Lauri 2011 nro 5 (10 2)

VANTAAN

Katri Ylander tietää, että ujonakin pärjää ➤ 3

5

1..11

www.vantaanlauri.fi

Tyttökolmikko fanittaa Japania ➤7 Hyvä virsi lohduttaa ➤5 Äidit kirjallisuusterapiassa ➤6 Rukous on avoin linja ➤ 15

Ville Asikainen

Pieni poika

– valtava vastuu

➤ 8–9

Miksi tavarat tehdään tahallaan lyhytikäisiksi? Pääkirjoitus ➤ 2

Uutiset

Pääkirjoitus ..

Onko talouskasvulle vaihtoehtoa? oPiskeluAikAnA luin Rooman klubin kirjan Kasvun rajat. Siinä pohdittiin väestönkasvua, talouskasvua ja luonnonvarojen riittävyyttä. Ennuste öljyn loppumisesta muutamassa vuosikymmenessä ei pitänyt paikkaansa, mutta toisaalta nykyautot kuluttavat paljon vähemmän kuin autot vuonna 1972, jolloin kirjan ensimmäinen painos ilmestyi.

Loputon kasvu rajallisella maapallolla tuntuu edelleen mahdottomalta yhtälöltä, vaikka totta on, että tieteen avulla on saatu aikaan ratkaisuja, jotka ainakin venyttävät maapallon rajoja.

Silti luonnonvarat ja luonnon kestokyky ovat rajalliset.



Pitäjän kirkon hautausmaalle tarvitaan kymmenen kausityöntekijää.

Takaisin omaan työvoimaan Työvoiman tarve Vantaan seurakuntien kirkkopihoilla ja hautausmailla on kasvanut. Vastoin yleistä trendiä seurakunnat siirtyivät viime vuonna ulkoistuksesta oman työvoiman käyttöön Pitäjän kirkon hautausmaalla ja kirkkopihalla. Sitä ennen Pitäjän kirkon hautausmaan ja piha-alueiden hoito oli yksityisen yrityksen vastuulla 35 vuoden ajan.

Päätökseen vaikuttivat muun muassa taloudelliset syyt, sillä urakkahinnat olivat nousseet useana vuonna peräkkäin.

— Pitäjän kirkon hautausmaa oli kokoluokassaan Suomessa ainoa, jolla käytettiin

hautausmailla kun vaatii myös kykyä kohdata surevia omaisia, Minna Aho selvittää.

Tavoiteltuja säästöjä ei ole kuitenkaan vielä syntynyt, sillä viime vuosi oli hautausmaan ja kirkkopihojen hoidon kannalta vaativa. Kesä oli kuuma ja kuiva, ja kun kastelujärjestelmää jouduttiin kesällä korjaamaan, kukkien kastelu jouduttiin hoitamaan käsityönä ja työntekijät tekivät toisinaan pitkiä työpäiviä.

Tämän lisäksi Pitäjän kirkon alueella lisätyötä teetti uuden siunauskappelin ympäristön laittaminen kuntoon.

ulkopuolista työvoimaa, Minna Aho kertoo.

Oman työvoimaan siirtymisen myötä seurakunnat pystyivät tarjoamaan Pitäjän kirkon hautausmaalla työtä kolmelle kausityönjohtajalle, neljälle puutarhurille ja kymmenelle kausityöntekijöille, joiden työsuhteet olivat 1– kuukauden pituisia.

Ei vielä suuria säästöjä Oman työvoiman käyttöön siirtyminen on ollut pääosin onnistunut päätös.

— Nyt työvoimaa voidaan käyttää joustavammin ja asiakaspalvelu on parantunut, työ

Hanna Antila

Yhteisöllisyys houkuttelee kirkkoon Aurinkorannikolla

Y

hteisöllisyys ja elämyksellisyys ovat suomalaisten tärkeimmät syyt tulla kirkkoon Espanjassa. Teologian tohtori Heikki Mäkeläinen on tutkinut suomalaisten osallistumista luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyöhön Espanjassa. Tutkimuksen mukaan Espanjassa pysyvästi asuvien suomalaisten ja talviasukkaiden seurakuntayhteys on usein tiiviimpi kuin Suomessa asuvien. Kirkkoon houkuttelee se, että seurakunnat ovat pieniä ja niissä voi kokea yhteisöllisyyttä ja jakaa koti-ikävän tunteita.

Suomesta kotoisin oleville tarkoitetut jumalanpalvelukset pidetään usein roomalaiskatolisissa kirkoissa. Jumalanpalveluksissa käyvät ovat yleensä keski-ikäisiä tai eläkeläisiä, puolet kävijöistä on 5–4-vuotiaita. Mie-

●

●

hiä osallistujista on 41 prosenttia, mikä on suurempi osuus kuin Suomessa. Kyselytutkimus toteutettiin Manner-Espanjassa syyskaudella 2009 ja Kanarian saarilla keväällä 2010. Lisäksi haastateltiin ihmisiä Aurinkorannikolla ja Puerto de la Cruzissa.

Espanjan Aurinkorannikolla elää talvisin noin 20 000 suomalaista ja Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on ollut toimintaa siellä jo yli 25 vuoden ajan. Viime vuonna Espanjassa työskenteli kaksi kokoaikaista suomalaista pappia ja osan vuotta kuusi osa-aikaista pappia ja neljä kanttoria.

Suomalaiset kokoontuvat Espanjassa myös paikallisissa kirkoissa.

VAntAAn kouluissA jA PäiVäkoDeissA saa taas laktoositonta maitojuomaa vanhempien luvalla, ilman lääkärintodistusta. Viime syksynä laktoosittoman maitojuoman tarjoilusta luovuttiin säästösyistä, mikä kiukustutti monet lasten vanhemmat Vantaalla. Niinpä tilakeskuksen lautakunta päätti 7. helmikuuta siirtyä takaisin vanhaan käytäntöön. Laktoosittoman maitojuoman tarjoamisesta aiheutuu kaupungille yli 115 000 euron vuosikustannukset.

VeRkkoon on luotu PAlVelu, jossa voi kunnioittaa läheisen muistoa, välittää osanottonsa tai sytyttää kynttilän toisen muistoksi. Muistopaikka.fi-palvelussa voi myös kutsua läheiset hautajaisiin ja jakaa muistoja. Sivuille on mahdollista liittää myös karttalinkki vaikka hautajaispaikkaan. Muistopaikan voi perustaa yksityisenä tai julkisena. Palvelu on syntynyt yksityisten verkkoharrastajien parissa ja Espoon

Maito ja terveys ry

kokonAAn toinen juttu on, miten realistinen tämän jopa niin sanotun kestävän kehityksen hylkäävän liikkeen tarjoama vaihtoehto on. Kykeneekö keskenään kilpaileva ihmiskunta siirtymään maailmaan, joka perustuu epäitsekkyyteen, työn jakamiseen, paikalliseen tuotantoon, ekologisuuteen ja rajoitettuun markkinatalouteen? Se vaatisi melkoisen asennemuutoksen. Meidän pitäisi Latouchen mukaan muuttua saalistajista maapallon puutarhanhoitajiksi.

K

esätyöntekijöiden haku Vantaan seurakuntiin on meneillään. Tarjolla on töitä jo valmistuneille puutarhureille ja kausityönjohtajille sekä kausityöntekijöille, joiden ei tarvitse olla puutarha-alan ammattilaisia.

Kausityöntekijöitä tarvitaan hoitamaan hautausmaiden ja kirkkopihojen viheralueita ja sopimushautoja Pitäjän kirkolla, Hämeenkylässä, Korsossa, Ruskeasannassa sekä Honkanummella. Lisätietoa kesätöistä sekä hakulomake ovat seurakuntien verkkosivuilla osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/tyopaikkoja. Puutarhureiden työpaikoista on tietoa myös työvoimahallinnon Mol.fi-sivuilla.

— Muiden kausityöntekijöiden paikoista ei ole tänä vuonna ilmoitettu Mol.fi-sivustolla, sillä viime vuonnakin hakemuksia tuli yli 300, vaikka emme kauheasti mainostaneet, hautaustoimen päällikkö Minna Aho perustelee.

Koska ensimmäiset kausityönjohtajat aloittavat jo maaliskuun lopulla, heidän hakuaikansa päättyi 4. helmikuuta. Puutarhureiden hakuaika päättyy 18. helmikuuta ja kausityöntekijöiden 25. helmikuuta.

Vantaan seurakunnat tarjoavat työtä neljälle kausityönjohtajalle, kymmenelle puutarhurille ja 1 kausityöntekijälle. Nuoret ovat pääsääntöisesti kesä–heinäkuun töissä, mutta osa voi aloittaa jo toukokuussa ja jatkaa elokuun loppuun asti.

Keijo Lotvonen/Rodeo

täMän ihMiskunnAn kohtalonkysymyksen miettiminen ei kuitenkaan ole maailman johtajien listalla kärkipäässä, sillä huomion vievät akuutit kriisit politiikassa ja taloudessa. Tavallisten ihmistenkin huoli ympäristöstä vähenee kummasti, kun talouskasvu yskii ja työttömyys lisääntyy tai ekologia alkaa vaikuttaa omaan kukkaroon.

Kun päättäjien perspektiivi ulottuu lähinnä seuraaviin vaaleihin, jää maapallon kantokyvyn pohtiminen tiedemiehille, toisinajattelijoille ja vaihtoehtoliikkeille. Yksi viimemainituista on degrowth-liike, joka on kehittänyt kasvuttoman yhteiskunnan mallin.

Luin liikkeen keulahahmon, ranskalaisen taloustieteilijän Serge Latouchen pamfletin Jäähyväiset kasvulle. Latouchen analyysin mukaan mainonta luo yhä lisää tarpeita kuluttaa, luotot antavat siihen ennennäkemättömät mahdollisuudet ja tämän seurauksena teemme lisää tuotteita, joiden ei ole tarkoituskaan kestää. Liian kestävät tuotteet nimittäin pysäyttävät kasvun. Tämä ihmiskunnan rikkaimman osan lainarahalla ylläpitämä elämänmalli nielee luonnonvaroja, tuottaa jätteitä ja uuvuttaa meidät.

Kasvu ei kuitenkaan enää tuo onnea, sitä mitä varsinaisesti kaipaamme.

Hautausmaille etsitään kesätyöntekijöitä Hans von Schantz

Pauli Juusela päätoimittaja

seurakunnat on ottanut sen osaksi verkkopalveluitaan. ●

●

Kouluissa saa taas laktoositonta maitojuomaa.

sosiAAli - jA teRVeysPAlVeluihin upposi viime vuonna arvioitua vähemmän rahaa Vantaalla. Vuoteen 2009 verrattuna menot nousivat vain 2,2 prosenttia, sillä toimintaa on tehostettu kaupungin eri yksiköissä. Taantuman taittumisen vuoksi toimeentulotukea maksettiin edellisvuotta vähemmän. Taloutta tasapainotti myös erikoissairaanhoidon menojen ennakoitua pienemmäksi jäänyt kasvu.

PAtotien PäiVäkoti Myyrmäessä on saanut Vihreän lipun tunnustukseksi ympäristökasvatustyöstään. Päiväkodissa on muun muassa kehitetty kierrätystä, tutustuttu lähiluontoon ja vähennetty energiankulutusta. Tunnus myönnettiin päiväkodille nyt jo kolmannen kerran.

Vihreä Lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Synnytystuskia eGyPtissä olen nauttinut sukeltamisesta Punaisessameressä: ikään kuin olisi äärettömässä kirjavien kalojen täyttämässä akvaariossa. Joulukuussa vedenpinnan alaisen todellisuuden repi riekaleiksi pari häiriintynyttä haita ja Kairon peittää nyt väkivallan ja kaaoksen synkkä savu.

Tunisiasta pitkin arabimaita levinnyt mellakoiden ja kansannousujen sarja herättää huolta: näemmekö uusia sotilashallituksia, aitoa demokratiaa vai nousevaa islamismia?

Kun dominoefekti alkoi, Euroopassa ei ymmärretty, mitä oli tapahtumassa. Ranskan ulkoministeri Michele Alliot-Marie ilmoitti, että he voisivat tarjota Tunisialle koulutusta joukkojenhallinnassa, lisäksi Ranska oli lähettämässä lastin kyynelkaasukranaatteja. niin kutsuttu länsi on sietänyt ja usein tukenut yksinvaltiaiksi juuttuneita tyranneja pitäen näitä tarpeellisena muurina islamismia vastaan.

Koska kansa voisi valita väärin, on parempi, ettei sen anneta valita.

Samoin Etelä-Afrikan rotusorto- eli apartheid-hallintoa puolustettiin sillä, että ”mustat eivät ole kypsiä hallitsemaan”. Historiassa samanlaisilla tympeillä perusteilla on puolustettu orjuutta ja naisten alistettua asemaa.

Katri Ylander uskoo, että lähes kaikki ovat omalla tavallaan ujoja, toiset vain peittävät sen paremmin kuin toiset.

Omana itsenään

Katri Ylander toivoo, että nuoret idolit saisivat tehdä virheitäkin.

R

eilu vuosi sitten Katri Ylanderista alkoi tuntua siltä, että tauko olisi paikallaan. Idolsista tunnetuksi tullut Katri oli tehnyt uraa laulajana neljä vuotta vuotta, keikkaillut ahkerasti ja tehnyt kolme levyä.

— Tuli sellainen olo, että kaipasin jotakin muuta sisältöä elämääni ja halusin taukoa musiikkimaailmasta. Kävin ensin vähän reissaamassa ulkomailla ja aloin tehdä osa-aikatyötä kahvilassa, Katri kertoo.

Viime kesästä lähtien Katri on tehnyt hiljalleen uusia kappaleita kitaristinsa kanssa.

Melodiat alkavat olla kunnossa ja kappaleista on tehty demot, mutta sanoitukset ovat toistaiseksi olleet ”höpöhöpösanoituksia”, joten seuraavaa levyä saadaan vielä odottaa.

— En tiedä, olenko saanut taukoa pitäessäni mitään suuria valaistumisia, mutta ajattelen niin, että ei minun tarvitsekaan tarkasti tietää, mitä haluan uraltani, se on ihan normaalia. Sen kuitenkin tiedän, mistä nautin, ja menen sitä kohti.

Palauteryöpyn keskellä Helmikuun alussa televisiossa alkoi taas uusi Idols, jossa laulajaksi tahtovat astelevat tuo-

mariston ja tv-katsojien eteen aivan kuten Katrikin vuonna 2005. Katrin omat muistot kilpailusta ovat ristiriitaisia. Julkisuus ja palaute ovat tärkeä osa laulajan työtä, mutta silti tuntui oudolta, että sadoilla tuhansilla suomalaisilla oli yhtäkkiä mielipide 19-vuotiaan tarjoilijan laulutaidosta, persoonasta ja ulkonäöstä.

— En ollut saanut palautetta aikaisemmin.

Rakentava palaute on aina tervetullutta, mutta siinä tuli paljon muutakin.

Televisionkatsojille välittyvät tilanteet kilpailusta ovat aitoja, mutta katsojien kannattaa muistaa, että tv-ruudun välityksellä syntyvä mielikuva ihmisestä ei ole koko totuus.

— Siinä tehdään tv-ohjelmaa ja ihmisistä korostetaan tiettyjä puolia. Minä olin se ohjelman kiltti tyttö, Katri toteaa.

Ei paineita levy-yhtiöstä Nyt jälkeenpäin Idols-kilpailijoiden nuori ikä on alkanut hirvittää Katria. Hän toivoo ihmisten suhtautuvan nuoriin kilpailijoihin armeliaasti: on normaalia, että nuori hakee itseään, kokeilee eri juttuja, mokailee ja epäröi. Muiden odotuksia Katri on miettinyt itsekin, esimerkiksi nyt taukoa pitäessään.

— Minulla on pieni, mutta aktiivinen fanijoukko. Olen ajatellut, että en haluaisi tuottaa heille pettymyksiä, mutta sehän on hirveää, jos tekee jotakin vain täyttääkseen toisten odotukset.

Toisaalta Idols on Katrin mielestä mieletön mahdollisuus.

Television kykykilpailusta ponnistavia esiintyjiä on usein moitittu kaupallisiksi ja väitetty, että kappalevalinnat ja hiustenvärinkin sanelevat levy-yhtiöpomot. Katri tiedostaa kaupalliset paineet ja tietää, ettei laulajalla välttämättä ole mahdollisuutta kaikkiin musiikillisiin kokeiluihin, mutta hän kokee, että on saanut olla oma itsensä.

Toisaalta Katri on kulkenut monia muita helpomman tien, sillä hänellä ei ollut niin tarkkaa näkemystä omasta musiikillisesta tyylistä kuin joillakin muilla. Niinpä hän on ottanut mielellään vastaan esimerkiksi toisten tekemiä kappaleita.

Ujonakin pärjää Vuodet laulajana eivät ole Katrin mielestä muuttaneet hänen persoonansa juurikaan, vaikka iän myötä ihminen toki aina vähän kypsyykin.

— Ei työ ole muuttanut minua, vaikka jossain vaiheessa julkisuus ahdisti ja olin ehkä hieman varautuneempi. Onneksi olen saanut olla aika rauhassa.

Katri on mielestään yhä ujo ja hieman erakko, mutta sinut sen kanssa.

— Musiikkimaailmassa pärjää ujonakin, tärkeintä on olla aito ja välittää tunteita.

— Luulen, että lähes kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan ujoja. Jotkut jännittävät ihan tavallisia sosiaalisia tilanteita, jotkut jotakin muuta. Monet yrittivät peittää ujouttaan jotenkin, vaikkapa heittäytymällä jonkinlaiseen hauskuuttajan rooliin.

K atri Y lander laulaa popmessussa su 13.2. klo 18 Tikkurilan kirkossa.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Hanna Antila

APARtheiD -hAllinnon loppumetreillä 1989 olin Kapkaupungissa osallistumassa kristittyjen ja muslimien yhteiseen rauhanrukoukseen. Tilaisuus keskeytyi, kun raskaasti aseistautuneet turvallisuusjoukot piirittivät kirkon vesitykkeineen ja sulkivat pääoven. Arkkipiispa Desmond Tutu ja muslimijohtaja Fared Esack astuivat sivuovista ensimmäisinä asettuen vesitykkien linjalle, jotta ihmiset pääsivät turvallisesti ulos.

Esack on kiinnostava hahmo: islamilaisen vapautuksen teologian kehittäjä, josta tuli uuden Etelä-Afrikan ensimmäinen tasa-arvovaltuutettu, Pakistanissa islamia ja Britanniassa teologiaa opiskellut imaami ja kirjailija, suorapuheinen aktivisti ja arvostettu luennoitsija.

Kun kyynelkaasu ja luodit lentävät Kairossa, mietin Esackia ja mitä hän sanoisi. Luultavasti hän puhuisi uskontojen tehtävästä taistella oikeudenmukaisuuden puolesta, velvollisuudesta haastaa epäoikeudenmukaiset rakenteet. Että niin kristityn kuin musliminkin on astuttava marginaaleissa olevien rinnalle. Rauhantekijöiksi.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja



Pisteitä

Ota kantaa

Hämeenkylän kirkossa oli nuorten messu keskiviikkona 2.2.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mikä teki messusta nuorten messun?

Leimataanko ihmisiä?

Markku Mattila

Iida Palomäki, 

Lauri Vanonen, 

Tiina Huhtala, 

Mikä sai sinut tulemaan messuun?

— Käyn isokoulussa, ja olisin voinut tulla sen ryhmän mukana messuun. Tulin kuitenkin päivärippikouluryhmän kanssa. Se aloitti tänään, ja olen siinä isosena. Olen kyllä muutenkin käynyt nuorten messussa melkein joka kerta viime talvesta asti.

Mikä teki messusta nuorten messun?

— Messussa ei laulettu virsikirjasta vaan veisukirjasta. Messun ensimmäinen laulu Väsyneet maan oli oma konfirmaatiolauluni. Messussa oli esillä nuorille läheisiä aiheita, ja papit ja muutkin työntekijät olivat nuorekkaita.

Pisteillä –, millainen olo messusta jäi?

— Annan 5 pistettä hyvälle kokonaisuudelle. Laulut ja muut aiheet liittyivät hyvin toisiinsa.

Mikä sai sinut tulemaan messuun?

— Olen isokoulutuksessa ja tämä messu kuuluu sen ohjelmaan.

Kävin oman rippikouluni viime kesänä Savonlinnassa. Olen ollut koulussa tukioppilaana, ja ajattelin, että voisin ihan hyvin alkaa myös isoseksi.

Mikä teki messusta nuorten messun?

— Tulevat isoset olivat valmistelleet osan messun puheista.

Nuorten messu on tavallista messua lyhyempi. Musiikkina on tuttuja ja helppoja biisejä Nuoren seurakunnan veisukirjasta. Messusta jäi mieleeni etenkin synnintunnustus.

Siinä pyydettiin anteeksi kaikkea väärää, mitä on sanonut ja tehnyt.

Pisteillä –, millainen olo messusta jäi?

— Annan 4+ pistettä hyvälle kokonaisuudelle ja etenkin musiikille.

Miten nuorten messu liittyy nuorisotyönohjaajan työhösi?

— Hämeenkylän kirkolla on ollut nuorten messu joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona vaikka kuinka kauan. Se yhdistää eri ikäisiä nuoria ja nuorityöntekijöitä.

— Viime syksystä alkaen ovat isokoulutuksen nuoret valmistelleet nuorten messuun synnintunnustuksen, esirukouksen ja usein myös saarnanäytelmän. Me nuorisotyöntekijät olemme auttaneet valmisteluissa.

Mikä teki messusta nuorten messun?

— Nuorten messua pääsevät nuoret itse tekemään, se on toiminnallisempi ja sen toteuttaminen on vapaampaa kuin sunnuntaimessun. Jos nuorten messussa jokin asia menee joskus hassusti, niin sitten menee.

Pisteillä –, millainen olo messusta jäi?

— Annan 5– hyvälle messulle ja rauhalliselle tunnelmalle.

Ulla­Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Helsinkiläis-vantaalainen

Asuin parikymppiseksi Helsingin Tapanilassa. Lapsuudenperheeseeni kuuluivat äiti, isä ja isoveljeni. Pihapiirissä asui isoäitini ja hänen kotinsa alakerrassa alivuokralaisperhe. Kerran karkasin parhaan kaverini kanssa laulamaan Tapanilan lihakauppaan.

Saimme palkaksi makkaraa. Se oli ensimmäinen keikkani.



Aikuistuttuani pyrähdin Munkkiniemessä, Matinkylässä ja Järvenpäässä. Sitten asetuin Siltamäkeen.

Esikoisen synnyttyä kiersin asuntoesittelyjä. Kun ajoin tyttäreni kanssa Itä-Hakkilaan, koin tulleeni satumaahan. Tiesin heti haluavani tämän kodin. Täällä asumme edelleen nyt 10-vuotiaan tyttäreni, 8-vuotiaan poikani ja yrittäjämieheni kanssa.

Yksi ääni

Oletko käynyt psykoterapian?

Teen pro gradu -tutkielmaa hengellisyyden merkityksen kokemisesta psykoterapiassa. Tutkielmani kuuluu sielunhoidon alaan ja valmistuu Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian osastolta.

Toivon, että sinä voisit auttaa minua tutkimusaineiston saamisessa. Kirjoita kokemuksistasi psykoterapiassa hengellisten kysymysten käsittelyn osalta.

Liitä kirjoitukseesi taustatietosi: ikä, sukupuoli, psykoterapian kesto ja ajankohta sekä se, mitä psykoterapiasuuntausta terapiasi edusti. Kuvaile myös uskonnollista taustaasi ja tämän hetken uskonnollisuuttasi.

Pohdi sitten tutkimuksen aihepiiriä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Millaisia hengellisiä kysymyksiä psykoterapiassasi käsiteltiin? Millaisia ajatuksia hengellisten kysymysten käsittely sinussa herätti? Kuinka merkityksellisenä terapiaprosessiasi ja itseäsi ajatellen koit hengellisten kysymysten käsittelemisen?

Jos olet käytettävissä mahdolliseen haastatteluun myöhemmin tai haluat osallistua arvontaan, voit jättää yhteystietosi. Kaikkien kirjoitelman ja yhteystietonsa lähettäneiden kesken arvotaan yksi TallinkSiljan 1–4 hengen risteilylahjakortti. Kaikki kirjoitukset käsitellään luottamuksellisesti eikä henkilöllisyytesi paljastu missään tutkimuksen vaiheessa.

Kirjoitelman voit lähettää sähköpostitse tai postitse 25.2. mennessä osoitteeseen sini.vihavainen@helsinki.fi tai Sini Vihavainen, Teologinen tiedekunta, Käytännöllisen teologian osasto, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto.

Sini Vihavainen

Meiju Suvas, 52, viihtyy Itä-Hakkilan kodissaan.

 %

Vantaan Lauri -lehdestä huomasin, että Hakunilan kirkolla kokoontuu ryhmä pienituloisille yksinhuoltajille ja Tikkurilan kirkolla ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille.

Herää kysymys, kuinka pienituloinen tai vähävarainen pitää olla, että kuuluu joukkoon? Ja kuka mittaa yksinäisyyden? Ehkä on hyvä, että asioista puhutaan niin kuin ne on, mutta vähän leimaavalta tuntuu.

Mikähän mahtaisi olla hyvä tapa kertoa, keitä halutaan tavoittaa? Ehkäpä salaperäiset Matalan kynnyksen maanantai Hakunilan kirkolla tai Yläovi auki aikuisille Rekolan kirkolla on tarkoitettu samantapaisille ihmisille, mutta se pitää vain jotenkin arvata.

 % Sammattilainen

Kesät vietän yleensä Sammatissa. Mökillä ruokimme yhdessä rannan kaloja, emme kalasta. Lapseni sanovat, että ”kala on kaveri, ei sapuska”.

Professori murtaa myyttejä Kansankirkko on menneenä syksynä paljastanut syvän alennustilansa. Tähän sen on johtanut liberaaliteologia tekemällä Raamatusta myyttisen kirjan. Liberaaliteologia on Troijan hevonen, joka on salakavalasti auttanut kirkon viholliset valtaan kirkossa. Se on ytimennäivertäjänä tuhonnut kirkon sisältäpäin. Se on syönyt pappien eväät.

Kenelläkään ei ole ollut rohkeutta asettua tätä Goljatia vastaan, esiintyyhän se kaikkitietävän tieteen nimissä. Nyt on ilmestynyt Daavid, professori Tapio Puolimatka, joka julistaa sodan tieteen ideologista väärinkäyttöä vastaan. Puolimatka syyttää tiedemiehiä näennäistieteestä ja hyökkää nykytiedettä vastaan sen omilla aseilla.

Tieteellä on epäluotettavat tutkimusmetodit, jotka taas johtavat vääriin johtopäätöksiin. Ei ole olemassa mitään arvovapaata ja neutraalia tiedettä. Tiede on ateistista, agnostista tai sitten teististä. Ateismi ja agnostisismi ovat seurausta Jumalaa koskevan tiedon torjumisesta piilotajuntaan. Samalla ihminen suostuu elämään itsepetoksessa.

Puolimatka ei lainkaan yhdy ajatukseen, että tiede olisi kumonnut uskonnon. Päinvastoin hän todistelee, että oikea tiede lähtee Raamatun pohjalta. Hänen tekstinsä on puhtaimmillaan uskon puolustusta. Kaikki todellinen tiede kulkee Jumalan, Raamatun ja Kristuksen kautta.

Oikeaan tieteen harjoittamiseen päästään ainoastaan itsekritiikin avulla. Tähän taas kuuluu olennaisesti itsensä tunteminen, joka taas on kytketty saumattomasti Jumalan tuntemiseen.

Ihmisen suhde Jumalaan on kaksitahoinen. Häneen on sisäänrakennettuna sekä kaipaus Jumalan puoleen että Jumalan karttaminen. Edellinen johtuu siitä, että ihminen on Jumalan kuvaksi luotu ja Jumalasta lähtöisin. Jälkimmäinen on seurausta ihmisen syntisyydestä ja siitä johtuvasta syyllisyydentunnosta.

Väinö Hotti Kaavi

Mene ja näe hyvä elokuva Jos lukee vain Vantaan Laurissa 3.2. ilmestyneen jutun Xavier Beauvoisin Jumalista ja ihmisistä -elokuvasta, miettii lähteäkö elokuviin pitkästymään ja haukottelemaan ja jopa kiusaantumaan verkkaisuudesta.

Onnekseni näin tämän elokuvan. En haukotellut, saati sitten pitkästynyt kertaakaan, vaan intensiivisesti ja herpaantumatta seurasin koko tarinan alusta loppuun.

Koskettavimpia kohtauksia oli se, kun luostarin johtaja taltutti väkivaltaiset sissit määrätietoisesti rauhanomaisin keinoin. Tuli hiljaisuus, pysähdys ja odotus. Ja sissijohtaja kuultuaan, että nyt on kristittyjen suuri juhlapäivä ojensi kätensä ja toivotti hyvää joulua.

Tai kohtaus, jossa kamera kuvaa jokaisen munkin kasvoja, kun he ovat pitkän harkinnan jälkeen päättäneet jäädä oman henkensäkin uhalla kylään, jonne he tuntevat kuuluvansa. Taustalla soi Tšaikovskin Joutsenlampi ja katsoja aistii voimakkaan yhteenkuuluvuuden ja onnen tunteen munkkien välillä.

Kirkko ja kaupunki -lehti antoi samalle elokuvalle tilaa koko aukeaman kehuen sitä kristilliseksi elokuvaksi, joka kannattaa ehdottomasti nähdä.

Vantaan Lauri huomioi tämän elokuvan kiusaannuttavalla vitsillä takasivullaan.

Maisa Kumpulainen

Kesytetyt virret Virsiä uudistettaessa Jumala on pienentynyt ja helvetti lähes kadonnut.

L

iisa Enwaldilla on ollut lapsuudestaan lähtien läheinen suhde virsiin. Äiti ja sijaiskanttorina toiminut ukki soittivat ja lauloivat niitä kotona ja Enwald itse opetteli soittamaan pianoa koraalikirjasta. Kun linja-automatkalla tuli paha olo, virsien veisaa-

minen auttoi.

— Virret ovat pysyneet tärkeinä läpi elämän, vaikka muuten suhteeni uskontoon on heitellyt. Nykyisin harrastan kirkkolaulua ja olen kiinnostunut virsistä runoutena.

Enwald on ammatiltaan kirjallisuudentutkija, ja yhdessä kollegansa Tuula Hökän kanssa hän on toimittanut kirjan Virren virtaa (Kansanvalistusseura 2010). Kirjan artikkeleissaan Enwald käsittelee muun muassa virsien taivas- ja helvettinäkyjä ja virsirunojen uudistamista.

Hän on käynyt läpi uusimman, vuoden 198 virsikirjan kokonaan ja lukenut sen rinnalla vuoden 101 virsikirjaa. Joidenkin virsien historiaa ja muuttumista hän on jäljittänyt virsikirjasta toiseen.

Silmiinpistävin muutos on ulkoinen: virret ovat aikojen saatossa selvästi lyhentyneet. 20–30-säkeistöinen virsi ei entisaikaan ollut mikään harvinaisuus.

— Mutta silloin saarnakin saattoi

Pitkäikäisimmät virsitekstit ovat yleensä niitä, joihin on helppo samastua.

kestää tunnin. Ihmiset malttoivat viipyä näiden asioiden äärellä kauemmin.

Nykyisen virsikirjan vanhin virsi on 320, joka on peräisin 300-luvulta. Sen vanhaan hymniin pohjautuva teksti on Lutherin tekemä, Agricolan suomentama ja Jaakko Finnon muokkaama ja julkaistiin jo ensimmäisessä suomalaisessa virsikirjassa vuonna 1583. Uusimmat virret ovat 1980-luvulta.

— Vanhaa kerrostumaa virsikirjassa ovat yleensä kirkkovuoden suurten juhlien virret, kiitosvirret ja kuolemaa ja iankaikkisuutta käsittelevät virret, Enwald toteaa.

Hyvä virsiruno on Liisa Enwaldin mielestä selkeä, kieleltään ja riimittelyltään luonteva, mieleenjäävä, iskevä — ja tietysti laulettava. Mutta jotakin muutakin tarvitaan, jotta virsi kestäisi sukupolvesta toiseen.

— Pitkäikäisimmät virsitekstit ovat yleensä niitä, joiden rukoilija-minään on helppo samastua. Niissä käsitellään perimmäisiä kysymyksiä ja ihmiset kokevat saavansa niistä lohtua. Jotkut virret kulkevat suvuissa. Mitä useammin niitä veisataan, sitä paremmin ne opitaan ja muistetaan ja sitä enemmän niitä taas käytetään.

Virsirunoissa näkyy Enwaldin mukaan maailman muuttuminen. Sodat, nälänhätä ja kulkutaudit puuttuvat uusista tai uudistetuista virsistä. 1800-luvun lopun virsissä oli esillä kansallisuusaate, uusissa virsissä näkyy esimerkiksi työelämä ja maantieteellisten rajojen kaatuminen.

— Uusissa virsissä painotetaan yhteisöllisyyttä ja eettisyyttä, mutta usein ilman kovin selvää kristinuskon sanomaa. Me-henki

Mutkia on oiottu ja jylhät vuoristot latistettu tasangoiksi ulottuu laajemmalle kuin kristittyjen yhteisöön, Enwald toteaa.

Hän huomasi myös, että teologiset vastakohdat, esimerkiksi helvetti ja taivas tai synti ja pelastus, ovat virsisanoituksissa lieventyneet tai jääneet kokonaan pois. Eikä synnistä muutenkaan kovin paljon puhuta.

— Minulle jäi sellainen vaikutelma, että mutkia on oiottu ja jylhät vuoristot latistettu tasangoiksi, Enwald tiivistää.

Hän puhuukin virsien kesyyntymisestä.

— Nykyvirsikirjassa helvetti ei ole kasvatuksen eikä pelottelun väline. Edes sanaa ”helvetti” ei juuri löydy. Parissa kohtaa se mainitaan, mutta muu-

ten käytetään kiertoilmauksia kuten ”iäinen vaiva”. Taivas ei onneksi ole kadonnut mihinkään. Siitä on paljon virsiä ja virsien loppuhuipennuksia.

Vanhojen virsien tuomion Jumalan on syrjäyttänyt armahtava Jumala.

— Jumala on arkistunut ja pienentynyt, Jeesus kuvataan ihmisenä. Mihin katosi Jumalan kaikkivaltius, voima ja kirkkaus, joka vanhoissa virsissä tulee esiin?

Jumalakuvan muutosta havainnollistaa Enwaldin löytämä esimerkki siitä, kuinka kielikuvaa ”Herran käsi” käytetään. Uudessa virsikirjassa todetaan Anna-Mari Kaskisen sanoin: ”Herra, kädelläsi asua mä saan, turvallisin käsi päällä maan.” Vielä edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa kuvataan aivan toisenlaista kättä: ”On Herran käsi ankara, se painaa meitä raskaana, ei sääli eikä säästä.”

— Osaksi tähän voi olla syynä se, että uuteen kirjaan haluttiin lapsille tarkoitettuja virsiä. Niihin sopii pieni, hellä Jumala.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut: sovinnainen perhekäsitys. Enwaldin mukaan myös uudempien virsien perhe on isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe. Hänen mielestään mikään ei estäisi käsittelemästä virsissä erilaisia elämäntilanteita, mutta sinkkuvirsiä ei virsikirjassa ole ja samaa sukupuolta olevien parisuhteet taitavat olla vielä tabu.

Uusi virsikirja täyttää tänä vuonna 25 vuotta, joten kovin uusi se ei enää ole. Silti jotkut eivät ole vieläkään sitä hyväksyneet ja toiset taas pitävät sitä jo vanhentuneena.

— Muutos kuuluu käyttörunouteen, jota virretkin ovat. Toisaalta virsiuudistukset tulevat aina vähän jälkijunassa maailman muuttumiseen nähden. Lisäksi virret ovat jo luonnostaankin vähän takakenossa: konservatiivisuus kuuluu niiden olemukseen, eikä uudistus saisi olla itsetarkoitus, Liisa Enwald pohtii.

— Virret ovat perinteen kannattelema laji ja ne itse kannattelevat perinnettä.

Yksi virsien kannattelema perinne on hengellinen kieli.

— Perinteisen kielen oheen kaivataan tietysti jatkuvasti uudempia ilmaisuja. Virsiuudistuksessa karsittiin paljon kaanaankielisiksi koettuja sanoja ja sanontoja, mutta on niitä vielä jäljelläkin: vaikkapa sielu, laupeus, virvoittaa, kirvoittaa, kilvoitella, Karitsa, armon aurinko ja armon kaste. Tällaiset saisivatkin säilyä, ei niitä pysty millään korvaamaan, Enwald sanoo.

Hän lisää, että silloin kun käsitellään perimmäisiä kysymyksiä virsi on ajaton.

— Syyllisyyden, katoavuuden ja kuoleman äärellä ei ole perinteisyyden ja ajankohtaisuuden vastakohtaa. Näissä tilanteissa hyvä virsiruno puhuttelee ja lohduttaa.

Keskiverto kirkon jäsen osallistuu ju-

malanpalveluksiin harvoin. Koulujen aamuhartaudet ovat ajat sitten muuttuneet päivänavauksiksi eikä niissä enää veisata virsiä.

Monen suomalaisen virsien tuntemus jää Suvivirteen ja pariin jouluvirteen. Silti Liisa Enwald ei usko, että virret olisivat katoamassa suomalaisten elämänpiiristä.

— Vaikka harva käy kirkossa, virsi on esillä muuten. Niitä levytetään paljon ja on virsikaraokea, virsitietokilpailuja ja muuta.

Monilla virret kantavat muistoja lapsuudesta asti. Enwaldin mielestä virsiä pitää hengissä myös yhdessä veisaamiseen liittyvä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemus.

Hän muistuttaa, että jos virret menetetään, menetetään jotain olennaista.

— Luterilaisuuden ydin on ollut se, että kaikki saavat veisata omalla kielellään ja osallistua jumalanpalvelukseen. Virret ovat rukousta.

Hans von Schantz

Kaisa Halonen

Liisa Enwaldin mielestä virsien uudistaminen ei saisi olla itsetarkoitus.



Henkireikä toppa­ haalareiden keskellä Paula on käynyt kolme vuotta äitien kirjallisuus­terapiaryhmässä.

”K

un toinen lapseni oli juuri syntynyt, näin paikallislehdestä ilmoituksen, jossa kerrottiin alkavasta äitien kirjallisuusterapiaryhmästä. Tiesin heti, että haluan sinne.

Asian ratkaisi oikeastaan yksi lause.

Siinä sanottiin, ettei tavoitteena ole tehdä kirjallisesti täydellistä tekstiä. Jos ilmoituksessa olisi puhuttu luovasta kirjoittamisesta, kynnys mennä mukaan olisi ollut minulle aivan liian suuri.

Kirjoittaminen ei ollut minulle ennestään aivan vierasta. Olen kirjoittanut paljon ja monenlaisia suoritustekstejä, opiskeluissa ja töissä. Olen joskus saanut aikaan myös kirjeitä ja päiväkirjaa, mutta ne ovat jääneet lasten tulon myötä.

Kirjoitamme joka kokoontumises-

sa jotakin. Monesti syntyy useampiakin tekstejä.

Oman elämäntilanteen lisäksi olemme kirjoittaneet esimerkiksi omista vanhemmistamme, isovanhemmistamme ja suvustamme. Koen, että itsetuntemukseni on kasvanut, kun olemme kirjoittaneet omasta elämänkaarestamme, lapsuudestamme ja nuoruudestamme.

Ryhmässä olen huomannut, etten oikeastaan tiedä, mitä kaikkea tiedän, ennen kuin kirjoitan. En voi myöskään koskaan etukäteen tietää, mitä minusta nousee esiin kirjoitusprosessissa.

Kun kirjoitin ensimmäistä kertaa omasta äidistäni, ymmärsin, kuinka turvaton ja yksinäinen hän on ollut lapsena. Olen tiennyt asian aina, mutta vasta kirjoittaessani aloin tajuta, mikä merkitys sillä on ollut ja on edelleen.

Oivallus sai minut miettimään, miten pystyn antamaan turvallisen lapsuuden omille lapsilleni.

Voimme lukea kirjoituksemme ääneen ryhmässä. Jo alussa päätin, että luen omani aina. Välillä päätöksen toteuttaminen on kyllä vaatinut aikamoista rohkeutta ja luottamusta ryhmään.

Olen huomannut olevani jonkin verran estynyt. Siitä huolimatta olen koko ajan yrittänyt olla rehellinen. Ryhmä on auttanut minua ylittämään rajojani.

Olen myös jonkin verran märehtijätyyppi. Luulen, että olen näiden kol-

men vuoden aikana päässyt vähän eroon märehtivästä kirjoittamisesta ja ehkä muutenkin asioiden vatvomisesta.

Toisinaan keskustelemme teksteistämme. Tärkeää on se, ettei ryhmässä tarvitse kilpailla tilasta. Jokaiselle on oma vuoronsa. Jokaisella on myös omat kipupisteensä ja saa olla. Ryhmäläisistä on tullut minulle tärkeä vertaistuki ja aikuiskontakti.

Olen lukenut aina pal-

Kikka Nyrén

Äitiys oli silloin kolme vuotta sitten minulla päällimmäisenä mielessä. Siksi ajatus siitä, että kirjallisuusterapiaryhmässä käsiteltäisiin äitinä olemista, tuntui hyvältä.

Sain kolmannen lapseni vuosi sitten sopivasti ryhmän joulutauon aikaan.

Kun en ole töissä ja lapseni ovat 1-, 3- ja 5-vuotiaita, on äitiys minulle jokseenkin kokoaikainen homma. Usein se on myös melkoista kamppailua.

Silloin, kun vauva sairasti koko talven, kerran viikossa kokoontuva ryhmä piti minut jotenkin kasassa. En itse tajunnutkaan, kuinka uupunut ja masentunut olin.

Ryhmään saa tulla sellaisena kuin on, raivoa puhkuen ja tukka kampaamatta, ja itkeä tirauttaa välillä. Tuntuu, että äitinä ollessani tunteet ovat tulleet esiin täysillä. Ne ovat jotenkin kärjistyneet aikaisempaan verrattuna. Jos tunnen esimerkiksi vihaa tai raivoa, sitä ei ole vähän, vaan roppakaupalla, olen täynnä sitä. Samoin on ilon, surun ja onnen tunteiden kanssa.

Toisille äideille ei tarvitse selitellä mitään, sillä he ymmärtävät, mistä on kyse. Samassa elämänvaiheessa elävistä ei kukaan myöskään ala muistutella, että tämänhetkisistä vaikeuksista tai väsymyksestä huolimatta elän elämäni parhaita vuosia.

jon. Tuomme ryhmäänkin välillä itselle tärkeiden kirjailijoiden runoja tai muita tekstejä ja luemme niitä ääneen. Se auttaa pääsemään eroon arkisesta toppahaalarirumbasta.

Saamme myös kotitehtäviä. Alusta alkaen päätin, että teen kaikki tehtävät.

Kun on kotona kolmen pienen lapsen kanssa, mihinkään omaan ei ole kos-

kaan aikaa, jos sitä jää odottamaan. Se aika pitää itse ottaa.

Voi olla, että istahdan joskus kotona portaisiin ja kirjoitan kymmenen minuuttia kynä sauhuten. En ajattele liikoja, vaan kirjoitan mitä mieleen tulee.”

Ulla-Maija Vilmi

Esiin nousee unohdettua ja uutta Kristina Svensson, miten sinusta tuli kirjallisuusterapiaryhmän ohjaaja?

— Kirjallisuus ja kirjoittaminen ovat olleet osa elämääni niin kauan kuin muistan. Opiskelin yliopistossa kirjallisuutta ja valmistumiseni jälkeen työskentelin siellä apurahatutkijana. Apurahan päättyessä aloin miettiä, miksi oikein teen tutkimusta ja ketä se hyödyttää.

— Ammatilliseen kriisiin liittyi myös perhetilanteeni: lapset olivat vielä pieniä ja valvottivat öisin. Mieleeni tuli, että voisin tutkimuksen sijasta tehdä jotain käytännöllisempää. Olinkin pitänyt lapsille sanataidekerhoja. Hain kirjallisuusterapiaryhmien ohjaajakoulutukseen — ja sillä tiellä nyt olen.

6

Mitä kirjallisuusterapia on?

— Kirjallisuusterapia on kirjoittamista ja lukemista vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jokainen voi toki omatoimisestikin kirjoittaa ja lukea niin, että virkistyy ja samalla kasvattaa itsetuntemustaan. Mutta ohjatussa ryhmässä lukeminen ja kirjoittaminen sekä niiden pohjalta syntyvä keskustelu avaavat uusia puolia itsestä ja nostavat pintaan unohdettuja kokemuksia.

— Vertaisryhmässä pääsee myös tapaamaan muita samassa elämäntilanteessa olevia. Toisten kokemukset auttavat ymmärtämään oman elämän kipupisteitä. Monen nykyäidin tuska on, että tietää, miten lapsia pitäisi kasvattaa, mutta ei pysty siihen. Saamme myös monenlaisia pa-

risuhdevinkkejä, mutta silti arjen yhdessäolo ei aina suju.

— Sekin voi jo helpottaa oloa, että ylipäätään ottaa omaa aikaa, että viikosta on varattu joku aika vain kirjoittamista ja omien tunteiden kuuntelemista varten.

Mitä ryhmässä tapahtuu?

— Kokoontumisen alussa on usein jokin kirjoittamiseen virittävä tehtävä. Esimerkiksi paperin reunaan voidaan merkitä aakkoset, ja tehtävänä on kirjoittaa, mikä kullakin aakkosella alkava asia tulee ensimmäiseksi mieleen. Päivän varsinainen kirjoitustehtävä voi liittyä vaikkapa omaan lapsuuteen tai omiin isovanhempiin. Kirjoittamisen virikkeinä käytetään tekstejä, kuvia ja musiikkia.

— Jälkeenpäin kirjoittamisprosesseista jutellaan ja välillä tekstejä luetaan myös ääneen.

Sen olen huomannut, ettei tekstin teko ole kiinni koulutustasosta.

— Kirjallisuusterapiaryhmässä ei ole myöskään sitä koulusta tuttua asetelmaa, että ohjaaja tietää, mikä on oikein. Kaikki on oikein. Kirjoittamisen pääpaino on siinä, mitä löydän itsestäni — muistoissa, tunteissa ja tuntemuksissa.

Äidin monet kasvot ‑kirjallisuusterapeuttinen kirjoittajaryhmä maanantaisin 7.3.–9.5. klo 17–19 Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton tiloissa Vallilassa. Osallistumismaksu 45/75 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.suomenkasper.fi.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Saara Vuorjoki

Ihana Japani!

A

ndrew on sellainen ujo tyyppi. Se ei näytä tunteitaan juuri ollenkaan eikä kenellekään, 13-vuotias Tiina Kukkonen luonnehtii nukkeaan.

Tiinalla ja hänen ystävillään 14-vuotiaalla Annika Haapalahdella ja Viiviksi kutsutulla 13-vuotiaalla Viviana Irvingillä on yhteensä neljä aasialaista nukkea.

Yli puolimetriä pitkä, hartsista valmistettu pallonivelnukke Andrew ja neljä pienempää nukkea ovat osa Tiinan, Annikan ja Viivin japanifanitusta, johon kuuluu mangaa, animea ja japanilainen rock.

Säästörahoilla nukke Peltolan koulussa seitsemättä luokkaa käyvä tyttökolmikko viettää tiiviisti aikaa yhdessä. Kun Tiinan isä oli hakenut Andrew-nuken tullista, tytöillä oli kiire koulusta kotiin. Samalla luokalla olevilla Tiinalla ja Annikalla oli tuona päivänä viimeisellä tunnilla uskonnon koe.

— Tiina sai kokeen tehtyä ennen minua, Annika kertoo.

Luokan ovelta Tiina hoputti ilmeillään ja eleillään Annikaa kiirehtimään. Viivi ehti paikalle vasta siinä vaiheessa, kun nukke oli jo avattu paketista.

— Juoksin puolet matkasta Tiinalle, Viivi muistelee.

Aasialaisnukkien harrastajilla on tapana keksiä nukeilleen nimi, ikä ja luonteenpiirteet jo ennen niiden hankkimista. Vasta sen jälkeen etsitään näitä ominaisuuksia parhaiten vastaava nukke. Tiinan Andrew maksoi postikuluineen ja tullimaksuineen yli 300 euroa. Viivi maksoi omasta noin 35 senttimetrin korkuisesta poikanukestaan 110 euroa.

Tytöt ovat säästäneet rahat nukkeihin kuukausirahoistaan.

— Keräsin Andrew’n hankkimista varten rahaa todella pitkään. Säästin kuukausirahoistani ja sain rahaa, kun siivosin kotona. Siivosin monta kertaa koko talon, Tiina kertoo.

Nuket yhteiskuvassa Andrew toimitettiin koottuna ja sille oli kiinnitetty valmiiksi silmät. Nuken kasvoja Tiina on maalannut vesivärikynillä ja pastelliliiduilla.

Andrew’n vaatteet, kengät ja peruu-

15

Annika Haapalahti, Tiina Kukkonen ja Viviana Irving harrastavat aasialaisia nukkeja. kin Tiina osti käytettynä netistä pallonivelnukkien harrastajafoorumilta. Nuken housut ompeli Tiinan kaveri. Nukkepojan musta-valkoraidallisen pipon neuloi Tiina itse.

— Hankin vaatteet ja neuloin pipon jo ennen kuin ostin nuken, Tiina sanoo.

Andrew’n pipo syntyi kesälomalla Tiinan mummolassa, mummon langoilla.

Tuunaamisen lisäksi harrastukseen kuuluu nukkien valokuvaaminen kauniissa ympäristössä. Viivi on valokuvannut nukkeaan kukkivan omenapuun oksalla ja valkovuokkojen keskellä. Annika puolestaan on kuvannut nukkeaan mökillä rannassa. Lisäksi tytöt ovat ottaneet nukeistaan lukuisia yhteiskuvia.

Tiina ja Viivi tutustuivat toisiinsa ekaluokkalaisina. Kolmannella luokalla joukkoon tuli mukaan samalle luokalle tullut Annika.

— Tiinan ja Viivin kanssa oli helppo ystävystyä, koska meillä oli sama kiinnostuksen kohde, Annika sanoo.

Kaikki tytöt tykkäsivät jo tuolloin mangasta eli japanilaisista sarjakuvista. Viivi muistelee lukeneensa ensimmäisen mangasarjan kahdeksanvuotiaana.

Japanin kielen opettelua Annika kertoo pitävänsä mangasarjakuvista, koska niiden tarinat ovat parempia ja pidempiä kuin muissa sarjakuvissa.

— Mangassa kerrotaan enemmän oikeasta elämästä. On draamaa ja romantiikkaa, Annika kertoo.

Se, mitä suomalainen on tottunut pitämään kirjan etukantena, onkin mangapokkarissa takakansi. Mangaa luetaan oikealta vasemmalle ruutuja ylhäältä alas seuraten.

— Aluksi mangan lukeminen oli vaikeaa,

mutta nykyään en enää osaa lukea tavallisia Aku Ankkoja, Tiina sanoo.

Annika ja Viivi ovat aloittaneet japanin kielen kurssin ymmärtääkseen japanilaisen rockmusiikin sanoituksia, pystyäkseen lukemaan japanilaista rockia käsitteleviä lehtiä ja voidakseen seurata netistä japanilaista animaatiota alkuperäiskielellä. Tiina ei ole ehtinyt japanin kielen kurssille ringetteharrastuksensa vuoksi. Hän opiskelee kieltä omatoimisesti japanin kielen oppikirjasta.

Helsingissä käydessään tytöt pistäytyvät Manga Caféssa nauttimassa japanilaisia herkkuja ja juotavia. Japani-fanitus täyttää ison osan tyttöjen elämää. Miten muuten kävi sen Annikan uskonnon kokeen kanssa, kun Tiina hoputti sen tekemistä?

— Se meni hyvin. Sain kokeesta muistaakseni kasin tai ysin, Annika sanoo.

Soili Pohjalainen

— Keräsin Andrew-nuken hankkimista varten rahaa pitkään. Säästin kuukausirahoistani ja sain rahaa, kun siivosin kotona.

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Ensi heinäkuusta alkaen peliautomaatteja saavat käyttää vain 18 vuotta täyttäneet. Nyt 15-vuotiaat voivat vielä pelata, kunhan läsnä on samassa taloudessa elävä aikuinen.

7

Ypöyksin Kuinka yksin voi ihminen jäädä?

Mosambikilainen Alberto tietää.

S

yksy 2010. Yhteisvastuun kampanjasuunnittelija istuu pimennetyssä työhuoneessa, tuijottaa tietokoneen ruutua ja itkee.

Ruudulla 14-vuotias Alberto Tavares Mabote kertoo elämästään Mosambikin pääkaupungin Maputon liepeille kyhätyllä Xikhelenin köyhälistöalueella.

Tietokoneen ruudun ja Alberton välillä on 9000 kilometriä, mutta Alberton suru kantaa kaikkien kilometrien yli. Hän on aivan yksin maailmassa.

Kesä 2010. Alberto seisoo pikkuruisen kotitalonsa pihalla ja itkee. Ikäistään nuoremmalta vaikuttavaa poikaa pelottaa.

Alberton tarina on tuttu mistä tahansa kehitysmaasta tai mistä tahansa kolkasta Mosambikia. Mosambikilaislapsista 1,5 miljoonaa on orpoja, ja Alberto on yksi heistä. Äiti kuoli aidsiin vuonna 2002 ja isä neljä vuotta myöhemmin. Alberton ja isoveljen ainoaksi tueksi jäi isoäiti. Nyt isoäidistä muistuttaa enää piharakennuksessa retkottava ruostunut pyörätuoli.

— Isoäiti on asunut kanssamme aina. Hän oli pitkään sairaana, eikä voinut enää vuosiin kävellä.

Lopulta isoäiti pystyi enää istumaan ja nukkumaan. Aaltopellistä ja kaislamatosta kyhätystä piharakennuksesta käsin hän opasti poikia ruoanlaitossa ja siivouksessa. Aina viime kevääseen saakka.

Keväisenä yönä Alberto näki pahaa unta ja juoksi kertomaan siitä isoäidille. Piharakennukseen päästyään hän huomasi, että isoäiti makasi elottomana maassa. Muurahaiset kävelivät jo hänen kasvoillaan. Silloin Albertolle viimeistään paljastui, millaista on jäädä yksin.

— Isoäiti oli ainoa, jonka kanssa pystyin puhumaan kaikesta. Juttelimme päivittäin, ongelmistakin. Nyt minulla ei ole enää ketään.

Alberto (vas.) käy koulua Xikhelenin projektin tuella.

8

Tukihenkilö Sonia Objane tapaa Albertoa muu-

taman kerran viikossa. Muu aika kuluu koulussa, parhaan kaverin, Carlitoksen kanssa ja yksin kotona. Varsinkin yö on pelottavaa aikaa. Alberto on ryöstetty jo kerran. Varkaat veivät neljä kanaa. Nyt kanat on öisin kytketty koivistaan narulla ja teljetty piharakennukseen.

Naapuritalon ja Alberton pihan välille on pystytetty hapero aitarakennelma. Betonimurikoista ja aaltopellistä kasattu este ei riitä pitämään epämääräisiä ihmisiä loitolla. Monet käyttävät pihaa läpikulkuväylänään, myös öisin. Silloin Alberto kuuntelee valppaana, etääntyvätkö askeleet vai tulevatko kohti huteraa puuovea.

— Isoäidin kuoleman jälkeen elämä on muuttunut hankalaksi, kertoo Alberto. Ja silloin tulee taas itku.

— Mutta ei sille voi mitään. Se on vaan hyväksyttävä.

Kuten sekin, että isoveljestä ei ole Albertolle tueksi ja turvaksi. 18-vuotias veli työskentelee 30 kilometrin päässä rakennustyömaalla. Kotona ollessaan hänellä on tapana juopotella. Alberton sanoin veljestä ”tulee silloin hullu”. Veli alkaa huutaa ja huitoa, ja kaverit joutuvat pitelemään häntä.

— He muistuttavat, että minä olen sen veli. Silloin se usein rauhoittuu.

Alberto muistaa vielä toisenlaisen ajan. Sun-

nuntaiaamut äidin kanssa kirkossa. Viikonloput kauempana Marracuenessa maalarina työskentelevän isän kanssa.

— Äiti myi torilla vihanneksia ja hedelmiä ja oli aina kiireinen. Viikonloppuna meillä oli yhteistä aikaa.

Kaikki muuttui, kun äiti sairastui. Pienen pojan elämässä tapahtui suuria muutoksia.

— Äiti sairasti ensin kotona, ja sitten sairaalassa. Lopulta äiti lähetettiin sairaalasta kotiin, ja silloin hän muutti 100 kilometrin päähän sukulaisten luo, koska täällä kotona kukaan ei pystynyt huolehtimaan hänestä.

Isän sairastuessa veljekset olivat jo vanhempia, ja he hoitivatkin isäänsä hänen kuolemaansa saakka. Isän sisar kävi välillä huolehtimassa pojista, ja käy vieläkin joskus tuomassa ruokaa ja juttelemassa Alberton kanssa.

Mosambikilainen yksinäisyys on aivan jotain muuta kuin Suomessa. Lapset ja nuoret jäävät vaille vanhempien tukea ja turvaa, ja joutuvat otta-

maan vastuun pienemmistä sisaruksistaan jo nuorena.

Pienen talon nuoren isännän päivä alkaa pihan lakaisulla ja veden haulla. Sen jälkeen olisi aamiaisen vuoro, mutta ruoan puutteen takia Alberto ei syö läheskään kaikkina kouluaamuina.

— Joskus ruokaa ei ole riittävästi, ja silloin syön vain jotain pientä illalla.

Useimmiten ruokaa riittää kahdeksi ate­ riak­ si päivässä. Lem­pi­ruoak­seen Alberto mainitsee isoäidin lempiruoan matapan, kassavamuhennoksen.

Vieläkin herkullisempaa on kuulemma makaroni ja paistettu kala tomaattikastikkeessa.

Alberto käy koulua Xikhelenin projektin avustamana. Koulukirjat, -maksut ja -puku kustannetaan stipendillä. Koulukulut kuulostavat suomalaisen korvissa vähäisiltä, mutta monelle työssä käymättömälle lapselle ne ovat ylittämätön este.

14-vuotiaan koululaisen elämä on jatkuvaa taistelua selviytymisestä. Mutta onneksi hyviäkin hetkiä löytyy. Joka sunnuntai laulamisesta pitävä poika suuntaa kirkkoon ja laulaa siellä sydämensä kyllyydestä. Omasta perheestäkin hän haaveilee, mutta ”vasta kolmekymmentävuotiaana”. Sitä ennen täytyy hankkia ammatti. Alberto tietää tarkkaan, mikä hänen unelmiensa ammatti olisi.

— Junankuljettaja. Kävin monta kertaa junalla 100 kilomerin päässä tapaamassa toista isoäitiä. Hienointa on katsella ikkunasta, kun maisemat vaihtuvat.

Talvi 2011. Xikhelenin projektin työntekijät Paula Bernardo ja Sonia Objane ovat vierailulla Suomessa. Albertosta on tuoreita kuulumisia. Kotiin on taas murtauduttu. Veli työskentelee edelleen muualla.

— Ostimme omilla rahoillamme Albertolle kengät, kun edelliset olivat kuluneet puhki.

Albertosta kertova dokumentti esitetään Suomen televisiossa Yksin maailmassa. Projektityöntekijät vievät kopion dokumentista mukanaan. Pian Alberto istuu heidän kanssaan pimennetyssä työhuoneessa ja tuijottaa tietokoneen ruutua. Toivottavasti asiat ovat sen verran hyvin, että hän ei itke.

Krista Susi kuvat Ville Asikainen

Yksin maailmassa ‑lyhytdokumentti Albertosta pe 11.2. klo 16 ja la 12.2. klo 19.25 YLE FST5.

Sonia Objane on Alberton tukihenkilö.

Vapaaehtoiset nuorten tukena ja apuna Yhteisvastuukeräys 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Mosambikissa ja Suomessa.

Mosambikissa suurin uhka lasten ja nuorten elämässä ovat hiv ja aids. Noin 16 prosenttia 15−49-vuotiaista mosambikilaisista kantaa tartuntaa. 12 prosenttia mosambikilaislapsista on orpoja ja 5 prosenttia hivin tai aidsin takia erityisen haavoittuvassa asemassa.

5−14-vuotiaista 22 prosenttia joutuu tekemään jonkinlaista työtä. Monet joutuvat kantamaan vastuuta pienemmistä sisaruksistaan jo nuorena.

Xikhelenin köyhälistöalueella Mosambikin pääkaupungissa Maputossa koulutetaan yhteisvastuuvaroilla vapaaehtoisia tukihenkilöitä, activistoja, jotka auttavat lapsia ja nuoria selviytymään arjessa. Tukihenkilöt kuuntelevat, lohduttavat ja neuvovat käytännön asioissa.

Köyhimmille perheille toimitetaan kolmen kuukauden välein ruokakori, joka sisältää riisiä, vihanneksia ja saippuaa.

Lapsia ja nuoria autetaan koulunkäynnissä. Köyhimmille hankitaan stipendi, jonka turvin koulukirjat, -maksut ja -puvut ovat ilmaisia.

Nuorille järjestetään ammattikursseja ja yrittäjäkoulutusta. Kouluissa on käynnistetty myös tukioppilaskoulutusta ja -toimintaa, joka keskittyy erityisesti hiv- ja aids-valistukseen.

9

c

Messu ja Evankelisten lähetyspyhä

c

su 13.2. klo 10 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12.

Saarna Antero Rasilainen, liturgia Pirkko Yrjölä, kanttori Simo Santaranta. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Evankelisten lähetysjuhla klo 11.15.

Paikalla Antero Rasilainen, Sirpa Jalokinos, Pirkko Yrjölä, Simo Santaranta.

Eroryhmä 50+ -ikäisille Kampissa ”… ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka.”

Vai miten se menikään? Jos asiat menivätkin toisin kuin aikomus oli, tule purkamaan tuntojasi muiden saman kokeneiden kanssa luottamukselliseen Erosta eheäksi -vertaisryhmään Kampin palvelukeskukseen kerhohuone Ilonaan (os. Salomonkatu 21 b) keskiviikkoisin klo 16.30–18.15 ajalla 23.2.–23.3.2011. Osallistuminen on ilmaista.

Tervetuloa rohkeasti mukaan saamaan vertaistukea uuteen elämäntilanteeseen!

Lisätietoja Erosta eheäksi -toiminnasta: www.elakeliitto.fi tai satu.tommola@elakeliitto.fi tai puh. 040 7257 561.

HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA

KIRJOITA ELÄMÄNTARINASI 7.3.–31.10.2011, verkkokurssi, 10 op

Haluatko kirjoittaa elämäntarinasi?

Koulutus antaa runsaasti muistelemisen ja kirjoittamisen keinoja, joiden avulla saat tarinasi kirjoitetuksi. Aikaisempaa kirjoitusharrastusta ei edellytetä.

Kouluttajana kirjailija Timo Montonen, jonka teos Kirjoita tarinasi (Otava) on kurssin oppikirjana.

Paljon kirjoittamista ja palautetta!

Verkkokurssi on helppo ja tehokas tapa opiskella kirjoittamista asuinpaikasta riippumatta.

Oppimateriaalit, harjoitustehtävät, palautteet ja keskustelut ovat Internetissä kurssin omilla sivuilla ulkopuolisilta suljetussa ryhmässä.

Hinta 1280 €.

Ilmoittautuminen viimeistään 21.2.2011.

TIEDUSTELUT: Suunnittelija Timo Montonen, timo.montonen@helsinki.fi, p. (09) 191 54044 Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: www.helsinki.fi/palmenia/koulutus

Järjestää Eläkeliitto ry RAY:n tuella.

Psykologiyhteistyö Prosessi Oy MasurkkaMasurkka- kuntoutuskurssit kuntoutuskurssit Tuusulassa Tuusulassa

APU MASENNUKSEEN MASENNUKSEEN,JAUUPUMUKSEEN APU UUPUMUKSEEN JA JAAHDISTUKSEEN AHDISTUKSEEN • Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mielialaongelmista työn ja arjen paineissa.

• Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa.

• MASURKKA fortissimo työuupuneille 21.3. alkaen • MASURKKA piano masentuneille 2.5. alkaen • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset.

• Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela.

• Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy • Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa.

HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv.

B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja nettisivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja, info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raija.hanninen@spontenova.fi

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan Lisävirtaa mainontaan !  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta Ota yhteys:  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Ilmoitusmarkkinointi Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on 020 754 2000/vaihde keskittynyt muistisairaiden hoitoon. www.kotimaa-yhtiot.fi

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki, mitä tarvitset.

”Vesipetojen paratiisi, ikään katsomatta.”

Somerot, Rovaniemi

AURINKOMATKALAISEN MIELIPITEELLÄ ON VÄLIÄ.

Yli 150 000 vinkin avulla lapsiperhekin löytää lomansa. Anna Aurinkomatkalla käyneiden suositella juuri teidän perheellenne sopivia lomakohteita osoitteessa aurinkomatkat.fi tai poimi omasi näistä entistä edullisemmista ensi kesän matkoista:

Albufeira, Portugali 1 vk 29.5. alk. 545 e Albena, Bulgaria 1 vk 21.8. alk. 585 e UUTUUS! Hania, Kreeta, Kreikka 1 vk 16.6. alk. 650 e Faliraki, Rodos, Kreikka 1 vk 3.8. alk. 670 e

Varaa matkatoimistostasi, www.aurinkomatkat.fi tai soita 0600 060606. Puhelun hinta 1,99 €/vastattu puhelu + pvm.

Suositellaan lämpimästi.

w w w . v a n t a a n s e u r a k u n n a t . f i

1

Lehtikuva

VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI S-Etukortilla alennusta remontista

Varaa suunnitteluaika!

KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS

P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

Benito Mussolini hyödynsi propagandassaan miehisyyttään: ui, hiihti ja pui viljaa yläruumis paljaana.

Mussolinilla oli vain yksi päämäärä Göran Hägg: Mussolini. Otava 2010.

Benito Mussolini oli diktaattori ja syyllistyi moniin rikoksiin, mutta hän ei yllä samaan sarjaan kuin aikalaisensa Adolf Hitler ja Josif Stalin. Mussolinilta puuttui ideologinen perustelu massiivisille murhatöille. Ruotsalaisen kirjailijan Göran Häggin erinomaisen elämäkerran mukaan Il Ducella, suurella johtajalla, oli vain yksi päämäärä: valta.

Valtaan pyrkiessään Mussolini oli valmis häikäilemättömiin temppuihin ja käänsi myös takkiaan moneen otteeseen. Aluksi hän oli isänsä tapaan vakauksellinen sosialisti ja jopa sosialistien Avanti-lehden päätoimittaja. Sitä kautta tie valtaan ei auennut, joten Mussolinista tuli fasisti.

Hägg kertoo kirjassaan mielenkiintoisia yksityiskohtia Mussolinin henkilökohtaisesta elämästä. Esitellyiksi tulevat muun muassa hänen lukuisat naissuhteensa. Diktaattorikollegaansa Hitleriin verrattuna Mussolinilla oli enemmän taiteellisia lahjoja: hän kirjoitti romaaneja ja oli kohtuullisen hyvä viulisti.

Kirja

Mussolini halveksi Hitleriä Hitler ihaili Mussolinia, mutta ihailu ei ollut molemminpuolista. Mussolini ei aluksi edes noteerannut Hitleriä ja ensi kohtaamisella totesi tämän olevan “putkimies sadetakissa”. Kun Mussolini lopulta empimisen jälkeen päätyi Hitlerin rin-

yvä. h e l O

nalle sotaan, hänestä tuli Hitleristä riippuvainen. Natsi-Saksa vei, Italia seurasi perästä.

Ennen hyppäämistään Hitlerin kelkkaan Mussolini menestyi. Poliittinen oppositio oli vaimennettu ja fasistit olivat tukevasti vallankahvassa. Mussolini oli tehnyt menestyksellisiä suonkuivatusoperaatioita ja kukistanut Sisilian mafian. Kaikki, mihin hän ryhtyi, näytti onnistuvan. Syntyi sanonta: Mussolini on aina oikeassa.

Italia voitti jopa jalkapallon maailmanmestaruuden. Maailmanpolitiikassakin Mussolinia ihailtiin, muun muassa Winston Churchill arvosti häntä.

Kaasusotaa Etiopiassa Sitten tuli ensin Etiopian ja sen jälkeen Espanjan sota. Mussolini halusi Etiopiasta siirtomaan ja aloitti sodan, jonka Kansainliitto tuomitsi. Sodassa Italia syyllistyi sotarikoksiin: etiopialaisten vastarinta kukistettiin Geneven sopimuksessa kielletyillä taistelukaasuilla.

Espanjan sodassa Mussolini tuki Hitlerin tapaan Francisco Francoa. Italian joukkojen kalusto, motivaatio ja koulutus eivät olleet alkuunkaan suursodan edellyttämällä tasolla, mutta siitä huolimatta Mussolini vei maansa sotaan, jota lopulta käytiin tuhoisasti Italian maaperällä.

Kun Mussolini syrjäytettiin, saksalaiset miehittivät suuren osan Italiasta. Fasistit ja Mussolini nostettiin maan pohjoisosissa uudes-

taan valtaan. Tuhansia juutalaisia surmattiin. Myös fasisteja ja saksalaisia vastaan taistelleita sissejä ja siviilejä tapettiin.

Yksinäinen vallanpitäjä Häggin mukaan Mussolini oli pohjimmiltaan yksinäinen susi. Hän ei kyennyt solmimaan ystävyyssuhteita ainakaan miehiin ja hän myös halusi pitää kaikki langat käsissään.

Ennen pitkää tämä johti siihen, että Mussolini sokaistui menestyksestään.

Mussolini oli ateisti ja pitkään vihamielinen kirkkoa kohtaan, mutta tultuaan valtaan hän solmi kirkkoon toimivat suhteet. Katolinen kirkko ei kuitenkaan ollut pelkkä fasismin myötäilijä. Paavi Pius XII oli tosin pelokas byrokraatti, mutta Vatikaanissa suojeltiin noin viittäsataa juutalaista ja yli neljätuhatta juutalaista otettiin luostareihin piiloon.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kirjassa on Mussolinin persoonan ottaminen propagandan välineeksi.

Diktaattori hiihti, ui, pui viljaa yläruumis paljaana, soitti viulua, lensi lentokonetta ja niin edelleen. Hän osasi siis monenlaista, aivan kuten nykyinen Venäjän pääministeri.

Fasistien perilliset ovat edelleen mukana Italian politiikassa. Silvio Berlusconin vaaliliiton senaattoriehdokkaana esimerkiksi oli mies, joka kertoi ihailevansa suunnattomasti Il Ducea, suurta johtajaa.

Pauli Juusela

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Su 13.2. klo 18 Vanhakirkko, Helsinki Su 20.2. klo 17 Rekolan kirkko, Vantaa

Pastori Seppo Juntunen puhuu aiheesta:

”Voimat vastakkain” Mukana:

Viulisti Maarit Rajamäki Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

HERÄNNÄISSEURAT Pe 11.2. klo 19 Kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Hki. Su 13.2. klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Hki. Saarnaa Heikki Sippola, mukana Pekka Untamala, sello. Kirkkokahvit ja seurat Kappelisalissa.

Klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Saarnaa Jaakko Simojoki, mukana Jussi Makkonen, sello. Soppa ja seurat.

Klo 10 Kirkkopyhä Pohjan kirkossa, Vanha Turuntie 79, Raasepori.

Klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12.

Klo 18 Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ma 14.2. klo 18 Ystävänpäiväseurat yhdessä ELY:n kanssa Hyvinkään srk-keskuksen juhlasalissa, Hämeenkatu 16.

Ti 15.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. To 17.2. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31.

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

Ole arkienkeli. Lahjoita. www.yhteisvastuu.fi 0600 1 7010 0600 1 7020

13.2. klo 13.

Uskon kestävyys ahdingossa.

Heikki Hilvo ja Raimo Vanninen kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

ha.

Ei pa

(10,18 € / puh. + pvm) (20,12 € / puh + pvm)

Keräyslupa POHADno/2010/2446, Ahvenanmalla 214K14

11

Palveluja tarjotaan

Ostarikeikka hyvässä tarkoituksessa

UUDET KUJEET IHANALLE UUDELLE VUODELLE 2011 !

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi vuoden alusta asti (-60 %)

Suo itsellesi helpotusta arjen puuduttaviin rutiineihin !

• Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin. ...........

gsm. 0400 997 116 Olet sen ansainnut. ✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 REMONTIT: timpurintyöt, maalaukset, tapetoinnit.

Rakennuspalvelu Kokkonen Seppo 040 570 1884

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitöitä.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

REMONTTI mielessä?

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta! l Huoneistoremontit l Kylpyhuone l Sauna l Keittiö l Maalaus l Lattiat

K

ahden miehen ”kvartetti”, jolla on kunnioitettavan pitkä nimi Kullervo Matinaro Quartet Featuring Kalervo Lahdenmäki musisoi Kauppakeskus Tikkurissa perjantaina 11.2. klo 1.15.

Bändin ohjelmistossa on esimerkiksi pääsiäisheviä, nyrkkeilyrockia, hikistä näppäilyä ja romanttista tyttöpoppia. Yleisö voi osallistua esitettävien kappaleiden valitsemiseen jättinoppia heittämällä.

Soittimina ovat tenoribanjo ja kontrabassobalalaikka.

Biisisovitukset kestävät keskimäärin 90 sekuntia, joten yleisöllä ei ole suurta vaaraa pitkästyä. Biisien keston ansiosta keikkakaan ei ole pitkä, minkä takia paikalla on syytä olla ajoissa.

Yleisöltä kertyvät vapaaehtoiset roposet bändi lahjoittaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kvartetista ovat paikalla JiiPee Salonen ja Kimmo Matero.

Miehet mainostavat esiintymistään iskulauseella ”Tällä keikalla Yhteisvastuu on kuulijalla!”

Kullervo Matinaro Quartet Featu‑ ring Kalervo Lahdenmäki pe 11.2. klo 17.15 Kauppakeskus Tikkurissa

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv on m ttia remontti re s- lous ou al ta tit ti ko ko ä nn nn dy yödy Hyö H 10 . .

11 • 20 20 ys ys nn nn he he vä vä www.jabell.fi

l

Hautauspalveluja

Jabell Oy

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Koulutusta

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

Vapaaehtoistyön peruskurssi 25. - 27.2.2011

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla. Osallistujille ilmainen viikonloppu antaa perustietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnoista. Ilm. 16.2. mennessä, elina.piippo@evl.fi, 050 321 3282.

Vantaan seurakunnat www.suurellasydamella.fi/tapahtumakalenteri

Vuokrata halutaan

Asianajajia

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ostetaan www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

Virkoja haettavana

Vantaan seurakunnissa on haettavana 28.2.2011 klo 16.00 mennessä

henkilöstöpäällikön virka Katso hakuilmoitus internetsivuillamme www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja

1

VANTAAN

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

www.vantaanlauri.fi

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

julkAisijA Vantaan seurakunnat. kustAntAjA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toiMituksen sihteeRi Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PäätoiMittAjA Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toiMitusPäällikkÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toiMittAjAt Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitusMARkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ilMoitushintA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilMoitusten VAstAAnotto jA VAlMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toiMitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole sAAnut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Vantaan seurakunnat 10.2.–1.2.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljetaan ke 16.2. klo 11.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Messu su 13.2. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Kristiina Nurmi.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.

Senioriklubi ti 15.2. klo 13. Yhteisvastuu.

Ryhmä pientuloisille yksinhuoltajaperheille tiistaisin klo 17. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 19. Uusia laulajia kaivataan. Ota yhteyttä Juha Paukkeriin p. 050 537 1464 tai tule paikan päälle.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla puuroa ja kahvia. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan.

Messu su 13.2. klo 10. Harri Nurminen, Kristiina Nurmi, Ceciliakuoro, rippikoululaisia.

Musiikkia harmonikalla su klo 15. Esiintymässä Itä-Helsingin musiikkiopiston nuoret harmonikansoittajat, jotka konsertoivat musiikkileirinsä päätteeksi.

Opettajina Terhi Romu ja Antti Leinonen. Vapaa pääsy.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulut su klo 10 Länsimäen kirkossa. Seikkailupyhäkoulu su klo 14–15.30, kokoontuminen Pallotie 42 pihassa. Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulut parittomilla viikoilla, paitsi viikoilla 8 ja 10 keskiviikkoisin klo 18 Anna ja Mika Hyvärisillä Itä-Hakkilassa, Riekkomäentie 8 ja parillisilla viikoilla sunnuntaisin klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D.

Muuta Diakoniatyön kevätleiri 8.– 10.3. Vihdin Riuttarannassa. On tarkoitettu sinulle, jos et ole aikaisemmin päässyt leirille tai sinulla ei ole mahdollisuutta virkistäytymiseen. Hinta 35 euroa sisältää kuljetukset, majoituksen 2 hengen huoneissa, ateriat ja ohjelman. Yhteydenotot ja ilmoittautuminen 18.2. mennessä Heli Leskinen p. 050 468 6410 tai Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Kastettu Lumi Alexandra Suokas, Nami Alexsandra Wargh, Jiri Joakim Emil Helisten.

Hautaan siunattu Eino Johannes Lepistö 77 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 13.2. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Messun jälkeen kirkkokahvit.

Tanssia ja makuja maailmalta — ilta yhteisvastuun hyväksi to 10.2. klo 18.30. Hla Sein Oo laulaa kitaran säestyksellä burmalaisia lauluja. Kirkon ulkomaanavun Xikhenin projektin työntekijät Paula Bernardo ja Sonia Objane kertovat työstään Mosambikissa. Musiikkileikkikoulun opettaja Tarja Lampinen leikittää ja laulattaa afrikkalaisia lauluja. Iltapala 7 €.

Hengellisen musiikin toivekonsertti yhteisvastuun hyväksi 16.2. klo 19. Hannu Niemelä, Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Lehtikangas ja Pekka Soranummi.

Hahmotaideterapia alkaa ke 16.2 klo 13 kirkon nuortentilassa.

Tule ehkäisemään yksinäisyyttä ja löytämään uusia rakennusaineita elämään. Etukäteistaitoja ei tarvita. Ilmoittautuminen ryhmän vetäjä Terttu Lemströmille p. 09 898 386 / 0400 26 9397 aamupäivisin.

Uskonnot kylässä Hämeenkylässä -uskontodialogisarja to 17.2. klo 18.30. Illoissa tietoa ja keskustelua maailman uskonnoista asiantuntijoiden ja eri uskontojen harjoittajien kanssa. Pieni etninen iltapala. Ensimmäisen illan teemana juutalaisuus. Luennoitsijana Juha-Pekka Rissanen.

Aktivoi aivosi -terveyspäivä ti 15.3. klo 9.30–14. Vierailijana psykologi, teologi ja toimittaja Outi Reinola. Annikki Lahtinen sekä Liisa ja Tauno Lahti lausuvat runoja ja laulavat. Kanttori laulattaa maakuntalauluja. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 1.3. mennessä p.

09 830 6450. Hinta 10 €, sisältää tarjoilut.

Hämeenkylän kamarikuoro etsii uusia nuorekkaita bassoja.

Tiedustelut kanttori Hannu Lehtikangas p. 050 432 7502.

Hämeenkylän kirkkokuoro etsii uusia innokkaita laulajia sekä nais- että miesääniin! Tiedustelut kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.050 420 3982 Lapsikuorossa on vielä tilaa innokkaille lapsille. Tiedustelut kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Lammaskuja 2 B kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 16.2. klo 18. Mukana aikuis- ja lähetystyön sihteeri Riitta Ahonen.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä to 17.2. klo 13. Jutellaan kahvikupin ääressä ja hiljennytään yhdessä. Mukana diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 10.2. klo 12. Vieraana sosionomi, TK Henri Haataja.

Lapsille ja perheille Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11, Lammaspolku 1 ja Variston päiväkoti, Luhtimäki 2.

Tiistaisin klo 9.30–11, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9. Keskiviikkoisin klo 9.30–11, Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Perhekerhot ovat tauolla viikon 8 talviloman ajan.

Nyyttikerho maanantaisin klo 13–14.30, Lammaspolku 1.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15, Lammaspolku 1.

Muuta Kahvikammari Pähkinärinteen senioritalossa ke 16.2. klo 13.30, Kastanjakuja 1. Juodaan kahvia ja tutustutaan toinen toisiimme.

Mukana seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöitä ja diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

Kastettu Luka Eemil Tapani Immonen, Sofia Elenoora Nikulin, Sofia Anna Heleena Ristaniemi, Nuutti Waltter João Laakso.

Hautaan siunattu Sara Elisabet Hänninen 90 v, Lyydi Marjatta Moilanen 80 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Ystävänpäiväaskartelua to 10.2. klo 10–13. Askartelemme huovutettuja ystävänpäiväruusuja Vuokko Tammen ohjaamana. Ilmoittautumiset Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879.

Vanhemman väen piiri to 10.2. klo 13, Anne Saviranta. Teemana yhteisvastuu.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 10.2. klo 18.

Naisten saunailta to 10.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

SPR:n verenluovutus pe 11.2. klo 14–19. Tule antamaan lahja lähimmäiselle.

Messu su 13.2. klo 10, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Runopiiri ma 14.2. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 14.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa.

English through Bible ma 14.2. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 15.2. klo 11–13.

Tuotto yhteisvastuulle.

Rukousryhmä ti 15.2. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 16.2. klo 11, Sanna Heikurinen.

Lähetyspiiri ke 16.2. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.2. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 17.2. klo 13, Kimmo Saares.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 17.2. klo 18.

Miesten saunailta to 17.2. klo 18 Kotkansiivessä.

Nuorille Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Nuorten aikuisten K-18 Kokkis la 12.2. klo 13.30. Ruoanlaiton lisäksi keskustelua päivänpolttavista puheenaiheista.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

Aikuisrippikoulussa saa miettiä syntyjä syviä.

Aikuisena rippikouluun

A

ikuisena mennään rippikouluun, jos aiotaan solmia avioliitto kirkossa tai halutaan kummiksi, mutta rippikoulu on käymättä. Aikuisena voi mennä rippikouluun myös siksi, että haluaa tietää, mitä kirkko opettaa kristinuskon perusasioista tai haluaa vaihtaa ajatuksia uskonasioista, jos ne eivät nuorena kiinnostaneet.

Aikuisten rippikouluun kuuluu yhteistapaamisia papin ja muiden aikuisrippikoululaisten kanssa, mahdollisesti etäopiskelua ja osallistumista seurakunnan tilaisuuksiin.

Soita ja laula -pyhäkoulu yli 5-vuotiaille su 13.2. klo 15– 16.30. Pyhäkoulu pidetään joka toinen sunnuntai ja kevään viimeinen kokoontuminen on 20.4.

Ilmoittautuminen Erja Lindholmille, p. 050 336 5794.

Muuta Yhteisvastuun tempausviikkoa vietetään 6.–13.2. Lipaskerääjät liikkeellä Korson kaupoissa.

Myräkkä-tapahtuma Ruusuvuoren koululla (Kisatie 21) su 13.2. klo 9–12. Seurakunnan kojulla myytävänä yhteisvastuutuotteita.

Diakonian retki Uuteen Valamoon 24.–26.3. Hinta 177 euroa (sis. bussimatkat, hotellitasoinen majoitus 2 hh:ssa, puolihoito) tai 145 euroa (sis. bussimatkat, majoitus vierasmajassa 2 hh:ssa, puolihoito). Ilmoittautumiset 21.2. mennessä Korson kirkkoherranvirastoon. Lisätietoja Pia Olkkoselta p. 050 322 6560.

Kastettu Samuel Christian Viljanen, Elias Antero Nikkonen, Veikka Matias Ruotsalainen, Max Emil Johannes Rinkinen.

Hautaan siunattu Hellin Mirjam Malmsten 86 v, Kirsti Marjatta Juurinen 84 v, Anita Marja-Liisa Vainio 71 v, Eero Alvari Laakkonen 66 v, Jesse Henrik Fallström 25 v.

Tietoa tien seurakun a ja toiminnast ta is lu e lv a p taanwww.van nat.fi seurakun

Kevään  aikuisrippikoulut ●

●

●

●

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla alkaa aikuisrippikoulu ma 14.2. klo 19. Tiedustelut pastori Vappu Olsbo p. 050 414 5610, vappu.olsbo@evl.fi.

Hakunilan kirkolla alkaa aikuisrippikoulu maaliskuussa. Tiedustelut pastori Harri Nurminen p. 050 354 7648, harri.nurminen@evl.fi.

Martinristin seurakuntakeskuksessa alkaa aikuisrippikoulu osallistumalla perhemessuun su 3.4. klo 11. Tiedustelut pastori Heli Ojalehto p. 040 743 8388, heli.ojalehto@evl.fi.

Korson kirkolla järjestetään aikuisrippikoulu kevään kuluessa. Tiedustelut pastori Vesa Ruokonen p. 050 574 7285, vesa.ruokonen@evl.fi.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, suljettu ke 16.2.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Yhteisvastuukahvit to 10.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa, myynnissä YV-tuotteita.

Torstaipiiri 10.2. klo 13.

Vapaaehtoisten purkupalaveri to 10.2. klo 17.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 13.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aikuisrippikoulu alkaa ma 14.2. klo 19 kerhohuone 3:ssa.

Yhteistapaamisia on 5–10. Rippikouluun ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätietoja antaa Vappu Olsbo, p.

050 414 5610.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Sanan ja rukouksen ilta ti 15.2. klo 19, Mikko Matikainen ja Päivi Peittola, musiikki Riina Matikainen. Vierailijana Ulla Kuisma

Riihimäeltä. Illan aiheena Rakastatko sinä minua?

Aamumessu ke 16.2. klo 9.30, Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Laula, naura, rupattele ja tee käsilläsi mitä osaat yhteiseksi hyväksi. Sukkia, yöpaitoja ja torkkupeittoja paleleville, tyynyliinoja, kortteja, huovutustöitä ym. myyjäisiin. Tule mukaan oppimaan ja laittamaan oma osaamisesi kiertoon ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Ohjaajina vapaaehtoisia työntekijöitä. Lisää osaajia mahtuu ohjaushommiin ja peukalo keskellä kämmentä -tyypit aluksi oppimaan ja sitten tekemään.

Messuavustajakoulutus su 6.3. virsimessun jälkeen klo 11.45– 13.30. Aiheena jumalanpalveluksen virret. Käytännön opastusta ehtoollisen jakamisessa ja tekstinluvussa. Koulutus on tarkoitettu kaikille messusta kiinnostuneille, vanhoille ja uusille messuavustajille. Osallistuminen ei edellytä messuavustamista. Kouluttajina Mikko Matikainen, Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Yksinhuoltajailta to 10.2. klo 17.30.

Raamattupiiri to 17.2. klo 18.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Fraidis, nuorten ilta pe klo 19 kirkolla.

Isko 1 ti klo 17.30 kirkolla,

1

Vantaan seurakunnat 10.2.–1.2.

Varhaisnuorille Kaiken kattava kerho maanantaisin klo 18–20 Rekolan kirkolla, maanantaisin klo 17.30–19.30 Päiväkummun srk-talossa ja tiistaisin klo 17–18.30 Asolan srk-talossa. Leikkiä, askartelua, kokkausta jne.

Minikokit maanantaisin klo 18– 19.30 Asolan srk-talossa. Kokkailua ja leipomista.

Sählykerho tiistaisin klo 16–17 Kytöpuiston koulussa, Peltoniemenkuja 1. Mukaan sisäpelikengät ja juomapullo.

Toimintakerho tiistaisin klo 17– 18.30 Rekolan kirkolla.

Luovan toiminnan kerho ”Luovis” keskiviikkoisin klo 17.30–19 Päiväkummun srk-talossa. Leikkejä, askartelua, leipomista ja piirtämistä.

Kuvataidepaja torstaisin klo 14–15 Rekolan kirkolla. Maalausta ja piirtämistä, käytössä liidut, vesivärit tai lyijykynät.

Tyttöjen liikuntaseikkailu kerho torstaisin klo 16–17 Rekolan koululla, Rekolantie 67. Erilaisia leikkejä, pelejä ja tanssia.

Lisätietoja kerhoista Mari Vuorisalmi p. 050 535 3072 tai mari. vuorisalmi@evl.fi.

Lapsille ja perheille

Hautaan siunattu Pentti Johannes Hartikka 68 v, Onerva Kyllikki Juvonen 62 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 13.2. klo 12. Kristiina Kartano, Jarkko Korhonen, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Taaperokerho to klo 9.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla. Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki, siellä kerrotaan Raamatun kertomuksia, lauletaan, hiljennytään, jutellaan, leikitään, piirretään ja ollaan yhdessä.

Muuta Yhteisvastuukeräys to 10.2. klo 17–20 Päiväkummun alueella, lähtö srk-talolta.

Vapaaehtoistyön peruskurssi 25.–27.2. Vivamossa. Kurssi on tarkoitettu uusille vapaaehtoisille sekä heille, jotka eivät ole peruskurssia käyneet, se on maksuton. Kurssilla on perehdytystä vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin ja hyviin käytäntöihin, ohjausta vapaaehtoistyössä tarvittaviin vuorovaikutus- ja ryhmätyön taitoihin, näkökulmia erilaisiin ongelmatilanteisiin ja tietoa vapaaehtoistyöntekijän työn tukimuodoista. Kurssille on yhteiskuljetus. Ilmoittautumiset 11.2. mennessä elina.piippo@evl.fi, p.

050 321 3282.

Kastettu Otto Janne Johannes Kataja, Vilho Onni Ilmari Kääriäinen, Kiia Liisa Lavikainen, Vertti Elmeri Riutta-aho.

Laulupiiri pe 11.2. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 12.2. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu ja evankelisten lähetyspyhä su 13.2. klo 10. Saarna Antero Rasilainen, liturgia Pirkko Yrjölä, kanttori Simo Santaranta.

Kirkkokahvit ja evankelisten lähetysjuhla su 13.2. klo 11.15.

Antero Rasilainen, Sirpa Jalokinos, Pirkko Yrjölä, Simo Santaranta.

Siionin virsiseurat su 13.2. klo 15. Seurojen jälkeen Itä-Vantaan paikallisosaston vuosikokous, Kirsti Hildén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 13.2. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Popmessu su 13.2. klo 18. Katri Ylander artistivieraana vapaaehtoisten poplaulukuoro taustanaan. Järjestetty lastenhoito klo 17.30 alkaen. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 14.2. klo 13–14.30 Tikkurilan kirkon kahviossa, Päivi Helén.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 14.2. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Nuorten aikuisten ilta ma 14.2. klo 18–20 nuorisotilassa.

Vantaan musiikkiopiston huiluilta ma 14.2. klo 19–20 kirkossa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 15.2. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 15.2. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa. Vieraana Tiina Komulainen.

Omalla äänellä kuoro ti 15.2.

Leipää ja viiniä ➤

Samassa veneessä

-parisuhdekurssi alkaa ke 2.3. klo 16.15–18.45 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs.

Neljä kertaa kahden viikon välein kokoontuva kurssi on suunnattu kaikille parisuhteensa hoitamisesta kiinnostuneille. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Outi Noponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.2. klo 18. Kirsti Hildén, Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 17.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 17.2. klo 18 takkahuoneessa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 4.2. klo 18.30– 19.30. Tied. pastori Kirsti Hildén p. 050 3827 987.

Ilmailukerho ma 14.2. klo 18 Kartanonkosken piiri ke 16.2. klo 18 Meritähdet.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 17.2. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 11.2. klo 18.

Tikkurilan nuorisotila Unikkotie 5 C, 2. krs

Nuorten aikuisten ilta ma 14.2. klo 18–20.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Ylästön eläkeläiskerho ke 16.2. klo 12–13.30.

Nuorten avoimet ovet to 17.2. klo 18.

Lapsille ja perheille Perhekerhot. Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin klo 9.30–11.

Ylästön seurakuntatalo torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Aikuisille keskustelua, ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa lastenohjaajien kanssa.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Esikoisvauvan äideille, isille, mummeille ja kummeille.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoimet päiväkerhot. Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12. Jeesuksen seurassa -pyhäkoulu su 13.2. klo 11–12 Ristipuron seurakuntakoti, Simonkyläntie 11.

Muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 14.2. klo 13.30 Malminiityntie 16 B-talo.

Yksinhuoltajaperheiden viikonloppu Holmassa. Levollinen talvileiri kutsuu sinua perheinesi Klaukkalan Holmaan, Valkjärven rannalle. Lähtö yhteisbussikuljetuksella Tikkurilan kirkolta la 12.2. klo 10.30 ja paluu su 13.2 klo 16 samaan paikkaan.

Tied. ja ilm. Marja-Leena Koponen marja-leena.koponen@evl. fi, p. 050 434 5539.

Kastettu Linnea Elvira Henriksson, Eelis Verneri Wjuga, Sofia Amanda Emilia Kauppi, Jaakko Santeri Nissinen.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Harri Henrikki Kiiski ja Tuuli Kaarina Savolainen.

Hautaan siunattu Liisa Katariina Siitonen 77 v, Ritva Aulikki Lönnblad 72 v.

Nuorille Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs

Walkers nuortenkahvila pe 11.2. klo 19–22 ja ke 16.2. klo 16– 18.30 Tikkurilassa.

Nuortenilta ke 16.2. klo 18.30– 20 nuorisotilassa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 14.2. klo 18 Kartanonkoskella.

Iso 1 D -koulutus ke 16.2. klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

Nuorten avoimet ovet to 17.2. klo 18–20.30 Ylästöllä.

Koululaisten iltakerhot jatkuvat taas! Tied. www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila tai Enni Korhonen p. 050 526 9401.

Hiihtolomalla leirille! Koululaisten hiihtolomaleiri (1.–6. lk) 21.–23.2. Tied. Enni Korhonen p.

050 526 9401.

Nuorten (13–18-v.) hiihtolomaleiri 23.–25.2. Tied. Sirpa Rosenberg p. 050 464 1414. Hinta 40 €.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi ke 16.2. klo 12–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Yhteisvastuukeräyksen keräyslistoja saatavana kirkkoherranvirastosta.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 10.2. klo 13– 14.30 takkahuone. Yhteislaulua ja musiikkia kanttorin johdolla.

Arkipyhäkoulu to 10.2. klo 17.30.

Huiluilta pe 11.2. klo 19. Vantaan musiikkiopiston konsertti, esiintyjinä Kati Fehérin huiluoppilaita. Vapaa pääsy.

Messu su 13.2. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 13.2. klo 10 kerhohuone 4.

Vapaaehtoistyön esittelyä su 13.2. klo 12. Tilaisuudessa esitellään seurakunnan vapaaehtoistyötä ja koulutuksia. Laulaja Petri Laaksonen esiintyy. Tarjolla on pientä suolapalaa ja virvoketta.

Nuorten ja nuorten aikuisten messu su 13.2. klo 17. Tässä messussa saat rauhoittua paikallasi tai liikkua ympäri kirkkosalia.

Voit polvistua alttarille ja saat tulla yhteiseen ehtoollispöytään.

Musiikista huolehtii nuorten bändi. Messua voi tulla valmistelemaan jo klo 15 kirkkosaliin.

Kylväjäpiiri ma 14.2. klo 17– 18.30 pieni srk-sali. Lähetystyöstä Bangladeshissa kertomassa lähetystyöntekijät Tapio ja Marja Karvonen.

Eläkeläiskerho ti 15.2. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Terveiset Angolasta, Kaisa ja Erkki Halme.

Sinkkupiiri ti 15.2. klo 18.30–20 takkahuone.

Raamattupiiri ke 16.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Teemana Rukous ke 16.2. klo 18.30. Sarjan ensimmäinen ilta: Miten Raamattu rohkaisee rukoilemaan? Teologi ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara Kansan Raamattuseurasta.

Eläkeläiskerho to 17.2. klo 13– 14.30 takkahuone. Ilo Raamatun teksteissä.

Arkipyhäkoulu to 17.2. klo 17.30.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Eläkeläiskerho ti 15.2. 12.30–14.

Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Avoimet ovet kaiken ikäisille to 10.2. klo 18–19.30. Tarjoilua, pelejä, vapaata seurustelua. Iltahartaus klo 19.15.

Messu su 13.2. klo 12. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Eläkeläiskerho ti 15.2. klo 12.30–14. Rentoutuneessa kehossa on oppiva mieli, rentoutusohjaaja Tarja Haapala.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 10.2. klo

Ensi sunnuntai on 6. sunnuntai loppiaisesta. Päivän aihe on Uskon kestävyys ahdingoissa.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 85:2–8, Aam. 5:16–20, 1. Tess. 4:13–18 tai 2. Tess. 2:1–12, Matt. 24:1–14 tai Matt. 24:15–27.

Uutta tulossa Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä. Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua.

Matt. 24:7–8

1

Ami Lindholm

”Rukous, hartauden valmistamisesta”.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Nuorten messu ke 16.2. klo 20 kirkossa, mukana Children of Rekola ja nuorisotiimi.

S

odat, maanjäristykset, nälänhädät. Pommi-iskut ja tulvat. Elämme tässä maailmassa jatkuvasti ahdinkojen keskellä. Nämä ahdingot saattavat näyttää maailman kuolinkorahduksilta, mutta evankeliumissa luvataan niiden olevan synnytystuskia. Jotakin uutta on syntymässä. Synkkiä merkkejä seuraa lopulta Jumalan valtakunnan ilo ja riemu.

Ahdinkojen keskellä luovuttaminen, pakeneminen tai välinpitämättömyys ei ole oikea ratkaisu.

Sen sijaan kristittyjä kutsutaan vastataisteluun: rauhantyöhön, oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja katastrofien uhrien auttamiseen. Meitä kehotetaan rukoilemaan Isä Meidän -rukouksen sanoin: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta”.

Ahdingossa kiusaukset kiertyvät usein epäuskon ympärille. Emme ymmärrä, miksi tapahtuu niin kuin tapahtuu.

Ajatuksiin hiipi pelko siitä, että Jumala ei olekaan hyvä, että hän ei halua tai pysty vapauttamaan meitä pahasta. Jumala ei kuitenkaan ole hylännyt meitä ahdinkojen keskelle, vaan kehottaa meitä kaikissa tilanteissa turvautumaan ja luottamaan häneen. Rukouksesta saamme voimaa ja lujuutta kestää koettelemukset. Jumala on hyvä ja tahtoo meille hyvää. Jotakin uutta on syntymässä.

Mari Liimatainen Korson seurakunnan pappi

Sini Pennanen

13–14.30. Askartelua, Tarja Andersson.

Perhekirkko su 13.2. klo 11.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Naisten raamattupiiri ma 14.2. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 17.2. klo 13– 14.30. Rentoutuneessa kehossa on oppiva mieli, rentoutusohjaaja Tarja Haapala.

Laulupiiri to 17.2. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 16.2. klo 13– 14.30. Yhteislaulua ja musiikkia kanttorin johdolla.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30– 11. Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11, esikoisvauvakerho ke klo 13–15. Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17– 20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 830 6412.

Lasten lauluryhmä su 13.2. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Kastettu Milla Elisabeth Kinnunen, Amos Toivo Eliel Sainio, Eero Leevi Kalervo Aarrejärvi.

Avioliittoon kuulutettu Harri Tapio Heinimäki ja Supranee Tipprasert.

Hautaan siunattu Hjördis Alice Jokelainen 89 v, Pentti Armas Melender 77 v, Pekka Juhani Teelahti 57 v, Sirkku Johanna Karlstedt 38 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 4.2 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 13.2 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Nina Fogelberg.

Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Larskören övar må 14.2 kl. 18 i S:t Lars kapell.

Viandakören övar ti 15.2 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

Drop in i Bagarstugan ti 15.2 kl.

15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Dickursby pensionärskrets on 16.2 kl. 14 i Folkhälsanhuset.

Döpta Edith Olivia Korsinkin, Vera Sofia Elisabeth Saarinen

Döda Veikko Arthur Gustafsson 78 år, Inga Marita Friman 88 år

yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs, p. 050 346 8358.

Päivystys ke 16.2. klo 12–13 Olotilassa Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 11.2. klo 9.30–12

— Rukous ei vaadi tietynlaisia puitteita, eikä aina sanojakaan, Anna-Liisa Valtavaara sanoo.

Yhteys yläkertaan Rukoileminen ei ole suoritus, vaan 24/7 auki oleva linja.

T

eologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara tunnetaan varsinkin Kiltteydestä kipeät -kirjastaan, mutta tällä kertaa hän ei puhu kiltteydestä vaan rukouksesta. Myyrmäen kirkossa järjestetään helmi–maaliskuussa neljän illan sarja, jossa aiheena on rukous. Valtavaara on puhujana ensimmäisellä kerralla, jolloin paneudutaan siihen, miten Raamattu rohkaisee rukoilemaan.

— Rukous on arvokkaimpia asioita, joita Jumala on meille antanut. Ihmisen ei tarvitse olla omassa varassaan, vaan hänen ja Jumalan välillä on kanava. Jos rukousta ei olisi, miten se yhteys pelaisi? Valtavaara pohtii.

Valtavaaran mukaan rukous on Jumalan läsnäolossa olemista. Se on linja, joka on auki koko ajan. Hänen mielestään rukous ei vaadi tietynlaisia puitteita, asentoja tai rituaaleja. Eikä aina sanojakaan.

— Yhteys Taivaan Isään ei ole tunne, vaan se on tietoisuutta, uskoa ja luottamusta. Ihan niin kuin pieni lapsi tietää, että yhteys vanhempiin on olemassa, vaikka ei olla koko ajan äänessä.

— Nykyisin ihmiset etsivät mielen tyhjentymistä erilaisin keinoin, jotta pääsisivät irti ahdistuksesta. Minulle rukous on sitä: rukouksessa pyydän, kysyn ja kuuntelen tai vain olen. Koen sen joskus jopa fyysisenä rauhoittumisena. Rukoillen voi myös ilahtua ja voimaantua.

Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Espoo.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 15.2. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, sisäänkäynti Vehkapolulta. Tapio Laine.

Retki Kuurojen Lähetyksen vuosijuhlille 4.–6.3. Joensuuhun Vaivion kurssikeskukseen.

Hinta 115 euroa, joka sisältää matkan, majoituksen ja ruokailut juhlapaikalla. Lähtö 4.3. klo 9 Myyrmäen kirkolta ja klo 9.20 Tikkurilan kirkolta. Paluu su 6.3. noin klo 19. Ilmoittautumiset 11.2. mennessä Seija Einolalle p.

050 338 6212.

Näkövammaistyö Naisten ilta ti 15.2. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5a B, 5. krs.

Rauha Malkki.

Rukoileminen voi tuntua jossakin tilanteessa turhauttavalta, kun kokee ettei Jumala vastaa.

Ja joskus pyytämänsä saa vasta vaikeuksien kautta. Anna-Liisa Valtavaaran mielestä ihminen saa pyytää Jumalalta mitä ikinä haluaa, mutta rukousvastaus ei välttämättä ole juuri sellainen, mitä ihminen toivoo.

— Jumala näkee ihmisen elämän kokonaisuuden. Hän tietää, mikä on hyvää ja viisasta.

Mutta minkä takia ihmisen tarvitsee rukoilla, jos homma on jo hoidossa?

— Sen yhteyden takia. On kyse samantapaisesta asiasta kuin yhteydenpito ystävän kanssa. Vaikka kuinka hyvin tietää, mitä ystävä tarvitsee, täytyy sitäkin yhteyttä pitää yllä, muuten käy hullusti eikä enää ollakaan tärkeitä toisilleen.

Valtavaara kertoo, että läpi Raamatun rukoi-

Ei ”jos sä olet olemassa” -lausekaan ole mikään huono aloitus. lemisesta puhutaan yhteytenä. Vanhassa testamentissa muun muassa ”käännytään Jumalan puoleen” ja ”huudetaan Jumalalle”.

Toisinaan voidaan ajatella, että Jumala ei anna sitä, mitä ihminen haluaa siksi, että rukous on huono. Valtavaara kertoo lapsena luulleensa, että Jumalalle pitää puhua hienosti kirjakielellä ja päästä aameneen asti. Kerran hänelle sattui niin,

Perheneuvonta Treeniryhmä pariskunnille.

Tikkurilassa alkaa maaliskuussa treeniryhmä pariskunnille. Ryhmään kutsutaan neljä pariskuntaa, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ihmissuhdetaitojaan.

Opettelemme ymmärtämään omaa ja toisen käyttäytymistä ja ajattelutapoja sekä tunneilmaisun merkityksiä. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin aamupäivällä seitsemän kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Irmeli Laitinen, Riitta Tapionsalo ja Lauri Anttila. Mikäli kiinnostuit, varaa haastatteluaika p. 09 830 6330.

Lisätietoja Irmeli Laitinen p. 050 310 7849.

Samassa veneessä -parisuhdekurssi kokoontuu neljänä keskiviikkona kahden viikon välein

2.3. alkaen klo 16.15–18.45 Tikkurilassa, Unikkotie 5a A. Työmenetelminä ovat lyhyet alustukset, erilaiset tehtävät ja keskustelut oman parin kanssa ja ryhmässä. Aiheina: parisuhteen vaiheet, omien lapsuusperheiden vaikutus nykyiseen parisuhteeseen, vuorovaikutus, tunteet, rakentava riitely, anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen sekä hellyys ja seksi. Ohjaajina perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330.

Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön peruskurssi 25.–27.2. Lohjan Vivamossa. Perustietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta.

että hän nukahti kesken rukoilemisen. Aamen jäi lausumatta. Nuoresta tytöstä se oli virhe.

— Nyt ajattelen, että mikä on sen autuaampaa kuin nukahtaa rukoukseen. Kaikki mikä sydämestä nousee Jumalan puoleen, on oikeaa ja hyvää, ei ole huonoja rukouksia.

Miten aloittaa rukoileminen, jos ei ole kos-

kaan sitä tehnyt? Kanavan auki saaminen voi mietityttää.

— Riittää kun uskoo, että on Jumala, joka on kiinnostunut meidän asioistamme. Mutta ei ”jos sä olet olemassa” -lausekaan ole mikään huono aloitus.

— Sellainen asenne, että olen huono rukoilija, pitää unohtaa. Kannattaa ajatella, että sillä että rukoilen, on oikeasti merkitystä. Vaikka merkitys ei näkyisikään heti, se näkyy myöhemmin, vakuuttaa Anna-Liisa Valtavaara.

Eikä pelkästään yksin, vaan myös toisten kanssa yhdessä rukoileminen, on Valtavaarasta tärkeää. Jos sanat puuttuvat, apuvälineitä on saatavilla.

— Raamatun psalmeissa on hyviä valmiita rukouksia, joissa muuten mennään tunteella. Jumalan edessä ei tarvitse siistiä kieltään. Saa olla sellainen kuin on.

Nina Riutta

Miten Raamattu rohkaisee rukoilemaan? ke 16.2. klo 1.30 Myyrmäen kirkossa.

Rukoussarjan muut tilaisuudet 2.3., 16.3. ja 30.3.

Ilmoittautumiset 11.2. mennessä elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15 Eija Harjun Tansania-valokuvia 7.3. saakka.

Tutustu pappiin aamukahvilla ti 15.2. klo 10–11.30. Diakoniapastori Lea Karhinen.

Keittoa myynnissä keskiviikkoisin helmikuun ajan klo 12 alkaen niin kauan kuin sitä riittää. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

1

koonnut Heli Kulmavuori Jaakko Avikainen/Lehtikuva

Jos useammat kulkisivat kimppakyydillä, ruuhkat vähenisivät.

Ekologisempaa yksitysautoilua Aina bussien ja junien aikataulut tai reitit eivät sovi omiin aikatauluihin. Toiset taas ajavat paljon yksin ja tuskailevat bensan korkeaa hintaa. Ratkaisu autottomien ja autollisten ongelmiin on kimppakyyti, jonka järjestäminen onnistuu nykyään myös verkossa.

Internetiin on tullut useita palveluita, joiden avulla voi löytää itselleen kyydin vaikka toiselle puolelle Suomea tai matkaseuraa pitkälle ajomatkalle. Useimmiten tapana on, että kulut jaetaan tasan, mutta matkaajat voivat sopia keskenään toisinkin.

Matkaseuraa voi etsiä ainakin osoitteista greenriders.com, kimppa.net, kyydit.net tai kännykän välityksellä http://kyydit.mobi/. Lisäksi esimerkiksi yliopistoilla on omia kimppakyytipalveluitaan.

Kimppakyydin etuna on se, että se on edullista ja ekologista. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin ja kuski pysyy hereillä pitkilläkin ajomatkoilla. Se on myös turvallisempaa kuin vaikkapa liftaus: kyytiin nousija tietää etukäteen ainakin kuskin nimen ja puhelinnumeron.

2011 jKr.

Oma ääni kateissa Meillä jokaisella on riesamme, heikko kohtamme. Englannin kuninkaana toisen maailmansodan aikaan toimineen Yrjö VI:n kiusallinen vaiva oli änkytys. Siitä kertoo tuore Oscarehdokkuuksiakin kahminut elokuva Kuninkaan puhe.

Puhetta aloittaessaan mies tietää tarkalleen, mitä aikoo sanoa, mutta sanat eivät virtaa ulos suusta hänen haluamallaan tavalla. Puhe salpautuu, tavut jäävät junnaamaan ja koko mies menee lukkoon.

Kuninkaan puhe on myös elokuva siitä, miten rasittavien vaivojen kanssa voi oppia elämään ja hetkittäin jopa voittamaan ne. Harva kykenee siihen kuitenkaan omin avuin, ei Yrjö VI:kään siihen pystynyt. Onnekseen hän löytää hyvän valmentajan, puheterapeutin, joka tukee heikkoina hetkinä mutta ei päästä valmennettavaansa helpolla.

Yhä uudestaan miehet tekevät yhdessä rentoutus-, hengitys-, äänenavaus- ja lukuharjoituksia. He laulavat, kiroilevat, karjuvat toisilleen ja kaivavat esiin lapsuuden kipeitä muistoja. Täysin eri elämänpiireistä tulevien miesten välille syntyy komea tsemppaussuhde.

Tarina alkaa radiopuheella ja päättyy 15 vuotta myöhemmin radiopuheeseen, jonka kuningas pitää sotaan valmistautuvalle kansakunnalle. Hän on oppinut erilaisia puheteknisiä niksejä, voittanut pidättyvyyttään ja löytänyt omaa rytmiään, mutta ei hänestä soljuvaa puhujaa ole tullut. Ja miksi olisi pitänytkään, sillä eihän häntä silloin olisi kukaan tunnistanut häneksi.

Colin Firth on kärsimyksessään komea kuningas Yrjö VI.

”Minua pelottaa elämänpii‑ rin kapeneminen. Nuorena aikaa oli rajattomasti. Nyt mietin välillä, että minulla on aikaa ostaa enää yksi auto, korkeintaan kaksi.”

Filosofian professori Timo Airaksinen, 63, Iltalehdessä 3.2.

Ensin oli pyhäkoulu Mitä yhteistä on pyhäkoululla ja nuppineuloilla?

Aika paljonkin. Ensimmäisiä pyhäkouluja alettiin nimittäin pitää nuppineulatehtaan pojille.

Lasten pyhäkoulun juuret ovat 1780-luvun alun EteläEnglannissa, jossa lehtimies Robert Raikes päivitteli kotikaupunkinsa Gloucesterin kaduilla leikkivien työläislasten kurjia oloja. Hän keksi, että joutilaat, nujakoivat, mellastavat ja kiroilevat lapset pitäisi saada pyhäpäivinä pois kaduilta.

Joutilaina lapset olivatkin vain pyhäpäivisin. Muina päivinä he työskentelivät nuppineulatehtaassa tehden 12– 14 tunnin työpäiviä. Kaduilta ei kuitenkaan ihan noin vain juostu Jumalan sanan ääreen. Rääsyläisten oli ensin kammattava tukkansa ja pestävä kätensä ja kasvonsa.

10.2. Onnea, Elina!

Ensin pyhäkouluun pääsivät vain pojat, mutta vähitellen mukaan tuli tyttöjäkin. Uskon asioiden ja hiljentymisen lisäksi lapsia opetettiin pyhäkoulussa lukemaan. Raikesin ajan pyhäkoulussa ei vielä ollut niitä ihania pyhäkoulutarroja. Jokaisesta käynnistä sai sen sijaan todistuksen, ja kun todistuksia oli tarpeeksi paljon kasassa, lapsi sai itselleen rukouskirjan.

Suomen pyhäkoulun isänä pidetään pastori Johan Fredrik Berghiä, joka perusti ensimmäiset pyhäkoulut Nurmijärvelle vuonna 1932. Nurmijärvellä pyhäkoulua kävi myös muuan poika nimeltä Aleksis Kivi.

Pyhäkouluja Vantaalla www.vantaanseurakunnat.fi. ●● ●● ●●

Elina on jo keskiajalla käytössä ollut ja myöhemmin varsin ajattomaksi osoittautunut suomalainen naisennimi.

Nimen juuret juontuvat antiikin Kreikkaan, jossa yksi pääjumala Zeuksen tyttäristä oli nimeltään Helena eli ”loistava”.

Helenan ryöstöstä alkoi kuuluisa Troijan sota, ja hänen nimensä on pohjana meidän Elinallemme.

Viime vuonna 464 tyttöä sai nimen Elina.

D

Sielun pimeä puoli

16

sessämme ja läheisissämme vasta jälkikäteen, kannattaa varjoihin tutustuminen aloittaa tutkimalla rehellisesti omaa elämänhistoriaa. Onko elämässäni ollut vaiheita, jolloin olen pyrkinyt hyvään, mutta saanut aikaan pahaa? Luultavasi juuri siellä lymyilee sielun pimeä puoli.

Tärkeätä on muistaa, ettei varjo ole pelkästään paha asia. Se on vain osa sielun tiedostamatonta energiakimppua, joka hallitsemattomana saattaa johtaa hurjiin tekoihin. Ihmiselämässä tärkeintä onkin ”mennä itseensä” ja katsoa omaa pimeyttään silmästä silmään.

Sielun luolissa kannattaa viipyä niin pitkään, että silmät tottuvat hämärään. Nimittäin sieltä kumpuaa sielun voima, vapaus ja rauha.

Ihmisen perimmäinen tehtävä ei ole hyvyyden tavoittelu, vaan omaan varjoon tutustumisen kautta syntyvä aito yhteys itseen. Sitä yhteyttä kutsutaan eheydeksi.

Mikko Salmi

Mariah Kari

Vartin retriitti

isneyn klassikkopiirretty Peter Pan alkaa hurjalla takaa-ajokohtauksella. Erikoisen vimmatusta hyppelystä tekee se, että Peter Pan jahtaa roiston sijasta omaa varjoaan. Vasta varjon kiinni saatuaan nuoriherra Pan tuntee itsensä kokonaiseksi ja rauhoittuu.

Peter Pan ei yritä saada otetta varjoonsa ihan sattumalta, vaan lastenklassikon taustalla on vahva syvyyspsykologinen viisaus: Ihminen, joka ei tunne omaa varjoaan, käyttäytyy holtittomasti. Ja mitä vähemmän olemme tietoisia varjostamme, sitä enemmän saamme aikaan tuhoa itsessämme ja ympäristössämme.

Jokaisessa meissä pesii oma hallitsematon maailmansa, pimeä puoli, johon kuuluu taipumus ajatella itseä ennen muita. Siihen liittyy myös piittaamattomuus omien tekojen seuraamuksista ja tietämättömyys omista salaisista motiiveista.

Miten oman varjonsa voisi Panin tapaan saada kiinni? Koska varjon aiheuttamat seuraukset näkyvät it-

Hiljentymään siitä!