Lauri 2011 nro 3 (27 1)

VANTAAN

Valoa ja voimaa Hanna Ekolan konsertista ➤ 15

3

27.1.11

www.vantaanlauri.fi

Avoimien ovien päivä Työkeskus Visussa ➤➤3 Teologiset kirjat työmatka­ lukutestissä ➤➤6 Benedictus Nursialaisen joustava luostarisääntö ➤➤7

1532

Anssi Rauhala

Vantaalla vuonna ➤➤8–9

Onko kasvatus kodin vai koulun tehtävä, rehtori Irja Ansalehto-Salmi? ➤ 5

Pauli Juusela päätoimittaja

27.1.2011

Köyhyys ja kansantalous Köyhyyteen puuttuminen on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys, mutta kyllä sillä on tekemistä myös kansantalouden kanssa. Köyhyys tulee kalliiksi, varsinkin kun se kohdistuu lapsiin ja nuoriin.

Helsingin Sanomien maanantainen pääkirjoitus oli järisyttävää luettavaa.

Siinä käsiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusta vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista. Kattavaan tilastotietoon perustuva tutkimus osoittaa, että 21-vuotiaista suomalaisista joka kuudes oli pelkän peruskoulun varassa. Tästä noin 10 000 nuoren aikuisen joukosta lähes puolet kärsi mielenterveysongelmista ja ikäluokasta joka viidennellä oli ollut niitä. Tutkimus osoitti, että huono-osaisuus jatkuu usein sukupolvesta toiseen ja vaikuttaa pienestä pitäen: köyhien perheiden lasten syntymäpaino on pienempi kuin varakkaiden perheiden lasten.

Eriarvoisuus tulee kalliiksi kansantaloudelle. Eläkeiän nostokaan ei paljon auta, jos toisessa päässä suuri osa nuorista joutuu köyhyyden, oppimattomuuden, sairauksien, työttömyyden ja toimeentulovaikeuksien ja kenties myös rikosten kierteeseen.

2

Nuorille lämmin vastaanotto Vantaan seurakuntien 51-henkisen kirkkovaltuuston jäsenistä peräti 32 on uusia valtuutettuja. Myös kaksi ryhmää, Sanasta elämään ja Tulkaa kaikki, ovat ensi kertaa kirkkovaltuustossa. Ikärakennekin on muuttunut: 30-vuotiaita tai sitä nuorempia on mukana 11.

Ensimmäistä kertaa kirkkovaltuuston kokouksessa olleet Sanni Hokkanen, 19, Hakunilan seurakunnan avoimesta ryhmästä ja Jonne Kunnas, 18, Rekolan Kokoomus ja sitoutumattomat -ryhmästä olivat valmistautuneet tehtäviinsä tapaamalla muita luottamushenkilöitä ja osallistumalla luottamushenkilöille järjestettyyn koulutukseen Heu-

Jonne Kunnas ja Sanni Hokkanen olivat ensi kertaa kirkkovaltuuston kokouksessa. nisterinä, kansanedustajana, maaherrana ja Vantaan kaupunginjohtajana. Puheenjohtajan tehtäviin Ala-Kapee-Hakulinen kertoo lähtevänsä erittäin hyvillä mielin, joskin vähän hämmentyneenä.

— Tein päätöksen ehdolle lähtemisestä seurakuntavaaleissa vasta ihan viime tingassa, kuunneltuani Helsingin piispa Irja Askolan vihkimyksessään pitämän puheen, hän kertoo.

Ala-Kapee-Hakulinen arvelee, että hänen puheenjohtajakautensa aikana luottamushenkilöt joutuvat miettimään tarkoin, mikä on seurakuntatyön ydintä, mutta ei usko tiukkenevan talouden olevan ylitsepääsemätön ongelma. Paljon puhuttu kirkon jakautuminenkaan ei häntä hirvitä.

— Meillä on aina ollut kirkossa monia suuntia ja liikkeitä, mutta se on mielestäni kirkon rikkautta. Eivät eroavaisuudet välttämättä näy jakolinjoina päätöksenteossa.

rekassa. Koulutusta he pitivät hyödyllisenä ja sen parasta antia oli kuulla, kenen puoleen voi kääntyä missäkin asiassa. Myös muilta luottamushenkilöiltä saamaansa vastaanottoon nuoret ovat olleet tyytyväisiä.

— Kaikki ovat sanoneet, että hyvä kun nuoria meni läpi, Sanni Hokkanen sanoo.

— Vaikka olenkin muita huomattavasti nuorempi, vastaanotto on ollut hyvä. Muilta luottamushenkilöiltä ei ole tullut mitään erityisiä neuvoja, mutta sen ainakin tiedän, että tukiverkosto on olemassa, Kunnas toteaa.

Sanni Hokkanen ja Jonne Kunnas tahtovat pitää kirkkovaltuustossa esillä nuorten asioita, vaikka jostakin on oltava valmis tinkimäänkin.

— Vaaralan kirkon kohtalosta saatetaan joutua puhumaan taloudellisista syistä, mutta lupaan toimia sen säilyttämiseksi. Se on nuorille tärkeä paikka, Hokkanen vakuuttaa.

Kokenut puheenjohtaja Pirjo Ala-KapeeHakulinen.

Matti Sollamo.

Hanna Antila

Kirkkovaltuusto sai puheenjohtajakseen monenlaisiin vastuullisiin tehtäviin tottuneen naisen, sillä Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen on toiminut aiemmin muun muassa opetusmi-

Yhteisen kirkkoneuvoston varajäsenten ja johtokuntien jäsenten nimet ovat luettavissa osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi.

Kirkko puuttuu tuloeroihin

L

uterilainen kirkko esittää, että tulevan hallitusohjelman tavoitteeksi otettaisiin terveys- ja tuloerojen kaventaminen.

Kirkon mielestä jokaisella ihmiselle on taattava riittävä perusturva.

Kirkko huomauttaa, että tuloerot ovat kasvaneet Suomessa OECD-maista voimakkaimmin 15 vuoden aikana. Hallituksen pitäisi puuttua tähän vero- ja sosiaalipolitiikalla. Verotuksen progressiivisuus on ollut merkittävä keino tuloerojen tasaamiseen ja verotuksen rakennetta uudistettaessa tämä on otettava huomioon.

Kirkon mielestä päätöksiä tehtäessä on arvioitava niiden vaikutus heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen. Pohjoismaisen hyvinvointimallin vahvuuksia ovat tasa-arvo ja yhteinen vastuu heikompiosaisista, mi-

●●

Havukosken koulu on saanut Helsingin seudun ympäristöpalveluiden IlmastoJuniori-tunnustuksen. Tunnustuksen saa, jos on aktiivisesti ja kekseliäästi vähentänyt pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöjä tai kannustanut muita siihen. Vantaalaiskoulun energiansäästökampanja herätti palkintoraadin mukaan onnistuneesti tietoisuutta energiansäästöstä ja sai nuoret toimimaan ilmaston hyväksi. Oppilaita kannustettiin muun muassa ottamaan kouluruokaa vain sen verran kuin aikoo syödä ja sammuttamaan elektroniset laitteet kokonaan.

kä on taannut myös yhteiskuntarauhan. Nyt Suomi on jakautumassa entistä selvimmin hyvin- ja pahoinvoiviin. Kirkko korostaa, että Matti Björkman/Lehtikuva

Toimeentulotukea saavia suomalaisia lapsiperheitä on tällä hetkellä noin 50 000. Yleisradion maanantaisen uutisen mukaan yksinhuoltajien kotitalouksista tähän joukkoon kuului joka neljäs. Samaan aikaan, kun on keskusteltu siitä, että valtion varoja ei voida kasvattaa leikkaamalla varakkailta lapsilisiä, on huomiotta jäänyt, että kaikkein köyhimmiltä lapsilisät leikataan järjestelmällisesti pois. Kymmenesosa lapsiperheistä ei saa lapsilisiä, koska ne otetaan toimeentulotukea laskettaessa tulona huomioon.

Kirkko esittää seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi terveys- ja tuloerojen kaventamista. Kirkko muistuttaa, että tuloerot ovat kasvaneet Suomessa OECD-maista voimakkaimmin viimeisten 15 vuoden aikana. Kun tulevia veroratkaisuja tehdään, tämä pitäisi ottaa huomioon. Kannanoton taustana ovat tilastotiedot ja käytännön kokemus: suurin yksittäinen syy kirkon diakoniatyön apuun turvautumisessa on taloudellinen ahdinko.

Kirkko muistuttaa, että köyhyys heijastuu vahvasti myös sairastavuuteen ja että varattomilla ei ole rahaa hoitaa sairauksiaan.

M

arraskuun seurakuntavaaleissa valittu uusi yhteinen kirkkovaltuusto aloitti työnsä. Tiistaina 25. tammikuuta kokoontunut kirkkovaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen (SDP, Rekola) ja varapuheenjohtajaksi Anneli Tiaisen (Rekola, Avoimet ovet).

Yhteisen kirkkoneuvoston uutena puheenjohtajana on aloittanut Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast ja varapuheenjohtajaksi kokouksessa valittiin Matti Sollamo (Vantaankoski, Avoimet ovet).

Yhteisen kirkkoneuvoston muut jäsenet ovat Reetta Leskinen, Tapio Peltohaka, Sakari Rokkanen, Hanna Mustonen, Jan-Erik Eklöf, Juha Luodeslampi, Sari Roman-Lagerspetz, Liisa Virta, Tarja Eklund, Pentti Puoskari ja Markku Weckman.

Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Paula Lehmuskallio (Tikkurila, Kokoomus), kiinteistöasiain johtokunnan puheenjohtajaksi Minna Kuusela ja vaalilautakunnan Johanna Korhonen (Tikkurila, Tulkaa kaikki).

Markku Mattila

Pääkirjoitus

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi

Uutiset

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa OECD-maista voimakkaimmin. ●●

Suomen juutalaiset, kristityt ja muslimit ovat perustaneet uuden yhdistyksen edistääkseen yhteiskunta- ja uskonrauhan säilymistä. Uskontojen yhteistyö Suomessa eli USKOT-foorumi ry:n tarkoituksena on vahvistaa uskontojen välistä vuoropuhelua ja kunnioitusta. USKOT-foorumi hoitaa muun muassa jäsenyhteisöjen asioita viranomaisten kanssa, toimittaa julkaisuja ja järjestää neuvotteluja.

tämä näkyy myös terveydenhuollossa: maksut ja hoidon saatavuus eivät saisi lisätä eriarvoisuutta.

Kirkko esittää, että hallitusohjelmaan otettaisiin myös perheiden ja vanhemmuuden tukeminen. Myös kaikkein köyhim­pien maiden ruokaturvaa pitäisi parantaa ja nimittää valtioneuvostoon ruokapoliittinen asiantuntija.

Kirkko muistuttaa myös omista lailla säädetyistä tehtävistään, kuten hautausmaiden ylläpidosta. Tätä ja muita yhteiskunnallisia tehtäviään varten kirkko saa nyt 2,55 prosentin osuuden yhteisöverosta. Mikäli yhteisövero-osuudesta jossain vaiheessa luovutaan, se pitää korvata muulla tavoin, jotteivät kirkon jäsenet joudu yksin vastaamaan toiminnasta, joka palvelee koko väestöä. ●●Vantaankosken seurakunnan ruokapiirissä on jo

50 taloutta. Ruokapiirissä jokainen tekee tilauksen ruuan­ toimittajalle netin kautta ja ruuat saapuvat Myyrmäen kirkolle sovittuna päivänä. Jokainen ruokapiiriläinen on vuorollaan kirkolla vastaanottamassa ja jakamassa tuotteita. Piirin kautta voi ostaa esimerkiksi kasviksia, lihaa, viljatuotteita, pesuaineita ja kosmetiikkaa luomuna.

Sanna Peurakoski/Kotimaiset kasvikset

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sirpa Päivinen

Kolumni Kaksi fobiaa Jotkin asiat herättävät kauhua kaikissa ihmisissä: sarjamurhat, maanjäristykset, ydinaseet. Niitä on syytäkin pelätä.

Toisia asioita kammoksutaan huonoin perustein. Esimerkiksi hyönteispelkoon tuskin on kunnollista syytä. Sitä ei voi selittää. Sanotaan, että se on järjenvastainen fobia.

Myös homofobia on tunnettu fobia.

Homokammoinen ihminen ei kuitenkaan kammoksu sitä, mitä homot ovat vaan sitä, mitä he hänen käsityksensä mukaan tekevät. Mitä siis? No, kuten taiteenfilosofi Leo Bersani on selvittänyt klassikkoesseessään Onko peräaukko hauta? (1987), homofoobikko ei kestä ajatusta miesten välisestä anaaliyhdynnästä. Siitä kaikki kauhu. Miksi?

Siksi, että mies on patriarkaalisen todellisuuden tukipilari. Kun siitä löytyy heikko kohta ja mies sysätään naisen asemaan, tulee pelko ja vavistus.

Kysymys on mielikuvista. Les­bous tai lesboseksi ei homofoobikkoa askarruta.

Vaikka homokammon syy on hyvin yksinkertainen, sitä potevat pelkurit selittävät tunteitaan usein uskonnolla, moraalilla tai luonnonlailla.

Mutta kuten tiedetään, lässytyksen lisäksi homofobia tuottaa vaikenemista, vähättelyä, väkivaltaa ja surua. Se on tuhoisa neuroosi.

Tarja Nykänen johtaa, opastaa, aikatauluttaa, hinnoittelee, valvoo ja auttaa Visussa.

Tarpeellista työtä Työkeskus Visussa pääsee kokemaan onnistumisen iloa.

T

arja Nykänen ilmoitti lapsena haluavansa tehdä isona erilaista työtä tietämättä tarkalleen, mitä se voisi olla. Sellaista hän toden totta tekeekin: Nykänen työskentelee Vantaan Invalidien ylläpitämässä työkeskus Visussa toiminnanjohtajana, opastaa työntekijät tehtäviinsä, aikatauluttaa ja hinnoittelee tilaukset, valvoo laatua ja auttaa työntekijöitä arjen asioissa. Ainoa työ, jonka hän jättää suosiolla muille, on kahvinkeitto, sillä muut osaavat ja muistavat sen paremmin.

— Pidän työstäni juuri siksi, että se on niin vaihtelevaa. Olen ollut täällä töissä pian yhdeksän vuotta. Vieläkin tuntuu, että en tule tänne varsinaisesti töihin, vaan tämä on kuin toinen koti, Nykänen kuvailee.

Työn merkitys ihmiselle Jotakin enteellistä oli myös siinä, että opiskeltuaan ohjaustoiminnan artenomiksi ja erityispedagogiikkaa Tarja Nykänen teki lopputyön, joka käsitteli työn merkitystä ihmisen elämässä. Tämä kysymys on pinnalla myös Visussa, jossa työskentelee monia sellaisia, jotka muutoin olisivat vaarassa syrjäytyä.

— Työllä on suuri henkinen merkitys. Mo-

ni tänne töihin tuleva on yksinäinen, varsinkin jos hänellä ei ole perhettä. Työpaikka ja työkaverit ovat ihmiselle tärkeitä, niin kuin myös se, että saa tehdä työtä ja kokea onnistuvansa, Nykänen pohtii.

— Työn ohessa käydään todella mielenkiintoisia keskusteluita. Ne ovat usein rankkoja, mutta kuitenkin ihania.

Apua arjen asioissa Koivuhaan teollisuusalueella sijaitsevassa työkeskus Visussa käy töissä noin kaksikymmentä vantaalaista vajaakuntoista, joiden työnsaantimahdollisuudet olisivat muuten heikot.

Työntekijät ovat löytäneet Visun yleensä Vantaan työkeskuksen kautta ja Vantaan kaupunki on tärkeä yhteistyökumppani, joka myös ostaa Visun tuottamia palveluita.

Monelle Visu on pitkään aikaan ensimmäinen paikka, joka tarjoaa työtä. Monet työnantajat ymmärtävät, että sairaudet tai vammat eivät välttämättä tee kenestäkään työhön sopimatonta. Silti heitä ei uskalleta tai haluta palkata.

— Osa työntekijöistämme yrittää palata työelämään ja laittaa hakemuksia eri paikkoihin täällä töissä ollessaan. Työpaikoista luvataan soittaa, mutta soittoa ei koskaan tule.

Asenteissa olisi paljon parantamisen varaa, Tarja Nykänen toteaa.

Visussa työskennellään kahdessa vuorossa siten, että vuoron pituus on 4–6 tuntia. Työnteon lisäksi tarjolla on apua arkisissa asioissa, jos työntekijä sellaista tarvitsee.

— Työkeskus Visulla ei ole hoitovastuuta, mutta kyllä täällä ihmisten perään katsotaan. Voimme soittaa vaikka Kelaan työntekijän puolesta, olla yhteydessä sosiaalityöntekijään, auttaa järjestämään kaupungin siivouspalvelun kotiin tai olla yhteydessä läheisiin, jos on tarpeen, Nykänen kertoo.

Pakkauksia ja postituksia Visussa työntekijät saavat tehtäväkseen monenlaisia urakoita. Siellä muun muassa pakataan liikelahjoja ja sesonkituotteita, pannaan etikettejä tuotteisiin, tehdään postituksia ja pussitetaan kukkien siemenpakkauksia. Joskus kaikki tekevät samaa työtä yhtä aikaa, toisinaan eri puolella hallia on menossa erilaiset työt kuten tänään, jolloin työn alla on suihkuletkun liitossarjojen pakkaamista, vauvan ensisänkyjen puhdistusta ja huoltoa sekä postituslistoja.

— Aikataulun vuoksi täytyy joskus kieltäytyä jostain urakasta. Mistään työstä ei kuitenkaan ole kieltäydytty sen takia, että se olisi vaikea. Päinvastoin, jos tehtävä on vaikea, se tuo vaan lisää tsemppiä ja potkua tähän porukkaan, Nykänen sanoo.

Asiakkaat ovat löytäneet Visun usein puskaradion ansiosta.

— Kun yhteydenotto uudelta asiakkaalta tulee, kerron heille, mitä tehdään ja kenelle tehdään. Se usein vakuuttaa asiakkaan. Yhteistyö meidän kanssa voi olla yksi tapa kantaa yhteiskuntavastuuta.

p ä ivä

e l ä m ää

Toki kristittykin näkee krusifiksissa väkivallan uhrin.

Mutta hän näkee myös, että joutuu joskus itsekin jättämään ruumiinsa tänne lojumaan. Krusifiksi on kuva, jossa kuolevaiset kohtaavat. Se on ihmisluonnon kuva.

Sen kristofoobikkokin ehkä ymmärtäisi, jos vain katsoisi.

Mutta pelostaan hän pääsisi vain, jos osaisi lukea myös tarinan jatkon: pääsiäisen.

Hanna Antila

Avoimet ovet 25-vuotispäivänä to 3.2. klo 10–14 Työkeskus Visussa, S inikellonpolku 3

Va i n

Huonommin tunnettu kammo on kristinuskon pelko, kristofobia.

Kristofobian pinnallinen merkki on ajattelun muotoon puettu kuvitelma, että kristinusko on pohjimmiltaan väärin, että se kieltää iloitsemasta elämästä ja väittää satuja tosiksi. Toisin kuin homokammo, kristofobia ei ole viime aikoina länsimaissa saanut väkivaltaisia ilmauksia. Enkä usko että niitä tuleekaan. Tyypillinen kristinuskon vihaaja on sivistynyt ihminen.

Ehkei kristinoppi tai kirkko häntä edes erityisemmin sapeta?

Ehkä hän pelkääkin Ristiinnaulittua — kristinuskon rietasta, lihallista ydintä?

Krusifiksissa kristofoobikko näkee vain kuolleen, alastoman miehen, joka roikkuu puussa kuin kana vartaassa.

Puuttuu kuvanlukutaito.

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Pisteitä

Ota kantaa

Korson rippikoululaiset osallistuivat ripariralliin 22.–23.1.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä ripariralli antoi?

Ovet kiinni Tulkaa kaikki ‑ryhmältä

Markku Mattila

Nelly Ranta, 14

Lauri Kananen, 21

Hanna Vaittinen, 27

Mitä riparirallissa tapahtui?

— Yksi ohjaaja lauloi ja tanssi, ja meidän piti tehdä mallin mukaan. Jokainen kirjoitti nimettömänä lapulle, mitä pelkää. Laput kerättiin, ja ohjaaja luki ne. Sen jälkeen kirjoitettiin lapuille, mikä tekee olon turvalliseksi, ja nekin luettiin. Meille kerrottiin myös diakoniatyöstä ja siitä, mitä kaikkea kirkossa tapahtuu.

Mitä odotat rippikoululta?

— Odotan uusia kokemuksia.

Rippikoululeirimme pidetään Virossa kesän alussa. Odotan myös uusia kavereita. Tunnen ryhmäläisistä ennestään viisi tyttöä ja kaksi poikaa. Joukossa on kaksi parasta kaveriani.

Pisteillä 1–5, paljonko annat riparirallille?

— Annan 4- pistettä. Oli kiva nähdä ryhmän toiset jäsenet. Tämä oli ryhmän toinen kokoontuminen, mutta minulle ensimmäinen. Tanssileikit olivat vähän liian lapsellisia, mutta menettelivät.

Kuljet rippileiriläisryhmän mukana, miten liityt joukkoon?

— Olen leireillä yhtenä kolmesta ohjaajasta. Opiskelen teologiaa ja toimin kausiteologina. Kävin oman rippikouluni Korson seurakunnassa ja olen toiminut isosena vuodesta 2005 alkaen. Olen ollut myös boltsina eli isosten isosena. Hiihtolomalla on kolmastoista leiri oman rippikouluni jälkeen. Kesällä minulla on Viron leirin lisäksi toinen leiri.

Mitä ohjaaja tekee?

— Hän hoitaa käytännön järjestelyitä ja opetusta. Hiihtolomaleirillä vastaan rukoushetkistä. Olen myös valmistellut neljää oppituntia, joiden aiheina ovat Raamattu, käskyt ja synti sekä ihmissuhteet, seurustelu ja perhe. Viron leirin työjako täsmentyy kevään mittaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat riparirallille?

— Annan 5 pistettä mielekkäälle tavalle tutustua toisiimme ja seurakuntaan.

Rippikoulu- ja nuorisopappi Hanna Vaittinen, mikä on ripariralli?

— Se on Korsossa tapahtuma, jonka aikana seurakunnan kaikki rippikouluryhmät tutustuvat omalla vuorollaan kahden tunnin ajan seurakunnan toimintaan, ja vaikkapa lapsityönohjaajan ja suntion tehtäviin.

Miten rippikoulu jatkuu?

— Käymme kevään aikana kolmessa messussa. Ennen messua ja myös messun jälkeen on opetusta.

Osallistumme rippikoulukonserttiin ja tutustumme nuorten toimintaan. Viikonlopun alkuleirillä Holmassa totuttelemme muun muassa yhteisiin sääntöihin ennen leirimatkaa. Kaupunkipäivän aikana pidetään konfirmaatioharjoitus.

— Tämän ryhmän leiri pidetään Pöltsamaalla Virossa. Se on muutamia kymmeniä euroja kalliimpi kuin muut leirit.

Pisteillä 1–5, paljonko annat riparirallille?

— Annan 5 pistettä rippikoululaisille. Meni kivasti.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Matti Lehtonen, 68, saa pian uuden mutta tutun naapurin.

10 %

20 %

Tamperelainen

Synnyin Tampereella. Muutimme Keravalle, kun olin 2-vuotias. Minut adoptoitiin pienenä vauvana. Olin perheeni ainoa lapsi. Otin vuonna 2001 yhteyttä biologiseen äitiini. Selvisi, että minulla on neljä sisaruspuolta. Meillä on kesämökki Näsijärven rannalla. Viime aikoina siellä ovat lomailleet enimmäkseen lapset perheineen.

4

70 % Oriveteläinen

Vietämme kesäisin paljon aikaa Orivedellä vanhempieni entisessä talossa. Viljelemme siellä muun muassa porkkanaa, maissia ja tomaatteja.

Vaimo tykkää myös kasvattaa kukkia.

Vantaalainen

Muutin Asolaan 9-vuotiaana. Olin 10-vuotias, kun muutimme Rekolaan samalle tontille, jossa nykyinen kotimme sijaitsee. Rakensimme talon vuonna 1971. Sitä ennen ehdimme asua Pohjois-Karjalassakin. Tytär perheineen rakentaa pian talon meidän naapuriimme. Jätin joulukuussa kirkkovaltuuston puheenjohtajan tehtävät. Ehdin olla mukana kirkkovaltuustossa ja Rekolan seurakuntaneuvostossa 24 vuotta.

Voimavuodet-ryhmän toimialaan kuuluvat muun muassa HNMKY:n avioliittokoulut, joita Tikkurilan seurakunnassa on vuosia järjestetty. Roman-Lagerspetz nosti muutama vuosi sitten julkisuuteen avioliittokoulujen opetukset, jotka koskivat miehen ensisijaisuutta avioliitossa ja muun muassa lasten kurittamisen oikeutusta. Tästäkin syystä Tulkaa kaikki ‑ryhmä pitää erittäin tärkeänä päästä vaikuttamaan seurakuntamme avioliitto-opetuksen sisältöön.

Tämä on nyt hieman närkästynyt, mutta edelleen ystävällinen kysymys vanhan vallan edustajille ja kirkkoherra Silvastille: Mihin toimiin olette aikoneet ryhtyä, jotta tuntisimme itsemme vastaisuudessa edes hieman tervetulleemmiksi?

Tuoreina luottamushenkilöinä olemme hämmästyneitä siitä, miten Tulkaa kaikki ‑ryhmän edustajia on otettu vastaan kotiseurakuntamme Tikkurilan luottamuselimiin.

Uudistajina menestyimme vaaleissa hyvin, ja ryhmän edustus seurakuntaneuvostossa jopa viisinkertaistui — olemme nyt samankokoinen kuin konservatiivien Sanasta elämään ‑ryhmä. Äänestäjien suuresta tuesta huolimatta sisäänpääsy kokoushuoneisiin on osoittautunut vaikeaksi, ihan kirjaimellisesti.

Tikkurilan seurakunnassa on neljä vastuualueryhmää, joiden puheenjohtajina toimii seurakuntaneuvoston jäseniä. Nuorisotyöstä ja viestinnästä vasJohanna Korhonen, toimittaja, taavan ryhmän puheenjohtaSari Roman-Lagerspetz, juus kuuluu Tulkaa kaikki ‑ryhvaltiotieteen tohtori, Tulkaa kaikki mälle. Olimme nimenneet teh‑ryhmän luottamushenkilöitä tävään nuoren aktiivimme Miikka Huuskosen, joka nousi ensimmäiseltä varasijalta seurakuntaneuvostoon pian vaalien jälkeen pois muuttaneen henkilön tilal- Helsinki-Vantaata koskevaan pääkirjoitukseen (VL 20.1.) oli le.

Seurakuntaneuvosto nime- laitettu harhaanjohtava otsiksi työryhmien puheenjohtajat ja ko ”Vantaa jatkaa itsenäisenä”. jäsenet 9.1. Huuskonen oli koko- Päätoimittaja Pauli Juusela toteuksessa läsnä varajäsenenä, eikä aa: ”Vantaan kaupunginhallitus häntä siksi vielä kirjattu vastuu- tyrmäsi äänin 12–5 Helsingin ja ryhmän viralliseksi puheenjoh- Vantaan yhdistämisen”.

Asia ei ole niin. Kaupungintajaksi. Hän sai silti kokouskutsun vastuualueryhmäänsä nor- hallitus teki äänestyspäätöksen, jonka mukaan Helsingin ja Vanmaalisti.

Päivää ennen ryhmän ko- taan yhdistämiseen mahdollikousta 19.1. kirkkoherra Janne sesti johtavaa kuntalain mukaisSilvast lähetti Huuskoselle vies- ta selvitysmiestä ei aseteta. Kautin, ettei tämä voi johtaa kokous- punginvaltuuston päätettäväksi ta, koska ei vielä ole virallisesti 31.1. tuleva asia on nimenomaan, seurakuntaneuvoston jäsen. Sa- jatketaanko selvitystä vai ei.

Vantaan Sanomien 19.1. otsimalla Silvast kielsi jopa Huuskosen läsnäolon kokouksessa. kointi ”Kaupunginhallitus hylVaikka Huuskonen on ryhmän käsi Helsingin ja Vantaan liiton” oli myös totuuden vastaide facto puheenjohtaja!

Mielestämme Silvast voisi nen. Oikea otsikointi oli Helseurakuntaneuvoston puheen- singin Sanomissa 19.1.: ”Pitääkö johtajana mieluummin hoitaa Helsingin ja Vantaan liitosselkuntoon jäsenyysvaihdoksen, vitystä jatkaa”. Tähän kysymykjoka on ollut hänen tiedossaan seen saadaan kaupunginvaltuususeita viikkoja. Samoin läsnäolo- ton vastaus tammikuun viimeioikeuden myöntäminen olisi ol- senä päivänä.

Mielestäni ei ole mitään eslut itsestään selvää hyvää käytöstä ja osoitus hyvästä tahdos- tettä selvitysmiehen asettamita. Nyt kokous pidettiin ilman selle. Virkamiestyönä aloitettu selvitystyö pitäisi viedä amHuuskosta.

Toinen esimerkki on torstail- mattilaisen toimesta loppuun ta 13.1., jolloin parin päivän va- saakka, jolloin valtuutetut saisiroitusajalla yllättäen koolle kut- vat koko totuuden päätöksentesuttu Voimavuodet, sinkut ja on pohjaksi.

Jatkoselvitys ei missään taseniorit ‑vastuualueryhmä kokoontui. Tulkaa kaikki ‑ryhmäl- pauksessa tarkoita kannanottoa lä on ryhmässä kaksi edustajaa, kuntaliitoksen puolesta tai sitä joista toinen oli eriskummallisen vastaan. Valtaosa selvitysmieskoollekutsumisaikataulun takia ten tekemistä kuntaliitosehdoestynyt. Paikalle saapui varajä- tuksista on kariutunut. Taansen Marika Tähkänen, jonka oli noin valmistunut Osmo Soinintarkoitus osallistua kokoukseen vaaran ehdotus Lahden ja ymyhdessä toisen edustajamme Sa- päristökuntien yhdistämiseksi ei toteutunut. ri Roman-Lagerspetzin kanssa.

Kun Tähkänen saapui kokoMarkku Weckman ukseen, työryhmän puheenjohKaupunginvaltuutettu ja kaupuntaja, Sanasta elämään ‑ryhmää ginhallituksen jäsen (kok.) edustava Kari Mansikka poisti hänet kokouksesta. Mansikka teki päätöksen yksin. Perusteena Vantaan Laurin toimitus lisäsi oli, ettei seurakuntaneuvosto minulta kysymättä ajatukole tehnyt päätöstä varajäsekseni kaksi ensimmäissenistä. Edellinen seuraKirjoita tä lausetta kirjoitukseekuntaneuvosto oli kuumeille ni Kuusi pettymystä (VL lemma ollut sitä mieltä, !

13.1.). Minä en sanoisi ettei varajäseniä tarvita.

Raamatun sanaa tarinakTähkänen poistui, ja si. Lisäksi toimitus poisti Roman-Lagerspetz jäi kokolme pistettä viimeisen sanan koukseen yksin kahden Sanasta elämään ‑edustajan ja tunne- edeltä, oleellisen ja miettimistä tusti konservatiivisen demarin varten tarkoitetun yksityiskohdan: ”pulppuaa... ikuisuuteen.”

Aulis Mölsän kanssa.

Yhdistymistä ei tyrmätty

Ei tarina

Risto Pottonen

Hans von Schantz

Viime vuosina koulunkäyntiä ovat Irja Ansalehto-Salmen mukaan muuttaneet eniten tietotekniikan lisääntyminen sekä yleinen elämänrytmin kiihtyminen ja vanhempien kiireet.

Vieläkö koulussa kasvatetaan?

Irja Ansalehto-Salmen mielestä kouluissa opetusja kasvatustyö kulkevat limittäin ja lomittain.

en mietitään kestävää kehitystä ja ekologisen näkökulman huomioon ottamista omassa toiminnassa.

— Kukin opettaja hoitaa kasvatustyötä omalla persoonallisella tavallaan. Tavoitteena on kohdella jokaista kouluyhteisön jäsentä kunnioittavasti ja asiallisesti ainutkertaisena yksilönä — unohtamatta, että jokaisen oppilaan päätyö on opiskelu.

upakantumppeja alkaa kasaantua koulun naapurissa sijaitsevalle pihalle. Muutamat yläkoululaiset ovat ottaneet tavakseen liueta pois välituntivalvojan näköpiiristä.

Voivatko nykykoululaiset tehdä mitä haluavat? Eikö heillä ole enää mitään rajoja? saattaa kysellä kiukustunut naapuri.

Peltolan koulun rehtori Irja AnsalehtoSalmi torjuu väitteet sääntöjen ja kasvatuksen puuttumisesta.

— Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustyötä ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

— Lain mukaan peruskoulun tehtävä on tukea kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Nämä tehtävät mainitaan ennen muiden elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen opettamista.

Rehtorin mukaan määrittely ei ole vain lain kirjain, vaan tehtäviä pyritään tietoisesti toteuttamaan koulun arjessa.

— Opetus- ja kasvatustyö kulkevat koko ajan limittäin ja lomittain.

Oppiaineiden sisällöissäkin on kasvattavaa ainesta, ajatellaanpa nyt vaikka yhteiskuntaoppia tai biologiaa.

Biologiassa opitaan paljon tietoja, mutta myös vastuuta: ympäristöasioihin liitty-

Yhteiselämälle on säännöt

T

Koulun yhteiselämälle on järjestyssäännöt.

Ne hyväksyy johtokunta. Niinpä myös koululaisten vanhempien edustajat pääsevät sanomaan niistä sanansa.

— Järjestyssäännöt koskevat koulualuetta ja koulun tilaisuuksia, pidetäänpä ne sitten Hiekkaharjun urheilukentällä tai leirikoulussa Nuuksiossa. Järjestyssääntöjen tulkkeina toimivat koulun aikuiset, kertoo Irja Ansalehto-Salmi.

Säännöt pohjautuvat yleiseen lainsäädäntöön. Pääosa säännöistä on Peltolan koulun omia, mutta osa tulee kaupungilta. Mihinkään Vantaan kouluun ei saa tuoda esimerkiksi järjestyslain kieltämiä vaarallisia teräaseita ja muita aseita, töhrimiseen soveltuvia aineita ja välineitä eikä aseita erehdyttävästi muistuttavia esineitä.

Peltolan koululle ei myöskään saa tuoda energiajuomia, limsoja ja tölkkimehuja siksi, etteivät ne ole hammasterveyden kannalta suositeltavia. Niiden mukana pito on aikaisempina vuosina myös lisännyt epäsiisteyttä ja häiriöitä.

Lokakuussa voimaan tulleen tupakkalain mukaisesti alaikäiset eivät saa tupakoida.

— Sen takia valvontaa on tehostettu koulualueella. Niinpä tupakoitsijat pakenevat kauemmaksi, vaikkei koulualueelta saakaan poistua ilman lupaa, rehtori toteaa kaksinkertaisen sääntörikkomuksen.

Koulu irtisanoutuu vastuusta silloin, kun

Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta.

oppilas on poistunut luvatta koulualueelta.

Toisaalta Tikkurilan urheilupuistossa sijaitsevassa koulussa halutaan kiinnittää huomiota lähiympäristön ja naapureiden kunnioittamiseen.

— Koulu ei voi valvoa kaikkea. Pidämme huolen siitä, että oppilaat tuntevat järjestyssäännöt. Kukin kouluyhteisön jäsen on vastuussa sääntöjen noudattamisesta. Silloin kun rikkomuksia paljastuu, niihin tartutaan.

sa antaa eväitä pitkälle elämään. Tarvittaessa järjestyy virkamiesyhteistyötä kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen kanssa. Myös itse kouluyhteisö on moniammatillinen.

— Moni opettaja on aika herkkä aistimaan oppilaan huolia. Neuvoja ja apua voi antaa oma kouluterveydenhoitaja. Koululääkäri käy tekemässä terveystarkastukset. Koulukuraattori ja -psykologi ovat yhteisiä Viertolan koulun kanssa.

Rikkomuksilla on seuraamuksia

Oppilaat kasvattavat toisiaan

Sillä, että laiminlyö koulutehtäviään tai koulunkäyntiään tai muuten rikkoo koulun sääntöjä, on erilaisia seuraamuksia.

— Aloitamme lempeästi, keskustelemalla ja puhuttelemalla. Jos rikkomukset ovat sellaisia, ettei niitä voi ohittaa pelkästään puhumalla, voidaan antaa jälki-istuntoa tai kirjallinen varoitus tai oppilas voidaan erottaa määräajaksi, listaa Irja Ansalehto-Salmi.

Silloin kun oppilas vaarantaa toisen oppilaan tai henkilökunnan jäsenen turvallisuuden, rehtori tekee nopeasti ratkaisun evätä oppilaalta opetuksen loppupäiväksi.

— Monissa käytännön ongelmatilanteissa saamme tukea Vantaan koulujen yhteiseltä turvallisuusasiantuntijalta Timo Varpulalta. Poliisitaustaisena hän on tarvittaessa hyvä linkki sinne suuntaan.

Koulu antaa virka-apuna poliisille henkilötietoja ja muita poliisin pyytämiä tietoja.

Sellaiset tilanteet, joihin hälytettäisiin poliisi, ovat suhteellisen harvinaisia Vantaan kouluissa. Sen sijaan suunnitelmallisempaa yhteistyötä poliisin kanssa on. Peltolan koululla on omapoliisi, joka pitää esimerkiksi laillisuusluentoja.

Koulun verkostoihin kuuluu monia erityisalojen asiantuntijoita. Tarvittaessa pelastuslaitokselta tulee ammattilainen keskustelemaan tulen vaaroista oppilaiden kanssa. Äidinkieleen liittyvä yhteistyö kirjaston kans-

Vaikka moni asia nykykoulussa on uutta, on siellä myös omilta kouluajoilta vanhemmille ja isovanhemmille jotain tuttua.

— Yritämme järjestää niin, että luokalla on sama luokanvalvoja koko kolmen vuoden ajan. Luokanvalvoja on oppilaan ensisijainen tukihenkihenkilö ja koulun yhteyshenkilö koteihin päin.

Omalla tavallaan järjestyssääntöjen noudattamista auttaa, että muun muassa kotitalouden, teknisen työn sekä fysiikan ja kemian kokeelliseen opetukseen ryhmäkooksi järjestetään 16–18 oppilasta. Perusopetusryhmissä on 17–24 oppilasta.

Peltolan koulussa on 608 oppilasta ja päätoimisia opettajia on 46. Kello 11 välitunnin aikoihin jokseenkin kaikki ovat talossa ja liikkuvat samoihin aikoihin aulassa.

Oppilaita kulkee kerroksesta toiseen ja lokerikoiden väleissä. Ääntä kuuluu, muttei melua. Kouluelämä näyttää soljuvan hillitysti ja hallitusti.

— Koulun sosiaalisesta kasvatuksesta merkittävän osan hoitavat oppilaat kasvattamalla toisiaan. Mutta jos ulkonäkö-, pukeutumis- ja muut yhdenmukaistamispaineet kasvavat niin, että keskinäisestä kasvattamisesta uhkaa tulla kiusaamista, tarvitaan taas koulun aikuisia muistuttamaan suvaitsevaisuudesta sekä kaikkien tasa- ja ihmisarvosta.

Moni opettaja on aika herkkä aistimaan oppilaan huolia.

Ulla-Maija Vilmi

5

Painettua matkaseuraa Työmatkalla luettavan kirjan pitäisi mahtua käsilaukkuun, olla helppolukuinen ja antaa puhtia päivään. Voisiko dekkareiden sijasta lukea teologiaa?

Jaakko Heinimäki ja Hilkka Olkinuora: Puhetta pyhästä.

Kirkkohallitus 2010.

Eero Huovinen: Aihetta ajatella.

Mietteitä piispan pöydältä.

WSOY 2010.

Urpo Karjalainen: Jokiravun kääntöpiiri. Herättäjä-Yhdistys ja Kirjapaja 2010.

Ilkka Pyysiäinen: Jumalaa ei ole.

Vastapaino 2010.

Millainen kirja?

Kahden kirjailija-toimittaja-papin kirjassa käydään läpi pyhän eri ulottuvuuksia aakkosjärjestyksessä. Aamusta aloitetaan ja yöhön lopetetaan. Niiden välillä puhutaan esimerkiksi kasteesta, lehmästä ja rakkaudesta.

Kirjassa on lyhyitä tekstejä, joista osa on julkaistu aiemmin eri lehdissä. Emerituspiispa raportoi tapaamistaan ihmisistä ja lukemistaan kirjoista ja pohtii uskon ikuisuusaiheita kuten pahan ongelmaa.

Kirjassa etsitään reittejä niin uusateismilta kuin fundamentalistisilta ja yksinkertaistavilta kristinuskon tulkinnoilta suojautumiseen ja herännäisyyden oman erityislaadun ymmärtämiseen, oppaina muiden muassa filosofi Emmanuel Levinas ja körttijohtaja Paavo Ruotsalainen. Kirjoittaja on körtti itsekin, Herättäjä-Yhdistyksen palveluksessa oleva pappi.

Kirja on kotimainen lisä angloamerikkalaiseen uskontokriittiseen pamfletointiin. Kirjoittaja, yksi Suomen nimekkäimpiä uskontotieteilijöitä, kohdistaa kritiikkinsä uskonnollisiin uskomuksiin ja niiden perusteluihin, mutta ilmoittaa, ettei vastusta uskontoa elämäntapana.

Paino, mitat ja sivumäärä

397 g, 14,1 x 13,9 cm, 295 sivua, joissa on ihanan tilavat marginaalit vaikka piirtämistä tai muistiinpanoja varten.

205 g, 11,1 x 20,7 cm, 164 sivua

310 g, 14,4 x 21,5 cm, 208 sivua

182 g, 13,1 x 20,2 cm, 178 sivua

Kuinka paljon ehtii lukea 15 minuutin junamatkan aikana?

33 sivua

16 sivua

7 sivua

10 sivua

Keskustelunavaus, jolla voi tiedustella kanssamatkusta‑ jan sieluntilaa

Oletko tullut uskoon vai onko usko tullut sinuun?

Ovatko elämä ja usko Jumalaan sinullekin jatkuvaa kädenvääntöä? Kenen kanssa?

Miksi äkkikääntyminen uskoon tai ateismiin on niin paljon helpompaa kuin harkinta ja kilvoitus?

Ei tarvita — kirjan nähtyään parikin kanssamatkustajaa avasi keskustelun kertomalla, että ”kyllä Jumala on”.

Sitaatti evääksi työpäivään

”Jos arki tuntuu köyhältä, älä syytä siitä arkea. Syytä itseäsi siitä, ettet jaksa tai taida saada esiin arjen rikkauksia.”

”Miksi kokoustauot ovat muuttuneet yksilöllisiksi kännykkähartauksiksi, joissa me etsimme merkittävämpää seuraa kuin samaan palaveriin fyysisesti osallistuvat ihmiset?”

”Erilaisissa verkoissa vaikutetaan ilman persoonien täyttä kohtaamista.

Kuvat ja klipit ja 24 tunnin reaaliaika muodostavat kuvitellun elämisen ja vallan olemistodellisuuden, jossa vihollisen rakastaminen on tehty naurettavaksi.”

”Epäily, jota ei koskaan pueta selviksi sanoiksi, on älyllistä epärehellisyyttä ja henkistä velttoutta.”

Huom!

Tämä ei näytä eikä maistu kirkkohallituksen julkaisulta: se on pieni ja pirteän punainen ja elävästi, ymmärrettävästi ja vieläpä hauskasti kirjoitettu. Eikö taannoin joka kotiin jaettu katekismus olisi voinut olla tällainen?

Huovinen heittelee lukijalle roppakaupalla retoriselta kalskahtavia kysymyksiä: Voiko pahaa selittää?

Osaammeko kohdata? Elänkö oikein?

Onko vierellä ketään? Rohkenenko ajatella? Epäilen, että harva niihin ryhtyy itsekseen vastailemaan.

Kuka olettikaan, että kirjaa, joka kritisoi helppoa uskoa, olisi helppo lukea? Eikö jo kirjan nimikin varoita siitä?

Pyysiäinen omistaa kirjastaan yli kolmasosan amerikkalaisten henkienmanaajien touhujen ja nykyajan noitavainojen — nekin lähinnä Amerikan ihmeitä — esittelyyn. Miksi, oi miksi? Auttaako kaikenmaailman kaheleiden ja heidän uhreikseen joutuneiden tirkistely jotenkin osoittamaan kaikki uskonnolliset uskomukset perusteettomiksi?

Miksi ottaisin matkalukemi‑ seksi?

Toimii yksityisenä aamuhartautena.

Auttaa torkahtamaan.

Älä ota — vaatii keskittymistä.

Jos haluaa pysyä aamuäreänä.

Kaisa Halonen

Juha Tuomi/Rodeo

6

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Kohtuullista kilvoitusta

P

arhaillaan teologianopintojaan lopettelevaa Siiri Toiviaista ja 1500 vuotta sitten elänyttä italialaismunkkia Benedictus Nursialaista yhdistävät samantapaiset kokemukset yhteisössä elämisestä. Se valkeni Toiviaiselle, kun hän osallistui opinnoissaan ohjattuun ryhmään, jossa Benedictuksen aikanaan latinaksi kirjoittama luostarisääntö suomennettiin ja toimitettiin kirjaksi.

Perimätiedon mukaan Benedictus Nursialainen perusti 500-luvulla lukuisia luostareita Italiaan. Tunnetuin niistä on Monte Cassino, jota johtaessaan Benedictus kirjoitti luostarisääntönsä munkkien elämää ohjaamaan. Säännöllä on ollut suuri vaikutus lännen kirkon luostariliikkeeseen, ja sitä käytetään benediktiiniläisluostareissa edelleen.

Toiviainen innostui Benedictuksen luostarisäännön kääntämisestä, koska se sivusi hänen omia kiinnostuksenkohteitaan: kirkon ensimmäisiä vuosisatoja, luostarilaitosta ja asketismia. Tosin Benedictus oli yksi lännen kirkon vaikuttajista, Toiviainen taas tuntee paremmin idän kirkon perinnettä. Hän kirjoittaa pro gradu ‑tutkielmaa hengellisten aistien teologiasta, eli siitä, kuinka ihmisruumis voi tuntea Jumalan.

Rukousta ja työntekoa Siiri Toiviainen arvioi, että benediktiinien hengellisyydelle on leimallista kohtuullisuus. Munkeilta ei vaadita ankaraa askeesia, vaan hengellinen kilvoittelu toteutuu lähinnä arjen elämässä.

— Benedictuksen sääntö on myös joustava. Ihmisten yksilölliset tilanteet otetaan huomioon. Kutakin on kohdeltava hänen tarpeidensa mukaan, Toiviainen kertoo.

Luostareihin tultiin hyvin erilaisista taustoista. Osa munkeista oli ylhäisten sukujen jälkeläisiä, osa lähtöisin köyhistä oloista. Syntyperä tai varallisuus ei kuitenkaan Benedictuksen mukaan oikeuttanut minkäänlaiseen erityiskohteluun. Ei siihen oikeuttanut myöskään pappeus. Sen sijaan paikka luostarin hierarkiassa määräytyi luostarissaolovuosien mukaan.

Luostarin arkea rytmittivät työnteko, rukous ja liturginen elämä. Munkeilla oli omat tehtävänsä, joihin kuului raskasta-

15

Siiri Toiviainen on kiinnostunut luostarilaitoksen historiasta. kin fyysistä työtä. Myös lukeminen oli osa munkkien päivittäisiä velvollisuuksia.

Ylpeyttä ja kilpailua Benedictuksen luostarisäännössä on paljon yksityiskohtaisia ohjeita esimerkiksi hetkipalvelusten ja ruokailujen järjestämisestä. Mutta myös yleispätevää, nykylukijaakin koskettavaa tekstiä säännössä on. Siiri Toiviainen huomasi, että Benedictus tuntuu sääntöä laatiessaan olleen hyvin perillä siitä, kuinka haasteellista elämä luostarissa on. Sääntöä tarvittiin ohjeistamaan luostariveljiä nimenomaan siinä, mikä ei oikein sujunut.

— Inhimilliset realiteetit tulevat hyvin esiin. Luostarissa on ollut ylpeyttä ja kilpailuhenkeä. Superuskovaisia ja superkilvoittelijoita hillitäkseen Benedictus korostaa nöyryyttä, Toiviainen toteaa.

— Säännössä on nykyihmiselle outoja kohtia, kuten että ei saa lyödä toista ilman hyvää syytä eli mielivaltaisesti. Erityisesti lapsille ja ymmärtämättömille voitiin määrätä rangaistukseksi ruumiillista kuristusta.

Joka tapauksessa se kertoo siitä, että ei meno luostareissa aina hirveän hurskasta ollut.

Nöyryyttä ja kuuliaisuutta Siiri Toiviainen on kokeillut yhteisöelämää käytännössä. Hän vietti vuoden Kanadassa ekumeenisessa Arkki-yhteisössä, jossa osa asukkaista on kehitysvammaisia. Benedictuksen sääntöön perehtyessään hän huomasi, että yhteisöelämän haasteet ja ihmisen taipumus esimerkiksi kateuteen ja juoruamiseen taitavat olla muuttumattomia.

— Kyllä ne paheet, joista Benedictus varoittaa, voi varmasti jokainen itsessään tunnistaa.

Toiviainen huomauttaa, että yhteisöelämästä haaveileville voisi olla valaisevaa lukea Benedictuksen ohjeita 1500 vuoden takaa.

— Se ehkä auttaisi oivaltamaan, mitä sitoutuminen vaatii, ja harkitsemaan, kuinka valmis itse siihen olisi.

Oman kokemuksensa perusteella Toiviainen sanoo, että yhteisöelämän ilot ovat suurempia kuin vaikeudet. Iloja ovat esimerkiksi yhteenkuuluvuudentunne ja oman paikan löytäminen. Ja vastoinkäymisiin voi asennoitua niin, että ne kasvattavat paljon.

— Nykyihmisestä nöyryys ja kuuliaisuus saattavat kuulostaa ahdistavilta, siltä, että siinä joutuu luopumaan omasta tahdosta.

Mutta ne voivat merkitä myös sitoutumista asioihin ja ihmisiin.

Kaisa Halonen

” S u p e r u s k o v a i s i a j a s u p e r k i l v o i t t e l i j o i t a h i l l i t ä k s e e n B e n e d i c t u s k o r o s t a a n ö y r y y t t ä .”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Hämeenkylän kirjasto muutti vuoden 2011 alusta nimensä Pähkinärinteen kir‑ jastoksi. Kirjaston hyllyllä luokassa 15 on parapsykologiaa käsitteleviä kirjoja, muun muassa Tapio Kaitaharjun kirjoitta‑ ma Yhteytemme elämän energioihin.

7

Suuren osan talon pinta-alasta vei uuni, jossa ei ollut savupiippua.

Elämää Gubbacka Valo ja lämpö määrittivät elämänrytmin 1500-luvulla.

G

ubbackan tai Gudstenin kylässä, kuten kyläläiset itse sitä luultavasti kutsuivat, asui vajaa sata ihmistä. Elettiin armon vuotta 1532 ja kevätaurinko sulatteli lumia pelloilta ja metsistä. Uunit, jotka täyttivät pienistä hirsitaloista noin neljänneksen, olivat kovassa käytössä ruoanlaitossa ja lämmityksessä.

Paikalla oli asuttu jo satojen vuosien ajan. Ensimmäiset siirtolaiset emämaasta Ruotsista oli-

vat muuttaneet rannan lähellä sijaitsevalle mäennyppylälle joskus 1100–1200-lukujen taitteessa.

Voi olla, että ennen nykyistä kylää paikalla oli asunut hämäläisiä. Ainakin heidän kanssaan oli puolitoista vuosisataa sitten kiistelty kalastusoikeuksista.

Avomerelle pääsi kylästä salmen kautta, sillä maan kohoaminen ei ollut vielä katkaissut yhteyttä. Läheinen Vuosaari oli siis todella saari.

Soutuveneitä ja Tallinnan-matkoihin käytettäviä purjeveneitä pidettiin kylän rannassa. Salmen ja kylän välillä oli noin sadan metrin kaistale peltoa ja rantaniittyä.

Kylässä puhuttiin ruotsia. Suomen kieltä ei tarvittu, sillä valtaosa Helsingin pitäjän noin 2400–3000 asukkaasta puhui ruotsia. Helsinkiä ei vielä ollut, joten kaupunkikäynnit suuntautuivat joko Porvooseen tai Suomenlahden yli Tallinnaan. Sieltä tuotiin kankaita pyhäpukuihin, parempia astioita, koruja ja ennen kaikkea suolaa.

Kylän seppä toi rautaharkkoja.

Seppä ja ratsumies

Rataskannus, jota käytti mahdollisesti ratsusotilas.

8

Seppä oli kylässä tärkeä henkilö. Hän takoi pajassaan talojen töissä tarvittavat työkalut. Kirvestä tarvittiin metsätöissä, rakentamisessa, polttopuiden hakkuussa ja monenlaisissa korjaustöissä. Sen lisäksi monenlaiset puukot olivat tarpeen paitsi työvälineinä myös syömisessä: haarukoita ei vielä ollut. Taltat, vasarat, lapion kärjet, rautanaulat ja hevosenkengät tehtiin omassa kylässä, rautakärkiset aurat samoin.

Kyläseppä oli perinyt työnsä isältään ja tämä omalta isältään. Ketju oli jatkunut ties kuinka monen sukupolven ajan. Tallinnan raudan lisäksi seppä käytti uudestaan rikki menneiden työkalujen raudan. Joskus hän hankki myös järvimalmia sisämaasta, mutta se ei ollut yhtä hyvälaatuista kuin rautaharkot.

Seppä takoi apupoikansa kanssa parhaillaan uutta sirppiä, kun tieltä kuului hevosen hirnuntaa. Seppä vilkaisi tien suuntaan ja sitä pitkin näytti tulevan kylän pikkupoikien ihailema ratsumies.

Ratsumies oli sotilas, kruunun palveluksessa. Hänen kupeillaan oli miekka ja jalassaan kannukset. Sellaisia eivät muut kyläläiset käyttäneet.

Kylässä asuva ratsusotilas oli nähnyt maailmaa vähän laajemmin. Hän oli käynyt Viipurin lin-

nassa ja Turussa, Tukholmassakin ja osasi muutaman sanan venäjää ja saksaa ruotsin lisäksi. Tarinoissaan hän matkasi vieläkin kauemmaksi ja juttua riitti, kun tarjottiin miestä väkevämpää.

Ratsumies oli tuonut matkoiltaan luisen nopan, jota heitettiin tuvissa talvisaikaan. Silloin oli pimeää ja päivät lyhyitä, joten töitä oli vähemmän. Korjattiin työkaluja ja hoidettiin eläimiä. Kun oli oikein kova pakkanen, moneen tupaan ahdettiin ihmisten lisäksi yöksi myös hevonen. Se oli arvokkain eläin, elintärkeä kumppani talon töissä. Talviaikaan hevoset vetivät perässään tukkeja kylää ympäröivistä metsistä ja rekeä kyläreissuilla.

Uuni lämmitti pienen tuvan Kylän asuintalot olivat kaikki suunnilleen samanlaisia hirsirakennuksia. Huoneita oli yksi ja pinta-alasta neljänneksen vei uuni. Siinä ei ollut savupiippua, vaan savu pääsi ulos pienistä räppänöistä katonrajasta.

Se tarkoitti sitä, että kun uunia lämmitettiin, ilma tuvassa ei ollut parasta mahdollista. Moni vanhempi ihminen — kylässä oli sentään joku yli viisikymppinen — yski yskimästä päästyään. Mutta uuni toi lämmön ja sen lähellä oli valoa. Muita valonlähteitä olivat päreet, joiden valossa korjattiin vaatteita ja syötiin.

Ruokaa lämmitettiin joko uunissa paistamalla tai sen edustan arinalla keittämällä. Useimmiten siihen käytettiin kolmijalkaista sisältä lasitettua punaista savipataa. Lautaset ja lusikat olivat puusta.

Syksyllä, kun sato oli korjattu, ruokaa riitti hyvin, mutta näin kevättalvella varastot alkoivat tyhjentyä.

Kuivakala, mukaan lukien ulkomereltä saatu turska, oli lähes syöty, samoin marjat. Laimeaa olutta riitti vielä tynnyrissä juotavaksi.

Viljaa piti säästellä siemenviljaksi edessä olevia kylvöjä varten, joten jonkin aikaa keväällä piti syödä pettuleipää. Talon emäntä pohti, pitäisikö jo uhrata yksi pihamaalla juoksevista kanoista. Toisaalta ne olivat talvella munineet hyvin tuvan lämmössä. Lähiympäristön jänikset saivat olla varuillaan, sillä lihaa kaivattiin.

Lampaat ja vuohet sekä kylän harvat lehmät odottivat jo kevätlaitumille pääsyä. Varsinkin lehmät olivat talven aikana laihtuneet, vaikka nii-

Anssi Rauhala

Gubbackan kylässä oli monenlaisia kotieläimiä. Lähes kaikki jokapäiväisessä elämässä tarvittava saatiin oman kylän tuotteista.

an kylässä Karttamerkintä paljasti kylän paikan

K Luinen noppa.

tyiltä olikin kerätty niille aittoihin syötävää. Maitoa ei juuri herunut.

Vettä kylään saatiin mäellä sijaitsevasta lähteestä.

Pari kertaa kuussa kirkkoon Gubbackan mäellä oli parinkymmenen asuinrakennuksen lisäksi erilaisia varastoja ja aittoja. Rakennusten välissä oli tunkio ja yksittäiset tontit oli erotettu toisistaan aidoilla. Talojen yläpuolella rinteessä kulki 1,5–2 metrin levyinen tie, joka varsinkin kelirikkoaikaan oli huonossa kunnossa.

Hevosella siitä pääsi ja tietysti jalan.

Tietä pitkin pääsi naapurikyliin Mellunkylään, Kärrbyhyn, Gumböleen, Hakunilaan ja Sotunkiin. Sieltä pääsi myös Suurelle rantatielle eli Kuninkaantielle ja sieltä kirkonkylään. Kyläläiset kävivät valkoiseksi kalkitussa Pyhän Laurin kirkossa jumalanpalveluksessa pari kertaa kuussa ja kuulivat samalla tuoreimmat uutiset pitäjästä ja kauempaakin. Kun matkaa kirkolle oli yli kymmenen kilometriä, sitä ei tarvinnut tehdä joka viikko.

Tietä pitkin kulkivat myös satunnaiset matkaajat, joku kulkukauppiaskin. Ikävintä oli, että sen avulla perille löysi myös kruunun vouti tai hänen apulaisensa eli verottaja. Tosin kylä oli sen verran köyhä, etteivät kaikki maksaneet täyttä veroa. Rikkaimmilla perheillä oli 3–4 lehmää, useimmilla vain yksi tai kaksi.

Kaiken kaikkiaan elämä kuitenkin kulki tässä kylässä niin kuin se oli vuosisatoja kulkenut: vuodenkierron mukaan. Onneksi ei ollut moneen vuoteen ollut sotia eikä kulkutautejakaan nyt kiertänyt. Siksi kyläläisistä tuntui siltä, että elettiin tosiaankin armon vuotta.

Pauli Juusela

Juttua varten on haastateltu arkeologi Andreas Koivistoa.

Kirjallisuus: Gubbacka — keskiajan arkea Vantaalla. Toim.

Andreas Koivisto, Riina Koivisto ja Jukka Hako. Kellastupa 2010. Markku Kuisma: Helsingin pitäjän historia 2 1550– 1713. Vantaan kaupunki 1990.

Esineet: Museovirasto, kuvat Pekka J. Heiskanen/ Vantaan kaupunginmuseo.

ehä III:n ja Itäväylän kaakkoisristeyksessä, lähellä Westerkullan kartanoa on pieni mäennyppylä. Sieltä löydettiin keskiaikaisen kylän rauniot, kun Vuosaaren satamaan vievää tieyhteyttä alettiin rakentaa. Ensimmäiset kaivaukset tehtiin vuonna 2003. Sen avulla pelastettiin aineistoa, joka jäi eritasoliittymän alle.

Kaivauksia on sen jälkeen tehty useampana kesänä, viimeksi viime vuonna. Se, että kylä ylipäänsä löytyi, on tarina sinänsä. Muistikuvaa kylästä ei nimittäin enää ollut eikä sitä oltu merkitty karttoihin, paitsi yhteen.

Maanmittari Samuel Brotherus teki vuonna 1708 karttaluonnoksen, jossa luki Gamla tomtställe eli vanha tontin paikka. Koska Brotherus laati karttaa verotusta varten, eikä kylästä enää ollut jäljellä kuin kivikasoja, Brotherus ei siirtänyt tietoa varsinaiseen karttaan.

Luonnos kuitenkin säilyi ja sen avulla kylä löytyi.

— Kaivauksissa on löydetty 23 uuninpaikkaa eli ainakin tämän verran kylässä on ollut uunillisia rakennuksia, osa asuintaloja, osa ehkä saunoja tai riihiä. Nämä rakennukset ovat 1400–1500-luvuilta. Kylän asutushistoria ulottuu kuitenkin ainakin 1100–1200-luvulle, mahdollisesti jo sitä edeltäneelle rautakaudelle, selvittää arkeologi Andreas Koivisto.

Kaivauksissa on löydetty monenlaisia kyläläisille kuuluneita käyttöesineitä ja eksoottisempaakin tavaraa,

kuten luinen noppa ja tikari, rataskannus, Keski-Euroopassa valmistetun kivisavikannun pala sekä hopeasormus.

Monenlaisista siemenistä ja luun kappaleista on pystytty selvittämään, mitä kyläläiset söivät.

Kylässä on ollut kaksikin sepän pajaa, mutta todennäköisesti ei samana aikana.

Miksi kylä sitten katosi ja autioitui? Varmaa vastausta ei ehkä koskaan saada.

— Kaikki arkeologiset materiaalit viittaavat siihen, että kylä on hylätty 1500-luvun lopussa tai viimeistään 1600-luvun alussa. Vaikka ennen tätä on ollut 25-vuotinen sota Venäjän kanssa ja alueelle tehtiin Suomenlahden yli hävitysretkiä, maakerroksissa ei ole hiiltyneitä jäämiä tai kovan palamisen jälkiä, kertoo Koivisto.

Kenties Westerkullan kartanon perustaminen ajoi väen pois sille läänitetyiltä mailta. Tai sitten maanviljely tuli yhä keskeisemmäksi ja väki muutti viljavammille seuduille sisämaahan.

— Viime mainitusta on jonkinlaisia kirjallisia merkkejä alueen muista kylistä.

Se, ettei paikalta löydy enempää esineitä, viittaa rauhanomaiseen muuttoon. Kaikki tarpeellinen kiviä ja pois heitettyjä tai kadotettuja esineitä lukuun ottamatta on otettu mukaan.

Talojen puutavara on käytetty uusia koteja rakennettaessa. Siten jäljelle ovat jääneet vain perustukset, tielinjat ja nyt esiin kaivettu aineisto.

9

Tilaa ystävälle Usko, toivo ja rakkaus – kaikki samassa lehdessä.

Tilaa lahjaksi Askel 5 kk

Hyvälle ystävälle tai sukulaiselle haluaa antaa lahjaksi jotain sellaista, mistä hän pitää. Mikä olisi sen parempi lahja kuin lehti, joka miellyttää myös antajaa.

19€

90

(norm. 34 €)

Anna ystävänpäivälahjaksi Askel.

Se tuo mukanaan hyvää mieltä ja voimia arkeen.

Tilaa Askel edullisena ystävänpäivätarjouksena!

Leikeissä: Lastenmaa joka kuukausi.

Lastenmaa tarjoaa tukea kristilliseen kasvatukseen. Leikki-ikäiset ja pienet koululaiset viihtyvät lehden askartelujen, tehtävien ja kertomusten parissa.

Ne liittyvät kirkkovuoden ajankohtaisiin teemoihin. Lehden päätoimittaja toimii kirjailija Anna-Mari Kaskinen.

Tilaa lahjaksi Lastenmaa 6 kk

17€

Muista lastasi tai kummilastasi ystävänpäivänä Lastenmaalla.

(norm. 27€)

Voit muistaa ystävääsi ja tilata hyvää luettavaa myös näin: Soittamalla numeroon 020 754 2333

10

TILAUSKORTTI

LEHDEN MAKSAJA

✘ Kyllä kiitos!

Nimi

Tilaan seuraavat lehdet

Maksullinen palvelunumero

Itselleni

Lahjaksi

Lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tilauspalvelut@ kotimaa.fi Muista mainita viestissäsi tilauskortissa pyydetyt tiedot sekä tarjoustunnus.

Askel 5 kk vain 19,90€

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Verkossa voit mennä osoitteeseen www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja loppuu automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjoukset koskevat vain uusia tilauksia Suomessa. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla huoltajan lupa lehden tilaukseen. Hinnat ovat voimassa 31.8.2011 asti.

Tarjoustunnus Ystävä11.

Osoite

KOTIMAAYHTIÖT MAKSAA POSTIMAKSUN

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero (myös suunta)

Norm. hinta 5kk – 34 34€

Lastenmaa 6 kk vain 17€

Allekirjoitus

Norm. hinta 6kk – 27 27€

LEHDEN SAAJA Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI

Keski-iän kasvuvaiheet Irene on hyvin toiKirja meentuleva keskiikäinen lääkärinrouva, joka joutuu yhtäkkiä elämän pyöritykseen. Ensimmäinen lapsenlapsi syntyy moniongelmaisena keskosena. Oma äiti alkaa tehdä vanhustentalossa kuolemaa. Nuorempi tytär tulee kaapista naiskumppaninsa kanssa.

Kaiken pohjalla on Irenen huono äitisuhde. Lapsuus on ollut kova, eikä äiti ole välittänyt tyttärestään.

Vanhana äiti on hankala, kiukkuinen ja tyytymätön. Irene koettaa käyttäytyä — samoin kuin suhteessa tytärtensä elämänvalintoihin ja vaikeuksiin — tilaa antavana, kypsänä ja luotettavana apuna, mutta hänen omat tunteensa pursuavat pinnalle psykosomaattisina oireina ja vaikeina tuskatiloina. Hän ei enää tunne itseään.

Aida-tyttö on erikoinen lapsi, josta tulee suvun elämän keskipiste ja vedenjakaja. Marja Leena Virtanen kuvaa epäsovinnaisesti ja vailla sääliä vammaisen lapsen kehitystä ja sen vaikutusta muihin. Alkuun torjuva isoisä rakastuu Aidaan kuten koko muu suku. Lapsen oma-

Eva Persson/Tammi

Marja Leena Virtanen: Aida.

Tammi 2010.

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

Psykologiyhteistyö Prosessi Oy Aida on eläkkeellä olevan sairaanhoitajan Marja Leena Virtasen esikoisteos. laatuisuudesta tulee kallisarvoinen, vaikkakin tuskaa ja huolta tuottava, vaalittava aarre.

Irene käy läpi monta kipeää kasvuvaihetta. Mikään ei pääty ruusuisesti, eikä elämä selkene helpoksi, mutta omien rajojen veto, oman syvemmän itsen etsintä tuottaa hitaita tuloksia. Avioliitto käy kriisissä, syrjähyppyjäkin tapahtuu. Elä-

mä jatkuu yllättävilläkin tavoilla.

Virtasen henkilöhahmot ovat hyvin uskottavia. Dialogi sujuu herkullisen hyvin. Aistillinen kerronta kuvaa poikkeuksellisen kauniisti ikääntyvän avioparin seksuaalisuutta. Tässä romaanissa on elämänmaku.

Eila Jaatinen

MasurkkaMasurkka- kuntoutuskurssit kuntoutuskurssit Tuusulassa Tuusulassa

APU MASENNUKSEEN MASENNUKSEEN,JAUUPUMUKSEEN APU UUPUMUKSEEN JA JAAHDISTUKSEEN AHDISTUKSEEN • Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mielialaongelmista työn ja arjen paineissa.

• Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa.

• MASURKKA fortissimo työuupuneille 21.3. alkaen • MASURKKA piano masentuneille 2.5. alkaen • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset.

• Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela.

• Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy • Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa.

HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv.

B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja nettisivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja, info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raija.hanninen@spontenova.fi

Psykoterapiaa ja keskusteluapua

PERHE- JA PARISUHDEVAIKEUKSISSA Yhteydenotot: Tarja Vuorio ET perheterapeutti, psykoterapeutti (Valvira) seksuaaliterapeutti p. 044 997 3931, sähköposti: tarja@tikkurilanterapia.fi

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!

TIKKURILAN TERAPIA

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

 YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Su 30.1. klo 17.00 Järvenpään kirkko Ke 2.2. klo 18.30 Myyrmäen kirkko, Vantaa Su 6.2. klo 18.00 Alppilan kirkko, Hki

Pastori Seppo Juntunen puhuu aiheesta:

”Voimat vastakkain” Mukana:

Viulisti Maarit Rajamäki

VANTAAN

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

HERÄNNÄISSEURAT Su 30.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan kirkossa, Kustaantie 22.

Saarnaa Vappu Olsbo. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo.

Ti 1.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Vieraana Hilkka Harvela.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31.

30.1. klo 13.

Jeesus auttaa hädässä.

Martti Huhtinen ja Lasse Tukkikoski kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

www.vantaanlauri.fi

www.vantaanlauri.fi

Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

11

Hammashoitoa

Musiikkia Vantaan kirkoissa 30.1.–6.2.

Mozartin elämään tutustutaan 6.2. Myyrmäen kirkossa.

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Hakunilan kirkko ●●

Valoa ja voimaa su 30.1. klo 18. Hanna Ekola. Ohjelma 10 e.

Kivistön kirkko

Pyhän Annan lastenkirkko

Laavatie 2 ●●

Koulutie 11

Urpo laulaa ja laulattaa gospelia su 30.1. klo 17. Vapaa pääsy.

●● ●●

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Kustaantie 22

Hyväntekeväisyyskonsertti to 3.2. klo 19. Esiintyjinä Vantaan musiikkiopiston opettajia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mozartin sulkakynä su 6.2. klo 18.15. Musiikillinen kuvaelma Mozartin elämästä, käsikirjoitus ja ohjaus Matti Rankala.

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

K&P HAUTAKIVET

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

REMONTTI mielessä?

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta! l Huoneistoremontit l Kylpyhuone l Sauna l Keittiö l Maalaus l Lattiat

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv ontti mon ttia rem re s- lous alou tita kotit nnä ko dynn yödy Hyö H .

10 .

11 • 20 20 ys ys nn nn he vähe vä www.jabell.fi

l

Jabell Oy

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Vuokrata halutaan

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 REMONTIT: timpurintyöt, maalaukset, tapetoinnit.

Rakennuspalvelu Kokkonen Seppo 040 570 1884 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Asianajajia

Kauneudenhoitoa

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

12

Runebergin torttu ja virsi su 6.2. klo 17. Professori Reijo Pajamo kertoo Runebergin virsistä ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro laulattaa ja tarjoilee runebergintorttuja. Ohjelma-kahviliput Yhteisvastuun hyväksi.

KOTISIIVOUSTA Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesua, kattolumitöitä.

Koulutusta Suntion ammattitutkinto Tutkintoon valmistava koulutus kestää noin 1,5-2 vuotta. Tutkinnon voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena tai aikuisten monimuoto-opiskeluna.

Opinnot alkavat 29.8.2011.

Valintapäivä järjestetään 22.3.2011.

Suntion työ on palveluja ihmissuhdetyötä, jossa moniammatillinen yhteistyö ja vuorovaikuLisävirtaa mainontaan ! tustaidot ovat tärkeitä.

Oppisopimuskoulutuksen aloittaminen

Ota yhteys: edellyttää tutkinnon opiskeluun sopivaa

työsuhdetta ja työnantajan halua oppiso-

Ilmoitusmarkkinointi pimuksen tekemiseen. Seurakuntaopis-

ton oppisopimuspalvelut vastaa kaikista

020 754 2000/vaihde oppisopimuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. www.kotimaa-yhtiot.fi Lisätiedot ja hakulomakkeet www.seurakuntaopisto.fi tai puh. 044 358 8966 tai opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi Tarkemmat lisätiedot

Lehtori Irja Ylä-Outinen puh. 044 712 4992 tai Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde oppisopimustoiminnan päällikkö Sirpa Pöllönen puh. 044 712 4970, etunimi.sukunimi@seurakuntaopisto.fi

Seurakuntaopisto | Järvenpää | puh. (09) 2719 61 | www.seurakuntaopisto.fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

PÄÄ-ASIAA !

✃

ASIANAJOTOIMISTO ELO

●●

Palveluja tarjotaan

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

Nuku nuku ‑kehtolaulukonsertti su 6.2. klo 17. Sari Kaasinen. Vapaa pääsy.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Uomatie 1

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

●●

Myyrmäen kirkko

Hautauspalveluja

Esiintyjät Paula ja Matti Rankalan oopperaluokka, Marjaana Merikanto, piano, Kari Jerkku, urut ja cembalo, Silja Lassila, viulu, Markku Rankala, nokkahuilu, Matti Rankala, kertoja.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hakunilantie 48

”Tyyli on tukassa” alk. 19 e.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki, mitä tarvitset.

Vantaan seurakunnat 27.1.–3.2.

Diakoniatoimisto

Kastettu

Päivystys ti klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, to klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Sara Fatou Camara, Matilda Aliisa Lehikoinen, Isla Aurora Silvennoinen, Elia Joonatan af Hällström, Aune Helena Sinkkonen, Kerttu Anneli Telema.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Hakunilan kirkko

Avioliittoon kuulutettu Petri Jorma Tuominen ja Tarja Maarit Torala.

Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Kirkon kirppis la klo 10–13.

Messu su 30.1. klo 12. Harri Nurminen, Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

Hanna Ekolan Valoa ja voimaa ‑konsertti su klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Matalan kynnyksen maanan‑ tai 31.1. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma 31.1. klo 18.30. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 1.2. klo 13. Askartelemme ystävänpäiväkortteja.

Ryhmä pientuloisille yksin‑ huoltajaperheille ti 1.2. klo 17.

Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ti 1.2. klo 18.

Päivärukous ke 2.2. klo 12.30.

Viikkomessu to 3.2. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro to 3.2. klo 19. Uusia laulajia kaivataan. Ota yhteyttä Juha Paukkeriin p. 050 537 1464 tai tule paikan päälle.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Torstaimesta klo 12–16. Avoin kerho ala-asteikäisille. Välipala ja puuhailua.

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat viikoittain kevään ajan.

Messu su 30.1. klo 10. Harri Nurminen, Kristiina Nurmi. Äiti Teresa ‑peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miestenpiiri tiistaisin klo 18.30.

Saunomista ja sanaa.

Naistenpiiri tiistaisin klo 19.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille ja perheille Perhekerhot kokoontuvat klo 9–11 ti Hakunilan kirkossa, ke Länsimäen kirkossa sekä Pyhän Annan lastenkirkossa ja toVaaralan kirkossa.

Perhekahvila ti klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkossa.

Kevään pyhäkoulut su klo 10 Länsimäen kirkossa. Seikkailupyhäkoulu su klo 14.30, kokoontuminen Pallotie 42 pihassa. Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulut ke klo 18 Itä-Hakkilassa, Riekkomäentie 8 , Anna ja Mika Hyvärisellä ja parillisilla viikoilla Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D, klo 11–12.

Lennokkikerho 9–12-vuotiaille ti klo 17.30 Hakunilan kirkossa.

Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee ke klo 15–16 Pyhän Annan lastenkirkossa. Tervetuloa kaikki alakouluikäiset.

Muuta Diakoniatyön kevätleiri 8.– 10.3. Vihdin Riuttarannassa sinulle, joka et ole koskaan aikaisemmin päässyt leirille tai jolla muuten ei ole mahdollista

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitus‑ ten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 30.1. klo 10. Saarna Jouni Salko, liturgia Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Hämeenkylä-messu su 30.1. klo 18. Saarna pastori Hannu Päivänsalo Kansan Raamattuseurasta, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Muksukirkko ke 2.2. klo 9.30.

Aiheena Kiinalainen juttu. Jouni Salko, Hannu Lehtikangas ja lastenohjaajia.

Nuorten messu ke 2.2. klo 19.

Tuula Vanhanen, Tiina Huhtala ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Nykytystä ja tykytystä ‑jump‑ pa aikuisille ti klo 15 seurakuntasalissa.

Rukouspiiri ti 1.2. klo 17.30 takkahuoneessa.

Hahmotaideterapia alkaa ke 16.2 klo 13 kymmenen kerran sarjana kirkon nuortentilassa. Tule ehkäisemään yksinäisyyttä ja löytämään uusia rakennusaineita elämään. Etukäteistaitoja ei tarvita. Ilmoittautuminen ryhmän vetäjälle Terttu Lemströmille p. 898 986 aamupäivisin.

Hämeenkylän kamarikuoro etsii uusia nuorekkaita bassoja.

Tiedustelut kanttori Hannu Lehtikangas p. 050 432 7502.

Hämeenkylän kirkkokuoro etsii uusia innokkaita laulajia sekä nais- että miesääniin. Tiedustelut kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.050 420 3982

Lammaskuja 2 B kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 2.2. klo 18. Vierailijana lähetystyöntekijä Kirsti Viitasaari kertomassa Etiopian maaseudun elämästä ja ravinto-asioista.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 27.1. klo 12. Vierailijana rovasti Martti Laitinen.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, su klo 10, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9, su klo 11, Sahratie 1, kerhotila, su klo 11, Askisto, Uudentuvantie 6, kerhotila, ma klo 18. Tiedustelut

Markku Mattila

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 830 6507 ma–to klo 10–14.

virkistäytymiseen. Hinta 35 euroa sisältää kuljetukset, majoituksen 2 hengen huoneissa, ateriat ja ohjelman. Leiri on päihteetön. Yhteydenotot ja ilmoittautuminen 18.2. mennessä Heli Leskinen p. 050 468 6410 tai Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Yhteisvastuukeräys käynnistyy 6.2. Tänä vuonna Yhteisvastuu torjuu nuorten yksinäisyyttä.

Liity kerääjäporukkaamme. Perehdytys tehtävään ja hyvä keräyspaikka. Soita Heli Leskinen p.

050 468 6410.

pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell p. 040 837 9875.

Perhekerhot ma klo 9.30–11 Lammaspolku 1 ja Variston päiväkoti, Luhtimäki 2, ti klo 9.30–11 Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9, ke klo 9.30– 11, Hämeenkylän kirkko, Auratie 3.

Nyyttikerho ma klo 13–14.30, Lammaspolku 1.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15, Lammaspolku 1.

Varhaisnuorille Talvileiri 4.–6.3. Holmassa 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille.

Luvassa mukavaa yhdessäoloa, villiä ohjelmaa ja hiljentymistä.

Hinta 45 e. Ilmoittautuminen 3.2. mennessä nuorisotyönohjaaja Pasi Niemistölle p. 050 518 7967.

Bofferikerho ma klo 18–19 7–9-vuotiaille.

Bofferikerho ma klo 19–20 10–14-vuotiaille, kirkon nuortentila.

Autokerho ma klo 17–18, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Kuviskerho ti klo 17.30–19, 7–14-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Musakerho ti klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerran päiväkerhotila.

Puuhakerho ke klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerta.

Kokkikerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Näytelmäkerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerta.

Lapsikuorossa on vielä tilaa.

Tiedustelut kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.050 420 3982

Nuorille Nuorten avoimet nuorten tilassa su ja ti klo 18–20.30.Vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

Isokoulu ke klo 19 seurakuntasalissa nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakunnan rippikouluissa.

Nuorten aikuisten sulkis ma klo 19–20 hallilla.

Kastettu Iiris Elsa Vilhelmiina Hujanen, Erin Felicia Fyhr.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Petri Laaksonen on vapaaehtoistapahtuman vetonaula.

Hihat heilumaan N yt olisi tarjolla työtä, jossa tehtävänsä voi itse valita, jota voi tehdä niin vähän tai paljon kuin jaksaa ja josta tulee hyvä mieli sekä itselle että muille.

Työ voi olla esimerkiksi kuorolaulua, kerhon ohjaamista, vanhuksen kaverina kirjastoon lähtemistä, pieniä remonttihommia, kahvinkeittoa tai Saapas-partiossa päivystämistä. Ja jokaiselle kiinnostuneelle löytyy hommia.

Vantaankosken seurakunnassa eri tehtävissä toimii jo viitisensataa vapaaehtoista, mutta uusia toivottaisiin mukaan. Siksi Myyrmäen kirkossa järjestetään 13.2. tapahtuma, jossa esitellään vapaaehtoistyötä ja siihen annettavaa koulutusta.

— Halu olla ihmisten kanssa ja antaa omaa aikaansa vaikka parikin tuntia kuukaudessa riittää. Tervetulleita ovat niin eläkeläiset kuin nuoremmatkin. Kannattaa tulla rohkeasti katsomaan, sanoo työalasihteeri Kaisa Aalto.

Tilaisuudessa esiintyy laulaja Petri Laaksonen. Tarjolla on pientä suolapalaa ja virvokkeita, minkä vuoksi tulijoiden toivotaan ilmoittautuvan etukäteen 4.2. mennessä päivystävälle papille p. 09 830 6419 ma, ti, to tai pe klo 9–14.

Vapaaehtoistyön esittelytilaisuus su 13.2. klo 12 Myyrmäen kirkossa

Veikko Huovisen hengessä 70-vuotiaan Helsingin lausujakerhon jäsenet pitävät Martinristissä runomatinean, jonka teemana on ”Me elämme sentään”.

Iiro Kajaksen ohjaama esitys kyselee, onko yksittäisen ihmisen elämässä käsikirjoitusta tai punaista lankaa. Se tutkailee sitä, kuinka ihminen etsii ominta itseään.

Esitys on rakennettu Veikko Huovisen Muina miehinä ‑muistelmateoksen pohjalta. Mukana on myös esimerkiksi Kari Hotakaisen, Risto Ahdin ja Aaro Hellaakosken tekstejä.

Runomatinea su 30.1. klo 16 Martinristissä. Ohjelma 5 e.

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 27.1. klo 13, Vesa Ruokonen.

Naisten saunailta to 27.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoituk‑ set to 27.1. klo 18.

Messu su 30.1. klo 10, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö. Messuun kutsutaan erityisesti rippikoululaisten vanhempia. Kirkkokahvit.

Naisten raamattupiiri ma 31.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa. Mahdollisuus myös saunomiseen.

English through Bible ma 31.1. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 1.2. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 1.2. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 2.2. klo 11.

Lähetyspiiri ke 2.2. klo 14.

Nuorten messu ke 2.2. klo 20,

Hanna Vaittinen sekä nuorten lauluryhmä.

Vanhemman väen piiri to 3.2. klo 13, Mari Liimatainen.

Miesten saunailta to 3.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, löylyisäntänä Vesa Ruokonen.

Nuorille Kake-messukahvila (MessuKaKe) ke 2.2. klo 17–20. Kahvilaan voi tulla ennen nuorten messua nauttimaan hyvästä seurasta ja odottelemaan kirkonmenojen alkamista.

Nuorten kahvilat Dooris pe klo 19–22, Kaino su klo 17–20.

Varhaisnuorille Näytelmäkerhoon mahtuu monta uutta kerholaista. Kerho on 8–12-vuotiaille tytöille ja pojille to klo 17–18.30 kirkon päiväkerhotilassa.

Uusi kokki- ja askarteluker‑ ho 7–12-v. tytöille ti klo 16–18

Korson kirkon nuorisotilassa. Lisätietoa kaikista varhaisnuorten kerhoista nettisivuilla vantaanseurakunnat.fi/korso.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1, ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Muuta Ekumeeninen seurakuntail‑ ta ke 2.2. Vierailemme Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa. Bussikuljetus Korson kirkolta klo 17.30, paluu Korsoon n. klo 20.

Ohjelmassa kirkon esittelyä ja keskustelua ortodoksisuudesta. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon. Tilaisuus on ensimmäinen osa kevään ekumeenisia

seurakuntailtoja. Seuraava ilta ke 2.3. jolloin saamme vieraita Pyhän Marian katolisesta seurakunnasta.

Hartaus Metsonkodissa, Metsotie 23, to 3.2. klo 13, Kimmo Saares.

Yhteisvastuukeräys alkaa su 6.2. Tule messuun ja kuulemaan tietoa keräyksestä. Voit ilmoittautua lipaskerääjäksi tai muihin yhteisvastuutehtäviin. Tempausviikkoa vietetään 6.–13.2.

Teatterimatka to 17.3 Helsingin kaupunginteatteriin katsomaan Viimeinen valssi ‑esitystä. Bussi lähtee Korson kirkolta klo 12 ja ajamme Mikkolan kautta. Esitys kestää n. 2,5 tuntia. Matkan hinta 50 euroa, johon kuuluu teatterilippu, väliaikatarjoilu ja matkat.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 28.1. mennessä.

Kastettu Vilho Akseli Sköönilä, Alex Axel

13

Vantaan seurakunnat 27.1.–3.2.

Allan Aittola, Aati Armas Railo, Daniel Odumamwen Oliver Itota, Neea Anja Eveliina Tuomisto, Iiro Kalevi Lähdeaho, Veikka Väinö Antero Lindqvist, Elias Kristian Rautiainen, Pyry Luca Johannes Anttila, Daniel Lando Mateus Kinzevo, Kasperi Samuel Virtanen.

Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu alkaa su klo 10 kirkolla.

Lapsikuoro Vividon harjoituk‑ set ke klo 16 kirkolla.

Hautaan siunattu

Kastettu

Risto Oskari Leipäjoki 73 v.

Lenny Samuel Jaatinen, Rasmus Jami Aatos Metsi, Aleksi Johannes Mäkinen, Martti Sergei Mäkinen, Viljami Eero Sakari Nyström, Pepita Sina Selina Sundgren, Unni Säde Viinanen.

Rekola

Hautaan siunattu Toini Mirjam Dufva 78 v, Olli Veikko Juhani Into 63 v.

Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto

Diakoniatoimisto

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.1. klo 12. Rupatellaan mm. eri ikäkausista lounaan (5 e), kahvin ja hyvän seuran kera. Keskustelun johdattelijoina ja musisoijina isäntäpari Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Torstaipiiri 27.1. klo 13.

Lauluryhmä Ilonpilarien har‑ joitukset to klo 18.30.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 30.1. klo 10, liturgi Vappu Oslbo, saarnaaja Helvi Rainio, kanttori Noora Hultin. Herättäjän kirkkopyhä. Kirkkokahvit ja körttiseurat messun jälkeen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 1.2. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Pyhän Andreaan kirkon kuo‑ ron harjoitukset ke klo 18.30.

Asolan seurakuntatalo

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastos‑ sa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto

Raamattupiiri to klo 18.

Perheiden raamattupiiri ti 1.2. klo 18.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Fraidis, nuorten ilta pe klo 19.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanva‑ raus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko

Rukouspiiri su 30.1. klo 18.30– 19.30. Tied. Kirsti Hildén p. 050 382 7987 Ilmailukerho ma 31.1. klo 18 Kartanonkosken piiri ke 2.2. klo 18 Meritähdet. Lasten laulupiiri, Elisa Paljakka ja Heidi Chapus.

Nuorten aikuisten avoin raa‑ mattupiiri to 3.2. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 28.1. klo 18.

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Ylästön eläkeläiskerho ke 2.2. klo 12–13.30.

Nuorten avoimet ovet to 3.2. klo 18.

Lapsille ja perheille

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 30.1. klo 12. Jaakko Hyttinen, Kirsti Hildén, Iina Katila.

Sanan ja rukouksen ilta su 30.1. klo 18. Seurakuntalaisten puheenvuoroja. Mukana pastori Kristiina Kartano ja kanttori Iina Katila Quo Vadis -kuoron kanssa. Ilta jatkuu Pakarituvassa iltateellä.

Tikkurilan kirkko Laulupiiri pe 28.1. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 29.1. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu ja kirkkokahvit su 30.1. klo 10. Jarkko Korhonen, Toni Fagerholm, Outi Noponen.

Arabiankielinen raamattupii‑ ri su 30.1. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 31.1. klo 13–14.30 Tikkurilan kirkon kahviossa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kol‑ messa vuodessa ma 31.1. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu ti 1.2. peruuntunut.

Lähetyksen päiväpiiri ti 1.2. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Miesten saunailta ti 1.2. klo 17–21 Betanian saunaosastolla,

Leipää ja viiniä ➤

Hagelstamintie 20 A

Ylästön seurakuntatilat

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Asematie 12, p. 830 6223

Asolantie 6

Perhekerhot Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, ti klo 9.30–11, Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2, to klo 9.30– 11, Pakkalan kerhohuoneisto, Käräjäkuja 1 B, pe klo 9.30–11. Aikuisille kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki.

Lapsiparkki pe klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 ja ti klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa, Käräjäkuja 1 B. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista.

Vauvaolkkari to klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa to klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden

pohjalta. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti klo 9.30–11, Tammiston kerhotila ti klo 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke klo 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to klo 9.30–11.

Pyhäkoulut su Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11– 12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12. Ristipurossa alkaa 6.2. klo 11 Jeesuksen seurassa -periodipyhäkoulu, seurakuntakoti, Simonkyläntie 11.

Leevi Eino Oliver Keränen, Pietu Eemil Antero Weckström.

Nuorille

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten vara‑ us p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tikkurilan nuorisotila Unikkotie 5 C, 2. krs.

Walkers nuortenkahvila pe 28.1. klo 19–22 ja ke 2.2. klo 16– 18.30 Tikkurilassa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 31.1. klo 18 Kartanonkoskella.

Nuorten aikuisten ilta ma 31.1. klo 18–20 Tikkurilan nuorisotilassa.

Iso 2 -koulutus ti 1.2. klo 16.30– 18 nuorisotilassa.

Iso i D -koulutus ke 2.2. klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

Nuortenilta ke 2.2. klo 18.30–20 Nuorten avoimet ovet to 3.2. klo 18–20.30 Ylästöllä.

Koululaisten iltakerhot jatkuvat taas. Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila tai Enni Korhoselta p. 050 526 9401 Koululaisten hiihtolomaleiri 21.–23.2. Tied. Enni Korhonen p.

050 526 9401.

Nuorten hiihtolomaleiri 23.– 25.2. 13–18-vuotiaille. Tied. Sirpa Rosenberg p. 050 464 1414.

Ilmoittautumiset leireille 6.2. mennessä sähköisesti www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila. Leirin hinta 40 e.

Muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 31.1. klo 13, Malminiityn 16 B-talo.

Kylväjän raamattupiiri ke 2.2. klo 14–15.30 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Yksinhuoltajaperheiden vii‑ konloppu 12.–13.2. Holmassa. Lähtö yhteisbussikuljetuksella Tikkurilan kirkolta la 12.2. klo 10.30 ja paluu su 13.2 klo 16.

Tied. ja ilm. 7.2. mennessä MarjaLeena Koponen, marja-leena.koponen@evl.fi tai p. 050 434 5539.

Kastettu Eetu Samuli Tilander, Peppi Lumia Pajuriutta, Peetu Johannes Vesala, Lenni Jaakko Kurikka, Kimi Gabriel Christian Aroluoto, Anton Matias Parviainen, Aino Erika Björklund, Ilmari Oiva Aaron Kolu, Vilma Elma Ilona Laakkonen, Maija Ester Meklin, Atte Mikael Lamminmäki, Sofia Ronja Liisa Eklund, Alisa Greta Eliina Puurtinen, Karo Mikael Nuutinen, Aino Emilia Rautiainen, Emil Ilmari Saarinen, Milena Juulia Laukkanen, Miisa Maaria Laukkanen, Eliot Justus Toivo Pakarinen, Elmer Lukas Pétursson,

Hautaan siunattu Sirkka Marjatta Lehtonen 87v, Tauno Kullervo Salo 85v, Eedit Alina Bamberg 83 v, Eva Siviä Palenius 80 v, Veikko Johannes Nurmi 75 v, Alpo Kustaa Oinas 67 v, Harry Antero Rahikainen 54 v, Sonja Marita Ainasoja 52 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivok‑ sela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaak‑ so Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 27.1. klo 13– 14.30 takkahuoneessa. Askartelua.

Messu su 30.1. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen. Isoskoulutuksessa olevat osallistuvat messuun.

Pyhäkoulu su 30.1. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8 nuorisotilassa, käynti radan puolelta G–ovesta.

Eläkeläiskerho ti 1.2. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Ilo Raamatun teksteissä.

Sinkkupiiri ti 1.2. klo 18.30–20 takkahuoneessa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille ke klo 10 kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 2.2. klo 14–15 St. Martinin kappelissa.

Sanan ja rukouksen ilta ke 2.2. klo 18.30. Seppo Juntunen, Maarit Rajamäki, viulu, juontajana Lauri Virkkunen.

Eläkeläiskerho to 3.2. klo 13– 14.30 takkahuoneessa. Terveiset Angolasta, Erkki ja Kaisa Halme.

Hyväntekeväisyyskonsertti to 3.2. klo 19. Vantaan musiikkiopiston opettajat esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Oletko kiinnostunut vapaaeh‑ toistyöstä? Su 13.2. klo 12 esitellään seurakunnan vapaaehtoistyötä ja koulutuksia. Laulaja Petri Laaksonen esiintyy. Tarjolla on pientä suolapalaa ja virvoketta.

Ilmoittautumiset viim. 4.2. päivystävälle papille ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 tai sähköpostitse kaisa.aalto@evl.fi

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lauluilta: Urpo laulaa ja lau‑ lattaa gospelia su 30.1. klo 17.

Teetarjoilu.

Vaatevarasto avoinna to 3.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Eläkeläiskerho ti klo 12.30–14.

Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Perhemessu su 30.1. klo 12.

Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Mukana Seutulan kappelin päiväkerho. Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ti 1.2. klo 12.30– 14. Yhteislaulua ja musiikkia kanttorin johdolla.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Eläkeläiskerho to 27.1. klo 13– 14.30. Terveiset Angolasta, Erkki ja Kaisa Halme.

Naapurimessu su 30.1. klo 11.

Saarna ja liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Sinikka Honkanen. Mukana laulaja Esa Ruuttunen. Kirkkokahvit. Messuun kutsutaan erityisesti Kivimäen alueen asukkaita.

Lähimmäispalveluryhmä su 30.1. klo 15.

Runomatinea Me elämme sen‑ tään su 30.1. klo 16. Muistelmia ja mustelmia Veikko Huovisen hengessä. Runomatineassa esiintyvät Helsingin lausujakerholaiset. Ohjelma 5 e.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 31.1. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka ti klo 10 Martinristin edestä.

Eläkeläiskerho to 3.2. klo 13– 14.30. Yhteislaulua ja musiikkia kanttorin johdolla.

Laulupiiri to 3.2. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 2.2. klo 13– 14.30.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila Olka to klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa.

Varhaisnuorille Alakoululaisten puuhapäivät hiihtolomalla 1.–6.-luokkalaisille. Voit osallistua puuhapäiviin koko viikon ajan tai vain yksittäisiin päiviin. Retkipäiviin voi osallistua koko perhe.

Junnu-Olka-special ti 22.2. klo 13–17 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, G-ovi. Avoimet ovet. Tarjolla välipala. Biljardia,

Ensi sunnuntai on 4. sunnuntai loppiaisesta. Sen aihe on Jeesus auttaa hädässä.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 107:1–2, 23–31, Job 38:1–4, 8–11, 16–18, 2. Tim. 1:7–10 ja Matt. 14:22–33.

Syvät vedet Silloin Pietari sanoi hänelle: ”Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.” ”Tule!” sanoi Jeesus. Pietari astui veneestä ja käveli vettä pitkin Jeesuksen luo.

Matt. 14:28–29

14

Unikkotie 5 a B. Saunomista, uimista, iltapalaa (5 e), keskustelua, laulua ja rukousta.

Israel-piiri ti 1.2. klo 18.30–21 aikuisten kerhohuoneessa.

Omalla äänellä kuoro ti 1.2. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Outi Noponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 2.2. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso.

Naisten saunailta ke 2.2. klo 17–21 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta.

Ilosanomapiiri to 3.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 3.2. klo 18 takkahuoneessa.

R

emontoin kotia. Tarkastelen ajan kuluttamia seiniä, pesen niiden pinnalta pois vuosien saatossa kertyneen lian, paikkaan siellä täällä ammottavia koloja: kiireessä pyyhkäisty pitkä naarmu, nyt jo poistettujen kiinnityskoukkujen jälkiä — mitähän tässäkin on joskus ollut kiinni, mihin olikaan niin hoppu?

Lopulta kun kaikki reiät on siloiteltu, on aika maalata pintaan uusi raikas ja lämmin värisävy.

Huolellinen korjaus ei poista ajan kolhuja, vaan hoitaa seinää niin, että sen suojassa on jälleen hyvä elää: turvallista ja rauhallista. Kun oma koti on viihtyisä, jaksaa kohdata elämän haasteet paremmin.

Koettelemustenkin keskellä minulla on paikka, jonne voin palata toipumaan.

Raamatun kielenkäytössä syvät vedet on kaikenlaisen epäjärjestyksen, sekasorron ja hallitsemattomuuden vertauskuva. Niihin vajoava ihminen kärsii epätoivosta ja koittaa räpiköidä pysyäkseen pinnalla, lopulta hätä ottaa vallan koko olemuksessa.

Jeesus auttaa hädässä. Hän ojentaa kätensä ja rohkaisee kestämään elämän epävarmat ja pelottavat hetket. Hän auttaa ylös syvyyksistä, paikkaa ja korjaa sen, mikä meissä on päässyt rikkoutumaan. ”Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.”

Tuomo Kahenvirta Hakunilan seurakunnan pappi

lautapelejä ja Wii:tä. Mukaan huoltajan yhteystiedot. Ei ennakkoilmoittautumista.

Retkipäivä Korkeasaareen ke 23.2. Lähtö klo 10 Myyrmäen kirkolta, paluu klo 16. Omat eväät mukaan. Retkimaksu 5 e / lapsi ja 10 e / aikuinen. Ilmoittautumiset Ann-Marie Ahlstenille p. 050 381 6303 viim. 31.1.

Ulkoilupäivä to 24.2. Pulkkamäkeä, luistelua, lumikenkäilyä, lumiveistoksia ja muuta ulkoilua.

Päivä alkaa klo 10 Myyrmäen kirkolla ja päättyy klo 16. Keittolounas, ruokamaksu 2 e. Ilmoittautumiset Ann-Marie Ahlstenille p.

050 381 6303 viim. 31.1.

Retkipäivä Sea Lifeen pe 25.2.

Lähtö klo 10 Myyrmäen kirkolta, paluu klo 14. Omat eväät mukaan. Retkimaksu 7 e / lapsi ja 12 e / aikuinen. Ilmoittautumiset Ann-Marie Ahlstenille p. 050 381 6303 viim. 31.1.

Lapsille ja perheille Lapsiparkki pe klo 13–15 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Yli 2-v. lapsille. Leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 050 300 7634.

Perhekerhossa on ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11, Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11, esikoisvauvakerho ke klo 13–15, Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20, Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11, Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11, Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30.

Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 830 6412.

Lasten lauluryhmä su 30.1. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Pyhäkoulu ma 31.1. klo 10.30Viherpuiston asukaspuistossa.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Onnitteluadresseja ja Lähe‑ tysjärjestöjen ja Herättäjäyh‑ distyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Viandakören övar ti 1.2 kl.

13.30 i Dickursby kyrka, Wikman.

Drop in Obs! på Helsinggård ti 1.2 kl. 15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Döda Lars Erik Gustafsson 82 år, Carola Beatrice Backman 54 år.

Yhteiset Huonokuuloistyö Teemailta saunalla la 29.1. klo 13–16, Unikkotie 5a B, 5. krs.

Pappi paikalla ‑ryhmä ke 2.2. klo 13–14.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs. Aiheena kristinuskon ajankohtainen tulkinta.

Kehitysvammaistyö Musakerho la 29.1. klo 10–11.30 Vaskipellon seurakuntakodilla, Aapramintie 1. Kerho sopii kaikenikäisille kehitysvammaisille, jotka nauttivat musiikista ja rytmistä.

Pyhä bongarit su 30.1. klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Pyhä bongarit kiertelevät vantaalaisia kirkkoja ja tutustuvat erilaisiin jumalanpalveluksiin ja messuihin. Mukana kehitysvammaistyön diakoni ja kirkkokavereita.

Ihanien äitien ja naisten sau‑ nailta ma 14.2. klo 18–20.30 Betanian saunaosastolla Tikkurilassa, Unikkotie 5a B. Ystävänpäivänä ohjelmassa sauna, iltapala ja kuulumiskierros. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 7.2. mennessä minna.kovalainen@evl.fi tai 050 433 4232.

V

iime syksynä tuli kaksikymmentä vuotta siitä, kun laulaja Hanna Ekola nousi julkisuuteen Villihevosia-levytyksellään ja aloitti lava- ja ravintolakeikat.

— Siellä minua vastaan tuli uusi maailma. Muistelen, että menin elämäni ensimmäistä kertaa tanssilavalle esiintyäkseni siellä laulajana.

Mutta jotain tuttuakin keikkailussa oli.

— Villihevosia ja muutkin alkuajan kappaleeni ovat veljeni Martti Heikkilän tekemiä, ja varmaankin sen takia ne ovat jotenkin niin minua.

Myöhemmin Ekola on myös itse tehnyt laulujaan. Viitisen vuotta myöhemmin, kun ensimmäisen levyn hittikaari alkoi laskea, hän alkoi pitää kirkkokonsertteja.

— Niissäkin konserteissa esitin itselleni tärkeitä lauluja. En tehnyt mitään selvää päätöstä, että alkai-

Olotila – olohuone kaikenikäisille

Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 28.1 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 30.1 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Niemelä Røed, Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 30.1 kl. 12 i S:t Martins kapell, Niemelä Røed, Wikman.

Söndagsskola sö 30.1 10–11 i Bagarstugan, Pia Valtonen.

Larskören övar må 31.1 kl. 18 i S:t Lars kapell, Wikman.

On entistä selvempää, että helmi syntyy kivusta.

Kuolema yllätti Talon perustus valettiin samana syksynä, ja Juha Salonen kuoli yllät­täen ennen joulua. Pariskunta oli asunut Pusulassa toistakymmentä vuotta.

Joskus nuorempana Hanna Ekolan mielessä oli häivähtänyt ajatus, että jos hän jäisi yksin, hän ei haluaisi asua niin pienellä paikkakunnalla. Silti hän asuu yhä Pusulassa.

— Oli tarve säilyttää jotain tuttua niin, ettei kaikki muuttuisi kerralla. Olen saanut Pusulassa nykyisin 12-vuotiaan poikani, kasvanut äidinrooliini ja käynyt myös perhekerhoissa.

— Vaikka suru on hyvin henkilökohtainen tunne, täällä menetys on ollut myös kylän yhteinen asia. Kauppareissuilla on aina joku ihminen pysäyttänyt minut. Tein surutyötäni kaupassa.

Poika kysyi äidiltään, rakennetaanko talo valmiiksi. Niinpä Ekola päätti, että omakotitalon rakentaminen olisi tärkeysjärjestyksessä ykköstilalla ennen puolison ja toisen edesmenneen muusikon, basisti Pekka Pohjolan kanssa valmisteltua, ”yhtä vaille valmiiksi” jäänyttä levyä. Se tosin ilmestyy helmikuussa.

Hanna Ekolan Valoa ja voimaa ‑konsertti su 30.1. klo 18 Hakunilan kirkossa. Ohjelma 10 euroa.

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Tutustu diakoniin ma 31.1. klo 13–14. Vieraana asuntotyön diakoni Jari Hirvonen.

Osallistu yhteisvastuukeräyk‑ seen. Myytävänä yhteisvastuutuotteita, muun muassa teepaitoja ja kynttilöitä.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Sirpa Päivinen

Pastorskansliet

Ei ole kummallista, että kirkko tuntuu Hanna Ekolasta kotoiselta esiintymispaikalta. Ennen laulajaksi ryhtymistään hän kouluttautui teologiksi.

— Lapsena haaveilin, että minusta tulee lähetystyöntekijä Japaniin. Leirillä oli ollut ohjaajana Hildur, joka oli ollut työssä Japanissa. Ensimmäisen nimikirjoituksen pyysin japanilaiselta papilta.

Vaikka Japaniin lähtemisen ajatus ei olekaan toteutunut, on Ekola halunnut kotinsa seinälle tapetin, jossa on kimonokankaan kuviota. Kodin pintojen ja rakenteiden miettiminen on kuulunut laulajan arkipäivään parin vuoden ajan.

Kesällä 2008 Ekolan puoliso, muusikko ja valokuvaaja Juha, Lido, Salonen sai tehtäväkseen kuvata kotikuntaan Pusulaan suunnitellun uu-

Ulla-Maija Vilmi

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Vanda svenska

Keikkapaikoiksi tulivat kirkot

den asuinalueen tonttimaisemia. Kuvaaja innostui alueesta niin, että sieltä hankittiin omallekin perheelle tontti.

Hanna Ekola sanoo, että Juhan ja Pekan kuolemien takia monet laulut ovat saaneet uuden sisällön.

— On entistä selvempää, että helmi syntyy kivusta, niin kuin Helmi-kappaleessa sanotaan. Koti-ikkuna-laulussa vakuutetaan, että jokainen hautausmaalle sytytetty kynttilä on pieni koti-ikkuna, joka muistuttaa taivaan todellisuudesta.

Ekola kertoo aina luottaneensa siihen, että elämänsä ja asiansa voi jättää Jumalan hoidettaviksi. Myös varmuus siitä, että tuonpuoleinen elämä ja taivas on, on vanhaa perua. Joskus lapsena Ekola muistaa olleensa äitinsä ystävän, Laina-tädin, hoidossa ja käyneensä tämän kanssa itselleen ratkaisevan tärkeän keskustelun.

— Täti korosti, että taivaassa murheet ovat poissa ja kaikki on hyvin.

Tädin mielestä ei kuitenkaan ollut väliä sillä, millaista taivaassa on. Tärkeämpää on tietää, että on matkalla taivaaseen. Lapsenmielessäni ymmärsin, että se liittyy Jeesukseen uskomiseen.

Menetysten yhteydessä Ekola on huomannut taivaskeskustelun palautuvan aina uudelleen mieleensä. Se tuo lohtua ja toivoa.

Näkövammaistyö

Aila Gunilla Vikström 73 v, Merzi Allan Långström 33 v.

sin esiintyä vain kirkoissa, mutta niin vain kävi muutamassa vuodessa.

Matkalla taivaaseen

Viittomakielinen perhekerho pe 28.1. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Espoo.

Viittomakielinen kohtaamis‑ paikka ti 1.2. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

Messuryhmä ke 2.2. klo 16 diakoniakeskuksessa, 3. krs, Unikkotie 5a A. Suunnittelemme viittomakielistä messua.

Afrikkalaisen tanssin kurs‑ si la 12.2. klo 10–15 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Kimppakyyti klo 9.30. Tikkurilan parkkipaikalta, Unikkotie 5. Kurssimaksu 12 e.

Ilmoittautumiset 1.2. mennessä Seija Einolalle p. 050 338 6212.

Hautaan siunattu

Oona Julia Merimaa, Otto Daniel Bergström, Sampo Sulo Kalervo Karihaara, Elias Jere Nikolas Rautakorpi, Kalle Antero Jokivalo, Aleksi Tapio Hörkkö, Samu Ilmari Silvennoinen, Adrián González Hulkkonen.

Hanna Ekola on valmistellut levyä ja rakennuttanut taloa surunsa keskellä.

Kuurojentyö

Tikkurilan kerho su 30.1. klo 13–15 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vierailijana pastori Lea Karhinen.

Yhteislauluilta ma 31.1. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aapramintie 1. Ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli.

Rupattelukerho ti 1.2. klo 13–15 yhdistyksen toimistossa, Orvokkitie 13.

Kastettu

Laulujen uusi sisältö

15

koonnut Nina Riutta

150-vuotias naispuolinen hirviöyksilö.

Kirjailijahirviö

Yhteistä hyvää

On olemassa ainakin Suuri tietosanakirja, Suuri lelukirja ja Suuri valokuvauskirja, mutta nykyään on saatavilla myös Suuri hirviökirja (Lasten Keskus 2010). Se on tarpeen, mikäli perheessäsi tai tuttavapiirissäsi elää joku pieni hirviöiden ystävä. Hänellä on ehdottomasti oikeus tutustua tähän opukseen, jossa selvitetään juurta jaksaen hirviöiden lajit, ulkomuoto, rakenne, ravinto, lisääntyminen ja kasvatus sekä paljon, paljon muuta heidän elämästään. Tietoihin tutustuu ja niitä lapsen kanssa yhdessä pohtii mielellään aikuinen, joka ymmärtää ja tietää, että hirviöitä on olemassa.

Suuressa hirviökirjassa kerrotaan myös, minkälainen on Hyvä ihmisen kaltainen hirviö. Ihmisen kaltaisilla hirviöillä ja ihmisillä on kuulemma monia yhteisiä piirteitä: molemmat kärsivät silloin tällöin päänsärystä ja ovat joskus pahalla tuulella ja tyytymättömiä itseensä ja toisiin. Ihmisen kaltaisten hirviöiden joukosta löytyy Tavallinen ihmisen kaltainen hirviö, joka osaa ainakin yhtä ihmisen puhumaa kieltä.

Kirjan on kirjoittanut ja kuvittanut ihka-aito bosnia-herzegovinalainen hirviö, jota kutsutaan nimellä Stanislav Marijanović. Suomentajahirviöksi on kelpuutettu Tuomas Nevalinna.

Parannettavaakin Suomessa olisi, mutta onneksi moni asia toimii, kiitos korkean verotuksemme. Jos ajatuksiaan verojen ihanuudesta ei tohdi jakaa päiväkodin eteisessä tai bussipysäkillä, tässä yhdistysten luvatussa maassa voi liittyä Iloisten veronmaksajien yhdistykseen, jossa on jo noin 550 maksavaa jäsentä.

Vuonna 2004 perustettu Iloiset veronmaksajat suhtautuu veroihin myönteisesti: ne ovat oikeudenmukaisuuden väline ja keino osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen. Yhdistys haluaa tarjota kanavan veroaiheiselle keskustelulle ja ottaa kantaa verojärjestelmän kehittämiseksi.

Nyt katseet ovat tulevissa eduskuntavaaleissa. Iloiset veronmaksajat toivoo tulevan eduskunnan esimer-

Filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen Voi hyvin ‑lehdessä 1/2011

Kiinnostaako maantiede? Entä terveys ja psykologia?

Näistä ja monista muista aiheista puhutaan kevään kuluessa Heurekan planetaarion tähtitaivaan alla, jossa järjestetään Heureka-luentoja. Niitä on joka toinen torstai 3. helmikuuta alkaen kello 18–19 aina toukokuuhun asti. Luennoitsijoina ovat eri alojen huippuasiantuntijat.

Onnea, Viljo!

●● ●● ●●

Verojen maksaminen on lystiä!

Wiljo suomennettiin Polykarpus-nimestä Kansanvalistusseuran vuoden 1882 kalenteriin. Nimi sai satoja nimenhaltijoita jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alkukymmenillä se oli muotinimi.

Kalevalan sanaselityksien mukaan viljo on valio, paras, oiva.

Vuosina 2000–10 Viljo-nimen sai 677 poikaa, vuosina 1900–19 peräti 10 669 poikaa.

Näkyvässä näkymätön

16

tä tammikuista talviaamua vaikka miten pitkään. Äkkiä tiaiset katoavat läheisiin puihin. Kaksi närheä on ilmestynyt siihen saamaan osansa. Nekin ovat oppineet taiteilemaan lintulaudalta syötävää. Kun ne lähtevät, tiaiset palaavat pian takaisin. Auringon säteet saavat lumihuurteiset koivut kimaltelemaan, ehkä vielä vähän ujosti, näin tammikuun aamuna, kuin lupauk ­sena tulevasta.

Mietin, että näemme, mitä olemme valmiit näkemään. Joku senkin on sanonut. Uskon avulla näemme, mitä emme näe, jopa sen, mitä toivomme näkevämme. Näkyvässä on näkymätön. Tiaisparvessa Luojan ilo. Todellisuuksia on enemmän kuin käsitämme. Aamun ensi valo kertoo, että Joku on jo noussut ja odottaa, että saisi olla armollinen luodulleen. Se on avoinna kaikille ja läsnä kaikessa, kun sen vain ymmärtäisi.

Lauri Maarala

Antti Saraja/Leuku

Vartin retriitti

erään aamun viileyteen. Yöllä on ollut kireä pakkanen. Sen voi aistia sisällä lattian kylmänä kosketuksena. Viritän takkaan aamuvalkean. Kuivat sytykkeet syttyvät yhdellä tikun raapaisulla. Koivuhalot palavat pian iloisesti ja alkavat levittää tupaan tervetullutta lämpöä.

On luvattu lauhtuvaa säätä, mutta vielä siitä ei näy merkkiäkään. Pakkasmittari näyttää 28 miinusastetta.

Katselen ulos ja ihailen aamun punertavaa valoa. Tiaiset pyrähtelevät vilkkaasti lintulaudalla. Erotan tiaisparvesta talitiaisia, sinitiaisia, jonkun töyhtötiaisen ja hömötiaisia. Joka-aamuinen iloni, jota en hevin vaihtaisi. Muistan lukeneeni jostain, että halutessaan voi lahjoittaa rahaa metsäpalstan rauhoittamiseksi hömötiaisten elintilaksi. Joko siihenkin on tarvetta? Vähän ihmettelen. Ainakin kotipihallani niitä riittää.

Havaitsen pari punatulkkuakin. Voisin katsella tä-

Jani Laukkanen

Kahdella ensimmäisellä kerralla paikalla on professori Markku Löytönen, joka esittelee suomalaisia tutkimusmatkailijoita kautta historian, otsikolla Tutkimusretkellä maapallon ympäri.

Maaliskuussa esitellään tähdistöjä, huhtikuussa geenitutkimusta ja toukokuussa ihmetellään, miksi muisti pettää. Luennot jatkuvat syksyllä, jolloin aiheina ovat avaruustutkimus, sotahistoria, aivotutkimus, kosmologia ja revontulitutkimus.

Tilaisuuksien bonuksena ovat erikoistuolit ja kuhunkin luentoon räätälöidyt superelokuvateatterin tehosteet: planetaarion jättikupu on tiede-esityksen audiovisuaalisena näyttämönä. Luvassa on moniaistinen tiede-elämys.

Niin uskomatonta kuin se onkin, luennoille on vapaa pääsy. Lisäksi osallistujat saavat tutustua maksutta Heurekan näyttelyihin tunnin ajan tilaisuuksien jälkeen. Ajoissa kannattanee olla paikalla, sillä planetaarion 135 paikkaa jaetaan saapumisjärjestyksessä.

Heurekasta saa tietoa.

H

kiksi pysäyttävän tuloerojen kasvun ja kitkevän harmaata taloutta.

— Veronmaksamisen hyödyllisyydestä tai iloista ei mielestäni ole vaikea puhua, päinvastoin. Eri asia on sitten, miten ihmiset oikeasti hyväksyvät esimerkiksi verojenkorotukset omalla kohdallaan, puheenjohtaja Minna Ahola arvioi.

Omaksi suosikkiverokseen Ahola nimeää progressiivisen ansiotulojen verotuksen. Hän toivoo, että progressiivisuuteen pyrittäisiin muissakin veroissa.

— Minun on helppo nähdä niitä kohteita, joiden vuoksi veroja on ilo maksaa: neuvolatoiminta, päivähoito, koulutus ja terveydenhuolto, hän sanoo.

”Kuoleman tietoinen kohtaaminen antaa jokaiselle hetkelle ihan toisenlaisen intensiteetin kuin kuoleman unohtaminen.”

Tiede-elämyksiä

27.1.

2011 jKr.