloa Kytöpuiston koululla, Abdishakur Moalin kertoo.

Moalinin mukaan oma asenne on tärkeä kotoutumisessa. Jos näkee vain uhkia ja rasismia, kotoutuminen on vaikeaa. Positiivisen ajattelun avulla voi ylittää monet esteet. Moalinille kotoutuminen oli helppoa.

Hän on ystävystynyt monien kantasuomalaisten kanssa.

— Ajattelin alusta alkaen, että haluan elää Suomessa, oppia kielen ja tuntea maan kulttuurin, sanoo Moalin, jonka haaveena on vielä joskus matkustaa Lappiin.

Hän toivoo, että hänen omat lapsensa eläisivät täysivaltaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä.

— Heidän tulevaisuutensa on täällä, Moalin sanoo.

Ystävä ehdotti Moalinille politiikkaan osallistumista, mutta siihen hän ei suostu.

Sen sijaan hänen mielessään siintää toisenlainen haave.

— Haluaisin auttaa eri puolilla maailmaa asuvia somalilapsia ja -nuoria, Moalin suunnittelee.

Soili Pohjalainen

”Osallistun kotitöihin käymällä kaupassa ja siivoamalla. En erottele miesten ja naisten töitä.”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Flamingossa voi rentoutua monella eri tapaa, vaikkapa hohtokeilaamalla. Keilaratoja on kaiken kaikkiaan kaksikymmentä.

7

Miten meille

Ami Lindholm

Avioerosta toipuva käy läpi surun, vihan, häpeän ja epäonnistumisen tunteita.

8

Ex-puolisoon ei saa jäädä kiinni. Kun ero­ taan, niin erotaan.

e näin kävi?

A vioero mullistaa koko siihenastisen elämän. Yhtäkkiä on yksin. Enää ei ole meitä. Oma identiteetti täytyy hahmottaa uudelleen. Se on suuri ponnistus etenkin silloin, jos puoliso, avioliitto ja ehjä perhe ovat olleet merkittävä osa ihmisen identiteettiä.

Tunne-elämän kriisin lisäksi edessä on uudenlainen arki, josta täytyy selvitä ilman kumppanin tukea. Asumisjärjestelyt muuttuvat. Vaikka jäisi entiseen yhteiseen kotiin asumaan, siellä ei ole enää samanlaista kuin ennen puolison vietyä tavaransa ja vaatteensa pois. Miten taloudellinen tilanne muuttuu? Minkälaisiksi välit ex-puolison kanssa muodostuvat? Entä suhteet yhteisiin ystäviin?

Kumman luona lapset asuvat?

Elämäntyöstään viime vuonna tietokirjailijapalkinnon saanut sosiaalipsykologi Saara Kinnunen työskentelee perheneuvojana Vaasan seurakuntayhtymässä. Hänen kirjansa Kun tiet eroavat — Elämää avioeron jälkeen (Perussanoma 2010) on kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta.

— Kirja on suunnattu erityisesti heille, joille avioero on tapahtunut tosiasia, vaikka he itse eivät ole eroa halunneet eikä hakeneet, Kinnunen sanoo.

Toipuminen alkaa surusta

Viime vuoden aikana Suomessa päättyi eroon yli 13 000 avioliittoa. Heistä vantaalaisia pareja oli yli 600. Vaikka avioerot ovat yleistyneet, eikä ero enää ole tabu, avioero on aina vaikea kokemus. Kun erosta on tullut totta, ensimmäinen tunne voi olla, että minä en ikinä selviä tästä.

Viha, häpeä, pelko, syyllisyys ja epäonnistumisen tunne. Avioeroon liittyy monenlaisia tunteita.

— Kaikki alkaa kuitenkin surusta, Kinnunen kertoo.

Avioeroon liittyvä epäonnistumisen tunne tuo mukanaan häpeää. Naimisiin mennessä mielessä on ollut elämänmittainen liitto.

Eronnut pohtii, miten meille kävi näin? Saatoinko minä erehtyä niin tuosta toisesta? Mikä minussa on, etten riittänyt?

Riittämiskysymys saattaa pyöriä mielessä etenkin silloin, jos puolisolla on uusi suhde jo ennen eroa. Jätetty osapuoli kokee tuolloin olevansa jollain tavalla huonompi kuin se toinen, jonka mukaan puoliso lähti. Ehkä hän jättää menettämättä juhliin, jonne tietää ex-puolison saapuvan uuden kumppanin kanssa, koska pelkää muiden vieraiden vertaavan häntä ja puolison uutta kumppania keskenään.

Jokainen aviopuoliso, eronnut tai ei, on tehnyt omaa avioliittoaan huonontavia tekoja. On hyvä nähdä oma osuutensa liiton päättymiseen, mutta turhiin itsesyytöksiin ei pidä vaipua. Jätetty saattaa pohtia, olisiko liitto vielä ehjä, jos olisin tehnyt enemmän kotitöitä? Jos olisin ollut iloisempi ja pitänyt itsestäni parempaa huolta? Jos olisin halunnut enemmän seksiä? Tällaisilta itsesyytöksiltä Kinnunen haluaa katkaista siivet heti alkuun.

— Häpeä pitää laittaa sinne, minne häpeä kuuluu. Se, joka lähtee etsimään avioliiton ulkopuolista suhdetta, tekee väärin.

Eronnutta saattaa mietityttää, miten omat vanhemmat suhtautuvat lapsensa avioeroon.

Hän ei haluaisi aiheuttaa omille vanhemmilleen huolta ja surua. Entä jos vanhemmat kommentoivat erouutista toteamalla, että olihan meillä sinun kanssasi kotonakin vaikeaa. Ehkä vanhemmat tokaisevat, että eihän sinun kanssasi kukaan pärjää.

Pelkoa, jota eronnut kokee tulevaisuuden edessä, Kinnunen vertaa lapsena koettuun pimeän pelkoon. Eronnut saattaa pelätä, mitä muut sanovat? Miten reagoivat ex-puolison sukulaiset, joiden kanssa on ehkä aiemminkin ollut hankalaa? Kinnunen muistuttaa, että pelko on viesti jostain tärkeästä asiasta.

— Jos esimerkiksi pelkää, miten selviää yksinäisyytensä kanssa, se on viesti siitä, että on vaikea olla yksin. Silloin voi kartoittaa, ketkä ovat luottoystäviä ja kenelle voi tarvittaessa soittaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, Kinnunen sanoo.

Ero saattaa aktivoida myös aiempia elämässä tapahtuneita konflikteja. Itsetunto voi romahtaa eron jälkeen varsinkin silloin, kun puoliso on pettänyt tai jos oma itsetunto on ollut hauras lapsuudesta saakka.

— Itsetunto on saattanut kohota parisuhteen ja perheen myötä. Ihmisen perustarve on

Vanhempien kat­ kerat teot myrkyt­ tävät ilmapiiriä ja sitä keitosta syödään vuosikausia.

olla hyväksytty ja rakastettu. Sen syvempää loukkausta ei olekaan kuin että sinä et kelpaa.

Jos perheneuvonnan asiakas sanoo, ettei hän osaa olla vihainen ex-puolisolleen, perheneuvoja toivoo hiljaa mielessään, että viha vielä jonain päivänä tulisi esiin.

— Vihan tunne on eri asia kuin katkeruus ja vihanteot, joilla hankaloitetaan ex-puolison elämää. Vihan tunne auttaa irrottautumaan entisestä suhteesta. Ex-puolisoon ei saa jäädä kiinni. Kun erotaan, niin erotaan, Kinnunen sanoo.

Entä lapset?

Joskus eropäätöksen tehnyt pariskunta saattaa kertoa, että heidän lapsensa näyttävät ottaneen vanhempien eron ihan hyvin, kun eivät ole reagoineet siihen oikein mitenkään.

— Silloin mietin, eikö lasten reaktioita nähdä vai eikö niille ole kotona tilaa, Kinnunen pohtii.

— On mitä luonnollisin asia, että lapset reagoivat eroon. On hyvä antaa lapsen reaktioille tilaa. Sitten heidän ei tarvitse oirehtia eroa myöhemmässä elämänvaiheessa.

Leikki-ikäinen lapsi voi reagoida eroon olemalla kärttyinen. Hän saattaa kaivata erityisen paljon syliä. Koululaiseksi kasvanut ajattelee helposti, että ero on sen vanhemman syytä, joka on jäänyt asumaan perheen entiseen kotiin. Siksi lapsi voi olla erityisen vihainen hänelle. Kymmenvuotias voi olla huolissaan, eikä ehkä jaksa keskittyä koulussa. Kaikenikäiset lapset yleensä hieman taantuvat tilapäisesti eron jälkeen.

Murrosikäiselle vanhempien ero on erityisen vaikea asia. Murrosikäisen tehtävänä on irtaantua vanhemmista. Se on mahdotonta, jos avioeron keskellä ei ole vahvaa ja tasapainoista vanhemmuutta, josta irrottautua.

— Kun vastaanotolleni on tullut eroa suunnitteleva pariskunta, jonka lapsi lähestyy murrosikää, olen kysynyt, voitteko mitenkään siirtää eroa myöhempään ajankohtaan, Kinnunen kertoo.

Lapsille pitää kertoa rehellisesti, että äiti ja isä eivät pysty elämään yhdessä.

— Lasten ei pitäisi joutua vanhempien riitojen näyttämölle. Kun perheessä erotaan, esimerkiksi isovanhemmat voisivat tarjota lastenhoitoapua, jotta vanhemmat saisivat riidellä ja selvittää välinsä keskenään ilman lasten kuuntelevia korvia.

Kumpikaan perheen aikuisista ei saisi puhua lapsille pahaa toisesta vanhemmasta. Oma kiukku ja viha täytyy purkaa jollekin aikuiselle, ei lapsille eikä lasten kuullen. Lasten täytyy saada itse muodostaa oma käsityksensä vanhemmistaan.

Yhteistyövanhemmuutta Lasten hyvinvoinnin ja erosta toipumisen kannalta on tärkeää, että lapset voivat säilyttää suhteen molempiin vanhempiin, puolisot tukevat toistensa vanhemmuutta erosta huolimatta, eikä lasten tarvitse olla todistamassa vanhempiensa keskinäistä kylmäkiskoisuutta.

Lasten kannalta on parempi, mitä useampi asia heidän elämässään pysyy samanlaisena kuin ennen eroa. On hyvä, jos lapsen koti, koulu, kaverit ja harrastukset säilyvät ennallaan eron myllerryksessä. Kinnunen on huolissaan asumisjärjestelystä, jonka mukaan lapset asuvat viikon isän luona ja viikon äidin luona.

— Sellainen järjestely on harvoin paras ratkaisu lapsen kannalta. Varsinkin mitä pienemmistä lapsista on kyse.

Sille vanhemmalle, joka eron jälkeen näkee lapsia harvemmin, lapsista erossa oleminen voi tuntua aluksi äärimmäisen tuskalliselta.

— Jos lapsi on toisen vanhemman luona joka toinen viikonloppu, olisi hyvä, jos tämä vanhempi voisi olla arkisin lapsen elämässä mukana esimerkiksi kuljettamassa lasta harrastuksiin. Kuulumiset ja hyvänyöntoivotukset voi vaihtaa puhelimessa vaikka päivittäin.

Kinnusen mielestä kaikille eroaville lapsiperheellisille pitäisi olla pakollinen sovittelu, jossa sovitaan kolmannen osapuolen johdolla muun muassa talouteen ja lasten asumiseen liittyvistä asioista. Se miten ero toteutetaan ja millaiseksi vanhempien yhteistyö eron jälkeen muodostuu, vaikuttaa paljon siihen, miten seuraavat vuodet ja vuosikymmenet vanhempana sujuvat.

Nyt on aika laittaa toinen vaihde päälle ja siirtyä eteenpäin.

— Yhteistyövanhemmuuden pitäisi jatkua vielä senkin jälkeen, kun lapset ovat aikuistuneet. Vanhempien katkerat teot myrkyttävät ilmapiiriä ja sitä keitosta syödään vuosikausia, Kinnunen muistuttaa.

Erotessa olisi tärkeä huolehtia, että lasten suhteet isovanhempiin pysyisivät ennallaan.

— Kun elämä molempien vanhempien kanssa muuttuu, suhde isovanhempiin edustaa pysyvyyttä lapsen elämässä. Isovanhemmilleen lapsi saattaa myös kertoa sellaisia tunteita ja ajatuksia, joita hän ei halua kertoa kummallekaan vanhemmalle, koska ei halua pahoittaa heidän mieltään.

Entinen jää taakse Avioeron mukanaan tuomasta kriisistä selviytymiseen auttaa ajan kuluminen ja tunteiden läpikäyminen. Myös läheiset ja ystävät, jotka eivät väsy eronneen tunnemyrskyjenkään aikana, auttavat eroa läpikäyvää.

— Usein hyvä rinnalla kulkija on sellainen, joka on itse aikaisemmin kokenut elämässään jonkin ison kriisin, Kinnunen sanoo.

Joskus voi viedä pari kolme vuotta ennen kuin eronnut löytää elämänuskon ja innostuksen uudelleen. Joku saattaa toipua vielä pidempään, mutta yleensä ihmiset selviävät erosta keskimäärin vuodessa.

Mistä tietää selvinneensä erosta? Siitä, kun entinen on jäänyt lopullisesti taakse. Kun expuoliso ei enää kummittele jatkuvasti ajatuksissa ja puheissa. Kun ei enää ruoki mielikuvia yhteen palaamisesta, ei tee tikusta asiaa voidakseen soittaa exälle, eikä entisen puolison kohtaaminen enää nosta pintaan järisyttäviä tunteita. Yksi erosta selviämisen merkki on se, kun voi hyväksyä, että ex-puoliso on löytänyt uuden kumppanin.

— Moni eronnut huomaa jossain vaiheessa kyllästyneensä eron läpikäymiseen. Tulee tunne, että minä olen tätä jo niin paljon käynyt läpi, että nyt on aika laittaa toinen vaihde päälle ja siirtyä eteenpäin, Kinnunen kertoo.

Erokriisi on selätetty ja entinen on jäänyt taakse, kun uusi arki alkaa sujua ja voi taas ajatella tulevaisuutta toiveikkaana.

Soili Pohjalainen

9

Pikkupojasta mieheksi Lastenlääkäri ja kirjailija Leena Kaartisen yhdeksäs teos Pakolainen kertoo afganistanilaisen Khudobakhshin eli Jumalanlahjan tarinan huono-onnisesta pikkupojasta aikuiseksi mieheksi, joka lopulta päätyy perheensä kanssa pakolaiseksi Saksaan.

Nopeatempoisessa kirjassa kuvataan erityisesti kulttuurieroja.

Ne ovat pinnalla läpi Jumalanlahjan elämän, sillä jo Afganistanissa hän on tekemisissä länsimaisten kristittyjen kanssa työskennellessään laboratorioapulaisena, kokkina ja autonkuljettajana. Ihmeteltävää on puolin ja toisin: länsimaiset ystävät tuntuvat Jumalanlahjasta kärsimättömiltä ja hermoilevat pikkuasioista, mutta ovat sentään reiluja ja luotettavia.

Kirjan ongelmana varsinkin alkupuoliskolla on päähenkilön oman äänen epäuskottavuus. Pienen pojan, saati nuoren miehen, nahkoihin menemisessä Kaartinen ei ole onnistunut kovin hyvin, mutta päähenkilön vanhetessa ja perustaessa oman perheen kerrontaan tulee lisää uskottavuutta.

Mielenkiintoisinta kirjassa on kuvaus afganistanilaisesta arjesta

Hans von Schantz

Leena Kaartinen: Pakolainen, Perussanoma 2010.

Kirja

Leena Kaartinen on tehnyt elämäntyönsä lääkärinä Afganistanin vuorilla. ja siitä, kuinka erikoiselta kristinusko voi tuntua, jos siihen kääntyy eikristillisessä kulttuurissa kasvanut kuten Jumalanlahja. Kiinnostavaa on myös se, kuinka Kaartinen kuvaa Jumalanlahjan uutta kulttuurishokkia Saksassa. Sunnuntaiaamui-

Nyt lehtipisteessä.

nen jumalanpalvelus lähikirkossa antaa hyvin toisenlaisen kuvan kristinuskosta ja kristittyjen yhteydestä kuin mitä Jumalanlahja odotti Afganistanissa tapaamiensa kristittyjen perusteella.

Hanna Antila

HERÄNNÄISSEURAT La 12.3. klo 10-17 Maallikkopäivä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Apuneuvoja ja innostusta Raamatun lukemiseen. Alustajina Samuli Korkalainen, Eetu Muilu, Jaakko Renko ja Olli Seikkula. Tarkempi ohjelma: www.h-y.fi Klo 18 Kotiseurat Kokkosilla, Vaaralankulma 19 A. Su 13.3. klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34. Saarnaa Ilkka Mattila. Seurat Riihikallion srk-kodilla, Pellavamäentie 3. Klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Soppa ja kahvit ennen seuroja. Klo 16 Seuratupateologit Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Onko herännäisyys enää herätysliike?

Alustajana Jaakko Kaartinen-Koutaniemi. Klo 18 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6, Nurmijärvi.

Ti 15.3. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31.

13.3. klo 13.

Kiusaus - mikä se on?

Uusi Hääilo-lehti ilmestyy maaliskuussa 2011.

Yrjö Ikonen ja Paavo Räsänen kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

www.askellehti.fi Voit tilata Askeleen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Välitämme.

VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI

Hyvä hääpari,

S-Etukortilla alennusta remontista

Nyt sinulla on mahdollisuus tavoittaa äänestäjät seurakuntalehden välityksellä.

varmistakaa että saatte oman Hääilo-lehtenne seurakunnasta. www.haailo.fi Varaa suunnitteluaika!

KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS

P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

Vanta an Lauri

10

Kevään 2011 EDUSKUNTAVAALIT lähestyvät.

Pitenevien päivien lukuhetkiä

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Ilmoitusmarkkinointi 0207 54 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Körttikorpit pohtivat syntyjä syviä Jani Laukkanen

Mika Ijäs piirtää sarjakuvaa ja toimii nuorisotyönohjaajana.

K

esällä 2006 Mika Ijäs oli käymässä eläintarhassa Hampurissa. Hän päätti levähtää hetken korppihäkin kohdalla, ostaa pussin muruja ja kokeilla, kelpaisivatko herkkupalat korpeille.

Korppeja hieman tyhminä lintuina pitäneen suomalaisturistin yllätykseksi murujen heittelystä syntyi leikki. Linnut oppivat ennakoimaan syöttäjän liikkeet ja pysyivät mukana, vaikka Ijäs koitti välillä harhauttaakin. Tämän tapahtuman innoittamana mustanpuhuvat linnut alkoivat tulla pian Ijäksen piirroksiin ja niistä syntyi sarjakuva, jossa kaksi korppia pohtii syntyjä syviä.

Haaskalintu ja syvällinen pohdiskelija Alavudelta kotoisin oleva Mika Ijäs on aina rakastanut sarjakuvia ja tarinoiden keksimistä. Pikkupoikana hän luki Lucky Luket, Asterixit ja Aku Ankat ja innostui itsekin piirtämisestä. Leipätyötä sarjakuvista ei koskaan kuitenkaan tullut, sillä Ijäs kouluttautui kirkon nuorisotyöntekijäksi. Nyt hän työskentelee Haagan seurakunnassa työalavastaavana nuorisotyönohjaajana.

— En ole tarpeeksi erakko piirtääkseni kaiken aikaa, piirtäminen on ollut hyvä kakkosduuni, Ijäs perustelee alavalintaansa.

Ijäs teki aiemmin sarjakuvia paikallisleh­ tiin ja demarinuorten lehteen, mutta nyt ainoa alan työ on Korpit, jota julkaistaan Herättäjä-yhdistyksen Hengellisessä Kuukausilehdessä. Muutamasta kuvasta koostuvat stripit ovat pelkistettyjä, mutta saavat ajattelemaan. Juju piilee siinä, että kaksi luonteeltaan täysin erilaista korppia keskustelee istuessaan kuusessa, lentäessään tai ollessaan varkaissa.

— Toinen korpeista on varasteleva haaskalintu, toinen on selkeästi syvällisempi, sillä

Mika Ijäs kiinnostui korpeista ja niihin liitetyistä uskomuksista käytyään eläintarhassa. on korkea moraali ja hengellinen etsintä meneillään, Ijäs luonnehtii.

— Jos toinen korpeista pohtii vaikka elä-

män tarkoitusta, toinen saattaa heittää siihen jonkun täysin absurdin vastauksen. Se avaa keskusteluun uuden näkökulman.

Körttiläistä pohjavirettä Korppi on moniulotteinen sarjakuvasankari, sillä siihen liittyy monia merkityksiä. Useimmille tulee korpeista mieleen äly ja oppimiskyky, mutta korpit liitetään myös kuolemaan ja synkkyyteen.

Tämä näkyy myös sarjakuvakorpeissa: fiksut linnut voivat käyttää Wikipediaa, mutta ovat synkistelyyn taipuvaisia ja esimerkiksi iloisesti sirkuttavat pikkulinnut ärsyttävät niitä.

Sattumaa ei liene siis sekään, että synkistelevät korpit ovat löytäneet paikkansa ja yleisönsä juuri heränneiden eli körttien lehdessä?

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

VANTAAN

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

— En koe, että sarjakuvani olisi erityisen kristillinen tai erityisen körttiläinen, mutta kyllä niissä varmasti jonkinlainen körttiläinen pohjavire on.

— Minulle körttiläisyys merkitsee sellaista pohjavirettä, että ihmisiä lähestytään ihmisinä, eikä heille anneta valmiita vastauksia, Mika Ijäs analysoi.

Sarjakuvasta tulee ajoittain sekä negatiivista että positiivista palautetta. Ijäs pitää sitä pelkästään hyvänä asiana.

— Korpit on sellainen sarjakuva, joka ei saa aikaan mitään tapponauruja ja voi jättää joskus hämmentyneen mielen. On silti hyvä, että palautetta tulee. Olisi kaikista pahinta, jos sarjakuva olisi kuin haaleaa vettä eikä herättäisi mitään tunteita.

Hanna Antila

Psykologiyhteistyö Prosessi Oy MasurkkaMasurkka- kuntoutuskurssit kuntoutuskurssit Tuusulassa Tuusulassa

APU MASENNUKSEEN MASENNUKSEEN,JAUUPUMUKSEEN APU UUPUMUKSEEN JA JAAHDISTUKSEEN AHDISTUKSEEN • Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mielialaongelmista työn ja arjen paineissa.

• Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa.

• MASURKKA fortissimo työuupuneille 21.3. alkaen • MASURKKA piano masentuneille 2.5. ja 29.8. alkaen • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset.

• Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela.

• Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy • Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa os. Rantatie 34 HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv.

B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja nettisivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja, info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raija.hanninen@spontenova.fi

www.vantaanlauri.fi

Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

11

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 ₏ Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESĂ„N ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi TÜÜlÜ Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 â‚Ź/puh + 0,1199 â‚Ź/min)

Pianotarinoita luonnosta

P

ianisti Tuuli Lempa soittaa Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa muun muassa puista, linnuista ja aalloista.

Ohjelmassa on teoksia klassisilta suomalaissäveltäjiltä Jean Sibeliukselta, Selim Palmgrenilta ja Heino Kaskelta. Kotimaisia nykysäveltäjiä edustavat Mikko HeiniÜ ja Maria Kallionpää, pohjoismaisia puolestaan Arne Nordheim ja Karstein Djupdal. Modernin musiikin klassikoista kuullaan myÜs Olivier Messiaenin musiikkia.

Uusimmissa sävellyksissä elektroniikka maustaa pianon akustista sointia jännittävän kauniisti. Sibeliuksen ja Kasken luontoaiheiset sävellykset tuovat suvantopaikkoja monipuoliseen ohjelmaan.

Aiemmin Rekolassa asunut pianisti Tuuli Lempa asuu tällä hetkellä Oslossa.

Vapaa pääsy. Ohjelma maksaa 5 euroa ja sen tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.

Tarinoita puista, linnuista ja aalloista -konsertti su 13.3. klo 1ď™ˆ Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa Tuuli Lempa soittaa romanttista ja uutta pianomusiikkia.

Ostetaan Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Palvelukseen halutaan

Palveluja tarjotaan HUONEISTOREMONTIT: timpurintyÜt, maalaus, tapetointi. Kotital.väh.

Rakennuspalvelu Kokkonen Seppo p. 040 570 1884.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 ₏/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

HOIVANANTAJIA HOIVANANTAJIA

www.homeinstead.fi www.homeinstead.fi 010 8417400 7400 010 841

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Tehdään katto- ja pihalumityÜt.

MyĂśs kaivuu yms. kaivurikuormaajalla. P. 0440 241946, 0440 649140.

Kun lehden sisältÜ ja arvomaailma nappaa, myÜs ilmoitus huomataan.

Tämä totuus pitää paikkansa, kun valitset ilmoituksellesi paikan pääkaupunkiseudun kolmessa seurakuntalehdessä. Lehdissä, joita lukijat pitävät luotettavina, ajankohtaisina ja uskottavina.

Lehdissä, joissa ilmoituksesi tavoittaa puoli miljoonaa kiinnostunutta ja lehteensä sitoutunutta kuluttajaa. Ole siis näkyvillä! www.kotimaa-yhtiot.ďŹ /mediaopas

UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 ₏/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitÜitä.

1ďœ˛

Ihmistä etsimässä.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

: Kysy lisää 361 020 754 2

Vantaan seurakunnat 10..–1..

Lapsille

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Aamiainen ke ja to klo 9–12. Hintaan 2,50 e / hlö kuuluu lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia.

Hakunilan kirkon kirppis la klo 10–13.

Talvisodan päättymisen muistojumalanpalvelus su 13.3. klo 12. Hans Tuominen, Harri Nurminen.

Matalan kynnyksen maanantai ma klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma 14.3. klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.

Vuosikokous Vantaan Kristilliset eläkeläiset ry ti 15.3. klo 9.30–12.30.

Senioriklubi ti 15.3. klo 13. Mukana Kristilliset eläkeläiset, Taisto Lipponen.

Ryhmä pientuloisille yksinhuoltajaperheille tiistaisin klo 17. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Päivärukous ke klo 12.30.

Viikkomessu to klo 18.

Sydänten Puhetta Wertauskuvin & Maisemin. Hakunilan kirkon taidepiirin näyttely seurakuntasalissa on avoinna koko maaliskuun ma–pe klo 9–16 ja myös kirkonmenojen aikana.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai pe klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan.

Messu su 13.3. klo 10. Salla Poropudas, Kristiina Nurmi, rippikoululaisia. Kirkkokahvit. Äiti Teresa -peittopiiri ti 15.3. klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Peittopiiri neuloo lahjoituslangoista. Lojuuko nurkissasi lankoja, jotka voisit lahjoittaa? Langoissa olisi hyvä olla villaa vähintään 50 %. Lankoja voi tuoda Hakunilan tai Länsimäen kirkon vahtimestareille tai postittaa: Peittopiirin langat, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 01280 Vantaa.

Tiedustelut p. 050 560 5693.

Omaishoitajien vertaisryhmä ti klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19–21.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Perhekahvila ti klo 9–11.

Miestenpiiri ke klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Naisten voimaantumiskeidas la 12.3. klo 11.30–16.30. Klo 14.30 ”Naisen voima” psykoterapeutti Kaisa Kivimäki sekä ”Muutoksen mahdollisuus” sosiaalikasvattaja Maria Mellberg. Bufféttarjoilua, laulamisen iloa Juha Paukkerin johdolla ym. Kirkon alakerrassa erilaisia hoitoja, kuten hierontaa, käsi- ja jalkahoitoja, ripsien ja kulmien laittoa edulliseen hintaan.

Lastenleiri Kukonnotkossa 6.– 11.6. ja päiväleirit 6.–23.6. Rajakylässä ja Hakunilassa. Ilmoittautumiset nmkyvantaa.fi-sivulla.

Muuta Siioninvirsiseurat la 12.3. klo 18, Sari ja Jarmo Kokkosella, Vaaralankulma 19 A.

Kastettu Emil Samu Alfred Sjöblom, Linda Amanda Heinonen, Nuutti Aatto Ilmari Miettinen.

Hautaan siunattu Helena Liimatainen 85 v, Timo Kullervo Kyllönen 44 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Messu, talvisodan päättymisen muistopäivä su 13.3. klo 10.

Saarna Jouni Salko, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Vauvakirkko su 13.3. klo 16.

Jouni Salko, Eila Paulún, Hannu Lehtikangas ja Marja Kyllönen.

Noin 20–30 minuuttia kestävä kirkkohetki. Siellä lauletaan, sylitellään ja körötellään oman vauvan kanssa. Kirkkohetken jälkeen tarjoilua ja pieni muskarihetki.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 11.3. klo 19. Kalle Peltokangas.

Seurakuntailta, Hyvä parisuhde – kodin voimavara to 10.3. klo 18.30. Ilta parisuhteelle, erityisesti alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille. Vetäjinä Marja-Liisa ja Seppo Salko. Lastenhoito järjestetty.

Lammaskuja 2 B kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 16.3. klo 18. Vieraana seurakuntapastori Jouni Salko, aiheena Uskonnot: eri teitä eri päämääriin.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 10.3. klo 12. Vieraana rovasti, toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.

Kohtaamispaikka to 17.3. klo 12. Vieraana kirkkoherra Jukka Nevala.

Hämeenkylän kirkolla kokoontuvissa vekkuli- ja päiväkerhoissa pidetään toisena kerhopäivänä 45 minuutin mittainen musiikkileikkikoulu, jonka ohjaa musiikkileikkikoulunopettaja. Muskarivekkulikerhon hinta on 170 e ja muskari-päiväkerhon hinta 180 e lukukaudessa. Kerhopaikat Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinne, Lammaspolku 1, Vapaalan seurakuntatalo. Hakukaavakkeita saa kerhopaikoista, lapsityön toimistosta tai seurakunnan verkkosivuilta. Hakukaavake palautetaan viimeistään 15.4. kerhoihin tai lapsityön toimistoon, os. Auratie 3, 01630 Vantaa. Päätös postitetaan kotiin. Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta, p. 09 830 6457, 050 544 7647 tai sähköpostitse eila.paulun@ evl.fi

Varhaisnuorille Tyttöjen ja poikien kevätleiri Holmassa 13.–15.5. Leiri on suunnattu 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Kaiken leiritoiminnan lisäksi tutustumme leirillä myös yhteen Vanhan testamentin henkilöön. Hinta 40 e. Ilmoittautuminen 14.3.–10.4. Pasi Niemistölle p. 050 518 7967.

Muuta Haluaisitko järjestää kesäkeskiviikkona pihaseurat? Pihaseuratoiminta on perinne Hämeenkylän seurakunnassa. Joka kesä seurakuntalaiset avaavat keskiviikkoisin ovensa jokaiselle halukkaalle, joka haluaa kokoontua yhteen Sanan, laulun ja yhdessäolon merkeissä. Seuroissa seurakunnan työntekijä pitää puheen ja lisäksi on mahdollisuus vapaaseen keskusteluun ja toivelauluihin. Ota yhteys kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Avustuskeräys Romaniaan.

Vaatteet, kengät, lastentarvikkeet, kotitaloustavara yms. toimitetaan Suora-apu ry:n kautta köyhiin romanikyliin. Keräys kestää 18.3. saakka. Vastaanotto kirkkoherranvirastossa. Tiedustelut lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen p. 0400 558 308.

Kastettu Savanna Siiri Selina Pesso, Max Matias Peltola.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Lapsille ja perheille

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Haku koululaisten kesäkerhoihin. Kesäkerhot toimivat 6.–22.6.

Hämeenkylän kirkolla ja Vapaalan seurakuntatalolla. Kerhoihin otetaan ensisijaisesti 1. ja 2. luokan oppilaita. Kerhoissa on monipuolista toimintaa koulutettujen lastenohjaajien ohjauksessa. Hintaan 156 e sisältyy lämmin lounas, välipala sekä yksi retki.

Lisätietoja ja hakukaavakkeita antaa lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún, p. 09 830 6457 tai 050 5447647. Hakuaika päättyy 31.3. Jokaiselle hakijalle postitetaan päätös kotiin.

Haku ensi syksyn vekkuli- ja päiväkerhoihin 15.3.–15.4.

Vekkuli- ja päiväkerhoissa on koulutetut ohjaajat ja monimuotoista toimintaa. Vekkulikerhot 3–4-vuotiaille kokoontuvat kerran viikossa kahden tunnin ajan.

Lukukausimaksu 40 e. Päiväkerhot 4–6-vuotiaille kokoontuvat kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu 90 e.

Vanhemman väen piiri to 10.3. klo 13, Riitta-Maija Palmusaari.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 10.3. klo 18.

Naisten saunailta to 10.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

SPR:n verenluovutus pe 11.3. klo 14–19. Tule antamaan lahja lähimmäiselle.

Messu ja talvisodan päättymisen muistohetki su 13.3. klo 10, Kimmo Saares, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 14.3. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 14.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa.

English through Bible ma 14.3. klo 18.30.

Paastonajan katumusvesper ma 14.3. klo 19 kappelissa, pastori Henri Järvinen. Paastonajan puolen tunnin iltarukoushetki on paikka pysähtyä, ja hiljentyä paastonajan rukousten, katumuspsalmien ja piispa Eero

Hanna Ranssi-Matikainen pitää raamattutunnin kiusauksista.

Kiusauksia voittamaan

H

elsingin NMKY:n perhetyön kehittämispäällikkö Hanna Ranssi-Matikainen pitää sunnuntaina Kivistön kirkolla raamattutunnin, jonka aiheena on ”Miten elää kiusausten keskellä?”.

Ranssi-Matikaisen mukaan jokainen joutuu kohtaamaan elämässään asioita, jotka haavoittavat itseä tai läheisiä. Jopa Jeesuskin joutui kiusauksiin ennen varsinaiseen elämäntehtäväänsä astumistaan.

Raamattutunnillaan Ranssi-Matikainen selvittää, mitä Raamattu kertoo kiusauksista ja niiden voittamisesta ja siitä, miten Jeesus selätti vastustajansa.

Raamattutunnin aikana on lapsille pyhäkoulu kerhotiloissa. Ilta jatkuu yhteisillä kahveilla ja mehuilla sekä iltamessulla.

Raamattutunti su 13.3. klo 1 Kivistön kirkolla

Nuorten ehdoilla Tikkurilan kirkossa vietetään sunnuntaina nuorten kirkkopyhää. Messuun on tulossa useampi rippikouluryhmä, ja muitakin nuoria messuvieraita toivotaan.

— Tarkoitus on viettää normaali messu, mutta tehdä se nuorten ehdoilla. Nuoret otetaan huomioon esimerkiksi niin, että ei lauleta niitä kaikkein vieraimpia virsiä.

Myös saarnaaja on varautunut siihen, että suuri joukko kuulijoista on nuoria, kertoo Tikkurilan seurakunnan kappalainen Heikki Leppä.

Gospelkonsertti peruuntui Viime viikon Vantaan Laurissa mainittu Old Time Jazz Bandin gospelkonsertti Hakunilan kirkossa on peruuntunut.

Messu ja nuorten kirkkopyhä su 13.3.klo 10 Tikkurilan kirkossa

Huovisen kirjoittamien viriketekstien kautta.

Kirkon kahvila ti 15.3. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 15.3. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 16.3.klo 11. Hartaus Vesa Ruokonen.

Lähetyspiiri ke 16.3. klo 14.

Diakonian iltakirkko ke 16.3. klo 18, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Paaston ajan diakoniahenkinen iltamessu. Tule murtamaan itse leivottua leipää ehtoollisella ja hiljentymään Sanan äärelle. Tilaisuuden jälkeen iltateet.

Vanhemman väen piiri to 17.3. klo 13.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 17.3. klo 18.

Miesten saunailta to 17.3. klo 18 Kotkansiivessä, isäntänä Vesa Ruokonen.

Nuorille Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa

(Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 13.3. klo 10 kirkolla.

Soita ja laula -pyhäkoulu yli 5-vuotiaille su 13.3. klo 15– 16.30. Ilmoittautuminen Erja Lindholmille, p. 050 336 5794.

Kastettu Miko Johannes Tuokko, Viljami Evert Kolehmainen, Samo Oskari Aho.

Hautaan siunattu Eino Johannes Kinnunen 84 v, Elvi Margareeta Kärkkäinen 79 v, Liisa Annikki Ranta 58 v, Virpi Anneli Grönroos 30 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten

varaukset ma–pe klo 11–14 p.

09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 10.3. klo 13.

Vapaaehtoisten purkupalaveri to 10.3. klo 17.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 13.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin. Schutzin motetteja esittävät Noora Hultin sopraano, Kati Mäkelä-Niemi altto, Kari Vaattovaara luuttu ja Markus Malmgren urut.

Pianotarinoita puista, linnuista ja aalloista -konsertti su 13.3. klo 15. Pianisti Tuuli Lempa soittaa romanttista ja uutta pianomusiikkia osittain elektroniikalla höystettynä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykseen.

1

Vantaan seurakunnat 10..–1..

Maija-Liisa Hätönen: Rannan Rauhaa, valokuva Markku Mattila

Rauhanyhdistyksen iltakirkko su 13.3. klo 18.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Sanan ja rukouksen ilta ti 15.3. klo 19, mukana Vappu Olsbo, Päivi Peittola ja Kaija Taival. Vierailijana pääkaupunkiseudun mediamissiosta vastaava Ari Talja, musiikki Riina Matikainen.

Aamumessu ke 16.3. klo 9.30, toimittajina Marja-Liisa Malmi ja Noora Hultin.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12.

Diakonia

Pyhäkoulu on avoin kaikille yli 4-vuotiaille lapsille, vanhemmat ovat myös tervetulleita. Kokoonnumme tiistai-iltaisin klo 17.30– 19 (15.3., 22.3., 29.3., 5.4., 12.4. ja 19.4.) Pyhäkouluun ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Lisätietoja pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskiseltä p. 050 339 2703.

Hautaan siunattu

Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Esa Ilmari Kauppinen 68 v.

Myyrmäen kirkko

Kastettu Masi Valentin Hartikainen.

Asolan seurakuntatalo

Uomatie 1, p. 09 830 6429

Asolantie 6

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 10.3. klo 13– 14.30 takkahuoneessa. Isovanhemmuus, Maari Santala.

Arkipyhäkoulu to 10.3. ja to 17.3. klo 17.30.

Riparilauluilta to 10.3. klo 18.

Pekka Laukkarinen laulattaa riparilauluja. Vapaa pääsy.

Selkomessu su 13.3. klo 10. Messu toimitetaan selkeällä kielellä. Viitotun puheen tulkkaus, virret sekä isotekstisenä että pisteillä. Saarna Lea Karhinen, liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kehitysvammaisten musakerho esiintyy. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 13.3. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Lasten lauluryhmä su 13.3. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Talviyö su 13.3. klo 18.15. Kamarikuoro Kaamoksen konsertti, johtajana Dani Juris. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Eläkeläiskerho ti 15.3. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa. On hyvä olla yksin – onko? Raimo Lampinen.

Raamattupiiri ke 16.3. klo 14–15 St. Martinin kappelissa.

Teemana rukous: Rukous seurakunnan työmuotojen puolesta ke 16.3. klo 18.30.

Sinkkupiiri ti 15.3. klo 18.30–20 takkahuoneessa. Elokuva.

Eläkeläiskerho to 17.3. klo 13– 14.30 takkahuoneessa. Arvoitukset ja sananlaskut.

Kristinuskon perusasioita – Alfa-kurssi aikuisille ke 16.3. klo 18.30–21. Kurssilla käsitellään 10 kristinuskon keskeisintä kysymystä. Ilta alkaa yhteisellä ruokailulla. Kurssiin sisältyy leiri Sammatin Elämännokassa 8.–10.4. Ruokailuista ja leiristä vapaaehtoinen maksu. Kurssille otetaan uusia osallistujia kolmen ensimmäisen kerran aikana ja sen jälkeen kurssi sulkeutuu.

Ilmoittautumiset Päivi Peittola p.

050 410 3832.

Yksinhuoltajailta to 10.3. klo 17.30.

Raamattupiiri to klo 18.

Hiljaisuuden päivä Asolan seurakuntatalossa la 19.3. klo 12–18, ohjelmassa on mm. rukoushetki ja ehtoollinen sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ohjaajan kanssa. Osallistumismaksu 5 e sisältää ruoan klo 13 ja kahvin iltapäivällä. Osallistujien toivotaan sitoutuvan läsnäoloon ja hiljaisuuteen koko päiväksi. Mukaan lämmintä vaatetta ja esim. sisätossut. Seurakuntatalolla on lainattavissa kirjoja.

Ilmoittautumiset ja ruoka-aineallergiat kirkkoherranvirastoon viimeistään ma 14.3. p. 09 830 6700 tai sähköpostilla rekolan.seurakunta@evl.fi. Tarkempia tietoja antaa Vappu Olsbo p. 050 414 5610, vappu.olsbo@evl.fi.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Fraidis, nuorten ilta pe klo 19 kirkolla.

Isko 1 ti 15.3. klo 17.30 kirkolla, ”It’s a sin!”

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Pääsiäisen ihme -periodipyhäkoulu ti 15.3. klo 17.30. Tutustumme kuuden viikon aikana pääsiäisen ihmeellisiin tapahtumiin luovasti ja leikkisästi.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto

Hakunilan kirkon taidepiirin näyttely on avoinna seurakuntasalissa koko maaliskuun ma–pe klo 9–16 ja kirkonmenojen aikana.

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 13.3. klo 12. Heikki Leppä, Pirjo Kettu ja kanttori Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Muistojen merkeissä — senioreiden iltapäivä to 10.3. klo 15–17 kahviossa. Virsien sointuihin johdattelijana ja laulattajana emeritusprofessori Reijo Pajamo.

Mukana myös rovasti Pirkko Yrjölä. Kahvitarjoilu klo 14.30.

Laulupiiri pe 11.3. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 12.3. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu ja nuorten kirkkopyhä su 13.3. klo 10. Jaakko Hyttinen, Toni Fagerholm ja kanttori Samppa Laakso. Paikalla myös nuorisotyöntekijä Eija Väkeväinen.

Siionin kannel -seurat su 13.3. klo 15–16.30 Arabiankielinen raamattupiiri su 13.3. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 14.3. klo 13–14.30 kahviossa.

Kanttori Outi Noponen laulattaa.

Nuorten aikuisten ilta ma 14.3. klo 18–20 nuorisotilassa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 15.3. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 15.3. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Omalla äänellä -kuoron

Leipää ja viiniä ➤

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 10.3. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Ilmailukerho ma 14.3. klo 18 Kartanonkosken lähetyspiiri ke 16.3. klo 18. Meritähdet.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 17.3. klo 17.30.

Myös lapsiperheet tervetuloa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 11.3. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Ylästön eläkeläiskerho ke 16.3. klo 12–13.30.

Lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta ti klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo to klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) pe klo 9.30–11. Aikuisille kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa.

Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Ei ennakkoilmoittautumista.

Lapsiparkki pe klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, ti klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe.

Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari to klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Esikoisvauvan äideille, isille, mummeille tai kummeille. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa.

Torstaitupa to klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoitoa, teetarjoilua ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30– 11, Tammiston kerhotila ti 9.30– 11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, klo 11– 12, Ylästön seurakuntakoti, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, klo 11–12. Kahdeksan kertaa peräkkäisinä sunnuntaina kokoontuva Jeesuksen seurassa -periodipyhäkoulu klo 11 seurakuntatilassa, Simonkyläntie 11, klo 11–12.

Tikkurilan puuhakerhossa on tarjolla koululaisille mukavaa ajanvietettä ma klo 18 ja ti klo 17.30. Ilmoittautua voi menemällä suoraan kerhoon, Unikkotie 5 B, 2. krs. Tied. Enni Korhonen, p.

050 526 9401

Muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 14.3. klo 13.30 Malminiityntie 16 B-talo.

Pääsiäisvaellusretki Vivamon Raamattukylään pääsiäisvaellukselle ”Ihmisen Poika”. Tiistaina 19.4. linja-auto lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, paluu klo16 mennessä. Perillä lounas klo 11, vaellus klo 12–13.30, kahvit 13.45. Pukeudu sään mukaisiin vaatteisiin, sillä vaellus tapahtuu kokonaan ulkona noin 1,5 km matkalla. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla 10 e retkimaksu viimeistään 31.3. diakoniatoimistoon päivystysten yhteydessä ma ja to klo 10–12 tai Kirkon ruokailuissa ti klo 12–14. Mukaan mahtuu enintään 40 henkeä.

Kastettu Anni Eveliina Virtanen, Aina Zeliha Maria Alpaslan, Ciara Elina Hagan, Frans Iivari Koskela, Lukas Olavi Eerikki Lod, Bettina Nelli Lahti, Petra Kaarina Hjort, Julius Joonas Briedis, Halina Josefiina Ahlbäck, Ninni Elsa Maria Kammonen, Linnea Aino Emilia Ryynänen, Valtteri Eelis Sundholm, Sauli Ilmari Virkkilä, Mimosa Emilia Puranen, Eino Joona Juhani Ristimäki, Miska Onni Olavi Lommi, Urho Otto-Taavetti Siitari.

Hautaan siunattu Aino Maria Haapasaari 99 v, Aili Juulia Hiltunen 91 v, Saara Linnea Rummukainen 88 v, Martta Annikki Sassi 85 v, Jukka Kullervo Svanbäck 64 v.

Nuorille Unikkotie 5 C, 2. krs.

Ilmailukerho 10–16 vuotiaille ma 14.3. klo 18 Kartanonkoskella.

Iso 1 C -koulutus ke 16.3. klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

Walkers nuortenkahvila pe 11.3. klo 19–22 ja ke 16.3. klo 16– 18.30 Tikkurilassa.

Nuortenilta ke 16.3. klo 18.30– 20 nuorisotilassa.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Raamattutunti, iltamessu su 13.3. klo 17. Kirkossa raamattutunti: ”Miten elää kiusausten keskellä?”, Hanna Ranssi-Matikainen, HNMKY:n perhetyön kehittämispäällikkö, teologian maisteri (väit.). Lapsille pyhäkoulu kerhopuolella klo 17, klo 18 kirkkokahvit ja -mehut seurakuntasalissa. Klo 18.30 iltamessu, Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen, Urpo Pakarinen ja lauluryhmä.

Eläkeläiskerho ti 15.3. klo 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu viimeisen kerran yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12. Ke 23.3. alkaen Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu Kivistön kirkolla. Lisätiedot Kaisa Aalto p. 050 5121168.

Hiljaisuuden iltapäivä la 2.4 klo 12–18 kirkolla ja Hiljaisuuden polulla. Omaa hiljaisuutta,

Ensi sunnuntai on 1. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Jeesus, kiusausten voittaja.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 91:1–4, 11–12, 1. Moos. 4:3–10 tai 1. Moos. 3:1–19, Jaak. 1:12–15 ja Matt. 16:21–23.

Jumala ei kiusaa Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään.

Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee.

Jaak. 1:13–14

1

harjoitukset ti 15.3. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Kanttori Outi Noponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.3. klo 18. Pudi Kettunen ja kanttori Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 17.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 17.3. klo 18 takkahuoneessa.

A

utoilu huonosti auratuilla, ruuhkaisilla teillä antaa oivan mahdollisuuden seurata ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä. Kuka ajaa itsekkäästi, kiilaa eteen kiireisimpänä, kuka antaa tietä ja joustaa huomioiden muutkin tiellä liikkujat. Elämä on päivittäisiä valintoja: Miten kohtaan toisen ihmisen, hänen tarpeensa? Miten ilmaisen itseäni ja omia toiveitani?

Vein mamman haudalle kynttilän. 95-vuotiaaksi eläneen mamman usko oli hämmentävä sekoitus kristinuskoa ja taikauskoa. Mamma ajatteli Jumalan rankaisevan tottelemattomuudesta vastoinkäymisillä, kuten Kotimaa-lehden tilauksen lopettamisesta pahalla liukastumisella.

Jumala voi koetella meidän sitoutumistamme,

mutta ei hän kiusaa eikä aseta meille ansoja jännittäen pilven päällä huomaammeko ne ajoissa. Paavali antaa meille peilin käteen ja sanoo, että meitä kiusaavat meidän omat himomme, meidän omat heikkoutemme. Voimme valita, toimimmeko itsekkäästi ja välinpitämättömästi vai pyydämmekö Jumalalta voimaa ollaksemme ystävällisiä ja huomaavaisia toisillemme.

Jumala on luvannut, että antaessaan meidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voimme sen kestää.

Iris Sotamaa Vantaan seurakuntien vs. kasvatusasiainsihteeri

Saara Vuorjoki

mahdollisuus mietiskelyyn ja rauhoittumiseen. Virikepuhe hiljaisuuden merkityksestä arjen haasteiden keskellä. Iltamessu.

Päivän hinta 5 e maksetaan paikan päällä. Hinta sisältää keittolounaan ja päiväkahvit. Päivässä mukana Tarja Korpela ja Maisa Kumpulainen. Tiedustelut Tarja Korpela p. 050 388 8501. Ilm. 25.3 menn. pasi.kilpelainen@evl. fi tai 050 381 6323.

Yhteiset Selkeäkielinen messu

Seutulan kappeli

Messu su 13.3. klo 10 Myyrmäen kirkossa. Messu toimitetaan selkeällä kielellä. Viitotun puheen tulkkaus, virret sekä isotekstisinä että pisteillä.

Kehitysvammaisten musakerho esiintyy. Liturgia Maari Santala, saarna Lea Karhinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahvit.

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Asuntotyö

Avoimet ovet to 10.3. klo 18– 19.30 kaiken ikäisille. Tarjoilua, pelejä, vapaata seurustelua. Iltahartaus klo 19.15.

Eläkeläiskerho ti 15.3. klo 12.30–14. Askartelua, Pirkko Aarnio-Ranta.

Päivystys ti klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs, p. 050 346 8358 ja ke 16.3. klo 12–13 Myyrmäen kirkon Olotilassa, Uomatie 1.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Naisten raamattupiiri ma 14.3. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Eläkeläiskerho to 10.3. klo 13– 14.30. Ehtoollinen, Reija Vienola.

Eläkeläiskerho to 17.3. klo 13– 14.30. On hyvä olla yksin – onko?

Raimo Lampinen.

Laulupiiri to 17.3. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 15.3. klo18–19.30.

Eläkeläiskerho ke 16.3. klo 13– 14.30. Isovanhemmuus, Maari Santala.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla su klo 10 ja to klo 17.30.

Lasten lauluryhmä su 13.3.

Myyrmäen kirkko klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p.

050 358 9217.

Kastettu Kasperi Lasse Kari, Emilia Ella Amanda Luoto, Rasmus Mikael Salo, Tuukka Pete Olavi Saariaho, Kasper Erik Juhanpoika Pehrsson, Alva Siiri Maria Rintamäki, Marco Volter Alexander Rejström.

Hautaan siunattu Mailis Girsen 88 v, Terho Kalervo Koiranen 73 v, Heikki Asseri Kokkonen 67 v, Mario Hirvonen 49 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 11.3 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 13.3 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Fogelberg. Pensionärernas kyrksöndag. Kyrkkaffe i Prostgården.

Söndagsskola sö 13.3 kl. 10–11 i Bagarstugan, Pia Valtonen.

Larskören övar må 14.3 kl. 18 i S:t Lars kapell.

ViAndakören övar ti 15.3 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

Ungdomsmässa i Helsinge kyrka S:t Lars ti 15.3 kl. 18. Poppiga visor, Taizésånger m.m.

Drop in i Bagarstugan ti 15.3 kl.

15–18. Ungdomskväll med Sege och Kaj. Dickursby pensionärskrets on 16.3 kl. 14 i Folkhälsanhuset.

Döda

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 15.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa. Tapio Laine.

Viittomakielinen perhekerho pe 18.3. klo 9.30– 12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Espoo.

Viittomakielisten yksinhuoltajien kohtaamispaikka la 19.3. klo 10–12 Tikkurilan kirkolla.

Ilmoittautumiset Seija Einola p.

050 338 6212.

Näkövammaistyö Näkövammaisten kristillisen yhdistyksen hartaustilaisuus su 13.3. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Säveltäjä, sanoittaja ja laulaja Sirkku Heinäluoto.

Naisten ilta ti 15.3. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5a B, 5. krs.

Rauha Malkki. Vieraana Leena Heloaro.

Retkipäivä su 27.3. klo 10– 15 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Messu, lounas, ulkoilua ja kahvit.

Diakonissa Sari Aroheikki kertoo ihmissuhteiden palikoista. Hinta 20 €. Ilmoittautumiset 11.3. mennessä Leena Nurmiselle ma–to klo 9–11 p. 09 830 6264.

Bussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15 Tutustu seurakuntien vapaaehtoistyöhön ke 16.3. klo 13–14. Kysy lisää tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Eila Neuvosen öljyvärimaalauksia esillä 1.4. saakka.

Osallistu Yhteisvastuukeräykseen.

Myynnissä mm. t-paitoja ja kynttilöitä.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15.

Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Ilmaisviikot 7.–10.3. ja 14.–17.3.

Tie

Väinö Ensio Rosendahl 85 år, Doris Marianne Bergman 89 år, Sirkka Wickto seu raku a man 87 år, Kenneth t ntie o im Ernfrid Holmström ja p innas n 53 år. a lvel ta w

uis ww seu .vanta ta raku a nna nt.fi

— Samaan tapaan kuin kannattaa syödä ennen kuin pyörtyy, voi myös aivojaan huoltaa ennen kuin ne alkavat piiputtaa, neuvoo psykologi Outi Reinola.

Pään käyttöä ja pötköttelyä Tiedonkäsittely alkaa tökkiä, jos aivoja ali- tai ylikuormitetaan.

A

inainen kiire ja suorittamisen pakko rasittavat ja ylikuormittavat aivoja, kertoo psykologi Outi Reinola.

— Pienet lapset ja vaativa työ on kestämätön yhtälö. Täytyy olla jonglööri, että selviää liian täyteen ahdetuista päivistä.

Elämän ruuhkavuosina ei arkipäiviin eikä edes -viikkoihin tunnu mahtuvan lepohetkiä. Silti monet jatkavat ja jaksavat, venyvät ja kestävät kuukaudesta ja vuodesta, jopa vuosikymmenestä, toiseen.

— Stressi voi aiheuttaa oireita pitkällä viiveellä. Ne saattavat alkaa paljon myöhemmin keski-iässä. Kun elämässä on jo alkanut rauhallisempi vaihe, voi tulla kummallisia oireita. On muistihäiriöitä, ajatus pätkii tai on erilaisia fyysisiä oireita.

— Usein ihminen itse huolestuu tilastaan, jos kokee että aivot ovat kuin sumussa tai hidastetussa filmissä. Hän voi alkaa epäillä kykyjään.

Jos ja kun neurologisissa tutkimuksissa selviää, ettei aivoissa ole fyysistä vikaa, on aika miettiä stressin pitkäaikaisvaikutuksia ja niistä selviämistä.

Yksi asia kerrallaan Kuntoutuspsykologin työssään Outi Reinola tukee eri ammateissa kuten tutkijoina tai lääkäreinä toimivia ihmisiä hoitamaan ja huoltamaan aivojaan.

— Ihmistä ja hänen aivojaan ei ole tehty paahtamaan pitkää päivää määrättömästi. Aivot tarvitsevat aikaa ja tilaa toimiakseen kuten tallentaakseen ja jäsentääkseen tietoja.

— Elämänvirrassa tarvitaan suvantopaikkoja, lepohetkiä, jolloin ihminen uudistuu. Ulkoilu tai pikkutorkut ovat paikallaan ja tekisivät hyvää myös kesken työpäivän.

Reinolan mielestä ihmiset voisivat elää enemmän luonnon rytmien ja vuoden kierron mukaisesti. Hän kertoo kannattavansa talvilepoa. Loma on tärkeä, muttei ratkaise kaikkea, sillä esimerkiksi kesäloman vaikutus kestää vain kaksi viikkoa.

— Joka viikko olisi hyvä olla yksi päivä tekemättä mitään, siis olla valmistamatta suvulle lounasta tai ajattelematta seuraavan viikon töitä.

— Tiedontulvaa, tekemisiä ja harrastuksia voisi muulloinkin karsia. Ainakin kotioloissa voisi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Ei ole pakko katsoa suosikkisarjaa tv:stä samalla kun puhuu puhelimessa ja vääntää pullataikinaa. Aivan liian vähän pötkötellään, siis ihan vain viivytään vaakatasossa.

Pikkustressi on paikallaan Työelämän vaatimusten takia moni odottaa eläkkeelle jäämistä hetkenä, jolloin saa lopulta luopua kokonaan stressaamisesta.

— Aivan hyvin eläkeläinen voi käyttää puoli vuotta tai vaikka vuodenkin työelämästä toipumiseen olemalla tekemättä mitään. Mutta pitemmän päälle se ei käy.

— Aivoille on tärkeää, että ihminen kiinnostuu jostakin. Jotakin mieltä oleminen ja kannanottaminen, pik-

kustressi, pieni viha tai kiukkukin on vain hyvästä. Aivot eivät virkisty, jos ihminen ei koskaan ponnistele tai opi uutta.

Outi Reinolan mielestä kenenkään ei ole kovin viisasta stressata itseään kotitöillä.

Aivoille on tärkeää, että ihminen kiin­ nostuu jostakin.

— Sen sijaan, että kärsii tekemättömistä lumitöistä tai pesemättömistä ikkunoista, voisi joskus leikkimielellä kilpailla vaikka siitä, kuka hoitaa nuo työt huonoiten Suomessa.

Kotityöstressin sijaan kuntoutuspsykologi suosittaa senioreillekin jotain muuta.

— Vapaaehtoistyö voisi olla sopiva itsekäs tapa hoitaa omia aivojaan.

Sellaisen vastuutehtävän ottaminen, vaikkapa puheenvuoron käyttäminen, joka vähän rasittaa ja jännittääkin, tekee hyvää. Toisen pyyteetön auttaminen tuo mielihyvää ja syvää iloa.

Reinolan mukaan aivojen huolto alkaa olla kohdillaan, kun ihminen oppii uutta, pystyy ratkomaan pulmia — ja on kuta kuinkin tyytyväinen elämäänsä.

Ulla-Maija Vilmi

Psykologi Outi Reinola senioreiden terveyspäivässä ti 1.3. klo .30–1 Hämeenkylän kirkolla.

15

koonnut Nina Riutta

Jussi Nukari/Lehtikuva

2011 jKr.

Vuoden Eeva Piispa Irja Askola on valittu Vuoden Eevaksi.

Eeva-lehti järjestää vuosittain äänestyksen, jossa lukijat saavat valita naisen, joka ansaitsee tulla huomioiduksi ja on kuluvana vuonna ollut esikuvana muille naisille. Irja Askola sai lehden mukaan äänivyöryn.

Askolan tie on kulkenut lapsuuden Lappeenrannasta muun muassa Helsinkiin, Chicagoon ja Geneveen. Teologian maisteriksi Askola valmistui vuonna 1975 ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1988.

Chicagossa hän opiskeli lisää, ja Genevessä hän työskenteli kahdeksan vuotta Euroopan kirkkojen konferenssissa, joka pyrkii edistämään kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia. Piispaksi Irja Askola vihittiin syyskuussa 2010.

Eeva-lehden haastattelussa Askolalta kysytään, päättikö hän jo lapsena tulla piispaksi. ”No, en todellakaan. Minusta piti tulla isona kemikaliokaupan myyjä. Kotim-

me alakerrassa oli kemikalio, jossa tuoksui niin ihanalta”, Vuoden Eeva kertoo.

Tänä vuonna Eeva valittiin 35. kerran. Aiemmin tittelin ovat saaneet muun muassa näyttelijä-laulaja Pirkko Mannola, näyttelijä Kristiina Elstelä ja presidentti Tarja Halonen.

Voittajan on helppo hymyillä.

”Omaiset haluavat usein pukea vainajan kotoisasti arkkuun. Saatan pukea vainajalle oloasun tai kauniin mekon, tai villasukat ja lapaset. Erään herran arkkuun laitettiin mukaan metsästyslehti.”

Rovaniemeläinen hautauspalvelu­yrittäjä Jonny Hyvönen Telma-lehdessä 1/2011

Meidän ja muiden valla eri uskonnoissa on tapana rukoilla: kädet ristissä ja pää alas painettuna, kädet kohti kattoa tai tekemällä ristinmerkki. Myös pukeutumiseen, pyhiin kirjoihin sekä uskontojen suuriin juhliin, tunnusmerkkeihin ja rakennuksiin kiinnitetään huomiota, unohtamatta erilaisia tapoja antaa lapselle nimi.

Aten ja kumppaneiden tarinan mukana kirjassa kulkee tieto-osio maailmanuskonnoista.

Myös aikuisille kirjan terveisinä on, että eri uskonnot ovat positiivinen voimavara, joka kehittää kulttuurien välistä toimintaa.

Oman kortensa yhteisvastuun Cd-levy sisältää harvoin kekoon kantaa hakunilalainen piakuultua suomalaista pianonotaiteilija Kimmo Hakasalo. Hämusiikkia. Kappaleet on vanen soittamanaan suomalaista littu Ylelle tehdyistä naupianomusiikkia sisältävä cd-levy hoista, joita on ollut talleson saatavissa 10 eurolla Hakunilan sa parinkymmenen vuoden kirkkoherranvirastosta Yhteisvasajalta vuodesta 1974 vuotuukeräyksen hyväksi. teen 1989.

Hakasalo on lähes ensimmäiYksi ensimmäisiä äänisiä hakunilalaisia. Ensimmäiset tatyksiä on Heino Kasken Yö lot tulivat Hakunilaan 1960-luvulla. merenrannalla, josta tuli hyHakasalot muuttivat sinne vuonvin suosittu. Hakasalo kerTue Yhteisvastuukeräystä. na 1970. too, että tämä kappale ha— Tuolloin Hakunilantietä aletluttiin aina kuulla konserteistiin vasta rakentaa. Tulevan väylän sa, joita hän tuolloin kiersi tieltä piti kaataa puita, ja monet hakivatkin tääl- pitämässä ympäri maata. Niinpä levykin sai nitä joulukuusen, Hakasalo muistelee. mensä juuri tästä kappaleesta.

Pekka Rahkosen kuvitusta kirjasta Meidän ja muiden uskonnot

Maailmassa on monia erilaisia uskontoja.

Tytti Issakaisen Meidän ja muiden uskonnot ‑kirjassa (Lasten Keskus 2010) seurataan seitsenvuotiasta Attea ja hänen luokkatovereitaan, joilla on erilaisia tapoja. Ruokatunnilla Mahmud työntää nakkinsa Atelle ja käy hakemassa keittiöstä sianlihatonta ruokaa. Pjotrkaan ei syö ”mitään eläinjuttuja”, kun on paaston aika. Roni ihmettelee, miksi lapset puhuvat Suomessa rumasti vanhemmilleen — niin ei tehdä ainakaan Vietnamissa.

Kirjan lapset käyvät läpi myös sitä, millä ta-

Pianolla yhteisvastuulle

Mikä tyyli sopii sinulle?

10.3. Onnea, Aurora!

●● ●● ●●

Tunnettu Aurora Suomessa oli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja varakas everstinleski Aurora Karamzin, joka eli 1808–1902. Hän perusti Helsingin diakonissalaitoksen. Auroran sairaala on saanut hänen mukaan nimensä vuonna 1952.

Aurora tarkoittaa aamuruskoa tai aamuruskon jumalatarta. Kansanomainen muunnos nimestä on Auruura.

Vuonna 2010 Aurora-etunimen sai 797 tyttöä.

O

Onni tuli kylään

nni on kummallinen kumppani. Mitä hanakammin sen perässä juoksee, sitä varmemmin se kipittää karkuun. Sen vuoksi onnen etsiminen on ajanhukkaa.

Onni näyttääkin olevan elämän autuas sivutuote, jonka olemassaolon tajuaa vasta, kun se varoittamatta soittaa ovikelloa ja tunkee kylään. Jonakin päivänä, kun istuu kahvipöydässä onnen kanssa vastatusten tajuaa, että onni on tehnyt sydämeen pesän, vaikka elämä sinällään onkin näyttänyt usein nurjat kasvonsa.

Miten onnellisen ihmisen erottaa massasta? Onni näyttäytyy parhaimmillaan ihmisen katseessa. Meidän maailmamme luo se, miten katsomme maailmaa.

Katse antaa elämään perussoinnin.

Onnellinen ihminen on läsnä maailmalle, ja maailma on läsnä hänelle. Onnellisella ihmisellä ei ole kassajonossa niin kiire, ettei hän ehtisi luoda hyväksyvää

16

katsetta ympärillä oleviin ihmisiin. Onnellisen ihmisen maailma muuttuu sellaiseksi, millaisena hän sen näkee.

Kun ihminen tulee lempeän katseen alla hoidetuksi, hän ymmärtää onnen mielen. Onnen ytimessä asuu vastavuoroisuus. Onnen sydämessä asuu antaminen ja saaminen, kuuleminen ja kuulluksi tuleminen, löytäminen ja luopuminen. Onni ilmenee aina suhteessa johonkin, se ei ole pelkkä ominaisuus. Ihminen on aina onnellinen jostain. Onnea ilman yhteyttä ei ole olemassakaan.

Jo edesmennyt eetikko Martti Lindqvist kuvaa onnen luonnetta osuvasti: ”Onnen laatuun kuuluu virtaavuus, halu tulvia yli ja täyttää se, mikä on jäänyt kuivaksi.”

Mitäpä, jos nyt vaikka keittäisit kahvit? Eihän sitä nimittäin koskaan tiedä...

Mikko Salmi

Maria Lähteenmäki

Vartin retriitti