Lauri 2011 nro 40 (1 12)

VANTAAN

Janne Maaralalle soittaminen on meditatiivinen kokemus ➤ 6

Mirja Käyhkö menetti tyttärensä henkirikoksen uhrina ➤ 8–9



1.1.11

www.vantaanlauri.fi

Mariah Kari katsoo itseään armollisemmin ➤7 Talviuimari ei pikkupakkasta hätkähdä ➤3

Anssi Rauhala

Arvaa mikä joululaulu?

Vastaus sivulla  Sikojen oloissa ei ole enää huononnettavaa — Antti Nylénin kolumni ➤ 3

Uutiset Antero Harju

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 1.12.2011

Uudet veteraanit NÄIN ITSENÄISYYSPÄIVÄN ALLA tuntui kurjalta lukea Helsingin Sanomista (2.11.), miten Suomen valtio kohtelee Afganistanissa vammautuneita sotilaitaan. Kriisinhallintatehtävissä henkensä ja terveytensä vaarantaneet miehet ja naiset jätetään heitteille.

Oma isoisäni oli talvisodan sotainvalidi. Hän ei kovin paljon sodasta puhunut, mutta sitäkin enemmän hän muistutti veteraanien asemasta ja kohtelusta. Siitä, miten kuntoutuksesta tingittiin ja kuinka veteraaneille pitkään kuittailtiin ”mitäs menitte sinne”. Fyysisten ja henkisten vammojen lisäksi lyötiin vielä sotahullun leimaa miehille, joiden ansiosta Suomelle ei käynyt kuten eteläisille naapureillemme Baltiassa.

TOIVOTTAVASTI HISTORIA ei nyt toista itseään, vaan näiden uuden ajan sotaveteraanien tilanne korjataan nopeasti. On suorastaan häpeällistä, että heidän pitää korvauksia saadakseen kamppailla byrokratian rattaissa tai etsiä hoitoa pelkästään perusterveydenhuollosta, jossa heidän kokemuksiaan ei ymmärretä. Kyseisessä lehtijutussa kerrottiin Afganistanissa vaikeaan masennukseen sairastuneesta sotilaasta, joka ei saa kuntoutusta, hoitoa eikä korvausta. Valitustiestä on jäljellä enää Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

Veteraani-sanaan liittyy Suomessa iso tunnelataus. Mutta en usko, että on aikaisemmilta veteraaneilta pois, jos myös näiden uusien veteraanien asia otetaan vakavasti. Vaikka Afganistaniin tai muihin kriisinhallintatehtäviin lähetetyt suomalaiset eivät ole seisseet rajalla Suomea puolustamassa, he ovat kuitenkin olleet täyttämässä tehtävää, jonka isänmaa on kokenut tärkeäksi.

SUOMELLA ON PITKÄT PERINTEET kantaa kansainvälistä vastuuta ensin rauhanturvaamisessa ja nyt myös kriisinhallintaoperaatioissa. Suomi on saanut tästä kiitosta maailmalta. Kiitos pitää osoittaa näille miehille ja naisille, jotka ovat lähteneet paikkoihin, joissa voi joutua tulituksen kohteeksi, kuolla miinaan tai sairastua kokemastaan.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino ihmettelee, miten kylmästi valtiovalta suhtautuu vammautuneisiin veteraaneihin. ”Aivan kuin ihmisen kivulla ja säryllä ei olisi mitään merkitystä.” On syytäkin ihmetellä. Eikä vain ihmetellä, vaan korjata asia.

2

Vantaankosken seurakunnan pastori Reija Vienola jakoi piparipusseja Myyrmäen asemalla.

Joulukampanja alkoi piparipussien jaolla

M

oni töihin tai kouluun matkalla ollut kulkija sai heti aamutuimaan kokea iloisen yllätyksen, kun Vantaalla avattiin Rakenna joulupuu -kampanja perjantaina 25. marraskuuta. Joukko seurakuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia oli saapunut juna-asemille ja joillekin bussipysäkeille jakamaan joulupipareita ja toivottamaan hyvää päivänjatkoa.

Pipareita jaettiin aamuseitsemän ja -kahdeksan välisenä aikana peräti 6000 pussillista.

Muutamilla asemilla kuultiin myös musiikkia. Myyrmäen asemalla musisoi puhallinorkesteri Louhi, Louhelan asemalla soi säkkipilli. Tikkurilan asemalla laulettiin joululauluja.

Joulu saa auttamaan Rakenna joulupuu on Vantaan seurakuntien joulukampanja. Se haastaa vantaalaisia tekemään hyvää neulomalla villasukat diakonian kohteisiin, toteuttamalla vähävaraisen perheen lapsen joululahjatoiveen tai ostamalla Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen lahjan.

Seurakuntien tempaus sai vantaalaisilta myönteisen vastaanoton ja tarjoilut tekivät

kauppansa. Esimerkiksi Korsossa 12 hengen ryhmä jakoi tunnissa 1000 piparipussia.

— Moni oli liikenteessä suomalaisella, marraskuisella perusilmeellä, mutta suli hymyyn saadessaan piparipussin, Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares kuvailee.

Hakunilan seurakunnan ryhmä kappalainen Kaija Laalo-Lipponen, kirkkoherra Hans Tuominen, kanttori Juha Paukkeri, vahtimestari Eeva Ronkainen, toimistosihteeri Päivi Pöyhölä ja diakoni Liisa Juusela olivat järjestäneet bussipysäkille myös glögitarjoilun. Bussipysäkeillä väkeä tavoitettiin vähemmän kuin juna-asemilla, mutta vastaanotto oli hyvä.

Vieno Pärssinen oli yksi piparipussien saajista.

— Tällaiseen hyväntekeväisyyskampanjaan osallistumista täytyy harkita. Kyllä näin joulun alla tulee halu tehdä hyvää. Yleensä autan tai muistan jollakin tavalla tuttavia, Pärssinen pohti.

Saman suuntaisia ajatuksia oli Petri Tynkkysellä, joka odotteli Helsinkiin menevää bussia.

— Hyvän tekemisen tarve tulee joulun alla. Yleensä tulee tehtyä sellaisia pikkujuttuja.

Nyt olen hankkinut tytöilleni lankoja, jotta he voivat tehdä villasukkia muille.

Toivepuut tyhjenivät nopeasti Tositoimiin Rakenna joulupuu -kampanjassa päästiin ensimmäisenä adventtina, kun köyhien perheiden lasten lahjatoiveet tulivat Vantaan kirkkojen joulupuihin noudettaviksi. Useimmissa kirkoissa toivepuut tyhjenivät heti. Yhteensä lahjatoiveita haettiin 383 kappaletta.

Jäljellä olevia lahjatoiveita voi kysyä Rekolan, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien kirkkoherranvirastoista. Yhteystiedot saa osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi tai tämän lehden lopussa seurakuntien viikkotoiminnan yhteydestä.

Adventtisunnuntain kolehti kerättiin kehitysmaiden köyhimpien auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Vantaan kirkoissa kolehtia kertyi yhteensä yli 5000 euroa.

Hanna Antila

Vantaan seurakunnille tiukka budjetti

V

antaan seurakuntien ensi vuoden budjettiesitys jatkaa viime vuosien tiukkaa linjaa. Käyttötalousmenojen kasvu on rajattu 1,3 prosenttiin, vaikka työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset ja kirkon eläkevakuutusmaksun nousu lisäävät henkilöstömenoja lähes 3 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että toimintamenoista joudutaan tinkimään.

Seurakuntien käyttötalousmenot ovat ensi vuonna yhteensä 32,9 miljoonaa euroa. Investointeihin käytetään noin 3, miljoonaa euroa. Rahaa käytetään lähinnä peruskorjauksiin. Tikkurilan kirkon peruskorjaukseen suunnitteluun on varattu 600 000 euroa.

Hankkeen toteutuksesta päätetään vuoden 2012 marraskuussa.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2012 talousarvion lisäksi vuosien 2012–2014 toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman mukaan vapaa-

●

JOULURADION NETTISIVUSTO tukkeutui sunnuntaina, kun Jouluradio.fi -sivuilla kävi ensimmäisen puolen vuorokauden aikana yli 8000 eri kävijää. Tiistaiaamuun mennessä sivuilla oli vieraillut 4 900 kävijää. Jouluradion Facebook-sivuille oli puolestaan tiistaihin mennessä kertynyt yli 9100 tykkääjää. Jouluradion iPhonesovellusta oli ladattu ennen lähetyksen alkamista jo 201 kertaa, ja myös Android-sovellukselle on löytynyt käyttäjiä. Jouluradio kuuluu Vantaal-

Seurakuntien suunnitelmissa korostetaan vapaaehtoistyötä. ehtoistyön merkitys Vantaan seurakunnissa lisääntyy, seurakunnat nostavat profiiliaan hyvän tekemisen kanavana ja näkyvät vahvasti alueensa tapahtumissa ja ihmisten arjessa. Myös monikulttuurisuuden ja uskontodialogin merkitys korostuu.

Kirkkovaltuusto sai myös vastauksen kahteen valtuustoaloitteeseen, joista toisessa toivottiin selvitystä seurakuntien tulevista kurssikeskustarpeista ja toisessa kap-

pelin rakentamista Holman kurssikeskukseen.

Kurssikeskusten käytön vaihtoehtoja ovat selvityksen mukaan sekä Holman että Kuntokallion säilyttäminen, Kuntokallion alueen vuokraaminen asuntotonteiksi tai molemmista luopuminen. Kappeli on sidoksissa muun muassa tähän perusratkaisuun. Päätöksiä ei vielä tehty, vaan asian selvittämistä jatketaan.

la taajuuksilla 102,4 MHz ja 10,1 MHz sekä Pohjois-Vantaalla taajuudella 98,5 MHz. ●

Vantaa

102,4 MHz jouluradio.fi

Jouluradio_Vantaa_47x60.indd 1

TIKKURILAN SEURAKUNNAN PÄIVÄKERHOLAISET saivat tällä viikolla iloisen yllätyksen. Vantaan Sanomat lahjoitti seurakunnan lapsityölle 70 lippua Tikkurilan Teatterin jouluiseen sirkusesitykseen Tuiskuun. Tarinan ovat tehneet ilmaisupäiväkoti Illusian eskarit ja lavalla nähdään Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoululaisia.

17.11.2011 15.56

●

VANTAAN SEURAKUNTIEN KIINTEISTÖ JOHTAJAN virka julistettiin uudelleen haettavaksi. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti asiasta tiistaina. Syynä päätökseen oli muutos kielitaitovaatimuksiin. Virkaan riittää erinomaisen sijaan hyvä suomen kielen taito. Hakuaika alkoi 0.11. ja kestää 14 päivää. Aiemmin virkaa hakeneet otetaan huomioon ilman uutta hakemusta. Tähän mennessä hakemuksia on tullut 4.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Kuluttajan rooli KULUTTAJA ON kummallinen olio. Poliitikot puhuvat siitä pelokkaasti ja kunnioittavasti. Kuluttajien ”luottamus” on heidän ykköshuolenaiheensa. Ei oikein tiedetä, ketä kuluttajat uskovat, kenen käskyjä noudattavat.

Kuluttaja muistuttaa jonkin verran ihmistä, jolla on oma harkinta ja moraali.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että taitava ohjelmoija saa kuluttajan tekemään mitä hyvänsä. Maailmassa onkin paljon ihmisiä, jotka yrittävät työkseen olla tuo ohjelmoija.

— Talviuinnissa ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan kannattaa kuunnella omia tuntemuksiaan ja mieltymyksiään, talviuintiohjaaja Helena Toivanen sanoo.

Heti aamusta uimaan

Talviuimari ei pikkupakkasta hätkähdä.

J

os järvenpääläisellä Helena Toivasella on vapaapäivä tai hän on lähtemässä iltavuoroon työhönsä Jumboon, hän käy usein uimassa aamulla yhdeksän jälkeen. Uintipaikka löytyy Vanhankylänniemestä Tuusulanjärveltä. Suomen Ladun mukaan kyseessä on talvi- tai kylmäuinti.

— Vesi voi olla kylmää, vaikkei jäätä ja avantoa olisikaan. Sitten kun jäätä alkaa muodostua, pumppu pitää avannon sulana.

Helenalla on menossa 14. talviuintivuosi.

Ensimmäisen kerran hän kokeili talviuintia ystävänsä suosituksesta selvittyään juuri kivuliaista selkävaivoista.

— Kävin kaksi kertaa avannossa saunasta. Myöhemmin luovuin sekä saunassa että suihkussa käymisestä uinnin jälkeen. Kylmästä, pehmeästä järvivedestä jää iholle mukava tuntu. Se, että vaatteet voi riisua ja pukea lämpimässä pukukopissa, riittää minulle.

Ei maksa paljon Talviuintiharrastus on halpaa, vakuuttaa Helena Toivanen.

— Varusteiksi riittävät uimapuku ja talviuintitossut. Vaikka tossuihin menee vettä, jalat pysyvät niissä lämpiminä. Ne suojaavat jalkapohjia lumelta ja jäältä ja ovat hyvät turvallisuudenkin takia.

Muitakin varusteita on tarjolla. Helena on kokeillut uimakäsineitä, muttei saanut niihin

tuntumaa. Pipoakaan hän ei tavallisesti käytä, vaikka se torjuisi lämmön haihtumista pään kautta. Esimerkiksi avantouinnin SM-kisoissa on pipon käyttö pakollista, mutta kilpasarjassa ei saa käyttää tossuja eikä käsineitä.

Talviuintipaikoissa, kuten Vanhankylänniemessä ja Kuusijärvellä, maksetaan kausitai kertamaksua lämpimän pukukopin ja saunan käyttämisestä.

Aluksi pieni pulahdus Kylmäuinnista innostuttuaan Helena Toivanen kävi Suomen Ladun talviuintiohjaajakoulutuksen.

— Silloin kun on jo menossa kylmään veteen, ei kannata jäädä pohtimaan, meneekö vai eikö, vaan mennä vain rauhallisesti. Ensimmäisellä kerralla riittää hyvin kastautuminen tai pieni pulahdus. Myöhemmin voi lisätä vedessä viipymisaikaa ja ryhtyä uimaan, jos siltä tuntuu.

— Jos talviuimariksi aikovalla on ollut sydänoireita tai muita terveysongelmia, hänen on hyvä jutella asiasta etukäteen lääkärin kanssa. Useimmille terveille ihmisille — lapsista vanhuksiin — talviuiminen sopii hyvin.

Uinti lisää kylmän ja stressin sietokykyä. Moni hakee talviuinnista apua reumasairauksiin, migreeniin tai vaihdevuosivaivoihin.

Valtaosa talviuinnin aloittajista on nelikymppisiä naisia. Vanhoissa isoissa talviuintiseuroissa on myös paljon miehiä. Arviolta satatuhatta suomalaista talviui vähintään kerran viikossa.

Helena neuvoo kuuntelemaan omia tuntemuksiaan ja toimimaan niiden mukaan. Jos jonakin päivänä vesi tuntuu tavallista kyl-

memmältä, siitä on lupa nousta tavallista nopeammin.

Kuin varoittavaksi esimerkiksi Helena kertoo, miten hän kerran alkuaikoina kävi samalla reissulla vedessä viitisen kertaa.

— Se oli aivan liikaa. Sain pieniä rytmihäiriöitä, ja kävin niiden takia terveyskeskuspäivystyksessä. Myöhemmin olen huomannut, että yksi vedessä käyntikerta riittää, kunhan saan uida kunnolla. Jälkivaikutus ei parane useammasta kerrasta.

Bonuksena talvimaisema Helena Toivanen on osallistunut kymmenen kertaa avantouinnin SM-kisoihin.

— Ensimmäisellä kerralla osallistuin norppasarjaan, jossa ei oteta aikaa. Kilpailussa sijoittuminen ei ole myöhemminkään ollut minulle niin tärkeää kuin hauska tapahtuma, jossa on tuhat muuta hullua.

Kaikki eivät ui kisoissa. Kastautujille on oma kuuttisarjansa. Miesten sarjoissa on mukana entisiä kilpauimareita, ja niinpä 25 metrin matkalla uidaan kovia aikoja. Lajissa järjestetään myös maailmanmestaruuskilpailuja. Varsinkin britit ja venäläiset ovat kovia uimaan kylmissä vesissä.

Kilpailujen sijasta talviuinnin ydin löytyy kuitenkin arjesta.

— Paras talviuintisää on silloin, kun pakkasta on reilu kymmenen astetta ja sää on tyyni. Talvinen järvimaisema on hieno, varsinkin kun on lunta ja aurinko paistaa. Mitä kylmempää on, sitä lämpimämmältä vesi tuntuu. Ja uinnin jälkeinen olotila on ihana.

Helena Toivanen ui la .. Tuusulanjärvessä.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

OLEN IHMEISSÄNI seuraillut uutisia, joiden mukaan leipomoilla menee huonosti, koska kuluttajat ovat viime vuosina vähentäneet leivänsyöntiään.

Myöskään peruna ei enää tee entiseen tapaan kauppaansa. Kuitenkin vielä vähän aikaa sitten juuri leipä ja peruna olivat käytännössä ruoan määritelmä.

Muutoksen taustalla on niin kutsuttu karppausvillitys. Ainakin niin kauan kuin pullaa ja sokeria on ollut kättemme ulottuvilla liikaa, on myös tiedetty, ettei niitä pidä syödä liikaa. Karppaus on vanhan viisauden uusi väännös. On alettu karsastaa kaikkea, mikä sisältää hiilihydraatteja.

Siellä täällä välähtelee jo sellaisiakin väitteitä, että kaikki viljat ovat myrkkyä ihmiselle.

Merkillistä on se, että epäluuloisina pidetyt kuluttajat ovat kääntäneet kelkkansa noin äärimmäisten oppien mukaan. Pitäisikö ilmiöstä olla iloinen?

Olisivatko muutkin muutokset mahdollisia?

K ARPPAAMISESSA SAATTAA tietysti olla jotain järkeäkin. Ehkä se sopii joillekin ihmisille. Tulee parempi olo — itselle.

Siitä sen suosio.

Sen tähden, että muille tulisi parempi olo, kuluttajat eivät ikävä kyllä tee mitään.

Helsingin Sanomissa oli muutama viikko sitten gallup, jonka mukaan  prosenttia ihmisistä tuomitsee eläinten tehotuotannon moraalisesti. Kuten tiedämme, vähintään sama osuus kuluttajista kannattaa sitä käytännössä.

Onko kuluttaja rooli, jonka ihminen ottaa, kun ei kestä omaa moraaliaan?

Olen miettinyt, miten huonosti eläimiä pitäisi kohdella, miten monta aktivistien salakuvakampanjaa tarvitaan, että liha-ala joutuisi vaikeuk siin.

Ehkei mitään rajaa ole. Sikojen ja broilerien oloissa ei sitä paitsi ole huononnettavaa.

Tai voitaisiinhan niitä vielä erikseen kiusata, tökkiä kepeillä. Niille voitaisiin soittaa death metalia täysillä ympäri vuorokauden.

Ulla-Maija Vilmi

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Ota kantaa

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Jumalallista meteliä

Kiitokset loistavasta metallimessusta Pyhän Laurin kirkossa 24.11.

Jumalan sana tuli niin väkevällä voimalla, että se upposi tämmöiseen paksumpaankin kalloon.

Vaikka sisuskaluni tuntuvat vielä hiukan hakevan oikeita paikkojaan, toivon saavani kuulla pian uuden messun.

Virsi 15 metalliversiona oli aivan käsittämättömän hyvä. Jumalattomasta metelistä tuli jumalallista meteliä ja se sai tällaisen paljonkin kokeneen raskasmusiikkitädin liikutuksen kyyneliin.

Tarja Helenius

Kirkko ja islam

Mitä mieltä olet?

Pertti Ruha diplomi-insinööri, Länsimäki

Nyt tarvitaan lisää luottamusta Sari Roman-Lagerspetz ja Johanna Korhonen osallistuivat luottamushenkilöinä päätöksiin, joilla leikattiin määrärahoja lähetysjärjestöiltä. He ovat tyytymättömiä Sanalehden haastattelussa esittämääni kritiikkiin. Kantani perustuu piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen päätöksiin sekä kirkon lähetysstrategian linjauksiin.

Naispappeuden osalta lähetysstrategiassa edellytetään, että ”seurakuntien ja lähetysjärjestöjen yhteistyössä kirkon lähetysjärjestöt toimivat kirkkomme päätöksen (1986) ja seurakuntien käytäntöjen mukaan”. Järjestöt eivät voi vaatia

4

dumme vaikeuksiin. Lähetystyö joutuu kirkkopolitiikan pelikentäksi. Lähetyksen arki unohtuu ja apua tarvitsevat jäävät sitä vaille.

Tunnemmeko riittävästi lähetystyön todellisuutta?

Keskustelua käydään helposti mielikuvien varassa. Nyt tarvitaan luottamusta eri tavoin ajattelevien seurakuntalaisten välille.

Seurakunnissa päätöksiä tekevien ja lähetysjärjestöjen edustajien tulisi kohdata kasvokkain ja kuunnella toisiaan. Vain siitä voi syntyä molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus.

Simo Peura Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtaja

Unohtivatko Sari ja Johanna jotakin?

Johanna Korhonen ja Sari RomanLagerspetz kysyvät, unohtiko Peura piispojen linjauksen (VL 24.11.).

Kun kerran olette niin tarkasti tutkineet taustoja, niin muistitteko kysyä myös, mitä mieltä ovat lähetystyön asiakkaat eri maissa ja kohteissa. Teidän päätöksenne rahojen vähentämisestä kohdistuu heihin, eikä suinkaan lähetysjohtajiin täällä Suomessa.

Surkeata toimintaa! Peskää likapyykki keskenänne täällä Suomessa, mutta älkää heittäkö likavettä apua tarvitsevien niskaan.

Kaj Eklund tavallinen seurakuntalainen Vantaalta

Väsyttää Hyvä Sari Roman-Lagerspetz, olen hyvin väsynyt kannanottoihisi.

Ja, kuten usein nykyisin kirkkomme enemmistöön kuuluvat, joudun minäkin saman tien puolustautumaan: Ei, en ole fundamentalisti. En erityisemmin ole osallistunut lähetystyöhönkään.

En myöskään vastusta homoja. En vastusta sinuakaan — en edes tunne sinua.

Toivoisin, että löytäisit Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta jotain niin hyvää, että näkisit aiheelliseksi kirjoittaa joskus siitäkin pitkissä kannanotoissasi niin Kirkko ja Kaupunki ‑lehdessä kuin tässä Vantaan Laurissakin. Uskon kuuluvani kirkon hiljaisiin, jotka eivät pidä juuri ääntä itsestään tai mielipiteistään, mutta jotka löytävät sielulleen levon kirkossa ja sen toiminnoissa. Löytäisitpä sinäkin.

Olen ymmärtänyt kirjoituksistasi, että koet olevasi kirkon uudistaja. Kenties suorastaan ristiretkellä. Kaikesta näkyvyydestäsi huolimatta edustat käsittääkseni melko pientä vähemmistöä.

Me muut vain olemme hiljaisempia emmekä kenties näe ensimmäiseksi ongelmia tai puutteita, teologiaankin taidamme olla melko tyytyväisiä.

En voi tunteilleni mitään, mutta aina nähdessäni nimesi mieleeni tulee ”voi ei taas!” En oikein usko, että sinulle luottamushenkilönä on eduksi vastarannankiisken maine.

Tiedän, etteivät kirkon työntekijät, olivat he piispoja, pappeja tai keitä tahansa, voi julkisen roolinsa vuoksi ottaa useinkaan henkilökohtaista kantaa. Se on minusta suuri sääli. He ovat myös osa kirkkoa eikä heidän pitäisi kokea olevansa esteellisiä esittämään mielipiteitään.

Sinulla on suuri sananvalta ja epäilemättä käytät sitä oivallisesti. Mutta pyydän lähestyvän jou-

lun kunniaksi: Anna meille joulurauha. Arvosta ja kunnioita myös meitä, jotka kenties emme ole kirjallisesti yhtä aktiivisia kuin sinä.

Kirjoittamisen taito on lahja. Sitä voi myös käyttää rakentavasti.

Tarja Arola tavallinen seurakunnan jäsen, Vantaa

Jotain outoa En ole erityisen hyvin perillä kirkon sisällä käydystä keskustelusta, koska en kuulu kirkkoon, enkä ole teologi, mutta jotain outoa Roman-Lagerspetzin ja Korhosen kirjoituksessa (VL 24.11.) mielestäni on. Outoa on käsitys siitä, mitä syrjiminen on.

Luterilainen kirkko tunnustaa uskovansa, että Raamattu on uskon ja opin ylin auktoriteetti. Ja Raamattu kieltää homoseksuaalisuuden harjoittamisen. Tämä tosiasia on otettava huomioon kristillisen kirkon sisäisessä keskustelussa homoseksuaalien syrjimisestä.

Jos homoseksuaalisuuden harjoittaminen on väärin, niin silloin homoseksuaalisuuden suosiminen on myös väärin. Sitä voidaan kutsua suvaitsevaisuudeksi, mutta sitä mikä on väärin, ei tule suvaita.

Jos pieni lapsi leikkii tulitikuilla, niin hänen kieltämistään voi kutsua syrjinnäksi tai suvaitsemattomuudeksi, mutta olipa se sitä tai ei, se on itse asian kannalta hyvin epäolennaista. Olennaista on se, että tulitikuilla leikkiminen pitäisi saada loppumaan, koska se on vaarallista.

Kirkon ulkopuolisessa keskustelussa voidaan lähteä siitä, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on oikein, mutta kirkon sisäisissä keskusteluissa ei. Siksi maalaisjärkeni sanoo, että kirkon omista lähtökohdista käsin — ottamatta tässä kantaa niiden totuuteen — Timo Rämä ja Göran Stenlund ovat oikeassa ja Sari RomanLagerspetz ja Johanna Korhonen väärässä. Jälkimmäiset saattaisivat olla oikeassa, jos kirkko ei olisi kristillinen, mutta se on.

Tasa-arvoa Maailmassa vallitsee suuri epätasa-arvo. Osa saa kuulla viikoittain ja vaikka päivittäin evankeliumin ilosanomaa. Osalle maailmaa tämä on mahdotonta. Evankeliumia ei ole tarjolla.

Tätä epätasa-arvoa pyrkivät eri lähetysjärjestöt sinnikkäästi korjaamaan. Työntekijät menevät täysin vieraisiin olosuhteisiin kertoakseen toivosta ja uuden elämän mahdollisuudesta. He tekevät myös paljon konkreettista auttamistyötä ja vievät oman käytännön tietotaitonsa palvelemaan lähetyskohteisiin. Tätä tasa-arvoa edistävää työtä ollaan nyt vaikeuttamassa epäämällä näiltä järjestöiltä määrärahoja.

Lähetystyö merkitsee vuosien sinnikästä puurtamista. Se perustuu luottamuksen rakentamiseen ja ihmissuhteisiin, myös kohdemaan kulttuurin tuntemiseen.

Toinen lähetysjärjestö ei voi noin vain lähteä tekemään toisen järjestön töitä. Siksi tiettyjen järjestöjen työn taloudellisten edellytysten heikentäminen näkyy ensisijassa lähetyskentällä niiden tarvitsevien kohdalla, joihin lähetystyöntekijät ovat luoneet kontakteja ja joille he ovat tuoneet kaivattua apua fyysisiin ja hengellisiin tarpeisiin.

Nyt nämä heikoimmat joutuvat kiistakapulaksi taloudellisen painostuksen seurauksena. Se on mielestäni huutava vääryys!

Vuokko Kuokkanen

Tekstiviestit Vantaan seurakuntiin on luikerrellut itsevaltainen kirstunvartija, rikkakasvi, joka tahtoo levittäytyä ja tukahduttaa alleen hyvän kasvun, jonka oksat ovat ulottuneet kaukaisiin maihin ja kantaneet hyvää hedelmää jo kauan.

Riitta Suoranta Kaivoksela

Jaakko Ojala valtiotieteiden maisteri, Siilinjärvi

Kuva-arvoitus

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Edellisessä kuva-arvoituksessa oli entisen junaraiteen vaihteen asettimen vastapaino eli ”limppu” Martinlaaksossa.

Markku Mattila

Piispa Irja Askola osallistui rukoushetkeen moskeijassa. Hän istui takaosassa verhon takana, kuten naisten tulee moskeijassa istua. Miehet istuvat edessä. Näin Askola kristittynä osoitti alistuvansa dimmiksi eli vääräuskoiseksi ja toisarvoiseksi. Pidän tapausta jopa skandaalina.

Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi taannoin, että muslimien kotoutumisen edistämiseksi tulee aloittaa imaamikoulutus. Tyrmistykseni oli nyt kauhea. Muslimeilla on omat imaaminsa itsellään.

Taannoin sain seurakunnan lehden, joka kertoi Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran Martin Fageruddin ryhtyneen yhteistyöhön Koivukylän moskeijan imaamin Mohamed Salanin kanssa (VL 10.11.). Jutussa sanotaan muun muassa muslimien uskovan, että kaikki lapset syntyvät muslimeiksi, mutta sitten saatana kääntää heidät toisaalle — eli esimerkiksi kristinuskoon.

Imaami pitää koraanikoulua.

Tietenkin hän opettaa Koraanin mukaan. Koraanista on laskettu lukematon määrä jakeita, joissa joko suoraan kehotetaan vainoamaan tai tappamaan toisuskoisia, esimerkiksi 9:5 ja 8:12, tai uhataan kauhealla rangaistuksella epäsuoremmin. Eräässä kehotetaan kurittamaan vaimoa, vaikkakin vain hiukan yliolkaistakin.

Ja paljon muuta. Kannattaa käydä Koraania läpi silmäillen.

Afganistanissa ei kuulema ole enää yhtään kirkkoa pystyssä, ennen oli. Syytä ei tarvitse hakea kauan. Islam ei suvaitse muita uskontoja valtapiirissään, ne pyritään juurimaan pois.

Eivätkö piispat ja muut teologit ole lukeneet Koraania?

naispappeuden torjumista yhteistyön ehtona. Työvuorojärjestelyt on torjuttu piispainkokouksen selonteolla vuodelta 2006. Kirkko ei ole sen sijaan kieltänyt mielipiteen vapautta eikä vaatinut, että järjestöjen pitäisi palkata naispappeja työntekijöikseen.

Strategia linjaa myös ulkomaista yhteistyötä: ”Toimiessaan ulkomaisten yhteistyökirkkojen kanssa kirkon lähetysjärjestöt noudattavat niiden virkaratkaisuja eivätkä lisää jännitteitä omalla toiminnallaan.” Lähetysjärjestöt ovat tämän hyväksyneet.

Koska lähetysstrategia valmistui 2008, siinä ei oteta kantaa samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Tältä osin odotettiin piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen päätöksiä. Ne ovat yhdenmukaiset. Niissä korostetaan kolmea lähtökohtaa: ihmisarvon kunnioitusta, kristillistä avioliittokäsitystä ja omantunnon vapautta.

Ensinnä todetaan: ”Kaikkiin ihmisiin on suhtauduttava avoimesti ja heitä on kohdeltava kunnioittavasti. Homoseksuaalien loukkaaminen sanoin tai teoin on vastoin lähimmäisen rakkauden periaatetta”. Toiseksi piispainkokous ja kirkolliskokous sitoutuivat kristilliseen käsitykseen avioliitosta miehen ja naisen liittona. Kolmanneksi todettiin omantunnon vapaus. Se tarkoittaa, että homoseksuaalisuudesta on olemassa erilaisia näkemyksiä ilman yksimielisyyden pakkoa.

Lähtökohdat ovat kokonaisuus, jonka varaan rakentuu kirkon työntekijän mahdollisuus rukoilla parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja puolesta. Päätös tehtiin yksinkertaisella enemmistöllä vetoamalla siihen, että kirkon opetus ei ole muuttunut. Kirkolliskokous ei edellyttänyt muiden teologisten näkemysten omaksumista.

Olen sitoutunut kaikkiin edellä todettuihin linjauksiin. Sitä samaa odotan kirkon lähetysjärjestöiltä, mutta myös seurakunnan luottamushenkilöiltä.

Henkilöstön palkkaamisessa on noudatettava lakia. Roman-Lagerspetzin ja Korhosen valitsema sitaatti on lähetysjärjestöjohtajien vetoomuksesta tammikuulta 2010. Sillä pyrittiin vaikuttamaan piispainkokoukseen, ennen kuin se muodosti kannan parisuhderukoukseen. Tuohon aikaan meihin vedottiin yhtä voimakkaasti myös vastakkaisesta suunnasta.

Piispainkokous kuitenkin hyväksyi parisuhderukouksen kummastakin äärikannasta poiketen siten kuin edellä on kuvattu.

Sittemmin asiaa on tiedusteltu uudelleen lähetysjärjestöiltä. Marraskuussa 2011 määräraha-asian Helsingin seurakuntayhtymässä esitteli Pentti Miettinen.

Hän arvioi lähetysjärjestöjen selvityksiä näin: ”Kyselyvastauksissa kaikki järjestöt ilmoittivat kunnioittavansa perusihmisoikeuksia ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta Jumalan luomana seksuaalisesta suuntautumisesta tai muista ominaisuuksista riippumatta. Yksikään järjestö ei hyväksy syrjintää missään muodossa eikä rajoita ihmisten mahdollisuutta toimia järjestössä sukupuolisen suuntautumisen tai muun ominaisuuden vuoksi.”

Mikäli seurakunnat ottavat käyttöön kirkon yhteisistä linjauksista poikkeavia lisäehtoja, ajau-

Antero Harju

Asta Turtiainen kävi tutustumassa Fallkullan kotieläintilalla Yllikki-vuoheen. Katso video tapaamisesta www.rakennajoulupuu.fi.

Vuohellakin voi tehdä hyvää Toisenlaisen Lahjan avulla autetaan ihmisiä kehitysmaissa.

H

ei, täällähän on muitakin Toisenlaisia Lahjoja, hihkaisee Kirkon Ulkomaanavun seurakuntayhteyksien koordinaattori Asta Turtianen nähdessään karsinassa röhkiviä possuja Fallkullan kotieläintilalla.

Nyt keskitytään kuitenkin vuohiin ja erityisesti eettisiin ja ekologisiin vuohilahjoihin. Suositusta vuohilahjasta on tehty Vantaan seurakuntien Rakenna joulupuu -kampanjaan oma jouluinen versionsa.

Vuohimalliksi löytyy karsinastaan kurkisteleva valkea Yllikki. Se tekee Falkullas-

sa lapsi- ja nuorisotyötä, kuten muutkin eläimet, mutta Toisenlaisen Lahjan avulla autetaan ihmisiä kehitysmaissa.

Elämän perusedellytykset kuntoon Toisenlaisilla Lahjoilla turvataan elämän perusedellytyksiä kaikkein köyhimmille ihmisille.

— Maailmassa on paljon eriarvoisuutta ja hätää. Niiden edessä ei tarvitse kuitenkaan lannistua. Tällaiset lahjat ovat konkreettinen esimerkki mahdollisuudesta auttaa, kertoo Asta Turtiainen.

Esimerkiksi eläinlahjojen avulla ihmiset saavat toimeentulon ja myös opastusta eläinten kasvatuksessa ja ruokinnassa.

— Jos perhe on vaikkapa ollut kymme-

Ammattitaito-lahja Lahjalla tuetaan nuorten koulutusta ja mahdollisuutta ansaita omalla työllään toimeentulo itselleen ja perheelleen. Moni kehitysmaan nuori joutuu jättämään koulun kesken, kun vanhempien sairastuminen tai köyhyys pakottaa auttamaan perheen elannon hankkimisessa.

Koulutus tarjoaa mahdollisuuden paremmin palkattuihin töihin ja vahvistaa nuorten itsetuntoa ja mahdollisuuksia rakentaa itse omaa elämäänsä.

Erityisesti vantaalaisia yrityksiä houkutellaan mukaan hankkimaan joululahjaksi Ammattitaitolahja.

Ammattitaito 20 euroa www.rakennajoulupuu.fi

Vuohi-lahja Vuohi on yksi suosituimmista Toisenlaisista Lahjoista. Niitä on annettu lähes 50 000 kappaletta.

Vuohi-lahjan avulla autetaan kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä hankkimaan toimeentulonsa.

Vuohesta saa maitoa ja sen jälkeläisiä myymällä perhe ansaitsee lisätuloja. Vuohi auttaa perheitä ulos köyhyyden kierteestä, sillä se on edullinen eläin ja lisääntyy helposti. Siitä huolehtiminen on myös helppoa.

Vuohi 0 euroa www.rakennajoulupuu.fi

nen vuotta pakolaisleirillä, on heidän taitonsa eläintenpitoon voinut unohtua. Kehitysmaissa tämänkaltainen tietotaito siirtyy arjessa ja se opitaan tekemällä. Monella alueella perustaitojen oppiminen ihmiseltä toiselle on kuitenkin mahdotonta esimerkiksi konfliktien takia.

Avun perillemenoa seurataan tarkkaan.

— Kirkon Ulkomaanavulla on kohdemaissa luotettavat kumppanit. Suomessakin työtä valvovat kehitysyhteistyön ammattilaiset, Turtiainen tähdentää.

— Työllä tähdätään siihen, että köyhyyttä olisi vähemmän. Teemme asioita, jotka kehitysmaiden ihmisten näkökulmasta ovat tärkeitä. He ovat itse mukana projektien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ihmiset haluavat auttaa Rakenna joulupuu -kampanjan tarkoitus on houkutella ihmisiä tekemään erilaisen ja hyvää tekevän joululahjahankinnan.

— Ihmisillä on edelleen halu auttaa. Aut-

tamisen halu ei ole vähentynyt mihinkään.

Esimerkiksi ihmiset, jotka ovat itse kokeneet köyhyyttä ja saaneet apua, haluavat usein myös auttaa muita, kun voivat.

— Se näkyy myös Kirkon Ulkomaanavun omassa historiassa. Alunperin — sotavuosien jälkeen — vastaanotimme apua ulkomailta. 1950 ja 60-lukujen vaihteessa siirryimme avun antajaksi. Toivottavasti joku nykyisistä avunsaajista on joskus avunantajien joukossa.

Asta Turtiaisen mukaan Toisenlainen Lahja sopii lahjaksi kenelle vain. Eläinlahjat sopivat erityisesti eläinrakkaille ihmisille ja tietysti ihmisille, joilla on jo paljon kaikkea. Ammattitaito-lahja taas sopii hyvin yrittäjille.

— Toisenlaisen Lahjan avulla voi myös yllättää jonkun, jolle asia ei ole entuudestaan tuttu. Se on helppo tapa levittää hyvää mieltä. Yhdellä lahjalla hyvän mielen saa niin lahjan antaja kuin sen saajat sekä Suomessa että kehitysmaassa. lotta Numminen

5

Timo Saarinen

Janne Maarala uskoo, että soitto sujuu parhaiten, jos kykenee tyhjentämään mielensä turhista ajatuksista.

”Annan musiikin virrata lävitseni” Jazz-pianisti Janne Maaralalle soittaminen on meditatiivinen kokemus.

K

un Janne Maarala oli kolme- tai neljävuotias, hänen äitinsä kuunteli kotona Johannes Brahmsin Unkarilaisia tansseja lplevyltä. Äidinisä oli tuolloin Tikkurilassa pappina, ja kun Janne oli hoidossa isovanhempiensa luona, hän soitteli samoja Brahmsin tansseja korvakuulolta mummolan pianolla. Tämä on Jannen ensimmäinen muistikuva muusikon uraltaan.

Kolme ja puoli vuosikymmentä myöhemmin, viime joulun alla, nyt 40-vuotiaan Janne Maaralan trio soitti Hakunilan kirkossa jouluisen konsertin. Saksofoneja soitti Risto Salmi ja rumpuja Thomas Rönnholm.

Janne oli saanut pari päivää aiemmin idean äänittää konsertti. Tarkoitus oli vain saada musiikkinäytteitä trion soitosta, mutta lopulta siitä tehtiinkin Janne Maaralan ensimmäinen julkaistu levy Soi kunniaksi Luojan. Levy sisältää joulumusiikkia ja jazzia. Nimensä mukaisesti sen avaa Maaralan sovitus Jean Sibeliuksen virrestä.

— Ei minulla ollut mitään odotuksia, että siitä tulisi huikea äänite. Mutta itkin, kun kuuntelin äänitettä. Se oli onnistunut niin hyvin.

Sama liikutus valtaa Jannen uudestaan nyt Hakunilan kirkossa kirkkosalin flyygelin vierellä. Sen, että Maarala on nimenomaan jazzpianisti, kuulee heti, kun hän istuu flyygelin taakse. Sävel- ja sointumaailmassa soi perinteinen jazz, vaikka kappale alunperin olisi aivan muuta musiikkia.

6

Ensimmäisen kosketuksensa jazziin Janne sai myös lapsuudenkodissaan. Hän muistaa kuuluisan jazz-pianistin Oscar Petersonin levyn, jota isä, Vantaalla pitkään pappina toiminut Lauri Maarala, kuunteli.

Siksi ei ole yllätys, että Jannen ensilevyllä soi myös hänen versionsa Oscar Petersonin kappaleesta Hymn to Freedom.

Jannen ensimmäinen pianonsoitonopettaja oli Tikkurilan seurakunnan kanttori Simo Santaranta. Sitten seurasivat opinnot Vantaan musiikkiopistossa, Oulunkylän Popja jazz-konservatoriossa ja lopulta SibeliusAkatemiassa. Kaikki ei kuitenkaan ollut aina helppoa.

— Pienenä en edistynyt soittamisessa kovin hyvin. Olen oppinut vasta aikuisena harjoittelemaan järkevästi. Siihen on monia sisäisiä syitä. Minkä tahansa asian harjoitteleminen, oli se musiikkia, urheilua tai mitä vain, vaatii suurta sisäistä rauhaa, keskittymiskykyä ja päämäärätietoista toimintaa. Ei saa olla liikaa häiritseviä ajatuksia.

Välillä Jannen usko omaan osaamiseen on hiipunut. Oltuaan vuoden Sibelius-Akatemiassa hän lopetti soittamisen pariksi vuodeksi kokonaan. Omasta mielestään hän oli niin huono soittaja, ainakin suhteessa omiin vaatimuksiinsa.

Myöhemmin tuli pari vuotta kestänyt rasitusvamma.

— Kaikenlaisia tutkimuksia tehtiin ja diagnoosi oli autonomisen hermoston säätelyhäiriö. Itse uskon, että oikeat syyt olivat henkisiä.

Niistä syistä piti vapautua, ennen kuin soitto alkoi sujua. Siinä ohessa Janne opiskeli Helsingin yliopistossa toisen tutkinnon pääaineenaan ympäristönsuojelutiede. Opinnot hän aloitti jo ennen Sibelius-Akatemiaa.

Ammattimuusikko Janne Maaralasta kuitenkin lopulta tuli. Nykyisin hänen yrityksensä tarjoaa laajaa ohjelmistoa ja samalla

hän työllistää itsensä ohella muita muusikoita. Keikkoja on vuodessa 140–150: konsertteja kirkoissa, konserttisaleissa, jazz-festivaaleilla ja klubeissa sekä yritys-, hää- ja juhlakeikkoja.

Kokoonpanoja on tarjolla soolopianosta bilebändi High Poweriin, jazzia esittävästä Janne Maarala Good Spirit ‑orkesterista saksalaistyyliseen olutmusiikkiyhtye Bavariaan.

Ennen joulua on parikymmentä konserttia ja yksityistilaisuutta, niiden joukossa kolme kirkkokonserttia.

Esikuvia Jannelle ovat muun muassa kuuluisat jazz-pianistit Art Tatum, Herbie Han-

”

Mikä tahansa mu­siikki voi olla hengellistä musiikkia.”

cock, Chick Corea ja Keith Jarret, jonka jalanjäljissä Janne toivoisi kulkevansa eteenpäin improvisaatiossa. Jarret on tunnettu kokonaan improvisoiduista konserteistaan, joita on myös levytetty. Samaa jazzin vapautta myös Maarala haluaisi toteuttaa.

— Jazzissa minua viehättää suuri vapaus, jossa improvisointi on keskeistä. Jazzille on tyypillistä, että on pieni idea, jota soitossa aletaan kehittää improvisoimalla sen pohjalta. Minulla on vielä aikamoinen pyrkimys kehittyä mahdollisimman hyväksi improvisoivaksi pianistiksi.

Kirkot ovat Jannelle mieluisia konserttipaikkoja. Hänen orkesterivalikoimaansa kuuluu myös gospel-klassikoita ja kauneim-

pia virsiä esittävä trio. Hengelliseen musiikkiin hänen suhteensa on kuitenkin laajempi.

Hänelle hengellisyys ei lähde vain uskonnollisista sanoista.

— Miksi vain joku musiikki olisi hengellistä? Mikä tahansa musiikki voi olla hengellistä musiikkia. Soittaessa voin olla vapaa ja antaa musiikin virrata lävitseni. Se on meditatiivinen tila. Silloin olen yhteydessä johonkin syvempään, henkiseen ja hengelliseen tasoon. Niin ihminen alkaa päästä lähemmäksi omaa ydintään, olla yhteydessä johonkin syvempään.

Psykoterapiaakin opiskellut Janne Maarala uskoo myös musiikin terapeuttiseen voimaan.

— Musiikkiterapiassa musiikki on väylä auttaa ihmisiä, kun muut väylät eivät enää toimi. Musiikki menee suoraan syviin kerrostumiin ihmisessä.

Tästä musiikin vaikutuksesta Janne kertoo kaksi esimerkkiä. Aikoinaan hän soitti konserttisarjan vanhusten palvelutaloissa ja huomasi, että usein tuttu kappale menneisyydestä saattoi herättää vanhuksen eloon tavalla, jota ei enää usein tapahtunut.

Eikä musiikin ihmevaikutus rajoitu ihmisiin, sillä myös eläimet reagoivat musiikkiin.

Janne kertoo hauskasta videosta, jossa puhallinorkesteri soittaa lehmille When the Saints Go Marching In. Lehmät kerääntyvät riviin kuin konserttiyleisö kuuntelemaan soittoa korvat höröllään. Video löytyy Youtubesta nimellä Jazz for Cows.

Timo Saarinen

●●

●●

Janne Maarala Trion Soi kunniaksi Luojan ‑levynjulkistamiskonsertti su 4.12. klo 18 Helsingin Tuomiokirkossa ja ti 20.12. klo 19 Hakunilan kirkossa. Vapaa pääsy.

Janne Maaralan Joulumusiikkia pianolla ma 19.12. klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Vapaa pääsy.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Mariah Kari

Minäkö se olen?

L

einelässä asuva Mariah Kari kertoo olevansa pitkän linjan valokuvaaja, vaikka valmistuikin audiovisuaalisen viestinnän linjalta Keskuspuiston ammattiopistosta viime keväänä.

— Aloin tosissani opiskella kuvaamista vuonna 1996. Silloin elettiin vielä filmiaikaa, ja kuvat piti kehittää pimiössä.

Mariah on ehtinyt työelämässään muutakin. Hän työskenteli pitkään valtioneuvoston kanslian virastopalveluissa.

— Tein töitä siellä missä tarvittiin, pääministerin kerroksessa tai jakelukeskuksessa, turvallisuuspuolella, vahtimestarina tai tiedotuksessa. Ehkä olisin siellä vieläkin, jos en olisi joutunut kolariin.

Kolari muutti elämän suunnan Matkalla töistä kotiin vuonna 1995 Mariah istui autossa pelkääjän paikalla. Liikuttiin hiljaisilla nopeuksilla. Mariah ei huomannut eikä osannut mitenkään ennakoida peräänajoa.

— Kaularankani murtui. Kalloni raudoitettiin ja luudutettiin kiinni kahteen ylimpään niskanikamaan. Toipilasaikani oli pitkä. Liikuntakyvyn vaarantanut vammautuminen pysähdytti ajattelemaan, mitä oikein haluan tehdä elämälläni. Pahasta voi seurata hyvääkin.

Toivuttuaan Mariah palasi entiseen työhönsä, mutta opiskeli välillä valokuvausta. Perheeseen syntyivät myös kovasti toivotut lapset, tätä nykyä 9-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika.

— Kun esikoinen oli kolmevuotias, tein hypyn tuntemattomaan ja irtisanouduin työpaikastani. Vamma sanelee elämääni.

Minusta ei ole enää kahdeksasta neljään -töihin. Iän mukana ja erilaisten kulumien myötä tilanne vain pahenee.

Mariah on miettinyt, että ehkä valokuvas voisi olla se työ, jota hän voisi tehdä sen verran kuin kykenee — ja samalla ilmaista itseään.

— Ja onhan elämässä työn ja perheen lisäksi muutakin sisältöä. Olen ollut mukana auttamassa muun muassa Viron katulapsia.

— Jokainen voi tehdä jotain toisten hyväksi. Voi vaikka tehdä spontaanisti jotain pientä tai vain huomata tai kuunnella toista. Monet haaveilevat rahasta. Minä mietin, miten voisin auttaa, vaikka nimettömästi, jos minulla olisi enemmän rahaa.

15

Valokuvaaja Mariah Kari toivoo, että ihmiset eivät olisi niin kriittisiä itseään kohtaan.

Luojan luomana kaunis

Toisen huomaamisen, kuuntelemisen ja näkemisen näkökulma on hiipinyt myös Mariah Karin työskentelytapaan valokuvaajana.

Opinnoissa lähestymistavalle löytyi nimikin.

— Opettaja sanoi, että teen samaa kuin valokuvaaja, taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen, joka käyttää voimauttavan valokuvauksen menetelmää.

Opettaja myös ehdotti Mariahille, että kun hän kerran käytti jo menetelmää, hän voisi tehdä lopputyönsä siitä.

— Moni nainen katsoo kuvistaan ensimmäiseksi huonoina pitämänsä piirteet. Vertailukohtana voivat olla median tarjoamat mielikuvat, täydellisiksi käsitellyt kansikuvat, joissa on superlaihoja naisia silikonirintoineen. Sen takia oma huonouden tunne jää usein päällimmäiseksi ja tulee paha olo omasta kuvasta.

— Halusin kääntää asian toisinpäin. Kes-

kityttäisiin mieluummin niihin asioihin, mikä kenessäkin on hyvää ja kaunista.

Mariah toivoi kuvattavien naisten kertovan, millaisina he haluavat tulla nähdyiksi ja kuvatuiksi. Kuvattava saattoi ottaa rooliminän tai olla vain omana itsenään. He valitsivat itse vaatteensa ja kuvauspaikan.

— Toivoin, että kuvausprosessi vähentäisi itsekritiikkiä. Itse kukin on Luojan luomana kaunis, ja iän ja sairauksien tuomien muutosten jälkeenkin ihan hyvä sellaisenaan, kunhan vain oppii näkemään sen.

Jos Ihanaiset-projektin kuvattava halusi, käytettiin muotokuvavalaistusta. Suora salamavalo kohti kasvoja ei Mariahin mukaan imartele ketään.

Minäkuva vahvistui Lopputyön ohjannut opettaja kehotti Mariahia kuvaamaan myös itseään.

— Minusta ei ollut otettu kuvia vuosi-

kausiin. En ollut halunnut olla kuvattavana.

Ehkä se, että kuvasin itseäni, teki minulle samaa kuin kuvattavilleni. Esimerkiksi kalpeuteni ei ole enää niinkään huono puoli ja haitta, vaan hieno erityispiirre.

Samalla ehkä myös oma minäkuva vahvistui ja voimistui.

— Näemme usein toiset paljon armollisemmin kuin itsemme. Se, millainen toisen persoona on, värittää kokemustamme hänestä. Kaunis ihminen, joka käyttäytyy kylmäkiskoisesti tai ilkeästi toisia kohtaan, ei ehkä näytä niin kauniilta. Mukava ihminen koetaan helpommin kauniiksi.

Ulla-Maija Vilmi

Mariah Karin Ihanaiset-projektin kuvia on esillä 9.12. asti Koivukylän kirjastossa.

— Kaularangan vamma sanelee elämääni. Minusta ei ole enää kahdeksasta neljään ‑töihin.

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Walkers-kahvilatoiminta juhlisti 15-vuotista taivaltaan Tikkurilassa ensimmäisenä adventtina pitämällä juhlat Pitäjän kirkonkylän pappilassa. Veikko Niemi on yksi pitkäaikaisista vapaaehtoisista.

7

Jalat maassa, sydän taivaassa

K

Mirja Käyhkö menetti tyttärensä henkirikoksen uhrina.

ello on kymmentä vaille kuusi perjantai-iltana joulukuussa 1998. Ruoka on syöty, ja Mirja Käyhkö on juuri saanut astiat tiskattua, kun hänelle tulee yhtäkkiä valtava ahdistuksen tunne rintaan.

Mikähän minulla on, kun tuntuu, etten saa henkeä vedettyä? hän kysyy mieheltään.

Hetken päästä soi puhelin. Puhelimessa on Mirjan Minna-tyttären avopuoliso, joka kertoo, että Minnaa on puukotettu.

— Ensimmäiseksi minä vain huusin, Mirja sanoo.

Pian Mirja lähti taksilla kotoa kohti Mikkeliä, missä Minna oli tehohoidossa. Mirja oli perillä sairaalassa puoli kymmenen aikaan illalla.

— Minna kuoli käsivarsilleni viittä vailla kaksitoista.

Psykiatrisena sairaanhoitajana Mikkelissä Moision sairaalassa työskennellyt 30-vuotias Minna menehtyi potilaan puukottamana.

Minna saatettiin yöllä matkaan Vielä samana yönä Mirja, Minnan avopuoliso, velipuolet ja toisen velipuolen 11-vuotias tytär kokoontuivat sairaalapastorin kanssa Minnan ruumiin luo.

— Nautimme ehtoollisen ja lauloimme Minnalle virren 600. Siinä sanotaan muun muassa: ”Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin.

Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.”

— Se on minun lempivirteni, Mirja toteaa.

Kuolemaansa edeltävänä iltana Minna oli ollut kummityttönsä syntymäpäivillä. Myöhemmin kummitytön äiti lähetti Mirjalle juhlissa otetun kuvan. Se on viimeinen valokuva Minnasta.

Mirja kuvailee Minnaa herttaiseksi ja yritteliääksi ihmiseksi. Minna ja hänen avopuolisonsa olivat äskettäin muuttaneet sairaalan asuntolaan.

— Minna oli laittanut heidän kotinsa niin kauniiksi. Minun ja mieheni oli tarkoitus viettää joulua heidän luonaan.

vielä vaikeammalta kuin ensimmäinen. Mikään ei kiinnostanut. Olo oli turtunut. Minnan kuolemasta oli kulunut lähes kaksi vuotta, kun Mirja sattui näkemään aamun televisio-ohjelmassa kerrottavan vasta perustetusta Henkirikoksen uhrien läheiset ‑yhdistyksestä.

— Jäin kuuntelemaan ja mietin, olisiko se minua varten, Mirja kertoo.

— Otin yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan, ja siitä alkoi selviytymiseni.

Yhdistyksen puheenjohtaja ohjasi Mirjan Suomen Mielenterveysseuran kurssille, jolla oli myös neljä muuta läheisensä henkirikoksen uhrina menettänyttä ihmistä.

— Puhuminen ja asioiden jakaminen muiden saman kokeneiden kanssa oli äärettömän tervehdyttävää. Huomasin, että en ole maailmassa yksin tämän asian kanssa.

Vertaistuki on tällaisiin menetyksiin aivan ehdoton lääke, Mirja sanoo.

Henkirikoksen uhrien läheiset ‑yhdistys järjestää kahdesti vuodessa jäsenilleen tapaamisia, joista tuli Mirjalle odotettuja tapahtumia. Muiden saman kokeneiden joukosta on löytynyt ystäviä, joiden kanssa Mirja on käynyt matkoilla ja joiden kanssa voi soitella hyvinä ja huonoina päivinä.

Mirjalla ja Minnalla oli tapana soitella toisilleen usein.

— Minnan kuoleman jälkeen minulle tuli usein tunne, että nyt pitää soittaa hänelle. Meni kauan ennen kuin

Huoma auttaa läheisiä jaksamaan

H

Minnan kuoleman jälkeen Mirjan ja hänen miehensä kotiin tuli lukuisia vieraita esittämään surunvalittelunsa.

Vieraiden paljous väsytti surevaa Mirjaa. Hänen mielestään oli ihanaa, että ihmiset tulivat käymään, mutta välillä tuntui, että Mirja lohdutti vieraita enemmän kuin he häntä.

Mirjan mielestä surevan lohduttamiseen ei tarvita sanoja.

— On tärkeää vain olla lähellä, vaikka halata. Se riittää. Aina voi toki kysyä surevalta, että voiko jotenkin auttaa siinä tilanteessa.

Vuodenvaihteen jälkeen, kun hautajaiset olivat ohi ja surunvalittelukukat alkoivat lakastua, Mirjan mies kehotti Mirjaa lähtemään vaikka matkalle, jotta Mirja saisi hetkeksi jotain muuta ajateltavaa. Mirja varasi itselleen risteilyn Ruotsiin.

— Se teki hyvää. Matkalla en törmännyt keneenkään tuttuun. Kukaan laivalla ei tiennyt surustani.

Töihin palaaminen oli terveyskeskuksessa perushoitajana työskentelevälle Mirjalle helpotus. Vaikka häntä mietitytti monesti, miksi Luoja oli ottanut Minnan, mutta ei huolinut kroonikko-osaston vanhuksia, jotka itse toivoivat pääsevänsä pois.

— Joku meistä lähtee aikaisemmin, joku myöhemmin. Siitä me emme päätä. Se päätetään muualla, ja siihen meidän on tyytyminen, Mirja sanoo nyt.

uoma eli Henkirikoksen uhrien läheiset ‑yhdistys tarjoaa vertaistukea niille, jotka ovat menettäneet läheisensä henkirikoksen uhrina. Huomassa uhrin läheisiksi luetaan paitsi omaiset, perheenjäsenet ja sukulaiset myös kaikki uhrin läheisiksi itsensä kokevat.

— Henkirikos on vedenjakaja läheisten elämässä.

Suru ei koskaan lopu, mutta se muuttuu. Huoman tarkoitus on tukea läheisten selviytymistä, eheytymistä ja auttaa heitä jaksamaan, Huoman hallituksen puheenjohtaja Irja Tiensuu sanoo.

Yksi tärkeä tukimuoto ovat yhdistyksen järjestämät vertaistukiryhmät.

— Usein ryhmän vetäjänä toimii teologi ja vertaisohjaajana henkilö, joka on itse menettänyt läheisen henkirikoksen uhrina, Tiensuu kertoo.

Hänen mukaan henkirikosuhrin läheisille on nykyään tarjolla kriisistä selviytymiseen entistä enemmän ammattiapua.

Huoma järjestää jäsenilleen kahdesti vuodessa kuntoutusviikonloppuja. Yhdistyksellä on myös vertaistukipuhelin, jonne läheiset voivat soittaa ja yhdistyksen jäsenten oma keskustelusivu internetissä.

Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin henkirikosuhrien perheenjäsenten selviytymistä. Viranomaispalvelu- ja auttajatahoista vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä kirkkoon (81 prosenttia).

Seuraavaksi tyytyväisimpiä oltiin poliisiin (75 prosenttia), lakiasiain- tai oikeusaputoimistoon (75 prosenttia) ja syyttäjään (72 prosenttia).

Terveydenhuoltoon tyytyväisiä oli 58 prosenttia, Kelaan 57 prosenttia ja sosiaalitoimeen 49 prosenttia kyselyyn vastanneista henkirikosuhrien omaisista.

Kirjeitä menetetylle tyttärelle

www.huoma.fi

Kukkien lakastuttua

Toinen vuosi Minnan kuoleman jälkeen tuntui Mirjasta

8

totuin siihen, ettei Minnalle enää voi eikä tarvitse soittaa, Mirja sanoo.

Minnan menettämisen jälkeen äiti on kirjoittanut tyttärelleen. Enää Mirja ei kirjoita hänelle niin usein kuin ennen, mutta yhä Minna saa äidiltään kirjeen tai kortin syntymäpäivänä, nimipäivänä ja jouluna. Toisinaan Mirja kirjoittaa tyttäreleen myös tämän kuolinpäivänä.

— Eihän niitä kirjeitä ja kortteja voi minnekään lähettää. Olen laittanut ne kaappiin, missä säilytän muistoja Minnasta.

Kaapissa on muun muassa Minnan ylioppilaslakki ja hänelle tärkeitä kirjoja kuten Richard Bachin Lokki Joonatan. Kaapissa on tallessa myös Minnan leipomia piparkakkuja, hänen lempielokuviaan ja Minnalta viimeiseksi äitienpäivälahjaksi saatu paituli, jossa on Karvisen kuva.

Elämä jakautui kahtia — Minnan menettämisen myötä elämäni jakautui kahteen osaan. On aika ennen Minnan kuolemaa ja aika sen jälkeen, Mirja sanoo.

Minnan kuolemasta on pian kulunut kolmetoista vuotta.

— Sanotaan, että aika tekee tehtävänsä. Se on ihan totta.

Kaikesta kauheudesta huolimatta Minnan menettäminen on tuonut Mirjan elämään myös myönteisiä asioita.

— Elämääni on tullut paljon sellaista hyvää, mitä en olisi entisessä elämässä saanut kokea. Kaikesta tekemisestäni on tullut syvällisempää. Uskon, että Minna olisi siitä hyvillään.

Surun keskellä Mirjalla oli kaksi suuntavaihtoehtoa, ylös tai alas.

— Tunsin tyttäreni tarkkaan. Hän ei olisi halunnut minun jäävän lamaantuneena paikoilleen, Mirja sanoo.

Melko pian Minnan kuoleman jälkeen Mirja matkusti Helsingissä raitiovaunussa, missä hän kuuli nuoren naisen harmittelevan ystävättärelleen puseronsa väriä.

— Kaiken kokemani jälkeen minua ei enää haittaa väärän värinen pusero tai näppylä leuassa, Mirja toteaa.

Mirjaa on lohduttanut paljon se, että hänellä oli Minnan kanssa lämpimät ja läheiset välit. Myös rukoileminen on lohduttanut.

— Rukous on äärettömän tärkeä ja ihana asia. Sitä voi tehdä missä ja milloin vain, mutta pitää muistaa myös kiittää, hän sanoo.

Mirja siunataan aikanaan samaan hautaan kuin Minna.

— On lohdullinen ajatus, että jokaisena päivänä olen päivän lähempänä häntä. Enkä tällä tarkoita sitä, että toivoisin omaa kuolemaani. En missään nimessä.

Minna elää äidin sydämessä Mirja ja hänen puolisonsa erosivat vuonna 2003. Nyt 66-vuotias Mirja on eläkeläinen ja isomummo.

— Olen elämänvaiheessa, jossa voin elää itselleni.

Lapsenlapset ja lapsenlapsenlapsi ovat minulle äärettömän tärkeitä, Mirja kertoo.

Hän on mukana Henkirikoksen uhrien läheiset ‑yhdistyksen hallituksessa. Minna elää äidin sydämessä ja kulkee mukana kauniina muistoina.

— Minulla on jalat maassa ja sydän taivaassa, Mirja sanoo.

Hirvittävän surun tilalle on tullut uudenlainen levollisuus.

— Minulla on vahva tunne siitä, että asiat eivät voisi olla muulla tavalla. Näin kuului käydä. Minna elää minun sydämessäni aina. Ei hän sieltä mihinkään lähde, ei mihinkään.

Soili Pohjalainen

— Väitetään, ett

Pentti Potkonen

tä kuoleman jälkeisessä surussa aika tekee tehtävänsä. Se on ihan totta, Mirja Käyhkö sanoo.

9

J. S. Bach:

JOULUORATORIO BWV 248, kantaatit 1-3

la 17.12. klo 15.00

Helsingin Konservatorion konserttisali Ruoholahdentori 6 (Selkämerenk. 3)

Helsinki Concordia Kamarikuoro Audite Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat Niina Laitinen, sopraano Terhen Heikkilä, mezzosopraano Emma Suszko, mezzosopraano Matias Haakana, tenori Robert Näse, baritoni Jarno Lehtola, evankelista

Jani Sivén, kapellimestari Liput 10/5 € konservatorio@konservatorio.fi ja tuntia ennen ovelta, www.konservatorio.fi

HERÄNNÄISSEURAT Pe 2.12. klo 19 Kotiseurat Kilvellä, Salpausseläntie 4-8 F 48, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 4.12. klo 11 Kansainvälisen työn kirkkopyhä Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3, Hki. Inkerin kirkko 400 vuotta, Putron messu. Lit. ja saarna Samuli Korkalainen, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. Kirkkokahvit ja seurat srk-salissa.

Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Klo 16 Mika Aspisen esitelmä ”Uuden testamentin taivaskuvia” Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Klo 18 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6, Nurmijärvi.

Ma 5.12. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ke 7.12. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Marko Heusala, Samuli Korkalainen, Kauko Puranen ja Hannu Vapaavuori.

To 8.12. klo 18.30 Jouluveisuut Lohjan srk-keskuksen takkahuoneessa, Sibeliuksenkatu 2.

Jouluradio_logo_Vantaa.pdf

1

3.10.2011

13.41

USAVUSTEKIJÄ T N Ö TY

ANNA TÄNÄ JOULUNA LAHJA, JOKA AUTTAA KEHITYSMAISSA ASTI!

Hanki hyödyllisiä suomalaisia laatutuotteita, joilla hellit lahjan saajaa, kotia, saunojaa ja itseäsi! www.sokevakasityo.fi/verkkokauppa

Tee lahjatilauksesi verkossa www.toisenlainenlahja.fi tai puhelimitse 020 787 12 01

Perinteiset myyjäiset

HUOM! Tervetuloa ostoksille!

Verkkokauppatilausten nouto myös Sokeva‐Käsityön toimipisteestä!

Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 9.30-15 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki käsitöitä • tauluja • ruokaa • leivonnaisia • arpoja vanhoja kortteja • Ompeluseuran tuotteita

Lähetyskirkossa klo 9.30 Alkuhartaus klo 12 Konsertti monikulttuurinen Maailma-kuoro ja herännäishenkinen Mieskuoro Veisuuveljet Basaari ja Kumbukumbu museo sekä Lähetysravintola Teranga ovat avoinna.

Lounas klo 11-14

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyville Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200 www.debora.fi

10

VANTAAN

Vantaa 102,4 MHz

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022.

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat.

KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 0101 Vantaa, p. 09 80 274, faksi 09 820 1, vantaan.lauri@evl. fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 80 274, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 80 287, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 80 27, heli. kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 815, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 80 19, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 80 2, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 80 297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Seija Kosunen, p.

020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 209, Sari Havia p. 020 754 2284, myyntija markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 21. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 2%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 2%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1.

ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaayhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 1), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 24, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Palvelukeskus Foibessa vapautuu parturi-kampaajan tila 1.1.2012 alkaen.

Joulukorttien sijasta olemme hankkineet Rakenna joulupuu -sivuston kautta 46 vuohta, Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaista Lahjaa. Vuohet auttavat perheitä kehitysmaissa.

ETSIMME

PARTURI-KAMPAAJAA

Toivotamme kaikille yhteistyökumppaneillemme

YRITTÄJÄKSI

Hyvää joulua!

Tiedustelut Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7, Vantaa, puh. (09) 851 851.

Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden yksiköt: aikuiskasvatus, erityisdiakonia ja vammaistyö, hallinto, henkilöstöpalvelut, keskusrekisteri, kiinteistöpalvelut, lapsi- ja nuorisotyö, oppilaitstyö, musiikkityö, perheasiain neuvottelukeskus, sairaalasielunhoito, Suurella sydämellä -vapaaehtoistyö ja Musiikkia hoitolaitoksiin -projekti, talouspalvelut, tietohallinto, viestintä ja Vantaan Lauri sekä yhteiskunnallinen työ.

r a k e n n a j o u l u p u u . fi

Laadukasta asumista senioreille

SATO SenioriKoti®

Sovi aika esittelyl le!

HUONEISTOESIMERKIT C-talo 3h+kk+s, 65 m2 vuokra alk. 1 183€/kk 2h+k, 59,5 m2 vuokra alk. 1 071 €/kk 2h+kk, 41,5 - 48,5 m2 vuokra alk. 822 €/kk HUONEISTOESIMERKIT A-B-talo 3h+kk+s, 63,5 m2 vuokra alk. 1 168 €/kk 2h+kk+s, 43,5 - 53,5 m2 vuokra alk. 861 €/kk 2h+kk, 42 m2 vuokra alk. 840 €/kk Autohallipaikat

vuokra 100 - 164 €/kk

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Martinlaaksoon rakentuvaan moderniin keskustaan tulee ensisijaisesti senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Läheisestä ostoskeskuksesta löytyvät mm. kaupat, apteekki ja pankkipalvelut. Kävelyetäisyydellä ovat myös kirjasto ja terveyspalvelut. Kauniit asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa on asumista helpottava tukivarustelu.

C-talon asuntoihin pääsee muuttamaan joulukuussa ja A-B-taloon helmikuussa 2012.

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä.

Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Asukkaalla mahdollisuus tilata omalla kustannuksellaan myös muita palveluita Hoiva Oy:ltä.

SATO Vuokraus ja myynti, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311 Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312

sato.fi

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Martinlaakso

• markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

uutuus

ATTU RAAM STIIN RA N RISTII

Piplialahjat RAAMATTU RISTIIN RASTIIN

Innostava luku- ja hakuteos Raamatun opeista. 365 tekstikokonaisuutta vuoden jokaiselle päivälle.

PIPLIA LAPSILLE

Koko perheen klassikkoraamattu. Myös äänikirjana.

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

senioRiPYsäkki®

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

aaMukoRVa

Tilaa lahjansaajan kultainen nimipainatus kanteen. Useita eri värejä.

Suomen Pipliaseura

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | myynti@bible.fi

11

Hautauspalveluja

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

K&P

suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 69 e

Kokoproteesit 690e pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 390e Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

% 622 2727

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Satuhammas Oy

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Myydään

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina!

Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Ostetaan

Palveluja tarjotaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

Huoneisto, Keittiö, Kylpyhuone, VTT:n vesieristys-sertif.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ostetaan huoneistoja

TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA !

• kaikki kodin siivoukset • ikkunanpesut • viikkosiivoukset • muuttosiivoukset • remonttisiivoukset

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

kodinhoidon veroväh. 60%

Tip Top Siivous

Asianajajia

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808

Vuokrata halutaan

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

Anna hyvän kiertää

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

www.rothmarc.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

r a k e n n a j o u l u p u u . fi

Hyvän mielen lahjat hankit Kotimaakaupasta!

25,– Yhteisvastuu

Sydänsilmukat t-paita

T-paita on 100% ekologista puuvilla.

15,–

9,90– Jouluikoni

Venäläinen ikoni 1400-luvulta.

Valmistettu Suomessa painokuvasta puualustalle. Lakkapinta ja nahkainen kiinnityslenkki. Koko 10x14cm

(norm. 17,90)

Kirkon Ulkomaanapu

Maija Paavilainen

Jouluseimikortit Sambiasta

Lahjakirja

Suomessa painetut, sambialaisen naisryhmän suunnittelemat joulukortit. 10 kpl /paketti.

Yksiosainen kortti 12€ Kaksiosainen taitettava kortti 26€

Kiittää, muistaa, iloita – se on lahjan viesti.

Juhava-kynttilät

Kaikki Yhteisvastuun ja Kirkon Ulkomaanavun tuotteet löydät Kotimaakaupasta. Anna lahja joka tekee hyvää!

Kotimaakauppa on auki myös lauantaisin 17.12.2011 saakka.

12

Kotimaiset, korkealaatuisen

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki | ma-pe 9–17, la 10–14 | p. 020 754 2350 | www.kotimaakauppa.fi

Käsityönä tehdyt kynttilät palavat puhtaasti kirkkaalla liekillä. Tutustu laajaan kynttilävalikoimaan: www.kotimaakauppa.fi

Vantaan seurakunnat 1.1.–.1.

Sini Pennanen

Hakunila

Vellamo Paarlahti, Saana Eveliina Apunen, Elli Hellen Vilén, Saku Matias Pasanen, Anceliina Beatrice Pulli, Ali Yildirim.

Koskinen, Casper Yoav Ibrahim Kuokkanen, Jimi Juhani Nieminen.

Hautaan siunattu Maire Kaarina Ronkainen 84 v.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16. Suljettu ti 5.12.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti to 1.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Joulukuussa eurolla kassi! Viimeinen kerta 17.12. Avaamme jälleen 14.1.2012.

2. adventin messu su 4.12. klo 12. Harri Nurminen, Kaija LaaloLipponen, Kristiina Nurmi.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma 5.12. klo 18.30. Jari Araneva. Syyskauden viimeinen kerta.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Huomioi kellonaika. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Partiolippukunta Tuikku-Tyttöjen myyjäiset messun jälkeen klo 12.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Puuro, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia 2,50 e. Lapsilta 1,50 e.

Päivärukous ke 7.12. klo 12.30.

Joulua tunnelmoiden sanoin ja sävelin ke 7.12. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Maa on niin kaunis — Hanna Ekolan joulukonsertti to 8.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

2. adventin messu su 4.12. klo 10. Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18. Service in English.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sanaa ja saunaa. Teuvo Puolakka.

Annan päivän ilta pe 9.12. klo 18. Nukketeatteri Sampo Yllätyslahja ystävälle. Joulupuuro ja mahdollisuus vaeltaa jouluvaelluksen kerrontapaikoilla.

Lapsille Joulun ajan periodipyhäkoulu kolmena peräkkäisenä sunnuntaina Vaaralan kirkolla 27.11., 4.12. ja 11.12. klo 15–16. Alle 4-vuotiaat vanhemman seurassa. Lisätiedot pyhäkoulusihteeri sari.paananen@evl.fi.

Muuta Vietetään joulua yhdessä! Aattojuhla tarjoiluineen la 24.12. klo 16 Länsimäen kirkolla. Ilm. virastoon p. 09 830 6500 viimeistään 19.12. tai hakunilan.seurakunta@ evl.fi Ilmoita myös ruoka-aineallergiat.

Kastettu Otto Tapio Vainikka, Niklas Lauri Ilmari Joutsen, Maisa Lyyli

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto

Korso

Auratie 3, p. 09 830 6450

Kirkkoherranvirasto

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu 2. adventtisunnuntaina 4.12. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Lipun nosto klo 9.40 kirkon pihalla. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Mielenterveyskuntoutujien joulukirkko to 8.12. klo 12. Jaakko Kara, Anne Puumala ja Satu Enrold. Kirkkohetken jälkeen kahvitilaisuus, jossa kirkon päiväkerholaiset esiintyvät.

Isä meidän -luentosarja to 1.12. klo 18.30. 2. pyyntö: Tulkoon sinun valtakuntasi.

Joulukonsertti su 4.12. klo 16.

Tikkurilan soittokunta Tixiband.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 5.12. klo 12.

Juhani Ahon kirjat Papin tytär ja Papin rouva.

Lähetyspiiri ke 7.12. klo 18. Pastori Jouni Salko kertoo usean lähetysjärjestön mallin merkityksestä.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 1.12. klo 12. Vieraana aluejohtaja Jukka Niemelä.

Kohtaamispaikka to 8.12. klo 11. Vierailijana pastori Marja Mäkilä. Joulujuhla ja syyskauden päätös.

Nuorille Nuorten messu ke 7.12. klo 19.

Messua valmistellaan yhdessä klo 18 alkaen.

Muuta Ehtoollishartaus to 1.12. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Kirkkoherra Jukka Nevala ja kanttori. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Kahvikammari ke 7.12. klo 13.30 Pähkinärinteen Senioritalossa, Kastanjakuja 2 a. Kahvikammarissa esiintyvät Pähkinärinteen koulun iltapäiväkerhon lapset.

Aikuisten kokopäiväretki to 15.12. Forssaan, Somerolle ja Riihimäelle. Lähtö kirkolta klo 8.30.

Bussi ajaa reittiä Pähkinärinne– Rajatorppa. Tutustuminen ja matkamiehen ehtoollinen Forssan kirkossa ja lounas Someron seurahuoneella. Hämeen härkätietä matkataan Lopen kautta Riihimäelle Havin tehtaanmyymälään. Paluu kirkolle noin klo 17.30. Mukana Marja Mäkilä ja Riitta Ahonen. Hinta 40 €. Ilmoittautumiset 10.12. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Hämeenkylän seurakunnan yhteisvastuukeräyksen tämänvuotinen keräystulos on 9 408 €.

Kiitos kaikille keräykseen osallistuneille!

Kastettu Alex-Michael Juhani Rytkönen, Jesse Antero Nyman, Lilja Taika Maria Koskinen, Juhani Sakari

Avoinna ma–pe klo 9–15. Huom!

Virasto suljettu ma 5.12.ja ti 6.12.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12. Suljettu to 6.12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Kirkon kulma avoinna to 1.12. alkaen ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan tuttuja.

Vanhemman väen piiri to 1.12. klo 13.

Miesten saunailta to 1.12. klo 18 Kotkansiivessä, isäntänä Risto Auvinen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 1.12. klo 18.

Suomalaisen musiikin konsertti pe 2.12. klo 19, Helena Tenhusen lauluoppilaat, pianistina Hanna Mari Tamminen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

2. adventtisunnuntain messu su 4.12. klo 10, Risto Auvinen, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen.

Kylväjäpiiri su 4.12. klo 15. Pastori Jukka Norvanto tuo terveiset matkaltaan Mongoliasta.

Joululauluja ja kirkkomusiikkia su 4.12. klo 16. Nàdasdy Kàlmàn -koulun kuoroa Budapestista johtaa Johanna Winnington-Ingram ja Mikkolan koulun musiikkiluokkien kuoroja johtaa Riikka Salminen.

Naisten raamattupiiri ma 5.12. klo 18 Kotkansiivessä.

Iltarukoushetki ma 5.12. klo 19 seimen äärellä kappelissa, Henri Järvinen. Joulun sanomaa, kynttilänvaloa ja rauhaa.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen sekä seurakuntakuoro. Tilaisuus alkaa lipunnostolla kirkkopihalla klo 9.30. Kirkkokahvit jumalanpalveluksen jälkeen.

Itsenäisyyspäivän konsertti ti 6.12. klo 17. Korson Mieslaulajia johtaa Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 6 euroa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 7.12. klo 11, Vesa Ruokonen.

Lähetyspiiri ke 7.12. klo 13, vieraana Ritva Kalliokoski.

Rukousryhmä ke 7.12. klo 18.30.

Joulukonsertti ke 7.12. klo 19.

Laurus-kuoroa johtaa Heidi Harinen.

Nuorten messu ke 7.12. klo 20, Hanna Vaittinen.

Vanhemman väen piiri to 8.12. klo 13, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen.

Miesten raamattupiiri to 8.12. klo 18.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 8.12. klo 18.

Naisten saunailta to 8.12. klo 18 Kotkansiivessä.

Katulähetyksen jouluinen puurojuhla ke 14.12. klo 11. Juhla alkaa hartaudella, jonka jälkeen ruokailu seurakuntasalissa.

Kutsukortin voi noutaa kirkkoherranvirastosta tai diakoniatoimistosta.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Miesten piiri pe 2.12. klo 14.

Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille.

SIBELIUKSEN YKSINLAULUJA JA PIANOMUSIIKKIA to 8.12. klo 19 Rekolan Pyhän Anderaan kirkossa.

Noora Hultin (kuvassa) sopraano, ja Kari Tikkala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa Kirkon Ulkomaanavulle.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 4.12. klo 10, Satu Kurvinen ja Heidi Ilveskero.

Muuta Jouluisin ikkuna -kisa 18.12. saakka. Äänestä Korson liikkeiden jouluisinta ikkunaa. Äänestyslippuja saa liikkeistä ja ne palautetaan Lumoon. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Ikkunakisan tulokset julkistetaan ke 21.12.

Kastettu Samuli Juho Aarre Oksa, Nella Mikaela Havukainen, Emil Verneri Isaksson, Christina Waja.

Hautaan siunattu Lilja Annikki Salmi 85 v, Heikki Olavi Savolainen 59 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot) Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

tavaraa ja vaatetta enintään 50 € arvosta. Ota verkosta lapsen lappu itsellesi ja tuo paketoidut ja lapsen lapulla varustetut paketit kirkkoherranvirastoon torstaihin 15.12. mennessä. Voit ostaa lahjan myös miehelle tai naiselle annettavaksi kirkolla jouluaattoaan viettäville. Tuo lahja 15.12. mennessä kirkkoherranvirastoon, josta voit kysellä tarvittaessa lisätietoja.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

2. adventtisunnuntain messu su 4.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin.

Discantus-naiskuoron joulukonsertti su 4.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetysmyyjäisten talkoot ma 5.12. klo 9–17.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18 alakerran nuorisotilassa.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Partiolaisten kirkkopyhä.

Lähetysmyyjäiset ti 6.12. klo 11–13.

Kauneimmat joululaulut ti 6.12. klo 13.

Vapaaehtoisten jouluinen ilta ke 7.12. klo 18. Joululauluja, puuroa, torttukahvit ja mukavaa ohjelmaa.

Torstaipiiri 8.12. klo 13.

Vanhemman väen joulujuhla to 8.12. klo 13.

Sibeliuksen yksinlauluja to 8.12. klo 19. Noora Hultin, sopraano, Kari Tikkala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

Asolan seurakuntatalo

Diakoniatoimisto

Asolantie 6

Päivystys joulukuussa ti ja to klo 10–12 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706, ei ti 6.12.

Asolan ankkuri — aamukahvila aikuisille to klo 8.30–11.30.

Hartaus klo 8.30, ilmainen puuro, kahvi 50 snt. Puuroa klo 11 asti.

Raamattupiiri to klo 18.

Yksinhuoltajien pikkujoulu to 8.12. klo 17.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Joululahjaverkko kirkkosalissa.

Voit antaa nimettömänä lahjasi seurakuntamme alueella asuvalle lapselle, joka muuten saattaisi jäädä ilman joululahjaa. Lahjaksi voit antaa uutta tai itsetehtyä

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla. Urheiluvarusteet ja sisäpelikengät mukaan, mailan saa lainaksi.

Torppa to klo 18–20, nuorten teemallinen ilta kirkolla.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä ”Nuori Samuel” su 4.12. klo 10 kirkolla. Tutustumme Samuelin elämään luovasti ja toiminnallisesti. Ryhmä on avoin kaikille yli 7-vuotiaille lapsille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Jouluseimi-periodipyhäkoulu ke 7.12. klo 17.30 Asolan seurakuntatalossa. Pyhäkoulussa ihmettelemme joulun suurta salaisuutta, Jeesus-vauvan syntymää, ja rakennamme jokaiselle pyhäkoululaiselle oman jouluseimen.

Jos lapsi on alle 4-vuotias, vanhemman tulee olla mukana. Pyhäkouluun voi tulla myös koko perheen kanssa.

Kastettu Aleksia Eveliina Ahlgren, Kasper Juhani Kiljander, Aino Emilia Hellevi Timonen, Joel Tapio Joonatan Tuovinen, Mea Saimi Maria Vieri.

Hautaan siunattu Helmi Saara Valldén 97 v, Veli Juhani Mustonen 66 v, Maj-Britt Mirjam Talonpoika 60 v, Erkki Kalervo Hallikas 57 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa

13

Vantaan seurakunnat 1.1.–.1. ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti to 1.2. klo 18. Opiston pienet ja isommatkin musikantit soittavat klassisia helmiä ja joulumusiikkia. Yhteislaulua. Vapaa pääsy, ohjelma 2€.

Joululauluja meiltä ja muualta pe 2.12. klo 18. Vantaan kansainvälisen koulun oppilaat ja Y.E.S.päiväkodin lapset. Mukana Sirkka Kuula-Niskanen ja musiikinjohto Jyrki Niskanen, tenori. Kesto 70 min. Vapaa pääsy.

Kohti Joulua: Laura Närhi & UMO la 3.12. klo 19. Kemopetrol-yhtyeestä tutuksi tullut Laura Närhi on UMOn perinteisen joulukonserttikiertueen laulusolisti. Liput ovelta 25 (norm.) / 20 (eläk.) / 12,5 e (opisk., lapset 4–17 v., tyött., varusm.) Ennakkoon Lippupalvelu.

Messu su 4.12. klo 12. Jarkko Korhonen, Marja Ruuska ja kanttori Simo Santaranta.

Joulubarokkikonsertti su 4.12. klo 19. Joulutunnelmiin johdattavat Fibon barokkitaiturit: Syyskauden päätöskonsertissa esiintyvät konserttimestari Antti Tikkanen, taiteellinen johtaja Markku Luolajan-Mikkola ja cembalotaiteilija Petteri Pitko. Teppo Lampela on tuttu solistivieras jo vuosien takaa. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Sinivalkoinen joulu ti 5.12. klo 19. Jaakko Ryhänen: laulu, Kalevi Olli: laulu, Ville Urponen: urut Lumous Group: laulu. Liput 18/20 e.

Ennakkoon Lippupalvelu ja Menolippu. Ovelta 45 min. ennen mikäli lippuja jää.

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen juhlajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Janne Silvast, Martin Fagerudd, Maria Koukkari, kanttorit Nina Fogelberg ja Samppa Laakso. Mukana Tikkurilan mieskuoro Pekka Itkosen johdolla.

Vantaan Suzukisoittajien Itsenäisyyspäiväkonsertti ti 6.12. klo 17. Ohjelmistossa Sibeliusta, Mozartia, Vivaldia. Vantaan Suzukisoittajien viuluryhmä. Konsertissa esiintyvät myös Victoria Vatanskaja, piano, Henna-Maija Kuki, harmonikka ja Ville Vannemaa, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 6 e.

Tikkurilan kirkko

9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 1.12. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 1.12. ja to 8.12. klo 18 kirkon takaosassa.

Laulupiiri pe 2.12. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 3.12. klo 15 Olotilassa.

Messu su 4.12. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Heikki Leppä ja kanttori Samppa Laakso.

Siionin kannel -seurat su 4.12. klo 15 kirkossa, Annikki ja Paavo Erelä. Seurakahvit klo 14 neuvotteluhuoneessa.

Joulun sanoma yhdistää — monikulttuurinen koko perheen pikkujoulu 4.12. klo 16.30.

Monikulttuurista ohjelmaa, kielinä suomi, englanti ja arabia.

Myös suomalaiset tervetulleita tapaamaan ja juhlimaan maahanmuuttajien kanssa. Lisätietoja Päivi Helén p. 050 5722 666.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 5.12. klo 18 kahviossa.

Vantaan kristilliset eläkeläiset ry:n raamattupiiri ke 7.12. klo 13 takkahuoneessa.

Omaiset mielenterveystyön tukena ke 7.12. klo 17 neuvotteluhuoneessa.

Naisten saunailta ke 7.12. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta. Israel-piiri ke 7.12. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.12. klo 18. Tiina Komulainen ja kanttori Outi Noponen.

Ilosanomapiiri to 8.12. klo 16 ryhmähuoneessa, Virpi Bäck.

Jouluaatto yhdessä la 24.12. klo 14.30. Juhla on sinulle, joka kaipaat jouluaattona ihmistä vierellesi. Hartaus, yhdessäoloa, ohjelmaa, joululauluja ja jouluista tarjoilua. Juhla päättyy klo 18. Ilmoittautumiset 19.12. mennessä vapaaehtoistyön koordinaattori Päivi Mäkiselle p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 8.12. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Malminiityn kerhohuone Malminiityntie 16 B

Eläkeläiskerho ma 5.12. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Asematie 12, p. 09 830 6223

Miesten saunailta Betaniassa to 1.12. klo 17.30. Saunomista, uimista, iltapalaa (5e), keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Tikkurilan Hannat to 1.12. klo

Naisten rukouspiiri pe 2.12. klo 18.

Leipää ja viiniä ➤

12–14. Joululounas ja -konsertti. Lippuja myydään kirkkoherranvirastosta 2.12. asti hintaan 15 e. Lisätietoja Kaisa Aalto p. 050 512 1168.

Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Iso 1C ke 7.12. klo 16.30 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

NUortenSUnnuntai su 4.12. klo 12–16 rippikoululuokassa.

NOA Wintillä su 4.12. klo 16–19.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Koululaisille Puuhakerho ma klo 17.30–19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B. Puuhakerho 1.–3. lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja1.

Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Ulkoilu- ja puuhakerho ti 18– 19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A. Puuhakerho ke 17.30–19 Ylästö, Lehtikummuntie 2. Ilm. Ylästöön, p. 050 526 9401.

Lapsille ja perheille Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse.

Maksu 2 €/perhe. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla sekä klo 11–12 Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Hertta kirkonrotta ke 7.12. klo 11–11.30 Jumbon leikkipaikalla.

Hertta hauskuttaa lapsia saduilla ja lauluilla.

Perheiden retki Vivamon Raamattukylään la 17.12. Lähtö klo 14.30 kirkolta, Asematie 12. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 / maaret.hirvensalo@evl. fi. Ilmoita myös ruoka-allergiat. Retken hinta 15€/10€, alle

TALLISSA ODOTETAAN JOULUA -näytelmä ke 7.12., to 8.12. ja pe 9.12. klo 9.15 ja 10.15 sekä la 10.12. klo 11.0 ja 14 Tikkurilan kirkossa. Näytelmässä Kaisa Kanaemo, Heka Heppa ja Lassi Lammas löytävät joulun sanoman.

3-vuotiaat maksutta. Sisältää osallistumismaksun, kuljetuksen, puuron ja joulupullat.

Joulunäytelmä Tallissa odotetaan joulua ke 7.12., to 8.12. ja pe 9.12. klo 9.15 ja 10.15 sekä la 10.12. klo 11.30 ja 14 Tikkurilan kirkossa. Kaisa Kanaemo, Heka Heppa ja Lassi Lammas löytävät joulun sanoman, jota muistellaan yhdessä laulellen.

Kastettu Helmi Sofia Mäkitalo, Nea Emilia Heikkonen, Eeka Olli Rinaldo Borek, Fiia Kristiina Vilhelmiina Laakso, Akseli Elmeri Lähteenmäki, Silja Efeti Helinä Toni Tondo, Emilia Lisa Margherita Pieroni, Sampo Viljami Rikkilä, Lise Irene Lange, Isabelle Inka Williams.

Avioliittoon kuulutettu Janne Olavi Kristian Ilvonen ja Sanna Kristiina Laine, Antti Ilmari Lindtman ja Kaija Helena Stormbom.

Hautaan siunattu Maija Liisa Autio 85 v, Irja Liisa Kallio 81 v, Aune Marjatta Hiltunen 73 v, Jouko Juhani Juvonen 70v, Heikki Markus Malm 63 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi 5.12. klo 9–14. Suljettu 7.12.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Reilun kaupan kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 1.12. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 1.12. klo 17.30 kerhohuone 4.

Miesten piiri to 1.12. klo 18.30– 19.30. Itsenäisen Suomen joulu.

2. adventtisunnuntain messu su 4.12. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Elina Hellqvist, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 4.12. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 4.12. klo 14.

Suomalaisen runon ja musiikin matinea su 4.12. klo 17. Kullervo Ahlroth, lausunta, Sinikka Honkanen ja Essi Purhonen, laulu, Kari Jerkku, urut ja piano.

Kahvitarjoilu, Myyrmäen Martat. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Tuotto Mariakodille Inkeriin.

Lasten lauluryhmä su 4.12. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Anu Paavola, kanttori Ritva Holma.

Raamattupiiri ke 7.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 7.12. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 8.12. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 8.12. klo 17.30 kerhohuone 4. Syksyn viimeinen kerta.

Martinlaakson koulun joulukonsertti to 8.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma.

Aikuis- ja eläkeläistyön joulujuhla ma 12.12. ja ke 14.12. klo

Vaatevarasto on avoin to 1.12. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Musaiikin joulukonsertti la 3.12. klo 16.

Eläkeläiskerho ke 7.12. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 7.12. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 1.12. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 1.12. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Sanan ja rukouksen ilta su 4.12. klo 18. Ehtoollinen. Hannu Äimänen. Ulla Pohjolan-Pirhonen.

Musiikki: Ritva-Leena Tuuli.

Martinlaakson Marttojen joulumyyjäiset ti 6.12 klo 11–13.

Leivonnaisia, puuroa ja kahvia.

Käsitöitä, arpoja, kirpputori.

Lukupiiri ke 7.12. klo 18 Olotila.

Kathryn Stocket: Piiat.

Eläkeläiskerho to 8.12. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 8.12. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 7.12. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 7.12. klo 19–21.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 4.12. klo 11–12.

Syksyn viimeinen kerta.

Kädet-kädentaitoryhmä su 4.12. klo 17–19. Askartelua ja käsitöiden tekoa itselle ja diakoniamyyjäisiin.

Nuorille Nuorten joulujuhla ke 7.12. klo 17 Myyrmäen kirkossa. Ehtoollinen.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18 Erityisnuorisotyön toimisto, Uomatie 13. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan teet.

Pikku Taivas on nuorten viikonloppuolohuone lauantaisin ja sunnuntaisin osoitteessa Uomatie 13. Ovet ovat auki lauantaisin klo 16–22 välillä ja sunnuntaisin klo 12–18 välillä. Ajat ilmoitetaan torstaihin mennessä Facebookissa www.facebook.com/AlfredNorsu. Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina on TeemaTaivas, jossa on vaihtuva teema. Kuukauden toisena lauantaina on

Ensi sunnuntai on . adventtisunnuntai. Sen aihe on Kuninkaasi tulee kunniassa.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 80:15–0, Jes. 44:6–8, Jaak. 5:7–11 ja Luuk. 17:0–4.

Pikkupääsiäisten aikaan Teille sanotaan silloin: ’Hän on tuolla’, ja: ’Hän on täällä’, mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä.

Luuk. 17:2

14

Nuorille

Ӏ

lkää lähtekö minnekään” ei ole lähetystyötä koskeva ohje, vaan neuvo Jumalan valtakuntaa etsiville ja Jeesuksen paluuta kaipaaville. Valtakuntaa ei tarvitse lähteä etsimään, se on jo yllättävän lähellä.

Toisaalta ei pidä kuunnella niitä, jotka ovat tietävinään, missä voimassaan ilmestyvän Jeesuksen voi kohdata. Kun hän lopulta tulee, hän tavoittaa jokaisen.

Kuninkaallisilla on tapana tulla silloin, kun heille sopii. Kuninkaan viipyessä meidän ei auta hermoilla: on parempi huolehtia toisistamme ja tehtävistämme.

Ennen ei ollut tuomiosunnuntaita. Kirkkovuoden viimeisen sunnuntain aihe vaihteli sen mukaan, milloin pääsiäinen oli keväällä ollut ja montako sunnuntaita ehti tulla ennen adventtia.

Kristus-kuninkaan tuleminen kirkkaudessa vakiintui toisen adventtisunnuntain aiheeksi. Advent-

tiaikamme on sekoitus palmusunnuntain hoosiannaa, juutalaisten messiaskaipuuta, maailmanlopun odotusta, Johannes Kastajaa, ostoksia, piparitaikinaa, kynttilöitä, kalenterin luukkuja ja lasten jännittynyttä odotusta: montako yötä vielä? Siellä täällä vietetään pikkujouluja.

Kirkossa tarjoillaan adventin sunnuntaipäivinä neljä pikkupääsiäistä. Kun kaikki adventtikalenterin luukut on avattu, pikkupääsiäisiä tulee viikon välein lisää, kunnes tulee suuri pääsiäinen. Jo adventtina Jumalan sanansaattajat osoittavat joulun ohi pääsiäiseen, joka antaa merkityksen sillekin, mitä tapahtui Betlehemin karjasuojassa. Jumala ei lähettänyt synnin ja kuoleman varjossa eläville joulutunnelmaa vaan Pelastajan.

Jouni Salko Hämeenkylän seurakunnan pappi

Anssi Rauhala Rauhala Anssi

Vastaus kannen kysymykseen: Sylvian joululaulu.

Se on Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien lauluista suosituin. Zacharias Topeliuksen sanoittamassa laulussa kaihotaan sypressin tuoksuisesta Sisiliasta jouluiseen Suomeen.

Suosikkijoululaulu kertoo kaipuusta

K

auneimmat joululaulut on jo yli 40 vuotta vanha perinne.

— Seurakuntien kanttorit olivat ratkaisevassa asemassa kun Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet saivat alkunsa vuonna 193, kertoo Suomen Lähetysseuran musiikkisihteeri Päivi Mattila.

— Silloinen musiikkisihteerimme Martti Kauppinen ja Hyvinkään seurakunnan kanttori Matti Herrala saivat idean tilaisuuksista, joissa lauletaan yhdessä joululauluja.

Kanttorit ottivat haasteen vastaan. Nyt Kauneimpia joululauluja lauletaan kaikissa Suomen evankelisluterilaisissa seurakunnissa.

Useana vuonna on ollut tapana koota raati, joka valitsee vuoden laulut. Mukana on ollut kanttoreita ja joskus joku runoilija.

— Uusia lauluja päätyy vihkoon siten, että ihmiset lähettävät omia ehdotuksiaan ja me arvioimme niitä. Yksi kriteeri uuden laulun mukaan pääsylle on, että se on helposti opittavissa.

Yksi suosituimmista lauluista kautta aikojen on Sylvian

joululaulu. Se on myös valittu useasti kaikkein kauneimmaksi joululauluksi. Laulussa kaihotaan Etnan juurelta, sypressien tuoksusta Sisiliasta jouluiseen Suomeen. Laulun on sanoittanut Zacharias Topelius vuonna 1853.

— Se on tärkeä laulu myös ulkosuomalaisille. Kerran se jätettiin pois lauluvihosta ja siitä nousi haloo. Sen jälkeen se on aina ollut mukana.

Suosittuja ovat myös Varpunen jouluaamuna ja Sydämeeni joulun teen.

Tämän joulun lauluja alettiin suunnitella helmikuussa. Mi-

ten joulutunnelmaan pääseminen onnistuu siihen aikaan vuodesta?

— On se välillä hassua, mutta siihen on tottunut. Laulut soivat päässä, mutta joskus laitan joululauluja myös soimaan. Viime keväänä, kun valitsimme lauluja, satoi yllättäen lunta. Sytytimme kynttilän ja pääsimme suunnittelussa hyvään tunnelmaan.

Työ joululaulujen parissa ei vie Päivi Mattilalta joulutunnelmaa. Hän kertoo laulavansa joululauluja mielellään vielä aattonakin.

— Suosikkini on En etsi valtaa loistoa. Laulu on hieno kokonaisuus, siinä on hartaat ja juhlavat joulun sanoman sanat.

Se liittyy myös lapsuuteeni. Soitin pianoa ja siinä oli mielestäni hieno säestys.

Kauneimmat joululaulut  Asolan seurakuntatalo

Koivukylän vanhustenkeskus

Asolantie 6 ●

Karsikkokuja 13

ti 1.12. klo 19

●

Folkhälsanhuset ●

Merikotkantie 4

ke 21.12. klo 18 ruotsinkielinen

su 18.12. klo 18 ti 20.12. klo 1 senioreille

Havukosken palvelutalon auditorio

Länsimäen kirkko

Eteläinen Rastitie 12 ●

Kerokuja 9

to 15.12. klo 1 senioreille

su 11.12. klo 18 ● ti 1.12. klo 1 senioreille ●

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

Martinristin seurakuntakeskus

ke 14.12. klo 19 ● la 17.12. klo 15 lapsiperheille ● su 18.12. klo 18 ●

Martinkeskus, Laajaniityntie 2 ● ●

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1

la 10.12. klo 1 lapsiperheille ● ti 1.12. klo 9.0 lapsille ● to 22.12. klo 18 ●

Kaivosristin seurakuntakoti Kaivosvoudintie 3 ●

ke 14.12. klo 18

Kivistön kirkko Laavatie 2 ●

su 11.12. klo 18

ma 15.12. klo 18 ruotsinkielinen nuorille

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Simonkyläntie 11 A ●

su 18.12. klo 18

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

● ti 1.12. klo 19 su 11.12. klo 18 ● ma 2.12. klo 15 ● la 17.12. klo 15 lapsille ● ma 12.12. klo 18 viitotun puheen tulkkaus, laulut sekä Seutulan kappeli pisteillä että isotekstisinä, Pyhän Laurin kappeli Solbackantie 6 huonokuuloisia varten Pappilankuja 3 ● su 11.12. klo 1 käytössä induktio ● su 11.12. klo 18 ruotsinkielinen ● su 18.12. klo 18 ● ke 21.12. klo 19 ● la 24.12. klo 1 lapsiperheille Pyhän Laurin kirkko Tikkurilan kirkko

Hakunilantie 48 ●

●

Ristipuron seurakuntakodin kerhohuoneisto

●

Hakunilan kirkko ●

Kirkkotie 45

to 15.12. klo 14 senioreille

Korson kirkko

Unikkotie 28

Pakaritupa

la 17.12. klo 18 ma 2.12. klo 15 lapsille

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

pe 1.12. klo 10 pe 1.12. klo 20 ● ke 21.12. klo 19 ● ●

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ●

ma 12.12. klo 18

Nuorisotila Wintti Ylästöntie 35 ●

su 11.12. klo 18

Kirkkotie 45

su 11.12. klo 1 ● su 11.12. klo 18 ● to 15.12. klo 9.0 lapsille ● to 15.12. klo 11 lapsille ● pe 1.12. klo 20 ● su 18.12. klo 1 ● su 18.12. klo 18 ● ma 2.12. klo 15 ● ma 2.12. klo 18 ruotsinkielinen ●

Pähkinärinteen kerhohuoneisto Lammaskuja 2 B ●

ti 1.12. klo 1

Pähkinärinteen senioritalo Kastanjakuja 2 A ●

ke 21.12. klo 1.0

Asematie 12

la 10.12. klo 1 to 15.12. klo 1 ● la 17.12. klo 19 ● ti 20.12. klo 9.0 lapsille ● ti 20.12. klo 11 lapsille ● ke 21.12. klo 18 ● ke 21.12. klo 20 ● ●

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 ●

to 15.12. klo 19

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ●

ma 12.12. klo 19

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ●

to 15.12. klo 18

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

ti .12. klo 1 su 11.12. klo 14 lapsille ● su 11.12. klo 17 ● ke 21.12. klo 19 ● ●

lotta Numminen

K18Taivas, jolloin tila on avoinna vain täysi-ikäisille ja apparitoiminnassa mukana oleville nuorille. Pikku Taivas avaa ovensa ensimmäisen kerran sunnuntaina 4.12.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin 8.12. saakka klo 17.30 Myyrmäen kirkolla. Kanniston koulun asukastilassa sunnuntaisin 4.12. saakka klo 11–12. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Kastettu Tatu Matti Johannes Rosilainen, Joonas Nataphol Vuorinen, Eino Lenni Valtteri Lassila, Aku Oskari Keränen, Joonas Mikael Lerssi.

Hautaan siunattu Selma Annikki Tiitinen 79 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Veckomässa-Hosianna fre 2.12 kl. 14 på Folkhälsanhuset, Anu Paavola.

Högmässa sö 4.12 kl. 10 i

Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Fogelberg. Samtidigt söndagsskola i Bagarstugan. Efter högmässan församlingens julfest på Prostgården. Vi bjuder på julmat och sjunger tillsammans De Vackraste Julsångerna, musikprogram m.m.

DVAS-De vackraste andliga sångerna må 5.12 kl. 14 på Folkhälsanhuset, Nina Fogelberg.

Tvåspråkig gudstjänst ti 6.12 kl.

10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Maria Koukkari, Nina Fogelberg, Tikkurilan mieskuoro dir. Pekka Itkonen. Uppvaktning vid hjältegravarna efter mässan.

Tvåspråkig gudstjänst ti 6.12 kl.

10 i Myrbacka kyrka, Anu Paavola, Risto Pottonen, Ritva Holma.

Efter gudstjänsten Vanda västra diakoniförenings basar med lunch och kaffe.

ViAndakören övar to 8.12 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

Yhteiset Kuurojentyö Lähetysmyyjäiset ti 6.12. klo 9.45–15 Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Viittomakielelle tulkattu hartaushetki klo 9.30.

Viittomakielinen perhekerho pe 9.12. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Näkövammaistyö Miesten ilta ma 5.12. klo 18– 21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Sotakokemuksia vuosilta 1939–44 to 8.12. klo 13–14.30.

Sotaveteraani Aulis Nurmi kertoo.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

15

koonnut Heli Kulmavuori

MOOSES TAITAA olla yksi kaikkien aikojen kovimmista johtajista.

Elopit, Ollilat ja Jobsit kalpenevat Mooseksen saavutusten rinnalla.

Alun alkaen vastentahtoisesti ja kykyjään vähätellen johtoon astunut Mooses toi 40 vuoden aikana kokonaisen kansan Egyptin vankeudesta maitoa ja hunajaa kasvavaan luvattuun maahan.

Moosekselle kävi sikäli huonosti, että häneltä jäivät optiot lunastamatta. Luvattu maa näkyi jo vuoren huipulta, kun taivaallisen hallituksen puheenjohtaja päätti vetää Mooseksen pois johdosta. Huippujohtajana Mooses oli kuitenkin valmentanut Joosuasta itselleen seuraajan, niin ettei Israelin missio jäänyt vaille johtoa.

Raamatuntutkija Eero Junkkaala on julkaissut Raamatun johtajista kepeän mutta Raamatun kertomuksille uskollisen kirjan Itse valtiaat. Esseitä Raamatun johtajista (Perussanoma 2011).

Etenkin Vanhasta testamentista johtajia löytyy. On raako-

Timo Saarinen

Johto-oppia pyhästä kirjasta ja sotasankareita ja uskonsankareita, usein samassa persoonassa. Uudessa testamentissa johtajuuteen tulee mukaan pehmopiirteitä ja Jeesuksen hippijohtajuutta.

Junkkaala keksii paljon Raamatun ja nykypäivän pomojen rinnastuksia. Presidenttikilpaa käytäessä voi miettiä, oliko Paavo Lipposen lanseeraama itsensä rinnastaminen Moosekseen paikallaan. Ainakin miehen puhe on edelleen kankean hidasta aivan kuten Mooses vähätellen totesi omasta puheestaan.

Voiko Hjallis Harkimoa pitää Nooan veroisena merenkulkijana ja rakentajana? Oliko kauneuskuningatar Ester kuin Anne Pohtamo? Joosef kuten Nelson Mandela?

Barack Obamallekin löytyy ainakin nimen puolesta esikuvaksi pataljoonanpäällikkö Barak. Deboran, Israelin ensimmäisen naisjohtajan, Junkkaala rinnastaa rautarouva Margaret Thatcheriin.

Metallimessu koetteli Pyhää lauria

”Hankolaiset pitää mua jonain ihme Jeesuksena”, on Hjallis Harkimo todennut. Vai olisiko hän ennemminkin Nooa?

”Odotan sitä hetkeä, jolloin maailma pysähtyy, jouluaattoa.”

Eppu Normaali -yhtyeen rumpali Aku Syrjä Anna-lehdessä 47/2011

Laasti on peräisin kattokruunusta, jota remontoitiin muutama vuosi sitten. Ullakolle jouduttiin silloin asentamaan hissi, ja siinä yhteydessä murtui laastia. Nyt alas pudonnut laasti on todennäköisesti paikkauslaastia.

Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinööri Maija-Liisa Sahlbom kävi tarkastamassa vahingon.

— Laastin kiinnitys laajemmaltakin alueelta tutkitaan välittömästi ja tehdään tarvittavat korjaukset, hän lupaa.

Mikko Saari

PYHÄN LAURIN KIRKKO koki kovia 24.11. pidetyssä Metallimessussa. Virren 00 eli Hyvyyden voimaan ihmeelliseen suojaan raikuessa kirkon vasemman kuorin katosta putosi lähes ämpärillisen verran laastia. Pääkaupunkiseudun vanhimman rakennuksen katon murenemista seurasi aitiopaikalta Metallimessun perustajajäseniin kuuluva nuorisotyönohjaaja Mikko Saari.

— Olin juuri noussut penkistä ja menossa saarnastuoliin lukemaan esirukouksia, kun tuli viesti ylhäältä. Nappasin käteeni katosta pudonneen murikan, näytin sitä ja sanoin, että messu jatkuu, uutispalvelu K24:n haastattelema Saari kertoo.

Saaren mukaan vastaavaa ei ole Metallimessussa aiemmin tapahtunut, vaikka virret soitetaankin aikamoisella jytinällä.

Kukaan paikalla olleista noin sadasta ihmisestä ei saanut irronnutta laastia päähänsä.

Katosta pudonneet laastinkappaleet olivat onneksi melko pieniä.

1.12. Onnea, Oskari!

● ● ●

Neulo oma Jeesus OSAATKO NEULOA oikeaa ja nurjaa? Onnistuuko silmukoiden lisääminen ja kaventaminen? Jos vastasit myöntävästi, pystyt neulomaan kokonaisen seimiasetelman hahmot. Näin lupaa Fiona Goble kirjassaan Jouluseimi — Neulo itse joulun tarina (Kirjapaja 2011).

Koko asetelmaa ei tarvitse saada tänä jouluna valmiiksi. Kirjan tekijä vinkkaa, että sen voi tehdä vaiheittain. Tänä vuonna voi neuloa Marian, Joosefin, Jeesus-lapsen ja pari eläintä. Ensi vuonna joukkoon voi lisätä paimenet tai tietäjät.

Ollaan kuitenkin realisteja ja asetetaan tavoitteeksi yksi ennen aattoa valmiiksi saatu hahmo. Aloitetaan neulomalla joulun kiistaton päähenkilö, Jeesus-lapsi. Suunnilleen tulitikkurasian kokoiseen hahmoon tarvitaan lankoja vain vähän, joten materiaalit saattavat hyvinkin löytyä kotoa tähteeksi jääneistä lankakeristä.

Meditatiivinen neulomishetki sohvannurkassa on oiva tapa laskeutua joulurauhaan. Stressi ja kiire unohtuvat, kun kes-

16

Lanka-Jeesus.

”Voi Isäsein,” kuiskaili mummo. ”Kun mie en taaskaan ossaa kyllin kiittää sinnuu kaikist lahjoistas. Miun riähkät miulta peittää siu armosi syvän meren.” ”Meil on tääl nii hyvä olla, kyyhkyläisein. On lämmin tupa, leipä on värskii eikä kukkaa meitä vainoa.

Terveenä olen, niin että aamust iltaan jaksan työtä tehhä. Vaan peitä armollasi kylmä sydän. Miun pittää kiittää kiittämästä päästyäin.”

Mökin hiljaisessa pimeydessä tytön kyynelet valuivat äänettömästi kaulalle. ”Miunkii pittää, Isä”, tyttö nyyhkäisi äänettömästi.

Eila Jaatinen

Hans von Schantz

Kevyttä supinaa

uulin kerran tällaisen kertomuksen.

Opiskelijatyttö oli neuvostoaikaisessa Karjalassa keräämässä tietoa perinteistä. Hän asui vanhan Irinja-mummon mökissä ja kulki tämän kanssa kylällä, niityillä ja pelloilla. Mummo kertoi hänelle entisistä ajoista, töiden tekotavoista ja vanhan kansan uskomuksista, mutta myös syvästä uskostaan.

Eräänä iltana, kun oli jo hyvin myöhä ja tyttö oli miltei nukahtanut tuvan lämpöön, hän kuuli yhtäkkiä kevyttä supinaa. Hän kohotti hiljaa päätään tyynystä ja näki pientä valoa mummon ikoninurkkauksessa.

Mummo oli polvistuneena ikonin eteen.

kittyy vain puikoilla oleviin silmukoihin.

Koska kaikenlainen käsillä näprääminen on nyt muotia, projektiin ryhtyvä saa tuttujen parissa takuuvarmasti kaupan päälle trendikkään kotoilijan maineen.

Oskari on muunnelma muinaisenglantilaisesta miehen nimestä, joka tarkoittaa jumalan keihästä.

Suomeen nimi on tullut Ruotsista, jossa hallitsi 1800-luvulla kuningas Oskar I. Pikkupoikana Ranskasta Ruotsiin muuttaneelle Bernadotte-sukuiselle Oskarille nimen oli valinnut hänen kummisetänsä keisari Napoleon.

Viime vuonna 888 poikaa sai Suomessa ensimmäiseksi tai toiseksi etunimekseen Oskari.

Vartin retriitti

K

11 jKr.