Lauri 2011 nro 6 (17 2)

VANTAAN

Kotiäidit tapaavat Kartanonkosken kyläkerhossa ➤ 4



..

www.vantaanlauri.fi

Miika Anttonen johtaa korsolaista perheyritystä ➤3 Joskus on hyvä olla sanomatta mitään ➤ 12

Timo Saarinen

Kallion laella näkymä huikaisee, tässä on

HYVÄ OLLA ➤ 6–7

Mitä Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt Haitissa maanjäristyksen jälkeen? ➤ 5

Uutiset Hans von Schantz

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Lapsen kanssa kirkkoon KODIN ESIMERKKI vaikuttaa siihen, miten lapset aikuiseksi kasvettuaan löytävät tiensä kirkkoon. Pojilla korostuu isän malli, tytöillä äidin, selviää tuoreesta uskonnollisuutta käsittelevästä tutkimuksesta. Kansainväliseen ISSPtutkimukseen haastateltiin Suomessa yli tuhatta ihmistä ja saatiin vastauksia, jotka tukevat aiempia havaintoja, kuten sitä, että kotona opittu iltarukous kantaa aikuisuuteen. Jos siis toivot lapsesi löytävän tien kirkkoon, näytä itse esimerkkiä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös kirkossa kävijöiden mietteitä hyvästä jumalanpalveluksesta. Olennaisia asioita olivat sanoman uskottavuus, huolellinen valmistelu ja seurakuntalaisten hyväksyvä ja armollinen kohtaaminen. Messusta haettiin rauhaa ja hiljaisuutta, tuttuja virsiä, voimaa arkeen ja Jumalan läsnäoloa. Harvemmin kirkossa käyvät oudoksuivat aktiivikävijöitä enemmän saarnaa, koska kokivat ettei se liittynyt nykyaikaan tai että siinä yritettiin käsitellä liian monta asiaa.

NÄIDEN ASIOIDEN PITÄÄ olla kunnossa, jos halutaan saada aikuiset kirkkoon. Ilman heitä ei messuun ilmesty lapsiakaan. Jos halutaan että sekä aikuiset että lapset viihtyvät, kannattaa miettiä, kuinka pitkään jumalanpalvelus kestää ja onko kirkossa koettavaa kaikille aisteille. Kirkkohetki ei ole järin miellyttävä, jos lapsi antaa koko ajan ymmärtää, että kirkossa on tylsää ja olisi mieluummin muualla. Jumalanpalveluksen pitäisi olla kaiken kansan juhla, eikä niin, että lasten kanssa voi tulla vain perhemessuun.

Käytettävä musiikkikin vaikuttaa: messun musiikillinen kieli on aika etäällä siitä musiikista, mitä ihmiset normaalisti kuuntelevat. En tarkoita, että joka messun pitäisi olla popmessu, mutta tyylillistä vaihtelua voi tuoda myös normaaliin jumalanpalvelukseen. Sellaisissa, hyvin toteutetuissa messuissa olen toki Vantaalla ollutkin.

Toisaalta ihmiset kaipaavat tuttuja sävelkulkuja — virsiä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle.



Nuorisopoliitikot siirtäisivät hautausmaat kunnille

O

sa poliittisista nuorisojärjestöistä tahtoisi siirtää hautauspalvelut kunnille ja poistaa luterilaisen kirkon erityisaseman. Kirkko saa nykyisin osan yhteisöverosta, koska se hoitaa niin sanottuja yhteiskunnallisia tehtäviä kuten pitää yllä hautausmaita. Demarinuorten, vasemmistonuorten ja vihreiden nuorisojärjestön mukaan uskontojen tulisi olla laissa tasavertaisia.

Myös kokoomusnuoret haluaisivat viedä kirkolta yhteisöveron, mutta eivät halua muuttaa kirkon julkisoikeudellista asemaa. Kokoomusnuorten mielestä yhteisöverosta luopuminen parantaisi yritysten kannattavuutta.

Koska tarkkoja suunnitelmia esimerkiksi hautauspalveluiden uudelleenjärjestämiseksi ei vielä ole, Kuntaliittokaan ei voi ottaa kantaa siihen, olisivatko kunnat valmiita ottamaan kirkon tehtäviä.

— Tämä tulee varmasti pohdittavaksi lähivuosina. Jos uusia toimeksiantoja tulee, se tarkoittaa sitä, että kunnat tarvitsevat myös lisää rahaa. Nyt kunnilla on paljon velkaa, pääekonomisti Juhani Turkkila Kuntaliitosta arvioi.

Vaatisi lakimuutoksen

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakson mielestä ongelman ydin on, että mikään uskontokunta ei saisi olla erityisasemassa eikä valtion tule olla sidoksissa uskontoihin. Koivulaakson mielestä yhteisöveroa voitaisiin korottaa ja jakaa enemmän kun-

nille esimerkiksi hautauspalveluiden hoitamiseksi. Tämä vaatisi kuitenkin lakimuutoksen, sillä nykyinen hautaustoimilaki velvoittaa kirkon huolehtimaan myös uskonnottomien hautauksesta.

— Jos ei nyt, niin pidemmällä aikavälillä tämä on mahdollista. Kirkon jäsenmääräkin on jo kääntynyt laskuun, mikä on osoitus suuremmasta maallistumisesta, Koivulaakso sanoo.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitossa ei ole mietitty ratkaisuja käytännön asioihin kuten siihen, olisiko hautauspalvelut parempi hoitaa myöntämällä kunnille lisärahaa vaiko siten, että kunnat ostaisivat kirkolta näitä palveluita. Puheenjohtaja Paloma Hannosenkin mielestä ydinongelma on siinä, että uskontokunnat eivät ole lain edessä tasavertaisia.

— Tämä on meille ennen kaikkea periaatteellinen kysymys ja periaatteellisia kysymyksiä on vietävä eteenpäin.

Hyötyisikö kirkko?

Demarinuoret ovat vaatineet kirkon ja valtion viimeistenkin siteiden erottamista ja muun muassa verotusoikeuden poistoa. Demarinuorten puheenjohtajan Timo Kontion mielestä palveluitten kunnallistaminen ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, vaan hänelle sopisi myös se, että uskonnolliset ja uskonnottomat yhteisöt ylläpitäisivät omia hautausmaitaan ja kunta voisi ostaa niiden palveluita.

yleiskaavan pohjaksi. Asia menee seuraavaksi kirkkovaltuuston käsittelyyn. ●

Kuntokallion kurssikeskus sijaitsee Karhusaaressa. ● ●

VANTAAN SEURAKUNTIEN Helsingin Karhusaaressa omistamat maat aiotaan kaavoittaa asuntotuotantoon. Neljän hehtaarin alueella sijaitsevasta seurakuntien Kuntokallion kurssikeskuksesta on tarkoitus luopua. Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulan laatimassa suunnitelmassa on paritaloja, kerrostaloja, rivitaloja ja townhouse-tyyppisiä taloja. Rakennusoikeutta on 16 500 kerrosneliömetriä. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Karhusaaren kiinteistöjen kehittämissuunnitelmat alueelle laadittavan

●

PUNATIILINEN HELSINGIN PITÄJÄN kirkonkylän entinen navetta vuodelta 1907 on peruskorjauk sen jälkeen harjakorkeudessa. Rakennuksessa sijaitsevat seurakuntapuutarhurin toimitilat, hautausmaan toimisto, henkilökunnan sosiaalitilat ja puusepänverstas. Uusitun huoltorakennuksen lämpökeskus palvelee Pyhän Laurin kappelia, pappilaa, konehallia ja myöhemmin myös Pyhän Laurin kirkkoa ja puutarhurin asuntoa. Rakennus valmistuu toukokuun loppuun mennessä.

Kontion mielestä kirkko voisi myös hyötyä siitä, että sen vastuuta vähennettäisiin.

— Tällaiset ehdotukset tulkitaan usein vihamielisinä kirkkoa kohtaan, mutta näen asian toisin. Kun kirkko on sidoksissa valtioon, sillä on myös paine miellyttää ja siihen kohdistuu poliittisia paineita, Kontio perustelee.

Yhteisövero ei kata kuluja Varsinkin hautaustoimen hoitaminen on nykyisellään kirkolle kallista. Vuonna 2008 hautaustoimen kustannukset olivat noin 122 miljoonaa euroa, vuonna 200 kulut nousivat 12,6 miljoonaan euroon.

— Nykyään yhteisöveron tuotto ei kata kuluja, vaan osa hautaustoimen kuluista maksetaan kirkollisveroista, maankäyttöpäällikkö Harri Palo kirkkohallituksesta sanoo.

Palon mukaan hautauspalveluiden hoitoa pohdittiin eduskunnassa viimeksi vuonna 200. Silloin vaikutti siltä, etteivät kunnat ole halukkaita ottamaan hautaustoimea vastuulleen.

— Hautaus kirkollisena toimituksena on kirkolle tärkeä, hautausmaiden ylläpidosta on enemmän mielipiteitä, Palo arvioi.

— Uskon kuitenkin, että jos nykykäytäntö muuttuisi, sitä vierastettaisiin, eikä ainoastaan seurakunnissa.

Hanna Antila

●

PIISPAINKOKOUS LAATI OHJEEN vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan. Ohjeen mukaan pappi tai muu kirkon työntekijä voi rukoilla parin kanssa omin sanoin tai käyttää kirkon rukousperinteeseen sisältyvää aineistoa.

Rukous perustuu yhteiseen sopimiseen ja vapaaehtoisuuteen. Koska kyseessä ei ole avioliiton vihkimiseen rinnastuva toimitus, rukouksessa ei käytetä vihkimiseen tai avioliiton siunaamiseen kuuluvia osia.

Saara Vuorjoki

LAPSEN KOKEMUKSEEN voi itsekin vaikuttaa. Internetistä osoitteesta www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/kotikirkkotutuksi löytyy hyviä vinkkejä siitä, miten kirkossa käynnistä voi tehdä perheen pienimmille elämyksen. Kirkon ei tarvitse olla mikään tylsä paikka, vaan jotain erilaista ja ainutlaatuista.

Kirkko saa osan yhteisöverosta, koska se hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviä kuten vastaa hautausmaiden ylläpidosta.

YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO VALITSI jäseniä erilaisiin toimikuntiin. Tikkurilan kirkon rakentamista varten perustetun rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen. Toimikuntien kokoonpanot löytyvät netistä www.vantaanseurakunnat.fi.

VANTAAN LAURIN TOIMITUSNEUVOSTON puheenjohtajaksi yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Mirja Taipaleen ja varapuheenjohtajaksi Aila Pekolan. Muut jäsenet ovat Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen johtaa Tikkurilan kirkon rakennustoimikuntaa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Oikeita ajatuksia TOTUUS ON sana, joka ei jätä kylmäksi. Varsinkaan nykymaailmassa. Mediasta — olipa kyse sitten sanomalehdistä, radiosta, tv:stä, internetistä tai matkapuhelimesta — on tullut oikea totuuden tai pikemminkin totuuksien taistelutanner. Ajatellaanpa vaikka viime päivien puheenaihetta Wikileaksia. Koko sen toimintaidea perustuu paljastamiseen. Salattu tehdään näkyväksi, julkiseksi.

Jotkut pitävät internetiä vallankumouksellisena juuri siksi, että se tarjoaa yhä useammille ihmisille mahdollisuuden totuuden kertomiseen, joko itsestään, maailmasta tai muista. Toiveikkaimmat sanovat, että internet demokratisoi totuuden. Verkossa periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä toimittajaksi, luoda blogin tai tehdä YouTube-videon ja paljastaa maailmalle oman totuutensa ilman jäykkiä mediainstituutioita ja valtavirtamedian portinvartioita, joita myös ammattitoimittajiksi kutsutaan. Näillä totuuden markkinoilla melu tosin yltyy helposti kovaksi, kun kaikilla on oikeus kommentoida ja päivittää statusta, mutta kellään ei ole velvollisuutta kuunnella.

Miika Anttonen on edennyt lauta- ja apupojasta rakennusliikkeen toimitusjohtajaksi.

Työmaalta toiselle Miika Anttonen johtaa perheyritystä.

Anttosen mielestä kenenkään tee se itse -miehen ei kuitenkaan kannata kiivetä ilman valjaita katolle lunta pudottelemaan, vaan jättää se suosiolla ammattilaisten tehtäväksi.

ittari näyttää pariakymmentä pakkasastetta, kun Rakennustoimisto Anttosen toimitusjohtaja Miika Anttonen kiipeää Myyrmäen kirkon katolle. Aurinko paistaa, onneksi ei tuule.

Työmiehet ovat pitäneet ansaitun ruokataukonsa ja käyneet lämmittelemässä. He seisoskelevat pihalla kommandopipot päässään valmiina jatkamaan lumenpudotusta. Kun yhdeltä heistä kysyy, oliko kirkon katolla kylmä, vastaus tulee hymynkare suupielessä: ”Riittävän.” Anttosella on sekä virolaisia että suomalaisia työmiehiä.

— Meillä on hemmetin hyvät työntekijät. Huippujätkiä, kiittää Anttonen joukkoaan.

Turvallisuus ennen kaikkea

M

Kevennetään kattoa Lumenpudotustöihin Anttosen firma ryhtyi viime talvena, kun kysyntää oli ja firmassa oli tarvittavat välineet kattotöihin.

— Helsingin seurakuntayhtymästä soitettiin, etteivät lumimiehet riitä, ja me menimme apuun. Nyt teemme lumenpudotusta myös Vantaan seurakuntien tilauksesta. Viime viikolla pudotimme lumet Ruskeasannan hautausmaan kappelin katolta, ja Kuntokallion kurssikeskuksessa kävimme tammikuun loppupuolella.

— Kun katolla alkaa olla metri lunta, pitää lumimäärää keventää, ettei rakennukseen tule vuotoja tai muita ongelmia.

Työnjohtajana Miika Anttosen tehtävänä on valvoa, että työ tehdään oikein ja turvallisesti. Myyrmäen kirkko on hänen mielestään lumenpudottamisessa haastavimmasta päästä, sillä rakennus on korkea, katto on monimuotoinen ja ulosmenoaukkoja on useita. Lunta ei voi pudottaa alas joka kohdasta, vaan sitä täytyy jo katolla siirtää turvalliseen kohtaan.

Alan mies puhuu ”lemppaamisesta”.

— Kirkossa on koko ajan toimintaa, esimerkiksi päiväkerholaisia tulee ja menee.

Omakotitaloissa lumenpudotustyö on helpompaa, koska siellä tiedetään, ettei kukaan mene silloin lähellekään taloa haahuilemaan.

Myyrmäen kirkolla paikka, johon lunta pudotetaan, on merkitty lippusiimalla. Kattotyöntekijöillä on turvavaljaat, alhaalla on turvamies ja radiopuhelimella ilmoitetaan, jos joku lähestyy aluetta.

— Onneksi ei ole koskaan sattunut mitään, toteaa Anttonen ja koputtaa kädellään päätänsä ja puista pöytää.

Rakentaminen verissä Korsossa sijaitsevan Anttosen rakennustoimiston perusti Miika Anttosen isä vuonna 18. Rakennusmestari-isä on nyt siirtynyt toimistotöihin. Myös Miika Anttosen äiti ja avopuoliso työskentelevät toimistossa.

— Minun työpäiväni menee suurimmaksi osaksi siinä, että ajan autolla työmaalta toi-

selle ja puhun puhelimessa, Anttonen toteaa.

Anttosen firma tekee peruskorjauksia ja uudisrakentamista. Töitä on ollut lentokonehallin, toimistotilojen ja ravintoloiden rakentamisesta aina kirkkojen restaurointiin.

Rakennusala on Anttosilla verissä, sillä jo Miika Anttosen molemmat ukit olivat kirvesmiehiä.

— Isä sanoi, että jos hänen matkaansa lähden, lukion jälkeen pitää käydä ensin kaupallinen koulutus ja sitten teknillinen. Kävin kauppaoppilaitoksen ja sitten Tekun.

Anttonen on tehnyt alan töitä nuoresta pitäen. Yksi apumiehenpaikka on jäänyt erityisesti mieleen.

— Ensimmäisiä töitäni oli Hietaniemen hautausmaan ruumishuoneen kylmiöiden purkaminen. Se haju oli kamala ja tuli maskinkin läpi. Silloin mietin, että maksaakohan tämä vaivan.

Anttosen mielestä parasta hänen työssään on itsenäisyys. Itsenäisyyden kääntöpuoli on taas se, että töihin on mentävä vaikka kurkku kipeänä. Ei voi soittaa kenellekään, että nyt en tule.

— On niitäkin päivä, jolloin mikään onnistu, vasemmalta ja oikealta tulee jotakin. Vaikeudet pitää vaan kantaa ja kestää.

— Mutta perheessämme on neljä lasta.

Kun menen kotiin, ketään ei kiinnosta, minkälainen päivä minulla on ollut, joten työhuolet unohtuvat heti. Se on mukava henkireikä.

Mitenköhän on, onko rakennusinsinöörillä itse tehty talo?

— Totta kai.

p ä ivä

e l ä m ää

KUULIN KERRAN, että ihmisen ajattelun rajat ovat hänen tunteensa. Kykenemme etsimään totuutta vain, kun se ei ole meille liian uhkaavaa. Totuuden etsijöinä emme taidakaan kärsiä niin paljon tiedon kuin rohkeuden puutteesta.

Nina Riutta

Miik a Anttonen k ävi seuraamassa lumenpudotusta ma 14.2. My yrmäen kirkolla.

Va i n

NIINPÄ MONI meistä etsii päivän totuutensa maailmasta edelleen perinteisten mediatalojen sivuilta. Mutta mistä tiedämme, että totuus, joka meille ammattitoimituksissa tuotetaan, on totta? Se vaatii luottamusta.

Lukijan luottamusta ei saa pettää.

Hänelle ei saa näyttää tai kertoa asioita, jotka järkyttävät liikaa. Totuus ei saa olla liian vastenmielinen, rivo tai julma, muuten siitä tulee valhe tai se lakkaa olemasta. Jokainen uutisen ammattilainen tietää, että lukijat ja katsojat haluavat tietää maailman murheista, mutta vain sopivasti annosteltuna. Totuuden tuottamaa ahdistusta säätelemään tarvitaan loppukevennys.

“Poliittisesti korrekti” on ilmaus sisäsiistille totuudelle. Se on yleisesti hyväksytty näkemys, jota toistelemalla kertoo kuuluvansa joukkoon.

Poliittisesti epäkorrektin kohtalo on narrin kohtalo, jos hyvin käy.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija



Pisteitä

Kyläkerho kokoontui Kartanonkosken kerhohuoneistossa maanantaina 14.2.

Mikä sai tulemaan pakkasaamuna kyläkerhoon?

Markku Mattila

Hanna Björklund,  Jonna Clancy, 

Heli Sjöberg, 

Miten sait tietää kyläkerhosta?

— Asuimme ennen tässä aivan lähellä, ja näin ikkunasta kerhohuoneiston. Vaikka olemme muuttaneet, asumme edelleen Kartanonkoskella. Luin Vantaan Laurista kyläkerhosta, ja olen käynyt täällä viime keväästä. Käyn kerhossa puolitoistavuotiaan Ellin ja kolmen kuukauden ikäisen Ainon kanssa.

Mitä kerhossa tehtiin?

— Kokoontuminen alkaa aamuhartaudella ja sitten on askartelua ja vapaata leikkiä. Yleensä myös lauletaan niin tuttuja kuin uusiakin lastenlauluja. Lapset näkevät kerhossa toisiaan ja oppivat toimimaan ryhmässä. Tänään teimme ystävänpäiväkortteja. Tarjolla on myös kahvia ja pientä syötävää.

Tänään oli leipää, viinirypäleitä ja keksejä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kyläkerholle?

— Annan  pistettä toiminnalle, joka on kaikille avointa. Kerhon kautta voi tutustua toisiin alueen äiteihin ja lapsiperheisiin.

Mikä on kyläkerhon idea?

— Ajatuksena on tarjota kotona lapsia hoitaville aikuisille ja heidän lapsilleen mahdollisuus kokoontua yhteen ja saada toisiltaan vertaistukea. Kartanonkosken kyläkerhossa on käynyt pääasiassa äitejä lapsineen ja myös muutamia isoäitejä.

Toistaiseksi täällä ei ole käynyt isiä, isoisiä eikä sijaisäitejä, mutta hekin ovat tervetulleita Miten kerho toimii?

— Ohjelman rakenne on aina sama, tuttu ja turvallinen, mutta käsiteltävät aiheet tietenkin vaihtuvat. Kerran kuukaudessa hartauden pitää pappi. Tarjoilusta maksetaan yksi euro perhekuntaa kohti.

Tärkeintä on se, että kotona olevat aikuiset pääsevät juttelemaan toistensa kanssa, puhumaan iloistaan ja suruistaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kyläkerholle?

— Annan  pistettä pienelle pojalle, joka ensimmäisen kerran uskaltautui ottamaan eläimen kuvan laulupussista.

Miten sait tietää kyläkerhosta?

— Kävin alun perin esikoiseni, kaksivuotiaan Benin kanssa toukkatuvassa. Myös se kokoontui täällä, ja siellä kuulin muustakin toiminnasta. Kyläkerhossa olen käynyt muutaman kuukauden. Nyt mukanani on myös toinen lapseni, kahden kuukauden ikäinen Lia. Asumme lähellä, joten tänne on helppo tulla. Kotitalomme näkyy kerhohuoneiston ikkunasta.

Mitä kyläkerhossa tehtiin?

— Kerho on hyvä aloitus viikolle. Lapsille järjestyy yhteinen leikkihetki samalla, kun äidit saavat seuraa toisistaan. Puhumme lapsiperheiden arjen asioista. Vauvat ovat aika samanikäisiä. Olemme miettineet esimerkiksi esikoisen mustasukkaisuutta, kun perheeseen on tullut vauva. Hartaus on suunnattu lapsille ja laulut ovat kivoja.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kyläkerholle?

— Annan  pistettä sille, että äidit ja lapset pääsevät tapaamaan toisiaan.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI S-Etukortilla alennusta remontista

Varaa suunnitteluaika!

KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS

P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

Tunnetko olevasi yksinäinen vanhus?

Ystäväpiiri on tarkoitettu sinulle, joka koet yksinäisyyttä tai ajattelet, että päivässäsi voisi olla enemmän sisältöä.

Ystäväpiirin tavoitteena on yksinäisyyden lievittäminen ja jakaminen sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen.

Ryhmää ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset.

Ryhmä kokoontuu 12 kertaa maaliskuun alusta alkaen, Liesitori 1, Myyrinki (kauppakeskus Iso-Myyrin 3. kerros).

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset helmikuun loppuun mennessä: Sirpa Tuori puh. 046 5550491.

Järjestäjä: Punainen Risti yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa.

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Saara Vuorjoki

Tiedustelut

Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.fi

HERÄNNÄISSEURAT

Miikka Kiminki, 27, asuu Myyrmäen Kilterissä avopuolisonsa ja Vichy-koiran kanssa.

 % Satakuntalainen

Olen kotoisin Nakkilasta, joka on tunnettu keinutuoleista, nahkiaisista ja yrityksestä nimeltä Nakkilan Pyörä ja Mopo. Asuin äitini kanssa kaksin. Vanhempani erosivat, kun olin pieni. Muutin kotoa pois aloittaessani lukion. Asuin ensin yksiössä äidin seinänaapurina. Lukiossa tapasin tyttöystäväni Ninan. Käymme Nakkilassa pari kertaa kuussa.

 % Turkulainen

Lahden kansanopistossa viettämämme vuoden jälkeen Nina sai opiskelupaikan Turusta. Minä muutin Turkuun virallisesti puoli vuotta myöhemmin, kun pääsin sinne opiskelemaan valokuvausta. Sitä ennen tein satunnaisia raksahommia.

 % Vantaalainen

Muutimme vuosi sitten Myyrmäkeen, aivan uuteen vuokra-asuntoon. Naapuriasunnot olivat aluksi tyhjillään.

Nyt katselemme omaa asuntoa Vantaalta tai Helsingistä. Vanhojen kavereiden kanssa vaihdamme kuulumisia pelaamalla Xbox LIVEssä, jossa voi keskustella kuulokkeiden välityksellä toisaalla pelaavan kaverin kanssa.

Su 20.2. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie.

Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Klo 15 Kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Samuli Korkalaisen esitelmä Siionin virsien kokonaisuudistuksesta. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ke 23.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

www.aarrearkku.fi

OTA KANTA A

VANTA AN. @EVL. LAURI FI

NU RUU K E T T I P A K

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la jol , tti ke Pa lähes

500.000 LUK IJAA!

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

Pyydä tarjous!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi



Uluc Baslanti/ACT-allianssi

Saint Matthieun pilottikoulua rakennettiin Léogânen kaupungissa. Kirkon Ulkomaanavun tukemien koulurakennusten rakentamisessa käytetään maanjäristyksen rakennusjätettä.

Koulut palauttivat Haitin lapset arkeen Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräyksessä saadut varat on pian käytetty.

V

Ongelmat tullissa hidastaneet työtä Haitilaisten hätä sai suomalaiset osallistumaan Yhteisvastuukeräykseen ennennäkemättömällä tavalla. Keräys tuotti 6,8 miljoonaa euroa, joista osa käytettiin vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen Suomessa yhteistyössä Marttaliiton kanssa ja suurin osa Haitin auttamiseksi Kirkon Ulkomaanavun välityksellä.

Sari Kaipainen/Kirkon Ulkomaanapu

uoden 2010 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla oli tarkoitus tukea Kirkon Ul­ko­maan­­apua siinä työssä, mitä se oli tehnyt Haitissa ennenkin: parantamassa ka­tastro­fi­val­miut­ta, ruokaturvaa ja naisten asemaa.

12.1. suunnitelmat muuttuivat, kun Haitiin iski voimakas maanjäristys. Yhteisvastuukeräys päätettiin käynnistää kolme viikkoa etuajassa ja Haitiin toimitettiin nopeasti vedenpuhdistuslaitteita ja -tabletteja, kanistereita ja koulutelttoja.

Maan uudelleenrakennuksessa Kirkon Ulkomaanapu päätti keskittyä koulutukseen. 70

prosenttia maanjäristysalueen kouluista oli tuhoutunut, joten Kirkon Ulkomaanapu alkoi pystyttää väliaikaisia kouluja. Nyt valmistuvat jo uudet, pysyvät koulut, jotka voivat toimia myös väestönsuojina. Koulujen yhteyteen on tehty kaivoja, käymälöitä ja koulukeittiöitä ja toimitettu vesitankkeja.

— Jälleenrakennustyössä on mukana paljon haitilaisia. On tärkeää, että ihmiset ja yhteisöt sitoutetaaan, ovathan koulut heidän koulujaan, päällikkö Eija Alajarva Kirkon Ulkomaanavusta kertoo.

— Ensimmäisten keräysviikkojen aikana kootut varat, jotka menivät yksinomaan Haitin hätäapuun, on nyt käytetty. Muita omia varoja, jotka saatiin esimerkiksi Haiti-konsertista ja yksityislahjoituksina, on vielä, mutta lisää tarvitaan pitkäjänteisen työn jatkamiseksi, Eija Alajarva arvioi.

Kaikki avustusjärjestöt eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Haitilaisten auttaminen on ollut vaikeaa muun muassa siksi, että maan perusrakenne tuhoutui pahasti järistyksessä, hallinto on kangerrellut ja maassa on ollut levottomuuksia.

Kirkon Ulkomaanapukin törmäsi käytännön ongelmiin työn alkuvaiheessa. Haitissa Kirkon Ulkomaanavun tiedottajana ja vaikuttamistyön asiantuntijana työskentelevän Maria Halavan mielestä yksi suurimpia hidasteita on ollut tullin toimimattomuus.

— Ulkomaanavun teltat odottivat tullissa noin puolitoista kuukautta ennen kuin saimme ne maahan. Myös monella muulla järjestöllä on edelleen paljon tavaraa tullissa, esimerkiksi rakennustarvikkeita.

Koulut parantavat terveystilannetta

Danotin kaupungissa koulua käydään edelleen Kirkon Ulkomaanavun toimittamissa teltoissa.

Kirkon Ulkomaanavun tuella on tähän mennessä pystytetty 120 väliaikaista luokkaa ja 120 luokkaa telttakouluihin. Kaksi pysyvää koulurakennusta on pian valmiina ja vuoden 2011 loppuun mennessä kouluja pitäisi olla jo kymmenkunta. Oppilaita on monin paikoin niin paljon, että koulua käydään kahdessa vuorossa.

— Haitissa koulutus koetaan erityisen tärkeäksi. Silti vain noin puolet lapsista on saanut käydä koulua, sillä kouluja ei ole ollut riittävästi tai vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa koulumaksuja. Kirkon Ulkomaanapu tekee yhteistyötä episkopaalikirkon kanssa.

Kirkkojen kouluissa opetus on hyvää ja hinnat kohtuulliset, Maria Halava kertoo.

Kouluja rakentamalla haitilaisia on voitu auttaa monin tavoin ja pitkäjänteisesti. Rakentaminen on työllistänyt monia ja samalla ympäristö on siistiytynyt, sillä rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan käytetty maanjäristyksessä syntynyttä rakennusmurs-

kaa. Paluu tavalliseen koulutyöhön on auttanut lapsia henkisesti, ja opettajia on koulutettu antamaan lapsille psykososiaalista tukea.

Koleran torjunnassakin kouluilla on ollut keskeinen rooli. Koulupäivän jälkeen niissä on kokoontunut terveyskerhoja, joissa on jaettu hygieniatietoutta ja neuvoja koleran torjumiseksi.

— Lapsille ja heidän perheilleen on jaettu muun muassa hygieniapakkauksia, vedenpuhdistustabletteja, suola-sokeriliuosta ja saippuaa. Tähän mennessä olemme tavoittaneet koulujen kautta noin 70 000 ihmistä, Maria Halava selvittää.

Huolena koleran leviäminen Haiti sai muutkin kuin suomalaiset keräämään ennätyssummia ja tekemään suuria lupauksia. Osa lupauksista on jätetty kuitenkin lunastamatta. Ihmisiä asuu yhä teltoissa ilman riittävää ravintoa, vettä tai työtä.

Ajoittain maassa on ollut mielenosoituksia ja mellakoita. Myös toista kierrostaan odottavat presidentinvaalit ovat kuumentaneet tunteita.

Kirkon Ulkomaanapu on saanut toimia enimmäkseen rauhassa.

—Presidentinvaalien jälkeiset mellakat pysäyttivät avustustyöt muutamaksi päiväksi. Kirkon Ulkomaanapu on kuitenkin luonut hyvät suhteet koulujen ja kirkkojen kautta paikallisiin yhteisöihin. Lisäksi työskentelemme maaseudulla Port-au-Princen länsipuolella, jossa on ollut helpompi toimia kuin pääkaupungissa, Maria Halava luonnehtii.

Nyt Kirkon Ulkomaanavun keskeinen huolenaihe on kolera. Tautia on tavattu jo eri puolilla Haitia, mutta toistaiseksi lähinnä tiheimmin asutuilla seuduilla. Maria Halavaa huolettaa taudin leviäminen maaseudun syrjäseuduille.

— Siellä taudin leviämistä voi olla vaikea pysäyttää. Niihin alueisiin Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt keskittyä omassa koleranvastaisessa työssään.

Hanna Antila

5

Muistiinpanoja r Haaveissa lepoa, hiljaisuutta ja kävelyretkiä.

Aina retriitti ei kuitenkaan ala aivan suunnitelmien mukaan.

Torstai

M

inulla on kaksi pientä poikaa. He ovat ihania ja äänekkäitä. He juoksevat keittiön ja olohuoneen väliä, hyppivät sängyllä. Huomenna tähän aikaan illasta olen seurakunnan järjestämässä hiljaisuuden retiriitissä. Tuskin maltan odottaa.

Timo Saarinen

Minun mieleni ei ole hiljaa, se laukoo jatkuvasti äänekkäitä ajatuksia.



Perjantai

O

ikeastaan tämän piti mennä niin, että äiti menee retriittiin ja isä jää kotiin vastaamaan lastenhoidosta. Mutta väliin tuli avioero. Kun tulen takaisin, hän on hakenut tavaransa kodistamme ja muuttanut kolmen sadan metrin päähän.

Pojat ovat viikonlopun vanhempieni luona. He ovat innoissaan junamatkasta mummilaan.

— Ja siellä ei sitten puhuta mitään, ollaan vaan toisten kanssa yhdessä? Eikös se tunnu hankalalta? äitini kysyy.

— Ei kun luontevalta, yritän selittää.

Olen aiemmin osallistunut kaksi kertaa retriittiin, mutta siitä on jo vuosia. Päällimmäiseksi jäi muisto siitä, miten hyvältä tuntui olla toisten ihmisten seurassa vain hiljaa, kun kukaan ei määrittele minua sen perusteella, mitä sanon tai olen sanomatta.

Pojat jäävät iloisesti vanhempieni luo. Jatkan matkaani rautatieasemalle. Minulle on järjestetty sieltä kyyti leirikeskukseen. Tuntemattoman miehen autossa matka taittuu enimmäkseen hiljaisuuden vallitessa. Tässä vaiheessa se tuntuu hieman kiusalliselta. Leirikeskus odottaa lumisen maiseman keskellä. Tervetuliaiskahvilla puhe pulppuilee vielä iloisesti. Meitä on täällä viisitoista ihmistä.

Kahvin jälkeen ohjaajat kertaavat käytännön ohjeita ja vastailevat kysymyksiin. Mut-

ta täällä ei esittäydytä. Retriitin henkeen kuuluu, että saa olla nimettömänä muiden seurassa.

Nyt ei sitten enää puhuta. Kuten sanotaan, on laskeuduttu hiljaisuuteen. Hipsuttelemme kukin huoneisiimme. Suljen puhelimen enkä avaa sitä ennen maanantaita. Kieltämättä se vähän kirpaisee. Pöydällä on tervetulotoivotuksena enkelikääreinen suklaa. Ei täällä ainakaan askeettisesti pääse elämään. Ohjelmaan kuuluvat päivittäisten neljän rukoushetken, saunomisen ja virikepuheiden lisäksi aamupala, lounas, kahvi, päivällinen ja iltapala.

Ihana hiljaisuus. Ihana lepo. Makaan hetken sängyllä. Pian on vesperin eli illan rukoushetken vuoro kappelissa. Onneksi viime hetkellä tajusin pyytää äidiltäni rannekellon lainaksi, jotta pysyn ohjelmassa.

Kappelin alttarin edessä palaa tuohuksia ja pöydällä on ikoni. Mutta minun mieleni ei ole hiljaa, se laukoo jatkuvasti päänsisäisiä kommentteja. Äänekkäitä ajatuksia, kuten kirjailija Torsti Lehtinen kuvasi tuntemuksiaan Valamon luostarissa. Mutta en anna niiden häiritä. On ihan normaalia, että kun hetkeksi sulkee suunsa, mielessä alkaa risteillä asioita. Päätän ottaa retriitin sellaisena kuin se tulee. Toisten ihmisten seura on lohdullista.

retriitistä Lauantai

A

amun rukoushetkessä katselen kanssamatkaajien kasvoja. He näyttävät hartailta ja levollisilta. Itse en tunne oloani lainkaan sellaiseksi. Varaan keskusteluajan ohjaajan kanssa laittamalla rastin sopivan puolituntisen kohdalle. Nimeä siihen ei tarvitse kirjoittaa.

Puoli yhdeltä pujahdan vaivihkaa huoneeseen, jossa retriitinohjaaja odottaa valmiina keskustelemaan mieltäni painavista asioista.

Yhtäkkiä en saa oikein sanottua mitään. Kerron avioerosta ja pohdin, mihin suuntaan elämä tästä johtaa. Ohjaaja kuuntelee, kyselee välillä jotain. Puoli tuntia kuluu nopeasti. Palaan huoneeseeni ja päätän lähteä ulos kävelemään, sillä päiväohjelmassa on nyt varattu aika lepoon ja ulkoiluun.

Kuljen lumeen tallottua polkua rantaan, kävelen laiturin päähän. Avanto välkkyy hyytävän kauniina jäisten portaiden päässä. Toivon, että olisin niin urhea, että minusta tuli-

Sunnuntai

si joskus kunnon avantouimari. Mutta ei nyt.

Jatkan kävelyä metsään. Palelee, harmikseni unohdin villatakin vanhempieni luokse.

Odotan, että kokisin jotain hienoa metsäkävelyni aikana. Läsnäoloa ja sen sellaista. Mutta ei. Kallion laella näkymä huikaisee. Lumen peittämä järvenjää ulottuu kauas. Tuuli naksuttaa männyn oksia. Tässä on hyvä olla.

Puun siemenet ovat käpyjen kätköissä, suojassa kylmältä. Tulihan se hetki, tunne jota kaipasin.

On myönnettävä, että tällä kertaa en kuitenkaan tunne sitä suurta onnentunnetta, jonka muistan niin hyvin edellisestä retriitistä. Samalla päätän, että en anna sen haitata itseäni. Tiedän, että hiljentyminen tekee minulle hyvää ja laittaa alulle jotain uutta. Riittää, että olen täällä. Sillä ei ole niin väliä, tunnenko itseni oikealla tavalla hartaaksi. Tuskin on edes olemassa mitään oikeaa tapaa.

Avanto välkkyy hyytävän kauniina jäisten portaiden päässä. Toivon, että olisin niin urhea, että minusta tulisi joskus kunnon avantouimari. Mutta ei nyt.

H

erään aamulla. Sinänsä merkittävä asia, etten herännyt yöllä kello kolme.

Olen nimittäin aika pitkään kärsinyt huonounisuudesta.

Tulee mieleen ajatuksia syyllisyydestä. Sehän on itselleni tuttu aihe, enkä puhu nyt mistään terveestä syyllisyydestä, vaan siitä tunteesta, että teinpä niin tai näin, väärin menee aina. Uskonnolliset tekstit onnistuvat herättämään syyllisyydentunteen helposti. Se johtuu varmaan kasvatuksesta. Mietin, voisiko asia olla toisin. Raamatussahan puhutaan paljon vapaudesta ja siitä, ettei tarvitse pelätä. Kai sen jotain pitäisi merkitä käytännössäkin?

Keskustelen jälleen retriitinohjaajan kanssa. Hän sanoo, ettei minun tarvitsisi kantaa mukanani turhia taakkoja. Jään miettimään hänen sanojaan. Löydän oleskelutilasta Ylva Eggehornin kirjan, josta tarttuu mukaan ajatus: ”Ehkä ei ole niin vaarallista ottaa tutkiskellakseen sitäkin aluetta, joka on varjossa sisimmässäni.”

Hiljaisen rukoushetken aikana päätän kokeilla, miltä tuntuu istua rukousjakkaralla. Se on matala, yksinkertainen jakkara, jonka alle saa kätevästi taivutettua jalat. Pelkään nolaavani itseni, mutta jakkara osoittautuu loistokeksinnöksi ja siinä on hyvä istua.

Maanantai

T

änään pitäisi palata takaisin arkeen.

Avata puhelin. Noutaa lapset mummilasta. Aamumessu, hiljainen rukoushetki, virikepuhe, lounas, kahvi. Nyt saa taas puhua. Jännä huomata, miten tutuilta toiset tuntuvatkaan.

Tie kaupunkiin on jäinen ja luminen. Jäätyäni itsekseni avaan vihdoin puhelimen.

Odotan tekstiviestien tulvaa, mutta niitä tulee ainoastaan yksi. Eikö kukaan huomannutkaan minun olevan poissa, ajattelen hieman huvittuneena. Kohta tapaan lapseni. Pian lähdemme kotiin. Mietin, miltä se näyttää eron jälkeen.

Susanna Saxell

Keväisiä retriittejä ●

●

●

●

●

Ikoninmaalausretriitti 18.–20.2. Klaukkalassa Holman kurssikeskuksessa. Viikonlopun aikana jokainen retriittiläinen maalaa oman ikonin. Ohjaajina Sari Stajevic-Teodosin, Tarja Korpela ja Kristiina Kartano.

Hinta 70 e + materiaalimaksu 30 e. Ilmoittautumiset ja lisätietoja elina.piippo@evl. fi tai p. 050 321 3282.

Marianpäiväretriitti 25.–27.3. Karjalohjalla Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa.

Ohjaajina Anja Korte ja Tarja Korpela. Musiikista vastaa Mirja Koski. Hinta vantaalaisilta 90 e, muilta 110 e. Ilmoittautumiset ja lisätietoja elina.piippo@evl.fi tai p.

050 321 3282.

Opiskelijaretriitti Karjalohjalla Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa 15.–17.4.

Ohjaajina Hanna Liedes ja Jukka-Mikko Karjalainen. Musiikista vastaa Inna Vintturi. Hinta 30 e. Ilmoittautumiset ja lisätietoja elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

Hiljaisuuden iltapäivä la 19.3. klo 12–18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Hinta 5 e, joka kattaa keittolounaan ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset 14.3. mennessä Rekolan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700.

Hiljainen lauantai 2.4. klo 12–18 Kivistön kirkolla. Hinta 5 e, joka kattaa keittolounaan ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset 25.3. mennessä Vantaankosken kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6440.



Saan tilaajalahjaksi 5 kpl Martta Wendelinin enkelipostikortteja. Edun arvo 10 €.

Olen mukana 2 000 € matkalahjakortin arvonnassa!

Nimi

21-6/11

Osoite Postinumero ja -toimipaikka

Saat tilaajalahjaksi 5 erilaista Martta Wendelinin enkelikorttia.

Tilaajalahjaksi!

Puhelin

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä.

Tarjous on voimassa 31.3.2011 saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Tuttuja julkisuudesta ja uusia tuttavuuksia tavallisesta elämästä.

Koskettavia ja arkojakin aiheita pintaa syvemmältä.

22€ Tilaa Askel

vain

: Kaupan pääll!e 4 kk lehdet Tarinoita ihmisistä, kohtaloista ja monenlaisesta elämästä.

Tilaa lehti, jonka seuraan uppoutuu kuin kirjaan.

Askelesta huokuu lämpö ja läheisyys – aito toisesta välittäminen.

Askelen sivuilla jokainen on tasavertainen ja sinä lukijana voit tuntea kuuluvasi joukkoon. Löydät uskoa huomiseen ja eväitä jokapäiväiseen jaksamiseen. Anna Askelen kulkea rinnallasi, arjessa tukien.

8

Askel maksaa postimaksun.

Haluan lukunautintoja ja arjeniloa. Tilaan Askel-lehden 4 kk vain 22 €. Lisäksi 4 kk lehdet kaupan päälle! Etuni arvo 22 €.

Koukuttavia kolumneja: • Marianne Heikkilä • Olli Valtonen • Teemu Rinne • Mirja Sinkkonen • Eija-Riitta Korhola • Anna-Mari Kaskinen

Arvonnan säännöt: 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat 15.12.2011 mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

Voit tilata myös puhelimitse: 020 754 2333* tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi (mainitse tilauskortissa pyydetyt tiedot). * Puhelun hinta lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min)

Kyllä kiitos!

Virkoja haettavana

Poissaolevia isiä Kirja

Hämeenkylän seurakunnassa on haettavana

toimistosihteerin osa-aikainen virka

26 t/v ja palkkaus 72 %. Tehtävän vaativuusryhmä on 402.

Virkaa täytettäessä noudatetaan 6 kk koeaikaa. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa opistoasteen tutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa tai alan tuntemusta ja käytännön kokemusta sekä ev.lut. kirkon jäsenyyttä. Lisäksi edellytämme huolellisuutta, tarkkuutta, ATK-taitoja sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Valitun on esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan.

Työtehtäviin kuuluvat jäsenrekisterin ylläpitotehtävät, asiakaspalvelu sekä yleiset toimistotehtävät. Seurakunta käyttää mm. Status/papinkirja- ja OpenOffice-ohjelmia.

Toimipaikkana on Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirasto os. Auratie 3.

Tiedusteluihin vastaavat kirkkoherra Jukka Nevala ja hallinto- ja tiedotussihteeri Riitta Kettunen p. 830 6450.

Hämeenkylän seurakunnan seurakuntaneuvostolle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 25.2.2011 klo 15.45 mennessä os. Auratie 3, 01630 Vantaa.

Palvelukseen halutaan

Eila Kostamo kirjoittaa kahden sukupolven isättömyydestä. see huoli dementoituvasta äidistä.

Romaani pyrkii katsomaan sekä Wilman että Sakarin isättömyyden ylisukupolvisia vaikuttimia. Arka toive pojan ja isän elävästä yhteydestä herää lopussa.

varttuneempi seniori, jota työ ja lisäansiot kiinnostavat yrittäjä, joka hämmästelee eläkkeen tasoa henkilö, jota nykyinen työympäristö kyllästyttää nuori työelämään hakeutuva tai opiskelija innostuva ja innostava henkilö, mies tai nainen

Selja Ahava: Eksyneen muistikirja.

Gummerus 2010.

Annan elämä on sekavaa. Välillä Jumala tulee juttelemaan sängyn vierelle ja sitten taas kaikki pienet lapset kokoontuvat touhukkaana ryppäänä Annan luo.

Selja Ahava kirjoittaa isovanhemmille omistamassaan esikoisromaanissa paitsi muistista ja sen hapertumisesta myös elämästä, joka jää jotenkin kesken. Anna potee traumaattista menetystä, jonka peitoksi mielikuvitus punoo fantasiaa.

Aikatasot risteilevät. Vanhempi Anna on jättänyt kotinsa ja asuu

Kirja

Etsimme valtakunnalliseen verkostoon

Elega-asiamiehiä Tarjoamme Sinulle mahdollisuuden kehittyä ja ansaita rahaa uudistuneen Elegan avulla; työtä mielenkiintoisissa myynnin tehtävissä sosiaalisia kontakteja, työniloa ja hyvät ansiot.

Ota yhteyttä 28.2.2011 mennessä joko lähettämällä lyhyt kuvaus itsestäsi tai soittamalla: Antti Kemppainen antti.kemppainen@elega.fi puh. 020 757 8814

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Hautauspalveluja

UUSI ILME KEITTIÖÖN

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

sairaalassa. Nuorempi taas on asunut Englannissa ja elänyt saaressa miehen kanssa. Kaikki on jotenkin vyyhtiytynyt Annan mielessä. Hän kirjaa irrallisia havaintojaan listoiksi kuin saadakseen kiinni nykyhetken, joka koko ajan pakenee otteesta.

Lukijalle Annan elämä hahmottuu pikkuhiljaa. Vaikuttavasti Ahava kuvaa keski-ikäisen Annan viikkoja jatkuvaa vaeltelua Lontoossa, jossa hän eristäytyy itseensä. Ketään hän ei halua vierelleen. Ahava löytää kummasti Annan yksinäisyyden tilas-

HAUTAKIVET

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

VANTAAN

(Seurakunnan talo)

ta myös valoisia sävyjä. On lohdullista olla osa massaa ja tyynnyttävää tuntea itsensä pieneksi.

Vanhan Annan armo löytyy päivänpaisteesta, keväisestä merestä, siitä että pääsee vielä kerran käymään kotona. Vanhallekin armo on hetkessä, salamannopeasti kuluvassa. Ahavan kirja kertoo koskettavasti ja lämpimästi kohtalosta, joka ei ole niin synkkä kuin miltä ensi näkemältä tuntuu.

Kristina Svensson

REMONTTI mielessä?

Osaavat remonttimiehet kotisi kunnostukseen!

FIXCO OY 0400 335 335

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta! l Huoneistoremontit l Kylpyhuone l Sauna l Keittiö l Maalaus l Lattiat

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv tti on m ttia re on rem s- lous alou tit tita ko ko ä nn nn dy yö dy Hyö H 10 . .

11 • 20 ys 20 nnys henn vähe vä www.jabell.fi

l

Vuokrata halutaan

Jabell Oy

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitöitä.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

✆ 836 25220, 836 25225,

Kristina Svensson

Palveluja tarjotaan

Lue lisää Elegasta www.elega.fi

Unikkotie 5, Vantaa

Kostamon kieli on taidokasta.

Vahvan ja itsenäisen, elämänsä hyväksyvän Wilman ääriviivat piirtyvät selkeinä ja toiveikkaina menneiden kuohujen keskeltä.

Muistin perässä

Oletko -

Eila Kostamon romaanissa perataan mennyttä ja luonnostellaan isän kuvia monella tasolla.

Taidemaalari Wilma saa vanhalta rakastetultaan Otsolta tekstiviestin. Siitä alkaa Wilman ja Otson viestittely, jossa he käyvät läpi yhteistä menneisyyttään, älyllisiä intohimojaan ja kipupisteitään. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen Otso olisi valmis kertomaan heidän salasuhteestaan syntyneelle pojalle Sakarille, että on tämän isä.

Sakarin yksin kasvattanut, itsekin isätön Wilma herää tutkimaan taustaansa. Kun isää ei ole, täytyy hänet kuvitella. Isän kuvat ilmenevät niin muistikuvina, tarinanpätkinä, teologisina pohdintoina Isästä ja Pojasta kuin muotokuvina, joita Wilma on maalannut lapsensa isästä.

Teoksessa liikutaan kuvataiteen, teologian, kirjallisuuden ja 1800-luvun merenkulun maailmoissa. Wilma puntaroi itseään ja menneitä sukupolvia eleettömästi, tutkijan mielenlaadulla. Nykyhetkeä hallit-

Veikko Somerpuro

Eila Kostamo: Isän kuvat.

WSOY 2010.

Lakiasioita Lakiasiaintoimisto Heli Suihko, Varatuomari.

Kaikki lakiasiat asiantuntemuksella. p. 045 349 1221

www.vantaanlauri.fi

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.



Vantaan seurakunnat ..–..

Hakunila

Pyhän Annan lastenkirkko

Hämeenkylän kirkko

Koulutie 11

Messu, Herättäjän kirkkopyhä su 20.2. klo 10. Saarna Samuli Korkalainen, liturgia Jukka Nevala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Herännäisnuorten kuoro ja Hämeenkylän kirkkokuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat.

Uskonnot kylässä Hämeenkylässä -uskontodialogisarja to 17.2. ja 24.2. klo 18.30. Illoissa tietoa ja keskustelua maailman uskonnoista asiantuntijoiden ja eri uskontojen harjoittajien kanssa. Pieni etninen iltapala.

Illan 17.2. teemana juutalaisuus ja luennoitsijana Juha-Pekka Rissanen. Illan 24.2. teemana Japanin uskonnot ja luennoitsijana Lea Lukka.

Aktivoi aivosi -terveyspäivä ti 15.3. klo 9.30–14. Vierailijana psykologi, teologi ja toimittaja Outi Reinola. Annikki Lahtinen sekä Liisa ja Tauno Lahti lausuvat runoja ja laulavat. Kanttori laulattaa maakuntalauluja. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 1.3. mennessä p.

09 830 6450. Hinta 10 e, sisältää tarjoilut.

Auratie 3, p. 09 830 6459

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.

Suljettu 22.2.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljetaan ke 16.2. klo 11.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Suljettu 18.2.–28.2.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13.

Messu su 20.2. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Hakunilan kirkon kuoro.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 21.2. klo 18.30.

Merja Araneva. Vierailijana Jenni Rikala kertomassa One Way Missionin lähetystyöstä Malawissa.

Päivä raamattupiiri ti 22.2. klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Virsivartti ke 23.2. klo 12.30.

Kompletorio to 24.2. klo 18.

Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 19. Uusia laulajia kaivataan. Ota yhteyttä Juha Paukkeriin p. 050 537 1464 tai tule paikan päälle.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa torstaisin 17.3.– 21.4. ja 12.5. klo 13–15 mutta ei kokoonnu 7.4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 11.3.

Tiina Palmu p. 050 356 5715.

Lapsille Pyhäkoulu su klo 10–11 Länsimäen kirkossa.

Seikkailupyhäkoulu su klo 14– 15.30. Kokoontuminen Pallotie 42:n pihalla, josta lähdetään luontoon seikkailemaan. Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä ja juomapullo.

Kotipyhäkoulut parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 18–19 Hyvärisillä osoitteessa Riekkomäentie 8 ja parillisilla viikoilla sunnuntaisin klo 11–12 Asta Enqvistillä osoitteessa Hevoshaantie 9 D. Kaikki pyhäkoulut ovat tauolla 20.2. hiihtoloman vuoksi.

Muuta Diakoniatyön kevätleiri 8.– 10.3. Vihdin Riuttarannassa.

On tarkoitettu sinulle, joka et ole koskaan aikaisemmin päässyt leirille, eikä muutenkaan ole mahdollisuutta virkistäytymiseen. Hinta 35 euroa sisältää kuljetukset, majoituksen 2 hengen huoneissa, ateriat ja ohjelman.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen 18.2. mennessä Heli Leskinen p.

050 468 6410 tai Liisa Juusela p.

050 349 0793.

Kastettu Arian Daniel Bigdelo, Heta Iita Matilda Aalto, Alisa Lumi Helmi Ekebom, Eemeli Oliver Mielty, Julianna Jade Amanda Lonka, Karita Olivia Aurora Kavonius, Santeri Herman Perkkiö.

Avioliittoon kuulutettu Tuomas Erik Relander ja Tiina Johanna Miettinen.

Hautaan siunattu Iida Haatainen 96 v., Anna-Liisa Niemi 87 v., Tapani Vilhelm Koski 72 v., Pekka Armas Tapani Ahokainen 66 v.

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan.

Messu su 20.2. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Juha Paukkeri, Hakunilan kirkon kuoro.

Senioriklubi ti 22.2. klo 13. Yhteisvastuu.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Lähetyspiiri to 24.2. klo 18.30.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Kastettu Inari Vilja Lydia Heinilä, Meeri Matleena Nieminen.

Hautaan siunattu Helmi Marjatta Lindholm 64 v, Asko Jaakko Hirvikallio 54 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Lammaskuja 2 B kerhotila

Diakoniatoimisto

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä to 17.2. klo 13. Jutellaan kahvikupin ääressä ja hiljennytään yhdessä. Mukana diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

Nettikerho ikäihmisille ke 23.2. klo 14. Aiheena Omat tekstit ja kuvat kirjoiksi. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Kirjallisuuspiiri ma 7.3. klo 12.

Kirjana Jose Saramago, Kertomus sokeudesta.

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Vapaalan seurakuntatalo Kenian piiri to 24.2. klo 12. Vierailijana rovasti, kotimaantyön johtaja Heikki Haataja.

Leipää ja viiniä ➤

Lapsille ja perheille Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11, Lammaspolku 1 ja Variston päiväkoti, Luhtimäki 2. Tiistaisin klo 9.30–11, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9. Keskiviikkoisin klo 9.30– 11, Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Perhekerhot ovat tauolla viikon 8 talviloman ajan.

Nyyttikerho maanantaisin klo 13.00–14.30, Lammaspolku 1.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15.00, Lammaspolku 1.

Muuta Avustuskeräys Romaniaan. Vaatteet, kengät,

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 17.2. klo 13, Kimmo Saares.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 17.2. klo 18.

Miesten saunailta to 17.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, löylyisäntänä Miika Kokkonen.

Messu ja yhteisvastuulounas su 20.2. klo 10, Kimmo Saares, Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Messun jälkeen soppalounas 5 euroa yhteisvastuun hyväksi.

Kahvi ja pulla 2 euroa, lapsille ilmainen. Lisäksi myytävänä leivonnaisia. Kanttori Ursula Hynninen tuo terveiset Guineasta.

Kylväjän lähetyspiiri su 20.2. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa, Liisa Oksanen.

Runopiiri ma 21.2. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 21.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa.

English through Bible ma 21.2. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 22.2. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 22.2. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Lähetyspiiri ke 23.2. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.2. klo 18, Riitta-Maija Palmusaari ja Ursula Hynninen.

Vanhemman väen piiri to 24.2. klo 13, Ursula Hynninen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 24.2. klo 18.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 22.2. klo 13, Leena Lehto.

Nuorille Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Perhekerho to 17.2. klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe 18.2. klo 9–11.30 Korson kirkolla. Viikolla 8 ei ole perhekerhoja hiihtoloman takia.

Pyhäkoulu seuraavan kerran su 27.2. klo 10 kirkolla. Su 20.2. peruttu hiihtoloman vuoksi.

saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Sanan ja rukouksen ilta su 20.2. klo 17, Seppo Juntunen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 21.2. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 22.2. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Ohjaajina vapaaehtoisesti mm. Irja, Eeva, Kerttu, Kikka, Leena ja Riitta. Kaikenlaiset taitajat ja taitamattomat mahtuvat mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa -iltapäivä to 24.2. klo 12. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen, keittolounas ja kahvi 5 e. Aiheina vastoinkäymiset, suru, luopuminen ja kuolema.

Torstaipiiri 24.2. klo 13.

Muuta

Asolan seurakuntatalo

Diakonian retki Uuteen Valamoon 24.–26.3. Hinta 177 euroa (sis. bussimatkat, hotellitasoinen majoitus 2 hh:ssa, puolihoito) tai 145 euroa (sis. bussimatkat, majoitus vierasmajassa 2 hh:ssa, puolihoito). Ilmoittautumiset 21.2. mennessä Korson kirkkoherranvirastoon. Lisätietoja Pia Olkkoselta p. 050 322 6560.

Asolantie 6

Kastettu Niki Stefan Laine, Lumia Aleksandra Visala, Joy Linnea Mirjami Dombret, Arthur Toivo Gabriel Laine, Emma Maria Repo, Jonne Tapio Pellervo Hakkarainen, Aamos Kasperi Klemetti, Emma Helmi Kristiina Meriläinen.

Hautaan siunattu Sulo Armas Kaskela 84 v, Aune Esteri Helena Jakonen 79 v, Kalevi Ensio Lohikoski 65 v, Ulla-Maija Laine 62 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 20.2. klo 10, liturgi ja

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 21.2. klo 15. Aiheena: Seurakunnan apu kivussa, Irma Liljeström.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Rukouspiiri Israelin ja Lähiidän puolesta ke 23.2. klo 18.30.

Nuorille Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Fraidis, nuorten ilta pe klo 19 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to 17.2. klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä su klo 10. Tutustumme Joosuaan, Mooseksen seuraajaan. Seuraamme Joosuan ja israelilaisten vaiheita luovasti ja toiminnallisesti joka toinen sunnuntai.

Muuta Vanhemman väen iltapäivä ma 21.2. klo 13 Koivutorin palvelutalossa.

Kastettu Amanda Tähti Nieminen, Isabel Katariina Pelli, Lena-Sofie Kaarina Pelli, Konsta Eino Tapio Salmi, Leo Mikael Thokozane Uosukainen.

Avioliittoon kuulutettu Jari Pekka Kantanen ja Anna Erika Bäckman.

Ensi sunnuntai on 3. sunnuntai ennen paastonaikaa. Sen aihe on Ansaitsematon armo.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 18:2–7, 5. Moos. 7:6–8, Fil. 3:7–14 ja Matt. 19:27–30.

Armo yllättää ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?”

Matt. 19:27



Aikuisten raamattupiiri to 17.2. klo 16. Raamattu aukeaa teologisen tietämyksen ja vuorovaikutuksen kautta ehkä entistä syvemmin. Vetäjinä vuorottelevat seurakunnan pastorit.

Vanha Hämeenkyläntie 9

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Lammaspolku 1 kerhotila

lastentarvikkeet, kotitaloustavara yms. toimitetaan Suora-apu ry:n kautta köyhiin romanikyliin.

Keräys kestää 18.3. saakka. Vastaanotto kirkkoherranvirastossa. Tiedustelut lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen p.

0400 558 308.

Kyläsepot. Vapaaehtoiset Kyläsepot tarjoavat apuaan Hämeenkylän seurakuntalaisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Kyläsepot vaihtavat lamppuja, kokoavat huonekaluja, ripustavat tauluja, leikkaavat nurmikoita, kolaavat lunta ja tekevät muita pihatöitä. Yhteyden heihin saat kirkkoherranviraston kautta.

M

uistan aina sen marraskuisen iltapäivän. Olin juuri käynyt ultraäänikuvassa sairaalassa. Laskettuun aikaan oli vain kolme viikkoa. Läksin ajamaan iloisin mielin kotia kohti. Tulin sairaalan tieltä risteykseen. Seuraavaksi tunsin vain auton pyörivän ja kolahtelevan.

Olin joutunut risteyskolariin. Kosketin vatsaani ja tunsin vauvan liikkeet. Hänelle ei tapahtunut mitään. Auto kolhiintui joka puolelta ja joutui lunastuskuntoon. Olinkohan niin ajatuksissani vauvasta, etten huomannut oikealta tulevaa?

Minä olin syyllinen.

Sain naapurilta kyydin kotiin. Kotimatkalla mietin kuumeisesti, miten mieheni suhtautuisi kolariin.

Kyseessä oli nuoren perheen ensimmäinen auto.

Vastaanotto yllätti minut täysin. Hän puolusti minua: ”Marraskuinen aurinko varmaan paistoi niin alhaalta, ettet huomannut toista autoa. Sitä paitsi lapsen odotus haittaa keskittymistä.” Pelkoni vaihtui suureen helpotukseen ja kiitollisuuteen.

Tämä tapahtuma palaa mieleeni, kun puhutaan ansaitsemattomasta armosta. Sain moitteiden sijaan ymmärtämystä.

Vaikka tunsin itseni syylliseksi, sain hyväksyvän katseen. Syvältä koskettava armon kokemus ihmisten maailmasta heijastelee minulle jotain Jumalan armosta.

Jumalan armo yllättää meidät aina. Se annetaan ilmaiseksi, lahjaksi. Opetuslapset kertoivat luopuneensa kaikesta ja seuraavansa Mestaria pyydellen siitä palkintoa, mikä kertoo ihmisen tavasta ajatella hyviä tekoja ansioina. Mutta me olemme pelastetut armosta, ilman omia tekoja. Hyvät teot eivät edistä armon toteutumista, eivätkä pahat teot sitä kumoa. Jumalan rakkaus käy yli ymmärryksen.

Marja-Liisa Malmi Rekolan seurakunnan pappi

tunniksi lastenohjaajien luokse.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Esikoisvauvan äidille, isille, mummeille tai kummeille. Torstaitupa torstaisin klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoimet päiväkerhot: Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30– 11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, klo 11– 12, Ylästön seurakuntakoti, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, klo 11–12. Jeesuksen seurassa -periodipyhäkoulu 20.2. klo 11– 12 Ristipuron seurakuntakoti, Simonkyläntie 11.

Lähetyspiiri ma 21.2. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 21.2. klo 17.30–19 morsiushuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 22.2. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Yhteislaulua ja musiikkia kanttorin johdolla.

Sinkkupiiri ti 22.2. klo 18.30–20 takkahuone. Urpo laulattaa gospelia. Sinkkupiirissä keskustellaan ja harrastetaan paikallaolevia kiinnostavia asioita. Pastori Risto Pottonen p. 050 564 9009.

Laulupaja ke 23.2. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Keskiviikon sana ke 23.2. klo 18.30. Lähetysaiheinen ilta. Vieraana Suomen Lähetysseurasta diakonissa, kätilö Kirsti Kirjavainen, joka on työskennellyt Nepalissa yli 30 vuotta.

Eläkeläiskerho to 24.2. klo 13– 14.30 takkahuone. Me kynien arkistosta, Kaija Lamberg.

Pyhän Laurin kirkko

Nuorille

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs.

Elsa Päivinen 90 v, Sirkka Annaliisa Laitala 82 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Messu su 20.2. klo 12. Liturgi Toni Fagerholm, avustava pappi Jaakko Hyttinen ja kanttori Samppa Laakso.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Laulupiiri pe 18.2. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 19.2. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 20.2. klo 10. Liturgi Jarkko Korhonen, saarna Outi Lievonen ja kanttori Outi Noponen.

Inkeripiiri su 20.2. klo 15–16.30 kahviossa, Päivi Helén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 20.2. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 21.2. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Nuorten aikuisten lyhytelokuva-projekti ma 21.2. klo 18–20 nuorisotilassa.

Sansan radiopiiri ma 21.2. klo 18.30–20 neuvotteluhuoneessa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.2. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.2. klo 18. Heikki Leppä, kanttori Outi Noponen.

Tikkurilan Hannat to 24. klo 9.30–12 neuvotteluhuoneessa.

Vantaan seurakuntayhtymän eläkeläisten kahvi- ja turinahetki to 24.2. klo 13–15 kahviossa.

Ilosanomapiiri to 24.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 24.2. klo 18 takkahuoneessa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Ilmailukerho ma 21.2. klo 18.

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 23.2. klo 18 Lähi-itä. Vierailijana Ulla Malinen.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 24.2. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 18.2. klo 18.

Lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin klo 9.30–11.

Ylästön seurakuntatalo torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Aikuisille keskustelua ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa lastenohjaajien kanssa.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi

Nuortenilta ke 16.2. klo 18.30– 20 nuorisotilassa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 14.2. klo 18 Kartanonkoskella.

Nuorten aikuisten lyhytelokuva-projekti ma 21.2. klo 18–20.

Kastettu Elias Aaron Halli, Pyry Petteri Sarkkinen, Riiko Weijo Allari Suikkanen, Minttu Lumi Maaria Lehtinen, Viljami Onni Pesonen, Akseli Lemmi Valtteri Laine, Joonas Aleksi Mikael Soini.

Avioliittoon kuulutettu Ville Oskari Laitinen ja Sara Katriina Sainio

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Yhteisvastuukeräyksen keräyslistoja saatavana kirkkoherranvirastosta.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 17.2. klo 13– 14.30 takkahuone. Ilo Raamatun teksteissä.

Arkipyhäkoulu to 17.2. klo 17.30.

Messu su 20.2. klo 10. Saarna Elina Hellqvist, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Pyhäkoulu su 20.2. klo 10 kerhohuone 4.

Beethovenin sinfoniat pianolla II su 20.2. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassaan kaikki Ludwig van Beethovenin sinfoniat Franz Lisztin sovituksina. Tämän konsertin päänumerona 1. sinfonia.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kivistön kirkko Messu su 20.2. klo 12. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Kari Jerkku.

Eläkeläiskerho ti 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Raamattu-rukouspiiri ti 22.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 23.2. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Sirpa Päivinen/Kuvakotimaa

Hautaan siunattu

Eron jälkeen

T

ikkurilassa alkaa kevään aikana eroryhmä, jossa mietitään muun muassa, miltä ero tuntuu, miten elämä on muuttunut eron jälkeen ja mistä olen joutunut luopumaan. Miten lapset ovat eron kokeneet ja miten itse pärjään?

Samassa tilanteessa olevilta ryhmäläisiltä saa tukea ja uusia näkökulmia yhteisiin kysymyksiin.

Ryhmä kokoontuu yhteensä kymme-

nen kertaa ja sen vetäjinä toimivat kokeneet perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. He tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet ennen ryhmän varsinaista aloitusta.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasian neuvottelukeskukseen p. 0 80 60 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Eroryhmä alkaa keväällä  perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Hautaan siunattu

Döda

Eläkeläiskerho ti 22.2. klo 12.30–14. Ehtoollinen.

Erkki Jalmari Hovi 92 v, Pirkko Kyllikki Rissanen 85 v, Benjam Ortju 81 v, Teuvo Olavi Lindfors 69 v, Jorma Juhani Pihlajamäki 66 v, Lea Kyllikki Salonen 62 v, Timo Anatoli Aleksejev 46 v, Pasi Antero Lehto 41 v.

Maj-Gret Erika Galenius 81 år.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 17.2. klo 13– 14.30. Rentoutuneessa kehossa on oppiva mieli, rentoutusohjaaja Tarja Haapala.

Laulupiiri to 17.2. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Toivon tuulet su 20.2. klo 17.

Diakoniapiiri ma 21.2. klo 12– 14.

Lähetyspiiri ti 22.2. klo 18.30– 20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 24.2. klo 13– 14.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 23.2. klo 13– 14.30. Rentoutuneessa kehossa on oppiva mieli, rentoutusohjaaja Tarja Haapala.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 23.2. klo 19–21.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30 (ei 24.2.). Viherpuiston asukaspuistossa seuraavan kerran ma 28.2. klo 10.30.

Kirjepyhäkoulusta voi tiedustella Helena Fyhriltä, p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi.

Muuta Puhtia parisuhteeseen -parisuhdeperheleiri 19.–20.3. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Yhdessä tekemistä ja parityöskentelyä Parisuhteen palikoiden innoittamana Hanne ja Timo Laakkosen vetämänä. Lapsille omaa ohjelmaa aikuisten työskentelyjen ajan. Leirin hinta: 75 e / perhe ja 65 e / pari omin liinavaattein ja omin kyydein.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen viim. 28.2. Helena Fyhr p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi.

Kastettu Leo Olavi Lehto, Sara Alissa Tikkanen, Otto Juhani Moilanen.

Avioliittoon kuulutettu Marko Juhani Luomansuu ja Terhi Hannele Laaksonen.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Ungdomskväll fre 18.2 kl. 14–22 på Helsinggård, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 20.2 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Katila. Vanda västra diakoniförening bjuder på kyrkkaffe och håller årsmöte i Bagarstugan efter högmässan. Försäljning av Gemensamt Ansvar produkter.

Högmässa sö 20.2 kl. 12 i S:t Martins kapell, Fagerudd, Katila.

Larskören övar må 21.2 kl. 18 i S:t Lars kapell.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 22.2 kl. 13 i S:t Martins kapell.

Sjöskog diakonikrets ti 22.2 kl.

13 hos Ragnhild Åstrand.

Viandakören övar ti 22.2 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

Drop in i Bagarstugan ti 22.2 kl.

15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Missionskväll on 23.2 kl. 18.30 i S:t Martins kapell. Nepal – Världens tak. Utjämning 2011-temat presenteras med ord och bild. Servering.

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 24.2 kl. 13 i Håkansböle kyrka.

Har du visor min vän? Allsång på Folkhälsanhuset i Dickursby, inhiberad. Tyvärr måste vi inhibera allsången den 23.2. Vi ses sista onsdagen i mars.

Döpta Daniel Emil Henrik Simell.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs, p. 050 346 8358.

Asuntotyön diakoni Jari Hirvonen ke 23.2. klo 12 alkaen Korson kirkon ruokailussa, Merikotkantie 4.

Kehitysvammaistyö Nuortenilta pe 18.2. klo 18– 19.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

Kuurojentyö Viittomakielinen lähetyspiiri su 20.2. klo 14–16.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 22.2. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Näkövammaistyö Askartelua ke 23.2. klo 17–19.30 Inkun Ideapajassa, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset 22.2. ideapajaan. p. 09 872 1025.

Koti-ilta to 24.2. klo 17–19 Rauha Malkilla, Sateenkaari 4 H 16.

Perheneuvonta Treeniryhmä pariskunnille.

Perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa alkaa maaliskuussa treeniryhmä pariskunnille. Ryhmään kutsutaan neljä pariskuntaa, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ihmissuhdetaitojaan. Opettelemme ymmärtämään omaa ja toisen käyttäytymistä ja ajattelutapoja sekä tunneilmaisun merkityksiä. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin aamupäivällä seitsemän kertaa.

Vetäjinä toimivat perheneuvojat Irmeli Laitinen, Riitta Tapionsalo ja Lauri Anttila. Mikäli kiinnostuit, varaa haastatteluaika p. 09 830 6330. Lisätietoja Irmeli Laitinen p. 050 310 7849.

Samassa veneessä -parisuhdekurssi kokoontuu neljänä

keskiviikkona kahden viikon välein 2.3. alkaen klo 16.15–18.45 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5a A. Työmenetelminä ovat lyhyet alustukset, erilaiset tehtävät ja keskustelut oman parin kanssa ja ryhmässä. Ohjaajina perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330.

Eroryhmä keväällä 2011 perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Kokoontuminen maanantai-iltapäivisin yhteensä kymmenen kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Antila ja Paula Ruotsalainen, jotka tapaavat ilmoittautuneet ennen varsinaisen ryhmän aloittamista. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330 tai paula. ruotsalainen@evl.fi.

Päihdetyö Naistenryhmä ma 21.2. klo 17– 19 Tikkurilan Olotilassa (Vehkapolku). Päihdekuntoutujille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Vieraana diakoniapastori Lea Karhinen. Lisätietoja päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15 Tutustu pappiin aamukahvilla pe 25.2. klo 10–11.30. Pastori Heikki Leppä Tikkurilan seurakunnasta.

Nakkikeittoa myynnissä ke 23.2. klo 12 alkaen niin kauan kuin sitä riittää (2,5 €). Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.



koonnut Heli Kulmavuori

 jKr.

Pastoroidut käsityöt

Kuka kirjoittikaan lastenkirjan?

”MIKÄ TÄÄ OIKEIN ON?” oli erään Pappi puikoissa — Pastoroidut käsityöt -blogiin pistäytyneen ensimmäinen reaktio. Hetken kuluttua kävijä huomasi, että blogin takana onkin ”ihan mukava ihminen”.

Vierailija kertoi ensireaktioistaan myöhemmin blogin pitäjälle Outi Välimaa-Mustalahdelle, jota blogin herättämät ennakkoluulot hymyilyttävät.

— Blogini ei ole mikään julistuksen paikka, mutta toisaalta en myöskään peittele sitä, mi-

JAAKKO HEINIMÄKI tuntuu ehtivän joka paikkaan. Pappismies kirjoittaa kirjoja, kolumneja, luennoi ja kouluttaa ja hyppii lajityypistä ja kohdeyleisöstä sujuvasti toiseen. Nyt hän on jälleen kirjoittanut lastenkirjan.

Kirjapajan vuoden alussa julkaisema Millainen Jumala on näyttää ainakin päällisin puolin Heinimäen kirjalta. Kirjan selässä mainitaan vain Heinimäen nimi, kannessa kirjan nimen alla lukee ensin Heinimäen nimi.

Kannessa on myös pienellä tekstillä kaksi ranskalaista nimeä, jotka lukija helposti tulkitsee kuvittajiksi. Kirjan avattuaan lukija kuitenkin huomaa, että nimistä vain Barbara Nascimbeni on kuvittaja, toinen nimi Marie-Hélène Delval on alkuperäistekstin kirjoittaja. Onko siis niin, että Heinimäki on vain kirjan kääntäjä, mutta kirjaa markkinoidaan hänen nimellään?

Kirjapajan kustannuspäällikön Päivi Karrin mukaan Heinimäki on todellakin ranskaa taitavana kirjan kääntäjä, mutta myös vähän enemmän.

Papin pöksyt.

kä olen ja mihin uskon. Saatan esimerkiksi kertoa blogissa vaikutelmiani kyläkirkossa kuulemastani saarnasta, Outi linjaa.

Outi on 45-vuotias pinsiöläinen neljän lapsen äiti, joka on sairaseläkkeellä papin työstä sydänlihassairauden vuoksi. Bloginsa profiilissa hän mainitsee pitävänsä niin heviballadeista kuin körttivirsistäkin.

— Käsitöitä teen aina silloin, kun en pese pyykkiä tai ole koiran kanssa lenkillä, Outi kertoo.

Parhaillaan hänellä on tekeillä useampi ristipistotyö ja neule. Tiffanylasityö odottaa jatkamista, samoin nypläystyynyllä oleva keskeneräinen pitsi.

Outi ottaa aktiivisesti osaa käsityöbloggaajien haasteisiin ja käsityöaiheisten yllätyspakettien vaihtoihin. Oman bloginsa hän pisti pystyyn tartuttuaan haasteeseen, jossa tarkoituksena oli kuluttaa kuukauden aikana mahdollisimman paljon nurkista löytyviä jämälankoja.

Taannoin Outi osallistui tekemällään ristipistotilkulla tempaukseen, jossa naiset kasasivat lohtupeiton erään käsityöblogin pitäjälle tämän puolison poismenon vuoksi. Outi ei ole vielä tavannut peiton saajaa kasvotusten.

— Tapaamme luultavasti keväällä. Mutta vaikka en olekaan jutellut kasvotusten kaikkien blogiystävieni kanssa, koen silti tuntevani heidät.

”Rahaan liittyy suuri psykologinen paradoksi: kun lahjoitat rahaa sitä tarvitseville, tunnet itsesi rikkaaksi.”

pappipuikoissa.blogspot.com

Werner Tiki Kustenmacher ja Lothar J. Seiwert kirjassaan Vähemmän on enemmän elämässä (Otava 2010)

Tuomiopäivästä paratiisin puutarhaan

●

”Mies joutuu kiirastulen läpi kerran kulkemaan”

●

”Ehkä jostain kaidan polun voisin löytää uudestaan”

●

”Kun tuomion päivä tulee, kaikki synnit punnitaan, verellä ne puhtaaksi pestään, tulella ne poltetaan”

●

”Armoa ansaitse en”

●

”Se (rakkaus) on kuin löytäisi luvatun maan”

●

”Olet vastaus rukouksiini”

●

”Piinattu sieluparkani niin hiljaa vaikertaa”

●

”Kuka voi tuon kirouksen kahleet kirvoittaa”

●

”Kaikki vanhat synnit on pakko selvittää”

●

”Mä voisin koittaa rukoilla tai manata sen (lemmensairauden) pois”

●

”Meidät luotiin toisillemme, me tultiin toisiksemme, meidät viritettiin samaan jumalaiseen säveleen”

●

”Siihen riitti – – halleluja-liipasimen hipaisu”

●

”Ei syntiä eikä syntiinlankeemustakaan voi tuntea silloin kun rakastaa”

●

”Me ollaan uskovaisia, rakkauteen me uskotaan, se tie vie paratiisin puutarhaan”

Nurmio on kertonut, että hänen suvussaan on herännäisyyttä eli körttiläisyyttä, johon kuuluu ikivanha veisuuperinne. Se on näköjään jättänyt jälkensä.

.. Onnea, Väinö!

● ● ●

Väinö-nimi tulee Kalevalan sankarilta, ”tietäjä iänikuiselta” eli Väinämöiseltä. Sata vuotta sitten Väinö oli Suomen suosituin pojan nimi.

Välillä Väinöjä oli vähemmän. Kesän 1996 soitetuin laulu Suomessa oli kuitenkin J. Karjalaisen Missä se Väinö on? Sen jälkeen Väinöjä on taas ruvennut löytymään.

Viime vuonna nimettiin 316 poikaa Väinöksi.

E

Sanat hopeaa



kaa miettimistä ja toisen persoonan kunnioittamista.

Mutta yleensä meidän tapamme on höläyttää jotakin, melkein mitä tahansa.

Emme osaa myöskään käyttää sanoja ”en tiedä”.

Usein ne olisivat rehellisin vastaus, mutta pelkäämme myöntää tosiasiaa.

Raamatussa on paljon kehotuksia puheiden punnitsemiseen. Väitetty luontainen hiljaisuutemme ei ehkä olekaan suomalaisuudessa niin kovin huono puoli, ainakaan silloin kun se ei ole mykkyyttä vaan harkitsevuutta. Pelkuruuttakin se tosin voi olla: silloin, kun on sanomisen paikka, täytyy sanoa.

Mutta liika puhe muuttuu valkoiseksi kohinaksi ja menettää arvonsa. Hälyn keskeltä voi olla vaikea kuulla sitä, mikä on tärkeää.

Eila Jaatinen

Timo Saarinen

Vartin retriitti

nnen opetettiin, että vaikeneminen on kultaa ja että turhista sanoista joutuisi aikanaan tilille.

Meidän aikanamme korostetaan puhumisen tärkeyttä.

Kaikilta kysellään jatkuvasti, mitä mieltä kukakin on eri asioista, olipa kyseessä sitten mielipideasia tai ei. ”Missä sun mielestä sijaitsee Pohjanmaa?” -tyyppisiä kysymyksiä satelee milloin missäkin yhteydessä.

Mitä mieltä olet jääkiekkovalmentajasta, ajansiirrosta, joulusta, sukkahousuista tai murukahvista?

Puhetta mahtuu maailmaan. Viisas voi vaieta, jos kestää epäsosiaalisen leiman. Vaikeneminen ei ole ylimielisyyttä vaan harkintaa, tekisi mieli sanoa.

Sanat ovat kultaa silloin, kun ne ovat paikallaan ja niitä on harkittu. Ihmisen lohduttaminen, neuvominen, kommentointi, nuhtelu — kaikki ne vaativat tark-

Tuomari Nurmio on halleluja-tuulella.

Marek Sabogal

VOI TUOMARI NURMIO, minkä teit! 60-vuotispäiviesi aikoihin viime vuoden lopulla julkaisit levyllisen rakkauslauluja. Kauniita. Ja mitkä sanat!

Juice-vainaa taisi lauluteksteissään uskonnollisen symboliikan käytön. Eikä Nurmiokaan ole sitä kaihtanut. Mutta hänen uusimmalla, muun muassa suomiiskelmää, rokkia ja rautalankamusiikkia yhdistävällä Paratiisin puutarha -levyllään on uskonnollisia kielikuvia ehkä enemmän kuin koskaan.

Kappaleissa kuljetaan tuomiopäivän tuskasta epäilysten ja syyllisyydentunteiden kautta rakkauden puutarhaan. Matka etenee tähän malliin:

— Peruslähtökohta oli, että Heinimäki sai vapaat kädet muokata alkuperäistekstiä Suomen oloihin. Näin menetellään toisinaan ja tämän hengellisen lastenkirjan tapauksessa oli selvää, että käännöstyöhön tarvittiin joku suomalainen teologi, Karri perustelee.

Jaakko Heinimäen meriitteihin voi siis lisätä yhden lastenkirjan kirjoittamisen — ainakin melkein.