Lauri 2011 nro 43 (22 12)

VANTAAN



..

www.vantaanlauri.fi

Seuraava lehti ilmestyy 12.1.

Katariina Stewart viettää joulua Betlehemissä ➤ 4–5

Doula on äidin tukena ➤7 Olli Valtonen: ”Hyvyys on tarkoitettu jaettavaksi” ➤ 8–9

Markku Mattila

Aattohartaudet ja joulukirkot ➤ 15

Joulupuu on rakennettu ➤ 2 ja 6

Erityisesti Joosef oli tosi huonossa kunnossa — Mikko Salmi ➤ 16

Uutiset

Joulupuu rakentui hyvästä tahdosta

22.12.2011

Vantaalainen jouluihme Jouluun kuuluu aJatus lahjan antamisesta. Joulu on jakamista, yhteistä iloa. Toisaalta on myös paljon niitä, jotka viettävät joulunsa yksin, eivät saa lainkaan lahjoja tai joiden joulussa ei ole erityistä iloa — elleivät toiset ihmiset sitä tuo.

Vantaan seurakunnat järjesti tänä jouluna Rakenna joulupuu -kampanjan, jonka tavoitteena oli jakaa eteenpäin sitä hyvää, mitä itse on elämässä saanut. Kampanjan nettisivuilla oleva joulukuusi osoittaa konkreettisesti, miten hienosti vantaalaiset ottivat kampanjan vastaan. Kuusen oksat ovat notkollaan kampanjan eri osien toteutumisesta kertovia koristeita.

Seitsemässä kirkossa olleet vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten joululahjatoiveet vietiin suorastaan käsistä. Vantaalaiset hakivat kuusista kaikki toiveet ja toteuttivat hiukan enemmänkin, sillä seurakuntiin tuotiin myös ylimääräisiä lahjoja. Seurakuntien diakoniatyö toimittaa lahjat perille ennen joulua.

iDän tietäJät toivat kaksituhatta vuotta sitten Betlehemissä syntyneelle lapselle kultaa, suitsuketta ja mirhamia. He toivat parastaan, mutta niin toivat myös vantaalaiset lähimmäisilleen: lämpimiä sukkia, paketteja vähävaraisille lapsille ja toimeentuloa kehitysmaiden asukkaille.

Hyvää Vapahtajamme syntymäjuhlaa kaikille!

Ensimmäisestä adventista alkanut Rakenna joulupuu -kampanja todisti, että vantaalaisilla on halu tehdä hyvää. Villasukkien lisäksi seurakuntiin tuotiin lapasia, kaulaliinoja, villapaitoja ja -peittoja, joita diakoniatyöntekijät ovat antaneet vankien lisäksi muun muassa vanhuksille, turvakotiin, kehitysvammaisille ja päihderiippuvaisille.

Diakoniatyöntekijät ja sosiaalitoimi olivat koonneet vähävaraisten perheiden lasten lahjatoiveita ja vieneet ne joulupuihin Vantaan kirkkoihin. Kaikki 0 toivetta toteutettiin ja halukkaita toteuttajia olisi ollut enemmänkin.

— Onnistuimme loistavasti, ihmiset löy-

Piispa Irja Askola jakoi vantaalaisten tekemiä sukkia Vantaan vankilassa. Joulutervehdyskierroksella mukana oli myös vankilapastori Marko Meijer.

Hyvä kiersi lähelle ja kauas Rakenna joulupuu -kampanja tarjosi myös mahdollisuuden auttaa kaukana asuvia lähimmäisiä ostamalla Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen lahjan vantaalaisen version. Lahjavaihtoehtoja oli kaksi, vuohi ja erityisesti yrityksille sopiva ammattitaitolahja. Vuohilahjoja voi yhä ostaa tapaninpäivään saakka.

— Kokemus tästä kampanjasta on ollut

Hanna Antila

Paljon vantaalaisia ehdolla kirkolliskokoukseen

31

vantaalaista on ehdolla kirkolliskokoukseen. Heistä seitsemän on pappeja ja 2 maallikkoehdokkaita.

Tunnetuimmat nimet maallikkoehdokkaiden joukossa ovat Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, fi losofi an maisteri Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen sosiaalidemokraattien ryhmästä ja toimittaja Johanna Korhonen Tulkaa kaikki -ryhmästä.

Vantaalla on luotu myös oma ehdokaslista, Vantaan avoin ryhmä, jolla on 12 ehdokasta. Vantaan seurakunnissa työskentelevistä papeista ehdolla on neljä: Matti Hyry Hämeenkylän seurakunnasta, Rekolan kirk-

Uusi kirkolliskokous aloittaa toukokuussa.

●

●

●

2

varsin positiivinen. Vantaan seurakunnat ovat vieneet viestiä Toisenlaisesta Lahjasta eteenpäin, joten tällä kampanjalla on tavoitettu niitä, joita muuten emme välttämättä tavoittaisi, varainhankinnan koordinaattori Else Hukkanen Kirkon Ulkomaanavusta kertoo.

Vastauksena vantaalaisten auttamishaluun Vantaan seurakunnat laittaa edelleen hyvän kiertämään. Hädänalaisia ihmisiä Vantaalla auttava Ruoka-apu ry saa seurakuntien joulukampanjasta 5000 euron lahjoituksen. Jo aiemmin Vantaan seurakunnat on Rakenna joulupuu -kampanjassaan lahjoittanut 20 000 euroa Kirkon Ulkomaanavulle.

sivät erilaisia hyväntekemisen muotoja. Tämä on koettu merkitykselliseksi asiaksi, paitsi tekijöiden ja antajien, myös saajien puolelta, kampanjan koordinaattori, Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares toteaa.

Aarne Ormio/KT

sukkien neulomiseen on osallistunut satoja vapaaehtoisia. Niitä kertyi peräti neljä kertaa yli tavoitteen eli yhteensä 1600 sukkaparia. Sukkia kudottiin kodeissa ja seurakuntien kudontapiireissä ja lähetettiin myös Vantaan ulkopuolelta. Vielä enemmän kuin sukat jaloissa saajia lämmittää ajatus siitä, että jokainen pari on vaatinut aikaa ja rakkautta.

Sukkia lahjoitettiin vangeille, päihdekuntoutujille, turvakodin asukkaille, kehitysvammaisille ja vanhuksille. Jokaiselle parille löytyy joku, jolle sukat ovat enemmän kuin tarpeen.

Kampanjan kolmas osa eli kehitysmaiden ihmisten auttaminen on vielä kesken. Tapaninpäivän iltaan asti voi kampanjan nettisivuilta Rakennajoulupuu.fi käydä hankkimassa vuohilahjan ja tukea kaukomailla asuvan perheen toimeentuloa.

Lahjatoiveet toteutuivat

Marja Pirilä/Kuvaario

Pääkirjoitus

Y

li 1600 paria villasukkia, 0 vähävaraisen lapsen lahjatoiveen toteutumista, 120 vuohta ja 0 ammattitaitolahjaa kehitysmaihin — ainakin sen verran saatiin aikaan vantaalaisten tahdolla tehdä hyvää Rakenna joulupuu -kampanjassa.

Sukkia vangeille jakoi joulutervehdyskäynnillä ollut Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola. Vantaan vankilassa villasukat otettiin vastaan yllättyneinä, kiitollisina ja jopa liikuttuneina.

— Tuli todella lämmin olo. Vietän ensimmäistä kertaa joulun vankilassa, kyllä siitä varmasti tulee jotenkin erilainen kuin muista päivistä täällä. Tulee ajateltua omaa perhettä erityisen paljon. Ehkä hekin muistavat minua jotenkin, matkaselliosastolla villasukat vastaanottanut Lauri kuvaili.

Vankilapastori Marko Meijerin mukaan villasukat ovat olleet erinomainen tapa muistaa vankeja. Sukkia on jaettu myös muissa vankiloissa, joissa käy Vantaan seurakuntien työntekijöitä.

— Vangit ovat ringissä vertailleet, kuka on saanut Kyllikin, kuka Lahjan tekemät sukat ja onko joku kenties tehnyt useammatkin. Villasukkien tekeminen on varmasti herättänyt myös tekijöissä ajatuksia siitä, kuka on oikeutettu saamaan lahjan.

— Sukat ovat hyödyllinen lahja, jonka takana on varmasti lämmin ajatus, Meijer sanoo.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Tikkurilassa julistetaan joulurauhaa.

koherra Mikko Matikainen, Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen ja Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares.

Edellisen kirkolliskokouksen viidestä vantaalaisjäsenestä uudelleen ehdolle ovat asettuneet raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen ja insinööri Aulis Mölsä.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, kirkon eduskunta. Vantaa kuuluu Helsingin hiippakuntaan, josta kirkolliskokoukseen valitaan kahdeksan maallikkoa ja seitsemän pappia. Kirkolliskokousvaalien ehdokasasettelu päättyi 15.12. ja vaalit toimitetaan 13.2. Äänioikeus on papeilla ja seurakuntien luottamushenkilöillä.

Joulurauha Julistetaan myös Vantaalla, Tikkurilan kirkon edustalla jouluaattona. Kello 14 alkavassa tapahtumassa joulurauhan julistaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen. Tikkurilan mieskuoro laulaa perinteisiä joululauluja ja tarjolla on glögiä. hämeenlinnanväYlän Parantaminen alkaa vuoden 2012 alussa Vantaalla. Urakka liittyy Kehäradan rakentamiseen ja kestää kaksi vuotta. Rakennustöitten aikana liikennettä ohjataan kiertoteille ja nopeusrajoitus on pääosin 60 kilometriä tunnissa urakka-alueilla, kiertoteillä 50 kilometriä. Väylälle rakennetaan muun muassa 13 uutta siltaa ja levennetään kolmea jo olemassa olevaa siltaa. kela alkaa Palvella vantaalaisia myös yhteispalvelupisteissä Tik-

kurilassa, Korsossa ja Myyrmäessä.

Kaikkia Kelan asioita yhteispalvelupisteissä ei voi vielä hoitaa, mutta asiakkaat voivat esimerkiksi pyytää apua lomakkeiden kanssa ja jättää Kelalle menevää postia. Yhteispalvelupisteistä saa opastusta ja neuvontaa Vantaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palveluista. ●

r aamatusta on valmisteilla 10-osainen stand up -sarja. Suomen eturivin stand up -koomikot esittävät näkemyksiään Raamatun teemoista ja ihmisen päivittäin kohtaamista asioista. StandUp-Raamattu nähdään muun muassa Youtubessa, Facebookissa ja kirkon nettisivuilla. Sarjan tuottaa Reijo Kontio. Tuotanto on saanut Kirkon mediasäätiöltä tukea 25 000 euroa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Joulu ennen joulua t Yötoverini Professori Martti Nissinen puhui otsikolla ”Joulu ennen joulua” uudessa Musiikkitalossa. Hän kertoi, milloin kristikunta on alkanut viettää joulua ja miten joulun päivämääräksi vakiintui joulukuun 25. päivä, roomalaisten Voittamattoman Auringon päivä. Jeesuksen alkuperäisen syntymäpäivän ajankohtaa, ei edes vuotta tai vuodenaikaa tiedetä.

Syntymä sinänsä on kuitenkin varma.

Kristillisistä juhlista vanhin on pääsiäinen ja sen päivämäärä tiedetään tarkkaan, koska se on sama kuin juutalaisten pääsiäisen ajankohta. Joulun paikaksi talvipäivän seisauksen jälkeiset päivät sopivat hyvin.

Vuoden pimein päivä on juuri ohitettu. Valo alkaa taas voittaa. Tämä sopii hyvin myös joulun sanoman symboliikkaan: ”Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon” (Jes. 9:1).

Miikka Huuskonen palvelee Merikappelissa, joka on osa Suomenlahden meripuolustusaluetta ja Upinniemen varuskuntaa.

Armeijan harmaissa Miikka Huuskonen on oppinut vetämään takin taskun vetoketjun kokonaan kiinni.

A

inakin armeijaa käymättömälle puolustusvoimien nimikkeet ovat hiukan hankalia. Haastateltavani on varusmiespappi ja oletuksenani oli, että vastassa olisi pappi, joka työskentelee armeijassa. Pian käy ilmi, ettei varusmiespappi olekaan pappi.

— Varusmiespappi on kirkollisen alan varusmies. Olen teologian ylioppilas, ja näin ollen minulla on mahdollisuus suorittaa asepalvelus varusmiespappina, kertoo tikkurilalainen Miikka Huuskonen, 19.

Armeijassa on erityistehtäviä, joihin voi hakea suorittamaan asepalvelusta. Miikka haki itselleen mielekkäimpään ja tuli valituksi.

Armeija kutsui Miikkaa 11.7. Teologisen tiedekunnan pääsykokeiden tulokset hän sai muutamaa päivää myöhemmin. Opinnot Miikka aloittaa ensi vuonna.

— Varusmiespappina saan olla seitsemän kuukautta teologin työharjoittelussa, joka on tietääkseni pisin mahdollinen sellainen.

Jäähyväiset aseille Kaksi ensimmäistä kuukautta Miikka Huuskonen suoritti asepalvelustaan Helsingin edustalla Isosaaressa, ja varusmiespappikurssin jälkeen hänet siirrettiin Upinniemen varuskuntaan Kirkkonummelle.

Miikka lähti suorittamaan aseellista palvelusta, mutta kuukauden jälkeen hän vaihtoi sen aseettomaksi.

— Aseeton palvelus ei liity mitenkään tähän pappeuteen. Kun ampumaratapäiviä kertyi, aloin miettiä, että tositilanteessa sen ampumataulun paikalla on ihminen. Totesin, että en minä pystyisi ampumaan häntä — enkä muutenkaan ollut mikään hyvä siinä, ei tullut sellaista tyydytyksen tunnetta.

Miikka ei varmasti ole ainoa, josta armeijan käskytilanteet tuntuvat hiukan huvittavilta ja tarkkuus liioittelulta. Varsinkin alokasaikana kävi selväksi, mitä tarkoittaa, kun takin taskun vetoketju on kiinni — se vedetään todellakin täysin ylös asti. Huutoa tuli, ellei niin ollut.

— Varusmiespalvelus on suuri larppauskerho. Alussa armeija tuntui epätodelliselta paikalta. Kun sopeutuu, huomaa, että jos jollakin on oikeus käskeä, niin mukavampi on totella häntä iloiten kuin valittaen, tai miettiä, mikä on järkevää.

Sotilaspastorin alainen Miikka Huuskosen tavallinen päivä armeijassa alkaa samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin varusmiesten: kello kuusi on herätys, jolloin laitetaan ”vaatteet päälle ja punkka kuntoon”. Aamupalalle varusmiehet menevät kello 6.15. Kello kahdeksalta alkaa varsinainen palvelus.

— Menen toimistolle ja valmistelen esimerkiksi hartauksia tai kirjoitan muistioita. Olen myös mukana leireillä ja saatan pitää siellä kenttähartauden.

Esimiehensä, sotilaspastori Henri Kivijärven valvovan silmän alla Miikka on pitänyt myös rippikoulutunteja. Pääasialliseksi varusmiespapin tehtäväkseen Miikka kokee läsnäolon.

— Olen täällä muita varusmiehiä varten.

He voivat kertoa minulle tuntemuksistaan tai elämän vaikeuksistaan, myös vapaa-ajalla.

Kuittailua tehtävävalinnastaan Miikka ei juurikaan ole kokenut.

— Yksittäisiä vähän ivallisia kommentteja on tullut, mutta pääasiassa varusmiesten suhtautuminen on ollut positiivista. Tässä laitoksessa kirkollista työtä arvostetaan, se näkyy etenkin työntekijöissä. Muut varusmiehet arvostavat varmaan sitä mitä teen, vaikka eivät uskonnosta niin perustaisikaan.

Parempaa ruokaa Joulun Miikka Huuskonen ”on kiinni”, eli hän viettää joulunpyhät Upinniemen varuskunnassa. Hänen lisäkseen paikalla on ainakin lääkintämiehiä, sotilaspoliiseja ja virka-apuosastoa, joka auttaa esimerkiksi etsinnöissä, jos joku vanhus katoaa.

Osan ajastaan niin jouluna kuin muulloinkin Miikka viettää varuskunta-alueen Merikappelissa, joka on Suomen ainoa käytössä oleva valtion omistama kirkko.

— Odotan kiinnostuneena, minkälainen joulu täällä on. Minä olen sotilaspastorin mukana jouluaaton hartaudessa ja joulupäivän messussa. Sotilaspastori ja komentaja kiertävät paikoissa, joissa on varusmiehiä ja jakavat karkkeja. Tarjolla on kuulemma parempia ruokia kuin arkena, ja paikalla on vain pieni joukko väkeä.

Miikan vanhemmat ja sisko perheineen ovat tulossa jouluaattona hartauteen Merikappeliin.

— Toivottavasti he tuovat kinkun ja laatikot mukanaan…

p ä ivä

e l ä m ää

Joulu on mitä syvimmin kristillinen juhla. Jumala antaa lahjaksi armon, anteeksiannon ja pelastuksen. Jouluvalmisteluissamme toteutamme syvimmältään joulun suurta sanomaa.

Osoitamme rakkautta, annamme omastamme ja rakennamme rauhaa ja yhteisymmärrystä. Vaikka ulkona on pimeää, meidän sisällämme pimeys, pahuus ja ilkeys väistyvät syrjään valon, ilon ja rakkauden tieltä. Joulu ennen joulua on enemmän kuin puoli juhlaa.

Nina Riutta

Miikk a Huuskonen viettää jouluaaton 24.12. Upinniemen varuskunnassa K irkkonummella.

Va i n

minut ilmaisu ”joulu ennen joulua” johdatti ajattelemaan joulun odotusta ja jouluvalmisteluja. Minusta joulu on vahvasti läsnä jo ensimmäisen adventin Hoosianna-hymnistä alkaen.

Hyvin voimakkaasti joulu on läsnä joululauluissa. Niiden myötä tulevat mieleemme lapsuuden joulut.

Ne kimmeltävät kuin kultareunaiset joulukortit. Monet jouluperinteemme juontavat juurensa lapsuuden kodistamme. Sanotaan, että lapsuuden merkitys jokaisen ihmisen elämässä on suuri. Itse sanoisin, että se on vieläkin suurempi.

Joulun alusviikkoina kaikki läheisemme, menneet ja nykyiset sukupolvet, sukulaiset ja ystävät lähellä ja kaukana ovat monella tavoin mielessämme. Otamme heidät jouluumme kirjoittamalla heille kortin tai kutsumalla jouluaterialle tai hankkimalla lahjan. Kaipaamme poisnukkuneita.

Muistamme köyhiä, yksinäisiä ja nälkäänäkeviä.

Raija Sollamo professori

3

Helsingin piispan joulutervehdys 2011

Joulun tunnejälki Jälkensä se jättää, tänäkin vuonna. Joulu käynnistää tunteiden ja tilanteiden taistelun: perinteiden haikeus, niiden vastustus ja arjen tosiasiat sukkuloivat vuoristorataansa. ”Onko ihan pakko?” kysytään sielläkin, missä sitä ei odottaisi. Puute ja paljous, mieluisa puuhastelu ja hektinen hermoilu ovat aistittavissa katuruuhkassa, lähijunassa, kaupan kassajonossa. Ehkä todemmin siellä, missä kellekään ei tohdi tämänvuotisia joulumietteitään paljastaa.

Jouluna kaikkea tuntuu olevan joko liikaa tai liian vähän, ihmisiäkin. Yksillä runsauden ahdistus valintojen ja valmistelujen viidakossa. Toisilla apeus ja autius: tämä taitaa nyt mennä näin.

Millaisen tunnejäljen Jumala jättää jouluumme? Hänelle joulu ei ole vaatimus, suoritus, näytelmä eikä perinnekilpailu. Pohjimmiltaan joulu on sanoma vapahduksesta. Siitä, että Jumala saapui ”meidän puolelle”. Siksi jouluna kaikki täällä meillä saa olla läsnä: tilaa

Ku i n k a

Eappi-tarkkailijoiden läsnäolo tuo turvallisuutta Palestiinalaisalueille, joilla joulua vietetään Israelin rakentaman muurin ympäröimänä.

on pelolle, pettymyksille, puolitiehen jäämiselle. Mutta myös ilolle, hämmästelylle, kaikenlaiselle mukavalle. Joulu voi ja saa olla monenlainen, erilainen, kaikenlainen. Sitä yhtä oikeaa joulua ei ole olemassa. Kaikenlaisiin todellisuuksiin jää pieni aukko Pyhän läsnäololle: siunaus voi piipahtaa jouluvieraaksi, valmisteluja vaatimatta.

Osaisinko tänä vuonna jättää sellaisen joulujäljen, että itsekin yllättyisin? Vähemmän vaatimuksia ja ylimitoitettuja suunnitelmia? Vähemmän kateutta, kiukuttelua, syyttelysanoja? Vähemmän hiilijalanjälkeä?

Mitä tapahtuisi, jos jouluni tunnejälki on tässä: Vapahtaja on syntynyt! Avautuisiko tästä lupa hengähtää?

Irrota kahleista, pakosta, tukahduttavista tavoista? Vapahtaja — on!

Tämän varassa kohti joulua, jossa siunaus tuoksuu.

Irja Askola Helsingin hiippakunnan piispa

va n t a a l a i n e n?

Porkkanal Katariina Stewart viettää joulua Jeesuksen syntymäkaupungissa.

Saara Vuorjoki

G

litterkoristeinen jouluseimi, arabipoppia, vahva maustetun kahvin tuoksu, palestiinalaishuiveja, vilkkuvaloin koristeltuja tonttulakkeja ja turistibusseja ruuhkaksi asti. Pienen Betlehemin kaupungin joulunvietto on kaikkea tätä, mutta paljon muutakin. Jeesuksen syntymäkaupungista löytyy myös ripaus suomalaista joulua.

— Olen asunut alueella puolitoista vuotta, ja nyt edessä on toinen jouluni Länsirannalla, kertoo Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Katariina Stewart.

Katariina työskentelee palestiinalaisalueilla ja Israelissa ekumeenisen Eappi-ohjelman koordinaattorina.

Joulu alkaa Öljymäeltä Katariina asuu yhdessä miehensä kanssa ItäJerusalemissa kuuluisalla Öljymäellä. Pariskunnan talo on oliivitarhan keskellä.

— Aattoaamu alkaa sillä, että koristelemme italialaisten naapuriemme kanssa oliivipuut. Kuusen koristelu aattoaamuna on perheeni perinne Suomessa. On kiva saada tän-

Maarit Pääkkönen-Koivumäki, 33, leipoo aatoksi jouluisen juustokakun.

100 % Vantaalainen

Ensimmäinen kotini oli talonmiehen yksiö Kaivokselassa. Kun olin pieni, isä hoiti minua kotona vuoden verran. Se oli siihen aikaan harvinaista. Kaivokselasta muutimme Matariin paritaloon ja sieltä Hiekkaharjuun omakotitaloon, jossa vanhempani asuvat yhä. Vantaan lisäksi minulle tärkeä paikka

4

on Kuhmo, josta äitini ja isäni ovat kotoisin.

Puolisoni kanssa aloimme seurustella lukiossa. Vuonna 2001 muutimme opiskelija-asuntoon Jokiniemeen, sitten kerrostalokolmioon Tikkurilaan. Nykyisen Jokiniemessä sijaitsevan rivitalokotimme valmistumista odotellessa asuimme vanhempieni luona.

Nyt 2-vuotiaat identtiset kaksostyttäremme syntyivät pikkukeskosina. Minulla on työpaikka pankissa Helsingissä, mutta tällä hetkellä olen hoitovapaalla. Kotona ollessani olen alkanut leipoa entistä enemmän. Yleensä leivon tyttöjen päiväuniaikaan tai iltaisin. Tarjoan tekemiäni kakkuja ja leivonnaisia myös kavereille ja naapureille.

Muurissa on tuhansia kantaaottavia graffiteja ja tekstejä.

Jeesuksen syntymäkirkolle Betlehemissä kokoontuu jouluna tuhansia turisteja. Joulua vietetään myös syntymäkirkon aukiolla, joka on koristeltu neonvaloilla ja valtavalla kuusella.

alaatikkoa Betlehemissä Pyhän maan kääntöpuoli

meniätuhansia matkailijoita. Hotellit ovat ääriään myöden täynnä.

— Betlehemissä joulu näkyy kaikkialla, myös israelilaisia lähtee paikanpäälle joulun viettoon. He haluavat nähdä, millainen joulu on siellä puolen muuria.

Katariina viettää joulun kansainvälisessä kaveriporukassa Betlehemissä.

— Perinteet ovat tärkeitä. Käymme täällä jouluna kirkossa aivan kuten Suomessakin. Erona on, että täällä ollaan ystävien, eikä perheen kanssa.

— Viime vuonna tein kavereille porkkanalaatikkoa. Teen sitä nytkin. Siihen on tuotu riisit Suomesta asti. Myös glögimausteet ja Töysäläisen piparit toin mukanani, Katariina kertoo nauraen.

Aattona syödään jouluherkkuja maailman eri kolkista, sillä jokainen juhliin osallistuja tuo perinteisiä jouluruokia omasta maastaan. Joulu muslimienemmistöisessä kaupungissa vaatii erikoisvalmisteluja.

— Länsirannalla on vain yksi teurastamo, josta saa kinkkuja, joten joulukinkku piti varata jo hyvissä ajoin.

Joulun vietto juuri Betlehemissä, pyhällä maalla, ei ole Katariinalle sinänsä merkityksellistä.

— Olen nähnyt täällä työssäni myös pyhyyden kääntöpuolen, pahuuden, hän toteaa.

Eappi-ohjelman tarkoitus on tarjota suojelevaa läsnäoloa palestiinalaisille, toimia aseettomana vierellä kulkijana tilanteissa, joissa sille on tarvetta. Ja tarvetta on.

— Olen nukkunut beduiiniteltassa laittoman israelilaisen siirtokunnan laitamilla ja saattanut Hebronissa lapsia kouluun, jotta he säästyisivät koulumatkallaan kivitykseltä.

— Läsnäolomme tuo turvallisuutta paikallisille, mutta usein kuulen myös israelilaisten rauhanaktivistien toivovan, että pelastaisimme heidät miehittäjän roolista, kertoo Katariina monitahoisesta tilanteesta.

Eappien tehtävänä on myös raportoida ihmisoikeuksien toteutumisesta. Suuri huolenaihe on siirtokuntien laajentuminen.

— Eappien aseina ovat kamerat. On todettu, että siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistama väkivalta on vähentynyt, kun eapit ovat paikalla. Siirtokuntalaiset eivät halua huonoa julkisuutta.

Betlehemin checkpointilla jonotetaan Israelin puolelle töihin jo aamuyöstä alkaen.

nekin jotain tuttua joulupuuhaa.

Katariina tutustui ensimmäisen kerran Israeliin ja Lähi-itään vuonna 1996, kun hän osallistui Israelissa pidettävään rippikouluun. Silloin hänen mieltään jäivät kaivertamaan israelilaisten mielipiteet palestiinalaisista.

— Silloin näin vain Israelin puolen asioista. Heidän näkemyksensä mukaan arabit ovat vaarallisia terroristeja. Se jäi mieleeni, ja minuun sattui, että joistakin ajatellaan niin.

Vuonna 2007 Katariina lähti Eappi-ohjelman kautta vapaaehtoiseksi ihmisoikeustarkkailijaksi palestiinalaisalueille. Nyt hän koordinoi Eappi-ohjelmaa Jerusalemin toimistolla. Välissä hän ehti tehdä töitä Vantaalla oppilaitospappina, mutta jokin veti takaisin Lähi-itään.

— Paikalliset ihmiset ovat saaneet minut tulemaan tänne. Tahdon antaa oman pienen osuuteni siihen, että alueen konfliktit ratkeaisivat. Haaveenani on, että kaikilla olisi samanlaiset ihmisoikeudet.

Toivo rauhasta Turismi on Länsirannalla tärkeä elinkeino.

— Pelkona on se, että nyt joulun aikaan turistit tulevat busseilla rajan tarkastuspisteiden eli checkpointtien läpi suoraan syntymäkirkolle ja käyvät vain siellä. Silloin he eivät jätä alueelle rahaa, joka olisi paikallisten kannalta tärkeää.

Alueen hyvin tunteva Katariina rohkaisee ihmisiä matkustamaan alueelle ja poikkeamaan totutuilta turistireiteiltä. Se onnistuu esimerkiksi Eappien opastuksella.

— Halutessaan turistit pääsevät Eappien mukana kiertämään Länsirannalla. Tänä vuonna mukanamme on ollut jo 1300 ihmistä.

Kysymykseen, tuleeko alueelle joulurauha, on Katariinan vaikea vastata.

— Toivo rauhasta kuitenkin elää. Yleensä Israel on kunnioittanut joulun pyhiä, eivätkä sotilaat ole tehneet silloin tihutöitään.

— Täällä on ilmassa iloa ja toivoa paremmasta. Ihmiset eivät ole lannistuneet vaan uskovat tulevaisuuteen.

Joulu tuo turistit Pyhällä maalla on valmistauduttu jo kuukausien ajan yhteen vuoden suurimmista tapahtumista — ja turistiryntäyksistä. Rauhoittunut tilanne on tuonut enemmän tulijoita myös Betlehemiin.

Joulun viettoon odotetaan saapuvan kym-

Mikä Eappi? ●●

Eappi on Jerusalemin kirkkojen pyynnöstä vuonna 2002 käynnistetty kansainvälinen kumppanuusohjelma.

●●

Eappi-ohjelman tarkkailijat tukevat paikallisia yhteisöjä ja siviiliväestöä alueen konflikteihin liittyvissä tilanteissa ja raportoivat ihmisoikeuksien toteutumisesta Israelissa ja Palestiinassa.

●●

Toimintaan on osallistunut jo yli 740 tarkkailijaa eri puolilta maailmaa.

●●

Suomesta Eappi-ohjelmassa on mukana Kirkon Ulkomaanapu.

www.eappi.fi

teksti ja kuvat Lotta Numminen

Katariina Stewart tekee Lähi-idässä töitä sen eteen, että ihmisoikeudet toteutuisivat.

Mitä Katariina Stewart toivoo vuoden 2012 tuovan Lähi-itään? Katso videohaastattelu osoitteessa www.youtube.com/vantaanseurakunnat.

5

Sukkaparin tarina Marja-Leena Palviaisen neulomat oranssit sukat löysivät perille.

Vihreät raidat luovat syvyyttä oranssin iloon

M

arja-Leena Palviainen hypistelee käsissään kahta pehmeää sukkaparia.

Toiset ovat kokoa 3 ja toiset aivan

pienet.

— Toivottavasti neulomani sukat saa joku, jolle niiden oranssi väri kertoo vilpittömästä ilosta. Ilo on enkelten ruokaa, kaiken A ja O, Marja-Leena sanoo.

Hän on yksi vapaaehtoisista, jotka lähtivät mukaan Vantaan seurakuntien Rakenna joulupuu -kampanjaan neulomalla sukkia tuntemattomille.

Sukat valmistuivat päivässä, mutta MarjaLeena toivoo niiden kestävän käytössä vuosia.

Isompia sukkia koristavat vihreät raidat, eivätkä suinkaan vahingossa.

— Sukkien vihreät raidat luovat syvyyttä oranssin iloon.

Marja-Leena lähti mukaan sukkatalkoisiin yksinkertaisesta syystä.

— Mitä enemmän jaat, sitä enemmän saat.

— Elämä on loppujen lopuksi hyvin simppeliä: jos ajattelet hyvää, saat hyvää, ja jos ajattelet pahaa, saat pahaa, kertoo Marja-Leena elämänfi losofiastaan.

Vantaalaisten auttamishalu on yllättänyt

Sukat neuloi Marja-Leena Palviainen.

D

On tärkeä tietää, että sukat päätyvät tarvitseville

V

antaa Komeetat on Lions Club, jonka jäsenet ovat naisia. Nämä naiset ovat pitäneet syksyn ajan sukkien neulontapiiriä Korson kirkolla.

— Näissä sukkatalkoissa kohtasivat seurakunnan tarpeet ja oma ideamme. Halusimme järjestää käsityökahvilan Korsossa ja seurakunnasta kerrottiin Rakenna joulupuu -kampanjasta, kertoo Vantaan Komeettojen Pirjo Lackberg.

Seurakunnalle luovutettiin lopulta yli sata paria sukkia lahjoitettaviksi eteenpäin.

— Osa on neulonut sukkia omista langoista, osa seurakunnan lahjoittamista.

— Olemme ennenkin tehneet auttamistyötä käsitöillä, esimerkiksi peittoja Intiaan ja kaulaliinoja rintasyöpäpotilaille. On tärkeä tietää, että nämä sukat päätyvät niitä tarvitseville.

iakoniatyöntekijä Anne Saviranta pitelee sylisään valtavaa laatikkoa, joka on täynnä monenkirjavia villasukkia — kaikki korsolaisten tuntemattomille tekemiä. Yhteensä sukkia kertyi Korsossa 300 paria. Ne jaetaan ennen joulua diakoniatyön asiakkaille.

— Sukkia on tullut monen kuukauden ajan. Vantaalaisten keskinäinen auttamishalu on yllättänyt minut. Olen voinut vain lämpimästi kiitellä ihmisiä osallistumisesta kampanjaan.

Korsosta lähtee joulun alla myös 76 lahjapakettia vähävaraisten perheiden lapsille.

Lahjatoiveita sai hakea seurakunnasta kuka tahansa kuun alussa. Nyt paketteja haetaan toimistolta tiuhaan, yksi toive on erityisesti jäänyt Annen mieleen.

— Eräs lapsi toivoi vain villasukkia. Hänelle lahjan antaja toi kuitenkin kolme pakettia, joten ehkä siellä on jotain muutakin.

Sukat antoi eteenpäin Anne Saviranta.

Neulojia opasti ja innosti Pirjo Lackberg.

Terveisinä ja kiitoksina kutojalle haluan sanoa: jatka hyvää työtä!

N

ämä lämmittävät mieltä ja tuntuvat hyviltä, toteaa diakoniatoimistossa istuva nainen saadessaan oranssit lahjasukat.

— Jos ne eivät mahdu minulle, niin tyttärelleni ainakin, hän toteaa.

Pienemmät sukat saa naisen sylis-

6

sä piparia syövä vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen tyttärenpoika. Yhteensä perheen matkaan lähtee viisi paria vapaaehtoisten neulomia sukkia. Diakoniatyöntekijä tarjoaa mukaan myös ruokaa ja setelin, jolla saa ostettua läheisestä kaupasta jouluruokia.

Apu tulee tarpeeseen.

— Tämä on hienoa hommaa. Terveisinä ja kiitoksina kutojalle haluan sanoa: jatka hyvää työtä! toteaa Korsossa asuva nainen hymyillen. teksti ja kuvat Lotta Numminen

Lahjasukat sai isoäiti Korsosta.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Synnyttäjän tukena

H

eidi Pietilä, 2, on toiminut doulana eli synnyttäjän tukihenkilönä yhdessätoista synnytyksessä. Viimeksi Heidi oli mukana saattamassa maailmaan kaksosia. Helsingin ensikoti -yhdistyksen doulatoiminta on tarkoitettu kaikille pääkaupunkiseudulla tai sen ympäristössä asuville äideille.

Doulaa pyydetään mukaan synnytykseen eri syistä. Lasta odottava äiti voi olla yksin omasta valinnastaan tai hän on saattanut jäädä yllättäen yksin. Voi myös olla, että syntyvän lapsen isä ei syystä tai toisesta voi tai halua osallistua synnytykseen. Doula voi olla mukana synnytyksessä myös yhdessä lapsen isän kanssa.

Rauhallinen doula Heidi kuuli doulatoiminnasta ollessaan lähihoitajaopiskelijana vierailulla Ensi- ja turvakotien liitossa.

— Kiinnostuin toiminnasta heti. Odotin silloin esikoistani. Lähdin mukaan toimintaan, kun esikoiseni oli vajaan vuoden ikäinen. Ensimmäisen tukisuhteeni solmin odottavan äidin kanssa syksyllä 200, Heidi kertoo.

Lastenhoitajana päiväkodissa työskentelevä Heidi kertoo haaveilleensa lapsena kätilön ammatista. Hän kuvaa itseään rauhalliseksi.

— Hätäilevä doula saisi varmasti synnyttävän äidin hermostumaan, Heidi miettii.

Helsingin ensikoti -yhdistyksen välittämän doulan palvelut maksavat 2 euroa. Summalla korvataan doulan matka- ja ruokailukuluja. Yleensä tämä tapaa odottavan äidin kerran tai kahdesti ennen synnytystä ja kerran synnytyksen jälkeen.

Moni toivoo, että doula olisi itse raskauden ja synnytyksen kokenut äiti. Heidin mielestä omat synnytyskokemukset ovat olleet hyödyksi tehtävässä.

— Osaan esimerkiksi kertoa, miltä epiduraalipuudutuksen saaminen tuntuu.

— Usein äidit kysyvät omista synnytyksistäni, mutta pyrin pitämään omat kokemukseni taka-alalla. Synnytysjakkaran käyttöä olen kyllä vähän mainostanut. Olen sanonut, että sitä kannattaa ainakin kokeilla.

Vauva syntyi, hevi soi Doulan tehtävä on olla synnyttäjän tukena.



Doula Heidi Pietilän käsiin tarttuu vastasyntyneen vauvan tuoksu.

— Tarvittaessa voin toimia tulkkina äidin ja kätilön välillä. Voin esimerkiksi kertoa äidin toiveista kätilölle, jos hän ei siihen itse pysty. Voi auttaa myös silloin, jos äiti ei ymmärrä, mitä kätilö tarkoittaa.

Joskus odottavalla äidillä saattaa olla mukanaan perusteellinen kirjallinen suunnitelma synnytyksen kulusta.

— Silloin doulan tehtävä on muistuttaa, että synnytyksessä kaikki ei aina mene etukäteissuunnitelmien mukaan, Heidi sanoo.

Doula voi synnytyksen aikana hieroa äitiä, pitää kädestä kiinni ja muistuttaa äitiä rentoutumaan supistusten välillä.

— Jos äitiä pelottaa, yritän ohjata hänen ajatuksensa tilanteeseen, jolloin synnytys on jo ohi. Kivun kanssa pärjää paremmin, kun muistaa että se on ohimenevää. Kipu tulee ja menee, Heidi sanoo.

Hän on vinkannut äideille, että synnytyssaliin voi ottaa mieleistään musiikkia

mukaan. Eräs vauva syntyi hevimusiikin soidessa.

— Kukaan äiti ei ole synnytyksessä huutanut minulle tai käskenyt poistumaan, vaikka olen sanonut, että niinkin saa tehdä, Heidi sanoo.

”Kumpi tuli?”

Vapaaehtoiseksi doulaksi ryhtyminen ei edellytä minkään kurssin käymistä, kiinnostus tehtävään riittää. Kuukausittaisissa tapaamisissa doulat ovat saaneet tietoa raskaudesta, synnytyksestä ja vauvanhoidosta sekä tehneet vierailuja synnytysosastoille.

— Kerran eräs kätilö kertoi meille vyöhyketerapiasta, Heidi kertoo.

Heidin omaan perheeseen kuuluvat aviopuoliso, -vuotias poika ja 5-vuotias tytär. Perhe rakentaa parhaillaan omakotitaloa Korsoon. Kun Heidi palaa synnytyssairaalasta kotiin, tytär saattaa kysyä äidil-

tä ”kumpi tuli?”. Joskus kun Heidi tulee synnytyksestä kotiin illalla, unta voi olla vaikea saada.

— Silloin synnytys on vielä niin tuoreessa muistissa ja käsissä on pienen vauvan tuoksu.

Joskus Heidi on saanut doulana kunnian leikata syntyneen vauvan napanuoran.

Syntymän hetki herkistää Heidin joka kerta.

— Äidin ja mahdollisesti mukana olevan isän tunteet tarttuvat myös minuun.

Tarvittaessa Doula antaa neuvoja myös imetyksestä. Heidiltä on myös kysytty, mitä tarvikkeita ja vaatteita vastasyntyneelle pitäisi etukäteen hankkia.

— Riittää, kun vauvalle on jonkin verran vaatteita ja kotimatkaa varten turvakaukalo.

Kaiken muun ehtii hankkia myöhemminkin, hän sanoo.

Soili Pohjalainen

— Synnytysjakkaran käyttöä olen vähän mainostanut.

-vuotias Lauri seuraa lukua  Vantaalla Markku Mattila

K-juna Koivukylästä Helsinkiin lähtee arkisin kello ..

7

H s

Olli ma

Olli Valtonen osallistui Palvelutalo Cecilian Lucia-juhlaan.

8

�

sĂślli kuin emp

Hyvyyden saarnamies

i Valtonen on sitä mieltä, että aailma voi muuttua paremmaksi.

K

aikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi, siteeraa HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen 1300-luvun mystikkoa äiti Juliana Norwichlaista.

Sitä mieltä Valto-

nen on itsekin.

— Jouluna Jumala tuli tekemään tästä luomastaan maailmasta parempaa ja syntyi ihmiseksi meitä auttamaan. Keskellä pimeintä aikaa kirkas tähti syttyy taivaalle ja valo voittaa. Eikä peli ole pelattu, vaan me voimme koko ajan rakentaa parempaa maailmaa. Tarvitaan vain uskallusta.

Valtonen huomauttaa, että äiti Juliana eli aikana, jolloin rutto tappoi kolmasosan englantilaisista ja maa kävi satavuotista sotaansa Ranskaa vastaan. Me taas elämme aikana, jolloin koulutus ja terveydenhoito ovat eurooppalaisille itsestäänselvyyksiä, naisten ja lasten elämä on turvatumpaa kuin koskaan ja ihmisoikeudet ovat sadassa vuodessa kohentuneet huimasti.

— Silti usko parempaan maailmaan on tällä hetkellä hyvin uhanalainen. Olemme nielaisseet huonot uutiset. On vaarana, että meistä tulee kyynisiä.

Kyynikoille Olli Valtosella on vastaus valmiina: kulttuurievoluutio. Hän on innoissaan amerikkalaisen aivotutkijan George E. Vaillantin näkemyksistä. Vaillant selittää ihmislajin henkiinjäämistä aivojen limbisessä järjestelmässä tapahtuneilla muutoksilla.

— Ihmiskunnan menestystekijöitä ovat sellaiset yhteisöllisyyttä ruokkivat tunteet kuin usko, toivo, rakkaus, empatia ja kiitollisuus. Aivojen evoluutiossa ne ovat koko ajan korostuneet ja kykymme hoivata toinen toisiamme on lisääntynyt. Heikkoina me hyödymme siitä, että olemme yhteisöllisiä ja pysymme puheväleissä, Valtonen sanoo.

— Antropologit ovat huomanneet, että kaikki kulttuurit, jotka toimivat näiden positiivisten emootioiden vastaisesti, eli brutaalisti ja väkivaltaisesti, ovat aina lyhytaikaisia.

Ne kulttuurit, jotka ovat liputtaneet myönteisten emootioiden puolesta, ovat säilyneet voittajina. Hitler oli vallassa alle kymmenen vuotta, Neuvostoliittokin kesti alle sata vuotta. Sen sijaan esimerkiksi fransiskaanien luostarijärjestö on toiminut 1200-luvulta asti ja voi edelleen erittäin hyvin.

”

Ihmiskunnan menestystekijöitä ovat sellaiset yhteiisyyttä ruokkivat tunteet n usko, toivo, rakkaus, patia ja kiitollisuus.”

Vuoden pimeintä aikaa ovat tänä

vuonna tummentaneet uutiset, jotka lisäävät ihmisten epävarmuutta: sen enempää ilmaston lämpenemiseen kuin euron kriisiinkään ei tunnu löytyvän ratkaisua.

— Elämme monimutkaisessa maailmassa, jossa on koko ajan isoja ongelmia. Nyt jos koskaan tarvittaisiin myötätuntoista ja hyväntahtoista asennetta toinen toisiamme kohtaan. Tavallisen ihmisen elämässä se näkyy vaikka siinä, kuinka suhtautuu työkavereihin tai naapureihin. Ja eikö olisi kivaa, että voisimme luottaa siihen, että kun tapaa tuntemattoman, hän lähestyy hyvin aikein? Olli Valtonen kysyy.

Hän lisää, että myötätunto on taito, jota voi oppia ja opettaa. Kun eräässä tutkimuksessa verrattiin paljon meditoineita buddhalaismunkkeja ihmisiin, jotka eivät harrastaneet meditaatiota, havaittiin, että munkit olivat koetilanteissa selvästi myötätuntoisempia. Tutkimustulokset ovat tehneet Valtoseen niin suuren vaikutuksen, että HelsinkiMissiossa suunnitellaan myötätuntokoulujen järjestämistä, mahdollisesti vaikka yhteistyössä buddhalaisen keskuksen kanssa.

HelsinkiMission toiminnassa on mukana 1500 vapaaehtoista. Järjestö tunnetaan parhaiten vanhusten yksinäisyyden lievittämisestä, mutta se tekee työtä myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa. Nyt se on saamassa rahoitusta uutta kohderyhmää varten.

— Suomi on lastensuojelussa maailman laitosvaltaisin maa. Kun uupunut yksinhuoltaja pyytää sosiaalitoimistosta apua, ratkaisu on tilapäinen huostaanotto. Se on liian raju lääke. Ei tarvittaisi kuin sinua ja minua.

Meistä jokainen voisi ottaa lapsen yökylään tai mukaan kesälomamatkalle, Olli Valtonen visioi.

HelsinkiMission suuren vapaaehtoisjoukon salaisuus on Valtosen mukaan yksinkertainen: ihmisiä on koskettanut vanhusten yksinäisyys.

— Suomalainen ei tyrkytä apuaan, mutta auttaa, kun joku sitä pyytää. Varainkeräyksessä toimii sama juttu. Ehkä Suomessa on oltu liiankin diskreettejä ja varovaisia, eikä ole riittävän suoraan sanottu, että me tarvitsemme teitä. Näyttävistä kampanjoistakin on tietysti ollut tässä apua, Valtonen kertoo.

— Monia motivoi vapaaehtoistyöhön ilo, joka tulee siitä, kun kokee olleensa hyödyksi.

Voisikin välillä miettiä, ketkä HelsinkiMission todellisia asiakkaita ovat. Ehkä eivät välttämättä vanhukset, vaan ne tavalliset ihmiset, joille me tarjoamme mahdollisuuden tehdä elämässään jotakin hyvää.

Työ paremman maailman hyväksi on vielä pahasti kesken. Olli Valtosella on näky suuresta herätyksestä, jossa suomalaiset alkavat olla lähimmäisilleen läsnä.

— Syrjäytyminen kulkee jo sukupolvissa.

Meidän pitäisi kyetä murtamaan sen kierre.

Meidän tehtävämme on etsiä niitä, jotka tarvitsevat sitä, että joku on heille läsnä. Yksin HelsinkiMission voimin sitä ei tehdä, vaan mukaan tarvitaan muitakin.

— Läsnäoloa ei pystytä rakentamaan pelkällä sosiaaliturvalla. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia oikeudenmukaisuudesta, kansalaistoiminnan tehtävä on huolehtia rakastamisesta.

Läsnäolo on sana, joka toistuu Valtosen puheessa usein, osaksi siksi, että se on valittu yhdeksi HelsinkiMission tulevan viisivuotiskauden arvoista. Mutta läsnäolosta puhuminen on hänelle myös hengellisyyden pohtimista.

Hyväksyvä, tietoinen läsnäolo on Valtosen mukaan avain niin itsetuntemukseen, ihmissuhteisiin kuin Jumala-suhteeseenkin.

Hän uskoo, että jos ihminen ei ole läsnä itselleen ja omassa elämässään, hän ei voi olla läsnä toisillekaan.

— Myös rukous vaatii läsnäoloa. Jos et ole läsnä itsellesi, kuinka voit olla läsnä Jumalallekaan? Meidän aikamme peruskysymys ei ehkä sittenkään ole se, onko Jumala jossakin siellä langan toisessa päässä olemassa, vaan se, onko langan tässä päässä ketään.

Jos viime aikoina on kuullut Olli Valto-

sen saarnaavaan tai luennoivan, on todennäköisesti kuullut hänen mainitsevan Harvey Coxin. Tämä amerikkalainen teologi povasi 1960-luvulla uskontojen ja hengellisyyden kuolemaa. Nyt kahdeksankymppinen Cox kirjoitti pari vuotta sitten kirjan The Future of Faith. Siinä hän toteaa olleensa väärässä: trendi, joka oli vahvasti nähtävillä 1960- ja 70-luvulla, ei jatkunutkaan, vaan merkit näyttäisivät päinvastaisilta. Se, mikä ehkä on kuolemassa, on uskonnon institutionaalinen puoli, mutta hengellisyyden muut alueet näyttäisivät kukoistavan.

— Cox erottaa toisistaan kaksi käsitettä, jotka me suomennamme sanalla usko. Toinen on faith, joka tarkoittaa luottamusta, toinen belief, joka voitaisiin kääntää sanalla käsitys tai mielipide. Kirkkohistoriassa noin kolmeasataa ensimmäistä vuotta leimasi luottamus. Varhainen kristillisyys oli oppisisällöil-

Marianne Iso-Puonti ja Olli Valtonen vaihtavat kuulumisia.

tään kirjavaa ja ihmiset uskoivat eri tavoilla, mutta kristittyjä yhdisti luottamus siihen, mitä Jeesus opetti ja että Jumalan valtakunta tekee tuloansa, Valtonen selvittää.

— Kun kristinuskon asema vahvistui, alkoi uusi vaihe, jota Harvey Cox kutsuu belief-periodiksi. Silloin kirkko rupesi rakentelemaan uskontunnustuksia ja syntyi eliittiporukka — synodit, paavi, piispat, kardinaalit — joka sanoo, mitä meidän pitäisi uskoa. Luottamus kaventui.

Cox — ja myös Valtonen — on havainnut, että parhaillaan eletään hengellisen kulttuurin muutosvaihetta. Maailmalla liikehdintä kulkee nimellä Emerging Church eli nouseva kirkko. Suomessa yksi esimerkki vastaavasta on Tuomasmessu, jonka vastuunkantajiin Valtonen kuuluu.

— Mitä enemmän keskitytään opillisiin juttuihin, sitä enemmän riidellään. Siitä on kyse myös kirkkomme nykyisissä kiistoissa.

Nouseva kirkko palaa takaisin uskoon ja luottamukseen. Uskontunnustukset menettävät merkitystään — eivät kokonaan, mutta niiden sitovuus ehkä pienenee, Valtonen sanoo.

Riitelyn sijasta hän suosittelee ottamaan vastaan lahjan: luottamaan siihen, että on olemassa hyvä Jumala, joka rakastaa maailmaa, ja Jeesus, joka on esikuva, opettaja ja vapahtaja.

— Siinä missä dogmatiikka ja opit jakavat ihmisiä, hengellisyys pohjimmiltaan yhdistää heitä. Mitäpä jos Jumala löytyykin palvelemisen eikä opinkohtien kautta?

”

Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia oikeudenmukaisuudesta, kansalaistoiminnan tehtävä on huolehtia rakastamisesta.”

Suomalaista hengellisyyttä on Olli

Valtosen mukaan leimannut yksilökeskeisyys ja henkilökohtaisen jumalasuhteen korostus, johon liittyy myös vahva synnintunto.

— Jos kristityltä Suomessa kysyy, mikä on tärkein asia uskossa, hän sanoo, että ”mä sain syntini anteeksi”. Mutta Jeesuksen opetuksista ylivoimaisesti suurin osa liittyi siihen, että me annamme anteeksi. Muutosta yhteisöllisempään uskoon syntyy monestakin syystä.

Nykyihmisillä on paljon terveempi itsetunto. Sitä koukkua, joka pietismin aikana liittyi synnintuntoon, ei enää minun tai lasteni ikäpolvella ole.

— Tilalle on tulossa uusi koukku, kysymys mielekkyydestä ja elämän tarkoituksesta. Entä jos elämän tarkoitus onkin tehdä hyvää, eikä niinkään käydä jatkuvaa omaa uskonelämän kamppailua?

Valtoselle kristinuskon ydinasia on luottamus.

— Jumalan hyvyys kohdistuu minuun ja on tarkoitettu jaettavaksi. Ja vaikka puhun paljon yhteisöllisyydestä, usko on minulle vahvasti myös henkilökohtainen suhde. Istun kirkossa tai työhuoneen ikonin ääressä ja hengittelen. Löydän yhteyden: minä olen tässä ja olemassa, sinä olet siinä.

Joulu on Valtosen mukaan hyvä esimerkki siitä, että hengellisyys ei ole katoamassa mihinkään.

— Joulu on suurin hengellinen tapahtuma Suomessa. Ihmiset käyvät hulluna laulamassa hengellisiä joululauluja. Kaikki laulavat Jeesuksesta. Ajattele, miten hassua, että insinöörien kuoro ylistää Neitsyt Mariaa! Ihmiset viettävät aikaa keskenään, antavat lahjoja toisilleen, harjoittavat hyvää tahtoa.

— Koko joulunajan ilmapiiri avaa meidän aistinsolumme sille todellisuudelle, joka ei tavalliselle silmälle avaudu. Joulun salaisuudesta voi kertoa parhaiten laulamalla tai rakentamalla seimen tai sytyttämällä kynttilän.

Kaisa Halonen

9

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Elämäkertoja

Valinnoilla on väliä Viittä elämänkertaa yhdistävät elämän vaikeat valintatilanteet.

Sitkeä sovittelija

Avaamme hiihtokauden 18.2.2012 Ryhmillekin vielä tilaa!

Tapaamisiin ja tervetuloa!

Katri Merikallio ja Tapani Ruokanen: Matkalla. Martti Ahtisaaren tarina. Otava 2011.

99340 RAATTAMA Tunturihotelli Puh. 0400 380 093 tunturihotelli@vuontispirtti.fi www.vuontispirtti.fi

VUONTISPIRTTI

Loppiaisen lähetysjuhla pe 6.1.12 Klo 10 messu Tikkurilan kirkossa, Heikki Leppä ja Samppa Laakso.

Noin klo 11.15 kirkkokahvit ja lähetysjuhla ”Asiaa Angolasta” kirkon kahviossa.

Pastorit Erkki ja Kaisa Halme Lähetysseurasta kertovat elämästä ja kirkon työntekijäkoulutuksesta Angolassa. Mukana myös Asta Kokkarinen ja Sipe Jalokinos.

Haluttuja pienkaksioita vapautuu

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto SOVI Y ESITTEL

Presidenttinä Martti Ahtisaari oli poliittisen eliitin ja median hampaissa, mutta maailmalla hän on kerännyt arvostusta. Nobelin palkinto tuli vuonna 2009 aiheesta miehelle, joka on diplomaattina tehnyt väsymättä työtä mahdottomilta näyttäneiden konfliktien ratkaisemiseksi.

Katri Merikallion ja Tapani Ruokasen syväluotaava kirja kertoo Ahtisaaren elämästä, urasta ja vaikeista valinnan paikoista. Hän on joutunut rauhan puolesta toimiessaan tekemään kovia eettisiä ratkaisuja, neuvotellut sotarikollisten kanssa, tarkastanut yön pimeydessä IRA:n asevarastoja ja ollut myös hengenvaarassa.

Ahtisaaren linjana on ollut se, ettei välittäjä voi olla neutraali, sillä tilanteet eivät ole neutraaleja. Hänen pitää kuitenkin olla reilu, suora ja rehellinen. Silloin eri osapuolet tietävät, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Mainettaan syvällisempi Bush George W. Bush: Ratkaisun hetket.

WSOY 2011.

Tilavia koteja. Upeaa rivitaloasumista. Nauti elämän mukavuuksista kotona.

Vapaita suuria asuntoja Metsämaisema AS 17, 2H+K 54,5 m2 Puutarhaan päin AS 17, 2H+K 54,5 m2

Vapaita pienkaksioita Puutarhaan päin 970 €/kk AS 10, 2H+K 36 m2 AS 11, 2H+K 36 m2 970 €/kk AS 12, 2H+K 36 m2

770 €/kk 690 €/kk 770 €/kk

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Hoitajan viikkovastaanotto, aulaemännän palvelut, talosauna 2 kert./vko. Lisämaksusta mm. jalkahoitaja kotiin.

Lisätietoja 010 292 2002, www.emerituskoti.fi, vuokraus@emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

Yhdysvaltain edellisen presidentin George W. Bushin omaelämänkerta yllättää. Kirja on kirjoitettu sujuvasti ja siihen on valittu kiinnostava näkökulma. Hän ei pyri raportoimaan kaikkea elämän-

sä varrella tapahtunutta vaan kertoo sellaisista päätöksistä, jotka ovat olleet erityisen vaikeita tai ratkaisevia.

Median kautta Bushista ei Suomessa saanut erityisen älykästä kuvaa, mutta tämä kirja avaa päätösten taustoja ja pakottaa tarkistamaan omia ennakkoluuloja.

En edelleenkään ole miehen kanssa kaikesta samaa mieltä, mutta Ratkaisun hetket tekee monet Bushin valinnat ymmärrettävämmiksi. Voi hyvin olla, että 50 vuoden päästä Bush saa historiantutkijoilta paremman arvosanan kuin välittömästi kahden kautensa päätyttyä.

Mielenkiintoista on myös pohtia, miten itse olisi toiminut presidenttinä esimerkiksi tilanteessa, jossa oma maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja käytettävissä on suurvallan ylivertaiset resurssit.

Vangittu toisinajattelija Bei Ling: Liu Xiaobo. Vangittu rauhannobelisti.

Minerva 2011.

Kiinalainen kirjallisuuskriitikko ja professori Liu Xiaobo sai lokakuussa 2010 Nobelin rauhanpalkinnon pitkästä ja väkivallattomasta taistelusta ihmisoikeuksien puolesta. Hän ei päässyt palkintoaan hakemaan, sillä hän on vuodesta 2009 istunut vankilassa mielipiteidensä vuoksi. Tuomio on 11 vuotta vankeutta.

Bei Lingin kirja Vangittu rauhannobelisti käynnistyy hiukan hitaasti, mutta saa vauhtia, kun päästään Taivaallisen rauhan aukion tapahtumiin. Xiaobo päätti tukea opiskelijoiden demokratiavaatimuksia nälkälakolla. Kun armeija alkoi tyhjentää aukiota, Xiaobo oli vaikuttamassa siihen, että pahimmalta verilöylyltä vältyttiin.

Kirja on vaikuttava dokumentti siitä, mihin usko demokratiaan voi suljetussa poliittisessa järjestelmässä viedä. Tarina on myös yksilön kehityskertomus, Xiaobo kasvaa ihmisenä elämänkohtalonsa myötä.

Nobelin arvoinen lääkäri Izzeldin Abuelaish: En suostu vihaamaan. Palestiinalaislääkärinä Israelissa ja Gazassa. Minerva 2011.

Palestiinalaisen lääkärin Izzeldin Abuelaishin elämäntarina En suostu vihaamaan on yksi koskettavimmista, jonka olen lukenut. Se kertoo miehestä, joka ei suostu vihaamaan, vaikka israelilainen panssarivaunu Gazan sodan aikana tappoi hänen kolme tytärtään ampumalla kranaatin heidän makuuhuoneeseensa.

Abuelaish on ensimmäinen palestiinalainen, joka on toiminut synnytyslääkärinä Israelissa. Hän on myös perustanut Tyttäret elämän puolesta -säätiön, joka haluaa parantaa naisten asemaa ja tukea heidän koulutustaan. Ei ihme, että Abuelaish on myös ollut ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Hamasin prinssistä ilmiantajaksi Mosab Hassan Yousef: Hamasin poika. Toim. Ron Brackin. Avainmedia 2011.

Hamas-järjestön yhden perustajan poika Mosab Hassan Yousef päätyi siihen, ettei viattomiin ihmisiin ja omaan kansaan kohdistuva väkivalta tuo ratkaisua Lähi-idän ongelmiin.

Hän ryhtyi Israelin turvallisuuspalvelun agentiksi ja esti lukemattomia terrori-iskuja. Samalla hän pelasti isänsä hengen.

Kirja ei kuitenkaan ole mikään Israelin ystävän unelmateos, sillä Mosab kuvaa sumeilematta Israelin sortotoimia miehitysalueella ja kokemaansa kidutusta vankilassa. Tarinaan kytkeytyy myös uskonnollinen ulottuvuus. Mosab kääntyi vähitellen kristityksi, koska hän löysi Jeesukselta radikaalin sanoman: rakasta vihollisiasi.

Pauli Juusela

HERÄNNÄISSEURAT Ma 26.12. klo 15 Jouluseurat Mummon Kammarissa, Helenenkatu 34, Hyvinkää.

Pe 30.12. klo 13 Jouluveisuut Sipoon srk-talolla, Iso kylätie 1.

Su 1.1. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 18 Lähetysseurat Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hki. Erkki Helminen, Hannu ja Mari Pöntinen, Pirjo Työrinoja.

Vantaa Ma 2.1. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Pe 6.1. klo 14 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. jouluradio fi Su 8.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius ja Hannu Pöntinen.

Ke 11.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. Jouluradio_Vantaa_47x60.indd 1

102,4 MHz .

10

Vantaan Laurin lukupiiri

Jaguarin takapenkillä Kari Hotakainen: Jumalan sana.

Siltala 2011.

Konserninjohtaja Jukka Hopeaniemi matkustaa Lapista eläkkeellä olevan autonkuljettajansa kyydissä läpi yön. Tavoitteena on ehtiä television varhaisaamun suoraan lähetykseen. Matkaa tehdään autolla, koska Islannissa purkautunut tulivuori estää lentämisen.

17.11.2011 15.56 Kirjan tapahtumien puitteet ovat niukat, mutta henkilöiden sisällä tapahtuu sitäkin enemmän.

Kieli on niin hotakaismaista, että nauru pääsee silloinkin, kun asia ei huvita yhtään. Eikä haittaa, että kaikki Kari Hotakaisen henki-

Kirja

löt puhuvat samalla tavalla, niukasti, kuivakkaasti ja kärjistäen.

Jaguarin takapenkillä on teemana raha. Käsitellyiksi tulevat rikkaus ja köyhyys, verot ja sosiaaliturva, sijoittaminen ja rahapelit, konsernit ja fuusiot, markkinatalous ja kapitalismi. ”Ei Jumala ole juuriharja, joka jynssää pois kaikki synnit. Ei Saatana näitä mokia tee, se uistelee tyytyväisenä Tenolla. Aivan itse saadaan aikaan kaikki. Julkisten menojen leikkaukset, veronkevennykset ja osto-

voiman vahveneminen.

Julkinen törsäys, verojen nosto, ostovoiman heikkeneminen. Päätökset tehdään täällä, johtopäätökset taivaassa”, kirjoittaa päähenkilö Hopeaniemi pitämättä jääneessä puheessaan.

Kari Hotakainen ei pelkästään kuvittele yritysjohtajan elämää, vaan hän on haastatellut kirjaansa varten puolisentusinaa yritysjohtajaa.

Aila Alarotu

Lue koko arvio ja osallistu keskusteluun osoitteessa www.vantaanlauri.fi

Ihmisiä sodassa

Hans von Schantz

Sakari Kirjavainen on tehnyt erilaisen sotaelokuvan.

S

akari Kirjavaisen Hiljaisuus-elokuvasta ei puutu ruumiita. Rintamalla kuolleet sotilaat kootaan lähiseudulla toimivaan kaatuneiden kokoamiskeskukseen. Siellä ruumiit pestään ja laitetaan arkkuihin kotiseudulle kuljettamista varten.

Tapahtumat sijoittuvat jatkosodan loppuaikaan.

— Suomi oli toisen maailmansodan aikana ainoa maa, joka kuljetti kaatuneiden sotilaiden ruumiit haudattaviksi kotiseudulle, ohjaaja kertoo.

Elokuva kuvaa, miten kaatuneiden kokoamiskeskuksen sotilaista ja lotista koostuva seitsemän hengen tiimi selviää yksilöinä ja ryhmänä äärimmäisissä olosuhteissa.

Jo ruumiiden kanssa työskenteleminen tuntuu joistakin pelottavalta.

Lisäksi sodan äänet saavat pelkäämään oman hengen puolesta.

— Käsikirjoittaja Esko Salervo on saanut elokuvaan hienosti mukaan kuoleman läsnäolon. Hän alkoi kirjoittaa tarinaa kymmenen vuotta sitten muiden töidensä ohella. Hän halusi ohjaajaksi minut ja kuvaajaksi Petri Rossin.

Keskeisiä henkilöitä eloku-

vassa ovat saman kylän pojat Antti ja Eino.

— Halusin tietoisesti rakentaa Antista nykyaikaisen luonteen ja kokeilla, miten hän selviää sota-aikana sellaisilla varusteilla, ominaisuuksilla ja keinoilla, joilla nykyään pärjätään. Antti on komea kaveri, joka osaa myydä itsensä.

— Eino on aivan toisenlainen.

Hän on huono pelaamaan pelejä.

Hän on niin suoraselkäisen rehellinen, että on suorastaan tyhmänrohkea.

Sakari Kirjavaisen mukaan Ei-

VANTAAN

Hiljaisuuselokuva kertoo sotilaista ja lotista, jotka työskentelevät kaatuneiden kokoamiskeskuksessa.

— Elokuvan tapahtumapaikka on sota. Aihe on kuitenkin yleisemmin ihmisenä oleminen. Useinhan kriisitilanne paljastaa ihmisen todellisen luonteen, ohjaaja Sakari Kirjavainen sanoo. no kertoo kadonneesta suomalaisesta mentaliteetista, jossa rehellisyys, jopa jääräpäinen rehellisyys, on keskeinen arvo. Siten menneisyys ja nykypäivä käyvät keskustelua Einossa ja Antissa.

Eino on saanut Antin isältä tehtäväkseen huolehtia Antista, katsoa tämän perään, toimia veljensä vartijana.

— Lopulta Eino pelastaa jopa Antin kunnian, vaikkei hänen olisi varmaankaan tarvinnut sitä tehdä.

Eino ajattelee, ettei hänellä ole niin väliä. Hän ei ole oppinut pitämään puoliaan.

— Eino alkaa itsekin uskoa ole-

vansa syyllinen, kun häntä kurmootetaan. Tietysti syyllisyys voi olla myös oma valinta. Joka tapauksessa Einosta tulee kollektiivisen syyllisyyden kantaja. Ehkä lopun hiljaisuus viittaa siihen, että vaikkei hän ehkä koskaan pääse eroon syyllisyyden taakasta, elämä jatkuu.

Eino on elokuvan sankari, muttei minkään sankarimyytin mukainen.

— Eino on Sven Dufvan ja Nummisuutarin Eskon kaltainen sankari. Perinteisestä sankarimyytistä hänet erottaa ehkä se, että hän on sankari tietämättään.

Kaatuneiden kokoamiskeskuksessa työskentelevät rinnak-

kain miehet ja naiset, sotilaat ja lotat. Siiri on yksi elokuvan kolmesta lotasta. Siinä missä muut noudattavat sääntöjä, Siiri toimii oman päänsä ja omien etujensa mukaisesti.

Sota-aikana lotilla oli tiukka kuri ja he olivat tehneet siveyslupauk­ sen.

— Tietolähteenäni toiminut lotta totesi elokuvan nähtyään, että jos sota-aikana olisi paljastunut säpinä miehistön kanssa tai muu, mitä Siiri teki, hänet olisi lähetetty heti kotiin, toteaa Sakari Kirjavainen.

Kaatuneiden kokoamiskeskuksen tiimiä vetää sotilaspastori, joka on jäykän esimiestyön ja hallinnon ruumillistuma.

— Sotilaspastori ei näe eikä kuule. Hän tekee hätiköityjä johtopäätöksiä, reagoi nopeasti miettimättä asioita loppuun asti. Hänen toiminnassaan on paljon koomisia piirteitä. Viimeistään tilanne, jossa hän alkaa kysellä sotilailta filosofi Schopenhauerista, paljastaa, kuinka irrallaan todellisuudesta hän on.

Sota-aiheen äärellä Sakari Kirjavainen on ollut aiemminkin.

Hän toimi toisena ohjaajana Åke Lindmanin Tali-Ihantala-elokuvassa vuonna 2007.

— Olin hankkeessa mukana vakuutusyhtiön takuumiehenä siltä varalta, että Åkelle sattuisi jotakin.

En ollut vastuussa roolituksesta enkä käsikirjoituksesta. Vaikka elokuvien taistelukohtaukset ovat simulaatioita ja satuja, pääsin tutus-

tumaan taistelutilanteiden todellisuuteen.

Vuonna 1960 syntynyt ohjaaja kertoo saaneensa sotaan tuntumaa myös lapsuudenkodissaan.

— Molemmat vanhempani ovat kotoisin menetetyn Karjalan alueelta, äiti Viipurista ja isä Kivennavalta. Menetettyyn kotiin liittyy paljon tunteita, joista ei ehkä ole osattu puhua.

— Muistan myös, miten lapsuudessani ja nuoruudessani helsinkiläisten lähiöiden metsät olivat täynnä sotaveteraaneja. He elivät korsuolosuhteissa kesät talvet, sodan käyneet miehet olivat sitkeää tekoa. Seuraava sukupolvi ei kestänyt metsässä yhtä pitkään vaan kuoli nopeammin pois.

Lisäksi Sakari Kirjavainen muistaa hyvin rintamalottana toimineen tätinsä kertomuksen. Täti työskenteli joukkosidontapaikalla, joka toimi kansakoululla.

— Sinne tuotiin poika, joka oli menettänyt kätensä ja jalkansa, ja kaikki tiesivät, että hän menehtyisi. Pojalta kysyttiin, voisiko hänen hyväkseen tehdä jotakin. Hän toivoi, että voisi vielä kerran olla pystyasennossa. Niinpä hänet kiinnitettiin henkseleillä koulun naulakkoon, ja siihen hän kuoli.

Kirjavainen kertoo päätyneensä ajattelemaan, että ihminen voi kokea niin vaikeita asioita, että häntä voi ymmärtää ehkä vain toinen vastaavan kokenut.

— Tietenkin toivon, että elokuvani voisi auttaa ihmisiä suremaan omia tai yhteisiä menetyksiään.

Ulla-Maija Vilmi

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

11

Myydään

Kauneudenhoitoa

Musiikkia Vantaan kirkoissa 22.12.–22.1.

PÄÄ-ASIAA !

✃

Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina!

Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

Ostetaan POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostetaan kuolinpesiä.

P. 040 578 3003.

”Tyyli on tukassa” alk. 19 e.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostetaan huoneistoja

www.ilmainenneuvo.

Rakennusalan töitä

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

REILU TALVIALENNUS pienten ja suurempien remonttien teettäjille.

Myös kotitalousväh. Esim. laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapettija kirvesmiestyöt ym. 27v. kok. Tarvikeale ja kuljetus. Ilmainen arviointi.

P. 0400 819 757 myös iltaisin ja viikonl.

Saneeraus Pe-Ry tmi

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Hautauspalveluja

ASUNTO RAHAKSI!

Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Kaikki kodin remontit lattiasta kattoon. Kotimaista laatutyötä.

Huomioi kotitalousvähennys.

T:mi Rakennus- ja remonttipalvelu Riihimaa 050 464 3399.

Pyhän Laurin kappeli

Kerokuja 9 ●

Pappilankuja 3

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti to 22.12. klo 19. Anni Holma, piano. Vapaa pääsy.

Myyrmäen kirkko ●

●

Lauluja siniseltä sillalta su 15.1. klo 18.15. Cristina Andersson, sopraano, Outi Kähkönen, sopraano, ja Ilkka Paananen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Unikkotie 5, Vantaa

Tapaninpäivän joululaulumessu ja glögit ma 26.12. klo 10. Vapaa pääsy.

(Seurakunnan talo)

●

Kirkkotie 45 ●

Kustaantie 22 ●

Valo! Slo motive su 8.1. klo 18. Sanni Orasmaa, laulu, Kari Ikonen, piano, ja Mamba Assefa, perkussiot. Liput 10 e.

Ennakkovaraukset: info@sanni.fi.

Pyhän Laurin kirkko

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

UUSI ILME KEITTIÖÖN

KOTISIIVOUSTA

Länsimäen kirkko

Uomatie 1

Palveluja tarjotaan - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Tikkurilan mieskuoro on joulutunnelmissa.

●

Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti to 22.12. klo 18 ja 20. Solistina Pekka Itkonen. Juha Paukkeri, piano ja urut. Marvet-lauluyhtyeen esityksiä ja yhteislaulua. Liput 15/10 e. Ennakkoon Tikkurilan Kirjakaupasta ja kuorolaisilta sekä 45 minuuttia ennen konserttia ovelta.

J. S. Bach: Goldberg-variaatiot BWV  pe 6.1. klo 18. Jousitrio ArTempo: Annemarie Åström-Tiula, viulu, Anna

●

Rajamäki, alttoviulu, ja Tomas NunezGarces, sello. Goldberg-variaatioiden sovitukset jousitriolle on tehnyt Dmitry Sitkovetsky. Vapaa pääsy.

Pyhän Henrikin legenda to 19.1. klo 18 Lauluyhtye Schola Sancti Henrici esittää Suomen suojeluspyhimyksen Pyhän Henrikin legendan gregoriaanisen ja keskiaikaisen musiikin keinoin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ekumeenisen rukousviikon musiikillinen rukousilta pe 20.1. klo 18. Vox Silentii -lauluyhtye: Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori. Rukoukset pastori Heikki Leppä. Vapaa pääsy.

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●

MarjaSarja: Bachin kauneimmat kitaralla su 22.1. klo 17. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Joulukorttien sijasta olemme hankkineet Rakenna joulupuu -sivuston kautta 46 vuohta, Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaista Lahjaa. Vuohet auttavat perheitä kehitysmaissa.

Toivotamme kaikille yhteistyökumppaneillemme

Hyvää joulua!

Vuokrata halutaan

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Vakit. työssä oleva 33 v. nainen etsii isoa yksiötä tai pientä kaksiota. Max. vuokra 550 e/kk. P. 044 256 4341.

Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden yksiköt: aikuiskasvatus, erityisdiakonia ja vammaistyö, hallinto, henkilöstöpalvelut, keskusrekisteri, kiinteistöpalvelut, lapsi- ja nuorisotyö, oppilaitstyö, musiikkityö, perheasiain neuvottelukeskus, sairaalasielunhoito, Suurella sydämellä -vapaaehtoistyö ja Musiikkia hoitolaitoksiin -projekti, talouspalvelut, tietohallinto, viestintä ja Vantaan Lauri sekä yhteiskunnallinen työ.

r a k e n n a j o u l u p u u . fi

Kotimaa-Yhtiöt Ilmoitusmarkkinointi toivottaa

Hyvää joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta 2012 12

Vantaan seurakunnat ..–..

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Diakoniapäivystykset peruttu sekä Länsimäen että Hakunilan kirkoilta viikolla 52. Viikosta 1 lähtien päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Päivystysaikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Perheiden aattohartaudet la 24.12. klo 13 ja 14. Stina Huima, Juha Paukkeri, Paula Pesonen laulu, Liisa ja Hilla Pietilä.

Jouluaamun messu su 25.12. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Vaaralan kirkko

Kirkon kahvio on suljettu 17.1. asti.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14. Hans Tuominen, Mari TorriTuominen, Hanna-Maaria Tuominen.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23. Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus su 25.12. klo 8. Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Tapaninpäivän radioitava joululaulumessu ma 26.12. klo 10.

Hans Tuominen, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Tulethan paikalle viimeistään klo 9.45.

Uudenvuoden messu su 1.1. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Tarja Meijer, Outi Noponen.

Ilosanomapiiri ma 2.1. klo 18.30.

Jari Araneva.

Luentosarja Johanneksen evankeliumista ke 4.1. klo 18– 20. Alussa oli sana ja Vanhan on väistyttävä. Jari Araneva.

Loppiaisen lähetysmessu ja -juhla pe 6.1. klo 12. Saarnaa Arja Asikainen lähetysjärjestö SANSA:sta, Vesa Häkkinen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Kahvitilaisuus ja lähetysjuhla, jossa Asikainen kertoo Sansan tekemästä työstä.

Messu su 8.1. klo 12. Vesa Häkkinen, Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen.

Kohtaamispaikka su 8.1. klo 17– 20. Jari Araneva, musiikki Raija ja Ossi Lehtinen.

Matalan kynnyksen maanantai 9.1. klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 9.1. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 10.1. klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous ke 11.1. klo 12.30.

Kevätkokous to 12.1. klo 17 alkaen Hakunilan seurakuntien kuorot ry.

Viikkomessu to klo 18.

Marjatan maalauskursseilla muutama paikka vapaana. Ryhmä kokoontuu 10.1., 17.1. ja 24.1. klo 18–20.30. Kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 16. Sari Kokkonen, Kristiina Nurmi.

Lepaani ti 10.1. klo 18. Nuortenilta.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti to 22.12. klo 19. Anni Holma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

Jouluaamun messu su 25.12. klo 10. Vesa Häkkinen, Seppo Suokunnas.

Uudenvuoden messu su 1.1. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Outi Noponen.

Messua ei ole pe 6.1. Tervetuloa Hakunilan kirkolle Lähetysmessuun ja -juhlaan.

Kristiina Nurmen lähtömessu ja -juhla su 8.1. klo 10. Vesa Häkkinen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Anne Viljamaa.

Muuta Virkistyspäivä Kuntokalliossa pe 23.1. klo 9–15. Tarkoitettu Matalan kynnyksen maanantain ryhmäläisille. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä maksamalla 5 euroa kirkkoherranvirastoon.

Lisätiedot Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Kastettu Joakim Mikko Tapani Ojala, Masi Markus Boitumelo Viinamäki, Emma Mimosa Barnes, Lilja Helmi Heinikki Kettunen.

Hautaan siunattu Ilkka Tapani Huovila 72 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 14. Jouni Salko ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 17. Marja Mäkilä ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Joulun yöpalvelus la 24.12. klo 23. Tervetuloa kirkkosaliin jo klo 22.40 alkaen rauhoittumaan kynttilänvaloon ja kuulemaan sellonsoittoa ja psalmien lukua. Jouni Salko ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 8. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Marja Mäkilä ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10. Saarnaaja Marja Mäkilä, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Marja Mäkilän lähtösaarna.

Uudenvuodenaaton iltamessu la 31.12. klo 18. Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10 Saarnaaja kirkkoherra Jukka Nevala, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Esko Jämsä

Hakunila

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri ti 10.1. kello 11–13.

Vieraana Äiti Teresa -sisaria.

Seniorikerho ti klo 13–14.30.

Joulumuistelot.

Miesten raamattu- ja saunailta ti klo 18.30–20.30.

Säppi ke 11.1. klo 10–12. Vertaisryhmä päihdeongelmaisille.

Torstaimesta 7–12-vuotiaille ma 12.1. klo 14–16. Tarjolla välipalaa ja puuhaa aikuisten seurassa.

Puuroperjantai 13.1. klo 11. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen lähetysjuhla. Kirkkokahveilla mukana Pakistanin lähetti Anni Suhonen Suomen Lähetysseurasta.

Messu su 8.1. klo 10. Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Päiväkahvin aikaan ma 9.1. klo 13 isossa seurakuntasalissa. Harkosta harakaksi, kuvanveistäjä Jorma Lehtonen kertoo työstään. Mukana rovasti Kersti Rantasalo.

Isä meidän -luentosarja to 12.1. klo 18.30. 3. pyyntö: Tapahtukoon sinun tahtosi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet aloittaa ti 3.1. klo 13–15.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä parittomien viikkojen torstaisin 5.1. alkaen klo 13.

Kirjallisuuspiiri ma 9.1. klo 12.

Kirjana Katja Ketun Kätilö.

Nettikerho ke 11.1. klo 14–16. Aiheena vaalikoneet.

Kauneimmat joululaulut Ilolan seurakuntatalo

Lammaspolku 1

Soittajankuja 1

Palvelupiiri HAIK tiistaisin 10.1. alkaen klo 13.

●

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 Kenian piiri to 12.1. klo 11.

Nuorille Nuorten avoimet su 8.1. alkaen nuortentilassa sunnuntaisin ja tiistaisin klo 18–20.30.

Isokoulu 11.1. alkaen keskiviikkoisin klo 19–21.

Lapsille ja perheille Muksukirkko ke 11.1. klo 9.30 Hämeenkylän kirkossa. Jouni Salko ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Perhekerhot alkavat viikolla 2.

Kerhot kokoontuvat klo 9.30–11 ma Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2, ti Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja ke Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3 sekä Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1.

Vauvaperheiden kerhot alkavat viikolla 2. Nyyttikerho ma klo 13–14.30 Lammaspolku 1:ssä ja Taaperokerho ke klo 13.30–15 Lammaspolku 1:ssä.

Muuta Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte Rakenna joulupuu -kampanjaan kutomalla lämmintä päälle pantavaa tai hankkimalla joululahjoja alueemme vähävaraisten perheiden lapsille. Saimme mm. 271 villasukat ja 41 lapaset.

Senioritalon kahvikammari aloittaa ke 18.11. klo 13.30 Kastanjakuja 1 A:ssa.

Kastettu Emilia Amanda Stigell, Teemu Raimo Juhani Aspegren, Topias Viljo Aukusti Ahonen.

Hautaan siunattu Teuvo Tapani Eriksson 73 v, Juha Matti Moilanen 52 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu pe 23.12., ma 26.12. ja pe 6.1.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Jouluevankeliumi ja lasten kauneimmat joululaulut la

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45

to 22.12. klo 18

● ●

Korson kirkko

Seurakuntakoti Mikael

Merikotkantie 4 ●

ma 26.12. klo 15 ma 26.12. klo 18 ruotsinkielinen

Venuksentie 4

la 24.12. klo 13 lapsiperheille

●

Martinristin seurakuntakeskus

ma 26.12. klo 15

Martinkeskus, Laajaniityntie 2 ●

ma 26.12. klo 15 lapsille

24.12. klo 13, Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Aattohartaus la 24.12. klo 15, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23, Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Jouluaamun messu su 25.12. klo 10, Kimmo Saares, Riitta-Maija Palmusaari ja Ursula Hynninen. Musiikissa avustaa alttoviulisti Anette Pyykkö.

Tapaninpäivän jumalanpalvelus ma 26.12. klo 10, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Iltarukoushetki maanantaisin klo 19, Henri Järvinen.

Rukousryhmä keskiviikkoisin klo 18.30.

Messu ja uuden vuoden vastaanotto su 1.1. klo 10, Kimmo Saares, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

SPR:n verenluovutus to 5.1. klo 13–18.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10, Seppo Kalliokoski, Vesa Ruokonen, Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Messun jälkeen kirkkokahvit, jossa Seppo Kalliokoski kertoo kuulumisia Namibiasta.

Myytävänä leivonnaisia lähetyksen hyväksi.

Messu su 8.1. klo 10, Mari Liimatainen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Naisten raamattupiiri ma 9.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon kahvila ti 10.1. klo 11–13.

Lähetyspiiri ke 11.1. klo 13, Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.1. klo 18, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 12.1. klo 13, Anne Saviranta.

Seurakuntakuoron harjoitukset alkavat to 12.1. klo 18. Tervetuloa uudet ja entiset laulajat. Lisätietoa kanttori Ursula Hynniseltä, p. 050 573 6368.

Naisten saunailta to 12.1. klo 18 Kotkansiivessä.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1

Aattohartaus la 24.12. klo 14, Pinja ja Pihla, Inkeri ja Vesa Ruokonen.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Kauneimmat joululaulut ma 26.12. klo 15, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri ti 10.1. klo 13.

Nuorille Nuorten kahvilat avautuvat jälleen ke 11.1. alkaen.

Varhaisnuorille Varhaisnuorten kerhot alkavat ma 9.1.

Lapsille ja perheille Perhekerhot alkavat ma 9.1. Ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Hautaan siunattu Anne Kristiina Liikanen 55 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, pe suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys ti ja to klo 10–12 vain kirkolla, ei to 22.12., Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706. 9.1. alkaen ma ja to klo 10–12 kirkolla, ti klo 10–12 Asolan seurakuntatalossa.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Jouluaatto yksin jouluaan viettäville la 24.12. klo 9–16. Ohjelmassa joulusauna, aamupala, joululauluja, joululounas, seurustelua ja jouluhartaus klo 16 kirkossa. Mukana työntekijöitä sekä joukko vapaaehtoisia.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 16, Vappu Olsbo ja Noora Hultin.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen. Camille Saint-Saëns:

Jouluoratorio: Noora Hultin, sopraano, David Hackston, altto, Tommi Niskala, tenori, Jonas Rannila, baritoni, Pia Sundroos, viulu, Mauri Saarikoski, viulu, Anni Tiainen, alttoviulu, Elina Mattila, sello, Markus Malmgren, urut.

Joulukirkko su 25.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Tapaninpäivän joululaulumessu ma 26.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Noora Hultin. Messun jälkeen glögiä ja pipareita.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 12, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10, liturgi Jaakko Rusama, saarna nimikkolähettimme Richard Croft, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Ritva ja Pertti Pääkkösen matkaan siunaaminen. Kirkkokahvit messun jälkeen, kuulemme Bangladeshin ja Etiopian kuulumisia.

Messu su 8.1. klo 10, liturgi Ben Ahlroos, saarna Heikki Leppä, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Herättäjän kirkkopyhä. Kirkkokahvit ja Herättäjän seurat messun jälkeen.

Miesten raamattupiiri ma 9.1. klo 18.30.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 10.1. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Torstaipiiri 12.1. klo 13.

Rukouspiiri to 12.1. klo 18.30.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13, Vappu Olsbo ja Noora Hultin.

Vapaaehtoisten starttipäivä la 7.1. klo 12–18. Ohjelmassa keskustelua, ruokailu ja hiljaisuutta.

Jaakko Rusaman aiheena ”Kuka on maallikko?”. Ilmoittautumiset 30.12. mennessä Vappu Olsbo, p.

050 414 5610.

Kohtaamisia sanan äärellä su 8.1. klo 17.30. Liisi Jokirannan aiheena ”Kaikki voivat päästä taivaaseen”. Lapsille oma ohjelma.

Asolan ankkuri -aamukahvila to 12.1. klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Yksinhuoltajailta to 12.1. klo 17.

Raamattupiiri to 12.1. klo 18.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14.30, Vappu Olsbo ja Noora

13

Vantaan seurakunnat ..–..

Hultin, mukana musisoimassa Laura ja Elina Pitkäranta.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe 30.12. klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma 9.1. klo 13.

Muuta Nainen 50+. Pullo ainut ystäväsi, alakulo seuranasi? Suljettu, vertaisuuteen tukeutuva ryhmä alkaa ti 31.1. klo 13–15. Ohjaajina Marianne ja Irma. Kysele lisää ja ilmoittaudu p. 050 553 8459/Irma Liljeström.

Kastettu Markus Roni Juha Hauhia, Jimi Mikael Hirvonen, Mia Lumi Kristiina Ihamäki, Minea Mariella Järvinen, Sohvi Erin Eveliina Järvinen, Ilmari Janne Olavi Kokko, Eetu Niko Aslak Komulainen, Niko Mikael Metsämaa, Maisa Martta Matilda Mönkkönen, Kerttu Elsa Esteri Paavilainen.

Hautaan siunattu Ilmi Aune Inkeri Yli-Tolppa 95 v, Aarre Emerik Kalevi Aaltonen 90 v, Seppo Antero Luomahaara 74 v.

15. Pirkko Yrjölä, kanttori Iina Katila, tenori Juha Moisio.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 16. Pirkko Yrjölä, kanttori Iina Katila, tenori Juha Moisio.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Pirjo Kettu, Janne Silvast, kanttori Terje Saard.

Joulupäivän messu su 25.12. klo 12. Janne Silvast, Tuula Lapveteläinen, kanttori Iina Katila ja sopraano Nina Fogelberg.

Tapaninpäivän päiväjumalanpalvelus edellisen käsikirjan ja virsikirjan mukaan ma 26.12. klo 12. Liturgi Tuula Lapveteläinen, saarna Maria Koukkari, kanttori Terje Saard.

Kauneimmat joululaulut ma 26.12. klo 15.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 12. Riikka Wikström, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 12.

Jaakko Hyttinen, Pirjo Kettu, Simo Santaranta.

J. S. Bach: Goldberg-variaatiot pe 6.1. klo 18. Jousitrio ArTempo.

Annemarie Åström-Tiula, viulu, Anna Rajamäki, alttoviulu, Tomas Nunez-Garces, sello. Goldbergvariaatioiden sovituksen jousitriolle on tehnyt Dmitry Sitkovetsky. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Messu su 8.1. klo 12. Marja Ruuska, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Tikkurilan kirkko

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi pihan syystöihin, jouluvalojen ripustamiseen tai vaikkapa taulun kiinnittämiseen seinälle. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13. Jarkko Korhonen, kanttori Iina Katila, mukana Quo vadis -kuoro.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14. Jarkko Korhonen, kanttori Iina Katila, mukana Quo vadis -kuoro.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 22.12. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Jouluaaton hartaus lapsiperheille la 24.12. klo 13, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14.30. Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Jouluaamun messu su 25.12. klo 8. Jarkko Korhonen, Kirsti Hildén, kanttori Outi Noponen.

Minna Heino, viulu.

Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10. Pirjo Kettu, Samppa Laakso.

Viattomien lasten päivän iltaehtoollinen ke 28.12. klo 18.

Jaakko Hyttinen, Terje Saard.

Ilosanomapiiri to 29.12. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Uudenvuodepäivän messu su 1.1. klo 10. Tiina Komulainen, Pirkko Yrjölä, Terje Saard.

Omaiset mielenterveystyön tukena ke 4.1. klo 17 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.1. klo 18. Marja Ruuska, Samppa Laakso.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10.

Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Kirkkokahvit ja lähetysjuhla pe 6.1. klo 11.15. Erkki ja Kaisa Halme Lähetysseurasta.

Messu su 8.1. klo 10. Kirsti Hildén, Tiina Komulainen, Simo Santaranta.

Siionin kannelseurat su 8.1. klo 15 neuvotteluhuoneessa, TT Seppo Suokunnas ja kirkkoherra Päivi Erkkilä. Kahvit klo 14.30.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.1. klo 13.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 9.1. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Leipää ja viiniä ➤

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Kauneimmat joululaulut to 22.12. klo 18.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15. Päivi Helén, Outi Noponen.

Quo Vadis -kuoron harjoitukset to 12.1. klo 18.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken piiri ke 11.1. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 11.1. klo 13.30.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 16. Kirsti Hildén, Samppa Laakso, sopraano Leena Kanninen.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 17. Kirsti Hildén, Samppa Laakso, sopraano Leena Kanninen.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13. Päivi Helén, Outi Noponen.

Messu radioaalloilla

T

apaninpäivän aamuna kannattaa istahtaa radion äärelle, sillä YLE Radio 1:ssä kuullaan messu Hakunilan kirkosta. Suorana lähetettävässä joululaulumessussa lauletaan muun muassa laulut En etsi valtaa loistoa, Heinillä härkien kaukalon, Pieni liekki ja Joulupuu on rakennettu. Messussa kuullaan myös oopperalaulaja Jaakko Hietikon esittämä Pienen lampaan jouluyö.

Kirkkoherra Hans Tuominen toivoo messun tuovan levollista mieltä ja ajattelemisen aihetta kuulijoille.

— Kirkossa voi olla kuin radiota ei olisikaan.

Messun laulut ovat tuttuja, joten niihin on helppo yhtyä. Myös radion ääressä saa osallistua, kehottaa Tuominen, joka toimii

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Nuorten ilta to 12.1. klo 17– 20.30 Wintillä.

Koululaisille Puuhakerho ma klo 17.30–19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B. Puuhakerho 1.–3. lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja1.

Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Ulkoilu- ja puuhakerho ti 18– 19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A. Puuhakerho ke 17.30–19 Ylästö, Lehtikummuntie 2. Ilmoittautumiset Ylästöön p. 050 526 9401.

Koululaisten hiihtolomaleiri Kuntokalliossa 18.2.–20.2.

Lähde mukaan touhuamaan talvisessa luonnossa sekä pelaamaan, leikkimään ja askartelemaan yhdessä muiden kanssa.

Ohjelman lomassa pysähdymme myös hiljentymään. Hinta 45e/ lapsi. Ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi/tikkurila tai Enni Korhonen p. 050 526 9401 tai Matti Mäenpää p. 050 538 4814.

Lapsille ja perheille Toiminta alkaa viikolla 2.

Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B, 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin

Retki naistenpäiville Vivamoon la 4.2s. Lähtö Naistenpäiville Unikkotie 5:n parkkipaikan edestä paluu samaan paikkaan.

Retkimaksu n. 35 e kattaa kuljetuksen, osallistumismaksun, lounaan ja päiväkahvin. Retkellä mukana lapsityönohjaaja Päivi Romula ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset 23.1. mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl. fi. Ilmoitathan myös ruoka-aineallergiat.

Kastettu

Hans Tuominen saarnaa tapaninpäivänä. messussa saarnaajana ja liturgina.

Kirkkoon menijöiden kannattaa radiolähetyksen vuoksi olla paikalla viimeistään klo 9.5. Messu alkaa klo 10.

Eevert Onni Matias Heikkilä, Arttu Tapio Aleksander Teitto, Topias Aaron Mikael Saarinen, Vilma Iida Kristiina Mehtonen, Claudia Lilja Maria Räsänen, Elton Mikael Jäske, Greta Alexandra Helander, Erika Amelie Kyttä, Jadessa Aurora Arjoniemi, Ilona Kaddy Alexandra Sawaneh, Amanda Mila Olivia Heikinoja, Tua Alma Cecilia Serkamo, Valtteri Juhani Ahonen, Axel Hugo Oliver Jämsen, Alva Eliina Paloniemi, Stella Minna Maria Karjalainen, Leo Markus Olavi Pääkkönen.

Tapaninpäivän joululaulumessu ma 2.12. klo 10 Hakunilan kirkossa ja YLE Radio 1:ssä (, MHz) Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 €/perhe. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho. Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut Tikkurilan kirkon alakerrassa 8.1. alkaen klo 10–11, Ylästön seurakuntakodissa 5.2. alkaen klo 10–11, Kartanonkosken kerhotilassa 15.1. alkaen klo 11–12, Ilolan seurakuntatalolla 8.1. alkaen klo 11–12, Ristipuron seurakuntakodissa 15.1. alkaen klo 11–12. Tiedustelut Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Muuta Lähetysmyyjäiset tuottivat 2855 euroa lähetystyölle. Kaikkien kävijöiden kesken arvotun yllätyspaketin voitti sinivalkoinen numero 95, ja paketti luovutettiin paikalla olleelle voittajalle.

Muista arpavoitoista on ilmoitettu voittajille. Sydämellinen kiitos kaikille lähetyksen joulumyyjäisiin osallistuneille ja onnittelut voittajille.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi 23.12. ja 5.1. klo 9–14. Suljettu 26.12.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Lasten aattohartaus la 24.12. klo 13. Pappi Reija Vienola, kanttori Sinikka Honkanen.

Aattohartaus la 24.12. klo 17.

Pappi Hannu Pöntinen, kanttori Sinikka Honkanen.

Yksin elävien joulunvietto la 24.12. klo 18–23. Takkahuoneessa puuroa ja joululauluja. Tule käymään tai koko ajaksi. Mukana pastori Risto Pottonen.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Saarna Risto Pottonen, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Maija Maltela.

Joulupäivän messu su 25.12. klo 10. Saarna Auli SaarsalmiPaalasmaa, liturgia Reija Vienola,

Ensi sunnuntai on jouluaamu. Sen aihe on Nyt Betlehemiin!

Aamun raamatuntekstit ovat Ps. 96:1–4, Jes. 9:1–6, Hepr. 1:1–6 tai Room. 1:2–4 ja Luuk. 2:1–20.

Suuri kertomus Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja.

Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Luuk. 2:9–11

14

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 10.1. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 10.1. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Israelpiiri ti 10.1. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Yhteysilta ti 10.1. klo 18.30. Hannu Äimänen: Millainen jumalakuva sinulla on?

Arki-illan ehtoollinen ke 11.1. klo 18. Päivi Helén, Simo Santaranta.

Tikkurilan Hannat to 12.1. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 12.1. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 12.1. klo 18.

Näppärin sormin -ryhmä to 12.1. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Valmistamme erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askartelemme. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Ryhmä kokoontuu joka toinen torstai.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 12.1. klo 18–20 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Viime vuonna toimintansa aloittanut lauluryhmä ottaa mukaan uusia laulajia kaikkiin ääniin. Lauluryhmän ohjelmisto koostuu tuoreesta ohjelmistosta stemmoissa laulettuna.

Lauluryhmä esiintyy messuissa ja muissa sopivissa tilanteissa. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme. Tiedustelut samppa. laakso@evl.f, p. 050 330 1582.

H

iljennymme jouluna Jeesuksen syntymän ihmeen ääreen: ihmiskunnalle on syntynyt pelastaja, Jumalan Poika, Kristus, Vapahtaja. Näemme sielumme silmin pienen vastasyntyneen. Hän nukkuu tallissa seimessä. Kapalo on tiukka, kasvot ruttuiset ja hengitys kevyttä tuhinaa.

Hän ei syntynyt yltäkylläisyyden keskelle, hienoihin oloihin, vauraaseen perheeseen eikä rauhalliseen maailmanaikaan. Jumala antoi poikansa epävakaaseen maailmaan. Hän antoi poikansa tavallisten ihmisten, Marian ja Joosefin käsiin. He saivat Jumalalta valtavan suuren tehtävän: heidän tehtävänsä oli kasvattaa lapsi, Jumalan Poika, joka tulisi muuttamaan maailman.

Jeesus toi valon maailmaan. Hän on Vapahtaja, joka teki suuren rakkaudenteon meitä kohtaan ris-

tillä. Tähän tapahtumaan Jeesuksella oli kuitenkin kuljettavanaan monta askelta.

Katseemme kääntyy takaisin Betlehemin jouluun. Jeesusvauva on kapaloituna seimessään nukkuen autuasta untaan.

Ympärillä ovat onnelliset, liikuttuneet ja väsyneet vanhemmat sekä enkeleistä edelleen hämmennyksissä olevat paimenet. Kaikki he ovat suuren kertomuksen keskellä, osana Jumalan suurta suunnitelmaa.

Tiina Komulainen Tikkurilan seurakunnan pappi

Pauli Vanhala

kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Joulupäivän viittomakielinen messu su 25.12. klo 15.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ma 26.12. klo 10. Saarna Ulla Pohjolan-Pirhonen, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Maija Maltela.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Ritva Holma.

Siioninvirsiseurat su 1.1. klo 14.

Loppiaismessu pe 6.1. klo 10.

Lähetyspyhä. Saarna Hannu Pöntinen, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttorit Ritva Holma ja Sinikka Honkanen. Käsikelloyhtye Sonus. Messu televisioidaan, minkä vuoksi seurakuntalaisia pyydetään olemaan paikalla viimeistään klo 9.45. Kirkkokahvit.

Messu su 8.1. klo 10. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Saarna pastori Mauno Lehto, liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 8.1. klo 10 kerhohuone 4.

Raamattu-rukouspiiri ma 9.1. klo 13–15 takkahuone.

Lähetyspiiri ma 9.1. klo 15–16.30 pieni srk-sali.

Ilosanomapiiri ma 9.1. klo 17.30–19 takkahuone.

Kahvila Olotila 11.1. alkaen keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Mammaraamis ke 11.1. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Aikuis- ja eläkeläistyön kevätkauden aloitus to 12.1. klo 13.

Ehtoolliskirkko. Kirkkohetken jälkeen kahvitarjoilu seurakuntasalissa.

Arkipyhäkoulu to 12.1. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lasten aattohartaus la 24.12. klo 13. Pappi Elina Hellqvist, kanttori Ritva Holma.

Aattohartaus la 24.12. klo 15 .

Pappi Elina Hellqvist, kanttori Ritva Holma.

Laulun, sanan ja rukouksen ilta su 1.1. klo 18. Iltatee. Pasi Kilpeläinen, Sinikka Honkanen, Airikki Pousi, laulu.

Aamurukous ti 3.1. klo 9–10. Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Vaatevarasto on avoin to 5.1. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Raamattu-rukouspiiri ti 10.1. klo 18.30–20 srk-sali.

Lapsikuoron harjoitukset ke 11.1. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Miesten saunailta ke 11.1. klo 18.30–21 takkahuone. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Aattohartaus la 24.12. klo 14.

Pappi Tapio Rahkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen, seurakuntakuoro.

Aattohartaus la 24.12. klo 15.30.

Pappi Tapio Rahkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen, seurakuntakuoro.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus su 25.12. klo 8. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Lasten kauneimmat joululaulut ma 26.12. klo 15. Kanttori Maija Maltela.

Sanan ja rukouksen ilta su 8.1. klo 18. Ehtoollinen.

Kahvila Olotila avoinna 9.1. alkaen ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Lähetyspiiri ti 10.1. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Käsityökahvila Kantapään kautta to 12.1. klo 18–20. Sukantekovinkkejä. Käsityökahvila on

tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Olotila-kahvila 10.1. alkaen tiistaisin klo 11–13.30.

Lapsille ja perheille Päivä-, iltapäivä- ja perhekerhot alkavat viikolla 2. Martinristin musaperhekerhon uusi aika on ma klo 14–15.30.

Kastettu Eero Toivo Eneas Erkkilä, Aada Eveliina Jyvä, Inka Maria Pöntinen, Pyry Toivo Samuli Syrjä, Noel Henrik Lahti, Vili Valtteri Harju, Iina Helena Karhu.

Avioliittoon kuulutettu Jarno Tapani Ounila ja Marjut Hannele Korjola.

Hautaan siunattu Sauli Matias Peltola 87 v, Kari Erkki Ojanen 59 v, Tarja Maritta Jaskari 56 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Julkyrka fre 23.12 kl. 14 på Folkhälsan, Paavola, Fogelberg.

Julbön lö 24.12 kl. 13 i Rödsands kapell, Andersson, Fogelberg.

Julbön lö 24.12 kl. 15 i Myrbacka kyrka, Andersson, Fogelberg.

Julbön lö 24.12 kl. 17 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Fogelberg, Katila.

Julotta sö 25.12 kl. 8 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Fogelberg.

De Vackraste Julsångerna må 26.12 kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars. Vi sjunger de vackraste julsångerna tillsammans med kantor Nina Fogelberg. Solist Sofia Lindroos, sopran. Anu Paavola är konferencier och håller andakt.

Nyårsdagens högmässa sö 1.1.

Firas med Borgå svenska domkyrkoförsamling kl. 12 i Borgå domkyrka, därefter biskopens nyårsmottagning på biskopsgården. Buss kl. 10.30 från Myrbacka kyrka via Övitsbölevägen, Helsinge kyrka kl. 10.50, Dickursby kyrka kl. 11.10, kyrktorget i Borgå. Återvänder ca kl. 14.30 från kyrktorget i Borgå. Anmäln. till kansliet må–fre kl. 9–13 senast 28.12 tfn. 09 830 6262 eller Carita Dahlberg 050 330 1828 (må–on).

Högmässa fre 6.1 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 8.1 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 8.1 kl. 12 i S:t Martins kapell, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti 27.12. klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p.

050 346 8358.

Aattohartaudet ja joulukirkot Asolan seurakuntatalo

Länsimäen kirkko

Asolantie 6

Kerokuja 9

●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

● ●

Hakunilan kirkko Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ● ● ● ●

Jouluaaton hartaus lapsiperheille 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 Jouluyön hartaus 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

● ● ● ● ●

Jouluaaton hartaus lapsille 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Joulupäivän messu 25.12. klo 10

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ●

Pyhän Annan lastenkirkko

Soittajankuja 1

Koulutie 11

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

● ●

Kivistön kirkko ● ●

Jouluaaton hartaus lapsille 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

Korson kirkko Merikotkantie 4 ● ● ● ●

Jouluevankeliumi ja lasten kauneimmat joululaulut 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun messu 25.12. klo 10

Kirkkotie 45 ● ● ● ● ●

● ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) Jouluaaton hartaus klo 16 ja 17

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ● ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 ja 15.30 Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. klo 8

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Jouluaaton perhehartaus 24.12. klo 13 ja 14 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Pyhän Laurin kirkko

Laavatie 2

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Joulukirkko 25.12. klo 10

Ruskeasannantie 5

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14

Ilolan seurakuntatalo ●

● ● ●

Ruskeasannan kappeli

Uomatie 1

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16 Jouluaaton hartaus klo 17 (ruotsinkielinen) Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen) Joulupäivän messu 25.12. klo 12

Päiväkummun seurakuntatalo

● ● ●

Jouluaaton hartaus lapsiperheille 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.30 Jouluaamun messu 25.12. klo 8

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

Tuovintie 39 ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.30

Tiepalvelumiehet ohjaavat Pyhän Laurin kirkolla

J

ouluaatto on suomalaisten suosituin kirkossakäyntipäivä. Monien jouluun kuuluu myös kynttilän vieminen läheisten haudoille. Vantaalla tämä näkyy parhaiten Pyhän Laurin kirkolla ja sen viereisellä hautausmaalla.

Aaton ruuhkahuippu on iltapäiväl-

lä ja alkuillasta, jolloin kirkossa vietetään peräkkäin viisi aattohartautta.

Niiden aikaan liikennettä kirkon ympäristössä ohjaavat Suomen tiepalvelumiehet.

— Autolla tulevien kannattaa varautua ruuhkaan ja siihen, että haudalle voi joutua kävelemään pysäköin-

Kuurojentyö Viittomakielinen joulukirkko su 25.12. klo 15 Myyrmäen kirkossa. Elina Jokipaltio ja Seija Einola.

Kustaantie 22

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Myyrmäen kirkko

Hakunilantie 48 ● ● ●

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Olotila joululomalla 22.12.–8.1.

Harrastelijataiteilija Aino Suomisen teoksia 10.1. saakka.

Maalauksissa käytetty isoäidin käsitöitä.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

tipaikalta jonkin matkaa. Toivomme tänäkin vuonna malttia ja kärsivällisyyttä, sanoo hautaustoimen päällikkö Minna Aho.

Pyhän Laurin kirkko avoinna jouluaattona 2.12. klo –2. Kirkon eteisessä on hautausmaalla kävijöille jaossa hautausmaakarttoja.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Suljettu 22.12.–8.1.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Joulurauhan julistajaa jännittää Jouko k. lehmusto kiipeää tänä jouluna yhdeksännen kerran Brinkkalan talon parvekkeelle. Aiemmin Turun kaupungin kansliapäällikkönä toiminut Lehmusto julistaa joulurauhan nyt osaamistoimen apulaiskaupunginjohtajan roolissa.

Joulurauhan julistaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Lehmusto valmistautuu tilaisuuteen kertaamalla julistuksen sisällön, katsomalla nauhoituksia menneiden vuosien joulurauhan julistuksista ja treenaamalla lukurytmiä ja julistuksen ruotsinkielistä osuutta kielistudiossa kielenopettajan johdolla.

— Vaikka luen tekstin pergamentista, olen opetellut sen ulkoa kaiken varalta. Esimerkiksi lumisade saattaisi peittää tekstin loppuosan, Lehmusto kertoo.

Aattona Lehmusto menee Brinkkalan talolle seuramaan tilaisuuden valmisteluja pari tuntia ennen h-hetkeä. Puolisen tuntia ennen julistuksen alkamista hän vetäytyy keskittymään tulevaan koitokseen.

Joulurauhan julistusta seurataan paikan päällä, televisioiden ja radioiden ääressä sekä internetin kautta. Jännittääkö?

— Kyllä se sopivalla tavalla jännittää, Lehmusto sanoo.

 jKr.

Jouko K. Lehmusto kiipeää yhdeksännen kerran Brinkkalan talon parvekkeelle.

Joulurauhan julistuksen jälkeen Brinkkalan talolla tarjotaan tilaisuuden järjestämiseen osallistuneille joulukahvit.

— Sen jälkeen kotona on vuorossa joulusauna. Vietän aattoa yhdessä vaimoni, kahden aikuisen tyttäremme ja tyttären kumppanin kanssa. Kun ilta on jo pimentynyt, lähdemme yhdessä viemään kynttilöitä hautausmaalle, Lehmusto kertoo.

”Jeesuskin vietti ensimmäisen joulunsa tallissa.

Eivät joulun puitteet niin kauhean iso asia ole.”

Joulurauhan julistus luetaan pergamentista.

Pappi ja journalisti Hilkka Olkinuora Kotiliesi-lehdessä 24/2011

— Saisinko kertoa sinulle Kristuksesta?

Kuvankaunis katusaarnaaja Pari viikkoa sitten Nelosella käynnistyneen Amerikan huippumalli haussa -ohjelman aloitusjaksossa kuultiin poseerausten lomassa ilosanomaa Jeesuksesta. Asialla oli 18-vuotias Teksasista kotoisin oleva Lauren ”London” Levi-Nance, joka ilmoitti tuomaristolle toimivansa viikonloppuisin katusaarnaajana.

Ohjelman juontaja ja tuomari Tyra Banks pyysi Londonia antamaan saarnanäytteen, ja nuori kaunotar alkoi kertoa Jeesuksesta. Banks kysyi kilpailijalta, pukeutuuko hän samalla lailla saarnatessa kuin mallintöissä. Reipas vastaus oli, että ”näytän samalta 24/7”. Toinen tuomari

J. Alexander kommentoi kipakasti, että kilpailijan ulkonäkö on enemmän katutytön kuin -saarnaajan.

Kuultuaan päässeensä 13 finalistin joukkoon London Levi-Nance kiljahti riemuisasti ”kiitos, Jeesus!”.

Nyt nähtävä sarja on suositun tositvohjelman 12. kausi. Se esitettiin Yhdysvalloissa keväällä 2009. Ohjelman päätyttyä Real Blogger -blogistin haastattelema Levi-Nance kertoi tulleensa uskoon nuorena ja nopeasti.

— Juttelin muiden kilpailijoiden kanssa uskosta koko ajan. Monia inspiroi se, että seuraan Kristusta.

22.12. Onnea, Rafael!

● ● ●

16

Body Care Kit, joulutarjouksena 12,0 e

Posliinitontun tossu Kun jouluseimi oli viimein kovalla työllä jo melkein kasattu, havahduin karmeaan tosiasiaan: Jeesus-lapsi oli hukassa! Kapaloidusta pienestä nyytistä ei näkynyt jälkeäkään. Kävin epätoivoissani läpi kaikki laatikoissa olleet koristeet, mutta Jeesus-lasta ei löytynyt.

Otsa rypyistä muhkuraisena istuin alas ja tuumailin: ”Mikä nyt neuvoksi?” Samassa silmiini osuivat pianon päällä nököttävät posliinitontut. Ja kun tarkemmin katsoin, toisen tontun posliinitossu oli murtunut. ”Mites nyt noin?” ajattelin. Ja kun katselin irronnutta tossua vähän lähempää, se näyttikin yllättävästi Jeesus-lapselta.

Viimeistelin Jeesuksen piirtämällä murtumiskohdan valkoiseen osaan suun, nenän ja silmät. Ja täydestä meni. Viimein jouluseimi oli valmis. Mikä ihmeen seimi!

Mikko Salmi

Timo Saarinen

M

leikkisistä nimistään ja värikkäistä pakkauksistaan tunnettu englantilaismerkki Anatomicals on löytänyt uuden näkökulman jouluun. Jouluisen vartalonhoitopakkauksen kansiteksti pysäyttää kosmetiikkakaupassa: ”Kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Mutta entä jos Jeesus olisikin ollut tyttö?”

Nimet Rafael (ruotsinkielinen kalenteri) ja Raafael (suomenkielinen kalenteri) tulevat heprean kielestä ja tarkoittavat ”Jumala parantaa”. Rafael on Raamatun mukaan yksi seitsemästä pääenkelistä. Hänen mukaansa on nimetty miehiä Suomessa jo keskiajalla.

Nimi yleistyi 1800-luvulla, kun Zacharias Topelius kirjoitti lastenlehteen tarinan omasta pienenä kuolleesta Rafael-pojastaan.

Viime vuonna Suomessa nimettiin 135 poikaa Rafaeliksi.

Vartin retriitti

inun jouluni alkaa toden teolla vasta, kun jouluseimi on kasattu ja istutettu kunniapaikalle takan viereen. Tänä vuonna jouluseimen rakentaminen oli erityisen haastavaa, sillä keväinen muutto oli kohdellut tallin asukkeja ankarammin kuin koskaan ennen.

Erityisesti Joosef oli tosi huonossa kunnossa. Huomattavista tukitoimista huolimatta se kaatui jatkuvasti nenälleen ja maata retkotti väsyneenä tallin lattialla.

Toinen huolenaiheeni oli tietäjien lahjat. Kasparin kultajyvät olivat valuneet kuusenkoristeiden sekaan, pyhä savu oli haihtunut ilmaan ja hunajasta tehty mirhapullo oli tahmannut yhden tietäjäraukan viitan.

Aasi oli sentään säilynyt ihmeen hyväkuntoisena.

Se hymyili leveästi laatikon pohjalla, ikään kuin se olisi odottanut koko vuoden pääsyä takana reunalle.

Nykymirhaa