Lauri 2011 nro 38 (17 11)

VANTAAN

Psykiatri Matti Holi: Hae apua pahaan oloon ajoissa ➤ 15



1.11.11

www.vantaanlauri.fi

Ysiluokkalainen tutustui työelämään ➤3

Sini Pennanen

Luonnon ääri-ilmiöt lisääntyvät ➤5

Pyhän murusia arjessa ➤ 8–9

Perusluottamuksen kanssa kamppailemme kuolemaan asti — Lauri Maarala ➤ 16

Uutiset

Länsimäen ovet olivat auki asunnottomille

Pääkirjoitus 17.11.2011

Tuki loppuu VANTAAN JA HELSINGIN seurakuntien luottamuselimet päättivät viime viikolla, että seurakunnat luopuvat asteittain tukemasta viittä kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä.

Päätösten taustalla on järjestöjen suhtautuminen naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.

Vantaalla asiasta päätti yhteinen kirkkoneuvosto ja Helsingissä kirkkovaltuusto. Kummassakin äänestettiin selkein numeroin. Vantaalla ehdotus oli, että Kylväjä ja Sanansaattaja olisivat säilyttäneet tukensa. Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen, sen ruotsinkielisen sisarjärjestön ja Kansanlähetyksen tuki olisi muutettu projektiluonteiseksi edellyttäen, että näiltä olisi löytynyt projekti, joka olisi täyttänyt asetetut tasa-arvokriteerit. Enemmistö ei kuitenkaan tyytynyt tähän.

SURULLINEN PUOLI nyt tehdyssä ratkaisussa on fakta, että järjestöt, joiden tuki vähitellen lakkaa, tekevät maailmalla paljon hyvää. Ne myös toimivat osin sellaisissa maissa, joissa Suomen Lähetysseura ja raamattutyöhön erikoistunut Pipliaseura eivät toimi. Toivottavasti ainakin osa niistä nyt miettii, kumpi on tärkeämpää, ikuinen kiistely naispappeus- ja homokysymyksestä vai ihmisten auttaminen. Jos ne päätyvät jälkimmäiseen ja korjaavat linjauksiaan, ainakin Vantaalla on ovi vielä raollaan.

2

Auttajina entisiä asunnottomia Muutamalla paikalla olleista vapaaehtoisista oli myös omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta. Helsingistä auttamaan saapunut Kari Nykänen oli pitkään alkoholisoitunut ja asunnoton. Saatuaan elämänsä kuntoon hän on tahtonut auttaa muita.

— Olen asunut Vantaalla ja ollut mukana vastaavissa tapahtumissa Myllypuron kirkolla. Ehdotin kirkon avaamista asunnottomille pastori Vesa Häkkiselle ja hän lämpeni idealle heti, Nykänen kertoo.

Vaikka kukaan asunnoton ei kirkolle löytänytkään, Kari Nykäsen mielestä tapahtuma ei ollut turhaan järjestetty. Hänestä se, että seurakunta oli valmis antamaan kirkon yöksi käyttöön, ihmiset olivat valmiit autta-

Kari Nykänen oli yksi Länsimäen kirkon kodittomien yön vapaaehtoisista.

haaskuun, vaan ruoat päätettiin jakaa seurakunnan ruokailuissa.

Ruokaa laittamassa ollut Maarit Pihlavuo kertoi olleensa heti valmis auttamaan, kun kuuli tapahtumasta. Hän asuu Länsimäessä ja on ollut työttömänä kaksi vuotta. Sinä aikana hän on ollut mukana Roottori-lähiöprojektissa ja käynyt vapaaehtoistyöntekijäkoulutuksen.

— Rakastan ihmisiä ja kun olen terve, tahdon auttaa. Tästä saa hyvää mieltä ja tämä on hyvää tekemistä.

maan ja aihe nostettiin esiin, olivat jo tärkeitä asioita.

Nykäsen mielestä syynä sille, etteivät asunnottomat tulleet kirkolle voi olla esimerkiksi se, ettei Länsimäen kirkkoa rakennuksena tunneta kovin hyvin. Helsingin puolella moni saattaa luulla Länsimäen kirkon olevan paljon kauempana, vaikka matkaa kuntarajalta kirkolle on vain muutama sata metriä.

Mielekästä tekemistä Asunnottomille oli varattu kinkkukiusausta, voileipiä ja kahvia. Nekään eivät menneet

Hanna Antila

Etiopian nälkäongelma helpottumassa

V

iimeaikaiset sateet näyttäisivät tuovan helpotusta osalle Etiopian nälkäalueista. Tilanne on paranemassa esimerkiksi Kaakkois-Etiopiassa sijaitsevalla Gasaran alueella, jonne Suomen Lähetysseura on tänä syksynä toimittanut hätäapua yhteensä 20 000 eurolla. Nyt alueella ovat alkaneet syyssateet, joiden ansiosta nopeakasvuiset kasvit alkavat tuottaa satoa. Karja saa ruokaa ja alkaa tuottaa maitoa.

Suomen Lähetysseuran hätäavun turvin noin 19 000 ihmiselle Gasarassa on toimitettu maissia, öljyä ja papuja. Alueellisen kehitystyön koordinaattori Timo Ahlberg on toiveikas ja uskoo, että hätäavusta voidaan vähitellen siirtyä pitkäjänteisempään kehitystyöhön.

Tarkoituksena on asentaa esimerkiksi vesipumppuja, jotta joesta voitaisiin johtaa vettä ylempänä sijaitseville pelloille. Lisäksi Gasaraan on suunniteltu toimitettavaksi viljan ja palkokasvien siemeniä ja hedelmäpuiden taimia. Perheille, jotka ovat joutuneet myymään karjansa, hankitaan lampaita ja vuohia.

— Alueen ihmisillä on tietotaitoa ja halua yrittää. Nyt vain toivotaan, että syksyn sateet jatkuvat tarpeeksi kauan ja ensi kevään sateet olisivat normaalit, Ahlberg sanoo.

Kuivuudesta johtuva nälänhätä koettelee tällä hetkellä Etiopiassa noin 3,9 miljoonaa

●

VIISI KIRKON LÄHETYSJÄRJESTÖÄ menettää portaittain talousarviotukensa Vantaalta. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta äänin 7–4. Päätöksen taustalla on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY), sen ruotsinkielisen sisarjärjestön (SLEF), Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Evankelinen Lähetysyhdistys Kylväjän ja radiolähetysjärjestö Sanansaattajien suhtautuminen tasa-arvokysymyksiin, kuten naispappeuteen ja homoseksuaalisuuteen. Päätöksen mukaan tämän vuoden talousarviosta myönnettävästä avustuksesta leikataan kyseisiltä järjestöiltä 25 prosenttia, seuraavana vuonna 50 prosenttia ja vuonna 2013 loput. Järjestöillä on mahdollisuus muuttaa linjauksiaan, jolloin

Kati Keski-Mäenpää/SLS

KIELTÄMÄTTÄ ON OUTO tilanne, että kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä vain Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura ovat olleet varauksetta kirkon linjan takana. Muista järjestöistä Sanansaattajat on ottanut palvelukseensa naispappeja, mutta sen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on kielteinen. Selkeimmin oppositiossa kirkon ratkaisuihin ovat olleet Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Kansanlähetys.

Päätöksen teon taustalla painoi varmasti myös kaksi tapahtumaa, jotka selvästi lisäsivät kirkosta eroamista.

Vuoden takaisen Ylen Homoillan eroaalto ja tämänkeväinen kohu Älä Alistu -kampanjasta olivat seurausta konservatiivien tiukoista kannoista.

Rahan jakaminen järjestöille, olkoonkin kirkon virallisia lähetysjärjestöjä, ei ole automaatti. Mainitut luottamuselimet osoittivat tämän konkreettisella tavalla ja halusivat tukea vain järjestöjä, jotka sekä tekevät hyvää työtä että suhtautuvat ehdottoman tasa-arvoisesti erilaisiin ihmisiin kotimaassa ja ulkomailla.

L

änsimäen kirkko aukaisi ensimmäisenä vantaalaiskirkkona ovensa asunnottomille koko yöksi. Perjantaina 11.11. kirkolla oli mahdollista saunoa, syödä, osallistua iltahartaukseen ja yöpyä, mutta tapahtuma ei houkutellut paikalle yhtäkään koditonta. Vapaaehtoisia oli mukana noin parikymmentä.

— Ei tänne tarvinnut mitenkään erikseen houkutella auttajia. Heitä alkoi ilmoittautua ihan sitä mukaa, kun tieto tapahtuman järjestämisestä alkoi levitä, Hakunilan seurakunnan diakoni Mirja Jalo kertoo.

Jalon mukaan apua tarjottiin muutenkin kuin tulemalla paikan päälle. Yksi seurakuntalainen oli esimerkiksi halunnut ostaa paikalle tulevia asunnottomia varten hammastahnatuubit.

Myllypuron kirkolla Helsingissä vastaavat tapahtumat ovat vetäneet hyvin asunnottomia.

— Asunnottomuus näkyy minunkin työssäni, mutta Vantaalla tuntuu olevan paljon niitä, jotka yöpyvät kavereilla, Mirja Jalo toteaa.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Gasaran alueen lapsia punnittiin, jotta saataisiin selville, kuinka moni on aliravittu.

tuet voidaan palauttaa entiselle tasolle. Ehdotuksen tukien leikkaamisesta teki Sari Roman-Lagerspetz Tikkurilan seurakunnan Tulkaa kaikki -ryhmästä. Viideltä lähetysjärjestöltä leikatut rahat ohjataan Suomen Lähetysseuralle ja Pipliaseuralle, joten seurakuntien tuki lähetystyölle säilyy entisellä tasolla.

●

ihmistä pääasiassa maan etelä- ja kaakkoisosissa. Sateiden myötä tilanne on hieman parannut, sillä vielä kesällä nälästä kärsi YK:n arvion mukaan ,6 miljoonaa etiopialaista.

Lisäksi Etiopiassa Dollo Adon pakolaisleirillä oli marraskuun alussa noin 136 000 nälkäpakolaista Somaliasta.

Timo Ahlbergin mukaan Etiopian ruokaturvan kannalta on keskeistä, kuka ja miten maata viljelee. Etiopiassa kaiken maan omistaa valtio ja viljelijöillä on maahan vain hallintaoikeus. Suurin osa Etiopian ruoantuotannosta tulee pientiloilta, joiden hallintaoikeus voi nykylainsäädännön mukaan periytyä aviopuolisolle ja rintaperillisille.

— Jos viljelijä voi olla varma, että hallintaoikeus jatkuu seuraaville sukupolville, hän satsaa paljon enemmän viljelysten hoitoon, Ahlberg sanoo.

Viime aikoina hallitus on vuokrannut joillakin alueilla maata sekä ulkomaisten yritysten että etiopialaisten suurtuottajien käyttöön.

— Miten tulevat toimeen viljelijät, joilta viedään maat? Pääsevätkö he suurtiloille töihin? Tulevatko tuotteet myyntiin omaan maahan vai viedäänkö ne ulos? Kasvatetaanko tiloilla ruokaa vai esimerkiksi bioenergiakasveja? Ahlberg kyselee.

Kaisa Halonen

ja radiossa Radio Dein kautta. Arvoilta on avoin yleisölle. Paikalle voi tulla klo 17.30 alkaen. Tilaisuuden järjestävät Kirkkohallitus ja Helsingin seurakunnat.

K AUPUNGINJOHTAJAKSI Vantaalle on valittu kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen. Valtuuston kokouksessa toimitetussa vaalissa Nenonen sai 54 ääntä, yksi ääni PRESIDENTTIEHDOKKAAT keskustehylättiin ja lisäksi annettiin 12 tyhjää levat arvoista Helsingin tuomioääntä. Apulaiskaupunginjohtajakkirkon kryptassa maanantaina si maankäyttö- ja ympäristötoimen Kari Nenonen.

21.11. klo 18. Mukaan on kutsuttu alalle valtuusto valitsi diplomi-inkaikki ehdokkaat. Arvokeskustelua voi seurasinööri Juha-Veikko Nikulaisen. ta suorana lähetyksenä verkossa evl.fi/arvoilta ●

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Saara Vuorjoki

Kolumni Hyvä vihollinen NUORENA TOIMITTAJANA Etelä-Afrikassa 1989 kävin sisäisen taistelun: voinko julkaista artikkelin Winnie Mandelan osallisuudesta 14-vuotiaan Stompie Moeketsin kuolemaan? Vaikka arvostin vapautusliike ANC:n toimintaa ja vastustin rotusortoa, voisinko kertoa Nelson Mandelan puolisosta uutisen, joka oli kuin valkoisen vallan propagandakoneistosta?

Olin saanut tietooni synkkiä asioita: Stompie oli muiden poliisin ahdistelemien nuorten tavoin hakenut turvaa metodistipappi Paul Verrynin luota. Winnie oli joulukuussa määrännyt henkivartijansa hakemaan neljä poikaa ”turvaan”, sillä hän väitti Verrynin käyttävän heitä seksuaalisesti hyväkseen.

KIDUTUKSEN JÄLKEEN kolme pojista sanoi papin käyttäneen heitä seksuaalisesti hyväkseen, mutta Stompie ei halunnut valehdella. Se koitui hänen kohtalokseen – hänet pahoinpideltiin kuoliaaksi. Myöhemmät tutkimukset osoittivat, että mitään hyväksikäyttöä ei ollut tapahtunut.

Kun Winnie joutui oikeuteen 1991 osuudestaan Stompien kuolemaan, hänen kannattajansa kantoivat kylttejä: ”Homoseksi ei ole mustaa kulttuuria”. Aivoni kieltäytyivät hyväksymästä väitettä. Ja jos Verryn olisikin ollut homo, ei se tekisi hänestä pedofiiliä, eikä taatusti oikeuttaisi lapsen surmaamisen.

Winnie sai kuuden vuoden tuomion, joka muutettiin myöhemmin sakoiksi.

Annabella Nivan mielestä parasta työharjoittelussa oli se, että pääsi palvelemaan asiakkaita.

Kurkistus kauppaan 9‑luokkalainen Annabella Niva tutustui työelämään.

T

arjoustalon myymälässä Tikkurilassa käy keskipäivällä tavanomainen vilske, asiakkaita tulee ja menee. Annabella Niva, 15, järjestelee lastenpuseroita ja -paitoja myyntipöydälle siisteihin pinoihin.

Annabella suorittaa kaupassa työelämään tutustumisjaksoa eli hän on siellä Tet-harjoittelijana. Kaikki peruskoulun 9-luokkalaiset suorittavat viimeisenä kouluvuotenaan tutustumisharjoittelun jossakin työpaikassa. Harjoittelu kestää kaksi viikkoa ja sen aikana koululainen saa käsityksen siitä, minkälaista työnteko on ja millaisia työpäivät ovat.

Annabellalle oli selvää, että hän halusi harjoittelijaksi sellaiseen kauppaan, jossa saisi olla vaateosastolla.

— Olen järjestänyt tavaroita varastossa, viikannut vaatteita ja palvellut asiakkaita, Annabella kertoo.

— Parasta on asiakaspalvelu, hän lisää.

Neuvoa pitää kysyä Opinnonohjaajat auttavat oppilaita Tet-paikkojen etsimisessä, mutta nuoret soittivat itse työpaikkoihin. Puhelun jälkeen Annabella meni käymään Tarjoustalossa, jossa sovittiin

ja tutustumisjakson yksityiskohdista.

Ensimmäisenä päivänä työpaikalle meno jännitti, vaikka onneksi yksi kaveri tuli samaan paikkaan.

Pian Annabella huomasi, että työntekijät ovat mukavia ja auttavaisia. Harjoittelija joutuu kysymään usein neuvoa ja vakituiset myyjät ovat opastaneet ystävällisesti.

— Myyjät ovat kivoja. Kun asiakkaat kysyvät enkä osaa vastata, yritän etsiä jostakin myyjän, jolta saan apua, Annabella kuvailee kuusituntisia harjoittelupäiviään.

Hyviä asiakaspalvelijoita Myyntityö näyttää kiinnostavan sekä tyttöjä että poikia. Tarjoustalossakin on kokemusta Tet-harjoittelijoista usean vuoden ajalta.

— Tämän vuoden nuoret ovat olleet erityisen kohteliaita ja hyviä asiakaspalvelijoita, oikeita huipputyyppejä, myymäläpäällikkö Tina Stenman kiittelee.

— Heitä on varmaankin entistä enemmän valmennettu koulussa ja korostettu, kuinka työpaikoilla tulee toimia.

Tämän vuoden 9-luokkalaiset sijoittuivat moniin eri paikkoihin. Opinnonohjaaja Pia Kummola Jokiniemen peruskoulusta kertoo, että heidän koulustaan nuoret ovat tänä syksynä olleet harjoittelussa vaatekaupan lisäksi muun muassa kahvilassa, väritehtaalla, kukkakaupassa, varastossa, radioasemalla ja tvkanavalla.

— Ensi keväänä aiomme kokeilla sellaista systeemiä, että -luokkalaiset ovat jo toukokuussa tutustumassa viikon ajan työelämään ja 9-luokkalaiset sitten syksyllä toisen viikon.

Silloin saa tuntuman kahdesta eri työpaikasta, Kummola kertoo.

Kaupan ala kiinnostaa Annabella Nivaa kiinnostaa eniten työ vaatekaupassa, mutta tulevaa ammattia hänen täytyy vielä miettiä. Yhteishaku peruskoulun jälkeisiin opintoihin on keväällä.

— Yhteishakua käydään jo nyt koko ajan läpi opon tunneilla, Annabella kertoo.

Hänen lempiaineitaan koulussa ovat biologia, maantieto ja musiikki. Ammattikoulu kiinnostaa häntä enemmän kuin lukio.

— Ehkä kaupan ala voisi olla minun alani, mutta se selviää kevääseen mennessä.

Annabellalla on yksi pikkusisko ja kaksi pikkuveljeä, joten esikoisena hän näyttää tietä nuoremmilleen. Harrastuksena hän ulkoiluttaa naapurin kolmea tiibetinspanielia.

Annabella on asunut aikaisemmin sekä Helsingissä että Espoossa. Vantaalla hän on asunut kaksi vuotta, mutta Vantaa nousee kaupungeista ykköseksi.

— Vantaalla on kiva asua, ihmiset ovat mukavia ja kaikki on lähellä, Annabella toteaa.

— Tänne Tarjoustaloonkin on lyhyt kävelymatka kotoa.

Elisabet Aho

S uurin osa Vantaan -luokk alaisista suorittaa Työelämään tutustumisjakson syksyn aik ana.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

AFRIKASSA OLEN TAVANNUT niin heteroita kuin homojakin, niin kuin kaikkialla maailmassa. Homoja on ollut aina myös kaikissa kirkoissa riippumatta siitä, ovatko he saaneet luvan olla olemassa vai ei. Mutta aina on ollut poliittisia ja kirkollisia johtajia, joille homot ovat olleet hyvä vihollinen, joita voi syyttää milloin mistäkin ongelmasta.

Tiedän, että monissa afrikkalaisissa ja aasialaisissa kirkoissa suhtaudutaan kielteisesti homoihin. Mutta sitä en suostu ymmärtämään, että tätä homovastaisuutta tulisi määrätietoisesti tukea, sillä seuraukset voivat olla hirveitä. Ugandassa fundamentalistit saivat luotua lakialoitteen homojen kuolemanrangaistuksesta, ja lakia odotellessa toiset ovat jo ottaneet oikeuden omiin käsiinsä.

Sen uskallan kuitenkin sanoa varmuudella, että kristinuskon ydin on ihan muualla kuin ihmisten makuuhuoneessa: se on Jumalan armossa ja rakkaudessa.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja

3

Pisteitä

Korson kirkon nuorisotilassa maalattiin enkeleitä keskiviikkona 9.11.

Millaisia enkeleitä löytyi?

Markku Mattila

Kaarina Uuttala, 

Raimo Kaarla, 

Mervi Hartikka, 

Mikä sai sinut innostumaan enkelimaalauksesta?

— Maalaamisella voi yrittää ilmentää omia sisäisiä ajatuksia ja tunteita. Sen jälkeen kun keskimmäinen tyttäreni kuoli parikymmentä vuotta sitten, olen käsitellyt surua maalaamalla ryhmissä.

— Maalaaminen voi tuntua kivalta, vaikka sitä tekisi vähän varoen, kuin yrittäen saada esiin jotain uniikkia. Jos kirjoittamaan oppii kirjoittamalla, niin kai myös maalaamaan oppii maalaamalla, jos pitkään harrastaa.

Mitä iltapäivässä tapahtui?

— Tutustuttiin vesiliukoisiin väreihin. Klassinen musiikki soi taustalla. Ilmapiiri oli leppoisa ja rauhoittava.

Pisteillä 1–5, miten maalaussessio onnistui?

— Annan 5+ enkelimaalauksen ideoijille ja järjestäjille.

Mikä sai sinut innostumaan enkelimaalauksesta?

— Tulin ystävän kutsusta. Maalausaihe ei ehkä kiinnosta minua niinkään kuin itse maalaaminen.

En ole kokeillut värien käyttöä sen jälkeen, kun koulussa oli pakko tehdä sitä. Ajattelin, että kai sitä nyt ainakin kerran voi kokeilla.

Mitä iltapäivässä tapahtui?

— Oli mielenkiintoista huomata, miten värejä pystyy sävyttämään. Bachin musiikki sopii hyvin ympäristöön, varmaan myös joku kevyempi klassinen kuten Strauss voisi sopia. Se voisi tuottaa toisenlaisia kuvia.

— Tämäntapaista toimintaa voisi olla tarjolla enemmänkin.

Kun tehdään kaikki samaa, tulee yhdessäolon tunne.

Pisteillä 1–5, miten maalaussessio onnistui?

— Annan  pistettä kokonaisuudelle, hyvälle kokemukselle ja inspiroiville väreille.

Mikä sai sinut innostumaan enkelimaalauksesta?

— Maalaaminen on kiinnostanut minua pitkään, ja olen haaveillut, että saisin vetää ryhmää, jossa maalataan musiikin soidessa. Enkeli on valoisa, iloa ja toivoa antava aihe.

— Innostuin maalauksesta, kun saatoin vanhaa kummitätiäni maalausryhmään Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Kävin myös mieheni kuoleman jälkeen Kallion kirkolla maalausryhmässä.

Mitä iltapäivässä tapahtui?

— Aluksi taustalla soi rytmikäs klezmer-musiikki. Sen jälkeen siirryimme Bachiin. Puhuimme alussa leikillisesti, millainen kuva syntyisi, jos tekisi itsestään enkelin.

Pisteillä 1–5, miten maalaussessio onnistui?

— Annan 5– mukavalla yhdessäololle ja yhdessä tekemiselle. Kotona ei tule maalattua.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Maailmanlopun pelkoa voi tarkastella myös tanssien.

Viimeinen tanssi

J

Saara Vuorjoki

os oikeasti kuulisi, että maailmanloppu tulee ensi vuonna, ei nykytanssi olisi ehkä se, mikä tulisi ensimmäisenä mieleen, pohtii koreografi ja tanssija Janina Rajakangas. Se ei ole estänyt häntä tarttumasta aiheeseen nimenomaan nykytanssin keinoin.

— Teoksessa Viimeinen tanssi ennen maailmanloppua tarkastellaan maailmanloppua entä jos -periaatteella. Katsotaan, millaisia ajatuksia ja tunteita kaiken loppuminen herättää ihmisissä.

Rajakankaan työryhmään kuuluu hänen lisäkseen kolme tanssijaa. Kun harjoituksissa työstetään pelkoa, kuuluu taustalla vanhenevan Edith Piafin laulama Non, je ne regrette rien, Ei, en kadu mitään.

Piafin laulu on ainoa tuttu ja tunnistettava kappale esityksessä.

Muuten teoksen musiikki on äänisuunnittelija Jouni Tauriaisen.

Harjoituksissa tanssijat tanssivat ja katsovat heti perään videolta, kuinka uskottavaa heidän ilmaisunsa on. Näkyykö siinä, että ihminen pelkää sitä, mitä kohti on menossa?

— Vaikka kuinka yrittää unohtaa huonon uutisen, se tunkee tajuntaan ja läpäisee koko olotilan, Rajakangas selvittää.

Teoksessa tutkitaan myös kauneutta sekä kuolevaa ja elävää kehoa.

Rajakangas kertoo törmänneensä lähinnä elokuvien kautta sellaisiin uskomuksiin, että maail-

manloppu tulee vuonna 2012. Esimerkiksi hän mainitsee Lars von Trierin Melancholian.

— Trier pohtii elokuvassaan, millaisia reaktioita maailmanloppua koskeva uutinen saa ihmisissä aikaan. Mutta hän ei ota kantaa siihen, onko uutinen totta vai ei.

— Myös John Hillcoatin ohjaama elokuva Tie on inspiroinut minua maisemillaan ja mielikuvillaan. Siinä käsitellään maailmanlopun jälkeistä tilannetta.

Maailmanloppua on soviteltu vuoteen 2012 ja joulukuun 21. päivään laskelmilla, jotka pohjautuvat maya-intiaanien ennustuksiin. Sittemmin on todettu, että näitä ennustuksia on tulkittu väärin. Mayojen ennustaman maailmanlopun aika olisikin vasta 2220.

Entä mitä Janina Rajakangas itse ajattelee maailmanlopusta?

— On vaikea uskoa, että koko maailma tuhoutuisi ja kaikki katoaisi. Se on niin käsittämätön asia, ettei sitä pysty kunnolla edes kuvittelemaan.

— Mutta jos maailmanloppu olisi tulossa, haluaisin varmaankin olla läheisteni kanssa. Ja jos tanssisin, niin ehkä jotain perinteistä paritanssia, ja olisin lähellä toisia.

Ulla-Maija Vilmi

Viimeinen tanssi ennen maailman‑ loppua ‑esitykset 2.11.–3.12. uuden tanssin keskuksessa Zodiakissa, Helsingissä. Liput Lippupalvelusta.

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Taina Kanerva, 48, on Vantaan Vuoden yrittäjänainen.

 % Helsinkiläinen

Asuin lapsena ensin Roihuvuoressa, sitten Pukinmäessä. Kotona kannustettiin urheilemaan. Minä kokeilin lajeja käsipallosta melontaan. Pikkuveljestä tuli jalkapallovalmentaja. Sambic syntyi vuonna 1991, kun keksin yhdistää brasilialaiset tanssit ja kuntoliikunnan. Sambic-tanssikouluni on toiminut 18 vuotta. Sitä ennen toimin mainosalalla.

4

 % Vantaalainen

Muutimme vuonna 1996 Vaaralaan avopuolisoni ja nyt 17-vuotiaan poikamme kanssa. Tarvitsimme lisää tilaa puolisoni isän muutettua meille. Kahdeksan vuotta sitten löysimme rivitalokodin Asolasta. Mieheni isä asuu nykyisin palvelutalossa. Rentoudun käymällä koiran kanssa metsässä. Minulla ei ole ajokorttia, joten matkustan julkisilla liikennevälineillä. Samalla voin hoitaa työasioitani.

 % Nauvolainen

Vietämme joulut ja lomailemme ympäri vuoden vuokramökillämme Nauvossa.

Harrastan siellä öljyvärimaalausta. Mökillä myös suunnittelen uusia tansseja ja mietin muutenkin tulevaa.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Edellisessä kuva-arvoituksessa olivat talon rauniot Länsimäessä.

Loppu tulee Tuleeko maailmanloppu itsestään vai aiheut‑ taako ihminen sen?

B

io- ja ympäristötieteiden tutkija Jussi Viitala on jo lapsesta asti tiennyt, että maailmanloppu tulee. Se, mitä papit ja maallikkosaarnaajat aikoinaan julistivat, näyttää pitävän paikkansa myös hänen nykyisten tietojensa pohjalta: maailmalle tulee loppu. Eri asia vain, milloin ja miten.

Viitala on työskennellyt tutkijana ja opettajana muun muassa Jyväskylän yliopistossa. Maailman loppumisen tapoja ja aikatauluja hän käsittelee tuoreessa kirjassaan Miten maailma loppuu? (Atena 2011).

Siinä hän katsoo maailmanloppua pitemmän ja lyhyemmän aikavälin näkökulmasta.

— Miljoonan vuoden aikaperspektiivillä tulee aivan varmasti katastrofi, joka hävittää kulttuurin.

Evoluutiohistoriasta tiedetään, että maapallo on kokenut viisi suurta maailmanloppua. Ne ovat hävittäneet kulloinkin vallalla olleet eläinlajit.

— Maailmanloppu on evoluution työkalu. Ihmistä ei olisi ellei asteroidi olisi aiheuttanut dinosaurusten kuolemista sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten, Viitala selvittää.

Asteroideja on osunut maapalloon sen jälkeenkin keskimäärin kerran miljoonassa vuodessa.

— Halkaisijaltaan kilometrinen asteroidi riittää tappamaan kulttuurin. Suurin osa asteroideista osuu mereen, onhan maapallon pinta-alasta kaksi kolmasosaa vettä, mutta sellainenkin asteroidi voi riittää hävittämään kulttuurin.

— Seuraava suuri asteroidi on tulossa maan läheisyyteen vuonna 20. Todennäköisesti se ei törmää maahan. Ihmisen suunnitteluperspektiivistä asteroidit eivät ole mikään huolenaihe.

Lopun uhkia löytyy maapalloltakin. Yk-

si niistä ovat niin sanotut supertulivuoret.

Niitä on eri puolilla maapalloa: Yellowstone ja Long Valley Pohjois-Amerikassa, Toba

Sumatralla sekä muutama muu Japanissa ja Välimeren alueella.

Pinatubon purkaus Filippiineillä 1990-luvun alussa oli Viitalan mukaan vain pieni tussahdus. Tulivuori syöksi ilmaan vain  kuutiokilometriä tuhkaa ja rikkihappoa, mutta se riitti alentamaan maapallon lämpötilaa 0,7 asteella.

Sen sijaan kun Toba purkautui 7 000 vuotta sitten, vulkaanista tuhkaa tuli 2000 kuutiokilometriä. Maapallon lämpötila aleni tuhkapilven takia 10 asteella ja lämpeni sitten vähitellen. Vulkaaninen talvi kesti kymmenen vuotta. Otsoniaukon takia ultraviolettisäteilyn vaikutus jatkui sitäkin pitempään.

— Jos maailman ruokatuotanto pysähtyy muutamaksi vuodeksi, se merkitsee maailmanloppua. Suuri tulivuorenpurkaus tapahtuu väistämättä lähimmän 100 000 tai 150 000 vuoden aikana, Viitala sanoo.

Ihmisten aiheuttamat uhkat huolestuttavat Viitalaa kuitenkin enemmän. Lähiajan uhkia on kahta lajia: maailma voi loppua hiljaa hivuttamalla tai kertapaukulla.

— Atomiaseet voivat hävittää maailman kertapaukulla. En tarkoita, että tarvittaisiin esimerkiksi sota USA:n ja Venäjän välille. Ihan hyvin voi riittää, että Al-Qaida saa vallan Pakistanissa ja tyhjentää maan atomiasevarastot Intiaan, joka tietenkin vastaa iskuun samalla mitalla.

— Jos suurkaupungit palavat, tuhkaa voi levitä 0–50 kilometrin korkeuteen kuten sota-ajan Dresdenissä tapahtui ja parissa kuukaudessa se peittää koko maapallon. Silloin 90 prosenttia auringon valosta jää saapumatta maahan.

Kylmän sodan aikana kauhun tasapaino esti atomisodan syttymisen, mutta läheltä piti -tilanteita oli.

— Läheltä piti -tilanteista tiedetään vain USA:n puolelta. Sodan syttyminen oli moneen kertaan vain parin minuutin päässä.

Sota voi syttyä myös vahingossa, kuten oli vähällä käydä vuonna 1995, kun Norja ampui tutkimusraketin — ja vaikka siitä oli ilmoitettu asianmukaisesti. Toivon mukaan kaikki ymmärtävät, ettei atomisota ole kenenkään etu.

Ydinvoimaloista ei Viitalan mukaan ole maailmanlopun aiheuttajaksi, ellei joku terroristijärjestö ryhdy polttamaan useita voimalaitoksia yhtä aikaa.

Hiipivä maailmanloppu on Viitalan mukaan toteutumassa ilmastonmuutoksen

ja hallitsemattoman väestönkasvun kautta. 2000-luvulla ilmastonmuutos on edennyt nopeammin kuin vielä 1990-luvulla arvioitiin.

— Maapallon lämpötila on kohonnut 190-luvulta lähtien nopeammin kuin koskaan aikaisemmin maailmanhistoriassa, vajaassa vuosisadassa 0,7–0, astetta. Kun joskus aikaisemmin lämpötila nousi asteen promillesosan vuosisadassa, elämä ehti sopeutua muutoksiin. Nyt niin ei käy.

Lämpötilan nousun seurauksena Suomeenkin on jo saapunut eteläistä eläinlajistoa, etenkin lentäviä hyönteisiä. Arktiset lajit taas taantuvat.

— Ilmastonmuutoksen syykin on selvä, ja se on hiilidioksidimäärän kasvu. Jäätiköiden arkistot kertovat, että ilman hiilidioksidipitoisuus ei ole koskaan ennen ollut enempää kuin 3 promillea. Nykyään se on  promillea. Myös metaanin määrä on lisääntynyt, mutta sillä ei ole niin suurta vaikutusta, koska sitä on alun perin ollut aika vähän.

Ilmaston lämmetessä jäätiköt hupenevat kiihtyvällä vauhdilla.

— Länsi-Antarktis voi tuottaa yllätyksen. Se on kooltaan yksi kolmasosa koko Antarktiksesta. Se on epävakaalla pohjalla ja voi romahtaa nopeastikin. Se nostaisi merenpintaa 5–7 metrillä.

Jos myös Grönlannissa tapahtuisi romahdus, merenpinta nousisi 10 metrillä.

— Monissa suurkaupungeissa voitaisiin sen jälkeen liikkua vain veneellä.

Mutta se ei pidä paikkaansa, että myös koko Himalajan jäätikkö sulaisi nopeasti.

Jäätikkö vähenee itäpuolelta, mutta Atlantilta ja Välimereltä päin lisääntyvät sateet kasvattavat jäätikköä lännessä.

— Jäätiköiden väheneminen vaikuttaa niistä lähteviin jokiin. Mahdollisuudet viljelysten kasteluun tai voimatalouteen vähenevät.

Aavikoituminen on Kiinalle suuri ongelma. Pohjoisen suuria järviä ei näy enää satelliittikuvissa ja tuuli kuljettaa kuivaa maata pölymyrskynä USA:ta myöten. Ongelma koskettaa jo 200 miljoonaa ihmistä.

— Lisäksi maata käytetään Kiinassa huonosti. Itä-Kiinan viljavat alueet jäävät kaupunkien, teollisuuden ja liikenteen alle.

Maapallo ei kestä sitä, että kiinalaiset saisivat länsimaisen elintason.

Turvatakseen oman väestönsä ravinnonsaannin ovat Kiina ja Saudi-Arabia ryhtyneet viime aikoina hankkimaan viljelymaata Afrikasta.

Ratkaisu on huono ainakin afrikkalaisten kannalta.

— Afrikassa ovat lähiajan näkymät jo muutenkin synkät: ruokatuotannon on arvioitu puoliintuvan vuoteen 2020 mennessä. Myös Pohjois-Afrikan viimeaikaisten kansannousujen taustalla on kasvamassa oleva nälkäongelma.

Viitala kehottaa miettimään, millainen uhkakuva maailmalle olisi vaikkapa 100 miljoonan tai miljardin nälkäpakolaisen kansainvaellus ja sen aiheuttama sekasorto. Hänen mukaansa tämä kansainvaellus on jo alkanut.

”

Vallalla on keräilyajalta peräisin oleva kyltymätön ahneus.”

Monenlaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät,

Viitala toteaa.

— Kuivat paikat kuivuvat ja märät kastuvat entisestään. Kuivuudesta tullaan kärsimään ainakin Saharasta Pohjois-Kiinaan ulottuvalla alueella, ehkä Etelä-Euroopassakin.

Pohjoisilla leveysasteilla ilmaston

lämpenemisestä voi olla hyötyä. Kasvukausi pitenee, sadot kasvavat ja voidaan viljellä uusia kasveja, kun ei ole pulaa vedestä. Silti Viitala toivoisi, että ihmiset voisivat ajatella asioita kokonaisvaltaisemmin.

Viitalan mielestä näyttää siltä, että ihmiset käyttäytyvät kuta kuinkin yhtä vaistonvaraisesti kuin eläimet.

— Kestävän kehityksen tai kulttuurin säilyttämisen tapaiset ajatukset eivät saa paljon kannatusta. Vallalla on keräilyajalta peräisin oleva kyltymätön ahneus, joka näyttää olevan kansainvälisen liike-elämän ylin käyttäytymisnormi.

— Epäkohtien korjaamisyritykset kilpistyvät siihen, että suuryritykset ovat turvanneet asemansa järjestämällä omia miehiään päättäviin asemiin kuten esimerkiksi USA:n ruoka- ja kemikaalihallintoon. Muuallakin demokratia on luisunut tai luisumassa pelkäksi kulissiksi.

Ulla-Maija Vilmi

Ingram Images

5

Terveisiä tulevaisuudesta Kaksi vantaalais‑ nuorta kokeili, kuinka heidän valin‑ tansa vaikuttavat tulevaisuuteen.

M

iten tulevaisuudessa asutaan, millä kuljetaan ja mitä syödään? 15-vuotias lähihoitajaopiskelija Nelli Jyränoja ja 15-vuotias lukiolainen Heidi Tolonen ovat tulleet kokeilemaan Heurekan 20X0 Matka tulevaisuuteen ‑näyttelyä.

Kierros alkaa tulevaisuuteen vievällä junalla. Näyttötaululta näkyy, kuinka monen sekunnin päästä juna saapuu. Ja kyllä, juna on täsmälleen aikataulussa.

Kyytikin on tasaista ja nopeaa. Tulevaisuudessa on siis ainakin täsmällisiä ja supernopeita junia. Heurekan viestintäpäällikkö Heli Ainoa kehottaa kuitenkin pitämään jalat maassa.

— Tähän näyttelyyn ei kannata suhtautua niin, että juuri tällaista on tulevaisuudessa, vaan näyttelyn tarkoitus on enemmänkin osoittaa valintojemme vaikutus tulevaisuuteemme, Ainoa muistuttaa.

— Kaiken pohjana on kestävä kehitys. Se tapa, jolla nyt elämme, ei ole kestävä, hän lisää.

Avaruushissin kyydissä Aluksi Heidin ja Nellin on tehtävä asumiseen liittyviä valintoja. He näyttävät koneelle tunnisterannekkeitaan, joiden avulla kaikki heidän valintansa tallentuvat ja niistä voi saada palautetta.

Ruudulle tulee erilaisia vaihtoehtoja asumisalueista, taloista ja sisustusmateriaaleista. On tarjolla luksusta ja ekoa, keskusta-asumista ja puutarhakaupunkia.

Heidi valitsee kolmion ekokerrostalosta kaupungin keskustasta. Nelli haluaa kaksion vanhasta kaupungista ja kotiinsa perinnesisustuksen, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Valinnat luokitellaan melko ekologisiksi, mutta parannettavaakin olisi.

Kolmen minuutin päästä pääsisi avaruuteen! Nelli ja Heidi menevät avaruushissiin, joka kulkee 1500 kilometrin tuntinopeudella kohti avaruusasema Alfaa. Penkit tärisevät, mutta onneksi matka on nopea. Ikkunasta näkyy muun muassa merellä liikkuva hirmumyrsky ja avaruusromua.

— En oikeasti lähtisi avaruuteen tällaisella. En ainakaan, ellei moni muukin olisi käynyt siellä, Heidi toteaa.

— Aluksi tuli vähän paha olo, Nelli kuvailee matkaa.

Onneksi tarjolla on myös arkipäiväisempiä matkustusvälineitä. Keskellä näyttelytilaa on kaksi kulkuneuvoa, jot-

ka muistuttavat polkupyörää tai mopoa.

Menopeleissä on näyttöruutu, johon ilmestyy kysymyksiä. Valinnat tehdään kallistamalla.

— Ajattelin mennä uimarannalle ja valitsen taloudellisimman matkustustavan. Onkohan tällaisessa kivikaupungissa tosiaan uimaranta? Nelli pohtii.

Myös Heidi kertoo olevansa matkalla rannalle. Vaaleasävyisten tornitalojen välistä avautuu lopulta ranta. Kone kertoo, että sää on lämmin ja uimavesikin 23-asteista, mutta myöhemmin kannattaa varoa voimakkaita tuulia. Onkohan ilmastonmuutos lisännyt rajuja sääilmiöitä?

Nanoreppu selkään Seuraavaksi Nelli ja Heidi pääsevät tutustumaan tulevaisuuden shoppailuun.

Tehtävänä on valita sopivat matkatavarat.

— Kannan laukkuni itse ja otan nanomateriaalilaukun, Heidi valitsee.

Melko kestäviä valintoja, toteaa kone ja läväyttää Heidin kuvan päälle repun, jota voi sovitella selkäänsä.

Shoppailun jälkeen on edessä kiinnostava osuus: terveydenhoitoa itsepalveluklinikalla.

— Olen ihan varma, että tämä imaisee minut sisäänsä, Heidi toteaa asettautuessaan makuulle tutkimuspedille, jossa pää laitetaan kummallisen näköisen härvelin sisään.

Kone esittää terveyteen liittyviä kysymyksiä. Kelpaavatko tekonivelet? Entä mitä tehdään, jos näkö huononee? Tulee myös vakavampia kysymyksiä.

— Kone kysyi, minkä ikäiseksi haluan elää, kauanko olla töissä ja miten haluan kuolla, Nelli kertoo.

Kumpikin valitsee eläkeiäkseen 75 vuotta. Mikäs siinä, sillä tyttöjen elinikäkin on korkea. Heidi valitsee eliniäkseen 115 vuotta. Nellille riittää vähempi, hän valitsee 90-vuotisen elämän. Ajatus sairaanhoidon itsepalveluklinikasta saa kuitenkin tuomion.

— Mieluummin menisin tapaamaan ihan oikeaa lääkäriä, Nelli sanoo.

Heidi ja Nelli jatkavat matkaa tulevaisuudessa kurkkaamalla ydinjätehautaan ja keskustelemalla tulevaisuuden kaupungissa asuvien kanssa. Välillä he käyvät lähettämässä videotervehdyksen tulevaisuudesta.

Mutta entäs ruokapuoli? Uunihaukea, seitanpaistosta, tonnikalaa…?

— Täällä on annos nimeltä maailmanparantajan riemuvoitto. Otan sen, Heidi raportoi.

— Grillattuja heinäsirkkoja? Ei ehkä, Nelli kommentoi ja päätyy kasvistortilloihin.

Nelli Jyränoja ja Heidi Tolonen pääsivät valitsemaan, miten tulevaisuuden kaupunki tuottaa energiaa. mutta luulen, että maailma on tuollainen vasta sadan tai parin sadan vuoden päästä, Heidi arvioi.

Arkisten valintojen seurausten miettiminen on tytöille tuttua.

— Jos voin itse vaikuttaa tehtäviin valintoihin, mietin seurauksia. Toisaalta kun asuu vanhempien kanssa, ei voi vielä vaikuttaa niin paljon esimerkiksi siihen, mitä kotiin ostetaan, Nelli sanoo.

Kumpikin uskoo asuvansa tulevaisuudessa Vantaalla tai ainakin pääkaupunkiseudulla. Heillä on muutama toive Vantaan tulevaisuuden varalle.

— Olisi hyvä, jos junalla pääsisi joka paikkaan tai sitten metrolla tai ratikalla.

Metro Simonkylään! Heidi visioi.

— Joo! Tai olisihan sekin jo paljon, että junat kulkisivat kuten pitää, Nelli huomauttaa.

Myös parempia mahdollisuuksia ekologisiin ja eettisiin ostoksiin kaivataan.

— Tänne Vantaalle pitäisi saada iso luomukauppa, Heidi ehdottaa.

— Siellä voisi olla myös lähiruokaa ja Vantaalla tuotettuja tavaroita, vaikka vaatteita, Nelli ideoi.

Toiveita tulevalle Vantaalle Lopuksi Heidi ja Nelli menevät katsomaan kierroksen kokonaistulokset. Kone arvioi tyttöjen valinnat varsin vihreiksi, ekologisuudessaan ne ovat päivän kärkitasoa.

— Näyttely oli mielenkiintoinen.

Tulevaisuudenvisiot olivat uskottavia,

Hanna Antila kuvat Mikke Pöyhönen

Heidi ja Nelli lähettävät videotervehdyksen tulevaisuudesta Nellin sähköpostiin.

6

Tulevaisuuden kulkuneuvoja kokeilemassa.

20X0 — Matka tulevaisuuteen ‑näyttely tiedekeskus Heurekassa vuoteen 2013 asti

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

Rahmaninovin lumoissa

S

ibelius-Akatemian harjoitteluhuone täyttyy innosta, kun pianistit Soile Pohjasniemi ja Annalina Backman puhuvat säveltäjä Sergei Rahmaninovista.

Backman sanoo kokevansa Venäjän vallankumousta paenneen mestarin musiikin äärellä romanttisia, maailmaasyleileviä tunteita.

— Olen aikamoinen venäläisen musiikin friikki, hän tunnustaa.

— Teoksessa on paljon laajoja aaltoja, Pohjasniemi kuvaa ja tehostaa sanottavaansa keinuvilla käsivarsillaan.

Teos, josta Pohjasniemi ja Backman intoilevat, on Sergei Rahmaninovin sarja kahdelle pianolle opus 17. He esittävät sen sunnuntaina 20.11. Myyrmäen kirkossa osana Kirkko, kamari ja lied ‑konserttisarjaa, jonka taiteellisena johtajana toimii Backman. Konsertissa kuullaan Rahmaninovin ohella Erkki Melartinin ja Toivo Kuulan hittejä ja harvinaisuuksia.

Kirkko, kamari ja lied järjestetään tänä vuonna toistamiseen. Vantaalainen Annalina Backman sai kimmokkeen festivaaliin huomattuaan, ettei Vantaalla juuri ole kamarimusiikkielämää. Yhteydenotto Vantaankosken seurakuntaan sai innostuneen vastaanoton.

Viime vuoden menestyksekkäät konsertit poikivat jatkoa. Marraskuisen konsertin lisäksi Kirkko, kamari ja lied valtaa Myyrmäen kirkon ensi keväänä.

Kaksi korvaamatonta Annalina Backman ja Soile Pohjasniemi ovat molemmat käyneet Sibelius-Akatemian — tosin vielä Akatemian käytävillä he eivät tutustuneet. Vasta yhteinen työpaikka, espoolainen musiikkiopisto Avonia, yhdisti naiset.

Soittomielessä he löysivät toisensa musiikkiopiston opettajien konsertissa.

— Annalina kysyi, soittaisinko Rahmaninovia hänen kanssaan, Pohjasniemi muistelee.

Eikä aikaakaan, kun hän hankki nuotit käsiinsä ja aloitti vimmaisen harjoittelun Backmanin kanssa.

Sergei Rahmaninovin kahden pianon sonaatti herättää soittajissaan tun-

15

Soile Pohjasniemi ja Annalina Backman etsivät yhteistä soundia kahdella flyygelillä. teita mutta vaatii myös rautaista yhteistyötä. Kummankaan pianistin yksilösuoritusta ei voida irrottaa sonaatista, vaan molemmat ovat korvaamattomia.

— Vasta yhteissoitto tekee teoksesta sen, mitä se on, Soile Pohjasniemi sanoo.

— Ei voi sanoa, että toinen pianisti vain säestäisi toista.

Intensiivisessä sonaatissa tapahtuu taukoamatta.

— Pallo siirtyy koko ajan toiselta toiselle, Annalina Backman toteaa.

— Tietyt teemat toistuvat teoksessa useasti, mutta toisaalta koko ajan tulee uutta ja lisää.

Sekä Pohjasniemelle että Backmanille yhdessä soittamisen antoisin puoli on vuorovaikutus.

— Yksin sitä on vain omien ajatustensa

kanssa, Soile Pohjasniemi toteaa.

— Toisen soittajan rinnalla voi viilata teknisiä yksityiskohtia ja etsiä yhteistä soundia.

Jaettu tempo — Äärettömän luotettava, hetkeen tarttuva ja musiikille elävä ihminen, pianisti Annalina Backman kuvaa soittotoveriaan Soile Pohjasniemeä.

— Tekee, soittaa, elää ja on niin kuin sanoo. Henkeen ja vereen kamarimuusikko.

Pohjasniemi puolestaan toteaa Backmanista, että yhteistyö on saumatonta ja tasapuolista.

— Annalinan kanssa on ihana soittaa.

Tilanteet elävät, mutta toiseen voi aina luottaa.

Backmanin ja Pohjasniemen puheista

kuulee, että he ovat löytäneet yhteisen rytmin ihmisinä ja soittajina.

— Meillä on jopa samanlaiset hitaat ja nopeat tempot, he kertovat nauraen.

Vaikka Rahmaninovin musiikki kihisee megalomaanisia tunteita ja tarjoaa soittajilleen teknistä haastetta toisen perään, Backmanin ja Pohjasniemen mielestä se ei silti ole vaikeaa. Kuulijalta vaaditaan vain avointa mieltä.

Rahmaninov sopii musiikkiummikoillekin, kunhan uskaltaa antautua musiikille.

Annalina Backman antaa kuunteluvinkin.

— Tähän musiikkiin pitää heittäytyä ihan kuus–nolla.

Saila Keskiaho

Suomalais-venäläinen ilta su 20.11. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa

— Vasta yhteissoitto tekee teoksesta sen, mitä se on.

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Toimistosihteeri Katariina Miettinen on työskennellyt Vantaan seurakuntien keskus­rekisterissä väestökirjanpidon parissa 15 vuotta. Sitä ennen hän teki samaa työtä Helsingissä.

7

Kissan silittäjät Johanna ja Juha Tanska ovat löytäneet arjesta monia mahdollisuuksia kiireettömyyden ja läsnäolon opetteluun.

J

ohanna, 36, ja Juha, 50, Tanskan koti sijaitsee keskellä maalaismaisemaa. Keltaisen puutalon pihalla on vanhoja omenapuita ja punaisia maatilan piharakennuksia. Sisällä olohuoneessa on harmaaksi maalatut puulattiat, punainen keinutuoli ja vanha kaakeliuuni.

Johanna on hoitovapaalla papin työstään. Pariskunnan melkein kaksivuotias Loviisa-tytär saa pikkusisaruksen marraskuun lopussa. Juuri teologian tohtoriksi väitellyt Juha työskentelee kirkkoherrana. Pari viljelee osa-aikaisesti luomutilaa, jonka pihapiirissä asustaa Aabraham-nimisen pässin johtama kymmenpäinen lammaslauma.

Juha ja Johanna Tanska sekä 2-vuotias Loviisa viettävät maalaiselämää.

8

Hiljaisuuden voimasta ja hitaamman elämäntavan etsimisestä kiinnostunut pappipariskunta on kirjoittanut yhdessä kirjat Silitä kissaa — Hengellisiä harjoituksia hengästyneille (Kirjapaja 2010) ja Talo minussa, minä talossa — Meditatiivinen sisustuskirja (Kirjapaja 2011).

— Olemme kirjoittaneet aiheista, jotka ovat kiinnostaneet meitä ja joita olemme lähteneet tutkimaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että osaisimme elää ihanteitamme todeksi arjessa, Johanna sanoo.

Lajitoveri tuli vastaan Kotkassa Kymin seurakunnassa työskentelevien Johannan ja Juhan työtoveruus muuttui neljä vuotta sitten rakkaudeksi.

— Olin elänyt jo jonkin aikaa varmana siitä, että elän loppuelämäni yksin. Sanoinkin Jumalalle, että jos löydän vielä joskus elämänkumppanin, niin se on sitten sinun ihmeesi, Johanna kertoo.

— Johannan kohtaaminen tuntui siltä kuin olisin vaeltanut autiomaassa ja sitten yhtäkkiä siellä tulikin lajitoveri vastaan, Juha kuvailee.

Hyvä työtoveruus muuttui rakkaudeksi vähitellen. Johannaa hämmästytti se, että on olemassa joku, joka ymmärtää heti, mitä hän tarkoittaa.

— Puhumme Juhan kanssa samaa kieltä. Voin sanoa Juhalle asiat suoraan.

Minun ei tarvitse ensin miettiä, miten esittäisin asian, jotta toinen ymmärtäisi sen.

Paitsi Johannaan Juha ihastui hieman myös tämän kirjahyllyyn.

— Johannalla sattui olemaan kirjasarjoista juuri niitä osia, joita minulta puut-

tui, Juha sanoo hymyillen.

Johannan toive maalla asumisesta toteutui, kun hän muutti Juhan luokse tämän Haminassa sijaitsevalle sukutilalle.

Juhan nuorempi poika asui vielä silloin kotona, joten aluksi elettiin uusperheenä.

Juhalla on edellisestä avioliitostaan kolme aikuista lasta. Myös Johanna on ollut aiemmin naimisissa. Johanna ja Juha avioituivat kolme vuotta sitten syksyllä. Pari jännitti, miten seurakuntalaiset suhtautuisivat kirkkoherran ja kappalaisen avioitumiseen. Seurakuntalaisilta tuli kuitenkin pelkkiä onnitteluja ja positiivisia kommentteja.

Pienet kauniit kohdat Asuessaan yksin kaupungissa Johannan pää oli ”täynnä jatkuvaa jauhamista”. Mitä tästä tulee? Mitä minä haluan?

Nykyisessä elämäntilanteessa Johanna ei enää ehdi kirjoittaa päiväkirjaa eikä muutenkaan prosessoida elämäänsä yhtä paljon kuin ennen, mutta elämä on hänen mielestään terveemmällä pohjalla.

— Olen muuttunut hurjan paljon rennommaksi ja armollisemmaksi. Ajattelen vähemmän ja elän enemmän, hän sanoo.

Johannan mukaan hänelle suurin ja vaikein asia maallemuutossa on ollut jatkuvan keskeneräisyyden hyväksyminen.

— Olen aiemmin remontoinut kaksi kerrostaloasuntoa mieleisikseni. Sellaiset kodit luovat helposti illuusion elämästä, joka on kaunista ja hallittua.

Nykyisessä kodissa maalla elämänpiiri on niin laaja, ettei sitä pysty hallitsemaan. Se on Johannan mielestä hyvä asia.

”

Olen muuttunut rennommaksi ja armollisemmaksi.

Ajattelen vähemmän ja elän enemmän.”

— Pitää nähdä pienet kauniit kohdat ja olla murehtimatta muusta, hän sanoo.

Paljon menee hukkaan Maalla riittää niittämistä, perkaamista ja korjaamista. Ikinä ei tule valmista.

— Pihalla pressun alla makaavat puut oli tarkoitus saada liiteriin juhannukse-

Pihapiirissä asustaa kymmenpäinen lammaslauma.

na. Siellä ne ovat edelleen pihalla. Olen todennut, että enempään en ehdi nyt, Juha sanoo.

Parikymmentä vuotta sitten takaisin kotitilalleen muuttanut Juha pohti jo opiskeluaikoinaan kotiseudulle palaamista. Idealistinen kuva maalaiselämästä romuttui ensimmäisenä kesänä.

— Oli kuiva kesä, koneita hajosi ja lammas kuoli, Juha toteaa.

Viime aikoina tilalla on viljelty ruista, kauraa ja heinää. Aiemmin Juha on kokeillut myös speltin, öljypellavan, hampun ja ohran viljelyä.

Juha muistelee, miten hän kerran viljelijänuransa alkutaipaleella keittiönikkunan ääressä istuessaan ja katsellessaan kuuran peittämiä kyntövakoja, mietti, mitä tästä kaikesta tulee. Silloin hän alkoi pohtia uudella tavalla Raamatussa kerrottua vertausta kylväjästä.

— Ymmärsin, että vertauksen voi ymmärtää paitsi Jumalan sanan vastaanottamisen kuvauksena myös siten, että jokaiseen työhön liittyy paljon sellaista, mikä menee hukkaan.

ja on käyty läpi turhasta ja tarpeettomasta luopuen.

Kotiin ei haluta hankkia mitään turhaa. Johanna on huomannut tulevansa toimeen muutamalla kosmetiikkatuotteella.

— Tällä hetkellä heikkoutenamme ovat kantoliinat, kestovaipat ja kirjat.

Niitä tulee ostettua, ja filmiä kaitafilmikameraani, Juha toteaa.

Pyhä kätkeytyy arkeen

Johannan ja Juhan työtoveruus muuttui neljä vuotta sitten rakkaudeksi.

Riitelyä ja rukousta Juhalla on tapana kirjoittaa aamuisin.

Hänen päiväkirjansa sivuille on tallentunut pohdintoja siitä, mitä tilan kanssa pitäisi tehdä, huolta isommista lapsista ja mietteitä hänen ja Johannan riidoista.

Kirjoitushetken jälkeen Juha lukee Raamatusta poimitun päivän lukukappaleen.

— Kirjoittaminen tekee tietoisemmaksi omasta tilanteesta ja Raamatun lukeminen avaa jonkun uuden näkökulman siihen.

Tanskan perheessä riidellään samoista asioista kuin missä tahansa pikkulapsiperheessä. Juha on paljon töissä, jolloin kodin- ja lapsenhoito jää kotona olevan Johannan harteille. Koska perheessä on vain yksi auto, Johanna on kokenut välillä olevansa Loviisan kanssa jumissa kotona.

Johannan ja Juhan elämässä rukoileminen on osa tavallista arkea. Juha saattaa lausua rukouksen hiljaa mielessään ajaessaan töihin. Toisinaan Johanna ja Juha saattavat laulaa yhdessä virren tai pitää pienen aamuhartauden. Yhteiset ruokailuhetket aloitetaan ruokarukouksella. Myös illalla rukoillaan yhdessä.

— Liian usein käy kyllä niin, että yhteinen iltarukous jää väliin ja istumme vain molemmat uupuneina sohvalla tietokoneidemme ääressä, Juha sanoo.

— Istumme kuitenkin vierekkäin, hän lisää.

Kestovaippoja ja kaitafilmiä Tehdessään kaksi pyhiinvaellusmatkaa Espanjaan Santiago de Compostelaan Jo-

hanna huomasi tulevansa toimeen vähällä varustuksella.

— Kun tavaraa on vähemmän, jää energiaa muuhun. Myös ympäristöstä tulee selkeämpi. Se vaikuttaa mieleen, hän sanoo.

Yksin asuessaan Johanna kävi usein kirjastossa lukemassa sisustuslehtiä. Selattuaan niitä hän lähti ahdistuneena kotiin.

— Toinen kirjamme sai alkunsa pohtiessamme, miksi sisustuslehdet ja -kirjat eivät mene pintaa syvemmälle, Juha sanoo.

Johanna ja Juha suhtautuvat kuluttamiseen ja tavaroiden omistamiseen harkiten. Sukutilalle useiden sukupolvien jäljiltä kertyneitä tavaroita ja huonekalu-

”

Luterilai­ nen spiri­ tualiteetti kätkeytyy arkeen. Se on terveel­ listä kuin ruisleipä.”

Pikkulapsivaiheen eläminen on tarkoittanut Johannalle omien harrastusten karsimista.

— Ikonimaalauksesta, kuntosalilla käymisestä ja poikkihuilun soittamista olen joutunut luopumaan. Myös unta ja ystävyyssuhteita tulee laiminlyötyä, Johanna kertoo.

Pariskunnan mielestä joskus on tärkeää luopua hyvistäkin asioista.

— Kaikkeen ei pysty osallistumaan.

Joskus on pakko kieltäytyä hyvästä paremman takia, Johanna sanoo.

Johannan ja Juhan arjessa pyhät hetket ovat murusia. Niiden löytyminen on avautumista todellisuudelle.

Johannan ja Juhan mielestä arki tarjoaa lukuisia tilanteita kiireettömyyden ja läsnäolon opettelemiselle sekä pyhän kohtaamiselle.

— Luterilainen spiritualiteetti voi olla tylsän tuntuista, sillä se kätkeytyy arkeen. Mutta se on terveellistä kuin ruisleipä, Juha sanoo.

Kun vain malttaa keskittyä ja olla läsnä, pyhän voi kohdata arkisten askareiden lomassa, esimerkiksi perunoita kuoriessa. Johanna on huomannut, että läsnäoloa voi harjoitella myös odottaessa veden valumista kattilaan, kissaa sohvalla silittäessä ja pihalla lapsen leikkejä seuratessa.

Soili Pohjalainen kuvat Sini Pennanen

9

• markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

uutuus

Debora Kotihoito

ATTU RAAM STIIN RA N RISTII

tarjoaa laadukasta kotihoivaa vauvasta vaariin pääkaupunkiseudulla.

Piplialahjat RAAMATTU RISTIIN RASTIIN

Innostava luku- ja hakuteos Raamatun opeista. 365 tekstikokonaisuutta vuoden jokaiselle päivälle.

Debora Hoivakoti Harmonia on kodinomainen hoivakoti Sinulle, joka tarvitset tukea ympärivuorokautisesti.

PIPLIA LAPSILLE

Tiedustelut

Koko perheen klassikkoraamattu. Myös äänikirjana.

Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

(09) 7518 0200 www.debora.fi

Tilaa lahjansaajan kultainen nimipainatus kanteen. Useita eri värejä.

Vanhaliinan varastomyynti

Suomen Pipliaseura

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | myynti@bible.fi

Pitäjänmäen varastolla Höyläämötie 18 A, 5. krs.

Lauantaina 19.11. ja sunnuntaina 20.11. klo 11-16.

Myydään kuolinpesien irtaimistoa, kahvio. Tervetuloa!

Laadukasta asumista senioreille

SATO SenioriKoti®

Sovi aika esittelyl le!

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin

HUONEISTOESIMERKIT C-talo 3h+kk+s, 65 m2 vuokra alk. 1 196€/kk 2h+k, 59,5 m2 vuokra alk. 1 059 €/kk 2h+kk, 41,5 - 52,5 m2 vuokra alk. 822 €/kk 1h+kk/k, 32 - 37,5 m2 vuokra alk. 749 €/kk

Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

HUONEISTOESIMERKIT A-B-talo 3h+kk+s, 63,5 m2 vuokra alk. 1 168 €/kk 2h+kk+s, 43,5 - 53,5 m2 vuokra alk. 853 €/kk 2h+kk, 42 - 43, 5 m2 vuokra alk. 853 €/kk

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi

Autohallipaikat

rakennajoulupuu.fi sukkanajouluun - facebookissa

VANTAAN

N

www.vantaanlauri.fi

e

evall

vits a tar

u

le ap

isel taala

n

si va

jak lulah

ou

kat j

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä.

Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Asukkaalla mahdollisuus tilata omalla kustannuksellaan myös muita palveluita Hoiva Oy:ltä.

SATO Vuokraus ja myynti, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311 Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361

allillaan Asiat m

su eulo

vuokra 100 - 164 €/kk

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Martinlaaksoon rakentuvaan moderniin keskustaan tulee ensisijaisesti senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Läheisestä ostoskeskuksesta löytyvät mm. kaupat, apteekki ja pankkipalvelut. Kävelyetäisyydellä ovat myös kirjasto ja terveyspalvelut. Kauniit asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa on asumista helpottava tukivarustelu.

C-talon asuntoihin pääsee muuttamaan joulukuussa ja A-B-taloon helmikuussa 2012.

sato.fi

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Martinlaakso

UUsi senioritalo saga HelapUisto

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki (ala-Malmilla) lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 09 458 56 500

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, Timo Salminen p. 020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

10

Kotimaisia romaaneja

HERÄNNÄISSEURAT Pe 18.11. klo 18.30 Kotiseurat Eija Fuller-Juustilla ja Harri Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo. Klo 19 Kotiseurat Marja-Leena Hassisella, Sidetie 10, Hki. La 19.11. klo 10-15 Virrenaloitus- ja psalmilaulukurssi Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Lisätietoja ja ilm. samuli.korkalainen@h-y.fi tai 050 3580382.

Su 20.11. klo 10 Kirkkopyhä Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Saarnaa Jaakko Simojoki. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Hki. Saarnaa Jaana Partti, mukana Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat Kappelisalissa. Klo 10 Kirkkopyhä Mäntsälän kirkossa, Vanha Porvoontie 8. Saarnaa Simo Juntunen.

Klo 10 Kirkkopyhä Järvenpään kirkossa, Kirkkotie 1-3. Saarnaa Olavi Rimpiläinen. Keittolounas ja seurat srk-talolla. Klo 14 Kotiseurat Vilhusilla, Rautatienkatu 5 as 1, Lohja.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Mikko Koponen, Samuli Korkalainen ja Jukka Rakemaa.

Klo 18 Aarne Roeringin kuoleman 50 v.? muistoseurat Körttikodin Alatorpassa, Pieni Roobertinkatu 10 C 19, Hki. Klo 18 Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4, Espoo. Klo 18 Rajamäen kirkon srk-salissa, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ke 23.11. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Erokriisistä eteenpäin Annamari Marttinen: Ero. Tammi 2011.

Annamari Marttisen romaanissa Ero käydään läpi nelikymppisen Ellenin erokriisi.

Kimmon kanssa on eletty parikymmentä vuotta ja saatu kolme lasta, joista vanhin on jo täysi-ikäinen. On rakennettu moitteetonta perheelämää sinisessä puutalossa. Nuorena solmittu liitto on kuitenkin vuosien aikana kääntynyt mykäksi suhteeksi, jossa puolisot ovat oppineet väistelemään toisiaan ja toistensa tarpeita. Koskettaminen on loppunut ja puhuminen on loppunut, vaikka Ellenin sisäiset kutsuhuudot ovat olleet voimakkaat ja kaipaavat.

Siihen, miksi Ellen ja Kimmo vaikenevat ja vieraantuvat toisistaan, ei saada vastausta. Ehkä vastausta ei olekaan, on vain tasaisesti tappava arki.

Sitäkin enemmän kirjassa piehtaroidaan Ellenin prosessissa, rauhattomassa syyllisyydessä, häpeässä ja surussa. Mikään ei oikein tunnu miltään eikä mikään muu mahdu Ellenin maailmaan, paitsi ero.

Siskon ja vanhojen ystävien suhtautuminen eroon ahdistaa. Fisherin eroseminaari ja siellä kohdatut ihmiset saavat kuitenkin aikaan eloa Ellenissä. Hän alkaa uskaltaa katsoa itseään ja maailmaa avarammin, vaikka perheen hajoaminen ja lapsista erossa oleminen vihlaisee vielä syvältä.

Kirja on mutkaton ja perusteellinen kuvaus erokriisistä. Eroa potevat saattavat löytää kirjasta tuttuja tuntoja ja ehkä myös uutta sallivampaa näkökulmaa oman elämäänsä.

Kirjan luvut on nimetty eroseminaarissa käsiteltävien teemojen mukaan. Keskivaiheille asti lukukokemus tuntui hiukan raskaalta, vähän kuin olisi lukenut perusteellista terapiapäiväkirjaa. Loppua kohden kerrontaan tulee verevyyttä ja imua, kun Ellen sallii itselleen edes vähän iloa ja läheisyyttä, vaikka väliaikaistakin, muiden miesten syleilyssä.

Kirjassa kuvataan hyvin se, että ero on luopumis- ja suruprosessi, ihmissuhteen kuolema, mutta sitten tulee muita ihmisiä ja oma itse. Omaan itseen täytyy tutustua uudelleen.

Se voi olla eräänlainen syntymä, toivoa antava uusi mahdollisuus.

Kristina Svensson

Lapin sota naisen kokemana Katja Kettu: Kätilö. WSOY 2011.

Katja Kettu on sanonut julkisuudessa ärtyneensä siitä, että vain miehet kirjoittavat sodasta.

Niinpä Ketun kolmas romaani on Lapin sodasta kertova Kätilö. Se kuvaa sairaanhoitajana toimivan naisen sotakokemuksia lähinnä vuosilta 193 ja 19. Isännät ja rengit, viholliset ja väestönsijoitukset muodostavat kirjan kirjavan ja liikkuvan maiseman.

Kätilö, Villisilmäksi kutsuttu punapää, on tarmokas, intohimoinen ja sitkeä nainen. Hän tekee kauhistuttavissa olosuhteissa sen, minkä voi. Sota ei totisesti ole pelkkää miesten leikkiä, vaan naisiin kohdistuvat raiskaukset, silpomiset ja tappamiset ovat arkipäivää niin Suomen Lapissa kuin muuallakin.

Toisaalta kätilöparka kokee sen saman, minkä niin moni vähänkään kieliä osaava tyttö: mielettömän rakkauden saksalaiseen upseeriin, koko elämän ja järjen syövän intohimon. Kaksi ääripäätä — vahva eroottisesti ladattu kieli ja äärimmäisen raakuuden lakoninen kuvaus — muodostavat romaaniin lähes sietämättömän jännitteen.

Katja Kettu on kirjoittanut pohjoisen romaanin, jossa luonto kukkii etelän lukijalle outoa, unenomaisen kaunista, hypnoottista kieltä. Erikoinen sanasto, joka kasvaa syvältä tekijän omasta elämästä — muuta ei voi olettaa —

Seuroja Lähiradiossa 100,3 Mhz Rauhanyhdistysten seuroja kuultavana joka kuukauden ensimmäisenä ja neljäntenä tiistaina klo 20 – 21.

Annamari Marttinen sukeltaa avioeron syövereihin.

Tervetuloa kuuntelemaan!

a Tervoesttouklo sille. joulu

Nyt vain

199900 on huikeaa vaihtelua arkiseksi huvenneeseen etelän kieleen verrattuna.

Kuinka lopulta käy? Selviääkö lähes maagiset ominaisuudet saanut nainen raivoisan rakkautensa kanssa? Se jää kirjan lopussa olevien elämäkertatietojen varaan.

Eila Jaatinen

Lapsi muiden armoilla Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti.

Otava 2011.

Sijoituslapsen osa on karu. Omilla vanhemmilla ei riitä voimia lapselle, kun pää on sekaisin lääkkeistä, alkoholista tai huumeista — tai kaikista niistä yhtä aikaa.

Lapsi viedään väliaikaiseen kriisiperhekotiin odottamaan, ottaisiko joku perhe hänet pysyvämmin sijoituslapseksi. Pysyvä ei kuitenkaan ole välttämättä pysyvää. Kun biologiset vanhemmat vähän kuntoutuvat, lapsi siirretään taas. Ja kun tilanne kotona huononee, taas etsitään sijoituspaikkaa. Keneen kiintyä? Kuka on luotettava? Tykkääkö kukaan oikeasti?

Säännöllinen päivärytmi ei ole sijoituslapselle tuttua. Ei sekään, että kaapissa on ruokaa tai että illalla pestään hampaat.

Anna-Leena Härkösen Onnen tunti avaa ikkunan kahden sijoituslapsen Luken ja Vennin sekä heidän sijaisvanhemmikseen ryhtyvän pariskunnan Tuulan ja Harrin maailmaan.

Heidän perheessään lapset saavat mahdollisuuden parempaan.

Aila Alarotu

Vantaan Laurin lukupiiri

Eläinten ystävä ekoterrorismiin asti

Fiona Goble Jouluseimi Neulo itse joulun tarina.

Ainutlaatuinen teos sisältää selkeät ohjeet sekä taustan, jolle seimen voi koota.

Johanna Sinisalo: Enkelten verta. Teos 2011.

Vantaan Laurin lukupiirissä on vuorossa Johanna Sinisalon kirja Enkelten verta. Nimestään huolimatta kirja ei kerro enkeleistä. Sinisalo itse sanoo nimen viittaavan tuonpuoleisiin olentoihin. Samalla nimi sisältää kysymykset, kuvitteleeko ihminen olevansa enkelin veroinen ja vuodatammeko tietämättämme korkeampien olentojen verta.

Sinisalolla enkeli vertautuu toiseen tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen väliseen lähettiin, mehiläiseen. Sellaisena tuo pieni pörisijä ymmärretään monissa kulttuureissa.

Kalevalassa mehiläinen haki Luojan kellarista simaa Lemminkäisen äidille, joka sai sen avulla poikansa henkiin. Mehiläinen tunnetaan myös muun muassa Siperian luonnonkansojen ja hindujen perinteessä.

Enkelten verta -romaanin tarina lähtee tuhoa ennustavasta löydöstä: kuolleesta mehiläiskuningattaresta. Orvon — mehiläishoitajan ja hautausurakoitsijan — huolehtima mehiläispesä on tyhjentynyt.

Lisää tuotteita löydät: www.kotimaakauppa.fi

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

Aila Alarotu

Lue koko arvostelu ja keskustele siitä Vantaan Laurin lukupiirissä osoitteessa www. vantaanlauri.fi.

11

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Nina Fogelberg, Tua Forsström ja Claes Holmgren yhdistävät taitonsa lauluna, sanoina ja sävelinä.

forum hakaniemi töölö itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Ihmisen osasta

T

ua Forsström on suomenruotsalainen runoilija. Hänen runojaan leimaa melankolinen myöntyminen elämän hetkellisyyteen ja väliaikaisuuteen ja toisaalta kiihkeä kaipaus johonkin pysyvään. Hänestä elämä näyttäytyy jatkuvana menettämisenä ja epätäydellisyytenä. ”Jonakin päivänä astut ehkä / toiselle puolelle, viileisiin lukusaleihin”, hän kirjoittaa. Elämän läpi virtaava suru kiteytyy kuoleman lopullisuudessa. Kuolema on viimeinen suuri menetys, joka sinetöi ihmisen osaan kuuluvan yksinäisyyden.

Yksinäisyyden kokemus määrittää Forsströmin runoja myös silloin, kun hän kirjoittaa rakkau-

desta. Hänen tuotantonsa kohdalla onkin puhuttu poissaolevan läsnäolosta. Runojen minä tarkkailee maailmaa tietyn etäisyyden päästä, läheisyyden rinnalla kulkee tunne vieraudesta ja muukalaisuudesta.

Forsströmin runoissa ruumis on läsnä luina, kalvoina, verenä ja limana. Myös eläimet muistuttavat ruumiillisuudesta, sillä ihmisiä ja eläimiä yhdistää haavoittuvuus maailman valtavan koneiston edessä.

Forsström on sukupolvensa palkituin suomalainen runoilija. Hän on saanut muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon teoksestaan Efter att ha tillbringat en natt bland hästar (Hevosten kanssa vietetyn yön jälkeen,

REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

www.rothmarc.fi

TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA !

• kaikki kodin siivoukset • ikkunanpesut • viikkosiivoukset • muuttosiivoukset • remonttisiivoukset

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Sirkka-Liisa Helenius

1997) ja Suuren Kirjallisuuspalkinnon vuonna 2007.

Sopraano Nina Fogelberg esittää Pyhän Laurin ja Myyrmäen kirkoissa Tua Forsströmin runoihin sävellettyä uutta laulumusiikkia.

Urkija soittaa laulujen säveltäjä, urkuri Claes Holmgren. Pyhän Laurin kirkossa on mukana myös runoilija itse, joka lukee runojaan alkukielellä ruotsiksi.

Musik och lyrik su 20.11. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy.

Cecilianpäivän konsertti ti 22.11. klo 1 Myyrmäen kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 €.

Ostetaan www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808 Ilmastointi-, puhdistus-, huoltoja muut LVI-palvelut.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy 050 379 6923

Myydään Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina!

Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

Palveleva puhelin   Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03 / VANTAA

Lakiasioita

Ostetaan huoneistoja

ILMAINEN NEUVO OY:n

ASUNTO RAHAKSI!

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

www.ilmainenneuvo.

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Asianajajia

Vuokrata halutaan

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

12

✆ 836 25220, 836 25225,

kodinhoidon veroväh. 60%

Tip Top Siivous MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

(Seurakunnan talo)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Palveluja tarjotaan Huoneisto, Keittiö, Kylpyhuone, VTT:n vesieristys-sertif.

Unikkotie 5, Vantaa

Vantaan seurakunnat 1.11.–.11.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Paitsi ti 22.11. klo 12.30–16 ja ke 23.11. klo 9–13.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Uudet isommat tilat.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Messu su 20.11. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi, Juha Paukkeri.

Messun jälkeen kuvia pyhiinvaellusmatkasta Santiago de Compostelaan. Paula ja Teuvo Neuvonen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 22.11. klo 13– 14.30. Jouluaskartelua.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18– 20.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 euroa. Lapsilta 1,50 euroa.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Länsimäen kirkko Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Messu su 20.11. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Kristiina Nurmi.

Share — International Christian Celebration su klo 18–20.

Vesa Häkkinen.

Peittopiiri tiistaisin klo 11. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja Intiaan lähetettäväksi.

Omaishoitajaryhmä ti 22.11. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naistenpiiri tiistaisin klo 19–21.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sanaa ja saunaa. Teuvo Puolakka.

Kastettu Otto Viljami Varpa, Aino Emilia Valkeinen, Aaron Emil Matias Saarikoski, Rosa Mirjam Käpynen, Neela Amelia Mäenpää, Nyyti Miitta Matilda Lindqvist.

Hautaan siunattu Jorma Olavi Torppa 75 v.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 20.11. klo 10. Viipurin kirkkopyhä. Saarnaaja rovasti Jaakko Rantasalo, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Viipurin lauluveikot -kuoro laulaa. Kirkkokahvit.

Isä Meidän -luentosarja alkaa to 17.11. klo 18.30. Aiheena 1. pyyntö: Pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Luennoitsijana pastori Matti Hyry.

Aika valvoo -runomatinea la 19.11. klo 16. Runot Annikki Lahtinen ja Tiina Starckjohann-Meronen, piano Liisa Lahti ja Sofi Meronen sekä laulu Tauno Lahti. Ohjelma 5€ Yhteisvastuun hyväksi.

Kehitysvammaisten sanajumalanpalvelus to 24.11. klo 10.

Pastori Marja Mäkilä ja kanttori Hannu Lehtikangas. Jumalanpalveluksen jälkeen glögitarjoilu.

Joulupaja to 24.11. klo 18–21.

Joulukorttien ja -koristeiden askartelua aikuisille materiaalihinnoin.

Lammaskuja 2B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 20.11. klo 15.

Aiheena juutalaiset juhlat. Vieraana kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 17.11. klo 12. Vieraana Lasse Nikkarikoski. Mukana Jukka Nevala ja Riitta Ahonen.

Kimarakahvila su 20.11. klo 18.

Keskustellaan aiheesta lähimmäisyys.

Kohtaamispaikka to 24.11. klo 11. Vierailijana kirkkoherra Jukka Nevala.

Muuta toimintaa Adventtiretki Turkuun to 1.12.

Tutustumme Hirvensalon taidekappeliin ja Aboa Vetukseen.

Lounas birgittalaisluostarissa. Mahdollisuus ostoksiin mm. kauppahallissa. Retken hinta on 35 €, sis. kuljetuksen, opastukset ja lounaan. Retkellä ovat mukana diakoniatyöntekijät. Ilmoittautumiset 23.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Aikuisten kokopäiväretki to 15.12. Forssaan, Somerolle ja Riihimäelle. Kohteina mm. Forssan kirkko ja Havin tehtaanmyymälä. Mukana Marja Mäkilä ja Riitta Ahonen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Venni Eevert Tukiainen, Emilia Iida Alina Riskilä, Emma Aava Matleena Porri.

Avioliittoon kuulutettu Paula Arja Ranta ja Kari Eerik Vakoniemi.

Hautaan siunattu Sirkka-Liisa Marjatta Häyrynen 69 v.

Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Vanhemman väen piiri to 17.11. klo 13, Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 17.11. klo 18.

Miesten saunailta to 17.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, Vesa Ruokonen.

Tuomiosunnuntain messu su 20.11. klo 10, Vesa Ruokonen, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Runo- ja musiikkimatinea ”Miljoona ruusua” su 20.11. klo 15. Korson seurakunnan runopiiri, Martti Sirviö ja Kimmo Saares.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa, tuotto korsolaisen vähävaraisen lapsiperheen hyväksi.

Runopiiri ma 21.11. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 21.11. klo 18 Kotkansiivessä.

English through Bible ma 21.11. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 22.11. klo 11– 13.

Kudontailta ti 22.11. klo 17.

Haastamme sinut neulomaan villasukkia apua tarvitseville. Ohjausta sukkien kutomiseen, omat puikot mukaan. Ryhmän vetäjinä toimii Lions Club Vantaa Komeetat.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 23.11. klo 11, Sanna Heikurinen.

Lähetyspiiri ke 23.11. klo 13.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.11. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 23.11. Iltakirkon jälkeen teemana Jeesus ja taivaanrannanmaalarit. Tule kokemaan värien iloa! Ohjaajana Anita Alanen. Lastenhoito järjestetty. Teetarjoilu.

Rukousryhmä ke 23.11. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 24.11. klo 13, myytävänä joulukortteja lähetyksen hyväksi.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 24.11. klo 18.

Miesten raamattupiiri to 24.11. klo 18.

Naisten saunailta to 24.11. klo 18 Kotkansiivessä.

Enkelimaalauskurssi keskiviikkoisin klo 13 nuorten tiloissa 30.11. saakka. Kurssilla maalataan sormiväreillä rauhallisen musiikin siivittämänä. Kurssille ei tarvitse ilmoittautua. Mukaan voi ottaa inspiraatioksi oman enkelikuvan. Tiedustelut: Mervi Hartikka p. 050 337 5213 ja Leena Ryynänen p. 050 368 2854.

Seurakuntakoti Mikael Miesten piiri pe 18.11. klo 14.

Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pekka Laukkarisen ja Matti Laitisen konsertti pe 18.11. klo 9 ja klo 10 Korson kirkossa.

Pyhäkoulu su 20.11. klo 10, Tarja Nuikka.

Soita ja laula -pyhäkoulu su 20.11. klo 15, Inkeri Joronen ja Tuuli Lankinen.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Kastettu

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu to 17.11.Ke 23.11.virasto avoinna klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Maraton kirkossa K ivistön kirkolla järjestetään psalmimaraton ensi sunnuntaina. Tässä maratonissa ei kuitenkaan juosta, vaan luetaan tai lauletaan Raamatun kaikista 150 psalmista ainakin osia. Tapahtuma alkaa kello 13 ja kestää noin kello 1 asti. Sitä voi tulla seuraamaan koko ajaksi tai osaksi aikaa.

Tempauksella halutaan innostaa kaikkia Raamatun lukemiseen.

— Psalmimaratonin tarkoituksena on auttaa löytämään psalmit ja se, mikä niissä on edelleen ajankohtaista, kertoo pastori Pasi Kilpeläinen.

Alun perin psalmit ovat olleet ylistyslauluja, valitusrukouksia ja katumusvirsiä,

Kemppainen, Daniel Urho Aleksi Nironen, Inka Elli Mimosa Laukkanen.

Venuksentie 4

Diakonian konserttimatka su 15.1.2012 Helsingin musiikkitaloon. Forever-hyväntekeväisyyskonsertti aivohalvauspotilaiden hyväksi klo 15, solisteina Monica Groop ja Gabriel Suovanen, säestys Gabriel Djupsjöbacka. Hinta 47 euroa, sis. bussimatkat Korson kirkolta ja Mikkolasta, tarjoilun sekä konserttilipun. Lähtö Korsosta klo 13 ja paluu n. klo 17.30.

Ilmoittautumiset 2.12. mennessä kirkkoherranvirastoon. Lisätietoja Anne Savirannalta p. 050 599 9068.

Korso Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Kirkkoherranvirasto

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Muuta

Kirkkoherranvirasto

Hämeenkylä

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Anni Kirsti Julia Sormunen, Aaro Oskari Puttonen, Viljami Valentin Hyvärinen, Hertta Orvokki Hyvärinen, Stina Reeta Maria

joita on laulettu kielisoitinten säestyksellä.

Psalmimaratoniin tarvitaan myös lisää lukijoita. Jos haluat osallistua psalmimaratoniin lukijana, ilmoittaudu Pasi Kilpeläiselle p. 050 31 6323 tai pasi.kilpelainen@evl.fi.

Psalmien lukuaikataulu: — klo 13–1 psalmit 1–27 — klo 1–15 psalmit 2–57 — klo 15–16 psalmit 5– — klo 16–17 psalmit 5–117 — klo 17–1 psalmit 11–150

Psalmimaraton su 20.11. klo 13 alkaen Kivistön kirkossa

Jani Laukkanen

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot), suljettu to 17.11.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Runoryhmä to klo 17, vetäjänä Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 20.11. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Joululahjaverkko 20.11.–14.12. kirkkosalissa. Voit antaa nimettömänä lahjasi seurakuntamme alueella asuvalle lapselle, joka muuten saattaisi jäädä ilman joululahjaa. Lahjaksi voit antaa uutta tai itsetehtyä tavaraa ja vaatetta enintään 50 € arvosta.

Ota verkosta lapsen lappu itsellesi ja tuo paketoidut ja lapsen lapulla varustetut paketit kirkkoherranvirastoon torstaihin 15.12. mennessä.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Vapaaehtoisten työnohjauksellinen palaveri ti 22.11. klo 17.30.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30–11.30 kerhohuone 1:ssä.

Lähetyspiiri ke 23.11. klo 18.30, kahvitarjoilu klo 18. Vieraana lähetysjohtaja Juha Auvinen lähetysyhdistys Sanansaattajista.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 24.11. alkaen klo 12 Marttojen valmistamalla 5 €:n lounaalla.

Isäntäparina Pirjo Alakapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen. Aiheena: Kuuleeko minua kukaan?

Rukouksen merkitys ja voima?

Vierailijana Ritva Ruppa.

Torstaipiiri osallistuu tarinatupaan.

Eino Grönin joulukonsertti to 24.11. klo 19. Ohjelman hinta 12 euroa.

Urheiluvarusteet ja sisäpelikengät mukaan, mailan saa lainaksi.

Torppa to klo 18–20, nuorten teemallinen ilta kirkolla.

Isko 1 ti 22.11. klo 18 kirkolla, ”Sin & Grace”.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Lapsille

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa, ei 17.11.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla, ei 17.11. ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä ”Nuori Samuel” su 20.11. klo 10 kirkolla. Tutustumme Samueliin, hänen perheeseensä ja elämäänsä Raamatun ajan maailmassa luovasti ja toiminnallisesti. Ryhmä on avoin kaikille yli 7-vuotiaille lapsille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Lapsenpäivän konsertti ma 21.11. klo 9 ja klo 10 kirkossa, Duo Laukkarinen & Laitinen.

Jouluseimi-periodipyhäkoulu ke 23.11. klo 17.30 Asolan seurakuntatalossa (neljä kertaa). Pyhäkoulussa ihmettelemme joulun suurta salaisuutta, Jeesusvauvan syntymää, ja rakennamme jokaiselle pyhäkoululaiselle oman jouluseimen. Se on avoin kaikille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Jos lapsi on alle 4-vuotias, vanhemman tulee olla mukana. Pyhäkouluun voi tulla myös koko perhe.

Nuorille

Muuta

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri — aamukahvila aikuisille to klo 8.30–11.30.

Hartaus klo 8.30, ilmainen puuro, kahvi 50 snt. Puuroa klo 11 asti.

Raamattupiiri to klo 18.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Ilta särkyneille pe 18.11. klo 17.30 Ruoka-avun tiloissa,

13

Vantaan seurakunnat 1.11.–.11.

Hakopolku 4. Rekolan seurakunnan runoryhmä lausuu runoja ihmisenä olemisen kivuista, Päivi Peittola esittää itkulauluja, Ilonpilarit ja Noora´s Ark laulaa Kaskinen-Simojoki-Laaksonen ”Lauluja särkyneille” -kokoelmasta, mukana myös Savi-bändi.

Hartaus to 24.11. klo 14 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13, palvelutalon ruokasali 1. krs.

Kastettu Kasper Artturi Halko, Jarkko Antti Olavi Ryynänen, Hilla Henriikka Vainio.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Pakilan musiikkiopiston vanhan musiikin konsertti pe 18.11. klo 19. Esiintyjinä on musiikkiopiston oppilaita ja Cappella Tibia. Vapaa pääsy.

Johanna & Mikko Iivanainen Duo la 19.11. klo 19. Juontaa toimittaja Johanna Korhonen. Vapaa pääsy. Ekumeenisen vastuuviikon teemaan liittyvä konsertti.

Vapaa pääsy.

Messu su 20.11. klo 12. Toni Fagerholm, Jaakko Hyttinen ja kanttori Iina Katila.

Samuli Edelmann: ”Rakastetuimmat” -virsikonserttikiertue ke 23.11. klo 19. Liput 30€ + mahd. toimituskulut / Ennakko: Lippupalvelu ja ovelta tuntia ennen, mikäli lippuja on.

Metallimessu to 24.11. klo 19.

Messun selebrantti Haka Kekäläinen (Pitäjänmäen srk), saarnaaja Riikka Wikström (Tikkurilan srk) ja diakoni Mikko Saari (Töölön srk). Musiikkivastaavana toimii Jeremy Qvick ja kuoronjohtajana Ilari Lähteenmäki. Messun solisti on sopraano Aino Kola.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 17.11. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 17.11. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu ja keskustelupiiri to 17.11. klo 18 neuvotteluhuoneessa.

Laulupiiri pe 18.11. klo 13.

kahviossa. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 19.11. klo 15 Olotilassa.

Messu su 20.11. klo 10. Marja Ruuska, Päivi Helén ja kanttori Samppa Laakso.

Inkeripiiri su 20.11. klo 15 kahviossa. Vieraana kirkkoherra Anja Hänninen.

Arabiankielinen raamattupiiri su 20.11. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Lastenhoito järjestetty.

Winkut — Työikäiset lesket su 20.11 klo 16 neuvotteluhuoneessa. Tied. diakonissa Hanna Raunu p. 050 3848481.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 21.11. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Sansan radiopiiri ma 21.11. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 22.11. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.11. klo 13 neuvotteluhuoneessa, Marja Ruuska.

Omalla äänellä nuotin vierestä — lauluryhmän harjoitus ti 22.11. klo 18.30.

Viikkomessu, aikuisrippikoulun konfirmaatio ke 23.11. klo 18. Pirjo Kettu ja kanttori Terje Saard.

Ilosanomapiiri to 24.11. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 24.11. klo 18 neuvotteluhuoneessa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken piiri ke 23.11. klo 18. Uskollinen vähässä. Sanaa teekupin äärellä, lapsille omaa ohjelmaa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 18.11. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Tutustumistuokiot Raamattuun pe 18.11. klo 17.30. Keskustelua johtaa Martti Pitkäranta.

Aiempaa aiheeseen perehtymistä ei tarvita.

Eläkeläiskerho ke 23.11. klo 12.

Askartelua, Seija Väisänen.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

NOA Wintillä su 20.11. klo 16–19.

Koululaisille Alakouluikäisten iltakerhoja: Puuhakerho ma klo 17.30– 19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B. Puuhakerho 1.–3. lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja 1. Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19

Leipää ja viiniä ➤

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista tied. lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863. Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 €/perhe.

Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Ylästön kerhotilassa ja Tikkurilan kirkolla sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Perheiden retki la 17.12. Vivamon Raamattukylään. Lähtö klo 14.30 kirkolta, Asematie 12. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 / maaret.hirvensalo@evl. fi. Ilmoita myös ruoka-allergiat.

Retken hinta 15€/10€, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hinta sisältää osallistumismaksun, kuljetuksen, puuron ja joulupullat.

Muuta Eläkeläiskerho ma 21.11. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa. Askartelua, Seija Väisänen.

Haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta? Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt seurakunnan alueella asuvien vähävaraisten perheiden lasten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive seurakuntamme tiloihin valmistetusta lahjatoivepuusta. Lahjat voivat olla uusia tai itsetehtyjä. Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta ensimmäisenä adventtina 27.11. ja samalla saat ohjeet lahjojen palauttamisesta.

Kastettu Jenni Marie Ukkonen, Teo

METALLIMESSU to 24.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Messun toimittavat pastorit Haka Kekäläinen ja Riikka Wikström ja diakoni Mikko Saari. Musiikkivastaavana Jeremy Qvick ja kuoronjohtajana Ilari Lähteenmäki. Solistina sopraano Aino Kola (kuvassa).

Antero Loponen, Tyyne Aune Adalmiina Laaksonen, Eevert Valentin Ukkola, Atte Akseli Zaytsev, Venla Ada Maria Vehmas, Tatu Oliver Juhani Heikkinen, Saga Aurora Toivola, Max Robert Kaarlo Pienimäki, Milo Jonah Poropudas, Varpu Irene Eriksson.

Hautaan siunattu Valto Olavi Kokkonen 80 v, Martti Iisakki Huhtala 77 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 17.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 17.11. klo 17.30 kerhohuone 4.

Myyrmäen Marttojen myyjäiset la 19.11. klo 10–13 takkahuone.

Messu su 20.11. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Hannu Pöntinen,

kanttori Kari Jerkku. Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit, johtajana Ari Pärnänen.

Pyhäkoulu su 20.11. klo 10 kerhohuone 4.

Lasten lauluryhmä su 20.11. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Kirkko, kamari ja lied: Suomalais-venäläinen ilta su 20.11. klo 18.15. Leena-Maaria Kantlin, viulu, Annalina Backman ja Soile Pohjasniemi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Väliajalla kahvio.

Lähetyspiiri ma 21.10. klo 17– 18.30 pieni srk-sali. Vierailijana Arja Halttunen, joka kertoo työstään Itä-Siperiassa.

Eläkeläiskerho ti 22.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 22.11. klo 18–19.30.

Cecilianpäivän konsertti ti 22.11. klo 19. ”Mineraaleja ja muuta musiikkia”, musiikin suojeluspyhimyksen Pyhän Cecilian päivän konsertti. Sopraano Nina Fogelberg esittää suomalaisen runoilijan Tua Forsströmin runoihin sävellettyä uutta laulumusiikkia. Uruissa säveltäjä ja tuomiokirkkourkuri Claes Holmgren.

Konsertissa kuullaan myös tanskalaisen Peter Möllerin, ruotsalaisen Gustaf Mankellin ja suomalaisen Ilmari Hannikaisen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Raamattupiiri ke 23.11. klo 14– 15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 23.11. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Uusi testamentti suurennuslasin alla: Jeesuksen viimeiset päivät ke 23.11. klo 18.30. Teologian tohtori Jarmo Kiilunen. Sarjan 3. osa.

Eläkeläiskerho to 24.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 24.11. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Taidenäyttely ”Kaamoksesta valoon” 13.–27.11. Katriina Risku-Vartiaisen akvarelleja

ja pastelleja seurakuntasalissa.

Avoinna tilaisuuksien ja säännöllisen viikkotoiminnan yhteydessä sekä ti 22.11. klo 17–19.

Rukouksen talo — Opeta meitä rukoilemaan to 17.11. klo 18.30–20. Viisi iltaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Seuraavat kerrat 24.11. ja 8.12. Ilmoittautuminen paikan päällä. Käytämme Kansan Raamattuseuran materiaalia, maksu 8,50 e.

Marja-sarjan konsertti: Kansanmusiikkia pe 18.11. klo 18.

Esiintymässä Vantaan musiikkiopiston oppilaita. Vapaa pääsy.

Psalmimaraton su 20.11. klo 13 alkaen. Raamatun kaikista 150 psalmista luetaan tai lauletaan ainakin osia. Tapahtumaa voi tulla seuraamaan koko ajaksi tai osaksi aikaa. Psalmien lukemisen arvioidaan kestävän noin kello 18:aan saakka. Oletko kiinnostunut ottamaan osaa psalmimaratoniin lukijana? Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Pasi Kilpeläinen p. 050 3816 323 tai pasi.kilpelainen@evl.fi.

Aamurukous ti 22.11. klo 9–10.

Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Eläkeläiskerho ke 23.11. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 23.11. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 22.11. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 17.11. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 17.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Toivon tuulet su 20.11. klo 17.

Pastori Erkki O. Auranen. Laulua, rukousta, keskustelua.

Naisten raamattupiiri ma 21.11. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Lukupiiri ke 23.11. klo 18 Olotila. Margaret Atwood: Herran tarhurit.

Eläkeläiskerho to 24.11. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 24.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 23.11. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 23.11. klo 19–21.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 20.11. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti 22.11. klo 11– 13.30. Äiti–lapsi-ilta ti 22.11. klo 18.15– 19.45. Yhteistä tekemistä ja tutustumista. Lauletaan, leikitään, askarrellaan. Tee- ja mehuhetki, pientä purtavaa.

Lapsille ja perheille Lastenlaulukonsertti to 17.11. klo 10 Myyrmäen kirkossa. Lapsen oikeuksien viikon konsertti.

Ensi sunnuntai on tuomiosunnuntai. Sen aihe on Kristus, kaikkeuden Herra.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 143:1–10, Mal. 3:19–20, 1. Kor. 15:22–28 tai Hepr. 12:18–25 ja Matt. 25:31–46.

Paljaimmillani Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla.

Mal. 3:20

14

Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Ulkoilu- ja puuhakerho ti 18–19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A. Puuhakerho ke 17.30– 19 Ylästö, Lehtikummuntie 2. Ilmoittautumiset Ylästöön, p. 050 526 9401.

T

ässä olen edessäsi, Jumalani. Tuomiolla. Kaikkine puolineni, tasan sellaisena kuin paljaimmillani olen. Sinä tunnet minut ja näet minussa kaiken. Ihmisille voin näyttää vain hyvän puoleni ja joku saattaa jopa uskoa, että se on koko totuus. Mutta sinä tiedät paremmin. Olet kuullut, mitä sanon ja mitä ajattelen.

Olet nähnyt, mitä teen ja kaiken sen, minkä jätän tekemättä.

Tunnustan kaikki synnit edessäsi, eikä minulla ole mitään sanottavaa puolustuksekseni. Jos joskus olenkin antanut janoiselle juotavaa ja nälkäiselle ruokaa, niin aivan liian monta kertaa olen kävellyt

tarvitsevan ohi. On niin vaikeata rakastaa. Jos tekojani mittaat, Jumalani, olen jo valmiiksi tuomittu.

Minun rakkauteni on vajavaista, mutta onneksi elämäni ei ole sen varassa. Sinun rakkautesi on suurta ja täydellistä. Tuomiollakin olevaa katsot rakastavin ja armahtavin silmin. Kuinka pieniksi suuretkin syntini kutistuvat rakkautesi auringonpaisteessa.

Paula Ruotsalainen Vantaan seurakuntien perheneuvoja

Hans von Schantz

Esiintymässä Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30. Kanniston koulun asukastilassa su klo 11–12.

Muuta Uusi senioripysäkkiryhmä Myyrmäessä. Jokaisen elämässä on vastoinkäymisiä ja luopumisia ja vaikeita, kipeitäkin asioita. Ikääntyessäkään ei ole myöhäistä käydä niitä läpi. Uusi senioripysäkkiryhmä, yli 60-vuotiaille tarkoitettu keskusteluryhmä käynnistyy Myyrmäen kirkolla tammikuussa. Ryhmässä puhutaan mm. yksinäisyydestä ja ystävyydestä, ihmissuhdeverkostoista ja avun pyytämisestä, käydään läpi lapsuutta, elämän erilaisia kohokohtia ja vanhenemista Yhdessä pohditaan myös luopumista ja kuolemaa. Ikätovereiden kokemuksia ja kommentteja kuunnellessa voi syntyä suuriakin oivalluksia. Ryhmään otetaan 8 henkeä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset marraskuun loppuun mennessä diakoni Tiina László p.

050 326 2631.

Kastettu Clarissa Ancela Anastasia Grönfors, Mikael Sulevi Pursiainen, Eero Otto Aleksanteri Heinämäki, Otto Emil Oliver Kotovuo, Ilona Sara Sofia Roue, Erika Mirella Keisala, Svenn Oskar Friskilæ.

Avioliittoon kuulutettu Erkki Joonas Tapio Pasanen ja Arja Heli Irene Kyllönen, Juha Kimmo Tapio Kortelainen ja UllaMaija Luostarinen.

Hautaan siunattu Veikko Aukusti Ruottinen 87 v, Sipri Dagmar Ajanne 87 v, Maija Liisa Hämäläinen 87 v, Eino Poutanen 85 v, Helvi Helena Vauhkonen 84 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 20.11 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, ViAndakören medv. Kantor och körledare Nina Fogelberg, Organist domkyrkoorganist Claes Holmgren. Efter högmässan träffas konfirmanderna från år 1961 på Prostgården.

Musik och lyrik sö 20.11 i Helsinge kyrka S:t Lars kl. 18. Nina Fogelberg, sopran, framför nya tonsättningar av Tua Forsströms dikter ackompanjerad av tonsättaren Claes Holmgen. Tua Forsström medverkar med uppläsning. Fritt inträde.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 22.11 kl. 13 i S:t Martins kapell ViAndakören övar ti 22.11 kl.

13.30 i Dickursby kyrka Dickursby pensionärskrets on 23.11 kl. 14 i Folkhälsanhuset i Dickursby, Rea Anner Sottungsby-Håkansbölekretsen to 24.11 kl. 13 med julgröt hos Ann-Lis Helenius Församlingens julfest är på Prostgården den 4.12 kl. 11 efter avslutad högmässa i Helsinge kyrka S:t Lars. Vi bjuder på julmat och sjunger tillsammans De Vackraste Julsångerna, musikprogram m.m. Anmäl dig till kansliet tfn 09 830 6262 senast 25.11 kl. 13 eller per e-post vandasvenska@evl.fi.

Yhteiset Kuurojentyö Lähetyspiiri su 20.11. klo

Matti Holi työskentelee aikuispsykiatrian ylilääkärinä Peijaksen sairaalassa.

Apua pahaan oloon Pahaa oloaan kannattaa selvitellä jo silloin, kun ei vielä kärsi psykiatrisesta häiriöstä.

A

ikuispsykiatrian ylilääkärin työhuone löytyy Peijaksen sairaalan hallintokerroksesta, mutta työ ei selvästikään ole pelkkää hallinnointia. Työhuoneen naulakossa on valkoinen lääkärintakki.

— Käyn osastolla, jos on tarvetta, Matti Holi sanoo.

Työhön kuuluu ylilääkärin kierto osastoilla kerran viikossa. Peijaksen sairaalassa on kolme psykiatrista osastoa, joilla on yhteensä 50 potilaspaikkaa. Joskus potilaita on ylipaikoilla.

— Kierrot ovat oikeastaan opetustilaisuuksia. Mukana voi olla muitakin ylilääkäreitä tai psykiatrian asiantuntijoita. Yhtä tapausta voidaan käsitellä pitkäänkin. Mietitään vaikkapa, millaista hoito on tai voisi olla ja onko diagnoosi oikea.

Psykiatrisen hoidon kehityksestä vii-

me vuosikymmeninä kertovat avohoidon yksiköt, jotka myös toimivat ylilääkärin alaisuudessa Myyrmäessä, Tikkurilassa ja Keravalla. Peijaksen psykiatrisen yksikön vastuulla on vantaalaisten ja keravalaisten psykiatrinen erikoissairaanhoito.

— Hoitoon tullaan terveyskeskus- tai yksityislääkärin lähetteellä.

Toisinaan matka psykiatriseen erikoissairaanhoitoon voi olla lyhyt, jos potilas on joutunut hakeutumaan terveyskeskuspäivystykseen, joka toimii Peijaksessa.

Valtaosa hoidosta annetaan avohoidossa. Hoitoa Peijaksen eri yksiköissä saa vuoden mittaan noin 000 ihmistä.

14–16.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 22.11. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielinen perhekerho pe 25.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Kuurojen adventtijuhla ja -ateria su 27.11. klo 12–16 Helsingin seurakuntayhtymän talossa, Kolmas Linja 22 B, 2. krs. Messu toimitetaan suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä, kuurojenpapit Elina Jokipaltio ja Maria Lindberg. Jouluinen

Osastohoito on lyhytaikaista. Osastolla vii-

vytään yleensä vajaa kaksi viikkoa.

— Osastohoitoa tarvitaan, kun ihminen ei äkisti pärjääkään kotona. Hän voi kärsiä kovasta ahdistuksesta, hän voi olla harhojen vallassa tai muuten niin toimintakyvytön, ettei pysty olemaan yötä kotona, Matti Holi kertoo.

Skitsofrenia on tavallinen osastohoitoa vaativa häiriö. Samoin alkoholin aiheuttamat tai muusta taustasta nousevat psykoosit. Hoidossa on myös vaikeasti masentuneita sekä maanisia ihmisiä.

Oman erityislisänsä työhön tuo lentokentän läheisyys: lennon tai välilaskun aikana ongelmiin ajautuneet ihmiset tuodaan usein Peijakseen.

— Pahoinvoivan matkailijan kanssa voimme joutua tekemään salapoliisityötä selvittääksemme, mitä kieltä hän puhuu. Aivan säännöllisesti meillä on joku ulkomaalainen hoidossa.

Ihmisen itsetuhoisuus on psykiatriassa tut-

tu asia.

— Vaikeasti masentuneilla eivät voimat riitä arjen askareisiin, ja he voivat olla itsetuhoisia, Matti Holi sanoo.

Kun masennus syvenee, voi alkaa tuntua siltä, ettei jaksa elää, ja ihminen alkaa suunnitella itsemurhaa.

— Jos on pakottava tarve tehdä itselleen jotain pahaa, on hyvä, että voi olla hankalimmat päivät osastohoidossa.

Psykoosisairauksien lisäksi myös tiettyihin persoonallisuushäiriöihin liittyy ajoittaista itsetuhoisuutta. Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat aika tavallisia, niitä on muutamalla prosentilla ihmisistä, ovat vaikeimmat tapaukset varsin harvinaisia, Holin mukaan Vantaalla alle sata.

— Jos ihmisen impulssikontrolli on heikko ja mielialan vaihtelut syviä, hän voi pahassa vaiheessa tehdä jotain itselleen. Jälkikäteen hän voi olla iloinen siitä, ettei itsemurha onnistunutkaan.

Vantaalla tehdään vuosittain arviolta noin 0 itsemurhaa.

adventtiateria: aikuiset 17 euroa, 4–12-vuotiaat 7 euroa ja alle 4-vuotiaat ilmainen. Ruokavaliot ja ilmoittautumiset Päivi Korhonen p. 050 301 9619.

Näkövammaistyö Hämäräretki su 20.11. klo 14– 16.30 Vuosaareen Merihiekan ulkoilualueelle, Ramsinniementie 32. Ulkoilua, glögiä ja adventtilauluja. Makkaranpaistoon omat makkarat mukaan. Tapaaminen klo 13.30 Terhi Suonsivun kanssa metroaseman ylätasanteella, josta kävely Merihiekkaan.

Koti-ilta to 24.11. klo 17–19

Rauha Malkilla, Sateenkaari 4 H 16. Askarrellaan myyjäisiä varten.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kynttilätapahtuma su 20.11. klo 17–19.30. Kynttilät syttyvät itsemurhan tehneiden muistolle. Ilta käynnistyy klo 17. Ohjelmassa HUS:n, Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet -yhdistyksen ja Vantaan seurakuntien edustajien puheenvuorot,

— Vieläkään ei varmasti tiedetä, mikä kulttuurinen tai yhteiskunnallinen tekijä on taustana Suomen korkeille itsemurhaluvuille. Yhdeksi tekijäksi on ehdotettu suomalaista tapaa käyttää alkoholia.

Ylilääkärin työhönsä Matti Holi tuli kaksi

ja puoli vuotta sitten Hyvinkäältä. Tuomisinaan hänellä oli mielenterveystalo-hanke.

— Mielenterveysasioissa on usein ongelmana se, mistä ylipäätänsä löytää luotettavaa tietoa — esimerkiksi siitä, mihin jokin oire liittyy — ja mitä sitten voi tehdä ja minne mennä.

— Nettisivustolta mielenterveystalo.hus.fi löytyy vastauksia moniin kysymyksiin. Ihmisten ei toivottavasti tarvitse kulkea luukulta toiselle, kun netistä löytyy tilanteen mukaiset toimintaohjeet, jopa ajo-ohjeita myöten.

Sivuilta löytyy tietoa myös tärkeistä kolmannen sektorin auttajista, potilasjärjestöistä ja seurakunnista. Netissä toimii myös salasanan takana oleva vertaisryhmä.

— Jo silloin, kun ei vielä kärsi psykiatrisesta häiriöstä, ihminen voisi miettiä ja selvitellä pahaa oloaan, sitä, että on stressaantunut tai jännittynyt, ei saa unta, on niin alakuloinen tai väsynyt, ettei jaksa keskittyä töihin.

Alakulon taustalta voi löytyä hankala elämäntilanne, työuupumus, kariutunut parisuhde tai muu menetys.

— Suru on luonnollista jonkin aikaa. Toistuvien oireiden kohdalla olisi hyvä miettiä, miten voisi tasapainottaa elämäänsä — tekemällä itse jotain, ystävän tuella vai ammattiauttajan avulla.

Silloinkin, kun ihmisellä on vahva taipumus mielenterveyshäiriöön, voi sen etenemistä estää, kun siihen puututaan alkuvaiheessa.

Ulla-Maija Vilmi

Matti Holi on mukana itsemurhan tehneiden muistoksi pidettävässä kynttilätapahtumassa su 20.11. klo 1 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Kynttiläkulkue Veininmyllylle lähtee klo 18.5.

musiikkia sekä kahvi- ja teetarjoilu. Kynttiläkulkue Veininmyllylle Keravanjoen rantaan lähtee klo 18.45. Rannassa glögi- ja piparitarjoilu.

Kysy internetin käytöstä ma 21.11. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tietojen ja lomakkeiden haku ja täyttö, sähköpostin käyttö. Henkilökohtainen opastus.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Tietäisitpä, mitä matkalaukku joutuu kestämään.

Syö naiselle ammatti R AVINTOLAN VOI NYT pistää pystyyn omassa olohuoneessa, kadulla tai kaverin kellaritiloissa. Lauantaina 19.11. järjestetään Ravintolapäivä, jonka ajatuksena on, että kuka tahansa voi perustaa yhden päivän ajaksi ravintolan minne vain ja rakentaa haluamansa menukokonaisuuden. Rajoituksena on lähinnä oma mielikuvitus.

Naisten Pankin vapaaehtoiset pistävät pystyyn oman ”Syö naiselle ammatti” -ravintolansa Helsingin Kamppiin. Ravintolan tuotto käytetään kehitysmaiden naisten toimeentulon tukemiseen ja tarjolla on annoksia Naisten Pankin kohdemaista. Miltä kuulostaa esimerkiksi perulainen bataattikeitto, ugandalainen luwombo tai palestiinalainen hummus?

Pääkaupunkiseudulle nousee Ravintolapäivänä kymmeniä pop up -ravintoloita.

Ympäri maata yksityishenkilöiden ideoimia ravintoloita, kahviloita ja bistroja on yli kaksisataa.

On kaakaokahviloita, kalaravintoloita, soppakeittiöitä, vohvelibaareja ja pelkästään jälkiruokaa tai aamupalaa tarjoavia putiikkeja. Aikaisempina kertoina pop up -ravintoloihin on saanut jonottaa, nähtäväksi jää tekeekö marraskuinen ajankohta poikkeuksen.

”Maailman kolme tärkeintä ammattia ovat Jumala, kirjailija ja insinööri. Miksikö? Kaksi ensimmäistä pystyy todistettavasti luomaan omia maailmojaan ja insinööri saa maailman toimimaan.”

Perusinsinööri Veijo Miettinen Tekniikka&Talous-lehdessä 38/2011

Laukun pirullinen matka ASETELMA ON TUTTU kaikille ensimmäisen luokan matkustajille. Lentokoneen tilat ovat taivaalliset ja palvelu enkelimäistä. Ilmassa soivat sulosävelet. Alakerran — ja toisen luokan — todellisuus on toinen.

Mainostoimisto JWT:n Shanghain toimiston tekemässä Samsoniten Cosmolite-matkalaukun mainoksessa lentomatkustajat nauttivat taivaallisesta rauhasta samaan aikaan, kun matkalaukut joutuvat ruumas-

8. Tarvitsen tuekseni jonkun itseäni vahvemman.

9. En voi mitään sille, että olen tällainen.

10. Minun on kannettava toisten ihmisten murheita.

11. Tämä minun tapani toimia on oikea ja paras.

3. Pahoja täytyy rangaista, ja minä olen paha.

4. Asioiden tulisi olla toisin, sillä mikään ei ole ikinä hyvin.

5. Kaikki on hänen syytänsä.

6. Tiedän, että jotain kauheaa tulee tapahtumaan.

● ● ●

Mikään ei o le

ikinä hy vin

.

Omaa elämää rajoittaviin uskomuksiin ja ajatusluutumiin voi käydä käsiksi esimerkiksi kognitiivisessa terapiassa. Mutta voi niitä tutkia ihan itsekseenkin, vaikka kirjoittamalla.

Valitse 1–3 uskomusta, jotka tuntuvat tutuilta. Kirjoita tilanteesta, jossa nuo uskomukset ovat todentuneet elämässäsi tai joutuneet koetukselle. Pohdi, mistä uskomuksesi ovat peräisin.

Lopulta heittäydy villiksi ja kokeile vaihtaa vanha uskomuksesi johonkin toimivampaan ajatusmalliin ja katso, mitä tapahtuu.

Eino on Suomessa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi. Se on lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald.

Nimen teki tunnetuksi vuonna 1878 syntynyt runoilija Eino Leino, ja se on yksi yleisimpiä miehennimiämme.

Erityisen paljon Eino-nimisiä poikia oli 1900–1940-luvuilla. 2000-luvulla nimi on tullut taas uudestaan muotiin.

Viime vuonna 464 poikaa sai nimekseen Eino.

Mikä meitä odottaa?

Kuka meitä odottaa? on peruskysymys. Sen myötä ratkeaa myös se, mikä meitä odottaa. Jos luotat Jumalaan ja uskot hänen olevan hyvä ja armollinen, voit rauhassa jättää hänen käsiinsä sen, mikä meitä odottaa, koko ”taivaan sisustuksen”.

On hyvä tietää, kenen eteen joudumme ja kenen edessä teemme tiliä elämästämme. Viimeisen tuomion päivää sanotaan ”Ihmisen Pojan päiväksi”, hänen päiväkseen, joka tuli etsimään ”sitä, mikä on kadonnut”. Sinä päivänä nyt salattu Kristus tulee kaikille näkyväksi, sinä päivänä itseltämmekin kätketty tulee esiin.

Se, mikä silloin paljastuu, on kuitenkin jo avattu Jeesuksen sanoissa, vertauksissa ja teoissa. Vieläkin viimeiset tulevat ensimmäisiksi. Vieläkin aurinko nousee niin hyville kuin pahoille. Vieläkin Kristus etsii vähimpiä veljiään.

Lauri Maarala

Timo Saarinen

Vartin retriitti

16

7. Parempi olla edes yrittämättä.

2. Minun on oltava hyvä kaikessa, en saa tehdä väärin.

Naisten Pankin ravintola tarjoaa palestiinalaista hummusta.

Mantere Saatchi & Saatchin AD Jenni Komulainen näkee mainoksen syntyneen enemmän rahalla kuin luovuudella.

— Se edustaa hyvin tämän vuoden palkittujen printtien linjaa: ison rahan kuvituksia ja paljon pieniä yksityiskohtia. Ei kuitenkaan ole kisan parhaimmistoa, eikä sellaisenaan mainos, joka välttämättä pysäyttäisi minut. Raha haisee!

Uppoudu uskomuksiisi

1. Kaikkien täytyy pitää minusta.

1.11. Onnea, Eino!

M

sa helvetillisiin olosuhteisiin. Mainos voitti maailman tunnetuimmassa mainoskisassa Cannesissa printtisarjan Grand Prix´n ja ulkomainossarjan Kultaisen leijonan.

Mainoskisan juryltä meni voittajan valintaan 10 minuuttia. Juryn mukaan ”kyseessä on poikkeuksellisen kaunis työ, joka erottui heti edukseen”.

Tuoreimmassa Mediahesa-lehdessä mainostoimisto Lahtinen

MEIDÄN JOKAISEN minäkuvaan, toimintatapoihin ja tunteisiin vaikuttavat ehkä enemmän kuin arvaammekaan lapsuudessa omaksumamme uskomukset. Joskus noita uskomuksia on hyvä purkaa sanoiksi. Tosin ne saattavat näyttää silloin aika kamalilta.

Tässä yksitoista yleisintä ihmisiä kuormittavaa uskomusta:

www.ravintolapaiva.com

ikä odottaa meitä, kun elämämme päättyy? Odottaako meitä mikään tai kukaan?

Vai pitääkö meidän kuolla tietämättöminä, oman kohtalomme varaan jätettyinä?

Kysymyksen voi kääntää myös toisinpäin: mikä toi sinut elämään? Jos koet, että olet syntynyt rakkaudesta ja luottamuksesta, se perusluottamus voi kantaa sinua läpi elämän ja lopulta pois tästä elämästä.

Perusluottamuksen kanssa kamppailemme varmaan halki elämän. Uskossa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten luottamus elämään kasvaa luottamukseksi Jumalaan.

Voit oppia, että saat luottaa Jumalaan ja laskea tämän päivän ja koko elämäsi Jumalan käsiin — kaikesta siitä huolimatta, mitä juuri tämä päivä tuo tullessaan. Silloin myös tiedät, kuka meitä odottaa, vaikka et tietäisikään, mikä meitä odottaa, kun kerran lähdemme.

11 jKr.